Vantaan kaupunki Kaupunkisuunnitteluyksikkö YK0016/ HAUTAUSMAAT

Transkriptio

1 Vantaan kaupunki Kaupunkisuunnitteluyksikkö YK0016/ HAUTAUSMAAT

2 ESIPUHE 2 HAUTAUSMAAT 3 HAUTAUSMAAT VANTAALLA JA KAAVATILANNE 3 Helsingin Pitäjän Kirkonkylän hautausmaa 4 Ruskeasannan hautausmaa 5 Honkanummen hautausmaa 6 Saksalainen sotilashautausmaa 7 UUSIEN EVANKELIS-LUTERILAISTEN HAUTAUSMAIDEN TARVE 8 TUNNUSTUKSETON HAUTAUSMAA 9 MUIDEN USKONTOKUNTIEN HAUTAUSMAAN TARVE 10 SUOSITUS HAUTAUSMAAVARAUKSIKSI YLEISKAAVAN TARKISTUKSESSA 11 LIITTEET 12 Liite 1: Vantaan seurakuntayhtymä/ luovutetut haudat ja hautausten määrät Liite 2: Vantaan seurakuntayhtymä/ ennuste arkkuhautojen tarpeesta vuoteen Liite 3: Vantaan seurakuntayhtymä/ ennuste uusien uurnahautojen tarpeesta vuoteen Liite 4: Islamilaisia hautausmaita Suomessa 15 1

3 Esipuhe Hautaamiseen liittyvä kulttuuri on Suomessa ja Vantaalla muuttunut merkittävästi sen kymmenen vuoden aikana, joka on kulunut Vantaan yleiskaavan 1992 laatimisesta. Uurnahautaus on yleistynyt ennakoitua nopeammin: kun vuonna 1992 kaksi kolmasosaa hautauksista oli arkkuhautauksia, on vuonna 2003 arkkuhautauksia enää alle puolet kaikista hautauksista. Tämä kehitys on vähentänyt merkittävästi tarvetta uusille hautausmaavarauksille. Vuoden 2004 alusta voimaan tuleva uusi hautaustoimilaki tuo seurakunnille velvoitteen myös tunnustuksettoman hauta-alueen järjestämisestä. Lisäksi Vantaalla muihin uskontokuntiin kuuluvien asukkaiden määrä on kasvanut monikulttuurisuuden lisääntyessä ja heidän tarpeensa oman uskonnon mukaiseen hautausmaahan asuinseudullaan olisi ratkaistava. Tämän selvityksen on laatinut maisema-arkkitehti Anne Mäkynen yleiskaavan tarkistuksen pohjaksi. Työn aikana on haastateltu Vantaan Seurakuntayhtymän rakennustoimen päällikköä Olavi Isotaloa, Vantaan kaupungin monikulttuurisuusasiain koordinaattoria Helena Korpelaa, Länsimäen ja Rajakylän kansainvälisen yhdistyksen puheenjohtajaa Masud Abdullahia, Kirkkonummen seurakunnasta kirjanpitäjä Eira Tallqvistia, Oulun seurakunnan hautausmaa-asioista vastaavaa Riitta Laurilaa, Turun seurakunnan hautausmaa-asioista vastaavaa Kirsti Arjolaa sekä Turun kaupungin viheryksiköstä puutarhuri Rauno Korpelaa. Kiitokset asiantuntijoille osallistumisesta. Vantaalla yleiskaavapäällikkö Matti Pallasvuo 2

4 HAUTAUSMAAT Hautausmaat Vantaalla ja kaavatilanne Vantaan ja Helsingin evankelis-luterilaisilla seurakunnilla on Vantaalla yhteensä kolme toimivaa hautausmaata: Kirkonkylä, Ruskeasanta ja Honkanummi. Toimivat hautausmaat on osoitettu yleiskaavassa. Lisäksi Hämeenkylän ja Korson kirkkojen yhteydessä on pienet uurnahautausmaat, jotka eivät edellytä yleiskaavassa erityistä merkintää. Kuva 1: Hautausmaat ja hautausmaavaraukset 2003 Vantaan yleiskaavassa 1992 on Vantaan seurakuntayhtymän tarpeisiin hautausmaavarauksia Vantaanlaaksossa, Keimolassa ja Kivistössä. Lisäksi Malmimäessä on varaus tunnustuksettomalle hautausmaalle. Itä-Hakkilassa on saksalaisten sotilaiden hautausmaa, jota ylläpidetään kulttuurihistoriallisena muistomerkkinä. 3

5 Helsingin Pitäjän Kirkonkylän hautausmaa Helsingin Pitäjän Kirkonkylän hautausmaa on Vantaan hautausmaista vanhin, alun perin jo keskiajalta. Pyhän Laurin kirkon läheisyydessä oleva vanhalla osalla kiviaitoineen, muistomerkkeineen ja hautakappeleineen on merkittävä kulttuurihistoriallinen arvo. Arkkitehdit Björkvall ja Kunnaksen suunnittelema siunauskappeli on vuodelta Seurakunnat suunnittelee uuden siunauskappelin rakentamista suunnittelukilpailun voittivat syksyllä 2003 arkkitehtiylioppilas Anu Puustinen ja arkkitehti Ville Hara. Hautausmaata on laajennettu uusilla osilla eri vaiheissa ja laajennusvaraa on edelleen runsaasti. Koko yleiskaavassa 1992 osoitettu aluevaraus on asemakaavoitettu hautausmaaksi. Asemakaavassa on osoitettu alueita sekä arkku- että uurnahautaukseen. Hautausmaa laajennusvarauksineen on tarpeen säilyttää yleiskaavassa. Kuva 2: Helsingin pitäjän hautausmaa yleiskaavassa Katkoviiva osoittaa asemakaavan mukaisen hautausmaa-alueen. 4

6 Ruskeasannan hautausmaa Ruskeasannan hautausmaa on perustettu vuonna Armas Lindgrenin suunnittelema siunauskappeli vuodelta 1927on rakennustaiteellisesti arvokas. Hautausmaa sijaitsee alueella, jossa on edelleen voimassa valtuuston hyväksymä yleiskaava vuodelta 1983, koska ympäristöministeriö vahvistuspäätöksessään rajasi lentokentän ja Tuusulanväylän välisen alueen pois yleiskaavasta Alueella ei ole asemakaavaa. Yleiskaavan tarkistuksessa määritellään lentoaseman aluevaraus ja sitä kiertävän pääkadun sijainti (nykyinen Tullimiehentie jää lentoasema-alueen tonttimaaksi). Pääkadun ja Tuusulanväylän välinen alue varataan hautausmaan laajennusvaraksi. Ruskeasannantie merkittäneen yleiskaavaan, koska se on tärkeä hautausmaan joukkoliikenteelle. Kevyen liikenteen yhteys tulevalta pääkadulta Tuusulanväylän ylittävälle kevyen liikenteen sillalle tulee varmistaa. Kuva 3: Ruskeasannan hautausmaa-alue yleiskaavassa 1983 ehyellä viivalla ja ehdotus hautausmaa-alueeksi yleiskaavan tarkistuksessa katkoviivalla. 5

7 Honkanummen hautausmaa Helsingin Seurakuntayhtymän Honkanummen hautausmaa on Vantaan laajin hautausmaa-alue, joka on rakentunut 1940-luvulta lähtien useissa vaiheissa. Erik Bryggmanin suunnittelema siunauskappeli vuodelta 1955 on rakennustaiteellisesti arvokas. Hautausmaa on asemakaavoitettu. Yleiskaavassa 1992 osoitettu laajennusvaraus Vanhan Porvoontien länsipuolella on osittain asemakaavassa osoitettu virkistysalueeksi. Yleiskaavan tarkistuksessa hautausmaavaraus tarkistettaneen asemakaavan mukaiseksi. Kuva 4: Honkanummen hautausmaa yleiskaavassa Katkoviiva osoittaa asemakaavan mukaisen hautausmaa-alueen. 6

8 Saksalainen sotilashautausmaa Itä-Hakkilassa on Saksalainen sotilashautausmaa, johon on haudattu ensimmäisessä ja toisessa maailmansodassa kuolleita saksalaisia sotilaita. Se ei enää ole toimiva hautausmaa vaan sitä ylläpitää kasselilainen Folksbund Deutsche Kriegsgräberfürsorge e.v. -järjestö historiallisena muistomerkkinä. Yleiskaavassa 1992 se on osoitettu osana laajempaa hautausmaa-aluevarausta ja asemakaavassa niinikään hautausmaaksi. Lahdenväylän ja Lahdentien välinen hautausmaavaraus on muilta osin asemakaavassa osoitettu virkistysalueeksi ja korttelimaaksi ja poistuu siten yleiskaavan tarkistuksessa. Saksalainen sotilashautausmaa osoitetaan yleiskaavan tarkistuksessa joko hautausmaana tai sille voidaan harkita myös sopivaa kulttuurihistoriallisen kohteen merkintää. Kuva 5: Hautausmaa-aluevaraus Itä- Hakkilassa yleiskaavassa Viivoitettu alue osoittaa Saksalaisen sotilashautausmaan alueen. 7

9 Uusien evankelis-luterilaisten hautausmaiden tarve Kaikissa toimivissa hautausmaissa on vielä laajennusvaraa ja tila riittää pitkälle tulevaisuuteen. Vantaan seurakuntayhtymä on tarkistanut ennusteensa hautapaikkojen tarpeesta syksyllä 2003 (liitteet 1-3). Ennuste perustuu tilastokeskuksen väestöennusteeseen, joka on Vantaan omaa arviota hiukan pienempi ( asukasta v. 2030) mutta ero ei oleellisesti vaikuta pinta-alatarpeeseen. Tuhkauksen yleistyminen on vähentänyt hautausmaiden tarvetta ja vuonna 2000 uurnahautauksia oli jo enemmän kuin arkkuhautauksia. Arkkupaikkojakin kuitenkin tarvitaan, koska monille ihmisille kysymys on periaatteellinen. Seurakuntayhtymän laskelman mukaan arkkuhautapaikkoja olisi vielä vuonna 2030 jäljellä yli 1600 ja vuosittainen tarve uusille hautapaikoille sen jälkeen olisi enää vain kymmenkunta vuodessa. Uurnahautapaikkoja pitää rakentaa lisää ennen vuotta 2015, mutta nykyisillä hautausmaavarauksilla on niille tilaa. Vantaan ja Helsingin seurakuntayhtymät ovatkin lausunnossaan Vantaan yleiskaavan tarkistuksen tavoitteista ilmoittaneet elokuussa 2003, että nykyisin käytössä olevat hautausmaat ja niiden laajennusvarat ovat riittäviä. Vantaan yleiskaavassa 1983 oli varattu evankelis-luterilaisen kirkon tarpeisiin kolme uutta hautausmaata, joista Vantaanlaakso ja Kivistö säilytettiin paikallaan yleiskaavassa 1992 ja Piispankylän varaus siirrettiin Keimolan puolelle. Kivistössä hautausmaavaraus on myös asemakaavoitettu, mutta sitä ei ole otettu käyttöön. Marja-Vantaan osayleiskaavatyössä Kivistön hautausmaavarausta ollaan kuitenkin suunnittelemassa asuntokortteliksi ja asemakaavaa muutettaneen sen mukaisesti. Asemakaavassa voidaan kirkon yhteyteen tarvittaessa osoittaa tilaa pienelle uurnahautausmaalle Korson tapaan. Keimolassa hautausmaavarausta suunnitellaan Marja-Vantaan osayleiskaavatyössä virkistysalueeksi, koska Vantaan seurakuntayhtymä pitää varausta tarpeettomana. Länsi-Vantaan hautausmaavarauksista on jäämässä jäljelle enää Vantaanlaakso. Se olisi perusteltua säilyttää nykynäkymistä huolimatta, koska uuden paikan löytäminen on myöhemmin vaikeampaa. Länsivantaalaiset ovat myös pahoillaan siitä, ettei Länsi-Vantaalla ole arkkuhautaukseen sopivaa hautausmaata. Hautausmaa on ihmisille tärkeä kulttuurin ja juurtumisen merkki. Vantaanlaaksossa hautausmaa olisi hyvin joukkoliikenteellä saavutettavissa. Se on myös Vantaanlaakson kulttuurimaisemaan luontevasti soveltuva maankäyttömuoto. Savisen maaperän vuoksi hautausmaan perustaminen vaatii kuitenkin riittävän syvän, uuden hiekkakerroksen koko alueelle. Kuva 6: Vantaanlaakson hautausmaavaraus yleiskaavassa

10 Tunnustukseton hautausmaa Yleiskaavassa 1992 varattiin Malmimäkeen paikka tunnustuksettomalle hautausmaalle, joka tarkemmissa selvityksissä on osoittautunut maaperältään vaikeasti toteutettavaksi. Hautausmaavarausta ei siksi ole otettu huomioon alueen puistosuunnitelmassa. Varaus poistettaneen yleiskaavan tarkistuksessa. Kuva 7: Malmimäen hautausmaavaraus yleiskaavassa Asemakaavassa alue on puistoa. Hautaustoimilain uudistuksessa jokaiselle tulee oikeus saada hautasija evankelis-luterilaisen seurakunnan hautausmaalta. Pyydettäessä hautasijan voi saada tunnustuksettomalta hauta-alueelta. Tunnustukseton hauta-alue on tarkoitettu uskonnollisesti neutraaliksi vaihtoehdoksi niitä varten, jotka eivät uskonnollisista tai katsomuksellisista syistä halua tulla haudatuksi evankelis-luterilaiselle hautausmaalle. Tunnustuksettomalla hauta-alueella seurakunta toimii alueen teknisenä ylläpitäjänä. Tarvetta erilliselle tunnustuksettomalle hautausmaalle ei siten enää ole. Vantaan seurakuntayhtymä on lausunnossaan Vantaan yleiskaavan tarkistuksen tavoitteista elokuussa 2003 ilmoittanut, että tunnustuksettoman hautausmaan toteuttaminen pyritään ratkaisemaan pääkaupunkiseudun seurakuntien yhteistyönä. Mikäli sopimukseen ei päästä, perustaa Vantaan seurakuntayhtymä tunnustuksettoman alueen joko Ruskeasantaan tai Kirkonkylään. Hautaustoimilaissa säädetään, ettei tunnustukseton hauta-alue saa olla kohtuuttoman kaukana seurakuntayhtymän alueesta. Pääkaupunkiseutu on niin laaja, että todennäköisesti yksi tunnustukseton hautausmaa koko seudulla koettaisiin kohtuuttoman kaukana sijaitsevaksi ainakin joistakin osista seutua. 9

11 Muiden uskontokuntien hautausmaan tarve Vantaan maahanmuuttaja-asiain neuvottelukunnan yhdenvertaisuus ja syrjintä työryhmä on tehnyt aloitteen hautapaikan järjestämiseksi eri uskontokuntien edustajille. Vantaan Seurakuntayhtymälle ja Vantaan kaupungin kaupunkisuunnitteluyksikölle osoitetussa kirjelmässä (KA 3116/02) todetaan mm. Pyydämme ottamaan huomioon eri uskontokuntia edustavien vantaalaisten tarpeet liittyen hautaamiseen. Omaisilla on oikeus ja tarve siihen, että läheisen hautapaikka on lähellä. Pienillä uskontokunnilla on toive saada omien jäsentensä hautapaikat lähelle toisiaan. Odotamme Vantaan seurakuntayhtymältä ja Vantaan kaupungin kaupunkisuunnitteluyksiköltä yhteistyötä asiassa sekä toimenpiteitä hautausmaaalueen varaamiseksi eri uskontokuntiin kuuluvia varten. Lisäksi yksityinen kuntalainen on tehnyt aloitteen islamilaisen hautausmaan saamiseksi Vantaalle. Joillekin uskonnollisille yhteisöille tunnustukseton hautausmaa voi olla hyvä vaihtoehto, mikäli oman uskonnon mukaista hautausmaata ei ole. Islaminuskoiset tarvitsevat kuitenkin ensisijaisesti oman uskonsa mukaisen hautausmaan. Islaminuskoisten määrästä ei ole luotettavaa tilastoa. Tilastokeskuksen tietoihin (vuodelta 2002) perustuen on arvioitu, että pääkaupunkiseudulla olisi noin islaminuskoista, maahanmuuttajataustaista henkilöä. Vantaan väestötilaston (2001/2002 vuodenvaihteen tilanne) mukaan islamilaiseen seurakuntaan kuuluvia rekisteröityjä jäseniä on Vantaalla 227, mikä ei lainkaan kuvaa todellista islaminuskoisten määrää. Määrää voidaan yrittää arvioida sen perusteella, kuinka paljon Vantaalla on asukkaita, jotka ovat kotoisin islamilaisista maista tai sellaisista maista, joissa islam on merkittävä uskonto. Väestötilaston ulkomaalaistaustaisen väestön perusteella voidaan arvioida islaminuskoisia olevan ainakin runsaat 2000 henkilöä. Joka tapauksessa islaminuskoisten määrä kasvaa pääkaupunkiseudulla ja myös Vantaalla, joten islamilaisen hautausmaan järjestämisen tarve on ilmeinen. Islamilainen hautausmaa on aina arkkuhautausmaa. Koska islamilaisessa kulttuurissa hautaamisen pitäisi tapahtua mahdollisimman nopeasti, ei hautausmaa saisi olla kaukana perheen asuinpaikasta ja myös julkisen liikenteen yhteydet ovat tärkeät. Islamilaisen hautausmaan tulee olla selvästi (esimerkiksi aidalla) erotettu ja sen tulee mahdollistaa vainajien hautaaminen oikeaan suuntaan Mekkaan nähden. Hautausmaalla ei ole sen ulkopuolelle ulottuvia erityisvaatimuksia (Liite 4: Islamilaisia hautausmaita Suomessa). Muiden uskonnollisten yhteisöjen hautausmaalta edellyttämiä erityisvaatimuksia ei ole selvitetty tässä yhteydessä. Vantaan seurakuntayhtymällä on toimivilla hautausmaillaan vakituinen, osaava henkilökunta ja tarkoituksenmukaiset koneet, joten muidenkin uskontokuntien hautausmaiden hoitaminen ostopalveluna toimivan luterilaisen hautausmaan yhteydessä olisi käytännössä helpoimmin järjestettävissä. Vantaan kaupungin viheralueyksiköllä ei ole aikaisempaa kokemusta hautausmaan hoidosta, eikä millään viheralueella ole hoitohenkilökuntaa jatkuvasti paikalla, joten hautausmaan ylläpitäminen edellyttäisi kaupungilta sitä varten perustettua organisaatiota. Maankäytön näkökulmasta Vantaalla on hautausmaavarauksia riittävästi myös muiden uskontokuntien tarpeisiin. Yleiskaavassa ei siten ole tarpeen eikä tarkoituksenmukaista osoittaa erillistä hautausmaavarausta muille uskontokunnille, vaan niiden tarpeet voidaan ratkaista toimivien hautausmaiden aluevarausten sisällä. 10

12 Suositus hautausmaavarauksiksi yleiskaavan tarkistuksessa Yleiskaavan tarkistuksessa osoitetaan toimivat hautausmaat Kirkonkylässä, Ruskeasannassa ja Honkanummella sekä Vantaanlaakson tulevaisuuden varaus hautausmaiksi (EH). Kirkkojen yhteydessä olevia pieniä uurnalehtoja ei erikseen osoiteta yleiskaavassa. Saksalainen sotilashautausmaa osoitetaan yleiskaavassa joko hautausmaana (EH) tai sopivalla kulttuurihistoriallisen muistomerkin merkinnällä. Kuva 8: Hautausmaat ja -varaukset yleiskaavan tarkistuksessa 11

13 Liitteet Liite 1: Vantaan seurakuntayhtymä/ luovutetut haudat ja hautausten määrät VUOSI HAUTAUSTEN MÄÄRÄT Arkkuhautaukset Uurnahautaukset Hautaukset yhteensä LUOVUTETUT HAUDAT YHTEENSÄ Korso Hämeenkylä Pitäjän kirkko Ruskeasanta kaikki ah % uh % ts yht uh ts yht uh ts yht. ah uh ts yht. ah uh kh ah = arkkusukuhauta; uh = uurnasukuhauta; ts= muistolehdon tuhkasija; kh = kertahauta Vantaan Seurakuntayhtymä/ Olavi Isotalo 12

14 Liite 2: Vantaan seurakuntayhtymä/ ennuste arkkuhautojen tarpeesta vuoteen 2030 Vuosi Arkkuhautaukset Hautaukset vanhoihin sukuhautoihin Palautuvat haudat Hautoja käytössä Hautojen luovutus vuosittain Vapaita hautoja kpl kpl % kpl % kpl kpl kpl Vanhoihin sukuhautoihin hautauksen osuuden arvioidaan nousevan nykyisestä noin 40%:sta 60%:iin. Seurakuntayhtymälle palautuvien hautojen osuudeksi arvioidaan % hautakannasta vuosittain Vantaan Seurakuntayhtymä/ Olavi Isotalo 13

15 Liite 3: Vantaan seurakuntayhtymä/ ennuste uusien uurnahautojen tarpeesta vuoteen 2030 Vuosi Uurnhautaukset Hautaukset tuhkasijoihin ja sukuhautoihin Palautuvat haudat Hautoja käytössä Hautojen luovutus vuosittain Vapaita hautoja kpl kpl % kpl % kpl kpl kpl Vanhoihin sukuhautoihin ja tuhkasijoihin hautaamisen arvioidaan olevan 58%. Hautojen palautuminen seurakuntayhtymälle on hyvin vähäistä johtuen hautakannan nuoruudesta ja vähäisyydestä Vantaan Seurakuntayhtymä/ Olavi Isotalo 14

16 Liite 4: Islamilaisia hautausmaita Suomessa Helsingissä ja Turussa on vanhastaan islamilaiset hautausmaat, jotka on perustettu jo vuosikymmeniä sitten venäjänvallan aikana Suomeen tulleen islaminuskoisen väestön ja heidän jälkeläistensä tarpeisiin. Hautausmaat ovat yksityisten islamilaisten seurakuntien (yhdistyksiä) omistamia ja hallitsemia ja ne on varattu vain omille jäsenille. Uusia islamilaisia hautausmaita on perustettu Suomeen 1990 luvulla muutamia ja ne ovat avoimia kaikille muslimeille aiemmasta kotimaasta tai traditiosta riippumatta. Ne kuitenkin on tarkoitettu pääasiassa ao. kunnan asukkaille. Kirkkonummella on vantaalaisia lähin islamilainen hautausmaa. Kirkkonummen evankelis-luterilaisen seurakunnan hautausmaasta on erotettu osa islamilaiseksi hautausmaaksi, jossa on 135 hautapaikkaa. Maapohja on ostettu opetusministeriön tuella ja hautausmaata hallinnoi Suomen Islam Keskus säätiö. Hautausmaa on kaikkien muslimien käytettävissä kansallisuudesta ja traditiosta riippumatta. Hautapaikkoja on ulkokuntalaisten käyttöön vain rajoitetusti, joten Kirkkonummen hautausmaa ei voi pitkään riittää pääkaupunkiseudun kasvavaan tarpeeseen. Turussa uuden islamilaisen hautausmaan on perustanut Turun kaupunki. Hautausmaa on puistoalueelta tuijaistutuksella erotettu, hiekkapintainen alue. Hautapaikkoja on 30 ja ne on varattu (ainakin ensisijaisesti) turkulaisille. Turun kaupungin viheryksikön henkilökunta hoitaa aluetta ja myös tekee arkkuja. Oulussa evankelis-luterilainen seurakunta perusti islamilaisen hautausmaan erottamalla osan hautausmaasta tähän tarkoitukseen. Paikkoja on kaikkiaan runsas 60 ja ne on varattu vain oululaisille. Maapohjan omistaa Oulun seurakunta ja se myös vastaa alueen hoidosta eli ylläpitää hautausmaan. 15

17 Lisätietoja: Anne Mäkynen Vantaan kaupunki Kaupunkisuunnitteluyksikkö Kielotie Vantaa (09) ISSN (Vantaan kaupunki, Kaupunkisuunnitteluyksikkö, C28:2003) KSY 21/2003