Yleisimmin kysytyt jatkokoulutusta koskevat kysymykset

Transkriptio

1 Kasvatustieteen laitoksen jatkokoulutusohjeita (6) Yleisimmin kysytyt jatkokoulutusta koskevat kysymykset Lue nämä ennen kuin otat yhteyttä assistenttiin tai muuhun laitoksen henkilökuntaan. Huom! Nämä periaatteet koskevat vain kasvatustieteen laitoksella tehtäviä jatko opintoja. Mikäli teet jatkoopintoja muille laitoksille, ota yhteyttä heidän assistenttiinsa. Koska jatko opinnot voi aloittaa? Jatko opinnot voi pääsääntöisesti aloittaa, kun maisterin tutkinto on valmis ja tutkintotodistus saatu, tutkimussuunnitelma ja jatko opintosuunnitelma hyväksytty ja saatu virallinen jatko opiskeluoikeus. Lisäksi opiskelijan on etsittävä tutkimussuunnitelmansa avulla ainakin yksi ohjaaja itselleen. Ns. orientoivan vuoden (ilman virallista jatko opiskeluoikeutta) voi aloittaa kun maisterin tutkinto on valmis, tutkintotodistus saatu ja alustava tutkimussuunnitelma ja jatko opintosuunnitelma tehty. Orientoivan vuoden aikana opiskelijalla on oikeus osallistua kursseille (niiden rekisteröinti tapahtuu kuitenkin vasta virallisen jatko opiskeluoikeuden jälkeen) sekä saada mm. ATK kevyttunnus ja kirjastokortti. Orientoivan vuoden tarkoituksena on selventää opiskelijalle hänen mahdollisuuksiaan, halukkuuttaan ja resurssejaan jatko opintoihin sekä hioa tutkimussuunnitelma sellaiselle tasolle, että sillä on mahdollista hakea myös rahoitusta tutkimukselle. Tutkimussuunnitelman jättämisen yhteydessä tulee jättää myös kopio gradutiivistelmästä sekä gradulausunnosta. Mitä ehtoja jatko opintojen aloittamiselle on? Henkilöllä tulee olla maisterin tutkinto tai vastaavat tiedot sekä pääsääntöisesti vähintään aineopinnot kasvatustieteessä/aikuiskasvatustieteessä. (Kasvatustieteen syventävien opintojen suorittamisvaatimus on tapauskohtainen. Kuitenkin mikäli maisterin tutkintoon ei sisälly selkeästi syventäviä opintoja jostakin oppiaineesta, syventävät opinnot vaaditaan varmasti.) Lisäksi vaaditaan hyvä ja korkeatasoinen tutkimussuunnitelma, relevantti kasvatustieteellinen tutkimusaihe, kyky ja innostus jatko opintoihin sekä realistinen valmistumissuunnitelma. Pitääkö olla hyvä arvosana gradusta? Kannattaa muistaa, että jatko opinnot ovat teoreettisesti vaativia, joten kannattaa miettiä ensin ovatko juuri jatkoopinnot se sopiva lisäkoulutusväylä. Pääsääntöisesti jatko opintoja ei suositella aloitettavaksi, jos gradun arvosana on alle cum laude approbaturin. Kuitenkin jos opiskelijalla on cum laude approbaturia heikompi arvosana, hän voi kompensoida tätä muilla tutkimusansioilla tai erityisen ansiokkaalla tutkimussuunnitelmalla. Tällaisilta opiskelijoilta vaaditaan ohjaajan kanssa sovittavalla tavalla ylimääräisiä metodiopintoja. Kasvatustieteen laitos Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Pedagogiska institutionen Beteendevetenskapliga fakulteteten Department of Education Faculty of Behavioural Sciences PL 9 (Siltavuorenpenger 20 R), Helsingin yliopisto Puhelin (09) , faksi (09) , PB 9 (Brobergsterassen 20 R), FI Helsingfors universitet Telefon , fax , P.O. Box 9(Siltavuorenpenger 20 R), FI University of Helsinki Telephone , fax ,

2 2(6) Mitä ohjaaja ja valvoja tarkoittavat ja mitkä heidän tehtävänsä ovat? Väitöskirjalla on oltava ainakin yksi, mieluusti kaksi ohjaajaa. Yhden ohjaajan on oltava laitoksella virassa oleva professori tai dosentti, kakkosohjaaja voi olla Helsingin yliopiston tohtori tai laitoksen tai tiedekunnan tai jopa oman yliopiston ulkopuolinen tohtori, dosentti tai professori (tästä on kuitenkin sovittava aina etukäteen, koska laitoksen on maksettava ulkopuolisille ohjaajille erikseen). Ohjaaja ohjaa ja neuvoo väitöskirjan teossa sekä hyväksyy ja valvoo jatko opintosuunnitelman opintoja sekä yleensäkin opintojen etenemistä. Valvoja on pääsääntöisesti laitoksella virassa oleva professori, joka tähän tehtävään määrätään. Ensimmäinen ohjaaja saattaa toimia myös valvojana. Valvojan tehtävät ovat hallinnollisia ja liittyvät lähinnä jatko opiskelijaksi hyväksymiseen ja väitöskirjan tarkastusprosessin eri vaiheisiin. Mistä saan itselleni valvojan ja ohjaajan/ohjaajat? Jatko opiskelijan on itse hankittava itselleen ohjaaja. Käytännössä se tapahtuu niin, että tutkimussuunnitelmavaiheessa opiskelija ottaa yhteyttä sopivaksi katsomaansa professoriin tai laitoksella virassa olevaan dosenttiin ja kysyy hänen halukkuuttaan alkaa ohjaajaksi. Valvoja nimetään laitoksen puolesta. Mitä voin odottaa ohjaajalta? Ohjaajalta voi olettaa ohjausta, neuvoja ja tukea kohtuulliseen rajaan asti. Väitöskirja on kuitenkin tekijänsä itsenäinen opinnäytetyö eli ohjaaja ei sitä tee eikä hänen velvollisuutensa ole myöskään antaa rajattomasti ohjausta. Mikäli ohjattavan työ ei edisty toivotulla tai odotetulla tavalla, ohjaajalla on oikeus kieltäytyä ohjaamasta. Myös jatko opiskelija voi ehdottaa ohjaajan vaihtoa, jos yhteistyö ohjaajan kanssa ei suju toivotulla tavalla. Tällöin hän voi kääntyä valvojansa, tai mikäli ohjaaja on myös valvoja, laitoksen johtajan puoleen. Miten tutkimussuunnitelma tehdään? Mitä siltä vaaditaan? Tutkimussuunnitelman tekemiselle ei ole valmiita ohjeita. Sen on oltava mahdollisimman napakka (4 6 sivua), informatiivinen ja korkeatasoinen. Sen on sisällettävä tutkimusaihe ja sen perustelu, keskeinen teoriatausta, metodologia (käytettävät menetelmät, aineisto, analysointitapa jos tiedossa), tutkimusongelmat tai kysymykset, kirjallisuus, eettinen puoli, aikataulutus sekä resurssisuunnitelma, jonka on sisällettävä aika ja raharesurssien arviointi. Tutkimussuunnitelma kirjoitetaan normaaleilla marginaaleilla, 1:n rivivälillä ja fonttikoolla 12. Voinko valita minkä tahansa aiheen väitöskirjaani (tai lisensiaattityöhöni)? Et aivan. Aiheen on oltava kasvatustieteellinen laajasti ymmärrettynä eli aiheen on oltava yhteydessä kasvatukseen, koulutukseen tai oppimiseen. Lisäksi aiheen on oltava tieteellisesti ja teoreettisesti riittävän haastava. Toisin sanoen kartoitus tai selvitystyyppiset tutkimukset saattavat riittää lisensiaattityöhön, mutta eivät

3 3(6) enää väitöskirjaan. Aiheen on oltava selvästi tiedekorkeakouluun sopiva, vaikka se olisikin käytännön työelämään liittyvä. Lisäksi aiheen on luonnollisesti oltava relevantti sellainen, jota kannattaa tutkia sekä sellainen, joka ei suoraan toista aikaisempaa tutkimusta. Samoin aiheen on tietenkin oltava selkeästi rajattu, väitöskirjan tasoon sopiva sekä opiskelijaa itseään kiinnostava. Teenkö väitöskirjan vai lisensiaattityön? Suositus on pääsääntöisesti tehdä väitöskirja suoraan. Siihen suunnataan myös ohjausresurssit, ja lisensiaatintyöhön on nykyisin vaikeata saada rahoitusta tutkijakouluilta tai säätiöiltä. Kuitenkin lisensiaattityö saattaa olla hyvä vaihtoehto esimerkiksi silloin, kun opiskelija tekee tutkimusta päivätyön ohessa, kun elämäntilanteet muuttuvat tai kun aihe tai opiskelijan resurssit eivät riitä väitöskirjaan saakka. Mitä voin ottaa sivuaineeksi? Sivuaineen eli jatko opintoja tukevien opintojen (20 ov) on oltava syventävän tasoisia opintoja, mutta ne voivat olla esim. kahdesta eri oppiaineesta. Toisin sanoen sivulaudaturia ei enää vaadita. Joissakin aineissa kuten työpsykologia tai naistutkimus, joissa ei varsinaisia maisterintutkintoja tehdä, voidaan erikseen sopia aineopintotasoisten kurssien sisällyttämisestä sivuainekokonaisuuteen. Usein opiskelijan on helpointa jatkaa siitä aineesta, josta perustutkinnossa on suoritettu cum laude tason opinnot. Toki voi valita jonkin muunkin aineen, mutta silloin ylimääräistä opiskelua tulee helposti perus ja/tai aineopintojen verran. Sivuaineen sopivuudesta on ehdottomasti sovittava etukäteen! Tietyissä tapauksissa (esim. ammatilliset lisensiaattityöt) voi olla mahdollista, että sivuaineeksi käyvät esim. PD opinnot tai ammatilliset opintokokonaisuudet, mutta niiden sopivuudesta on sovittava etukäteen. Jälkikäteistä hyväksymistä ei voi saada. Ne, joilta puuttuvat syventävät opinnot kasvatustieteestä (joilla on maisterin tutkinto toisesta oppiaineesta) tekevät syventävän tasoisia kasvatustieteen opintoja sivuaineena. Mitä opintoja sisällytän kasvatustieteestä vaadittuihin jatko opintoihin? Kasvatustieteen jatko opinnot sisältävät kuusi eri osa aluetta, joilta yhteensä on suoritettava vähintään 20 ov, jokaisen alueen vähimmäissuoritusmäärät on mainittu jatko opintosuunnitelmalomakkeessa. Tieteenfilosofiset opinnot suoritetaan usein osallistumalla aiheeseen liittyvään kurssiin tai ohjaajan kanssa sovittavaa kirjallisuutta suorittamalla. Metodiopinnoissa opiskelija saa valita itselleen hyödyllisiä metodiopintojen kursseja. Kannattaa valita sellaisia metodiopintokursseja tai seminaareja, jotka tukevat oman väitöskirjatyön metodologiaa.

4 4(6) Kasvatustieteen sisältöopinnot voivat sisältää osallistumista seminaareihin, luentosarjoihin ja muihin vastaaviin. Kuitenkin osan sisältöopinnoista olisi koostuttava myös uuteen, kansainväliseen, korkeatasoiseen kirjallisuuteen tutustumisesta (esim. journal artikkelit). Sisältöopinnot eivät saa sisältää perus tai aineopintotason kirjallisuutta tai täysin yleisiä teoksia tyyliin Verkko oppimisen käsikirja, joihin alaa tutkivan opiskelijan on edellytetty perehtyvän joka tapauksessa. Sisältöopinnoista keskustellaan ja ne hyväksytetään ohjaajalla. Tieteellisen kirjoittamisen opinnot koostuvat osallistumisesta joko suomenkieliselle tieteellisen kirjoittamisen kurssille tai sekä suomen että englanninkielisille tieteellisen kirjoittamisen kursseille. Opinnot voi korvata korkeatasoiseen ns. referee aikakauslehteen hyväksytyllä artikkelilla. Kansainvälinen tutkimusyhteistyö kohdan osalta suositellaan, että jokainen jatko opiskelija osallistuisi johonkin kansainväliseen konferenssiin tai seminaariin, jossa esittelisi oman paperinsa tai posterinsa. Tähän kohtaan suorituksiksi käyvät myös aktiivinen osallistuminen esim. vieraskieliseen seminaariin tai vaikkapa netissä kokoontuvaan kansainväliseen alaan liittyvään keskusteluryhmään tms. Kuitenkaan pelkkä osallistuminen esim. englanninkieliselle luentosarjalle ei riitä, vaan opiskelijalla on oltava aktiivinen osuus osallistumisessa (esim. esitelmän pito, kommentointi jne.) Seminaarityöskentely tarkoittaa osallistumista jatkokoulutusseminaareihin. Vaikka virallisesti edellytetäänkin osallistumista vain kolmen lukukauden aikana, on vahvasti suositeltavaa osallistua jatkokoulutusseminaareihin koko väitöskirjaprosessin ajan. Seminaarit ovat usein niitä, joissa oma tutkimustyö edistyy parhaiten, jossa saa ohjeistusta, neuvoja, vertaistukea ja oppii myös muiden töistä. Siksi kunnollista väitöskirjaa lienee mahdoton tehdä ilman aktiivista, pitkäjänteistä osallistumista jatkokoulutusseminaareihin. Seminaarin valitaan luonnollisesti sen mukaan, mihin aihepiiriin oma tutkimus liittyy. On mahdollista osallistua myös useamman seminaarin toimintaan. Jatko opintoja tukevat opinnot ks. kohta sivuaineen valinnasta. Lisäksi on huomautettava, että jatko opiskelija itse hankkii sivuaineeseen/sivuaineisiin mahdollisesti tarvittavat luvat ja oikeudet sekä huolehtii käytännön asioista. Jatko opintosuunnitelma on aina hyväksytettävä ohjaajalla. Yleisistä suuntaviivoista ja epäselvistä kysymyksistä ennen ohjaajan vastaanotolle menoa keskustellaan kuitenkin assistentin kanssa. Jatko opintosuunnitelma täytetään pääpiirteittäin silloin, kun haetaan virallista jatko opinto oikeutta. Luonnollisestikaan kaikkia kursseja ja kansainvälistä yhteistyötä ei voi arvioida useamman vuoden päähän. Karkea suunnitelma on syytä kuitenkin tehdä: minkä tyylisiä kursseja ja opintoja ja minä lukukautena tai lukuvuonna. Tämä auttaa opiskelijaa myös paremmin pysymään suunnitellussa aikataulussa. Tarkemmista suuntaviivoista sovitaan ykkösohjaajan kanssa (jos ohjaaja laitokselta) tai valvojan kanssa (silloin kun ohjaaja on laitoksen ulkopuolinen henkilö). Jatkoopintosuunnitelmaa voi missä vaiheessa tahansa muuttaa sopimalla ohjaajan (tai valvojan) kanssa.

5 5(6) Entä väitöskirjan kieli ja muoto, mitä niiltä vaaditaan? Väitöskirjan kielenä voi olla suomi, ruotsi tai englanti. Väitöskirja voi olla monografia tai artikkeliväitöskirja. Neuvottele vaihtoehdoista tarkemmin ohjaajasi kanssa. Mistä saan rahoituksen jatko opinnoilleni? Vastuu rahoituksesta on opiskelijalla itsellään. Osa onnistuu saamaan rahoituksen joltakin säätiöltä, tutkijakoulusta tai muusta vastaavasta. Useat tekevät jatko opintoja myös oman työnsä ohella. Ei ole kuitenkaan realistista saada jatko opintoja tehtyä kokonaan työn ohessa, vaan jossakin vaiheessa on välttämätöntä jäädä opintovapaalle tai muuten töistä pois. Siksi jatko opiskelijaksi haluavan on jo hakuvaiheessa kerrottava tutkimussuunnitelman resurssisuunnitelman kohdassa konkreettisista suunnitelmistaan opiskella osittain kokopäiväisesti. Rahoitusvaihtoehtoja ja apurahoja voi käydä etsimässä esim. seuraavasta linkistä: Kenen puoleen käännyn epäselvissä tapauksissa? Jatko opintojen aloitukseen liittyvät kysymykset Jatko opintosuunnitelmalomakkeen täyttämiseen ja vaadittaviin suorituksiin liittyvät kysymykset sekä opintojen jo alettua ohjaajasi Tutkimussuunnitelmaa koskevat yleiset kysymykset Orientoivaan vuoteen liittyvät kysymykset Jatko opiskelijoiden sähköpostilistat (jos haluat mukaan listalle tai sieltä pois tai jos sähköpostiosoitteesi muuttuu) Jatko opiskelijoista pidettävät listat: jos ohjaajasi tai valvojasi vaihtuu, yhteystietosi muuttuvat, olet jo väitellyt, arvioitu valmistumisajankohtasi muuttuu tms. o assistentti Eevastiina Gjerstad Ota yhteyttä siihen assistenttiin, jonka pääaine vastaa jatko opintojesi pääainetta: Gjerstad Eevastiina (pääaine kasvatustiede) eevastiina.gjerstad@helsinki.fi Holma Katariina (pääaine aikuiskasvatustiede) katariina.holma@helsinki.fi Mansikka Jan Erik (pääaine pedagogik ja vuxenpedagogik) jan erik.mansikka@helsinki.fi

6 6(6) Opintosuoritukset ja niistä saatavat merkinnät o Toimistosihteeri Päivi Latukka. Jos hänellä ei ole listoja ts. jos opettaja ei ole toimittanut tarvittavia tietoja, opiskelijan on otettava yhteyttä kyseisen kurssin opettajaan. Tiedekuntatasoa koskevat asiat (erit. monet hallinnolliset asiat) o Tiedekunnassa Anu Sahama, Kari Kantasalmi tai hallintopäällikkö Heljä Linnansaari Väitöskirjan valmistumiseen liittyvät ja sen jälkeiset asiat o tiedekunnan kanslia Lisensiaattityön tarkastusprosessi o tiedekunnan kanslia Lisensiaattityön käytännön järjestelyt Internetiin ja Almaan liittyvät asiat ja ongelmat o Amanuenssi Tuomo Aalto, Kari Kantasalmi sekä assistentit Väitöskirjatyöhön liittyvät sisällölliset asiat ja ongelmat o valvojasi ja ohjaajasi Väitöskirjan ja jatko opintojen eteneminen o valvojasi ja ohjaajasi Kansainväliset asiat o Turkka Lavaste ja Mirella Harri Tiedotus o Kari Kantasalmi Periaattelliset linjaratkaisut o Professori Elina Lahelma sekä laitoksen jatkokoulutuskokousten linjanvedot Mitä teen, jos huomaan, että en ole saanut merkintöjä suoritetuista kursseista? Ota yhteyttä ensin toimistosihteeri Päivi Latukkaan. Mikäli hänellä ei ole tietoja tai listoja kyseisen kurssin suorituksista, on selvintä ottaa yhteys kurssin pitäneeseen opettajaan ja kysyä asiaa häneltä.