le veivät diakoniatyöryhmän puheenjohtaja ja jäsenet Marjatta Kuusela ja Liisa Kaskinen.

Transkriptio

1 le veivät diakoniatyöryhmän puheenjohtaja ja jäsenet Marjatta Kuusela ja Liisa Kaskinen. Retket, leirit ja juhlat vuotiaiden retki Sinappiin Omaishoitajien retki Turun omaishoitokeskukseen 4.4. Hiljaisen viikon lauluhartaus Omaishoitajien retki Naantaliin Eläkeläisten leiri Sinapissa Wanhanajan ompelupiiriläisten retki Merimieskirkkoon 1.6. Eläkeläisten kevätjuhla Suikkilassa Eläkeläisten retki Kustaviin Retki Paimion kesäteatteriin Syvä laulu -musikaaliin 4.6., 6.6., 7.9., , , retkipäivät Sinappiin Nimeltä kutsuttu -tapahtuma Henrikinkirkolla Seniorimessut Ruusukorttelissa Omaishoitajien tutustumiskäynti Avustajakeskukseen Eläkeläisten Kauneimmat hengelliset laulut Mikaelinkirkossa Joulujuhla Kauneimmat joululaulut Ruusukorttelissa Omaishoitajien joululounas ja retki Sinappiin Eläkeläisten joulurauhan julistus Ruusukorttelissa Arviointi Seurakunnan strategian jalkautuminen toteutuu diakoniassa erittäin hyvin. Diakoniassa ollaan uskon, toivon ja rakkauden asialla. Vastuuta kannetaan apua tarvitsevista lähimmäisistä ja erityisen tärkeänä on ollut vaikeiden aikojen keskellä tulevaisuuden ja toivon näköalojen esillä pitäminen. Myös yhteistoiminta muiden työalojen ja yhteistyökumppaneiden kesken mahdollistaa ihmisten kohtaamista. Omaishoitajien ryhmässä kävijöiden määrä on lisääntynyt ja heille on järjestetty kerhoja retkitoimintaa. Sisällöllisesti näissä vertaistukitapaamisissa on huomioitu omaishoitajien jaksaminen ja tarvittavan avun löytäminen olemassa olevista palveluista. Hengellisyys ja seurakuntayhteys on huomioitu jokaisessa tapaamisessa hartauksissa ja seurakunnan toiminnan esittelyssä. Diakonis-yhteiskunnallisen perustyön kartoitus ja kehittäminen Pansio-Perno-Paakarlan alueella: kartoitus ja kehittäminen on ollut vähäistä. Asiakastyötä on alueella tehty ja tiloja on kartoitettu joulukuussa. Luonnon kuormittamisen vähentäminen diakoniatyössä on tavoitettu kierrätyksen osalta ja neuvonnan kautta. Ihmisiä on ohjattu viemään vaatteita Karderoopiin. Sähkölaitteita sammutetaan työpäivän päättyessä; papereita tulostetaan vain tarvittava määrä. Vapaaehtoiset auttoivat kesäkahvilassa. 36

2 KANSAINVÄLINEN TYÖ Tavoitteet Kansainvälisen työn työala on uusi työmuoto seurakunnassa. Työala sisältää lähetyksen ja kansainvälisen vastuun, maahanmuuttajasekä turvapaikkatyön. Vuoden aikana tavoitteena on ollut: luoda ja kehittää uutta työalaa lähetyksen ja kansainvälisen vastuun esilläpito seurakunnan toiminnassa että jokainen seurakuntalainen ymmärtää, mikä on seurakunnan lähetystehtävä ja vastuu maailmasta ja miten tähän voi osallistua huolehtia seurakunnan nimikkolähettien nimikkosopimusten taloudellisista velvoitteista maahanmuuttaja- sekä turvapaikkatyön osalta jäsentää ja kehittää toimintamalleja Vastuuhenkilöt Vastaavat viranhaltijat kansainvälisen työn sihteeri Elisa Rainerma (virkavapaalla alkaen), vs. kansainvälisentyön sihteeri Saara Markkula ( alkaen) ja kansainvälisen työn pappi Jaakko Paakkanen ( alkaen). Lähetystyön työryhmän jäsenet: Saara Markkula, Jaakko Paakkanen, Uolevi Salonen, Terttu Arola, Terttu-Sisko Meskanen, Arja von Schöneman, Mikko Nieminen ja Irja Uuttu. Turvapaikkatyön työryhmän jäsenet: Jouni Lehikoinen, Saara Markkula, Anneli Koskinen, Airi Laurila, Olavi Katto, Raija Ala-Lipasti, Eeva- Kaija Lemmetyinen, Heimo Nurmi. Lisäksi vapaaehtoistyöntekijät. Yhteistyötahot ja toimitilat Yhteistyötahoina olivat Kirkon lähetysjärjestöt, arkkihiippakunnan lähetystoimisto, seurakuntayhtymän yhteinen lähetystoimikunta, Handy Hands Club kesäisessä kirkon maisemassa. Kirkon Ulkomaanapu, SPR:n Turun vastaanottokeskus, kaupungin maahanmuuttajatyön toimijat, maahanmuuttajayhdistykset, järjestöt, koulut, päiväkodit ja seurakunnan muut työalat, Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän seurakunnat sekä muut seurakunnat. Säännöllistä toimintaa oli Mikaelin ja Paakarlan seurakuntakodeissa, Mikonmökissä ja Mikaelinkirkon Ruusuhuoneessa. Toiminnan painopisteet säännöllisesti kokoontuvat piirit (lähetyspiirit 3 kpl, perhekerhot 2 kpl) lähetysrengas lähetystilaisuudet ja kirkkokahvit lähetys- ja kansainvälisyyskasvatus (esim. rippikoulutyö, vierailut kerhoissa) 37

3 Kyllä se vaan on niin että seurakuntaretkillä on mukavaa. kauneimmat joululaulut turvapaikkatyö Muutoksia edellisestä vuodesta Saara Markkulan sijaisuus jatkuu heinäkuun 2013 alkuun uusia työmuotoja aloitettu (Handy Hands club toiminnallinen monikulttuurinen perhekerho, sosiaalisen median hyödyntäminen, lintu- ja luontoretket) aikuisrippikoulu farsinkielisille aloitettiin syksyllä 2012 turvapaikkatyön työryhmä perustettiin ja aloitti toimintansa keväällä 2012 uusi nimikkosopimus solmittiin : Suomen Lähetysseura; Antti ja Anna Tenho Pakistanin aikuiskasvatustyön sopimus purettiin Lähetysrengas, lähetyspiirit, myyjäiset ja kirkkokahvit Lähetysrenkaan postituslistalla on 39 henkilöä, lisäksi rengaskirjeet jaetaan työntekijöille ja seurakuntaneuvoston jäsenille. Kirjeitä lähetettiin vuoden aikana neljä kertaa. Puistokadun lähetyspiiri ja Paakarlan lähetyspiiri kokoontuvat viikoittain. Vapaaehtoisina piirin vetäjinä ovat toimineet Terttu Suomi ja Terttu-Sisko Meskanen. Missio Mikonmökki on kokoontunut joka toinen torstai. Piiriä vetää Jaakko Paakkanen. Lähetyspiireissä on vuoden aikana vieraillut lähetysjärjestöjen edustajia, lähettejä sekä seurakunnan työntekijöitä. Myyjäisiä pidettiin 4 kertaa sekä myös talkoita niiden toteuttamiseksi. Syyskuussa osallistuttiin Porkkanamarkkinoille Tuomiokirkkotorilla. Varoja lähetyskannatukseen on kerätty edelleen noin kerran kuukaudessa kirkkokahveilla. Lähetysjuhlat ja tilaisuudet, retket ja matkat Vuoden aikana järjestettiin 33 ohjelmallista tilaisuutta, joihin osallistui 1319 henkilöä. Retkiä järjestettiin 6, joihin osallistui 122 henkilöä (Tyrvään Pyhän Olavin kirkko, Naantalin Kultaranta, Pyhän Hengen kappeli, linturetki Ruissaloon, Halis- 38

4 ten kosken luontopäivä, Livonsaaren ekokylä) Tasaus-matka Tansaniaan, Suomen Lähetysseura Nimikkosopimukset Suomen Lähetysseura: Heidi Uusimäki, Kiina. Sopimus e. Antti ja Anna Tenho. Sopimus e. Katri Niiranen-Kilasi, Tansania. Sopimus e. Evankelisluterilainen Lähetysyhdistys Kylväjä: Mika Laiho, (Mongolia) Sopimus e. Suomen luterilainen evankeliumiyhdistys: Kari Tynkkynen, Viro. Sopimus e. Sopimukset e Heidi Uusimäki on työskennellyt Hong Kongissa koko vuoden ja opettanut englannin kieltä. Katri Niiranen-Kilasi palasi Tansaniaan kesällä Kari Tynkkynen on työskennellyt koko vuoden Viron Ridalan seurakunnassa. Mika Laiho jatkaa kotimaan työssä ja Kylväjän sopimuksen kannatusvarat menevät Mongoliassa tehtävään työhön. Lämmin ilta Mikaelinkirkossa turvapaikkatyön merkeissä. Kirkko turvapaikkana turvapaikkatyö Kirkko turvapaikkana -käytäntö täytti 5 vuotta ja sen juhlistamiseksi järjestettiin Mikaelinkirkolla gaalakonsertti. Konserttiin osallistui 100 henkilöä. Mikaelinseurakunnan turvapaikkatyöstä tehtiin myös tv-dokumentti Haastaja / FST. Vuoden alussa aloitti turvapaikkatyön työryhmä toimintansa ja sen tavoitteena on entisestäänkin parantaa yhteis- Reilua kauppaa, tasausta ja lähetystyötä. Lahjakorin arvonnassa onnettarena Tuure Oldendorff. 39

5 työtä eri tahojen kanssa. Vuosi on ollut taas vilkas, kuukausittain tulee uusia turvapaikanhakijoita. Arviointi Tavoite 1. Lähetys- ja kansainvälisyyskasvatus Perhekerhoissa vieraileminen on onnistunut hyvin ja todettu luonnolliseksi tavaksi aloittaa lähetys- ja kansainvälisyyskasvatus perheen pienempien ja samalla myös nuorten vanhempien keskuudessa. Omalla paikallaan myös monikulttuurinen perhekerho avaa uusia näköaloja erilaisuuteen ja rasismin vastaiseen ilmapiiriin. Rippikoululaiset tavoitettiin hyvin sekä riparirallin että rippikoulutuntien yhteydessä. Seurakunnan omassa toiminnassa lähetystyö ja kansainvälinen vastuu ovat olleet esillä, mutta uusien toimintatapojen ideointi ja kehittäminen on tarpeellista. Anna ja Antti Tenho siunattiin läheteiksi Thaimaahan. Sisua ja sielunhoitoa! Nimikkolähetti Heidi Uusimäki ja vs. kansainvälisen työn sihteeri Saara Markkula. Tavoite 2. Vapaaehtoisten työntekijöiden löytäminen ja varainhankinta lähetystyölle Myyjäistalkoisiin ja lähetysiltamien toteuttamiseen on osallistunut mukavasti väkeä. Nuorten aikuisten toiminnassa on myös innokkaita uusia toimijoita. Näistä huolimatta uusia vapaaehtoisia kaivataan joukkoon. Varoja on hankittu lähetystyölle monipuolisella toiminnalla eri toimipisteissä. Vapaaehtoisten työntekijöiden panos on ollut erittäin merkittävä. Vapaaehtoinen kannatus nimikkoläheteille vuonna 2012 oli Tavoite 3. Maahanmuuttaja- ja turvapaikkatyön kehittäminen Paakarlan seurakuntakodin kerho on vakiinnuttanut paikkansa ja Mikonmökissä on aloitettu monikulttuurinen perhekerho Handy Hands, joka on lähtenyt toimimaan hyvin. Seurakuntalaisten joukosta on myös löytynyt vapaaehtoisia, jotka ovat halunneet tehdä maahanmuuttajatyötä. Toiminnan jatkaminen ja uusien toimintamallien ideointi on työalalla koko ajan käynnissä. Turvapaikkatyötä on pyritty jäsentämään ja eri toimijoiden roolia selkiyttämään. Tässä on myös onnistuttu, mutta työ jatkuu edelleen. Painopisteenä on myös ollut turvapaikanhakijoiden auttaminen myös itse turvapaikanhakuprosessin ulkopuolella. Heille on ideoitu erilaista toimintaa, joka voisi helpottaa ja tuoda iloa jokapäiväiseen arkeen. Vapaaehtoiset ovat olleet tässä tärkeä voimavara. Tälläkin saralla työn ideointi jatkuu edelleen 40

6 MERIMIESKIRKKOTYÖ Tavoitteet Mikaelinseurakunta on satama- ja merimieskirkkoseurakunta. Tavoitteena on pitää merimieskirkkotyö elinvoimaisena panostamalla monipuoliseen toimintaan ja kutsumalla uusia innostuneita ihmisiä työn piiriin. Tuemme Turun merimieskirkkoa ja sen työtä merenkulkijoiden, rahtareiden ja liikkuvien ihmisten parissa. Pidämme reilusti esillä kuvaa siitä, että jokainen purjehtii elämän merellä. Vastuuhenkilöt, työryhmä ja yhteistyötahot Merimieskirkkotyön vastuuhenkilönä jatkoi kappalainen Timo Hanttu ja Merimieskirkkopiirin vetäjänä tutkija Katriina Kivenheimo. Vuonna 2012 uuden työryhmän muodostivat Uolevi Salonen, Riitta Tunturi, Kirsti Sainio, Katriina Kivenheimo, Arja Suvanto, Tuure Oldendorff ja Timo Hanttu. Työryhmä kokoontui Turun merimieskirkolla ja pitkään kokoukseen Viking Linellä. Kokouksessa ruodittiin merimieskirkkotyön näkymiä ja rakennettiin vuodelle 2013 toi- mintakalenteri. Yhteistyötahoina olivat Turun merimieskirkko, Henrikinseurakunnan merimieskirkkopiiri, Naantalin merikirkkopiiri, Suomen Merimieskirkko, Mikaelinseurakunnan kansainvälinen työ ja yhteisvastuukeräys, Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä sekä Rahtarit ry. Toimitila, toiminnan painopisteet ja viikkotoiminta Merimieskirkkotyön painopistealueina olivat merimieskirkkopiirin viikkotoiminta, kirkkokahvi- ja myyjäistoiminta sekä merimieskirkkotyön kirkkopyhä, merisunnuntai. Klubi-tila antaa uusia virikkeitä perinteiseen piiritoimintaan kuvien katselemisen, musiikin kuuntelun ja nettiyhteyksien muodossa. Skype-yhteys toteutettiin Hampurin merimieskirkolle. Merimieskirkkopiiri kokoontui viikottain torstaisin klo vetäjänsä Katriina Kivenheimon ja pastori Timo Hantun johdolla 29 kertaa. Piirissä oli mukana keskimäärin 15 jäsentä. Lähes jokaista piirikertaa ryydittivät vierailijat, jotka antoivat ohjelmal- Merimieskirkon pirteä pikkupaku ohravellitapahtumassa. 41

7 Pirkkalan kirkkoherra Juhani Husa kertoi laivakuraattorityöstä merisunnuntaina le väriä ja näkyä. Piirin toimintaan kuuluivat kahdet myyjäiset, kaksi ohravellitapahtumaa ja noin kerran kuukaudessa kirkkokahvit merimieskirkkotyön hyväksi. Vuonna 2012 piiri järjesti 9 kirkkokahvitilaisuutta; Mikaelinkirkossa, Ruissalon metsäkirkossa 2 retkikahvit ja merisunnuntaina yhdet juhlakahvit Mikaelin seurakuntakodissa. Marraskuussa piiri valmisti 100 joulupakettia merimiehille. Joulukuussa vuosi huipentui piirin joulujuhlaan. Oman seurakunnan väen lisäksi piirissä on mukana henrikinseurakuntalaisia, tuomiokirkkoseurakuntalaisia, martinseurakuntalaisia ja maarianseurakuntalaisia. Tapahtumat, retket ja keräystulos Turun alueen piirit kokoontuivat Turun merimieskirkolle suunnittelemaan yhteistä toimintaa. Merimieskirkkopiiri teki retken Tyrvään kirkolle yhdessä lähetystyön kanssa. Kesäiltaa vietettiin 7.6. merimieskirkolla. Mikko Laurénin 60-v-päivillä oltiin mukana. Osallistuttiin vapaaehtoisten joulujuhlaan ja Turun merimieskirkon joulujuhlaan , jonka yhteydessä julkistettiin Mikaelinseurakunnan merimieskirkkotyön vuoden 2012 avustussumma Turun merimieskirkolle. Turun merimieskirkko on Mikaelinseurakunnan merimieskirkkotyön nimikkoavustuskohde. Merimieskirkkotyö keräsi toiminnallaan vuonna (2012 summa oli 2611 ). Ohravellitapahtuman materiaalien hankintaan saimme tukea. Merisunnuntai Mikaelinseurakunnassa merisunnuntaita, merimieskirkkotyön kirkkopyhää, on vietetty vuodesta 1997 alkaen. Merisunnuntain messussa saarnasi rovasti Juhani Husa. Kolehti kerättiin Suomen Merimieskirkon työn tukemiseen. Mikaelin seurakuntakodissa jatkettiin juhlakahveilla merimieskirkkotyön hyväksi. Mukana tapahtumassa olivat mm. Husa ja johtava satamakuraattori-emäntä Arja Suvanto. Juhlassa jaettiin viisi ansiomerkkiä. Arviointi Merimieskirkkotyöllä on luonnollinen paikkansa Mikaelinseurakunnan toimintakult- 42

8 tuurissa. Satama, merellisyys, merimieskirkko ja seurakunta rakentavat yhdessä kontaktia meri- ja rahtarihenkiseen väkeen alueellamme. Mainitsemisen arvoista on se, että piiri palvelee jäseniään kokoontumalla joka viikko. Keräysvaroja kerättiin vuonna 2012 enemmän kuin Merisunnuntain juhlassa oli osallistujia kaksi kertaa enemmän kuin edellisvuonna. Tämä siitäkin huolimatta, että Maarian seurakunta järjesti ensi kertaa oman merisunnuntain. Ohravellitapahtumat ovat tuoton kannalta merimieskirkkotyön luovuttamattomia päätapahtumia. Kirkkokahveja merimieskirkkotyö järjesti Mikaelinseurakunnan työmuodoista selkeästi eniten. Vuonna 2012 säästettiin seurakunnan varoja, eikä osallistuttu Suomen Merimieskirkon kesäjuhliin Leppävirralla. Merimieskirkkopiirin jäsenten ja vetäjän aktiivinen panos sekä toiminta yhteistyökumppanien kanssa olivat rakentavia elementtejä merimieskirkkotyön onnistumisessa seurakunnassamme. Haasteenamme on uusien toiminnasta kiinnostuneiden löytäminen mukaan, lisäksi taloudelliset resurssit jatkat laskua. Merimieskirkkotyön tiimin pohjalle rakennettu merimieskirkkotyön työryhmä aloitti toimintansa. Aikaisemmin merimieskirkkotyö kuului kansainvälisen vastuun johtokuntaan ja olimme osa isompaa työalaryhmää, mutta nyt toimimme omana yksikkönämme. Tämä oli iso muutos monessa mielessä. Merimieskirkkotyön maistuvat retkikahvit suvihartaudessa. 43

9 Kanttori Marko Hakanpää soittaa Mikaelinkirkon urkujen 10-vuotisjuhlakonsertissa. MUSIIKKITYÖ Tavoitteet Musiikkityön ensisijainen tavoite on evankeliumin julistaminen musiikin keinoin. Jumalanpalvelukset, kirkolliset toimitukset ja kirkolliset musiikkitilaisuudet ovat siten musiikkityön keskeisin toiminta-alue. Vastuuhenkilöt ja toimitilat Kanttorit Silvia Koski, Marko Hakanpää ja Heikki Seppänen palkkiotoimisena sijaisena Jouni Kuorikoski. Mikaelinkirkossa on järjestetty monta konserttia ja liturgista musiikkitilaisuutta niin omin kuin ulkopuolistenkin voimin. Myös seurakunnan sivupisteiden saleissa on järjestetty musiikkitilaisuuksia. Tilojen soitintilanne on hyvä ja puutteet on korjattu niiden ilmaantuessa. Yhteistyötahot Omat kuorot (Aboa Gospel -kuoro, Mikaelinkirkon kuoro, SopuSointu, Lapsikuoro, Turun Linnan Kamarikuoro), muut turkulaiset kuorot ja orkesterit, Turun kaupungin koululaitos, Turun Konservatorio ja Ammattikorkeakoulu sekä lukuisa joukko yksittäisiä muusikoita. Poimintoja toiminnasta Mikaelinkirkon urut täyttivät 10 vuotta, minkä johdosta toteutettiin kuuden konsertin juhlakonserttisarja. Varsinaisen juhlakonsertin soitti Marko Hakanpää Konserttiin oli tilattu sävellys italialaiselta Grimoaldo Macchialta, joka oli myös itse paikalla. Marko Hakanpää soitti lisäksi edellisvuosi- 44

10 Heikki Seppänen urkurina ja Jouni Kuorikoski kanttorina en tapaan kerran kuukaudessa urkutuokion ja sen yhteydessä esitteli urut yleisölle. Hän julkaisi myös 2 cd-levyä, joten Mikaelinkirkon uruilla on niiden 10-vuotisen historian aikana tehty 19 cd:tä. Silvia Koski järjesti Lapsen tähden -joulukonsertin TYKS:n lastenklinikan hyväksi. Konsertissa esiintyivät hänen lisäkseen Aboa Gospel, Lauluyhtye Pavane, Koop Arponen & Flute of Shame, Jaana Pöllänen, Eveliina Tammenlaakso, Pekka Nebelung, Marko Hakanpää ja pieni orkesteri. Konsertti onnistui hyvin ja se tuotti euroa. Ulkopuoliset konserttien järjestäjät ovat käyttäneet kirkkoa etenkin joulun alla. Kauneimpia joululauluja laulettiin useita kertoja. Yön kauneimmat joululaulut oli vuoden vetonaula 1250 osallistujalla (kirkko oli täynnä). Kirkollisten toimitusten määrästä kertoo se, että kanttoreilla oli 275 hautaan siunaamista. Kirkkomuusikkojen tuttu työmaa. Marko ja Silvia omissa rooleissaan. 45

11 Virkeä ja värikäs gospelkuoro Aboa Gospel kanttori Silvia Kosken luotsaamana. Kuorot toimivat aktiivisesti ja osallistuivat moniin tilaisuuksiin vuoden aikana. Aboa Gospel osallistui elokuussa Tukholmassa pidettyyn kansainväliseen "Stockholm Gospel Global" -festivaaliin. Syyskaudella aloitti toimintansa lapsikuoro joka harjoitteli kahtena ryhmänä Paakarlan ja Suikkilan seurakuntakodissa, mutta vähäiseksi jääneen osallistujamäärän vuoksi toiminta keskeytettiin lokakuun puolivälin jälkeen. Turun Linnan Kamarikuoro aloitti uudelleen toimintansa Heikki Seppäsen johdolla pitämällä joulukonsertin jaa, Mikaelinkirkon kuorossa 20. Lapsikuorolaisia oli Paakarlassa ja Suikkilassa 2-4 minkä vuoksi toiminnan jatkamista ei pidetty tarkoituksenmukaisena. Arviointia Kuoroihin on vakiintunut laulajajoukko. Miehiä on vähän ja heitä on vaikea saada mukaan. Aboa Gospel -kuorossa oli n. 50 laula- 46

12 MIKAEL-TEATTERI Tavoitteet Tuoda näytelmän ja draaman keinoin evankeliumin, erityisesti pääsiäisen, sanoma seurakuntalaisille. Vastuuhenkilöt ja toimitilat Pääsiäisnäytelmä: Henkinäytelmän johdosta pääsiäisnäytelmää ei ollut vuonna Mikael-teatteri esitti Piplia-seuran juhlan yhteydessä helluntainäytelmän Henki Esityksiä oli 4 ja katsojia 671. Käsikirjoitus: Emmi Louhivuori ja Ismo Seivästö. Ohjaus: Ilmari Kuivala ja Emmi Louhivuori, pääpuvustaja: Iris Linkoranta. Valaistuksesta ja äänentoistosta vastasivat Erno Selänne sekä Jarno Kuivala. Job eilen ja tänään: Esitykset Mikaelinkirkossa Esityksiä 3 ja katsojia n Ohjaus ja käsikirjoitus: Matti Pennanen, valot ja ääni: Päivi Pennanen ja Olli Laamanen, musiikki Eeva Paajanen ja Marko Hakanpää. Mikael-teatterin harjoitustilana palveli Mikaelinkirkko, varalla Mikaelin seurakuntakoti. Mikael-teatteri esitti Henki-näytelmän Pipliaseuran 200 -vuotisjuhlissa Toiminnan painopisteet Mikael-teatteri on edelleen keskittynyt ensi sijassa pääsiäisnäytelmän toteuttamiseen. Job eilen ja tänään oli tarkoitus esittää Pallivahan kirkossa, mutta kirkon korjaus viivästyi ja esitykset siirrettiin Mikaelinkirkkoon. Siirto aiheutti painetta budjettiin, mitä lisäsi yhtymän vetäytyminen Henki-näytelmän kustannuksista. Muutoksena edellisvuodesta oli se, että nyt oltiin sisätiloissa (edellisvuotena tuomiokirkon portailla). Vapaaehtoisten näyttelijöiden määrä oli helluntain esityksessä noin 40 ja Job-näytelmässä 18. Yhteistyötahot Näytelmätoiminnan parissa työskentelevät vapaaehtoiset, ammattilaiset ja kuorot. Lavastusyhteistyö sujui hyvin seurakuntien huoltokeskuksen kanssa ja tiedotus tukeutui yhteiseen tiedotustoimistoon. Puvustuksen kohdalla käytettiin Turun ammatti-instituuttia ja Kaarinan Telle-tuotetta. Arviointi Henki-näytelmän harjoitukset alkoivat tammikuussa. Harjoituspäivinä olivat tiistai ja torstai. Job-näytelmän harjoitukset alkoivat maaliskuussa. Työmuoto on vakiinnuttanut paikkansa osana seurakuntamme työtä ja turkulaista harrastajateatteritoimintaa. Kevään 2013 pääsiäisnäytelmän harjoitukset alkoivat syyskuussa

13 Pekka Ahlamo antoi viiksensä yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Pekka viiksineen Puolen tunnin päästä viikset olivat pussissa. YHTEISVASTUUKERÄYS Tavoitteet ja toiminnan painopisteet Yhteisvastuukeräyksen teemana oli TORJUA YLIVELKAANTUMISTA. Keräyksellä tuetaan kotimaassa Takuu-Säätiön avulla taloudellisessa ahdingossa olevia myöntämällä heille matalakorkoisia lainoja. Lisäksi heitä valmennetaan taloushallinnon perustaidoissa. Ugandassa tuetaan kyläyhteisöjen säästö- ja lainaryhmiä. Toiminnan painopisteinä olivat keräyksestä tiedottaminen, lista- ja lipaskeräyksen suorittaminen, kerääjien kannustaminen, YV-tilaisuuksien järjestäminen, tuotteiden myynti myyjäisissä, konserteissa ym. tilaisuuksissa. Vastuuhenkilöt, yhteistyötahot ja toimitilat Vastaavat viranhaltijat: Keräyspäällikkönä toimi diakoni Marita Heinonen. Osallistuvat viranhaltijat: Diakoniatyöntekijät sekä muut seurakunnan viranhaltijat. Vapaaehtoiset: YV-toimikunta: Sirpa Hiltunen, Pirjo Kivelä, Riitta Leinonen, Terttu-Sisko Meskanen ja Antti Yli-Paunu. Yhteistyötahot: Kirkkopalvelut, Turun Martat, Maarian seurakunta Länsikeskuksen lipaskeräyksen järjestelyissä, Citymarket Länsikeskus, Kodin Ykkönen, Euromarket, K-Supermarket Manhattan, Suikkilan Valintatalo ja Sampo pankki. Toimitilana oli Mikaelin seurakuntatoimisto. Listakeräys ja lipaskeräys Listakerääjien lukumäärä on edelleen vähentynyt, mutta edelleen tulos on suunnilleen samalla tasolla kuin 10 vuotta sitten saatiin lipaskeräyksellä kokoon. Listakeräyksen vähentyminen on myöskin aiheuttanut sen, ettei pankkitileille lahjoituksia kerry entiseen tapaan, koska koteihin ei saada enää listakerääjien jakamia esitteitä. Lipaskeräyksen tuotto on säilynyt parin edellisen vuoden tasolla. Kerääjiä voitaisiin käyttää runsaamminkin, koska nyt on liikkeelle saatu kerääjiä ennen kaikkea henkilökohtaisten tuttavuuksien perusteella. Seurakunnan luottamushenkilöiden ja vapaaehtoisten lisäksi tänäkin vuonna myös Martat osallistuivat runsaslukuisesti keräykseen. 48

14 Seurakuntanuoret olivat myös mukana omana ryhmänään. Aikaisempien Länsikeskuksen keräyspaikkojen (Citymarket, Euromarket, Kodin Ykkönen) lisäksi keräys toteutettiin K-market Manhattanissa ja Suikkilan Valintatalon myymälässä sekä satunnaisesti eräissä tilaisuuksissa. Myyjäiset ja tapahtumat Keräystoiminnan valmistelu aloitettiin konkreettisesti YV toimikunnan kokouksella 27.1., jossa valmisteltiin kevään tapahtumia. Kerääjiä informoitiin 2.2. Eerikinkadun tiloissa. Virallinen avaus tapahtui jumalanpalveluksessa 6.2, jossa myös kerääjiä siunattiin tehtäväänsä, kerättiin kolehti YV keräykselle ja juotiin kirkkokahvi Ruusuhuoneessa 6.2. Suosittuja urkusävellyksiä Mikaelinkirkossa, Marko Hakanpää. Laskiaisen hernekeittotempaus järjestettiin 8.3. Paakarlassa ja 9.3. Seurakuntakodilla. Kiipeä Mikaelinkirkon torniin oli kiinnostava 8.6. Kiitosjuhla kerääjille Mikaelinkirkossa ja kahvitus Ruusuhuoneessa osallistuttiin seurakunnan eri toimintamuotojen yhteisiin joulumyyjäisiin. Arviointi Toimintasuunnitelmassa toiminta-ajatuksena on vuosittain ollut mahdollistaa seurakunnan alueella asuville ihmisille osallistuminen omalla panoksellaan YV-keräykseen. Määrällisesti tulos oli hyvä, aikaisempien vuosien tasolla. Rovastikunnan seurakuntien vertailussa ylitimme hieman keskiarvon /jäsen. Yhteistyö Marttojen kanssa on tuonut uutta väriä toimintaan ja heidän antamansa tuki oli huomattava. Nuorten yksinäisyyden torjunnassa ei suurta edistystä tapahtunut, vaikka nuoria tavoiteltiin mm. kirjeillä. Suurelle sydämellä -kampanjakaan ei ilmeisesti tuottanut merkittävää tulosta. Laatutavoitteena kannattaa keskittyä keräystietoisuuden lisäämiseen. YV-keräys tavoitteineen olisi saatava mahdollisimman näkyvästi esiin kaikissa seurakunnan tapahtumissa. Uusien vapaaehtoisten saamiseksi on pyrittävä mahdollisimman henkilökohtaisiin kontakteihin. Keräystulos Listakeräys 1 258, , , , ,45 Lipaskeräys 5188, , ,64 913, ,42 Lahjoitukset 180,00 381,45 573,00 300,00 203,75 pankkitilille Kolehdit 4 400, , ,47 838, ,50 Myyjäiset ym , , , , ,52 Korkotuotot 8,56 7,79 0,00 17,47 87,56 Lahj. erityiskoht ,60 Tarvikemyynti 1795,50 638, , , , , , , ,65 Menot 2 098, , , , , , , , , ,80 Lopullinen tulos , , , , ,15 49

15 YSTÄVYYSSEURAKUNTATYÖ ALSIKEN LUOSTARIYHTEISÖ Tavoitteet Mikaelinseurakunnan ystävyystoiminta on jatkunut edelleen avustamalla taloudellisesti ja materiaalisesti Alsiken luostarissa tehtävää kristillistä turvapaikkatyötä. Yhteisöön on viety ruokarahaa, seurakuntalaisten kutomia villasukkia sekä leivonnaisia. Alsiken luostarissa asui syksyllä hengen yhteisö. Yhteisön sisaret ja asukkaat ovat tulleet tutuiksi yhä useammalle seurakuntalaiselle ja se on lisännyt ymmärrystä myös Suomessa tehtävälle turvapaikkatyölle. Vastuuhenkilöt ja merkittävimmät yhteistyötahot Vanhus- ja vapaaehtoistyön diakoni Hilkka-Helena Katainen ja vapaaehtoisista koostuva Alsiken ystävät -ryhmä. Yhteistyössä olivat mukana oman seurakunnan eläkeläiset, vapaaehtoiset ja Marian tyttäret -yhteisö Suomessa. Toiminnan painopisteet Rahaa on kerätty eläkeläisten syyslounaalla, kirkkokahveilla Ruusukahviossa ja osallistumalla myyjäisiin. Alsiken ystävät tekivät ystävyysmatkan Santa Claran seurakuntaan ja Alsiken luostariyhteisöön Mukana matkalla olivat myös diakoniatyöntekijät Mertsi Ärling ja Hilkka-Helena Katainen. Ryhmä vei mukanaan luostariin leivonnaisia, käsitöitä ja rahallista avustusta, lisäksi ryhmä vieraili Santa Claran kirkossa. Kevään ja syksyn aikana ryhmä on pitänyt kahvitusten ja myyjäisten suunnittelukokouksia. Nimikkolähetti Kari Tynkkynen sai lahjaksi Mikaelin maiseman Viron Ridalassa. Muutoksia edellisvuodesta Alsiken ystävät ovat olleet edelleen mukana talkoolaisena järjestämässä syyslounasta ja keräämässä avustusvaroja. Ystävyystoimintaa jatketaan henkilökohtaisin suhtein, mutta seurakunnan virallisena diakoniatyönä ystävyystoiminta loppui Arviointi Ystävyysvierailut Alsiken luostariyhteisössä ovat sekä rohkaisseet vapaaehtoisia toimimaan turvapaikanhakijoiden ystävinä että lisänneet tietoutta turvapaikanhakijoiden kohtaloista että heidän parissaan tehtävästä työstä. Suomessa ja Ruotsissa olevat luostarien asukkaat sekä Mikaelinseurakuntalaiset ovat voineet kokea eri maista tulevien välistä ystävyyttä. Alsiken ystävät ovat olleet valmiit järjestämään edelleen ystävyystapaamisia Suomessa asuvien turvapaikanhakijoiden kanssa. 50

16 VIESTINTÄ Tavoitteet Kirkko on olemukseltaan, tehtävältään ja toiminnaltaan viestivä yhteisö. Tätä ydintehtävää Mikaelinseurakunta toteuttaa alueellaan. Viestintä liittyy kaikkeen, se on avoimuutta, sisäistä ja ulkoista vuorovaikutusta, se on kirkon ja evankeliumin äänen pitämistä esillä, uusien kanavien etsimistä. Vastuuhenkilöt, toimitilat ja uusi viestinnän työryhmä Viestintävastaavana toimi kappalainen Timo Hanttu, työhuonetilat Mikaelin seurakuntakodissa. Hänen apunaan seurakuntasihteeri Katriina Helala ja eri työntekijät oman työalansa puitteissa. Lisäksi jokainen seurakuntalainen on tärkeä viestijä paikallaan. Yhteistyötahoina olivat Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän tiedotustoimisto, viestinnän alan yhteistyökumppanit ja paikalliset tiedotusvälineet. Vuodesta 2012 aloitti viestinnän työryhmä, jonka jäseniksi kutsuttiin graafikko Erkki Kiiski, toimittaja Roope Lipasti, verkkotyön asiantuntija Janne Ansaharju, Uolevi Salonen ja Riitta Tunturi, pastorit Jaakko Paakkanen ja Kaisa Vanhala sekä seurakuntasihteeri Katriina Helala. Työryhmä kokoontui 3 kertaa ja toimi myös pienemmissä projektikohtaisissa kokoonpanoissa. Uolevi Salonen ja Riitta Tunturi muuttivat vuoden lopulla Tampereelle. Näin heidän merkittävä osuutensa Mikaelinseurakunnan toiminnan valokuvaamisessa, valokuvakirjojen kokoamisessa ym. päättyi. He jäivät myös pois viestinnän työryhmästä. seurakunnan suuresta toimintamäärästä. 2. Seurakunnan kausiesitteen ja -julisteen toimittaminen 5 kertaa vuodessa internet-sivujen ylläpitäminen ja kehittäminen. 4. Vuorovaikutteisten Mikaelilainen.fi -internetsivujen ylläpitäminen ja kehittäminen. 5. Mikaelinseurakunnan toiminnan valokuvaaminen ja tallentaminen kuvakirjoihin ja leikekirjaan. 6. Tavoittavat seurakuntatapahtumat ja kutsutapahtumat. 7. Sosiaalisen median käytön lisääminen ja kehittäminen. Muutoksia edellisvuodesta Säästösyistä vähennettiin ohjelmasta Mikaelilainen-lehti, uusi joulukortti ja vuosikalenteri, myös erillisilmoituksia pyrittiin vähentämään. Mikaelinseurakunnan kirjekuoriin luotiin uusi malli ja niiden kustantaminen Toiminnan painopisteet 1. Laaja perus- ja kohdeviestintä lehdissä, verkossa ja muussa mediassa johtuen Markolla Mikaelin merkkivaatteet. 51

17 siirtyi seurakuntayhtymän vastuulle. Tästä syntyy myös merkittävää säästöä. Viestinnän budjettiin lisättiin kesken budjettikauden entisen yleisen seurakuntatyön maksuja. Osuus noin Vuosi 2012 oli sen selvittämistä, mikä yleisen seurakuntatyön kustannusten määrä oikeasti on. Kyseisestä työmuodosta ei ollut aiemmin tehty toiminta- ja budjettisuunnitelmaa. Vanhan viestinnän työryhmän pohjalta luotiin uusi viestinnän työryhmä, joka aloitti toimintansa keväällä Kirkko ja Me ja paikallislehdet Seurakuntayhtymän yhteistä Kirkko ja me -lehteä käytettiin aktiivisesti kuukausittaisen ilmoittelun kanavana. Tällä foorumilla oltiin esillä toimintakalenterin lisäksi erilliset osion ilmoituksin, puffein ja jutuin. Viestiminen Kirkko ja Me -lehdessä ei aiheuta seurakunnalle lisäkustannuksia. Erilliset laatikkoilmoitukset ovat maksullisia. Turun Sanomissa ja Aamusetissa ilmoitettiin lyhyesti viikko-ohjelma. Vuoden lopulla Aamuset vaihtui takaisin Turkulaiseen; ratkaisulla saatiin säästöä ilmoituksiin. Uutispäivä Demarin ilmoitus jäi kokonaan pois. Myös tästä tuli säästöä. Turun Sanomissa, Aamusetissä ja Turkulaisessa oli myös erillismainoksia ja minne mennä -osastoa ym. käytettiin yleisesti. Myös Suomen Turku -lehdessä, Portsan sanomissa ja Mobilessa oli erillismainoksia, mutta etenkin Mobilen käyttöä säästösyistä vähennettiin. Seurakuntaesite ja logo uudistuivat Mikaelinseurakunnan yleisesitteenä toimii kompakti haitarityyppinen kausiesitemalli (kesä-, syksy-, adventti- ja jouluaika, talvi, pääsiäisaika ja kevät). Vuoden 2012 adventista alkaen siirryttiin neljän kausiesitteen järjestelmään, jossa joulu- ja talviesite yhdistyivät ja esitteen koko kasvoi nelipalstaiseksi. Esitteiden ulkoasu myös uudistui. Esitteitä käytettiin oman seurakunnan käyntikorttina tapahtumissa ja kohtaamisissa. Mikaelinseurakunnan logon väri ja logofontti uusiutui vuonna Uusi ilme on vaihdettu nettisivulle ja kausiesitteisiin. Todistuksissa ja korteissa muutos tapahtuu asteittain. Mikaelinseurakunnan graafinen yleisilme nousee Mikaelinkirkon kauniista ornamentiikasta ja se on graafikko Erkki Kiisken työtä. Tämän lisäksi seurakunnassa käytetään vaihtoehtoisia graafisia tyylejä mm. seurakuntatapahtumissa, uusissa työmuodoissa sekä nuorten ja nuorten aikuisten viestinnässä. Mikaelin A-teline keskellä elämää ja porkkanamarkkinoita. 52

18 Viestinnän työryhmä tutustuu uudenlaiseen toimintajulisteen tyyliin. Ilmoitustaulut, A-telineet, rollerit Ilmoitustaulut ovat tärkeä viestintäelementti. Tauluja pyrittiin pitämään ajan tasalla. Taulujen tila on rajattu, siksi niiden käytössä pitää noudattaa järjestystä: 1. Mikaelinseurakunnan toiminta, 2. Tapahtuma yhteistyökumppanin kanssa, 3. Seurakuntayhtymän yhteinen toiminta, 4. Kirkon valtakunnallinen yhteinen toiminta, 5. kirkollisten järjestöjen oma toiminta tai esim. ulkopuolisten järjestäjien konsertit Mikaelinkirkossa. Muita mainoksia ei ilmoitustauluille ja -pöydille tule laittaa. A-telineitä ja rollereita käytetiin eri tapahtumissa. Jatkossa olisi oltava erikseen jalkautuviin tapahtumiin siirrettävät telineet. Verkkoviestintä, TV ja radio Verkkotyö on saanut lisää painoa Mikaelinseurakunnan viestinnässä. Mikaelinseurakunnan kotisivuja on kehitetty myös koko ajan. Tekstisisältöjä ja kuvamateriaalia pyritään pitämään tuoreena. Etusivu on aktiivinen ja se kertoo toiminnallisesta sekä ajan keskellä olevasta seurakunnasta. Mikaelilainen.fi on oma sivustonsa, johon linkittyvät Mikaelinseurakunnan kaikki internetpalvelut. Mikaelilainen.fi on vuorovaikutuksellinen osa Mikaelinseurakunnan verkkoläsnäoloa. Läsnäolo onkin yksi tärkeä osa seurakunnan strategiaa, jonka halutaan näkyvän myös internetissä. Mikaelilainen.fi on myös verkkolehti, joka ottaa Mikaelilainen-printtilehden tehtävää itselleen. Sivulla on blogien lisäksi myös artikkeleita, haastatteluja, yms. Nettisivuillemme tuotettiin sisältöä tai päivitettiin jopa päivittäin, mutta yleisesti viikottaisesti ja kausiluontoisesti. Seurakuntien toimintavastuulla olevien tsmenovinkit.fi -sivujen ohjelmapäivitystä tehtiin omien sivujen ohella. Tämän kanavan kautta materiaali välittyy Turun Sanomien Minne mennä -palstalle, Treffi -liitteeseen ja Turku TV -tapahtumaruutuun. Miesten jääkiekkoporukan nettisivujen hchurmos.fi sisällöstä vastaa Timo Hanttu. Mikaelilainen.fi, mikaelinnuoret.fi ja hchurmos.fi -sivujen rakentamisesta ja teknisestä tuesta sekä sosiaalisen median käytön ohjauksesta vastasi verkkoalan asiantuntija Janne Ansaharju. Jaakko Paakkanen, Kaisa Vanhala ja Juho Sankamo kirjoittivat mikaelilainen.fi -sivustolle. 53

19 Vuonna 2012 Mikaelinseurakunta oli usein esillä televisiossa ja radiossa. Julkisuus niin paikallis- kuin valtakunnallisella tasolla liittyi jumalanpalveluksiin, tilaisuuksiin, tapahtumiin ja turvapaikanhakijatilanteisiin. FST:n Utmanaren -ohjelma avasi ikkunoita seurakunnan toimintaan. Turku TV televisioi jumalanpalveluksia ja tapahtumia. Mikaelinseurakunnan vuosikertomus, valokuvat, toiminta-albumit ja kortit Vuodesta 2003 alkaen on koottu seurakuntayhtymän yhteisen vuosikertomuksen lisäksi Mikaelinseurakunnan vuosikertomusta omaa sisäistä ja ulkoista viestintäämme varten. Vuosikertomuksen valmistumisen aika on toukokuu, jolloin se jaetaan mm. seurakuntaneuvostolle tutustumista varten. Vuosikertomuksen taitosta vastasivat Roope ja Ulriikka Lipasti. Uolevi Salonen ja Riitta Tunturi kuvasivat Mikaelinseurakunnan toimintaa vapaaehtoistyönään. Kaikkiaan valokuvin ikuistettiin 80 eri tapahtumaa. Mittava työ pitää sisällään reippaasti yli 2500 kuvaa. Salonen ja Tunturi kokosivat seurakunnan toiminnasta 2 valokuva-albumia ja yhden leikekirjan. Lisäksi he työstivät seurakunnan käyttöön 4 postikorttia Mikaelinkirkosta ja yhden kortin Ruissalon Metsäkirkosta. Arviointi Juhlavuoden 2011 superjulkisuuden jälkeenkin Mikaelinseurakunta oli vuonna 2012 varsin paljon ja monipuolisesti esillä mediassa. Seurakunnassa oli runsaasti tapahtumia ja toiminnasta viestittiin eri kanavia käyttäen. Kirkkoherran avoin mediaprofiili tunnetaan Turussa ja laajemminkin. TYKS:in keskolalle kerätyn avustuksen mukanaan tuoma positiivinen julkisuus oli vahva viesti seurakunnan työstä. Vuonna 2012 oli määrä palata viestinnässä juhlavuoden jälkeen tavalliseen tasoon. Sen lisäksi lähdettiin myös tekemään säästöjä toi- Kirkkoherra MTV 3:n Kymppiuutisissa mintakuluissa. Vähennys oli euromääräisesti hyvinkin n euroa, kun otetaan huomioon myös Mikaelilainen lehden poisjääminen. Kesken budjettikauden viestinnän alle siirrettiin entisen yleisen seurakuntatyön kustannusalueita, mikä nosti viestinnän budjetin kokonaismäärää, muttei lisännyt varoja viestintään. Vuoden aikana pyrittiin selvittämään yleisen seurakuntatyön kulujen todellinen taso. Uolevi Salosen ja Riitta Tunturin työ valokuvien ja toiminta-albumien parissa on ollut seurakunnassamme poikkeuksellinen lisä viestintään. Heidän muuttamisensa pois Turusta loppuvuonna lopetti tämän työn ja tekee osaltaan kysymyksenalaiseksi mm. vuosikertomuksen kokoamisen vuodesta Etsimme uusia vapaaehtoisia työhön. Painopiste viestinnässä jatkaa siirtymistä printtipuolelta nettiin. Netissä viestittiin enemmän, vuorovaikutteisuus lisääntyi, varsinkin sosiaalisen mediassa. Samalla kun seurakuntakotien määrä vähenee, netti on yhä enemmän seurakunnan yksi kohtaamispaikka ja toimintamuoto, uuden ajan seurakuntatalo. Verkkotyössä yhteistyö Janne Ansaharjun kanssa oli tärkeässä roolissa. 54

20 HENKILÖSTÖ Henkilöstön keski-ikä oli vuotta ( , 45 v.) Henkilöstön määrä oli 20 (20/2011). Vakinaisista työntekijöistä kaksi oli osa-aikaisia. Vakinaisten työntekijöiden lisäksi oli yksi projektityöntekijä. Lisäksi palkattiin kuusi kesäopasta Mikaelinkirkkoon, kukin kuukauden mittaiselle jaksolle. Henkilöstön sukupuoli: Vakinaisesta henkilöstöstä on naisia 10 ja miehiä 10. Henkilöstön rakenne Työala Henkilökunnan määrä Papit 9 Kanttorit 3 Diakoniatyöntekijät 4 Nuorisotyönohjaajat 3 Pyhäkoulusihteeri 1 (30.6. asti) Kansainvälisen työn sihteeri 1 Yhteensä 20 (21) 0-35 vuotiaat 4 henkilöä vuotiaat 7 henkilöä vuotiaat 5 henkilöä Yli 56-vuotiaat 4 henkilöä Mikaelinseurakunnan järjestämä työyhteisön kehittäminen ja koulutus Työpaikkakokoukset/kauden aloituskokoukset piknik-risteilynä: ja Työyhteisömatka Brysseliin Kirkkoherra kävi kehityskeskusteluja työntekijöiden kanssa. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän työyhteisöpäivät koko organisaatiolle 13. ja Nuutinpäivä -juhla, ravintola Koulu ja Åbo svenska teater, Les Miserables Työyhteisöpäivä Naantalin kylpylässä Pastori Sinikka Tuori tapaamassa Iso-Heikin väkeä. 55