OPAS SYNTYMÄVANHEMMALLE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OPAS SYNTYMÄVANHEMMALLE"

Transkriptio

1 OPAS SYNTYMÄVANHEMMALLE Adoptiota harkittaessa

2 2 Tämä opas on tarkoitettu Sinulle, joka harkitset lapsesi luovuttamista adoptioon. Adoptiopäätös on kaikkiin sen osapuoliin vaikuttava iso ratkaisu. Sen tekemisessä ei pidä kiirehtiä ja on tärkeää, että sitä harkitessasi saat kaiken mahdollisen saatavilla olevan tuen. Tämän oppaan tarkoituksena on antaa tietoa adoptiosta, adoptioneuvonnasta ja -prosessista sekä adoptioon liittyvistä yhteydenpitokysymyksistä.

3 PERUSTIETOA ADOPTIOSTA Mistä adoptiossa on kyse? Adoption tarkoituksena on edistää lapsen parasta turvaamalla hänelle tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi uudessa perheessä, silloin kun lapsi ei voi kasvaa syntymävanhempiensa kanssa. Adoption tulee olla lapsen edun mukainen ja perustua syntymävanhempien suostumukseen. Adoption kautta lapsi saa oikeudellisesti uudet vanhemmat ja pysyvän kodin. Adoptiovanhemman/adoptiovanhempien ja adoptoitavan välille muodostetaan uusi vanhemman ja lapsen välinen perhesuhde. Lapsen laillinen perhesuhde omiin syntymävanhempiinsa katkeaa. Adoptio on purkamaton. Adoptoidun asema uudessa perheessä on oikeudellisesti täysin sama kuin perheen biologisen lapsen. Hän esimerkiksi saa adoption vahvistamisen myötä adoptiovanhempiensa sukunimen ja perii heidät sekä heidän sukunsa. Miten adoptioprosessi etenee? Voit kertoa adoptioon liittyvistä ajatuksistasi jo raskauden aikana esimerkiksi neuvolassa. Joskus asia tulee ajankohtaiseksi vauvan syntyessä, jolloin voit puhua asiasta ensin sairaalan sosiaalityöntekijän kanssa. Harkitessasi lapsesi luovuttamista adoptioon, tarvitset adoptioneuvontaa. Adoptioneuvonnan aikana sinulla on mahdollisuus miettiä perusteellisesti sosiaalityöntekijän kanssa eri vaihtoehtoja tilanteeseen. Milloin ja miten olen yhteydessä adoptioneuvontaan? Voit olla yhteydessä adoptioneuvontaan jo raskausaikana tai synnytyksen jälkeen. Voit myös pyytää omaistasi, kotikuntasi sosiaalityöntekijää, neuvolan terveydenhoitajaa tai synnytyssairaalan kätilöä ottamaan yhteyttä adoptioneuvontaan puolestasi. Voit ottaa yhteyttä alustavasti nimettömänä eikä se sido sinua mihinkään. Adoptioneuvonnan aloittaminen ei tarkoita, että päätyisit välttämättä adoptioratkaisuun, vaan sinulla on aidosti mahdollisuus neuvonnan aikana harkita, mikä on itsellesi ja lapsellesi sopiva ratkaisu. 3

4 Mistä saan adoptioneuvontaa? Saat adoptioneuvontaa kotikuntasi sosiaalitoimesta tai adoptiotoimistosta (Pelastakaa Lapset ry). Neuvonnan antajalla tulee olla sosiaalityöntekijän ammatillinen kelpoisuus. Adoptioneuvonta on sinulle maksutonta. Kunta on velvollinen järjestämään adoptioneuvontaa. Mikäli kunnalla ei ole omia adoptiotyöntekijöitä, se ostaa palvelun adoptiotoimistosta. Adoptioneuvonnan antaja hoitaa maksusitoumuksen pyytämisen. Tämän oppaan lopusta löydät Pelastakaa Lapset ry:n aluetoimistojen yhteystiedot. Mitä tapahtuu synnytyksen jälkeen? Harkitessasi adoptiota synnytyssairaalan kätilö tai sosiaalityöntekijä ottaa yhteyttä adoptioneuvonnan antajaan, mikäli et ole ollut yhteydessä häneen jo raskauden aikana. Adoptioneuvonnan antaja tulee tapaamaan sinua mahdollisimman pian synnytyksen jälkeen. Lapsen sairaalassaolo vaihtelee muutamasta päivästä viikkoon. Mikäli adoptio on edelleen vaihtoehtona, lapsesi voidaan sijoittaa harkinta-ajaksi lastensuojelun avohuollon päätöksellä lyhytaikaiseen perhehoitoon. Sinulta pyydetään kirjallinen suostumus avohuollon sijoitukseen ja lapsen terveydentilaa koskevien tietojen antamiseen sijaisperheelle sekä adoptioneuvonnan antajalle. Voit pitää yhteyttä sijaisperheeseen, tavata ja hoitaa lastasi sen mukaan, mikä sinusta tuntuu hyvältä. Voit halutessasi ottaa mukaan tueksesi jonkun läheisistäsi. Yhteydenpito on mahdollista myös sosiaalityöntekijän kautta. Yhteydenpitoa voi helpottaa, jos tapaat sijaisperheen, kun he noutavat lapsesi sairaalasta. Sijaisperheet ovat erikseen tehtäväänsä valmennettuja ja vaitiolovelvollisia. Voit luottavaisin mielin olla heihin yhteydessä. Mitä on adoptioneuvonta? Adoptioneuvonta on syntymävanhemmille, adoptionhakijoille ja mahdollisesti myös lapselle annettavaa lakisääteistä neuvontaa kaikista adoptioon liittyvistä asioista. Sen tarkoituksena on valvoa lapsen etua sekä neuvoa, auttaa ja tukea lasta, lapsen vanhempia, adoptionhakijoita sekä muita adoptioon mahdollisesti liittyviä henkilöitä. 4

5 Adoptioneuvonnassa annetaan tietoa vaihtoehdoista annetaan tietoa adoptiosta, sen edellytyksistä ja oikeusvaikutuksista annetaan tietoa sosiaalipalveluista ja taloudellisista tukitoimista autetaan vanhempia tekemään perusteellisesti harkittu ratkaisu adoption suhteen selvitetään ja arvioidaan onko adoption edellytykset voimassa selvitetään, onko edellytyksiä sopia vanhempien ja lapsen välisestä yhteydenpidosta adoption vahvistamisen jälkeen ja tarvittaessa avustetaan sopimuksen tekemisessä Adoptioneuvonnan aikana voit tavata sosiaalityöntekijää toimistossa, kotonasi tai halutessasi muussa sopivassa paikassa. Tapaamisissa keskustellaan elämäntilanteestasi ja saat tietoa eri vaihtoehdoista ja adoptiosta. Keskustelun aiheita ovat lisäksi yleinen raskauden kulku, synnytys ja sairaalassaolo, asuminen, perhe- ja parisuhdeasiat ja elämänvaiheesi. Myös lapseesi liittyvät perustiedot (muun muassa syntymäaika, syntymäpaino, terveydentila, lapsen vointiin ja kehitykseen liittyvät tiedot) kirjataan ylös sinua, lastasi ja mahdollisia tulevia adoptiovanhempia varten. Jos kyseessä on isompi lapsi, käydään läpi myös hänen elämänvaiheitaan ja hänelle tärkeitä ihmissuhteita. Adoptioneuvonnan kesto ja tapaamisten määrä vaihtelee ja niistä sovitaan tarpeesi mukaisesti. Kirjallisen suostumuksen lapsen luovuttamisesta adoptioon voit antaa aikaisintaan, kun on kulunut kahdeksan viikkoa lapsen syntymästä. Harkinta-aika voi olla tätäkin pidempi; on tärkeää, että sinulla on riittävästi aikaa tehdä perusteellisesti harkittu ratkaisu tilanteessasi. Harkinnan aikana lapsi on tavallisesti sijoitettuna lyhytaikaiseen perhehoitoon ja sinulla on mahdollisuus käydä katsomassa lastasi tai kysellä hänen kuulumisiaan puhelimitse tai sähköpostitse. 5

6 6 Mikäli olet alle 18-vuotias, myös vanhempiasi tavataan ja heitä kuullaan adoptioneuvonnan aikana. Halutessasi vanhemmat/vanhempi voi olla mukanasi adoptioneuvonnassa. Vanhempia voidaan tavata myös erikseen. Vanhempiesi/huoltajiesi mielipide adoptiosta tulee selvittää, vaikka heiltä ei vaadita suostumusta adoptioon eivätkä he voi tehdä päätöstä puolestasi. Adoptioneuvonnassa sinulle annetaan monenlaista adoptioon liittyvää tietoa. Saat mahdollisuuden yhdessä sosiaalityöntekijän kanssa harkita erilaisia vaihtoehtoja ja saat tukea miettiessäsi päätöstä. Adoption harkitseminen on aina jonkinlainen kriisitilanne, jossa on tärkeää pysähtyä rauhassa miettimään asioita monelta eri kannalta. Adoptiopäätös on aina iso ja vaikea ratkaisu ja sitä harkittaessa mielialat ja tunteet voivat vaihdella hyvin paljon. Ahdistus, syyllisyys, häpeä, pelko ja suru ovat kaikki tavallisia tilanteeseen liittyviä tunteita. Koet ehkä tarvetta palata samoihin asioihin työntekijän kanssa ja suunnitelmasi voivat muuttua useaan kertaan neuvonnan aikana. Neuvonta on juuri sitä varten, että voisit puhua asioista yhä uudelleen ja samalla saada varmuuden siitä, mikä sinun kohdallasi olisi hyvä ratkaisu. Ota rohkeasti esille kaikki ne asiat, jotka sinua askarruttavat. Adoptiotoimiston työntekijä on sinua varten. Saat häneltä tukea sinulle ja lapsellesi sopivan ratkaisun pohdintaan. On tärkeää muistaa, ettei adoptioneuvonnan tarvitse päättyä adoptioon. Harkinta lapsen antamisesta adoptioon voi tulla ajankohtaiseksi joskus myös isomman lapsen kohdalla. Myös silloin saat adoptioneuvontaa päätöksesi tueksi. Adoptioprosessi etenee tällaisessa tilanteessa yksilöllisesti.

7 Mikä on adoption harkinta-aika? Harkinta-ajalla tarkoitetaan synnytyksen jälkeistä aikaa, jolloin sinulla on mahdollisuus rauhassa miettiä lapseen liittyvää päätöstäsi. Harkinta-aika on vähintään kahdeksan (8) viikkoa, mutta se voi olla tätä pidempi sen mukaan, kuinka paljon koet tarvitsevasi aikaa päätöksentekoon. Sinun on hyvä pohtia ratkaisuasi rauhassa adoptioneuvonnassa, ja mahdollisesti myös läheistesi tai muun ammattilaisen tuella. On hyvä muistaa, ettei lapsen sijoitus lyhytaikaiseen sijaisperheeseen harkinta-ajaksi tarkoita adoptiopäätöstä, vaan sinulla on mahdollisuus ja oikeus adoption harkinnasta huolimatta päätyä muuhun ratkaisuun. 7

8 LAPSEN ISYYS Lapselle on tärkeää tietää kuka on hänen isänsä. Monet adoptiolapset haluavat myöhemmin selvittää taustaansa ja saada tietoja syntymävanhemmistaan. Vähäinenkin tieto voi olla hyvin merkityksellistä. Aikuiset adoptoidut ovat korostaneet isyystietojen merkitystä. Monet heistä ovat kokeneet isään liittyvät tiedot puutteellisiksi ja toivoisivat isästä tarkempaa tietoa ja kuvausta. Jos lapsi syntyy avioliiton aikana, ei erillistä isyyden vahvistamista tarvita. Isyyden vahvistaa isyyden tunnustamisen perusteella maistraatti tai isyyskanteen johdosta käräjäoikeus, kun lapsi on syntynyt avioliiton ulkopuolella. Jos olet naimaton tai avoliitossa oleva, ota yhteyttä kotikuntasi lastenvalvojaan isyyden selvittämistä varten. Äidillä on mahdollisuus kieltäytyä isyyden selvittämisestä lastenvalvojan luona. On mahdollista, että isästä ei ole tietoa tai että isäehdokkaita on useampia. Mahdollinen isä voi halutessaan viedä isyysasiaa eteenpäin muun muassa lastenvalvojan luona ennen adoption vahvistamista. Käytännössä adoptiota ei voi vahvistaa ennen kuin olet käynyt lastenvalvojan luona hoitamassa lapsen isyysasiaa. Jos lapsesi isyys on vahvistettu, myös isälle annetaan adoptioneuvontaa. Myös isällä on vähintään kahdeksan (8) viikon harkinta-aika. Isän kirjallinen suostumus tarvitaan, jotta adoptio voidaan vahvistaa. Voitte käydä neuvonnassa toiveenne mukaan joko erikseen tai tulla tapaamisiin yhdessä. Jos isyyttä ei ole vahvistettu, mutta isä on tiedossa, myös hänelle on hyvä antaa adoptioneuvontaa tai ainakin kuulla häntä adoptioneuvonnan aikana. Adoptioneuvontaa antavan työntekijän tulee arvioida sitä, onko mahdollista, että isyys tultaisiin jossain myöhemmässä vaiheessa vahvistamaan. Adoptioneuvonnassa kootaan molempia vanhempia koskevia taustatietoja, jotka arkistoidaan mahdollista myöhempää tarvetta varten. Halutessasi kertomasi tiedot kirjataan ilman isän nimeä ja henkilötietoja. Lapselle on tärkeää saada ainakin kuvailutietoja isästä ja hänen elämästään. 8

9 9

10 ADOPTIORATKAISUUN PÄÄDYTTÄESSÄ Mitä tapahtuu, jos päädyn adoptioratkaisuun? Päätyessäsi adoptioratkaisuun adoptioneuvonnassa täytetään lastasi varten taustatietolomake, johon kerätään tietoa molemmista vanhemmista. Lapselle on tärkeää tietää, keitä ja millaisia hänen syntymävanhempansa ovat. On hyvä, jos voit kuvailla omaa lapsuuttasi ja nuoruuttasi ja kertoa eri elämänvaiheistasi, koulutuksestasi ja työpaikoistasi. Myös luonteenpiirteesi, harrastuksesi ja terveydentilasi ovat tärkeitä tietoja, samoin kuin tiedot mahdollisista lapsen sisaruksista. Voit jättää lasta varten valokuvan itsestäsi asiakirjoihin tai adoptioperheelle välitettäväksi. Voit kirjoittaa lapselle kirjeen, jossa voit kertoa niitä asioita, joita toivoisit hänen tietävän joskus myöhemmin. Valokuvan tai kirjeen voit antaa myös myöhemmässä vaiheessa, jos se ei adoptioratkaisua harkitessasi tunnu vielä mahdolliselta. Tiedot, viestit ja valokuvat syntymävanhemmista ovat lapselle arvokkaita, sillä ne auttavat ymmärtämään omaa alkuperää. Aikuisten adoptoitujen kokemusten kautta on tullut esiin, että erityisesti tieto syntymävanhempien ulkonäöstä ja mahdollisista yhteisistä luonteenpiirteistä ovat tärkeitä adoptoiduille. Päätyessäsi adoptioratkaisuun allekirjoitat suostumuksen lapsesi luovuttamisesta adoptioon. Tämän jälkeen lapsellesi valitaan hänelle sopivimmat adoptiovanhemmat sinun toiveitasi kuunnellen. Lapsen siirtyminen pysyvään perheeseen pyritään tekemään mahdollisimman turvallisesti. Tulevat adoptiovanhemmat tapaavat lasta lyhytaikaisessa sijaisperheessä, tutustuvat häneen, saavat arvokasta tietoa sijaisperheeltä ja opettelevat hoitamaan häntä useamman päivän ajan. Adoptioneuvonnan sosiaalityöntekijä seuraa sijoituksen onnistumista ja tukee lapsesi ja adoptioperheen keskinäistä sopeutumista. Toiveesi mukaisesti saat tietoa myös tästä vaiheesta. Miten adoptio vahvistetaan? Kun adoptioneuvonnan sosiaalityöntekijä on kotikäynnillä varmistunut siitä, että lapsen ja adoptiovanhempien välille on kehittymässä myönteinen suhde, hän valmistelee adoptioasiakirjat. Adoptiovanhemmat hakevat adoption vahvistamista käräjäoikeudelta. Kun adoptio on vahvistettu, adoptioneuvonnan antaja ilmoittaa sinulle päätöksestä. Useimmat käräjäoikeudet lähettävät päätöksen suoraan syntymävanhemmille. Adoption vahvistamisen myötä huolto- ja elatusvastuusi lapsesta päättyy. 10

11 Voiko adoptiosuostumuksen peruuttaa? Ennen adoption vahvistamista sinulla on vielä oikeus peruuttaa antamasi suostumus ilmoittamalla siitä adoptioneuvonnan sosiaalityöntekijälle tai tuomioistuimelle, jos vahvistamista koskeva asia on jo vireillä. Peruutuksen voi tehdä myös suullisesti eikä sille ole olemassa muotovaatimuksia. Adoption vahvistamisen jälkeen: Adoption vahvistamispäätökseen on oikeus hakea muutosta 30 päivän kuluessa. Tarkemman ohjeistuksen saat käräjäoikeuden päätöksen mukana. Adoptiopäätös on muutoksenhakuajan jälkeen peruuttamaton. Miten adoptiovanhemmat valitaan? On tärkeää, että adoptio on lapsen edun mukainen ja että lapsi saa hyvää hoitoa ja kasvatusta adoptioperheessä. Lapsellesi valitaan adoptionhakijoiden joukosta perhe, jolla katsotaan olevan parhaat edellytykset huolehtia hänestä. Sinun toiveesi adoptioperheen ominaisuuksista ja olosuhteista sekä adoption jälkeisestä yhteydenpidosta otetaan huomioon perheen valinnassa. Voit halutessasi esittää muitakin toiveita. Kerronko sukulaisilleni ja ystävilleni adoptiosta? Adoptio voi herättää läheisissäsi monenlaisia tunteita ja kysymyksiä. Heidän kanssaan keskusteleminen voi auttaa sinua päätöksenteossa ja voit saada heiltä hyviä näkökulmia itsellesi. Läheisten tuki adoption työstämisessä voi olla sinulle tärkeää myös myöhemmissä elämänvaiheissa. Päätät itse minkä verran haluat puhua adoptiosta muiden kanssa. Äitiysavustus ja äitiyspäiväraha adoption harkinnan aikana Sinulla on oikeus Kelan äitiysavustukseen, jos olet käynyt neuvolassa tai lääkärissä tarkastuksessa ennen neljännen raskauskuukauden päättymistä. Sen lisäksi olet oikeutettu saamaan äitiysrahaa 105 arkipäivältä. Sairaalakustannusten osalta voit hakea toimeentulotukea oman kotikuntasi sosiaalitoimesta. 11

12 ADOPTION JÄLKEEN Jatkuuko adoptioneuvonta adoption vahvistamisen jälkeen? Sinulla on oikeus saada adoptioneuvontaa ja muuta tukea adoption vahvistamisen jälkeen. Adoptioneuvonnassa sovitaan tavallisesti kanssasi tapaaminen noin puolen vuoden päähän adoption vahvistamisesta. Silloin voidaan yhteisesti palata adoptioon liittyviin ajatuksiisi ja tunteisiisi ja pohtia niitä kysymyksiä, joita sinulle on mahdollisesti herännyt. Tuolloin voidaan sopia jatkotapaamisista tai miettiä onko sinulla kenties tarvetta johonkin muuhun tukeen. Usein yhteydenpitoon liittyvät ajatukset saattavat tulla ajankohtaisiksi vasta adoptiopäätöksen jälkeen, jolloin niitäkin on mahdollista pohtia yhdessä. Voit myös täydentää aiemmin antamiasi tietoja lapsen taustasta ja esimerkiksi jättää lasta varten valokuvia. Joskus adoptioprosessi voi nostaa esiin muistoja aiemmista elämänkokemuksistasi, ja voi olla hyödyllistä käsitellä niitä myös jonkun muun ammattilaisen kanssa. Toisinaan adoptioon liittyvät ajatukset ja tunteet voivat aktivoitua uudestaan vuosienkin jälkeen. Vaikka adoptiosta olisi kulunut jo paljon aikaa, voit olla yhteydessä adoptioneuvonnan antajaan, aina kun sinusta siltä tuntuu. Saako lapseni tietää minusta ja adoptiosta? Adoptioneuvonnan antaja kertoo syntymävanhempien taustoista adoptiovanhemmille. Adoptiovanhemmat kertovat lapselle pienestä asti sinusta ja siitä, kuinka hänestä on tullut osa heidän perhettään. Lapselle on tärkeää, että hän on alusta asti tietoinen adoptiostaan ja lapsella on oikeus saada syntymävanhempiaan koskevia tietoja. Myös muilla adoption osapuo- 12

13 lilla on oikeus saada itseään koskevia tietoja ja tutustua ohjatusti heitä koskeviin adoptioasiakirjoihin. Sosiaalityöntekijät avustavat mahdollisissa yhteydenotoissa esimerkiksi syntymävanhempien ja lapsen välillä ja auttavat tapaamisten järjestelyissä. On tavallista, että adoptiolapset haluavat selvittää taustaansa ja mahdollisesti jossain vaiheessa olla yhteydessä syntymävanhempiinsa. Elämän erilaiset murrosvaiheet ja kriisit, aikuistuminen, oman perheen perustaminen, sairastuminen ja terveyteen liittyvät kysymykset voivat laukaista kiinnostuksen selvittää omaa taustaa. Lapsella voi olla tarve ymmärtää miten ja miksi on tullut adoptoiduksi, täydentää adoptiovanhempien kertomaa tarinaa syntymävanhemmista tai saada tietoa muista sukulaisistaan. Onko minulla mahdollisuutta pitää yhteyttä lapseeni? Adoptiolain mukaan lapsella on oikeus pitää yhteyttä aikaisempaan vanhempaansa. Se edellyttää sitä, että yhteydenpito on lapsen edun mukaista ja että syntymävanhemmat ja adoptiovanhemmat toivovat yhteydenpitoa. Yhteydenpitomahdollisuudesta keskustellaan adoptioneuvonnassa ja kaikkien adoption osapuolten toiveet ja ajatukset yhteydenpidosta selvitetään. Sinun toiveesi yhteydenpidosta vaikuttaa adoptioperheen valintaan. Millaista yhteydenpito voi olla? Yhteydenpito voi olla esimerkiksi valokuvien ja kuulumisten vaihtoa ja tapahtua välitetysti toimistomme kautta. Yhteydenpito voi myös tarkoittaa tapaamisia ja/tai muuten yhteyden pitämistä suoraan vanhempien välillä. Tätä kutsutaan toisinaan avoimeksi adoptioksi. Yhteydenpidossa huomioidaan toiveesi ja niistä keskustellaan ja neuvotellaan adoptioneuvonnan aikana ja adoption vahvistamisen jälkeen. 13

14 14 Pitääkö yhteydenpitoa olla? Yhteydenpito voi helpottaa adoptiopäätökseen liittyviä tunteitasi ja hälventää adoptioperheeseen kohdistuvia pelkoja ja ennakkoluuloja. Yhteydenpito on kuitenkin aina sinun valintasi. Adoptioon ja yhteydenpitoon liittyvät tunteet, ajatukset ja toiveet voivat muuttua ajan myötä. Joskus adoptioratkaisu on itsessään ollut niin kipeä ratkaisu, ettei yhteydenpito adoptiota harkittaessa ole tuntunut mahdolliselta.

15 Yhteydenpito voi tuntua vaikealta ja herättää sinussa monenlaisia tunteita, myös pelkoa ja epävarmuutta. Sinulla on mahdollisuus saada tukea tähän adoptioneuvonnan sosiaalityöntekijältä. On tärkeää, ettet jää yksin ajatustesi kanssa, vaan olet rohkeasti yhteydessä sosiaalityöntekijään ja pyydät apua. Yhteydenpidolla on usein myönteisiä merkityksiä lapselle. Lapsi haluaa tietää keitä ja millaisia hänen syntymävanhempansa ovat, miltä he näyttävät, miten he puhuvat ja elehtivät voidakseen ymmärtää paremmin itseään. Syntymävanhemmat ovat lapsen mielessä, vaikka yhteydenpitoa ei olisikaan. Yhteydenpidon myötä lapsi voi täydentää adoptiovanhempien kertomaa tarinaa syntymävanhemmista ja lapsen mielikuvat syntymävanhemmista voivat todentua. Esimerkiksi se, että lapsi löytää syntymävanhemmistaan samoja ulkonäöllisiä piirteitä, voi olla hänelle todella tärkeää ja tuottaa iloa samankaltaisuudesta. Lapsella on myös tarve ymmärtää, miten ja miksi hän on tullut adoptoiduksi. Miten ja milloin yhteydenpidosta sovitaan? Yhteydenpidosta voidaan sopia jo adoptioneuvonnan aikana tai sen jälkeen missä vaiheessa tahansa. Jos sinulla esimerkiksi jossakin myöhemmässä elämänvaiheessa herää toive yhteydenpidosta, adoptioneuvonnan sosiaalityöntekijä auttaa sinua selvittämään yhteydenpidon mahdollisuuksia. Jos se on myös adoptiovanhempien toive, yhteydenpidosta voidaan sopia. Yhteydenpidon tulee olla lapsen edun mukaista. Yhteydenpidosta sovittaessa on tärkeää miettiä, miten se vastaa mahdollisimman hyvin lapsen tarpeisiin Tapaamisista voidaan tehdä myös kirjallinen sopimus. Sopimus tehdään yhteistyössä kaikkien osapuolten kanssa ja siinä sovitaan muun muassa milloin, kuinka usein ja missä tapaamisia järjestetään. Kirjallinen sopimus voidaan viedä käräjäoikeuteen vahvistettavaksi, jolloin se on juridisesti sitovampi. Yhteydenpitosopimusta voidaan tarkistaa tietyin määräajoin ja sitä voidaan päivittää tarvittaessa. Voivatko sukulaiseni ja ystäväni pitää yhteyttä lapseeni? Läheisesi voivat olla mukana tapaamisissa, jos olet sopinut adoptiovanhempien (ja mahdollisesti lapsesi) kanssa siitä. Virallista yhteydenpitosopimusta ei kuitenkaan tehdä sukulaisten kanssa. Lapsesi kasvaessa hän voi itse haluta pitää yhteyttä sukulaisiinsa. Sisarukset ovat lapsille yleensä hyvin tärkeitä. Jos lapsellasi on sisaruksia, heidän yhteydenpitoaan kannattaa pyrkiä tukemaan. 15

16 PERHEHOIDOSTA ADOPTIOON Onko adoptio mahdollinen myös isomman lapsen kohdalla? Adoptio voi tulla ajankohtaiseksi myös vauvaiän jälkeen. Yleensä silloin sijoitus alkaa lastensuojelun perhehoidon sijoituksena. Lapsesi voi myös olla jo sijoitettuna kodin ulkopuolelle. Adoptioasiassa voidaan edetä, jos adoptio on lapsen edun mukainen ja kaikkien osapuolten toivoma ratkaisu. Adoption edellytyksenä on, että sijaisvanhempien ja lapsen välille on muodostunut lapsen ja vanhemman välinen kiintymyssuhde. Harkittaessa isomman lapsen adoptoimista, lapselle, lapsen syntymävanhemmille sekä adoptiota toivoville vanhemmille annetaan adoptioneuvontaa. Adoption tulee olla kaikkien osapuolten toiveiden mukainen. Syntymävanhempien ja 12 vuotta täyttäneen lapsen tulee antaa adoptioon kirjallinen suostumus. Sijoituksen aikana olet voinut pitää yhteyttä kodin ulkopuolelle sijoitettuun lapseesi. Adoption myötä tämän yhteydenpidon ei tarvitse katketa. Adoptioneuvonnan aikana keskustellaan eri osapuolten kokemuksista yhteydenpidosta sijoituksen aikana ja selvitetään toiveita adoption jälkeisestä yhteydenpidosta. Yhteydenpidosta voidaan tehdä kirjallinen käräjäoikeuden vahvistama sopimus, joka on juridisesti osapuolia sitova. 16

17 17

18 SANASTOA Adoptiotoimisto Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston (Valvira) luvan saanut adoptioneuvontaa antava adoptiotoimisto. Pelastakaa Lapset ry on tällä hetkellä ainoa luvan saanut adoptiotoimisto. Avohuollon sijoitus vanhempien suostumukseen perustuva, lyhytaikainen ja suunnitelmallinen sijoitus, josta päätöksen tekee kunnan sosiaalihuollon johtava viranomainen Huostaanotto lastensuojelutyön viimesijaisin keino turvata lapsen kasvu ja kehitys. Huostaanoton myötä sosiaaliviranomaiset ottavat vastuun lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta ja lapsi sijoitetaan kodin ulkopuolelle. Vanhemmat säilyvät lapsen huoltajina. Huostaanotto voidaan purkaa, mikäli huostaanoton edellytykset eivät enää täyty. Huostaanotto voi perustua vanhempien tahtoon tai olla tahdonvastainen. Lapsen aikaisemmat vanhemmat lapsen juridiset vanhemmat ennen adoptiota. Lastenvalvoja kunnan sosiaalitoimen viranhaltija, joka hoitaa lapsen huoltoon, tapaamisoikeuteen ja isyyden selvittämiseen liittyviä kysymyksiä. Lyhytaikainen perhehoito sijaisperheeseen tehty lapsen sijoitus, joka on tarkoitettu väliaikaiseksi. Lyhytaikaiseen perhehoitoon sijoitettu lapsi voi olla huostaan otettu tai hänet voidaan sijoittaa lastensuojelun avohuollon tukitoimena. Perhehoito lapsen hoidon, kasvatuksen ja muun ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella yksityiskodissa eli sijaisperheessä. Lasten ja nuorten perhehoitajia kutsutaan myös sijaisvanhemmiksi. Syntymävanhemmat biologiset vanhemmat Valvira Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto. 18

19 19

20 Lisätietoa saat oman kotikuntasi sosiaalitoimesta tai Pelastakaa Lapset ry:n aluetoimistoista. Etelä-Suomen aluetoimisto Koskelantie Helsinki puh faksi Keski-Suomen aluetoimisto Väinönkatu 11 A Jyväskylä puh faksi Länsi-Suomen aluetoimisto Hämeenkatu 14 C Tampere puh faksi Itä-Suomen aluetoimisto Suvantokatu 2, 2. krs Joensuu puh faksi Pohjois-Suomen aluetoimisto Isokatu Oulu puh faksi Teksti: Kohtaaminen - kotimaisen adoption kehittämishanke Kuvitus: Christel Rönns ISBN (nid.) ISBN (PDF) 2013 HANEMEDIA

Mitä on kotimainen adoptio?

Mitä on kotimainen adoptio? Mitä on kotimainen adoptio? 20.5.2014 Perheaikaa.fi Yhteistyössä Adoptioperheet ry:n kanssa www.adoptioperheet.fi Projektivastaavat Heli Reinikainen Päivi Partanen Kohtaaminen - kotimaisen adoption kehittämishanke

Lisätiedot

Kuvaa ei voi näyttää nyt. ULKOMAILLA OLEVIEN BIOLOGISTEN VANHEMPIEN SUOSTUMUKSET. Tuula Jattu, sosiaalityöntekijä

Kuvaa ei voi näyttää nyt. ULKOMAILLA OLEVIEN BIOLOGISTEN VANHEMPIEN SUOSTUMUKSET. Tuula Jattu, sosiaalityöntekijä ULKOMAILLA OLEVIEN BIOLOGISTEN VANHEMPIEN SUOSTUMUKSET Tuula Jattu, sosiaalityöntekijä Perheen sisäinen adoptio Tilanteessa, kun lapsen toinen vanhempi asuu ulkomailla Adoptiolaki 2012/Adoption ensisijaisena

Lisätiedot

Järvenpään kaupunki/ lasten ja nuorten palvelualue. Hallintokatu 2, PL 41, 04401 Järvenpää p. keskus 09 21 797

Järvenpään kaupunki/ lasten ja nuorten palvelualue. Hallintokatu 2, PL 41, 04401 Järvenpää p. keskus 09 21 797 1 / 7 Tietosuojaseloste 1/6 - yhdistetty rekisteriseloste ja informointiasiakirja Henkilötietolaki (523/99) 10 ja 24 3.1.2014 1. Rekisterinpitäjä Järvenpään lasten ja nuorten lautakunta Järvenpään kaupunki/

Lisätiedot

KOHTAAMINEN. Kotimaisen adoption kehittämishanke 2010-2013

KOHTAAMINEN. Kotimaisen adoption kehittämishanke 2010-2013 KOHTAAMINEN Kotimaisen adoption kehittämishanke 2010-2013 KOHTAAMINEN hankkeen lähtöajatus Pysyvyyden turvaaminen ja oikeus perheeseen pitkäaikaista sijaishuoltoa tarvitsevalle lapselle LOS 20 artikla

Lisätiedot

Lakivaliokunnalle. SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO 11/2011 vp

Lakivaliokunnalle. SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO 11/2011 vp SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO 11/2011 vp Hallituksen esitys eduskunnalle adoptiota koskevan lainsäädännön uudistamiseksi sekä lasten adoptiota koskevan eurooppalaisen yleissopimuksen hyväksymiseksi

Lisätiedot

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Laatuperiaatteita Lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta ovat vastuussa lapsen vanhemmat ja muut huoltajat. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua ja tukea

Lisätiedot

LAPSEN LUOVUTTAMINEN ADOPTIOON BIOLOGISEN VANHEMMAN KOKEMUS JA TARPEET TERVEYDENHUOLLON ASIAKKAANA

LAPSEN LUOVUTTAMINEN ADOPTIOON BIOLOGISEN VANHEMMAN KOKEMUS JA TARPEET TERVEYDENHUOLLON ASIAKKAANA LAPSEN LUOVUTTAMINEN ADOPTIOON BIOLOGISEN VANHEMMAN KOKEMUS JA TARPEET TERVEYDENHUOLLON ASIAKKAANA Taina Majuri TtM, hoitotyön lehtori, terveydenhoitaja, lastensairaanhoitaja KOTIMAINEN ADOPTIO 30 50 adoptiota

Lisätiedot

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Toivomme, että PRIDE-valmennuksen ensimmäinen tapaaminen vastasi odotuksiasi ja rohkaistuit jatkamaan pohdintojasi. PRIDE-kotitehtävien

Lisätiedot

Perhehoitolaki 263/2015

Perhehoitolaki 263/2015 Perhehoitolaki 263/2015 10.9.2015 Valtakunnalliset erityishuoltopäivät Maria Porko Keskeinen sisältö Perhehoitoa koskevat säännökset yhteen lakiin Perhehoitoa mahdollista antaa perhehoidossa olevan kotona

Lisätiedot

ISYYDEN TUNNUSTAMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA

ISYYDEN TUNNUSTAMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA ISYYDEN TUNNUSTAMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA Henna Harju Lakimies Helsingin kaupunki, perheoikeudelliset asiat ISYYSLAKI 11/2015 Suomessa syntyy vuosittain n. 60 000 lasta, joista n. 40 % syntyy avioliiton ulkopuolella

Lisätiedot

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Miia Pitkänen Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Tavoitteena kuvata ja analysoida ammatillisen

Lisätiedot

Isyyslain kokonaisuudistus ja isyyden tunnustaminen äitiysneuvolassa. Lainsäädäntöneuvos Salla Silvola, oikeusministeriö

Isyyslain kokonaisuudistus ja isyyden tunnustaminen äitiysneuvolassa. Lainsäädäntöneuvos Salla Silvola, oikeusministeriö Isyyslain kokonaisuudistus ja isyyden tunnustaminen äitiysneuvolassa Lainsäädäntöneuvos Salla Silvola, oikeusministeriö Isyyslain uudistamisen tausta Uusi isyyslaki (11/2015) tulee voimaan 1.1.2016 Kumoaa

Lisätiedot

Puolison sukunimi ja lapsen sukunimi

Puolison sukunimi ja lapsen sukunimi Puolison sukunimi ja lapsen sukunimi OIKEUSMINISTERIÖ Puolisoiden sukunimi avioliittoa solmittaessa Puolisoiden sukunimi avioliiton purkauduttua Lapsen sukunimi syntymän perusteella Lapsen sukunimen muuttaminen

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus perhesuhteisiin Perhe ja perhesuhteiden ylläpitäminen ovat tärkeitä mm. lapsen itsetunnon, identiteetin ja kulttuurisen yhteenkuuluvuuden

Lisätiedot

SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ. prosessit ja vastuualueet SISUKAS-PROJEKTI 2015

SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ. prosessit ja vastuualueet SISUKAS-PROJEKTI 2015 SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ prosessit ja vastuualueet 2015 SISUKAS-PROJEKTI 2015 Lukijalle Sijoitettujen lasten elämään liittyy usein monia menetyksiä, muutoksia, vaihtuvia aikuisia ja kehityksen riskejä.

Lisätiedot

Perhehoito: Perhehoito on tärkeä osa lastensuojelua.

Perhehoito: Perhehoito on tärkeä osa lastensuojelua. 20.11.2013 1 Perhehoito: Perhehoito tarkoittaa lapsen hoidon, kasvatuksen ja muun ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä sosiaalilautakunnan tehtävään hyväksymässä sopivassa perheessä. Perhehoito

Lisätiedot

ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN

ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN .. ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN Ota aina yhteyttä auttamisjärjestelmään myös puhelimitse, kiireellistä palvelua vaativassa tapauksessa jo ennen esityksen lähettämistä. (Puh. 02954 63177)

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ Sosiaali- ja terveyslautakunta 9.12.2015 94 Voimaantulo 1.1.2016 Sisällysluettelo I LUKU... 2 1 Toimintasääntö... 2 II LUKU...

Lisätiedot

Lastensuojeluasioiden valmistelu hallinto-oikeuteen

Lastensuojeluasioiden valmistelu hallinto-oikeuteen 1 Lastensuojeluasioiden valmistelu hallinto-oikeuteen 20.5.2008 Lakimies Tuomas Möttönen Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveystoimi Johdon tukipalvelut - 2008 Hallinto-oikeuden toimivalta lastensuojeluasioissa

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

Etsintäavain. adoptoiduille

Etsintäavain. adoptoiduille Etsintäavain adoptoiduille 1 Etsintäavain auttaa sinut alkuun! Juuriensa etsiminen on kuin ison palapelin kokoamista. Se ei aina ole helppoa. Siksi on tärkeää, että annat asialle aikaa juuri niin paljon

Lisätiedot

Monta tietä sateenkaari-isäksi

Monta tietä sateenkaari-isäksi 16.4.2015 Monta tietä sateenkaari-isäksi Juha Jämsä Esitetty nettiluentona Perheaikaa.fi -palvelussa Sateenkaariperhe Sateenkaariperhe on lapsiperhe, jonka vanhemmista yksi tai useampi kuuluu seksuaali-

Lisätiedot

ADOPTIOLAUTAKUNNAN AJANKOHTAISET ASIAT

ADOPTIOLAUTAKUNNAN AJANKOHTAISET ASIAT ADOPTIOLAUTAKUNNAN AJANKOHTAISET ASIAT / Lakimies, adoptiolautakunnan sihteeri, Adoptiokoulutus 26.1.2016 Säätytalo 1. ILMAN PALVELUNANTAJAA TAPAHTUVAT ADOPTIOT (SUKULAISADOPTIOT) 2. ADOPTIOLAUTAKUNNAN

Lisätiedot

LAPSIOIKEUS Isyysolettama

LAPSIOIKEUS Isyysolettama Isyysolettama Isyys voidaan todeta tai vahvistaa a) Todeta avioliiton perusteella (syntymähetken tilanne) legaalinen olettama, joka voidaan kumota b) vahvistaa tunnustamisen / tuomion perustella - Jos

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Miten lapsia tehdään?

Miten lapsia tehdään? 2.5.2013 Miten lapsia tehdään? Anna Moring Koulutussuunnittelija anna.moring@sateenkaariperheet.fi Erilaisia sateenkaariperheitä Ydinperheitä (naisparin tai miesparin) Apilaperheitä (2 miestä + nainen,

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta

Lisätiedot

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Lapsen kotoutumissuunnitelma on suunnattu kaikille alle 17 vuotiaille maahanmuuttajalapsille heidän kotoutumisensa tueksi ja tarvittavien tietojen siirtymiseksi.

Lisätiedot

Lastensuojelu 2014 tietojen toimittaminen

Lastensuojelu 2014 tietojen toimittaminen Liite, THL 1682/5.09.00/2014. sivu[1] Lastensuojelu 2014 tietojen toimittaminen Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten tiedot (Lastensuojelurekisteri) sekä avohuollon toimintaa koskevat tilastotiedot

Lisätiedot

sosiaalipalvelupäällikkö Arja Tolttila Heikinkuja 4 04600 MÄNTSÄLÄ puhelin (vaihde) 019 264 5000

sosiaalipalvelupäällikkö Arja Tolttila Heikinkuja 4 04600 MÄNTSÄLÄ puhelin (vaihde) 019 264 5000 TIETOSUOJASELOSTE - yhdistetty rekisteriseloste ja informointiasiakirja - Henkilötietolaki (523/99) 10 ja 24 1. Rekisterinpitäjä Mäntsälän kunta, Heikinkuja 4 2. Rekisteriasioista vastaava henkilö ja yhteyshenkilö

Lisätiedot

Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin

Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin Kotitehtävä 6 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä KUUDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin Lapsen kehitystä tukevat kasvatusmenetelmät ovat yksi sijais- ja adoptiovanhemmuuden

Lisätiedot

LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ. Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä

LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ. Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä Miksi me puhumme täät äällä? Aune, 53 Oma pieni perhe, 1 lapsi Suuri syntymäperhe, 13 lasta Vanhainkodin

Lisätiedot

Isyyslain kokonaisuudistus pähkinänkuoressa. Salla Silvola Lainsäädäntöneuvos Oikeusministeriö

Isyyslain kokonaisuudistus pähkinänkuoressa. Salla Silvola Lainsäädäntöneuvos Oikeusministeriö Isyyslain kokonaisuudistus pähkinänkuoressa Salla Silvola Lainsäädäntöneuvos Oikeusministeriö Isyyslain uudistamisen tausta Nykyinen isyyslaki (700/1975) tuli voimaan 1.10.1976 Muutoksia 80-luvulla ja

Lisätiedot

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Mitä perhehoito on? Perhehoitolaki 1.4.2015 Ympäri- tai osavuorokautisen hoivan ja muun huolenpidon

Lisätiedot

Vanhemmille, joiden raskaus jäi kesken 12-22 raskausviikolla

Vanhemmille, joiden raskaus jäi kesken 12-22 raskausviikolla POTILASOHJE 1 (8) Vanhemmille, joiden raskaus jäi kesken 12-22 raskausviikolla Ohje päivitetty: POTILASOHJE 2 (8) Osanottomme menetyksenne vuoksi Olette saaneet juuri kuulla, että odottamanne vauva on

Lisätiedot

Isyyslain kokonaisuudistus ja isyyden tunnustaminen äitiysneuvolassa

Isyyslain kokonaisuudistus ja isyyden tunnustaminen äitiysneuvolassa Isyyslain kokonaisuudistus ja isyyden tunnustaminen äitiysneuvolassa Lainsäädäntöneuvos Salla Silvola, oikeusministeriö Lakimies-lastenvalvoja Henna Harju, Helsingin kaupunki I Isyyslain kokonaisuudistus

Lisätiedot

Anna lapselle koti. annat tilaisuuden

Anna lapselle koti. annat tilaisuuden Anna lapselle koti annat tilaisuuden Lämmin kiitos yhteydenotostanne ja osoittamastanne kiinnostuksesta perhehoitokampanjaamme kohtaan. Olemme iloisia, että olette ottaneet yhteyttä juuri meihin pohtiessanne

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(7) Sisällys Lastensuojeluasian vireilletulo...3 Arvio toimenpiteiden tarpeesta...4 Kiireelliset lastensuojelutoimenpiteet...4 Lastensuojelutarpeen selvitys...5 Avohuollon tukitoimet...5 Huostaanotto

Lisätiedot

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Maria Kuukkanen

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Maria Kuukkanen Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea Maria Kuukkanen Mitä perhehoito on? Ympärivuorokautisen kasvatuksen, hoivan ja muun huolenpidon järjestämistä oman kodin ulkopuolella, perhehoitajan kotona

Lisätiedot

VALMENNUKSEN PÄÄTTYESSÄ PERHE JA KOULUTTAJAT TULEVAT YHTEISESSÄ ARVIOINNISSAAN JOHONKIN SEURAAVISTA RATKAISUISTA:

VALMENNUKSEN PÄÄTTYESSÄ PERHE JA KOULUTTAJAT TULEVAT YHTEISESSÄ ARVIOINNISSAAN JOHONKIN SEURAAVISTA RATKAISUISTA: 8 PRIDE-kirja VALMENNUKSEN PÄÄTTYESSÄ PERHE JA KOULUTTAJAT TULEVAT YHTEISESSÄ ARVIOINNISSAAN JOHONKIN SEURAAVISTA RATKAISUISTA: Kouluttajilla ja perheellä on yhteinen näkemys siitä, että perheellä on valmiuksia

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Työpaja lastensuojelupäivillä 29.9.2011 Marjo Mikkonen ja Marja Turunen

Työpaja lastensuojelupäivillä 29.9.2011 Marjo Mikkonen ja Marja Turunen Työpaja lastensuojelupäivillä 29.9.2011 Marjo Mikkonen ja Marja Turunen Perhehoidossa kutsumme lasten omia vanhempia syntymävanhemmiksi erotuksena sijaisvanhemmista. Perhehoidossa on tehty ainakin 15 vuotta

Lisätiedot

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten. Tukihenkilötoiminta. Kuntatoimijat

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten. Tukihenkilötoiminta. Kuntatoimijat Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten Tukihenkilötoiminta Kuntatoimijat Satakunnan lasten ja nuorten tukihenkilötoiminnan kehittämishanke 2008-2011 MLL:n Satakunnan piiri

Lisätiedot

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki Siskot-ryhmän taustaa Siskot -projekti on Mannerheimin Lastensuojeluliiton

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

Kouluttajien valmistautuminen

Kouluttajien valmistautuminen 4 Kouluttajien valmistautuminen Jokaisessa tapaamisessa tarvitset: fläppitaulu, tusseja, maalarinteippiä kyniä piirtoheitin ja valkokangas kouluttajien ja osallistujien nimikyltit Tapaamisen ohjelma (fläppi)

Lisätiedot

Adoptioneuvonnan toimintaprosessit

Adoptioneuvonnan toimintaprosessit Adoptioneuvonnan toimintaprosessit Toimintaprosessien kuvauksia 5.4.2011, versio 2.0 Aki Miettinen, Tietojenkäsittelytieteen laitos, Itä-Suomen yliopisto Päivi Röppänen, Shiftec-tutkimusyksikkö, Itä-Suomen

Lisätiedot

Sisällys LUKIJALLE... 11. PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15

Sisällys LUKIJALLE... 11. PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15 Sisällys LUKIJALLE... 11 PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15 Elätehoito, ruotuhoito ja vaivaistalot... 15 Perhehoito ja lastenkodit... 16 Perhehoitajalaki... 17 Perhehoito nykyisin...

Lisätiedot

Lastensuojelu koulunkäynnin tukena

Lastensuojelu koulunkäynnin tukena Lastensuojelu koulunkäynnin tukena Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 2012 Kehittämispäällikkö Mikko Oranen Lasten, nuorten ja perheiden palvelut -yksikkö Mitä lastensuojelu on? Lasten hyvinvoinnin

Lisätiedot

4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN

4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN 4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN PALVELUKRITEERIT 1. Mitä on lapsiperheiden kotipalvelu ja perhetyö? Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön tavoitteena on

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

Kelan elatustukilain mukaiset tehtävät elatustuki lapselle

Kelan elatustukilain mukaiset tehtävät elatustuki lapselle Kelan elatustukilain mukaiset tehtävät elatustuki lapselle Johanna Aholainen 9.10.2014 Kelan tehtävät elatustukiasioissa Elatustuen myöntäminen ja maksaminen asiakkaan hakemuksesta Elatusavun periminen

Lisätiedot

Investointi sijaisvanhempaanparas

Investointi sijaisvanhempaanparas Investointi sijaisvanhempaanparas sijoitus Sijaisvanhemman hyvinvointi hyvän sijoituksen perustuksena Sijaishuollon päivät Lahti 29.9. 2015/Virpi Vaattovaara Oikea investointi sijaisvanhempaan tuottaa:

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN LAKIKINKERIT IV

LASTENSUOJELUN LAKIKINKERIT IV LASTENSUOJELUN LAKIKINKERIT IV 1 (8) JYVÄSKYLÄ 30.10.2008 Tiina Hyvärinen Hämeenlinnan hallinto-oikeus - Huostaanottoa ja sijaishuoltoon sijoittamista koskevat hakemukset ja niiden liitteet - Väliaikaiset

Lisätiedot

YHTEYDENPITOON LIITTYVÄT EPÄILYKSET JA PELOT

YHTEYDENPITOON LIITTYVÄT EPÄILYKSET JA PELOT 12 Vierailut lapsen aikaisemmilla asuinpaikoilla (kansainvälisessä adoptiossa vierailut syntymämaassa). Vanhempien rohkaiseminen osallistumaan huoltosuunnitelmaneuvotteluihin. Kerro vielä, että tapaamiset

Lisätiedot

Nettikasvattajan. käsikirja

Nettikasvattajan. käsikirja Nettikasvattajan käsikirja 5+1 ohjetta kasvattajalle 1 Ole positiivinen. Osallistu lapsen nettiarkeen kuten harrastuksiin tai koulukuulumisiin. Kuuntele, keskustele, opi! Pelastakaa Lapset ry:n nettiturvallisuustyön

Lisätiedot

Adoptiolaki. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku. Täysi-ikäisen adoptio. Yleiset säännökset

Adoptiolaki. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku. Täysi-ikäisen adoptio. Yleiset säännökset Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: Adoptiolaki Annettu Helsingissä 20 päivänä tammikuuta 2012 1 luku Yleiset säännökset 1 Adoption tarkoitus Adoption tarkoituksena on edistää lapsen parasta vahvistamalla

Lisätiedot

Ilmoitus oikeuksista

Ilmoitus oikeuksista Ilmoitus oikeuksista Tästä lehtisestä saat tärkeää tietoa oikeuksista, jotka sinulla on ollessasi Oikeuksilla tarkoitetaan tärkeitä vapauksia ja apua, jotka ovat lain mukaan saatavilla kaikille. Kun tiedät

Lisätiedot

Pääotsikko PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA. RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko 29.2.2012

Pääotsikko PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA. RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko 29.2.2012 1 PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA Pääotsikko RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko 29.2.2012 Marita Väätäinen, terveydenhoitaja Esittelijä Oulun kaupunki Koskelan neuvola 2 Laaja terveystarkastus äitiysneuvolassa

Lisätiedot

PERHE- JA JÄÄMISTÖOIKEUS LAPSIOIKEUS

PERHE- JA JÄÄMISTÖOIKEUS LAPSIOIKEUS PERHE- JA JÄÄMISTÖOIKEUS LAPSIOIKEUS Suvianna Hakalehto, lapsioikeuden apulaisprofessori LÄMMITTELYTEHTÄVÄ Keskustele parin kanssa hetki jostain mediassa esillä olleesta lasten oikeuksiin liittyvästä asiasta.

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ

SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ 1 MITÄ PERHETYÖ ON? Perhetyön tarkoituksena on tukea perheiden omaa selviytymistä erilaisissa elämäntilanteissa ja ennaltaehkäistä perheiden ongelmatilanteita.

Lisätiedot

Sateenkaariperheet ry:n poliittiset tavoitteet vuosille 2010 2015

Sateenkaariperheet ry:n poliittiset tavoitteet vuosille 2010 2015 Sateenkaariperheet ry:n poliittiset tavoitteet vuosille 2010 2015 1. Perhevapaat ja -etuudet tasapuolisiksi 2. Yhdenvertainen avioliitto 3. Samaa sukupuolta olevien avoparien lapsiperheet otettava huomioon

Lisätiedot

Pohdittavaa apilaperheille

Pohdittavaa apilaperheille 14.2.2014 Pohdittavaa apilaperheille Pohdittavaa ja sovittavaa ennen lapsen syntymää Perheaikaa.fi luento 14.2.2014 Apilaperheitä, ystäväperheitä, vanhemmuuskumppaneita Kun vanhemmuutta jaetaan (muutenkin

Lisätiedot

Järvenpään lasten ja nuorten lautakunta. Järvenpään kaupunki Hallintokatu 2, PL 41 04401 Järvenpää p. keskus 09 21 797

Järvenpään lasten ja nuorten lautakunta. Järvenpään kaupunki Hallintokatu 2, PL 41 04401 Järvenpää p. keskus 09 21 797 1. Rekisterinpitäjä Järvenpään lasten ja nuorten lautakunta Järvenpään kaupunki Hallintokatu 2, PL 41 04401 Järvenpää p. keskus 09 21 797 2. Osarekisteriasioista vastaava henkilö ja yhteyshenkilö Lasten

Lisätiedot

Miten tukea lasta vanhempien erossa

Miten tukea lasta vanhempien erossa Miten tukea lasta vanhempien erossa Kokemuksia eroperheiden kanssa työskentelystä erityisesti lapsen näkökulma huomioiden. Työmenetelminä mm. vertaisryhmät ja asiakastapaamiset. Eroperheen kahden kodin

Lisätiedot

Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset sijaishuoltoon VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 29.9. 30.9.2015

Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset sijaishuoltoon VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 29.9. 30.9.2015 Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset sijaishuoltoon VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 29.9. 30.9.2015 Lainsäädäntö ohjaa, miten toimia Ennen sijoitusta Sijoituksen aikana Sijoituksen jälkeen SHL

Lisätiedot

PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Piirrä sukupuuhun lapsuuden perheesi. Kirjaa myös sisarustesi syntymävuodet, perhesuhteet ja asuinpaikat.

PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Piirrä sukupuuhun lapsuuden perheesi. Kirjaa myös sisarustesi syntymävuodet, perhesuhteet ja asuinpaikat. Kotitehtävä 3 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä KOLMAS TAPAAMINEN Lapsen tarve kiintymykseen Sukupuu Sukupuu kuvaa perhettäsi ja sukuasi. Se kertoo keitä perheeseesi ja sukuusi kuuluu. Sukupuuhun voidaan

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Lapsen elatuksen rekisteri

Lapsen elatuksen rekisteri Tietosuojaseloste 1/5 1. Rekisterinpitäjä Vantaan sosiaali- ja terveyslautakunta Peltolantie 2 D, 01300 Vantaa 2. Rekisteriasioista vastaava henkilö ja yhteyshenkilö Perhepalvelujen johtaja Maritta Pesonen

Lisätiedot

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon

Lisätiedot

Aleksi, 7v., on ollut sijoitettuna vastaanottokodissa neljä kuukautta, kun hänen sijoittamistaan sijaisperheeseen aletaan valmistella.

Aleksi, 7v., on ollut sijoitettuna vastaanottokodissa neljä kuukautta, kun hänen sijoittamistaan sijaisperheeseen aletaan valmistella. 5 ALEKSIN TARINA Aleksi, 7v., on ollut sijoitettuna vastaanottokodissa neljä kuukautta, kun hänen sijoittamistaan sijaisperheeseen aletaan valmistella. Aleksi on ollut huostassa ja sijoitettuna lastenkotiin

Lisätiedot

Lapsen/Nuoren kysymykset

Lapsen/Nuoren kysymykset PALAUTE LASTENSUOJELUTARPEEN SELVITYKSESTÄ 2015 Lastensuojelun työntekijät ovat selvittäneet perheenne mahdollista lastensuojelun tarvetta. Lastensuojeluntarpeen selvityksen tavoitteena on arvioida lapsen

Lisätiedot

PERUSTURVALAUTAKUNNAN DELEGOINTISÄÄNTÖ

PERUSTURVALAUTAKUNNAN DELEGOINTISÄÄNTÖ PERUSTURVALAUTAKUNNAN DELEGOINTISÄÄNTÖ Perusturvalautakunta 21.4.2015 45 Korvaa 18.6.2013 80 vahvistetun delegointisäännön Keuruun kaupunki 2 Perusturvalautakunnan toimialan delegointi / lastensuojelun

Lisätiedot

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat? Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä

Lisätiedot

Henkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa.

Henkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa. Laatimispäivä: 1/2015 Tämä on tietosuojaseloste, joka sisältää rekisteriselosteen ja asiakkaiden henkilötietojen käsittelyä koskevan informoinnin. 1. Toiminnasta vastaava rekisterinpitäjä Katuosoite: Kuopion

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella. Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le

Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella. Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le Perheille kohdennetuilla palveluilla tuetaan vanhempia tai muita huoltajia turvaamaan lasten hyvinvointi

Lisätiedot

1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen.

1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen. FINLAND: 1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen. Pentti, 2-vuotias poika Pentti syntyi seitsemän viikkoa etuajassa ja vietti neljä

Lisätiedot

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Multian kunta Varhaiskasvatus Päivähoito Lapselle eväät elämään laitetaan ja kirjaksi taitetaan. Yhdessä lapsi, äiti, isä ja hoitoväki näin lapsen hyväksi näki. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen

Lisätiedot

Isyyden tunnustamisen vastaanottoon valmistautuminen neuvolassa

Isyyden tunnustamisen vastaanottoon valmistautuminen neuvolassa Isyyden tunnustamisen vastaanottoon valmistautuminen neuvolassa Arja Ruponen, HM, TtM, Th Ehkäisevän terveydenhuollon päällikkö, Vantaa Valtakunnalliset neuvolapäivät Helsinki 20.10.2015 Isyyden tunnustaminen

Lisätiedot

Ikäihmisten perhehoidon toimeksiantosopimus (kiertävä perhehoitaja)

Ikäihmisten perhehoidon toimeksiantosopimus (kiertävä perhehoitaja) Ikäihmisten perhehoidon toimeksiantosopimus (kiertävä perhehoitaja) 1 Sopijapuolet Perhehoidon järjestämisestä vastaava kunta tai kuntayhtymä Kunnan edustajan nimi ja yhteystiedot Perhehoitajan sukunimi

Lisätiedot

Palaveri on hyvä pitää 1-2 viikkoa ennen suunniteltua siirtymistä.

Palaveri on hyvä pitää 1-2 viikkoa ennen suunniteltua siirtymistä. Siirtymäpalaveri Päihdeongelmaisen asiakkaan siirtyminen palvelusta toiseen sisältää aina riskejä. Monia riskejä voidaan kuitenkin pienentää hyvällä valmistautumisella. Siirtymisessä tulisi noudattaa ns.

Lisätiedot

ADOPTIOLAUTAKUNTA. 25.1.2013 Jonna Salmela/Merja Vuori 1

ADOPTIOLAUTAKUNTA. 25.1.2013 Jonna Salmela/Merja Vuori 1 ADOPTIOLAUTAKUNTA 25.1.2013 Jonna Salmela/Merja Vuori 1 1.7.2012 UUSI ADOPTIOLAKI TULI VOIMAAN 25.1.2013 Jonna Salmela/Merja Vuori 2 ADOPTIOASIOIDEN PÄÄTÖKSENTEKO JA HALLINTO MUUTOKSET 1.7.2012 LUKIEN

Lisätiedot

PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Seuraavat kysymykset auttavat sinua tunnistamaan omia kokemuksiasi ja tiedostamaan niiden vaikutuksia.

PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Seuraavat kysymykset auttavat sinua tunnistamaan omia kokemuksiasi ja tiedostamaan niiden vaikutuksia. Kotitehtävä 4 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä NELJÄS TAPAAMINEN Lapselle mahdollisuus selviytyä menetyksistä PRIDE-valmennuksen neljännessä tapaamisessa puhuimme siitä, miten vaikeat kokemukset voivat

Lisätiedot

Lastensuojelu 2013 tietojen toimittaminen

Lastensuojelu 2013 tietojen toimittaminen Lastensuojelu 2013 Liite, sivu[1] Lastensuojelu 2013 tietojen toimittaminen Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten tiedot (Lastensuojelurekisteri) sekä avohuollon toimintaa koskevat tilastotiedot

Lisätiedot

1 PRIDE-valmennusryhmien palautteet vuosilta 2009-2010. Yhteenvetoa palautteista

1 PRIDE-valmennusryhmien palautteet vuosilta 2009-2010. Yhteenvetoa palautteista 1 1. PRIDE-VALMENNUS 2. SAIN ETUKÄTEEN RIITTÄVÄSTI TIETOA - 26,6 % täysin samaa mieltä - 63,8 % jokseenkin samaa mieltä - 9,6 % täysin eri mieltä 3. KESTO - 58 % sopiva - 28 % liian lyhyt - 14 % liian

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS 1 Sisällys 1 Lapsiperheiden kotipalvelun ja kriteerien tarkoitus... 3 2 Lapsiperheiden kotipalvelun lainsäädännöllinen perusta... 3 3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

Biologisten vanhempien vanhemmuuden tukeminen jaetun vanhemmuuden näkökulmasta

Biologisten vanhempien vanhemmuuden tukeminen jaetun vanhemmuuden näkökulmasta 1 Biologisten vanhempien vanhemmuuden tukeminen jaetun vanhemmuuden näkökulmasta Tuula Kivistö-Pyhtilä Perhehoito, lastensuojelun vastuualue Oulun kaupunki 21.9.2011 28.9.2011 Oulun kaupunki 2 Oulun kaupungin

Lisätiedot

SIJAIS- JA ADOPTIOPERHEIDEN KOHTAAMINEN JA TUKEMINEN NEUVOLASSA

SIJAIS- JA ADOPTIOPERHEIDEN KOHTAAMINEN JA TUKEMINEN NEUVOLASSA SIJAIS- JA ADOPTIOPERHEIDEN KOHTAAMINEN JA TUKEMINEN NEUVOLASSA Valtakunnalliset neuvolapäivät 9.-10.10.2013, Helsinki Sanna Mäkipää, terveydenhoitaja, TtM, kouluttaja, työnohjaaja (koulutuksessa) Tmi

Lisätiedot

Lastensuojelun edunvalvonta

Lastensuojelun edunvalvonta Lastensuojelun edunvalvonta Lastensuojelun edunvalvontahanke 2005-2011 Pelastakaa lasten, Ensi- ja turvakotien liiton, Nuorten ystävien ja soslapsikylien yhteishanke, jota RAY rahoittaa Lapselle tulee

Lisätiedot

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja 1 SAP-SAS, mitä se on? SAP (Selvitys, Arviointi, Palveluohjaus)

Lisätiedot

Keinu. Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea

Keinu. Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea Keinu Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea Keinu tukee lasta ja vahvistaa perheiden yhteistyötä Perhehoidosta tuli lastensuojelun sijaishuollon ensisijainen hoitomuoto vuoden 2012

Lisätiedot

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Sisällys 1.LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELU... 2 1.1 Lapsiperheiden kotipalvelun sisältö... 3 1.2 Lapsiperheiden kotipalvelun aloittaminen... 3 1.3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

Seinäjoen keskussairaala. Hyvä omainen

Seinäjoen keskussairaala. Hyvä omainen Hyvä omainen 2 (8) Sisällys Johdanto... 3 Vainajan säilytys... 4 Vainajan omaisuus... 4 Hautauslupa ja ruumiinavaus... 4 Vainajan noutaminen... 5 Perhe-eläke... 5 Vakuutukset... 5 Perunkirjoitus... 6 Hautajaisjärjestelyt...

Lisätiedot

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 3. lokakuuta 2012 Miessakit ry ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 Isätyöntekijä Ilmo Saneri Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi

Lisätiedot

SOPIMUS ADOPTIONEUVONNASTA

SOPIMUS ADOPTIONEUVONNASTA SOPIMUS ADOPTIONEUVONNASTA 1. OSAPUOLET Palvelun tilaaja Kirkkonummen kunta / Perusturva Yhteyshenkilö ja yhteystiedot: Sosiaalityön päällikkö Sirkku Pekkarinen-Keto Kirkkonummen perusturva Ervastintie

Lisätiedot

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin. Tukiperhetoiminta. Kuntatoimijat

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin. Tukiperhetoiminta. Kuntatoimijat Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Tukiperhetoiminta Kuntatoimijat Satakunnan lasten ja nuorten tukihenkilötoiminnan kehittämishanke 2008-2011 MLL:n Satakunnan piiri ry. on voittoa tavoittelematon

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 8 22.01.2015. Lastensuojelun perhehoidon palkkiot ja korvaukset vuonna 2015 752/05.09.00/2014

Sosiaalilautakunta 8 22.01.2015. Lastensuojelun perhehoidon palkkiot ja korvaukset vuonna 2015 752/05.09.00/2014 Sosiaalilautakunta 8 22.01.2015 Lastensuojelun perhehoidon palkkiot ja korvaukset vuonna 2015 752/05.09.00/2014 SOSLA 8 Perhehoitoa toteutetaan sosiaalihuoltolain 17 :n mukaisena kunnan järjestämän sosiaalipalveluna

Lisätiedot