Sinapin eläkeläisleirillä virkistyttiin sielua myöten.

Transkriptio

1 lassa on kokoontunut käsityökerho (10 henk/ kerta). Kesäpeleihin Mannerheimin puistossa kesä-elokuun ajan osallistui keskimäärin 30 henkilöä. Wanhan ajan ompelupiiri aloitti toimintansa syksyllä ja siihen osallistui 17 käsityön harrastajaa. Käsitöitä tehtiin hyväntekeväisyyteen sekä myyjäisiin. Myyjäistuotto annettiin Lahja lapselle keräykseen. Liikunnanohjaaja Tuula Välimäki ohjaamana Pilates liikuntaryhmät kokoontuivat viikottain Mikaelin seurakuntakodissa (24 henk/ kerta), Suikkilan seurakuntakodissa kaksi ryhmää (yht 34 henk/kerta). Pilates alkeisryhmä aloitti toimintansa Suikkilassa syyslukukaudella, vapaaehtoinen avustaja Pirjo Immonen piti kerhon hartaudet. Diakoni Hilkka-Helena Katainen on pitänyt jatkoryhmien hartaudet. Kerhoavustajina ovat toimineet vapaaehtoiset seurakuntalaiset. Omaishoitajatyö Omaishoitajaryhmää pidettiin kerran kuussa yhteistyössä Turun kaupungin omaishoidon kanssa. Vertaistukiryhmään osallistui 12 omaishoitajaa. Omaishoitajille järjestettiin retki- ja virkistyspäivä Sinapissa yhdessä seurakuntayhtymän omaishoidon työryhmän kanssa. Maaliskuussa vierailtiin omaishoitajien ja hoidettavien kanssa sinapin leirikeskuksessa retkipäivällä. Syksyllä vierailtiin Liedon seurakunnan omaishoitajien luona ja samalla tutustuttiin Liedon kirkkoon. Kevät- ja syyskausi päätettiin yhteiseen lounashetkeen. Sinapin eläkeläisleirillä virkistyttiin sielua myöten. Metsäkirkko Ruissalossa ja kesäkahvila Mikaelin seurakuntakodissa Diakonityöntekijät osallistuivat yhdessä vapaaehtoisten kanssa Metsäkirkkojen kahvitukseen. Metsäkirkon kahvituksiin 6.6., 20.6., 4.7. ja yhteensä osallistujia oli 203 henkilöä. Lisäksi Mikaelin merimieskirkkotyö järjesti kahvituksen elokuussa. Kesäkahvilassa työntekijöiden lisäksi avustivat Turun Marttayhdistys ja vapaaehtoiset avustajat. Kesäkahvilassa kävi 7.6., 14.6., 24.6., 28.6., 5.7., 12.7., 19.7., ja yhteensä 345 henkilöä. Leirit 75-vuotiaiden kutsuleiri Sinapissa ohjaajina diakoniatyöntekijä Hilkka-Helena Katainen ja vs. diakoniatyöntekijä Helena Pihl. Eläkeläisten kesäleiri ohjaajina diakoniatyöntekijä Hilkka-Helena Katainen ja vs. diakoniatyöntekijä Helena Pihl. Rovasti Lassi Stenman vieraili leirillä. Mikaelinseurakunnan turvapaikanhakijat vierailivat leiri-illanvietossa. Eläkeläisten syysleiri oli Sinapissa Ohjaajina toimivat diakonissat Anneli Koskinen ja Suvituuli Turunen. Osallistujia kaikilla eläkeleireillä oli yhteensä 111. Isovanhempien- ja lastenlasten leiri, jossa oli mukana myös ydinperheitä ja turvapaikanhakijoita, , ohjaajajana diakonityöntekijä Marita Heinonen ja sairaanhoitaja Riitta Tunturi sekä Uolevi Salonen, osallistujia oli yhteensä

2 Retket: Ystävyysmatka Marian tyttärien yhteisöön Naantalissa osallistui 20 henkilöä. Ohjaajana toimi diakoni Hilkka-Helena Katainen. Omaishoitajien retki Sinappiin ohjaajana diakonissa Anneli Koskinen. Eläkeläisten kevätretki Kruusilaan Ystävyyden taloon ja Bergvikin kartanoon Mukana oli 50 henkilöä. Ohjaajina toimivat diakoniatyöntekijät Helena Pihl ja Hilkka-Helena Katainen. Nokian seurakunnan eläkeläisten retkipäivät Mikaelinkirkkoon yhteensä 102 henkilöä, hartaushetkistä vastasivat diakonit Helena Pihl ja Hilkka-Helena Katainen sekä kanttorit Marko Hakanpää ja Atte Tenkanen. Ennalta ehkäisevän vanhustyön retkipäivät 6.5. ja 7.5.,13.9. ja toteutettiin yhteistyössä Ruusukorttelin työntekijöiden kanssa. Mukana yhteensä 74 henkilöä. Ohjaajina toimivat diakoniatyöntekijät Helena Pihl ja Hilkka-Helena Katainen ja diakoniaharjoittelija Mertsi Ärling. Suikkilan ja Mikaelin Pilatesryhmien retki Mariantyttärien yhteisöön Mukana 15 henkilöä. Ohjaajana toimi diakoni Hilkka- Helena Katainen. Kansallisen palvelutalon eläkeläisten retki Mariantyttärien yhteisöön Mukana 15 henkilöä. Ohjaajana toimi Hilkka-Helena Katainen. Retki Alsiken luostariyhteisöön Ruotsiin Mukana 14 henkilöä.. Ohjaajana toimi Hilkka-Helena Katainen. Kesäleirin leirimuistelo Sinappi Mukana 30 henkilöä. Ohjaajina toimi Hilkka-Helena Katainen ja rovasti Lassi Stenman. Avustajien virkistymispäivä Sinappi Mukana oli 52 henkilöä. Ohjaajina Marita Heinonen ja Hilkka-Helena Katainen Eläkeläisten jouluretki Kruusilaan ja Tuusulan ortodoksiseen kirkkoon Mukana Hansa-korttelissa järjestettiin paneelikeskustelu Miten selviän eläköityessä? 37

3 54 henkilöä. Ohjaajina Hilkka-Helena Katainen ja Ruusukorttelin toiminnanohjaaja Erja Armio. Omaishoitajien retki Lietoon Mukana oli 9 henkilöä. Ohjaajina diakonissa Anneli Koskinen ja diakoniopiskelija Annamari Luukkanen. Vierailu turvatuvassa 8.12.diakonityöntekijät ja Anneli Koskinen. Ruissalon kesäpäivät Diakonityöntekijät osallistuivat yhdessä muiden työntekijöiden ja vapaaehtoisten kanssa kesäpäivien järjestelyihin. Seurakuntalaisille on järjestetty mahdollisuus saunomiseen ja uimiseen sekä tarjoiluun. Kesän retkipäivä ja Ykköspirttiin Ruissaloon. Mukana oli yhteensä 310 henkilöä. Kesän retkipäivä Kuuvan nokkaan Leppälään 8.7. ja Mukana oli yhteensä 212 henkilöä. 3.Yhteistoiminta Diakoniatyöntekijät ja kansainvälisentyön sihteeri ovat kokoontuneet säännöllisesti yhteisiin palavereihin. Diakoniatyöntekijät ovat osallistuneet yhteisiin työntekijäkokouksiin, johtokuntien kokouksiin ja eri työntekijätapaamisiin. Diakoniatyöntekijät ovat osallistuneet maahanmuuttajien-, Suurella sydämellä- ja Omaishoidontyöryhmään, Pietarin Pyhän Marian ystävyystoimikuntaan sekä Detykiin ja Diatoriin. Diakoniatyöntekijät toimivat myös muiden johtokuntien alaisuudessa. Diakonisesta perhetyöstä kerrotaan perhetyön toimintakertomuksessa ja kansainvälisen vastuun johtokunnassa ovat Yhteisvastuun- ja Alsiken työn toimintakertomuksessa. Turvapaikan hakijoiden kohtaaminen ja auttaminen on edelleen osa seurakuntamme diakoniatyön arkea. Vuoden alussa lähetyssihteeri Soile Salosen jäätyä eläkkeelle, seurakunnassa aloitti kansainvälisen työn sihteeri Elisa Rainerma, jonka työkuvaan kuuluvat sekä maahanmuuttajatyö että turvapaikkatyö. Yhteistyö on jatkunut Turun Naiskeskuksen kanssa. Lisäksi yhteistyötä on tehty Palohanke- ja Torinkulmaprojektista vastaavien työntekijöiden kanssa. Turun telakalla käytiin kahvittamassa telakan väkeä lokakuussa. Lisäksi tehtiin yhteistyötä diakoniakeskuksen yhteiskunnallisen papin Petri Laitisen kanssa telakan lomauttamiseen liittyvissä asioissa ja tapahtumissa. Yhteistoiminta Ruusukorttelin hyvinvointikeskuksen kanssa on lisääntynyt. Ennaltaehkäisevän vanhustyön retkipäiviä järjestettiin sekä keväällä että syksyllä. Nimeltä kutsuttu- tapahtuma Hansakorttelissa Nimeltä kutsuttu tapahtuma lokakuussa oli osa diakonia-aiheisten paneelien sarjaa, joka liittyi syksyyn seurakuntavaalitapahtumiin. Diakoni Anneli Koskinen kuului valmistelevaan työryhmään. Mikaelinseurakunnan paneelin aiheena oli Miten selviän eläköityessä? Paneelin vetäjänä toimi Markku Sandell YLE:stä. Diakoniatyöntekijät Marita Heinonen ja Suvituuli Turunen yhdessä vapaaehtoisten avustajien kanssa osallistuivat tapahtuman kahvituksen järjestelyyn ja diakoni Hilkka-Helena Katainen osallistui paneeliin. Diakoniatyö on ollut mukana viikonloppuisin yleisöluistelussa Turku-hallilla. Operaatio Ruokakassi ry:n kanssa yhteistyössä osallistuttiin sopan ja ruokakassien sekä vaatteiden jakoon keväällä ja syksyllä sekä itsenäisyyspäivänä Turun kauppatorilla. Työntekijät osallistuivat vaaliavustajina seurakuntavaalien ennakkoäänestykseen Citymarketin Länsikeskuksessa. Lahja lapselle keräykseen osallistuttiin yhteistyössä muiden seurakuntayhtymän seurakuntien kanssa. Lahjoja jaettiin 60 eri perheelle yhteensä 120 lahjaa. 38

4 Wanhan ajan ompelukerhon toiminta on taitavien käsien ja hyvän sydämen yhteistyötä. 4. Koulutukset ja neuvottelupäivät Oman seurakunta järjesti työseminaari-risteilyt keväällä ja syksyllä lisäksi työyhteisömatkan Riikaan Työntekijät ovat osallistuneet seurakuntayhtymän koulutuspäiviin ja sieluhoidonkoulutuspäiviin Eerikinkadulla. Anneli Koskinen on osallistunut Suruviestipäivystys ja Hengellinen työ verkossa koulutukseen. Marita Heinonen ja Hilkka-Helena Katainen on osallistunut Yhteisvastuukoulutus ja neuvottelupäivään. Anneli Koskinen suorittaa ylempää AMK-tutkintoa. 5. Diakoniatyön johtokunta Diakoniatyön johtokunta piti kuluneen vuoden aikana 3 kokousta. Diakoniatyön johtokunta oli tärkeä tuki viranhaltijoille heidän työssään. Perinteinen joulutervehdys vietiin Turvatuvalle joulukuussa. Arviointia vuoden 2010 asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta Vanhustyön projektiviran sijaisena kuluneena vuonna toimivat Maria Orjala ja Helena Pihl huhtikuusta elokuulle. Lisäksi syksyn aikana olivat diakoniatyön harjoittelijat Mertsi Ärling ja Annamari Luukkanen. Työhön perehdyttäminen vei runsaasti diakoniatyöntekijöiden aikaa. Työntekijöiden vaihtuvuus oli kuluneena vuonna suuri. Vakinaiset diakoniatyöntekijät ovat olleet työhönsä sitoutuneita ja toiminnassaan ammattitaitoisia. Lapsiperheiden hätä kosketti useita yksityisiä ihmisiä ja yhdistyksiä. Lahja Lapselle -kampanjan avulla useat perheet saivat lapsilleen joululahjoja. Suur kiitos kaikille lahjoittajille ja vapaaehtoisille. Yhteistoimilla eri toimijoiden kanssa apua tarvitseva saa monipuolisempaa, ammatillista apua. Viestintää on kehitetty koulutuksen avulla. Eläkeläistoiminta ja toimiminen vapaaehtoisena ylläpitävät siihen osallistuvien fyysistä, henkistä ja hengellistä toimintakykyä ja antaa elämään iloa ja vireyttä. Isovanhempien ja lastenlasten leirillä ja perhekerhoissa kohtaavat eri sukupolvet. Suikkilan iltapäiväkerholaiset osallistuvat eläkeläisten tuolijumppaan ja yhteinen liikuntahetki tuo iloa sekä lapsille että vanhuksille. Luonnon kuormittamista vähennetään kierrätyksen ja neuvonnan kautta. 39

5 Lähetysmyyjäisissä onnen arpa osuu aina joidenkin kohdalle. Onnettarena Kansainväisen vastuun johtokunnan puheenjohtaja, rovasti Terttu-Sisko Meskanen. KANSAINVÄLINEN TYÖ Tavoitteet Kansainvälisen työn työala on uusi työmuoto seurakunnassa. Työala sisältää lähetyksen ja kansainvälisen vastuun, maahanmuuttaja- sekä turvapaikkatyön. Vuoden aikana kokonaisuudessaan tavoitteena on ollut luoda ja kehittää uutta työalaa. Lähetyksen ja kansainvälisen vastuun esilläpito seurakunnan toiminnassa on edelleen ollut keskeinen tavoite. Tavoitteena on, että jokainen seurakuntalainen ymmärtää, mikä on seurakunnan lähetystehtävä ja vastuu maailmasta ja miten tähän voi osallistua. Tärkeää on myös huolehtia seurakunnan nimikkolähettien nimikkosopimusten taloudellisista velvoitteista, jotka koostuvat vapaaehtoisesta kannatuksesta. Maahanmuuttaja- sekä turvapaikkatyön osalta tavoitteena on ollut jäsentää vanhaa ja kehittää uusia toimintamalleja, jotta työmuodoista tulisi luonteva osa seurakunnan toimintaa. Tavoitteiden saavuttamiseksi yhteydenpito lähetysjärjestöihin, nimikkolähetteihin, nimikkokohteissa työtä tekeviin sekä muihin toimijoihin työalan kentällä on olennaista. Vastuuhenkilöt Vastaavat viranhaltijat lähetyssihteeri Soile Salonen (31.7. asti) ja kansainvälisen työn 40

6 sihteeri Elisa Rainerma. Lähetystyön työryhmän jäsenet Terttu Arola, Pirjo Immonen, Terttu-Sisko Meskanen, Arja Mäkinen, Mikko Nieminen ja Irja Uuttu sekä muut vapaaehtoiset työntekijät. Yhteistyötahot Kirkon lähetysjärjestöt, arkkihiippakunnan lähetystoimisto, seurakuntayhtymän yhteinen lähetystoimikunta, Kirkon Ulkomaanapu, SPR:n Turun vastaanottokeskus, kaupungin maahanmuuttajatyön toimijat, maahanmuuttajayhdistykset, järjestöt, koulut, päiväkodit ja seurakunnan muut työalat. Toimitilat Säännöllistä toimintaa oli Mikaelin, Paakarlan ja Patterinhaan seurakuntakodeissa, Mikonmökissä ja Mikaelinkirkon Ruusuhuoneessa. Toiminnan painopisteet Säännöllisesti kokoontuvat piirit, kirkkokahvit sekä vuoden aikana järjestetyt lähetystilaisuudet muodostivat toiminnan rungon. Kauneimpia joululauluja laulettiin kolme kertaa Mikaelinkirkossa ja kaikissa lähiöseurakuntakodeissa. Vastaanottokeskuksessa Pansiossa järjestettiin toimintaa syksyn aikana ja monikulttuurinen perhekerho aloitti toimintansa syyskuussa menestyksekkäästi. Kirkon Ulkomaanavun seurakunnan yhteyshenkilön toimenkuva on siirtynyt kansainvälisen työn sihteerille. Tämän myötä Kirkon Ulkomaanavun toiminnan ja sitä myötä kansainvälisen diakonian esilläpito ja ideointi erilaisin tavoin on tullut osaksi työnkuvaa. Kirkon Ulkomaanavun yhteydessä toimiva valtakunnallinen nuorisoverkosto Changemaker on myös perustanut paikallisryhmän Turkuun ja tässä on oltu hyvin aktiivisesti mukana. Nuorista aikuisista koostuva Turun Changemaker kokoontui säännöllisesti viikoittain syksyn aikana. Turvapaikkatyö on myös vakiinnuttanut paikkansa työalalla. Muutoksia edellisestä vuodesta Kuluneen vuoden aikana lähetyssihteeri Soile Soile Salonen kevätkarkeloissa lähetyksen pöydässä. 41

7 Salonen jäi eläkkeelle. Työtä on jatkanut tammikuusta 2010 lähtien kansainvälisen työn sihteeri Elisa Rainerma. Lähetystyön työkenttä on muutoksessa ja sitä pohditaan niin paikallisseurakunnissa, Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymässä kuin koko kirkon tasolla. Tämä on vaikuttanut myös Mikaelinseurakunnan lähetystyön työalaan. Maahanmuuton seurauksena lähetyskentät ovat osaltaan siirtyneet myös Suomeen ja tämän huomioiminen työalalla muun muassa maahanmuuttajatyön aloittamisena on ollut merkittävä. Kansainvälisen työn työala sisältää lähetyksen ja kansainvälisen vastuun, maahanmuuttajatyön sekä turvapaikkatyön. Kaikki nämä työmuodot sisältyvät toisiinsa ja rajaa niiden välille on hyvin vaikea vetää. Konkreettisia muutoksia edelliseen vuoteen on maahanmuuttajatyön aloittaminen erillisenä turvapaikkatyöstä. Vuoden aikana on aktiivisesti verkostoiduttu kaupungin maahanmuuttajatyötä tekevien sekä myös kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Yhteistyö Turun Vastaanottokeskuksen kanssa on myös tiivistynyt. Paakarlassa on aloittanut syyskuussa monikulttuurinen perhekerho, joka on vakiinnuttamassa paikkaansa yhteisössä. Myös ystävätoimintaa on ideoitu ja Vastaanottokeskuksessa on järjestetty säännöllistä toimintaa syksyn aikana. Nuorille pidettiin kansainvälisen vastuun iltoja yhteistyössä nuorisotyön kanssa. Rippikoulun lähetyksen ja kansainvälisen vastuun oppitunnit pidettiin jokaiselle ryhmälle erikseen ja tämän lisäksi järjestettiin yhdessä diakoniatyön kanssa ripariralli. Nuorten aikuisten Changemaker-paikallisryhmän toiminnassa on oltu aktiivisesti mukana. Lähetyssihteeri Soile Salosen lähtöjuhlia pidettiin Soile antaa neuvoja seuraajalleen kansainvälisen työn sihteeri Elisa Rainermalle. Lähetys- ja kansainvälisyyskasvatus Kansainvälisen työn sihteeri on vieraillut seurakunnan jokaisessa perhekerhossa sekä keväällä että syksyllä. Rippikoululaisille järjestettiin maaliskuussa ripariralli, jossa lähetystyöntekijä Eero Haltia oli kertomassa työstään. Tämän lisäksi ryhmille pidettiin erikseen lähetyksen ja kansainvälisen vastuun oppitunnit. Nuorille järjestettiin kansainvälisen vastuun iltoja syksyllä. Nimikkolähetit Heidi Uusimäki, Kari Tynkkynen sekä Marja ja Jussi Hankela ovat olleet lähetyspiireissä ja lähetystilaisuuksissa kertomassa työstään. Tämän lisäksi myös Kylväjän Arkkihiippakunnan aluekoordinaattori Jarmo Mäki-Mikola on ollut lähetyspiireissä kertomassa Kylväjän lähetystyöstä. Lähetyssihteeri ja kansainvälisen työn sihteeri ovat myös olleet säännöllisesti mukana lähetyspiirien toiminnassa. Lähetysrengas Lähetysrenkaan postituslistalla on 39 henkilöä, lisäksi rengaskirjeet jaetaan työntekijöille ja seurakuntaneuvoston jäsenille. Lähetysrenkaan kannatustulot olivat 840 euroa. Nimikkolähettien kanssa ovat olleet yh- 42

8 teydessä paitsi lähetyssihteeri ja kansainvälisen työn sihteeri myös muut työntekijät ja vapaaehtoiset. Lähetyspiirit ja lähetysmyyjäiset Pakistanpiiri ja Paakarlan lähetyspiiri kokoontuvat viikoittain ja Patterinhaan lähetyspiiri joka toinen viikko. Vapaaehtoisina piirin vetäjinä ovat toimineet Terttu Suomi ja Terttu-Sisko Meskanen. Seurakunnan nuorten aikuisten toiminnassa on mukana lähetyksestä innostunutta porukkaa ja he kokoontuvat oman toimintansa tiimoilta säännöllisesti. Lähetyssihteeri ja kansainvälisen työn sihteeri ovat vierailleet lähetyspiireissä säännöllisesti. Myyjäisiä pidettiin viisi kertaa sekä myös talkoita niiden toteuttamiseksi. Huhtikuussa järjestettiin Toimintapäivä, jotka olivat laajennetut myyjäiset. Eri työmuodot osallistuivat suunnitteluun ja toteutukseen ja päivä onnistui hyvin. Jatkossa pyritään markkinoimaan tapahtumaa aktiivisesti myös lapsiperheille ja nuorille sekä suunnittelemaan tapahtumaan heitä kiinnostavaa toimintaa. Paakarlan adventtimyyjäiset onnistuivat loistavasti. Myyjäisissä olivat vieraina Marja ja Kauneimmat joululaulut on joulutapahtuma, mutta myös lähetystyötä parhaasta päästä. Jussi Hankela kertomassa työstään Namibiassa. Lisäksi osallistuttiin syyskuussa Porkkanamarkkinoille Tuomiokirkkotorilla hyvällä menestyksellä ja iloisella mielellä. Kirkkokahvit Varoja lähetyskannatukseen on kerätty edelleen noin kerran kuukaudessa kirkkokahveilla. Lähetysjuhlat ja tilaisuudet Vuoden aikana järjestettiin 10 ohjelmallista tilaisuutta. Vuoden mittaan vieraina ovat olleet Heidi Uusimäki, Lassi Stenman, Kari Tynkkynen, Eero Haltia, Marja ja Jussi Hankela, Ville Auvinen sekä Jarmo Mäki-Mikola. Nimikkolähettimme Kari Tynkkynen palasi Viron lähetyskentiltä takaisin toukokuussa. Helluntaina vietimmekin lähetysjuhlaa suurella joukolla. Juhla oli samalla sekä lähetyssihteerin läksiäis- että Kari Tynkkysen tulojuhla. Elokuussa puolestaan saimme olla siunaamassa matkaan Heidi Uusimäkeä uudelle työkaudelle Hongkongiin. Marja, Jussi ja Juho Hankela palasivat myös kesän aikana Namibiasta takaisin Suomeen ja olemme saaneet kuulla heidän kokemuksistaan Lähetysiltamissa syyskuussa sekä Paakarlan adventtimyyjäisissä. Syksyn aikana järjestettiin kaksi kertaa Lähetysiltamat. Molemmat tilaisuudet kokosivat mukavasti porukkaa paikalle. Lähetysiltamat olivat myös luonnollinen tapa uusien ja vanhempien lähetyksen toiminnassa mukana olleiden tavata toisiaan. Kauneimmat joululaulut onnistuivat taas hienosti ja niihin osallistui paljon väkeä. Kanttorien osuudesta tilaisuuksien onnistumiseksi olemme kiitollisia. Retket ja matkat Lähetysväen virkistysretki tehtiin toukokuun lopussa Paimioon Pyhän Jaakobin kirkkoon ja Tuorlan majataloon. Mielenkiintoisella ret- 43

9 kellä oli mukana 38 henkeä. Seurakunnan virallisena edustajana SLS:n vuosikokouksessa Varkaudessa oli Mikko Nieminen. Lähetyksen kesäpäiville kesäkuussa Kauniaisissa osallistui kansainvälisen työn sihteeri. Loimaan evankelisella opistolla pidettyyn lähetysseminaariin osallistui kansainvälisen työn sihteeri. Seminaarin aiheena oli Naapurina lähimmäinen. Nimikkosopimukset Suomen Lähetysseuran kanssa voimassa olevat sopimukset: Heidi Uusimäki, Kiina sopimus e Pakistanin aikuiskasvatustyö sopimus 8 409,40 e Katri Niiranen-Kilasi, Tansania sopimus e Marja ja Jussi Hankela, Namibia sopimus e Evankelisluterilaisen Lähetysyhdistys Kylväjän kanssa voimassa oleva sopimus: Mika Laiho, (Mongolia) sopimus e Suomen luterilaisen evankeliumiyhdistyksen kanssa voimassa oleva sopimus: Kari Tynkkynen, Viro sopimus e Sopimukset yhteensä ,40 Marja ja Jussi Hankela ovat olleet Namibian luterilaisessa kirkossa avioliittotyössä asemapaikkanaan pääkaupunki Windhoek. He palasivat Suomeen kesäkuussa. Heidi Uusimäki vietti osan vuodesta vielä Suomessa opiskellen ja toimien SLS:n arkkihiippakunnan tiimissä. Hän lähti uudelle työkaudelle Hongkongiin syyskuussa. Katri Niiranen- Kilasi on toiminut Tansaniassa Makumiran Tuliaisia lähetyskentältä. yliopistossa opettajana. Hän palasi Suomeen lokakuussa. Pakistanin lähetti Jenni Haunia toimii SLS:n työntekijänä Pakistanissa Tankin sairaalassa. Kari Tynkkynen on toiminut lähettinä Viron Ridalan seurakunnassa. Hänen työkautensa päättyi keväällä ja hänen tulojuhlaansa vietimme helluntaina. Mika Laiho on kotimaan työssä ja Kylväjän sopimuksen kannatusvarat menevät Mongoliassa tehtävään työhön. Kirkko turvapaikkana vakiinnuttanut asemansa Turvapaikanhakijoiden määrä on lisääntynyt kuluneen vuoden aikana tasaisesti. Jokaisen avunhakijan kohdalla tilanne on yksilöllinen, joten tilanteisiin paneutuminen on vaatinut paljon aikaa ja työtä. Vuosi sisälsi paljon henkilökohtaisia tapaamisia ja paperityötä. Osaa avuntarvitsijoista pystyttiin auttamaan, toisten kohdalla tilanteeseen ei enää voitu puuttua. Turvapaikkatyö on siirtynyt osaksi kansainvälisen työn työalaa ja näin kansainvälisen työn sihteerin vastuulle. Turvapaikkatyö on kuitenkin koko seurakunnan asia ja diakoniatyön kanssa akuuteissa tilanteissa yhteistyö on toiminut hyvin. Akuutissa vaiheessa turvapaikanhakijan tilanne vie kaikki resurssit, eikä 44

10 työalan muille tehtäville ole aikaa. Turvapaikanhakijoiden määrä on koko ajan kasvussa ja se asettaa haasteensa myös seurakunnille. Yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa onkin pyritty lisäämään ja toimintamalleja kehittämään. Turun SPR:n Vastaanottokeskuksen, NMKY:n MAHKU-projektin työntekijöiden ja Turun Naiskeskuksen kanssa yhteistyö on jatkunut edelleen. Vuoden aikana on keskitytty myös siihen, että turvapaikanhakijoita voitaisiin auttaa myös varsinaisen turvapaikkaprosessin ulkopuolella. Heille on pyritty tarjoamaan erilaista toimintaa, joka helpottaisi odotuksen ja ahdistuksenkin täyttämää arkea. Seurakunnan tehtävä on toteuttaa lähimmäisen rakkautta myös kirkosta turvapaikkaa etsivien parissa. Arviointi Tavoite 1. Lähetys- ja kansainvälisyyskasvatus Perhekerhoissa vieraileminen on onnistunut hyvin ja todettu luonnolliseksi tavaksi aloittaa lähetys- ja kansainvälisyyskasvatus perheen pienempien ja samalla myös nuorten vanhempien keskuudessa. Omalla paikallaan myös Monikulttuurinen perhekerho avaa uusia näköaloja erilaisuuteen ja rasismin vastaiseen ilmapiiriin. Rippikoululaiset tavoitettiin hyvin sekä riparirallin että rippikoulutuntien yhteydessä. Nuorille suunnatut kansainvälisen vastuun illat onnistuivat myös hyvin. Kouluvierailuja ei ole tehty kuluneena vuonna johtuen uuden työalan luomisen synnyttämistä kiireistä ja lukuisista työtehtävistä. Lähetyspiirien toimintaa on virkistyttäneet nimikkolähettien vierailut sekä piireissä että muissa seurakunnan tapahtumissa. Seurakunnan omassa toiminnassa lähetystyö ja kansainvälinen vastuu ovat olleet esillä, mutta uusien toimintatapojen ideointi ja kehittäminen on tarpeellista. Tavoite 2. Vapaaehtoisten työntekijöiden löytäminen ja varainhankinta lähetystyölle Myyjäistalkoisiin ja Lähetysiltamien toteuttamiseen on osallistunut mukavasti väkeä. Nuorten aikuisten toiminnassa on myös innokkaita uusia toimijoita. Näistä huolimatta uusia vapaaehtoisia kaivataan joukkoon. Varoja on hankittu lähetystyölle monipuolisella toiminnalla eri toimipisteissä. Vapaaehtoisten työntekijöiden panos on ollut erittäin merkittävä toiminnan pyörittämisessä. Vuoden 2010 kannatustilastot eivät ole vielä tiedossa. Tavoite 3. Maahanmuuttaja- sekä turvapaikkatyön kehittäminen Maahanmuuttajatyön aloittaminen on vaatinut verkostoitumista muun muassa kaupungin maahanmuuttajatyön, eri järjestöjen ja kolmannen sektorin toimijoiden sekä seurakunnissa tehtävän maahanmuuttajatyön kanssa. Tämän myötä maahanmuuttajatyön kenttä on hahmottunut ja tämä on helpottanut seurakunnan paikan löytymistä tällä työkentällä. Paakarlan seurakuntakodilla on aloitettu Monikulttuurinen perhekerho, joka on lähtenyt toimimaan hyvin. Seurakuntalaisten joukosta on myös löytynyt vapaaehtoisia, jotka ovat halunneet tehdä maahanmuuttajatyötä. Toiminnan jatkaminen ja uusien toimintamallien ideointi on työalalla koko ajan käynnissä. Turvapaikkatyötä on pyritty jäsentämään ja eri toimijoiden roolia selkiyttämään. Tässä on myös onnistuttu, mutta työ jatkuu edelleen. Painopisteenä on myös ollut turvapaikanhakijoiden auttaminen myös itse turvapaikanhakuprosessin ulkopuolella. Heille on ideoitu erilaista toimintaa, joka voisi helpottaa ja tuoda iloa jokapäiväiseen arkeen. Vapaaehtoiset ovat olleet tässä tärkeä voimavara. Tälläkin saralla työn ideointi jatkuu edelleen. 45

11 MERIMIESKIRKKOTYÖ Tavoitteet Mikaelinseurakunta on satama- ja merimieskirkkoseurakunta. Tavoitteena on pitää merimieskirkkotyö elinvoimaisena ja osana Mikaelinseurakunnan toimintapalettia. Tuemme Turun merimieskirkon työtä, jota se tekee merenkulkijoiden, rahtareiden ja liikkuvien ihmisten parissa. Pidämme reilusti esillä kuvaa siitä, että jokainen purjehtii elämän merellä. Vastuuhenkilöt Merimieskirkkotyön vastuuhenkilö: kappalainen Timo Hanttu Merimieskirkkopiirin vetäjä: tutkija Katriina Kivenheimo Yhteistyötahot Turun merimieskirkko, Henrikinseurakunnan merimieskirkkopiiri, Naantalin merikirkkopiiri, Paattisten seurakunta, Suomen Merimieskirkko ja Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä. Toimitilat Merimieskirkkopiiri kokoontui Mikaelin seurakuntakodin klubissa. Toiminnan painopisteet Painopistealueina olivat merimieskirkkopiirin viikko-, kirkkokahvi- ja myyjäistoiminta. Merelliset retket kevät- ja syyskaudella. Merimieskirkkotyön kirkkopyhä, merisunnun- Myyjäiset Turun merimieskirkolla ovat aina tapahtuma, jossa viihdytään ja tavataan tuttuja 46

12 tai. Suurin projekti oli Suomen Merimieskirkon 135-vuotisjuhla. Merimieskirkkopiirin viikkotoiminta 52-vuotias merimieskirkkopiiri kokoontui viikottain torstaisin klo vetäjänsä Katriina Kivenheimon johdolla yhteensä 26 kertaa. Piirissä oli mukana keskimäärin 15 jäsentä. Piirissä vierailivat Turun Merimieskirkon johtava satamakuraattori Satu Oldendorff, emäntä Arja Suvanto ja siviilipalvelusmies Tuure Oldendorff, vapaaehtoistyöntekijä Noora AliMattila sekä Ville Nieminen Suomen Merimieskirkosta. Muita piirissä vierailleita olivat kanttorit Eeva Paajanen ja Sanna Mansikkaniemi sekä Kerttu Rautio-Mansikkaniemi. Oman seurakunnan väen lisäksi piirissä on mukana henrikinseurakuntalaisia, tuomiokirkkoseurakuntalaisia, martinseurakuntalaisia ja maarianseurakuntalaisia. Merimieskirkkotyö järjestää kaksi ohravellitapahtumaa vuosittain. Merimieskirkkopiirin muu toiminta Turun alueen piirit kokoontuivat helmikuussa Turun merimieskirkolle suunnittelemaan työalan toimintaa. Piirin toimintaan kuuluivat kolmet myyjäiset, kaksi ohravellitapahtumaa ja noin kerran kuukaudessa kirkkokahvit merimieskirkkotyön hyväksi. Vuonna 2010 kirkkokahveja järjestettiin kesälläkin. Piiri vastasi kaikkiaan kahdestatoista kirkkokahvista, joista yhdet kahvit nautittiin Ruissalon metsäkirkossa. Turun merimieskirkon johtava satamakuraattori Satu Oldendorff siunattiin tehtäväänsä Mikaelinkirkossa Messussa saarnasi ja siunaamisen toimitti Jaakko Laasio Suomen Merimieskirkosta. Juhlakahvit nautittiin merimieskirkolla. Merimieskirkkopiiriläiset olivat mukana juhlassa. Merimieskirkkopiiri osallistui ja palveli työtehtävissä Henrikinseurakunnan merimieskirkkopiirin meren juhlassa Marraskuussa piiri valmisti 160 joulupakettia merimiehille. Joulukuussa vuosi huipentui piirin joulujuhlaan. Mikaelinseurakunnan merimieskirkkopiirin vuoden 2010 avustuskirja luovutettiin Turun merimieskirkolle vuoden 2010 kiitosaterialla Turun merimieskirkon johtava satamakuraattori siunattiin tehtäväänsä Mikaelinkirkossa

13 Juhlan juontaja ja 300-päinen juhlayleisö. Suomen Merimieskirkon 135-vuotisjuhla Suomen Merimieskirkon 135-vuotista taivalta juhlittiin Turussa ja Mikaelinseurakunnassa teemalla "Messissä merellä ja maja maissa - Suomen Merimieskirkko kulkijan kanssa 135 vuotta". Juhlapäivä starttasi kiertoajelulla klo 9. Tapahtuma Mikaelin seurakuntakodissa alkoi klo Merimieskirkon toimintasuunnitelmien ja strategian esittelyllä. Sitä seurasi klo 13 Suomen Merimieskirkko ry:n vaalikokous. Seurakunnan edustajina olivat piirin vetäjä Katriina Kivenheimo ja piiriläinen Maija Hagman-Ilmanen. Kahvit nautittiin klo musiikin säestämänä seurakuntakodin pihalla. Samaan aikaan toimitettiin tervehdysten vastaanotto. Pääjuhlaa vietettiin klo Ohjelmakokonaisuuden suunnitteli ja toteutti Jaana Rantalan kokoama näyttelijöiden ja taiteilijoiden ryhmä. Juhlapuheen piti Ulkoministeriön protokollapäällikkö Mikko Jokela. Vuoden 2011 kesäjuhlien viestikapulan otti järjestävän seurakunnan puolesta vastaan Lauttasaaren seurakunnan kirkkoherra Juha Rintamäki. Koolla pääjuhlassa oli lähes 300 juhlijaa, osan seuratessa mielenkiintoista ohjelmaa kahvion puolelta. Juhlassa Mikaelinseurakuntakodin salia käytettiin uudella, innovatiivisella tavalla. Suomen Merimieskirkon hopeisen ansiomerkin vastaanotti piiriläinen Suoma Luomala. Pronssisen merkin saivat piirin vetäjä Katriina Kivenheimo sekä piiriläinen Rainer Lundström. Juhlakakku kertoo juhlan aiheesta herkullisella tavalla. 48

14 Juhlan juontajana toiminut merimies kertoo merimatkoistaan maan ääriin. Sunnuntaina 8.8. merimiespapit saarnasivat Turun Mikaelin, Turun Martin, Paattisten ja Ruskon kirkoissa. Mikaelinkirkossa saarnasi Suomen Merimieskirkon pääsihteeri Sakari Lehmuskallio ja kirkkokahvit nautittiin merimieskirkkotyön hyväksi. Uolevi Salonen ja Riitta Tunturi kokosivat tapahtumasta juhlakirjan, joka sisälsi lukuisia kuvia ja tunnelmia hienosta juhlasta. Näin juhlan mainingit säilyvät tuoreina tulevillekin polville. Merisunnuntai Turussa merisunnuntaita, merimieskirkkotyön kirkkopyhää vietetään Mikaelinseurakunnassa. Merisunnuntain messussa Mikaelinkirkossa saarnasi diakoniajohtaja Hannu Suihkonen. Kolehti kerättiin Suomen Merimieskirkon työn tukemiseen. Mikaelin seurakuntakodissa jatkettiin juhlakahveilla merimieskirkkotyön hyväksi. Mukana tapahtumassa olivat mm. johtava satamakuraattori Satu Oldendorff ja Rokasahurit, eli Sanna ja Kalle Mansikkaniemi. Katsoimme myös kuvia Suomen Merimieskirkon 135-vuotisjuhlista. Kevätretki Vuosaaren merimieskirkolle Retken pääkohteena oli Vuosaaren sataman uusi merimieskirkko. Matkalla oli lähes täysi bussillinen, n. 40 henkeä merimieskirkkotyön ystäviä ja muita seurakuntamatkalle lähtijöitä. Retkellä vierailtiin myös Arabiakeskuksessa ja koettiin yhteistä virkistymistä toimintakauden päätöksenä. Syysretki Rauman merimieskirkon 80-vuotisjuhlille Turun merimieskirkko ja Turun alueen piirit järjestivät syysretken Rauman merimieskirkon 80-vuotisjuhlille. Rauman Pyhän Ristin kirkossa vietetyn messun ja tehtävään siunaamisen jälkeen juhlaa jatkettiin läheisessä seurakuntakodissa. Mukana oli kolmisenkymmentä juhlaretkeläistä. Turun merimieskirkko nimikkoavustuskohteena Turun Merimieskirkko on Mikaelinseurakunnan merimieskirkkotyön nimikkoavustuskohde. Merimieskirkkotyö keräsi toiminnallaan vuonna 2010 yhteensä 3255 ( euroa). 49

15 Arviointi Merimieskirkkotyöllä on luonnollinen paikkansa Mikaelinseurakunnan toimintakulttuurissa. Satama, merellisyys, merimieskirkko ja seurakunta rakentavat yhdessä kontaktia meri- ja rahtarihenkiseen väkeen alueellamme. Merimieskirkkopiirin keskimääräinen osallistujamäärä väheni vuodesta 2009 kolmella henkilöllä. Väheneminen johtui iäkkäiden piiriläisten poisjäämisestä. Piirin toiminta säilyi kuitenkin edellisvuoden tasolla. Keräysvaroja koottiin lähes 200 euroa enemmän kuin vuonna Piirissä eletään osaltaan sukupolvenvaihdoksen aikaa. Haasteena on uusien toiminnasta kiinnostuneiden löytäminen mukaan. Merimieskirkkopiirin jäsenten ja vetäjän aktiivinen panos sekä toiminta yhteistyökumppanien kanssa olivat perustavia elementtejä merimieskirkkotyön onnistumisessa seurakunnassamme. Suomen Merimieskirkon 135-vuotisjuhla Mikaelinseurakunnassa oli iso projekti ja juhla. Järjestelyt olivat mittavat. Myös merisunnuntai, kevät- ja syysretket sekä kaksi ohravellitapahtumaa nousevat tapahtumina merkittäviksi. Kirkkokahvien määrä nousi ennätykseensä, ollen nyt 12 kertaa. 135-vuotisjuhlassa oli hellettä ja myös sadetta saatiin. 50

16 Kanttori Marko Hakanpäälle tuli 1.7. kaksitoista ja puoli vuotta täyteen Mikaelinseurakunnassa. MUSIIKKITYÖ Tavoitteet Musiikkityön ensisijainen tavoite on evankeliumin julistaminen musiikin keinoin. Jumalanpalvelukset, kirkolliset toimitukset ja kirkolliset musiikkitilaisuudet ovat siten musiikkityön keskeisin toiminta-alue. Vastuuhenkilöt Kanttorit Eeva Paajanen (4.4. asti), Marko Hakanpää ja Heikki Seppänen. Sijaisina Atte Tenkanen (kesä-elokuu) ja Sanna Mansikkaniemi (syys-joulukuu). Yhteistyötahot Omat kuorot (Mikaelin laulajat (4.4. asti), SopuSointu, Turun Linnan Kamarikuoro), muut turkulaiset kuorot, Turun kaupungin koululaitos, Turun Konservatorio ja Ammattikorkeakoulu sekä lukuisa joukko yksittäisiä muusikoita. Toimitilat Mikaelinkirkossa on järjestetty yli 70 konserttia ja liturgista musiikkitilaisuutta niin omin kuin ulkopuolistenkin voimin. Myös seurakunnan sivupisteiden saleissa on järjestetty musiikkitilaisuuksia. Tilojen soitintilanne on hyvä ja puutteet on korjattu niiden ilmaantuessa. Patterinhaan seurakuntakoti lakkautettiin joulukuussa. Poimintoja toiminnasta Marko Hakanpää jatkoi urkuvarttien ja urkujen esittelyjen järjestämistä kerran kuukaudessa Mikaelinkirkossa. Lisäksi kesä- ja elokuussa oli urkuvartti joka viikko. Turun Urkujuhlien konsertteja oli Mikaelinkirkossa heinäkuussa. Koti- ja ulkomaisia urkureita on esiintynyt pitkin vuotta. Marko Hakanpää julkaisi 4 cd-levyä, joten Mikaelinkirkon uruilla on niiden 8-vuotisen historian aikana tehty 14 cd:tä. Ulkopuoliset konserttien järjestäjät ovat käyttäneet kirkkoa etenkin joulun alla. Kauneimmat joululaulut on laulettu myös kaikissa sivutoimipisteissä. Yön kauneimmat joululaulut oli vuoden vetonaula 1303 osallistujalla. 51

17 Omin voimin järjestetty Loppiaisen iltamusiikki kerää joka vuosi runsaan yleisön. Eeva Paajasen pitkä työura Mikaelissa päättyi 4.4. Eläkkeelle hän jäi 1.7. Hänen tilalleen A-kanttoriksi valittiin Marko Hakanpää, ja avoimeksi tulleeseen B-virkaan Paimion kanttori Silvia Ahonen. Syyskaudella Sanna Mansikkaniemi toi jumalanpalveluksiin ja toimituksiin lisäväriä viulusooloilla. Mikaelin laulajat piti 10-vuotisjuhlakonsertin Mikaelinkirkossa Kuoro oli mukana säännöllisesti jumalanpalveluksissa Eeva Paajasen lähtöjuhlaan 4.4. asti, jolloin kuoron toiminta loppui. Kuoro harjoitteli kevätkaudella keskiviikkoiltaisin Puistokatu 13:n salissa. Mikaelin Laulajat päätti komean uransa kanttori Eeva Paajasen siirryttyä eläkkeelle huhtikuussa. Arviointia Virsilaulu heikkenee etenkin toimituksissa. Vihkimisissä harva ottaa virsikirjan käteensä. Usein näkyy ettei kenelläkään hääväestä ole virsikirjaa edessään. Virsilaulun elvyttäminen on haasteellinen tehtävä, johon ei ole poppakonstia. Lasten ja nuorten parissa tehtävään musiikkityöhön sekä kuorotoimintaan on toiveena saada parannusta kanttori Silvia Ahosen aloittaessa työnsä Mikaelinseurakunnassa. Kyllä lähtee! Eeva Paajanen ja Heikki Seppänen mieleen jääneessä duetossa

18 Mikael-teatteri Tavoitteet Tuoda näytelmän ja draaman keinoin evankeliumin, erityisesti pääsiäisen, sanoma seurakuntalaisille. Vastuuhenkilöt Mikael-teatteri esitti Mikaelinkirkossa pääsiäisnäytelmän Kaivolla Käsikirjoitus: Ismo Seivästö, sovitus: Emmi Louhivuori, ohjaus: Ilmari Kuivala ja Emmi Louhivuori, pääpuvustaja: Iris Linkoranta. Valaistuksesta ja äänentoistosta vastasivat vahtimestarimme ja Erno Selänne sekä Jarno Kuivala. Yhteistyötahot Näytelmätoiminnan parissa työskentelevät vapaaehtoiset, ammattilaiset ja kuorot sekä Turun taideakatemia. Lavastusyhteistyössä olimme seurakuntien huoltokeskuksen kanssa ja tiedotus tukeutui yhteiseen tiedotustoimistoon. Puvustuksen kohdalla käytettiin Turun ammattiinstituuttia ja Kaarinan Telle-tuotetta. Toimitilat Mikaelinkirkko, varalla Mikaelin seurakuntakoti. Toiminnan painopisteet Mikael-teatteri on edelleen keskittynyt ensi sijassa pääsiäisnäytelmän toteuttamiseen. Syyskaudella 2010 teatteri alkoi valmistautua kulttuuripääkaupunkivuoden näytelmään Tuomiokirkon portailla. Muutoksia edellisvuodesta Vapaaehtoisten näyttelijöiden määrä oli esityksessä noin 40 ja syksyn kokoontumisiin osallistui noin 60 henkilöä. Luvut ovat pienemmät kuin yhteisessä näytelmässä vuonna Arviointi Pääsiäisharjoitukset alkoivat syksyllä Harjoituspäivinä olivat tiistai ja torstai. Näytelmä keräsi1211 katsojaa ja työntekijöiden toteuttama näytelmä päiväkoti-ikäisille 202 osallistujaa. Työmuoto on vakiinnuttanut paikkansa osana seurakuntamme työtä. Mikael-teatteri vietti 15-vuotis juhlaansa tiistaina Kutsu postitettiin lähes 170:lle toiminnassa mukana olleelle. 53

19 Yhteisvastuutempauksen hernekeitto on herkullista ja hyvä mieli tulee siitä, että saa samalla olla auttajan paikalla. YHTEISVASTUUKERÄYS Tavoitteet Yhteisvastuukeräyksen teema oli OLE AR- KIENKELI, RUOKI RAKAS LAPSI. Keräyksellä tuettiin kotimaassa ja Haitissa köyhiä lapsiperheitä saamaan jokapäiväinen leipänsä. Kotimaassa pyritään yhteistoiminnassa Marttojen kanssa tukemaan vähävaraisia lapsiperheitä keittiössä, ruokapöydässä ja kaikessa perheen yhteisessä tekemisessä. Vastuuhenkilö 1) Vastaavat viranhaltijat: Keräyspäällikkönä toimi diakoni Marita Heinonen 2) Osallistuvat viranhaltijat: Diakoniatyöntekijät sekä muut seurakunnan viranhaltijat 3) Vapaaehtoiset: YV-toimikunta: Sirpa Hiltunen, Pirjo Kivelä, Terttu-Sisko Meskanen ja Antti Yli-Paunu Yhteistyötahot Kirkkopalvelut, Turun Martat, Maarian seurakunta Länsikeskuksen lipaskeräyksen järjestelyissä, Kodin Ykkönen, Euromarket, K-Supermarket Manhattan, Suikkilan Valintatalo ja Sampo pankki. Toimitilat Seurakuntatoimiston tilat Puistokatu 13 B. Toiminnan painopisteet Keräyksestä tiedottaminen, lista- ja lipaskeräyksen suorittaminen, YV-tilaisuuksien järjestäminen, tuotteiden myynti myyjäisissä, konserteissa ym. tilaisuuksissa. Listakeräys Listakeräyksen toteuttamiseen osallistuu yhä vähemmän vapaaehtoisia, minkä vuoksi ke- 54

20 räyksen tuotto on vuosi vuodelta vähentynyt, ollen kuitenkin edelleen merkittävä keräysmuoto. Lipaskeräys Lipaskeräyksen avulla on pystytty korvaamaan listakeräyksen tuoton väheneminen. Seurakunnan luottamushenkilöiden ja vapaaehtoisten lisäksi tänä vuonna myös Martat osallistuivat runsaslukuisesti keräykseen. Seurakuntanuoret olivat myös aktiivisesti mukana. Aikaisempien Länsikeskuksen keräyspaikkojen, City-Market, EuroMarket, Kodin Ykkönen, lisäksi keräys toteutettiin Manhattanissa ja Suikkilan Valintatalon myymälässä sekä satunnaisesti eräissä tilaisuuksissa Myyjäiset ja tapahtumat Keräys aloitettiin 7.2. jumalanpalveluksella, jossa myös kerääjiä siunattiin tehtäväänsä. Samana päivänä kutsuttiin myös seurakunnan 60-vuotiaat omalla kutsukirjeellä syntymäpäiväkahville, koska myös YV-keräys täytti tänä vuonna 60 vuotta. Kutsuun vastasi noin 40 henk. Tilaisuudessa esiintyivät Minna Tarkkila viulu ja Eeva Paajanen piano. l Laskiaisen hernekeittotempaus järjestettiin Paakarlassa ja Seurakuntakodilla. l 9.3. osallistuttiin YV-viestihiihtoon Littoisten järven jäällä. l Martat järjestivät Ruusuhuoneessa kirkkokahvit. l Martat järjestivät myös jumalanpalveluksen jälkeen lounaan ja kirkkokahvit Seurakuntakodilla. l osallistuttiin seurakunnan eri toimintamuotojen yhteisiin joulumyyjäisiin. l YV osallistui myös seurakunnan Koko per- 55

21 heen kevätkarkeloihin ja Ripariralliin. Myös Ruusu-korttelissa käytiin myymässä YV-tuotteita. YV oli esillä Turku-hallin yleisöluisteluissa ja leireillä. Konsertit 21.3 Mikaelin seurakuntakodissa piti Kohtaus- bändi konsertin, jossa Martat järjestivät kahvituksen. Arviointi Toimintasuunnitelmassa toiminta-ajatuksena on vuosittain ollut mahdollistaa seurakunnan alueella asuville ihmisille osallistuminen omalla panoksellaan YV-keräykseen. Määrällisesti tulos oli parempi kuin vuosikausiin. Tulokseen vaikutti varmasti kohtalokas maanjäristys avustuskohteeksi jo ennakkoon valitussa Haitissa, mikä sai runsaasti huomiota julkisuudessa ja kansan käden karttuisaksi muissakin Haitin avustamiseen suunnatuissa keräyksissä. Yhteistyö Marttojen kanssa toi huomattavasti uutta väriä toimintaan ja heidän antamansa tuki oli huomattava. Ikävä kyllä heidän järjestämänsä sunnuntailounas ei saanut odotettua vastakaikua. Tilaisuuteen annettiin kutsu 150 diakonian asiakkaalle ja lisäksi lähetettiin 100 kutsua, mutta paikalle tuli vain muutama asiakas! Laatutavoitteena kannattaa keskittyä keräystietoisuuden lisäämiseen. YV-keräys tavoitteineen olisi saatava mahdollisimman näkyvästi esiin kaikissa seurakunnan tapahtumissa. Uusien vapaaehtoisten saamisessa on tärkeää tapahtumien ja toiminnan mielekkyys. Keräystulos Listakeräys 2 560, , , , ,25 Lipaskeräys 5 041,64 913, , , ,90 Lahjoitukset pankkitilille 573,00 300,00 203,75 789,18 877,7 Kolehdit 2 899,47 838, , ,15 682,25 Myyjäiset ym , , , , ,05 Korkotuotot 0,00 17,47 87,56 74,47 37,38 Tarvikemyynti 2 245, , , , ,00 Yhteensä , , , , ,59 Menot 2 228, , , , , , , , , ,99 Lopullinen tulos , , , , ,52 56

22 YSTÄVYYSSEURA- KUNTATYÖ VIRO JA VENÄJÄ Marraskuussa osallistui nuoria Viron länsirovastikunnasta Maata Näkyvissä tapahtumaan ja Märjamaan kirkkoherra Illimar Toomet saarnasi Mikaelinkirkossa. Inkeriläistä Valkeasaaren rukoushuonetta tuettiin taloudellisesti. Kirkkoherra Jouni Lehikoinen ja johtava nuorisotyöntekijä Kari Tynkkynen vierailivat Mikaelinseurakunnan uudessa ystävyysseurakunnassa, Pietarin Pyhän Mikaelin seurakunnassa. Matkalla vierailtiin myös Pietarin Vladimirin Jumalanäidin ikonin ortodoksisessa ystävyysseurakunnassa sekä Pietarin Pyhän Marian seurakunnassa. Matkaan kuului myös tapaaminen Inkerin piispa Aarre Kuukaupin kanssa. ALSIKEN LUOSTARIYHTEISÖ Tavoitteet Mikaelinseurakunnan ystävyystoiminta on jatkunut edelleen avustamalla taloudellisesti ja materiaalisesti Alsiken luostarissa tehtävää kristillistä turvapaikkatyötä. Yhteisöön on viety ruokarahaa, seurakuntalaisten kutomia villasukkia sekä leivonnaisia. Joulukuussa lähettiin villasukkia ja karkkeja joulutervehdyksenä luostarin asukkaille. Alsiken luostarissa asui syksyllä 40 hengen yhteisö. Toimittaja Niina Sarkonen osallistui talkooapuun Alsiken luostarissa ja hän teki dokumentin Alsiken luostarissa tehtävästä turvapaikkatyöstä. Yhteisön sisaret ja asukkaat ovat tulleet tutuiksi yhä useammalle seurakuntalaiselle ja se on lisännyt ymmärrystä myös Suomessa tehtävälle turvapaikkatyölle. Pirjo Immonen kertoo Alsiketyöstä. Vastuuhenkilöt Vanhus-ja vapaaehtoistyön diakoni Hilkka- Helena Katainen ja vapaaehtoisista koostuva Alsiken ystävät-ryhmä. Merkittävimmät yhteistyötahot Oman seurakunnan eläkeläiset, vapaaehtoiset, Marian tyttäret-yhteisöt Suomessa ja Ruotsissa sekä Östanbäckin luostari. Toiminnan painopisteet Rahaa on kerätty kesän eläkeleirillä Sinapissa jumalanpalveluksen yhteydessä järjestetyllä kolehdilla, kirkkokahveilla Ruusukahvioissa, osallistumalla myyjäisiin ja eläkeläisten kesäpelien kahvituksilla. Toimittaja Niina Sarkonen teki kesäkuun alussa tutustumismatkan Alsiken luostariin. Heinäkuussa hän matkusti kahdeksi viikoksi talkooavuksi luostariin. Luostari vierailunsa aikana ol hän teki dokumentin Alsiken turvapaikkatyöstä. Dokumentin nimi on usko, tahto ja rakkaus. Dokumenttia esitettiin sekä eläkeläisten kerhoissa että Mikaelinseurakunnan työntekijäkokouksessa. Eläkeläisten kesäleirillä Sinapissa kerätyllä kolehdilla kustannettiin Niina Sarkosen matka Alsiken luostariin. Heinä- 57

23 kuussa 15 eläkeläistä kokoontui Terttu ja Arto Roinilan mökille, jossa suunniteltiin Alsikeen tehtävää tutustumis- ja avustusmatkaa Pirjo Immonen, Leena Lehto, Martta Leskelä, Armas Röytiö, Anneli ja Erkki Ruotsalainen, Terttu ja Arto Roinila, Hely Henriksson, Irma Kostiander, Toini Kaarttinen, Armi Laaksonen, Maire Salo, Juhani Leino ja diakoni Hilkka-Helena Katainen matkustivat luostarikierrokselle Ruotsiin. Ryhmä vei mukanaan luostariin leivonnaisia, käsitöitä ja rahallista avustusta, lisäksi ryhmä vieraili ja vei tuliaisia sekä Marian tyttärien että Kolbäckin luostariyhteisöön. Kevään ja syksyn aikana ryhmä on pitänyt kahvitusten ja myyjäisten suunnittelukokouksia Naantalissa, Marian tyttärien luona ja Sinapissa. Joulukuussa ryhmä järjesti joulukahvitilaisuuden muutamille Suomessa asuville turvapaikanhakijoille ja heidän parissaan työtä tekeville yhteistyökumppaneille. Muutoksia edellisvuodesta Toimittaja Niina Sarkosen tekemä dokumentti Alsiken luostarista. Alsiken luostarin kävijöistä on syntynyt aktiivinen Alsiken ystävät-ryhmä, joka on ideoinut uusia tapoja kerätä rahaa. Edellisvuosien Alsiken kävijöistä Pirjo Immonen on ollut mukana kaikilla Alsikeen tehdyillä ryhmämatkoilla. Kaikki Alsikessa käyneet ovat edelleen mukana talkoolaisena järjestämässä tapahtumia ja keräämässä avustusvaroja. Arviointi Ystävyysvierailut Alsiken luostariyhteisössä ja luostarista tehty dokumentti ovat lisänneet sekä tietoisuutta turvapaikanhakijoiden kohtaloista että heidän parissaan tehtävästä työstä. Suomessa ja Ruotsissa olevat luostarien asukkaat sekä Mikaelin seurakuntalaiset ovat voineet kokea eri maista tulevien välistä ystävyyttä. Alsiken ystävien joukko on lisääntynyt ja edelleen jatkamme ystävyystoimintaa luostarin kanssa. Suomessa asuvat Naantalin sisaret Elisabet ja Janina ovat tarjonneet mahdollisuuden pitää kokoontumisia heidän yhteisössään ja he ovat jakaneet ajatuksiaan luostareissa tapahtuvasta diakoniatyöstä. Vierailuilla luostareissa olemme saaneet osallistua luostarien rukouselämään. Ystävyysseurakuntatyö on muuttunut luostarivierailujen lisäksi Mikaelinseurakunnassa tapahtuvaksi ystävyystoiminnaksi. Alsiken ystävät ovat olleet valmiita järjestämään ystävyystapaamisia Suomessa asuvien turvapaikanhakijoiden kanssa. Voit maksaa vahtimestarille. Auttaminen on myös Alsike-työn asiana. 58

24 VIESTINTÄ Tavoitteet Kirkko on olemukseltaan, tehtävältään ja toiminnaltaan viestivä yhteisö. Tätä ydintehtävää Mikaelinseurakunta pyrkii toteuttamaan alueellaan. Viestintä liittyy kaikkeen, se on sisäistä ja ulkoista vuorovaikutusta, se on kirkon äänen pitämistä esillä, uusien kanavien etsimistä. Myös rajaukset ovat tärkeä osa onnistunutta viestinnän hoitoa. Viestinnän tehtävää pyrittiin toteuttamaan monipuolisesti määrärahojen ja työvoimaresurssien puitteissa. Uudistus- ja projektihankkeita rahoitettiin muista lähteistä. Toista kertaa viestinnälle rakennettiin budjettisuunnitelma. Vastuuhenkilöt Timo Hanttu, kappalainen, viestintävastaava. Hänen apunaan seurakuntasihteeri Katriina Helala ja eri työntekijät oman työalansa puitteissa. Yhteistyötahot Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän tiedotustoimisto, viestinnän alan yhteistyökumppanit ja paikalliset tiedotusvälineet. Janne Ansaharju nettityössä. Lisäksi jokainen työntekijä ja seurakuntalainen ovat viestijöitä paikallaan. Toimitilat Työhuone Mikaelin seurakuntakodissa. Standit ja mainoslakanat olivat kovassa käytössä eri tapahtumissa. Toiminnan painopisteet 1. Laaja perus- ja kohdeviestintä lehdissä, netissä ja muussa mediassa johtuen seurakunnan suuresta ja monipuolisesta toimintapaletista. 2. Seurakunnan kausiesitesarjan toimittaminen 5 kertaa vuodessa internet-sivujen ylläpitäminen ja kehittäminen. 4. Vuorovaikutteisten Mikaelilainen.fi internet-sivujen ylläpitäminen ja kehittäminen. 5. Mikaelinseurakunnan toiminnan valokuvaaminen ja tallentaminen albumeihin. 6. Tavoittavat seurakuntatapahtumat ja kutsutapahtumat, mm kaksi valtakunnallista tapahtumaa. Muutoksia edellisvuodesta HC Hurmoksen nettisivu uudistui. Seurakunnan kausiohjelma-julistetta alettiin valmistaa painotalossa, jotta julisteen koko saatiin isommaksi. Valmistettiin uudet joulukortit joulutervehdyksiä varten. Mikaelilainenlehden toimittamisesta pidettiin varoja säästävä välivuosi ennen juhlavuotta. Viestinnän työryhmä Viestinnän työryhmä toimi projektikohtaisissa kokoonpanoissa. Tämä oli tehokas toi- 59

25 Seurakuntalehti Mikaelilainen Viisi kertaa ilmestyneen seurakuntalehti Mikaelilaisen toimittamisesta pidettiin vuonna 2010 tauko ja säästettiin varoja juhlavuodelle Toisaalta kaksi valtakunnallista tapahtumaa sitoivat viestinnän työpanosta juhlakohtaiseen mainontaan. Albumeja luettiin monessa tilaisuudessa suurella mielenkinnolla mintatapa. Projektialueet selviävät toiminnan painopisteiden kuvauksesta. Koko viestinnän tiimi yhteistyökumppaneineen kokoontui yhteiseen palaute- ja kiitoskokoukseen vuoden lopussa. Paikallislehdet Turun Sanomissa ja Turkulaisessa ilmoitettiin lyhyesti viikko-ohjelma, Mikaelinkirkon ohjelman saadessa laajemman esittelyn. Uutispäivä-Demarissa ilmoitettiin Mikaelinkirkon klo 10 jumalanpalvelus ja yleisöluistelu. Turun Sanomissa ja Turkulaisessa oli myös monia erillismainoksia ja minne mennä-osastoa ym. käytettiin yleisesti. Myös Aamuset-lehdessä, Suomen Turku-lehdessä, Portsan sanomissa ja Mobilessa oli erillismainoksia. Kirkko ja Me Seurakuntayhtymän yhteistä Kirkko ja me lehteä käytettiin aktiivisesti kuukausittaisen ilmoittelun kanavana. Tällä foorumilla oltiin esillä toimintakalenterin lisäksi erilaisin laatikkomainoksin, puffein ja jutuin. Viestiminen Kirkko ja Me-lehdessä ei aiheuta seurakunnalle lisäkustannuksia. Mikaelinseurakunnan graafinen tyyli Vuonna 2005 lanseerattiin graafikko Erkki Kiisken luoma Mikaelinseurakunnan uusi graafinen yleisilme. Mikaelinkirkon omintakeisesta ja kauniista ornamentiikasta nousevia ilmoitusprofiileja (3 erilaista) käytetään painotuotteissa, lehti-ilmoituksissa, toimintajulisteissa, käsiohjelmissa jne. Tämän lisäksi Mikaelinseurakunnalla oli käytössä vaihtoehtoisia graafisia tyylejä mm. Mikael baanalla- tapahtumaviikoilla ja muissa seurakuntatapahtumissa sekä nuorten- ja nuorten aikuisten viestinnässä. SUOMEN MERIMIESKIRKKO 135 VUOTTA lauantai Kiertoajelu Turussa Lähtö klo 9 kaupungintalon edestä, Aurakatu 2. Omakustannushinta Omatoiminen lounas MIKAELIN SEURAKUNTAKOTI Puistokatu Merimieskirkon toimintasuunnitelmien ja strategian esittely Suomen merimieskirkko ry:n vaalikokous Kahvit, kojuja ja musiikkia Seurakuntakodin sisäpihalla ja kerhotiloissa Tervehdysten vastaanotto Seurakuntakodin kahvio Pääjuhla Ohjelmakokonaisuus: tuottaja Jaana Rantala Juhlapuhe: Ulkoministeriön protokollapäällikkö Mikko Jokela TURUN MERIMIESKIRKKO Suikkilantie Avoimet ovet sunnuntai 8.8. Merimiespapit saarnaavat Turussa Mikaelin, Martin, Paattisten sekä Ruskon ja Liedon kirkoissa klo 10 alkavissa jumalanpalveluksissa. Mikaelinkirkossa saarnaa pääsihteeri Sakari Lehmuskallio. ILMOITTAUTUMINEN Kiertoajelulle ja tilaisuuksiin turku@merimieskirkko.fi tai / Satu Oldendorff PÄÄJUHLAN OHJELMA Nuortuvaa vanhusta iloisen merellisissä tunnelmissa juhlii joukko opiskelijoita, näyttelijöitä, soittajia, laulajia ja tanssijoita. Luvassa ikimuistoisia hetkiä ja yllätyksiä. Tuotantotiimissä mm. Markku Tuulenkari, Tanssiteatteri Eri ja Jaana Rantala. MESSISSÄ MERELL Ä SUOMEN M ERIMIESKIRKKO Merimieskirkko 135 v. juliste JA KULKIJAN MA JA MAISSA 135 KANSSA VUOTTA 60