Lääketieteellinen tiedekunta Opinto-opas Lääketieteen koulutusohjelma

Transkriptio

1 Lääketieteellinen tiedekunta Opinto-opas Lääketieteen koulutusohjelma

2 Postiosoite Puhelin Faksi Kuopion yliopisto PL 1627, Kuopio (017) * (vaihde) Lääketieteellinen tiedekunta (017) Opintoasioiden osasto (017) , , , , , (017) (tiedekunta) (017) (opintoasioiden osasto) Sähköposti Internet /opiskelu /laake Toimitus: Alakohtaiset tekstit Yleiset tekstit Ulkoasu ja taitto opintoasiainpäällikkö Pirjo Lindström-Seppä ja suunnittelija Arja Affl ekt opiskelijapalvelun päällikkö Tuija Pasanen ja suunnittelija Hanna Turkki viestintäsuunnittelija Petri Hynynen Painopaikka Kirjakas 2005 ISSN

3 Sisällys Lukijalle 5 1 Kuopion yliopisto Esittely Yliopiston hallinto Lääketieteellinen tiedekunta Yleistä Tiedekunnan laitokset Ylioppilaskunta ja ainejärjestöt 18 2 Opintojen ohjaus Opintojen ohjausjärjestelmä Neuvontapalvelut Yleinen opintoneuvonta Tiedekunnan neuvontapalvelut Muut opiskelun tukipalvelut Tieto- ja opetuspalvelukeskus (TOP) Kielikeskus Urapalvelut Kansainvälisten asioiden osasto Koulutus- ja kehittämiskeskus Kesäyliopisto Muut palvelut Opiskelu Opinto-oikeudet Opinto-oikeuden siirto ja opiskelijavalinta Yhden korkeakoulututkintoon johtavan opiskelupaikan säännös Ilmoittautuminen yliopistoon Opiskelijarekisteri ja opiskelijan opintosuoritukset Lukujärjestykset Ilmoittautuminen kursseille ja tentteihin HOPS Opintojen korvaavuudet Valmistuminen 37 4 Tutkintorakenneuudistus Yleistä Siirtymäajan hallinta 39 5 Tutkinnon rakenne Opintojaksojen sijoittelu ja laajuus Valinnaisten linjojen sisältö 45 6 Yhteenveto lukuvuoden opetussuunnitelmasta 49

4 7 Kieli- ja viestintäopinnot, sivuaine- ja muut opinnot ja opiskelumahdollisuudet Kieli- ja viestintäopinnot Sivuaineopiskelu Kuopion yliopistossa Avoin yliopisto-opetus ja erillisarvosanat Kesäyliopisto JOO-opinnot (joustava opinto-oikeus) Ulkomaille vaihtoon Matkailualan verkostoyliopisto-opinnot Rural Studies monitieteiset maaseutuopinnot Venäjän ja Itä-Euroopan tutkimuksen maisterikoulu Valtakunnalliset Aasian opinnot Suomen virtuaaliyliopisto Pohjois-Savon Urheiluakatemia Muut 68 8 Tutkintoasetus 69 9 Ohjeet ja määräykset Ohjeet opetukseen osallistumisesta Tietoturva lääketieteen kliinisessä opetuksessa Opintojen porrastusjärjestelmä Syventävien opintojen opinnäyte ja sitä koskevat määräykset uuden tutkintoasetuksen (794/2004) mukaan opiskeleville Ohjeita tutkielmien, syventävien opintojen kirjallisen työn ja harjoitusaineiden kirjoittajille Opinnäytetutkimusten suorittaminen KYSissä Kuopion yliopiston lääketieteen koulutusohjelman harjoitteluohjesääntö Lääketieteen opiskelijoiden viransijaisuuskelpoisuus Perusterveydenhuollon lisäkoulutus Opiskelijoiden käyttäminen tieteellisen tutkimuksen kohteina Kuopion yliopistossa Lääketieteellisen tiedekunnan tutkintoja ja opintoja koskevat pysyväismääräykset Opiskelija oikeusturva Opintojen arviointi Kuopion yliopiston opintosuoritusten arviointiohjesääntö Opintosuorituksiin ja opinnäytetöihin liittyvä oikeusturva Korvaavuudet ja hyväksilukeminen Opintojen vanheneminen Palautejärjestelmät 119 LIITE 1 Opintojaksokuvaukset LIITE 2 Tiedekunnan ylläpitämiä lomakkeita LIITE 3 Yliopistoalueen kartta ja rakennusten pohjapiirrokset

5 Lukijalle Tervetuloa Kuopion yliopistoon! Opiskelun avuksi löytyy useita työvälineitä. Kädessäsi oleva Lääketieteellisen tiedekunnan lääketieteen opinto-opas on eräs opintoihisi liittyvän opintoneuvonnan tärkeimmistä välineistä. Mitä paremmin oppaaseen perehdyt, sitä todennäköisemmin pystyt selvittämään opiskelu-urallasi eteen tulevia ongelmia. Myös lääketieteellisen tiedekunnan ja opintoasioiden osaston kotisivuilta löytyy opiskeluun liittyviä ohjeita, lomakkeita ja muuta materiaalia, joita kannattaa aika ajoin selata (www. uku.fi /laake, /opiskelu). Ja aina on jossain henkilö, jonka puoleen voi kääntyä, kun jokin asia tarvitsee tulkintaa/vahvistusta. Näidenkin henkilöiden yhteystiedot löytyvät tästä oppaasta. Käytössäsi ovat myös seuraavat yliopiston opinto-oppaat: Farmasian (farmaseutin ja proviisorin koulutusohjelmat), informaatiotekniikan ja kauppatieteiden (informaatioteknologian, tietojenkäsittelytieteen ja paikallistalouksien kehittämisen koulutusohjelmat sekä kauppatieteet), lääketieteellisen tiedekunnan terveystieteiden (ergonomian, kansanterveystieteen, liikuntalääketieteen ja ravitsemustieteen pääaineet), luonnontieteiden (biokemian, fysiikan, soveltavan biotekniikan ja ympäristötieteen) sekä yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan opinto-opas, joka sisältää sosiaalitieteet (sosiaalityö, sosiaalipsykologia, sosiologia, sosiaalipolitiikka ja sosiaalipedagogiikka), hoitotieteen (terveystieteiden opettajan koulutus, hoitotyön johtamisen ja preventiivisen hoitotieteen koulutukset), terveyshallintotieteen, terveystaloustieteen sekä sosiaali- ja terveysjohtamisen. Tiedekuntakohtaiset Tieteellisen jatkokoulutuksen opinto-oppaat sisältävät tiedekunnittain kaikkien alojen jatkokoulutusmääräykset ja luettelot yliopistossa vuosittain järjestettävästä jatkokoulutuksen opintojaksoista ( /opiskelu/ojk). Erikoislääkärikoulutuksen opinto-opas Avoimen yliopisto-opetuksen opinto-opas (mm. erillisarvosanavaatimukset, /avoin). Kesäyliopiston opinto-opas; muiden kuin Kuopion yliopiston mukainen avoin yliopisto-opetus. Kielikeskuksen opinto-opas Uuden opiskelijan opas (vuosittain uusille opiskelijoille jaettava tietopaketti opintoneuvonnasta, opiskelutekniikasta, opintososiaalisista etuuksista, tuutoritoiminnasta jne.) Opinto-oppaat kuin myös koulutusohjelmittain/pääaineittain ja vuosikursseittain julkaistavat lukujärjestykset löytyvät opintoasioiden www-sivuilta. Lukujärjestyksen paperiversio on saatavana opintoasioiden osastolta ja se kannattaa hankkia vuosittain opintojen kulun ja suunnittelun avuksi. Onnea ja menestystä opinnoissasi! Kuopiossa kesäkuussa 2005 Pirjo Lindström-Seppä opintoasiainpäällikkö Lääketieteellinen tiedekunta Arja Afflekt suunnittelija Lääketieteellinen tiedekunta

6 Lääketieteellinen tiedekunta Miten päästä opintojen alkuun? Kun yliopisto-opinnot alkavat, on tärkeää päästä vauhtiin mahdollisimman nopeasti. Tätä varten Kuopion yliopistossa järjestetään uusille opiskelijoille Johdatus yliopisto-opintoihin kurssi, joka on osa yliopiston opinto-ohjausta. Sinulla on siis mahdollisuus saada kattava tietopaketti opintojen alussa huomioon otettavista seikoista. Kurssilla esitellään oman tiedekuntasi eri koulutusohjelmat ja opintoneuvontapalvelut, opiskelun tukipalvelut mm. oppimiskeskus, kirjastopalvelut, tietotekniikkakeskuksen palvelut, ylioppilaskunta, opintoasioiden osasto, oman tiedekunnan tuutoriopettajat ja urapalvelut. Kurssi esittelee myös Kuopion kaupungin palveluja ja erilaisia harrastusmahdollisuuksia Kuopion seudulla. Jaksoon sisältyy pienryhmäohjaus, joka toteutetaan tuutoriryhmissä. Jokaisella opiskelijalla on oman tiedekuntansa vanhempi opiskelija tuutorina, jolta voi kysyä mieleen tulevia asioita. Tuutori neuvoo mm. miten hakeutua kursseille ja mistä opiskelut kannattaa aloittaa. Tuutoriryhmään osallistuminen varmistaa sen, että sosiaalinen verkostosi alkaa kehittyä heti opintojen alussa ja opiskelu tuntuu mielekkäämmältä. Johdatus-luennoilla opintojen alussa saat tietoa opintojen suunnittelusta henkilökohtaisella tasolla mm. miten sähköistä lukujärjestystä ja muita sähköisiä opiskelijapalveluja käytetään, esim. sähköposti ja ilmoittautuminen kursseille ja tentteihin Wossikassa, tai mikä on HOPSin merkitys opiskelujen hahmottamisessa jne. Oman koulutusohjelmasi/pääaineesi esittelytilaisuudessa ja/tai omaan oppiaineesi johdantokurssilla saat tietoa HOPS-työskentelyn käynnistymisestä ja merkityksestä omaan opiskeluusi liittyen. Kaikille opiskelijoille tehdään HOPS opintojen alussa. Mikä on HOPS ja HOPSista saamasi hyöty? HOPSilla tarkoitetaan opiskelijan henkilökohtaista opintosuunnitelmaa (lue lisää kohdasta 3.6). HOPS mm. selkiyttää koko tutkintosi rakenteen alusta loppuun opinto-oppaan mukaisessa järjestyksessä. HOPSia suunnitellen on helpompi arvioida eri opintojaksojen tapahtuma-aikaa, tenttien ajankohtaa, harjoittelun tai vaihdon sijoittumista opintojen lomaan unohtamatta työelämään suuntautumista edistäviä opintoja ja niiden sisällyttämistä opiskeluaikaan. Opintojasi ohjaavat alkuun myös oman ainelaitoksesi opettajatuutori ja opinto-oppaat. Tärkein on oman tiedekuntasi opinto-opas, joka on hyvä hankkia heti opintojen alussa. Opas on opiskeluajan tärkeä opintojen suunnittelun työkalu HOPSin ja lukujärjestyksen rinnalla älä unohda sitä kirjahyllyyn! Moniin opiskelun ongelmiin löydät vastauksen opinto-oppaasta. Myös Uuden opiskelijan opas, joka jaetaan Johdatus yliopisto-opintoihin -kurssilla, kannattaa lukea alusta loppuun. Siitä löydät yhteystietoja opiskelijapalveluja tarjoaviin ja saat tietoa esimerkiksi opintojen suunnittelusta, oman oppimistavan tiedostamisesta ja sitä kautta oman opiskelutavan kehittämisen tarpeista, miten yliopistotentit järjestetään ja millä muilla tavoilla voi opintoja suorittaa. Erillisissä maisteriohjelmissa opintojen aloittaminen ja käynnistäminen tapahtuu koulutuksesta vastaavan koordinaattorin johdolla. Käytännössä koordinaattori toimii myös tuutorina ja HOPS-työskentelyn käynnistäjänä. Koulutuksen alkuvaiheessa käydään läpi yksityiskohtaisesti ao. koulutukseen liittyvä opintojen ohjausjärjestelmä ja hyödynnetään yliopiston uusien opiskelijoiden johdantokurssin (Johdatus yliopisto-opintoihin) luentoja ja otetaan käyttöön Uuden opiskelijan opas. Osallistumalla ja olemalla aktiivinen perehdytät itsesi näiden opintojen ohjauspalvelujen aktiiviseksi käyttäjäksi ja näin opintojen aloittaminen myös helpottuu. 6 KUOPION YLIOPISTO

7 Lukijalle Oppaassa käytettyä sanastoa Bologna-prosessi ECTS HOPS jatkokoulutus jatko-opinnot JOO-opinnot korkeakoulututkinto koulutusala koulutusohjelma voimaan tullut tutkinnonuudistus, jonka tavoitteena on luoda eurooppalainen korkeakoulutusalue vuoteen 2010 mennessä. Bolognan prosessin keskeisenä tavoitteena on parantaa eri maiden tutkintojen kansainvälistä vertailtavuutta ja lisätä siten opiskelijoiden kansainvälistä liikkumista ja kansainvälisiä opiskelumahdollisuuksia. eli eurooppalainen opintosuoritusten siirto- ja kertymisjärjestelmä on opintosuoritusten siirtämistä helpottava järjestelmä, jossa jokainen eurooppalainen korkeakoulu mitoittaa omat vuosittaiset opintosuorituksensa 60 opintopisteeseen. Yhden lukuvuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava työpanos vastaa 60 opintopistettä. Yleensä yksi opintoviikko vastaa 1,5 opintopistettä. henkilökohtainen opetussuunnitelma on opiskelijan ja yliopiston yhdessä sopima suunnitelma siitä, mitä opintoja opiskelija suorittaa ja miten, milloin ja missä järjestyksessä on jatkotutkintoon tähtäävää koulutusta esim. lisensiaatin ja/tai tohtorin tutkintoon johtava koulutus, esim. FL (filosofi an lisensiaatti) ja FT (filosofi an tohtori) tavallisesti sekä jatkotutkintoihin tähtääviä opintoja että yksilön omaa peruskoulutuksen jälkeistä opiskelua joustava sivuaineopiskeluoikeus. Valtakunnallisen JOO-sopimuksen mukaan opiskelija, jolla on tutkinnonsuoritusoikeus jossakin suomalaisessa yliopistossa, voi hakea määräaikaista oikeutta suorittaa tutkintoonsa sisällytettäviä opintoja toisessa suomalaisessa yliopistossa. korkeakoulututkintoja ovat yliopistoissa suoritettavat alemmat korkeakoulututkinnot ja ylemmät korkeakoulututkinnot, jatkotutkintoina suoritettavat lisensiaatin tutkinnot ja tohtorin tutkinnot, Maanpuolustuskorkeakoulussa suoritettavat tutkinnot sekä ammattikorkeakouluissa suoritettavat ammattikorkeakoulututkinnot ja ammattikorkeakoulujen jatkotutkinnot. Korkeakoulututkintojen sisällöstä ja laajuudesta sekä niiden asemasta korkeakoulututkintojen järjestelmässä on säädetty asetuksilla. on hallinnollinen käsite, joka määrittelee yleisellä tasolla, miten koulutus sijoittuu tieteen, yhteiskunnan ja työelämän aloille. Yliopistoissa voidaan suorittaa alempia ja ylempiä korkeakoulututkintoja 21 koulutusalalla (esim. luonnontieteellinen koulutusala, lääketieteellinen koulutusala, yhteiskuntatieteellinen koulutusala). Yliopistoille annetaan koulutusvastuu eli oikeus järjestää tietyn alan opetusta ja antaa kyseisen alan tutkintoja. on yliopistoissa monitieteinen opintojen kokonaisuus, jolla on tieteelliset, taiteelliset ja usein myös ammatilliset tavoitteet. Koulutusohjelmassa voi yleensä suuntautua alan asiantuntemusta edellyttäviin tehtäviin ja alan kehittämiseen. OPINTO-OPAS

8 Lääketieteellinen tiedekunta on opetuksen mitoituksen peruste uuden voimaan tulleen tutkintoasetuksen mukaisesti. Opintojaksot pisteytetään niiden edellyttämän työ- korkeakoulujärjestelmä lukuvuosi maisteriohjelma opetussuunnitelma opintojakso opintokokonaisuus opinto-oikeus opetusjärjestelyt opintopiste Suomen korkeakoulujärjestelmä muodostuu kahdesta rinnakkaisesta sektorista: yliopistoista ja ammattikorkeakouluista. Yliopistot voivat olla monitieteisiä tai erikoistuneita tiedeyliopistoja tai taideyliopistoja. Ne edistävät vapaata tutkimusta, tieteellistä ja taiteellista sivistystä sekä antavat tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta. Ammattikorkeakoulut ovat pääosin alueellisia ja monialaisia korkeakouluja, jotka antavat työelämän ja sen kehittämisen tarpeita vastaavaa korkeakouluopetusta sekä harjoittavat aluekehitystä tukevaa soveltavaa tutkimus- ja kehitystyötä. alkaa 1.8. ja päättyy vuosittain. Lukuvuosi voidaan jakaa kahteen tai useampaan lukukauteen tai jaksoon, jolloin opetusta annetaan. Opiskelijan on ilmoittauduttava korkeakouluun joka lukuvuosi joko läsnä- tai poissaolevaksi korkeakoulun määräämällä tavalla. on ylempään korkeakoulututkintoon (maisterintutkintoon) johtava, usein kansainvälisesti orientoitunut koulutusohjelma, jonka pohjakoulutuksena vaaditaan alempi korkeakoulututkinto, ammattikorkeakoulu- tai opistoasteen tutkinto tai muut aikaisemmat yliopisto-opinnot on yliopiston peruskoulutusta sekä siihen liittyvää opetusta, opiskelua ja oppimista säätelevä ja ohjaava toimintasuunnitelma tietyllä tehtäväalueella tarvittavien valmiuksien hankkimiseksi. Koulutusohjelman tai pääaineen opetussuunnitelma muodostuu koulutuksen tavoitteiden, opintojen sisällön ja rakenteen sekä opintojaksojen kuvauksista. Opetussuunnitelma hyväksytään vuosittain. on opiskelun ja opetuksen perusyksikkö, joka määräytyy koulutusohjelman tai pääaineen tavoitteiden ja sisältöjen perusteella. Koulutusohjelman (pääaineen) opinnot suunnitellaan ja suoritetaan opintojaksoina. Vastaavasti opintoihin kuuluva opetus suunnitellaan ja järjestetään opintojaksoina. Opintokokonaisuudet jakautuvat yhteen tai useampaan opintojaksoon. Opintojaksot voivat olla pakollisia, vaihtoehtoisia tai vapaasti valittavia. koostuu kahdesta tai useammasta opintojaksosta, jotka käsittelevät samaa aihepiiriä tai ongelma-aluetta tai muodostavat kokonaisuuden esimerkiksi jonkin tieteenalan perusteista. On myös olemassa tiedekuntarajoja ylittäviä monialaisia opintokokonaisuuksia ja monitieteisiä opintokokonaisuuksia. Yliopistoissa tiettyjä opintokokonaisuuksia kutsutaan arvosanoiksi (esim. perusopinnot, aineopinnot ja syventävä opinnot) opinto-oikeudella tarkoitetaan yliopistoissa käytännössä usein tutkinnonsuoritusoikeutta, joka on ainoastaan hakumenettelyn kautta saatu opintooikeus (perusopiskelijat esim. FM, LL, YTM, jatko-opiskelijat esim. FT, LT, YTT). Yliopistot voivat myöntää myös erillisiä opinto-oikeuksia tutkintoon johtamattomiin opintoihin (erilliset opinnot, erillisarvosanat) sekä JOO-opinto-oikeuksia (joustava sivuaineopinto-oikeus) toisessa yliopistossa suoritettaviin sivuaineopintoihin tarkoitetaan esim. monimuoto-opetusta, lähiopetusta, etäopiskelua, itsenäistä opiskelua, luento-opiskelua, harjoitustöitä, seminaareja jne. 8 KUOPION YLIOPISTO

9 Lukijalle määrän mukaan. Yhden lukuvuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava tunnin työpanos vastaa 60 opintopistettä. opintoviikko ilmoittaa koulutuksen laajuuden. Yksi opintoviikko vastaa opiskelijan n. 40 tunnin työpanosta (1 ov). Korkeakoulututkinnon laajuus yliopistoissa määritellään opintoviikkoina vanhojen asetusten mukaisesti saakka (eläinlääketiede, hammaslääketiede ja lääketiede saakka). peruskoulutus tutkinto tutkielma tutkintoasetus tutkintosääntö tuutorointi tuutori yliopisto yliopisto-opinnot on maisterin tasoiseen tutkintoon tähtäävä koulutus, esim. FM (fi losofi an maisteri), LL (lääketieteen lisensiaatti) muodostuu koulutusohjelmasta tai pääaineesta. Opiskelija on suorittanut tutkinnon silloin, kun hän on suorittanut jonkin koulutusohjelman tai pääaineen mukaan hänelle määräytyvät opinnot ja saanut tästä tutkintotodistuksen (pro gradu, diplomityö tai vastaava) tarkoitus on osoittaa alan tutkimusmenetelmien, lähteiden käytön ja tieteellisen tai taiteellisen esitystavan hallintaa. tutkintoasetuksessa, joka on säädetty yliopistojen perus- ja jatkotutkintojen uudistamiseksi, määrätään tutkintojen sisältöä, järjestelyä ja suorittamista koskevat valtakunnalliset yleisperiaatteet on asetusta alempi ja sitä yksityiskohtaisempi säädös. Se on tutkintoasetuksen yliopistokohtainen sovellus. Kuopion yliopistossa on laadittu kaikille koulutusaloille tutkintosäännöt. on eräs opinto-ohjauksen muoto. Se on suunnitelmallista, tavoitteellista ja joustavaa toimintaa, joka auttaa opiskelijaa saavuttamaan omat opiskelutavoitteensa siten, että oppimisesta tulee mielekästä, tarkoituksenmukaista ja itseohjautuvaa on yleensä uutta opiskelijaa ohjaava vanhempi opiskelija yliopistossa on yleensä tiedekuntia tai osastoja, joihin kuuluu yleensä useita opetusta järjestäviä ja tutkimusta harjoittavia laitoksia. Organisaatiorakenne vaihtelee ja siitä päättää kunkin yliopiston hallitus. Monitieteiset yliopistot jakautuvat yleisesti tiedekuntiin. jakautuvat useimmilla koulutusaloilla perusopintoihin, aineopintoihin ja syventäviin opintoihin. Perus- ja aineopinnoissa perehdytään koulutusalan tai oppiaineen sisältöön, sen keskeisiin käsitteisiin, teorioihin ja tutkimusmenetelmiin. Pääaineen syventävissä opinnoissa täydennetään ja syvennetään aikaisempia opintoja. Tavoitteena on kehittää opiskelijan kykyä itsenäisesti etsiä ja soveltaa tieteellistä ja taiteellista tietoa ja näin hankkia edellytykset alan jatko-opintoihin. Syventävät opinnot antavat valmiuksia tutkielman (pro gradu, diplomityö tai vastaava) tekoon. Kaikkiin yliopistotutkintoihin sisältyy myös kieli- ja viestintäopintoja. Opintoihin voi lisäksi kuulua harjoittelua. OPINTO-OPAS

10 Lääketieteellinen tiedekunta 1 Kuopion yliopisto 1.1 Esittely Kuopion yliopistossa on viisi tiedekuntaa: farmaseuttinen, informaatioteknologian ja kauppatieteiden, luonnontieteiden ja ympäristötieteiden, lääketieteellinen ja yhteiskuntatieteellinen tiedekunta sekä tiedekuntiin rinnastettava A.I.Virtanen -instituutti. Yliopistossa opiskelee n opiskelijaa. Henkilökunnan määrä on n Yhteisten asioiden hoitoa varten yliopistossa on keskushallinto, jonka muodostavat hallitus, rehtori ja hallintokeskus. Kuopion yliopiston uusi hallintojohtosääntö tuli voimaan ( /hallinto/laki/hallintojohtosaanto.pdf ). 1.2 Yliopiston hallinto Hallitus päättää mm. yliopistoa koskevista laajoista periaatteellisista kysymyksistä. Hallitukseen kuuluvat rehtori, kaksitoista yliopistoon kuuluvaa muuta jäsentä ja yksi yliopistoon kuulumaton jäsen, jotka valitaan kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Vararehtoreilla on läsnäoloja puheoikeus hallituksen kokouksissa. Kaksitoista yliopistoon kuuluvaa jäsentä valitaan seuraavasti: professorit valitsevat keskuudestaan yliopiston piirissä toimitettavilla vaaleilla neljä jäsentä ja muut opettajat ja tutkijat sekä muu henkilökunta keskuudestaan neljä jäsentä. Kuopion yliopiston ylioppilaskunta valitsee neljä opiskelijajäsentä. Jokaiselle jäsenelle valitaan varajäsen samasta ryhmästä ja samassa järjestyksessä kuin varsinainen jäsen. Hallitus kutsuu yliopistoon kuulumattoman jäsenen ja hänen varajäsenensä rehtorin esityksestä. Nykyisen hallituksen toimikausi alkoi Rehtori johtaa, valvoo ja kehittää yliopiston toimintaa. Rehtori ja kaksi vararehtoria valitaan viideksi vuodeksi kerrallaan. Yliopiston rehtori on professori Matti Uusitupa, tutkimuksesta vastaava ensimmäinen vararehtori on professori Pentti Kalliokoski ja opetuksesta vastaava toinen vararehtori on laatupäällikkö, FT Sirpa Suntioinen. Meneillään oleva toimikausi jatkuu saakka. Hallintokeskuksessa on hallinto- ja henkilöstöosasto, talousosasto, opintoasioiden osasto, kansainvälisten asioiden osasto, suunnittelu- ja kehittämisosasto, tutkimus- ja innovaatiopalveluosasto sekä viestintäosasto. Osastot voivat jakaantua yksiköihin. Hallintokeskuksen tehtävänä on tuottaa yliopiston toimintayksiköille, henkilökunnalle ja opiskelijoille niiden tarvitsemia palveluja, joiden tuottaminen keskitetysti on taloudellista ja tarkoituksenmukaista. Hallintokeskuksen tehtävänä on myös huolehtia rehtorin, vararehtorien ja hallituksen käsiteltävien asioiden valmistelusta, esittelystä ja päätösten toimeenpanosta sekä avustaa muutenkin rehtoria, vararehtoreita ja tiedekuntia sekä yliopiston muita toimintayksiköitä hallinnollisissa asioissa. Hallintokeskus vastaa yleisestä hallinnon kehittämisestä yliopistossa sekä hallintokeskuksen toimivuudesta ja tuloksellisuudesta. Hallintokeskuksen toimintaa johtaa hallintojohtaja. Tiedekunnan hallintoa hoitavat tiedekuntaneuvosto, dekaani ja varadekaani tai varadekaanit, joiden toimikausi on kolme vuotta, sekä tiedekunnan kanslia. Tiedekuntaneuvostoon valitaan yliopistossa toimitettavilla vaaleilla 10, 14 tai 18 jäsentä ja yhtä monta varajäsentä. Tiedekuntaneuvostoon kuuluvat dekaanin lisäksi professoreita, muita opettajia ja tutkijoita sekä muuta henkilöstöä sekä lisäksi 3-5 opiskelijaa. Tiedekuntaneuvoston tehtävänä on: arvioida ja kehittää tiedekunnan opetusta ja tutkimusta sekä tehdä niitä koskevia aloitteita ja esityksiä; tehdä ehdotukset toiminta- ja taloussuunnitelmaksi sekä talousarvioksi ja päättää määrärahojen jakamisen 10 KUOPION YLIOPISTO

11 1 Kuopion yliopisto perusteista; päättää tiedekunnalle myönnettyjen määrärahojen jakamisen suuntaviivoista; tehdä hallitukselle esitys tiedekunnan laitosten ja laitosryhmien perustamisesta ja lakkauttamisesta; hyväksyä laitosten henkilöstöpoliittiset suunnitelmat; valita yksiköiden virkaan nimitettyjen professoreiden joukosta tiedekuntaneuvoston toimikaudeksi dekaani ja tiedekuntaneuvoston virkaan nimitettyjen professorijäsenten joukosta varadekaani tai varadekaanit; määrätä laitosten johtajat ja muut esimiehet, ellei määräämistä ole delegoitu dekaanin tehtäväksi; tehdä esitys tai antaa lausunto tiedekunnan viran perustamisesta, lakkauttamisesta ja sijoittamisesta sekä viran nimestä, opetusalasta ja tehtäväpiiristä ja niiden muuttamisesta sekä viran siirtämisestä; päättää tiedekunnan opetusvirkojen opetusalan täsmentämisestä; tehdä esitys hallintokeskukselle virkojen haettavaksi julistamisesta sekä tehdä esitys virkojen julistamisesta uudelleen haettavaksi tai hakuajan jatkamisesta; käsitellä professorin viran täyttämistä koskevat asiat ja tehdä virkaehdotus professorin virkaan tai esitys viran täyttämiseksi kutsusta tai päättää virantäyttöasian raukeamisesta sekä esitys professorin virkaan nimittämisestä yhtäjaksoisesti tai yhdessä useamman aikaisemman nimityksen kanssa yli kaksi vuotta kestävään virkasuhteeseen; antaa opetustaidon arviointia koskevat ohjeet ja arvostella opetusnäytteet; nimittää tiedekunnan virkamiehet, joilta vaaditaan korkeakoulututkinto sekä nimittää dosentit virkasuhteeseen; tehdä esitys hallitukselle professoreille ja tutkimusjohtajille myönnettävästä virkavapaudesta yli kahdeksi vuodeksi; myöntää virkavapaudet yli kaksi vuotta kestäviin virkavapauksiin nimittämälleen henkilökunnalle; tehdä esitys tiedekuntaan vuosittain otettavien uusien opiskelijoiden määrästä ja yleisistä valintaperusteista; hyväksyä yksityiskohtaiset valintaperusteet ja valita opiskelijat tiedekuntaan; hyväksyä tutkintojen ja opintojen tavoitteita ja sisältöä sekä opetusta ja opinto-suorituksia koskevat tarkemmat määräykset; hyväksyä opetussuunnitelmat perus- ja jatkotutkintoja ja muita opintoja varten lukuun ottamatta kahden tai useamman tiedekunnan opetussuunnitelmiin kuuluvien yhteisten opintojaksojen opetussuunnitelmia; käsitellä väitöskirjaa ja lisensiaatin tutkimusta koskevat asiat sekä hyväksyä syventäviin opintoihin kuuluvat tutkielmat; nimittää valintatoimikunnan ja koulutussuunnittelutoimikuntien jäsenet; päättää promootion järjestämisestä; valita promoottorit sekä myöntää kunniatohtorin arvo; käsitellä asiat, jotka koskevat tutkimustoiminnan, tutkintojen, opetuksen ja muiden tiedekunnan tehtävien edellyttämää yhteistoimintaa eri tiedekuntien ja laitosten kesken; käsitellä ja ratkaista muut asiat, jotka on säädetty tai määrätty tiedekuntaneuvoston käsiteltäviksi ja ratkaistaviksi. Tiedekuntaneuvosto voi siirtää dekaanin tai varadekaanin tai laitoksen johtajan ratkaistavaksi päätösvaltaansa kuuluvia asioita. Dekaani johtaa tiedekunnan toimintaa ja toimii tiedekuntaneuvoston puheenjohtajana. Dekaani päättää myös opiskelijoiden ottamisesta ja antaa todistuksen tiedekunnassa suoritetuista tutkinnoista. Tiedekunnan kanslia ja sen tehtävät Yliopiston jokaisessa tiedekunnassa on kanslia. Tiedekunnan kanslian tehtävänä on huolehtia tiedekuntaneuvoston ja dekaanin päätösvaltaan tai toimivaltaan kuuluvien asioiden valmistelusta ja esittelystä, päätösten täytäntöönpanosta ja tiedottamisesta sekä yleisesti avustaa dekaania, varadekaania ja laitoksia hallintoasioiden hoidossa. Kanslian toiminnasta vastaa tiedekunnan hallintopäällikkö. Laitokset Tiedekunnassa on yhden tai useamman opetus- ja tutkimusalan muodostamia laitoksia opetuksen ja tutkimuksen järjestämistä varten. Laitos on yliopiston toiminnan perusyksikkö, jonka tehtävänä on harjoittaa tutkimustoimintaa ja yhteistyössä koulutussuunnittelutoimikunnan ja mahdollisen jatkokoulutustoimikunnan sekä tutkijakoulutuksen ja ammatillisten jatkokoulutuksen toimikuntien kanssa huolehtia sen vastuulla olevien perus- ja jatkokoulutuksen opintojaksojen järjestämisestä sekä kehittämisestä, ja muiden opintojen antamisesta sekä tehdä tiedekuntaneuvostolle esitys tulevan lukuvuoden opetussuunnitelmaksi. Laitoksen johtajaksi ja varajohtajaksi nimittää tie- OPINTO-OPAS

12 Lääketieteellinen tiedekunta dekuntaneuvosto laitoksen henkilökuntaa kuultuaan toimikaudekseen laitoksen professorin viran haltijan tai hoitajan tai laitoksen muun tohtorin tutkintoon (arvoon) oikeuttavat opinnäytteet omaavan virkamiehen. Opiskelijavalintatoimikunta Jokaisessa yliopiston tiedekunnassa on oma opiskelijavalintatoimikuntansa. Opiskelijavalintatoimikunnan tehtävänä on tehdä tiedekunnalle esitys tiedekunnan koulutusohjelmien ja pääaineiden (valintayksiköiden) opiskelijavalintaperusteiksi sekä tiedekuntaan valittaviksi opiskelijoiksi. Lisäksi opiskelijavalintatoimikunnan tehtävänä on yhteistyössä tiedekunnan koulutussuunnittelutoimikuntien kanssa arvioida ja kehittää tiedekunnan opiskelijavalintoja sekä tehdä niitä koskevia aloitteita ja esityksiä. Opiskelijavalintatoimikunnan puheenjohtajan ja jäsenet nimittää tiedekuntaneuvosto kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Opiskelijavalintatoimikuntaan nimitetään puheenjohtajan lisäksi 6 10 jäsentä, joista vähintään yhden kolmanneksen tulee olla tiedekunnan opiskelijoita. Koulutussuunnittelutoimikunta Koulutuksen suunnittelua arviointia ja kehittämistä varten tiedekunnat asettavat kolmeksi vuodeksi kerrallaan koulutussuunnittelutoimikuntia. Koulutussuunnittelutoimikunnan tehtävänä on mm. esitysten tekeminen vuotuisiksi koulutusohjelmien ja pääaineiden opetussuunnitelmiksi, koulutuksen jatkuva arviointi ja kehitysehdotusten tekeminen yhteistyössä yliopiston opetuksen arviointi- ja kehittämisneuvoston kanssa, tiedekunnan opiskelijavalintojen jatkuva arviointi ja kehitysehdotusten tekeminen yhteistyössä tiedekunnan valintatoimikunnan kanssa sekä muut tiedekuntaneuvoston koulutussuunnittelutoimikunnalle määräämät tehtävät. Koulutussuunnittelutoimikunnassa on puheenjohtaja ja vähintään kuusi muuta jäsentä, joista puolet on opiskelijoita. Koulutussuunnittelutoimikuntaan tulee kuulua opintojen toteuttamisesta keskeisesti vastaavia opettajia ja eri opintovaiheessa olevia opiskelijoita. Opetuksen arviointi- ja kehittämisneuvoston (Arvike) tehtävänä on mm. kehittää yliopistossa tehdyn opetuksen itsearvioinnin, auditoinnin ja ulkoisen arvioinnin pohjalta opetuksen ja oppimisen laadun arviointijärjestelmää siten, että se palvelee valtakunnallista opetuksen laadun arviointia ja sen avulla saadaan jatkuvasti tarkoituksenmukaista tietoa laitosten ja koko yliopiston opetuksen kehittämisen pohjaksi, kehittää tehtyjen arviointien pohjalta yliopiston opiskelijavalintajärjestelmää yhteistyössä tiedekuntien opiskelijavalintatoimikuntien kanssa, tiedottaa korkeakoulujen arviointineuvostolle sekä yliopiston laitoksille ja opiskelijoille arviointituloksista ja kehittämishankkeista, tukea opettajien pedagogisia valmiuksia lisäävän koulutuksen suunnittelua ja organisointia, tukea opetuksen kehittämiskokeiluja ja niistä tiedottamista sekä antaa lausuntoja ja tehdä selvityksiä erilaisista opetuksen kehittämiseen liittyvistä hankkeista, valmistella opetuksen kehittämiseen varattavan hankerahoituksen jakoesitykset rehtorille, antaa yliopiston lukuvuosittaisen opetussuunnitelman laadinnasta ohjeet edellisen lukuvuoden syyskuun loppuun mennessä, seuraa tutkimuseettisten näkökohtien riittävää huomioon ottamista perusopetuksessa. Opetuksen arviointi- ja kehittämisneuvosto toimii kiinteässä yhteistyössä yliopiston oppimiskeskuksen ja koulutussuunnittelutoimikuntien ja valintatoimikuntien kanssa. Opetuksen arviointi- ja kehittämisneuvoston puheenjohtajana toimii opetuksesta vastaava vararehtori ja siihen kuuluu mm. kolme ylioppilaskunnan nimeämää opiskelijajäsentä. Erilliset laitokset Erillinen laitos on yliopiston kannalta määriteltyä erityistehtävää toteuttava yksikkö, joka palvelee koko yliopistoa. Erillisellä laitoksella on yhteyksiä ympäröivään yhteiskuntaan tai sen tehtävä perustuu lainsäädäntöön (esim. kansanterveyden tutkimuslaitos, kielikeskus, koulutus- ja kehittämiskeskus, Kuopion yliopiston apteekki ja valtakunnallinen koe-eläinkeskus). Erillisen laitoksen hal- 12 KUOPION YLIOPISTO

13 1 Kuopion yliopisto lintoa hoitavat johtokunta ja johtaja, kielikeskuksen hallintoa hoitaa johtaja tai johtokunta ja johtaja. Tarkemmat määräykset erillisten laitosten toiminnasta ja hallinnosta annetaan erillisessä johtosäännössä. Palveluyksiköt, tiedekuntien tutkimus- ja palvelulaitokset Palveluyksikkö on yliopiston kannalta määriteltyä erityistehtävää toteuttava yksikkö, joka palvelee koko yliopistoa. Palveluyksiköllä ja sen laitoksilla on yhteyksiä ympäröivään yhteiskuntaan. Yliopistossa on palveluyksikkönä tieto- ja opetuspalvelukeskus (TOP), johon kuuluvat itsenäisinä palvelulaitoksina kirjasto, kuvakeskus, oppimiskeskus ja tietotekniikkakeskus. Palveluyksikön ja sen palvelulaitosten hallinnosta määrätään tarkemmin työjärjestyksessä. Tiedekunnissa voi olla omia tai tiedekuntien yhteisiä tutkimus- tai palvelulaitoksia. Rehtori vahvistaa laitokselle tiedekunnan esityksestä ohjesäännön, mikäli yksikön toiminta poikkeaa olennaisesti 37 :n mukaisesta laitoksen tehtävän määrittelystä. Tiedekunta vastaa laitoksen kehittämisestä. OPINTO-OPAS

14 14 KUOPION YLIOPISTO

15 1.3 Lääketieteellinen tiedekunta Yleistä Kuopion yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan tehtävänä on tiedekunnassa edustettuina olevissa oppiaineissa yliopistolain (715/2004) yliopistoille annetun tehtävän mukaan edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä ja taiteellista sivistystä, antaa tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta sekä kasvattaa opiskelijoita palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa. Tehtäviään hoitaessaan yliopistojen tulee toimia vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan kanssa sekä edistää tutkimustulosten ja taiteellisen toiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Tiedekunnan koulutustehtävä lääketieteen alalla on tieteelliseen tutkimukseen perustuva teoreettinen ja käytännöllinen koulutus lääkärin tehtäviin. Koulutustehtävä jakautuu peruskoulutukseen, jatkokoulutukseen ja täydennyskoulutukseen. Terveystieteiden alalla koulutetaan asiantuntijoita sosiaali- ja terveysalan hallinto-, suunnittelu- ja tutkimustehtäviin. Tiedekunnassa on lääketieteen lisensiaatin tutkintoon johtava koulutusohjelma sekä oppiainepohjaisesti toteutettava terveystieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintoihin johtava koulutus, jossa pääaineina ovat ergonomia, kansanterveystiede, liikuntalääketiede ja ravitsemustiede. Lisäksi tiedekunnassa järjestetään kansainvälinen terveystieteiden maisterin tutkintoon johtava maisterikoulutusohjelma International MSc Degree Programme in Public Health (MPH). Tiedekunnan toimintaa johtaa dekaani. Hänen lisäkseen on kaksi varadekaania, joista 1. varadekaani vastaa tutkimustoimintaan ja 2. varadekaani opetukseen liittyvistä asioista. Dekaani, professori Johannes Lehtonen puh. (017) , s-posti: Psykiatrian klinikka, KYS 1. varadekaani, professori Jussi Kauhanen puh. (017) , s-posti: Kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitos, Canthia 2. varadekaani, professori Jukka Pelkonen puh. (017) , s-posti: Kliinisen mikrobiologian laitos, Canthia Tiedekunnan kanslia Medistudia 4. kerros (Harjulantie 1), faksi (017) Internet: /laake Hallintopäällikkö Esa Äikiä puh. (017) s-posti: - tiedekunnan yleishallintoasiat OPINTO-OPAS

16 Lääketieteellinen tiedekunta Opintoasiainpäällikkö Pirjo Lindström-Seppä puh. (017) s-posti: - peruskoulutukseen liittyvät opintoasiat ja opintoneuvonta (lääketiede, ergonomia, kansanterveystiede, liikuntalääketiede, ravitsemustiede) - lääketieteen koulutusohjelman kv-koordinaattorin ja kliinisen linjan koordinaattorin tehtävät Koulutuspäällikkö Mervi Silaste puh. (017) s-posti: mervi.silaste@uku.fi - tieteellinen jatkokoulutus ja siihen liittyvä opintoneuvonta - erikoislääkärikoulutusta koskevat asiat ja opintoneuvonta - opiskelijavalinta Opintoamanuenssi Elli Cederberg-Zmerli puh. (017) s-posti: elli.cederberg@uku.fi - erikoislääkärikoulutus Hallintoamanuenssi Arja Takalo puh. (017) s-posti: arja.takalo@uku.fi - lääketieteen amanuenssiasiat ja eräät lääketieteen yleishallintoasiat Opintoamanuenssi Anna-Liisa Karjalainen puh. (017) s-posti: annaliisa.karjalainen@uku.fi - perusterveydenhuollon lisäkoulutus Opetushoitaja Virpi Tauru puh. (017) s-posti: virpi.tauru@uku.fi - Taitostudia - lääketieteen koulutusohjelmaan tulevat vaihto-opiskelijat Tiedekunnan laitokset Lääketieteelliseen tiedekuntaan kuuluu 26 toimintayksikköä. Kuopion yliopistossa lukuvuoden aikana toteutettava hallinnonuudistus tulee muuttamaan tiedekunnan toimintayksikköjen lukumäärää ja laitosrakennetta. 16 KUOPION YLIOPISTO

17 1 Kuopion yliopisto OPINTO-OPAS

18 Lääketieteellinen tiedekunta 1.4 Ylioppilaskunta ja ainejärjestöt Kuopion yliopiston ylioppilaskunta KYY on julkisoikeudellinen yhteisö, joka toimii jäsentensä yhdyssiteenä ja edistää heidän yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja henkisiä pyrkimyksiään sekä opiskeluun että opiskelijan asemaan yhteiskunnassa liittyviä pyrkimyksiä. Ylioppilaskuntaan kuuluvat kaikki läsnäoleviksi kirjoittautuneet perustutkintoa suorittavat opiskelijat. Yliopistoon ilmoittautumisen yhteyteen (ks. kohta 3.2) kuuluu pakollinen jäsenmaksu, jonka myötä opiskelija on automaattisesti ylioppilaskunnan eli KYYn jäsen. Jatko-opiskelijoille jäsenmaksu on vapaaehtoinen. Se maksetaan ilmoittautumisen yhteydessä, ja se oikeuttaa pelkästään ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) palveluihin. Ylioppilaskunnan muodostavat opiskelijat itse demokratian pelisääntöjä noudattaen. Joka toinen vuosi pidetään ylioppilaskunnan edustajiston vaalit, jossa jokaisella läsnäolevalla opiskelijalla on äänioikeus ja oikeus asettua ehdokkaaksi. Seuraavat vaalit järjestetään syksyllä KYYn jäseniä eli omistajia on n Lukuvuodelle jäsenmaksu on 94 euroa, sisältäen YTHSn maksun, joka oikeuttaa ilmaisiin yleislääkärin ja edullisiin erikoislääkärin palveluihin. Jatko-opiskelijoille jäsenmaksu on myös 94 euroa/lukuvuosi. Ylioppilaskunnan jäsenmaksu maksetaan joka vuosi. Kuittia vastaan opiskelija saa SYLn korttiin tarran ylioppilaskunnan toimistosta (ks. tarkemmin ilmoittautumismenettelyt). KYYn toimisto sijaitsee kampusalueen keskellä Studentiassa. Toimisto on avoinna ma klo 12 16, ti to klo 9 16 ja pe klo 9 12, kesällä klo Ylioppilaskunnassa on myös päivystys opiskelijoiden ilmoittautumisaikana saakka. KYYn pääsihteerinä toimii Tero Kankaanperä. Postiosoite PL 1627, Kuopio Käyntiosoite Studentia-rakennus, Savilahdentie 5 Puhelin (017) , , , Faksi (017) Internet S-posti toimisto@kyy.fi Pääsihteeri Tero Kankaanperä puh. (017) , s-posti: paasihteeri@kyy.fi Järjestösihteeri Sirpa Risto puh. (017) , s-posti: toimisto@kyy.fi Ainejärjestöt Ainejärjestöt ovat opiskelijoiden etujärjestöjä tiedekunnissa. Niiden toiminnan päätavoitteita ovat opiskelijoiden oikeusturvan parantaminen opiskeluun liittyvissä kysymyksissä, opiskelijoiden vaikutusvallan lisääminen opetuksen sisältöä ja tekniikkaa määriteltäessä sekä erilaisten palvelujen kehittäminen. Ainejärjestöillä on myös runsaasti opiskelijoiden vapaa-aikaan ja harrastuksiin liittyvää toimintaa ja tempauksia. Kuopion yliopistossa toimivia ainejärjestöjä ovat: Fortis (farmaseutti- ja proviisoriopiskelijat), Hyeena (ympäristötieteen, soveltavan eläintieteen, fysiikan ja ympäristönsuojelutekniikan opiskelijat), Kulti (biotieteiden opiskelijat), KuoLO (lääketieteen opiskelijat), KyLLä (ergonomian, kansanterveystieteen ja liikuntalääketieteen opiskelijat), Pooli (yhteiskuntatieteiden opiskelijat), Preemio (kauppatieteiden opiskelijat), Retikka (ravitsemustieteen opiskelijat), Serveri (tietojenkäsittelytieteen opiskelijat), Socius (sosiaalitieteiden opiskelijat), Terho (yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan terveystieteiden opiskelijat). Lisätietoja ainejärjestöistä: /jarjestot. 18 KUOPION YLIOPISTO

19 2 Opintojen ohjaus 2.1 Opintojen ohjausjärjestelmä Toimiva opintojen ohjausjärjestelmä on perusta sille, että opiskelijalla on käytettävissään riittävästi ohjauspalveluja oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja päätöksenteon tueksi ja että palvelut ajoittuvat sopivasti opiskelun eli opiskelijan opintopolun eri vaiheisiin. Ohjauksen kysyntää voidaan hahmottaa niiden kysymysten kautta, joita opiskelija kohtaa yksilöllisen opinto-ohjelmansa aikana. Opinto-ohjelmaa voidaan jäsentää vaiheittain opiskelijan polkuna (Vuorinen 1998, 50). 1. ohjaus- ja neuvontatoiminta ennen opintojen alkua (opiskelijarekrytointi) 2. opiskelijavalinta ja ohjaus opintojen alussa (opiskelijavalinta ja alkuvaiheen ohjaus) 3. ohjaus ja neuvonta opintojen edetessä (opintojen ja opiskelun varsinainen ohjaus ml. HOPS) 4. ohjaus opintojen päättövaiheessa (uraohjaus, gradu- ym. opintojen loppuvaiheen ohjaus) 5. ohjaukseen liittyvät tuki-, palaute- ja seurantajärjestelmät Opinto-oppaassa keskitytään ohjausjärjestelmän kuvaamiseen opintojen alkuvaiheesta opiskelun loppuun. Kokonaisvaltaisella opiskelijoiden ohjauksella tarkoitetaan sitä, että kaikki ohjauksen osa-alueet, opiskelun ohjaus, uravalinnan ohjaus ja opiskelijan persoonallisuuden kasvun tukeminen, otetaan ohjauksessa riittävästi huomioon. Näin voidaan turvata se, että opiskelija saa omasta kehityksestään riittävän monipuolista ja yksilöllistä palautetta opintojensa eri vaiheissa. Tämän lisäksi edellytetään ohjaushenkilöstöltä verkottumista ja jaettua asiantuntijuutta sekä opiskelijan yksilöllisyyden huomioimista. Opiskelijoilta edellytetään itsenäistä ja vastuullista otetta omiin opintoihinsa. Yliopiston sisäisen ohjauksellisen verkostoyhteistyön lisäksi verkostoituminen yliopiston ulkopuoliseen yhteiskuntaan ja työelämään korostuu. Keskushallinnon taso Opintoasioiden osasto vastaa seuraavista ohjaus- ja neuvontatehtävistä: Yleinen opintoneuvonta opiskelun yleinen opintoneuvonta opintoasioiden osastossa ja opintoneuvojien antama yleisneuvonta oppimiskeskuksessa opinto-oppaiden ja yhteisten lukujärjestysten koordinointi opiskelijarekrytointiin ja opiskelijavalintaan liittyvä tiedotus ja neuvonta JOO-opintojen ja opiskelun alkuvaiheen tuutoritoiminnan koordinointi Rekisterit opiskeluun, opetukseen ja tutkintoihin liittyvät tietojärjestelmät (opiskelijarekisterit, rekisteriselosteet) ja tilastointi tutkintotodistukset opiskelijavalintaan liittyvät tietojärjestelmät (hakemusten tallentaminen) ja opiskelijavalinnan tulokset ja niistä tiedottaminen opiskelijoiden ilmoittautuminen Opintotuki Kuopion yliopiston opiskelijoiden opintotukiasiat Opintohallinto opintohallinnollisten päätösten valmistelu ja toimeenpano Urapalvelut opiskelijoiden ura- ja työelämäpalvelut (ohjaus ja neuvonta) opiskelun ohjauksen alueella korostuu HOPS-käytäntöjen edistäminen OPINTO-OPAS

20 Lääketieteellinen tiedekunta Kansainvälisten asioiden osasto tarjoaa tuleville ja lähteville kansainvälisille opiskelijoille ohjausta ja neuvontaa. Kansainvälisten asioiden osasto mm: vastaa yliopiston koulutuksen kansainvälistämiseen liittyen asioiden yleishallinnosta, suunnittelusta, talous- ja apurahahallinnosta sekä tilastoinnista; koordinoi kansainvälistä koulutusyhteistyötä vastaten kansainvälisten koulutus- ja yhteistyöohjelmien toteutumisen hallinnosta; vastaa yhdessä koulutusohjelmien kv-koordinaattoreiden kanssa ulkomaille lähtevien opiskelijoiden sekä ulkomaisten opiskelijoiden opintososiaalisista tukipalveluista; vastaa kansainvälisten asioiden sisäisestä ja ulkoisesta tiedottamisesta; Tiedekuntataso Tiedekuntien osuus yliopiston ohjaus- ja neuvontajärjestelmässä on erittäin tärkeä, vaikka ohjaushenkilöstön määrä on vähäinen. Useimmiten tiedekunnan ohjaus- ja neuvontapalveluista huolehtivat opintoasiainpäälliköt (informaatioteknologian ja kauppatieteiden tiedekunnassa hallintopäällikkö). He keskittyvät pääasiassa opiskeluun liittyvään neuvontaan, jossa käsitellään yleisiä tiedekunnassa opiskeluun liittyviä kysymyksiä. Kyseiset henkilöt ovat avainhenkilöitä, jotka vastaavat tiedekunnan opiskelijahallintoon liittyvistä esittelytehtävistä. Heillä on kiinteät yhteydet oman tiedekuntansa laitoksiin, keskushallintoon ja yliopiston muihin ohjaus- ja neuvontayksiköihin. Tiedekunnat osallistuvat opiskelijoiden rekrytointiin, päättävät mm. opiskelijavalintaperusteet ja tekevät päätökset valittavista opiskelijoista, hyväksyvät omat tiedekuntakohtaiset opetussuunnitelmat, oppiainekohtaiset lukujärjestykset ja opiskelijoiden HOPSit. 20 KUOPION YLIOPISTO

21 2 Opintojen ohjaus Laitostaso Ns. alakohtaisesta oppiaineeseen liittyvästä opintoneuvonnasta vastaavat laitokset. Monissa yliopiston laitoksissa ohjauksesta ja neuvonnasta vastaa amanuenssi tai tehtävään erikseen määrätty henkilö (opettaja/opettajatuutori, assistentti, ohjaaja, koulutussuunnittelija). Erillisrahoitteisilla maisteriohjelmilla on omat opintojen ohjauksesta vastaavat koordinaattorinsa. He osallistuvat opiskelijoiden Hops -työskentelyyn ja antavat yksityiskohtaisia tietoja aineen opetusohjelmasta, tutkintovaatimuksista sekä muista kyseisen laitoksen toimintaan ja opetukseen liittyvistä asioista ja ohjaajana toimivan omaan erikoisalaan liittyvistä kysymyksistä. Laitosten antama ohjaus tulisi olla myös yhteisöllisyyttä tukevaa ja kasvattavaa toimintaa. Osa laitoksista on viime vuosina kehittänyt voimakkaasti omaa opiskelijarekrytointiaan sekä opettajatuutorointiaan osana opiskelun ohjaustoimintaa. Opettajatuutorilla tarkoitetaan sellaista opiskelijalle/opiskelijoille nimettyä henkilöä, johon voi olla yhteydessä kaikissa opintoihin liittyvissä asioissa ja joka toimii yhteyshenkilönä opiskelijoiden ja laitosten välillä. Muita ohjaus- ja neuvontatahoja: Ylioppilaskunnalla on monenlaista opiskelijoiden ohjaus- ja neuvontatoimintaa. Erityisesti järjestösihteeri, koulutuspoliittinen sihteeri, sosiaalipoliittinen sihteeri ja kansainvälisten asioiden sihteeri ovat keskeisimmät toimijat ohjauksen saralla sekä tärkeimmät linkit yliopiston hallintoelimiin ja ohjaustahoihin. Opiskelijatuutoritoiminta: Kaikille uusille opiskelijoille on varattu mahdollisuus osallistua pienryhmäohjaukseen, ns. tuutoriohjaukseen, jossa ns. laitoksen vanhemmat opiskelijat ohjaavat uusia opiskelijoita henkilön pienryhmissä. Tuutorit opastavat ryhmänsä jäseniä kaikissa opintojen aloittamiseen liittyvissä kysymyksissä. Ohjaus painottuu yliopisto- ja opiskeluympäristöön tutustumiseen, opintososiaalisiin asioihin, yhteisön liittymiseen ja opiskelun ohjaukseen. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS) tarjoaa opiskelijoille ennalta ehkäisevää terveydenhoitoa, sairaanhoitoa, mielenterveyspalveluita sekä hammashoitoa. Opiskelijoilla on mahdollisuus saada erilaisten elämänkriisien ja -ongelmien käsittelyyn ohjausta ja tukea YTHS:n ammattilaisilta. Yliopistopappi on erityisesti oppilaitosten arjessa monin eri tavoin toimiva seurakunnan palkkaama henkilö. Opiskelun ohjauksen tasolla yliopistopapin rooli korostuu erityisesti opiskelijatuutoroinnissa tuutoreiden kouluttajana ja tuutoritoiminnan kehittämisessä. Yliopistopappi voi toimia myös keskustelukumppanina opiskelijan vaikeissa elämäntilanteissa. Kehrä/Arvike: Varsinaisen Kehrä-hankkeen päätyttyä opiskelijoiden hyvinvointiasioita käsitellään vuosittain opetuksen arviointi- ja kehittämisneuvostossa (Arvike) ja koulutussuunnittelutoimikunnissa. Kehrän keskeisin idea on tunnistaa opiskelijoiden hyvinvointiasioiden parissa työskentelevät toimijat ja saada heidät tietoisiksi toisistaan sekä verkottumaan. Koulutus- ja kehittämiskeskus (täydennyskoulutus), Avoin yliopisto ja Kesäyliopisto antavat omille opiskelijoilleen opiskeluun liittyvää neuvontaa henkilökohtaisesti ja verkkopalveluiden avulla. Em. yksiköissä toimii omat opintojen ohjaukseen ja neuvontaan erikoistuneet henkilöt. Erityisesti avoimen yliopiston opiskelijoista useat opiskelevat ns. tutkintotavoitteisesti ts. tavoitteenaan suorittaa maisteritutkinto yliopiston jossakin koulutusohjelmassa tai pääaineessa. Oppimiskeskus, kielikeskus, kirjasto ja tietotekniikkakeskus antavat omaan toimialaansa liittyvää ohjausta ja neuvontaa opiskelijoille sekä myös henkilökunnalle. Oppimiskeskuksen tehtävänä on parantaa opiskelijoiden opiskeluvalmiuksia Kuopion yliopistossa. Se tarjoaa opiskelijoille ajanmukaisen oppimisympäristön ja tukipalvelut. Mm. kaksi opintoasioiden osaston opintoneuvojaa on sijoitettuna oppimiskeskukseen ja he antavat yleistä opintoneuvontaa kaikille opiskelijoille. OPINTO-OPAS

22 Lääketieteellinen tiedekunta Opintojen ohjauksen tukena olevat työkalut opinto-oppaat (myös /opiskelu) www-sivut: lukujärjestykset (opintoasioiden osastosta) ja www-sivulta Hopsit ja ehopsit Wossikka-palvelu (Kampusnetissä) opintojaksokuvaukset (oppaissa ja www-sivulla) 2.2 Neuvontapalvelut Yleinen opintoneuvonta Opintoasioiden osasto Opintoasioiden osasto hoitaa yleisen opintoneuvonnan, ilmoittautumiset, opiskelijavalinnan, yleiset opiskelijapalvelut ml. opintososiaaliset asiat ja opintotukiasiat, opintosuoritusten kirjaamisen ja todistusten kirjoittamisen sekä ura- ja työelämäpalveluihin liittyvät asiat. Käyntiosoite Savilahdentie 9, Snellmania-rakennus, 1. krs. Postiosoite PL 1627, Kuopio Puhelin opintoasiat (017) , , , , , opintotukiasiat (017) ja urapalvelut (017) , Faksi (017) Sähköposti Internet /opiskelu/opintotsto.shtml / (henkilöstön tehtäväkuvaukset) Aukioloajat ma, ti, pe klo ke suljettu to klo Osaston kansliassa palvelevat: Osaston johtaja Hannu Berlin puh. (017) , s-posti: huone 1078/1 Opiskelijapalvelun päällikkö Tuija Pasanen (osaston varajohtaja) puh. (017) , s-posti: huone 1078/2 Suunnittelija Hanna Turkki puh. (017) , s-posti: huone 1072/2 Opintoasioiden osaston kanslia: opintosuoritusrekisteriotteet opiskelijoille, opiskelutodistukset, perus- ja jatkotutkintotodistukset, ilmoittautumisten vastaanotto ja rekisteröinti sekä muu opintoasioiden osaston yleinen asiakaspalvelu opinto- ja opiskelijavalinta-asioissa: 22 KUOPION YLIOPISTO

23 2 Opintojen ohjaus Osastosihteeri Sylvi Heikkinen puh. (017) , s-posti: huone 1078/3 erityisesti tutkintotodistusten laatiminen kauppatieteissä, lääketieteessä, terveystieteissä ja yhteiskuntatieteissä Osastosihteeri Tiina Valjakka (virkavapaalla), sijaisena Kirsi Eskelinen puh. (017) ; s-posti: huone 1078/4 erityisesti tutkintotodistusten laatiminen farmasiassa ja luonnontieteissä Osastosihteeri Maija Vuorela puh. (017) , s-posti: huone 1078/5 yleinen asiakaspalvelu Opintotukitoimisto Opintotukisihteeri Anne Kokkonen (virkavapaalla saakka), sijaisena Rauni Tuomela puh. (017) , s-posti: huone 1068 Opintotukisihteeri Ulla Pitkänen puh. (017) , s-posti: huone 1067 Urapalvelut /careerservices ja /careerservices/henkilokunta.shtml Palvelupäällikkö Tapio Anttonen puh. (017) , s-posti: huone 1069 Uraohjaaja Marika Tuupainen puh. (017) , s-posti: huone 1072/1 Urakonsultti Hannu Litja puh. (017) , s-posti: Lisäksi Canthian oppimiskeskuksessa toimivat opintoneuvojat (päivystysajat tiistaisin ja torstaisin klo 10 14). Opintoneuvoja Jouko Holopainen (kokoaikainen) puh. (017) , s-posti: farmasia, lääketiede, terveystieteet ja yhteiskuntatieteet Opintoneuvoja Simo Heikkinen (osa-aikainen, saakka) puh. (017) , s-posti: kauppatieteet, luonnontieteet OPINTO-OPAS