Osallistuva budjetointi
|
|
- Eeva-Kaarina Aho
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Osallistuva budjetointi asukaslähtöisessä kaupunkisuunnittelussa
2 Osallistuva budjetointi asukaslähtöisessä kaupunkisuunnittelussa Osallistuvalla budjetoinnilla vahvistetaan kansalaisten toimijuutta yhteisistä asioista päätettäessä. Tavoitteena on kansalaisten osallistuminen yhteisten verovarojen käytön suunnitteluun, kuten kaupungin tuottamien palvelujen ja investointien suunnitteluun ja niistä päättämiseen. Malli on kehitetty Brasilian Porto Alegressa Tämän jälkeen sitä on sovellettu ja edelleen kehitetty erilaisissa yhteiskunnissa ympäri maailman, erityisesti Euroopassa. Osallistuva budjetointi asukaslähtöisessä kaupunkisuunnittelussa -tutkimushankkeessa olemme tutkineet ja kehittäneet osallistuvaa budjetointia asuinalueen kehittämisen ja asukaslähtöisen suunnittelun välineenä yhteistyössä Tampereen kaupungissa kanssa. Tutkimus on toteutettu osana asuinalueiden kehittämisohjelmaa ( ). Tutkimushankkeessa olemme kartoittaneet eurooppalaisia kokemuksia osallistuvan budjetoinnin hankkeiden toteutusprosesseista: niiden toiminta- ja päätöksentekotavoista, ratkaistavana olevien asioiden luonteesta sekä osallistuvan budjetoinnin asemasta paikallisessa hallinnassa ja päätöksenteossa. Tesomalla toteutetun osallistuvan budjettikäytännön suunnittelua ja toteutusta olemme tarkastelleet asukkaiden ja kaupunkisuunnittelun näkökulmista. Tässä esitteessä esittelemme erilaisia osallistuvan budjetoinnin käytännön sovelluksia ja teoreettisia malleja, jotka tarjoavat rikkaan kuvan siitä, miten monella tavalla osallistuvaa budjetointia voidaan tulkita ja soveltaa.
3 Porto Alegre: Politiikan puhdistusprosessi Porto Alegressa idea osallistuvasta budjetoinnista syntyi pyrkimyksenä vähentää korruptiota ja läheisten suosintaa päätöksenteossa sekä kaventaa eri väestöryhmien välisiä varakkuuseroja. Ensimmäinen osallistuvan budjetoinnin prosessi toteutui Kehitetty malli sisältää niin asukkaiden suoraa osallistumista kuin heidän edustajiensa osallistumista. Hallinnon edustajat ja asiantuntijat tukevat prosessin toimeenpanoa esimerkiksi arvioimalla ehdotusten toteutuskelpoisuutta. Prosessi toteutetaan vuosittain. Se koostuu yhteisistä kokoontumisista ja eri alueiden asukasryhmien keskinäisistä tapaamisista. Lopulliset päätökset kaikki asukkaat tekevät äänestämällä. Toimintatavat huomioivat myös ne asukasryhmät, jotka eivät itse osallistu. Esimerkiksi osallistujat tekevät retkiä aliedustetuille, huono-osaisille alueille ja he valitsevat käsiteltävät aiheet niin, että ne kiinnostivat erityisesti köyhiä asukkaita. Myös äänestyspaikat sijoitetaan niin, että ne ovat köyhien asukkaiden arkipäiväisillä kulkureiteillä. Osallistuvan budjetointi ohjaa resursseja vähävaraisten asuinalueiden kehittämiseen ja tasoittaa asukkaiden välisiä hyvinvointieroja. Rahaa on varattu kymmeniä miljoonia dollareita osallistuvaa budjetointia varten. Porto Alegressa osallistuvaa budjetointia ei ole siirretty kunnallishallinnon alaisuuteen. Prosessi on haluttu pitää itsenäisenä ja suojata vanhoilta ongelmilta, kuten korruptiolta.
4 Tampere: Tesoman asukaslähtöinen suunnittelu Tampereella Tesomajärven virkistysalueen suunnittelussa tavoitteena oli asukkaiden mielipiteiden ja paikallisten tarpeiden selville saaminen sekä asukaslähtöisen suunnittelun kokeileminen ja kehittäminen. Tesomajärven suunnittelu toteutettiin asuinalueen kehittämisprojektina. Tampereen kaupunki johti prosessia, joka koostui työpajoista ja maastokävelystä. Alkuprosessissa työpajat keskittyivät ideointiin ja loppuprosessissa yhteisen näkemyksen muodostamiseen tarvittavista toimenpiteistä. Prosessiin oli avoin kaikille Tesoman kehittämisestä kiinnostuneille. Kaupunki toteutti suunnitelmat. Käytettävissä oli Raha oli kohdennettu järven ympäristön kehittämiseen suunnattiin valaistuksen uusimiseen. Summa koostui erillisestä kehittämisrahasta ja kaupungin eri toimialojen budjeteista osoitetuista varoista. Osallistuville asukkaille tärkeä periaate resurssien jaossa oli tasapuolisuus tesomalaisten kesken. Tampereella osallistuva budjetointi ei kytkeytynyt selkeästi kaupungin poliittiseen päätöksentekoon, vaan se oli luonteeltaan hallinnollinen asukasosallistumista painottava suunnitteluprosessi. Prosessi keskittyi hyvin konkreettisten, Tesomajärveä koskevien päätösten tekemiseen.
5 Łódź: Hyvän hallinnan menetelmä Łódźissa tavoitteena on osallistaa ihmisiä oman elinympäristönsä parantamiseen. Osallistuva budjetointi toteuttaa hyvän hallinnon periaatteita ja parantaa kaupungin mainetta. Sen avulla kaupungin taloussuunnittelu ja tarvittavat säästöt tulevat ymmärrettäväksi kaupunkilaisille. Kaupunki järjestää osallistuvan budjetoinnin vuosittain koskien koko kaupunkia ja erillisiä kaupunginosia. Asukkaat ja organisaatiot tekevät toimenpide-ehdotuksia. Ehdottajat markkinoivat omia hankkeitaan muille asukkaille. Esimerkiksi vuonna 2013 ehdotuksia kertyi 903 ja netissä asukasta äänesti näiden eri vaihtoehtojen välillä. Kaupunki toteuttaa eniten ääniä saaneet toimenpiteet. Ennen toteutusta viranhaltijat arvioivat hankkeiden toteutuskelpoisuuden. Osallistuvan budjetointiin suunnatut varat ovat vuosittain 0,5-1 prosenttia kaupungin koko budjetista. Vuonna 2013 prosessissa jaettiin 20 miljoonaa Puolan zlotyä erilaisten hankkeiden kesken. Osallistuva budjetointi on institutionalisoitu paikalliseen päätöksentekoon ja talousarviosuunnitteluun. Se on vuosittain toistuva ja kaupungin hallinnon ylläpitämä menetelmä.
6 Suur-Manchester: Asukaslähtöiset hankkeet Suur-Manchesterissa osallistuva budjetointi ymmärretään menetelmänä, joka antaa valtaa paikallistason toimijoille ja voimaannuttaa paikallisyhteisöjä. Myös poliisi käyttää osallistuvaa budjetointia paikallista turvallisuutta vahvistavien hankkeiden suunnittelussa ja toimeenpanossa. Menetelmän avulla on mahdollista säästää yhteiskunnan varoja. Osallistuvan budjetoinnin projektit ovat pieniä asukkaiden ja heidän järjestöjensä omaehtoisia hankkeita asuinalueiden kehittämiseksi ja hyvinvoinnin lisäämiseksi. Asukkaat esittävät osallistuvan budjetoinnin työpajoissa hankeideoita. Asukkaat yleensä itse suunnittelevat ja toteuttavat rahoituksen saaneet hankkeet. Osallistuvan budjetoinnin pajoissa päätettävät ja jaettavat rahamäärät ovat Suur-Manchesterin alueella rajattuja ja vaihtelevat vuosittain. Saadakseen rahoitusta asukkaat ja yhteisöt hakevat tukea erilaisista rahastoista esittämilleen hankkeille, jotka he itse toteuttavat. Lopputulokset ovat asukkaiden arvostamia asuinalueen viihtyvyyttä ja hyvinvointia lisääviä varsin konkreettisia asioita. Osallistuva budjetointi toteutuu hallintoinstituutioiden ulkopuolella. Sillä ei ole virallista asemaa päätöksenteossa eivätkä kunnallishallinnon edustajat tue toimeenpanoa.
7 Ruotsalaisten kuntien kokeilut Ruotsissa toteutuneissa kokeiluissa tavoitteena on ollut asukkaiden osallistumisen vahvistaminen niin, että he voivat kertoa näkemyksiään konkreettisista suunnitteluhankkeista hallinnon edustajille ja samalla oppia ymmärtämään päätöksentekoa. Kunnat ovat järjestäneet osallistuvan budjetoinnin prosesseja asukastilaisuuksina, tiedotuskampanjoina ja nettiosallistumisena. Erityistä huomiota on kiinnitetty asukkaiden tavoittamiseen kirjein, esittelyvideoin ja tapahtumin. Asukkaiden ideoita ja ehdotuksia on koottu tapahtumissa ja nettisivuilla esimerkiksi puistojen suunnitteluprosesseissa. Osallistujat ovat voineet äänestää tehtyjen ehdotusten välillä perinteisen lipukeäänestyksen lisäksi Facebookissa. Osallistuvan budjetoinnin hankkeiden resurssit perustuvat tiettyyn tarkoitukseen kuten puiston rakentamiseen varattuihin budjettivaroihin. Osallistuminen on lisännyt ymmärrystä kuntien budjeteista. Asukkaat ovat päässeet kokeilemaan budjetin tekemistä netissä toimivalla budjettisimulaattorilla. Ruotsin kokeiluissa osallistuva budjetointi on muuttanut asukkaiden ja kunnan viranhaltijoiden suhdetta. Asukkaat osallistuvat suoraan palveluiden kehittämiseen budjettivarojen sallimissa rajoissa. Osallistuva budjetointi on irrallinen poliittisesta päätöksenteosta eivätkä prosessit ole pyrkineet uudistamaan suoran osallistumisen ja edustuksellisen demokratian välistä suhdetta.
8 Teoreettinen tausta Osallistuvaa budjetointia maailmanlaajuiseksi toimintatavaksi ovat merkittävällä tavalla muokanneet radikaalin demokratian ja liberaalin hallinnan ajatukset. Molemmat tarkastelevat osallistuvaa budjetointia myönteisesti ja tavoittelevat demokraattisten hallintakäytäntöjen kehittämistä monimutkaistuvassa yhteiskunnassa. Ne kuitenkin ohjaavat erilaiseen tulkintaan osallistuvan budjetoinnin luonteesta ja käytännöistä. Habermasilainen radikaalin demokratian idea on omaksuttu laajasti demokratian ja suunnittelun käytäntöjen kehittämiseen. Tärkeänä lähtökohta on demokratian ymmärtäminen vapaiden ja tasa-arvoisten jäsenten muodostaman, itsehallinnollisen yhteisön toimintana. Paras lopputulos yhteiskunnallisten kysymysten ratkaisussa muodostuu erilaiset osallistujat huomioivassa vapaassa ja avoimessa keskustelussa. Osallistuvassa budjetoinnissa tähän yhdistyy Paulo Freiren sorrettujen pedagogiikan tavoite epätasaarvoisiksi koettujen olosuhteiden muuttamisesta. Liberaalin hallinnan periaatteet puolestaan yhdistyvät julkishallinnon kehittämiseen ja uudistamiseen. Osallistuvaa budjetointia edistäneiden kansainvälisten järjestöjen näkökulmasta se on hyvän hallinnan menetelmä. Tavoitteena on yhdistää edustukselliseen, vastuulliseen, lakia noudattavaan ja korruptoitumattomaan julkiseen hallintoon markkinatalouden toimintaperiaatteita. Hallinnon uudistaminen tällä tavoin edellyttää aiempaa aktiivisemman kansalaisen ja toimivien yhteisöjen luomista. Avoin osallistuminen mahdollistaa myös resurssien tehokkaan jakamisen ja lisäämisen. Olemme muodostaneet näistä lähtökohdista osallistuvan budjetoinnin radikaalin demokratian ja liberaalin hallinnan teoreettiset mallit. Ne eivät esiinny missään suoraan tällaisina, mutta niiden piirteet on tunnistettavissa tutkimuskirjallisuudesta. Ne myös näkyvät erilaisina yhdistelminä osallistuvan budjetoinnin käytännön sovelluksissa.
9 Radikaalin demokratian teoreettinen malli Radikaalin demokratian näkökulmasta kansalaisten osallistuminen päätöksentekoon lisää yhteiskunnan avoimuutta. Hallintokeskeinen päätöksenteko puolestaan heikentää avoimuutta. Osallistumisen järjestämisessä tärkeää on turvata erilaisten, erityisesti köyhien ihmisryhmien osallistumismahdollisuudet. Prosessin vetäjät huolehtivat osallistumisen avoimuudesta ja tasapuolisuudesta, sekä antavat osallistujille vastuuta ja valtaa prosessin toimeenpanossa. Osallistujat tuovat keskusteluun toiveitaan ja tarpeitaan sekä neuvottelevat niiden toteuttamisesta. Erimielisyydet ovat osa prosessia. Osallistumista täydennetään menetelmillä, jotka edistävät osallistumattomien ryhmien ja heidän tarpeidensa huomioimista resurssien jaossa. Radikaalin demokratian näkökulmasta osallistuva budjetointi edellyttää merkittävää rahallista alkupanostusta. Se mahdollistaa köyhien aseman parantamisen ja resurssien uudelleen jakamisen oikeudenmukaisella tavalla. Osallistuva budjetointi on itsenäinen toimintamalli, joka tuottaa institutionaalisia muutoksia hallinnossa, politiikassa ja vallanjaossa.
10 Liberaalin hallinnan teoreettinen malli Liberaalin hallinnan lähtökohtana on, että kansalaisten osallistuminen lisää päätöksenteon avoimuutta ja hallinnon tehokkuutta. Osallistujien erilaiset kyvyt ja tietämys hyödyttävät konkreettisten lopputulosten aikaansaamista. Osallistumisessa korostuu yhteisymmärrykseen pyrkiminen. Osallistumistilaisuuksien vetäjän tehtävänä on ohjata osallistumisprosessia tehokkaasti ja pyrkiä ohjaamaan osallistujia keskinäiseen yhteisymmärrykseen. Osallistujat neuvottelevat toistensa kanssa näkemyksistään käsiteltävän asian ratkaisemiseksi. Liberaalia hallintaa korostavassa ajattelussa osallistuva budjetointi ei edellytä suurta taloudellista resurssointia. Osallistumisprosessi itsessään tuottaa taloudellista hyötyä. Julkiset resurssit säästyvät, kun ihmiset ottavat julkisen sektorin tehtäviä vastuulleen. Tulokset ovat konkreettisia ja paikallisia. Osallistuvan budjetoinnin tavoitteiden ja hyöty saavuttaminen edellyttää sitä, että se institutionalisoidaan hallintokäytäntöihin.
11 Kirjallisuutta: Häikiö, Liisa & Lehtonen, Pauliina & Salminen, Jarkko: Globaalin menetelmän paikallinen soveltaminen. Osallistuva budjetointi Tampereen Tesomalla. Yhdyskuntasuunnittelu 1/2016. Salminen, Jarkko & Häikiö, Liisa & Lehtonen, Pauliina: Osallistuva budjetointi hallinnollisena ja poliittisena käytäntönä. Hallinnontutkimus 1/2016. Shah, Anwar (2007, toim.). Participatory Budgeting. World Bank Publications. Linkkejä: omatesoma.fi/osallistuva-budjetointi/
12
Demokratian merkityksen kokonaisuus
Demokratian merkityksen kokonaisuus Asukkaat maakuntauudistuksen keskiöön Maakuntakoulutukset Liisa Häikiö Demokratia: peruslähtökohtia Demokraattinen yhteiskunta on keskeinen, globaalisti jaettu hyvän
LisätiedotOsallistuvan budjetoinnin kokeilu Tampereen Tesomalla
Osallistuvan budjetoinnin kokeilu Tampereen Tesomalla Pauliina Lehtonen, Tampereen yliopisto, yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö pauliina.lehtonen@uta.fi 29.1.2015 Mitä on osallistuva budjetointi?
LisätiedotHelsingin osallisuusmalli. Osallisuustyöryhmä
Helsingin osallisuusmalli Osallisuustyöryhmä 5 havaintoa valmistelusta 1. Kaikki haluavat, että Helsinki on entistä parempi kaupunki. 2. Ihmiset ovat valmiita antamaan asiantuntemustaan ja osaamistaan
LisätiedotOsallistuva budjetointi kunnissa ja maakunnissa
Opas Osallistuva budjetointi kunnissa ja maakunnissa OPAS JULKISTETTIIN 7.6.2017 Teksti ja kuvitus Ritva Pihlaja Kuntaliiton suunnittelutiimi Päivi Kurikka Sini Sallinen Henrik Rainio Marja-Liisa Ylitalo
LisätiedotMediakoulutuksen ja -yritysten keskittymä Tesomaan. Yhteistyössä kohti omavoimaista yhteisöä
Oma Tesoma Oma Tesoma -hanke on useista projekteista koostuva laaja-alainen kehityshanke, jolla tavoitellaan Tesoman asuin- ja palvelualueelle uudenlaista hyvinvointia sekä houkuttelevuutta kehittämällä
LisätiedotKansan valta. Citizen Voice and Action. World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa
Kansan valta Citizen Voice and Action World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa Demokratiaa kaikille? Seminaari demokratian tukemisesta kehitysyhteistyössä 27.11.2014 Katri
LisätiedotAvoimen hallinnon edistäminen osana Rovaniemen kaupungin toimintaa. Toimenpiteet 2018-
Avoimen hallinnon edistäminen osana Rovaniemen kaupungin toimintaa. Toimenpiteet 2018- Yleishallinto/Hallintopalvelut Erityisasiantuntija Maarit Alikoski 2.3.2018 Esitys Tausta Suomen avoimen hallinnon
LisätiedotJohdanto päivän teemoihin. Osallistuva kaupunkisuunnittelu 31.10.2011 Joensuu
Johdanto päivän teemoihin Osallistuva kaupunkisuunnittelu 31.10.2011 Joensuu Kansalaaset tuloo Helsingin Roihuvuoren asukaspuiston yhteissuunnittelu (http://www.roihuvuori.com/index.php?option=com_content&task=view&id=2199
LisätiedotTampereen kaupungin OMA TESOMA -HANKE
Tampereen kaupungin OMA TESOMA -HANKE - kolme esimerkkiä asukkaiden osallistamisesta Tesoman palveluja, rakennettua ympäristöä, alueellista hyvinvointia ja elinvoimaisuutta kehitetään osana poikkihallinnollista
LisätiedotASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?
ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä
LisätiedotViisi syytä hyödyntää osallistuvaa budjetointia. Kuntamarkkinat Ritva Pihlaja asiantuntija, Bartsys Oy
Viisi syytä hyödyntää osallistuvaa budjetointia Kuntamarkkinat 13.9.2017 Ritva Pihlaja asiantuntija, Bartsys Oy ritva@pihlaja.fi 0400 895140 Osallistuva budjetointi kunnissa ja maakunnissa -opas ilmestyi
LisätiedotDemokratiapäivä
Demokratiapäivä 13.10.2015 Teemasessio 2:Edustuksellisen ja suoran demokratian muodostama kokonaisuus - miten niiden johtaminen ja kehittäminen vaikuttaa toisiinsa ja miten niitä kehitetään samanaikaisesti?
LisätiedotKaupunkiaktivismi-työpaja 17.11.2015. Kaupunkisuunnittelu Sosiaalinen media Avoin data
Kaupunkiaktivismi-työpaja 17.11.2015 Kaupunkisuunnittelu Sosiaalinen media Avoin data Julkisen hallinnon kannattaa muuttua kansalaisyhteiskunnan mukana Visio 1: Kaupunkilaiset ottavat vähitellen itselleen
LisätiedotTulevaisuuden asuntotuotanto Asuinympäristön digitaalisuushanke
Tulevaisuuden asuntotuotanto Asuinympäristön digitaalisuushanke Heli Suuronen 7.2.2018 MAL-verkosto ALLPPT.com _ Free PowerPoint Templates, Diagrams and Charts Asuinympäristön digitaalisuus Hankkeen tavoitteena
LisätiedotOsallistuva budjetointi Helsingin kaupungin käytössä. Inari Penttilä kehittämisasiantuntija Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala
Osallistuva budjetointi Helsingin kaupungin käytössä Inari Penttilä kehittämisasiantuntija Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala 12.9.2019 Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala 2 3 Osallistuva budjetointi Perustuu
LisätiedotSOSIAALINEN OIKEUDENMUKAISUUS JA KESTÄVÄ HYVINVOINTI. Liisa Häikiö
SOSIAALINEN OIKEUDENMUKAISUUS JA KESTÄVÄ HYVINVOINTI Liisa Häikiö THE BRUNDTLAND COMMISSION IN 1987: 27. Humanity has the ability to make development sustainable to ensure that it meets the needs of the
LisätiedotTeema 1: Tiedonkulku. Vuorovaikutussuunnitelman tavoitteet ja toimenpiteet. Luonnos 1/2019
Vuorovaikutussuunnitelman tavoitteet ja toimenpiteet Luonnos 1/2019 Teema 1: Tiedonkulku Tavoite Toimenpiteet Asukkaat tietävät, mitä Oulussa tapahtuu ja mitä osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia
LisätiedotKunnallisen nuorisotyön peruspalvelujen arviointi 2017 Nuorten osallisuus- ja kuulemisjärjestelmä
Kunnallisen nuorisotyön peruspalvelujen arviointi 2017 Nuorten osallisuus- ja kuulemisjärjestelmä Aluehallintovirastot arvioivat säännöllisesti kuntien peruspalveluja. Nuorisotoimen vuoden 2017 arviointikohteena
LisätiedotTervetuloa Innokylään
Tervetuloa Innokylään Soteuttamo: Ihminen edellä asiakaslähtöinen palvelujen kehittäminen Merja Lyytikäinen ja Hanne Savolainen 21.3.2018 1 Innokylä lyhyesti Innokylä on kaikille avoin innovaatioyhteisö,
LisätiedotMeidän Korso Kaikkien Korso
Meidän Korso Meidän Korso Kaikkien Korso Hanketta toteutetaan Oikeusministeriön myöntämällä avustuksella Hankeaika -31.5.2019 Menetelmänä osallistuva budjetointi Asukkaat ja yhteisöt ideoivat syrjäytymistä
LisätiedotAsukkaat maakunta- ja soteuudistuksen keskiöön (AKE)
Asukkaat maakunta- ja soteuudistuksen keskiöön (AKE) Pilottimaakuntien koulutustarjotin 2.3.2018 AKE-projektin pilottimaakunnat Etelä-Karjala Kainuu Keski-Pohjanmaa Lappi Pirkanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Savo
LisätiedotKUMPPANUUSPÖYTÄ ASUKKAIDEN OSALLISTUMINEN JA VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET MAAKUNNASSA
KUMPPANUUSPÖYTÄ ASUKKAIDEN OSALLISTUMINEN JA VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET MAAKUNNASSA TEHTÄVÄ MITÄ IDEOITA, TOIMINTAMALLEJA MAAKUNNASSA VOIDAAN TOTEUTTAA/HYÖDYNTÄÄ? KIRJOITA 1 IDEA/AJATUS/PAPERI IDEAN EI TARVITSE
LisätiedotOsallistuva budjetointi
Osallistuva budjetointi Helsingin kaupunki avaa vuosittain 4,4 miljoonaa euroa omaa budjettiaan kaupunkilaisten ideoitavaksi ja päätettäväksi. Rahaa on sekä kaupunkitason että kunkin suurpiirin hankkeisiin.
LisätiedotKuntalainen kumppani? Timo Aarrevaara 6.5.2014
Kuntalainen kumppani? Timo Aarrevaara 6.5.2014 Palvelujen tuottamisen näkökulma professiot julkinen valta markkinat Taustalla huomioita tutkimushankkeen lähtökohdista Public engagement for Horizon 2020
LisätiedotEdustuksellisen demokratian uhat ja mahdollisuudet
Edustuksellisen demokratian uhat ja mahdollisuudet Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman avausseminaari 16.3.2004 Heikki Paloheimo Valtio-opin laitos 20014 Turun yliopisto heikki.paloheimo@utu.fi Äänestysaktiivisuus
LisätiedotMitä priorisoinnilla tarkoitetaan?
Johanna Lammintakanen FT Ma. professori Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos Mitä priorisoinnilla tarkoitetaan? Terveydenhuollon priorisointi Käsitteestä: Mistä on kyse? Muutama ajatus ilmiöstä Keskustelun,
LisätiedotAsiakkaanääni esille asiakasraadeilla
Asiakkaanääni esille asiakasraadeilla Asiakasraadin lähtökohdat Lait sosiaali- ja terveydenhuollossa korostavat asiakkaan oikeutta laadukkaaseen hoitoon Halu ja tahto parantaa asiakaslähtöisyyttä palvelutuotannossa
LisätiedotFysiikan opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 7-9. Laaja-alainen osaaminen. Opetuksen tavoitteet. Merkitys, arvot ja asenteet
Fysiikan opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 7-9 Merkitys, arvot ja asenteet T3 ohjata oppilasta ymmärtämään fysiikan osaamisen merkitystä omassa elämässä, elinympäristössä ja yhteiskunnassa L6, Tutkimisen
LisätiedotSosiaalinen media suunnittelijan apuna. Tuuli Lehtonen Helsingin yliopisto
Sosiaalinen media suunnittelijan apuna Tuuli Lehtonen Helsingin yliopisto 14.6.2016 Kyllä musta tuntuu, että se on niin, ettei me ehkä sitä somea enää päästä karkuun. Sitten jos ei me itse mennä sinne,
LisätiedotOsallisuus ja vaikuttaminen kuntalaissa alkaen (2017)
Osallisuus ja vaikuttaminen kuntalaissa alkaen (2017) 2018-2021 sääntöjen tarkoituspykälässä 1 valtuuston vastuu ov-keinoista 22 -aloiteoikeus 23 -kansanäänestysaloite 24-25 - vaikuttamiselimet (vanhusneuvosto)
LisätiedotOsallistuva budjetointi ja kansalaisten osallisuus. Ritva Pihlaja
Osallistuva budjetointi ja kansalaisten osallisuus Ritva Pihlaja Tampere 30.11.2012 Raportin sisältö OSA I 1. Johdanto 2. Alueelliset toimielimet Suomessa 3. Kahdeksan esimerkkipaikkakuntaa, yksitoista
LisätiedotHyvää huomista. - yhteisiä tekoja ja viisaita valintoja
Hyvää huomista - yhteisiä tekoja ja viisaita valintoja 12.11.2009 4V-hanke 1.4.2008-31.3.2011 Etelä-Suomen EAKR-ohjelma, toimintalinja Suurten kaupunkiseutujen kehittäminen Kansallinen rahoittaja Uudenmaan
LisätiedotMITÄ OPITTIIN KAINUUN MAAKUNTAVAALEISTA? KAINUUN HALLINTOKOKEILUN ARVIOINNIN NÄKÖKULMA Demokratiapäivä , Helsinki
MITÄ OPITTIIN KAINUUN MAAKUNTAVAALEISTA? KAINUUN HALLINTOKOKEILUN ARVIOINNIN NÄKÖKULMA Demokratiapäivä 17.10.2017, Helsinki Anni Jäntti kunta- ja aluejohtamisen yliopistonlehtori Tampereen yliopisto KAINUUN
LisätiedotRuBu ja merkityksellisen osallisuuden kokemus. Georg Boldt, VTM
RuBu ja merkityksellisen osallisuuden kokemus Georg Boldt, VTM georgmboldt@gmail.com Tausta Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus käynnisti osallistuvan budjetoinnin kokeilun keväällä 2013 Eroaa merkittävästi
LisätiedotKansalaisten osallistuminen osana kestävää hyvinvointia
Kansalaisten osallistuminen osana kestävää hyvinvointia Riikka Paloniemi & Eeva Lehtomäki Suomen ympäristökeskus (SYKE) Kestävä hyvinvointi ja eriarvoisuus Sosiaalipoliittinen yhdistyksen iltapäiväseminaari
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 22/ (5) Kaupunginhallitus Asia/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 22/2018 1 (5) 378 V 13.6.2018, Osallisuusrahaston perustaminen ja lähiörahaston talousarviokohdan käyttö HEL 2017-012164 T 00 01 00 Esitys esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa:
LisätiedotOsallisuus. Teemu Surakka OPUS työpajat ja 12.6.
Osallisuus Teemu Surakka OPUS työpajat 10.6. ja 12.6. Kuntalaisten roolit Mikko Wennberg (2009) Osallistava suunnittelu ja käyttäjälähtöiset toimintamallit Kuntalaisten roolit Viranomaiskunta Palvelukunta
LisätiedotDemokratiaa kimpassa: Mitä keskustelevalla demokratialla on tarjottavanaan?
Demokratiaa kimpassa: Mitä keskustelevalla demokratialla on tarjottavanaan? KESKI-SUOMEN SOSIAALITURVAYHDISTYKSEN 75v JA KIMPPA-HANKKEEN JUHLASEMINAARI 23.4.2013 Tutkijatohtori (HTT), hankejohtaja Sosiaali-
LisätiedotLähidemokratia, yhdistykset ja järjestöt
Lähidemokratia, yhdistykset ja järjestöt Allergia- ja astmaliiton järjestöpäivät 6.9.2014 Ritva Pihlaja, tutkija, erityisasiantuntija ritva.pihlaja@pp.inet.fi Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä/kansalaistoiminta
LisätiedotSelostus valtuustoaloitteeseen opiskelijoiden yhteisöllisyyden lisäämisestä oppilaitoksissa
Selostus 1 (5) Selostus valtuustoaloitteeseen opiskelijoiden yhteisöllisyyden lisäämisestä oppilaitoksissa Koulutuskuntayhtymän opiskelijakunta Pyro ja kuntayhtymän edustajat ovat kartoittaneet nykyisen
LisätiedotOSALLISUUSKARTOITUS JOHDOLLE VUONNA 2011 OSALLISUUSKARTOITUS ASUKKAILLE VUONNA 2013
OSALLISUUSKARTOITUS JOHDOLLE VUONNA 2011 OSALLISUUSKARTOITUS ASUKKAILLE VUONNA 2013 1 KUOPION OSALLISUUSKYSELY ASUKKAILLE 2013 Kaikille Kuopion asukkaille suunnattu Kuopion osallisuuskysely toteutettiin
LisätiedotMikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä
Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä Satu Korhonen erikoissuunnittelija, THL / MEKA 19.5.2010 TEM työpaja / Korhonen 1 Best practice traditio ja avoin innovaatio Hyvän
LisätiedotEuroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017
Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 1.3.2017 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto 28.2.2017 1 Teemat EU:n
LisätiedotYTR:n kansalaistoiminnan teemaverkosto ja lähidemokratian edistäminen
YTR:n kansalaistoiminnan teemaverkosto ja lähidemokratian edistäminen Kylätoiminnan neuvottelupäivät Tampere 16.11.2015 Tauno Linkoranta YTR:n verkostot Tukevat maaseutupoliittisen kokonaisohjelman 2014-2020
LisätiedotOsallisuus uusilla SOTE-alueilla? Jenni Airaksinen
Osallisuus uusilla SOTE-alueilla? Jenni Airaksinen Sote-uudistuksen tavoitteet Turvata yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut koko maassa Vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon
LisätiedotKansalaiselle oikeus saada palvelua selkokielellä?
Kansalaiselle oikeus saada palvelua selkokielellä? 29.3.2019 Jenni Ala-Peijari Valtionhallinnon kehittämisosasto Miksi avoimuus on tärkeää? Avoimuuden edistämisen lähtökohtina avoimen hallinnon työssä
LisätiedotRAKKAUDELLA PORILAISILLE HYVINVOINTIRAHA 2018 RAKKAUDELLA PORILAISILLE NUORILLE VAIKUTTAVUUSINVESTOINTI 2018
RAKKAUDELLA PORILAISILLE HYVINVOINTIRAHA 2018 RAKKAUDELLA PORILAISILLE NUORILLE VAIKUTTAVUUSINVESTOINTI 2018 RAKKAUDELLA PORILAISILLE HYVINVOINTIRAHA Tavoitteena on osallistaa porilaisia ideoimaan, mitä
Lisätiedot10 hyvää syytä. Järjestäytynyt työntekijä on työnantajan etu
10 hyvää syytä Järjestäytynyt työntekijä on työnantajan etu 10 hyvää syytä, miksi järjestäytynyt työntekijä on työnantajan etu Yhteiset pelisäänöt 1. Tehokas yhteistyö henkilöstön kanssa Luottamusmies
LisätiedotEspoon Avoimen osallisuuden malli
Espoon Avoimen osallisuuden malli Avoimen osallisuuden malli - mistä on kysymys? Kaupunkien kilpailukyky perustuu yhä tiiviimpään kumppanuuteen sekä alueen toimijoiden että muiden kaupunkien välillä.
LisätiedotVaikutusten ennakkoarviointi tulevaisuuden kunnassa - kohti osallistuvaa vaikutusten ennakkoarviointia
Vaikutusten ennakkoarviointi tulevaisuuden kunnassa - kohti osallistuvaa vaikutusten ennakkoarviointia 17.1.2018 Päivi Kurikka, erityisasiantuntija paivi.kurikka@kuntaliitto.fi Äänestysaktiivisuus kuntavaaleissa
LisätiedotOsallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto )
Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto 27.10.2015) 1. Ikäsi Yhteensä 31 vastaajaa, koko kyselyssä 332 2. Sukupuoli 3. Asuinalue
LisätiedotOppilas tunnistaa ympäristöopin eri tiedonalat.
Ympäristöoppi 4.lk Arvioinnin tuki Arvioitavat tavoitteet 5 6-7 6=osa toteutuu 7=kaikki toteutuu T1 synnyttää ja ylläpitää oppilaan kiinnostusta ympäristöön ja opiskeluun sekä auttaa oppilasta kokemaan
LisätiedotRuutiBudjetti, nuoret budjetin ja toiminnan suunnittelijoina. Inari Penttilä, suunnittelija & Ville Jämiä, nuoriso-ohjaaja nuorisoasiainkeskus
RuutiBudjetti, nuoret budjetin ja toiminnan suunnittelijoina Inari Penttilä, suunnittelija & Ville Jämiä, nuoriso-ohjaaja nuorisoasiainkeskus Vallanjakoa nuorille (Georg Boldt, Pro Gradu, 2014) RuutiBudjetti
LisätiedotKH liite n:o 2/ VALT liite n:o 2/
KH liite n:o 2/4.12.2012 VALT liite n:o 2/13.12.2012 Sivu 2 / 5 1 VALIOKUNNAT Pudasjärven kaupungin valiokunnat osallistuvat kaupungin päätöksien valmisteluun valtuustolle, kaupunginhallitukselle tai virkamiehille.
LisätiedotInnokylän laajentaminen ja kokonaiskonseptin uudistus
Innokylän laajentaminen ja kokonaiskonseptin uudistus TIINA Viestintäkoordinaattori REIJA Ohjelmapäällikkö KATJA Ohjelmakoordinaattori Työpaja I Agenda (11.3.2016) Workshopin avaus Työpajan aloitus ja
LisätiedotTavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA
Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat
LisätiedotTUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen
1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata
LisätiedotVaikutusten ennakkoarvioinnin käyttö auttaa tekemään päätöksiä, jotka ovat kuntastrategian mukaisia ja jotka edistävät asukkaiden hyvinvointia.
Vaikutusten ennakkoarvioinnin käyttö auttaa tekemään päätöksiä, jotka ovat kuntastrategian mukaisia ja jotka edistävät asukkaiden hyvinvointia. 1 Tämä esitys kuvaa napakasti mitä ennakkoarviointi tarkoittaa,
LisätiedotKumppanuus ohjelma. Tampereen kaupungin ja tamperelaisten hyvinvointialan järjestöjen yhteistyön kehittäminen
Kumppanuus 2020 -ohjelma Tampereen kaupungin ja tamperelaisten hyvinvointialan järjestöjen yhteistyön kehittäminen Mikä on Kumppanuus 2020 -ohjelma? Tampereen kaupungin ja Kumppanuustalo Artteli ry:n yhdessä
LisätiedotKokemusasiantuntijuus ja asiakkaiden osallistumisen toimintamalli
Palvelut asiakaslähtöiksi - Kärkihanke Kokemusasiantuntijuus ja asiakkaiden osallistumisen toimintamalli LAPIN työpaja 27.9.2106 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Hankkeen tavoitteet Hankkeessa kehitetään
LisätiedotTampereen kaupungin eettiset toimintaperiaatteet. Tampereen kaupunki
Tampereen kaupungin eettiset toimintaperiaatteet 1 Taustaa Kaupungin toimintamallin arvioinnin ja henkilöstön kanssa käsiteltyjen Kunta10 - työhyvinvointikyselyn tulosten pohjalta kaupungissa on havaittu
LisätiedotElinvoimastrategia. Toimeenpanosuunnitelma Esitys marraskuu 2018
Elinvoimastrategia Toimeenpanosuunnitelma Esitys marraskuu 2018 Visio 2021 Sulkava on viihtyisä ja turvallinen kunta, jossa kaikista kuntalaisista pidetään huolta. Sulkavalla olemme yhteisönä kaikki samassa
LisätiedotPUISTO-projekti koululaiset suunnittelun osallisina Lapset kaupungissa -seminaari , Eini Vasu arkkitehti SAFA
PUISTO-projekti koululaiset suunnittelun osallisina Lapset kaupungissa -seminaari 23.9.2016, Eini Vasu arkkitehti SAFA Tausta Lasten ja nuorten osallistumista ympäristön suunnitteluun ja heitä koskevaan
LisätiedotOSALLISTUVAN BUDJETOINNIN MALLIT JA TRENDIT SUOMESSA VERONICA AHONEN HELSINGIN YLIOPISTON KULUTTAJATUTKIMUSKESKUS
OSALLISTUVAN BUDJETOINNIN MALLIT JA TRENDIT SUOMESSA VERONICA AHONEN HELSINGIN YLIOPISTON KULUTTAJATUTKIMUSKESKUS RAPORTTI PÄHKINÄNKUORESSA 20 toteutunutta kokeilua Tarkastelussa 15 OSBU-hanketta 10 eri
LisätiedotOpistojen IlmE -hanke
Opistojen IlmE -hanke 2018 19 Hankkeessa mukana olevien opistojen opettajistolle ja suunnitteluhenkilöstölle lähetettiin syyskuussa alkukartoituskysely. Vastaajien työhistorian pituudessa kansalaisopistoissa
LisätiedotLähidemokratian vahvistaminen
Lähidemokratian vahvistaminen Kuntaliitosverkoston seminaari Kuntatalo 4.6.2014 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija ritva.pihlaja@pp.inet.fi Lähidemokratiasta on? enemmän kysymyksiä kuin vastauksia,
LisätiedotOsallistuvan budjetoinnin kokeilu Tesomajärven alueen kehittämisessä. Osallistuvan budjetoinnin seminaari
n budjetoinnin kokeilu Tesomajärven alueen kehittämisessä Osallistuvan budjetoinnin seminaari 30.3.2016 Tesomaa uudistetaan yhdessä Tesoman palveluja, rakennettua ympäristöä, alueellista hyvinvointia ja
LisätiedotUusi Kotka 2025 osallistava kaupunkistrategiaprossi työsuunnitelma. Elinvoimalautakunta Kaupunginhallitus
Uusi Kotka 2025 osallistava kaupunkistrategiaprossi työsuunnitelma Elinvoimalautakunta 22.8.2017 Kaupunginhallitus 11.9.2017 Uusi kuntalaki: kuntastrategia johtamisen välineenä Kunnassa on oltava kuntastrategia,
LisätiedotVihdin kunnanvaltuusto 2.10.2014 Sevón
Vihdin kunnanvaltuusto 2.10.2014 Sevón Metropolikaupunki uusi kunta Metropolikaupungin hahmottelussa on ideoita, joita voi hyödyntää myös muissa kuntaliitoksissa ja nykyisissä kunnissa Uuden kunnan jakamisesta
LisätiedotKuntoutussäätiön tutkimuksen painopisteet
Kuntoutussäätiön tutkimuksen painopisteet Erja Poutiainen ja Kuntoutussäätiön tutkijat Kuntoutuksen suunnannäyttäjä Kuntoutussäätiön tutkimuksella tuemme Kuntoutuksen kokonaisvaltaista uudistumista Työhön
LisätiedotOsallisuus matkalla Lapin maakuntaan & uudessa maakunnassa. Lapin maakuntauudistuksen esivalmistelun ajatelmia Huhtikuu 2017
Osallisuus matkalla Lapin maakuntaan & uudessa maakunnassa Lapin maakuntauudistuksen esivalmistelun ajatelmia Huhtikuu 2017 Maakuntauudistuksella luodaan maahamme nykyaikainen ja kustannustehokas, kaikkia
LisätiedotSuomi, jonka haluamme 2050 Kesta va n kehityksen yhteiskuntasitoumus
Suomi, jonka haluamme 2050 Kesta va n kehityksen yhteiskuntasitoumus Visio: Luonnon kantokyvyn rajoissa hyvinvoiva Suomi "Vuonna 2050 Suomessa jokainen ihminen on arvokas yhteiskunnan jäsen. Suomi on hyvinvointiyhteiskunta,
LisätiedotOECD Youth Forum Helsinki Arja Terho
OECD Youth Forum Helsinki 27.10.2015 Arja Terho Tieto Suomalaisten nuorten näkemyksiä Missä ollaan? Tiedon puute. Ei ole tietoa siitä, miten poliittinen päätöksenteko toimii. Tarvitaan enemmän tietoa ja
LisätiedotHelsingin osallisuus- ja vuorovaikutusmallin valmistelu
Helsingin osallisuus- ja vuorovaikutusmallin valmistelu Johanna Seppälä Vuorovaikutuspäällikkö Helsingin kaupunginkanslia Helsingin kaupunki Kaupunginkanslia 23.11.2016 23.11.2016 2 Osallisuusmallin valmistelu
LisätiedotKaKe-tapaaminen 4.10.2012 Malmitalossa. Kehkeytyvä suunnittelu Yrjö Laasanen Vantaan kaupunki
KaKe-tapaaminen 4.10.2012 Malmitalossa Kehkeytyvä suunnittelu Yrjö Laasanen Vantaan kaupunki A) Perinteinen suunnittelu: Tavoite/Keino -hierarkia B) Oppimissyklit C) Bifurkaatio eli ajallinen haaraumakohta,
LisätiedotOsallistuva budjetointi
Osallistuva budjetointi Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Demokratia-ryhmä 24.8.2011 21.3.2011 Jussi Pajunen Osallistuva budjetointi Osallistuva budjetointi on demokraattisen keskustelun ja päätöksenteon
LisätiedotSuomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa
Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Eduskunnan suuri valiokunta 28.9.2016 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies
LisätiedotOsallistuva budjetointi maakunnissa
Osallistuva budjetointi maakunnissa Osallistuvan budjetoinnin T & K päivä Espoo 21.11.2017 Työryhmän vetäjät Seija Korhonen ja Ritva Pihlaja seija.korhonen@mansikkary.fi 050 5678728 ritva@pihlaja.fi 0400
LisätiedotJyväskylän kaupungin osallisuusohjelma. Kuntalaistyöpaja 2.3.2015
Jyväskylän kaupungin osallisuusohjelma Kuntalaistyöpaja 2.3.2015 Työpajan tuottamat ideat ja kehittämisehdotukset Osallisuusohjelman laatiminen, muistio 2.3.2015 Kaupunkilaisille avoin työpaja 2.3.2015
LisätiedotKuntien kulttuuritoiminnasta annettu laki (166/2019)/ Kehittämistehtävä
Kuntien kulttuuritoiminnasta annettu laki (166/2019)/ Kehittämistehtävä Kuntien kulttuuritoimintalain infotilaisuudet Maaliskuu 2019 Kulttuuriasiainneuvos Kirsi Kaunisharju 6 Kehittämistehtävä Opetus-
LisätiedotOsallisuussuunnitelma
Osallisuussuunnitelma Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen Tukea suunnitelmatyöhön - työkokous Kolpeneen palvelukeskus Kerttu Vesterinen Osallisuus Osallisuus on kokemus mahdollisuudesta päättää
LisätiedotVuorovaikutuksen uudet mahdollisuudet ja haasteet
Vuorovaikutuksen uudet mahdollisuudet ja haasteet Leppävaaran alueen projektinjohtaja, Espoon kaupunki 10.4.2018 1 Miksi kannattaa vuorovaikuttaa? Osallistuva Espoo kehitysohjelma 2018-21 - Ohjelman tavoite
LisätiedotKaupunkitilaa myös lapsen ehdoilla
Kaupunkitilaa myös lapsen ehdoilla Child in the City konferenssi Firenzessä 27.-29. lokakuuta, 2010 Saija Turunen ja Kirsi Nousiainen Taustaa Child in the City 2010 konferenssin tavoitteena oli rohkaista
LisätiedotHyvinvointia ja säästöjä...
Hyvinvointia ja säästöjä... SOCIAL IMPACT BOND SIB SIB-sopimus eli tulosperusteinen rahoitussopimus on työkalu, jonka avulla kunta voi tukea asukkaittensa hyvinvointia ja ehkäistä erilaisia ongelmia. Yksityisiltä
LisätiedotSaimaan rannalla. Mikkelin kaupungin osallisuussuunnitelma
Saimaan rannalla. Mikkelin kaupungin osallisuussuunnitelma 2019 2021 Miksi osallisuuden edistämiselle suunnitelma? Jotta kaikki mikkeliläiset voivat aidosti olla mukana kaupungin toiminnassa ja kehittämisessä
LisätiedotTervetuloa tekemään Suomea, jonka haluamme vuonna 2050! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus
Tervetuloa tekemään Suomea, jonka haluamme vuonna 2050! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Huomisen eväskori pakataan kasvatustyössäkin jo tänään Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Ketkä ovat
LisätiedotKuntalaisten ja järjestöjen osallistaminen kuntien turvallisuustyöhön. Saija Sambou OM, rikoksentorjuntaneuvosto
Kuntalaisten ja järjestöjen osallistaminen kuntien turvallisuustyöhön Saija Sambou OM, rikoksentorjuntaneuvosto 1 Rikoksentorjunta ja rikosten ehkäisy = kaikki toimet, joilla ehkäistään ja vähennetään
LisätiedotTEEMME TURVALLISTA KAUPUNKIA YHDESSÄ. ERILAISET IHMISET OVAT VAHVUUTEMME.
KUNTIEN JA 3. SEKTORIN YHTEISTYÖ VARAUTUMISESSA JA ARJEN TURVALLISUUDESSA, HELSINKI 28.6.2019 JOENSUUN KONSERNISTRATEGIA: ROHKEASTI UUDISTUVA TEEMME TURVALLISTA KAUPUNKIA YHDESSÄ. ERILAISET IHMISET OVAT
LisätiedotIisalmen kaupunkistrategia Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto
Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Kaupunginhallitus 27.11.2017 Kaupunginvaltuusto 4.12.2017 Visio 2030 Suomen houkuttelevin seutukaupunki VETOVOIMA JA KASVU TOIMIVA KAUPUNKIYMPÄRISTÖ JA RAKENTAMINEN Strategiset
LisätiedotLeader-ryhmien hallitukset alueellisina ohjelmajohtajina. Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö
Leader-ryhmien hallitukset alueellisina ohjelmajohtajina Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 24.4.2017 Kyse on paikallisesta kehittämisestä erilaisilla alueilla Kansalaisista ja yhteisöistä
LisätiedotUuden kuntalain mahdollisuudet demokratian ja osallisuuden kehittämiseen sekä kokemuksia asukasvaikuttamisesta aikaisemmista kuntaliitoksista
Uuden kuntalain mahdollisuudet demokratian ja osallisuuden kehittämiseen sekä kokemuksia asukasvaikuttamisesta aikaisemmista kuntaliitoksista 12.11.2013 Page 1 Demokratian ja osallisuuden taustatekijät
LisätiedotLasten ja nuorten osallisuus seurakunnassa Lapsivaikutusten arviointi. 31.10.2011, Helsinki Kaisa Rantala
Lasten ja nuorten osallisuus seurakunnassa Lapsivaikutusten arviointi 31.10.2011, Helsinki Kaisa Rantala MIKSI PUHUMME OSALLISUUDESTA? Osallisuus on ohittamattoman tärkeää kirkon tulevaisuudelle. Missä
LisätiedotMYÖNTEINEN TUNNISTAMINEN näkökulma lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen
MYÖNTEINEN TUNNISTAMINEN näkökulma lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen Välittämisen koodi RoadShow 10.3.2015 Seinäjoki Elina Stenvall, tutkija Tilan ja poliittisen toimijuuden tutkimusryhmä (SPARG)
LisätiedotNäkökulmia vaikutusten arvioinneista. Kajaani Eila Linnanmäki ja Tuulia Rotko
Näkökulmia vaikutusten arvioinneista Kajaani 12.11.2010 Eila Linnanmäki ja Tuulia Rotko 1 Mikä vaikutusten arviointi? Näyttöön perustuva vaikuttavuuden ja vaikutusten arviointi alkoi kehittyä 1990-luvulta
LisätiedotSuomalaisen hyvinvoinnin mahdollisuudet kriisiytyvässä maailmassa
Antti Kasvio Suomalaisen hyvinvoinnin mahdollisuudet kriisiytyvässä maailmassa Asiantuntijakuuleminen Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnassa 21.4.2017 Antti Kasvio, YT., dos. anttijkasvio@gmail.com Lähtökohta
LisätiedotVUOSISUUNNITELMA TOIMIKAUDELLE Selitteet i. Suunnitelmaa täydennetään toimikauden ajan
VUOSISUUNNITELMA TOIMIKAUDELLE 2017 2021 Selitteet i KOKO TOIMIKAUDEN JATKUVAT TOIMENPITEET 1. Toimitaan kumppanina relevanteissa avointa hallintoa sekä osallistumista ja vaikuttamista edistävissä hankkeissa
LisätiedotAvoin hallinto Open Government Partnership. Suomen toimintaohjelman valmistelu
Avoin hallinto Open Government Partnership Suomen toimintaohjelman valmistelu Mikä on Open Government Partnership? Open Government Partnership (avoimen hallinnon kumppanuushanke) eli OGP käynnistettiin
LisätiedotOsallistuminen Tampereella
Osallistuminen Tampereella Antti Leskinen Kuntademokratian kehittämispäällikkö 1 26.11.2018 Vapaaehtoisten luotsien toiminta Luotsin kanssa pääsee helpommin kulttuurin ja liikunnan pariin sekä luontoretkille
LisätiedotKokeilutoiminta kannattaa. Kuntakokeilut loppuseminaari Projektipäällikkö Ira Alanko
Kokeilutoiminta kannattaa Kuntakokeilut loppuseminaari 22.3.2017 Projektipäällikkö Ira Alanko Kokeilukulttuuri mahdollistaa osallistavan, ketterän ja tietoperustaisen kehittämisen ongelmien ratkaisemiseksi
Lisätiedot