PAREMPI SISÄILMÄ rohkeasti ennakoiden järkevästi korjaten. Parempi sisäilma -koulutuskiertue

Transkriptio

1 PAREMPI SISÄILMÄ rohkeasti ennakoiden järkevästi korjaten Parempi sisäilma -koulutuskiertue

2 KIRA - opintopolkujen ja pätevyyksien avulla parempaan sisäsisäilmaan KIRA on Rakennusteollisuuden Koulutuskeskus RATEKOn, Kiinteistöalan Koulutussäätiön ja Ammatinedistämislaitossäätiö AEL:n ammatillisen lisäkoulutuksen laadun kehittämishanke. Rahoitus hankkeeseen on saatu Opetushallituksen myöntämänä valtionavustuksena. PAREMPI SISÄILMA -koulutuskiertue on osa KIRA-hanketta. 2

3 Rakennusteollisuuden Koulutuskeskus RATEKO tarjoaa rakennusalan aikuisopiskelijoille ajankohtaisia teemakoulutuksia, henkilösertifiointeihin ja pätevöitymisiin valmentavaa ja ammatillisiin tutkintoihin valmistavaa koulutusta. RATEKO on rakennusalan ainoa ammatillinen erikoisoppilaitos. Kiinko eli Kiinteistöalan Koulutuskeskus Oy ja Kiinteistöalan Koulutussäätiö tarjoaa kiinteistöalan ajankohtaiskoulutusten lisäksi ammatillista lisä- ja täydennyskoulutusta. Kiinkon koulutusalueita ovat isännöinti ja asuminen, taloushallinto, rakennuttaminen ja suunnittelu, kiinteistönvälitys ja -arviointi, tekninen ylläpito ja kiinteistöliiketoiminta. AEL kouluttaa teollisuuden ja teknisten palvelutoimialojen ammattilaisia, asiantuntijoita ja esimiehiä. AEL tarjoaa perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintoja, sertifiointi- ja lupakoulutusta sekä kursseja. AEL:ää ylläpitää Ammattienedistämislaitossäätiö AEL.

4 Iltapäivän ohjelma klo kahvitauko klo Lainsäädännön muutokset 2. Kuka saa tutkia, suunnitella ja korjata? 3. Ennaltaehkäisyn merkitys 4. Onnistuneeseen sisäilmakorjaukseen vaikuttavat asiat Kouluttaja Pasi Haataja ins. YAMK, rakennusterveysasiantuntija ISS PROKO Oy

5 LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET

6 Sisältö 1. Muutama sana historiaa 2. Muutosten tausta 3. Maankäyttö- ja rakennuslain muutokset 4. Asetus rakentamista koskevista suunnitelmista ja selvityksistä 216/ Asetus rakentamisen suunnittelutehtävien vaativuusluokkien määräytymisestä 214/ YM ohjeet 7. Terveydensuojelulain muutos 8. Asumisterveysasetus

7 Rakentamisen lainsäädännön kehitys Rakentaminen n:o/annettu - Rakennussääntö 41/ muutos 318/ muutos 246/ muutos 363/ Asemakaavalaki 145/ muutos 243/ lisäys 80/ muutos 414/ muutos 732/ Laki rakentamisesta maaseudulla 683/ väliaikaisia poikkeuksia 706/ Asetus rakentamisesta maaseudulla 471/ muutos 780/ muutos 365/ Rakennuslaki 370/ Rakennusasetus 266/

8 Rakennuslaki 1958 Uudisrakentamiseen keskittynyt lainsäädäntö 1 luku (yleiset säännökset) 6 Taaja-asutusta älköön sallittako muodostettavaksi alueelle, jolle katujen tai teiden rakentaminen tahi vedensaannin tai viemäröinnin järjestäminen aiheuttaa kohtuuttoman suuria kustannuksia taikka joka terveydelliseltä kannalta tai muutoin on taaja-asutukseen sopimaton. 10 Jokaisessa maalaiskunnassa pitää olla rakennuslautakunta, joka käsittelee rakennustoimintaa koskevia asioita ja valvoo rakentamista sekä antaa tarvittaessa neuvoja ja ohjausta. 4 luku (yleiskaava) 34 Asemakaava on laadittava maaston, maaperän laadun ja muiden paikallisten olosuhteiden mukaan sillä tavoin, että alue tulee tarkoituksenmukaisesti käytetyksi sekä että yhtenäistä ja hyvää rakennustapaa edistetään. Sen pitää tyydyttää terveellisyyden, paloturvallisuuden, liikenteen, viihtyisyyden ja kauneuden vaatimukset.

9 Rakennuslaki 1958 Uudisrakentamiseen keskittynyt lainsäädäntö 15 luku (erinäisiä säännöksiä) 124 Rakennus on ympäristöineen pidettävä sellaisessa kunnossa, että se tyydyttää terveellisyyden, lujuuden ja paloturvallisuuden vaatimukset eikä aiheuta epäsiisteyttä tai rumenna ympäristöä. Milloin rakennus paloturvallisuuden taikka terveellisyyden tai lujuuden kannalta on vaarallinen, saa kaupungissa maistraatti ja kauppalassa järjestysoikeus sekä maalaiskunnassa lääninhallitus määrätä rakennuksen korjattavaksi tai purettavaksi.

10 Rakennusasetus 1959 Uudisrakentamiseen keskittynyt lainsäädäntö 7 luku (lupa rakentamiseen) 53 Rakennus on suunniteltu tarkoituksenmukaiseksi, rakenteet täyttävät niille asetettavat vaatimukset, ja käytetään terveydelle vaarattomia rakennusaineita Rakennuspaikka on terveellinen 8 luku (rakennustyön valvonta) 63 kaikkea sellaista vältetään, mikä muutoin saattaa aiheuttaa vaaraa rakennuksen kestävyydelle taikka haittaa siinä oleville henkilöille 9 luku (rakentamissäännöksiä) 77 Rakennus on tehtävä terveydelle vaarattomista aineista

11 Muutokset alkuun 2013 Eduskunnan täysistunto , Eduskunnan kirjelmä 5/2013 vp Eduskunta edellyttää, että hallitus ottaa jo nyt käynnissä olevissa maankäyttö- ja rakennuslain sekä rakentamismääräyskokoelman muutosten valmistelussa rakennusten terveellisyyden paremmin huomioon. Valmisteluun tulee sisältyä myös selkeät rakennusalan pätevyysvaatimukset, joiden avulla parannetaan alan osaamista ja lisätään pätevien asiantuntijoiden määrää. Pätevyysvaatimusten tulee olla myös yhdenmukaisia terveydensuojelua ja työsuojelua koskevien säädösten kanssa

12 Muutosten sisältö Laki maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta 41/2014 sekä siihen liittyvät asetukset ja ohjeet Suunnittelu- ja työnjohtotehtävien vaativuusluokat Suunnittelu- ja työnjohtotehtävien kelpoisuusvaatimukset Terveydensuojelulain muutoksen 1237/2014 mukaiset pätevyydet

13 Laki maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta 41/2014 Päätavoitteena ns. normihierarkiauudistus: Laissa perussäännökset ja asetuksenantovaltuudet Asetuksissa valtaosa rakentamisen säännöksistä Ohjeita ja oppaita yhtenäisen tulkinnan tueksi Samalla tavoitteena selkiyttää rakennushankkeeseen ryhtyvän velvollisuuksia rakennusten suunnittelua ja suunnittelijoita rakennustyönjohtoa rakennuslupamenettelyä ja rakentamisen viranomaisvalvontaa

14 Voimaan tulo Uudistettu maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) astui voimaan Lakiuudistukseen liittyvät asetukset astuivat voimaan Ympäristöministeriön ohjeet mm. suunnittelijoiden ja työnjohtajien pätevyyksistä, suunnitelmista ja selvityksistä Terveydensuojelulain (TSL) muutos astui voimaan ja asumisterveysasetus voimaan , Koskee mm. terveydensuojeluviranomaisen käyttämien ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyyksiä (tutkijat)

15 Voimaan tullet muutokset Muutokset , 131, ja 153

16 Maankäyttö- ja rakennuslaki 119 Rakennushankkeeseen ryhtyvän huolehtimisvelvollisuus Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava siitä, että rakennus suunnitellaan ja rakennetaan rakentamista koskevien säännösten ja määräysten sekä myönnetyn luvan mukaisesti. Rakennushankkeeseen ryhtyvällä on oltava hankkeen vaativuus huomioon ottaen riittävät edellytykset sen toteuttamiseen. Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava myös siitä, että rakennushankkeessa on kelpoisuusvaatimukset täyttävät suunnittelijat ja työnjohtajat ja että muillakin rakennushankkeessa toimivilla on heidän tehtäviensä vaativuus huomioon otettuna riittävä asiantuntemus ja ammattitaito.

17 Maankäyttö- ja rakennuslaki 120 Rakentamista koskeva suunnitelma Rakentamista koskevia suunnitelmia ovat rakennussuunnitelma sekä erityissuunnitelmat. Rakennussuunnitelma sisältää rakennuksen pääpiirustukset, joihin kuuluvat asemapiirros sekä pohja-, leikkaus- ja julkisivupiirustukset. Erityissuunnitelmat sisältävät tarpeelliset muut piirustukset, laskelmat ja selvitykset. Rakentamista koskevat suunnitelmat on laadittava siten, että ne täyttävät rakentamista koskevien säännösten ja määräysten sekä hyvän rakennustavan vaatimukset.

18 Maankäyttö- ja rakennuslaki 120 a Pääsuunnittelija Rakentamisen suunnittelussa on oltava suunnittelun kokonaisuudesta ja laadusta vastaava pääsuunnittelija. Pääsuunnittelijan on rakennushankkeen ajan huolehdittava, että rakennussuunnitelma ja erityissuunnitelmat muodostavat kokonaisuuden siten, että rakentamista koskevien säännösten ja määräysten sekä hyvän rakennustavan vaatimukset täyttyvät.

19 Maankäyttö- ja rakennuslaki 120 c Erityissuunnittelija Tarvittavan erityissuunnitelman laatii erityissuunnittelija. Erityissuunnittelijan on huolehdittava, että hänellä on käytössään suunnittelussa tarvittavat lähtötiedot, ja että erityissuunnitelma täyttää rakentamista koskevien säännösten ja määräysten sekä hyvän rakennustavan vaatimukset. Jos erityissuunnitelman on laatinut useampi kuin yksi erityissuunnittelija, rakennushankkeeseen ryhtyvän on nimettävä heistä yksi tämän erityisalan kokonaisuudesta vastaavaksi erityissuunnittelijaksi. Vastaavan erityissuunnittelijan on huolehdittava, että erillistehtävinä laaditut suunnitelman osat muodostavat keskenään toimivan kokonaisuuden.

20 Maankäyttö- ja rakennuslaki 121 a Laadunvarmistusselvitys Rakennusvalvontaviranomainen voi rakennusluvassa tai aloituskokouksen perusteella edellyttää rakennushankkeeseen ryhtyvältä erillistä laadunvarmistusselvitystä toimenpiteistä rakentamisen laadun varmistamiseksi. Laadunvarmistusselvitykseen on merkittävä olennaiset tiedot niistä toimista, joilla varmistetaan, että rakentamisessa saavutetaan rakentamista koskevien säännösten ja määräysten mukainen lopputulos.

21 Maankäyttö- ja rakennuslaki 122 Vastaava työnjohtaja Rakennuslupaa edellyttävässä rakennustyössä on oltava rakennustyötä johtava vastaava työnjohtaja. Toimenpidelupaa edellyttävässä työssä on oltava vastaava työnjohtaja vain silloin, kun se on kohteen käytön aikaisen turvallisuuteen tai terveellisyyteen liittyvien syiden taikka maiseman ja ympäristönäkökohtien vuoksi välttämätöntä.

22 Maankäyttö- ja rakennuslaki 122 a Erityisalojen työnjohtajat Jos rakennuslupaa edellyttävä rakennustyö tai osa siitä on vaativa, rakennusvalvontaviranomainen voi rakennusluvassa, aloituskokouksessa tai erityisestä syystä rakennustyön aikana määrätä, että rakennustyössä on oltava myös muiden erityisalojen työnjohtajia. Erityisalan työnjohtajan on huolehdittava, että kyseisen erityisalan rakennustyö tehdään myönnetyn luvan, rakentamista koskevien säännösten ja määräysten sekä hyvän rakennustavan mukaisesti.

23 Maankäyttö- ja rakennuslaki 131 Rakennuslupahakemus Rakennuslupahakemukseen on liitettävä: 4) selvitys rakennuspaikan terveellisyydestä ja korkeussuhteista 5) pätevän henkilön laatima selvitys rakennuksen kunnosta 6) muu rakennuslupahakemuksen ratkaisemiseksi tarvittava olennainen selvitys.

24 Maankäyttö- ja rakennuslaki 150 c Ulkopuolinen tarkastus Rakennusvalvontaviranomainen voi lupahakemusta käsitellessään tai rakennustyön aikana vaatia rakennushankkeeseen ryhtyvältä riippumattoman ja pätevän asiantuntijan lausunnon siitä, täyttääkö suunniteltu ratkaisu tai rakentaminen sille säädetyt vaatimukset. Rakennusvalvontaviranomainen voi vaatia lausunnon, jos rakentamisessa käytetään sellaisia rakennuksen turvallisuuteen, terveellisyyteen tai pitkäaikaiskestävyyteen merkittävästi vaikuttavia suunnittelu- ja toteutusmenetelmiä tai tuotteita, joiden toimivuudesta ei ole yleisesti varmuutta tai aikaisempaa kokemusta. Ulkopuolista tarkastusta voidaan vaatia myös: jos korjaus- ja muutostyössä havaitaan vaurioita ja rakenteita, joita ei ole suunnitelmissa huomioitu.

25 Maankäyttö- ja rakennuslaki 150 d Erityismenettely Rakennusvalvontaviranomainen voi edellyttää, että erittäin vaativassa rakennushankkeessa tehdään: 1) 121 a :ssä tarkoitettu laadunvarmistusselvitys 2) 150 b :ssä tarkoitettu asiantuntijatarkastus 3) 150 c :ssä tarkoitettu ulkopuolinen tarkastus. Edellä 1 momentissa tarkoitettu erityismenettely voidaan edellyttää, jos kohteeseen liittyy erityinen riski siitä, että rakenteellisen turvallisuuden, paloturvallisuuden, terveellisyyden tai rakennusfysikaalisen toimivuuden vaatimuksia ei saavuteta tai että kulttuurihistoriallisia arvoja menetetään.

26 Asetukset astuivat voimaan Ympäristöministeriön asetus rakentamista koskevista suunnitelmista ja selvityksistä (216/2015) Valtioneuvoston asetus rakentamisen suunnittelutehtävien vaativuusluokkien määräytymisestä (214/2015)

27 Ympäristöministeriön asetus rakentamista koskevista suunnitelmista ja selvityksistä 216/ Soveltamisala Tätä asetusta sovelletaan luvanvaraiseen rakennustyöhön. Asetusta sovelletaan sekä uuden rakennuksen rakentamiseen että rakennuksen korjausja muutostyöhön.

28 Ympäristöministeriön asetus rakentamista koskevista suunnitelmista ja selvityksistä 216/ Rakennuksen kunnosta laadittujen selvitysten sisältö Korjaus- tai muutostyön lähtötietona käytettäviin rakennuksen kunnosta laadittuihin selvityksiin on rakennushankkeen laatu ja laajuus huomioon ottaen riittävässä laajuudessa sisällyttävä tiedot seuraavista seikoista ja niihin mahdollisesti liittyvistä vaurioista: 1) rakenteiden kantavuus ja rakennuksen vakaus 2) rakennusosien kosteustasapaino ja muu rakennusfysikaalinen toimivuus 3) rakennuksen sisäilmaston terveellisyys 4) muut rakennuksen turvallisuuteen ja terveellisyyteen liittyvät seikat 5) käytetyt selvitysmenetelmät ja selvityksen laatijan tiedot 6) selostus rakennuksen ominaispiirteistä ja rakennushistoriallisesti merkittävistä seikoista; 7) tiedot aiemmin tehdyistä korjaus- ja muutostöistä

29 Ympäristöministeriön asetus rakentamista koskevista suunnitelmista ja selvityksistä 216/ Purku- ja suojaussuunnitelman sisältö Rakennuksen korjaus- tai muutostyössä purku- ja suojaussuunnitelmaan on tarvittaessa sisällyttävä tiedot: 1) purettavista rakenteista ja rakennusosista 2) purkutoimenpiteistä ja niiden aiheuttamien haittojen estämisestä 3) toimenpiteistä, joilla rakenteet, rakennusosat ja pinnat suojataan purkamisen ja rakentamisen aikana 4) toimenpiteistä, joilla korjaustyöalue erotetaan rakennuksen käytössä olevasta osasta sekä alipaineistuksesta tai toimenpiteistä, joilla korvausilma järjestetään käytössä oleviin tiloihin.

30 Ympäristöministeriön asetus rakentamista koskevista suunnitelmista ja selvityksistä 216/ Kosteudenhallintasuunnitelman sisältö Työmaan kosteudenhallintasuunnitelmaan on sisällyttävä tieto toimenpiteistä, joilla rakennusaineet ja tuotteet sekä rakennusosat suojataan sään aiheuttamilta tai työmaan olo-suhteista johtuvilta haittavaikutuksilta sekä toimenpiteistä, joilla rakennusaineiden ja -tuotteiden sekä rakennusosien kosteudensuojaus toteutetaan ja rakenteiden kuivuminen varmistetaan.

31 Ympäristöministeriön asetus rakentamista koskevista suunnitelmista ja selvityksistä 216/ Kosteusvaurion korjaussuunnitelman sisältö Rakennuksen korjaus- tai muutostyössä kosteusvaurion korjaussuunnitelmaan on sisällyttävä tieto: 1) toimenpiteistä, joilla kosteusvaurion aiheuttama haitta tai sen vaikutus sisäilmaan ja käyttäjiin poistetaan 2) korjatun rakenteen tai järjestelmän toimimisesta sen suunnitellun käyttöiän aikana.

32 Valtioneuvoston asetus rakentamisen suunnittelutehtävien vaativuusluokkien määräytymisestä 214/ Soveltamisala Tässä asetuksessa säädetään uuden rakennuksen rakentamista ja rakennuksen korjaus- ja muutostyötä koskevien rakentamisen suunnittelutehtävien vaativuusluokkien määräytymisestä: 1) rakennussuunnittelussa; 2) kantavien rakenteiden suunnittelussa; 3) pohjarakenteiden suunnittelussa; 4) ilmanvaihdon suunnittelussa; 5) kiinteistön vesi- ja viemärilaitteiston suunnittelussa; ja 6) rakennusfysikaalisessa suunnittelussa ja kosteusvaurion korjaustyön suunnittelussa.

33 VNA214/ luku Rakennusfysikaalisten suunnittelutehtävien ja kosteusvaurion korjaustyön suunnittelutehtävien vaativuus 21 Tavanomainen rakennusfysikaalinen suunnittelutehtävä ja kosteusvaurion korjaustyön suunnittelutehtävä Kosteusvaurion korjaustyön suunnittelutehtävä on tavanomainen, jos suunnittelun kohteessa on selkeästi määritettäviä ja rajattavia kosteus- tai homevaurioita eikä rakennuksen käyttötarkoituksesta tai ominaisuudesta aiheudu suunnittelulle erityisiä vaatimuksia. 22 Vaativa rakennusfysikaalinen suunnittelutehtävä ja kosteusvaurion korjaustyön suunnittelutehtävä Kosteusvaurion korjaustyön suunnittelutehtävä on vaativa, jos suunnittelun kohteessa on laajoja kosteus- tai homevaurioita tai vaurioiden korjaus edellyttää rakenteiden kosteusfysikaalisen toiminnan merkittävää muuttamista.

34 VNA214/ luku Rakennusfysikaalisten suunnittelutehtävien ja kosteusvaurion korjaustyön suunnittelutehtävien vaativuus 23 Poikkeuksellisen vaativa rakennusfysikaalinen suunnittelutehtävä ja kosteusvaurion korjaustyön suunnittelutehtävä Kosteusvaurion korjaustyön suunnittelutehtävä on poikkeuksellisen vaativa, jos: 1. rakennuksessa on laajoja rakenteiden sisäisiä kosteus- tai homevauriota aikaisemmasta kosteusvaurion korjauksesta huolimatta; 2. rakenteiden kosteusfysikaalinen toiminta on varmistettava erityisillä teknisillä järjestelmillä tai erityismenetelmillä; taikka 3. rakennuksen käyttötarkoituksesta, sisäilmaston tavoitetasosta tai muusta ominaisuudesta aiheutuu suunnittelulle poikkeuksellisia vaatimuksia.

35 Ohjeet Ympäristöministeriön ohje rakentamisen suunnittelutehtävien vaativuusluokista (YM1/601/2015) Ympäristöministeriön ohje rakennusten suunnittelijoiden kelpoisuudesta (YM2/601/2015) Ympäristöministeriön ohje rakentamista koskevista suunnitelmista ja selvityksistä (YM3/601/2015) Ympäristöministeriön ohje rakentamisen työnjohtotehtävien vaativuusluokista ja rakentamisen työnjohtajien kelpoisuudesta (YM4/601/2015) Ympäristöministeriön ohje rakennustyön suorituksesta ja valvonnasta (YM5/601/2015) Lähde: Ympäristöministeriö:

36 Ympäristöministeriön ohje rakentamisen suunnittelutehtävien vaativuusluokista YM1/601/2015 Vaativa suunnittelutehtävä: Kosteusvaurion korjaustyön suunnittelun kohteessa on laajoja kosteus- tai homevaurioita rakenteiden sisällä tai vaurioiden korjaus edellyttää rakenteiden kosteusfysikaalisen toiminnan merkittävää muuttamista, esimerkiksi laajan kosteusvaurion johdosta julkisivua ja muita rakenteita ja lämmöneristeitä on uusittava rakenteissa on rakennusmateriaaliperäisiä tai rakennuksen käytöstä rakenteisiin kulkeutuneita haitta-aineita rakennuksen vanhojen rakennetyyppien analysointi ja korjausvaihtoehtojen rakennusfysikaalisen toiminnan arviointi on vaativaa

37 Terveydensuojelulain (TSL) muutos ja asumisterveysasetus Olemassa olevien rakennusten mahdollisiin terveyshaittoihin sovelletaan terveydensuojelulakia Laki terveydensuojelulain muuttamisesta 1237/2014 astui voimaan Asumisterveysasetus voimaan Lakimuutoksessa määritettiin mm. Asunnossa tai muussa oleskelutilassa tutkimuksia tekevien ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyydet Pätevyyksien hyväksymismenettely

38 Laki terveydensuojelulain muuttamisesta 1237/ Asunnossa tai muussa oleskelutilassa esiintyvä terveyshaitta Jos terveyshaitta aiheutuu asuinhuoneiston tai muun oleskelutilan rakennuksen rakenteista, eristeistä tai rakennuksen omistajan vastuulla olevista perusjärjestelmistä Kunnan terveydensuojeluviranomainen voi velvoittaa sen, jonka vastuulla haitta on, ryhtymään viipymättä tarvittaviin toimenpiteisiin terveyshaitan ja siihen johtaneiden tekijöiden selvittämiseksi, poistamiseksi tai rajoittamiseksi. Määräysten antamisen tulee perustua terveydensuojeluviranomaisen tekemään tarkastukseen sekä riittäviin ja luotettaviin mittauksiin, näytteisiin, tutkimuksiin, selvityksiin tai havaintoihin. Terveyshaitan selvittämiseksi voidaan lisäksi antaa määräys rakenteen kuntotutkimuksen suorittamisesta.

39 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 545/ Soveltamisala Tätä asetusta sovelletaan terveydensuojelulain (763/1994) nojalla tehtävään asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisten olosuhteiden valvontaan. Tämän asetuksen fysikaalisia, kemiallisia ja biologisia altistumistekijöitä koskevia vaatimuksia ja niiden toimenpiderajoja sovelletaan tehtäessä terveydensuojelulain 27 tai 51 :ssä tarkoitettuja päätöksiä ja määräyksiä. Muista kuin tässä asetuksessa mainituista altisteista aiheutuvaa terveyshaittaa on arvioitava tapauskohtaisen riskin perusteella.

40 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 545/2015 Soveltamisohje Valviran laatimassa asumisterveysasetuksen soveltamisohjeessa annetaan yksityiskohtaisia tulkintoja ja käytännöllisiä esimerkkejä asumisterveysasetuksen soveltamiseen. Soveltamisohje on tarkoitettu kuntien terveydensuojeluviranomaisille ja muille alan asiantuntijoille. Soveltamisohje julkaistaan verkkojulkaisuna viidessä osassa. Niiltä osin, joita ei ole vielä julkaistuna soveltamisohjetta käytetään STM:n Asumisterveysohjetta (esim. mikrobiologisten tulosten tulkinnan tukena). Ensimmäinen osa julkaistu (osa I, asumisterveysasetus 1-10 )

41 KUKA SAA TUTKIA, SUUNNITELLA JA KORJATA?

42 Esityksen sisältö 1. Tutkijan osaaminen ja pätevyys 2. Suunnittelijan osaaminen ja pätevyys 3. Korjaustyönjohtajan osaaminen ja pätevyys 4. Korjaustyön tekijä 5. Rakennusmateriaalit

43 TUTKIJAN OSAAMINEN JA PÄTEVYYS

44 Rakennuksen kunnon selvitys - minkä nojalla? Laki maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta 41/ Rakennuslupahakemus Rakennusvalvontaviranomainen voi hankkeen laatu ja laajuus huomioon ottaen tarvittaessa edellyttää, että rakennuslupahakemukseen liitetään myös: pätevän henkilön laatima selvitys rakennuksen kunnosta Ympäristöministeriön asetus rakentamista koskevista suunnitelmista ja selvityksistä 216/ Rakennuksen kunnosta laadittujen selvitysten sisältö Korjaus- tai muutostyön lähtötietona käytettäviin rakennuksen kunnosta laadittuihin selvityksiin on rakennushankkeen laatu ja laajuus huomioon ottaen riittävässä laajuudessa sisällyttävä tiedot seuraavista seikoista ja niihin mahdollisesti liittyvistä vaurioista: Rakennusosien kosteustasapaino ja muu rakennusfysikaalinen toimivuus Rakennuksen sisäilmaston terveellisyys

45 Tutkijan osaaminen ja pätevyys Tutkimuksia ja selvityksiä viranomaisvalvontaa varten tekevällä ulkopuolisella asiantuntijalla tulee olla pätevyys terveyshaittaa aiheuttavien kemiallisten, fysikaalisten ja biologisten tekijöiden selvittämiseksi Lakia täydentävässä asumisterveysasetuksessa (voimaan ) määritetään kolmen ulkopuolisen asiantuntijan pätevyysvaatimukset: Rakennusterveysasiantuntija Sisäilma-asiantuntija Kosteusvaurion kuntotutkija

46 Tutkijoiden ja selvittäjien kelpoisuudet, asumisterveysasetus Lähde: Helmi Kokotti koulutusmateriaali

47 Esimerkki vaatimuksista RTA, epäpuhtaudet Lähde: Asumisterveysasetus

48 Esimerkki vaatimuksista RTA, tutkimusmenetelmät Lähde: Asumisterveysasetus

49 Esimerkki vaatimuksista RTA, rakennusfysiikka Lähde: Asumisterveysasetus

50 Esimerkki vaatimuksista RTA, rakennusfysiikka Lähde: Asumisterveysasetus

51 Esimerkki vaatimuksista RTA, tutkimus ja tuotanto Lähde: Asumisterveysasetus

52 Esimerkki vaatimuksista RTA, tutkimus ja tuotanto Lähde: Asumisterveysasetus

53 SUUNNITTELIJAN OSAAMINEN JA PÄTEVYYS

54 Vaativuusluokat (MRL 41/2014) Sääntely suunnittelutehtävien vaativuusluokista lain tasolle Neljä vaativuusluokkaa kuten aiemminkin (Suunnittelijoilla RakMK A2: AA, A, B ja C) Uudet luokat eivät vastaa vanhoja! Tavoitteena, että valtaosa kuuluisi vaativaan tai tavanomaiseen luokkaan Samassa rakennushankkeessa voi olla eri vaativuusluokkiin kuuluvia suunnittelutehtäviä Suunnittelutehtävien vaativuusluokkien määräytymisperusteet esitetään VN:n asetuksissa YM:n ohjeissa tarkennetaan vaativuusluokkien määräytymistä

55 Vaativuusluokat (MRL 41/2014) MRL:ssä määritetään vaativuusluokat ja suunnittelualat: Pääsuunnittelu Rakennussuunnittelu Erityissuunnittelu Valtioneuvoston asetuksessa rakentamisen suunnittelutehtävien vaativuusluokkien määräytymisestä erityisaloina esitetään: Kantavien rakenteiden suunnittelu Pohjarakenteiden suunnittelu Ilmanvaihdon suunnittelu Kiinteistön vesi- ja viemärilaitteiston suunnittelu Rakennusfysikaalinen suunnittelu Kosteusvaurion korjaussuunnittelu YM:n ohjeessa YM1/601/2015 erityisaloja on tarkennettu ja esimerkein esitetty suunnittelutehtävien sijoittuminen eri vaativuusluokkiin

56 Vaativuusluokat (MRL 41/2014) Vähäinen suunnittelutehtävä Tavanomainen suunnittelutehtävä Vaativa suunnittelutehtävä Poikkeuksellisen vaativa suunnittelutehtävä

57 Kelpoisuusvaatimukset (MRL 41/2014) MRL Kelpoisuusvaatimukset Suunnittelijan kelpoisuus koostuu: tutkinnosta työkokemuksesta Kelpoisuusvaatimukset esitetään laissa. Suunnittelijoiden kelpoisuusvaatimukset kiristyvät, koska tutkintovaatimuksia on kiristetty poikkeuksellisen vaativassa luokassa. opintopistevaatimuksia on kasvatettu. työkokemusvaatimusta on kasvatettu.

58 Suunnittelijoiden kelpoisuusvaatimukset (MRL 120 e ) POIKKEUKSELLISEN VAATIVA Ylempi korkeakoulututkinto Vähintään 6 vuoden kokemus vaativista suunnittelutehtävistä VAATIVA Korkeakoulututkinto tai vastaava tutkinto (vähintään insinööri) Vähintään 4 vuoden kokemus tavanomaisista suunnittelutehtävistä ja vähintään 2 vuoden kokemus avustamisesta vaativissa suunnittelutehtävissä TAVANOMAINEN Soveltuva rakentamisen tai tekniikan alan tutkinto, joka on vähintään aiemman teknikon tutkinnon tasoinen Vähintään 3 vuoden kokemus avustamisesta tavanomaisissa suunnittelutehtävissä VÄHÄINEN Riittävä osaaminen

59 KORJAUSTYÖNJOHTAJAN OSAAMINEN JA PÄTEVYYS

60 Rakennustyön johtotehtävien vaativuusluokat MRL 122 B Vähäinen työnjohtotehtävä Tavanomainen työnjohtotehtävä Vaativa työnjohtotehtävä Poikkeuksellisen vaativa työnjohtotehtävä

61 Työnjohtajan kelpoisuusvaatimukset (MRL 122 c ) POIKKEUKSELLISEN VAATIVA Korkeakoulututkinto tai vastaava tutkinto (vähintään insinööri) Riittävä kokemus ja hyvä perehtyneisyys VAATIVA Korkeakoulututkinto tai vastaava tutkinto (vähintään teknikko) Riittävä kokemus ja perehtyneisyys TAVANOMAINEN Ammattikorkeakoulututkinto tai vastaava tutkinto (vähintään teknikko tai muuten osoitetut vastaavat tiedot) Riittävä kokemus VÄHÄINEN Riittävä osaaminen Työnjohtajien kelpoisuusvaatimukset säilyvät käytännössä ennallaan

62 Ympäristöministeriön ohje rakentamisen työnjohtotehtävien vaativuusluokista ja työnjohtajien kelpoisuudesta (YM4/601/2015) Erityisalan työnjohtotehtävä ei lähtökohtaisesti yleensä ole vähäinen, koska pieneen ja yksinkertaiseen erityisalan rakennustyöhön ei tarvita erityisalan työnjohtajaa. Tämän vuoksi erityisalan työnjohtotehtävä on käytännössä yleensä joko tavanomainen, vaativa tai poikkeuksellisen vaativa. Erityisalan työnjohtotehtävä on yleensä tavanomainen, jos erityisalan rakennustyö on teknisiltä ratkaisuiltaan ja työ- ja suunnittelumenetelmiltään tavanomainen, eikä rakennuksen koosta, käyttötarkoituksesta, rakennusfysikaalisista ja terveydellisistä ominaisuuksista Erityisalan työnjohtotehtävä on yleensä vaativa, jos erityisalan rakennustyö on teknisiltä ratkaisuiltaan tai työ- tai suunnittelumenetelmiltään tavanomaista vaativampi. Erityisalan työnjohtotehtävä on yleensä vaativa myös silloin, jos rakennuksen koosta, käyttötarkoituksesta, rakennusfysikaalisista ja terveydellisistä ominaisuuksista Erityisalan työnjohtotehtävä voi olla poikkeuksellisen vaativa, jos erityisalan rakennustyö on teknisiltä ratkaisuiltaan tai työ- tai suunnittelumenetelmiltään poikkeuksellinen taikka jos rakennuksen koosta, käyttötarkoituksesta, rakennusfysikaalisista ja terveydellisistä ominaisuuksista

63 KORJAUSTYÖN TEKEMINEN

64 Miten varmistat osaamisen työmaalla? Valvoja Riittävä osaaminen ja koulutus? Työnjohto Riittävä osaaminen ja koulutus? Työntekijät Riittävä osaaminen ja koulutus? Riittääkö sertifikaatti? Märkätilatöiden valvoja Märkätilojen vedeneristäjä Rakenteiden kosteuden mittaaja Rakenteiden tiivistäjä (uusi)

65 TALONRAKENNUSALAN AMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET 2014 Määräys 25/011/2014 Lähde: Opetushallitus Määräykset ja ohjeet 2014:25

66 Miten varmistat rakennustuotteen turvallisuuden? M1 Rakennustuotteet Luokituksessa rakennusmateriaalit jaetaan kolmeen luokkaan, joista M1 on paras. M1-merkki kertoo, että tuote on testattu puolueettomassa laboratoriossa ja että se on vakioiduissa testiolosuhteissa täyttänyt M1-luokalle asetetut vaatimukset. Luokituksessa asetetaan vaatimuksia ainoastaan materiaaleista huoneilmaan kulkeutuville kemiallisille päästöille eli emissioille. Ainoa tuotteen koostumukseen kohdistuva vaatimus on vaatimus laastien, tasoitteiden ja silotteiden kaseiinittomuudesta. Ilmanvaihtotuotteiden M1-luokka Puhtausluokituksen yleiset vaatimukset Puhtausluokiteltu tuote ei saa lisätä terveyden tai viihtyisyyden kannalta haitallisia epäpuhtauksia ilmanvaihtojärjestelmässä eikä tuloilmassa Puhtausluokiteltu tuote ei saa tuottaa tuloilmaan laatua huonontavaa hajua tai kaasumaisia tai hiukkasmaisia epäpuhtauksia. Puhtausluokitellun tuotteen tulee olla helposti puhdistettavissa.

67 ENNALTAEHKÄISYN MERKITYS Tavoitteen turvallinen ja terveellinen tilaympäristö

68 Esityksen sisältö 1. Miten tilaaja voi ennakoida 2. Kiinteistönhoidon rooli sisäilmaongelmien ehkäisyssä 3. Siivouksen rooli sisäilmaongelmien ehkäisyssä 4. Vuosikorjausten vaikutus

69 Tilaajan ennakointi Uskaltaako tilaaja ottaa asiat esille

70 Ennakoinnin näkökulmaa Työterveyshuollon tekemien oirekyselyjen perusteella johtopäätöksiä Haluttiin toimia ennakoivasti, ennen kuin oireilua ja ongelmia alkaisi esiintyä laajemmin Selvityksiin otettiin mukaan koko kiinteistö 10 rakennusta (n m2) Sisäilmastokysely koko kiinteistölle, lisäkysymyksiä mm. kohteen erikoisuuden takia (laajennettu Örebro) Kyselytulosten analysointi, tulkinnassa huomioitu erikoiskiinteistön piirteet Rakennusten keskinäinen vertailu priorisointi Tutkimussuunnitelma, jossa hyödynnettiin myös aikaisempaa tutkimusaineistoa Tutkimustiedon hyödyntäminen jatkossa PTS

71 Työkaluna sisäilmaryhmä

72 Tutkimusten ja korjausten PTS

73 Sisäilmatutkimusten sisältö

74 Erillinen pikaennakkokatselmus

75 Tiedottaminen avainasemassa Hankkeen alkuvaiheessa tehtiin viestintäsuunnitelma tiedottamisesta Käytettiin soveltuvin osin valmista (omistajan) viestintäsuunnitelmapohjaa Viestinnän tavoitteena on avoimesti kertoa menossa olevista selvityksistä, niiden tuloksista ja mahdollisista korjaustoimenpiteistä. Viestinnällä halutaan poistaa epätietoisuutta ja rauhoittaa tilannetta. Tulokset ym. käsitellään ensin sisäilmatyöryhmässä, joka päättää tiedottamista Tiedotusmuotoina Tiedotteet Sisäilmakyselyn toteutusvaiheessa Sisäilmakyselyn tulosten valmistuttua Tutkimusten alkaessa Töiden aikana Infotilaisuudet Tarvittaessa

76 Kiinteistönhoidon rooli sisäilmaongelmien ehkäisyssä Kiinteistöhoito on ensimmäinen taho ratkaisemassa tilojen käyttäjien kokemia sisäilmaongelmia ja olosuhdevalituksia. Nopealla ja ammattitaitoisella toiminnalla voidaan välttää ongelmien kärjistyminen. Valtaosa sisäilman haittatekijöistä voidaan selvittää nopeasti ja korjata esimerkiksi taloteknisin säädöin. Pienempi osa sisäilman haittatekijöistä on epäselviä ja niiden selvittäminen vaatii erityisosaamista.

77 Kiinteistönhoidon rooli sisäilmaongelmien ehkäisyssä Silmät auki Aina kohteessa kierrettäessä tarkkaile rakenteita ja aisti olosuhteita vaatii opettelua, mutta ei ole salatiedettä Nopea reagointi epäkohtiin Säännöllisellä seurannalla ongelmien väheneminen Konkreettiset vaikutukset nähtävissä heti Ennakointi ennen kuin käyttäjä huomaa ongelman!

78 Tärkeää mittaustietoa Tavoitearvot ja toiminta-ajat Säädöt eri kuormitusolosuhteissa. Ilmanvaihdon käyttöajat Tarkistetaan kokonaisilmamäärät Tarkistetaan tulevan ja poistuvan ilman lämpötilat. Reagoidaan kun ongelmia (pieniäkin) ilmenee

79 Siivouksen rooli sisäilmaongelmien ehkäisyssä Siivoustaso Siivousajankohdat ja ajoitus Siivousaineet (päästöt) Materiaalitietoisuus (oikeat hoito-ohjeet) Ongelmien havainnointi ja ilmoittaminen Käyttäjän tuntemusten kysyminen Nopea reagointi ongelmatilanteissa

80 Mikä on säännöllisen ja riittävän vuosikorjaustoiminnan merkitys

81 ONNISTUNEESEEN SISÄILMA- KORJAUKSEEN VAIKUTTATASIAT Tutkimuksista onnistuneeseen lopputulokseen

82 Esityksen sisältö 1. Onnistumisen yleiset edellytykset ja lähtökohdat 2. Vaihe 1. (selvitykset ja tutkimukset) 3. Vaihe 2. (päätökset korjauslaajuudesta) 4. Vaihe 3. (suunnittelu) 5. Vaihe 4. (toteutustavan valinta ja kilpailutus) 6. Vaihe 5. (toteutus ja laadunvarmistus) 7. Vaihe 6. (luovutus ja käyttöönotto) 8. Vaihe 7. (jälkiseuranta)

83 Lähtökohdat Sisäilmaongelmiin vaikuttavia tekijöitä Mikrobit ja niiden aineenvaihduntatuotteet Kosteus- ja mikrobivauriot, ilmavuodot rakenteista, IV-kanaviston epäpuhtaudet VOC- yhdisteet (haihtuvat orgaaniset yhdisteet) Kosteusvauriot, materiaali-päästöt, kemikaalit, irtaimisto Ilmanvaihto, liian vähäinen IV-järjestelmän viat ja alimitoitus Tilojen painesuhteet IV käyttöajat Lämpötila, liian matala tai korkea, vetoisuus LVI-järjestelmän puutteet ja säätövirheet, pintasäteily, ilmavuodot Pienhiukkaset Ulkoilma (teollisuus, liikenne), tupakansavu, kopiokoneet, kosteusvaurio Teolliset mineraalivilla-kuidut Lämmön- ja ääneneristysmateriaalit rakenteissa ja IV-järjestelmässä

84 Vahva tilaajan rooli Onnistumisen yleiset edellytykset Korjaushankeen eteneminen Lähde: Ramboll Oy

85 Onnistumisen yleiset edellytykset Kustannuksiin vaikuttaminen Kannattaa olla hereillä

86 Vaihe 1. (selvitykset ja tutkimukset) Kuntotutkimuksen tavoite Kosteus- ja sisäilmateknisen kuntotutkimuksen tavoitteena on selvittää rakennuksen kunto sekä kosteus- ja mikrobivaurioiden ja sisäilmaongelmien syyt kokonaisvaltaisesti. Tutkimussuunnitelma on laadittava siten, että ongelmien syyt ja laajuus voidaan selvittää riittävällä varmuudella. Erittäin tärkeä osa onnistunutta tutkimusta Käytännössä onnistumisen edellytys Tilaajan aina vaadittava (voi olla pienimuotoinenkin) -> selventää myös tutkijalle mihin olisi paneuduttava

87 Vaihe 1. (selvitykset ja tutkimukset) Tutkimussuunnitelman sisältö: Lähtötiedot Asiakirjat Käyttäjät Ylläpidon henkilöstö (haastattelu) Korjaushistoria (haastattelu, asiakirjat, huoltokirja, projektipankki) Kohdekierros Riskiarvio Riskirakennekartoitus piirustuksista Alustava haitta-ainearvio, rakennusajankohdan mukaan (RT ) Kohdetutkimukset Suunnitellaan ennakkoon havainnointi, tutkimus ja näytteenottopaikat -> vältytään turhinta tutkimuksilta -> tavoitteena oikein kohdistuneet tutkimukset, määrä ei ratkaise, vaan laatu Esitetään tilaajalle ennen varsinaista tutkimusta

88 Vaihe 1. (selvitykset ja tutkimukset) Tutkimusten tulokset Lähtökohtana kokonaisvaltaisuus: Havainnot, mittaus- ja tutkimustulokset Epävarmuustekijöiden huomioiminen Menetelmien luotettavuuden arviointi Esim. voiko pelkän mikrobituloksen perusteella tehdä korjauspäätöstä? Pitäisikö saada tukea päätökselle, kosteusmittaus, visuaalinen havainto, haju? Mitä tarkoittaa kokonaisvaltainen tarkastelu ja arviointi?

89 Vaihe 1. (selvitykset ja tutkimukset) Tutkimusten raportointi Lähtökohtana asian selviäminen: Mitä tilaaja haluaa raportilta? Mahdollisimman luotettavia johtopäätöksiä Vaihtoehtoisia ratkaisuja Vaihtoehtojen kustannusvertailua Vaihtoehtojen riskiarvion Mihin tilaaja tarvitsee apua? Mikä korjausvaihtoehto ja laajuus on järkevä Sisäilmariskin hallinta (terveellisyys ja turvallisuus) Taloudelliset seikat (riittääkö rahat korjaukseen) Pitkäaikaiskestävyys (miten pitkäaikainen ratkaisu on)

90 Vaihe 2. (päätökset korjauslaajuudesta) Mitä korjataan Selvitysten ja tutkimusten perusteella pitää pystyä sanomaan tilaajalle Mitä korjataan ja missä laajuudessa, muuten päätöksenteko on hankalaa ja menee yleensä pieleen Tilaaja tarvitsee kohtuullisen tarkan kustannusarvion jo tässä vaiheessa, miten sellainen saadaan aikaan? Arvaus Arvio Karkea laskelma, budjettitaso (Haahtela, Klaranet) Tarkka laskelma (ns. urakkahinta, määrät, menekit, kertoimet)

91 Vaihe 3. (suunnittelu) Korjausratkaisujen suunnittelu on riskinhallintaa vai onko?

92 Vaihe 4. (toteutustavan valinta ja kilpailutus) Vaihtoehtona urakka vai laskutuntiperuste Urakan edut Kokonaisvastuu urakoitsijalla Sovittu aikataulu Tilaaja saa tiedon kokonaishinnasta ennen aloitusta vai saako? Urakan huonot puolet Suunnitelmat pitäisi olla ns. täydelliset ennen toteutusta Kun käytännössä korjauskohteeseen ei koskaan saada tehtyä täydellisiä suunnitelmia, niin riskinä on lisä- ja muutostöiden suuri määrä Urakoitsija joutuu hinnoittelemaan tutkimusten, suunnittelun ja toteutuksen epävarmuustekijät urakkahintaa

93 Vaihe 4. (toteutustavan valinta ja kilpailutus) Vaihtoehtona urakka vai laskutuntiperuste Laskutyön edut Voidaan aloittaa jo alustavilla suunnitelmilla, jotka tarkentuu toteutuksen mukaan Tilaaja voi valita tekijät ja yleensä tietää mitä saa Sisältö- ja laajuusmuutokset helppoja työn aikana Urakoitsijan asenne ehkä parempi kun jokaisesta tunnista maksetaan erikseen. Laskutyön huonot puolet Aikataulu ja kustannusriski tilaajalla Lopullinen hinta eikä aikataulu välttämättä tiedossa Vaatii suunnittelijalta ja tilaajan valvonnalta aktiivista työmaatoteutukseen osallistumista, onko huono asia?

94 Vaihe 4. (toteutustavan valinta ja kilpailutus) Kilpailutus Hinta vai laatu- vai molemmat - vai pelkkä laatu Mitkä on kriteerit mitä halutaan Yksityinen voi toimi käytännössä miten haluaa Julkinen hankkija etenee hankintalain mukaan Onneksi on kuitenkin mahdollisuuksia soveltaa Puitejärjestelyt Pienhankinta Kelpoisuusehdot Yms.

95 Vaihe 5. (toteutus ja laadunvarmistus) Ammattiylpeys, asenne ja maalaisjärki Ammattitaitoiset toteuttajat (koulutus ja kokemus vastaavista) Ammattitaitoinen työjohto (kelpoisuus) Ammattitaitoinen tilaajan valvonta Rakennuttaja Valvoja Erillinen kosteusvaurio asiantuntija, voiko olla tutkija? Laadunvarmistus Mallityöt Mittaukset (kosteus, kalvopaksuus) Tutkimukset (merkkiaine, lämpökuvaus)

96 Vaihe 6. (luovutus ja käyttöönotto) Suunnitelman mukaisuuden tarkastus oleellista Laadunvarmistus oleellista Järjestelmien puhtaus erityisen tärkeää Loppusiivouksen taso oltava hyvä (Esim. TTL:n siivousohje) Käyttäjien ja ylläpitohenkilöstön mukaan ottaminen tärkeää Terveysperusteisesti vaativimmissa sisäilmakorjauskohteissa uutena toimintatapana voidaan käyttää viivästettyä paluumuuttoa korjattuihin tiloihin Joskus sekin on hyväksyttävä, että kaikki ei voi palata korjattuihin tiloihin Tiedottamisessa ei saa epäonnistua

97 Vaihe 7. (jälkiseuranta) Sovitut henkilöt toteuttavat seurantatutkimukset ja mittaukset suunnitelman mukaan (mm. Sisäilmastokysely, olosuhdeseuranta, varmennus mittaukset) Arvioidaan seurantatuloksia: saavutettiinko tavoitteet, tarvitaanko jatkotoimenpiteitä Tarvittaessa ryhmä sopii "jälkihoito-ohjelmasta" (tarpeen mukaan esim. pitkän ajan seuranta sisäilman laadun tai käyttäjien hyvinvoinnin osalta, tehostettu ilmoitusmenettely, tehostettu siivous tietyn ajan tms.). Tiedottamisessa ei saa epäonnistua

98 Vaihe 7. (jälkiseuranta) Pitäisikö olosuhteen muutosta seurata jotenkin Kysely, jossa muutosta verrataan alkutilanteeseen eikä laajaan yleiseen tutkimusaineistoon?

99 Kiitos