OPAS SYNTYMÄVANHEMMALLE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OPAS SYNTYMÄVANHEMMALLE"

Transkriptio

1 OPAS SYNTYMÄVANHEMMALLE Adoptiota harkittaessa

2 2 Tämä opas on tarkoitettu Sinulle, joka harkitset lapsesi luovuttamista adoptioon. Adoptiopäätös on kaikkiin sen osapuoliin vaikuttava iso ratkaisu. Sen tekemisessä ei pidä kiirehtiä ja on tärkeää, että sitä harkitessasi saat kaiken mahdollisen saatavilla olevan tuen. Tämän oppaan tarkoituksena on antaa tietoa adoptiosta, adoptioneuvonnasta ja -prosessista sekä adoptioon liittyvistä yhteydenpitokysymyksistä.

3 PERUSTIETOA ADOPTIOSTA Mistä adoptiossa on kyse? Adoption tarkoituksena on edistää lapsen parasta turvaamalla hänelle tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi uudessa perheessä, silloin kun lapsi ei voi kasvaa syntymävanhempiensa kanssa. Adoption tulee olla lapsen edun mukainen ja perustua syntymävanhempien suostumukseen. Adoption kautta lapsi saa oikeudellisesti uudet vanhemmat ja pysyvän kodin. Adoptiovanhemman/adoptiovanhempien ja adoptoitavan välille muodostetaan uusi vanhemman ja lapsen välinen perhesuhde. Lapsen laillinen perhesuhde omiin syntymävanhempiinsa katkeaa. Adoptio on purkamaton. Adoptoidun asema uudessa perheessä on oikeudellisesti täysin sama kuin perheen biologisen lapsen. Hän esimerkiksi saa adoption vahvistamisen myötä adoptiovanhempiensa sukunimen ja perii heidät sekä heidän sukunsa. Miten adoptioprosessi etenee? Voit kertoa adoptioon liittyvistä ajatuksistasi jo raskauden aikana esimerkiksi neuvolassa. Joskus asia tulee ajankohtaiseksi vauvan syntyessä, jolloin voit puhua asiasta ensin sairaalan sosiaalityöntekijän kanssa. Harkitessasi lapsesi luovuttamista adoptioon, tarvitset adoptioneuvontaa. Adoptioneuvonnan aikana sinulla on mahdollisuus miettiä perusteellisesti sosiaalityöntekijän kanssa eri vaihtoehtoja tilanteeseen. Milloin ja miten olen yhteydessä adoptioneuvontaan? Voit olla yhteydessä adoptioneuvontaan jo raskausaikana tai synnytyksen jälkeen. Voit myös pyytää omaistasi, kotikuntasi sosiaalityöntekijää, neuvolan terveydenhoitajaa tai synnytyssairaalan kätilöä ottamaan yhteyttä adoptioneuvontaan puolestasi. Voit ottaa yhteyttä alustavasti nimettömänä eikä se sido sinua mihinkään. Adoptioneuvonnan aloittaminen ei tarkoita, että päätyisit välttämättä adoptioratkaisuun, vaan sinulla on aidosti mahdollisuus neuvonnan aikana harkita, mikä on itsellesi ja lapsellesi sopiva ratkaisu. 3

4 Mistä saan adoptioneuvontaa? Saat adoptioneuvontaa kotikuntasi sosiaalitoimesta tai adoptiotoimistosta (Pelastakaa Lapset ry). Neuvonnan antajalla tulee olla sosiaalityöntekijän ammatillinen kelpoisuus. Adoptioneuvonta on sinulle maksutonta. Kunta on velvollinen järjestämään adoptioneuvontaa. Mikäli kunnalla ei ole omia adoptiotyöntekijöitä, se ostaa palvelun adoptiotoimistosta. Adoptioneuvonnan antaja hoitaa maksusitoumuksen pyytämisen. Tämän oppaan lopusta löydät Pelastakaa Lapset ry:n aluetoimistojen yhteystiedot. Mitä tapahtuu synnytyksen jälkeen? Harkitessasi adoptiota synnytyssairaalan kätilö tai sosiaalityöntekijä ottaa yhteyttä adoptioneuvonnan antajaan, mikäli et ole ollut yhteydessä häneen jo raskauden aikana. Adoptioneuvonnan antaja tulee tapaamaan sinua mahdollisimman pian synnytyksen jälkeen. Lapsen sairaalassaolo vaihtelee muutamasta päivästä viikkoon. Mikäli adoptio on edelleen vaihtoehtona, lapsesi voidaan sijoittaa harkinta-ajaksi lastensuojelun avohuollon päätöksellä lyhytaikaiseen perhehoitoon. Sinulta pyydetään kirjallinen suostumus avohuollon sijoitukseen ja lapsen terveydentilaa koskevien tietojen antamiseen sijaisperheelle sekä adoptioneuvonnan antajalle. Voit pitää yhteyttä sijaisperheeseen, tavata ja hoitaa lastasi sen mukaan, mikä sinusta tuntuu hyvältä. Voit halutessasi ottaa mukaan tueksesi jonkun läheisistäsi. Yhteydenpito on mahdollista myös sosiaalityöntekijän kautta. Yhteydenpitoa voi helpottaa, jos tapaat sijaisperheen, kun he noutavat lapsesi sairaalasta. Sijaisperheet ovat erikseen tehtäväänsä valmennettuja ja vaitiolovelvollisia. Voit luottavaisin mielin olla heihin yhteydessä. Mitä on adoptioneuvonta? Adoptioneuvonta on syntymävanhemmille, adoptionhakijoille ja mahdollisesti myös lapselle annettavaa lakisääteistä neuvontaa kaikista adoptioon liittyvistä asioista. Sen tarkoituksena on valvoa lapsen etua sekä neuvoa, auttaa ja tukea lasta, lapsen vanhempia, adoptionhakijoita sekä muita adoptioon mahdollisesti liittyviä henkilöitä. 4

5 Adoptioneuvonnassa annetaan tietoa vaihtoehdoista annetaan tietoa adoptiosta, sen edellytyksistä ja oikeusvaikutuksista annetaan tietoa sosiaalipalveluista ja taloudellisista tukitoimista autetaan vanhempia tekemään perusteellisesti harkittu ratkaisu adoption suhteen selvitetään ja arvioidaan onko adoption edellytykset voimassa selvitetään, onko edellytyksiä sopia vanhempien ja lapsen välisestä yhteydenpidosta adoption vahvistamisen jälkeen ja tarvittaessa avustetaan sopimuksen tekemisessä Adoptioneuvonnan aikana voit tavata sosiaalityöntekijää toimistossa, kotonasi tai halutessasi muussa sopivassa paikassa. Tapaamisissa keskustellaan elämäntilanteestasi ja saat tietoa eri vaihtoehdoista ja adoptiosta. Keskustelun aiheita ovat lisäksi yleinen raskauden kulku, synnytys ja sairaalassaolo, asuminen, perhe- ja parisuhdeasiat ja elämänvaiheesi. Myös lapseesi liittyvät perustiedot (muun muassa syntymäaika, syntymäpaino, terveydentila, lapsen vointiin ja kehitykseen liittyvät tiedot) kirjataan ylös sinua, lastasi ja mahdollisia tulevia adoptiovanhempia varten. Jos kyseessä on isompi lapsi, käydään läpi myös hänen elämänvaiheitaan ja hänelle tärkeitä ihmissuhteita. Adoptioneuvonnan kesto ja tapaamisten määrä vaihtelee ja niistä sovitaan tarpeesi mukaisesti. Kirjallisen suostumuksen lapsen luovuttamisesta adoptioon voit antaa aikaisintaan, kun on kulunut kahdeksan viikkoa lapsen syntymästä. Harkinta-aika voi olla tätäkin pidempi; on tärkeää, että sinulla on riittävästi aikaa tehdä perusteellisesti harkittu ratkaisu tilanteessasi. Harkinnan aikana lapsi on tavallisesti sijoitettuna lyhytaikaiseen perhehoitoon ja sinulla on mahdollisuus käydä katsomassa lastasi tai kysellä hänen kuulumisiaan puhelimitse tai sähköpostitse. 5

6 6 Mikäli olet alle 18-vuotias, myös vanhempiasi tavataan ja heitä kuullaan adoptioneuvonnan aikana. Halutessasi vanhemmat/vanhempi voi olla mukanasi adoptioneuvonnassa. Vanhempia voidaan tavata myös erikseen. Vanhempiesi/huoltajiesi mielipide adoptiosta tulee selvittää, vaikka heiltä ei vaadita suostumusta adoptioon eivätkä he voi tehdä päätöstä puolestasi. Adoptioneuvonnassa sinulle annetaan monenlaista adoptioon liittyvää tietoa. Saat mahdollisuuden yhdessä sosiaalityöntekijän kanssa harkita erilaisia vaihtoehtoja ja saat tukea miettiessäsi päätöstä. Adoption harkitseminen on aina jonkinlainen kriisitilanne, jossa on tärkeää pysähtyä rauhassa miettimään asioita monelta eri kannalta. Adoptiopäätös on aina iso ja vaikea ratkaisu ja sitä harkittaessa mielialat ja tunteet voivat vaihdella hyvin paljon. Ahdistus, syyllisyys, häpeä, pelko ja suru ovat kaikki tavallisia tilanteeseen liittyviä tunteita. Koet ehkä tarvetta palata samoihin asioihin työntekijän kanssa ja suunnitelmasi voivat muuttua useaan kertaan neuvonnan aikana. Neuvonta on juuri sitä varten, että voisit puhua asioista yhä uudelleen ja samalla saada varmuuden siitä, mikä sinun kohdallasi olisi hyvä ratkaisu. Ota rohkeasti esille kaikki ne asiat, jotka sinua askarruttavat. Adoptiotoimiston työntekijä on sinua varten. Saat häneltä tukea sinulle ja lapsellesi sopivan ratkaisun pohdintaan. On tärkeää muistaa, ettei adoptioneuvonnan tarvitse päättyä adoptioon. Harkinta lapsen antamisesta adoptioon voi tulla ajankohtaiseksi joskus myös isomman lapsen kohdalla. Myös silloin saat adoptioneuvontaa päätöksesi tueksi. Adoptioprosessi etenee tällaisessa tilanteessa yksilöllisesti.

7 Mikä on adoption harkinta-aika? Harkinta-ajalla tarkoitetaan synnytyksen jälkeistä aikaa, jolloin sinulla on mahdollisuus rauhassa miettiä lapseen liittyvää päätöstäsi. Harkinta-aika on vähintään kahdeksan (8) viikkoa, mutta se voi olla tätä pidempi sen mukaan, kuinka paljon koet tarvitsevasi aikaa päätöksentekoon. Sinun on hyvä pohtia ratkaisuasi rauhassa adoptioneuvonnassa, ja mahdollisesti myös läheistesi tai muun ammattilaisen tuella. On hyvä muistaa, ettei lapsen sijoitus lyhytaikaiseen sijaisperheeseen harkinta-ajaksi tarkoita adoptiopäätöstä, vaan sinulla on mahdollisuus ja oikeus adoption harkinnasta huolimatta päätyä muuhun ratkaisuun. 7

8 LAPSEN ISYYS Lapselle on tärkeää tietää kuka on hänen isänsä. Monet adoptiolapset haluavat myöhemmin selvittää taustaansa ja saada tietoja syntymävanhemmistaan. Vähäinenkin tieto voi olla hyvin merkityksellistä. Aikuiset adoptoidut ovat korostaneet isyystietojen merkitystä. Monet heistä ovat kokeneet isään liittyvät tiedot puutteellisiksi ja toivoisivat isästä tarkempaa tietoa ja kuvausta. Jos lapsi syntyy avioliiton aikana, ei erillistä isyyden vahvistamista tarvita. Isyyden vahvistaa isyyden tunnustamisen perusteella maistraatti tai isyyskanteen johdosta käräjäoikeus, kun lapsi on syntynyt avioliiton ulkopuolella. Jos olet naimaton tai avoliitossa oleva, ota yhteyttä kotikuntasi lastenvalvojaan isyyden selvittämistä varten. Äidillä on mahdollisuus kieltäytyä isyyden selvittämisestä lastenvalvojan luona. On mahdollista, että isästä ei ole tietoa tai että isäehdokkaita on useampia. Mahdollinen isä voi halutessaan viedä isyysasiaa eteenpäin muun muassa lastenvalvojan luona ennen adoption vahvistamista. Käytännössä adoptiota ei voi vahvistaa ennen kuin olet käynyt lastenvalvojan luona hoitamassa lapsen isyysasiaa. Jos lapsesi isyys on vahvistettu, myös isälle annetaan adoptioneuvontaa. Myös isällä on vähintään kahdeksan (8) viikon harkinta-aika. Isän kirjallinen suostumus tarvitaan, jotta adoptio voidaan vahvistaa. Voitte käydä neuvonnassa toiveenne mukaan joko erikseen tai tulla tapaamisiin yhdessä. Jos isyyttä ei ole vahvistettu, mutta isä on tiedossa, myös hänelle on hyvä antaa adoptioneuvontaa tai ainakin kuulla häntä adoptioneuvonnan aikana. Adoptioneuvontaa antavan työntekijän tulee arvioida sitä, onko mahdollista, että isyys tultaisiin jossain myöhemmässä vaiheessa vahvistamaan. Adoptioneuvonnassa kootaan molempia vanhempia koskevia taustatietoja, jotka arkistoidaan mahdollista myöhempää tarvetta varten. Halutessasi kertomasi tiedot kirjataan ilman isän nimeä ja henkilötietoja. Lapselle on tärkeää saada ainakin kuvailutietoja isästä ja hänen elämästään. 8

9 9

10 ADOPTIORATKAISUUN PÄÄDYTTÄESSÄ Mitä tapahtuu, jos päädyn adoptioratkaisuun? Päätyessäsi adoptioratkaisuun adoptioneuvonnassa täytetään lastasi varten taustatietolomake, johon kerätään tietoa molemmista vanhemmista. Lapselle on tärkeää tietää, keitä ja millaisia hänen syntymävanhempansa ovat. On hyvä, jos voit kuvailla omaa lapsuuttasi ja nuoruuttasi ja kertoa eri elämänvaiheistasi, koulutuksestasi ja työpaikoistasi. Myös luonteenpiirteesi, harrastuksesi ja terveydentilasi ovat tärkeitä tietoja, samoin kuin tiedot mahdollisista lapsen sisaruksista. Voit jättää lasta varten valokuvan itsestäsi asiakirjoihin tai adoptioperheelle välitettäväksi. Voit kirjoittaa lapselle kirjeen, jossa voit kertoa niitä asioita, joita toivoisit hänen tietävän joskus myöhemmin. Valokuvan tai kirjeen voit antaa myös myöhemmässä vaiheessa, jos se ei adoptioratkaisua harkitessasi tunnu vielä mahdolliselta. Tiedot, viestit ja valokuvat syntymävanhemmista ovat lapselle arvokkaita, sillä ne auttavat ymmärtämään omaa alkuperää. Aikuisten adoptoitujen kokemusten kautta on tullut esiin, että erityisesti tieto syntymävanhempien ulkonäöstä ja mahdollisista yhteisistä luonteenpiirteistä ovat tärkeitä adoptoiduille. Päätyessäsi adoptioratkaisuun allekirjoitat suostumuksen lapsesi luovuttamisesta adoptioon. Tämän jälkeen lapsellesi valitaan hänelle sopivimmat adoptiovanhemmat sinun toiveitasi kuunnellen. Lapsen siirtyminen pysyvään perheeseen pyritään tekemään mahdollisimman turvallisesti. Tulevat adoptiovanhemmat tapaavat lasta lyhytaikaisessa sijaisperheessä, tutustuvat häneen, saavat arvokasta tietoa sijaisperheeltä ja opettelevat hoitamaan häntä useamman päivän ajan. Adoptioneuvonnan sosiaalityöntekijä seuraa sijoituksen onnistumista ja tukee lapsesi ja adoptioperheen keskinäistä sopeutumista. Toiveesi mukaisesti saat tietoa myös tästä vaiheesta. Miten adoptio vahvistetaan? Kun adoptioneuvonnan sosiaalityöntekijä on kotikäynnillä varmistunut siitä, että lapsen ja adoptiovanhempien välille on kehittymässä myönteinen suhde, hän valmistelee adoptioasiakirjat. Adoptiovanhemmat hakevat adoption vahvistamista käräjäoikeudelta. Kun adoptio on vahvistettu, adoptioneuvonnan antaja ilmoittaa sinulle päätöksestä. Useimmat käräjäoikeudet lähettävät päätöksen suoraan syntymävanhemmille. Adoption vahvistamisen myötä huolto- ja elatusvastuusi lapsesta päättyy. 10

11 Voiko adoptiosuostumuksen peruuttaa? Ennen adoption vahvistamista sinulla on vielä oikeus peruuttaa antamasi suostumus ilmoittamalla siitä adoptioneuvonnan sosiaalityöntekijälle tai tuomioistuimelle, jos vahvistamista koskeva asia on jo vireillä. Peruutuksen voi tehdä myös suullisesti eikä sille ole olemassa muotovaatimuksia. Adoption vahvistamisen jälkeen: Adoption vahvistamispäätökseen on oikeus hakea muutosta 30 päivän kuluessa. Tarkemman ohjeistuksen saat käräjäoikeuden päätöksen mukana. Adoptiopäätös on muutoksenhakuajan jälkeen peruuttamaton. Miten adoptiovanhemmat valitaan? On tärkeää, että adoptio on lapsen edun mukainen ja että lapsi saa hyvää hoitoa ja kasvatusta adoptioperheessä. Lapsellesi valitaan adoptionhakijoiden joukosta perhe, jolla katsotaan olevan parhaat edellytykset huolehtia hänestä. Sinun toiveesi adoptioperheen ominaisuuksista ja olosuhteista sekä adoption jälkeisestä yhteydenpidosta otetaan huomioon perheen valinnassa. Voit halutessasi esittää muitakin toiveita. Kerronko sukulaisilleni ja ystävilleni adoptiosta? Adoptio voi herättää läheisissäsi monenlaisia tunteita ja kysymyksiä. Heidän kanssaan keskusteleminen voi auttaa sinua päätöksenteossa ja voit saada heiltä hyviä näkökulmia itsellesi. Läheisten tuki adoption työstämisessä voi olla sinulle tärkeää myös myöhemmissä elämänvaiheissa. Päätät itse minkä verran haluat puhua adoptiosta muiden kanssa. Äitiysavustus ja äitiyspäiväraha adoption harkinnan aikana Sinulla on oikeus Kelan äitiysavustukseen, jos olet käynyt neuvolassa tai lääkärissä tarkastuksessa ennen neljännen raskauskuukauden päättymistä. Sen lisäksi olet oikeutettu saamaan äitiysrahaa 105 arkipäivältä. Sairaalakustannusten osalta voit hakea toimeentulotukea oman kotikuntasi sosiaalitoimesta. 11

12 ADOPTION JÄLKEEN Jatkuuko adoptioneuvonta adoption vahvistamisen jälkeen? Sinulla on oikeus saada adoptioneuvontaa ja muuta tukea adoption vahvistamisen jälkeen. Adoptioneuvonnassa sovitaan tavallisesti kanssasi tapaaminen noin puolen vuoden päähän adoption vahvistamisesta. Silloin voidaan yhteisesti palata adoptioon liittyviin ajatuksiisi ja tunteisiisi ja pohtia niitä kysymyksiä, joita sinulle on mahdollisesti herännyt. Tuolloin voidaan sopia jatkotapaamisista tai miettiä onko sinulla kenties tarvetta johonkin muuhun tukeen. Usein yhteydenpitoon liittyvät ajatukset saattavat tulla ajankohtaisiksi vasta adoptiopäätöksen jälkeen, jolloin niitäkin on mahdollista pohtia yhdessä. Voit myös täydentää aiemmin antamiasi tietoja lapsen taustasta ja esimerkiksi jättää lasta varten valokuvia. Joskus adoptioprosessi voi nostaa esiin muistoja aiemmista elämänkokemuksistasi, ja voi olla hyödyllistä käsitellä niitä myös jonkun muun ammattilaisen kanssa. Toisinaan adoptioon liittyvät ajatukset ja tunteet voivat aktivoitua uudestaan vuosienkin jälkeen. Vaikka adoptiosta olisi kulunut jo paljon aikaa, voit olla yhteydessä adoptioneuvonnan antajaan, aina kun sinusta siltä tuntuu. Saako lapseni tietää minusta ja adoptiosta? Adoptioneuvonnan antaja kertoo syntymävanhempien taustoista adoptiovanhemmille. Adoptiovanhemmat kertovat lapselle pienestä asti sinusta ja siitä, kuinka hänestä on tullut osa heidän perhettään. Lapselle on tärkeää, että hän on alusta asti tietoinen adoptiostaan ja lapsella on oikeus saada syntymävanhempiaan koskevia tietoja. Myös muilla adoption osapuo- 12

13 lilla on oikeus saada itseään koskevia tietoja ja tutustua ohjatusti heitä koskeviin adoptioasiakirjoihin. Sosiaalityöntekijät avustavat mahdollisissa yhteydenotoissa esimerkiksi syntymävanhempien ja lapsen välillä ja auttavat tapaamisten järjestelyissä. On tavallista, että adoptiolapset haluavat selvittää taustaansa ja mahdollisesti jossain vaiheessa olla yhteydessä syntymävanhempiinsa. Elämän erilaiset murrosvaiheet ja kriisit, aikuistuminen, oman perheen perustaminen, sairastuminen ja terveyteen liittyvät kysymykset voivat laukaista kiinnostuksen selvittää omaa taustaa. Lapsella voi olla tarve ymmärtää miten ja miksi on tullut adoptoiduksi, täydentää adoptiovanhempien kertomaa tarinaa syntymävanhemmista tai saada tietoa muista sukulaisistaan. Onko minulla mahdollisuutta pitää yhteyttä lapseeni? Adoptiolain mukaan lapsella on oikeus pitää yhteyttä aikaisempaan vanhempaansa. Se edellyttää sitä, että yhteydenpito on lapsen edun mukaista ja että syntymävanhemmat ja adoptiovanhemmat toivovat yhteydenpitoa. Yhteydenpitomahdollisuudesta keskustellaan adoptioneuvonnassa ja kaikkien adoption osapuolten toiveet ja ajatukset yhteydenpidosta selvitetään. Sinun toiveesi yhteydenpidosta vaikuttaa adoptioperheen valintaan. Millaista yhteydenpito voi olla? Yhteydenpito voi olla esimerkiksi valokuvien ja kuulumisten vaihtoa ja tapahtua välitetysti toimistomme kautta. Yhteydenpito voi myös tarkoittaa tapaamisia ja/tai muuten yhteyden pitämistä suoraan vanhempien välillä. Tätä kutsutaan toisinaan avoimeksi adoptioksi. Yhteydenpidossa huomioidaan toiveesi ja niistä keskustellaan ja neuvotellaan adoptioneuvonnan aikana ja adoption vahvistamisen jälkeen. 13

14 14 Pitääkö yhteydenpitoa olla? Yhteydenpito voi helpottaa adoptiopäätökseen liittyviä tunteitasi ja hälventää adoptioperheeseen kohdistuvia pelkoja ja ennakkoluuloja. Yhteydenpito on kuitenkin aina sinun valintasi. Adoptioon ja yhteydenpitoon liittyvät tunteet, ajatukset ja toiveet voivat muuttua ajan myötä. Joskus adoptioratkaisu on itsessään ollut niin kipeä ratkaisu, ettei yhteydenpito adoptiota harkittaessa ole tuntunut mahdolliselta.

15 Yhteydenpito voi tuntua vaikealta ja herättää sinussa monenlaisia tunteita, myös pelkoa ja epävarmuutta. Sinulla on mahdollisuus saada tukea tähän adoptioneuvonnan sosiaalityöntekijältä. On tärkeää, ettet jää yksin ajatustesi kanssa, vaan olet rohkeasti yhteydessä sosiaalityöntekijään ja pyydät apua. Yhteydenpidolla on usein myönteisiä merkityksiä lapselle. Lapsi haluaa tietää keitä ja millaisia hänen syntymävanhempansa ovat, miltä he näyttävät, miten he puhuvat ja elehtivät voidakseen ymmärtää paremmin itseään. Syntymävanhemmat ovat lapsen mielessä, vaikka yhteydenpitoa ei olisikaan. Yhteydenpidon myötä lapsi voi täydentää adoptiovanhempien kertomaa tarinaa syntymävanhemmista ja lapsen mielikuvat syntymävanhemmista voivat todentua. Esimerkiksi se, että lapsi löytää syntymävanhemmistaan samoja ulkonäöllisiä piirteitä, voi olla hänelle todella tärkeää ja tuottaa iloa samankaltaisuudesta. Lapsella on myös tarve ymmärtää, miten ja miksi hän on tullut adoptoiduksi. Miten ja milloin yhteydenpidosta sovitaan? Yhteydenpidosta voidaan sopia jo adoptioneuvonnan aikana tai sen jälkeen missä vaiheessa tahansa. Jos sinulla esimerkiksi jossakin myöhemmässä elämänvaiheessa herää toive yhteydenpidosta, adoptioneuvonnan sosiaalityöntekijä auttaa sinua selvittämään yhteydenpidon mahdollisuuksia. Jos se on myös adoptiovanhempien toive, yhteydenpidosta voidaan sopia. Yhteydenpidon tulee olla lapsen edun mukaista. Yhteydenpidosta sovittaessa on tärkeää miettiä, miten se vastaa mahdollisimman hyvin lapsen tarpeisiin Tapaamisista voidaan tehdä myös kirjallinen sopimus. Sopimus tehdään yhteistyössä kaikkien osapuolten kanssa ja siinä sovitaan muun muassa milloin, kuinka usein ja missä tapaamisia järjestetään. Kirjallinen sopimus voidaan viedä käräjäoikeuteen vahvistettavaksi, jolloin se on juridisesti sitovampi. Yhteydenpitosopimusta voidaan tarkistaa tietyin määräajoin ja sitä voidaan päivittää tarvittaessa. Voivatko sukulaiseni ja ystäväni pitää yhteyttä lapseeni? Läheisesi voivat olla mukana tapaamisissa, jos olet sopinut adoptiovanhempien (ja mahdollisesti lapsesi) kanssa siitä. Virallista yhteydenpitosopimusta ei kuitenkaan tehdä sukulaisten kanssa. Lapsesi kasvaessa hän voi itse haluta pitää yhteyttä sukulaisiinsa. Sisarukset ovat lapsille yleensä hyvin tärkeitä. Jos lapsellasi on sisaruksia, heidän yhteydenpitoaan kannattaa pyrkiä tukemaan. 15

16 PERHEHOIDOSTA ADOPTIOON Onko adoptio mahdollinen myös isomman lapsen kohdalla? Adoptio voi tulla ajankohtaiseksi myös vauvaiän jälkeen. Yleensä silloin sijoitus alkaa lastensuojelun perhehoidon sijoituksena. Lapsesi voi myös olla jo sijoitettuna kodin ulkopuolelle. Adoptioasiassa voidaan edetä, jos adoptio on lapsen edun mukainen ja kaikkien osapuolten toivoma ratkaisu. Adoption edellytyksenä on, että sijaisvanhempien ja lapsen välille on muodostunut lapsen ja vanhemman välinen kiintymyssuhde. Harkittaessa isomman lapsen adoptoimista, lapselle, lapsen syntymävanhemmille sekä adoptiota toivoville vanhemmille annetaan adoptioneuvontaa. Adoption tulee olla kaikkien osapuolten toiveiden mukainen. Syntymävanhempien ja 12 vuotta täyttäneen lapsen tulee antaa adoptioon kirjallinen suostumus. Sijoituksen aikana olet voinut pitää yhteyttä kodin ulkopuolelle sijoitettuun lapseesi. Adoption myötä tämän yhteydenpidon ei tarvitse katketa. Adoptioneuvonnan aikana keskustellaan eri osapuolten kokemuksista yhteydenpidosta sijoituksen aikana ja selvitetään toiveita adoption jälkeisestä yhteydenpidosta. Yhteydenpidosta voidaan tehdä kirjallinen käräjäoikeuden vahvistama sopimus, joka on juridisesti osapuolia sitova. 16

17 17

18 SANASTOA Adoptiotoimisto Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston (Valvira) luvan saanut adoptioneuvontaa antava adoptiotoimisto. Pelastakaa Lapset ry on tällä hetkellä ainoa luvan saanut adoptiotoimisto. Avohuollon sijoitus vanhempien suostumukseen perustuva, lyhytaikainen ja suunnitelmallinen sijoitus, josta päätöksen tekee kunnan sosiaalihuollon johtava viranomainen Huostaanotto lastensuojelutyön viimesijaisin keino turvata lapsen kasvu ja kehitys. Huostaanoton myötä sosiaaliviranomaiset ottavat vastuun lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta ja lapsi sijoitetaan kodin ulkopuolelle. Vanhemmat säilyvät lapsen huoltajina. Huostaanotto voidaan purkaa, mikäli huostaanoton edellytykset eivät enää täyty. Huostaanotto voi perustua vanhempien tahtoon tai olla tahdonvastainen. Lapsen aikaisemmat vanhemmat lapsen juridiset vanhemmat ennen adoptiota. Lastenvalvoja kunnan sosiaalitoimen viranhaltija, joka hoitaa lapsen huoltoon, tapaamisoikeuteen ja isyyden selvittämiseen liittyviä kysymyksiä. Lyhytaikainen perhehoito sijaisperheeseen tehty lapsen sijoitus, joka on tarkoitettu väliaikaiseksi. Lyhytaikaiseen perhehoitoon sijoitettu lapsi voi olla huostaan otettu tai hänet voidaan sijoittaa lastensuojelun avohuollon tukitoimena. Perhehoito lapsen hoidon, kasvatuksen ja muun ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella yksityiskodissa eli sijaisperheessä. Lasten ja nuorten perhehoitajia kutsutaan myös sijaisvanhemmiksi. Syntymävanhemmat biologiset vanhemmat Valvira Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto. 18

19 19

20 Lisätietoa saat oman kotikuntasi sosiaalitoimesta tai Pelastakaa Lapset ry:n aluetoimistoista. Etelä-Suomen aluetoimisto Koskelantie Helsinki puh faksi Keski-Suomen aluetoimisto Väinönkatu 11 A Jyväskylä puh faksi Länsi-Suomen aluetoimisto Hämeenkatu 14 C Tampere puh faksi Itä-Suomen aluetoimisto Suvantokatu 2, 2. krs Joensuu puh faksi Pohjois-Suomen aluetoimisto Isokatu Oulu puh faksi Teksti: Kohtaaminen - kotimaisen adoption kehittämishanke Kuvitus: Christel Rönns ISBN (nid.) ISBN (PDF) 2013 HANEMEDIA

Kuvaa ei voi näyttää nyt. ULKOMAILLA OLEVIEN BIOLOGISTEN VANHEMPIEN SUOSTUMUKSET. Tuula Jattu, sosiaalityöntekijä

Kuvaa ei voi näyttää nyt. ULKOMAILLA OLEVIEN BIOLOGISTEN VANHEMPIEN SUOSTUMUKSET. Tuula Jattu, sosiaalityöntekijä ULKOMAILLA OLEVIEN BIOLOGISTEN VANHEMPIEN SUOSTUMUKSET Tuula Jattu, sosiaalityöntekijä Perheen sisäinen adoptio Tilanteessa, kun lapsen toinen vanhempi asuu ulkomailla Adoptiolaki 2012/Adoption ensisijaisena

Lisätiedot

KOHTAAMINEN. Kotimaisen adoption kehittämishanke 2010-2013

KOHTAAMINEN. Kotimaisen adoption kehittämishanke 2010-2013 KOHTAAMINEN Kotimaisen adoption kehittämishanke 2010-2013 KOHTAAMINEN hankkeen lähtöajatus Pysyvyyden turvaaminen ja oikeus perheeseen pitkäaikaista sijaishuoltoa tarvitsevalle lapselle LOS 20 artikla

Lisätiedot

Järvenpään kaupunki/ lasten ja nuorten palvelualue. Hallintokatu 2, PL 41, 04401 Järvenpää p. keskus 09 21 797

Järvenpään kaupunki/ lasten ja nuorten palvelualue. Hallintokatu 2, PL 41, 04401 Järvenpää p. keskus 09 21 797 1 / 7 Tietosuojaseloste 1/6 - yhdistetty rekisteriseloste ja informointiasiakirja Henkilötietolaki (523/99) 10 ja 24 3.1.2014 1. Rekisterinpitäjä Järvenpään lasten ja nuorten lautakunta Järvenpään kaupunki/

Lisätiedot

LAPSEN OIKEUDET. YH3: Lakitieto. Toni Uusimäki 2010.

LAPSEN OIKEUDET. YH3: Lakitieto. Toni Uusimäki 2010. LAPSEN OIKEUDET YH3: Lakitieto. Toni Uusimäki 2010. (c) Toni Uusimäki 2004 NIMI yksilöi ihmisen Nimellä tunnistetehtävä, osa persoonallisuutta Etunimiä enintään kolme Vanhemmilla yhteinen lapselle automaattisesti

Lisätiedot

Lakivaliokunnalle. SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO 11/2011 vp

Lakivaliokunnalle. SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO 11/2011 vp SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO 11/2011 vp Hallituksen esitys eduskunnalle adoptiota koskevan lainsäädännön uudistamiseksi sekä lasten adoptiota koskevan eurooppalaisen yleissopimuksen hyväksymiseksi

Lisätiedot

Äiti lähtee päihdekuntoutukseen. Maija mukana. Sekä äiti että Maija viihtyvät. elo -95. marras -95 maalis -96

Äiti lähtee päihdekuntoutukseen. Maija mukana. Sekä äiti että Maija viihtyvät. elo -95. marras -95 maalis -96 Liite 4 Sukulaissijaisvanhemmuus sosiaalityöntekijän käsikirja 1 LIITE 4 1. Kotitehtävä (Elämäntapahtumat): Lapsen elämänjana Elämänjanalla tarkoitetaan janaa, jolle kootaan aikajärjestyksessä, syntymästä

Lisätiedot

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus perhesuhteisiin Perhe ja perhesuhteiden ylläpitäminen ovat tärkeitä mm. lapsen itsetunnon, identiteetin ja kulttuurisen yhteenkuuluvuuden

Lisätiedot

Kenelle tää oikein kuuluu? Lapsi monialaisessa lakiviidakossa

Kenelle tää oikein kuuluu? Lapsi monialaisessa lakiviidakossa Kenelle tää oikein kuuluu? Lapsi monialaisessa lakiviidakossa 23.11.2016 Kuopio Jaana Pynnönen, YTM, sosiaalityöntekijä Kuka huomaa minut? Kuka kertoo minulle, mitä minulle tapahtuu? Onko äiti vihainen

Lisätiedot

ADOPTIOKOULUTUS

ADOPTIOKOULUTUS 6.2.2014 ADOPTIOKOULUTUS 30.1.2014 ADOPTIOLAUTAKUNNAN NÄKÖKULMIA LAINSÄÄDÄNNÖN SOVELTAMISESTA KÄYTÄNNÖSSÄ / Ylitarkastaja, adoptiolautakunnan sihteeri, Jonna Salmela 6.2.2014 1. Adoptionhakijan ikärajat

Lisätiedot

LAPSEN LUOVUTTAMINEN ADOPTIOON BIOLOGISEN VANHEMMAN KOKEMUS JA TARPEET TERVEYDENHUOLLON ASIAKKAANA

LAPSEN LUOVUTTAMINEN ADOPTIOON BIOLOGISEN VANHEMMAN KOKEMUS JA TARPEET TERVEYDENHUOLLON ASIAKKAANA LAPSEN LUOVUTTAMINEN ADOPTIOON BIOLOGISEN VANHEMMAN KOKEMUS JA TARPEET TERVEYDENHUOLLON ASIAKKAANA Taina Majuri TtM, hoitotyön lehtori, terveydenhoitaja, lastensairaanhoitaja KOTIMAINEN ADOPTIO 30 50 adoptiota

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.

Lisätiedot

Puolison sukunimi ja lapsen sukunimi

Puolison sukunimi ja lapsen sukunimi Puolison sukunimi ja lapsen sukunimi OIKEUSMINISTERIÖ Puolisoiden sukunimi avioliittoa solmittaessa Puolisoiden sukunimi avioliiton purkauduttua Lapsen sukunimi syntymän perusteella Lapsen sukunimen muuttaminen

Lisätiedot

ISYYDEN TUNNUSTAMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA

ISYYDEN TUNNUSTAMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA ISYYDEN TUNNUSTAMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA Henna Harju Lakimies Helsingin kaupunki, perheoikeudelliset asiat ISYYSLAKI 11/2015 Suomessa syntyy vuosittain n. 60 000 lasta, joista n. 40 % syntyy avioliiton ulkopuolella

Lisätiedot

SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ. prosessit ja vastuualueet SISUKAS-PROJEKTI 2015

SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ. prosessit ja vastuualueet SISUKAS-PROJEKTI 2015 SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ prosessit ja vastuualueet 2015 SISUKAS-PROJEKTI 2015 Lukijalle Sijoitettujen lasten elämään liittyy usein monia menetyksiä, muutoksia, vaihtuvia aikuisia ja kehityksen riskejä.

Lisätiedot

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen nimi: syntymäaika Päivähoitopaikka: HELAPUISTON PÄIVÄKOTI PÄÄSKYSEN PÄIVÄKOTI PPH KESKUSTELUN päivämäärä: osallistujat: Lapsen ja vanhemman aiemmat kokemukset päivähoidosta:

Lisätiedot

Sateenkaariperheiden adoptioneuvonta

Sateenkaariperheiden adoptioneuvonta 8.2.2016 Sateenkaariperheiden adoptioneuvonta Tiia Forsström koulutus@sateenkaariperheet.fi Sateenkaariperheet? Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien ihmisten lapsiperheitä Sukupuoli ja sen moninaisuus

Lisätiedot

LAPSIOIKEUS Isyysolettama

LAPSIOIKEUS Isyysolettama Isyysolettama Isyys voidaan todeta tai vahvistaa a) Todeta avioliiton perusteella (syntymähetken tilanne) legaalinen olettama, joka voidaan kumota b) vahvistaa tunnustamisen / tuomion perustella - Jos

Lisätiedot

LAPSEN JA VANHEMMAN VÄLISEN YHTEYDEN SÄILYTTÄMINEN

LAPSEN JA VANHEMMAN VÄLISEN YHTEYDEN SÄILYTTÄMINEN LAPSEN JA VANHEMMAN VÄLISEN YHTEYDEN SÄILYTTÄMINEN Tässä esityksessä käydään lyhyesti läpi lapsen ja vanhemman välisen yhteyden säilyttämisen osaalueita, joita on tärkeä huomioida lapsen huostaanoton tai

Lisätiedot

Alaikäisen puolesta puhevaltaa käyttää joko hänen huoltajansa, edunvalvojansa tai muu laillinen edustaja.

Alaikäisen puolesta puhevaltaa käyttää joko hänen huoltajansa, edunvalvojansa tai muu laillinen edustaja. .. ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN ALAIKÄISET Ota aina yhteyttä auttamisjärjestelmään myös puhelimitse, kiireellistä palvelua vaativassa tapauksessa jo ennen esityksen lähettämistä. (Puh.

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ Sosiaali- ja terveyslautakunta 9.12.2015 94 Voimaantulo 1.1.2016 Sisällysluettelo I LUKU... 2 1 Toimintasääntö... 2 II LUKU...

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

Ennakkotietoa isyyslaista ja sen etenemisestä. Salla Silvola Lainsäädäntöneuvos Oikeusministeriö

Ennakkotietoa isyyslaista ja sen etenemisestä. Salla Silvola Lainsäädäntöneuvos Oikeusministeriö Ennakkotietoa isyyslaista ja sen etenemisestä Salla Silvola Lainsäädäntöneuvos Oikeusministeriö Isyyslain valmistelu ja sen eteneminen Arviomuistio 2011 (OMSO 37/2011) Työryhmä (5 jäsentä) + seurantaryhmä

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Lapsen/Nuoren kysymykset

Lapsen/Nuoren kysymykset PALAUTE LASTENSUOJELUTARPEEN SELVITYKSESTÄ 2015 Lastensuojelun työntekijät ovat selvittäneet perheenne mahdollista lastensuojelun tarvetta. Lastensuojeluntarpeen selvityksen tavoitteena on arvioida lapsen

Lisätiedot

Kodin ulkopuolella asuvat vammaiset lapset ja lakiuudistukset

Kodin ulkopuolella asuvat vammaiset lapset ja lakiuudistukset Kodin ulkopuolella asuvat vammaiset lapset ja lakiuudistukset Sanna Ahola Erityisasiantuntija 28.11.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Milloin lapsi voidaan sijoittaa kodin ulkopuolelle? Lastensuojelulain

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomessa

Lastensuojelu Suomessa Lastensuojelu Suomessa 16.6.2010 Lastensuojelu 2008 Lastensuojelun sosiaalityön asiakkaana ja avohuollollisten tukitoimien piirissä oli yhteensä yli 67 000 lasta ja nuorta vuonna 2008. Suomessa ei tilastoida,

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku 1 Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Valtakunnalliset neuvolapäivät 3-4.11.2010 Helsinki Marita Väätäinen, terveydenhoitaja Koskelan neuvola 2 Taustaa TUKEVA 1-hankepilotointi

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

Pohdittavaa apilaperheille

Pohdittavaa apilaperheille 14.2.2014 Pohdittavaa apilaperheille Pohdittavaa ja sovittavaa ennen lapsen syntymää Perheaikaa.fi luento 14.2.2014 Apilaperheitä, ystäväperheitä, vanhemmuuskumppaneita Kun vanhemmuutta jaetaan (muutenkin

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Sosiaalipalvelut. Muutosehdotukset: Voimassaolevien delegointipäätösten mukaan:

Sosiaalipalvelut. Muutosehdotukset: Voimassaolevien delegointipäätösten mukaan: Kirkkonummen kunta Perusturva Esitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille: Voimassaolevien delegointipäätösten mukaan: Muutosehdotukset: Sosiaalipalvelut Sosiaalipalveluiden

Lisätiedot

Isyyslain kokonaisuudistus pähkinänkuoressa. Salla Silvola Lainsäädäntöneuvos Oikeusministeriö

Isyyslain kokonaisuudistus pähkinänkuoressa. Salla Silvola Lainsäädäntöneuvos Oikeusministeriö Isyyslain kokonaisuudistus pähkinänkuoressa Salla Silvola Lainsäädäntöneuvos Oikeusministeriö Isyyslain uudistamisen tausta Nykyinen isyyslaki (700/1975) tuli voimaan 1.10.1976 Muutoksia 80-luvulla ja

Lisätiedot

ADOPTIOLAUTAKUNNAN AJANKOHTAISET ASIAT

ADOPTIOLAUTAKUNNAN AJANKOHTAISET ASIAT ADOPTIOLAUTAKUNNAN AJANKOHTAISET ASIAT / Lakimies, adoptiolautakunnan sihteeri, Adoptiokoulutus 26.1.2016 Säätytalo 1. ILMAN PALVELUNANTAJAA TAPAHTUVAT ADOPTIOT (SUKULAISADOPTIOT) 2. ADOPTIOLAUTAKUNNAN

Lisätiedot

ASIAKASKYSELY VANHEMMILLE

ASIAKASKYSELY VANHEMMILLE As ASIAKASKYSELY VANHEMMILLE Oulun kaupungin lastensuojelupalvelut on mukana Pohjois-Suomen Lasten kaste hankkeessa. Lastensuojelun kehittämisen kohteena ovat lasten ja perheiden osallisuuden vahvistaminen,

Lisätiedot

Perhehoitoyksikkö Pihlaja Hyvinkään kaupunki/perhe- ja sosiaalipalvelut Saapunut Pihlajaan pvm PL Hyvinkää

Perhehoitoyksikkö Pihlaja Hyvinkään kaupunki/perhe- ja sosiaalipalvelut Saapunut Pihlajaan pvm PL Hyvinkää HAKEMUS 1 (5) Perhehoitoyksikkö Pihlaja Hyvinkään kaupunki/perhe- ja sosiaalipalvelut Saapunut Pihlajaan pvm PL 46 05801 Hyvinkää Haluaisimme ryhtyä: Pitkäaikaiseksi tai lyhytaikaiseksi sijaisperheeksi

Lisätiedot

Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella. Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le

Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella. Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le Perheille kohdennetuilla palveluilla tuetaan vanhempia tai muita huoltajia turvaamaan lasten hyvinvointi

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

sosiaalipalvelupäällikkö Arja Tolttila Heikinkuja 4 04600 MÄNTSÄLÄ puhelin (vaihde) 019 264 5000

sosiaalipalvelupäällikkö Arja Tolttila Heikinkuja 4 04600 MÄNTSÄLÄ puhelin (vaihde) 019 264 5000 TIETOSUOJASELOSTE - yhdistetty rekisteriseloste ja informointiasiakirja - Henkilötietolaki (523/99) 10 ja 24 1. Rekisterinpitäjä Mäntsälän kunta, Heikinkuja 4 2. Rekisteriasioista vastaava henkilö ja yhteyshenkilö

Lisätiedot

Isyyslain kokonaisuudistus ja isyyden tunnustaminen äitiysneuvolassa

Isyyslain kokonaisuudistus ja isyyden tunnustaminen äitiysneuvolassa Isyyslain kokonaisuudistus ja isyyden tunnustaminen äitiysneuvolassa Lainsäädäntöneuvos Salla Silvola, oikeusministeriö Lakimies-lastenvalvoja Henna Harju, Helsingin kaupunki I Isyyslain kokonaisuudistus

Lisätiedot

Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset sijaishuoltoon VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 29.9. 30.9.2015

Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset sijaishuoltoon VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 29.9. 30.9.2015 Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset sijaishuoltoon VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 29.9. 30.9.2015 Lainsäädäntö ohjaa, miten toimia Ennen sijoitusta Sijoituksen aikana Sijoituksen jälkeen SHL

Lisätiedot

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Sinut ry:n lehti 2014 Testaa tietosi Sinuista Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Mikä tää on? Hyppysissäsi oleva lehti on sijaisperheiden nuorille suunnattu Sinutlehti. Suomen Sijaiskotinuorten

Lisätiedot

Perhehoitolain uudistuminen - Uusi perhehoitolaki

Perhehoitolain uudistuminen - Uusi perhehoitolaki Perhehoitolain uudistuminen - Uusi perhehoitolaki 1.4.2015 1 Lain tarkoitus ja tavoite Tämän lain tarkoituksena on turvata hoidettavalle perheenomainen ja hoidettavan tarpeiden mukainen perhehoito. Perhehoidon

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

Lastensuojelun asiakkaana Suomessa

Lastensuojelun asiakkaana Suomessa Lastensuojelun asiakkaana Suomessa 16.6.2010 Uusi lastensuojelulaki 2008 lähtökohtana vanhempien ensisijainen vastuu lapsen hyvinvoinnista tavoitteena auttaa perheitä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa

Lisätiedot

Riidan sovittelu tuomioistuimessa

Riidan sovittelu tuomioistuimessa Riidan sovittelu tuomioistuimessa Mitä tuomioistuinsovittelu on? Käräjäoikeuksissa voidaan ottaa riita-asioita soviteltavaksi. Sovittelun tarkoituksena on auttaa osapuolia löytämään riitaansa ratkaisu,

Lisätiedot

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

VUODEN 2015 ONGELMAT JA RATKAISUT LIITE: KOTIHOIDON SAP-TYÖSKENTELY (LUONNOS )

VUODEN 2015 ONGELMAT JA RATKAISUT LIITE: KOTIHOIDON SAP-TYÖSKENTELY (LUONNOS ) SASsiirrossa ja miten se ratkaistaan VUODEN 2015 ONGELMAT JA RATKAISUT LIITE: KOTIHOIDON SAP-TYÖSKENTELY (LUONNOS 8.12.2015) Etelän sosiaali- ja lähityön GeroMetro-kehittämisryhmä HELSINGIN SOSIAALI- JA

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS 1 Sisällys 1 Lapsiperheiden kotipalvelun ja kriteerien tarkoitus... 3 2 Lapsiperheiden kotipalvelun lainsäädännöllinen perusta... 3 3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta

Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta Seinäjoki 11.3.2014 Ville Järvi Erityisopetuksen rehtori Seinäjoen kaupunki Tehtävänanto 1. Yhteistyötä edistävät tekijät 2. Yhteistyön kannalta kehitettävää

Lisätiedot

Edunvalvontavaltuutus

Edunvalvontavaltuutus Edunvalvontavaltuutus Suomen Senioriliike ry, Pirkanmaan osasto Lielahtikeskus, 6.9.2016 OTM, KTM Tuija Palo / Lakitoimisto Modus Oy Sisältö, edunvalvontavaltuutus Itsemääräämisoikeus Miten eroaa tavallisesta

Lisätiedot

*1459901* A-OSA + + PK4_plus 1 PERHESELVITYSLOMAKE HUOLTAJALLE HAKIJANA LAPSI. 1 Lapsen tiedot 1.1 Henkilötiedot. 2 Omat henkilö- ja yhteystietoni

*1459901* A-OSA + + PK4_plus 1 PERHESELVITYSLOMAKE HUOLTAJALLE HAKIJANA LAPSI. 1 Lapsen tiedot 1.1 Henkilötiedot. 2 Omat henkilö- ja yhteystietoni PK4_plus 1 *1459901* PERHESELVITYSLOMAKE HUOLTAJALLE HAKIJANA LAPSI Tämä on perheselvityslomake sinulle, jonka alle 18-vuotias naimaton lapsi on hakemassa ensimmäistä oleskelulupaa Suomeen. Sinä olet lapsen

Lisätiedot

Avioero ja lasten asioista sopiminen.

Avioero ja lasten asioista sopiminen. Avioero ja lasten asioista sopiminen. Anne Liakka Eron Keskellä eronkeskellä.fi Materiaalin Copyright 2015 eronkeskellä.fi / Palomacorento Oy ja Suomen Jurisit Oy. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalissa

Lisätiedot

Järvenpään lasten ja nuorten lautakunta. Järvenpään kaupunki Hallintokatu 2, PL 41 04401 Järvenpää p. keskus 09 21 797

Järvenpään lasten ja nuorten lautakunta. Järvenpään kaupunki Hallintokatu 2, PL 41 04401 Järvenpää p. keskus 09 21 797 1. Rekisterinpitäjä Järvenpään lasten ja nuorten lautakunta Järvenpään kaupunki Hallintokatu 2, PL 41 04401 Järvenpää p. keskus 09 21 797 2. Osarekisteriasioista vastaava henkilö ja yhteyshenkilö Lasten

Lisätiedot

Henkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa.

Henkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa. Laatimispäivä: 1/2015 Tämä on tietosuojaseloste, joka sisältää rekisteriselosteen ja asiakkaiden henkilötietojen käsittelyä koskevan informoinnin. 1. Toiminnasta vastaava rekisterinpitäjä Katuosoite: Kuopion

Lisätiedot

Adoptioperheiden tukeminen Helsingin kaupungin adoptiotyöryhmässä. sosiaaliohjaaja Laura Uusitalo vs. ohjaaja Laura Petterson

Adoptioperheiden tukeminen Helsingin kaupungin adoptiotyöryhmässä. sosiaaliohjaaja Laura Uusitalo vs. ohjaaja Laura Petterson Adoptioperheiden tukeminen Helsingin kaupungin adoptiotyöryhmässä sosiaaliohjaaja Laura Uusitalo vs. ohjaaja Laura Petterson 2000-luvun alussa adoptioneuvontaan haluavien jono oli pitkä ja lapsia tuli

Lisätiedot

*1459901* A-OSA + + PK4_plus 1 PERHESELVITYSLOMAKE HUOLTAJALLE HAKIJANA LAPSI. 1 Lapsen tiedot 1.1 Henkilötiedot. 2 Omat henkilö- ja yhteystietoni

*1459901* A-OSA + + PK4_plus 1 PERHESELVITYSLOMAKE HUOLTAJALLE HAKIJANA LAPSI. 1 Lapsen tiedot 1.1 Henkilötiedot. 2 Omat henkilö- ja yhteystietoni PK4_plus 1 *1459901* PERHESELVITYSLOMAKE HUOLTAJALLE HAKIJANA LAPSI Tämä on perheselvityslomake sinulle, jonka alle 18-vuotias naimaton lapsi on hakemassa ensimmäistä oleskelulupaa Suomeen. Sinä olet lapsen

Lisätiedot

Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet. Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet

Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet. Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2001:1 Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Sosiaali- ja terveysministeriö Helsinki 2001 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-0892-6 Sosiaalihuollon asiakkaan asema

Lisätiedot

Sukulaissijaisvanhempien valmennus. Vahvuudet ja kehittämistarpeet YHTEISEN ARVIOINNIN LOPPURAPORTTI

Sukulaissijaisvanhempien valmennus. Vahvuudet ja kehittämistarpeet YHTEISEN ARVIOINNIN LOPPURAPORTTI 1 Sukulaissijaisvanhemmuus sosiaalityöntekijän käsikirja Loppuraportti Sukulaissijaisvanhempien valmennus Vahvuudet ja kehittämistarpeet YHTEISEN ARVIOINNIN LOPPURAPORTTI 2 Sukulaissijaisvanhemmuus sosiaalityöntekijän

Lisätiedot

LAPSEMME / Esitietoja päivähoidon aloitusvaiheessa / Hoitosopimus

LAPSEMME / Esitietoja päivähoidon aloitusvaiheessa / Hoitosopimus LAPSEMME / Esitietoja päivähoidon aloitusvaiheessa / Hoitosopimus LAPSEMME NIMI Syntymäaika Kotiosoite HOITOPAIKKA HOITOSUHTEEN KESTO HOIDON ALKAMISPVM jatkuva määräaikainen - LAPSEN HOITOAIKA (päivähoidon

Lisätiedot

Lapsen elatuksen rekisteri

Lapsen elatuksen rekisteri Tietosuojaseloste 1/5 1. Rekisterinpitäjä Vantaan sosiaali- ja terveyslautakunta Peltolantie 2 D, 01300 Vantaa 2. Rekisteriasioista vastaava henkilö ja yhteyshenkilö Perhepalvelujen johtaja Maritta Pesonen

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen esiopetuksessa Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen

Lisätiedot

Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA

Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA 1 Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA Ryhmätyöt Teema 1: Sosiaalityön ja perhetyön yhteistyön

Lisätiedot

Monialaiset verkostot - käytännön kokemuksia yhteistyöstä. Suvi Nuppola kuraattori TREDU Tampereen seudun ammattiopisto

Monialaiset verkostot - käytännön kokemuksia yhteistyöstä. Suvi Nuppola kuraattori TREDU Tampereen seudun ammattiopisto Monialaiset verkostot - käytännön kokemuksia yhteistyöstä Suvi Nuppola kuraattori TREDU Tampereen seudun ammattiopisto TREDU lukuina Yksi Suomen suurimpia ammatillisen koulutuksen järjestäjiä Opiskelijoita

Lisätiedot

Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu

Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu 1 Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu Oppilashuoltoryhmä ohjaa lapsen / nuoren palveluiden piiriin. Miten prosessi etenee kussakin organisaatiossa / yksikössä? Miten palveluihin päästään? 2) Miten asia

Lisätiedot

Isyyden tunnustaminen neuvolassa - Muutokset äitiysneuvolatyössä

Isyyden tunnustaminen neuvolassa - Muutokset äitiysneuvolatyössä Isyyden tunnustaminen neuvolassa - Muutokset äitiysneuvolatyössä Uusi isyyslaki - koulutustilaisuus Marjaana Pelkonen 6.10.2015 6.10.2015 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM Tuovi Hakulinen,

Lisätiedot

Loimaan. Perhepalvelut

Loimaan. Perhepalvelut Loimaan Perhepalvelut PERHEPALVELUT Loimaan perhepalvelujen työmuotoja ovat palvelutarpeen arviointi, lapsiperheiden kotipalvelu, perhetyö ja sosiaa- liohjaus. Perhepalveluihin kuuluvat myös tukihenkilö-

Lisätiedot

Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat

Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 Jyväskylän kaupungin esiopetussuunnitelma 2010 Oppilashuollon strategia Lapsen esiopetuksen

Lisätiedot

Lapsen edunvalvonnasta lastensuojeluasioissa

Lapsen edunvalvonnasta lastensuojeluasioissa Lapsen edunvalvonnasta lastensuojeluasioissa Rovaniemi 12.9.2013 Oikeusturvayksikön päällikkö, ylitarkastaja Keijo Mattila, 12.9.2013 1 PERUSOIKEUDET LAPSEN SUOJANA Perustuslain 6.3 : Lapsia on kohdeltava

Lisätiedot

Sateenkaariperheet ry:n poliittiset tavoitteet vuosille 2010 2015

Sateenkaariperheet ry:n poliittiset tavoitteet vuosille 2010 2015 Sateenkaariperheet ry:n poliittiset tavoitteet vuosille 2010 2015 1. Perhevapaat ja -etuudet tasapuolisiksi 2. Yhdenvertainen avioliitto 3. Samaa sukupuolta olevien avoparien lapsiperheet otettava huomioon

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 8 päivänä toukokuuta /2012 Valtioneuvoston asetus. adoptiosta. Annettu Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 2012

Julkaistu Helsingissä 8 päivänä toukokuuta /2012 Valtioneuvoston asetus. adoptiosta. Annettu Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 2012 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 2012 202/2012 Valtioneuvoston asetus adoptiosta Annettu Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 2012 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään

Lisätiedot

HE vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

HE vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT HE 11812000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi äitiysavustuslain 3 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi äitiysavustuslakia siten, että äitiysavustukseen

Lisätiedot

Kouluttajien valmistautuminen

Kouluttajien valmistautuminen 4 Kouluttajien valmistautuminen Jokaisessa tapaamisessa tarvitset: fläppitaulu, tusseja, maalarinteippiä kyniä piirtoheitin ja valkokangas kouluttajien ja osallistujien nimikyltit Tapaamisen ohjelma (fläppi)

Lisätiedot

Suomeksi Näin käytät ereseptiä

Suomeksi Näin käytät ereseptiä Suomeksi Näin käytät ereseptiä Kaikkialla Suomessa siirrytään vaiheittain käyttämään sähköistä reseptiä eli ereseptiä. Tarkista, mitkä apteekit ja terveydenhuollon toimipaikat käyttävät jo ereseptiä. Saat

Lisätiedot

Lapsen suojelu ja lapsen hyvä. ETENE seminaari Heureka, Vantaa

Lapsen suojelu ja lapsen hyvä. ETENE seminaari Heureka, Vantaa Lapsen suojelu ja lapsen hyvä ETENE seminaari Heureka, Vantaa 16.8.2016 Tuleeko lapsi kuulluksi ja huomioiduksi lastensuojelussa? Merike Helander lakimies, lapsiasiavaltuutetun toimisto Merike Helander

Lisätiedot

Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2

Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2 Luo luottamusta Suojele lasta 16.11.2016 Jaana Tervo 2 1 Lasten suojelemisen yhteistyötä ohjaavat periaatteet sekä tiedonvaihtoa ja yhteistyötä ohjaava lainsäädäntö Suojele lasta Varmista lapsen aito osallisuus

Lisätiedot

PERHE- JA JÄÄMISTÖOIKEUS LAPSIOIKEUS

PERHE- JA JÄÄMISTÖOIKEUS LAPSIOIKEUS PERHE- JA JÄÄMISTÖOIKEUS LAPSIOIKEUS Suvianna Hakalehto, lapsioikeuden apulaisprofessori LÄMMITTELYTEHTÄVÄ Keskustele parin kanssa hetki jostain mediassa esillä olleesta lasten oikeuksiin liittyvästä asiasta.

Lisätiedot

Omaishoitotilanteiden varhainen tunnistaminen terveydenhuollossa

Omaishoitotilanteiden varhainen tunnistaminen terveydenhuollossa Omaishoitotilanteiden varhainen tunnistaminen terveydenhuollossa MAARIT VÄISÄNEN PROJEKTIVASTAAVA VALOT HANKE MIKKELIN SEUDUN OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET RY Tärkeämpää kuin ongelman ratkaiseminen on ongelman

Lisätiedot

LAPSEMME / Esitietoja päivähoidon aloitusvaiheessa / Hoitosopimus

LAPSEMME / Esitietoja päivähoidon aloitusvaiheessa / Hoitosopimus LAPSEMME / Esitietoja päivähoidon aloitusvaiheessa / Hoitosopimus LAPSEMME NIMI Syntymäaika Kotiosoite HOITOPAIKKA HOITOSUHTEEN KESTO HOIDON ALKAMISPVM jatkuva määräaikainen - LAPSEN HOITOAIKA (päivähoidon

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

PERUSTURVALAUTAKUNNAN DELEGOINTISÄÄNTÖ

PERUSTURVALAUTAKUNNAN DELEGOINTISÄÄNTÖ PERUSTURVALAUTAKUNNAN DELEGOINTISÄÄNTÖ Perusturvalautakunta 21.4.2015 45 Korvaa 18.6.2013 80 vahvistetun delegointisäännön Keuruun kaupunki 2 Perusturvalautakunnan toimialan delegointi / lastensuojelun

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

KIRJAAMISEN TAVAT VAIKUTTAVAT LAPSEN ASIAN KÄSITTELYYN. Taina Niiranen Sosiaalijohtaja, HTM Hämeenlinna Tampere 22.9.

KIRJAAMISEN TAVAT VAIKUTTAVAT LAPSEN ASIAN KÄSITTELYYN. Taina Niiranen Sosiaalijohtaja, HTM Hämeenlinna Tampere 22.9. KIRJAAMISEN TAVAT VAIKUTTAVAT LAPSEN ASIAN KÄSITTELYYN Taina Niiranen Sosiaalijohtaja, HTM Hämeenlinna 17.9.2015 Tampere 22.9.2015 LASTENSUOJELUN ASIANTUNTIJÄSEN Valtioneuvosto määrää hallinto-oikeuteen

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KUNTA. Sosiaalihuoltolain mukaisen tukihenkilötoiminnan ja tukiperhetoiminnan perusteet ja ohjeet alkaen

SIILINJÄRVEN KUNTA. Sosiaalihuoltolain mukaisen tukihenkilötoiminnan ja tukiperhetoiminnan perusteet ja ohjeet alkaen SIILINJÄRVEN KUNTA Sosiaalihuoltolain mukaisen tukihenkilötoiminnan ja tukiperhetoiminnan perusteet ja ohjeet 1.6.2015 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 28.5.2015 Sisältö 1 Sosiaalihuoltolain mukainen

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Perusturvalautakuntan siirtää päätöksellään toimivaltaansa alaisilleen viranhaltijoille lukien seuraavasti:

Perusturvalautakuntan siirtää päätöksellään toimivaltaansa alaisilleen viranhaltijoille lukien seuraavasti: LAUKAAN KUNTA Perusturvalautakunta LIITE Perusturvalautakuntan siirtää päätöksellään 27.8.2015 toimivaltaansa alaisilleen viranhaltijoille 28.8.2015 lukien seuraavasti: 1. PERUSTURVAJOHTAJA/OSASTOPÄÄLLIKKÖ

Lisätiedot

Lastensuojelun perhehoito

Lastensuojelun perhehoito Lastensuojelun perhehoito 12.12.2012 Perhehoidon lakimuutoksia 1.1.2012 Perhehoidon ensisijaisuus (Lsl 50 ) Ennakkovalmennus pakollinen (Perhehoitajalaki 1 ) Sijaishoitaja (Perhehoitajalaki 6 a ) Vastuutyöntekijän

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön

Lisätiedot

Näin käytät ereseptiä

Näin käytät ereseptiä Näin käytät ereseptiä Kaikkialla Suomessa siirrytään vaiheittain käyttämään sähköistä reseptiä (eresepti). Tiedot ereseptin käyttöönottaneista organisaatioista saat terveydenhuollosta, apteekeista ja sivustolta

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 Terveydenhoitajan näkökulma sosiaalihuoltolakiin JOENSUUSTA Perustettu vuonna 1848, 284 asukasta Asukkaita 1.1.2015 75 041 Syntyvyys v 2014 768 lasta Asukastiheys

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille

Lisätiedot

Avoliitto, kihlaus, avioliitto ja rekisteröity parisuhde

Avoliitto, kihlaus, avioliitto ja rekisteröity parisuhde Avoliitto, kihlaus, avioliitto ja rekisteröity parisuhde Ihmiset voivat elää monenlaisissa liitoissa. Tässä saat tietoa neljästä eri liitosta ja siitä, mitä ne tarkoittavat. Avoliitto Kun kaksi ihmistä

Lisätiedot

Isyyslain kokonaisuudistus muutokset lastenvalvojan työssä

Isyyslain kokonaisuudistus muutokset lastenvalvojan työssä Isyyslain kokonaisuudistus muutokset lastenvalvojan työssä Lainsäädäntöneuvos Salla Silvola, oikeusministeriö Lakimies-lastenvalvoja Henna Harju, Helsingin kaupunki Isyyslain kokonaisuudistuksen pääteemat

Lisätiedot

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA?

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? Perheaikaa 18.2.2016 Tytti Solantaus Lastenpsykiatri, emeritatutkimusprofessori Toimiva lapsi & perhe hankejohtaja (SMS) OMA TAUSTA Työ lasten ja perheiden parissa

Lisätiedot

ADOPTIOLAUTAKUNTA. 25.1.2013 Jonna Salmela/Merja Vuori 1

ADOPTIOLAUTAKUNTA. 25.1.2013 Jonna Salmela/Merja Vuori 1 ADOPTIOLAUTAKUNTA 25.1.2013 Jonna Salmela/Merja Vuori 1 1.7.2012 UUSI ADOPTIOLAKI TULI VOIMAAN 25.1.2013 Jonna Salmela/Merja Vuori 2 ADOPTIOASIOIDEN PÄÄTÖKSENTEKO JA HALLINTO MUUTOKSET 1.7.2012 LUKIEN

Lisätiedot

Lapsen sijoitus. Reunaehtoja työlle. 23.11.2015 Pinja Salmi/Lapsiperheiden sosiaalityö

Lapsen sijoitus. Reunaehtoja työlle. 23.11.2015 Pinja Salmi/Lapsiperheiden sosiaalityö Lapsen sijoitus Reunaehtoja työlle Sijoitukseen vaikuttavia lakeja Perustuslaki (mm. 21 asian laillinen käsittely) Lapsen oikeuksien sopimus (mm. Lapsen etu) Kuntalaki (mm. 44 julkisen vallan käyttö virkasuhteessa)

Lisätiedot