SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 1998 N:o Laki. N:o 908. kansaneläkelain 59 ja 59 a :n muuttamisesta

Transkriptio

1 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1998 Julkaistu Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 1998 N:o SISÄLLYS N:o Sivu 908 kansaneläkelain 59 ja 59 a :n muuttamisesta sairausvakuutuslain 59 :n muuttamisesta valtion vuonna 1999 kansaneläkelaitokselle suorittaman takuusuorituksen vähentämisestä vuodelta 1999 suoritettavista sairausvakuutusmaksuista, työnantajan kansaneläkemaksusta ja työnantajan lapsilisämaksusta annetun lain 3 ja 4 :n muuttamisesta kansaneläkelaissa säädettyjen eläkkeiden ja avustusten sitomisesta elinkustannuksiin annetun lain 1 a :n muuttamisesta kansaneläkelain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta kansaneläkelain 26 :n muuttamisesta eläkkeensaajien asumistukilain 6 :n muuttamisesta perhe-eläkelain muuttamisesta lapsen hoitotuesta annetun lain 2 a :n muuttamisesta vammaistukilain muuttamisesta Asetus työnantajan sosiaaliturvamaksusta annetun asetuksen 1 :n muuttamisesta Asetus maatalousyrittäjien eläkeasetuksen 1 :n muuttamisesta N:o 908 kansaneläkelain 59 ja 59 a :n muuttamisesta Annettu muutetaan 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetun kansaneläkelain (347/1956) 59 sekä 59 a :n 2 ja 3 momentti, sellaisina kuin ne ovat, 59 laeissa 307/1982 ja 1595/1991 sekä 59 a :n 2 ja 3 momentti viimeksi mainitussa laissa, seuraavasti: 59 Eläkelaitoksen rahastot ovat kansaneläkerahasto, sairausvakuutusrahasto ja eläkevastuurahasto. Sairausvakuutusrahastosta säädetään sairausvakuutuslaissa. Kansaneläkevakuutuksen menot suoritetaan kansaneläkerahastosta. Kansaneläkerahaston vieraalla pääomalla vähennetyn rahoitusomaisuuden on oltava kalenterivuoden päättyessä vähintään neljä prosenttia kansaneläkevakuutuksen vuotuisista maksetuista kokonaismenoista (rahoitusomaisuuden vähimmäismäärä). Jos kansaneläkerahaston tuotot, joihin luetaan myös 62 :n mukaiset suoritukset, eivät riitä rahoitusomaisuuden vähimmäismäärän saavuttamiseen, puuttuva osa suoritetaan valtion varoista (takuusuoritus). Valtion on suoritettava kuukausittain takuusuorituksen ennakkoa siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään. Sen lisäksi, mitä 2 momentissa säädetään valtion osuudesta kansaneläkevakuutuksen menoihin, valtion tulee suorittaa kansaneläkelaitokselle sellainen määrä varoja, että HE 179/1998 StVM 24/1998 EV 173/

2 2498 N:o 908 kansaneläkerahaston maksuvalmius on kunakin ajankohtana riittävästi turvattu (maksuvalmiussuoritus). Kansaneläkelaitokselle sairausvakuutuslain nojalla ja työnantajan sairausvakuutusmaksuina kertyvien varojen hoitamisesta säädetään sairausvakuutuslaissa. Eläkelaitoksen varat kirjataan tilinpäätöksessä enintään käypiin arvoihin. 59a Eläkevastuun laskemisessa noudatetaan soveltuvin osin eläkesäätiölain (1774/1995) 6 luvussa säädettyjä perusteita. Eläkevastuun kattamiseksi ja eläkkeiden maksamiseksi on kansaneläkerahastosta ja sairausvakuutusrahastosta suoritettava kannatusmaksua. Eläkevastuun katteeksi suoritetaan vuosittain kannatusmaksua siten, että eläkevastuusta on katettu vähintään 19 prosenttia. Eläkevastuusta voidaan kattaa enintään 41 prosenttia. Kannatusmaksulla ei tätä tasoa saa ylittää muuten kuin tilapäisesti. Tämä laki tulee voimaan 31 päivänä joulukuuta Kansaneläkerahaston rahoitusomaisuuden vähimmäismäärän saavuttamiseksi siirretään vuosina tarvittaessa sairausvakuutusrahastosta sairausvakuutuslain 59 :n 1 momentissa säädetyn rahoitusomaisuuden vähimmäismäärän ylittävästä rahoitusomaisuudesta varoja kansaneläkerahastoon. Tämän lain 59 a :n 3 momentissa säädetty eläkevastuurahaston 41 prosentin taso tulee saavuttaa vuoden 2010 loppuun mennessä. Eläkevastuurahastoon voidaan suorittaa enemmänkin kannatusmaksua kuin kattamistason tasasuhteinen saavuttaminen edellyttää, jos se tapahtuu eläkelaitoksen sijoitus- ja käyttöomaisuuden siirroilla ja niihin tehtävillä arvonkorotuksilla.

3 2499 N:o 909 sairausvakuutuslain 59 :n muuttamisesta Annettu muutetaan 4 päivänä heinäkuuta 1963 annetun sairausvakuutuslain (364/1963) 59, sellaisena kuin se on laeissa 646/1966, 591/1967, 471/1981, 1255/1989, 1596/1991 ja 1714/1991, seuraavasti: 59 Sairausvakuutuksen menot suoritetaan sairausvakuutusrahastosta. Sairausvakuutusrahaston vieraalla pääomalla ja varauksilla vähennetyn rahoitusomaisuuden on oltava kalenterivuoden päättyessä vähintään kahdeksan prosenttia sairausvakuutuksen vuotuisista maksetuista kokonaismenoista (rahoitusomaisuuden vähimmäismäärä). Jos sairausvakuutusrahaston tuotot eivät riitä rahoitusomaisuuden vähimmäismäärän saavuttamiseen, puuttuva osa suoritetaan valtion varoista (takuusuoritus). Valtion on suoritettava kuukausittain takuusuorituksen ennakkoa siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään. Äitiys-, isyys- ja vanhempainrahoista sekä erityishoitorahoista aiheutuvat vähimmäispäivärahakustannukset rahoitetaan valtion varoista. Valtion on suoritettava kuukausittain valtion osuuden ennakkoa siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään. Sen lisäksi, mitä 1 ja 2 momentissa säädetään valtion osuudesta sairausvakuutuksen menoihin, valtion tulee suorittaa kansaneläkelaitokselle sellainen määrä varoja, että sairausvakuutusrahaston maksuvalmius on kunakin ajankohtana riittävästi turvattu (maksuvalmiussuoritus). Sairausvakuutuksen menoiksi luetaan tämän lain mukaisten menojen lisäksi 60 prosenttia kansaneläkelaitoksen hallintokustannuksista. Tämä laki tulee voimaan 31 päivänä joulukuuta Sen 59 :n 2 momentti tulee kuitenkin voimaan vasta 1 päivänä tammikuuta Sairausvakuutusrahaston rahoitusomaisuuden vähimmäismäärän saavuttamiseksi siirretään vuosina tarvittaessa kansaneläkerahastosta kansaneläkelain 59 :n 2 momentissa säädetyn rahoitusomaisuuden vähimmäismäärän ylittävästä rahoitusomaisuudesta varoja sairausvakuutusrahastoon. HE 179/1998 StVM 24/1998 EV 173/1998

4 2500 N:o 910 valtion vuonna 1999 kansaneläkelaitokselle suorittaman takuusuorituksen vähentämisestä Annettu säädetään: 1 Sen estämättä, mitä kansaneläkelain 59 :n 2 momentissa ja sairausvakuutuslain 59 :n 1 momentissa säädetään, vuonna 1999 valtio suorittaa mainituissa lainkohdissa tarkoitettua takuusuoritusta kansaneläkerahastoon ja sairausvakuutusrahastoon yhteensä 500 miljoonaa markkaa vähemmän kuin kansaneläkerahaston vieraalla pääomalla vähennetyn rahoitusomaisuuden sekä sairausvakuutusrahaston vieraalla pääomalla ja varauksilla vähennetyn rahoitusomaisuuden säädetyn vähimmäismäärän saavuttamiseksi tarvitaan. Kansaneläkelaitos vastaa 1 momentissa tarkoitetun 500 miljoonan markan rahoittamisesta omilla varoillaan vuoden 2001 loppuun mennessä ja on voimassa 31 päivään joulukuuta HE 179/1998 StVM 24/1998 EV 173/1998

5 2501 N:o 911 vuodelta 1999 suoritettavista sairausvakuutusmaksuista, työnantajan kansaneläkemaksusta ja työnantajan lapsilisämaksusta annetun lain 3 ja 4 :n muuttamisesta Annettu muutetaan vuodelta 1999 suoritettavista sairausvakuutusmaksuista, työnantajan kansaneläkemaksusta ja työnantajan lapsilisämaksusta 10 päivänä heinäkuuta 1998 annetun lain (513/1998) 3 sekä 4 :n 1 momentin 2 ja 3 kohta seuraavasti: 3 Työnantajan sairausvakuutusmaksu Sen estämättä, mitä työnantajan sosiaaliturvamaksusta annetussa laissa (366/1963) säädetään työnantajan sairausvakuutusmaksun määrästä ja perusteesta, työntekijälle vuoden 1999 aikana suoritetun ennakonpidätyksen alaisen palkan ja tuloverolain 77 :ssä tarkoitetusta ulkomaantyötulosta rahana maksetun osan yhteismäärästä peritään työnantajan sairausvakuutusmaksua. Ulkomaantyötulon rahana maksettavaan osaan ei kuitenkaan lueta työnantajan maksamia työstä johtuvien kustannusten korvauksia siltä osin kuin ne ovat tuloverolain tai sen nojalla annettujen säännösten mukaan verovapaita. Maksun suuruus on: 1) yksityiseltä työnantajalta ja sellaiselta valtion liikelaitokselta, johon sovelletaan valtion liikelaitoksista annettua lakia (627/1987), kunnalta ja kuntayhtymältä sekä kunnalliselta liikelaitokselta, evankelisluterilaiselta kirkolta, sen seurakunnalta ja seurakuntayhtymältä sekä ortodoksiselta kirkkokunnalta ja sen seurakunnalta 1,60 prosenttia; 2) valtiolta ja sen muulta laitokselta kuin valtion liikelaitoksista annetussa laissa tarkoitetulta liikelaitokselta sekä Ahvenanmaan maakunnalta 2,85 prosenttia. 4 Työnantajan kansaneläkemaksu Sen estämättä, mitä kansaneläkelaissa (347/1956) säädetään työnantajan kansaneläkemaksun määrästä ja perusteesta, työntekijälle vuoden 1999 aikana suoritetun ennakonpidätyksen alaisen palkan ja tuloverolain 77 :ssä tarkoitetusta ulkomaantyötulosta rahana maksetun osan yhteismäärästä peritään työnantajan kansaneläkemaksua. Ulkomaantyötulon rahana maksettavaan osaan ei kuitenkaan lueta työnantajan maksamia työstä johtuvien kustannusten korvauksia siltä osin kuin ne ovat tuloverolain tai sen nojalla annettujen säännösten mukaan verovapaita. Maksun suuruus on: 2) kunnalta ja kuntayhtymältä sekä kunnalliselta liikelaitokselta, evankelis-luterilaiselta kirkolta, sen seurakunnalta ja seurakuntayhtymältä sekä ortodoksiselta kirkko- HE 179/1998 StVM 24/1998 EV 173/1998

6 2502 N:o 911 kunnalta ja sen seurakunnalta 3,15 prosenttia; 3) valtiolta ja sen muulta laitokselta kuin valtion liikelaitoksista annetussa laissa tarkoitetulta liikelaitokselta sekä Ahvenanmaan maakunnalta 3,95 prosenttia. Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

7 2503 N:o 912 kansaneläkelaissa säädettyjen eläkkeiden ja avustusten sitomisesta elinkustannuksiin annetun lain 1 a :n muuttamisesta Annettu lisätään kansaneläkelaissa säädettyjen eläkkeiden ja avustusten sitomisesta elinkustannuksiin 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetun lain (348/1956) 1 a :ään, sellaisena kuin se on laissa 1496/1995, uusi 2 momentti seuraavasti: 1a Elinkustannusten muutosta laskettaessa ei oteta huomioon 1 momentissa tarkoitetuissa etuuksissa vuoden 1994 lokakuusta vuoden 1997 lokakuuhun tapahtunutta elinkustannusten nousua. Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. HE 141/1998 StVM 25/1998 EV 176/1998

8 2504 N:o 913 kansaneläkelain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta Annettu muutetaan kansaneläkelain muuttamisesta 18 päivänä joulukuuta 1995 annetun lain (1491/1995) voimaantulosäännöksen 2 momentti, sellaisena kuin se on laissa 980/1996, seuraavasti: Ennen tämän lain voimaantuloa alkanut pohjaosa ja lisäosa maksetaan lain voimaan tullessa voimassa olleen lain mukaisena. Jos eläkkeeseen ei kuulu lisäosaa, pohjaosan täysi määrä on markkaa vuodessa 1 päivästä tammikuuta 1996 tai siitä ajankohdasta, josta lisäosa lakkaa. Tätä eläkkeen määrää pienennetään 20 prosenttia 1 päivästä helmikuuta 1997 ja 1 päivästä helmikuuta Eläkettä pienennetään edelleen 17,3 prosenttia 1 päivästä tammikuuta 1999, 20 prosenttia 1 päivästä tammikuuta 2000 ja 1 päivästä tammikuuta 2001 sekä 2,7 prosenttia 1 päivästä tammikuuta Valtioneuvosto voi alentaa edellä mainittua vähennystä sellaisilla eläkkeensaajilla, joilla arvioidun kokonaiseläkkeen nettomäärä pienenisi sen vuoksi, että työntekijäin eläkelain 9 :n ja kansaneläkkeiden ja avustusten sitomisesta elinkustannuksiin annetun lain perusteella määrätyt indeksikorotukset yhteensä jäävät pienemmiksi kuin tässä momentissa tarkoitetun kansaneläkkeen vuotuinen vähennyksen määrä. Vastaavasti valtioneuvosto voi korottaa kyseistä vähennystä. Prosentti määrä lasketaan vuosien 1997 ja 1998 helmikuun alussa sekä sen jälkeen kunkin vuoden alussa edellä sanotusta markasta ottaen huomioon kansaneläkkeiden indeksisidonnaisuus. Edellä mainitulla tavalla menetellään myös, kun ennen tämän lain voimaantuloa alkanutta määräajaksi myönnettyä eläkettä jatketaan tai työttömyyseläke muutetaan työkyvyttömyyseläkkeeksi taikka työttömyys- tai työkyvyttömyyseläke muutetaan vanhuuseläkkeeksi. Pohjaosan muuttamisesta tämän voimaantulosäännöksen mukaiseksi 1 päivästä tammikuuta 1996 alkaen annetaan kirjallinen päätös vain pyynnöstä. Tässä laissa säädetyt markkamäärät vastaavat kansaneläkeindeksin sitä pistelukua, jonka mukaan vuoden 1981 maaliskuussa maksettavina olevien kansaneläkkeiden suuruus on laskettu. Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. HE 141/1998 StVM 25/1998 EV 176/1998

9 2505 N:o 914 kansaneläkelain 26 :n muuttamisesta Annettu lisätään 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetun kansaneläkelain (347/1956) 26 :n 1 momenttiin, sellaisena kuin se on laeissa 986/1988, 1491/1995 ja 979/1996, uusi 3 a kohta seuraavasti: 26 Kansaneläkettä määrättäessä otetaan huomioon henkilön jatkuvasti saama: 3 a) tapaturmavakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta annetun lain (625/1991) mukainen tapaturmaeläke ja elinkorko sekä liikennevakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta annetun lain (626/1991) mukainen ansionmenetyksen korvaus ja työkyvyttömyyseläke; a sovelletaan niissä tapauksissa, joissa 26 :n 1 momentin 3 a kohdassa tarkoitettu etuus alkaa 1 päivänä tammikuuta 1999 tai sen jälkeen. Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. HE 141/1998 StVM 25/1998 EV 176/ /121

10 2506 N:o 915 eläkkeensaajien asumistukilain 6 :n muuttamisesta Annettu muutetaan 28 päivänä heinäkuuta 1978 annetun eläkkeensaajien asumistukilain (591/1978) 6 :n 2 momentin johdantokappale sekä 5, 10 ja 12 kohta, sellaisina kuin ne ovat, 6 :n 2 momentin johdantokappale laissa 112/1982, 5 kohta laissa 1488/1995, 10 kohta laissa 985/1994 ja 12 kohta laissa 981/1996, seuraavasti: 6 Vuosituloksi ei kuitenkaan lueta (etuoikeutetut tulot): 5) työ- tai ansiokyvyn palauttamiseksi tai parantamiseksi annettavan kuntoutuksen tai koulutuksen ajalta maksettavaa etuutta lukuun ottamatta työntekijäin eläkelain 8 :n 4 momentissa tarkoitetun lain tai eläkesäännön tai eläkeohjesäännön mukaista kuntoutustukea ja tapaturmavakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta annetun lain (625/ 1991) mukaista päivärahaa, tapaturmaeläkettä ja elinkorkoa sekä liikennevakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta annetun lain (626/1991) mukaista ansionmenetyksen korvausta ja työkyvyttömyyseläkettä; 10) sosiaalihuoltolain 27 b :ssä tarkoitettuun omaishoitoa koskevaan sopimukseen perustuvaa hoitopalkkiota; 12) 2, 3, 4, 4 a ja 5 11 kohdassa etuoikeutetuiksi tuloiksi säädettyjä etuuksia vastaavia ulkomailta maksettavia etuuksia. Tämän lain 6 :n 2 momentin 5 kohdassa tarkoitettu tapaturmavakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta annetun lain ja liikennevakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta annetun lain mukainen etuus luetaan tuloksi tämän lain mukaisesti, jos etuus alkaa 1 päivänä tammikuuta 1999 tai sen jälkeen. Jos henkilö saa asumistukea tämän lain tullessa voimaan, lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain (1128/1996) mukainen lasten kotihoidon tuki ja työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain (763/1990) mukainen etuus otetaan tulona huomioon, kun asumistuki muusta syystä tarkistetaan 8 :n perusteella tämän lain tultua voimaan. Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. HE 141/1998 StVM 25/1998 EV 176/1998

11 2507 N:o 916 perhe-eläkelain muuttamisesta Annettu muutetaan 17 päivänä tammikuuta 1969 annetun perhe-eläkelain (38/1969) 15 b :n 3 momentin johdantokappale, 9, 10 ja 12 kohta sekä 30 :n 1 momentin 4 ja 5 kohta, sellaisina kuin ne ovat, 15 b :n 3 momentin johdantokappale ja 9 kohta laissa 1489/1995, 10 kohta laissa 982/1994 ja 12 kohta laissa 982/1996, 30 :n 1 momentin 4 kohta laissa 104/1990 ja 5 kohta laissa 1550/1993, sekä lisätään 28 :ään, sellaisena kuin se on mainitussa laissa 104/1990 ja laissa 947/1992, uusi 4 momentti, sekä 30 :n 1 momenttiin, sellaisena kuin se on mainituissa laeissa 104/1990 ja 1550/1993 sekä laissa 982/1996, uusi 6 ja 7 kohta seuraavasti: 15b Vuosituloksi ei kuitenkaan lueta (etuoikeutetut tulot): 9) työ- tai ansiokyvyn palauttamiseksi tai parantamiseksi annettavan kuntoutuksen tai koulutuksen ajalta maksettavaa etuutta lukuun ottamatta työntekijäin eläkelain 8 :n 4 momentissa tarkoitetun lain tai eläkesäännön tai eläkeohjesäännön mukaista kuntoutustukea ja tapaturmavakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta annetun lain (625/1991) mukaista päivärahaa, tapaturmaeläkettä ja elinkorkoa sekä liikennevakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta annetun lain (626/1991) mukaista ansionmenetyksen korvausta ja työkyvyttömyyseläkettä; 10) lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain (1128/1996) mukaista lasten kotihoidon tuen hoitolisää; 12) ulkomailta maksettavaa eläkettä ja korvausta, jos Suomea sitovista kansainvälisistä sopimuksista niin johtuu, sekä 2 5, 7 9 ja 11 kohdassa etuoikeutetuiksi tuloiksi säädettyjä etuuksia vastaavia ulkomailta maksettavia etuuksia. 28 Lapseneläkkeen perusmäärää ja täydennysmäärää ei makseta, jos niiden yhteismäärä olisi pienempi kuin 15 markkaa kuukaudessa. 30 Leskeneläkkeen täydennysmäärä määräytyy 15 b, 15 d ja 15 f :n mukaan. Eläkkeensaajan työtulosta otetaan kuitenkin vuosituloa määrättäessä huomioon vain 60 prosenttia. Työtuloksi katsotaan palkkatulo sekä se osa liike- ja ammattitulosta tai maatilataloudesta taikka muusta ansiotoiminnasta HE 141/1998 StVM 25/1998 EV 176/1998

12 2508 N:o 916 saadusta tulosta, jota on pidettävä kohtuullisena korvauksena edellä tarkoitetussa ansiotoiminnassa suoritetusta työstä. Työtuloksi katsotaan myös 4) työmarkkinatuesta annetun lain (1542/1993) mukainen työmarkkinatuki; 5) työkyvyttömyyden perusteella maksettava päiväraha tai tähän rinnastettava vuodelta tai sitä lyhyemmältä ajalta maksettava muu ansionmenetyksen korvaus kuin tapaturmavakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta annetun lain mukainen päiväraha tai liikennevakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta annetun lain mukainen ansionmenetyksen korvaus; 6) työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain (763/1990) mukainen etuus sekä muu ansioiden menetystä korvaava koulutusajalta maksettava etuus; sekä 7) lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain mukainen kotihoidon tuen hoitoraha ja osittainen hoitoraha, yksityisen hoidon tuen hoitoraha ja hoitolisä sekä kunnalliset lisät. Tämän lain 15 b :n 3 momentin 9 kohdassa tarkoitettu tapaturmavakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta annetun lain ja liikennevakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta annetun lain mukainen etuus luetaan tuloksi tämän lain mukaisesti, jos etuus alkaa 1 päivänä tammikuuta 1999 tai sen jälkeen. Jos lapsi saa eläkettä tämän lain tullessa voimaan, 28 :n 4 momenttia sovelletaan, kun eläke muusta syystä tarkistetaan seuraavan kerran lain tultua voimaan. Jos henkilö saa leskeneläkkeen täydennysmäärää tämän lain tullessa voimaan, lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain mukainen lasten kotihoidon tuki ja työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain mukainen etuus otetaan tulona huomioon, kun täydennysmäärää muusta syystä tarkistetaan perhe-eläkelain 17 :n perusteella tämän lain tultua voimaan. Tässä laissa säädetty markkamäärä vastaa kansaneläkeindeksin sitä pistelukua, jonka mukaan vuoden 1981 maaliskuussa maksettavina olevien kansaneläkkeiden suuruus on laskettu. Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

13 2509 N:o 917 lapsen hoitotuesta annetun lain 2 a :n muuttamisesta Annettu lisätään lapsen hoitotuesta 4 päivänä heinäkuuta 1969 annetun lain (444/1969) 2 a :ään, sellaisena kuin se on laissa 550/1993, uusi 2 momentti seuraavasti: 2a Hoitotukea ei makseta, jos sen määrä olisi pienempi kuin 22 markkaa kuukaudessa. Jos lapsi saa hoitotukea tämän lain tullessa voimaan, 2 a :n 2 momenttia sovelletaan, kun hoitotuki muusta syystä tarkistetaan seuraavan kerran lain tultua voimaan. Tässä laissa säädetty markkamäärä vastaa kansaneläkeindeksin sitä pistelukua, jonka mukaan vuoden 1986 tammikuussa maksettavina olevien kansaneläkkeiden suuruus on laskettu. HE 141/1998 StVM 25/1998 EV 176/1998

14 2510 N:o 918 vammaistukilain muuttamisesta Annettu muutetaan 5 päivänä helmikuuta 1988 annetun vammaistukilain (124/1988) 8, sellaisena kuin se on laissa 985/1996, sekä lisätään lakiin uusi 2 a seuraavasti: 2a Suomessa asuvalla Suomen kansalaisella on oikeus vammaistukeen, jos hän on 16 vuotta täytettyään asunut Suomessa vähintään kolmen vuoden ajan. Henkilöllä, joka ei ole Suomen kansalainen, on oikeus vammaistukeen, jos hän on 16 vuotta täytettyään välittömästi ennen etuuden alkamista asunut Suomessa yhdenjaksoisesti vähintään viisi vuotta. Henkilöllä on kuitenkin 1 momentissa säädetyn kolmen tai viiden vuoden asumisvaatimuksen estämättä oikeus vammaistukeen, jos hänen sairautensa on alkanut tai hänen vammansa on syntynyt hänen asuessaan Suomessa ja ennen kuin on kulunut viisi vuotta siitä, kun hän on täyttänyt 16 vuotta, tai jos hän on 16 vuotta täyttäessään saanut lapsen hoitotuesta annetun lain (444/1969) mukaista hoitotukea. 8 Jollei tässä laissa toisin säädetä, noudatetaan soveltuvin osin lisäksi, mitä kansaneläkelain 1 d, 35 39, 39 b, 40, 42, 43, 44 46, 67, 69 ja 75 :ssä, 79 :n 1 ja 4 momentissa sekä 80 83, 83 a, 84 86, 88 ja 88 a :ssä sekä kansaneläkelaissa säädettyjen eläkkeiden ja avustusten sitomisesta elinkustannuksiin annetussa laissa (348/1956) säädetään. HE 141/1998 StVM 25/1998 EV 176/1998

15 2511 N:o 919 Asetus työnantajan sosiaaliturvamaksusta annetun asetuksen 1 :n muuttamisesta Annettu Sosiaali- ja terveysministerin esittelystä muutetaan työnantajan sosiaaliturvamaksusta 8 päivänä joulukuuta 1978 annetun asetuksen (940/1978) 1, sellaisena kuin se on asetuksessa 1281/1997, seuraavasti: 1 Sosiaaliturvamaksun suuruus vuoden 1999 aikana työntekijälle suoritetun ennakonpidätyksen alaisen palkan ja tuloverolain (1535/1992) 77 :ssä tarkoitetusta ulkomaantyötulosta rahana maksetun osan yhteismäärästä on: 1) yksityisellä työnantajalla ja valtion liikelaitoksista annetussa laissa (627/1987) tarkoitetulla valtion liikelaitoksella: a) 4,00 prosenttia; b) 5,60 prosenttia, jos liiketoimintaa harjoittavan työnantajan, joka on velvollinen suorittamaan valtiolle tuloveroa, tai tuloverolain 4 :n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun liiketoimintaa harjoittavan elinkeinoyhtymän vuodelta 1997 toimitettua verotusta varten antamassa veroilmoituksessa ilmoitettujen kuluvan käyttöomaisuuden hankintamenoista tekemien säännönmukaisten poistojen määrä on suurempi kuin markkaa ja samalla vähintään 10 ja enintään 30 prosenttia samana verovuonna maksetuista palkoista; tai c) 6,50 prosenttia, jos b alakohdassa tarkoitettujen poistojen määrä on suurempi kuin markkaa ja samalla yli 30 prosenttia sanottuna aikana maksetuista palkoista; 2) kunnalla ja kuntayhtymällä sekä kunnallisella liikelaitoksella, evankelis-luterilaisella kirkolla, sen seurakunnalla ja seurakuntayhtymällä sekä ortodoksisella kirkkokunnalla ja sen seurakunnalla 4,75 prosenttia; ja 3) valtiolla ja sen muulla laitoksella kuin valtion liikelaitoksista annetussa laissa tarkoitetulla liikelaitoksella sekä Ahvenanmaan maakunnalla 6,80 prosenttia. Jos työnantajan tilikausi ei ole päättynyt vuonna 1997, yksityisen työnantajan sosiaaliturvamaksun suuruutta määrättäessä käytetään vuoden 1996 verotusta varten annetun veroilmoituksen tietoja sekä vastaavana aikana maksettuja palkkoja. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta

16 2512 SDK/SÄHKÖINEN PAINOS N:o 920 Asetus maatalousyrittäjien eläkeasetuksen 1 :n muuttamisesta Annettu Sosiaali- ja terveysministerin esittelystä muutetaan 7 päivänä marraskuuta 1969 annetun maatalousyrittäjien eläkeasetuksen (667/1969) 1 :n 1 momentti, sellaisena kuin se on asetuksessa 85/1977, seuraavasti: 1 Sovellettaessa maatalousyrittäjien eläkelain 2 :n 2 momenttia maa jakautuu kolmeen alueeseen seuraavasti: 1) Etelä-Suomi, johon kuuluvat Ahvenanmaan, Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Itä- Uudenmaan, Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen, Kymenlaakson ja Etelä-Savon maakunnat kokonaisuudessaan; Satakunnan maakunnasta muut kunnat kuin Honkajoki, Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia, Merikarvia, Noormarkku, Pomarkku, Pori ja Siikainen; Pirkanmaan maakunnasta muut kunnat kuin Ikaalinen, Kihniö, Kuru, Mänttä, Parkano, Ruovesi, Vilppula ja Virrat; Etelä-Karjalan maakunnasta muut kunnat kuin Uukuniemi; sekä Keski-Suomen maakunnasta muut kunnat kuin Kannonkoski, Karstula, Keuruu, Kinnula, Kivijärvi, Konnevesi, Kyyjärvi, Multia, Pihtipudas, Pylkönmäki, Saarijärvi, Sumiainen, Suolahti, Viitasaari ja Äänekoski; 2) Keski-Suomi, johon kuuluvat Pohjois- Savon, Pohjois-Karjalan ja Etelä-Pohjanmaan maakunnat kokonaisuudessaan; Satakunnan, Pirkanmaan, Etelä-Karjalan ja Keski-Suomen maakunnista muut kuin Etelä-Suomeen kuuluvat kunnat; sekä Pohjanmaan maakunnasta muut kunnat kuin Kruunupyy, Luoto, Pedersöre ja Pietarsaari; 3) Pohjois-Suomi, johon kuuluvat Keski- Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakunnat kokonaisuudessaan; sekä Pohjanmaan maakunnasta muut kuin Keski-Suomeen kuuluvat kunnat. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta N:o , 2 arkkia PÄÄTOIMITTAJA JARI LINHALA OY EDITA AB, HELSINKI 1998