Janne Tienari. Kalle Soikkanen. Naisten urakehitys ja suorahakukonsultit

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Janne Tienari. Kalle Soikkanen. Naisten urakehitys ja suorahakukonsultit"

Transkriptio

1 Janne Tienari KTT Janne Tienari toimii organisaatioiden ja johtamisen professorina Helsingin kauppakorkeakoulussa. Kalle Soikkanen Varatuomari Kalle Soikkanen on suorahakuyritys Stanton Chasen osakas, joka on aiemmin työskennellyt 20 vuoden ajan eri pörssiyhtiöissä. Naisten urakehitys ja suorahakukonsultit Tiivistelmä Yritysten ylimmän johdon vahva miesvaltaisuus nousee Suomessa aina välillä julkiseen keskusteluun. Myös suorahakukonsultit eli headhunterit ovat saaneet osansa naisten urakehitystä koskevassa keskustelussa. Esitämme tässä kirjoituksessa hahmotuksen siitä, miten suorahakukonsultit voivat auttaa yritysten päätöksentekijöitä tukemaan naisten urakehitystä. Lisää naisia yritysten johtoon! Yritysten ylimmän johdon vahva miesvaltaisuus nousee Suomessa aina välillä julkiseen keskusteluun. Annu Kotirannan, Anne Kovalaisen ja Petri Rouvisen Elinkeinoelämän valtuuskunnalle tekemän, syksyllä 2007 julkaistun analyysin mukaan naisten johtamat yritykset ovat Suomessa kuitenkin keskimäärin miesten johtamia yrityksiä kannattavampia. Asiassa ei sitä paitsi ole mitään uutta. Hesari uutisoi jo Suomen Asiakastiedon selvityksen, jonka mukaan naisten johtamat suuryritykset ovat selvästi kannattavampia ja vakavaraisempia kuin miesjohtoiset yritykset. Hälyttävää on se, että naisten osuus ei ole Suomessa toimivien yritysten ylimmässä johdossa juurikaan noussut 1990-luvun alun jälkeen. Itse asiassa viime aikoina on ollut jopa havaittavissa takapakkia. Pörssiyhtiöiden hallitukset miehistyvät jälleen, Taloussanomat kertoi Vajaat 50 pörssiyhtiötä on ilmoittanut ehdokkaansa hallitusjäseniksi. Niiden yhtiökokoukset täyttävät reilut 300 hallituspaikkaa. Hallituksiin pyrkivistä ehdokkaista 15 prosenttia on naisia. Osuus on noin prosenttiyksikkö vähemmän kuin vuosi sitten. Yritysten toimitusjohtajista vielä harvempi on Suomessa nainen. Kotirannan, Kovalaisen ja Rouvisen EVAanalyysin yrityksen otoksessa vain 7.6 prosentilla yrityksistä oli toimitusjohtajana nainen. Jotain pitäisi ehkä siis asialle tehdä, jos naiset menestyvät yritysjohdossa hyvin, mutta heidän osuutensa siellä on edelleen suhteettoman pieni. Jorma Ollila: Lisää naisia esimiehiksi, otsikoi Helsingin Sanomat jo Suomen arvostetuin yritysjohtaja oli Hesarin mukaan sitä mieltä, että kansakunnan menestys edellyttää näkökulman laajentamista. Ollila sai asian kuulostamaan varsin itsestäänselvältä: naiset ovat hänen mukaansa voimavara, joka täytyy ottaa tehokkaammin käyttöön. Julkisuudessa on tarjottu monia ratkaisuja naisten osuuden nostamiseksi yritysten ylimmässä johdossa. Yhteiskunnalliset, lainsäädännölliset ratkaisut kuten vaikkapa sukupuoleen perustuvat kiintiöt yksityisten yritysten hallituksissa eivät kuitenkaan ole Suomessa muodissa. Sekä suurimmat poliittiset puolueet että suurin osa yritysten omistajista ja johtajista näyttävät aktiivisesti vastustavan kiintiöihin perustuvia ratkaisuja. Katseet kohdistuvat näin vapaaehtoisiin toimiin yritysten, työyhteisöjen ja yksilöiden tasoilla. 20

2 Suorahakukonsultit eli headhunterit ovat yhä useammin mukana prosessissa kun yritykset etsivät sopivia ehdokkaita johtotehtäviinsä. Konsultit ovat yritysten ulkopuolisia neuvonantajia. He laativat yhdessä asiakkaansa kanssa strategian, jonka avulla tiettyyn tehtävään löydetään pätevä ja sopiva ihminen. Myös suorahakukonsultit ovat saaneet osansa viimeaikaisessa naisten urakehitystä koskevassa julkisessa keskustelussa. Headhuntereiltakin odotetaan käyttäytymisen muutosta, sillä naisten pääsy heidän listoilleen on tähän asti ollut usein vaikeaa, kirjoitti esimerkiksi Tekniikka & Talous Suorahakukonsultteja kohtaan esitetty arvostelu on perustelua. Eräät konsultointiyritykset ovat kuitenkin jo tarttuneet härkää sarvista. Esitämme tässä kirjoituksessa hahmotuksen siitä, miten suorahakukonsultit voivat auttaa asiakasyritystensä päätöksentekijöitä tukemaan naisten urakehitystä. Historian siipien havinaa Toisin kuin joskus kuulee julkisuudessa väitettävän, naisten osuus yritysten johtotehtävissä ei ole Suomessa juurikaan kasvanut viimeisten vuoden aikana, vaikka Suomi edelleen paistattelee esimerkkinä maasta, jossa sukupuolten välinen tasa-arvo on otettu vakavasti. Vielä 1990-luvun alun lama edesauttoi naisten etenemistä, mutta laman jälkeen ei merkittävää kehitystä ole tapahtunut. Suomi on tasa-arvoinen maa, mutta tasa-arvo ei ulotu yritysmaailman huipputehtäviin. EVA-analyysin tuloksia naisten johtamien yritysten kannattavuudesta voi tietenkin tulkita monin eri tavoin. Monet varmasti lukevat niitä kuten me: on nurinkurista ja väärin, että naiset ovat aliedustettuna merkittävissä tehtävissä. Toiset voivat ajatella, että yritysten ylimmässä johdossa nykyisin toimivat naiset ovat poikkeuksellisen päteviä, koska ovat käyneet läpi erityisen kovan mankelin huipulle päästäkseen. Jotkut taas voivat olla sitä mieltä, että asialla ei ole mitään merkitystä. Joka tapauksessa yleistäminen on aina vaarallista: kaikki naiset eivät ole samanlaisia, eivätkä kaikki miehet. Kuitenkin jos nykytilanteen kokee ongelmalliseksi, asian eteen pitää tehdä aktiivisesti töitä. Totuus on se, että Suomen työmarkkinoilla vallitsee osin edelleen vanhakantainen nokkimisen järjestys, joka määrittelee miten miehiin ja naisiin suhtaudutaan organisaatioissa, miten he toimivat työpaikoilla, mitä työtä he tekevät ja miten heidän työpanoksiaan arvostetaan. Suomalainen työelämä on edelleen vahvasti eriytynyt naisten ja miesten töihin ja aloihin. Työelämän eriytyminen eli segregaatio koskee ammattien ja koulutuksen lisäksi eri toimialoja ja palkkarakenteita. Eriytyminen on myös vertikaalista: naiset ja miehet asemoituvat eri tavoin organisaatioiden sisällä. Naisten vähäinen edustus suomalaisten yritysten ylimmässä johdossa johtuu monesta eri tekijästä. Ensimmäinen syy naisten vähäiseen määrään yritysten johtotehtävissä on se, että suomalaisilla on kiinnostava tapa kieltää ja etäännyttää sukupuolen merkitys työelämässä, tyyliin onhan sitä epätasa-arvoa muualla, mutta ei meillä, tai oli sitä ennen, mutta ei ole enää. Tähän liittyy voimakas pätevyysmyytti: sinisilmäinen (ja usein kai vilpitön) luottamus siihen, että kuhunkin johtotehtävään valikoituu ja valitaan aina pätevin henkilö. On kuitenkin vaikea uskoa, että yritysten toimitusjohtajiksi pätevimmistä ihmisistä on Suomessa 92.4 prosenttia miehiä. Toiseksi, totutut käsitykset ja tavat, yhteiskunnalliset rakenteet ja lainsäädäntö ohjaavat naisia edelleen ottamaan miestä enemmän vastuuta perheestä. Koska isät yleensä ansaitsevat perheessä enemmän, he harvoin jäävät isyys- ja perhevapaille. He jäävät harvoin kotiin silloin kun lapsi sairastaa. Karskisti ilmaistuna naiset (potentiaaliset äidit ja kodin hengettäret) voivat työnantajien silmissä olla riskirekrytointi haasteellisiin johtotehtäviin. Kolmanneksi, naisiin ja miehiin liittyy johtajina paljon stereotypioita, joita on hankala nopeasti muuttaa. Suomalaisen stereotypian mukaan naiset ovat hoivaavampia ja ihmisläheisempiä, miehiä jämäkämpiä ja asiakeskeisempiä johtajia. Koska jälkimmäisiä ominaisuuksia arvostetaan Suomessa johtamistyössä enemmän, stereotyypit yleensä kääntyvät naisia vastaan. Usein naisia kohtaa tuplastandardi : naisten tulee vastata miehiseen pätevyyden normiin (olla jämäkkiä), mutta heidän pitää olla myös hyviä naisia eli poiketa miehisestä normista (olla ihmisläheisiä). Naisten on siis samanaikaisesti oltava samanlaisia ja erilaisia kuin miehet. Neljäs syy naisten vähäiseen edustukseen yritysten ylimmässä johdossa on se, että ihmiset ovat ihmisiä. 21

3 Tuttu kaveri on helpompi valita hommiin kuin vähän tuntemattomampi ulkopuolinen, varsinkin jos tuttu muistuttaa itseä. Charlotte Holgersson tutki tätä huippujohtajien valinnoissa Ruotsissa. Keskeinen käsite hänen tutkimuksessaan on homososiaalisuus eli saman sukupuolen edustajien keskinäinen kiinteä vuorovaikutus. Samanlaisilla ihmisillä näyttää synkkaavan, ja tämä synkkaaminen voidaan naamioida pätevyydeksi. Koska yritysjohdon miesvaltaisuudella on Suomessa pitkät ja monimuotoiset perinteet, naisten urakehitys ei etene itsestään. Kaiken kaikkiaan yritysten vapaaehtoisilla toimilla ja sitä kautta suorahakukonsulteilla ja muilla yritysjohdon ulkopuolisilla neuvonantajilla on paljon työsarkaa naisten urakehityksen edistämisessä. Suorahakukonsultit nousevana voimana Suorahakukonsultit eli headhunterit ovat nykyisin mukana yhä useammassa yritysten avainhenkilöiden rekrytointiprosessissa. Suorahaun kansainväliset markkinat (global search industry) ovat kasvaneet parin viime vuosikymmenen aikana yli kolminkertaisiksi luvun alun notkahduksen jälkeen kasvu on ollut huimaa. Kasvu näkyy myös Suomessa. Suorahaun menestys on globaali trendi. Siihen on monia syitä. Päätöksentekijät yrityksissä ja julkisella sektorilla ovat ylipäätänsä oppineet aktiivisesti käyttämään ulkopuolisia neuvonantajia. Suorahaun nousua on kuitenkin edistänyt myös esimerkiksi pääomasijoittajien kasvava merkitys globaalissa taloudessa. Pääomasijoittajat hakevat muutosta niissä yrityksissä, joihin sijoittavat. Muutos tulee uusien kasvojen kautta. Suorahakukonsultit auttavat löytämään näitä uusia kasvoja ja näin viemään läpi sijoittajien hakemia muutoksia. Suorahakukonsultit voivat tukea yrityksen perinteisiä rekrytoinnin keinoja kuten ilmoittelua eri medioissa. Yleensä konsultit kuitenkin ottavat laajan vastuun johonkin tiettyyn tehtävään liittyvästä rekrytoinnista, ilman erillistä ilmoittelua. Suorahaussa verkot heitetään rekrytoivan yrityksen ulkopuolelle. Suorahakuprosessi koostuu eri vaiheista. Ensimmäisessä vaiheessa suorahakukonsultit laativat pitkiä listoja mahdollisista ehdokkaista. He hyödyntävät omia verkostojaan ja tietokantojaan, tiedustelevat ehdokkaiden halukkuutta ja testaavat heidän sopivuuttaan. Toisessa vaiheessa konsultit esittelevät toimeksiantajalleen rajatun määrän ehdokkaita, ja sopivat siitä keitä pyydetään prosessissa jatkoon. Kolmannessa vaiheessa konsultit osallistuvat ehdokkaiden haastattelemiseen sekä toimeksiantajan ja ehdokkaiden välisiin neuvotteluihin. Lopuksi, kun valinta on tehty, konsultit pyrkivät pitämään kirjaa valitun henkilön suorituksista ja kehittymisestä. Liikkeenjohdon konsultoinnin erityispiirteet pätevät myös suorahakukonsultteihin. Kyseessä on immateriaali palvelu, jossa konsultti ja hänen asiakkaansa (eli suorahaun toimeksiantaja) tekevät palvelun ja sen tuloksen yhdessä. Sujuva yhteistyö on merkittävä osa suorahakuprosessin laatua. Suorahaku on siksi luottamukseen perustuvaa toimintaa. Konsultit eivät anna julkisuuteen mitään tietoja yksittäisten asiakkaidensa toimeksiannoista. Prosessiin osallistuneiden, mutta valitsematta jääneiden kandidaattien henkilöllisyys pidetään salassa. Myös tietosuojalainsäädäntö ohjaa suorahakukonsultointia. Kaikista näistä syistä johtuen suorahakukonsultointi voi usein vaikuttaa varsin salamyhkäiseltä toiminnalta. Naisten urakehitys ja suorahakukonsultit: Case Stanton Chase Stanton Chase Internationalin Helsingin toimisto 10 auttaa avaamaan suorahakukonsultoinnin salamyhkäisyyden verhoa suhteessa naisten urakehityksen edistämiseen. Vuonna 2007 nainen valittiin tehtävään 46 prosentissa Stanton Chasen Helsingin toimiston toimeksiannoista. Naisten osuus valituksi tulleista on täällä kasvanut merkittävästi kahden viime vuoden aikana, sillä vielä 2005 valituista oli naisia kuusi prosenttia. Ruotsissa naisia on valituksi tulleista ollut viime vuosina noin 30 prosenttia. Stanton Chasessa on etsitty konkreettisia keinoja siihen, miten suorahakukonsultit voivat edesauttaa naisten urakehitystä. Konsulttien tulee ensinnäkin pitää huoli siitä, että heidän verkostoihinsa ja talentpooleihinsa kuuluu naisia. Erityisesti nuoret miehet ilmoittautuvat nykyisin hyvin aggressiivisesti suora- 22

4 hakukonsulteille. Jotta konsulttien talentpoolit muodostuisivat tasapainoisiksi, heidän tulee oma-aloitteisesti, tietoisesti ja säännöllisin väliajoin täydentää niitä naispuolisilla kandidaateilla. Konsulttien tulee myös laajentaa ja syventää listojaan kuhunkin asiakastoimeksiantoon, ja kasvattaa niissä naisten osuutta. Keskeistä on, että konsulttien listoille kuuluu erilaisia naisia: nuoria lupauksia, nousukiidossa olevia ja kokeneita konkareita. Konsulttien tulee aktiivisesti hakea uusia naisia talentpooleihinsa, seurata vanhojen tuttujen kehitystä ja etsiä heille sopivin väliajoin myös uusia mahdollisuuksia. Suorahaun toimeksiantaja eli asiakas tekee tietenkin rekrytoinnissa aina lopullisen valinnan. Asiakkaan toimiala sekä tehtävä, johon ehdokkaita etsitään, vaikuttavat voimakkaasti konsultointiprosessiin ja sen lopputulokseen. Suomen työmarkkinoiden eriytyminen näkyy asiakkaiden käyttäytymisessä. Vaikka suorahaun toimeksiantajalla (eli konsultin asiakkaalla) on pääsääntöisesti aikapaine sekä pyrkimys suunnata haku omaan toimialaansa, konsultilla on oltava uskallusta ohjata asiakas katsomaan pidemmälle. Toimeksiantajan valintakriteereihin vaikuttaminen on vaikeaa, muttei mahdotonta. Esimerkiksi palvelusektorin taloushallinnosta voi löytyä kompleksisia tehtäväkokonaisuuksia, jotka antavat edellytyksiä liiketoiminnan koko arvoketjun ymmärtämiseen. Tämä edellyttää aktiivista, oma-aloitteista perehtymistä taloushallinnon eri osa-alueisiin. Tällaisissa tehtävissä toimivat naiset voivat muodostua suorahakukonsulteille ja heidän asiakkailleen merkittäväksi uudeksi voimavaraksi johtotehtävien rekrytointiprosesseihin. Vaikka suorahakukonsultit voivat tukea naisten urakehitystä, he ovat vain yksi osa kokonaisuutta. Yritysten päätöksentekijöiden tulee olla avoimia uusille ratkaisuille. Myös yhteispeli konsulttien ja naisehdokkaiden välillä on tärkeätä: konsulttien pitää osata kertoa rekrytointiprosesseista ja naisten pitää osata kysyä. Seuraavaan konsultin soittoon kannattaa vastata kyllä, olen kiinnostunut kuulemaan asiasta enemmän. Koskaan ei kannata sanoa ehkä. Suorahakukonsultittien kannattaa samalla kuitenkin muistaa se historian siipien havina. Voi olla, että naisten ehkä -vastaukset eivät niinkään kuvasta yksilön epävarmuutta, vaan ne voivat perustua aikaisempiin kielteisiin kokemuksiin rekrytointi- tai muista työelämän tilanteista. Konsulttien kannattaa muistaa yritysten ylimmän johdon miesvaltaisuutta Suomessa ylläpitävät tekijät, ja halutessaan pyrkiä vaikuttamaan niihin: Sukupuolen kieltäminen ja pätevyysmyytti. On hyvä pitää mielessä, että mihinkään tehtävään ei voi valita yksiselitteisesti pätevintä ihmistä, vaan valinnoissa on aina mukana subjektiivinen ulottuvuus. Ratkaisevaa on, mitä kriteerejä rekrytoinnille asetetaan ja miten niiden toteutumista mitataan eri ihmisten kohdalla. Totutut käsitykset ja tavat. Konsulttien on mahdoton suoraan vaikuttaa yhteiskunnallisiin kysymyksiin kuten äitiys-, isyys- ja perhevapaisiin ja niiden käyttämiseen. Erilaisiin arvostuksiin voi kuitenkin yrittää vaikuttaa: haetaanko työnarkomaania, jolla joku muu pitää kodista huolen, vai ihmistä, jolla on työ ja muu elämä tasapainossa. Stereotypiat johtamisesta ja johtajista. Kaikki naiset ja kaikki miehet eivät ole samanlaisia, vaikka puheessa on helppo tällaisia stereotypioita heitellä. Naisia ja miehiä tulisi arvioida samojen kriteerien mukaan, eikä naisille tulisi asettaa tuplastandardia. Kaveripiirien merkityksen vähentäminen. Tuttu kaveri tai klooni itsestä ei ole itsestäänselvästi paras valinta johtotehtäviin. Konsultit voivat auttaa päätöksentekijöitä näkemään erilaisuuden ja monimuotoisuuden merkityksen menestyksekkäässä liiketoiminnassa. Myös suorahakukonsulttien asiakkaat voivat tarvittaessa miettiä näitä samoja asioita. Yhtäältä voi olla hyödyllistä kiinnittää huomiota niihin esteisiin, joita naisten luontevalle etenemiselle oman organisaation sisällä on. Vanha klisee siitä, että talo rakennetaan alhaalta ylös, pätee hyvin myös tässä. Rosabeth Moss Kanter ehdottaa klassikkokirjassaan Men and Women of the Corporation, että 40 prosenttia olisi sopiva kriittinen massa, jotta vähemmistöllä (eli yleensä naisilla) olisi mahdollisuus vaikuttaa organisaation kehittymiseen. Toisaalta myös avoimuus talon ulkopuolisia kandidaatteja kohtaan on tärkeätä. Joskus muutoksen on pakko tulla ulkoa. 23

5 Lopuksi: bisneksestä laajempiin kaariin Se, että suorahakukonsultit ovat tiedostaneet oman merkityksensä myös naisten urakehityksen edistämisen näkökulmasta, on merkittävä avaus. Tiedostaminen on avain toimintatapojen muuttamiseen. Koska lainsäädännölliset toimet eivät nykyisin näytä Suomessa olevan muotia naisten urakehityksen tukemisessa, ratkaisujen pitää tapahtua yrityksissä vapaaehtoisesti. Olemme tässä kirjoituksessa korostaneet business case -ajattelua, jonka mukaan naisten tasavertaiset mahdollisuudet nousta yritysten johtotehtäviin on tärkeä ja kannatettava asia siksi, että se on omiaan edesauttamaan yritysten taloudellista menestystä. Asialla on kuitenkin myös laajempi merkitys. Ihmisten välinen tasa-arvo on tärkeä yhteiskunnallinen kysymys. Siinä on lopulta kyse oikeudenmukaisuudesta ja ihmisarvosta. Voidaan ajatella, että on moraalisesti väärin, että toinen sukupuoli jatkuvasti ja järjestelmällisesti sivuutetaan kun tehdään valintoja merkittäviin tehtäviin. Keskustelun arvoinen asia on myös se, onko yritysjohtajien nykyinen työnkuva terve. Onko oikein, että yritysjohtajilta odotetaan koko ajan (yli)pitkiä päiviä ja jatkuvaa valmiutta matkustamiseen. Työtunnit kun eivät suoraan korreloi työn tulosten kanssa. Kenties olisi tarvetta viedä käsitystä hyvästä johtamisesta inhimillisempään ja yhteistoiminnallisempaan suuntaan. Ajatus yritysjohtajista yli-inhimillisinä supersankareina tuntuu jotenkin vanhanaikaiselta. Lopulta on hyvä korostaa myös, että nykyisessä globaalissa taloudessa tasa-arvoiset mahdollisuudet ja oikeudenmukaisuus ei ole vain sukupuolikysymys. Kyse on laajemmin moninaisuudesta ja monimuotoisuudesta. Myös etninen tausta ja ikä ovat usein erottavia tekijöitä sille, kuka valikoituu yritysten ylimpään johtoon. Erilaisuuden merkityksen ymmärtäminen ei siis koske vain sukupuolta. Monimuotoisuutta ja erilaisuutta kannattaa harjoitella, suorahakukonsulttien kanssa tai ilman. Liiketoiminta ei tästä kuitenkaan muutu yhtään vähemmän kansainväliseksi. Lähteitä Garrison, J. (2005) Headhunters and How to Use Them. A Guide for Organizations and Individuals. Lontoo: Profile Books. Gherardi, S. (1995). Gender, Symbolism and Organizational Cultures. Lontoo: SAGE. Holgersson, C. (2003) Rekrytering av företagsledare. En studie i homosocialitet. Tukholma: EFI. Kanter, R.M. (1977) Men and Women of the Corporation. New York: Basic Books. Kinnunen, M. ja Korvajärvi, P. (1996) Työelämän sukupuolistavat käytännöt. Tampere: Vastapaino. Kolehmainen, S. (1999) Naisten ja miesten työt: Työmarkkinoiden segregoituminen Suomessa Tutkimuksia 227. Helsinki: Tilastokeskus. Kolehmainen, S. (2002) Koulutus, sukupuoli ja työnjako. Sosiologia, 3/2002, ss Kotiranta, A., Kovalainen, A. ja Rouvinen, P. (2007) Naisten johtamat yritykset ja kannattavuus. EVA Analyysi No 3. Meriläinen, S. ja Tienari, J. (2007) Kun moninaisuus kohtaa tasa-arvon miten johdetaan? Teoksessa Suomalainen johtaminen puntarissa, toim. Risto Tainio. Helsinki: WSOYPro, ss Tienari, J. ja Ainamo, A. (2004) Liikkeenjohdon konsultoinnin nykykenttä ja historia Suomessa. Työn Tuuli 1/2004, ss Tienari, J., Meriläinen, S. ja Lang, G. (2004) Naiskiintiöt mediassa: ikkuna suomalaiseen työelämän tasa-arvokeskusteluun. Työelämän Tutkimus 2-3/2004, ss Vanhala, S. (2003) Naiset etenevät hitaasti uraputkessa. Hyvinvointikatsaus 4/2003, ss KTT Janne Tienari, Varatuomari Kalle Soikkanen, 24

Johtajien urakehityksen tukeminen TASURI-hankkeessa

Johtajien urakehityksen tukeminen TASURI-hankkeessa Euroopan unionin osarahoittama hanke Johtajien urakehityksen tukeminen TASURI-hankkeessa Eurooppanaisten vierailu STM:n tasa-arvoyksikköön 22.1.2015 Projektipäällikkö Mia Teräsaho, STM TASURI-hanke (Gender

Lisätiedot

Board Professionals Parhaat henkilöt oikeille paikoille sukupuoleen katsomatta

Board Professionals Parhaat henkilöt oikeille paikoille sukupuoleen katsomatta Board Professionals Parhaat henkilöt oikeille paikoille sukupuoleen katsomatta Yhteenvetoraportti 23.10.2009 Anu Valtari Riitta Ahlholm Verkkohaastattelun tavoitteet ja toteutus Verkkohaastattelun tavoitteena

Lisätiedot

Anna tutki: Naisen asema työelämässä

Anna tutki: Naisen asema työelämässä Anna tutki: Naisen asema työelämässä 2 Tutkimuksen tausta ja toteutus Tavoitteena selvittää naisten asemaa työelämässä Tutkimuksen teettäjä Yhtyneet Kuvalehdet Oy / Anna-lehti, toteutus Iro Research Oy

Lisätiedot

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Suvi Heikkinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu NaisUrat-hanke Työn ja yksityiselämän tasapaino 6.5.2014 Väitöskirjatutkimus Pyrkimyksenä on selvittää

Lisätiedot

Nuoret naiset johtamisurille. Ohjelman sisältö ja aikataulu Järjestäjä: Tammer Nova rotaryklubi

Nuoret naiset johtamisurille. Ohjelman sisältö ja aikataulu Järjestäjä: Tammer Nova rotaryklubi Nuoret naiset johtamisurille Ohjelman sisältö ja aikataulu Järjestäjä: Tammer Nova rotaryklubi Johtajuus on Tehtäväkokonaisuus, johon liittyy odotuksia, vastuita ja velvollisuuksia Suhde, jossa on määritelty

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ Tavoitteet: Ymmärtää keskeinen lainsäädäntö sukupuolten välisestä tasa-arvosta organisaation näkökulmasta Ymmärtää sukupuolten välisen tasa-arvon

Lisätiedot

Tasa-arvon tilastoseuranta keskustasolla. Tilastokoulutus Tilastokeskus 8.10.2008 Mika Happonen, VTML

Tasa-arvon tilastoseuranta keskustasolla. Tilastokoulutus Tilastokeskus 8.10.2008 Mika Happonen, VTML Tasa-arvon tilastoseuranta keskustasolla Tilastokoulutus Tilastokeskus 8.10.2008 Mika Happonen, VTML Lähtökohdat Uudistettu tasa-arvolaki (2005) Taustalla EU:n samapalkkaisuus ja tasa-arvodirektiivit naisten

Lisätiedot

Poolian hakijatutkimus 2012

Poolian hakijatutkimus 2012 Poolian hakijatutkimus 2012 Hakijatutkimuksen taustoja ja tietoja Pooliasta Tämän hakijatutkimuksen tarkoituksena on täydentää vuosittaisen palkkatutkimuksemme antamaa kuvaa työnhakijoidemme toiveista

Lisätiedot

Tasa-arvoa ja monimuotoisuutta edistäen

Tasa-arvoa ja monimuotoisuutta edistäen Tasa-arvoa ja monimuotoisuutta edistäen Uskomme, että monimuotoisuus ja ihmisten erilaisuus työyhteisössä lisää organisaation suorituskykyä lyhyellä ja pitkällä tähtäimellä. 1. Päämääränämme on lisätä

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-22. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. PE510.492v01-00 17.4.2013. Luonnos päätöslauselmaesitykseksi Sharon Bowles (PE507.

TARKISTUKSET 1-22. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. PE510.492v01-00 17.4.2013. Luonnos päätöslauselmaesitykseksi Sharon Bowles (PE507. EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Talous- ja raha-asioiden valiokunta 17.4.2013 PE510.492v01-00 TARKISTUKSET 1-22 Sharon Bowles (PE507.945v01-00) sukupuolten tasapuolisesta edustuksesta rahoituspalvelualalla

Lisätiedot

Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto. Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017. Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12.

Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto. Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017. Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12. Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017 Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12.2015 / 18 1 Tasa-arvosuunnitelma vuosille 2016-2017 Tasa-arvotilanteen selvitys

Lisätiedot

Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa

Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa TIEDOTE 1 (5) Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa Työpaikoilla naiset valikoituvat harvemmin esimiestehtäviin ja sellaisiin työnkuviin, jotka mahdollistavat etenemisen

Lisätiedot

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Lehdistötiedote 6.3.2015 Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Naisjohtajien määrässä on ollut havaittavissa hidasta laskua viimeisen

Lisätiedot

Lukiolaisten arvot ja asenteet jatko-opiskelua sekä työelämää kohtaan. Tiivistelmä 2011

Lukiolaisten arvot ja asenteet jatko-opiskelua sekä työelämää kohtaan. Tiivistelmä 2011 Lukiolaisten arvot ja asenteet jatko-opiskelua sekä työelämää kohtaan Tiivistelmä 2011 Tervetuloa tutustumaan lukiolaisten arvoihin ja asenteisiin jatko-opiskelua sekä työelämää kohtaan Lukiolaistutkimus

Lisätiedot

Naisten suuri osuus hallituksissa ei nosta naisten määrää johtoryhmissä

Naisten suuri osuus hallituksissa ei nosta naisten määrää johtoryhmissä Eron suuruusluokka prosenttiyksikköinä Keskuskauppakamarin selvitys 6.3.2014 Naisten suuri osuus hallituksissa ei nosta naisten määrää johtoryhmissä Keskuskauppakamari julkaisi viime marraskuussa selvityksensä

Lisätiedot

EK STTK TYÖSUHDEPÄIVÄ TYÖYHTEISÖN MONINAISUUS VOIMAVARANA

EK STTK TYÖSUHDEPÄIVÄ TYÖYHTEISÖN MONINAISUUS VOIMAVARANA EK STTK TYÖSUHDEPÄIVÄ TYÖYHTEISÖN MONINAISUUS VOIMAVARANA 11.02.2010 johtaja, palvelusektori Toimihenkilöunioni TU ry 2 Työyhteisön moninaisuus Mitä tarkoitamme? Mitä siedämme? Mihin sitoudumme? 3 Monimuotoinen

Lisätiedot

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010 MPS Executive Search Johtajuustutkimus Marraskuu 2010 Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö AddValue Internetkyselynä 1....2010. Tutkimuksen kohderyhmänä oli suomalaista yritysjohtoa

Lisätiedot

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi Prosessikonsultaatio Lähtötilanteessa kumpikaan, ei tilaaja eikä konsultti, tiedä mikä organisaation tilanne oikeasti on. Konsultti ja toimeksiantaja yhdessä tutkivat organisaation tilannetta ja etsivät

Lisätiedot

Johdon mentoripohjainen koulutus- ja valmennusohjelma

Johdon mentoripohjainen koulutus- ja valmennusohjelma Digitaalinen Polku Johdon mentoripohjainen koulutus- ja valmennusohjelma Yritysjohdon tukena Digitaalinen Polku pilottiohjelma alkaa! Kilpailukyky 2014 Digitaalinen Polku 2014 Osallistuminen ja kriteerit

Lisätiedot

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS 1 15.4.2015 Naisten ja miesten tasa-arvo työelämässä Naisten ja miesten tosiasiallisissa oloissa tuntuvia eroja Työelämässä rakenteita, jotka ylläpitävät sukupuolten

Lisätiedot

Omistajuuden ja johtamisen yhteys

Omistajuuden ja johtamisen yhteys Omistajuuden ja johtamisen yhteys Mikko Haapanen Hallituksen pj, Boardman Oy Suunta 2011 seminaari 3.11.2011. Kymenlaakson kauppakamari, RUK Hamina Omistajien asialla - johdon tukena BOARDMAN- PARTNERIT

Lisätiedot

NAISJOHTAJUUS Anne Ojajärvi Esimiestyö ja johtaminen kesä 2011 VOISHAN TÄMÄ HELPOMPAAKIN JOSKUS OLLA TAUSTAA Ensimmäinen naisjohtajan virka mahdollinen naimattomille naisille Suomessa 1863 postiaseman

Lisätiedot

SUKUPUOLI JA TASA-ARVO JOURNALISMISSA. Lapin Letkan media-aineiston analyysi 2008-2011. Pälvi Rantala

SUKUPUOLI JA TASA-ARVO JOURNALISMISSA. Lapin Letkan media-aineiston analyysi 2008-2011. Pälvi Rantala SUKUPUOLI JA TASA-ARVO JOURNALISMISSA Lapin Letkan media-aineiston analyysi 2008-2011 Pälvi Rantala NIINHÄN SEN PITÄISI MENNÄ. JA NIIN SE MYÖS USEIN MENEE VALITETTAVASTI. Työssä ja kaikessa elämässä meidän

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Tasa-arvosuunnitelma 2007 2009. Yliasiamiespäivä 16.10.2007

Tasa-arvosuunnitelma 2007 2009. Yliasiamiespäivä 16.10.2007 Tasa-arvosuunnitelma 2007 2009 Yliasiamiespäivä 16.10.2007 Tasa-arvosuunnitelman rakenne Tasa-arvotilanteen nykytila Henkilöstön rakenne Palkkakartoitus Työn ja perheen yhteensovittaminen Koulutus ja itsensä

Lisätiedot

Mitä monimuotoisuus merkitsee kuntajohtamisessa?

Mitä monimuotoisuus merkitsee kuntajohtamisessa? Mitä monimuotoisuus merkitsee kuntajohtamisessa? Kuntaliiton seminaari Haastava kuntajohtaminen 12.9.2013 Krista Nuutinen, ylitarkastaja 19.9.2013 Krista Nuutinen SISÄLTÖ Tausta: Kartoitus monimuotoisuusjohtamisesta

Lisätiedot

TASA- ARVOSUUNNITELMA

TASA- ARVOSUUNNITELMA TASA- ARVOSUUNNITELMA Kaupunginhallituksen 2.10.2012 165 hyväksymä Haapajärven kaupungin tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvolain 6a.n mukaan tasa-arvosuunnitelma on selvitys työpaikan tasaarvotilanteesta ja

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Kun vain paras rekrytointi on kyllin hyvä.

Kun vain paras rekrytointi on kyllin hyvä. Kun vain paras rekrytointi on kyllin hyvä. Rekrytointi voi tulla kalliiksi ilman luotettavaa kumppania. Onnistuneen ja epäonnistuneen rekrytoinnin ero on taloudellisesti merkittävä. Rekrytointi on kriittinen

Lisätiedot

Monikulttuurisuus ja moninaisuus kasvatuksessa

Monikulttuurisuus ja moninaisuus kasvatuksessa Monikulttuurisuus ja moninaisuus kasvatuksessa EDUCA 2014 Heini Paavola, PkO, EO, KT Kasvatuksen ja koulutuksen keskeinen tavoite on pyrkimys hyvään kasvatukseen ja opetukseen. Millaista on hyvä kasvatus

Lisätiedot

Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu

Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu ASU-vuosiseminaari, Lahti 23.-24.10.2014 Asuntopolitiikka muutoksessa konsortio Hanna Kettunen (sekä Tuula Laukkanen ja Christer Bengs) Konsortion hankkeiden

Lisätiedot

HYVINKÄÄN KAUPUNGIN TASA-ARVOSUUNNITELMA

HYVINKÄÄN KAUPUNGIN TASA-ARVOSUUNNITELMA HYVINKÄÄN KAUPUNGIN TASA-ARVOSUUNNITELMA 2008 2 1. TASA-ARVON EDISTÄMISVELVOITE Tasa-arvolaki tuli voimaan 1.1.1987 (Laki naisten ja miesten välisestä tasaarvosta 8.8.1986/609). Lain tavoitteena on estää

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet 1 Tutkimuksen tavoitteet 1. Selvittää nuorten kiinnostusta johto- ja esimiestehtäviin sekä heidän kokemuksiaan ja näkemyksiään esimiestyöskentelystä. 2. Selvittää nuorten näkemyksiä osaamisen kehittämiseen

Lisätiedot

Tulevaisuuden tekijät ja johtaminen

Tulevaisuuden tekijät ja johtaminen Tulevaisuuden tekijät ja johtaminen Janne Tienari Janne Tienari Professori, Organisaatiot ja johtaminen, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Dosentti, Lappeenrannan teknillinen yliopisto & Maanpuolustuskorkeakoulu

Lisätiedot

Uudenkaupungin kaupungin tasa-arvosuunnitelma. * Yhteisty ötoimikunta 29.11.2006 * Yhteisty ötoimikunta 17.01.2007 * Kaupunginhallitus 05.02.

Uudenkaupungin kaupungin tasa-arvosuunnitelma. * Yhteisty ötoimikunta 29.11.2006 * Yhteisty ötoimikunta 17.01.2007 * Kaupunginhallitus 05.02. 1 Uudenkaupungin kaupungin tasa-arvosuunnitelma * Yhteisty ötoimikunta 29.11.2006 * Yhteisty ötoimikunta 17.01.2007 * Kaupunginhallitus 05.02.2007 1 Johdanto Tasa-arvosuunnitelman laatiminen perustuu lakiin

Lisätiedot

TASA-ARVOLAKI TYÖELÄMÄSSÄ

TASA-ARVOLAKI TYÖELÄMÄSSÄ TASA-ARVOLAKI TYÖELÄMÄSSÄ Koulutus työelämän asiantuntijoille 14.4.2015 Hallitussihteeri Projektipäällikkö Outi Viitamaa-Tervonen Tasa-arvolain syrjintäkiellot työelämässä Terhi Tullkki 15.4.2015 Suomen

Lisätiedot

Kasvun mekanismit - Tutkimustuloksia suomalaisten pk-yritysten kasvun dynamiikasta Hautomot ja Kasvuyrittäjyys -seminaari 23.1.

Kasvun mekanismit - Tutkimustuloksia suomalaisten pk-yritysten kasvun dynamiikasta Hautomot ja Kasvuyrittäjyys -seminaari 23.1. Kasvun mekanismit - Tutkimustuloksia suomalaisten pk-yritysten kasvun dynamiikasta Hautomot ja Kasvuyrittäjyys -seminaari 23.1.2008 Turun kauppakorkeakoulu ja TSE Entre Anne Kovalainen, Jarna Heinonen,

Lisätiedot

KEHITÄMME JA TUOTAMME INNOVATIIVISIA HENKILÖSTÖ- RATKAISUJA, JOTKA AUTTAVAT ASIAKKAITAMME SAAVUTTAMAAN TAVOITTEENSA.

KEHITÄMME JA TUOTAMME INNOVATIIVISIA HENKILÖSTÖ- RATKAISUJA, JOTKA AUTTAVAT ASIAKKAITAMME SAAVUTTAMAAN TAVOITTEENSA. KEHITÄMME JA TUOTAMME INNOVATIIVISIA HENKILÖSTÖ- RATKAISUJA, JOTKA AUTTAVAT ASIAKKAITAMME SAAVUTTAMAAN TAVOITTEENSA. 2 Talous, työelämä ja markkinat muuttuvat nopeammin kuin koskaan. Pääoma ja teknologia

Lisätiedot

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus AALTO PK-JOKO 79 Uuden sukupolven johtamisvalmennus Kenelle PK-JOKO soveltuu? Pienten ja keskisuurten yritysten toimitusjohtajille nykyisille ja tuleville avainhenkilöille tulosyksiköiden johdolle Joilla

Lisätiedot

KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS

KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS Kuntayhtymän tehtävänä on järjestää jäsenkuntien puolesta niiden tarvitsemia päihdehuollon palveluja Tehtävänsä toteuttamiseksi kuntayhtymä ylläpitää Mainiemen kuntoutumiskeskusta

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

PALVELUKULTTUURI KASVUN MOOTTORINA. 16.10.2013 2013 3 Step IT Group / Palvelukulttuuri / Artti Aurasmaa

PALVELUKULTTUURI KASVUN MOOTTORINA. 16.10.2013 2013 3 Step IT Group / Palvelukulttuuri / Artti Aurasmaa PALVELUKULTTUURI KASVUN MOOTTORINA 1 Päivän kolme kysymystä Miksi, miten, mitä? Mitä? Miten? Mitä? 1. Oravanpyörästä ulkoilemaan 2. Työntekijät ensin 3. Arvoista asenteeseen 4. Kasvun Kasvot Miksi? 2 KASVUN

Lisätiedot

Hei me verkostoidutaan Case - Dazzle Oy

Hei me verkostoidutaan Case - Dazzle Oy Hei me verkostoidutaan Case - Dazzle Oy Virkeänä työelämässä! Työhyvinvointia työpaikoille verkostoseminaari Helsinki Congress Paasikivi 29.11.2011 Vesa Auvinen Luovuus- ja tulevaisuusjohtaja, Dazzle Oy

Lisätiedot

Palvelujen saavutettavuus yhdenvertaisuus ja tasa-arvo

Palvelujen saavutettavuus yhdenvertaisuus ja tasa-arvo Palvelujen saavutettavuus yhdenvertaisuus ja tasa-arvo Kalvomateriaali: Sinikka Mustakallio ja Inkeri Tanhua Sukupuolivaikutusten arviointi säädösvalmistelussa opetus- ja kulttuuriministeriössä 14.4.2015

Lisätiedot

Segregaation eri ilmenemismuodot ja sukupuolten palkkaerot

Segregaation eri ilmenemismuodot ja sukupuolten palkkaerot Segregaation eri ilmenemismuodot ja sukupuolten palkkaerot Segregaatio ja sukupuolten väliset palkkaerot tutkimushankkeen päätösseminaari Valkoinen Sali, 25.04.2008 Reija Lilja (yhteistyössä Rita Asplundin,

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

KUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI?

KUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI? KUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI? Aalto University Executive Education Teemu Malmi Professori, AUSB WORKSHOP Alustus: Budjetti ohjaa, kaikki hyvin? Keskustelu pöydissä Yhteenveto Alustus: Miten varmistan,

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Miehet, työelämä ä ja tasa-arvo

Miehet, työelämä ä ja tasa-arvo Miehet, työelämä ä ja tasa-arvo Tasa-arvoaamiainen arvoaamiainen 19.3.2014 Erikoistutkija Tapio Bergholm (kiitokset Antti Saloniemi, Pekka Myrskylä, Noora Järnefelt, Lasse Tarkiainen, Tiina Pensola et

Lisätiedot

TASA-ARVO JA SUKUPUOLI OPPIMATERIAALEISSA

TASA-ARVO JA SUKUPUOLI OPPIMATERIAALEISSA TASA-ARVO JA SUKUPUOLI OPPIMATERIAALEISSA Muistiot 2011:1 1 Opetushallitus ja tekijät Muistiot 2011:1 ISBN 978-952-13-4639-2 (pdf) ISSN-L 1798-8896 ISSN 1798-890X (verkkojulkaisu) Taitto: Sirpa Ropponen

Lisätiedot

ValoDi Valorisation of Diversity Skills Välineitä monimuotoisuustaitojen kehittämiseen. 28.10.2010 YES-seminaari, Vaasa Mari Poikolainen

ValoDi Valorisation of Diversity Skills Välineitä monimuotoisuustaitojen kehittämiseen. 28.10.2010 YES-seminaari, Vaasa Mari Poikolainen ValoDi Valorisation of Diversity Skills Välineitä monimuotoisuustaitojen kehittämiseen 28.10.2010 YES-seminaari, Vaasa Mari Poikolainen ValoDi Valorisation of Diversity Skills Managing diversity...impossible?

Lisätiedot

Kokemuksia Ruuhkavuosiprprojektista. Työn ja yksityiselämän tasapaino-seminaari 6.5.2014 Maria Carlsson, Partner

Kokemuksia Ruuhkavuosiprprojektista. Työn ja yksityiselämän tasapaino-seminaari 6.5.2014 Maria Carlsson, Partner Kokemuksia Ruuhkavuosiprprojektista Työn ja yksityiselämän tasapaino-seminaari 6.5.2014, Partner TOIMISTOSTA Perustettu 1913 Täyden palvelun asianajotoimisto Toimintaa Helsingissä, Tampereella, Pietarissa

Lisätiedot

Tasaarvosuunnittelu. kehittämisen työkaluna. Mari Kupiainen, Julia Evans, Kaisa Kauppinen

Tasaarvosuunnittelu. kehittämisen työkaluna. Mari Kupiainen, Julia Evans, Kaisa Kauppinen Tasaarvosuunnittelu kehittämisen työkaluna Mari Kupiainen, Julia Evans, Kaisa Kauppinen Tutkimuksen tavoite tutkia työpaikkatasolla minkälaisia suoria ja epäsuoria kustannuksia perhevapaista aiheutuu työnantajalle

Lisätiedot

Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Sosiaalista mediaa hyödynnetään yrityksessäni tällä hetkellä Vastaus Lukumäärä Prosentti

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE?

NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE? NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE? Anne Ilvonen innovointipäällikkö, OK-opintokeskus 1 ESITYKSEN RAKENNE 1. Järjestöt lähidemokratian tukena -hanke 2. Nuoret ja verkko(vaikuttaminen)

Lisätiedot

Johtamisen kehittämisverkosto 12.9.2012 Pauli Juuti. Ikäjohtaminen nyt

Johtamisen kehittämisverkosto 12.9.2012 Pauli Juuti. Ikäjohtaminen nyt Johtamisen kehittämisverkosto 12.9.2012 Pauli Juuti Ikäjohtaminen nyt Ikäjohtaminen Ikä kuvaa elämää Kun emme saa elämän monisärmäisestä virtaavuudesta kiinni puhumme iästä ja tämän objektivoinnin kautta

Lisätiedot

Naisten urat - kokemuksia naisten kompetenssien kehittämisestä KTT Minna Hiillos 4.2.2014

Naisten urat - kokemuksia naisten kompetenssien kehittämisestä KTT Minna Hiillos 4.2.2014 Naisten urat - kokemuksia naisten kompetenssien kehittämisestä KTT Minna Hiillos 4.2.2014 February 11, 2014 Aalto University Executive Education 1 Taustaa: kompetenssien kehittämisestä Kolme henkilökohtaista

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio. Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen

Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio. Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen Opetusministeriön asettama työryhmä segregaation purkamiseksi Kokous 18.12.2009 Matematiikan valinnaiset kurssit

Lisätiedot

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi?

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Pauli Forma, Keva Toteuttaneet: Kalle Mäkinen & Tuomo Lähdeniemi, Fountain Park Verkkoaivoriihi, taustatietoa Tavoite: selvittää

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

KANSALAISYHTEISKUNTA KANSALAISTOIMINTA JA KOULUTUS

KANSALAISYHTEISKUNTA KANSALAISTOIMINTA JA KOULUTUS KANSALAISYHTEISKUNTA KANSALAISTOIMINTA JA KOULUTUS Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivät 12.2.2015 Rehtori Tapio Huttula HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULU 1 KANSALAISTOIMINTA PELASTAA MAAN?

Lisätiedot

Nuoret ja johtaminen 2010

Nuoret ja johtaminen 2010 Taloudellinen tiedotustoimisto & T-Media Nuoret ja johtaminen 2010 Laajan tutkimusraportin tiivistelmä Tietoa tutkimuksesta Tutkimuksen aineisto kerättiin sähköposti-informoituna sähköisenä lomakekyselynä

Lisätiedot

Lasku lapsensaannista

Lasku lapsensaannista Lasku lapsensaannista Sami Napari (ETLA) Perhe ja ura tasa-arvosuunnittelun haasteena hankkeen päätösseminaari 31.1.2008 Säätytalo, Helsinki Esityksen rakenne Perhevapaiden kustannukset yritystasolla Maliranta

Lisätiedot

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaamiseen vaikuttavat tekijät työntekijä tiedot, taidot ammatillinen viitekehys/oma

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen 28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA

Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA 2014 Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA Kun koulu loppuu -tutkimuksen toteutus Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää yläkoululaisten ja lukiolaisten tulevaisuuden suunnitelmia,

Lisätiedot

Opitusta avuttomuudesta opittuun avuliaisuuteen

Opitusta avuttomuudesta opittuun avuliaisuuteen Opitusta avuttomuudesta opittuun avuliaisuuteen kommenttipuheenvuoro Marja-Liisa Manka professori M. Seligman Työhyvinvointi Huoli nuorista? noin 8 prosenttia työssä käyvistä 18 29-vuotiaista nuorista

Lisätiedot

Naiset ja miehet Kelan asiakkaina Viekö haikara tasa-arvon?

Naiset ja miehet Kelan asiakkaina Viekö haikara tasa-arvon? Naiset ja miehet Kelan asiakkaina Viekö haikara tasa-arvon? Ulla Hämäläinen Kelan tutkimusosasto 5.6.2012 Tässä esityksessä Esittelen lapsen saannin vaikutusta puolisoiden väliseen tulonjakoon perheen

Lisätiedot

Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR. Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy

Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR. Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy Esitykseni 8.12.2014 Diacor terveyspalvelut Oy osana Suomen suurinta yhteiskunnallista

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Poistetaan naisten ja miesten välinen palkkaero. http://ec.europa.eu/equalpay

Poistetaan naisten ja miesten välinen palkkaero. http://ec.europa.eu/equalpay Poistetaan naisten ja miesten välinen palkkaero Sisällys Mitä sukupuolten palkkaero tarkoittaa? Miksi sukupuolten palkkaerot säilyvät? Mitä EU tekee? Miksi asia on tärkeä? Sukupuolten palkkaero vaikuttaa

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Oikeudelliset kysymykset. Tuottajan etiikka - essee. Ulla Viskari-Perttu

Oikeudelliset kysymykset. Tuottajan etiikka - essee. Ulla Viskari-Perttu Oikeudelliset kysymykset Tuottajan etiikka - essee Ulla Viskari-Perttu Oikeudelliset kysymykset 1/2 Lehtori Juha Iso-Aho Humanistinen ammattikorkeakoulu 2 TUOTTAJAN ETIIKKA Mitä eettisyys merkitsee kulttuurituotannossa?

Lisätiedot

CASE SALLA. Lakisääteisen tasa-arvosuunnitelman päivittäminen

CASE SALLA. Lakisääteisen tasa-arvosuunnitelman päivittäminen CASE SALLA Lakisääteisen tasa-arvosuunnitelman päivittäminen Tiedoksi Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (8.8.1986/609) edellyttää, että kaikkien säännöllisesti yli 30 henkeä työllistävien

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Strateginen työhyvinvointijohtaminen kunta-alalla Pauli Forma Henkilöstöjohtamisen seminaari 9.4.2013 Perustuu Kevan julkaisuun 1/2013 (Pauli Forma,

Lisätiedot

Yksi univormu, monta erilaista suomalaista.

Yksi univormu, monta erilaista suomalaista. Yksi univormu, monta erilaista suomalaista. Tarvitsemme toisiamme. www.mil.fi Itsenäisyyttä puolustaen, tasa-arvoisesti toimien. Puolustusvoimien tehtävänä on paitsi maamme alueiden valvonta ja alueellisen

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

Askel-hanke 09.04.2014 Business-ajattelu ja asiakkaan liiketoimintahaasteiden ymmärtäminen Ilkka Wäck, Faros Group. Huhtikuu.

Askel-hanke 09.04.2014 Business-ajattelu ja asiakkaan liiketoimintahaasteiden ymmärtäminen Ilkka Wäck, Faros Group. Huhtikuu. Askel-hanke 09.04.2014 Business-ajattelu ja asiakkaan liiketoimintahaasteiden ymmärtäminen Ilkka Wäck, Faros Group Huhtikuu Toukokuu Miten ymmärrän asiakkaan liiketoimintahaasteen Miten ratkaisen asiakkaan

Lisätiedot

Mitä on sukupuolivaikutusten arviointi ja miten sitä tehdään? Helsingin kaupunki 27.11.2013 Sinikka Mustakallio WoM Oy www.wom.fi

Mitä on sukupuolivaikutusten arviointi ja miten sitä tehdään? Helsingin kaupunki 27.11.2013 Sinikka Mustakallio WoM Oy www.wom.fi Mitä on sukupuolivaikutusten arviointi ja miten sitä tehdään? Helsingin kaupunki 27.11.2013 Sinikka Mustakallio WoM Oy www.wom.fi Tasa-arvon edistämisen kohteet 1. Henkilöstöpoliittinen tasa-arvo kohteena

Lisätiedot

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt 24.4.2013 Hilkka Myllymäki Hollolan kunta Hyvä mieli on osa työhyvinvointia. Mistä se rakentuu ja kuka siihen voi vaikuttaa? HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöohjelma

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Yhtiökokous 19.4.2011

Yhtiökokous 19.4.2011 Yhtiökokous 19.4.2011 Toimitusjohtajan katsaus Visio Marimekko on maailman arvostetuin kuviosuunnittelija ja yksi kiehtovimmista designbrändeistä. Strategian kulmakivet 1-12/2010 8.2.2011 Marimekon kangaspainon

Lisätiedot