JOHN NURMISEN SÄÄTIÖN TIEDONANTO 2/ kirjakavalkadi

Transkriptio

1 JOHN NURMISEN SÄÄTIÖN TIEDONANTO 2/ 2017 Syksyn kirjakavalkadi esittelyssä Miten syntyi Pohjoiset Purjeet? Haastattelussa Alpo Tuurnala Tulossa lokakuussa: loistelias taidekirja Vaelluksia maisemaan Maailma piirtyy kartalle: uudet kieliversiot saatavilla JOHN NURMISEN SÄÄTIÖ 25 VUOTTA Hienoja merenpelastusprojekteja, tuhansia merestä pysyvästi poistettuja fosforitonneja. Suuri joukko palkittuja merellisiä tietokirjoja. Esteettisiä elämyksiä, ajatustenvaihtoa, valistusta ja jatkuvaa oppimista.

2 TELEGRAMMI JOHN NURMISEN SÄÄTIÖ 25 VUOTTA Kuvat: Lasse Lecklin 1700-luvun yllätysvieraat keskeyttivät juhlapuheet. Hämmennyksen tauottua amiraali Chapman ja armeijan laivaston kapteeni Carl Fredrik Arnkihl sanailivat amiraali Juhani Kaskealan kanssa. Suomen merimuseon johtaja Tiina Mertanen totesi museoiden ja säätiön yhteistyön sujuneen mainiosti Loki-hankkeessa. Kotkan ruusu kajahti komeasti, kun Metropolian muusikot laulattivat vieraita. Laulamassa myös Juha Nurminen puolisonsa Marjo T. Nurmisen kanssa. John Nurmisen Säätiö juhlisti elokuussa 25-vuotista taivaltaan tuoreen yhteistyökumppaninsa Allas Sea Poolin tiloissa. Paikalle oli kutsuttu säätiön yhteistyökumppaneita ja tukijoita vuosien varrelta. Juhlapuheessaan säätiön hallituksen puheenjohtaja Juha Nurminen kiitti säätiön satoja yhteistyökumppaneita niin Suomessa kuin rajojemme ulkopuolellakin. "Minun silmissäni säätiön 25 ensimmäistä vuotta piirtävät yhtenäisen loogisen kaaren. Kulttuurin vaalimisen ja meren pelastuksen välinen viiva on veteen piirretty. Pelastajan roolin lisäksi meillä on myös tärkeä mielestäni elintärkeä tehtävä ja arvo tiedon ja kulttuurin jäsentäjänä ja luotettavana välittäjänä. Kun ihmiset tuntevat meren ja sen historian, heidän perspektiivinsä ja horisonttinsa laajenee. On helpompi ymmärtää, miksi meidän pitää suojella ainutlaatuista mertamme. Juha Nurminen, John Nurmisen Säätiön perustaja ja hallituksen puheenjohtaja. 2

3 2/2017 Rahankeräyslupa: Itämeren suojelukomission Helcomin pääsihteeri Monika Stankiewicz on tyytyväinen 15 vuoden aikana saatuihin tuloksiin, mutta totesi meren toipuvan hitaasti: Helcomin tavoitteisiin ei vielä ole päästy. Stankiewicz korosti, että kyse ei ole pelkästään ekosysteemistä. Rehevöityminen aiheuttaa myös merkittäviä taloudellisia vahinkoja ja tulonmenetyksiä koko Itämeren alueella. Tilaisuuden juontajana toimi Peter Nyman. Joukkorahoitus Itämeren suojeluun! John Nurmisen Säätiön NutriTrade-hanketta vetävä Anna Saarentaus kertoi juhlan Itämeri-keskustelussa, että NutriTrade-hankkeessa kehitettävä Nutributealusta on ilmainen työkalu. Projekteja toteuttaville tahoille se mahdollistaa hankkeen tunnetuksi tekemisen sekä varainhankinnan, lahjoittajille se tarjoaa puolestaan tilaisuuden osallistua hankkeiden toteuttamiseen sekä mahdollisuuden oman ravinnejalanjäljen neutralointiin. Kommentoimassa Ilari Kallio, Wärtsilä. Helsingin vesi ja Kymen vesi saivat säätiön Ponnistajapalkinnon tunnustuksena edelläkävijyydestä ja kustannustehokkuusajattelun soveltamisesta Itämeren suojelussa. Palkinnot vastaanottivat toimialajohtaja Tommi Fred (HSY) ja Kymen Veden toimitusjohtaja Jani Väkevä. Uusia IHANIA LAHJAtuotteita: upea Pohjolan kartan historiaa kuvittava seinäkalenteri ja viikkopäivyri vuodelle 2018 SEINÄKALENTERI VIIKKOPÄIVYRI Saatavilla kirjamessuilla ja verkkokaupasta jnsshop.fi 3

4 TELEGRAMMI POHJOISET PURJEET Haastattelussa Alpo Tuurnala Alpo Tuurnalan taiturimaisesti kuvittama ja kirjoittama Pohjoiset purjeet esittelee Suomessa rakennettujen purjealusten lähes tuhatvuotista historiaa sekä syventyy myös yksittäisten laivojen ja merimiesten tarinoihin. UUTUUS SYKSY 2017 Mikä inspiroi sinua kirjoittamaan ja kuvittamaan teoksen Pohjoiset purjeet? "Vastasin vuosikymmenien ajan Merivoimien alusten suunnittelusta ja hankinnoista. Työn ohessa opin myös tarkastelemaan laivoja esteettisestä näkökulmasta ja näin käynnistyi urani laivamaalarina. Laiva liikkuu meren ja ilman rajapinnassa, ja nämä molemmat elementit vaikuttavat laivan käyttäytymiseen. Hyvässä laivan muotokuvassa olisi saatava tämä dynamiikka esiin. Meren ja laivan vuorovaikutus on selkeämpi tapaus: tuulen ja toisaalta laivan synnyttämät aallot, keulan kuohu, laivan heijastukset tyynessä vedessä. Ilma laivan ympärillä on haasteellisempi. Voi kuvata pilvien muotoja ja liikettä, sadetta, sumua ja mihin suuntaan pärskeet lentävät. Purjeiden maalaaminen tarjoaa kuitenkin hienoimman keinon esittää ilman virtausten vaikutusta alukseen. Ja tietysti laivan purjeet ovat myös sinällään kauniit valoineen ja varjoineen. Näistä syistä aloin jo vuosia sitten maalaamaan myös erilaisia, pääasiassa suomalaisia purjelaivoja. Samalla kiinnostuin myös väistämättä niiden värikkäästä historiasta ja vähitellen kypsyi ajatus kuvien ja tekstien yhdistämisestä mahdollisimman kiinnostavaksi ja laajalle lukijakunnalle sopivaksi kirjaksi." Millaiselle lukijalle kirja on tehty? "Toivon mukaan jokaiselle, jota kiinnostaa Suomen ja sen merenkulun kehitys. Kun puukirkkojen veistäjät oppivat rakentamaan myös vaativia purjealuksia, maa levitti tuntosarvensa maailman merille ja vieraisiin maihin. Tein kirjasta mahdollisimman helppolukuisen ja sisällytin siihen runsaasti lähes uskomattomia mutta tosia kuvauksia suomalaisten purjelaivojen kohtaloista tyynissä, myrskyissä ja sotien kurimuksessa. Uskoisin lukijoita kiinnostavan myös, miten miehistöt elivät ja selvisivät kuukausien purjehduksilla suljetussa yhteisössään raataen takilassa usein kehnon ja puutteellisen muonan varassa. Ja tietysti kirjaa voi lehteillä myös kuvateoksena tyytyen kuvatekstien lyhyisiin tiivistelmiin." Millaista oli elämä suurilla purjelaivoilla? "Inhorealistisesti pelkistäen se oli sopeutumista yksitoikkoiseen, kurinalaiseen elämään karuissa olosuhteissa ja aina samojen naamojen ympäröimänä. Työ oli raskasta, kuri tiukka ja komentohierarkia ehdoton. Muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta 4

5 2/2017 Pohjoiset purjeet on neljäs John Nurmisen Säätiön kustantama Alpo Tuurnalan teos. Aikaisemmin ilmestyneet teokset ovat Harmaat laivat (2004), Kuninkaansaari (2009) sekä Luotsisaaren tarina (2013). Katkelmia kirjasta löytyy John Nurmisen Säätiön merellisestä Loki-verkkopalvelusta hakusanalla #pohjoisetpurjeet. Kirjan tekijät yhteiskuvassa julkaisupäivänä Vasemmalta: kirjan toimittanut säätiön julkaisuvastaava Maria Grönroos, kirjailija Alpo Tuurnala ja graafikko Tuija Kuusela. Kuva: Anne Mäkijärvi POHJOISET PURJEET SUOMALAISTEN PURJEALUSTEN TARINA Kirjoittaja: Alpo Tuurnala ISBN: Koko: 240 x 300 mm Laajuus: 160 sivua, 45 värikuvaa 39,90 (sis. alv 10%) ruoka koostui kuivatusta tai suolatusta lihasta sekä kalasta ja kuivamuonasta, jota harvoin täydennettiin tuoreilla vihanneksilla tai hedelmillä. Pahimmillaan elämä oli silkkaa selviytymistaistelua, jonka lopputulos oli yllättävän usein tuhoutuminen myrskyn kourissa tai sodan seurauksena. Toisaalta purjelaivapesti tarjosi suhteellisen vakaan elannon silloinkin, kun kotimaassa vallitsi ankara pula, työttömyys ja nälänhätä. Purjelaivaelämä vastasi myös nuorten miesten seikkailun ja romantiikan nälkään. Lisäksi, jos selvisi siinä ympäristössä sitkeästi pidempään, avautui myös urakehitysmahdollisuuksia alipäällystöön ja jopa päällystöön. Hyvin johdetusta purjelaivojen miehistöstä kehittyi pitkillä meritaipaleilla ihailtavasti yhteen hitsautunut ja solidaarinen ryhmä, joka sananmukaisesti osasi vetää yhtä köyttä. " Tule tervehtimään meitä kirja messuille! Olemme mukana myös lavaohjelmissa: pe Aino POHJOISET PURJEET SUOMALAISTEN PURJEALUSTEN TARINA Alpo Tuurnalaa haastattelee Baba Lybeck. su Kullervo VAELLUKSIA MAISEMAAN TAITEEN MESTARIT MEREN ÄÄRELLÄ Markku Valkosta ja Pekka Niemelää haastattelee säätiön asiamies Annamari Arrakoski-Engardt. su Aino SUOMALAISET RANNAT JA ITÄMEREN TILA Mitä levätilanne kertoo Itämeren tilasta, ja mitä me voimme tehda sen hyväksi? Millainen merkitys kalastuksella on ymparistöalan erikoistutkijalle ja suomalaisia rantoja rakastavalle kirjailijalle? Seppo Knuuttilaa ja Risto Isomäkeä haastattelee Annamari Arrakoski-Engardt. 5

6 Claude Lorrain ei ollut kiinnostunut maalaustensa anakronismeista. Pyhän Ursulan merelle lähtöä (1641) kuvaavan maalauksen laivat ovat 1600-luvun mallia ja sataman rakennukset renessanssin tulkitsemaa klassista arkkitehtuuria, vaikka tämän keskiajalla suositun pyhimyksen todellinen elinaika ajoittuu varhaisimmillaan 300-luvulle. Tärkeintä oli taidokas vastavalon kuvaus ja yhden pisteen tehokas perspektiivi, joka suuntaa katseen aavalle merelle. TELEGRAMMI VAELLUKSIA MAISEMAAN TAITEEN MESTARIT MEREN ÄÄRELLÄ Keräilijälle harvinainen kirjaherkku: loistelias taidekirja ja kulttuuriretki eurooppalaiseen maisemaan. Numeroitu painos UUTUUS SYKSY 2017 John nurmisen säätiö 104 Vaelluksia maisemaan Pytheaan matkassa Itämerelle 105 Vaelluksia maisemaan Vaelluksia maisemaan Taiteen mestarit meren äärellä Markku Valkonen / Pekka niemelä samoin kuin hiekkasärkillä on tietysti aina ollut hengenvaarallista. Tämän ilmeisen vaaran lisäksi itse merivesikin kuviteltiin ja 1700-luvulla vallinneen uushippokraattisen käsityksen mukaan epäterveelliseksi. Merestä uskottiin kohoavan myrkyllisiä»mefiittisiä» höyryjä. 50 Nimitys tulee roomalaisesta jumalattaresta Mephitisistä, joka suojasi ihmisiä merituulen tuomilta kohtalokkailta sairauksilta. Kreikan yhtä vähän kuin Rooman valtaa ja vaurautta ei olisi syntynyt ilman laivastoa, mutta mikään ihanneammatti purjehtiminen ei ollut. Pompeiuksen väitetään rohkaisseen myrskyn pelottamia merimiehiä toteamalla karusti: Navigare necesse est, vivere non est necesse (Purjehtiminen on välttämätöntä, eläminen ei). Kaikkein välttämättömintä oli Rooman kaupungin huolto: suurin osa sen kuluttamasta viljasta tuotiin pitkinä laivasaattueina Egyptistä. Mikäli viljahuolto jostakin syystä takkuili, siitä seurasi aina levottomuuksia. Pahinta varhaiselle merenkulkijalle oli joutua»suoralle rannalle». Se oli karttojen terra nullius, satamia vailla oleva tyhjä alue, jota piti kaikin tavoin välttää. Esiteollisen ajan ihmiselle ranta ei kuitenkaan ollut pelkkä raja tai vaaranpaikka vaan eräänlainen liitosalue. Homo litoralis, rannikon ihminen, kulki siitä vaivatta kumpaankin suuntaan. 51 Rannat tarjosivat jo Provencen ja Gibraltarin varhaisimmille asukkaille monipuolista meriravintoa, linnuista, kaloista ja äyriäisistä nilviäisiin. Jääkauden väistyessä vuotta ekr. luonnon monipuolisuus avautui Luoteis-Euroopan rannoilla ja jokisuistoilla Välimertakin runsaampana: merikaalia, merilevää ja valtavat määrät nilviäisiä sekä äyriäisiä. Maan ja meren välivyöhyke selittää rannikon kulttuurien menestyksen Iberiasta Skandinaviaan. Viikingit loivat aineellisen ja henkisen kulttuurinsa jokien, kapean rantakaistaleen ja meren varaan. Meri oli pohjoisessakin limes, tärkeä rajavyöhyke, jossa oli syytä uhrata jumalille. 52 Homo litoralis ilmaantui uuden ajan taiteeseen vaivihkaa myrskyisten merikuvien rinnalle. Hollannin taiteen kultakausi synnytti 1600-luvulla valtavan määrän asetelmia ja laatukuvia, jotka pursuivat meren antimia rauskuista rapuihin, ahvenista ankeriaisiin. Rannalle ajautuneita valaita ihmeteltiin ja piirrettiin kuviksi. Tärkeän aseman homo litoralis sai sitten, kun kokonaiset kansakunnat tiedostivat olevansa merestä riippuvaisia. Äärimmäinen esimerkki lienee Preussi, joka kuvitteli olevansa pelkkä mannervaltio, kunnes sai Wienin kongressin päätöksellä Rügenin saaren ja sen mukana ensimmäisen sotalaivansa. Vaelluksia maisemaan -teos tarjoaa taiteen ja luonnon ystäville ainutlaatuisen elämysmatkan luonnon ja ihmisen muovaaman maiseman estetiikkaan. Siinä esitellään kuvataiteen keinoin ihmisen ja luonnon vuosikymmenten ja -satojen saatossa aiheuttama rannikoiden maisemamuutos. Kirja kuljettaa lukijan ja katselijan Välimeren rannikoilta Eurooppaan, erityisesti merellisiin maisema-aiheisiin ja rantavyöhykkeiden tutkimattomiin tarinoihin. Samalla kirja tulee avanneeksi ainutlaatuisen näkymän eurooppalaiseen luonnontieteeseen ja kulttuurihistoriaan. Kirjan ovat kirjoittaneet aihepiirin syvällisesti tuntevat kulttuuritoimittaja, emeritus museojohtaja, tietokirjailija Markku Valkonen sekä biodiversiteetti- ja ympäristötutkimuksen emeritusprofessori Pekka Niemelä. VAELLUKSIA MAISEMAAN TAITEEN MESTARIT MEREN ÄÄRELLÄ Kirjoittajat: Markku Valkonen, Pekka Niemelä ISBN: Koko: 250 x 315 mm Laajuus: 288 sivua, 185 värikuvaa Numeroitu painos, suojakotelo 299,00 (sis. alv 10%) 6

7 2/2017 Me teimme sen! Kirjamaailman pieni ihme jo kuudella kielellä! Haastattelussa säätiön asiamies Annamari Arrakoski-Engardt Kuva: Rasmus Hartikainen Historian lehdet havisevat säätiössä, oivallisesti 25-juhlavuoden kunniaksi. Painotalosta on syyskuussa pullahtanut vuonna 2015 julkaistun Maailma piirtyy kartalle -teoksen venäjän, saksan ja ruotsinkieliset laitokset. Teoksella oli myös brittiläinen kustantaja ensimetreiltä asti, ja se julkaistiinkin vuonna 2015 suomeksi ja englanniksi yhtä aikaa. Uusin yhteispainatus alleviivaa kirjan laatua ja mahdollisuuksia maailmalla: myös kiinankielinen laitos on teossa ja ilmestyy ensi vuonna. Kun käännösmarkkinoita miettii, tämä kuuden kieliversion rajapyykki on huippusaavutus yli miljoona merkkiä ja 360 kuvaa sisältävälle kirjalle. Säätiön asiamies Annamari Arrakoski-Engardt kertoo, miksi tässä on hatunnoston paikka: Suomessa on aina tehty tietokirjoja omaan tarpeeseen, suomalaiselle lukijakunnalle. Tämän kirjan tavoitteena oli, jo aihepiirinsäkin takia, saavuttaa eurooppalainen yleisö. Tekijöiden huikeana päämääränä oli kertoa Euroopan tarina 1000 vuoden ajalta maail mankartan avulla; tehdä kirja, joka toimii myös Suomen rajojen ulkopuolella. Lähtökohta on reippaasti omaperäinen ja kunnianhimoinen. Säätiön epävirallinen Suomi 100 -teko Vaikka ote teokseen olikin vähän epäsuomalainen, sanoisin, että tämä on ehdottomasti se meidän Suomi 100 -teko vaikkei tätä virallisesti missään sellaiseksi kirjattu olekaan. Jos katsotaan säätiön yhteiskunnallista vaikuttavuutta, olemme kokoamme suurempi toimija. Kirjojamme olemme tehneet suurella pieteetillä jo 25 vuotta. Mutta tänä aikana ei ole julkaistu 200 kirjaa vaan tämän syksyn tuorein teos on numero 34. Kirjojen tuotantokustannukset eivät ole meille itseisarvo: lopputuloksena tuotamme jotain sellaista, johon kaupallisilla toimijoilla ei ole aikaa eikä varaa. Kustantaminen ei ole säätiölle pelkkää liiketoimintaa, vaan laatu on meille kaikki kaikessa. Niche on cool! Genre, jossa toimimme, on suhteellisen kapea, mutta aiheita ja faneja riittää. Meillä on yleisö, jota haluamme palvella hyvin. Ja toki haluamme myös saada uusia ystäviä tälle tietokirjallisuuden slow foodille, jota todella tehdään ajan kanssa, suurella intohimolla ja rakkaudella. Tietokirjoja ei tehtailla vuodessa eikä parissa, vaan niiden kansien sisälle on monesti kasaantunut huikea määrä tutkimusta, elämää ja hiljaista tietoa. Haluamme kunnioittaa tätä käsityön leimaa. Kuvitetun, yli miljoonan merkin teoksen kääntäminen ei ole mikään läpihuutojuttu. Eikä halpa. Se että säätiö on saanut mukaan ulkomaisia kustantajia, on jo sinänsä pieni ihme. Vientityötä on siivittänyt teoksen saamat palkinnot ja ylistävät arvostelut. Esimerkiksi Royal Geographical Societyn kirjailija Marjo T. Nurmiselle sekä päätoimittaja Juha Nurmiselle myöntämä Fordham Award on vakuuttanut. Ilmestymisvuonna 2015 teos nousi Suomessa Tieto- Finlandia -palkintoehdokkaaksi. Ruotsinkielisen laitoksen kääntämiseen säätiö sai myös ulkopuolista tukea: Itämeri-työstäänkin tunnettu kulttuurinystävä Björn Carlson lahjoitti euroa teoksen kääntämiseen. 7

8 John nurmisen säätiö Voitte tilata kirjoja joko säätiön verkkokaupasta jnsshop.fi, alla olevalla kupongilla, puhelimitse tai sähköpostilla Vaelluksia maisemaan Vaelluksia maisemaan Taiteen mestarit meren äärellä Markku Valkonen / Pekka niemelä JOHN NURMISEN SÄÄTIÖ Pelastamme Itämeren ja sen perinnön tuleville sukupolville. John Nurmisen Säätiö on perustettu vuonna VAELLUKSIA MAISEMAAN TAITEEN MESTARIT MEREN ÄÄRELLÄ POHJOISET PURJEET SUOMALAISTEN PURJEALUSTEN TARINA FORdham award 2016 tieto-finlandia palkintoehdokas 2015 MAAILMA PIIRTYY KARTALLE (suomi, ruotsi, englanti, saksa, venäjä) TELEGRAMMI Painosmäärä: Telegrammi postitetaan rekisterissämme oleville asiakkaillemme sekä yhteistyökumppaneillemme 3-4 kertaa vuodessa. Muista myös muut tuotteemme: Amiraali Nordenskjöldin MERIseikkailut 29,90 Miehet merellä 59,90 Kampelaa ja kadonneita luumuja 34,90 suomalaiset sankaripurjehtijat 20,00 POHJOLAN ATLANTIS 14,90 ranskan viimeisen kuninkaan retkikunta 14,90 Pakko purjehtia 10,00 Kauhia Oolannin sota (suomi, ruotsi) KUSTAA III JA SUURI MERISOTA 39,90 MUSKOTTISOTA 5,90 MERITIE (suomi, englanti, venäjä, portugali) 89,00 ULTIMA THULE (suomi, englanti, ruotsi, espanja, norja, venäjä) 79,90 Mare balticum (venäjä, saksa) 79,90 Muistivihkot 4,90, Muistikirjat 14,90 Hinnat sisältävät postimaksun Suomessa. Olemme myös kiitollisia palautteesta. Laita risuja ja ruusuja! Yhteydenotot ja muutokset tilaajatietoihin: tuula.putkinen@jnfoundation.fi John Nurmisen Säätiö Pasilankatu Helsinki KYLLÄ KIITOS! Tilaan seuraavat julkaisut: Vaelluksia maisemaan Pohjoiset purjeet Kampelaa ja kadonneita luumuja Miehet merellä Maailma piirtyy kartalle Amiraali Nordenskjöldin meriseikkailut jokin muu teos: Tilaaja: Osoite: Sähköposti:, kieli Vastaanottaja maksaa postimaksun John Nurmisen Säätiö tunnus VASTAUSLÄHETYS