KELLONUMMEN HAUTAUSMAAN KÄYTTÖSUUNNITELMA. Sääntökokoelma E 7 X YKV Tkli Mitätöi lehden X

Transkriptio

1 KELLONUMMEN HAUTAUSMAAN KÄYTTÖSUUNNITELMA Sääntökokoelma E 7 X YKV Tkli Mitätöi lehden X

2 2 Sisällysluettelo 1. Yleistä Hautausmaan nimi ja perustaminen Hautausmaan sijainti ja pinta-ala Kartat Maaperä ja kasvillisuus Maaperä Kasvillisuus Hautausmaan huolto Kasteluvesi, kuivatus ja sähkö Jätehuolto, rakennukset ja rakennelmat Hautatyypit, hautaosastojen käyttöönottojärjestys ja niiden reservialueet Hautatyypit Hautojen käyttöönottojärjestys Hautaoikeuden luovutus ja koskemattomuusaika Hautaussyvyydet Hautojen hoito Hautamuistomerkit ja hautojen reunustaminen Muut määräykset... 7

3 3 1. YLEISTÄ 1.1 Hautausmaan nimi ja perustaminen Hautausmaan nimi on Kellonummen hautausmaa. Kellonummen hautausmaan perustaminen on vahvistettu vaiheittain. Opetusministeriön päätökset ovat 1 päivänä kesäkuuta 1960, 29 päivänä syyskuuta 1981 ja 9 päivänä lokakuuta Käyttösuunnitelmat on hyväksytty tuomiokapitulissa , ja Hautausmaan sijainti ja pinta-ala Hautausmaa on Karhusuon kaupunginosassa n. 7 km Espoon hallinnollisesta keskuksesta pohjoiseen osoitteessa Kellonummentie 17. Hautausmaan pintaala sisääntulo-, kappeli- ja huoltoalueineen on 19,59 ha. 2. KARTAT Hautausmaa-alueesta on tehty yleiskartta (hautausmaakaava). Siitä näkyy hautausmaa-alueen jakautuminen osastoihin. Hautausmaan osastokartoista näkyy hautarivit ja hautapaikkanumerointi. Ne ovat mittakaavassa 1:200 tai 1:50. Hautausmaan yleiskartta on liitteenä. 3. MAAPERÄ JA KASVILLISUUS 3.1. Maaperä Hautausmaan maaperä on luokiteltu pohjasuhdekartassa hautauskelpoisuusluokkiin I-IV. Uusin laajennusalue, osastot K, L, G1 ja G2 on rakennettu kokonaan täyttöhiekalle Kasvillisuus Hautausmaan puusto koostuu luonnonvaraisista ja istutetuista havu- ja lehtipuista. Puu- ja pensasistutuksia täydennetään ja uusitaan tarpeen mukaan. 4. HAUTAUSMAAN HUOLTO 4.1. Kasteluvesi, kuivatus ja sähkö Hautausmaalla on automaattinen kiinteä kastelujärjestelmä, joka on liitetty Espoon kaupungin vesijohtoverkkoon. Muuta vedentarvetta varten on vesiposteja. Hautausmaa on salaojitettu ja käytävät pintavesiviemäröity. Kuivatusvedet on

4 4 johdettu Brutubäckin puroon. Hautausmaalla on sähköverkosto ja alue on valaistu Jätehuolto, rakennukset ja rakennelmat Hautausmaa kuuluu järjestetyn jätehuollon piiriin. Toiminnassa huomioidaan jätteiden lajittelu. Hautausmaakaavasta selviää kappelin, huolto- ja henkilöstötilojen sekä varastoalueiden sijainti. Hautausmaa on aidattu. Hautausmaan sisällä on erikseen selvästi aidalla erotettu tunnustukseton hautausmaan alue. 5. HAUTATYYPIT JA HAUTAOSASTOJEN KÄYTTÖÖNOTTOJÄRJESTYS 5.1. Hautatyypit Haudat ovat arkkuhautoja, tuhkahautoja, muistolehdon yksittäisiä hautasijoja sekä alue jonne vainajan tuhka sirotellaan. Tuhka voidaan haudata maatuvassa uurnassa, muussa arvokkaassa kääreessä tai ilman uurnaa. Pyynnöstä hautasija osoitetaan erilliseltä tunnustuksettomalta hauta-alueelta (osasto J kokonaisuudessaan). Aluetta koskevat samat määräykset kuin muutakin hautausmaata. Alueen muutama arkkuhautarivi soveltuu muslimien uskonnon mukaiseen hautaamiseen. Valittavissa on myös alue, jossa arkkuhaudan hoidon yleismaksuvelvoitetta ei ole. Arkkuhautaukseen sopivia osastoja ovat: A, B, C, D, E, F, G1, H, I, J1-2, K, L, M, N, P, Q, R, U sekä J3-4 ja O osittain. Osasto U on arkkuhautamuistolehto. Tuhkahautaukseen on varattu osastot G2, J5-8, S1-6, T sekä J3-4 ja O osittain. Hautauksia voidaan tehdä myös arkkuhautoihin. Osastot T ja J5-6 ovat muistolehtoja. Osastot J7-8 ovat tuhkan sirottelualueita. Osaston J maan laatu ja hautojen mitoitus ovat sellaisia, että hautaustapaa voidaan (arkku / uurna) muuttaa tarvittaessa riveittäin tai haudoittain. Arkkuhautapaikka voidaan muuttaa uurnahautapaikaksi hautatoimistossa tehtävällä kirjauksella myös muilla hautaosastoilla Hautaosastojen käyttöönottojärjestys Hautauksissa edetään seuraavassa osastojärjestyksessä; - arkkuhautaosastot A, B, C, D, E, F ja N on haudattu täyteen ja H, I, J, O ja U 1-3 ovat käytössä. Sitten otetaan käyttöön M, P, L, Q, K, R ja G1. - tuhkahautauksissa käytössä ovat osastot J, S 1-3 ja T1-7 sekä osasto O osittain. Sitten otetaan käyttöön S4-6 ja G2. - seurakuntayhtymälle palautuneita hautoja voidaan luovuttaa myös muista

5 osastoista. - vapaana olevista hautaosastoista voidaan tarvittaessa joku osoittaa ns. katastrofitilanteista johtuvien vainajien hautaukseen. Tarvittaessa osastojen käyttöönottojärjestystä voidaan muuttaa HAUTAOIKEUDEN LUOVUTUS JA KOSKEMATTOMUUSAIKA Hautaoikeus luovutetaan vain kuolemantapauksen yhteydessä, ellei yhteinen kirkkoneuvosto toisin päätä. Samalla hautaoikeus voidaan luovuttaa vainajan omaisille. Hautaoikeus voidaan luovuttaa vain luonnolliselle henkilölle. Arkku- ja tuhkahaudat luovutetaan B-hautoina 25 vuoden hallinta-ajalla. Sitä voidaan jatkaa, ellei yhteinen kirkkoneuvosto näe sille estettä. Hautaoikeusaika alkaa haudan luovuttamista seuraavan kalenterivuoden alusta. Seurakuntayhtymä voi luovuttaa haudan toiselle vasta, kun hautaoikeusaika viimeisestä hautauksesta lukien on kulunut loppuun. Muistolehtohautaan tai sirottelualueelle ei synny hautaoikeutta. C-hautoja eli kertahautoja on osastoissa A, B ja N. Ne ovat muuttuneet tavanomaisiksi määräaikaisiksi haudoiksi tapahtuneen kirkkolain muutoksen myötä. Luovutettaessa C-hautoja eli kertahautoja B-hautoja vastaavaksi haudoiksi, on kertahautaan haudatun omaisilla ensisijainen oikeus haudan lunastamiseen. Matalalla arkkuhauta-alueella luovutetaan enintään kaksi rinnakkaista arkkuhautapaikkaa ja syvähauta-alueelta yksi hautapaikka kerrallaan. Arkkuhautapaikan koko on 120x250 cm. Tuhkahautoja luovutetaan vain yksi kerrallaan. Tuhkahaudan koko ja uurnasijojen määrä voivat vaihdella hauta-alueesta riippuen. Muistolehtoon haudattaessa seurakuntayhtymä määrittelee hautapaikan ja -sijan eikä sijoja voi varata etukäteen. Hautauksiin liittyvistä maksuvapautuksista päätetään erikseen. Arkkuhautojen koskemattomuusaika on koko hautausmaalla 20 vuotta. 7. HAUTAUSSYVYYDET Arkkuhautaosastot O, P, Q ja R haudataan yhteen kerrokseen, osastoissa G1, K ja L on mahdollista haudata kolmanteen, 270 cm syvyyteen. Muualla hautausmaalla käytetään hautaussyvyyksinä 150 ja 210 cm, ellei maan laatu tai pohjaveden korkeus aseta estettä. Sikiö tai pieni lapsi voidaan haudata hieman käytettävää arkkuhautasyvyyttä syvemmälle, jos maan laatu sen sallii tai poikittain arkkuhautasijan päähän. Tuhkahautaussyvyys on ensimmäisen hautauskerroksen yhteydessä 1 m ja toisen hautauskerroksen yhteydessä 60 cm. Ilman uurnaa tuhkahautaan haudattaessa haudan syvyys on 60 cm. Muistolehto-osastoissa maatuvassa uurnassa tai arvokkaassa kääreessä

6 haudattaessa hautaussyvyys on 100 cm, ellei maaperästä muuta johdu. Osastossa G2 hautaussyvyydet voivat olla 120, 90 ja 60 cm. Sirottelualueella tuhka sirotellaan maan pinnalle. Sirotteluhautauksia ei tehdä talvella HAUTOJEN HOITO Haudan hoidosta vastaa hautaoikeuden haltija, ellei yhteinen kirkkoneuvosto toisin päätä. Hautauksen jälkeen haudan peruskunnostuksen tekee aina seurakuntayhtymä hautapaikan haltijan tai vainajan omaisten kustannuksella. Kaikki arkku- ja tuhkahaudat hoidetaan yhtenäisenä nurmipintana. Muun kuin nurmipinnan käyttö hautojen päällysteenä ei ole sallittua. Seurakuntayhtymä hoitaa nurmikon hautapaikan luovuttamisen yhteydessä perittyä korvausta vastaan. Osastossa H ja osaston J erikseen määriteltäviltä riveiltä on hautaoikeuden haltijalla mahdollisuus järjestää nurmikon hoito haluamallaan tavalla joko seurakuntayhtymän kautta tai muuten. Kiinteistöjohtokunnalla on oikeus muuttaa yleishoitomaksuvelvoitteettomien hautojen alueiden laajuutta em. osastoilla tarpeen mukaan. Haudoille ei saa istuttaa puita, pensaita eikä ruohomaisia kasveja, joiden kasvukorkeus on yli 70 cm. Kukkaryhmiä ei saa reunustaa. Muistomerkin hoito kuuluu haudan hoitoon ja on aina hautaoikeuden haltijan vastuulla. Muistolehtoon haudattuja voidaan muistaa tuomalla kukka- ja kynttilätervehdykset läheiselle muistelupaikalle. Ulkoroihut eivätkä akuilla tai pattereilla toimivat valot ole hyväksyttäviä. Esteettisesti tai esim. hoidon kannalta häiritseviä esineitä, lasituotteita, ruokaaineita tms. ei saa tuoda haudalle. Haudan hoitoon käytettäviä työvälineitä ei saa säilyttää hautausmaalla. Hautausmaan talviaikaiseen kunnossapitoon kuuluu pääkäytäväverkoston auraus ja liukkauden torjunta. Perittävistä maksuista ja maksuvapautuksista päätetään erikseen. 9. HAUTAMUISTOMERKIT JA HAUTOJEN REUNUSTAMINEN Hautamuistomerkkisuunnitelma on toimitettava hautaoikeuden haltijan tai hänen valtuuttamansa henkilön allekirjoittamana ennen sitovaa tilausta hyväksyttäväksi Espoon seurakuntayhtymän hautatoimistoon. Määräys koskee myös tunnustuksetonta hautaosastoa. Ohjeiden vastaisen tai hyväksymättömän muistomerkin voi seurakuntayhtymä poistaa, ellei hautaoikeuden haltija

7 7 sitä kehotuksesta tee. Muistolehtoihin ei yksittäistä hautapaikkaa saa merkitä millään tavoin eivätkä omaiset ole mukana haudattaessa. Arkkumuistolehtoon haudattaessa omaiset voivat olla mukana. Jos alueella on muistoseinä, voivat omaiset kiinnittää siihen vainajan nimikilven. Nimikilpien poistaminen muistoseinästä on mahdollista 25 vuoden kuluttua, jos yhteinen kirkkoneuvosto niin päättää. Muistomerkistä huolehtiminen, puhtaanapito ja vastuu turvallisuudesta kuuluvat hautaoikeuden haltijalle riippumatta siitä, kuka hautaa hoitaa. Muistomerkin siirtäminen ennen ja jälkeen hautauksen tapahtuu hautaoikeuden haltijan toimesta ja kustannuksella. Vaaralliseksi huomatusta muistomerkistä lähetetään korjauskehotus hautaoikeuden haltijalle, mikäli osoite on tiedossa. Muutoin tiedoksianto tapahtuu sanomalehden ja / tai haudalle pantavan ilmoituksen avulla. Espoon seurakuntayhtymä voi poistaa seurakuntayhtymän hallintaan siirtyneiltä haudoilta muistomerkit ja muut laitteet, ellei hautaoikeuden haltija ole säädetyssä ajassa niitä poistanut. Muistomerkkiä ei kuitenkaan poisteta haudoilta, jotka säilytetään erillisin päätöksin. Haudoille ei saa laittaa reunakiviä tai muita reunuksia, päällyksiä, rajauksia tai merkkejä. Tarkemmat määräykset hautamuistomerkeistä annetaan muistomerkkiohjeistossa. 10. MUUT MÄÄRÄYKSET Tähän käyttösuunnitelmaan mahdollisesti myöhemmin tarvittavista muutoksista päättää Espoon seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto. Jos hautausmaan käyttösuunnitelmaa sovellettaessa syntyy kielellisiä tulkintavaikeuksia, pätee suomenkielinen versio. Tällä käyttösuunnitelmalla kumotaan aikaisemmin vahvistetut käyttösuunnitelmat.