IISALMI, KIURUVESI, SONKAJÄRVI, VIEREMÄ

Transkriptio

1 1 Sosiaali ja terveydenhuollon sekä ympäristöterveydenhuollon ja suojelun järjestämissuunnitelma vuosille IISALMI, KIURUVESI, SONKAJÄRVI, VIEREMÄ

2 1. Johdanto Keskeiset lainsäädännön uudistukset (v )... 4 Terveydenhuoltolaki... 4 Päivystysasetus... 5 Laki kotikuntalain muuttamisesta... 5 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta ja iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista eli vanhuspalvelulaki... 5 Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi... 6 Vammaispalvelulain ja kehitysvammalain yhdistäminen... 7 Nuorisotakuu... 7 Tietohallintolaki Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus KASTE- ohjelma v sekä Itä- ja Keski- Suomen toimeenpanoohjelma Järjestämissuunnitelman perustelut Väestö ja väestörakenteen muutos Hyvinvointi ja terveys sekä terveyserot Palvelujen laatu, vaikuttavuus ja saatavuus Kuntien rahoituspohja Kunta-Maiseman suositukset palvelujen ja kustannusten tehostamiseksi Yhteistyö SOTE kuntayhtymän ja jäsenkuntien välillä Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Pakolaisten kotouttaminen Yhteistyö sairaanhoitopiirin ja muiden keskeisten sidosryhmien kanssa Tavoitetila vuonna Yhteisiä palvelurakenteen tavoitteita vuosille Palvelujen laatu, vaikuttavuus, saatavuus ja kuntakohtaiset erot Kustannusten hallinta Järjestämissuunnitelman toteuttamisvastuut ja seuranta Liitteet: Suurtuotteen sisältö/kuvaus Palvelun järjestämistapa, palvelustrategia ja keskeiset tavoitteet

3 3 1. Johdanto Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämissuunnitelman laadinta perustuu Iisalmen ja Kiuruveden kaupunkien sekä Sonkajärven ja Vieremän kuntien allekirjoittamaan seutusopimukseen ( ) ja Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän perussopimukseen. Terveydenhuoltolain ( ) mukaan samaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymään kuuluvien kuntien on laadittava terveydenhuollon järjestämissuunnitelma, joka perustuu alueen väestön terveysseurantatietoihin ja palvelutarpeeseen. SOTE kuntayhtymän Järjestämissuunnitelmalla sovitetaan yhteen sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisen periaatteet ottaen huomioon sairaanhoitopiirin järjestämissuunnitelman linjaukset. Suunnitelman toteutumista arvioidaan vuosittain yhteistyössä jäsenkuntien kanssa ja siihen tehdään tarvittavat muutokset. Järjestämissuunnitelman valmistelun pohjana em. lisäksi ovat KuntaMaisema Oy:n vuoden 2012 tilinpäätöstietojen pohjalta tehdyt analyysit palvelurakenteesta, väestön palvelujen tarpeesta, palvelujen saatavuudesta, käytöstä, kattavuudesta ja kustannuksista. Iisalmen sairaalan toimintaa koskeva selvitys on tehty keväällä 2013 ja selvitystä käytetään sairaalan toiminnan linjauksissa. Tämä suunnitelma koskee valtuustokautta sekä vuotta Suunnitelmassa esitetään SOTE- kuntayhtymän alueen kuntien yhteisiä, kaikkia koskevia keskeisiä rakenteellisia ja toiminnallisia tavoitteita ja toiminnan painopisteitä, jotka voivat koskea myös yksittäisiä kuntia. Järjestämissuunnitelma tulee olemaan jäsenkuntien kanssa käytyjen palvelusopimusneuvottelujen pohjana sekä taloussuunnitelmien perustana SOTE kuntayhtymässä. Järjestämissuunnitelman ja kuntayhtymän strategian linjaukset tulee olla myös yhteneviä. Järjestämissuunnitelma hyväksytään jäsenkuntien ja SOTE kuntayhtymän valtuustoissa. Kuntayhtymän johtoryhmä on valmistellut järjestämissuunnitelman yhteistyössä jäsenkuntien kuntajohtajien ja kuntayhtymän asiantuntijoiden kanssa.

4 4 2. Keskeiset lainsäädännön uudistukset (v ) Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolaki Lain tarkoituksena on vahvistaa perusterveydenhuoltoa, hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä sekä edistää terveyspalvelujen saatavuutta ja tehokasta tuottamista. Lailla halutaan myös varmistaa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon tiivis yhteistyö ja asiakaskeskeisyys alkaen potilas voi valita hoitopaikkansa kaikista julkisista terveysasemista tai sairaaloista. Vuodesta 2014 alkaen potilaan oikeus valita hoitopaikkansa laajenee niin, että potilailla on mahdollisuus valita terveysasema ja erikoissairaanhoidon yksikkö kaikista Suomen julkisista terveysasemista ja sairaaloista. Terveysasemaa voi vaihtaa kirjallisella ilmoituksella enintään vuoden välein. Vaihdosta on ilmoitettava sekä uudelle että vanhalle terveysasemalle riittävän ajoissa, vähintään kolme viikkoa ennen käyntiä. Kerrallaan voi olla vain yhden terveysaseman asiakkaana. Ensihoitopalvelu liitetään kiinteäksi osaksi terveydenhuollon palvelukokonaisuutta. Järjestämisvastuu on sairaanhoitopiirillä. Sairaanhoitopiiri tekee ensihoidon palvelutasopäätöksen. Siinä määritellään toiminnan järjestämistapa, palvelun tarkempi sisältö, henkilöstön koulutusvaatimukset ja tavoitteet potilaan tavoittamisajasta. Ensihoitopalvelu on järjestettävä 39 :n mukaisesti viimeistään 1 päivästä tammikuuta Hoitotakuuta on laissa täsmennetty siten, että erikoissairaanhoidossa tarvittavat lisätutkimukset ja poliklinikkakäynnit on toteutettava 3 kk:n kuluessa siitä, kun lähete on saapunut. Lasten ja nuorten hoitoon pääsy mielenterveyspalveluihin on toteutettava 3 kk:n enimmäisajassa 23 ikävuoteen saakka. Sairaanhoitopiirin on yhteistyössä kuntien kanssa seurattava asukkaiden terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä. Sairaanhoitopiirin on tarjottava asiantuntemusta ja tukea kunnille järjestämällä koulutusta, kokoamalla hyvinvointi- ja terveysseurantatietoja sekä levittämällä kuntien käyttöön sairauksien ja ongelmien ehkäisyn näyttöön perustuvia toiminta-malleja ja hyviä käytäntöjä. Kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä on raportoitava valtuustolle vuosittain, minkä lisäksi valtuustolle on kerran valtuustokaudessa valmisteltava laajempi hyvinvointikertomus. Laki rajat ylittävästä terveydenhuollosta tulee voimaan Potilasdirektiivin lähtökohtana on, että henkilö saa hakea vapaasti terveyspalveluja toisesta EU-maasta. Potilaalla on oikeus saada hoidosta samansuuruinen korvaus kuin vastaavasta hoidosta olisi kotimaassa maksettu. Potilaalle korvataan kuitenkin vain sellainen hoito, joka on potilaan kotimaassakin korvattavaa. Lähtökohta on, että potilas maksaa hoitokustannukset aina ensin itse hoidonantajalle. Suomessa potilasdirektiivi toimeenpannaan uudella lailla rajat ylittävästä terveydenhuollosta, joka tulee voimaan vuoden 2014 alussa.

5 5 Asetus lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalveluista tuli voimaan Sairaanhoitopiirin alueella on ollut alueellinen apuvälinepalveluhanke, jonka tavoitteena on yhtenäistää palvelujen saatavuutta ja tarjota asiantuntijapalvelua kunnille. AAPA- hankkeessa on valmistunut apuvälinepalvelun rakennemuutosta koskeva suunnitelma. Apuvälineitä niiden hankintaa, säilytystä ja huoltoa sekä henkilöstöä koskeva hallinto keskitetään sairaanhoitopiirille. Toiminta hajautetaan joihinkin toimipisteisiin sairaanhoitopiirin alueella. Päivystysasetus Päivystysasetus, joka määrittelee kansalliset standardit kiireelliselle hoidolle, tulee voimaan Asetuksen mukaisesti päivystys voidaan edelleen järjestää erikseen erikoissairaanhoidolle ja perusterveydenhuollolle, tai näiden yhteispäivystyksenä. Päivystyksessä on kuitenkin oltava kaikkina vuorokauden aikoina laillistettu lääkäri, ja lisävaatimuksina vähintään tarvittaessa paikalle saatavissa virkasuhteessa oleva laillistettu lääkäri. Lisäksi päivystyksellä on oltava vastaava lääkäri, jolla on soveltuva lääketieteen erikoisalan koulutus sekä hyvä perehtyneisyys päivystyslääketieteeseen. Päivystysyksikössä on oltava myös kuvantamis- sekä laboratoriotutkimusmahdollisuudet ja röntgenkuvista on tarvittaessa saatava lausunto päivystyksellisesti. Asetuksessa annetaan lisäksi erikoisalakohtaisista edellytyksistä erikoissairaanhoidon päivystystä koskien. Asetus edellyttää myös ympärivuorokautista suun terveydenhuollon päivystystä. Laki kotikuntalain muuttamisesta Laki on tullut voimaan Kotikunnan valintaoikeus pitkäaikaisessa hoitosuhteessa: Jos henkilö on sijoitettu perhehoitoon, laitoshoitoon tai asumispalvelujen avulla järjestettyyn asumiseen muun kuin kotikuntansa alueelle, hän voi 3 :n 2 kohdan estämättä valita uudeksi kotikunnakseen sen kunnan, jonka alueella olevassa toimintayksikössä tai asunnossa hän asuu. Valintaoikeuden käyttäminen edellyttää, että hoidon tai asumisen arvioidaan kestävän tai on kestänyt yli vuoden. Henkilön kotikunta ei muutu, jos hänen asumisensa toisessa kunnassa johtuu pääasiassa hoidosta perhehoidossa tai laitoshoidossa taikka asumisesta asumispalvelujen avulla. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta ja iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista eli vanhuspalvelulaki Vanhuspalvelulaki eli laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista on astunut voimaan Laki koskee ikääntynyttä väestöä eli vanhuseläkkeeseen oikeuttavassa iässä olevia (63 v täyttäneet). Iäkäs henkilö on ikääntyneeseen väestöön kuuluva henkilö, jonka toimintakyky on heikentynyt korkean iän myötä alkaneiden, lisääntyneiden tai pahentuneiden sairauksien tai vammojen vuoksi taikka korkeaan ikään liittyvän rappeutumisen johdosta.

6 6 Lain tarkoituksena on tukea väestön hyvinvointia sekä parantaa sen mahdollisuutta osallistua elinoloihinsa vaikuttavien päätösten valmisteluun ja palvelujen kehittämiseen kunnassa. Lisäksi lain tarkoituksena on parantaa iäkkään henkilön mahdollisuutta saada laadukkaita sosiaali- ja terveyspalveluja sekä vahvistaa hänen mahdollisuuttaan vaikuttaa hänelle järjestettävien palvelujen sisältöön ja toteuttamistapaan. Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi Kesällä 2013 STM ja Kuntaliittoon on julkaissut uudistetun laatusuosituksen ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi (aikaisempi suositus on vuodelta 2008). Suosituksen tarkoituksena on tukea vanhuspalvelulain toimeenpanoa. Tavoitteena on turvata mahdollisimman terve ja toimintakykyinen ikääntyminen. Toimintakykyinen vanhuus parantaa elämänlaatua, vähentää sosiaali- ja terveyspalvelujen tarvetta ja hillitsee hoitokustannusten kasvua. Laatusuosituksessa on hyödynnetty uusin tutkimustieto ja otettu huomioon yhteiskunnan muutokset. Tavoitteena on tukea kuntia väestörakenteen muutoksessa ja vanhuspalvelulain toimeenpanossa. Laatusuositus pitää tärkeänä, että kunnat varautuvat kaikessa toiminnassaan ikärakenteen muutoksiin ja turvaavat laadukkaat ja oikea-aikaiset palvelut iäkkäille. Laatusuositus tukee tässä tehtävässä kuntapäättäjiä. Se on tarkoitettu myös sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajien ja kolmannen sektorin toimijoiden käyttöön. Laatusuositus tarkastelee ikääntyneiden terveyden ja toimintakyvyn lisäksi osallisuutta, asumista, palveluja sekä hoiva- ja hoitopalvelujen henkilöstöä ja johtamista. Näistä esitetään suosituksia ja tavoitteita, joiden toteutumista seurataan valtakunnallisesti ja paikallisesti. Laatusuositus korostaa iäkkäiden osallisuuden vahvistamista. Tarvitaan aitoa yhdessä tekemistä niin, että kaikessa kehittämisessä ja päätöksenteossa kuuluu iäkkäiden ääni. Palvelujen rakennetta ja toimintatapoja on kunnissa muutettava niin, että kotiin annettavaa tukea lisätään ja monipuolistetaan. Erityisen tärkeää on lisätä erilaisia kuntoutuspalveluja. Kotona pärjääminen mahdollisimman pitkään on ikäihmisten oma toive. Laatusuositus korostaa myös ravitsemuksen ja liikunnan merkitystä hyvinvoinnin keskeisinä osatekijöinä. Hoiva- ja hoitopalveluissa tarvitaan riittävästi henkilöstöä, joka vastaa asiakkaiden toimintakykyä ja palvelujen tarvetta. Laatusuosituksessa on suositus henkilöstön kohdentamisesta kotihoidossa sekä henkilöstö-mitoituksista tehostetussa palveluasumisessa, laitoshoidossa ja terveys-keskuksen pitkäaikaishoidossa. Sosiaali- ja terveysministeriö seuraa henkilöstön määrän ja tehtävärakenteen kehitystä muun muassa vanhuspalvelulain seurantakyselyjen kautta. Ensim-

7 7 mäinen kysely kunnille ja toimintayksiköille toteutettiin keväällä 2013, ennen vanhuspalvelulain voimaantuloa, ja seuraava kysely toteutetaan syksyllä Vammaispalvelulain ja kehitysvammalain yhdistäminen Vammaislainsäädäntö on uudistumassa osana sosiaalihuoltolain kokonaisuudistusta. Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on yhdistää nykyinen vammaispalvelulaki ja kehitysvammalaki. Työryhmän on tarkoitus laatia luonnos hallituksen esitykseksi vuoden 2014 loppuun mennessä. Vammaispalvelulain ja kehitysvammalain yhdistäminen on ollut pitkän tähtäimen vammaispoliittinen tavoite. Askeleena kohti lakien yhteensovittamista vammaispalvelulaki uudistui syksyllä Tuolloin vammaispalvelulaki säädettiin ensisijaiseksi suhteessa kehitysvammalakiin. Syksyn 2009 vammaispalvelulaki lisäsi myös merkittävästi muun muassa vammaisen henkilön oikeutta saada henkilökohtaista apua. Sosiaalihuollon yleislain valmistelu on menossa ja sen voimaantulon ajankohdaksi on arvioitu v Nuorisotakuu Hallitusohjelmaan kirjattu ja vuoden 2013 alusta täysimääräisesti voimaan tuleva nuorten yhteiskuntatakuu, jonka tavoitteena on taata koulutus-, harjoittelu-, työpaja-, kuntoutus- tai työpaikka alle 25-vuotiaille ja alle 30-vuotiaille vastavalmistuneille. Nuorten yhteiskuntatakuu merkitsee sitoutumista siihen, että kaikille nuorille saadaan työelämässä tarvittavaa osaamista ja tunnistetaan heidän tuen ja ohjauksen tarpeensa. Myös alueelliset työelämäpalvelut tulee saada riittävän kattaviksi nuorille. Jatkokoulutukseen ja työhön siirtymistä hidastavia terveys- ja mielenterveysongelmia on paljon. Suuria haasteita, joihin pyritään valtakunnallisesti hakemaan ratkaisuja, ovat sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä koulutus-paikkojen riittämättömyys, koulutuksen kohtaanto-ongelmat, oppilashuollon, opintoohjauksen ja urasuunnittelutuen riittämättömyys sekä puutteet viranomaisten vastuiden määrittelyssä. Yhteiskuntatakuussa pääpaino on oltava ennaltaehkäisevissä toimenpiteissä. Yhteiskuntatakuun täysi toteutus lähtee ajatuksesta, että palvelut näyttäytyvät nuoren kannalta selkeänä ja yhtenäisenä. Nuorten yhteiskuntatakuu edellyttää yhteiskunnalta laaja-alaista eri toimijoiden yhteistyötä ja ratkaisuja siihen, miten kaikille nuorille saadaan työelämässä tarvittavaa osaamista, miten tunnistetaan tuen tarve. Vuoden 2012 HYVIS- suunnitelmassa on yksilöity kehittämistarpeita.

8 8 Tietohallintolaki Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta, Tietohallintolaki (634/2011) Tietohallintolaki tuli voimaan Lain tarkoituksena on tehostaa julkisen hallinnon toimintaa sekä parantaa julkisia palveluja ja niiden saatavuutta. Laki painottuu erityisesti kuntien sekä valtion virastojen ja laitosten, tietojärjestelmien yhteentoimivuuden lisäämiseen. Tietohallinnolla on tärkeä rooli julkisen hallinnon palveluissa. Kyse on kokonaisvaltaisesta rakenteiden ja toimintamallien uudistamisesta sekä sähköisten asiointipalveluiden käyttöönotosta. Tekniikkaa hyödyntämällä julkisen hallinnon järjestämisvastuulla olevat palvelut kyetään tuottamaan entistä enemmän organisaatiorajat ylittävinä prosesseina julkisen hallinnon sisällä ja yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Tieto- ja viestintätekniikasta saatavien hyötyjen saavuttaminen edellyttää toimivaa paikallisen ja valtakunnallisen tason yhteistyötä, määrätietoista tietojärjestelmien yhteentoimivuuden kehittämistä sekä yhteisten palveluiden käytön lisäämistä. Tietohallintolaista tulee julkiselle hallinnolle kolme keskeistä velvoitetta - suunnitella ja kuvata tietohallintonsa julkisen hallinnon tietohallinnon kokonaisarkkitehtuurin mukaisesti - noudattaa tietojärjestelmien yhteentoimivuuden mahdollistamiseksi julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuria ja sen edellyttämiä yhteentoimivuuden kuvauksia ja määrityksiä sekä toimialakohtaisia kuvauksia ja määrityksiä, joiden sisältö määritellään asetuksissa - ottaa käyttöön sellaisia tarvitsemiaan sähköisen asioinnin ja hallinnon tukipalveluja, jotka luovat edellytykset yhteentoimivuudelle Kokonaisarkkitehtuurimenetelmällä kuvataan miten organisaation tai kohdealueen toimintaprosessit, tiedot, teknologia ja tietojärjestelmät toimivat kokonaisuutena. Kokonaisarkkitehtuuri on toiminnan kehittämismalli, joka varmistaa eri näkökulmien ja toiminnan tarpeiden yhdenmukaisen huomioimisen kaikessa toiminnan ja IT ratkaisujen kehittämisessä. menetelmällä varmistetaan toiminnan kehittyminen ja toiminnassa tarvittavien välineiden palvelevuus. kokonaisarkkitehtuurimalli on johdon ja tietohallinnon yhteinen kehittämis- ja johtamismenetelmä, jolla määritetään toimintaa tukeva yhtenäisen tieto- ja viestintäteknisen ympäristön tavoitetila ja huolehditaan, että tämä tavoite saavutetaan. Julkisen hallinnon viranomaisen on aloitettava kokonaisarkkitehtuurin kuvauksen laatiminen kuuden kuukauden kuluessa ja saatettava työ loppuun kolmen vuoden kuluessa asiaa koskevan valtioneuvoston asetuksen voimaantulosta (asetusta ei vielä ole annettu).

9 9 2. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus SOTE -palvelurakenneuudistuksen toteuttamiseksi säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, rahoitusta, kehittämistä ja valvontaa koskeva laki, jonka kirjoittamista varten on tarkoitus asettaa työryhmä maaliskuussa 2013 alkaen. Lain on tarkoitus tulla voimaan vuonna Uudistuksen tavoitetila: - Riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut toteutetaan yhdenvertaisesti koko maassa. - Nykyisin riittämättömästi toimivien peruspalvelujen vahvistaminen. - Vahvistetaan ja monipuolistetaan lähipalveluja sekä parannetaan asiakaskeskeisten palvelu- ja hoitopolkujen toimivuutta. - Päävastuu sosiaali- ja terveydenhuollosta on perustasolla. Sitä tukee alueellinen erityisvastuutaso. Perustason toimijat tekevät erityisvastuualueittain keskinäistä yhteistyötä ja yhteistyötä erityisvastuutason kanssa. - Uudistuksessa kaikkien kunnallisten sote -toimijoiden tehtävät ja palvelujärjestelmän ohjaus määritellään nykytilaan verrattuna uudestaan. - Sote -päätökset tukevat kuntarakenteen muutoksia. 3. KASTE- ohjelma v sekä Itä- ja Keski- Suomen toimeenpano-ohjelma Kaste on sosiaali- ja terveydenhuollon pääohjelma, jolla on selkeät tavoitteet. Se toteuttaa hallitusohjelmaa ja sosiaali- ja terveysministeriön strategiaa. Ohjelma on osin jatkumoa kaudella käynnistetylle kehittämistyölle. Painopistettä siirretään ongelmien hoidosta fyysisen, henkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin aktiiviseen edistämiseen ja ongelmien ehkäisemiseen koko väestössä. Kaste-ohjelman tavoitteet: 1. hyvinvointi- ja terveyserot kaventuvat - riskiryhmien osallisuus, hyvinvointi ja terveys paranevat - ehkäisevä työ ja varhainen tuki ovat vaikuttavia - lähisuhde- ja perheväkivalta on vähentynyt 2. sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteet ja palvelut on järjestetty asiakaslähtöisesti - asiakkaat luottavat palveluiden laatuun ja vaikuttavuuteen - johtamisella turvataan toimivat palvelut sekä osaava ja hyvinvoiva henkilöstö

10 10 Osaohjelmat: I) Riskiryhmien mahdollisuutta osallisuuteen, hyvinvointiin ja terveyteen parannetaan II) Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluja uudistetaan III) Ikäihmisten palveluiden rakennetta ja sisältöä uudistetaan IV) Palvelurakennetta ja peruspalveluja uudistetaan V) Tieto ja tietojärjestelmät saatetaan asiakkaiden ja ammattilaisten tueksi VI) Johtamisella tuetaan palvelurakenteen uudistamista ja työhyvinvointia Tarkoituksena on, että valtakunnalliset, alueelliset ja paikalliset toimijat tekevät yhteistyötä, jotta uudistukset toteutuvat. Hyvien käytäntöjen luomiseen ja toteuttamiseen kunnat ja kuntayhtymät voivat hakea valtionavustusta. 4. Järjestämissuunnitelman perustelut Väestö ja väestörakenteen muutos Väestöä ja väestörakennetta kuvataan ikäryhmäkohtaisilla väestötiedoilla, väestön koulutustasolla ja väestön huoltosuhteella. Väestön ikärakenne ja osuus väestöstä, yli 65 -vuotiaat Ikäluokat yht. yli 65-v yli 65 (%) yli 75 v yli 75 (%) yli 85 (%) Iisalmi , ,05 2,92 Kiuruvesi , ,14 4,07 Sonkajärvi , ,97 3,5 Vieremä , ,4 3,02 Kuntayhtymän toiminta-alue yht , ,2 3,26 Yli 65-vuotiaiden osuus on kasvanut vuodesta ,7 %. Valtakunnallinen keskiarvo yli 65 v on 18,7 % väestöstä. Sonkajärvi, Kiuruvesi ja Vieremä ovat ikärakenteeltaan vanhusvoittoisia kuntia ja Iisalmenkin yli 65 -vuotiaiden osuus on yli valtakunnallisen keskiarvon. Alle 6 -vuotiaiden osuuden valtakunnallinen keskiarvo on 7,8 % kun se alueen kunnissa on 6,3 7,2 %. SOTE- kuntayhtymän kaikissa kunnissa tulee varautua väestön vanhenemisesta johtuvaan palvelutarpeen kasvuun.

11 11 Väestömuutokset vuonna 2012 Elävänä synt. Kuolleet Kuntien välinen tulomuutto Kuntien välinen lähtömuutto Kuntien välinen nettomuutto Kok. nettomuutto Väestönlisäys Väkiluvun korjaus Luonnol. Väestönlisäys Nettosiirtolaisuus Kokonaismuutos Väkiluku Iisalmi Kiuruvesi Sonkajärvi Vieremä Kuntayhtymän alue yht Alueen väestömuutos on jo vuosia ollut negatiivinen. Vuoden 2012 aikana Iisalmen, Kiuruveden, Sonkajärven ja Vieremän väkiluku laski ja kaikissa kunnissa kuolleita oli enemmän kuin syntyneitä. Ennusteen mukaan väestön määrä alueen kunnissa vähenee ja yli 65 -vuotiaiden suhteellinen osuus kasvaa. Huoltosuhde Väestöllinen huoltosuhde = alle 15 -vuotiaita ja 65 vuotta täyttäneitä 100 työikäistä kohden e 2020e 2025e 2030e Iisalmi 0,61 0,69 0,81 0,91 0,95 Kiuruvesi 0,74 0,79 0,9 1,01 1,09 Sonkajärvi 0,7 0,8 0,96 1,08 1,17 Vieremä 0,68 0,72 0,8 0,9 0,96 Väestöllinen huoltosuhde heikkenee voimakkaasti alueen kaikissa kunnissa ollen Iisalmessa ja Vieremällä lähimpänä Pohjois-Savon ennustetta. Taloudellinen huoltosuhde ilmoittaa kunta monta työvoiman ulkopuolella olevaa (0-14 -vuotiaat, opiskelijat, koululaiset, varusmiehet, eläkeläiset ja muut työvoimaan kuulumattomat) ja työtöntä on yhtä työllistä kohti. Taloudellinen huoltosuhde v vuoden lopussa Iisalmessa 1,43, Kiuruvedellä 1,83 ja Sonkajärvellä 1,82 sekä Vieremällä1,44. Pohjois-Savon kuntien keskimääräinen huoltosuhde oli 1,48 ja koko maan 1,29. Alueen työikäisillä on enemmän huollettavia ja samalla suurempi palvelujen rahoitusvastuu kuin maakunnassa ja maassa keskimäärin. Huoltosuhde muuttuu erityisesti kasvukeskusten ulkopuolella nopeasti negatiiviseksi väestön ikääntymisen ja työikäisten osuuden vähenemisen seurauksena. Työpanosten supistuminen alueella aiheuttaa kovia vaatimuksia tuottavuudelle, julkiselle palvelutuotannolle ja palveluiden aluekoolle. Tilanne on muutoinkin otettava huomioon palveluja suunnattaessa ja kehittäessä.

12 12 Työttömyysaste Työttömyysaste % v Työttömät työnhakijat keskimäärin/kk v Alle 25 v. työttömät v Iisalmi Kiuruvesi 11, Sonkajärvi 14, Vieremä Hyvinvointi ja terveys sekä terveyserot Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 % alkoholina oli v Iisalmessa 10,3, Kiuruvedellä 7,5 Sonkajärvellä 4,3 ja Vieremällä 4,2 litraa. Valtakunnallinen keskiarvo on 7,7 litraa. Iisalmessa alkoholijuomien myynti ylittää tuntuvasti valtakunnallisen keskiarvon. Sonkajärvellä on kaksi ja Vieremällä yksi Alkon jakelupiste. Sosiaalipäivystyksen tapauksia oli alueella v yhteensä 1093, joista sosiaalipäivystys on aktiivisesti osallistunut 589 tapaukseen. Yhteydenotoissa on erityisesti noussut lasten huoltoon ja tapaamiseen liittyvät yhteydenotot. THL:N kuntakohtaiset sairastavuusindeksit Terveyden ja hyvinvoinnin laitokset mukaan sairastavuusindeksit Pohjois- Savossa ovat koko maata keskimääräistä suuremmat. Sairastavuusindeksissä koko maan keskiarvoa kuvaava lukema on sata, johon kuntia ja kaupunkeja verrataan. Arvon ollessa yli sata tilanne on heikompi kuin koko maassa keskimäärin. Tulee kuitenkin huomioida, että osaan indekseistä vaikuttaa kunnassa tai kaupungissa saatavilla olevat palvelut ja osassa on tilastoihin vaikuttavia taustatekijöitä. Esimerkiksi TULE -indeksiin vaikuttavat niin sanotun eläkeputken käyttö tai julkisen sektorin ammatilliset eläkeikärajat. Sairastavuusindeksi yht. v Ikävakioitu (Indikaattori on koostettu 7 eri sairausryhmästä) Iisalmi 125 Kiuruvesi 138,4 Sonkajärvi 132 Vieremä 121,2

13 13 Mielenterveysindeksi v ikävakioitu Indikaattori kuvaa kolmen ulottuvuuden mielenterveyden ongelmia suhteutettuna vastaavan ikäiseen väestöön. Iisalmi 132,9 Kiuruvesi 139,6 Sonkajärvi 158,2 Vieremä 101,1 Sepelvaltimotauti-indeksi v ikävakioitu Indikaattori ilmaisee sepelvaltimotautitapahtumien ensi- ja uusintadiagnooseilla (akuutit sydäninfarktit (I21-I22) angina pectoris (I20.0), sekä kuolemansyyt (I20-I25, I46, R96, R98) yleisyyden vuotiailla suhteutettuna vastaavanikäiseen väestöön ja edelleen koko maan tasoon (koko maa=100 Iisalmi 120,1 Kiuruvesi 129,2 Sonkajärvi 160,6 Vieremä 110,7 Syöpätauti-indeksi v ikävakioitu Indikaattori ilmaisee syövän esiintyvyyden 0-79-vuotiaiden suhteutettuna vastaavanikäiseen väestöön ja edelleen koko maan tasoon (koko maa=100). Iisalmi 97 Kiuruvesi 102,9 Sonkajärvi 92,5 Vieremä 98 Aivoverisuonisairausindeksi v ikävakioitu Indikaattori ilmaisee aivohalvaustapahtumien kuolemaan tai sairaalahoitoon johtaneiden ensikohtausten yleisyyden vuotiailla suhteutettuna vastaavanikäiseen väestöön ja edelleen koko maan tasoon (koko maa=100). Iisalmi 105,7 Kiuruvesi 126,4 Sonkajärvi 95,7 Vieremä 97,9 TULE indeksi v ikävakioitu Indikaattori ilmaisee tuki- ja liikuntaelinsairauksien vuoksi työkyvyttömyyseläkkeellä vuoden lopussa olleiden vuotiaiden osuuden suhteutettuna vastaavanikäiseen väestöön ja edelleen koko maan tasoon (koko maa=100).

14 14 Iisalmi 158,8 Kiuruvesi 196,5 Sonkajärvi 152,4 Vieremä 196,7 Tapaturma indeksi ikävakioitu Indikaattori ilmaisee vuoden aikana päädiagnoosilla vammat, myrkytykset ja eräät muut ulkoisten syiden seuraukset sairaalahoidossa olleiden vuotiaiden potilaiden osuuden suhteutettuna vastaavanikäiseen väestöön ja edelleen koko maan tasoon (koko maa=100). Iisalmi 93,2 Kiuruvesi 126,2 Sonkajärvi 121,4 Vieremä 98,5 Dementia indeksi v ikävakioitu Indikaattori ilmaisee Alzheimer-tautiin myönnettyjen reseptilääkekorvausoikeuksien määrän suhteutettuna väestöön ja edelleen koko maan tasoon (koko maa=100. Iisalmi 142,7 Kiuruvesi 75,8 Sonkajärvi 92,9 Vieremä 110,4 Kustannuspainotettu indeksi ikävakioitu Terveydenhuollon suorien kustannusten sairausryhmäkohtaisessa määrittelyssä on käytetty Kiiskisen ym laskelmia sekä THL:n 2011 raportin tietoja somaattisesta erikoissairaanhoidosta. Suoriin kustannuksiin on sisällytetty vuodeosastohoidon ja lääkärikäyntien kustannukset, reseptilääkkeet sekä kuntoutus. Sairastavuusindeksissä mukana olevat sairausryhmät kattavat terveydenhuollon suorista kustannuksista yhteensä 53,0 %. Iisalmi 124,5 Kiuruvesi 134 Sonkajärvi 127 Vieremä 122,5 Alueen kunnat ovat sairastavuudeltaan valtakunnallisen keskitasoa sairaampia. Alueen kunnissa on huomattavan korkea TULE- indeksi (tuki- ja liikuntaelinsairaudet) ja vastaavasti huomattavan matala syöpätauti-indeksi Kiuruvettä lukuun ottamatta. Mielenterveysindeksi on Vieremää lukuun ottamatta korkea ja tapaturma indeksi on Iisalmessa ja Vieremällä alle maan keskiarvon. Kuntien kesken on suuria vaihteluja; esimerkiksi dementia- indeksi on Iisalmessa lähes kaksinkertainen Kiuruveteen verrattuina. Iisalmen korkeaan indeksilukuun vaikuttaa parempi diagnostiikka.

15 15 Kustannukset kunnissa ovat myös indeksitarkastelussa selvästi korkeampia kuin koko maassa. Lasten ja nuorten hyvinvointi Lasten ja nuorten hyvinvointia on selvitetty ja kehittämistoimenpiteitä hyvinvoinnin parantamiseksi on esitetty kuntien ja SOTEn valtuustojen v hyväksymässä HYVIS suunnitelmassa. Palvelujen laatu, vaikuttavuus ja saatavuus Palvelujen laatua, vaikuttavuutta, saatavuutta ja alueellisia eroja kuvataan mm. seuraavilla indikaattoreilla: - Asiakaspalautteessa havaittu tyytyväisyys palveluihin - Potilas- ja sosiaaliasiamiesraportit - Terveydenhuollon hoitoon pääsyn aikarajat - Toimeentulotuen käsittelyajat - Vanhuspalvelujen tarpeen arvioinnin määräajat Potilasasiamiestoiminta oli ostopalveluna vuosina Vuodesta 2013 lähtien palvelu tuotetaan omana toimintana. Vuoden 2012 aikana yhteydenottojen määrä potilasasiamieheen on tasaantunut. Vuosina 2010 ja 2011 yhteydenottojen määrän voimakasta kasvua saattaa selittää aktiivinen tiedottaminen toiminnasta. Iisalmen terveyskeskuksessa yhteydenottojen määrä potilasasiamieheen (71) oli lähes sama verrattuna vuoteen 2011 (73). Suurin yhteydenottojen syy oli hoito ja menettely. Iisalmen sairaalan yhteydenottojen määrä potilasasiamieheen (175) oli kasvanut verrattuna vuoteen 2011 (155). Suurin yhteydenoton syy oli hoito ja menettely. Potilasvahinkoepäily oli 60 kertaa. Huomiota kiinnittää vuoden 2012 aikana Iisalmen sairaalan potilasvahinkoepäilyjen määrän kaksinkertaistuminen verrattuna vuoteen Kiuruveden terveyskeskuksessa yhteydenottojen määrä potilasasiamieheen oli (55) oli kasvanut verrattuna vuoteen 2011 (30). Yhteydenottojen suurin syy oli hoito ja menettely. Sonkajärven terveyskeskuksessa yhteydenottojen määrä oli vuonna 2012 (10) ja laskenut vuoteen 2011 (16) verrattuna. Vieremän terveyskeskuksessa yhteydenottojen määrä oli vuonna 2012 (14) ja kasvanut vuoteen 2011 (8) verrattuna. Yleisin syy Sonkajärvellä ja Vieremällä oli potilasvahinkoepäily. Sosiaaliasiamiestoiminta on ollut ostopalveluna vuodesta 2010 lähtien. Yhteydenottoja sosiaaliasiamieheen on ollut SOTE - kuntayhtymän toisena toimintavuotena kohtalaisen paljon. Yhteydenottojen määrä on kääntynyt laskuun vuoden 2012 aikana. Yhteydenottoluvut ovat vertailukuntiin nähden keskimääräisiä. Vuoden 2012 aikana sosiaaliasiamieheen otti Iisalmessa yhteyttä 54 asiakasta, Kiuruvedellä 15 asiakasta, Sonkajärvellä 7 asiakasta ja Vieremällä 3 asiakasta. Eniten yhteydenottoja on tullut vanhus- ja kuljetuspalveluja sekä toimeentulotukea koskien. Vanhuspalveluissa on vuosien 2011 ja 2012

16 16 aikana tehty palvelurakennemuutoksia. Myös palvelujen tuottamisen käytäntöjä ja toimintatapoja sekä kuntalaisiin kohdistuvien tukien ja avustusten myöntämiskriteerejä on yhtenäistetty, mikä on jossakin määrin aiheuttanut tyytymättömyyttä. Kokonaisuutena Ylä-Savon Sote kuntayhtymän sosiaalikeskuksissa henkilöstöresurssit ovat riittävät ja siellä pystytään toimimaan lain mukaisissa määräajoissa. Potilas- ja sosiaaliasiamiehen raportin pohjalta kehittämisehdotuksia: 1) Tiedottaminen potilas- ja sosiaaliasiamiehen tehtäväkuvasta ja toimintaalueesta, jolloin palvelu kohdistuu asiamiehen tehtäväkuvan mukaisiin asioihin 2) Viranomaiset voisivat nykyistä enemmän käyttää sosiaaliasiamiehen asiantuntijuutta sosiaalityön pulmallisissa kysymyksissä. Hoitoon pääsy ja jonotusajat koskevat kiireettömän hoidon tarpeen arviointia ja toteuttamista perusterveydenhuollossa ja peruserikoissairaanhoidossa. Hoitoon pääsy tarkoittaa tarpeellisten ja oikea-aikaisten terveyspalvelujen turvaamista Suomen kuntien asukkaille ja niille ulkomaalaisille, joille annetaan terveydenhuollon palveluita EU-säädösten tai sosiaaliturvasopimusten perusteella. Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän hoitoon pääsy vuoden perusterveydenhuollon hoitoon pääsy toteutuu kaikkien palvelujen kohdalla paitsi suun terveydenhuollossa 178 potilaan kohdalla. Hoitoon pääsy jonoja puretaan palvelusetelin ja ostopalvelujen avulla. Puheterapiassa hoitoon pääsy selvästi parantunut ja tutkimusjonossa on vain yksi lapsi. Erikoissairaanhoidon ja mielenterveystyön hoitoon pääsy toteutuu. Toimeentulotuen käsittelyajat ovat suositusten mukaiset. Vanhuspalveluiden, vammaispalveluiden ja lastensuojelun tarpeen arvioinnin määräajat toteutuvat Kuntien rahoituspohja Kuntien rahoituspohjaa kuvataan kuntien asukkaisiin suhteutetuilla verotulo- ja valtionosuustilastoilla. sotenetto Valtionosuudet Asukasluku Verotulot velka / asukas menot toimeentulotuki /asukas /asukas (kokonaisv.) /asukas /asukas erik.sh:n nettomenot /asukas SOTE ky alue Iisalmi Kiuruvesi Sonkajärvi Vieremä *) tilastointi perustuu sote-menojen osalta kuntayhtymän tilinpäätökseen. Valtakunnallista tilastokeskuksen tietoa ei ole vielä käytettävissä.

17 17 Alueen kuntien tulovero % v on Iisalmessa, Kiuruvedellä ja Vieremällä 19,75 ja Sonkajärvellä 20,50. Pohjois-Savon maakunnan keskiarvo on 19,81 ja koko maan keskiarvo on 19,38. SOTE kuntayhtymän toiminnan aikana on tehty palvelurakenteen yhtenäistämistä kaikkien kuntien alueella. Laitoshoitoa on purettu kaikissa kunnissa ja tavoitteena on valtakunnallinen taso hoidon porrastusta kuvaavien indikaattoreiden osalta. Sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaismenot vaihtelevat vuoden 2012 tilinpäätöksen mukaan 3176 :sta (Vieremä) :oon (Sonkajärvi) asukasta kohti laskettuna. Vuoden 2012 valtakunnallisia tilastoja ei ole vielä käytettävissä. Aiemmin lähellä valtakunnan keskiarvoa ovat olleet Vieremä ja Iisalmi. Alueen kuntien rahoituspohja pysynee nykyisellä tasolla tai heikkenee tulevina vuosina veropohjan pysyessä nykyisellä tasolla tai heikentyessä ja valtionosuusjärjestelmän uudistuessa. Työikäisen väestön osuuden alentuessa ansioverotulojen osuus alenee ja toisaalta ikärakenteen painottuessa vanhusväestöön palvelutarve kasvaa. Edellä kuvattu kehitys edellyttää kuntayhtymän palvelurakenteen kehittämistä kevyempiin palvelurakenteisiin, toimintakyvyn ylläpitämiseen ja kotona asumisen tukemiseen mahdollisimman pitkään. SOTE- kuntayhtymän jäsenkuntien maksuosuuksien kehitys tilinpäätöksissä vuosina sekä talousarvioissa 2013 ja 2014 Jäsenkuntien maksuosuuden kehitys tilinpäätösten sekä talousarvioiden 2013 ja 2014 mukaan (1000 ) Iisalmi Kiuruvesi Sonkajärvi Vieremä Yhteensä TP TP M %(2011/2010) 3,3 2,3 1,0 4,3 2,8 TP M %(2012/2011) 4,8 3,7 3,6 6,4 4,5 TA M %( 2013/2012) -0,4-0,2-1,3 0,1-0,4 TAE 2014*) M %(2014/2013) 3,5 4,2 3,2 3,1 3,6 *) Talousarvioesityksen 2014 maksuosuuksissa oman esh:n säästötavoite( ) Kuntayhtymän oman toiminnan osalta jäsenkuntien maksuosuuden kehitys tilinpäätösten sekä talousarvioiden 2013 ja 2014 mukaan (1000 ) Iisalmi Kiuruvesi Sonkajärvi Vieremä Yhteensä TP TP M %(2011/2010) 2,7 3,7-0,1 2,5 2,7 TP M %(2012/2011) 6,4 5,6 4,1 7,2 5,9 TA M %( 2013/2012) -0,5-1,2-0,8 0,7-0,6 TAE 2014*) M %(2014/2013) 0,0 2,1 0,6 1,9 0,8 *) Talousarvioesityksen 2014 maksuosuuksissa oman esh:n säästötavoite( )

18 18 Sairaanhoitopiirin ostojen osalta jäsenkuntien maksuosuuden kehitys tilinpäätösten sekä talousarvioiden 2013 ja 2014 mukaan (1000 ) Iisalmi Kiuruvesi Sonkajärvi Vieremä Yhteensä TP TP M %(2011/2010) 5,6-2,3 5,4 10,9 3,6 TP M %(2012/2011) -0,8-3,0 1,8 3,7-0,2 TA M %( 2013/2012) -0,1 3,6-3,4-2,4 0,2 TAE M %(2014/2013) 17,0 11,9 13,7 7,9 14,4 SOTEn kustannuksiin sisältyy KYS:n ennakkomaksuosuuksia v Iisalmi Kiuruvesi Sonkajärvi Vieremä Palvelujen kysyntä ja käyttö väestön ikääntymisen ja talouden taantuman seurauksena kasvaa. Kalliita ja vaikuttavia tutkimuksia ja hoitoja otetaan käyttöön oikea-aikaisesti hoitotakuun määrittelemässä ajassa, mikä hillitsee kustannuksia viiveellä. Palvelutarpeen kehitys ennakoidaan pysyvän melko stabiilina perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palveluissa. Sen sijaan vanhusten palveluissa palvelutarpeen kasvun ennustetaan nousevan voimakkaasti 2020 jälkeen. Peruspalvelujen hintaindeksin kehitys on vaihdellut viime vuosina 2,0 3,4 välillä. Ennusteiden mukaan peruspalvelujen hintaindeksi tasoittuu noin 2,1 2,3 %:in välille. Kuntatalouden kiristyessä kuntayhtymän kustannuskehitys oman toiminnan osalta ei voi ylittää jäsenkuntiensa kustannuskehityksen tasoa. Sairaanhoitopiirin kustannuskehitystä pyritään hillitsemään tuottavuusohjelmalla, mutta kustannusten kasvutekijänä on joka tapauksessa sairaanhoitopiirissä toteutetut investoinnit, jotka näkyvät merkittävänä kustannusten kasvuna vuodesta 2015 alkaen. Kunta-Maiseman suositukset palvelujen ja kustannusten tehostamiseksi Maisema-mallia on käytetty kuntayhtymän toiminnan käynnistymisestä saakka sekä toiminnan vertailupohjana muihin kuntiin tai vastaaviin organisaatioihin nähden että aiheuttamisperiaatteen mukaisina kuntien maksuosuuksien pohjana. Osavuosikatsaukset tehdään maisema-mallin suurtuotteiden mukaisesti, jolloin saadaan tieto sekä kustannuskehityksestä että palvelujen käytöstä suoritteiden mukaan.

19 19 Vuosittain tilinpäätöksen jälkeen on käytettävissä Maisemaraportti, joka sisältää palvelutoiminnan analyysin sekä kehittämisehdotukset kunkin suurtuotteen ja siihen sisältyvien palvelukokonaisuuksien osalta. Tilinpäätöksen 2012 pohjalta tehty Maisemaraportin sekä Iisalmen Sairaalan toiminnan selvityksen perusteella on esitetty seuraavia palvelurakenteen tai toimintatapojen muutoksia. Aikuissosiaalityössä työmarkkinatuen kuntaosuus on kasvanut merkittävästi ja ko. maksuosuuden pienentämiseksi on tehostettava työllistämistoimenpiteitä yhdessä jäsenkuntien kanssa. Perhepalvelujen ostopalvelupainotteisuuteen tulisi löytää muita tuotantotapoja Hoito- ja hoivapalveluissa on vahvistettava edelleen kotihoitoa o palveluasumisen, tehostetun palveluasumisen ja laitoshoidon osuuksien tulisi noudattaa kansallisia suosituksia o omaishoidon tuen linjaus tulee olla yhtenäinen koko kuntayhtymän alueella ja omaishoidon tukea tulisi vahvistaa kohdistaen tuki oikeisiin hoitomuotoihin Vastaanottotoiminnan malli tulee rakentaa siten, että päivystystoiminnan osuutta voidaan vähentää vastaamaan maan keskiarvoa Suun terveydenhuollon resursointia täydennetään mm. palvelusetelin käyttöä laajentamalla. Lisäksi toimintamalleja tulee tarkastella julkisen ja yksityisen välisillä yhteistyömalleilla, kumppanuudella tai uusilla työnjakomalleilla Akuutti- ja kuntoutuspaikkojen varaukset vastaavat palvelutarvetta ja toimintamalli rakennetaan siten, että palvelutarpeen muutoksiin voidaan reagoida joustavasti. Vammaispalveluissa ja kehitysvammahuollossa tulee vahvistaa avohuoltopainotteisuutta. Kustannustason tulisi noudattaa vastaavien palveluiden keskimääräistä tasoa. Iisalmen sairaalan toiminnan profilointi tehdään Sairaalan selvityksen pohjalta vuoden 2014 aikana. Sairaalan osastojen peruskorjaustarve ja aikataulutus arvioidaan toiminnan linjausten jälkeen. Mielenterveys- ja päihdepalvelujen osastotoiminnan mitoitus ja toiminnan sijoittaminen Iisalmen keskustan alueelle muiden ydinpalvelujen välittömään läheisyyteen saatetaan loppuun vuoden 2014 aikana. 5. Yhteistyö SOTE kuntayhtymän ja jäsenkuntien välillä Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Jäsenkuntien ja SOTE kuntayhtymän yhteinen Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma HYVIS hyväksyttiin keväällä 2012 kuntien ja SOTEn valtuustoissa. Yhteinen turvallisuussuunnitelma on hyväksyttävänä kunnissa ja SOTE kuntayhtymässä. Suunnitelmien laatimiseen ovat osallistuneet kuntien ja kuntayhtymän sekä sidosryhmien henkilöstöä laajasti. Suunnitelmissa esille nos-

20 20 tetut kehittämisehdotukset tulee huomioida sekä jäsenkuntien että SOTE kuntayhtymän toiminta- ja taloussuunnitelmassa. Vuoden 2013 aikana on valmisteltu toimintaohjelma neuvolatyölle, koulu- ja opiskeluterveydenhuollolle sekä lasten ja nuorten ehkäisevälle suun terveydenhuollolle. Terveydenhuollon asiantuntijat ovat valmistelleet toimintaohjelman yhteistyössä kuntayhtymän sosiaalitoimen ja jäsenkuntien sivistystoimen asiantuntijoiden kanssa. Tavoitteena on, että kuntayhtymän ja jäsenkuntien eri toimialojen palvelut täydentävät toisiaan ja muodostavat asiakkaan näkökulmasta eri ikävaiheet kattavan mielekkään kokonaisuuden. Toimintaohjelmalla varmistetaan, että kunnan eri osissa asuva väestö saa eri väestöryhmien tarpeet huomioiden yhtenäiset palvelut. Toimintaohjelman tulee muodostaa kaikki ikäryhmät ja palvelut kattava saumaton kokonaisuus. KASTE -ohjelma on sosiaali- ja terveysministeriön lakisääteinen strateginen ohjausväline sosiaali- ja terveyspolitiikan johtamiseen. Ohjelmassa määritellään lähivuosien sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistavoitteet ja keskeisimmät toimenpiteet, joilla ne voidaan saavuttaa. STM myöntää myös hankerahoitusta laajapohjaisiin kehittämishankkeisiin, joita valmistellaan Itä- ja Keski-Suomen aluejohtoryhmässä. Tartuntatautien torjumiseksi SOTE- kuntayhtymässä toimii nimetty seudullinen hygieniaryhmä, jossa toimii kaksi koulutettua hygieniahoitajaa ja infektiolääkäri. Kuntayhtymässä on seudulliset ja päivitetyt ohjeistukset ja suunnitelmat infektioista ja hygieniatoiminnasta. Painopistealueina ovat sairaalainfektioiden torjunta ja seuranta sekä pandemia- tilanteiden ennaltaehkäisy ja niihin varautuminen Pakolaisten kotouttaminen Jäsenkunnista Iisalmi ja Sonkajärvi ovat päättäneet ottaa vastaan kiintiöpakolaisia. Ensimmäiset kiintiöpakolaiset saapuivat Iranista tammikuussa2012, jolloin afgaanipakolaisten ryhmästä 21 sijoittui Iisalmeen ja 10 Sonkajärvelle. Pakolaisia on sittemmin tullut Iisalmeen ja Sonkajärvelle lisää niin, että heitä on vuonna 2013 yhteensä 60 henkilöä. Pakolaisten vastaanotto ja kotouttaminen edellyttää kiinteää yhteistyötä sosiaali- ja terveyspalveluissa ao. kunnan ja SOTEn kesken. Yhteistyö sairaanhoitopiirin ja muiden keskeisten sidosryhmien kanssa Sairaanhoitopiiri tuottaa erityistason erikoissairaanhoitopalvelut kunnille. SO- TE- kuntayhtymä tekee yhteistyö sairaanhoitopiirin kanssa mm. erikoislääkärisopimuksilla, ns. kumppanuuslääkäritoiminnalla, jossa lääkäri on osan viikosta työssä KYS/ Iisalmen Sairaalassa. SOTE kuntayhtymä myy erikoissairaanhoidon palveluja Ylä-Savon muille kunnille ns. sopimuskunnille ja jonkin verran ulkokunnille ja vakuutusyhtiöille. Eri-

21 21 koissairaanhoidon, erityisesti kirurgisen hoidon osalta yhteistyön jatkuminen ja jopa kasvaminen on sairaalatoiminnan jatkumisen kannalta edellytys. Sairaanhoitopiirin tulee alueellaan huolehtia tietojärjestelmien alueellisesta kehittämisestä yhteensovittamisesta. Sairaanhoitopiirillä on myös keskeinen kehittämis- ja koordinointivastuu tietohallintolain toimeenpanon ja kansallisten palvelujen koordinoinnissa (esim. Kanta- ja Kansa-palvelut). Kuntayhtymällä on nelikantasopimus sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevista ICT-palveluista Pohjois-Savon Sairaanhoitopiirin, Istekki Oy:n ja Ylä-Savon ICT-palvelujen (YSIT OY) kanssa. Kuntayhtymä on osakkaana sekä Istekki Oy:ssä että YSIT Oy:ssä. Kuntayhtymä on osakkaana myös Kuntien Tiera Oy:ssä. Kuntayhtymä voi hankkia Tiera Oy:n palveluja ja sen kilpailuttamia palveluja ns. inhousehankintana niin halutessaan. Lisäksi kuntayhtymä voi hankkia Tiera Oy:ltä asiantuntijapalveluja mm. tietohallintolain ja -asetuksen vaatimien tietohallintomallin ja kokonaisarkkitehtuurin laadintaan sekä muuhun asiantuntijapalvelutarpeeseen. ISLAB Oy omistaa lähes kaikki Itä-Suomen alueella toimivat laboratoriot terveyskeskuksissa ja sairaaloissa sekä tuottaa laboratoriopalvelut alueelle. Alueen kunnilla ei ole vaikuttamismahdollisuutta ISLABIn toimintaan muuten kuin sairaanhoitopiirin kautta. IS-Hankinta Oy on toiminut alkaen. SOTE kuntayhtymä on osakeyhtiön jäsen. Osakeyhtiö vastaa seudullisesti keskitetyistä hankinnoista, materiaalitoimen tietojärjestelmistä ja logistisista ratkaisuista. Lisäksi osakeyhtiö suorittaa muita jäsenyhteisöjen kilpailuttamisen toimeksiantoja. SOTE kuntayhtymä ostaa palveluja yksityisiltä palvelujentuottajilta mm. lääkäri- ja sosiaalipalveluja (kotihoitopalvelut, hoitokodit, asumispalvelut), terapiapalveluja sekä ateria- ja kuljetuspalveluja Sosiaali- ja terveysalan oppilaitokset, ammatti-oppilaitokset ja yliopistot järjestävät tutkintoon johtavia ja ammatillista täydennyskoulutusta. Tiivistä yhteistyötä oppilaitosten kanssa tämän hetken ja tulevaisuuden henkilöstö-resurssien turvaamiseksi on välttämätöntä tehdä. ELY- keskus on yhteistyökumppani henkilöstön rekrytointi ja työllistämisasioissa sekä syrjäytymisen ehkäisyssä. Kela on yhteistyökumppani monella tasolla: sosiaali- ja terveydenhuollossa, vajaakuntoisten työssä selviytymisessä ja syrjäytymisen ehkäisyssä. Alueen sosiaalipäivystys on järjestetty yhteistyössä muiden Ylä-Savon kuntien ja Pohjois-Savon Poliisilaitoksen kanssa. Kolmas sektori esim. Louhentupa, Perheentalo, Leppäkerttu, Touhula, Pysäkki tuottaa ydinpalveluja tukevia palveluja esim. vertaistukea kuntalaisille.

22 22 6. Tavoitetila vuonna 2017 Yhteisiä palvelurakenteen tavoitteita vuosille Terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä tuetaan jokaisessa asiakaskontaktissa ja kunnallisessa päätöksenteossa. Rakennetaan sellaisia fyysisiä ja sosiaalisia ympäristöjä, jotka ohjaavat tekemään hyvinvointia edistäviä ja terveellisiä valintoja. 2. Asiakaslähtöisyys ja asiakkaiden valinnanvapaus ohjaavat palvelutoimintaa. Asiakkaiden vaikuttamismahdollisuuksia vahvistetaan yhteistyöllä mm. järjestöjen kanssa sekä palautejärjestelmiin liittyvillä toiminnan muodoilla. (Asiakasraadit, palautekyselyt, kolmannen sektorin toimijat) 3. Väestöä kannustetaan itsestään ja läheisistään huolehtimiseen, omatoimisuuteen ja vastuunottoon sekä omasta että läheistensä hyvinvoinnista ja terveydestä. 4. Sähköisen asioinnin käyttöönottoa laajennetaan vaiheittain eri palvelumuotoihin ja vahvistamaan mm. itsehoitoa. Valtakunnalliset potilas- ja asiakastiedon sähköiset arkistot mahdollistavat asiakkaiden omien tietojen seurannan. 5. Palvelujen saatavuus toteutuu hoidon ja palvelujen saatavuuden lainsäädännön mukaisesti. Laatutasona pidetään säädösten asettamaa tasoa. Lakiin perustuvia subjektiivinen oikeuden piiriin kuuluvat palveluja tuotetaan lainsäädännön mukaisesti. Vastuut ja työnjako eri toimijoiden välillä on selkeä. 6. Palveluja käytetään yli kuntarajojen taloudellisesti ja toiminnallisesti tarkoituksenmukaisesti (potilas/ asiakasvastaanotot, vuodeosastot, hoiva ja hoito, vammaispalvelut, hammashuolto). Palvelujen käytössä ja saatavuudessa on huomioitava asiakkaan valinnanvapaus. Myös rajat ylittävä terveydenhoito on mahdollista EU-alueella. 7. Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatio toteutuu palvelutuotannossa. 8. Palvelut ovat oikea-aikaisia, oikein mitoitettuja ja vaikuttavia. Varhainen puuttuminen on ensisijaista. 9. Palvelurakenne on avohoitopainotteinen, laitoshoitoa puretaan ja hoidon porrastus toteutuu valtakunnallisten suositusten mukaisesti (indikaattorit). 10. Vuodeosastohoito on akuutti- ja kuntoutushoitoa. Lyhytaikaishoidon tulee tukea toimintakykyä ja kotona asumista 11. Vanhustenhuollon (hoito- ja hoivapalvelut) palvelurakenne tukee kotona asumista. Omaishoidon resursointia tuetaan ja kotiin annettavia tukipal-

23 23 veluja kehitetään hyödyntäen myös teknologiaa sekä monimuotoista palvelutuotantoa (palveluseteli, yksityiset ja kolmannen sektorin toimijat). 12. Palvelusetelin käytön mahdollisuus laajennetaan koskemaan laajalti kuntayhtymän palvelutuotantoa. Tavoitteena on tukea asiakkaiden valinnanvapautta, tasata ruuhkahuippuja ja turvata palvelujen saatavuus mm. hoito- ja hoivatakuun osalta. 13. Oman erikoissairaanhoidon palvelut linjataan Iisalmen Sairaalan toiminnan selvityksen perusteella keväällä Tavoitteena on turvata alueen peruserikoissairaanhoidon palvelut ja hillitä sairaanhoitopiirin palvelujen käyttöä. 14. Koljonvirran sairaalan osastotoiminnat siirretään Iisalmen keskustan alueelle muiden ydinpalvelujen välittömään yhteyteen. Tilaratkaisut pyritään varmistamaan vuoden 2014 aikana. Palvelujen laatu, vaikuttavuus, saatavuus ja kuntakohtaiset erot 1. Asiakasraati aloittaa toimintansa v Kokonaisvaltainen asiakaspalautejärjestelmä otetaan käyttöön Alueen väestön tyytyväisyys palveluihin on hyvä. Mittareina on asiakas- ja palaute, potilas- ja sosiaaliasiamiesraportit, kantelut sekä muistutukset. 2. Kuntayhtymän laatujärjestelmän valmistelu käynnistetään v Palvelujen tuottamisen käytännöt ja kuntalaisten asema palvelun saajina on pääsääntöisesti yhdenmukaiset. 4. Käynti- ja asukaskohtaisissa vertailuluvuissa ollaan valtakunnan ja Maisema kuntien keskiarvon tasolla. esim. päivystyskäynnit, laboratorio- ja kuvantamistutkimukset sekä yksikkökustannukset. 5. Kuntakohtaiset erot palvelujen tarjonnassa ja käytössä, palvelurakenteissa, laatutasossa ja kustannuksissa kapenevat. Kustannusten hallinta 1. SOTE kuntayhtymän tuottavuutta, taloudellisuutta ja tehokkuutta parannetaan palveluprosessien tarkastelulla, uusia toimintatapoja käyttöönottamalla sekä palvelurakenteita uudistamalla. Tarkastelun tulee perustua palvelutarpeen arviointiin, valtakunnallisiin tavoiteindikaattoreihin sekä muihin vertailukriteereihin. Toiminnan tehostamisessa hyödynnetään sidosorganisaatioiden kanssa tehtävää yhteistyötä. 2. Palvelujen järjestämisestä aiheutuvien kustannusten on noudatettava kuntien käytössä olevia voimavaroja. Sosiaali- ja terveystoimen suhteellinen osuus kuntien budjeteista ei kasva.

24 24 3. Jäsenkuntien maksuosuuksien kustannustason muutos sovitaan vuosittain käytävien raami- ja palvelusopimusneuvottelujen yhteydessä sekä kesken talousarviovuoden, mikäli poikkeama tehtäväalueella yli 3 %. 4. Palvelusopimukset tehdään niin, että ne muodostavat laadun ja kustannusten kannalta tasapainoisen ja realistisen kokonaisuuden. 5. Sosiaali- ja terveystoimen keskimääräiset kustannukset ovat valtakunnan keskitasoa. 6. SOTE alueen sisällä kuntakohtaisia tuoteryhmäkohtaisia kustannuksia yhdenmukaistetaan 6. Järjestämissuunnitelman toteuttamisvastuut ja seuranta Järjestämissuunnitelmassa sovittujen toimenpiteiden toteuttamisvastuu on SOTE kuntayhtymällä. Järjestämissuunnitelman tavoitteita arvioidaan vuosittain suunnitelman päivittämisen yhteydessä. SOTE kuntayhtymä antaa palautetta järjestämissuunnitelmasta johdettujen sisällöllisten tavoitteiden toteutumisesta, taloudellisesta kehityksestä sekä järjestämissuunnitelmiaan perustuvien palvelusopimusten toteutumisesta neljä kertaa vuodessa osavuosiraportissa. Osavuosiraportit käsitellään kuntayhtymän käsittelyn lisäksi jäsenkuntien kaupunkien- ja kunnanhallituksissa.