Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan taustaselvitykset. Geologisen taustaselvityksen täydentäminen

Transkriptio

1 Geologisen taustaselvityksen täydentäminen

2 (61) Sisältö 1 JOHDANTO GEOLOGISEN TAUSTASELVITYKSEN PÄIVITYSTARPEET MAA- JA KALLIOKIVIAINESTEN OTTOALUEET Kohteiden valinnan perusteet Uudelleentarkasteltavat/uudet kohteet Vuoden 2014 taustaselvityksen kohteet POSKI-projektin kohteet Maa- ja kalliokiviaineskohteiden kuvaukset (muut kuin POSKI-projektin kohteet) Kemijärvi Pelkosenniemi Posio Ranua Rovaniemi Salla Savukoski Maa- ja kalliokiviainesalueet POSKI-projektissa Johtopäätökset maa- ja kalliokiviainesalueista TURVEALUEET Soiden luonnontilaisuus Potentiaalisten turvetuotantoalueiden kuormitus ja vesistövaikutukset Lähtötiedot ja menetelmät vesistökuormitusten ja vaikutusten arvioinnissa Vesistöalueet ja turvetuotantoalueet maakuntakaava-alueella Iijoen vesistöalue (nro 61) Kuivajoen vesistöalue (nro 63) Simojoen vesistöalue (nro 64) Kemijoen vesistöalue (nro 65) Maakuntakaavassa osoitettavat turvetuotantoalueet Turvetuotannossa olevat tai tuotantoon valmistellut suot Turvetuotantoon potentiaaliset suot Suot, jotka poistetaan potentiaalisista turvetuotantoalueista Turpeen riittävyys KAIVOSPOTENTIAALISET VYÖHYKKEET LUONNONKIVET (RAKENNUSKIVET) POHJAVESIALUEET YHTEENVETO LÄHDEVIITTEET Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Maa- ja kalliokiviainesalueet (EO-kohteet) Turvealueet kartalla (EOT ja eot alueet) Turvetuotantoon potentiaalisten soiden kohdekuvaukset Metallogeeniset vyöhykkeet ja kaivospotentiaaliset vyöhykkeet kartalla

3 (61) 1 JOHDANTO Lapin liiton tilauksesta Sito Oy on laatinut maakuntakaavan laatimista varten geologisen taustaselvityksen, joka valmistui syksyllä 2014 (Pitkäranta & Jokela 2014). Geologisen taustaselvityksen aihepiireihin kuuluivat maa- ja kalliokiviainesten ottoalueet, metallimalmiesiintymät, teollisuus- ja korukivet, luonnonkivet (rakennuskivet), turvetuotantoalueet ja pohjavesialueet. Selvityksessä tarkasteltiin näiden geologisten raaka-aineiden jakaantumista maakuntakaavoitettavalla alueella, mahdollista potentiaalisuutta hyödynnettäväksi sekä kulutusennusteita. Tarkasteluun sisällytettiin myös arvokkaat geologiset kohteet: harjualueet, moreenimuodostumat, kallioalueet sekä tuuli- ja rantakerrostumat. Alkamassa on myös geologisesti ja maisemallisesti edustavien kivikkojen kartoitus, mutta niiden tuloksia ei ole vielä käytettävissä. Geologinen taustaselvitys, samoin kuin muutkin alustavine aluevarauksineen sekä Lapin liiton omat merkinnät siirrettiin maakuntakaavaluonnokseen, jonka Lapin liitto laittoi nähtäville väliseksi ajaksi. Mm. kuntien ja valtion viranomaisilla, yhdistyksillä, toiminnanharjoittajilla ja yksityisillä henkilöillä on ollut mahdollisuus ottaa kantaa taustaselvityksiin ja maakuntakaavaluonnokseen. Maakuntakaavaluonnoksesta saatiin lausuntoja 28 kpl ja mielipiteitä 123 kpl. Lapin liitto on laatinut näihin vastine-ehdotukset, jotka Lapin liiton hallitus on hyväksynyt Lausunnoista ja mielipiteistä sekä vastineista on koottu 242-sivuinen taulukko. Hyvin moniin lausuntoihin ja mielipiteisiin pitää reagoida konkreettisilla toimilla. Näin on mm. geologisiin asioihin liittyen erityisesti maa-ainesten sekä turpeen ottoalueiden, turvetuotantoalueiden vesistövaikutusten ja malmipotentiaalisten alueiden osalta. Näitä asioita, selostusta ja rajauksia on tarkennettu tässä lisäselvityksessä saadut mielipiteet ja lausunnot huomioiden. Selvityksen kohteena ovat Kemijärven ja Rovaniemen kaupungit sekä Pelkosenniemen, Posion, Ranuan, Sallan ja Savukosken kunnat, pinta-alaltaan yhteensä km 2. Raportin on pääosin valmistellut vanhempi asiantuntija, geologi Reijo Pitkäranta Sito Oy:stä. Muita työhön osallistuneita Sito Oy:stä ovat olleet: vanhempi asiantuntija, limnologi Merilin Vartia (vesistövaikutukset). johtava konsultti, biologi Lauri Erävuori (soiden luonnontilaisuustarkistuksia), nuorempi asiantuntija, tekniikan kandidaatti Siru Parviainen (karttojen valmistelu) ja harjoittelija, maa- ja metsätaloustieteiden kandidaatti Hanna Suominen (soiden kohdekuvaukset). 2 GEOLOGISEN TAUSTASELVITYKSEN PÄIVITYSTARPEET Maakuntakaavaluonnoksen geologisiin merkintöihin liittyen luonnoksesta saaduissa lausunnoissa ja mielipiteissä korostuivat maa- ja kalliokiviainesten ottoalueet sekä turvetuotantoon potentiaaliset alueet. Lisäksi muutamia kommentteja oli malmipotentiaalisista/kaivosalueista sekä kaksi pohjavesialueisiin liittyvää kommenttia. Teollisuusmineraali-, korukivi- tai tarvekiviesiintymiin ei tullut kommentteja. Lausunnoissa ja mielipiteissä kohteita on haluttu toisaalta lisättäväksi, toisaalta poistettavaksi tai muutettavaksi. Lisäksi puututtiin jonkin verran perusteluihin, miten kohteita on valittu.

4 (61) Alla esitetään aihepiireittäin kohteita, jotka ehdotetaan poistettavaksi, lisättäväksi tai muutettavaksi maakuntakaavaan alkuperäiseen, vuonna 2014 valmistuneeseen geologiseen taustaselvitykseen nähden. Tuossa aikaisemmassa taustaselvityksessä on esitetty tarkasteltavan alueen maa- ja kallioperägeologisia yleispiirteitä, geologisia arvokohteita, suojelualueita ja muuta aiheeseen liittyvää taustatietoa sekä kulutusennusteita, joita tässä lisäselvityksessä ei enää tarkastella uudelleen. Tässä raportissa rajoitutaan niihin kohteisiin ja taustatietoihin, joita kommenttien pohjalta on tarvetta tarkistaa. Tarkistuksen yhteydessä on ollut tarvetta tehdä muutoksia myös joidenkin sellaisiin kohteisiin, joista ei ole lausuttu tai kommentoitu. Lisäksi tarkastelussa on huomioitu toukokuussa 2015 valmistuneen pohjaveden oton ja kiviaineshuollon yhteensovittamisprojektin eli POSKI-projektin tulokset, jotka maakuntakaavoitettavasta alueesta koskevat vain Rovaniemeä. Tarkastelussa esitetään syyt, miksi kohteita on poistettu, lisätty tai rajauksia muutettu. Erityisen tärkeää on yksilöidä sekä uudet että poistetut kohteet ja kohteet, joihin on tullut rajaus- tai arvotusmuutoksia. 3 MAA- JA KALLIOKIVIAINESTEN OTTOALUEET 3.1 Kohteiden valinnan perusteet Geologisessa taustaselvityksessä (Pitkäranta & Jokela 2014) rajattiin kartoilta ja ilmakuvista yhteensä kaikkiaan 275 maa- ja kalliokiviainesten ottoaluetta, käsittäen sekä vanhat että toiminnassa olevat kartoilla ja ilmakuvissa erottuvat ottoalueet. Näiden lisäksi tarkastelualueella on jonkin verran vanhoja ottoalueita, joita kartoilta ja ilmakuvista on vaikea havaita. Tunnistettujen ottoalueiden yhteispinta-ala on noin 1120 ha. Ottoalueiden keskimääräinen pinta-ala todettiin olevan 4,1 ha. Kalliolouhoksia on vain muutamia, pääasiassa Rovaniemen ja Kemijärven lähiympäristössä. Hieman tarkempaan tarkasteluun otettiin 88 maa-ainesten ottoaluetta, joista maastokäynti tehtiin 82 kohteella ja loput 6 kohdetta arvioitiin kartta- ja ilmakuvatulkinnan perusteella. Kohdetarkastelun apuna käytettiin myös vuoden 2012 NOTTO-tietoja (maaainesten ottotilastot). Alkuperäistä geologista taustaselvitystä laadittaessa pidettiin periaatteena, että vedenhankintaa varten tärkeille ja vedenhankintaan soveltuville pohjavesialueille (luokat I ja II) ei lähtökohtaisesti merkitä maa-ainesten ottoalueita maakuntakaavassa. Maakuntakaavasta saatujen lausuntojen ja mielipiteiden pohjalta kuitenkin todettiin, että myös I ja II -luokan pohjavesialueille ottoalueita tulisi voida merkitä. Pohjavesialueilla sijaitsevilla isoimmilla ottoalueilla (Jokkavaara, Palovaara, Hietavaara, Mellavaara) ottoa on tapahtunut vuosikymmeniä ja niissä on monien toimijoiden lupia voimassa useita vuosia eteenpäin. On todennäköistä, että kaikkia nykyisten lupien sallimia ottomääriä ei kaiveta nykyisten lupien voimassaolon aikana, vaan lupia oton jatkamiseksi samoille ottoalueille haetaan myös tulevaisuudessa. Näillä alueilla maaainesten otto tullee siis jatkumaan varsin pitkään ja siksi ne on perusteltua olla näkyvissä maakuntakaavassa ottoalueina. Tässä selvityksessä käytetään vielä pois jäävää pohjavesiluokitusmerkintää eli luokkia I, II ja III. Luokka III on jäämässä vähitellen pois, ja luokat I ja II tulevat muuttumaan muotoon 1 ja 2 uudistetun vesienhoitolain mukaisesti (ks. luku 7). Vedenhankintaa varten tärkeille ja vedenhankintaan soveltuville pohjavesialueille sijoitettavalla maa-ainestenottomerkinnällä (EO-alue) ei kuitenkaan haluta korostaa, että näille alueille on tarkoitus myös jatkossa kohdistaa maa-ainesten

5 (61) ottoa. Kaavaselostuksessa on riittävästi käytävä ilmi, että näillä I ja II -luokan pohjavesialueilla otto voi jatkua olemassa olevien lupien puitteissa ja se tulee kohdistaa pääasiassa vain jo kaivettuun osaan. Kaivamattomille osille ottoa ei pääsääntöisesti tule ulottaa, joskin nämä asiat määritellään tapauskohtaisesti lupaprosessissa. Pohjaveden suojelua näillä alueilla on korostettava, ja maa-ainesten otto edellyttää maa-ainesluvan lisäksi lähtökohtaisesti myös vesilupaa. Vedenottamoiden lähisuojavyöhykkeille kaivutoimintaa ei tule ulottaa. Lisäksi on huomioitava, että monilla I ja II -luokan pohjavesialueilla on myös geologisia ja maisema-arvoja, jotka pohjaveden ohella on erityisesti otettava huomioon. Maa- ja kalliokiviainesten oton hyviä periaatteita on esitetty useissa oppaissa, kuten esimerkiksi Maaainesten ottaminen ja ottamisalueiden jälkihoito (Ympäristöministeriö 2001), Maaainesten kestävä käyttö (Ympäristöministeriö 2009) ja Ympäristöasioiden hallinta kiviainestuotannossa (Ympäristöministeriö 2010). Muita eli III-luokan pohjavesialueita tullaan edelleen siirtämään luokkiin I tai II tai poistamaan luokituksesta, mm. alkavan Lapin POSKI-projektin 2. vaiheen yhteydessä. Tämä voi vaikuttaa myös III-luokan pohjavesialueiden soveltuvuuteen maa-ainesten ottoalueina. Maakuntakaavaluonnoksessa esitettiin maa-ainesten ottoon potentiaalisiksi sellaisia alueita, joissa voimassa oleva maa-aineslupa tai muuten otettavissa oleva maa- tai kalliokiviainesmäärä on yli kiintokuutiometriä. Sitä on joissakin kommenteissa pidetty varsin pienenä, kun esimerkiksi Länsi-Lapissa se oli kuutiometriä ja myös jopa kuutiometrin rajaa Suomessa on käytetty. Perusteluna suhteellisen pienelle vähimmäismäärälle on, että Itä-Lapissa on pitkät välimatkat, ja pienilläkin ottoalueilla voi olla verrattain laajalle ulottuva merkitys maa-aineshuollossa. Yksittäiset ottolupamäärät maakuntakaavoitettavalla alueella ovat pääosin varsin pieniä Rovaniemen lähialueita lukuun ottamatta. Lisäksi maa-ainesottoa halutaan yleisesti ottaen ohjata sellaisille alueille, joissa ottoa jo on ja joissa soveltuvaa ainesta olisi riittävästi otettavissa. Tästä poikkeuksena EO-merkinnällä ei haluta antaa signaalia siitä, että I ja II luokan pohjavesialueille tai geologisesti ja maisemallisesti arvokkaalle alueelle osoitettaisiin lisäottoa, vaikka suuria ottolupia niillä tällä hetkellä olisikin (ks. yllä). Alla esitetään kunnittain kohteet, joista maakuntakaavaluonnoksesta annetuissa lausunnoissa ja mielipiteissä on mainittu ja joissa on tehty lisätarkasteluja. Maa- ja kalliokiviaineksen ottoon soveltuvat kohteet merkitään maakuntakaavassa kohdemerkinnällä, ei tarkkoina rajauksina. Pinta-ala esitetään vain toiminnassa olevien rajattujen ottoalueiden osalta. Pinta-alatietoa ei esitetä kohteista, joissa on lupa, mutta joissa otto ei ole kunnolla alkanut. Uusien ottoalueiden suunniteltuja ottopinta-aloja ei ole ollut mahdollista tarkistaa erikseen jokaisesta maa-ainesluvasta. Maa- ja kalliokiviaineskohteiden esitysjärjestyksellä ei ole merkitystä. Kohteiden sijainti kartalla on esitetty liitteessä 1. Kohteiden paikkatietoaineisto on luovutettu Lapin liitolle Uudelleentarkasteltavat/uudet kohteet Alla (Luku 3.2) esitetään kunnittain sanallinen luonnehdinta kohteista, joihin on otettu kantaa maakuntakaavaluonnoksesta annetuissa lausunnoissa ja mielipiteissä. Mukana on muutama uudelleentarkasteltava kohde, jotka olivat mukana myös aikaisemmassa geologisessa taustaselvityksessä. Kohteiden nimen perässä on suluissa mainittu, onko se aikaisempaan geologiseen taustaselvitykseen nähden uusi vai muutettu. Maastotarkastelujen yhteydessä kohteista otettiin runsaasti valokuvia, joista vain muutama on liitetty tähän raporttiin. Kohteiden kuvailuissa on kiinnitetty huomiota kartoilla ja maastossa havaittaviin näkyviin häiriintyviin kohteisiin ja rajoitteisiin. Aluei-

6 (61) den luontoarvoja ei ole erikseen selvitetty, ja ne tulee selvittää, jos maaainesten ottoa näille alueille suunnitellaan. Kohteet, jotka jo vuoden 2014 taustaselvityksessä todettiin maa-ainesten ottoon soveltuviksi ja joihin ei lisätarkastelussa ole tullut muutoksia, esitetään taulukkomuodossa alla olevassa luvussa (luku 3.2). Vaikka niiden esitystapa on erilainen, niillä on kuitenkin samanlainen status kuin sanallisesti kuvatuilla EO-alueilla Vuoden 2014 taustaselvityksen kohteet Vuoden 2014 geologisessa taustaselvityksessä (Pitkäranta & Jokela 2014) maaainesottoalueiden tarkasteluissa arvioitiin kohteiden potentiaalisuutta maa-ainesten ottoon arvoilla 0 4, missä arvo 0 tarkoittaa hyvin vähäistä potentiaalisuutta ja arvo 4 vastaavasti korkeaa potentiaalisuutta maa-ainesten ottoon. Kohteet esitettiin taulukkomuodossa ja kartoilla. Taulukossa tietoja esitettiin seuraavista ominaisuuksista: kunta, kohteen nimi, ottolupatilanne, ottoalueen pinta-ala ja keskimääräinen ottosyvyys (olemassa olevista ottoalueista), sijoittuminen pohjavesialueelle, maastossa tehtyjä havaintoja ja potentiaalisuus maa-ainesten ottoalueeksi. Arvon 3 sai 17 kohdetta (yhteensä 65 ha). Nämä voisivat soveltua laajamittaiseen maa-ainesten ottoon, joskin aineksen laadusta ja kerrostuman laajuudesta tarvittaisiin lisätietoa tutkimuksin. Arvon 4 sai 22 kohdetta (147 ha). Näillä alueilla on yleensä voimassa olevia maaaineslupia ja/tai alueilta on otettavissa maa-aineksia vähintään m 3, jota pidettiin tarkastelussa vähimmäismääränä ottoalueen huomioimiseksi maakuntakaavassa. Tuolloin voimassaolevat ottolupamäärät arvon 4 saaneilla ottoalueilla oli yhteensä likimäärin 2,5 milj. m 3. Potentiaalisuusarvon 0 2 kohteilla ei katsottu olevan edellytyksiä maakuntakaavan kohteiksi. Arvon 3 saaneet kohteet arvioitiin epävarmoiksi. Vuoden 2014 geologisen taustaselvityksen maa- ja kalliokiviainesten ottoon soveltuvat loput kohteet esitetään alkuperäisen raportin tavoin kunnittain taulukkomuodossa, sanallisesti kuvattujen kohteiden perässä. Näillä on siis sama status kuin sanallisesti kuvatuilla EO-alueiksi ehdotetuilla kohteilla, vaikka kuvaukset esitetäänkin taulukkoina. Koska muutoksia näiden osalta aikaisempaan raporttiin ei ole tullut, ei niiden kuvauksia ole muokattu lauseiden muotoon POSKI-projektin kohteet Tähän lisäselvitykseen on otettu mukaan myös toukokuussa 2015 päättyneen Lapin POSKI-projektin 1. vaiheen kohteet, joissa maa- tai kalliokiviainesten otto on aineksen laadun, määrän, maiseman ja luontoarvojen mukaan mahdollista. POSKI-kohteet esitetään erillään muista kohteista, ja ne koskevat maakuntakaavoitettavasta alueesta vain Rovaniemeä (ks. luku 3.3). POSKI-projektin maa- ja kalliokiviaineksen ottoon soveltuvia kohteita on suositeltavaa priorisoida uusia ottoalueita valittaessa, koska niillä on tehty jo luonto- ja maisemaselvityksiä ja niillä lähtökohtaisesti ei pitäisi olla erityisiä rajoittavia tekijöitä.

7 (61) 3.2 Maa- ja kalliokiviaineskohteiden kuvaukset (muut kuin POSKI-projektin kohteet) Kemijärvi Misin kallioalue ja Lapalionvaaran sora-alue (ei muutosta aikaisempaan selvitykseen, EO-kohde) Misin kallioalue (Lapalionvaara) oli jo alkuperäisessä taustaselvityksessä mainittu ottoon soveltuvaksi. Alueella on kuutiometrin kalliokiviainesten ottolupa voimassa vuoden 2022 joulukuuhun asti. Suurin haitallinen vaikutus syntynee kiviainesten kuljetuksista Misin kylätaajaman kautta. Kalliolouhoksen etäisyys lähimpään asutukseen on noin 1 kilometri. Alue voidaan merkitä maakuntakaavassa EOkohteeksi. Myös Misin kallioalueen lounaispuolella oleva Lapalionvaaran sora-alue esitettiin jo aikaisemmassa taustaselvityksessä maa-ainesten ottoon soveltuvaksi EOkohteeksi (nimellä Lapalionkangas). Otossa tulee huomioida alueen virkistyskäyttöarvot ja Misin kylän asutus. Lapalionvaara ja Misin kallioalue sijaitsevat molemmat Lapalionkankaan III -luokan pohjavesialueella, kallioalue aivan sen reunalla. Rovaniemen osalta alue on POSKIprojektissa todettu osittaiseen maa-ainesten ottoon jo avatuilta alueilta. Jos pohjavesiluokka jatkossa nousee, se voi vaikuttaa maa-ainesten ottoon. Lapalionvaaralla soran ja hiekan ottoa on ollut jopa kymmenien metrien paksuudelta. Ketola (ei muutosta aikaisempaan selvitykseen) Hiekka Ketolan (lentokentän lähellä) aluetta ei geologisessa taustaselvityksessä merkitty maa-ainesten ottoon potentiaaliseksi alueeksi, koska se on II -luokan pohjavesialueella. Ketolan alueella on yhteensä yli 20 hehtaarin laajuudelta metriä syviä vanhoja ottoalueita, joita ei ole jälkihoidettu. Alueella tarkasteluajankohtina toukokuussa 2014 ja elokuussa 2015 ei ollut aktiivisen maa-ainesten oton merkkejä eikä siellä NOTTO-tietojen mukaan vuonna 2015 ollut voimassa olevia maa-ainesten ottolupia.

8 (61) Maa-aines on hiekkavaltaista, paikoin hienoa hiekkaa ja jopa silttiä. Alueella on tutkittu vedenottamon paikka, lentokenttä ja asutusta. Vanhat maa-ainesten ottoalueet tulisi jälkihoitaa, minkä yhteydessä voisi olla otettavissa jonkin verran maa-ainesta. Otettavissa oleva maa-ainesmäärä on kuitenkin suhteellisen vähäinen. Pääasiassa pohjavesiarvojen, aineksen hienorakeisuuden, asutuksen ja lentokentän vuoksi Ketolan aluetta ei sisällytetä maakuntakaavassa maa-ainesten ottoon potentiaaliseksi alueeksi. Ketolan ottoalueella ei ole aktiivista ottoa meneillään. Aines on hiekkavaltaista. Suksilampi (muutetaan EO-kohteeksi) Sora ja hiekka Ketolan luoteispuolella sijaitsevalla Suksilammella on vuoden 2019 joulukuuhun asti voimassa oleva maa-ainesten ottolupa kuutiometrille soraa ja hiekkaa. Alue sijaitsee vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella, jossa on tutkittu vedenottomahdollisuuksia. Maa-ainesten ottoalue on jo varsin laaja, noin 10 ha, ja ottosyvyys on yleisesti 5 10 metriä. Aines on hiekkavaltaista. Pohjavesialuetta lukuun ottamatta häiriintyviä kohteita lähialueella ei juuri ole. Tien varressa on kuitenkin asutusta. Suksilammen ottoalue voidaan osoittaa maakuntakaavassa EO-kohteeksi. Kuivanojanvaara (uusi EO-kohde) Kallio Ketolan länsipuolella olevan Kuivanojanvaaran kallioalueelle on vuoden 2023 heinäkuuhun asti voimassa oleva kallionottolupa kuutiometrille. Ottoa ei ollut elokuussa 2015 aloitettu. Kuivanojanvaaran sijainti on hyvä kantatien 82 varrella, eikä häiriintyviä kohteita ole lähialueella. Alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Kuivanojanvaara voidaan merkitä maakuntakaavassa EO-kohteeksi. Peuraselkä (ei muutosta, EO-kohde) Moreeni Kemijärven Peuraselän siirtokuormaus- ja hyötyjäteaseman itäpuolella olevalla Peuraselällä on soran ja hiekan ottolupa kuutiometrille voimassa lokakuuhun 2022 asti. Noin 3 hehtaarin ottoalueella on isoja varastokasoja. Ottosyvyys on ollut

9 (61) pääosin vain noin 2 5 metriä ja aines on kivistä/lohkareista murskauskelpoista moreenia. Kal- Patovaara (uusi EO-kohde) lio Peuraselän sijainti on hyvä siirtokuormaus- ja hyötyjäteaseman ja kantatien 82 vieressä noin 5 kilometrin päässä Kemijärven keskustasta. Lähimpiin asuinrakennuksiin on matkaa noin puoli kilometriä. Peuraselältä ei ole saatavissa erityisen suuria määriä maa-aineksia suhteellisen ohuen kerrospaksuuden vuoksi. Hyödyntäminen edellyttää kiviaineksen murskausta ja seulontaa. Koska alueen sijainti on hyvä ja siellä on muutenkin häiriötoimintoja, Peuraselkä voidaan osoittaa maakuntakaavassa EOkohteeksi. Patovaaran maa-ainesalue ei ollut tiedossa taustaselvityksen aikana. Alueelle on myönnetty vuoden 2024 maaliskuuhun asti voimassa oleva kalliokiviaineksen ottolupa kuutiometrille. Ottoluvasta on valitettu, eikä oton valmisteluja ollut tehty elokuussa Lähimpään asuintaloon on matkaa noin 1 kilometri. Maaainesluvasta tehdystä valituksesta huolimatta Patovaara voidaan merkitä maakuntakaavassa EO-kohteeksi. Kallaanvaara (poistetaan potentiaalisista maa-ainesottoalueista) Patovaaran eteläpuolella oleva Kallaanvaara esitettiin geologisessa taustaselvityksessä mahdollisesti maa-ainesten ottoon soveltuvaksi. Alueella ei ole ollut aikaisempaa maa-ainesten ottoa eikä maa-ainesvaroja tällä kohdalla ole tutkittu. Kallaanvaaran kohdalla kuitenkin todennäköisesti sijaitsee moreenipeitteinen piiloharju, vastaavanlainen kuin mitä on kaivettu noin puoli kilometriä etelämpänä. Soran ja hiekan määrä voi olla merkittävä, joskin kerrostuman laatua ja mittasuhteita tulisi tutkia tarkemmin. Alue ei ole luokiteltua pohjavesialuetta. Kallaanvaaraa ei esitetä maa-ainesten ottoon potentiaalisesti soveltuvaksi alueeksi, koska kerrostuman laatua ja mittasuhteita ei tunneta tarkemmin. Lisäksi alue tullaan kaavoittamaan muihin toimintoihin ja sen vieressä on myös asutusta. Peräharju (siirretään EO-kohteeksi) Sora ja hiekka Peräharju sijaitsee alle 10 kilometrin päässä Pyhätunturin Tunturikylän eteläpuolella. Alueella on kaksi voimassa olevaa maa-ainesten ottolupaa, toinen kuutiometrin lupa vuoden 2021 toukokuuhun ja toinen kuutiometriä vuoden 2016 joulukuuhun. Nykyisen ottoalueen pinta-ala on vajaa 10 hehtaaria ja syvyys kymmenkunta metriä. Peräharju on vedenhankintaan soveltuvaa pohjavesialuetta, jossa on tutkittu vedenottamopaikka. Sieniojantien varrella on jonkin verran asutusta. Alueen sijainti on hyvä lähellä Pyhätunturin matkailukeskusta. Peräharju voidaan osoittaa maakuntakaavassa EO-kohteeksi, joskin pohjaveden suojelu on erityisesti huomioitava. Sorsakumpu (uusi, ei soveltuva) Moreeni Sorsakummulla on vuoden 2016 kesäkuuhun asti voimassa oleva maa-ainesten ottolupa kuutiometrille soraa ja hiekkaa. Alueella ei elokuussa 2015 ollut aktiivisen maa-ainesoton merkkejä. Nykyinen otto on tapahtunut parin-kolmen hehtaarin alalla vain 1 3 metrin vahvuudelta. Aines on pääosin lokareista moreenia. Vesi on

10 (61) näkyvillä matalissa kuopissa, mikä voi olla merkkinä siitä, että kallionpinta on lähellä maanpintaa. Sorsakumpu sijaitsee noin 15 kilometriä Kemijärveltä pohjoiseen valtatien 5 varrella. Aineksen laadun ja määrän perusteella Sorsakumpu ei ole potentiaalinen maaainesten ottoalue, eikä sitä esitetä maakuntakaavassa maa-ainesten ottoalueeksi. Sorsakummun esiintymä on lohkareista moreenia. Aineksen laadun ja määrän perusteella aluetta ei merkitä maakuntakaavassa EO-kohteena. Tohmovaara (poistetaan EO-kohteista) Kallio Tohmovaaralla on maa-aineslupa kuutiometrin kalliokiviaineksen ottoon vuoden 2020 tammikuuhun asti. Alueelta on jo otettu kiviaineksia 5 15 metrin syvyydeltä noin 1,5 2 hehtaarin alalta ja siellä on suuria varastokasoja. Usean tuhannen kuutiometrin varastokasoja on myös kasattu Sodankyläntien varteen. Kivilaji on keski- tai hienorakeista punertavaa granodioriittia ja kiviaineksena ilmeisesti kohtalaisen hyvälaatuista. Tohmovaara sijaitsee valtatien 5 varrella noin 10 kilometriä pohjoiseen Kemijärven keskustasta. Aikaisemmassa geologisessa taustaselvityksessä Tohmovaaraa pidettiin potentiaalisena maa-ainesten ottoalueena. Tohmovaaran louhoksen lounais-, etelä- ja itäpuolella on asutusta, lähimmillään noin metrin etäisyydellä. Tohmovaaran maastoa käytetään marjastukseen ja virkistykseen. Koska ottoaluetta ei voi ympäristön rajoitteista johtuen paljoa enää laajentaa ja luvan sallima ottomäärä on paljolti jo otettu, Tohmovaaran kallioaluetta ei voida jatkossa pitää potentiaalisena maa- ja kalliokiviainesten ottoalueena. Nykyinen toiminta voi jatkua luvan sallimissa puitteissa. Kattilavaara (muutetaan EO-kohteeksi) Sora ja hiekka Kattilavaara sijaitsee Kemijärven Noidanselän länsirannan tuntumassa noin 10 kilometrin päässä Kemijärven keskustasta etelään. Alueella on kaksi kuution soran ja hiekan ottolupaa, jotka molemmat päättyvät huhtikuussa Ottoalue on kaikkiaan noin 16 hehtaarin laajuinen ja metriä syvä. Aines on tiiviisti pakkau-

11 (61) tunutta karkeaa kivistä tai jopa lohkareista soraa, jota peittää tiivis moreenikerros. Kiviaineksen hyödyntäminen edellyttää murskausta. Kattilavaaran ottoalue sijaitsee Kattilavaaran vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella, jossa on tutkittu vedenottamopaikka. Ottoalueen länsipuolella runsaan 300 metrin etäisyydellä on Kattilavaaran geologisesti ja maisemallisesti arvokas kallioalue (arvoluokka 4). Ottoalueen ympäristössä on melko runsaasti asutusta ja vapaa-ajan kiinteistöjä alle 500 metrin säteellä. Kelloniementie kulkee alueen halki. Kattilavaaran moreenipeitteisessä harjussa aines on karkeaa, paikoin lohkareista ja vaatii murskausta. Koska Katilavaarassa on yhteensä kuution ottolupa voimassa useita vuosia, osoitetaan alue maakuntakaavassa EO-kohteeksi. Ottoaluetta ei kuitenkaan ole varaa juurikaan nykyisestä laajentaa. Lähellä olevan asutuksen vuoksi toiminta-aikoihin ja turvallisuuteen (esim. aitaukset) on kiinnitettävä erityistä huomiota. Alueen jälkihoitoon on erityisesti panostettava, koska kyseessä on maisemallisesti herkkä alue lähellä kiinteätä ja loma-asutusta Kemijärven ranta-alueella. Myös pohjaveden suojelu on tärkeässä osassa. Nykyisten ottolupien loputtua Kattilavaara on syytä rauhoittaa maa-ainesten otolta. Reinikanperä (uusi EO-kohde) Sora ja hiekka Kemijärven eteläosassa olevan Reinikanperän alueella on vuoden 2018 helmikuuhun voimassa oleva kuutiometrin ottolupa soralle ja hiekalle. Alueella on jo ennestään ollut melko laajaa ottotoimintaa yhteensä noin 5 hehtaarin alalla ja keskimäärin vain 3 6 metrin syvyydeltä. Aktiivista ottoa ei ollut meneillään tarkasteluajankohtana elokuussa Reinikanperä sijaitsee III -luokan pohjavesialueella. Lähimpiin asuintaloihin/lomaasuntoihin on matkaa metriä. Ottoalueelle johtavan tien varrella on useita asuinrakennuksia. Reinikanperältä ja siitä länteen suuntautuvalla harjujaksolla olisi mahdollisesti otettavissa enemmänkin maa-aineksia. Alueella on nykyisen lupa-alueen lisäksi joitakin

12 (61) muitakin pieniä, mutta suhteellisen syviä vanhoja ottoalueita. Suurimpana rajoittavana tekijänä on tienvarren asutus. Kohde on myös varsin syrjäinen. Reinikanperä voidaan osoittaa maakuntakaavassa EO-kohteena, mutta ottoalueen ympäristön ja tienvarren asutus on erityisesti huomioitava ottotoiminnassa ja kuljetuksissa. Jos pohjavesialueluokka jatkossa muuttuu, se voi vaikuttaa maaainesten ottoon. Tuohilammit (uusi EO-kohde) Sora ja hiekka Tuohilammin ottoalue sijaitsee samassa katkonaisessa moreenipeitteisessä (?) harjussa kuin Reinikanperä. Alueen maa-ainesten ottolupatietoja ei ollut käytettävissä, mutta elokuussa 2015 maastotarkastelun yhteydessä alueella oli aktiivista maaainesten ottoa noin 2 hehtaarin alalla, ottosyvyyden ollessa noin 10 metriä. Aines on karkeaa, paljolti kivistä soraa. Ottoaluetta voisi olla mahdollista edelleen laajentaa. Ottoalue sijaitsee III -luokan pohjavesialueella. Kohde on syrjäinen. Matkaa Luusuantielle (mt 944) on 7,5 kilometriä. Suurimpana rajoittavana tekijänä on tienvarren asutus Reinikanperän kohdalla. Tuohilammen alue voidaan osoittaa maakuntakaavassa EO-kohteena, mutta ottoalueen ja tienvarren asutus on erityisesti huomioitava ottotoiminnassa ja kuljetuksissa. Reinikanperän ja Tuohilammin välillä olevassa harjussa pohjavesialueiden ulkopuolella on vanhoja monttuja, jotka tulisi kunnostaa ja joista myös voisi olla otettavissa maa-aineksia.

13 (61) Taulukko 1. Kemijärven muut, vuoden 2014 taustaselvityksessä maa- tai kalliokiviainesten ottoon soveltuvat kohteet, jotka voidaan merkitä EO-kohteiksi. Nimi ja laatu Lupa Pinta-ala (ha) Ottosyvyys (m) Pvalueluokka Tietoja Murtomaa Moreeni Kostamonpalo Sora ja hiekka Purnukangas Sora ja hiekka Rättivaara Sora ja hiekka m m m m Ei lohkareinen moreeni lohkarekoko 0,5 4 m matriksi hiekkainen, peseytynyt erittäin tiivis varastokasoja, ei koneita paikalla hyvä sijainti 5 km Kemijärven keskustasta länteen ei häiriintyviä kohteita Ei moreenipeitteinen delta tai sandur (?) hiekkaa, mutta myös karkeaa ja murskauskelpoista ainesta varastokasoja, ei koneita paikalla hyvä sijainti, n. 10 km Kemijärveltä pohjoiskoilliseen kerrostuman mittasuhteita olisi hyvä selvittää III ei häiriintyviä kohteita lähellä moreenipeitteinen sora ja hiekkakerrostuma isoja leikkauksia, paikoin yli 20 m 35 km Kemijärven keskustasta itäkaakkoon, 7 km Suomutunturin pohjoispuolella ei asutusta lähellä isoja varastokasoja ei näy läheiselle tielle 2 3 III Hiekka ja sora 35 km Kemijärveltä länsiluoteeseen vaatimaton pieni vanha ottoalue ei ottoa ollut vähään aikaan mahdollisesti moreenipeitteinen sora- ja hiekkakerrostuma tämän alueen harjuissa voisi tutkitusti olla potentiaalia laajempaan ottoon ei häiriintyviä kohteita, mutta on ampumaalueella syrjäinen sijainti

14 (61) Pelkosenniemi Pyhäjärvi (siirretään EO-kohteeksi) Sora ja hiekka Pyhäjärven sora-alue sijaitsee noin 7 kilometrin päässä Pyhätunturin Tunturikylästä pohjoiseen. Alueella on kuutiometrin soran ja hiekan ottolupa vuoden 2024 joulukuuhun. Nykyisen ottoalueen pinta-ala on noin 5 hehtaaria ja syvyys 5 10 metriä. Aines on tiiviisti pakkautunutta, ja kyseessä lienee moreenipeitteinen harju. Alue on ollut Pyhäjärven III luokan pohjavesialuetta, mutta se on poistettu pohjavesialueluokituksesta. Pyhäjärven ottoalueelle kulkevan tien varrella on runsaasti asutusta, ja ottoaluetta lähimpänä olevat talot ovat alle 200 metrin päässä. Pyhäjärven ottoalue soveltuu EO-kohteeksi, mutta toiminta-aikoihin ja liikenneturvallisuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Ottoaluetta ei tule laajentaa lähemmäksi asutusta. Maaainesottoon soveltuva alue on pieni, joten alue ei sovellu laajamittaiseen ottoon. Taulukko 2. Pelkosenniemen muut, vuoden 2014 taustaselvityksessä maa- tai kalliokiviainesten ottoon soveltuvat kohteet, jotka voidaan merkitä EO-kohteiksi. Nimi ja laatu Lupa Pinta-ala (ha) Ottosyvyys (m) Pvalueluokka Tietoja Materoselkä Sora ja hiekka m 3 1 Ei sora ja hiekka-alue 30 km Pelkosenniemeltä koilliseen uudehko ottoalue ilmakuvassa näkyy pieniä varastokasoja, mutta ei koneita tällä alueella voisi olla potentiaalia laajempaan ottoon ei häiriintyviä kohteita ei pohjavesialuetta Posio Kettuharju (uusi EO-kohde) Sora ja hiekka Noin 13 kilometrin päässä Posiolta etelään sijaitsevalla Kettuharjulla on kuutiometrin ottolupa voimassa maaliskuuhun Otto tapahtuu alueelta, jossa kaivun ala on jo nykyään yli 25 hehtaaria. Muutaman sadan metrin etäisyydellä ottoalueesta on kaksi taloutta. Kohde sijaitsee Saarilammen-Kettulammen vedenhankintaan soveltuvalla (luokka II) pohjavesialueella, jossa on tutkittu vedenhankintamahdollisuuksia. Muuten häiriintyviä kohteita ei ole tiedossa. Koska Kettuharjulla on yli kuutiometrin lupa voimassa vielä useita vuosia, alueen sijainti on hyvä ja siellä jo ennestään on iso ottoalue, voidaan se osoittaa maakuntakaavassa EO-kohteena.

15 Korteniemi (uusi EO-kohde) (61) Kallio Noin 20 kilometrin (tietä pitkin) päässä Posion länsipuolella sijaitsevalla Korteniemen kallioalueella on kuutiometrin kallionottolupa voimassa vuoden 2022 heinäkuuhun. Kallioperäkartan mukaan kivilaji on graniittista migmatiittia, joka lujuusominaisuuksiltaan on yleensä keskinkertainen. Lähimpään asutukseen on matkaa noin 900 metriä. Kohde sijaitsee Jänkälän muulla eli III-luokan pohjavesialueella. Korteniemen kallioalue soveltuu maakuntakaavassa EO-kohteeksi. Varpuvaara (uusi EO-kohde) Sora ja hiekka Noin 20 kilometriä Posiolta itäkoilliseen sijaitsevalla Varpuvaaralla on kuutiometrin lupa voimassa toukokuuhun Kohde sijaitsee Varpuvaaran vedenhankintaan soveltuvalla II-luokan pohjavesialueella, jossa on ennestään isoja ottoalueita. Ottoa voisi olla mahdollista jatkaa länsiluoteeseen, pohjavesialueen ulkopuolelle, jossa on ennestään vanha ottoalue. Ottoalueen lähistöllä ei ole häiriintyvää asutusta. Varpuvaara voidaan osoittaa maakuntakaavassa EO-kohteeksi. Mo- Morottaja (uusi EO-kohde) reeni Morottajan alueella on kuutiometrin maa-aineslupa voimassa syyskuuhun Aines on moreenia. Alueella ei ole geologisia arvoja eikä se sijaitse pohjavesialueella. Lähin asutus on yli kilometrin päässä. Kohde on melko syrjäinen, etäisyyttä sekä Posiolle että Kemijärvelle tulee kilometriä. Esteitä maa-ainesten ottamiseen Morottajan alueella ei lähtökohtaisesti ole, ja se voidaan siten osoittaa maakuntakaavassa EO-kohteena. Taulukko 3. Posion muut, vuoden 2014 taustaselvityksessä maa- tai kalliokiviainesten ottoon soveltuvat kohteet, jotka voidaan merkitä EO-kohteiksi. Nimi ja laatu Lupa Pinta-ala (ha) Ottosyvyys (m) Pvalueluokka Tietoja Raistakka Sora ja hiekka Kurpunkangas Sora ja hiekka m ja ja m Ei 15 km Posiolta lounaaseen kaksi pientä ottoaluetta aines kivistä soraa ei aktiivista ottoa voisi olla potentiaalia isompaan ottoon 6 6 III hiekkavaltaista ainesta otettu laajalta alueelta muutamia metrejä paksulti 12 km Posiolta lounaaseen kuormaaja paikalla voisi olla potentiaalia isompaan ottoon

16 (61) Ranua Petäjävaara (ei muutosta, ei potentiaalinen maa-ainesalue) Sora ja hiekka Ranuan taajamasta noin 20 kilometriä kaakkoon sijaitsevalla Petäjävaaralla on vuoden 2022 kesäkuuhun voimassa oleva kuutiometrin soran ja hiekan ottolupa. Alueella on jo ennestään ollut maa-ainesten ottoa muutamassa kohdassa yhteensä noin 13 hehtaarin alalla ja enimmillään noin 15 metrin syvyydeltä. Yksi matalista ottoalueista on pohjavesialueen ulkopuolella, aikaisemmassa geologisessa taustaselvityksessä nimellä Soidinvaara. Alueella on isoja varastokasoja. Petäjävaara on vedenhankintaan soveltuva II luokan pohjavesialue. Siellä on myös kuntoilupolkuja, ja länsiosassa olevan ottoalueen välittömässä läheisyydessä on useita asuintaloja. Mäen laella on masto. Petäjävaaran ottoaluetta ei ole mahdollista juurikaan nykyisestä laajentaa eikä sitä merkitä maakuntakaavassa maaainesten ottoalueeksi. Ottoa voidaan jatkaa nykyisen ottoluvan puitteissa. Iso-Näätäpalo (siirretään EO-kohteeksi) Kallio Ranualta 15 kilometriä luoteeseen sijaitsevalla Iso-Näätäpalon kallioalueella on kuutiometrin kallionottolupa voimassa huhtikuuhun Kivilaji on kallioperäkartan mukaan dioriittia, joka normaalisti on lujuusominaisuuksiltaan kohtalaisen hyvä. Alueella oli toukokuussa 2014 isoja varastokasoja, mutta aktiivista ottoa ei ollut käynnissä. Iso-Näätäpalon sijainti on hyvä Rovaniementien varressa. Alue ei ole pohjavesialuetta. Alavana kallioalueena louhos kuitenkin täyttyy helposti vedellä, ja oton loputtua paikalle syntyy pohjavesilampi. Häiriintyviä kohteita ei ole tiedossa. Iso-Näätäpalo voidaan osoittaa maakuntakaavassa EO-kohteeksi. Iso-Näätäpalon pienen kalliolouhoksen sijainti on hyvä Rovaniementien varressa. Suhteellisen alavana alueena louhos täyttyy helposti pohjavedellä.

17 Päällysaho (uusi EO-kohde) (61) Kallio Noin 30 kilometriä Ranualta itään sijaitsevalla Päällysahon kallioalueella on kuution kallionottolupa voimassa kesäkuuhun Kallioperäkartan mukaan kivilaji on migmatiittista tonaliittia. Toukokuussa 2014 ottoa ei ollut aloitettu. Ympäröivillä Ojajärvellä ja Takajärvellä on ainakin kaksi lomakiinteistöä metrin etäisyydellä. Muita häiriintyviä kohteita ei ole. Alue ei ole pohjavesialuetta, eikä sillä ole tiedostettu erityisiä geologisia tai maisemallisia arvoja. Päällysaho soveltuu maakuntakaavassa EO-kohteeksi. Soukkavaara (uusi EO-alue) Kallio Noin 40 kilometrin päässä Ranualta koilliseen sijaitsevalla Soukkavaaran kallioalueella on kuutiometrin kallionottolupa voimassa huhtikuuhun Kivilaji on kallioperäkartan mukaan migmatiittista tonaliittia. Simojärven Vohonselän rannassa on joitakin lomakiinteistöjä yli 1,5 kilometrin etäisyydellä. Muita häiriintyviä kohteita ei ole tiedossa. Kohde ei sijaitse pohjavesialueella. Kallioalue on matala ja täyttyy louhimisen yhteydessä helposti vedellä. Soukkavaara kuitenkin soveltuu EO-kohteeksi. Taulukko 4. Ranuan muut, vuoden 2014 taustaselvityksessä maa- tai kalliokiviainesten ottoon soveltuvat kohteet, jotka voidaan merkitä EO-kohteiksi. Nimi ja laatu Lupa Pinta-ala (ha) Ottosyvyys (m) Pvalueluokka Tietoja Piittisjärvi Kallio Olkimaa ja ja m 3 Sora ja hiekka Lupa umpeutunut III 70 km Rovaniemeltä kaakkoon sekä maa- että kalliokiviainesottoa rikkonainen kiillegneissi maa-aines karkeaa kivistä soraa otto menossa, koneita paikalla varastokasoja ei asutusta lähellä, syrjäinen sijainti 6 5 Ei muutamia metrejä kivistä soraa kaivettu 20 km Ranualta etelään varastokasoja ja kuormaaja paikalla kaivettu lähelle pohja- tai orsiveden pintaa alueena pieni, mutta tutkitusti voisi olla potentiaalia ei häiriintyviä kohteita moreenipeitteinen sora- ja hiekkakerrostuma (?)

18 (61) Rovaniemi Kielijuppo (uusi EO-kohde) Sora ja hiekka Noin 5 kilometriä Kemijärven rajalta Rovaniemen suuntaan sijaitsevalla Kielijupon alueella on kuutiometrin soran ja hiekan ottolupa vuoden 2018 kesäkuuhun asti. Alueelle johtavalla tiellä on puomi, eikä siellä tehty maastotarkastelua. Kielijupon lupa-alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Kaartolammin vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue sijaitsee lähimmillään runsaan 600 metrin päässä lupa-alueesta. Lähialueella on Puolustusvoimien toimintoja. Karttojen ja ilmakuvien mukaan aktiivista ottotoimintaa alueella ei ole ollut. Koska voimassa oleva maa-aineslupa mahdollistaa varsin ison ottomäärän eikä rajoittavia tekijöitä ole tunnistettu, Kielijuppo voidaan osoittaa maakuntakaavassa EO-kohteeksi. Hautainmaa (ei muutosta aikaisempaan, EO-kohde) Sora ja hiekka Kantatien 82 varrella, 40 kilometriä Rovaniemen keskustasta koilliseen sijaitsevalla Hautainmaalla on vuoden 2019 kesäkuuhun voimassa oleva kuutiometrin soran ja hiekan ottolupa. Ottoalue sisältyy Hautainmaan geologisesti ja maisemallisesti arvokkaaseen harjualueeseen sekä Hautainmaan III -luokan pohjavesialueeseen. Hautainmaa on POSKI-projektissa todettu maa-ainesten ottoon osittain soveltuvaksi. Käytännössä lisäotto voi kohdistua vain jo nykyisin oton piirissä olevalle noin 5 hehtaarin alueelle. Ottosyvyys on ollut pääosin suhteellisen matalaa, alle 10 metriä. Pohjavesi- ja geologiset arvot sekä alueen sijaitseminen ampumaharjoittelualueella rajoittavat oton laajentamista. Hautainmaa voidaan kuitenkin osoittaa EO-kohteeksi maakuntakaavassa, joskin oton edellytykset jatkossa ovat rajalliset. Tapionvaara (muutetaan EO-kohteeksi) Kallio Noin 10 kilometrin päässä Rovaniemen keskustan länsipuolella sijaitsevalla Tapionvaaralla on kuutiometrin kallionottolupa voimassa kesäkuuhun 2024 asti. Ottoa on toistaiseksi ollut suunnilleen hehtaarin kokoisella alueella korkeimman rintauksen ollessa metriä. Alueelle on tuotu asfalttijätettä. Louhoksessa kivilaji on pääosin kiillegneissiä tai -liusketta, mutta alueella on kallioperäkartan mukaan myös arkosiittia (muuttunutta hiekkakiveä). Tapionvaaran sijainti on hyvä. Häiriintyviä kohteita tien varrella ei ole, joskin kuljetukset tapahtuvat tasoristeyksen yli. Alue ei ole luokiteltua pohjavesialuetta. Tapionvaara voidaan osoittaa maakuntakaavassa EO-kohteeksi. Kalliovaara (uusi EO-kohde) Kallio Noin 10 kilometrin päässä Rovaniemen keskustasta lounaaseen valtatien 4 varrella sijaitsevalla Kalliovaaralla on kaksi kalliokiviaineksen ottolupaa, joista toinen kuutiometrin ottolupa on voimassa vuoden 2022 kesäkuuhun ja toinen kuutiometrin ottolupa on voimassa vuoden 2023 kesäkuuhun. Kivilaji on kallioperäkartan mukaan kvartsiittia ja gabroa, jotka ovat lähtökohtaisesti kohtalaisen lujia kivilaatuja. Kalliovaara ei ole luokiteltua pohjavesialuetta. Lähin asutus on noin kilometrin etäisyydellä. Sijainti on hyvä lähellä valtatietä ja Rovaniemen keskustaa. Alueella ei ollut toimintaa aloitettu maastotarkastelun yhteydessä elokuussa 2015, mutta alueelle on valmisteilla tie. Kalliovaara voidaan osoittaa maakuntakaavassa EO-kohteeksi.

19 Jaatila (uusi EO-kohde) (61) Sora ja murske Noin 35 kilometrin etäisyydellä Rovaniemen keskustasta lounaaseen, valtatien 4 varrella sijaitsevalla Jaatilan alueella on vuoden 2017 kesäkuuhun voimassa oleva kuutiometrin maa-aineslupa. Otto kohdistuu alueelle aikoinaan patotyömaan yhteydessä kasattuun maa-ainekseen. Maastotarkastelussa tehtyjen havaintojen mukaan alueella ei ole ollut aktiivista ottotoimintaa useisiin vuosiin. Otolle ei kuitenkaan ole tunnistettu esteitä, joten Jaatilan alue voidaan osoittaa maakuntakaavassa EO-kohteeksi. Jaatilan sora-alueella ei ole vähään aikaan ollut aktiivista ottotoimintaa, mutta alue sopii maaainesten ottoon. Takavaara (muutetaan EO-kohteeksi) Kallio Noin 20 kilometriä Rovaniemen keskustasta lounaaseen, laajan Hietavaaran soraalueen eteläpuolella sijaitsevalla Takavaaralla on kuutiometrin kalliokiviaineksen ottolupa voimassa vuoden 2022 kesäkuuhun. Kivilaji on emäksistä vulkaniittia, joka normaalisti on lujuusominaisuuksiltaan verraten hyvä. Tällä alueella on myös kaksi muuta kalliokiviaineksen ottopaikkaa, jotka jo aikaisemmassa geologisessa taustaselvityksessä todettiin potentiaalisiksi ottoalueiksi. Kahden muun kallionottoalueen luvat ovat kuutiometriä vuoden 2022 kesäkuuhun ja kuutiometriä vuoden 2024 kesäkuuhun. Takavaaran kallioaluetta ei aikaisemmassa geologisessa taustaselvityksessä pidetty potentiaalisena kiviaineskohteena. Takavaaran kallioalueelta on vähimmillään vain noin 400 metriä Sukulanrakan arvokkaaseen kallioalueeseen (arvoluokka 2), jossa on Suomen suurimpiin kuuluvia hiidenkirnuja ja joka on tunnettu geologinen nähtävyys. Mahdollisia ajoittaisia melu- ja pölyvaikutuksia lukuun ottamatta vaikutuksia Sukulanrakan kallioalueeseen ei kuitenkaan synny. Takavaaran kallioalue voidaan osoittaa maakuntakaavassa EOkohteeksi.

20 Hietavaara (muutetaan EO-kohteeksi) (61) Hiekka Noin 15 kilometriä Rovaniemen keskustan lounaispuolella sijaitsevalla Hietavaaralla on kolme voimassa olevaa soran ja hiekan ottolupaa: kuutiometriä ja kuutiometriä vuoden 2016 kesäkuuhun ja kuutiometriä vuoden 2019 kesäkuuhun. Hietavaaran aines on hiekkavaltaista, otettu pinta-ala noin 1 nelikilometri ja ottosyvyys vaihtelee muutamasta metristä noin 15 metriin. Ottoa alueella on ollut jo useita vuosikymmeniä. Pohjavedenpinta on paikoin näkyvissä ottoalueen pohjalla. Ottoalue sijaitsee Hietavaaran vedenhankintaa varten tärkeällä pohjavesialueella ja se rajautuu länsiosastaan Hietavaaran-Seitsenharjujen arvokkaaseen harjualueeseen (arvoluokka 4). Pohjavesialueella on vedenottoa. Kemijärven itäpuolentien (mt 926) varrella on häiriintyvää asutusta. POSKI-projektissa alue on todettu ottoon osittain soveltuvaksi. Koska Hietavaaralla on huomattavan ottomäärän salliva maa-aineslupa voimassa vielä useita vuosia, Hietavaara voidaan merkitä maakuntakaavaan EO-kohteeksi, joskin alue on vähitellen syytä rauhoittaa maa-ainesten otolta. Pohjaveden suojeluun on kiinnitettävä erityistä huomiota, ja riittävät suojakerrospaksuudet on jätettävä. Ottoa ei tule laajentaa neitseellisille alueille nykyisen ottoalueen ulkopuolelle. Alueelle ei tulisi myöntää täysin uusia lupia. Käytöstä poistuneet maa-ainesten ottoalueet tulisi jälkihoitaa luiskaamalla rinteet loivemmiksi, levittämällä humuspitoinen puhdas maakerros pinnalle, kylvämällä alueelle soveltuvaa heinäkasvillisuutta ja istuttamalla puita. Ilman humuskerroksen levitystä sora- ja hiekkapinta voi pysyä useita vuosia tai jopa vuosikymmeniä paljaana. Alueelle olisi hyvä laatia yhtenäinen jälkihoitosuunnitelma. Hietavaarana hiekkaesiintymää on kaivettu jo vuosikymmeniä ja alue tulisi vähitellen rauhoittaa maa-ainesten otolta. Alue on vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue ja kaivamattomilla osilla on myös geologisia arvoja.. Mellavaara (ei muutosta, ei potentiaalinen maa-ainesalue) Sora ja hiekka Mellavaara sijaitsee Rovaniemen keskustasta noin 8 kilometriä länsiluoteeseen. Mellavaara on vedenhankintaa varten tärkeä I-luokan pohjavesialue, jossa on vedenottoa. Toukokuussa 2014 alueella oli isoja varastokasoja, mutta ei muita aktiivisen toi-

21 (61) minnan merkkejä. Mellavaaralla on kuutiometrin ottolupa, joka loppuu marraskuussa Alueelta on otettu maa-aineksia jo noin 40 hehtaarin alalta (noin neljäsosa pohjaveden muodostumisalueen pinta-alasta). Ottoaluetta ei tulisi enää laajentaa. Koska Mellavaaralla maa-ainesten ottolupa on loppumassa, alue on laajalta alueelta kaivettu tasaiseksi, siellä on vedenottoa ja sitä käytetään myös virkistysalueena, on alue syytä rauhoittaa maa-ainesten otolta. Mellavaaran vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue tulisi rauhoittaa maa-ainesten otolta. Alue on laajalta alueelta kaivettu tasaiseksi. Sonka (siirretään EO-kohteeksi) Sora ja kallio Songan sora-alue sijaitsee 30 kilometrin päässä Rovaniemen keskustasta. Alueella on kuutiometrin soran ja kalliokiviaineksen ottolupa voimassa kesäkuuhun Alueelta on jo otettu aineksia noin 6 hehtaarin alalta. Toukokuussa 2014 alueella oli aktiivista ottotoimintaa. Maaperän aines on kivistä tai jopa lohkareista soraa. Kallioperän kivilaji on punertavaa graniittia. Kohde sijaitsee Songan muulla eli III-luokan pohjavesialueella. Merkittävimmät häiriintyvät kohteet ovat noin 500 metrin etäisyydellä oleva runsas asutus ja alueen ulkoilukäyttö. Pohjavesialueluokan mahdollinen muuttuminen tulevaisuudessa voi vaikuttaa maa-ainesoton edellytyksiin. Koska Songan voimassa oleva maa- ja kalliokiviainesten ottolupa on varsin suuri ja ulottuu useiden vuosien päähän, esitetään kohde maakuntakaavassa EO-kohteena. Kohde on myös POSKI-projektissa todettu soveltuvan osittaiseen ottoon. Tuhnajan sora-alue (uusi EO-kohde) Sora ja hiekka Runsaan 35 kilometrin etäisyydellä Rovaniemen keskustasta koilliseen sijaitsevalla Tuhnajan sora-alueella on kuutiometrin maa-aineslupa voimassa kesäkuuhun Kohde on katkonaisessa etelä-pohjoissuuntaisessa sora- ja hiekkakerrostumassa, mutta se ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Tuhnajan kerrostuman ai-

22 (61) neksen laadusta ja määrästä ei ole tarkempaa tietoa, eikä siellä tehty maastokatselmusta. Välittämässä läheisyydessä ei ole häiriintyviä kohteita, mutta alueelle johtavan tien varrella on jonkin verran asutusta. Tässä kallioperän heikkousvyöhykkeen sora- ja hiekkakerrostumassa tulisi tehdä maaperätutkimuksia. Tuhnaja voidaan osoittaa maakuntakaavassa EO-kohteeksi. Pissivaara (uusi EO-kohde) Kallio Noin 15 kilometrin päässä Rovaniemen keskustasta länsiluoteeseen sijaitsevalla Pissivaaralla on kuutiometrin kallionottolupa voimassa kesäkuuhun Pissivaara ei ole pohjavesialuetta eikä lähistöllä ole häiriintyviä kohteita. Kallioperäkartan mukaan kivilaji on graniittista migmatiittia. Pissivaara voidaan esittää maakuntakaavassa EO-kohteena. Tuore Särkiselkä (uusi EO-kohde) Sora ja kallio Runsaan 60 kilometrin päässä Rovaniemen keskustasta pohjoiseen sijaitsevalla Tuore Särkiselällä (Peuraselkä) on kuutiometrin soran ja kallion ottolupa voimassa kesäkuuhun 2022 Kallioperäkartan mukaan kivilaji on tonaliittista tai graniittista migmatiittia, joista on mahdollista saada hyvälaatuista mursketta. Lähimpään talouteen on matkaa vain runsaat 200 metriä. Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Tuore Särkiselkä voidaan esittää maakuntakaavassa EO-kohteena, mutta otossa on huomioitava lähellä oleva asutus. Ottoaluetta ei tule laajentaa asutuksen suuntaan. Jokkavaara (muutetaan EO-kohteeksi) Sora ja hiekka Rovaniemen keskustasta noin 17 kilometriä itäkaakkoon sijaitsevalla Jokkavaaralla on useita maa-ainesten ottolupia, ja aluetta on kaivettu jo vuosikymmenien ajan. Osa ottoluvista päättyy jo vuoden 2016 kesäkuussa. Ottolupia on yhteensä noin kuutiometrin edestä ulottuen vuosiin , ja myös uudempia lupia on haettu. Ottoalueiden yhteispinta-ala on lähes 60 hehtaaria ja kuopat ovat enimmillään suunnilleen 30 metriä syviä. Jokkavaarassa on hiekan ohella myös karkeaa soraa. Ottoalueet sijaitsevat Jokkavaaran vedenhankintaa varten tärkeällä pohjavesialueella sekä Jokkavaaran geologisesti ja maisemallisesti arvokkaalla harjualueella (arvoluokka 3), jossa on myös virkistysarvoja. Jokkavaaran reunoilla on vedenottamoita. Koskenkyläntien (mt 9421) varressa on runsaasti häiriintyvää asutusta. Vielä vuosia voimassaolevista mittavista maa-ainesluvista johtuen Jokkavaaran jo maa-ainesoton piirissä olevat kohdat voidaan merkitä maakuntakaavassa EOkohteeksi. Maa-ainesten ottoa ei tule jatkossa laajentaa neitseellisille alueille. Pohjavedenpinnan päälle jätetään riittävät suojakerrokset. Pohjaveden sekä geologisten ja maisemallisten arvojen suojeluun on kiinnitettävä muutenkin erityistä huomiota. Ottolupa edellyttää lähtökohtaisesti myös vesilain mukaista lupaa. Käytöstä poistuneet maa-ainesten ottoalueet tulisi jälkihoitaa luiskaamalla rinteet loivemmiksi, levittämällä humuspitoinen puhdas maakerros pinnalle, kylvämällä alueelle soveltuvaa heinäkasvillisuutta ja istuttamalla puita. Ylimääräiset kannakset tulee poistaa tai muotoilla maastoon soveltuvaksi. Alueelle olisi hyvä laatia yhtenäinen jälkihoitosuunnitelma. Jokkavaara tulisi vähitellen rauhoittaa maa-ainesten otolta.

23 (61) Jokkavaaralla on isoja ja syviä ottoalueita, joissa on myös karkeaa ainesta. Ottoaluetta ei tule enää laajentaa ennestään kaivamattomille alueille. Alue pitäisi jälkihoitaa yhtenäisesti. Tahtamavaara (ei muutosta, EO-kohde) Sora ja hiekka Rovaniemen keskustasta 30 kilometriä itäkaakkoon Kuusamontien (kantatie 91) varrella sijaitsevalla Tahtamavaaralla on useita maa-aineslupia voimassa vuosiin saakka, ja lupien määrä on kaikkiaan yli kuutiometriä. Aktiivista ottoa ei ollut maastokäynnin yhteydessä toukokuussa 2014 ja elokuussa 2015 havaittavissa. Tahtamavaaran keskellä on myös noin 3 hehtaarin kokoinen vanha, 5 10 metriä syvä jälkihoitamaton ottoalue, jonne on tuotu pieni määrä metalliromua. Tahtamavaara oli aikaisemmassa geologisessa taustaselvityksessä nimellä Kunnarusvaara. Tahtamavaara on lähivuosina siirretty vedenhankintaan soveltuvaksi II -luokan pohjavesialueeksi ja se on myös geologisesti ja maisemallisesti arvokas (arvoluokka 4). Siellä on edustavia ranta- ja tuulikerrostumia. Aluetta käytetään myös virkistykseen. Kuusamontien varrella on asuintaloja ja loma-asutusta, johon ottoalueilta on lähimmillään noin 500 metriä. POSKI-projektin tietojen mukaan Tahtamavaara soveltuu osittain maa-ainesten ottoon. Koska alueella on pitkälle voimassa olevia ottolupia, joiden sallima ottomäärä on huomattava, Tahtamavaara voidaan osoittaa maakuntakaavassa EOkohteeksi. Maa-ainesten ottoa ei tule jatkossa laajentaa neitseellisille alueille. Pohjavedenpinnan päälle jätetään riittävät suojakerrokset. Pohjaveden sekä geologisten ja maisemallisten arvojen suojeluun on kiinnitettävä muutenkin erityistä huomiota. Käytöstä poistuneet maa-ainesten ottoalueet tulisi jälkihoitaa luiskaamalla rinteet loivemmiksi, levittämällä humuspitoinen puhdas maakerros pinnalle, kylvämällä alueelle soveltuvaa heinäkasvillisuutta ja istuttamalla puita. Tämä koskee myös alueen keskellä olevaa vanhaa ottoaluetta, josta myös romut tulee poistaa. Eri toimijoiden alueet tulee jälkihoitaa yhtenäisesti, toisiinsa sulautuen.