kilpailee laadulla eettisten markkinoiden vaateisiin prosessi ohjaa kehitystä Kuopion yliopisto K-S Lehtipainossa SA 8000 vastaa KVALITA

Transkriptio

1 Inspecta Oy:n asiakaslehti 1 / 2007 KVALITA K-S Lehtipainossa prosessi ohjaa kehitystä SA 8000 vastaa eettisten markkinoiden vaateisiin Kuopion yliopisto kilpailee laadulla 1

2 1/ Pääkirjoitus: Kilpailukykyä laadulla ja humaanisuudella SA 8000 vastaa eettisten markkinoiden vaateisiin Tietofoorumi Varmistajasta tietotaloksi Kolumni: Euroopan mestaruus kolmiottelussa 6 9 Kuopion yliopisto kilpailee laadulla KS-konsernin painot saivat tunnustusta Uutisia Resume 10 Todentamisesta strategiseksi työvälineeksi 4-5 SA 8000 antaa luotettavuutta ja kilpailuetua, summaa tuotepäällikkö Pirjo Fagerström Kuopion yliopiston opetukselle laatusertifikaatti. Keskisuomalainen Oyj:n painotalojen laatutyö sai tunnustusta. 1/2007 JULKAISIJA Inspecta Sertifiointi Oy KATUOSOITE Miestentie 3, Espoo PUHELIN FAX PÄÄTOIMITTAJA Markku Siivonen TOIMITUS JA ULKOASU Locomotiv Helsinki Oy, (09) KANSI Laatupäällikkö Sirpa Suntioinen, Kuopion yliopisto. Kuvaaja Jani Hakala/Pressikuva PAINOPAIKKA Paintek Oy PAPERI MultiArt Silk 200/150 g/m 2 2 SISÄLLYSLUETTELO

3 Kilpailukykyä laadulla ja humaanisuudella Yhteiskunnan ja talouselämän eri sektorit kohtaavat kiihtyvällä vauhdilla kansainvälistyvän toimintaympäristön asettamia vaatimuksia ja haasteita. Perinteisesti laatu, tehokkuus ja uudistumiskyky on koettu yritysten keskeisinä menetystekijöinä. Kaksikymmentä vuotta sitten julkaistiin ensimmäinen versio ISO standardista, josta on tullut laajasti tunnustettu organisaatioiden ja yritysten toiminnan kehittämisen malli, työkalu ammattikielellä sanottuna. Standardin voimatekijöiksi ovat osoittautuneet vahva kansainvälisyys, tunnettuus ja uudistuminen, jotka vastaavat kehittyviä vaatimuksia. Kehitys käynnistyi tuotannollisessa yrityskentässä 90-luvun alussa ja on laajentunut kattamaan yhteiskunnan mitä moninaisimpia toimintoja. Tällä hetkellä laadunhallinnan kehittämisen painopiste on PKT-sektorilla, palvelutoiminnoissa, terveydenhuollossa ja julkishallinnossa. Merkittävänä päänavauksena opetus- ja tutkimustoiminnoissa voidaan pitää tässä Kvalitassa kuvattua Kuopion yliopiston rakentamaa sertifioitua ISO 9001:2000 -laatujärjestelmää. Tämä osoittaa, että myös akateemisessa maailmassa hyvällä johtamisella ja jatkuvalla toiminnan parantamisella uskotaan saavutettavan vahvuuksia kilpailtaessa hyvästä oppilas- ja tutkijakunnasta sekä kansainvälisistä tutkimushankkeista. Yrityskentän globalisoituminen on laajentanut vastuullisuuden käsitettä koskemaan toimintoja maissa, joissa työelämän lainsäädäntö ja pelisäännöt ovat vasta kehityksensä alkuvaiheessa. Yritysten vastuullisuuden ja eettisten toimintaperiaatteiden noudattamiseksi on eri intressiryhmien toimesta kehitetty SA standardi (Social Accountability). Standardin vaatimukset kohdistuvat työelämän humaanien periaatteiden huomioimiseen kehittyvissä maissa tapahtuvassa tuotannossa. Standardiin perustuvan sertifioinnin lähtökohtana on avoimuuteen ja julkisuuteen perustuva raportointi, mikä velvoittaa standardiin sitoutuneet organisaatiot sitoutumaan siinä esitettyjen vaatimusten noudattamiseen. Laadun rinnalle on kilpailutekijäksi ja maineen vahvistajaksi tulossa voimakkaasti myös humaanisuus ja positiivisen kehityksen aikaansaaminen toimintaympäristöstä riippumatta. Inspecta Sertifiointi Oy on ollut mukana kehittämässä edellytyksiä tarjota SA standardiin perustuvaa akkreditoitua maailmanlaajuista sertifiointipalvelua yhteistyössä IQNet -verkoston kanssa. IQNet -yhteistyö mahdollistaa arviointiryhmän vahvistamisen paikallisella asiantuntemuksella useimmissa sertifiointitoimintaan mukaan tulevissa maissa. Laadun rinnalle on kilpailutekijäksi ja maineen vahvistajaksi tulossa humaanisuus ja positiivisen kehityksen aikaansaaminen toimintaympäristöstä riippumatta. Hyvää kevään jatkoa Kvalitan lukijoille! PÄÄKIRJOITUS 3

4 TEKSTI Piko Viitanen KUVAT Riitta Supperi, Exito Imagen Tmi Ensimmäinen IQNet-tuote markkinoille SA 8000 vastaa eettisten markkinoiden vaateisiin Social Accountability 8000 (SA 8000) -standardi ja sen soveltamisohjeet julkaistiin 2000-luvun vaihteessa ja uudistettiin vuonna Standardin laatinut Social Accountability International (SAI) perustettiin vuonna 1997 luomaan yhdessä kansainvälisen asiantuntijaryhmän kanssa standardeja ja järjestelmiä, joiden avulla lisätä yritysten sosiaalista vastuuta ja kehittää työntekijöiden oikeuksia. Inspecta Sertifiointi aloittaa SA sertifioinnit tänä keväänä. Ammattiyhdistysten, ihmisoikeusjärjestöjen, korkeakoulujen, jälleenmyyjien, teollisuuden ja alihankkijoiden sekä konsulttien, taloushallinnon edustajien ja sertifiointiyritysten yhdessä kehittämä SA standardi ja todentamisjärjestelmä on luotettava, kattava ja tehokas työkalu työolosuhteiden asiallisuuden varmistamiseksi. Mahdollisuus todentaa työolojen taso on liiketoiminnan kannalta tärkeää. Eettisten periaatteiden noudattamisen vaatimukset ovat voimistuvia vaikuttimia kuluttajien ja investoijien arvioidessa yrityksiä ja brändejä, tuotepäällikkö Pirjo Fagerström sanoo. Internet on täynnä kansalaisfoorumeja, joissa pohditaan yritysten ja tuotantotapojen vastuullisuutta. Yksittäisenkin kuluttajan tai sijoittajan tekemä havainto moitittavasta toimintatavasta uutisoidaan hetkessä tuhansille ihmisille. Myös lehdistö kiinnittää yhä voimakkaammin huomiota esimerkiksi tuotteissa käytettyjen raaka-aineiden alkuperään. Koko tuotantoketjun jäljitettävyyteen ja toimintatapaan liittyvä avoimuuden vaatimus koskettaa trendinä erityisesti niitä yrityksiä, joiden tuotanto tai alihankinta tapahtuu kehittyvissä maissa. Yritysten on pakko vastata liiketoimintaympäristön asettamiin vaatimuksiin. Syy SA 8000:n lanseeraukseen on markkinoilta tullut kysyntä, tuotepäällikkö Pirjo Fagerström vahvistaa. Ensimmäinen IQNet-tuote Statukseltaan SA 8000 on IQNet (sertifiointielinten kansanvälinen yhteistyöverkosto) palvelutuote. IQNet on maailman suurin kansainvälinen sertifioijien yhteenliittymä, johon kuuluu sertifiointiyrityksiä 37 maasta ympäri maailmaa. SAI vastaa tuotekoulutuksesta ja antaa valtuudet tuotteen käyttöön vain kouluttamilleen sertifiointiyrityksille. IQNet -status varmistaa sen, että arvioinnit suorittaa aina paikalliset olot tunteva ryhmä. Koska kyseessä on myös kehittyvissä maissa tapahtuvan tuotantotoiminnan työolosuhteisiin liittyvä auditointi, tehdään myös varsinainen kenttätyö IQNet -yhteistyössä. Auditointiryhmän kokoonpano suunnitellaan tapauskohtaisesti ja arviointiin osallistuu paikalliset olot hyvin tuntevia arvioijia. Työntekijöiden haastattelut tehdään aina paikallisella kielellä, Fagerström valottaa. Raportointi tapahtuu sekä paikallisella kielellä, että asiakkaan valitsemalla toisella kielellä, esimerkiksi englanniksi. SA 8000 on helposti sisällytettävissä yrityksen olemassa oleviin toimintajärjestelmiin. SA sertifiointi osa kansainvälistä mainetta Merkittävä osa SA sertifikaatin perusolemuksesta muodostuu läpinäkyvyydestä. SA sertifikaatti auttaa 4

5 yritystä vastaamaan kuluttajia ja investoijia askarruttaviin kysymyksiin ja antaa mahdollisuuden tunnistaa ja suosia yrityksiä, jotka ovat sitoutuneet noudattamaan tuotannossaan eettisiä periaatteita. Sertifioitujen yritysten julkinen raportointi SAI:n verkkosivuilla muodostaa hyvän tietokannan kaikille eettisestä tuotannosta kiinnostuneille tahoille, niin kuluttajille, investoijille kuin lehdistöllekin. Ensimmäisinä SA sertifioinnissa ovat hakeneet monet kaupan ketjut, joiden tuotanto tapahtuu Intian ja Kiinan tapaisissa kehittyvissä maissa. Pohjoismaisten yritysten suhteellisen hidas liikkeelle lähtö SA sertifioinnissa perustunee täkäläisen yritystoiminnan muutenkin hyvään kansainvälisen maineeseen, Fagerström arvelee. Hyvämaineisuudesta on tullut uusi kilpailuvaltti siinä kuin laatu-, ympäristö- ja turvallisuustekijöistäkin. SA sertifioinnissa voi vahvistaa eettistä uskottavuuttaan tekemällä sen aiempaa läpinäkyvämmäksi. Yritys ei voi koskaan korostaa liikaa sosiaalista vastuutaan. Vakuuttavuuden lisäksi kunnianhimoinen yritys saattaa prosessin avulla jopa saada innovoitua uusia tuotteita vastaamaan kriittisten kuluttajien vaatimuksiin, Pirjo Fagerström uskoo. Hyvämaineisuudesta on tullut uusi kilpailuvaltti, sanoo Pirjo Fagerström IN BRIEF SA STANDARDIN LIIKETOIMINNALLINEN HYÖTY: Vie yrityksen arvot käytäntöön Vahvistaa yrityksen ja brändin mainetta Helpottaa työntekijöiden rekrytointia, uskollisuutta ja tuottavuutta Auttaa parantamaan alihankkijaverkon johtoa ja sen suorituskykyä KULUTTAJA- JA SIJOITTAJAHYÖTY: Selkeä ja uskottava varmistus eettisiä hankintoja ajatellen Eettisesti tuotettujen tuotteiden ja eettiseen tuotantotapaan sitoutuneiden yritysten tunnistaminen Kattaa laajan valikoiman tuotteita ja laajan maantieteellisen tuotantoalueen 5

6 TEKSTI Piko Viitanen KUVAT Jani Hakala, Pressikuva Kuopion yliopisto kilpailee laadulla Kuopion yliopisto on saanut ensimmäisenä pohjoismaisena yliopistona opetuksen laatujärjestelmälleen kansainvälisen ISO 9001:2000 -standardin mukaisen laatusertifikaatin. Kansainvälisen standardin mukainen laatutyö on osa strategista johtamista kaikilla yliopiston toiminnan tasoilla. Kuopion yliopisto on kansainvälinen, terveys- ja ympäristötieteisiin sekä hyvinvointiosaamiseen profiloitunut tutkimusintensiivinen tiedeyliopisto. Pienen, metropolien ulkopuolella sijaitsevan yliopiston ei kuitenkaan ole helppoa todistaa todellista osaamistaan kansainvälisillä koulutusmarkkinoilla. Opetuksen laatusertifikaatti on yliopistolle merkittävä vahvuus yliopiston kansainvälisten koulutusohjelmien markkinoinnissa. Laatutyö alkoi Kuopion yliopistossa jo 1990-luvulla yliopiston edellisen rehtorin, professori Ossi V. Lindqvistin aloitteesta. Lindqvist toi laatuajattelun Savoon USA:sta. Nykyisen rehtorin, professori Matti Uusituvan ja hallintojohtaja Päivi Nergin toimesta asiaan paneuduttiin uudella intensiteetillä tekemällä strateginen päätös jatkuvan, systemaattisen ja päämäärähakuisen laatukehitysohjelman laatimisesta. Toiminnan jalkauttamiseen palkattiin laatupäällikkö. Olin toiminut jo pitkään Kuopion yliopiston kemian laitoksen analyysipalvelussa, jossa toimitaan läheisessä yhteistyössä lääketeollisuuden kanssa. Laatujärjestelmät olivat siis minulle tuttuja, laatupäällikkö Sirpa Suntioinen kertoo nimityksensä taustoista. Kaikki mukaan omalla tahdillaan Koko organisaation sitouttaminen on Suntioisen mukaan avain onnistumiseen. Kuopion yliopistossa on viisi tiedekuntaa: farmaseuttinen tiedekunta, informaatioteknologian ja kauppatieteiden tiedekunta, luonnontieteiden ja ympäristötieteiden tiedekunta, lääketieteellinen tiedekunta ja yhteiskuntatie- 6

7 Kun yhteisö on sisäistänyt laatuajattelun ja luonut raportointi- ja seurantajärjestelmän, tulee laatutyöstä yhteisön tapa toimia, vakuuttaa Sirpa Suntioinen. teellinen tiedekunta sekä tiedekuntiin rinnastettava biokeskus A. I. Virtanen -instituutti. Laatupäällikön palkkaaminen oman väen parista osoittautui prosessin edetessä hyväksi ratkaisuksi. On hyvä, että laatupäällikkö tuntee talon tavan toimia. Laatujärjestelmää suunniteltaessa pitää osata sopeuttaa uusiutunut toimintatapa vanhaan niin, että sekä henkilökunta että opiskelijat kokevat toimenpiteet hyödyllisiksi, Suntioinen sanoo. Sitouttaminen vaatii aikaa Kukin tiedekunta oli kehittänyt omaa järjestelmäänsä, kirjannut standardejaan ISO 9001:n pohjalta ja sisäiset auditoinnitkin oli aloitettu jo ennen Inspectan ja yliopiston yhteistä suunnittelukokousta. Tilannekartoituksen jälkeen laadittiin aikataulutus, jonka mukaan kaikki toimintayksiköt auditoitiin sekä sisäisesti että Inspectan toimesta kertaalleen syksyyn 2006 mennessä. Työn tuloksena syntyi 50 laatukäsikirjaa, jokaiselle yliopiston yksikölle omansa. Pitkä kypsyttelyaika auttoi Suntioisen mukaan työn suorittamisessa. Tapasin prosessin alkuvaiheessa noin 600 järjestelmän kehittämiseen osallistuvaa henkilöä toimintayksikkökohtaisissa koulutuksissa. Voitaneen sanoa, että jokainen yliopistossa työskentelevä ja opiskeleva on tietoinen laatujärjestelmästämme, Sirpa Suntioinen summaa. Laatupäällikkö myöntää, että yliopiston taholla oli ennen työskentelyn aloittamista pientä epäilyä siitä, riittääkö Inspectan auditoijien osaamistaso monimuotoisen tiedeyhteisön auditointiin. Kysessähän oli pioneerityö, ensimmäisen pohjoismaisen yliopiston sertifiointi. Voin vakuuttaa, että epäilys osoittautui täysin turhaksi, Suntioinen painottaa. Opiskelijat mukana laatutyössä Opiskelijapalautteen kerääminen ja hyödyntäminen opetuksen kehittämisessä on Kuopiossa oleellinen osa opetuksen laatujärjestelmää. Opettajille laatujärjestelmä tuo selkeän toimintakehyksen ja aikaisempaa paremmat mahdollisuudet työn kehittämiseen. Kuopion yliopistossa auditoijakoulutuksen on suorittanut henkilökunnasta 60 henkilöä ja 40 opiskelijaa. Opiskelijoiden toimiminen auditoijina on ainutlaatuista. Opiskelijoille on järjestetty myös vapaavalintainen Laatuajattelun perusteet -opintojakso. Ensimmäinen tavoite saavutettu Kuopion yliopiston laatutyö jatkuu tut- 7

8 Opiskelijoiden toimiminen auditoijina on ainutlaatuista Suntioinen on kysytty vierailija muissa yliopistoissa. kimuksen laadunhallintajärjestelmän kehittämisellä. Lisäksi vuoden 2007 tammikuussa tehtiin ensimmäinen ympäristöauditointi, joka tukee yliopistokampuksen profiloitumista ekokampukseksi. Yhteistyö Inspectan kanssa jatkuu ainakin seuraavat kolme vuotta, joiden aikana saavutetun laatutason pitävyyttä seurataan ja asetetaan uusia laatutavoitteita. Vuonna Kuopion yliopisto on mukana ESMU:ssa eli Euroopan yliopistojen johtamisen benchmarkaus-projektissa. Laatutyö ei lopu koskaan. Kun yhteisö on sisäistänyt laatuajattelun ja luonut raportointi- ja seurantajärjestelmän, tulee laatutyöstä yhteisön tapa toimia, Sirpa Suntioinen sanoo. Laatupäällikkö Suntioinen onkin vieraillut monissa yliopistoissa kertomassa laatuprojektista muidenkin suomalaisten yliopistojen pyrkiessä kohti sertifioitua laatutasoa. IN BRIEF KUOPION YLIOPISTON LAADUNHALLINTAJÄRJESTELMÄ Kuopion yliopiston laatupolitiikkaan kuuluu, että yliopisto ylläpitää sellaista laadunhallintajärjestelmää, johon nojautuen yliopisto voi suorittaa perustehtävänsä jatkuvasti luotettavasti ja korkealaatuisesti kaikilla toiminnan tasoillaan yksilön, yhteiskunnan ja ympäristön tarpeet huomioon ottaen perustaa strategisen johtamisensa ja toimintansa jatkuvan kehittämisen arvi- ointien antaman tuloksen analyyseihin on kansallisesti ja kansainvälisesti arvostettu ja tavoiteltu opiskelu-, työ- ja tutkimusyhteisö sekä yhteistyökumppani edistää henkilökunnan ja opiskelijoiden työhyvinvointia Tutkimus Yliopiston opetus pohjautuu uusimpaan tieteelliseen tutkimukseen Arviointi ja kehittäminen Opettajien ja opiskelijoiden yhdessä suorittama opetustoiminnan jatkuva arviointi on kehittämistoiminnan perusta. LAATUPOLITIIKKA JA LAATUTAVOITTEET ISO 9001:n mukainen laadunhallintajärjestelmä YDINTOIMINNOT Opetus Opetustoiminto on kuvattu yliopiston päälaatukäsikirjassa sekä tiedekuntaja laitoskohtaisissa laatukäsikirjoissa. Opetuksen ulkoinen auditointi alkaa joulukuussa 2005 OPPIMINEN JA OPETUS Suunnittelu Tutkintorakenteen, opetustavoitteiden ja -sisältöjen, opetus- ja oppimismenetelmien sekä aikataulujen suunnittelu Tukitoiminnot Tukitoiminnot auttavat opettajia ja opiskelijoita opetuksen ja opintojen suunnittelussa ja suorittamisessa sekä luovat puitteet sujuvalle ja esteettömälle opiskelulle. Yhteiskunnallinen vuorovaikutus Yliopiston toiminnot vaikuttavat merkittävästi yhteiskunnan hyvinvoinnin edistämiseen Toteutus Oppiminen on opiskelijan omakohtaista työtä. Yliopiston tehtävänä on tukea opiskelua ja tarjota hyvä oppimisympäristö Kullekin prosessille määritelty omistajat, jotka edustavata yliopistoa 360 8

9 KS-Konsernin painot saivat tunnustusta Keskisuomalainen Oyj -konsernin kolme painoa sijaitsevat Jyväskylässä, Kuopiossa ja Pieksämäellä. Vuoden 2006 Sanomalehtien Liiton nelivärilaatukilpailussa kaikki kolme yksikköä, K-S Lehtipaino Jyväskylässä ja Lehtisepät Oy:n painot Kuopiossa ja Pieksämäellä, ylsivät neljän parhaan joukkoon. Pieksämäen paino saavutti lisäksi EFQMkriteerein arvioituna keskisavolaisten yritysten ykköstilan. Laadulla on taustansa. TEKSTI Piko Viitanen KUVA Timo Mustalampi, Keskisuomalainen Sanomalehtipainoissa sertifiointi ei ole kovin yleistä saati että painolla olisi sekä laatu- että ympäristösertifikaatti. Kaikilla kolmella K-S Lehtipainon painotalolla on molemmat ensimmäisenä Suomessa. Osallistuimme tuotantopäällikkö Risto Kihlströmin kanssa 90-luvun lopulla Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö JYKESin laadunvalmentajakoulutukseen, laatupäällikkö Pentti Keiskoski muistelee. Siellä kävi ilmi, ettei yhdelläkään sanomalehtipainolla Suomessa ole laatujärjestelmää. Järjestelmän rakentaminen tuntui aluksi miehistä turhalta byrokratialta, mutta jossain vaiheessa kurssin aikana miehet saivat Keiskosken mukaan valaistuksen. Ymmärsimme kuinka tärkeää prosessin tunnistaminen on yrityksen kehityksen ohjaamisen kannalta. Vuonna 2001 K-S Lehtipaino haki JYKESin konsultoimana EU-rahaa järjestelmän suunnitteluun. Ulkoiseksi auditoijaksi valittiin viiden ehdolla olleen joukosta Inspecta (silloin SFS-Sertifiointi Oy). Inspectan pääarvioijan Tuulikki Lammin kanssa työskentely oli partneriutta parhaimmillaan. Asenne oli ohjaava ja innostava. Työskentely tapahtui hyvässä kehittämisen hengessä. Kesäkuussa 2003 yrityksen Jyväskylän painotalolle myönnettiin sekä laatuettä ympäristösertifikaatti. Kaikki mukaan Alkuun päästyään Keiskoskea ja Kihlströmiä ei sitten pysäyttänyt mikään. Laatujärjestelmien rakennusvaiheessa on tärkeää, että yrityksessä on henkilöitä, jotka jaksavat väsymättä vöyhkätä asiasta, Keiskoski kertoo kaksikon roolista prosessin edistämisessä. Tammikuussa 2004 miehet olivat onnistuneet saamaan hankkeen jatkolle TYKESin rahoituksen. Prosessia vei eteenpäin jyväskyläläinen konsulttiyritys Akilles Oy tavoitteenaan saada sertifiointi kaikille yksiköille. Lopputuloksena kaikilla kolmella yksiköllä on nyt laatu- ja ympäristöjärjestelmät. Nykyään auditoimme painolaitoksiamme ristiin: näin kaikki oppivat toisiltaan ja prosesseihin saadaan lisähappea. Myös seuranta ja raportointi on kaikilla sama. Prosessien tuloksilla on merkittävä painoarvo tuloskortissa. Laatutyö näkyy Keiskosken mukaan selkeimmin toiminnan systematisoitumisessa. Kurinalaisuus, sitoutuminen ja mitattavuus ovat selvästi lisääntyneet. Asiakaspalautteessa saamamme arvosanat liikkuvat hyvän ja kiitettävän välillä. Kai siihen voisi olla tyytyväinen, Keiskoski aprikoi. Ilmaan jää epäilys siitä, että miehellä on vielä tukku uusia tavoitteita mapissaan. Laatupäällikkö Pentti Keiskoski ja tuotantopäällikkö Risto Kihlström ovat tyytyväisiä systemaattiseen prosessiin. 9

10 TEKSTI Piko Viitanen KUVA Sini Pennanen Sertifiointi muuttuu todentamisesta strategiseksi työvälineeksi KUUNTELE KYSY YMMÄRRÄ KEHITÄ IN BRIEF Inspecta Sertifiointi Oy:n vuorovaikutusstrategia / asiakasnäkökulma asiakkaan kuuntelemisen ja ymmärtämisen systematisointi perusjärjestelmien syventäminen valituilla teemoilla osaamisen kehittäminen ennakoivasti verkostoituminen erilaisten ongelmanratkaisijoiden kanssa - Olemme nyt asettamassa koko arviointiprosessin lähtökohtaa uudelle tasolle, pääarvioija Martti Nordling sanoo. Haluamme auttaa asiakkaitamme löytämään prosesseistaan kriittiset kohdat, joihin puuttumalla on mahdollista löytää yritykselle tuotantotehokkuuden lisäksi uusia, tulosta lisääviä menettelymalleja suhteessa markkinoihin. Inspecta Sertifiointi on muokkaamassa kaikkia strategisia osa-alueitaan asentoon, joka innostaa asiakkaita määrittelemään sertifioinnille yleisten tavoitteiden lisäksi täsmätavoitteita. Pyrkimys on yhdessä asiakkaan kanssa tuottaa asiakkaan liiketoiminnan ohjaamiselle hyödyllisiä kohdennettuja arvioita. Tuloksena voi syntyä joko toimialakohtaisia täsmäarviointeja tai yrityskohtaisia teema-arviointeja pohjautuen toimialakohtaisiin täsmästandardeihin. Innostava prosessi Ennen arviointisuunnitelman laatimista esitetään yksi peruskysymys: mitä haluat saada irti arvioinnista? Nordlingin kokemuksen mukaan jokainen asiakas osaa osoittaa yhden tai useamman ongelman, jota organisaatiossa ei ole ehditty tai osattu ratkaista, tai muutostarpeen, jota ei ole osattu hoitaa. Sitä analysoimalla päästään eteenpäin. Kohdennettu arviointi on sekä Inspecta Sertifioinnin arvioijille että asiakasyritykselle innostava prosessi. Parhaimmillaan päästään virheiden korjaamisesta innovaatioihin, jotka muuttavat ajattelutapaa koko yrityksessä. Kun yritykseltä on saatu vastaus peruskysymykseen, tiedämme mitä olemme hakemassa. Osaamme kohdistaa auditoinnin oikein ja määritellä tavoitetason täsmällisemmin, jolloin asiakasyritys hyötyy tuloksesta maksimaalisesti. Suuri haaste auditoijille Inspecta Sertifiointi on kehittämässä omaa struktuuriaan voidakseen vastata asiakkaiden liiketoiminnan muutosvauhtiin. Kysymyksessä ei ole mikään pikaterapia, Nordling painottaa. Uuden oppiminen vie aikaa, tämä koskee niin meitä arvioijina kuin asiakkaitammekin. Todelliseen korjausliikkeeseen johtaa vain prosessin syvällinen analyysi. Inspecta Sertifioinnin omaa johtamisjärjestelmää rakennetaan tukemaan ja luomaan edellytyksiä kohdentamisen onnistumiseksi. Kaikki tietävät, että vaikeinta kehitystyössä on oikeiden kysymysten löytäminen. Inspecta Sertifiointi panostaakin strategiassaan auditoijien koulutuksen monimuotoisuuteen valituilla alueilla, nopeaan uuden hyödyntämiseen ja osaamiseen par excellence, jotta yrityksen edustajat pystyisivät nämä kriittiset kysymykset löytämään. 10

11 TEKSTI Janne Kettunen KUVAT Riitta Supperi, Exito Imagen Tmi Varmistajasta tietotaloksi TIETOFOORUMI Teknillinen korkeakoulu Koulutuskeskus Dipoli Tietotaidon välittäminen avainasemassa Yritysten yksittäisten työntekijöiden tärkeys sekä heidän tietotaitonsa hyödyntäminen nousivat esiin Tietofoorumiseminaarissa Espoon Dipolissa viime syksynä. Tapahtumassa ruodittiin Inspecta Oy:n nykytilaa sekä muutoshalua varmistajasta tietotaloksi tieteentekijöiden näkökulmasta. Yhden päivän ajaksi löi viisaat päänsä yhteen noin 100 tieteen tutkijaa, tiedepäättäjää ja liiketoiminnan kehittäjää. Eri tieteenalojen verkostoitumisen lisäksi Tietofoorumissa rakennettiin nyt ensimmäistä kertaa rajapintaa tiedon tutkimuksen ja yrityselämän välille. Päivän avasi Helsingin kauppakorkeakoulun professori Risto Tainio, joka puhui tiedosta yrityksen menestystekijänä. Hänen mukaansa uudesta tiedosta puhutaan enemmän kuin sitä tuotetaan. Tainio muistutti, ettei tieto ole ihmelääke yrityksen menestymiseen, mutta oikein ymmärrettynä ja tutkittuna yrityksen menestys voi johtaa uuteen tietoon. Blogeja ja bootseja Tietofoorumi-seminaarin osallistujat oli jaettu pienryhmiin, joissa heidän tehtävänään oli lyhyen yritysesittelyn jälkeen pohtia Inspectan nykytilaa ja tulevaisuutta. Parituntisen ideoinnin tuloksena syntyi kasapäin ideoita, niin yrityksen strategisesta linjasta kuin käytännön innovaatioista. Jälkimmäisistä mainiona esimerkkinä oli idea camel boots -blogeista, verkkosivuista, joiden avulla yrityksen työntekijät välittäisivät omaa tietotaitoaan. Useassa ryhmässä korostettiin ennen kaikkea entistäkin asiakaslähtöisemmän toiminnan kehittämistä. Seminaarissa vetäjänä toiminut Inspectan kehitysjohtaja Timo Okkonen oli tyytyväinen päivän aikaansaannoksiin. Pienryhmien monipuolinen palaute toi Inspectalle ajateltavaa ja hyviä ehdotuksia tulevaisuutta varten. Erityisesti yrityksen työntekijöiden tiedon ja osaamisen korostuminen ilahdutti. Päivä toi esiin sen, kuinka tärkeitä työntekijät meillä Inspectassa ovat ja kuinka ratkaisevaa on heidän yhteinen osaamisensa. Saimme loistavia ehdotuksia siitä, kuinka Inspectan ihmiset saadaan esille ja kuinka osaamista voidaan siirtää tehokkaammin asiakkaan suuntaan, kiitteli Okkonen. Ubiikin arjen haasteita Tietofoorumin avainpuhujina toimivat tietojenkäsittelytieteiden tutkija Ilkka Tuomi sekä Taideteollisen korkeakoulun Koulutus- ja kehittämiskeskuksen johtaja Teppo Turkki. Tuomi tarkasteli puheenvuorossaan tietotieteen mennyttä ja tulevaa vuosikymmentä innovatiivisin esimerkein. Aasian maiden murrosta jo parinkymmenen vuoden ajan tutkinut Turkki puhui ubiikista, kaikkialla läsnä olevasta tiedosta, joka on kehittyneen maailman tietoyhteiskuntakehityksen seuraava vaihe. Edelläkävijä tässä asiassa on ollut Japani, jonka ubiikkistrategiassa Turkki kiinnittää huomiota erityisesti sen sosiaaliseen ja yhteiskunnalliseen lähtökohtaan: teknologioita kehitetään nimenomaan tavallisen kuluttajan arjen haasteisiin ja vaatimuksiin. Käytännön esimerkkinä Turkki käytti japanilaista keskivertomarketia, jossa on jo mahdollista hoitaa laskut, liput ja lataukset mobiilin maksamisen avulla. Kokonaisuutena Timo Okkonen piti Tietofoorumi-seminaaria menestyksenä. Mielestäni tapahtuma onnistui loistavasti. Yllätyin siitä, kuinka osallistujat pääsivät niin nopeasti ja taitavasti orientoitumaan Inspectan toimintaan ja haasteisiin, Okkonen summasi. 11

12 KIRJA-ARVOSTELU Toyotan tapaan Toyota Way Jeffrey K. Liker, Readme.fi 2006 Toyotan menestys ei ole tullut sattumalta Kehittämisen ammattilaisena on mahtavaa löytää alalla jaksamisen peruskivet niin selkeästi ja avoimesti esille tuotuna kuin Jeffrey K. Liker on kirjassaan tehnyt. Kirja sisältää yleistä ja monin osin hyvinkin yksityiskohtaista tietoa ja esimerkkejä Toyota tavasta toimia, Toyota Waysta, jonka ehkä tunnetuin osa kulkee tunnuksen TPS (Toyotan tuotantojärjestelmä) nimellä. Toyota ei ole kuitenkaan vain laadun ja tehokkuuden kannalta toisenlainen kuin muut, vaan Toyotan tapa sisältää syvällisen johtamiskulttuurin, ajattelutavan ja filosofian - tavan suhtautua maailmaan ja liiketoiminnan harjoittamiseen. Jeffrey K. Liker on tutkinut Toyotan toimintaa sisältä ja ulkopuolelta 1980-luvulta lähtien. Kirjaa lukiessa tulee usein mieleen, kuinka Toyotalla on varaa julkistaa omia periaatteitaan näinkin kattavasti ja käytännön esimerkein. Vastaus on luettavissa suorasanaisesti kirjasta. Kirjoitettu vaihe on Toyotan jatkuvan kehittämisen kulttuurissa jo menneisyyttä, ja uudet, paremmat toteutukset ovat jo käytössä. Eräs peruste kirjan tekemiselle lienee myös Toyotan vilpitön halu auttaa kokemustensa avulla. Toyotan tavan 14 periaatetta käsitellään kirjassa yksitellen ja kattavin esimerkein. Periaatteet ryhmitellään neljään osaan: 1. Pitkän tähtäimen filosofia päätösten tekeminen pitkän tähtäimen filosofian pohjalta, myös lyhyen tähtäimen taloudellisten tavoitteiden kustannuksella. 2. Oikea prosessi tuottaa oikeat tulokset koko proses- sin pitää olla hallinnassa ja kehittämisen kohteena kaikilla tasoilla ja jatkuvasti. 3. Lisäarvon tuottaminen organisaation ihmisiä ja yhteistyökumppaneita kehittämällä Toyota hakee aitoa periaatteidensa ja johtamisfilosofioidensa ymmärtämistä ja toteuttamista ylimmästä johdosta tehtaan lattialle asti. Johtajien tulee olla esimerkkinä ja toteuttaa periaatteita toiminnassaan. 4. Jatkuva taustaongelmien ratkaiseminen edistää orga- nisaation oppimista Kaiken ydin on oppivan organisaation aikaansaaminen soveltamalla jatkuvaa parantamista (kaizen). Ratkaisut haetaan ongelmien lähteeltä kädet liaten, hyödyntäen kaikkea olemassa olevaa tietoa perusteellisesti harkiten ja konsensusta hakien. Kun päätöksen aika on, se tehdään nopeasti, samoin kuin toimenpiteetkin. Kirja inspiroi miettimään laatujärjestelmien antamia mahdollisuuksia yritysfilosofian toteuttamisessa yrityksen kaikilla tasoilla. Ensin pitää vain olla se filosofia... Markku Kylmänen 12

13 Lainasanat Nordea ottaa ensimmäisenä pohjoismaisena pankkina käyttöön vapaaehtoiset kansainvälisten rahoituslaitosten sosiaalisen vastuun ja ympäristövastuun periaatteet (Equator Principles) projektirahoituksen myöntämisessä. Nämä periaatteet ovat projektirahoitukseen liittyvien sosiaalisten riskien ja ympäristöriskien arvioinnin ja hallinnan mittari rahoitusalalla. Nordea Tilinpäätöstiedote 2006 Laatutyön tärkeys ymmärretään koko yliopistossa, eikä vain hallinnossa. Auditoinnin henki on ollut rakentava ja kannustava, ja ehkä juuri siksi olemme onnistuneet näin hyvin. Arvikkeen käsiteltäviksi tulevat poikkeamat ovat olleet vähäisiä, eivätkä ne ole vaatineet suuria toimenpiteitä. Parhaassa tapauksessa huomatut poikkeamat on jo korjattu ennen kuin Arvikkeelle niistä ehditään edes kertoa, Hyvönen kertoo. Opetuksen arviointi- ja kehittämisneuvosto Arvikkeen opiskelijajäsen, Kuopion yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Ulla Hyvönen, Kuopion Yliopistolehti 1/2007 Miten yhtiön visio, missio ja strategia tukevat laadun merkitystä? Mitkä ovat toiminnan laatujärjestelmät ja sertifioinnit? Entäs palveluntuottajan saamat arviot ja asiakastyytyväisyystutkimusten tulokset? KOLUMNI TIMO OKKONEN Olemmehan kaikki yhtä Katsoin juuri tv-dokumenttia Etiopian suri-kansasta. Kokonaisvaltainen vastuunotto on heille sitä, että jokainen toimii perheensä ja heimonsa hyväksi. Perinteisissä keppitaisteluissa osoitetaan taisteluhalua oman heimon puolesta. Vastuu on toimimista perinteiden mukaisesti. Suri-heimon päällikkö hyväksyy ulkopuolisen tv-seikkailijan tutustumaan heimonsa tapoihin korostaen sitä, että olemme kaikki yhtä. Vierailun lopuksi seikkailija kiittelee päällikköä, ja päällikkö toteaa taas, että meillä kaikilla on kaksi kättä ja yksi vatsa. Olemme siis kaikki yhtä. Surien ajasta olemme edenneet aikaan, jossa etäisyydellä ei ole enää merkitystä. Merenkulku ja lentoliikenne ovat pienentäneet etäisyyksiä maapallolla, kun taas nykyaikainen tavaralogistiikka ja telekommunikaatio ovat käytännössä hävittäneet etäisyyden merkityksen. Tietoisuuttamme siitä, että olisi parempi olla yhtä, ovat lisänneet myös erilaiset vastakkainasettelut sotineen. Kaikesta jo koetusta huolimatta voimme odottaa, että energiasta muodostuu ensimmäinen todella yhteinen tehtävämme. Emme voi enää mieltää energiahaastetta niinkään kysymykseksi, josta keskustellaan, vaan pikemminkin projektiksi, jossa toimimme yhdessä ilmastonmuutosta vastaan. Ilmaston lämmetessä huomaamme elävämme yhdellä ja samalla planeetalla. Tuntuu siltä, että tarvitsemme kaikkina aikoina kaksi haastetta: yhden konkreettisen ja toisen enemmänkin näkemyksiimme liittyvän. Etiopian suri-kansa elää arkeaan ja herkistyy erilaisten uskomusten ja ennusteiden kautta. Samoin elämme arkeamme Suomessa, eli teemme työtä ja pohdimme meille kullekin tärkeitä kehityspolkuja. Yrityselämäänkin tuodaan samasta syystä sekä mitattavia tavoitteita että arvoihin liittyviä painotuksia. Koska elämme samalla maapallolla, nousevat ympäristö ja energia sekä sosiaalinen vastuu kaikkien yritysten agendalle. Kuitenkin vain konkreettisesti siis taloudellisesti menestyvä yritys voi näyttää teoillaan, että olemme kaikki yhtä. Tätä kutsumme yhteiskuntavastuuksi. PhD, MBA, tj Marja-Aarnio Isohanni HS Sunnuntaidebatti vanhustenhoidosta KOLUMNI 13

14 Nimitysuutisia Ehdotukset uusituista ISO ja ISO standardeista ilmestyneet Diplomi-insinööri Erja Elamo on nimitetty Tuotevarmennusyksikköön tuotepäälliköksi. Erja on jo entuudestaan tuttu asiakaskunnalle, sillä hän on toiminut yhtiössämme tuotesertifioinnin palveluksessa 2000-luvun alkupuolella. Erja aloittaa Taas tulossa Laatupidot Paasitornissa! - tiukkaa tosiasiaa laatujohtamisesta Kansainvälisen standardisoimisjärjestön ISO:n tekninen komitea TC 176 seuraa standardien käyttöä voidakseen määrittää, miten standardeja voidaan parantaa entisestään käyttäjien tarpeita ja odotuksia vastaaviksi. Laatustandardeja ISO 9001 ja ISO 9004 uudistetaan parhaillaan. Tavoitteena on, että standardit antavat suuntaviivoja tehokkaille johtamisratkaisuille myös tulevaisuudessa. Uusien versioiden on tavoitteena valmistua vuonna Standardeista ovat ilmestyneet ensimmäiset alustavat englanninkieliset luonnokset (committee draft, CD): ISO/CD 9001 Quality management systems. Requirements ISO/CD 9004 Managing for sustained success. A quality management system approach. Standardin ISO 9001:2009 sisältöön ei ole odotettavissa suuria muutoksia. Sisältöä selkiytetään ja muutetaan käyttäjäystävällisempään muotoon. Myös standardin otsikko säilyy samana. Uudistus on merkittävämpi standardin ISO 9004:2009 kohdalla. Pyrkimyksenä on luoda paremmat yhteydet kansainvälisiin laatujohtamismalleihin ja muiden alueiden, kuten esimerkiksi ympäristön, työturvallisuuden ja tietoturvallisuuden hallintajärjestelmiin. Tällöin myös standardin otsikko muuttuu. - kovan tason kontakteja - mainioita makuelämyksiä - vapaata vuorovaikutusta Uusi aluevaltaus Inspectalle Rikosilmoitusjärjestelmien suunnittelijoiden henkilösertifiointi on vakuutusalan aloitteesta siirtymässä Inspectalle. Turvallisuusasiantuntija Aku Pänkäläinen Finanssialan Keskusliitosta valottaa tilanteen taustoja: VARAA NYT KALENTERISTASI Inspecta-asiakaspäivä Varaudu myös valjastamaan kirjalliset kykysi kiihkeään Kultainen Kynänpätkä -kisaamme! Lisätietoa osallistumisesta postissa pikapuoliin. Vakuutusala on tehnyt tätä henkilösertifiointia yli 20 vuotta. Aika oli kypsä muutokselle ja Suomen Vakuutusyhtiöiden Keskusliitto lähestyi Inspectaa, joka neutraalina, kolmantena osapuolena oli luonteva valinta työn jatkajaksi. Muutosvaiheen kätilön rooli lankesi Aku Pänkäläiselle, sillä hänellä on henkilösertifioinnista ja sen kehittämisestä yli yhdeksän vuoden kokemus Finanssialan Keskusliitossa. Ensimmäiseksi siirtyy rikosilmoitusjärjestelmien suunnittelijoiden sertifiointi. Hakijat valmistautuvat Inspectan järjestämään tenttiin itsenäisesti opiskellen tai valmentavan kurssin käyden. Inspecta määrittelee opiskelumateriaalit ja arvioi tenttien tulokset. Lisäksi hakijat esittävät arvioitavaksi kolme työnäytettä. Työnäyte voi olla esim. jo toteutettu turvajärjestelmä kauppaliikkeelle, ostoskeskukselle tai vastaavalle. Tulevaisuus tuonee Inspectalle enenevässä määrin vastaavanlaista työtä, toteaa Pänkäläinen. Todennäköistä on, että koko turvallisuuskentän henkilösertifiointi jollain aikavälillä halutaan siirtää vakuutusalan ulkopuoliselle taholle. Inspectalla itsellään on aiempaa näyttöä sammutuslaitteistojen suunnittelijoiden henkilösertifioinnista, joten vakuutusalan on ollut helppo vakuuttua Inspectan osaamisesta ja hyvin käynnistynyt yhteistyö rikosilmoitusjärjestelmien suunnittelijoiden henkilösertifioinnissa on uusi sulka hattuun. Lisätietoa aiheesta lehtemme seuraavassa numerossa sekä lähiaikoina myös osoitteessa 14 UUTISIA

15 RESUME Konkurrenskraft med kvalitet och humanism s. 3 att utveckla det egna arbetet. Bland personalen har 60 personer och bland studerandena 40 fått auditerarutbildning. Det är unikt att studerande fungerar som auditerare. Tyngdpunkten i utvecklandet av kvaliteten är för tillfället inom sektorn för små- och medelstora företag, servicefunktionerna, hälsovårdssektorn samt den offentliga förvaltningen. Kvalitetsledningssystemet ISO 9001:2000, som Kuopio Universitet har byggt och certifierat, kan ses som en avsevärd start inom undervisnings- och forskningssektorn. Standarden SA8000 (Social Accountability) har av olika intressegrupper utvecklats för företag som vill följa principerna för ansvarighet och etisk verksamhet. Standardens krav tar fasta på beaktandet av humana principer i arbetslivet i produktionen, som sker i utvecklingsländerna. SA8000 den första IQNetprodukten, som fyller kraven på etisk marknadsföring s. 4-5 Standarden Social Accountability 8000 (SA8000) och dess tillämpningsanvisning utgavs i skiftet av 2000-talet och förnyades år En märkbar del av SA8000 certifikatets grundväsen formas av genomskinlighet. SA8000 certifikatet hjälper företaget att ge svar på kunders och investerarnas frågor samt ger möjlighet att identifiera och föredra företag, som har bundit sig till att följa de etiska principerna i produktionen. Det certifierade företagets offentliga rapportering på SAI:s nätsidor bildar en utmärkt databas för alla, som är intresserade av etisk produktion, såväl för konsumenter, investerare som pressen. Inspecta Sertifiointi påbörjar SA8000 certifieringarna under vårens lopp. Kuopio Universitet konkurrerar med kvalitet s. 6-8 Kuopio har som första universitet i Norden fått ISO 9001:2000 kvalitetscertifikat för undervisningsverksamheten. Kvalitetsarbetet, som baserar sig på den internationella kvalitetsstandarden, är en del av Kuopio Universitets strategiska ledarskap inom universitetets alla delområden. En väsentlig del av undervisningens kvalitetssystem är utvecklandet av undervisningen på basen av studeranderesponsen. Åt lärarna ger kvalitetssystemet en klar referensram för verksamheten samt bättre mjöligheter än tidigare KS-konsernens tryckerier fick erkännande s. 9 Keskisuomalainen Oyj-konsernens tre tryckerier är belägna i Jyväskylä, Kuopio och Pieksämäki. Alla tre enheter, KS-tryckeriet i Jyväskylä och Lehtisepät Oy:s tryckerier i Kuopio och Pieksämäki, kom bland de fyra bästa i kvalitetstävlingen i fyrfärg, som Tidningarnas Förbund ordnade år Tryckeriet i Pieksämäki värderades även med EFQM-kriterier och uppnådde första plats bland företagen i Mellersta Savolax. Vi förstod hur viktigt det är att identifiera processen för att kunna styra utvecklingen av företaget. Certifiering - från verifiering till ett strategiskt arbetsredskap s. 10 Lyssna fråga och förstå utveckla Inspecta Sertifiointi håller på att bearbeta alla sina strategiska delområden till en position, som inspirerar kunderna till att fastställa klart riktade målsättningar förutom de allmänna målsättningarna. Som resultat av detta kan det uppkomma endera riktade värderingar inom olika branscher eller företagsbundna temavärderingar baserade på branschriktade standarder. Från verifierare till informationshus s. 11 Under Tietofoorumiseminariet på Dipoli i Esbo förra hösten, benades ur veteskaplig synvinkel upp Inspecta Oy:s nuvarande tillstånd samt förändringsvilja från verifierare till informationshus. Timo Okkonen, utvecklingsdirektör på Inspecta, fungerade som ledare för seminariet och var mycket nöjd med dagens resultat. Smågruppernas mångsidiga respons gav Inspecta mycket att tänka på samt goda förslag med tanke på framtiden. Speciellt glädjande var betoningen av personalens kunskap och färdigheter. RESUME 15

16 Oivalla Onnistu Sovella Tapaa kollegoita Opi Verkostoidu Koe oppimisen elämyksiä! Me Inspecta Koulutuksessa haluamme vastata asiakkaidemme kasvavaan kysyntään. Siksi tulemme tarjoamaan entistä enemmän toimialakohtaisia koulutusseminaareja sekä yrityskohtaisia, räätälöityjä koulutusja asiantuntijapalveluja. Tervetuloa oppimaan innostavaan ympäristöön! Oivalla Koe ahaa-elämyksiä virikkeellisessä koulutusympäristössä. Opi Kehitä osaamistasi alan parhaiden asiantuntijoiden opastuksella. Sovella Hyödynnä lisääntyvää tietotaitoasi suoraan työelämän käytäntöihin. Tapaa kollegoita Keskustele, haasta tai vaihda mielipiteitä toimialakohtaisissa seminaareissamme. Verkostoidu Paranna kilpailukykyäsi ja saavuta molemminpuolista hyötyä yhteistyöllä. Kysy lisää! Tuula Herold, p , Anne Kankaanpää, p , Inspecta Sertifiointi Oy PL 94, Espoo