kommentti Susi vai koira? Biopolitiikkaa Perhon susikäräjillä taru peltola trace finnish journal for human-animal studies vol. 2 (2016) Susi käräjillä
|
|
- Pirkko Seppälä
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 kommentti Susi vai koira? Biopolitiikkaa Perhon susikäräjillä taru peltola Université Grenoble Alpes, Irstea, UR DTGR ja Suomen ympäristökeskus jari heikkilä Eliön perimästä löytyy muistijälkiä menneisyydestä, esimerkiksi lajin kehitys- ja lisääntymishistoriasta. DNA voi paljastaa myös yksilön. Tästä syystä DNA-tutkimuksia hyödynnetään laajasti rikostutkinnassa aina väkivalta- ja sotarikoksista kansainvälisen CITES-sopimuksen valvontaan ja salametsästykseen. Perhon susikäräjillä geneettisen informaation laadusta, pätevyydestä ja asiaankuuluvuudesta kuitenkin neuvoteltiin yhteiskunnallisella areenalla. Kiinnostavan tapauksesta tekee se, että päätöksenteon kohteena olivat eläimet, joiden luokittelu puhtaiksi susiksi tai suden ja koiran risteymiksi on monimutkaista. Perhon susikäräjät herättävätkin kysymyksen, miten päätöksiä voidaan tehdä liminaalisista hahmoista (ks. Lorimer & Driessen 2013), jotka eivät ole yksiselitteisesti luontoa eivätkä kulttuuria ja jotka asettavat haasteen ihmislähtöiselle hallinnalle. Tämä kysymys on biopolitiikan ytimessä. Susi käräjillä Tammikuussa 2013 Keski-Pohjanmaalla Perhossa ammuttiin kolme koiraeläintä. Tekijät jäivät nopeasti kiinni, sillä viranomaiset olivat seuranneet heidän toimintaansa. Syytteen laittomasta susijahdista sai 15 miestä. Tapaus sai runsaasti mediahuomiota, sillä se oli laaja, siihen osallistui riistahallintoon sidoksissa ollut henkilö ja lisäksi se on ensimmäinen susien salametsästystapaus, johon sovellettiin kiristynyttä lainsäädäntöä, joka sisältää uutena metsästysrikoksen törkeän tekomuodon. Loppuvuonna 2014 alkaneessa käräjäoikeuskäsittelyssä syytetyt myönsivät osallistuneensa jahtiin, mutta kiistivät syytteen. Ammutut eläimet eivät jahtiin osallistuneiden mielestä olleet susia, vaan koiran ja suden risteymiä. Tammikuussa 2015 käräjäoikeus tuomitsi 12 miestä törkeästä metsästysrikoksesta vuoden ja kahden kuukauden ehdolliseen vankeustuomioon sekä neljän vuoden trace finnish journal for human-animal studies vol. 2 (2016)
2 Suden artikulaatioista Nostettu syyte perustui olettamukseen, että eläimet olivat niille tehtyjen DNAtutkimusten osoittamalla tavalla susia. Syyttäjä vetosi Oulun yliopiston tekemiin, yhteensä 400 eläimen verrokkiaineistoon pohjautuviin DNA-analyyseihin, joiden perusteella tutkijat olivat arvioineet tapettujen eläinten kuuluneen genotyypiltään villiin suomalaiseen susikantaan todennäköisyyksillä 99,3%, 98,6% ja 97,3%. Puolustus kiisti verrokkiaineiston tieteellisen pätevyyden. Sen mukaan verrokkiaineistossa oli mukana myös hybridejä, jolloin tulos olisi epävarma. Puolustus perusteli näkemystä eläinten hybriydestä vetoamalla morfologiseen, eläinten ulkomuodon arviointiin perustuvaan lajimäärittelyyn sekä eläinten lajityypillisestä poikkeavaan käyttäytymiseen. Todistelu ilmentää sitä, että idealisoitua luontoa edustava puhdas susi on mahdollista artikuloida ja erottaa koirasta eli kulttuurista monin eri tavoin: näyttävätkö eläimet susilta, käyttäytyvätkö ne kuin sudet vai onko niillä suden perimä? Koska kysymyksiin ei ole yksiselitteisiä vastauksia, nousi kiistakysymykseksi se, mikä on olennainen ja pätevä tapa arvioida ja määrittää näitä luonnon ja kulttuurin väliin sijoittuvia liminaalisia hahmoja. Tällaisille hahmoille on ominaista, että ne voidaan ymmärtää yhtä aikaa monella eri tavalla niistä on olemassa erilaisia versioita, jotka syntyvät erilaisissa yhteismetsästyskieltoon, minkä lisäksi he menettivät rikoksentekovälineet valtiolle. Kolmen miehen kohdalla osallistumisesta jahtiin ei ollut riittävää näyttöä. Tuomitut valittivat maaliskuussa 2015 hovioikeuteen, mutta hovioikeus ei marraskuussa 2015 antamassaan päätöksessä muuttanut tuomiota. Tammikuussa 2016 puolustus haki valituslupaa korkeimmasta oikeudesta, joka ei sitä myöntänyt ja näin tuomio sai lainvoiman maaliskuussa Salametsästys nousi 2000-luvulla susipolitiikan keskiöön, sillä epäiltiin, että se oli syy susikannan voimakkaaseen vaihteluun (esim. Kojola ym. 2011). Ongelmaan on tartuttu sittemmin susikannan hoitosuunnitelmassa (MMM 2015), ja kokeiltavan kannanhoidollisen metsästyksen toivotaan ehkäisevän laittomuuksia. Huomiomme kiinnittyy tässä kuitenkin oikeusjutun pääkysymykseen eli siihen, olivatko kyseiset eläimet susia vai eivät ja miten susi artikuloituu oikeusprosessissa sudeksi. Kommentoimme tapausta käytössämme olevien oikeudenkäyntiasiakirjojen (ml. todistajalausunnot), tapausta koskevan julkisen media-aineiston sekä menetelmiin vihkiytyneiden asiantuntijoiden kanssa käymiemme keskustelujen nojalla. Lisäksi olemme perehtyneet DNA-analyysien ja niiden oikeudellisen käytön historiaa koskeviin tutkimuksiin sekä suden lajinmääritystä ja hybridejä koskeviin tutkimuksiin. peltola & heikkilä 89
3 kunnallisissa käytännöissä (Lorimer & Driessen 2013). Kysymys susia koskevan tiedon kelpoisuudesta on laajemmin katsottuna biopoliittinen. Biopolitiikalla tarkoitetaan sitä, miten luontokappaleita ja populaatioita hallitaan ja miten niiden kanssa eletään (Lorimer 2015, Lorimer & Driessen 2013, Hinchliffe & Ward 2014, Anderson 2011, Haraway 2008, Latour 2004). Hahmot, joita on vaikea yksiselitteisesti määritellä luontoon tai kulttuuriin kuuluviksi, ovat taipuvaisia kyseenalaistamaan hallinnan perustana olevat luokittelut ja kontrollin (Lorimer & Driessen 2013). Oikeus istuimen kannalta tämä on erityisen hankalaa, sillä päätöksenteko edellyttää suhteellisen kiistatonta tietoa: on kyettävä päättelemään, olivatko eläimet susia vai risteymiä, sillä lopputulos vaikuttaa annettavaan tuomioon. Miten oikeus siis hahmottaa eläinten liminaalisuuden? Puhtaasta sudesta luontokulttuuriin Erilaisissa suden artikulaation tavoissa genetiikassa, morfologiassa ja etologiassa tiedon kelpoisuuden kriteerit ja kysymykset ovat erilaisia. Kriteerit eivät kuitenkaan ole yksiselitteisiä ja niihin liittyy sisäisiä ristiriitaisuuksia. Perimältään puhdas susi voi näyttää risteymältä ja risteymä voi näyttää puhtaalta. Susi voi käyttäytyä pelottomasti. Risteymä taas voi olla hyvinkin arka. Vaikka DNAmenetelmä on suden artikulaatioista tieteellisesti vahvin ja syrjäyttämässä aikaisemmin yleisesti käytettyjä morfologisia menetelmiä, kartoittaa käytetty tutkimusmenetelmä yksilöiden perimän vain kolmanteen polveen. Tämän jälkeen muistijälki haalistuu ja on mahdollista, että risteymistä on tapahtunut. Eläimiä ei näin ollen voitu täysin aukottomasti luokitella niiden ulkonäön, käyttäytymisen tai perimän perusteella susiksi. Suden kohdalla luokittelun monimutkaisuus ja puhtaan, idealisoidun luonnon olemassa olo on monimutkainen kysymys yleisemminkin. Suden (luonnon) ja koiran (kulttuurin) historia kietoutuu toisiinsa niin tiiviisti, että tiede ei kykene esimerkiksi pääsemään yksimielisyyteen siitä, ovatko koira ja susi eri lajeja vai onko koira vain suden alalaji (esim. Raevaara 2011). Koska eläimiä ei voitu artikuloida yksiselitteisesti susiksi eikä risteymiksi, kiinnostava jatkokysymys on, miten epämääräinen luontokulttuuri sitten asettui oikeuden päätöksenteon kohteeksi? Oleellinen havainto on, että kysymys sudesta tarkentui oikeuskäsittelyn kuluessa. Oikeus ryhtyi arvioimaan, ovatko eläimet riittävässä määrin susia eli kuinka paljon sudessa voi olla koiraa, että sitä kuitenkin voidaan vielä pitää sutena eikä risteymänä. DNA-analyysin luotettavuuden rinnalle nousi kysymys hybridien runsaudesta suomalaisessa luonnossa: onko todennäköistä, että vertailuaineistossa olisi niin runsaasti hybridejä, että DNA-analyysi olisi vääristynyt. Oikeus siis 90 trace 2016
4 arvioi, onko satunnaisella koiran ja suden risteytymisellä vaikutusta suden pitkän aikavälin perinnölliseen puhtauteen. Oikeus päätyi harkinnassaan siihen, että vaikka on mahdollista, joskin varsin epätodennäköistä, että DNA-tutkimuksessa käytettyyn verrokkiaineistoon on joutunut sellaisia risteymiä, joiden perimästä korkeintaan 12,5% on koiran perimää eikä tästä syystä voida täydellä varmuudella sulkea pois sitä mahdollisuutta, että tapetut eläimet ovat olleet sellaisia suden ja koiran risteymiä, joiden perimästä on koiran perimää korkeintaan 12,5 prosenttia, voidaan laillisuusharkinnan nojalla tällaista risteymää pitää rikoslain 48a luvun 1a :n tarkoittamana sutena jos risteymä elää villinä suomalaisessa luonnossa eikä enää perimältään vaaranna suomalaisen villin susikannan geneettistä puhtautta. Oikeuden tulkinnan mukaan suden ja suden ja koiran kolmannen polven risteymän lisääntyessä koiran perimän osuus puolittuu ja on neljännessä polvessa enää 6,25 prosenttia, joten se ei enää ole vaara suomalaisen susikannan ( yksilöä) perimän puhtaudelle. Tuomioratkaisussa otetaan kantaa myös siihen, voitiinko metsästäjien olettaa tienneen eläinten olevan susia vai hybridejä. Tässä kohtaa oikeus ottaa huomioon morfologiset kriteerit: tällainen risteymä [joka ei enää vaaranna susikannan perimän puhtautta] on välttämättä ulkoasultaan ja käyttäytymiseltään siinä määrin sudenkaltainen, että sen tulkit- seminen sudeksi ei ole metsästäjän kannalta yllättävää tai kohtuutonta. Kysymys ei lopulta ollutkaan siitä, mikä on oikea tapa luokitella eläimet susiksi ja erotella luonto kulttuurista, vaan miten erilaisia artikulaation tapoja voidaan hyödyntää kelvollisen luontokulttuuria koskevan tiedon arvioinnissa. Tiedollisen kelpoisuuden arvioinnin tavat perustuivat tällöin erilaisten artikulaation tapojen yhdistelyyn. Liminaaliset hahmot ja hallinnan haaste Tulkintamme mukaan Perhon susikäräjillä keskeistä ei ollut puhtaan, idealisoidun luonnon määrittely, vaan olennaista oli kyky tehdä ratkaisu, jossa arvioitiin luontokulttuuria ja aivan erityisesti sen eri astevaihteluja ja tämän astevaihtelun merkitystä. Rajanveto luonnon ja kulttuurin välillä ei toimi päätöksenteon pohjana silloin, kun luonto ja kulttuuri kietoutuvat yhteen tavalla, joka tekee yksiselitteisen luokittelun merkityksettömäksi (ks. myös Hinchliffe & Ward 2014). Tällaisessa tilanteessa keskeisempää kuin arvioida tietoväittämiä lopullisina faktoina, on kyky arvioida todellisuutta koskevien ehdotusten relevanssia suhteessa erilaisiin ongelmanasetteluihin. Perhon tapauksessa oikeusistuin ratkaisi biopoliittisen haasteen: kysymys idealisoidun, puhdistetun luonnon suojelusta korvautui näkemyksellä siitä, mitkä peltola & heikkilä 91
5 ovat olennaisia prosesseja (todennäköisyys, vaarantuminen, kohtuullisuus) (ks. myös Braverman 2014). Se on esimerkki siitä, miten ei-inhimilliseen liittyvää epävarmuutta lähestytään mielekkäällä tavalla. Päätöksenteossa oli tulkittava milloin ja missä tilanteissa suden eri versiot, morfologinen, etologinen ja geneettinen versio, ovat keskeisiä (ks. myös Atchison & Head 2013). Kyse ei siis ollut niinkään eri versioiden eliminoimisesta, vaan suden eri versiot yhdistyivät tulkinnaksi populaation puhtaudesta ja sitä uhkaavista tekijöistä. Lainatut otteet ovat oikeudenpöytäkirjoista. kirjallisuus Anderson, B Affect and biopower: towards a politics of life. Transactions of the Institute of British Geographers 37: Atchison, J. & L. Head Eradicating bodies in invasive plant management. Environment and Planning D: Society and Space 31: Braverman, I Conservation without nature: the trouble with in situ versus ex situ conservation. Geoforum 51: Haraway, D When Species Meet. Minneapolis: University of Minnesota Press. Hinchliffe, S. & K.J. Ward Geographies of folded life: How immunity reframes biosecurity. Geoforum 53: Kojola I., S. Heikkinen & P. Helle Susikannan viimeaikaiset muutokset Suomessa eri aineistojen valossa. Suomen Riista 57: Latour, B Politics of Nature. How to Bring the Sciences into Democracy. Cambridge: Harvard University Press. Lorimer, J Wildlife in the Anthropocene. Conservation after Nature. Minneapolis: University of Minnesota Press. Lorimer, J. & C. Driessen Bovine biopolitics and the promise of monsters in the rewilding of Heck cattle. Geoforum 48: MMM Suomen susikannan hoitosuunnitelma. Helsinki: Maa- ja metsätalousministeriö. Raevaara, T Koiraksi ihmiselle. Helsinki: Teos. 92 trace 2016
6
MIKSI DNA:STA TULI KIISTAKYSYMYS PERHON SUSIKÄRÄJILLÄ?
Taru Peltola Jari Heikkilä MIKSI DNA:STA TULI KIISTAKYSYMYS PERHON SUSIKÄRÄJILLÄ? Asiantuntija-artikkeli Marraskuu 2016 Julkaistu Edilexissä 28.11.2016 www.edilex.fi/artikkelit/17143 Julkaistu aiemmin
LisätiedotSuden hoitosuunnitelman päivitys. Jarkko Nurmi riistatalouspäällikkö Suomen riistakeskus
Suden hoitosuunnitelman päivitys Jarkko Nurmi riistatalouspäällikkö Suomen riistakeskus 2008 2009 33 laumaa 2010 16 laumaa 2011 8 laumaa 2012 14 laumaa 2013 10 laumaa Lähde: RKTL Susikanta lähes puolittui
LisätiedotSUSIKONFLIKTI JA SEN HALLINTA. Jukka Bisi Yläne 4.2. 2011
SUSIKONFLIKTI JA SEN HALLINTA Jukka Bisi Yläne 4.2. 2011 IHMISEN JA SUDEN VUOROVAIKUTUKSEN HISTORIAA ENNEN 1800-LUKUA KILPAILU RIISTAVARASTA (HIRVI, METSÄPEURA) 1800-LUVULLA VÄESTÖNKASVU LISÄSI KOTIELÄINTALOUTTA,
LisätiedotUusi susikannan hoitosuunnitelma - Valmisteluprosessi ja luonnoksen toimenpiteet
Uusi susikannan hoitosuunnitelma - Valmisteluprosessi ja luonnoksen toimenpiteet Mikael Luoma projektipäällikkö Suomen riistakeskus 22.1.2015 Suomen riistakeskus 1 Hoitosuunnitelman valmistelu Kansalaisilla
LisätiedotLataa Susi luonnossa ja kulttuurissa - Leena Vilkka. Lataa
Lataa Susi luonnossa ja kulttuurissa - Leena Vilkka Lataa Kirjailija: Leena Vilkka ISBN: 9789529993543 Sivumäärä: 163 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 36.72 Mb FT, ympäristöfilosofi Leena Vilkka kuvaa kirjassa
LisätiedotSuurpetojen salakaadot ja yhteisön tuki. Ruralia-instituutti / Mari Pohja-Mykrä / Suurpetojen
Suurpetojen salakaadot ja yhteisön tuki Ruralia-instituutti / Mari Pohja-Mykrä / Suurpetojen salakaadot ja yhteisön tuki 25.4.2013 1 Kiitos. Hankeraportti osoitteesta /julkaisut/pdf/raportteja98.pdf 19.3.2013
LisätiedotSusifoorumi , Mustasaari,
Susifoorumi 11.6.2018, Mustasaari, Rannikko-Pohjanmaan alueella havaintomäärät ja lajikohtaisten havaintojen jakaantuminen suurpetohavaintojen osalta on muuttunut ratkaisevasti. Tuskin koskaan on keskustelu
LisätiedotOnko suurpetopolitiikka Suomen vai EU:n käsissä?
Onko suurpetopolitiikka Suomen vai EU:n käsissä? Neuvotteleva virkamies Sami Niemi Luontodirektiivi Suurpedot ovat tiukasti suojeltuja lajeja (12 artikla) Lajien yksilöiden tappaminen on kiellettävä Suojelusta
LisätiedotLataa Iso paha susi vai hyödyllinen hukka? - Suvi Borgström. Lataa
Lataa Iso paha susi vai hyödyllinen hukka? - Suvi Borgström Lataa Kirjailija: Suvi Borgström ISBN: 9789526104461 Sivumäärä: 235 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 16.49 Mb Hallintotieteiden maisteri Suvi Borgström
LisätiedotDnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO
31.12.2008 Dnro 269/301/2008 Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Viite MMM 928/720/2008 Lausuntopyyntö 18.11.2008 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen arvio
LisätiedotDnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO
9.3.2009 Dnro 269/301/2008 Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Viite MMM 928/720/2008 Lausuntopyyntö 18.11.2008 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen arvio
LisätiedotRiista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen lausunto susitilanteesta
15.2.2010 Dnro 85/301/2010 Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Viite MMM 513/444/2010 Lausuntopyyntö 4.2.2010 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen lausunto
LisätiedotBiologi-metsästäjä-luonnonsuojelijan näkemyksiä susikannan hoidosta
Biologi-metsästäjä-luonnonsuojelijan näkemyksiä susikannan hoidosta Miten kannanhoito on muuttunut? Vielä 1980-luvulla ja 1990- luvun alussa susikanta oli pääasiassa sijoittunut lähinnä itärajan pintaan
LisätiedotUhanalaisuusluokat. Lajien uhanalaisuusarviointi Ulla-Maija Liukko, Arviointikoulutus lajien uhanalaisuuden arvioijille, 2.2.
Uhanalaisuusluokat Lajien uhanalaisuusarviointi 2019 Ulla-Maija Liukko, Arviointikoulutus lajien uhanalaisuuden arvioijille, 2.2.2017 IUCN:n uhanalaisuusluokitus Uhanalaisuusarvioinnissa ja luokittelussa
Lisätiedot1/5. Luonnonsuojeluyhdistys Tapiola ry Laihasentie 34, 35990 KOLHO 12.1.2015 rek.nro: 213.736 info(at)tapiolary.esy.es 358 (0)45 3295152
1/5 Luonnonsuojeluyhdistys Tapiola ry Laihasentie 34, 35990 KOLHO 12.1.2015 rek.nro: 213.736 info(at)tapiolary.esy.es 358 (0)45 3295152 Maa- ja metsätalousministeriö Luonnonvaraosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO
LisätiedotS Laskennallinen systeemibiologia
S-114.2510 Laskennallinen systeemibiologia 3. Harjoitus 1. Koska tilanne on Hardy-Weinbergin tasapainossa luonnonvalintaa lukuunottamatta, saadaan alleeleista muodostuvien eri tsygoottien genotyyppifrekvenssit
LisätiedotSusikannan hoitosuunnitelman toimenpiteet Pohjanmaalla
Susikannan hoitosuunnitelman toimenpiteet Pohjanmaalla Paikallista vaikuttamista Yhteiset toimet: tiedonjakoa ja -vaihtoa Vahingot ja vahinkojen ennaltaehkäisy Poikkeusluvat Mikael Luoma riistapäällikkö
LisätiedotSusisovittelijan arki
Susisovittelijan arki Riistapäivät 22.1.2014 Antti Härkälä Tutkimusapulainen RKTL Työn alkuun Työsuhde alkanut 13.5.2013 Määräaikainen työsuhde 31.12.2014 loppuun Toimialueena on lähtökohtaisesti riistakeskuksen
LisätiedotSUOMI EU:SSA 20 VUOTTA KESTIKÖ YMPÄRISTÖ YHDENTYMISEN SUURPEDOT? Suurpetoasiantuntija Riku Lumiaro
SUOMI EU:SSA 20 VUOTTA KESTIKÖ YMPÄRISTÖ YHDENTYMISEN SUURPEDOT? Suurpetoasiantuntija Riku Lumiaro Suurpetokannat ovat kasvaneet Ilves- ja karhukannat voimakkaasti Susi- ja ahmakannat hieman Suurpetojen
LisätiedotFakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto
Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa
LisätiedotSUSIUUTINEN Kuka puhuu ja miten? Riistapäivät 2019
#riistapäivät SUSIUUTINEN Kuka puhuu ja miten? Riistapäivät 2019 Aku Ahlholm, Jyväskylän yliopisto, kielten ja viestinnän laitos Uutinen? Strukturaalinen määritelmä: mitä, missä, milloin? Pragmaattinen
LisätiedotLataa Susi - Laaksonen Mervi. Lataa
Lataa Susi - Laaksonen Mervi Lataa Kirjailija: Laaksonen Mervi ISBN: 9789525870794 Sivumäärä: 231 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 21.96 Mb Tietokirja sudesta, sen biologiasta ja historiasta Suomessa. Kirja
LisätiedotRiistahavainnot.fi-sivusto palvelemassa susikannan arviointia esimerkkinä susien DNA-keräys
Riistahavainnot.fi-sivusto palvelemassa susikannan arviointia esimerkkinä susien DNA-keräys Samuli Heikkinen Luonnonvarakeskus Susipuhelimesta Riistahavainnot.fi-palveluun 18.8.2005 21.8.2006 1.9.2011
LisätiedotKompensaatio ja luonnonsuojelukonfliktit
Kompensaatio ja luonnonsuojelukonfliktit Turku 9.6.2017 HT Nina V. Nygren ympäristöpolitiikan yliopistonlehtori ma., Johtamiskorkeakoulu, Tampereen yliopisto Perustajajäsen, hallituksen pj., Tutkimusosuuskunta
LisätiedotSuurpetotutkimus/RKTL
Suurpetotutkimus/RKTL 9.12.2010 Pori photo Ilpo Kojola photo Ilpo Kojola photo: Ilpo Kojola photo de5stora.com Tietoa kestäviin valintoihin! Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos on noin 300 hengen asiantuntijaorganisaatio,
LisätiedotSuurpetojen kannanhoidolliset- ja vahinkoperusteiset poikkeusluvat. Savonlinna Reijo Kotilainen
Suurpetojen kannanhoidolliset- ja vahinkoperusteiset poikkeusluvat Savonlinna 20.9.2012 Reijo Kotilainen Ministeriön asetus poikkeusluvan ja alueellisen kiintiön nojalla sallittavasta karhun metsästyksestä
LisätiedotUhanalaisuusarvioinnin keskeiset käsitteet. Annika Uddström, Suomen ympäristökeskus,
Uhanalaisuusarvioinnin keskeiset käsitteet Annika Uddström, Suomen ympäristökeskus, 2.2.2017 Populaatio ja populaatiokoko (kriteerit A, C ja D) Populaatiolla tarkoitetaan lajin tarkastelualueella elävää
LisätiedotEvoluutio. BI Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma
Evoluutio BI Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma 1 Evoluutio lajinkehitystä, jossa eliölajit muuttuvat ja niistä voi kehittyä uusia lajeja on jatkunut elämän synnystä saakka, sillä ei ole päämäärää
LisätiedotKUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOM AINEN JA YMPÄRISTÖRIKOKSET
KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOM AINEN JA YMPÄRISTÖRIKOKSET Hämeenlinnan seudun ympäristöfoorumi, Toiminta ympäristörikostilanteissa 3.4.2012 Katariina Serenius Ympäristövalvontapäällikkö Keski-Uudenmaan
LisätiedotVoimassaoloaika Valtuutussäännökset Metsästysasetuksen (869/ ) 2 :n 3 momentti ja 5
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ PL 30 (Hallituskatu 3 A) 00023 VALTIONEUVOSTO MÄÄRÄYS Päivämäärä 2.6.2000 2180/722/2000 Riistanhoitopiirit Pyyntiluvan nojalla tai alueellisen kiintiön puitteissa sallittava
LisätiedotSusipolitiikan opetukset suojelutoimien suunnittelussa
Susipolitiikan opetukset suojelutoimien suunnittelussa Saimaannorppa, ilmastonmuutos ja kalastus seminaari ja kokous Rantasalmi 28.5.2010 Outi Ratamäki Suomen ympäristökeskus Väitöskirja: Yhteiskunnallinen
LisätiedotHoitosuunnitelman mukaiset toimenpiteet tulevana talvena
Hoitosuunnitelman mukaiset toimenpiteet tulevana talvena Mikael Luoma riistapäällikkö Suomen riistakeskus http://riista.fi/riistatalous/riistakannat/hoitosuunnitelmat/susikanta/ 12.11.2015 Päätavoite:
LisätiedotKonfliktinen soiden käyttö - vinoutunut luontotiedon käytön, osallistumisen ja politiikan toimeenpanon vyyhti
Konfliktinen soiden käyttö - vinoutunut luontotiedon käytön, osallistumisen ja politiikan toimeenpanon vyyhti Anna Salomaa (FT, in spe) Ristiriitojen suo 1.12. 2017 Mitä on tiede? Järjestelmällinen tutkimus,
LisätiedotSuurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2003
1 Riistantutkimuksen tiedote 194:1-7. Helsinki 21.6.4 Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 3 Ilpo Kojola ja Elisa Määttä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos arvioi suurpetojen vähimmäisyksilömääriksi
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 259. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1
Kaupunginhallitus 24.08.2015 Sivu 1 / 1 3186/03.06.02/2015 259 Teknisen toimen johtajan oikeudenkäyntikulujen korvaaminen Valmistelijat / lisätiedot: Timo Kuismin, puh. 050 544 7261 etunimi.sukunimi@espoo.fi
LisätiedotSuurpetovahingot ja niiden estäminen
Suurpetovahingot ja niiden estäminen Salo 7.12.2016 Reijo Kotilainen 8.12.2016 Suomen riistakeskus 1 Suurpetojen historiaa Suomessa Suurpedoista maksettiin tapporahaa niiden vahingollisuuden vuoksi Tapporahan
LisätiedotOhjaus- ja kehittämisyksikkö Dnro 35/34/11 Mika Illman
1 (5) Epäillyn oikeus avustajaan esitutkinnassa ja itsekriminointisuoja / KKO:2012:45 / syyttäjän toimenpiteet 1 Johdanto Tässä muistiossa esitetään eräitä toimenpiteitä, joihin syyttäjien tulee tapauskohtaisen
LisätiedotTURUN HOVIOIKEUS TUOMIO Nro 1417
. / "..' TURUN HOVIOIKEUS TUOMIO Nro 1417 Antopäivä Diaarinro 11.5.2004 R 03/2449 RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA Tampereen käräjäoikeus 44. os. 22.9.2003 nro 3673 (liitteenä) ASIA Törkeä kunnianloukkaus
LisätiedotTuomionjälkeisen sovittelun tarpeet ja hyödyt syyttäjän näkökulmasta
Tuomionjälkeisen sovittelun tarpeet ja hyödyt syyttäjän näkökulmasta Jälkisovitteluhankkeen loppuseminaari Tampereella 19.10.2016 Leena Metsäpelto Valtionsyyttäjä Valtakunnansyyttäjänvirasto Sovittelulain
LisätiedotSusikonfliktin tausta ja ratkaisut
Susikonfliktin tausta ja ratkaisut Juha Hiedanpää Riista ja kalatalouden tutkimuslaitos Turku Koiran ja suden välissä Sitä käytetään ilmaisemaan omituista hetkeä laskevan hämärän ja pimeän välillä, kun
LisätiedotSuomenlahden öljykuljetusten biologisten riskien mallintaminen ja päätösanalyysi Bayes-verkoilla
Suomenlahden öljykuljetusten biologisten riskien mallintaminen ja päätösanalyysi Bayes-verkoilla Annukka Lehikoinen 02.12.2008 Helsingin yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Luonnonvarojen käytön
LisätiedotSuden kannanhoidollinen metsästys talvella 2016
Suden kannanhoidollinen metsästys talvella 2016 Ylitarkastaja Jussi Laanikari 1 Kokemukset kannanhoidollisesta metsästyksestä viime talvena (1/3) Susille ei oltu myönnetty kannanhoidollisia poikkeuslupia
LisätiedotSusikannan hoidosta Suomessa
Susikannan hoidosta Suomessa Tenhola 4.10.2016 Visa Eronen, riistapäällikkö Suomen riistakeskus Uusimaa 15.11.2016 Suomen riistakeskus 1 Viimeaikaisia havaintoja ja tapahtumia Tenhola, Pohja, Kisko, Perniö:
LisätiedotELÄMÄNFILOSOFIA Kuolema
Kuolema Kuolema korjaa jokaisen ennemmin tai myöhemmin. Miten tietoisuus kuolemasta ja kuolevaisuudesta vaikuttaa elämään? Tekeekö tietoisuus kuolemasta elämästä mielekkäämpää? Kirjatkaa alla olevaan tilaan
LisätiedotSuurpetotilanne. Luumäki 20.03.2013 Erkki Kiukas
Suurpetotilanne Luumäki 20.03.2013 Erkki Kiukas SÄÄDÖKSET Luontodirektiivi Metsästyslaki Riistahallintolaki Valtioneuvoston asetus riistahallinnosta Metsästysasetus Valtioneuvoston asetus poikkeusluvista
LisätiedotHelsingin hovioikeuden tuomio Helsingin käräjäoikeuden tuomio Helsingin hovioikeuden tuomio
Kaupunginhallitus 450 31.10.2016 Helsingin hovioikeuden tuomio 20.10.2016 asfalttikartelliasiassa 177/005/2009 KH 450 Valmistelija / lisätiedot: kaupunginlakimies Eero Immonen puh. 040 703 9227 konsernihallinnon
LisätiedotSuurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2000
1 Riistantutkimuksen tiedote 175:1-6. Helsinki, 15.8.2001. Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2000 Ilpo Kojola Karhukannan kasvu näyttää olevan tasaantumassa. Karhun vähimmäiskanta oli vuoden
LisätiedotSyytettyjen kohtelu: Tuomioistuimet helläkätisiä somessa kivitetään, media siinä välissä
TUTKIMUSOSIO Julkaistavissa.. klo : Syytettyjen kohtelu: Tuomioistuimet helläkätisiä somessa kivitetään, media siinä välissä KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiön Ilmapuntari-tutkimuksessa tiedusteltiin
LisätiedotSuurpetokantojen arviointi
Suurpetokantojen arviointi Ilpo Kojola, RKTL Suurpetojen vähimmäislukumäärä vuoden lopussa (1978 2012) 2500 2000 4x 2500 2000 25x 1500 kesä 1500 1000 Karhu 1000 Ilves 500 500 0 1978 1984 1990 1996 2002
LisätiedotSusiristiriitojen lieventäminen
Susiristiriitojen lieventäminen Juha Hiedanpää Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Turku Susikonflikti pragmatistisesta näkökulmasta Avainkäsitteet: toiminta, tapa, käytäntö Murtaa erinäisiä kahtiajakoja:
LisätiedotMetsähanhen metsästyksen EETTISET OHJEET
Metsähanhen metsästyksen EETTISET OHJEET 2 Suomessa esiintyy kaksi metsähanhen alalajia; taigametsähanhi (Anser fabalis fabalis) ja tundrametsähanhi (Anser fabalis rossicus). Taigametsähanhi esiintyy meillä
LisätiedotBIOS 1 ja OPS 2016 OPS Biologian opetussuunnitelma Opetuksen tavoitteet
BIOS 1 ja OPS 2016 Biologian opetussuunnitelma 2016 Biologian opetuksen tehtävänä on tukea opiskelijan luonnontieteellisen ajattelun kehittymistä. Opetus lisää ymmärrystä biologian merkityksestä osana
LisätiedotAMMATILLINEN HARKINTA
AMMATILLINEN HARKINTA Satu Aittomäki 3/15/2017 Toimintaterapian harjoittelu 1 Ammatillinen/Käytännön päättely/harkinta/päätöksenteko Clinical Reasoning Ammatillinen harkinta on Ajatteluprosessi, jota ammattilaiset
LisätiedotNatura arviointia koskeva sääntely, arviointivelvollisuuden syntyminen. Lainsäädäntöneuvos Heikki Korpelainen
Natura arviointia koskeva sääntely, arviointivelvollisuuden syntyminen Lainsäädäntöneuvos Hankkeita ja suunnitelmia koskevia ennakkovalvonta Luontodirektiivin 6 artiklan 3 kohta: Kaikki suunnitelmat tai
LisätiedotTOKES Tilinpäätös. Outi Vainio TOKES puheenjohtaja Eläinlääketieteellisen farmakologian professori
TOKES Tilinpäätös Outi Vainio TOKES puheenjohtaja Eläinlääketieteellisen farmakologian professori 21.5.2015 *Tieteellisiin tai opetustarkoituksiin käytettävien eläinten suojelun neuvottelukunta TOKES 1.
LisätiedotOsallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla
Osallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla POIMU Sosiaalityön käytännönopettajien koulutus Kirsi Nousiainen 13.11.2014 Lahti 13.11.2014 Kirsi Nousiainen 1 Kolme näkökulmaa ohjaukseen 1. Ihminen
LisätiedotKompleksisuus ja kuntien kehittäminen
Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kuntatutkijoiden seminaari 25.5.2011, Lapin yliopisto, Rovaniemi Pasi-Heikki Rannisto, HT Tampereen yliopisto Haasteita johtamiselle ja johtamisteorioille Miksi ennustaminen
LisätiedotTYÖELÄKEVAKUUTUSMAKSUPETOS ESITUTKINNASSA
TYÖELÄKEVAKUUTUSMAKSUPETOS ESITUTKINNASSA HTSY Verohallinto Päiväys Verohallinto 2 (5) TYÖELÄKEVAKUUTUSMAKSUPETOS ESITUTKINNASSA Työeläkevakuutusmaksupetos ja sen törkeä tekomuoto ovat rikosnimikkeitä,
Lisätiedot1 of 4 1.12.2015 8:11
1 of 4 1.12.2015 8:11 Turun yliopistossa on rakennettu DNA-näytteisiin perustuva sukupuu Lounais-Suomen susilaumoille. Turun yliopiston tiedote 30.10.2015 Lounais-Suomessa on viime vuosina elänyt lähekkäin
Lisätiedot12.4.2004. Kantelu Turun hovioikeuden päätöksestä Nro 588, diaarinumero R 04/152 Virka-aseman väärinkäyttö ym. annettu 26.2.2004
12.4.2004 KORKEIN OIKEUS Asia Kantelu Turun hovioikeuden päätöksestä Nro 588, diaarinumero R 04/152 Virka-aseman väärinkäyttö ym. annettu 26.2.2004 Kantelija YLI-KOVERO RISTO TAPIO Torikatu 27 13130 Hämeenlinna
LisätiedotTASA-ARVOLAIN SOVELTAMINEN OIKEUSKÄYTÄNNÖSSÄ VUOSINA 2005 2008 SEKÄ TYÖSYRJINTÄRIKOSPYKÄLÄN SOVELTAMINEN OIKEUSKÄYTÄNNÖSSÄ VUOSINA 2000 2008
TASA-ARVOLAIN SOVELTAMINEN OIKEUSKÄYTÄNNÖSSÄ VUOSINA 2005 2008 SEKÄ TYÖSYRJINTÄRIKOSPYKÄLÄN SOVELTAMINEN OIKEUSKÄYTÄNNÖSSÄ VUOSINA 2000 2008 Selvityksen laatija: Liisa Välimäki Ihmisoikeusliitto ry Helmikuu
LisätiedotTutkimustiedosta päätöksentekoon
Tutkimustiedosta päätöksentekoon Nina Tynkkynen Tutkijatohtori Johtamiskorkeakoulu, Tampereen yliopisto nina.tynkkynen@uta.fi Näkökulma tutkimustietoon/tieteelliseen tietoon: Tieto tuotetaan sosio-materiaalisissa
LisätiedotPOLAMK , Tampere
POLAMK 22.-23.5.2018, Tampere Metsästysrikokset, metsästykseen liittyvät menettämisseuraamukset ja kiellot Kihlakunnansyyttäjä Heikki Ylisirniö Itä-Suomen syyttäjänvirasto, Kuopio Yleistä Metsästyslaki
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 1.7.2016 COM(2016) 437 final 2016/0200 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa koskevan yleissopimuksen
LisätiedotMitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto
Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta
LisätiedotAlkupiiri (5 min) Lämmittely (10 min) Liikkuvuus/Venyttely (5-10min) Kts. Kuntotekijät, liikkuvuus
Lisätiedot
Miten luontoarvoja kompensoidaan?
Miten luontoarvoja kompensoidaan? Tampere 13.6.2017 Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2017 HT Nina V. Nygren, ympäristöpolitiikan yliopistonlehtori ma., Johtamiskorkeakoulu, Tampereen yliopisto
LisätiedotLähdeviitteiden merkintä (Kielijelppi)
Lähdeviitteiden merkintä (Kielijelppi) Copyright 2004 2010, Kielijelppi Palvelun tekijänoikeuksia suojaa Creative Commons -lisenssi Lähdeviitteiden merkitsemiseksi on olemassa useita tapoja. Viitteet voidaan
LisätiedotPäätöksentekomenetelmät
L u e n t o Hanna Virta / Liikkeenjohdon systeemit Päätöksentekomenetelmät Luennon sisältö Johdanto päätöksentekoon Päätöksenteko eri tilanteissa Päätöspuut Päätösongelmia löytyy joka paikasta Päästökauppa:
LisätiedotOHJAUKSEN NYKYTUULET OHJAUKSEN TUTKIMUS
OHJAUKSEN NYKYTUULET OHJAUKSEN TUTKIMUS Hämeenlinna 4.9.2006 Helena Kasurinen helena.kasurinen@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla MIKSI TUTKIMUSTA Kehittämisen lähtökohta - kansallinen taso - organisaatiotaso
LisätiedotBIOLOGIA 1. kurssi 7. luokka
1. kurssi 7. luokka Kurssin tavoitteena on ohjata oppilasta ymmärtämään elämän perusilmiöitä ja vesiekosysteemien rakennetta ja toimintaa. Tavoitteena on, että oppilas oppii tunnistamaan ja luokittelemaan
LisätiedotLaadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät. Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos
Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos Mitä on tieteellinen tutkimus? Rationaalisuuteen pyrkivää havainnointia ja
LisätiedotIlkeät ongelmat moniammatillista johtamista monikulttuurisessa ympäristössä. Lape Pippuri, Verkostojohtamisen seminaari
Ilkeät ongelmat moniammatillista johtamista monikulttuurisessa ympäristössä Lape Pippuri, Verkostojohtamisen seminaari 26.8.2018 Pasi-Heikki Rannisto Professori, terveydenhuollon johtaminen Tampereen yliopisto
LisätiedotJuristipäivystys Ensipuheluja 240 kpl (vuonna 2016: 210 kpl)
Juristipäivystys 2017 Ensipuheluja 240 kpl (vuonna 2016: 210 kpl) Soittajan sukupuoli 10 9 89,0 8 7 6 5 4 3 1 - Nainen 89 % - Mies 11 % nainen 11,0 mies Uhrin sukupuoli 1 10 97,0 8 6 Nainen 97 % 4 nainen
LisätiedotLataa Maapallon ilmastohistoria - Juha Pekka Lunkka. Lataa
Lataa Maapallon ilmastohistoria - Juha Pekka Lunkka Lataa Kirjailija: Juha Pekka Lunkka ISBN: 9789524950831 Sivumäärä: 286 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 24.47 Mb Maapallon ilmasto ja ympäristö ovat muuttuneet
LisätiedotPäätöksentekomenetelmät
L u e n t o Päätöksentekomenetelmät Luennon sisältö Hanna Virta / Liikkeenjohdon systeemit Johdanto päätöksentekoon Päätöksenteko eri tilanteissa Päätöspuut Johdanto päätöksentekoon Päätösongelmia löytyy
LisätiedotURN: NBN:fi-fe19991228
URN: NBN:fi-fe19991228 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62
LisätiedotKäsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti
Käsitteistä Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen KE 62 Ilpo Koskinen 28.11.05 empiirisessä tutkimuksessa puhutaan peruskurssien jälkeen harvoin "todesta" ja "väärästä" tiedosta (tai näiden modernimmista
LisätiedotYmpäristötieto kuinka kootaan ja otetaan huomioon oikeudellisessa päätöksenteossa. Prof. Kai Kokko Tieto hanke
Ympäristötieto kuinka kootaan ja otetaan huomioon oikeudellisessa päätöksenteossa Prof. Kai Kokko Tieto hanke 16.3.2012 Sisällys Mitä ympäristötieto on? Miten se välittyy? Mitä oikeudellinen päätöksen
LisätiedotAmmattitaito ja ammatillisen osaamisen kriteerit sosiaalityöntekijän näkökulmasta
Ammattitaito ja ammatillisen osaamisen kriteerit sosiaalityöntekijän näkökulmasta Valvira & Sosnet: Seminaari Sosiaalityöntekijän ammattitaidon arviointi asiakasturvallisuuden näkökulmasta 15.3.2019 Anna
LisätiedotCase: Räjähdelaiva M/S Thor Liberty
Case: Räjähdelaiva M/S Thor Liberty Trafi VAK-päivä 1.2.2018 Ratapihantie 9, Pasila Erityisasiantuntija Jyrki Vähätalo Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Sisältö Case: Räjähdelaiva M/S Thor Liberty
LisätiedotAineistoista. Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin
Aineistoista 11.2.09 IK Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin Muotoilussa kehittyneet menetelmät, lähinnä luotaimet Havainnointi:
LisätiedotRHY VUOSIKOKOUKSET Suomen riistakeskus 1
RHY VUOSIKOKOUKSET 214 12.3.214 Suomen riistakeskus 1 Rhy:n toimialueiden vahvistaminen 213 loppuun saakka voimassa vuonna 1962 määrätyt rajat Eivät noudattaneet mitään nykyistä muuta hallinnollista rajaa
LisätiedotSEKASTRATEGIAT PELITEORIASSA
SEKASTRATEGIAT PELITEORIASSA Matti Estola 8. joulukuuta 2013 Sisältö 1 Johdanto 2 2 Ratkaistaan sukupuolten välinen taistelu sekastrategioiden avulla 5 Teksti on suomennettu kirjasta: Gibbons: A Primer
LisätiedotKUINKA SUURPETOKANNAT ARVIOIDAAN? Tutkijat, metsästäjät ja riistahallinto yhteistyössä:
KUINKA SUURPETOKANNAT ARVIOIDAAN? Tutkijat, metsästäjät ja riistahallinto yhteistyössä: Reijo Orava 6.6.2013 5.6.2013 Suomen riistakeskus 1 Metsästäjät, riistahallinto ja tutkimus yhteistyössä suurpetokantojen
LisätiedotEU:n tietosuoja-asetus ja tutkittavan suostumus Toimistopäällikkö Heljä-Tuulia Pihamaa, Tietosuojavaltuutetun Avoin tiede ja tutkimus hankkeen ja
EU:n tietosuoja-asetus ja tutkittavan suostumus Toimistopäällikkö Heljä-Tuulia Pihamaa, Tietosuojavaltuutetun Avoin tiede ja tutkimus hankkeen ja Tietoarkiston seminaari 1.11.2017 Ylitarkastaja Anna Hänninen
LisätiedotVillisikakanta-arvio tammikuussa
Villisikakanta-arvio tammikuussa 2019 4.3.2019 Luonnonvarakeskus (Luke) Latokartanonkaari 9 00790 Helsinki Puhelin 0295 326 000 Y-tunnus 0244629-2 Tiivistelmä Suomessa oli tammikuun 2019 alussa arviolta
LisätiedotEI OIKEUTTA MAASSA SAA, ELLEI SITÄ ITSE HANKI
EI OIKEUTTA MAASSA SAA, ELLEI SITÄ ITSE HANKI - Johtajana presidentti - Korkeimmalta oikeudelta haettava valituslupaa - Käsitellään erityisen vaikeita tapauksia ja tapauksia, joilla on ennakkotapauksen
LisätiedotSuden ekologiaa Ilpo Kojola, Luonnonvarakeskus (Luke), Rovaniemi
Suden ekologiaa Ilpo Kojola, Luonnonvarakeskus (Luke), Rovaniemi Suden levinneisyys esiintymisalue v. 2000 hävinnyt - alkuperäisestä esiintymisalueesta jäljellä 67 % vuonna 2000 Ihmisasutuksen tiheys asukkaita/km
LisätiedotTeema 1: Tiedonkulku. Vuorovaikutussuunnitelman tavoitteet ja toimenpiteet. Luonnos 1/2019
Vuorovaikutussuunnitelman tavoitteet ja toimenpiteet Luonnos 1/2019 Teema 1: Tiedonkulku Tavoite Toimenpiteet Asukkaat tietävät, mitä Oulussa tapahtuu ja mitä osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia
LisätiedotÍOppiaineen nimi: BIOLOGIA 7-9. Vuosiluokat. Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen. Arvioinnin kohteet oppiaineessa
ÍOppiaineen nimi: BIOLOGIA 7-9 Vuosiluokat Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen Biologinen tieto ja ymmärrys 7 ohjata oppilasta ymmärtämään ekosysteemin perusrakennetta ja tunnistamaan
LisätiedotLuku 20. Biotekniikka
1. Harjoittele käsitteitä Biotekniikkaa on tekniikka, jossa käytetään hyväksi fysiikkaa. tekniikka, jossa käytetään hyväksi puuta. tekniikka, jossa käytetään hyväksi eläviä eliöitä. puutarhakasvien siementen
LisätiedotSisällys PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ. Psykologia tutkii ihmisen toimintaa. Psykologiassa on lukuisia osa-alueita ja sovelluskohteita
Sisällys I 1 PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ 10 Psykologia tutkii ihmisen toimintaa 12 Mielen tapahtumat ja käyttäytyminen muodostavat ihmisen toiminnan Psykologian suuntaukset lähestyvät ihmistä
LisätiedotRiitojen hallinta ja riidanratkaisutavan valinta. Tavoitteet riidanratkaisussa
3 Riitojen hallinta ja riidanratkaisutavan valinta Tavoitteet riidanratkaisussa Yleensä kun puhutaan riidanratkaisusta, tarkoitetaan lähinnä osapuolten väliseen riitaan liittyvien juridisten kysymysten
LisätiedotSUOMENLINNAN HOITO- JA KÄYTTÖ- SUUNNITELMA. Tule osallistumaan!
SUOMENLINNAN HOITO- JA KÄYTTÖ- SUUNNITELMA Tule osallistumaan! MIKSI TARVITAAN HOITO- JA KÄYTTÖSUUNNITELMA? Suomenlinna on yksi Unescon noin tuhannesta maailmanperintökohteesta. Unesco edellyttää kohteilta
LisätiedotMATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN OSAAMINEN
MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN OSAAMINEN Matematiikka ja matematiikan soveltaminen, 4 osp Pakollinen tutkinnon osa osaa tehdä peruslaskutoimitukset, toteuttaa mittayksiköiden muunnokset ja soveltaa talousmatematiikkaa
LisätiedotMerja Lähdesmäki. Yhteiskuntavastuun käsite maaseudun pienyrityksissä. Yliopistollista maaseudun kehittämistä 25 vuotta Helsinki
Merja Lähdesmäki Yhteiskuntavastuun käsite maaseudun pienyrityksissä Yliopistollista maaseudun kehittämistä 25 vuotta Helsinki 25.04.2013 1 Tutkimuksen tausta Yhä kasvava kiinnostus yritysten yhteiskuntavastuuta
LisätiedotMetsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien. Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja,
Metsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja,14.11.2011 Metsälaki 1 Tämän lain tarkoituksena on edistää metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää
LisätiedotAvustettu leviäminen osana lajinsuojelua mahdollisuudet ja haasteet
Avustettu leviäminen osana lajinsuojelua mahdollisuudet ja haasteet FT Maria Hällfors Ilmastonmuutos haastaa perinteisen luonnonsuojelun Ympäristötiedon foorumi 15.12.2017 Ennustettu riski lajien sukupuutolle
LisätiedotLataa Lemmikkielämää - Seppo Turunen. Lataa
Lataa Lemmikkielämää - Seppo Turunen Lataa Kirjailija: Seppo Turunen ISBN: 9789524952026 Sivumäärä: 206 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 39.12 Mb Mitä tekemistä kilpikonnilla on järjestäytyneen rikollisuuden
Lisätiedot