SYKSYN HÄIKÄISEVÄT UUTUUSKIRJAT

Transkriptio

1 H JOHN NURMISEN SÄÄTIÖN TIEDONANTO 3 / 2014 SYKSYN HÄIKÄISEVÄT UUTUUSKIRJAT Ranskan kuninkaan viimeinen retkikunta Lapissa sekä tarjoavat kiehtovia ja yllätyksellisiä tarinoita historiastamme. Kirjojen upea kuvitus tempaisee lukijan mukaansa. Suosittelen lämpimästi molempia syksyn uutuuskirjoja." Amiraali Juhani Kaskeala ideoita Itämerellä 36 90

2 MERIKULTTUURI MERIKULTTUURI RANSKAN viimeisen KUNINKAAN retkikunta la Recherche Lapissa Pohjolassa seikkailleen ranskalaisen retkikunnan vaiheet kerrotaan huippu-asiantuntijoiden mukaansatempaavan tekstin ja loisteliaan kuvituksen keinoin. Tarinassa on monta yllätyksellistä seikkaa, monikaan ei ole perillä Louis-Philippen nuoruudenseikkailuista ja niiden seurauksena Muonion pappilaan syntyneestä Puolikko-Erkistä, siis tulevan kuninkaan jälkeläisestä ideoita Itämerellä Myyttinen Atlantis on innoittanut tutkijoita ja vuosituhansien ajan. Löytyykö se Pohjolasta? Viapori oli 1700-luvulla Pohjois- Euroopan suurin rakennustyömaa ja innovaatiokeskus. Kuvassa Viaporin kaleeritelakka Elias Martinin ikuistamana. Suurvaltakauden tunnetuimman tiedemiehen Rudbeck vanhemman ( ) vankka käsitys oli, että Ruotsi oli Atlantis, muinoin veteen vajonnut manner, josta Platon kertoi dialogeissaan. Hän myös todisti väitteensä vieläpä tieteellisillä menetelmillä. RANSKAN KIINNoSTUS maapallon pohjoisimpiin alueisiin voimistui toden teolla sen viimeisen kuninkaan Louis- Philippen aikana, minkä seurauksena hän päätti lähettää La Recherche -korvetin tutkimusretkikuntineen pohjoiseen keväällä Osa retkikunnan maineikkaista tutkijoista poikkesi myös Lappiin. Ruotsista pestattiin oppaaksi Lars Levi Laestadius, joka tunnettiin saamelaisen kulttuurin asiantuntijana ja kasvitieteilijänä. Kirjan artikkeleissa valotetaan retkikunnan matkan ohella myös Louis- Philippen elämäntarinaa. Euroopassa ja Pohjolassa 1790-luvulla puolivälissä peitenimellä matkanneen Orléansin herttuan nuoruudenseikkailujen kuvaus on herkullista luettavaa. Lapin-piipahduksen eräänä seurauksena Muonion pappilaan syntyi Puolikko-Erkki, tulevan kuninkaan jälkeläinen. Retkikunnan tutkimusraportin ja matkakertomuksen kirjoittaja, ranskalainen Xavier Marmier, ihastui Pohjolaan ja palasi Suomeen uudelleen. Hänen ystävyyssuhteensa seurapiirikaunotar ja hyväntekijä Aurora Karamzinin kanssa kesti läpi elämän. La Recherchen mukana matkusti myös taiteilijoita, joiden herkistä piirroksista ja ainutlaatuisista maalauksista monet julkaistaan Suomessa nyt ensimmäistä kertaa. Teoksen kirjoittajina ovat retkikunnan ja sen vaikutusten asiantuntijat Versaillesin yliopiston professori Jan Borm, dosentti Osmo Pekonen, professori Matti Klinge, emeritusprofessori Juha Pentikäinen ja toimituspäällikkö Märtha Norrback. Nuori Louis-Philippe kotiopettajana, retkikunnan alus La Recherche Hammerfestissa sekä Biardin maalaus saarnaavasta Laestadiuksesta. Kirjan kuvitusta. Kirjoittajat: Jan Borm, Osmo Pekonen, Matti Klinge, Juha Pentikäinen ja Märtha Norrback ISBN: Koko: 240 x 300 mm Laajuus: 208 sivua, 70 värikuvaa 59,90 (sis. alv 10%) HISToRIAN dosentti Mikko Huhtamies vie lukijansa Itämeren ihmeellisten keksintöjen ja kiehtovien suunnitelmien merelliseen menneisyyteen. Pohjoisen ja etelän, Itämeren ja Välimeren kulttuurinen vuorovaikutus nousee esiin muun muassa kaleerilaivaston, Viaporin rakennustyömaan, Fageröön suunnitellun utopian ja merkillisten sukelluskojeiden tarinoissa. Osin jo unohtuneet ideat Pohjolan historiasta nousevat syvyyksistä pinnalle vajonneen Atlantiksen lailla. Useat ennen julkaisemattomat kuvat eurooppalaisista kirjastoista, museoista ja kokoelmista täydentävät vetävää tekstiä. IDOITA Itämerellä Kirjoittaja: Mikko Huhtamies ISBN: Koko: 170 x 245 mm Laajuus: 240 sivua, 90 värikuvaa 36,90 (sis. alv 10%) KIIKARISSA KIRJAILIJA Kuva: Sakari Viika MIKKO HUHTAMIES Meri, sen historia ja purjehdus ovat aina olleet helsinkiläisen tutkijan sydäntä lähellä. Kiinnostus Pohjolan Atlantikseen ja sen teemoihin alkoi kun Huhtamies oli Suomen akatemian Viapori-tutkimushankkeessa. Historian dosenttina Helsingin ylopistossa toimivan Huhtamiehen uusin tutkimushanke käsittelee haaksirikkoja ja ns. sukellus- ja pelastusseuroja luvun Suomenlahdella. 2 3

3 MERIKUlTTUURI MERIKUlTTUURI TUUlTA PURJEISSA EERo lehtisen MUISTElMIllA 29,90 kirja saatavilla myös sähköisenä e-kirjana Elisa kirja-palvelusta hintaan 19,90 Huivien keskeisenä elementtinä on kaksi säätiön kokoelmiin kuuluvaa karttaa, Andreas Bureuksen Skandinavian kartta vuodelta 1635 ja Andreas Cellariuksen kosmografinen malli vuodelta VIIME ToUKoKUUSSA julkaistu Eero Lehtisen muistelmateos Pakko purjehtia on löytänyt väylänsä monen purjehtijan venekirjastoon. Kirja on saanut paljon positiivista palautetta niin lukijoilta kuin medialta. Pakko purjehtia on paitsi kurkistus suomalaisen purjehduksen lähihistoriaan niin myös käytännönläheinen johtamisopas. Lehtisen tapaa avata yksityiselämänsä ja kipeätkin muistonsa on myös kiitelty. Eero Lehtisen muistelmat on varmasti inhimillisin ja emotionaalisinkin kaikista säätiön julkaisemista hienoista meriteoksista. Kauppalehti KARTAT AlKAVAT ElÄÄ MARJA KURJEN HUIVEISSA, SolMIoISSA JA TASKUlIINoISSA Valloittava kartta-aiheinen Marja Kurjen tuotesarja lämmittää tyylikkäillä uusilla kuoseillaan marraskuusta alkaen. John Nurmisen Säätiö ja Marja Kurki Oy ovat sopineet ensimmäisen malliston valmistumisesta sopivasti syksyn kylmeneviin päiviin. Huivien, taskuliinojen ja solmioiden kuosit ja värisävyt on valittu huolella yhteistyössä säätiön ja Marja Kurjen edustajien SÄÄTIÖN VERKKoKAUPPA JA VERKKoSIVUT UUdISTUVAT Haluamme palvella uskollisia asiakkaitamme entistä paremmin ja tehdä kirjojen hankinnan helpoksi. Tämän vuoksi olemme uudistaneet verkkokauppamme, käy nyt tutustumassa osoitteessa: Avajaisten kunniaksi tarjoamme etuja, jotka saatavilla vain verkkokaupan asiakkaille, kannattaa toimia nopeasti! Myös n kotisivut uudistuvat lokakuun alussa. Säätiön merikulttuuri ja meriympäristöhankkeet yhdistyvät uuden monipuolisen ja raikkaan sivuston alle. Tuoreimmat uutiset säätiöstä ja sen tapahtumista saat näiden sivustojen kautta. HAMINA PIIRTYY KARTAllE -NÄYTTElY JATKUU TAMMIKUUHUN n ja Haminan kaupunginmuseon yhteisnäyttely aukesi yleisölle Pohjolan karttoihin, Adolf Bockin tauluihin ja merellisiin esineihin on kesän aikana käynyt tutustumassa jo yli 2000 innokasta näyttelyvierasta. Säätiö oli kesän lopussa esillä myös Hamina Tattoon tapahtumissa. Hamina maailmankartalle n ja Haminan kaupunginmuseon aarteita näyttely on avoinna asti Haminan kaupunginmuseolla. Katso lisää fi/fi/asukkaat/museot/ kanssa, lähtökohtana oli käyttää säätiön upeita, omia kartta-aiheita. Huiviin valituissa kartoissa on yhdistettynä niin Skandinavian karttaa kuin kosmografistakin mallia. Huivien koot ovat 90 x 90 cm ja taskuliinojen 28 x 28 cm. Tuotteet saatavilla marraskuusta alkaen John Nurmisen verkkokaupan kautta, sekä Marja Kurjen myymälöistä ja jälleenmyyjiltä. Joulun upea lahjaidea! kokoelman HElMI TElE- GRAMMI TElEGRAMMI (myös konetelegrammi) eli konekäskynvälitin on etenkin höyrylaivoissa käytetty sisäinen viestintäväline, jolla välitettiin komentosillalta konehuoneeseen kapteenin tai vahtiperämiehen antamat käskyt koskien konetehon säätämistä. Telegrammeja alkoi valmistaa liverpoolilainen Chadburn 1870-luvulla ja ne yleistyivät nopeasti aluksissa. Laitteen tärkein osa on taulu, jonka nollakohdasta (stop) oikealla on merkinnät tehon kasvattamisesta ja vasemmalla vähentämisestä. Osoittimella varustettua kahvaa käännettiin komentosillalla haluttuun suuntaan, viesti kulki vaijerin välityksellä konehuoneeseen kellon soidessa. Konemestari kuittasi ilmoituksen kääntämällä omaa vastakappalettaan kahvan tauluosoittimen kohdalle, jolloin kello kilahti puolestaan komentosillalla. Kun tarvittiin erityistoimia - esimerkiksi hätätehoa tai pysäytystä kaikin keinoin - sillalla käännettiin kahvaa kahdesti halutulle kohdalle niin että kello soi pitempään konehuoneessa. Säätiön kokoelmiin kuuluu yhteensä kahdeksan telegrammia. kuvan telegrammi on 1900-luvun alkupuoliskolta ja A.Robinson & Co ltd:n valmistama. Kuva: Max Edin PINNAllA TÄYTTÄ HÖYRYÄ ETEENPÄIN ENSIMMÄINEN ja äärimmäisen vauhdikas vuoteni säätiön asiamiehenä on tulossa loppusuoralle. On ollut hienoa saada olla luotsaamassa tämän aktiivisen ja tavoitteellisen säätiön työtä, jota ennen nimitystäni asiamieheksi olin jo kaksi vuotta seurannut säätiön hallituksesta käsin. Mitkä sitten ovat vuoden 2014 kulttuuritoiminnan kohokohdat? keväällä julkaisimme maailmanympäripurjehtija Eero lehtisen teoksen Pakko purjehtia, joka on otettu innostuneesti vastaan. kyseessä oli ensimmäinen säätiön julkaisema muistelmateos. kesällä avasimme Kulttuuriretki Suomenlinna -nimisen palvelun, joka toi Suomenlinnan kulttuurikohteet mobiililaitteisiin. Tämän pilotin myötä saimme arvokasta oppia jatkoon, jossa pyrimme kehittämään sähköistä kulttuuriperinnön jakamista yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. kesän kynnyksellä avattiin myös Haminan kaupunginmuseon ja säätiön yhteisnäyttely, joka keräsi museolle Hamina Tattoon aikana ennätysmäärän kävijöitä. Tämän lehden mennessä painoon ajatuksemme ovat jo syksyn eri kirjamessuilla: Turussa, Frankfurtissa ja Helsingissä. Odotamme jännittyneinä uusien tietokirjojemme vastaanottoa. Ja kuitenkin, uskallan tässä jo ylpeänä ja onnellisena todeta, että olemme taas onnistuneet pyrkimyksessämme tehdä merellisiä kulttuuritekoja. Yksi konkreettinen uudistus on lukijan kädessä. kiitämme JNS-uutisten uskollista lukijakuntaa siitä todella positiivisesta palautteesta, jota saimme keväisen kyselyn yhteydessä. Useimmat teistä arvostivat tietoja tulevista teoksistamme, joten satsaamme niihin jatkossakin. Ja kerromme ajankohtaisia uutisia Puhdas Itämeri -hankkeistamme. Myös sitä te toivoitte. Nimen ja ulkoasun lisäksi pyrimme myös jatkuvasti uudistamaan sisältöä niin, että lukija löytää täältä kaiken haluamansa. Paljon on saatu aikaan, vielä enemmän on edessä. Ensi vuoden toimintasuunnitelmassa ja julkaisuohjelmassa on luvassa lisää kulttuuritekoja ja puhdasta merta. kehotan lukijaa tutustumaan myös säätiön uudistettuun verkkosivustoon Myös siitä odotamme innolla palautetta, risuja ja ruusuja. Inspiroivaa syksyä toivottaen, Annamari Arrakoski-Engardt ASIAMIES, JOHN NURMISEN SÄÄTIÖ P.S. Ja niin, nimeksi tuli siis Telegrammi, oleellisen tärkeä tiedonvälittäjä komentosillan ja konehuoneen välillä. Näitä löytyy myös säätiön kokoelmista, aimo annos käytännöllisyyttä ja menneen ajan nostalgiaa. Etsimme moderneja ja raikkaita tapoja tehdä kulttuurityötä niin, että se tavoittaisi jatkossa yhä suuremmat yleisöt. Meidän telegrammimme viisarin asento lienee itsestäänselvyys: täyttä höyryä eteenpäin. Kuva: Rauno Träskelin 4 5

4 PUHdAS ITÄMERI KESÄ 2014: KAKSI MERTA VIElÄ EHdIT MUKAAN HORISONTTI-TAIdETEoKSEEN lahjoita 50 euroa ja saat oman tai ystäväsi nimen Itämerestä muistuttavaan teokseen. Nimikoi tavia laattoja on jäljellä enää rajallinen määrä, joten hanki omasi nopeasti! Kuva: Ilkka Vuorinen Merellistä Helsinkiä symboloiva runollisen näköinen Harmajan majakka ei suinkaan ole yleisölle avoin turistikohde, vaan aktiivinen luotsiasema, jolla työskentelee 10 luotsia, 10 kutterinhoitajaa ja emäntä. Valmistuessaan teoksen pituus on 54 metriä, sama kuin haavoittuvan Itämeren keskisyvyys. VIIME KESÄNÄ rikottiin ennätyksiä hyvässä ja pahassa. Idässä eli Suomenlahdella koettiin ennätyskirkkaat vedet, kun taas Hangon länsipuolella velloivat kilometrien pituiset sinilevälautat. Pääsyynä lännen katastrofiin oli Itämeren pääaltaan syvänteisiin ajan kuluessa kerääntynyt suuri fosforivaranto, jonka alkuvuoden talvimyrskyt sysäsivät liikkeelle. Sinilevät tarvitsevat fosforia kasvaakseen ja toisena tekijänä sinileväkukintoja kiihdyttää lämpö. Lämmin heinäkuu aiheutti sitten sinilevien räjähdysmäisen leviämisen Saaristo- ja Ahvenanmerellä. PIETARIN JÄTEVESIREMoNTTI JA KINGISEPPIN FoSFoRIVUoToJEN TUKKIMINEN TEPSIVÄT Poikkeuksellisen pitkä kuuma kesä oli todellinen happotesti Suomenlahden tilalle. Vedet kuitenkin pysyivät kirkkaana. Kaksi yksittäistä toimenpidettä ovat vaikuttaneet kaikkein eniten Suomenlahden ennätyskirkkaaseen tilaan: Pietarin jätevesien tehostettu ravinteidenpoisto sekä Kingiseppin jätekipsivuoren fosforipäästöjen loppuminen. Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) mukaan heinä-elokuun keskimääräiset levien määrää kuvaavat klorofylliarvot olivat Suomenlahden itäisimmillä havaintopaikoilla 2000-luvun alimmalla tasolla. Säätiöllä oli merkittävä rooli sekä Pietarin jätevesiremontissa että Kingiseppin fosforivuotojen tukkimisessa. Pietarissa se toteutti yhdessä vesilaitoksen kanssa kemiallisen fosforinpoiston kaupungin kolmella suurimmalla jätevedenpuhdistamolla. Kingiseppissä säätiö aloitti yhteistyön Fosforit-lannoitetehtaan kanssa heti vuodon tultua ilmi. Nyt on näytetty toteen, että konkreettisilla toimenpiteillä saadaan myös konkreettisia tuloksia. TYÖTÄ RIITTÄÄ VIElÄ Tehokkain ja nopein toimenpide Itämeren pääaltaan tilan parantamiseksi ja sitä kautta myös Saaristomeren tilan parantamiseksi - on leikata suurimpien yksittäisten kuormittajien päästöjä Puolassa, Baltian maissa, Kaliningradissa ja Valko-Venäjällä. Ihmekonsteja ei ole, mutta tämä kesä näytti, että jo meidän elinaikanamme on mahdollista saavuttaa näkyvä muutos meren tilassa. ENTÄ SITTEN SUoMENlAHTI, onko SEN TIlA NYT PYSYVÄSTI HYVÄ? Suomenlahdellekaan ei voida tuudittautua siihen, että tämän kesän hyvä levätilanne säilyisi. SYKE varoittaa, että Suomenlahden kehitys ei jatkossa välttämättä etene suoraviivaisesti parempaan suuntaan. Happitilanteeseen ja fosforipitoisuuksiin vaikuttaa keskeisesti Itämeren pääaltaan syväveden ajoittainen virtaaminen pitkälle Suomenlahden itäosiin asti. Pintakerroksiin sekoittuessaan hapettomilta pohjilta vapautunut fosfori voi nostaa rehevyystasoa merkittävästikin. Oleellista on, että Suomenlahti ei voi puhdistua kokonaan ennen kuin koko Itämeri puhdistuu. Tue säätiön työtä Itämeren rehevöitymisen estämiseksi kampanjan nettotuotto käytetään Itämereen päätyvän fosforivaluman pienentämiseen. Vähemmän fosforia tarkoittaa vähemmän sinilevää. Isänpäivä-, joulu-, valmistujais- tai syntymäpäivä lahjaksi välkkymään Itämeren puolesta! Horisontin suunnittelutyön on lahjoittanut muotoilija, professori Hannu Kähönen. lisäksi alla olevat yritykset ovat lahjoittaneet työtä tai materiaaleja teokseen. keräyslupa: / Poliisihallitus 2020 / 2012 / 4285, / , koko Suomen alueella Ahvenanmaata lukuun ottamatta 6 7

5 KIRJAT Hinnat sisältävät postimaksun Suomessa Uudistetun verkkokaupan kunniaksi uskomattomia etukirjoja todella edulliseen hintaan vain verkkokaupan asiakkaille. Käy tutustumassa jnsshop.fi. Edut voimassa vain lokakuun loppuun. UUTUUDET! 59,90 IDEOITA Itämerellä 36,90 JOHN NURMISEN SÄÄTIÖ on perustettu vuonna Säätiöllä on kaksi toimintalinjaa: merikulttuuri ja Puhdas Itämeri -hankkeet Säätiön kulttuuritoiminta on keskittynyt merenkulun, löytö retkien ja kartografian historiaan. Puhdas Itämeri hankkeissa toimitaan Itä meren rehevöitymisen estämiseksi ja meriliikenteen turvallisuuden parantamiseksi TELEGRAMMI Painosmäärä: 4500 Telegrammi postitetaan rekisterissämme oleville asiakkaillemme sekä yhteistyökumppaneillemme 3-4 kertaa vuodessa. Muutokset tilaajatietoihin: jnfoundation.fi. Pakko purjehtia Eero Lehtinen 29,90 Sähköinen e-kirja Elisa Kirja-palvelusta 19,90 KAUHIA Oolannin sota Krimin sota Suomessa ,90 Ultima Thule Pohjoiset löytöretket Nyt myös venäjänkielisenä! 79,90 Meritie Navigoinnin HISTORIA 89,- Olemme myös kiitollisia palautteesta. Pasilankatu Helsinki Tiedustelut maria.gronroos@jnfoundation.fi / KYLLÄ KIITOS! Tilaan seuraavat julkaisut: Ranskan viimeisen kuninkaan retkikunta Pakko purjehtia Kauhia Oolannin sota Ultima Thule Meritie Tilaaja: Osoite: Sähköposti: Vastaanottaja maksaa postimaksun tunnus VASTAUSLÄHETYS