JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Vammaisneuvosto VAMMAISPOLIITTINEN OHJELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Vammaisneuvosto VAMMAISPOLIITTINEN OHJELMA"

Transkriptio

1 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Vammaisneuvosto VAMMAISPOLIITTINEN OHJELMA

2 2

3 Sisällysluettelo Omaehtoisen elämän aalloilla JOKAISELLA ON OIKEUS OMAEHTOISEEN ELÄMÄÄN Itsemääräämisoikeus itsenäiseen elämään, asumiseen ja liikkumiseen Oma koti on tärkeä asumismuodosta riippumatta Monimuotoista perhe-elämää Tukea henkiseen hyvinvointiin PERUSTURVA ARJEN ELÄMÄSSÄ Perusturva kaikille Terveys- ja kuntoutuspalvelut auttavat omaehtoisempaan elämään KOULUSSA, OPISKELUSSA JA TYÖELÄMÄSSÄ Koulu ja opiskelu Työelämä ELÄMÄÄ VAPAA-AJALLA Osallistuminen ja vapaaehtoistoiminta Kulttuuripalvelut kaikkien ulottuville Liikunta edistää hyvinvointia, osallisuutta ja yhteisöllisyyttä KOHTI ESTEETÖNTÄ JYVÄSKYLÄÄ Tiedonsaannin ja vuorovaikutuksen erilaiset kanavat Saavutettava asiointi Esteetön rakennettu ympäristö tukee itsenäistä elämää Tavoitteena esteetön ja vapaa liikkuminen TURVALLISUUS JA KOSKEMATTOMUUS...35 Lähteet...39 Liite...40

4 Omaehtoisen elämän aalloilla Jyväskylän vammaisneuvosto on laatinut vammaispoliittisen ohjelman vuosille Tämän vammaispoliittisen ohjelman Omaehtoisen elämän aalloilla tavoitteena on vahvistaa jyväskyläläisen vammaisen henkilön itsemääräämisoikeuden ja omaehtoisen elämän toteutumista sekä edistää esteetöntä rakentamista ja saavutettavia palveluja. Vammaispoliittinen ohjelma tarkentaa osaltaan Jyväskylän kaupunkistrategian Jyväskylän kaupungin kehitysaallot hyvinvointipoliittisia teemoja. Jyväskylän vammaispoliittisen ohjelman tavoitteena on myös toteuttaa paikallisella tasolla valtakunnallista vammaispoliittista ohjelmaa. Jyväskylän kaupungissa valmistellaan uuden sukupolven organisaatiota, jonka perustana on asiakaslähtöinen toiminta. Kaupungin palveluorganisaation perusrakenteen valmistelussa huomioidaan ydinprosessit, jotka perustuvat asiakas- ja asiakasryhmien tarpeisiin ja mahdollistavat kuntalaisten vaikutusmahdollisuuden. Palvelurakenteen valmistelussa tullaan kuulemaan asiakkaita ja sidosryhmiä sekä eri-ikäisiä kuntalaisia eri rooleissaan. Jyväskylän kaupungin vammaispoliittisen ohjelman toivotaan toimivan pohjana palveluprosessien suunnittelussa. Jyväskylän kaupungin vammaispoliittinen ohjelma huomioi vammaisten ihmisten oikeudenmukaisen aseman kaupungissa konkreettisin tavoittein ja toimenpide-ehdotuksin. Jyväskylän vammaispoliittisen ohjelman valmisteluryhmän puheenjohtajana toimii vammaisneuvoston puheenjohtaja Anne- Mari Hård-Janhonen ja vanhus- ja vammaispalvelujen nimeämänä sihteerinä Raakel Pirkola. Vammaisneuvoston nimeämän työryhmän jäsenet ovat Veijo Paananen, Eeva Vuolio-Paananen, Kari Lyytikäinen, Alpo Suomi ja Esko Jäntti, Jyväskylän kaupungin edustajana Seija Parviainen. Yhteistyössä Jyväskylän kaupungin innovaatiopalvelujen kanssa järjestettiin Tulevaisuuspäivät ja Päivien työpajatyöskentelyissä syntyneitä tulevaisuuden visioita ja toimenpide-ehdotuksia on hyödynnetty ohjelman sisällössä. Tulevaisuuspäivien osallistujat edustivat eri tahoja (vammaisjärjestöt, yliopisto, ammattikorkeakoulu, ammattiopisto, vammaispalvelusäätiö, Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, seurakunta ja kaupungin eri tahojen edustajia). 4

5 Tietyistä palveluista ja viranomaistehtävistä vastuussa olevat toimijat ovat omalta osaltaan antaneet panoksensa tekstisisältöihin. Lisäksi Tuija Rasinen ja Laura Hokkanen innovaatiopalveluista osallistuivat vammaispoliittisen ohjelman työstämiseen valmistelutyöryhmän kanssa. Taustaa Jyväskylän kaupungin vammaispoliittiselle ohjelmalle Vammaisuus kuvaa rajoitteita, jonka vuoksi henkilö syystä tai toisesta ei pysty toimimaan täysipainoisesti yhteiskunnan rakennetussa tai sosiaalisessa ympäristössä. Yhdistyneiden Kansakuntien (YK) 2006 hyväksymässä yleissopimuksessa vammaisten henkilöiden oikeuksista vammaisuus määritellään seuraavasti: Vammaisiin henkilöihin kuuluvat ne, joilla on sellainen pitkäaikainen ruumiillinen, henkinen, älyllinen tai aisteihin liittyvä vamma, jonka vuorovaikutus erilaisten esteiden kanssa voi estää heidän täysimääräisen ja tehokkaan osallistumisensa yhteiskuntaan yhdenvertaisesti muiden kanssa. Esteettömyyden ja saavutettavuuden YK:n yleissopimus määrittelee: Yhteisen toimintaympäristömme tulee olla sellainen, että jokainen voi osallistua toimintaan tasa-arvoisesti kaikilla elämän osa-alueilla. Tällaista ympäristöä kutsutaan saavutettavaksi. Saavutettavuus syntyy, kun poistamme ympäristöstämme mahdollisimman monet liikkumisen, näkemisen, kuulemisen ja ymmärtämisen esteet. Esteettömyys ei siis ole vain liikkumisen, vaan myös kuulemisen, näkemisen ja ymmärrettävyyden esteettömyyttä. Esteettömyyttä on yhteiskunnan toimivuus kaikille. Suomen hallituksen vammaispoliittinen ohjelma Vahva pohja osallisuudelle ja yhdenvertaisuudelle perustuu YK:n vammaisten henkilöiden mahdollisuuksien yhdenvertaistamista koskeviin yleisohjeisiin, jotka hyväksyttiin vuonna Vuonna 2007 Suomi allekirjoitti YK:n ihmisoikeuksien julistuksen, jota ei kuitenkaan ole voitu ratifioida, sillä lakimuutokset ovat vasta valmisteilla (esim. kotikuntalaki). Kotikuntalain muutoksella vahvistetaan vammaisten itsemääräämisoikeutta. Vammaisfoorumi ry:n sosiaalija terveysministeriölle antaman lausunnon mukaan valmistelussa olevaan uuteen kotikuntalakiin on lisättävä 3 a, jonka nojalla pitkäaikaisessa eli yli vuoden kestävässä hoitosuhteessa kotikuntaansa ulkopuolella asuvalla henkilöllä olisi kotikunnan valintaoikeus. 5

6 Tätä voidaan pitää perus- ja ihmisoikeuksia parantavana ehdotuksena. (Valtakunnallisen vammaisfoorumin lausunto: hallituksen esitys laeiksi kotikuntalain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta 1 ). Suomen perustuslain mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella (Perustuslain 2. luku 6 ). Käytännössä vammaisten kansalaisten ei kuitenkaan ole mahdollista käyttää täysimääräisesti oikeuksiaan ja vapauksiaan tai täyttää velvollisuuksiaan, koska yhteiskuntamme on perinteisesti suunniteltu ihmisille, joilla ei ole vammoja. Rakenteelliset samoin kuin asenteelliset esteet rajoittavat vammaisten ihmisten yhteiskunnallista osallisuutta ja yhdenvertaisuutta kaikkina ikäkausina (Suomen vammaispoliittinen ohjelma, Vampo , 5). Vammaisten henkilöiden oikeudenmukaisen aseman varmistaminen yhteiskunnassamme on vammaispolitiikan keskeinen haaste. Tämä edellyttää ihmisten yhdenvertaisten mahdollisuuksien ja osallisuuden tiellä olevien esteiden tunnistamista ja poistamista. Lähtökohtana on ihmisoikeuksien kuuluminen kaikille, ihmisten erilaisuuden arvostaminen ja tilan antaminen yhteiskunnan monimuotoisuudelle. Vammaisten ihmisten omaehtoisen elämän ja oman mielipiteen kunnioittaminen, yksilöllisyys ja valinnanvapaus ovat tämän päivän vammaispolitiikan perusta. (Suomen vammaispoliittinen ohjelma, Vampo ) Paikallisia vammaispoliittisia ohjelmia on laadittu nykyisen Jyväskylän alueella vuodesta 1999 lähtien. Jyväskylän maalaiskunnan vammaispoliittinen ohjelma Hyvä kunta kaikille tehtiin vuonna 1999, ja se päivitettiin vuosina 2002 ja Jyväskylän vammaisneuvosto laati ensimmäisen vammaispoliittisen ohjelman Kohti kaikille toimivaa Jyväskylää vuosille Ohjelmassa keskityttiin erityisesti asennekasvatustyöhön. Tietopaketti Luontevaa asiakaspalvelua kaikille sai laajaa huomiota mm. monien oppilaitosten sekä viranomaisten taholta. Luontevaa asiakaspalvelua kaikille päivitettiin vuonna Asiakaspalvelun parantaminen nostettiin esille jo tuolloin. Ohjelmassa korostettiin asiakastyön parantamisen olevan jatkuva prosessi, jota on linjattu uudistetussa lainsäädännössäkin ( )

7 Esteettömän rakentamisen ja liikkumisympäristön korjaamiseen erityisesti ydinkeskustan osalta on tehdyn ohjelman avulla saatu huomattavaa parannusta. Vuosille Jyväskylässä tehtiin vammaispoliittinen ohjelma Vammainen yhdenvertaiseksi kaupunkilaiseksi. Ohjelmassa keskityttiin erityisesti asenteellisten esteiden poistamiseen. Ko. esteet koettiin suurimmaksi esteeksi yhdenvertaisena kansalaisena toimimiselle. Ongelmalliseksi koettiin oikean tiedon puuttuminen sekä tiedon saannin että välittämisen osalta. Tavoitteena oli laatia kaupungille erityistiedottamisen toimintaohjelma. Ohjelmassa esitettiin tiedotuskoulutuksen järjestämistä koko sosiaali- ja terveystoimen henkilökunnalle. Tiedotuksen kehittämistyöryhmän tehtäväksi annettiin koota vuosittain raportti tiedotuskoulutuksen etenemisestä. Lisäksi kaupungissa on laadittu perusturvalautakunnan hyväksymä kehitysvammapalvelujen palvelustrategia vuosille ja liikuntapalveluissa on valmisteilla vammaisliikuntaohjelma vuosille Omaehtoisen elämän aalloilla -ohjelma on laadittu huomioiden kaikkien jyväskyläläisten asukkaiden asumisen, ympäristörakentamisen ja palvelujen tarpeet. Tällä ohjelmalla halutaan edistää kaikin tavoin esteetöntä ja saavutettavaa Jyväskylää. 7

8 1 JOKAISELLA ON OIKEUS OMAEHTOISEEN ELÄMÄÄN Vammaisilla ihmisillä tulee olla oikeus valita missä ja kenen kanssa he asuvat. Heillä on oltava saatavissa erilaisia koti- ja asumispalveluja. Vammaisilla on oltava saatavilla riittävästi tukipalveluja ja myös henkilökohtaista apua. Niiden avulla on tuettava vammaisten elämistä lähiyhteisössä. Koko väestölle tarkoitetut yhteiset palvelut ja järjestelyt on oltava vammaisten saatavissa yhdenvertaisesti muiden kanssa. Niitä on sovitettava vammaisten tarpeisiin. Vammaisille on varmistettava mahdollisimman itsenäinen liikkuminen kohtuulliseen hintaan. Tämä tulee turvata esimerkiksi erilaisten apuvälineiden ja avustajien tuella. (YK:n yleissopimus 2006, art 19) Itsenäinen elämä muodostuu mahdollisuuksista asumisen ja perheelämän valinnanvapauteen, kommunikointiin, tiedonsaantiin ja viestintään sekä yhdenvertaiseen asiointiin. Käytännössä keskeisiä ovat yksilöllisiä tarpeita ja elämäntilanteita vastaavat asumisen ja liikkumisen ratkaisut sekä kommunikoinnin ja asioinnin toimivuus (mm. viittoma- ja selkokielen sekä puheen tulkkauksen avulla). Asumisen esteettömyys ja turvallisuus, saavutettavat lähiympäristöt ja toimivat palvelut ovat keskeisiä itsenäisen elämän edellytyksiä. Nykyaikainen yhteiskunta tarjoaa aiempaa enemmän mahdollisuuksia vammaisten ihmisten omatoimisuudelle ja elämän hallinnan parantamiselle. Ongelmana on edelleen esteettömien tai helposti sellaisiksi mukautettavissa olevien asuntojen vähäinen tarjonta. 1.1 Itsemääräämisoikeus itsenäiseen elämään, asumiseen ja liikkumiseen Vammaisilla ihmisillä tulee olla oikeus valita, missä ja kenen kanssa he asuvat. Heillä on oltava saatavissa erilaisia koti- ja asumispalveluja, mukaan lukien tukipalvelut ja henkilökohtainen apu. 8

9 Niiden avulla on tuettava vammaisten elämistä lähiyhteisössä. Koko väestölle tarkoitetut yhteiset palvelut ja järjestelyt on oltava vammaisten saatavissa yhdenvertaisesti muiden kanssa. Niitä on sovitettava vammaisten tarpeisiin. Vammaisille on varmistettava kohtuullisen hintainen itsenäinen liikkuminen. Tämä tulee järjestää esimerkiksi erilaisten apuvälineiden ja henkilökohtaisen avun tuella. Henkilökohtaisen avun turvin voidaan tukea omaehtoista elämää. Henkilökohtainen apu tuli vammaispalvelulakiin Henkilökohtainen avustaja -järjestelmässä vammainen henkilö voi parhaiten itse päättää kuka häntä avustaa, missä, milloin ja miten. Henkilökohtaisen avustajan työnantajana toimii vaikeavammainen itse. Useammat vaikeavammaiset tarvitsevat tukea työnantajuuteen. Työnantajuuden tukena Jyväskylässä toimii henkilökohtaisen avun keskus Havu. Keskuksesta työnantaja saa apua avustajan etsimiseen, haastatteluun, työsopimuksen laatimiseen, työvuorolistojen laatimiseen sekä työaikaseurantaan ja käytännön palkanmaksuun. Havukeskuksen kautta työnantajat saavat käyttöönsä henkilökohtaisen avun verkkopalvelun (Avustajaportti.fi*) 2, jota työnantajat voivat hyödyntää itse. 1.2 Oma koti on tärkeä asumismuodosta riippumatta Oma koti on jokaiselle tärkeä oli asumismuoto millainen tahansa. Vammaisten henkilöiden asumisen edellytysten parantamiseksi tarvitaan usein yksilöllisiä asunnon muutostöitä, palveluja ja tukitoimia. Hyvin suunnitellut ja toteutetut asunnon muutostyöt turvaavat omaehtoisen elämän huomioiden yksilölliset tarpeet. Vammaisten ihmisten omatoimisuutta ja itsemääräämisoikeuden toteutumista voidaan vahvistaa hyvällä ympäristön, palvelujen ja tuotteiden suunnittelulla. Tavoitteena on esteettömien, toiminnallisesti joustavien ja tarvittaessa helposti mukautettavissa olevien asuntojen riittävä tarjonta. Asunnon muutostöillä edistetään vaikeavammaisen henkilön omatoimista suoriutumista hänen omassa kodissaan. Oikein suunnitellut ja oikea-aikaisesti toteutetut asunnon muutostyöt vähentävät vammaisen ihmisen riippuvuutta toisen ihmisen avusta ja lisäävät itsenäisyyttä. 2 ( ) 9

10 Omassa kodissa asumista tuetaan omaishoidon, kotihoidon ja henkilökohtaisen avun turvin. Palveluja järjestetään sosiaalihuoltolain, vammaispalvelulain ja kehitysvammalain nojalla. Vammaispalvelulain mukainen henkilökohtainen apu voidaan järjestää kaupungin omana palveluna, henkilökohtaisella avustajalla, palvelusetelillä tai ostamalla palvelu yksityiseltä palvelutuottajalta. Asumisen laatu huomioidaan tukiasunnoissa ja palveluasunnoissa. Hyvin onnistuneessa ryhmämuotoisessa asumisessa asukkaat muodostavat kodinomaisen yhteisön. Rakennussuunnittelun tavoitteena tulee olla kaavoituksen ja asuinympäristöjen suunnittelun sekä uuden tieto- ja viestintäteknologian monipuolisten keinojen hyödyntäminen. Näillä voidaan merkittävästi parantaa ihmisten omatoimisuutta, vaikuttaa yhteisöllisyyteen, turvallisuuteen ja elämänlaatuun. Nykyisin vammaisneuvosto osallistuu julkisten rakennusten (ml. opiskelijaasunnot) suunnitteluun ja antaa rakennusvalvonnalle lausunnon rakennuslupia varten. Sen sijaan asuinrakennussuunnitelmiin ja palveluasumisen suunnitelmiin ei pyydetä vammaisneuvoston lausuntoa. Jyväskylän ja pohjoisen Keski-Suomen kuntien alueella kehitetään parhaillaan ikääntyneiden ja erityisryhmien asukaslähtöistä asumista, ennakoivaa suunnittelua sekä nykyisen asumis-, rakentamis- ja palvelutilanteen arviointia (Esko-hanke). Jyväskylän kaupungin vammaispalvelujen, kuntoutuspalvelujen (fysioterapia) ja Esko-hankkeen edustajista koottu työryhmä kehittää asunnonmuutostyöprosessin Jyväskylän mallia. Toimenpide-ehdotukset Omaehtoisen elämän esteettömyyttä voidaan edistää nimeämällä rakennusalan ammattilainen tekniseksi asiantuntijaksi, korjaussuunnittelijaksi ja määrittelemällä hänen toimipaikkansa kaupungin organisaatiossa selvittämällä vaikeavammaisen henkilön asunnonmuutostyöprosessi ja vastuukysymykset, lausuntojen antaminen, tarjouspyynnöt, päätös, valvonta, nimetään vastuuhenkilö (toimintaterapeutti / kuntoutusohjaaja). lähettämällä kaavoitustyöryhmän esityslista vammaisneuvostoon, vammaisneuvoston edustaja voi listan asioista riippuen osallistua kokoukseen 10

11 sijoittamalla palveluasumisen yksiköt lähelle palveluja ja osaksi muuta asuinrakentamista huolehtimalla, että ryhmämuotoisen asumisen yksiköt eivät muodostu liian suuriksi Omaehtoisen elämän saavutettavuutta voidaan edistää turvaamalla tukitoimien riittävä taso: lisäämällä kotihoidon henkilöstöä ja kouluttamalla henkilöstöä vammaistyöhön turvaamalla henkilökohtaisen avun saaminen kehittämällä palvelusetelijärjestelmää ja avustajarinkiä /-pankkia kehittämällä palvelusetelijärjestelmää ja avustajavälitystä työsuhteisiin vammaisille henkilöille rekrytoimalla ja sitouttamalla tukihenkilöitä määrittelemällä kotikunnan valintaoikeus yksilöllisesti asiakasta ja läheisiä kuullen lisäämällä palveluasumispaikkoja, turvaamalla ryhmäkodeissa ja tukiasunnoissa asuville riittävät tukipalvelut ja valvomalla toiminnan laatua noudattamalla ja valvomalla palveluasumisen laatusuosituksia -- Kehitysvammaisten asumisen laatusuositukset 3 -- Mielenterveyskuntoutujien asumista koskeva kehittämissuositus Erityisryhmien asumisen kehittäminen (Ara*) 5 turvaamalla sosiaalihuoltolainmukainen kuljetuspalvelu myöntämällä vaikeavammaisten kuljetuspalvelua tarpeen mukaan 1.3 Monimuotoista perhe-elämää Jokaisella avioliittoikäisellä vammaisella on oikeus solmia avioliitto ja perustaa perhe. Vammaisilla on oikeus päättää vapaasti ja vastuullisesti lastensa määrästä. Heillä on myös oikeus saada tietoa perhesuunnittelusta ja lapsen saamiseen liittyvistä terveydellisistä asioista. 3 Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta asuntojen_rakentamiseen_2010_2017.pdf ( ) 4 Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2007:13 ( ) 5 Valtion asuntorahasto (Ara ) 11

12 Vammaisilla on oikeus säilyttää kykynsä saada lapsia. Vammaista lasta ei saa hylätä eikä laiminlyödä. Lapsille ja heidän vanhemmilleen on annettava tukea ja tietoa. Vammaista lasta ei saa erottaa vanhemmistaan ellei lapsen etu sitä vaadi. Lasta ei saa erottaa vanhemmistaan vain lapsen oman tai vanhempien vammaisuuden perusteella. (YK:n yleissopimus 2006, art 23) Jokaisella on oikeus hallita omaa elämäänsä. Erilaisin tukimuodoin mahdollistetaan itsenäinen ja omatoiminen elämä, esimerkiksi yksin asuminen. Vammaisia henkilöitä ei eroteta perheestään runsaan palvelutarpeen perusteella eikä palvelujen ja tukitoimien tarve muodosta estettä parisuhteelle ja perheen perustamiselle. Vammaisella on oikeus toimia tasavertaisena perheenjäsenenä. Tämä voidaan mahdollistaa henkilökohtaisella avulla. Vammaisperheitä on tarpeen tukea monipuolisin keinovalikoimin, yhdenvertaisesti muihin perheisiin nähden. Perheet käyttävät lasten, nuorten ja perheiden peruspalveluja: näiden tulee palvella myös vammaisten lasten sekä vammaisten vanhempien perheitä. Jyväskylän varhaiskasvatussuunnitelma 2010 ja Ehkäisevän työn toimenpideohjelma koskevat kaikkia perheitä. Varhaiskasvatussuunnitelmassa 2010 korostetaan lapsen ja perheen hyvinvointia edistävää sekä kasvatuskumppanuudelle rakentuvaa päivähoitoa ja varhaiskasvatusta. Suunnitelmassa nostetaan esiin myös kuntalaisia yhdenvertaisesti palveleva, tehokas monitoimijainen palvelurakenne. Ehkäisevän työn toimenpideohjelmassa käsitellään perheen hyväksi tehtävää työtä ja hyvinvointia edistävää toimin-taa. Ehkäisevä työ on osa lapsiperheiden perus- ja erityispalveluita. Toimenpide-ehdotukset Perhe-elämää voidaan tukea kouluttamalla neuvoloiden henkilöstöä vammaisperheiden tukemiseen 12

13 päivähoidossa: turvaamalla vammaisten lasten tilapäishoito tukemalla vammaisen henkilön lasten kasvua ja kehitystä mahdollistamalla toiminnat (esim. apuna kuljettamisessa, mukana leikeissä) huomioimalla henkilökohtaisen avun tarpeen määrittelyssä vammaisen henkilön lasten kasvu ja kehitys (esim. tukemalla päivittäisissä toiminnoissa kuten harrastuksissa ja kuljetuksissa tekemällä moniammatillista yhteistyötä ja kotikäyntejä kehittämällä perhetyötä tukemalla itsenäistyvää vammaista nuorta mahdollistamalla vammautuneen henkilön asumiskokeilut kehittämällä kehitysvammaisten nuorten asumisvalmennusta tukemalla omaisten jaksamista arjessa ja järjestämällä tuki- ja lomaperhetoimintaa turvaamalla tukitoimien riittävä taso: omaishoidon selkeät myöntämiskäytännöt, omaishoidon vapaat, omaishoidon tuen määrän korotus lisäämällä monimuotoista palveluohjausta tukemalla perhe- ja parisuhteita järjestämällä sopeutumisvalmennusta 1.4 Tukea henkiseen hyvinvointiin Ihmisen henkiset voimavarat muodostuvat Mielenterveyden keskusliiton mukaan monimuotoisesta vuorovaikutussuhteesta, johon kuuluvat ihmissuhteet, koti, työ, harrastukset ja muu elinympäristö. Myös lepo, ravinto ja liikunta vaikuttavat henkiseen jaksamiseen siinä missä fyysiseenkin hyvinvointiin. Henkisen hyvinvoinnin tila vaihtelee ja se paranee, kun oppii tunnistamaan mahdolliset stressin ja uupumuksen oireet ajoissa. 6 Toimenpide-ehdotukset Henkistä hyvinvointia voidaan edistää korostamalla yksilön omaa vastuuta kokonaisvaltaiseen itsestä huolehtimiseen: tiedottamalla ennalta ehkäisevistä toimenpiteistä tarjoamalla vammaisille mielekästä tekemistä järjestämällä työvalmennusta ja työpajatyyppistä toimintaa kartoittamalla palvelu- ja hoitosuunnitelman yhteydessä lähiverkosto ja tiedottamalla päivystävistä puhelimista turvallisen ja toimivan kodin ja asuinympäristön turvaamiseksi: lisäämällä resurssia kotihoidon, palvelutalojen, Lähimmäisen 6 13

14 Kammarin ja kriisikeskus Mobilen ilta-, yö-, viikonloppu- ja juhlapyhäpäivystyksiin kampanjoimalla, että ihmiset huomaavat ja huomioivat toisensa (alueelliset tempaukset, tiedotus) varmistamalla olemassa olevien paikkojen (koulut, oppilaitokset, työpaikat) terveydenhoitohenkilöstön riittävyys järjestämällä mahdollisuuksia vertaistukeen ja mahdollistamalla ryhmien kokoontumistilat: perustamalla esteetön Kansalaistoiminnan keskus järjestämällä ja laajentamalla opiskelijoiden tutor-toimintaa 2 PERUSTURVA ARJEN ELÄMÄSSÄ Vammaisilla on oikeus sosiaaliturvaan ilman syrjintää. Vammaisilla ja heidän perheillään on oikeus riittävään elintasoon: ruokaan, vaatetukseen, asuntoon ja terveyspalveluihin. (YK:n yleissopimus 2006, art 28) 2.1 Perusturva kaikille Yhteiskunnan ensisijainen velvollisuus on järjestää yleiset palvelut niin, että ne ovat kaikkien kansalaisten ulottuvilla. Vasta toissijaisena tulevat täydentävät palvelut. Kun yleiset palvelut eivät riitä turvaamaan vammaisten täyttä osallistumista, tulee yhteiskunnan varmistaa vammaisten henkilöiden apuvälineiden ja tukipalvelujen saatavuus. Tähän perustuen vammaisella henkilöllä on oikeus vammaispalvelulain mukaisiin palveluihin ja tukitoimiin. (Vampo ) Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä. Lisäksi tavoitteena on ehkäistä ja poistaa vammaisuuden aiheuttamia haittoja ja esteitä. Vammaispalveluasetuksen mukaan vammaisten henkilöiden tarvitsemat palvelut ja tukitoimet edellytetään järjestettävän siten, että ne tukevat heidän omatoimista suoriutumistaan. Palveluja on järjestettävä siinä laajuudessa ja muodossa kuin vammaiset henkilöt niitä tarvitsevat. 14

15 Vammaispalvelulaki on ensisijainen kehitysvammalakiin nähden. Kehitysvammalain tarkoitusta, soveltamisalaa sekä palveluja koskevat säännökset säilyvät ennallaan myös lakien yhdistyttyä Toimenpide-ehdotukset Perusturvan saavutettavuutta voidaan edistää turvaamalla neuvonta- ja ohjauspalvelut ja tarvittaessa toteuttamalla työntekijöiden kotikäynnit kehittämällä esteetöntä sähköistä asiointia (sähköisen asioinnin välineet) kehittämällä kehitysvammaisten työosuusrahaa 2.2 Terveys- ja kuntoutuspalvelut auttavat omaehtoisempaan elämään Vammaisilla ihmisillä on sama oikeus terveyspalveluihin kuin muilla. Tämän lisäksi vammaisilla on oikeus niihin terveyspalveluihin, joita he vammansa vuoksi tarvitsevat. Näihin kuuluvat myös kuntoutuspalvelut. Vammaisten tarvitsema kuntoutus on aloitettava riittävän varhaisessa vaiheessa. Näin varmistetaan mahdollisuus itsenäiseen elämään ja henkiseen kehitykseen. (YK:n yleissopimus 2006, art 25 ja 26) Kunnan tulee järjestää kunnan asukkaiden sairaanhoito, johon luetaan mukaan myös lääkinnällinen kuntoutus (Kansanterveyslain 14, 1 momentti). Kunta huolehtii myös siitä, että lääkinnällisen kuntoutuksen palvelut järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisina kuin kuntoutuksen tarve kunnassa edellyttää. Vastuu lääkinnällisestä kuntoutuksesta on viime kädessä kunnalla (Asetus lääkinnällisestä kuntoutuksesta 2 ). Kaikilla kansalaisilla myös vaikeavammaisilla henkilöillä on oikeus terveydenhuollon laadukkaisiin palveluihin, asianmukaiseen hoitoon ja terveydentilan seurantaan. Vaikeavammaisella henkilöllä on oikeus tulla kuulluksi samoin kuin oikeus osallistua omaa terveyttään ja hoitoaan koskevaan päätöksentekoon. 15

16 Vammaisten henkilöiden mahdollisuus käyttää julkisen terveydenhuollon palveluja yhdenvertaisesti muiden kanssa toteutuu kuitenkin vain osittain. Esteinä palvelujen käytölle on mm. terveydenhuollon toimitilojen ja niiden ympäristöjen esteellisyys ja saavuttamattomuus. Tavoitteena tuleekin olla toimitilojen esteettömyys ja oikeanlaiset kommunikaatiomahdollisuudet (esimerkiksi tulkin käyttö tai visuaaliset tavat informaation tuottamiseen). Lisäksi perusterveydenhuollon vammaisuuteen liittyvää erityisosaamista tarvitaan nykyistä enemmän, jotta palvelujen käyttö olisi toimivaa ja sujuvaa. Erityislakien mukaisten palvelujen saatavuus voi aiheuttaa eriarvoisuutta vammaisten henkilöiden välillä. Kuntoutus vahvistaa vammaisten ihmisten omatoimisuutta kaikkina ikäkausina, tukee niin lasten kuin ikäihmistenkin osallisuutta, koulunkäyntiä, opiskelua, työelämään pääsyä, työssä jaksamista ja taloudellista itsenäisyyttä (Vampo , 98). Kuntoutuspolku muodostuu monen eri tahon palveluista ja etuuksista. Eri tahojen järjestämien kuntoutuspalvelujen yhteensovittaminen on kuntoutujan kannalta merkityksellistä. Kokonaisvaltaista kuntoutussuunnittelua on parannettava ja asiakkaan oikeutta palveluihin selkiytettävä. Apuvälinepalvelu on osa hoitoa ja kuntoutusta, jonka tulee hoito- ja kuntoutussuunnitelman mukaisesti nivoutua osaksi saumatonta palveluketjua. Apuvälinepalveluja tuotetaan sekä perusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa. Apuvälineen tarve todetaan lääketieteellisin perustein ja vammaisen henkilön ja hänen läheistensä tulee olla mukana kuntoutussuunnitelman tekemisessä ja siten olla päättämässä häntä itseään koskevista kuntoutus- ja apuvälineasioista. Keskeistä on, että apuvälinepalvelut samoin kuin tarpeelliset hoitotarvikkeet saadaan vastaamaan yksilöllisiä tarpeita, niitä on saatavana ja ne ovat laadukkaita. Apuvälineiden tarve myös lisääntyy vaikeavammaisten määrän ja uuden teknologian tuomien mahdollisuuksien lisääntyessä. (Vampo ). Toimenpide-ehdotukset Hyvinvointia voidaan edistää ennaltaehkäisevien toimenpiteiden avulla kattavalla ravitsemus- ja terveysneuvonnalla lastenneuvolassa, kouluterveydenhuollossa ja terveyskeskuksissa 16

17 tehostamalla avokuntoutuksen toimintaedellytyksiä ja itsenäisen asumisen tukemista Esteettömyys- ja saavutettavuustasoa voidaan parantaa lisäämällä sähköisiä ajanvarauspalveluja ja huolehtimalla henkilökohtaisesta palvelusta huomioimalla apuvälinepalveluissa ja hoitotarvikejakelussa yksilölliset tarpeet tehostamalla ohjausta apuvälineiden käytössä ja liikkumisessa (esim. näkövammaisen liikkumistaidon ohjaus) tekemällä yksilölliset, kokonaisvaltaiset kuntoutussuunnitelmat kaikille vaikeavammaisille ja pitkäaikaissairaille (esim. omaehtoinen liikunta) lisäämällä terveyskeskuksen erityisosaamista ja erikoislääkäripalveluja 3 KOULUSSA, OPISKELUSSA JA TYÖELÄMÄSSÄ 3.1 Koulu ja opiskelu Vammaisilla ihmisillä on oikeus elinikäiseen oppimiseen. Vammaisilla on oikeus saada opetusta yleisessä koulutusjärjestelmässä yhdenvertaisesti muiden kanssa. Heillä on oikeus yksilöllisen tukeen oppimisen edistämiseksi. Koulutuksessa on huomioitava muun muassa näkövammaisten tarpeet pistekirjoituksen ja liikkumistaitojen opetukseen. Kuulovammaisten viittomakielen opetusta ja muuta kielen oppimista on edistettävä. Kaikilla kouluissa työskentelevillä henkilöillä tulee olla riittävä koulutus jotta he osaavat toimia oikein vammaisille suunnatussa kouluympäristössä. (YK:n yleissopimus 2006, art, 24) Jyväskylässä on vuonna 2010 yli perusopetuksessa olevaa oppilasta. Perusopetuksen järjestämisestä vastaa Jyväskylän kaupungin opetuspalvelut. Jyväskylän erityispiirteenä ovat valtion erityiskoulut kuulo- ja näkövammaisille sekä kielihäiriöisille oppilaille. Lisäksi perusopetuksessa on autismikirjon pedagogista osaamista. 17

18 Vammaisten lasten ja nuorten tulee voida käydä koulua ja opiskella yhdessä ikätovereidensa kanssa. Lähtökohtana tulee olla yleisopetuksessa toteutettavat, yhdenvertaiset mahdollisuudet koulunkäyntiin, koulutukseen ja ammatin hankintaan. Peruskouluopetuksessa onkin toteutettu inkluusioperiaatetta jo kauan. Peruskoulun jälkeiseen opetukseen pääsy ei edelleenkään ole vammaiselle nuorelle itsestään selvyys. Eroja on sekä koulutusasteiden ja -alojen kuin myös paikkakuntien välillä. Vaikein tilanne on kaikkein vaikeimmin vammaisilla nuorilla. Vammaiselle henkilölle tulee turvata heidän kyvyistään lähtien muiden kanssa yhdenvertaiset ammatillisen kouluttautumisen mahdollisuudet. Ammatillista koulutusta on tarjottava keskiasteella ja korkeakouluasteella. Myös erilaisia muita ammattiin valmentavia koulutuksen muotoja (mm. etäopiskelu, oppisopimuskoulutus) on hyödynnettävä. Koulutuksen tulee olla ajanmukaista ja vammaisten henkilöiden tietoisuutta on lisättävä uusista kouluttautumismahdollisuuksista. Lisäksi erilaisten tukipalvelujen saatavuus tulee turvata. Yhdenvertaisten opiskelumahdollisuuksien toteuttamisessa keskeisiä ovat koulu- ja opiskelurakennusten, samoin kuin lähiympäristöjen esteettömyys- ja saavutettavuustason nosto, riittävät mukautustoimet (esim. oppimateriaalin saatavuus pistekirjoituksella), uuden teknologian mahdollistamat apuvälineet sekä yksilölliset palvelut (mm. tulkki- ja kuljetus-palvelut ja koulunkäyntiavustajan tuki ja apu). (Perusopetuslaki 17 :n 31 momentti: erityisopetuksen järjestäminen, 31 :n 1 momentti). Koulu- ja opiskelurakennusten sekä lähiympäristöjen esteettömyyttä ja saavutettavuutta kehitetään yhteistyössä kaupunkisuunnittelun ja yhdyskuntatekniikan asiantuntijoiden kanssa. Perusopetus Jokainen Suomessa vakinaisesti asuva lapsi on oppivelvollinen. Oppivelvollisuus alkaa sinä vuonna, jona lapsi täyttää 7 vuotta, ja päättyy, kun perusopetuksen oppimäärä on suoritettu tai kun oppivelvollisuuden alkamisesta on kulunut 10 vuotta. Mikäli perusopetuksen tavoitteita ei voida vamman tai sairauden vuoksi saavuttaa yhdeksässä vuodessa, lapsi otetaan pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin. 18

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä

Lisätiedot

Vammaisia tulee kohdella samalla tavalla kuin muita ihmisiä

Vammaisia tulee kohdella samalla tavalla kuin muita ihmisiä 2007:4 selkokieli Vammaisia tulee kohdella samalla tavalla kuin muita ihmisiä Kaikille mahdollisuus terveelliseen ja turvalliseen elämään. Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2007:4 selkokieli Yhdistyneiden

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina 2015 LAKI Vammaispalvelulaissa on määritelty ne palvelut ja taloudelliset tukitoimet, joita kunnan sosiaalitoimi järjestää Vammaisille henkilöille. Lain tarkoituksena on edistää vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

Osallisuus ja palvelusuunnittelu

Osallisuus ja palvelusuunnittelu Vammaispalvelujen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke 2012-2013 Osallisuus ja palvelusuunnittelu Vammaispalvelulaki VpL:n tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet ja kulttuuripalvelujen saavutettavuus

Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet ja kulttuuripalvelujen saavutettavuus Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet ja kulttuuripalvelujen saavutettavuus Aura Linnapuomi, Kulttuuria kaikille - palvelu, Valtion taidemuseo 9.11.2011 Esityksen rakenne Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet

Lisätiedot

V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a

V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a Vammaispalvelulaki Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Puhevammaisten tulkkipalvelut Keski-Suomessa työkokous 20.9.2007 Armi Mustakallio, projektipäällikkö

Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Puhevammaisten tulkkipalvelut Keski-Suomessa työkokous 20.9.2007 Armi Mustakallio, projektipäällikkö Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Puhevammaisten tulkkipalvelut Keski-Suomessa työkokous 20.9.2007 Armi Mustakallio, projektipäällikkö 24.9.2007 Mitä tulkkipalveluihin kuuluu? VpA 7 Työssä

Lisätiedot

Ohjelmassa ei pyritä määrittelemään vammaisuutta kattavasti. Vammaisuus vaikuttaa ihmisen arkitoimintoihin ja sosiaalisiin suhteisiin.

Ohjelmassa ei pyritä määrittelemään vammaisuutta kattavasti. Vammaisuus vaikuttaa ihmisen arkitoimintoihin ja sosiaalisiin suhteisiin. VAMMAISOHJELMA 2009 2011 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.... 2 1. LÄHTÖKOHDAT... 3 2. SAAVUTETTAVA SEURAKUNTA... 4 3. ESTEETTÖMYYS... 5 4. VIESTINTÄ... 6 5. SIELUNHOITO JA VERTAISTUKI... 7 6. KOULUTUS... 8 7.

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on Yleisellä tuella tarkoitetaan jokaiselle suunnattua Yleinen tukea tuki muoto. erityisen Tehostamalla yleisen tuen tukimuotoja pyritään ennalta ja se on ehkäisemään ensisijainen tuen tehostetun järjestämisen

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu käytännössä

Henkilökohtainen apu käytännössä Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAINEN APU VAIKEAVAMMAISELLE HENKILÖLLE SOVELTAMISOHJEET 01.12.2009 LÄHTIEN

HENKILÖKOHTAINEN APU VAIKEAVAMMAISELLE HENKILÖLLE SOVELTAMISOHJEET 01.12.2009 LÄHTIEN Vaasan sosiaali- ja terveystoimi/sosiaalityö ja perhepalvelut/vammaispalvelut HENKILÖKOHTAINEN APU VAIKEAVAMMAISELLE HENKILÖLLE SOVELTAMISOHJEET 01.12.2009 LÄHTIEN YLEISTÄ HENKILÖKOHTAISESTA AVUSTA Henkilökohtaisen

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN VAMMAISSTRATEGIA

KESKI-SUOMEN VAMMAISSTRATEGIA KESKI-SUOMEN VAMMAISSTRATEGIA VISIO Keski-Suomi: Yhdessä uutta kohti Visio kuvastaa koko Keski-Suomen yhteistä tahtotilaa rakentaa tulevaisuudesta sellainen, että kaikilla maakunnan asukkailla on hyvä

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski Alustusta erityislainsäädäntöön Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski 30.5.2013 Elävänä olentona maailmassa Erilaiset roolit Ihminen Perheenjäsen, vanhempi, sisarus,

Lisätiedot

Teemapäivän tavoitteena on lisääntynyt tietämys, miten

Teemapäivän tavoitteena on lisääntynyt tietämys, miten Teemapäivän tavoitteena on lisääntynyt tietämys, miten kohdata vammainen ihminen käytännön toimin helpottaa hänen osallisuuttaan seurakunnassa aloittaa vammaistyö seurakunnassa Tiesitkö? Miljardi (1 000

Lisätiedot

Vammaistyön uusimmat kuulumiset

Vammaistyön uusimmat kuulumiset Vammaistyön uusimmat kuulumiset VS avy 15.9.2015 Vammaisuuden määritelmä Vammaisuus ei ole vain terveysongelma. Se on monimutkainen ilmiö, joka syntyy vuorovaikutuksessa henkilön ja yhteiskunnan piirteiden

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Asiakas Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus. Lääkitys (mihin tarkoitukseen/lääkityksestä vastaava taho)

Asiakas Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus. Lääkitys (mihin tarkoitukseen/lääkityksestä vastaava taho) KUNTA / KUNTAYHTYMÄ: PALVELUSUUNNITELMA Päiväys: Asiakas Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus Lähiomainen Sukunimi ja etunimi Puhelinnumero Suhde asiakkaaseen Puhelinnumero Muut perheen jäsenet ja lähiverkosto

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen

Lisätiedot

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Tavoitteena - vahvistaa esi- ja perusopetuksessa oppilaan oikeutta saada tukea riittävän varhain ja joustavasti

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaislainsäädännössä

Ajankohtaista vammaislainsäädännössä Ajankohtaista vammaislainsäädännössä Kuinka lakia luetaan, Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry, 6.10.2015 Helsinki. Elina Akaan-Penttilä, lakimies, Invalidiliitto. 1 Vammaisia henkilöitä koskevan sosiaalihuollon

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA PERUSOPETUSLAKI Perusopetuslain muutos voimaan 1.1.2011 Lain lähtökohtana on oppilaan oikeus saada oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Tiivistelmä Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura haluaa esittää seuraavan lausunnon

Lisätiedot

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT HYVÄN ARJEN TUKENA Rovaniemen kaupungin vammaispalvelut edistää vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Autamme asiakkaitamme ylläpitämään toimintakykyään

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti Kuntoutumisen tukeminen Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja: tunnistaa

Lisätiedot

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Kuntamarkkinat 14.9.2011 Palveluasumisen järjestäminen kunnissa va. sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Sami Uotinen Asumispalvelujen järjestäminen

Lisätiedot

(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas:

(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas: Mikkelin kaupunki Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma () () Koulu/päiväkoti: Henkilötiedot Päiväys / Oppilas Sukunimi Etunimi Syntymäaika Osoite Puhelin/sähköposti Koulun/päiväkodin

Lisätiedot

* Vammaiset lapset tulisi sijoittaa päiväkoteihin ja kouluihin yhdenvertaisina muiden lasten ja oppilaiden kanssa.

* Vammaiset lapset tulisi sijoittaa päiväkoteihin ja kouluihin yhdenvertaisina muiden lasten ja oppilaiden kanssa. Perusturvalautakunta 64 16.8.2000 Kaupunginhallitus 320 4.9.2000 Kaupunginvaltuusto 79 27.9.2000 LOHJAN KAUPUNGIN VAMMAISPOLIITTINEN OHJELMA 1. OHJELMAN TAVOITTEET Vammaispoliittisen ohjelman tavoitteena

Lisätiedot

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään KUNTOUTUSPÄIVÄT 19.3.2010 Juhani Pirttiniemi opetusneuvos, KT Opetushallitus Säädöstaustaa: L 631/1998 8 : Ammatillista

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

Vammaispalvelut Helsingissä. Reija Lampinen vammaisasiamies 26.9.2013 Kampin palvelukeskus

Vammaispalvelut Helsingissä. Reija Lampinen vammaisasiamies 26.9.2013 Kampin palvelukeskus Vammaispalvelut Helsingissä Reija Lampinen vammaisasiamies 26.9.2013 Kampin palvelukeskus Vammaispalvelulaki Vammaispalvelulain mukaan vammaisella henkilöllä tarkoitetaan henkilöä, jolla on vamman tai

Lisätiedot

Paperittomana peruskoulussa. Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014

Paperittomana peruskoulussa. Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014 Paperittomana peruskoulussa Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014 Perustuslain 16.1. Jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Oppivelvollisuudesta säädetään lailla. Lapsen oikeuksien

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala 1 Kuva 1 Erityisopetukseen otetut tai siirretyt oppilaat 1995-2009 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista - järjestöjen näkemyksiä. pääsihteeri Pirkko Mahlamäki Vammaisfoorumi ry

YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista - järjestöjen näkemyksiä. pääsihteeri Pirkko Mahlamäki Vammaisfoorumi ry YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista - järjestöjen näkemyksiä pääsihteeri Pirkko Mahlamäki Vammaisfoorumi ry Vammaisfoorumi ry. Vammaisjärjestöjen yhteinen ääni 24 kansallisen vammaisjärjestön

Lisätiedot

YK:n vammaissopimus ja itsemääräämisoikeus. Juha-Pekka Konttinen, THL 18.1.2013 Vammaispalvelujen neuvottelupäivät

YK:n vammaissopimus ja itsemääräämisoikeus. Juha-Pekka Konttinen, THL 18.1.2013 Vammaispalvelujen neuvottelupäivät YK:n vammaissopimus ja itsemääräämisoikeus Juha-Pekka Konttinen, THL 18.1.2013 Vammaispalvelujen neuvottelupäivät YK:n vammaissopimus (CRPD) suunnannäyttäjänä CRPD viitoittaa uudenlaista ajattelutapaa

Lisätiedot

Kiitos, että sain tulla mukaan hienoon tapahtumaanne. Päivien teemat: oikeus omiin vahvuuksiin ja haaveista totta, ovat meille kaikille tärkeitä.

Kiitos, että sain tulla mukaan hienoon tapahtumaanne. Päivien teemat: oikeus omiin vahvuuksiin ja haaveista totta, ovat meille kaikille tärkeitä. Peruspalveluministeri Susanna Huovinen LUOTA MUHUN -konferenssi 14.-15.5.2014 Helsinki Congress Paasitorni Järjestäjä Kehitysvamma-alan neuvottelukunta yhdessä alan järjestöjen kanssa Ke 14.5.2014 klo

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto. Osallisuutta ja suvaitsevaisuutta

Kehitysvammaliitto. Osallisuutta ja suvaitsevaisuutta Kehitysvammaliitto Osallisuutta ja suvaitsevaisuutta Me Kehitysvammaliitossa uskomme, että hyvä elämä kuuluu kaikille. Toimimme sen puolesta, että kehitysvammaiset ja muut oppimisessa, ymmärtämisessä ja

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Lapin yliopiston opiskelun ja opetuksen esteettömyyssuunnitelma

Lapin yliopiston opiskelun ja opetuksen esteettömyyssuunnitelma Lapin yliopiston opiskelun ja opetuksen esteettömyyssuunnitelma Sisällys 1. Esteettömyystyön tausta 2. Mitä on esteettömyys 3. Mihin esteettömyydellä pyritään 4. Opiskelun ja opetuksen esteettömyys Oppimisympäristöjen

Lisätiedot

Esteettömyys YK:n vammaissopimuksessa

Esteettömyys YK:n vammaissopimuksessa Esteettömyys YK:n vammaissopimuksessa Rakennusfoorumi, 01.09.2015, Rakennustietosali - Helsinki Henrik Gustafsson, Invalidiliiton lakimies 1 Yleistä ihmis- ja perusoikeuksista Perustavanlaatuisia oikeuksia,

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Perusopetuslaki ja opetussuunnitelman perusteet uudistuivat Koulun toimintakulttuurin muutos Uudistuksessa keskeistä

Lisätiedot

SUOMEN VAMMAISPOLIITTINEN OHJELMA VUOSIKSI 2010 2015

SUOMEN VAMMAISPOLIITTINEN OHJELMA VUOSIKSI 2010 2015 Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2010: 6 selkokieli SUOMEN VAMMAISPOLIITTINEN OHJELMA VUOSIKSI 2010 2015 Oikeus yhdenvertaiseen kohteluun ja tasa-arvoiseen osallistumiseen Helsinki 2011 Selkomukautus:

Lisätiedot

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen

Lisätiedot

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa opetusneuvos Aki Tornberg Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus siirretään sosiaali- ja terveysministeriöstä

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Asumisen lähipalvelujen kehittämisen teemapäivä Yhteistyöseminaari, Kongressihotelli Linnasmäki Turku 16.11.2012 Jaana Huhta, STM Näkökulmia palvelujen kehittämiseen

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä

Lisätiedot

Saavutettavuus ja esteettömyys opetuksessa ja oppimisessa

Saavutettavuus ja esteettömyys opetuksessa ja oppimisessa Saavutettavuus ja esteettömyys opetuksessa ja oppimisessa Johanna Korkeamäki, VTM, tutkija, Kuntoutussäätiö 3.2.2014 1 Oppimisvaikeuksien yleisyys eri koulutusasteilla Itseraportoituja vaikeuksia koulunkäynnissä

Lisätiedot

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry.

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Lähtökohdat Esitelmä perustuu tutkimukseen Ekholm E, Teittinen A. Vammaiset nuoret ja työntekijäkansalaisuus. Osallistumisen esteitä

Lisätiedot

Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009

Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009 Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009 Vammaispalvelulakiin tulee muutoksia 1.9.2009. Lakiin on lisätty säädökset vaikeavammaisille henkilöille järjestettävästä

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki. Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen

Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki. Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen Henkilökohtainen avustaja järjestelmä (Kynnys ry:n laatima määritelmä) Henkilökohtainen avustaja

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Vammaisneuvoston esitykset kaupungin vuoden 2016 talousarvioon. 1. Sosiaali- ja terveystoimi

Vammaisneuvoston esitykset kaupungin vuoden 2016 talousarvioon. 1. Sosiaali- ja terveystoimi Vammaisneuvoston esitykset kaupungin vuoden 2016 talousarvioon 1 Vammaisneuvosto pyytää ko. lautakunnilta vastaukset talousarvioesityksiin. Toimiala valmistelee oman toimialan esitykset. Sivistystoimen

Lisätiedot

VAMMAISTEN HENKILÖIDEN MÄÄRÄ- RAHASIDONNAISTEN PALVELUJEN JA TUKITOIMIEN TOIMINTAOHJE ESPOOSSA Sosiaali- ja terveyslautakunta 20.8.

VAMMAISTEN HENKILÖIDEN MÄÄRÄ- RAHASIDONNAISTEN PALVELUJEN JA TUKITOIMIEN TOIMINTAOHJE ESPOOSSA Sosiaali- ja terveyslautakunta 20.8. VAMMAISTEN HENKILÖIDEN MÄÄRÄ- RAHASIDONNAISTEN PALVELUJEN JA TUKITOIMIEN TOIMINTAOHJE ESPOOSSA Sosiaali- ja terveyslautakunta 20.8.2009 Kumoaa Vammaisten henkilöiden määrärahasidonnaisten palveluiden ja

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 14 LAUSUNTO TOIVOMUSPONNESTA LASTEN OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAISESTA TUNNISTAMISESTA JA TUKI- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2009-2636 Esityslistan asia

Lisätiedot

Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012

Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012 Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012 Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö Säätiö tukee pitkäaikaissairaita/vammaisia lapsia

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Rotia palveluihin, kutia kumppanuuteen - käyttäjäkokemuksen asiantuntemusta vammaispalveluiden hankintaan Rotia-projekti (2011 2013)

Rotia palveluihin, kutia kumppanuuteen - käyttäjäkokemuksen asiantuntemusta vammaispalveluiden hankintaan Rotia-projekti (2011 2013) Rotia palveluihin, kutia kumppanuuteen - käyttäjäkokemuksen asiantuntemusta vammaispalveluiden hankintaan Rotia-projekti (2011 2013) ry toteuttaa, RAY rahoittaa Projektitiimi: Tiina Lappalainen projektipäällikkö,

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNGIN VAMMAISPALVELULAIN MUKAISEN HENKILÖKOH- TAISEN AVUN OHJEET 1.1.2015 ALKAEN

SASTAMALAN KAUPUNGIN VAMMAISPALVELULAIN MUKAISEN HENKILÖKOH- TAISEN AVUN OHJEET 1.1.2015 ALKAEN SASTAMALAN KAUPUNGIN VAMMAISPALVELULAIN MUKAISEN HENKILÖKOH- TAISEN AVUN OHJEET 1.1.2015 ALKAEN 1. Kenelle henkilökohtaista apua myönnetään 1.1 Vaikeavammainen henkilö Henkilökohtaista apua myönnettäessä

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta

Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta Lakimies Mika Välimaa 13.5.2014, Turku Kynnys ry Säädökset Vammaispalvelulaki (8-8 d, 3 a ) subjektiivinen oikeus palvelusuunnitelma Laki sosiaalihuollon

Lisätiedot

MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET

MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET Merja Karinen lakimies 06052015 OIKEUS SOSIAALITURVAAN JA TERVEYSPALVELUIHIN Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2016-2018

LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2016-2018 LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 216-218 Lausuntopyyntö Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä on perussopimuksensa 13 :n mukaan pyytänyt jäsenkuntien esityksiä

Lisätiedot

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Osaava, Lempäälä 15.4.2014 Lounais-Suomen aluehallintovirasto, Esko Lukkarinen, Opetus- ja kulttuuritoimi-vastuualue 17.4.2014 1 Opiskeluhuollon prosessit ja toimijat

Lisätiedot

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa. 1 Sosiaali- ja terveysalan tutkintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille OSAAMISEN TUNNISTAMINEN LÄHIHOITAJAN AMMATTITAITO - perustuu Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010 ammatillisen

Lisätiedot

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma ja palvelusuunnitelma Ideaalitilanne on, että palvelusuunnitelma ja kuntoutussuunnitelma tukevat toisiaan palvelujen järjestämisessä. Niiden

Lisätiedot

Lainsäädännössä tapahtuu. 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl

Lainsäädännössä tapahtuu. 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl Lainsäädännössä tapahtuu 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl Muutosten aika Taustalla mm. Ajattelutavan muutokset dg tarve Arjen moninaistuminen Toimintaympäristön

Lisätiedot

Asiakas Sukunimi ja etunimi Henkilötunnus. Lääkitys (mihin tarkoitukseen/lääkityksestä vastaava taho)

Asiakas Sukunimi ja etunimi Henkilötunnus. Lääkitys (mihin tarkoitukseen/lääkityksestä vastaava taho) PALVELUSUUNNITELMA Päiväys ja paikka: Asiakas Sukunimi ja etunimi Henkilötunnus Puhelinnumero Lähiomainen Sukunimi ja etunimi Suhde asiakkaaseen Puhelinnumero Muut perheen jäsenet ja lähiverkosto Edunvalvoja

Lisätiedot

Oikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin 2009. Invalidiliitto

Oikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin 2009. Invalidiliitto Oikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin 2009 Invalidiliitto Euroopan unionissa elää 50 miljoonaa vammaista kansalaista. Vammaisten kansalaisten oikeudet ja osallistumismahdollisuudet

Lisätiedot

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Jaana Salminen, johtava puheterapeu3 Helsingin kaupunki, Kehitysvammapoliklinikka jaana.salminen@hel.fi 1 Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Lisätiedot

Puhevammaisten tulkkipalvelut seminaari

Puhevammaisten tulkkipalvelut seminaari Puhevammaisten tulkkipalvelut seminaari Jyväskylän ammattikorkeakoulu 4.12.2007 klo. 12-16 projektipäällikkö Pirkko Jääskeläinen Puhevammaisten tulkkipalvelun oikeus! Kuka on puhevammainen? Miten tulkkipalvelua

Lisätiedot

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09 MAHIS TYÖHÖN Kiinni työelämässä -seminaari Työllistymisen tuet ja palvelut Sari Honkonen ja Arja Pitkänen 11.11.09 1 TYÖLLISTYMISTÄ EDELTÄVÄT PALVELUT Työssäoppiminen on oppilaitoksen järjestämää työpaikalla

Lisätiedot

Uuden sukupolven organisaatio

Uuden sukupolven organisaatio Uuden sukupolven organisaatio Kaupungin palveluorganisaation perusrakenne asiakaslähtöiset ydinprosessit Organisaatiotoimikunta 16.08.2010 Muutosjohtaja Risto Kortelainen Strategiajohtaja Sakari Möttönen

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön. 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl

Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön. 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Muutosten aika Taustalla eri lainsäädäntömuutoksien tarpeisiin Ajattelutapa muutos tarve / dg Arjen ongelmien moninaistuminen

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Miksi puheenvuoro henkilökohtaisesta avusta? Vammaispalvelulain mukainen henkilökohtainen apu voi olla

Lisätiedot

ESPOON VAMMAISASIAMIEHEN KATSAUS VUOSI 2013

ESPOON VAMMAISASIAMIEHEN KATSAUS VUOSI 2013 ESPOON VAMMAISASIAMIEHEN KATSAUS VUOSI 2013 12.3.2014 Vammaisasiamies Sirkku Kiviniitty 2 Sisältö 1. Johdanto 3 2. Vammaisasiamiehen toiminnasta 3 3. Vammaisten henkilöiden elinolot, palvelujen soveltuminen

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Kehittämissuunnittelija Piia Liinamaa 2013 Vammaispalvelulain

Lisätiedot

KVANK/Työn ja päivätoiminnan valiokunta

KVANK/Työn ja päivätoiminnan valiokunta KVANK/Työn ja päivätoiminnan valiokunta Visiotyöryhmä Kehitysvammaisten ihmisten työ- ja päivätoiminnan kehittämisvisio (versio 20.11.2013) Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta 1 Tuettu päätöksenteko

Lisätiedot