PROJEKTISUUNNITELMA Päivitetty
|
|
- Mikko Niemi
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 PROJEKTISUUNNITELMA Päivitetty SISÄLTÖ: 1. Yhteenveto Hankkeen tausta ja tarve Kohderyhmät ja hyödynsaajat Tavoitteet ja arviointi Tulokset Projektin toteutusstrategia Työsuunnitelma Resurssit Talousarvio Sidosryhmät ja yhteistyötahot Seuranta Hankkeen hallinnoijan kuvaus...14 KISÄLLISTÄ OSAAJAKSI Suomen Nuorisoseurojen Liitto PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ Antti Kalliomaa Vernissakatu 8 A, VANTAA (09) ITÄ-SUOMI: Projektityöntekijä Tarja Ärväs Puijonsarventie 36, KUOPIO LÄNSI-SUOMI: Projektityöntekijä Hanna Lyytikäinen Näsilinnankatu 22 A 13, TAMPERE
2 1. Yhteenveto Projektin päämääränä on vahvistaa nuorten sosiaalista osaamista ja aktiivista kansalaisuutta nuorten vapaa-aikaan sijoittuvien ryhmätoimintojen avulla ja tutkia kansalaisjärjestön tarjoamia mahdollisuuksia nuorten osallisuuden vahvistamisessa. Kokeneet, aikuiset järjestötoimijat tukevat nuorten omaehtoista toimintaa, perehdyttävät nuoria kansalais- ja järjestötaitoihin, projektitoimintaan sekä vaikuttamistoimintaan omaa itseään ja omaa elinympäristöä koskevissa asioissa. Projektissa siirretään myös ns. hiljaista tietoa eri sukupolvien välisessä vuorovaikutuksessa ja lisätään nuorisoseuroissa toimivien vapaaehtoisten aikuisten osaamista nuorten omaehtoisen toiminnan tukijoina. Heikompiosaisten ja moniongelmaisten nuorten tueksi kootaan pilottipaikkakunnille ammattiauttajien verkosto, joka tukee paikallisissa seuroissa toimivia nuorten ohjaajia sekä nuoria. Kisällistä osaajaksi -projektissa toteutettavien ryhmätoimintojen avulla vahvistetaan sosiaalisesti nuoria, joilla on vaikeuksia oman elämänhallinnan kanssa, vaikeuksia löytää kehittäviä harrastuksia vapaa-ajalleen ja vaikeuksia kiinnittyä omaan lähiyhteisöönsä. Koulutuksen avulla vahvistetaan paikallisissa nuorisoseuroissa toimivien aikuisten osaamista nuorten osallisuuden tukemiseen. Yhtenä projektin päämääränä on innostaa nuoria löytämään kansalaisjärjestöt toiminnan areenoina ja ottamaan myös vastuuta järjestöjen toiminnan kehittämisestä eikä pelkästään olemaan osallistujina. 2
3 2. Hankkeen tausta ja tarve Kansainvälisissä tutkimuksissa suomalaisten nuorten tiedollinen taso on huippuluokkaa, mutta nuorten osallisuus omaan lähiyhteisöönsä sekä sen kehittämiseen on todella alhainen. Ongelma on nähtävissä kaikkien nuorten, myös tiedollisesti hyvin pärjäävien nuorten osalla. Sosiaalisilta ja tiedollisilta taidoiltaan heikompien nuorten osalta heikko side omaan lähiyhteisöön aiheuttaa usein ongelmien kumuloitumisen. Kouluterveystutkimusten mukaan 90-luvun lama ja sitä seurannut yksilöllistä pärjäämistä korostanut ilmapiiri on lisännyt nuorten huonovointisuutta ja sisäistä eriarvoistumista (Nuorisotutkimusseuran vuosikirja 2001). Vaikka nuorten suuri enemmistö voi hyvin, ongelmia kasaantuu noin kolmannekselle ja erityisen vaikeita noin kymmenennekselle. Nuorten päihteiden käyttö on edelleen nuorten terveydelle ja hyvinvoinnille merkittävä riski. Myös maahanmuuttajaväestön kasv anut osuus on lisähaaste nuorten yhteiskuntaan integroimiselle. Nuorten sosiaalisten ongelmien ja epäterveellisten elämäntapojen tehokkainta ennaltaehkäisyä ja korjaamista on vaihtoehtoisen, nuorta motivoivan toiminnan tarjoaminen. Kansalaisjärjestöt ovat monipuolisten vapaaajanharrastusten tarjoajana ja mahdollistajana tässä avainasemassa. Kisällistä osaajaksi projektissa vahvistetaan nuorten omaa elämänhallintaa, sidettä omaan lähiyhteisöön sekä lisätään nuorten vaikuttamismahdollisuuksia heitä koskevissa asioissa. Projekti luo uusia toimintamalleja, joilla juuri harrastusja kansalaisjärjestöt voivat tukea sosiaalista vahvistamista tarvitsevia, heikossa elämäntilanteessa olevia nuoria. Filosofian tohtori Anu Gretschel on tutkinut väitöstutkimuksessaan nuorten osallisuutta ja sen toteutumista erilaisissa nuorten kasvuoloissa. Gretschelin mukaan nuorten osallisuudessa on kyse ensisijaisesti siitä, että tietyt toiminnot ympäristössä altistetaan nuorten vaikuttamiselle niin, että nuoret kokevat olevansa ja ovat toiminnan toimijoita (subjekteja) ja kokevat myös olevansa pätevässä roolissa ja omistavansa prosessin kaikissa vaiheissa. 3
4 Kisällistä osaajaksi -projektissa haetaan malleja, joilla nostetaan mahdollisimman moni nuori sivustaseuraajan tai asiakkaan roolista kansalaistoimijan rooliin. Gretschelin mukaan osallisuus pitää osata kytkeä arkeen. Hän jakaa osallisuuden prosessit kahteen tasoon. Ensimmäisen tason prosesseja ovat esimerkiksi yhdessä tuotetut teatteriproduktiot, pihanparannusprojektit jne. Toisen tason prosessit ovat astetta vaativampia. Niissä puututaan johonkin toiminnan ytimessä olevaan asiaan ja opitaan yhdessä. Tässä oppimisprosessissa arvioidaan ja muotoillaan uudelleen niitä toiminnan arvoja ja perusoletuksia, joiden varassa toimitaan. Nuorisoseurojen tarjoama yhteisöllinen eri-ikäisten toiminta tarjoaa hyviä mahdollisuuksia sekä ensimmäisen asteen että toisen asteen osallisuuden prosesseihin. Oleellista on perehdyttää nuorten kanssa toimivat vapaaehtoiset aikuiset menetelmiin, joilla osallisuutta kannustetaan. Erityistä ammatillista apua tarvitsevien nuorten tueksi kootaan riittävä asiantuntijaverkosto projektipaikkakunnille. 3. Kohderyhmät ja hyödynsaajat Projektin ensisijaisena kohderyhmänä ovat vuotiaat nuoret, jotka tarvitsevat sosiaalista vahvistamista. Nuoret haetaan hankkeeseen yhteistyössä kunnan, seurakunnan sekä eri järjestöjen kanssa. Nuoret kootaan 6-12 hengen ryhmiin, joissa on mukana moniongelmaisia ja ammattiapua tarvitsevia nuoria sekä sosiaalisilta taidoiltaan paremmin pärjääviä nuoria. Vertaistuen mahdollistamiseksi kaikki nuoret eivät voi olla moniongelmaisia ja useiden ammattiauttajien tukea vaativia nuoria. Tämä siksikin, että nuorisoryhmän lähiohjaajana on koulutettu vapaaehtoinen eikä ammattilainen. Ammattilaiset antavat nuorille joko henkilökohtaista tukea tai ryhmäkohtaista tukea, mutta nuorisoryhmän rinnalla kulkevat aikuiset ovat vapaaehtoisia ohjaajia, valmentajia ja tukihenkilöitä. Projektin toisena kohderyhmänä ovat nuorisoseuroissa toimivat aikuiset, jotka saavat koulutusta ja neuvontaa nuorten toiminnan tukemiseen. 4
5 Nuorisoseuroissa on pitkät perinteet eri-ikäisten yhteistoiminnasta, joten nuorten kanssa yhteistoimintaan halukkaita ja kykeneviä kypsiä aikuisia löytynee helposti. Nuorisoseurantalojen ylläpito, teatteri- ym. kulttuuriproduktiot, kulttuuritilaisuudet ja harrastusryhmät ovat perinteisesti koonneet eri-ikäisiä toimijoita yhteen. Eri sukupolvien vuorovaikutuksessa lapset ja nuoret kasvavat luonnollisella tavalla vastuuseen itsestään ja yhteisöstään. Tätä nuorisoseuroissa olevaa hiljaista tietoa ja sosiaalista pääomaa hyödynnetään tässä hankkeessa. Kolmantena kohderyhmänä on ammattiauttajien verkosto: mm. koulukuraattorit, opinto-ohjaajat, kuntien ja seurakuntien nuorisotoimi, kulttuuritoimi, päihdetyö, mielenterveystyö ja koko terveydenhuollon henkilöstö, työvoimahallinto, poliisi jne. Ammattilaiset saavat työhönsä projektin ryhmätoiminnoista yhden työkalun nuorten auttamiseksi. Ammattiauttajien verkosto on tässä projektissa sekä toimija että edunsaaja. Projektissa toivotaan syntyvän toimintamalleja, joissa voidaan parhaalla tavalla yhdistää ammattiauttajien ja vapaaehtoistoimijoiden työpanos ja löytää näin uudenlaisia tapoja tuottaa hyvinvoinnin palveluja julkishallinnon ja kansalaissektorin yhteistyönä. 4. Tavoitteet ja arviointi Projektilla tavoitellaan kahdenlaisia vaikutuksia: 1) pilottiryhmien toiminnasta syntyviä sosiaalisia vaikutuksia sekä 2) projektin kuluessa kehitettävien toimintamallien ja uusien käytänteiden synnyttämiä toiminnallisia vaikutuksia. Sosiaalisia vaikutuksia ovat muun muassa kohderyhmänuorten: - arjen- ja elämänhallinnan parantuminen, - lisääntynyt osallisuus sekä - kiinnittyminen omaan lähiyhteisöön. Nämä vaikutukset näkyvät paikallisesti nuorten häiriökäyttäytymisen vähentymisenä sekä syrjään vetäytyvien nuorten aktivoitumisena. Nämä 5
6 vaikutukset syntyvät ja näkyvät jo projektin ollessa käynnissä ja niitä arvioidaan projektin edetessä yhdessä ammattilaisverkoston ja projektityöntekijöiden kanssa. Projektin toiminnalliset vaikutukset kohdistuvat kansalaisjärjestökenttään ja erityistä tukea tarvitsevien nuorten kanssa työskentelevien ammattilaisten toimintakenttään. Toiminnalliset vaikutukset kiteytyvät projektin aikana uusiksi toimintamenetelmiksi, -malleiksi ja -käytännöiksi. Nämä vaikutukset näkyvät muun muassa: - järjestötoimijoiden ja ammattilaisten lisääntyvänä yhteistyönä, - vapaaehtoisen kansalaistoiminnan yhdistämisenä osaksi nuorten elämänhallinnan ja osallisuuden tukiverkostoja - nuorten kasvun ja osallisuuden tukemiseen liittyvän osaamisen lisääntymisenä kansalaistoimintakentässä. Projektin vaikutuksia ja tuloksia arvioidaan ohjattuna itsearviointina. Arviointi toteutetaan yhteistyössä Opintokeskus Kansalaisfoorumin kanssa. Opintokeskuksen koulutussuunnittelijat vetävät toimintaprosessien arvioinnin, ja projektin henkilöstö ohjaa seura- ja kohderyhmätasolla tehtävää arviointia. Itsearvioinnissa käydään läpi toiminnan eri tasot tarkoituksena tunnistaa toimintaprosessien vahvuudet ja toisaalta myös parantamista kaipaavat alueet. Prosesseja arvioidaan 1) pilottiseurojen / seuratoimijoiden näkökulmasta, 2) ammattilaisverkostojen ja yhteistyökumppaneiden näkökulmasta sekä 3) kohderyhmänuorten näkökulmasta. Arvioinnilla varmistetaan, että hankkeen tuloksena syntyvät toimintamallit ovat riittävän laadukkaita ja yleistettävissä. Arvioinnissa ei katsota yksinomaan tavoitteiden saavuttamista, vaan pyritään havainnoimaan sitä miksi, miten ja mitä tavoitteiden saavuttamiseksi tehdään. Lisäksi yksittäisiä koulutustilaisuuksia, tapahtumia yms. tilaisuuksia arvioidaan myös osallistujapalautteella. 6
7 5. Tulokset Projektin tuloksena syntyy 1. Toimintamalleja, joilla tuetaan heikon elämänhallinnan omaavien nuorten osallisuutta omaan elämäänsä ja lähiympäristöönsä sekä kannustetaan vaikuttamaan heitä itseään koskevissa asioissa. 2. Nuorten osallisuutta tukevia koulutusohjelmia nuorille ja heidän kanssaan toimiville aikuisille. 3. Toimintamalleja nuorten kanssa toimivien ammattilaisten verkostoitumisesta sekä ammattilaisuuden ja vapaaehtoisen kansalaistoiminnan yhdistämisestä nuorten elämänhallinnan ja osallisuuden tueksi. 4. Malleja kansalaisjärjestön tarjoamista mahdollisuuksista nuorten osallisuuden vahvistamisessa Projektin päätyttyä julkaistaan projektiraportti, johon on koottu projektissa syntyneet hyvät käytännöt. Loppuraporttiin saadaan kuvauksia mm: 1) Miten hyödynnetään kokeneiden, aikuisten järjestötoimijoiden yhteisöllistä kokemusta ja hiljaista tietoa heikon elämänhallinnan omaavien nuorten tueksi 2) Kuvauksia ensimmäisen asteen osallisuusprojekteista 3) Kuvauksia toisen asteen osallisuusprojekteista, joissa keskiössä on kansalaisjärjestön tarjoamat mahdollisuudet nuorten osallisuuden kasvattamisessa 4) Vapaaehtoistoimijoiden ja ammattilaisten yhteistyö nuorten elämänhallinnan lisäämiseksi, uudenlaiset tavat tuottaa hyvinvointiyhteiskunnan palveluja 5) Henkilökohtaisia tarinoita 6) Vaikuttamistoiminnan kokemuksia nuoria koskevissa kunnallisissa asioissa 7
8 Projektin aikana Suomen Nuorisoseurojen Liitto luo kotisivuilleen osion, josta löytyvät hankkeen aikana toteutetut hyvät käytännöt. Sivuja päivitetään jatkuvasti uusilla kuvauksilla onnistuneista nuorten osallisuusprojekteista ja toiminnoista. Kotisivun toivotaan kannustavan nuorisoseuroja sekä muita paikallisia yhdistyksiä toimintaan nuorten osallisuuden kasvattamiseksi kansalaisjärjestöjen tarjoamien mahdollisuuksien avulla. 6. Projektin toteutusstrategia Projekti toteutetaan kahdella pilottialueella: Hämeen Nuorisoseurain Liiton ja Satakunnan Nuorisoseurojen Liiton toimialueella, sekä Pohjois-Savon Nuorisoseurojen Liiton ja Pohjois-Karjalan Nuorisoseurojen Liiton toimialueella. Pilottialueilla on haettu kokeiluun nuorisoseuroja, joilla on tarjolla monipuolista toimintaa ja sitoutuneisuutta nuorten oman projektitoiminnan kehittämiseen. Seuroihin perustetaan yhteensä 8 pilottiryhmää (6-12 henk.), jotka toteuttavat oman paikallisen projektinsa seuroista rekrytoitujen vapaaehtoisohjaajien tuella. Pilottiryhmien toiminta perustuu osallisuuteen ja sosiaaliseen vahvistamiseen. Nuoret itse suunnittelevat ja toteuttavat oman toimintansa aikuisten tuella. Nuorten oma projekti voi olla esimerkiksi: nuorisoseurantalon tai piha-alueen kunnostaminen nuorten harrastustarpeita vastaavaksi, nuorisotapahtuman järjestäminen, musiikki- tai teatteriproduktio, kotiaputoiminnan/talkootoiminnan organisoiminen vanhusten tueksi tai yhteistyöhankkeet koulujen kanssa. Nuorisoryhmä voi ottaa projektikseen myös tietyn osion nuorisoseuran toiminnasta, esimerkiksi nettisivujen päivittämisen tai kesäteatterin kahvion pitämisen. Nuorisoseurat tarjoavat useita mahdollisuuksia myös syvällisempään kansalaistoimintaan ja järjestötoimintaan sitoutumiseen (vrt. edellä toisen asteen osallisuus). Ryhmien toiminta dokumentoidaan ja pilottitoiminnan pohjalta luodaan toimintamalli, jolla tuetaan heikon elämänhallinnan omaavien nuorten 8
9 osallisuutta omaan elämäänsä ja lähiympäristöönsä sekä kannustetaan vaikuttamaan heitä itseään koskevissa asioissa. Projektityöntekijät kokoavat kullekin paikkakunnalle ammattilaisverkoston, jonka avulla erityistä tukea tarvitsevat nuoret rekrytoidaan mukaan toimintaan. Ammattilaisverkoston tehtävänä on lisäksi toimia vapaaehtoisten ohjaajien tukena sekä arvioida toiminnan vaikuttavuutta kohderyhmänuorten näkökulmasta. Verkoston kanssa kehitetään toimintamallista myös heidän työtään tukeva työväline. Projektiin osallistuvat vapaaehtoiset koulutetaan toimimaan erityistä tukea tarvitsevien nuorten kanssa ja käyttämään toiminnassa osallisuutta tukevia menetelmiä. Projektin aikana toteutettavat koulutukset dokumentoidaan osaksi kehitettäviä toimintamalleja. 7. Työsuunnitelma Alustavaa työsuunnitelmaa täsmennetään ja päivitetään kolmen kuukauden jaksoissa toiminnan arvioinnin ja suunnittelun yhteydessä Huhtikuu kesäkuu: - projektipäällikkö aloitti työn projektityöntekijöiden rekrytointi - pilottiseurojen valintaprosessi käynnistettiin - taustaselvitysten ja alustavien koulutussuunnitelmien laatiminen - seurannan ja dokumentoinnin suunnittelu 9
10 Heinäkuu syyskuu: - pilottiseurat vahvistivat osallistumisensa hankkeeseen - projektityöntekijät aloittivat työn starttikoulutusten suunnittelu - ammattilaisverkostojen kokoaminen ja ensimmäiset tapaamiset - seurakohtaisten toimintasuunnitelmien laatiminen - vapaaehtoisohjaajien rekrytointi Lokakuu joulukuu: - starttikurssit: Länsi-Suomi ja Itä-Suomi nuorisoryhmien kokoaminen - pilottiryhmien toiminnan käynnistäminen - ammattilaisverkoston toiminnan käynnistäminen - jatkokoulutuksen suunnittelu 2008 Tammi-maaliskuu: - pilottiryhmien omat projektit käynnistyvät - toiminnan dokumentointi ja jatkuva arviointi - vapaaehtoistoimijoiden jatkokoulutus - ammattilaisverkostojen tapaamiset ja työseminaarit Huhtikuu kesäkuu: - pilottiryhmien ensimmäinen toimintakausi päättyy - ensimmäisen toimintakauden kokemuksien analysoiminen - syksyn suunnitelmien täsmentäminen kokemusten ja analyysin pohjalta - pilottiryhmien mahdollinen kesätoiminta (leirit, tapaamiset jne.) - vapaaehtoisten toimijoiden starttikoulutus uusille ohjaajille (vaihtoehtoisesti elo-syyskuussa) 10
11 Heinäkuu syyskuu: - kesälomat (heinäkuu) - pilottiryhmien toiminta jatkuu kesätauon jälkeen elokuussa - toiminnan dokumentointi ja jatkuva arviointi - mahdollisten uusien ryhmien rekrytoiminen - (vapaaehtoisten toimijoiden starttikoulutus uusille) - ammattilaisryhmien tapaamiset Lokakuu joulukuu: - uusien nuorisoryhmien toiminta käynnistyy - nuorisoryhmien omat projektit - vapaaehtoistoimijoiden jatkokoulutus - toiminnan dokumentointi ja jatkuva arviointi Työsuunnitelma vuodelle 2009 laaditaan syksyllä 2008 toteutuneen toiminnan ja analyysien pohjalta. 8. Resurssit Projektiin on palkattu projektipäällikkö ja kaksi projektityöntekijää. Projektipäälliköllä on kokonaisvastuu hankkeen toteuttamisesta. Pilottialueilla työskentelevien projektityöntekijöiden tehtävänä on koordinoida projektia alueellaan valtakunnallisen suunnitelman mukaan. Muita resursseja ovat projektiin sitoutuneiden nuorisoseurojen vapaaehtoistoimijoiden hankkeelle antama osaaminen ja työpanos. Mukana olevilla seuroilla on myös omia toimitiloja, jotka ovat hankkeen käytössä. Lisäksi projektin resursseina hyödynnetään pilottialueina mukana olevien piirijärjestöjen osaamista ja toimitiloja. 11
12 9. Talousarvio Kulut 2008 Projektipäällikön palkka 12 kk sivukuluineen ,00 Projektityöntekijöiden palkka 2 x 12 kk x sivukuluineen ,00 Tilakustannukset alueiden projektityöntekiiöille 5 000,00 Matka- ja toimistokulut ,00 Toimintakulut ,00 Taloushallinto ja projektipäällikön toimitilat 8 000,00 Yhteensä ,00 Tuotot 2008 RAY ,00 Pilottialueiden omarahoitus (tilat) 5 000,00 Omarahoitus (taloushallinto, toimitilat) 8 000,00 Hankkeen nuorisoseurat / kunnat 6 000,00 Muu projektirahoitus ,00 Yhteensä ,00 Vuoden 2009 talousarvio on suurusluokaltaan samaa tasoa kuin vuoden 2008 arvio. Syksyllä 2009 toiminnan painopiste on tulosten ja vaikuttavuuden arvioinnissa ja toimintamallien kokoamisessa, mikä vaikuttaa jonkin verran myös talousarvion painotuksiin. Talousarvio laaditaan työsuunnitelman laatimisen yhteydessä. Vuodelle 2009 RAY:n rahoitusosuus on , Sidosryhmät ja yhteistyötahot Suomen Nuorisoseurojen Liitto vastaa hankkeen hallinnoinnista. Keskeisimmät sidosryhmät ovat pilottialueiden piirijärjestöt ja paikalliset nuorisoseurat, jotka ovat mukana käytännön kokeilujen toteutuksessa. Piirijärjestöt tukevat hankkeita antaen henkilöstönsä ammatillista osaamista paikallisten hankkeiden suunnitteluun ja paikallisten nuorisoseurojen toimijat ovat hankkeessa mukana vapaaehtoisvoimin. Kokeiluun sitoutuvilla 12
13 paikkakunnilla ensiarvoisen tärkeät sidosryhmät on nuorten ammattiauttajien verkosto. Yhteistyötä hankkeessa toteutettavien koulutusohjelmien suunnittelussa ja toteutuksessa sekä aineistotuotannossa tehdään nuorisoseurojen varhaisnuorisojärjestö Kalevan Nuorten Liiton kanssa sekä Opintokeskus Kansalaisfoorumin kanssa. Pilottimaakunnissa hyödynnetään myös läänien nuoriso-osastojen asiantuntijuutta sekä taloudellista tukea. 11. Seuranta Projektin toteutusta seuraavat ja arvioivat projektin palkattu henkilöstö, valtakunnallinen ohjausryhmä, pilottialueiden ohjausryhmät (Itä-Suomi ja Länsi-Suomi) sekä projektin aikana luotavat ammattilaisverkostot ja toimintaan osallistuvat seuratoimijat. Valtakunnallisen ohjausryhmän tehtävänä on seurata ja ohjata projektin toteutumista laaja-alaisesti niin toiminnallisten kokonaisuuksien kuin hallinnonkin näkökulmista. Pilottialueiden ohjausryhmät keskittyvät toiminnallisten prosessien arviointiin ja ammattilaisten verkostot vastaavasti seuraavat ja arvioivat paikallisia sosiaalisia vaikutuksia. Projektin henkilöstö on säännöllisesti yhteydessä seuratoimijoihin, ammattilaisverkostoon ja yhteistyökumppaneihin ja arvioi yhdessä heidän kanssaan pilottiryhmien toimintaa. Yksittäisten seuratoimijoiden ja ammattilaisten kokemukset toteutetun toiminnan mielekkyydestä ja toimivuudesta ovat avainasemassa, kun luodaan uusia toimintamalleja ja käytänteitä. Myös pilottiryhmiin osallistuvat nuoret arvioivat ryhmissä toteutettavaa toimintaa omalta näkökannaltaan. 13
14 12. Hankkeen hallinnoijan kuvaus Suomen Nuorisoseurojen Liitto (SNL) on 125-vuotias kansalaisjärjestö, johon kuuluu yli henkilöjäsentä, lähes 900 paikallista nuorisoseuraa, 17 piirijärjestöä ja valtakunnallinen keskusliitto. Henkilöjäsenistä puolet on alle 29-vuotiaita nuoria ja neljäsosa alle 16-vuotiaita lapsia. Nuorisoseurojen lasten toimintaa tukee varhaisnuorisojärjestö Kalevan Nuorten Liitto ja sen 15 piirijärjestöä. Nuorisoseurojen Liitto tekee tiivistä yhteistyötä sisältöjen kehittämiseksi Kalevan Nuorten Liiton kanssa sekä perustamansa sivistysliiton, Sivistysliitto Kansalaisfoorumin kanssa. Sivistysliitto ja erityisesti sen ylläpitämä opintokeskus on tärkeä yhteistyökumppani koulutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. SNL on puoluepoliittisesti sitoutumaton kulttuurista nuorisotyötä tekevä perhejärjestö. Viikoittain nuorisoseurojen harrastustoimintaan osallistuu lasta, nuorta ja aikuista. Erilaisia kulttuuritapahtumia seurat järjestävät vuosittain yli ja niihin osallistuu yli miljoona kävijää. Talkootunteja nuorisoseuroissa tehdään 220 henkilötyövuoden verran. Kuuden sadan nuorisoseurantalon verkosto tukee harrastustoimintaa ja monimuotoista asukastoimintaa tarjoten tilat toiminnalle ja luoden yhteisöllisyyttä alueelleen. Seurat ovat mukana paikallisessa kehittämistoiminnassa yhteistyössä kyläseurojen ja muiden järjestöjen kanssa. Nuorisoseuroilla on paljon myös kansainvälisiä kontakteja, vierailuja ulkomaille tehdään vuosittain lähes kaksi sataa ja vastavuoroisesti nuorisoseurat ottavat vastaan ulkomaisia esiintymisryhmiä ja nuoris oryhmiä. Nuorisoseuroissa harrastustoiminta nähdään välineenä kasvuun yksilönä ja yhteisön jäsenenä. Eri- ikäisten yhteistoiminnassa lapsilla ja nuorilla on mahdollisuus kasvaa yhteisvastuuseen, oppia sosiaalisia taitoja ja kehittyä myös erityistaidoissa harrastusten kautta. Toiminnan lähtökohtina ovat suvaitsevaisuus, välittäminen ja kannustaminen. KISÄLLISTÄ OSAAJAKSI Suomen Nuorisoseurojen Liitto PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ Antti Kalliomaa Vernissakatu 8 A, VANTAA (09) ITÄ-SUOMI: Projektityöntekijä Tarja Ärväs Puijonsarventie 36, KUOPIO LÄNSI-SUOMI: Projektityöntekijä Hanna Lyytikäinen Näsilinnankatu 22 A 13, TAMPERE
ARVIOINTISUUNNITELMA
1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet
LisätiedotNUORISOSEURATOIMINNAN PÄÄPERIAATTEET VUOSINA
NUORISOSEURATOIMINNAN PÄÄPERIAATTEET VUOSINA 2019 2021 Hyväksytty Joensuun Nuorisoseurakokouksessa 29. 30.9.2018 Kuvaajatiedot Etu-ja takakannen kuvat, sivu 5: Jussi Kaijankangas Sivut 2 4, sivut 6 7:
LisätiedotAsiakaslähtöisen palvelusuunnitun. Lokakuu 2011, päivitetty Vammaispalveluhanke/Eteva ja Nurmijärven kunta
Asiakaslähtöisen palvelusuunnitun kehittäminen Lokakuu 2011, päivitetty 1.2.2012 Vammaispalveluhanke/Eteva ja Nurmijärven kunta SUUNNITELMA Aika 19.9.2011 31.5.2012 Kumppanit Nurmijärven kunnan vammaispalvelut
LisätiedotAvustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille
Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan
LisätiedotKuntien kulttuuritoiminnasta annettu laki (166/2019)/ Kehittämistehtävä
Kuntien kulttuuritoiminnasta annettu laki (166/2019)/ Kehittämistehtävä Kuntien kulttuuritoimintalain infotilaisuudet Maaliskuu 2019 Kulttuuriasiainneuvos Kirsi Kaunisharju 6 Kehittämistehtävä Opetus-
LisätiedotVISIO. Suomi, jossa jokainen nuori saa, osaa ja haluaa olla mukana, toimia ja vaikuttaa valitsemallaan tavalla.
VISIO Suomi, jossa jokainen nuori saa, osaa ja haluaa olla mukana, toimia ja vaikuttaa valitsemallaan tavalla. MISSIO (TOIMINTA-AJATUS) Nuorten Suomi on palvelujärjestö, joka edistää nuorten toimijuutta
LisätiedotKansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen
Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Valtakunnallinen vertaistoiminnan koulutus 1 Mona Särkelä-Kukko 18.10.2013 1 Sisältö 1. Osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen
LisätiedotSuomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä
LisätiedotNUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE?
NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE? Anne Ilvonen innovointipäällikkö, OK-opintokeskus 1 ESITYKSEN RAKENNE 1. Järjestöt lähidemokratian tukena -hanke 2. Nuoret ja verkko(vaikuttaminen)
LisätiedotMikä on järjestöjen rooli ja tehtävä nuorten hyvinvoinnin edistämisessä?
Mikä on järjestöjen rooli ja tehtävä nuorten hyvinvoinnin edistämisessä? Allianssin strategia Osallisuus Yhdenvertaisuus Nuorisopolitiikasta yleispolitiikkaa Ehkäisevän nuorisotyön painoarvo noussut Allianssi
LisätiedotOpiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava Tuki- ja kummioppilastoiminta
Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava 17.9.2014 Tuki- ja kummioppilastoiminta Vertaistukea alakoulusta toiselle asteelle Alakoulun kummioppilaat ovat 5.-6. luokkalaisia ja toimivat ekaluokkalaisten
LisätiedotRyhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä
Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet
LisätiedotLiite 1. Nuorisotoimi 2015
Nuorisolain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Näiden tavoitteiden
LisätiedotARVIOINTISUUNNITELMA
VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 1 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet 3
LisätiedotErityisesti Isä-projekti Mari Tuomainen 12.6.2013. www.tyynela.fi
Erityisesti Isä-projekti Mari Tuomainen 12.6.2013 www.tyynela.fi 2 Erityisesti Isä-projektin lähtökohdat Verkostoista noussut huoli päihteitä käyttävien isien isyydestä/ isättömistä lapsista Isäkeskeinen
LisätiedotOrganisaation uudistaminen 2011-2012. Keskusseurojen ja KN-piirien kevätkokoukset 2011
Organisaation uudistaminen 2011-2012 Keskusseurojen ja KN-piirien kevätkokoukset 2011 Nykyinen organisaatio Palvelut ja osaaminen Piirijärjestö esim. Keski-Suomen Nuorisoseurain Liitto ry Nuorisoseura
LisätiedotKaikkien osa-alueiden yhteiset laatutekijät
Kaikkien osa-alueiden yhteiset laatutekijät 6.9.20182 Tähtiseura-ohjelman laatutekijät Yhteiset laatutekijät Lapset & nuoret Aikuiset Johtaminen ja hallinto Johtaminen Hallinto Viestintä ja markkinointi
LisätiedotKuinka syntyy hyvä strategia laatutähti nuoren järjestön työkaluna. XX Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät
Kuinka syntyy hyvä strategia laatutähti nuoren järjestön työkaluna XX Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät 9.10.-10.10.2013 Helsinki Music Against Drugs ry Vuonna 2008 Music Against Drugs ry
LisätiedotHankkeen arviointisuunnitelma
1 VERKOTTAJA 2013-2016 Hankkeen arviointisuunnitelma Tiina Saarinen 14.9.2013 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet 3 4 Hankkeen kohderyhmät 3 5 Hankkeessa tavoiteltavat
LisätiedotVerkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava
Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Sosiaaliset verkostot ja vertaistuki q Sosiaaliset verkostot tukevat pienlapsiperheen hyvinvointia q Vertaistuen
LisätiedotKOKEMUSASIANTUNTIJA OPINTOJEN OHJAAJANA
KOKEMUSASIANTUNTIJA OPINTOJEN OHJAAJANA Itsearviolomake ja eri sidosryhmien arviolomake kokemusasiantuntijan toimimisesta opintojen ohjaajana ( kopona ) OPISKELIJA / PROJEKTI YHTEISÖ - OPINNÄYTETYÖN AIHE
LisätiedotSISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011
SISÄLTÖ Vapaaehtoistoiminnan määritelmä Vapaaehtoistoiminta Suomessa Vapaaehtoistoiminnan merkitys RAY:n rahoittamissa järjestöissä Vapaaehtoistoiminnan trendit Vapaaehtoistoiminnan vahvuudet ja heikkoudet,
LisätiedotTukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen
Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia
LisätiedotKansainvälisyys kotona ja kaukana - kansainvälistymisen mahdollisuuksia nuorisotyössä. Elisa Männistö
Kansainvälisyys kotona ja kaukana - kansainvälistymisen mahdollisuuksia nuorisotyössä Elisa Männistö 14.2.2016 Taustaa Nuorisolaki: 1 Tämän lain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä,
LisätiedotRAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet
RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet Museoista hyvinvointia ja terveyttä -ajankohtaisseminaari 28.3.2011 Sari Miettunen, tiimivastaava, RAY Lainsäädäntö Avustusten myöntämisestä on säädetty
LisätiedotPerhekeskus kevätseminaari Marjatta Kekkonen. Erityisasiantuntija Lasten, nuorten ja perheiden palvelut yksikkö, THL
Perhekeskus kevätseminaari 23.5.2018 Marjatta Kekkonen Erityisasiantuntija Lasten, nuorten ja perheiden palvelut yksikkö, THL Mitä perhekeskus tekee? Toimii yhteisöllisenä kohtaamispaikkana, mahdollistaa
LisätiedotYksi elämä -terveystalkoot
Yksi elämä -terveystalkoot Yksi elämä 2012 2017 Yksi elämä -terveystalkoiden tavoitteena on terveempi Suomi! Vuonna 2012 Aivoliitto, Diabetesliitto ja Sydänliitto käynnistivät yhteiset terveystalkoot,
LisätiedotPerusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma
Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma KOULULAISTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA POGOSTAN KOULU 1. TOIMINTA-AJATUS Aamu- ja iltapäivätoiminnalla tarkoitetaan perusopetuslain (19.12.2003/1136)
LisätiedotOpi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki
Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Konferenssi on osaamisen kehittämisen prosessi, jonka tavoitteena on 1. tuoda esille ne osaamiset, joita
LisätiedotMLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa
Perheiden hyvinvoinnin merkitys lapselle MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Marita Viertonen toiminnanjohtaja marita.viertonen@mll.fi p. 044 299 0541 MLL on kaikille avoin poliittisesti
LisätiedotToimintakertomus 2007 (päivitetty 31.3.2008) Kisällistä osaajaksi -projekti Suomen Nuorisoseurojen Liitto
Toimintakertomus 2007 (päivitetty 31.3.2008) Kisällistä osaajaksi -projekti Suomen Nuorisoseurojen Liitto Yleistä Kolmivuotisen Kisällistä osaajaksi -projektin ensimmäisen toimintavuoden alku painottui
LisätiedotVALTAKUNNALLINEN NUORTEN EHKÄISEVÄN KRIISITYÖN HANKE PULINAPAJA
2007 2011 VALTAKUNNALLINEN NUORTEN EHKÄISEVÄN KRIISITYÖN HANKE PULINAPAJA Valtakunnallinen PULINAPAJA -hanke kehittää ehkäisevää kriisityötä perusopetuksen 7. 9. luokkalaisten sekä lukiossa ja ammatillisissa
LisätiedotKONSEPTIMÄÄRITYS YHTEINEN KEITTÖ HANKKEESSA OLEVIEN VIIDEN PILOTIN POHJALTA (YK-konseptimääritys)
YHTEINEN KEITTIÖ HANKKEEN OSAPROJEKTI: KONSEPTIMÄÄRITYS YHTEINEN KEITTÖ HANKKEESSA OLEVIEN VIIDEN PILOTIN POHJALTA (YK-konseptimääritys) PROJEKTISUUNNITELMA 1. PROJEKTIN TAUSTATIEDOT... 3 2. YHTEINEN KEITTIÖ-HANKE
LisätiedotLasten ja perheiden hyvinvointiloikka
Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,
LisätiedotSOKU. Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Rauni Räty
SOKU Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen 2015-2018 Perustiedot Toteuttajat: Lapin AMK Oy, Hyvinvointiala; Osatoteuttajina Meri-Lapin Työhönvalmennussäätiö, Sodankylän
LisätiedotMLL. Tukioppilastoiminta
MLL Tukioppilastoiminta Tukioppilastoiminta on Peruskoulussa toimiva tukijärjestelmä, joka perustuu vertaistuen ajatukseen Tukioppilas on tavallinen, vapaaehtoinen oppilas, joka haluaa toimia kouluyhteisön
LisätiedotOtsolan Kannatusyhdistys ry on porilainen setlementti Toimintamuotoja ovat: Nuorisotyö, Kansalaisopisto ja Mainos Otsola
Otsolan Kannatusyhdistys ry on porilainen setlementti Toimintamuotoja ovat: Nuorisotyö, Kansalaisopisto ja Mainos Otsola Otsolan nuorisotyö järjestää monipuolista ryhmätoimintaa sekä tapahtumia lapsille,
LisätiedotLastensuojelutaustaisen nuoren sosiaalisen pääoman kasvattaminen Hanke Satu Oksman & Anna Lähteenmäki
Lastensuojelutaustaisen nuoren sosiaalisen pääoman kasvattaminen Hanke 2016-2018 Satu Oksman & Anna Lähteenmäki Kuopion seudun nuorisoasunnot ry:n (KSNA) ja Joensuun seudun nuorisoasuntoyhdistys ry:n (Josna)
LisätiedotTUAS - Nuorten tuettu asuminen
TUAS - Nuorten tuettu asuminen Turun Kaupunkilähetys ry. Liisa Love Mitä TUAS toiminta on? Tukea 18 25 -vuotiaille aikuistuville nuorille itsenäisen elämän ja yksin asumisen alkutaipaleella Nuoria tuetaan
LisätiedotYTR:n kansalaistoiminnan teemaverkosto ja lähidemokratian edistäminen
YTR:n kansalaistoiminnan teemaverkosto ja lähidemokratian edistäminen Kylätoiminnan neuvottelupäivät Tampere 16.11.2015 Tauno Linkoranta YTR:n verkostot Tukevat maaseutupoliittisen kokonaisohjelman 2014-2020
LisätiedotAllianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle
Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle 21.4.2016 Allianssin strategia 2021 Allianssi edistää nuorten hyvinvointia Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi
LisätiedotAllianssin. strategia
Allianssin strategia 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan. Olemme poliittisesti
LisätiedotAllianssin. strategia
Allianssin strategia 2021 VISIO 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan.
LisätiedotHakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.
Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä
LisätiedotToimintasuunnitelma vuodelle 2015
NAANTALIN 4H-YHDISTYS Sivu 1 (6) Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 Sisällysluettelo Toiminnan painopistealueet... 2 Toiminnalliset avaintavoitteet... 2 Ryhmätoiminta... 2 Nuorten kurssit ja koulutukset...
LisätiedotPERHEKESKUKSEN KOHTAAMISPAIKAN KRITEERIT. Marjatta Kekkonen Ulla Lindqvist kohtaamispaikan työpajaverkosto Esityksen nimi / Tekijä
PERHEKESKUKSEN KOHTAAMISPAIKAN KRITEERIT Marjatta Kekkonen Ulla Lindqvist kohtaamispaikan työpajaverkosto 2.10.2018 Esityksen nimi / Tekijä 1 Kohtaamispaikka perhekeskuksen palveluverkostossa Kohtaamispaikka
LisätiedotSELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!
SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on vuonna 1920 perustettu kansalaisjärjestö edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia
LisätiedotLapsiystävällinen maakunta? Neuvottelu UNICEFin, maakuntien ja THL:n kesken
Lapsiystävällinen maakunta? Neuvottelu UNICEFin, maakuntien ja THL:n kesken 27.4.17 Miksi olemme täällä tänään? - Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman (LAPE:n) muutoskokonaisuus I: Lapsen oikeuksia
LisätiedotPalvelualueiden palvelulupausten koonnit valmis / / TiK. Kuva 4
Palvelualueiden palvelulupausten koonnit valmis / 170112 / TiK Kuva 4 MEILLÄ LAPSIA KUULLAAN JA HE SAAVAT IKÄTASONSA MUKAISESTI OLLA OSALLISIA ITSEÄÄN KOSKEVISSA ASIOISSA. 1 Lapsi osallistuu oman esiopetussuunnitelmansa
LisätiedotMiten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä?
Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä? Tampere 19.4.2016 Ylitarkastaja Juha Mieskolainen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 29.4.2016 1 EPT:n laatukäsikirja ehkäisevän työn tukena EPT laatukäsikirja
LisätiedotLasten ja perheiden hyvinvointia tukeva ehkäisevän päihdetyön hanke 2006 2010
18.5.2010 Ehkäisevän päihdetyön hanke Lasten ja perheiden hyvinvointia tukeva ehkäisevän päihdetyön hanke 2006 2010 Mannerheimin Lastensuojeluliitto, yhteistyössä A-klinikkasäätiö ja Terveys ry Hankkeessa
LisätiedotLapsen & perheen kirkkopolku ja perhelähtöinen työote
Lapsen & perheen kirkkopolku ja perhelähtöinen työote Raija Ojell ja Minna Tuominen Valtakunnalliset seurakuntien varhaiskasvatuksen Neuvottelupäivät Vantaalla 26.-27.9.2019 Lapsen ja perheen kirkkopolku
LisätiedotOsallisuussuunnitelma
Osallisuussuunnitelma Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen Tukea suunnitelmatyöhön - työkokous Kolpeneen palvelukeskus Kerttu Vesterinen Osallisuus Osallisuus on kokemus mahdollisuudesta päättää
LisätiedotYHDESSÄ EI OLLA YKSIN
YHDESSÄ EI OLLA YKSIN KESKI-SUOMEN HYVINVOINTIYHTEISTYÖHANKE 18.5.2017 PERUSTIEDOT Kolmivuotinen (2017-2019) hanke, alkaen 3.4.2017 Yksinäisyyden vähentämisen teemarahoitus STEAsta Rahoitus sisältää kahden
LisätiedotKeski-Suomen vaikuttavat järjestöt ja Järjestöareena
Keski-Suomen vaikuttavat järjestöt ja Järjestöareena KS Järjestöareena 15.9.17 Anne Astikainen & Anu Hätinen Keski-Suomen vaikuttavat järjestöt Tavoitteena järjestöjen roolin, aseman ja osallisuuden vahvistaminen
LisätiedotVaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi
Vaikuttamispalvelun esittely Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Maaliskuu 2015 Miksi nuorten vaikuttamispalvelu verkossa? Nuorten kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi Mahdollistaa nuorten mielipiteiden kuulemisen
LisätiedotNUORILLE SUUNNATUN VERKKOTYÖN FOORUMI. Varjomaailman seminaari 12.5.2008
NUORILLE SUUNNATUN VERKKOTYÖN FOORUMI Varjomaailman seminaari 12.5.2008 Toiminnan tausta EOPH:n virtuaalisessa Habbo - Hubussa on vuodesta 2002 toiminut ns. taustaryhmä, jossa on pohdittu toiminnan sisältöä.
LisätiedotMalleja valinnanvapauden lisäämiseksi
Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen
LisätiedotSEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN
SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,
LisätiedotTähtiseurakahvit. Huhtikuu
Tähtiseurakahvit Huhtikuu Seuratoiminnan malli 2.0 ja laatutekijät Kolmen kehän malli I urheilutoiminta II seuran toiminnan organisointi III seuran ulkoinen toiminta 23.4.2018 3 Miksi muutos? Halutaan
LisätiedotSuomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.
Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.2013 MYRSKY-HANKE mahdollistaa nuorille suunnattuja, nuorten omia voimavaroja
Lisätiedotkorkeakoulut ja yhteisöt Keski-Suomessa
KYTKE korkeakoulut ja yhteisöt Keski-Suomessa KYTKE lyhyesti Toteuttamisaika: 1.8.2015-30.6.2017 Päätavoite: korkeakouluopiskelijoiden työelämävalmiuksien kehittäminen yhdistysyhteistyöllä Muita tavoitteita:
LisätiedotKoulutus ohjaajille Tuki nuorten projekteille
Koulutus ohjaajille Tuki nuorten projekteille mahdollisuus itää sinussa Nuorille isoin oppimiskokemus oli ryhmässä rohkaistuminen ja omana itsenään avoimesti oleminen. Hae Mahis-tukea! Itseluottamus ja
LisätiedotPohjois-Pohjanmaan järjestörakenne hanke järjestöjen ja maakunnan sekä kuntien yhteistyön tukena. Maire Vuoti Vs.Toiminnanjohtaja
Pohjois-Pohjanmaan järjestörakenne hanke järjestöjen ja maakunnan sekä kuntien yhteistyön tukena Maire Vuoti Vs.Toiminnanjohtaja Pohjois-Pohjanmaan järjestörakenne -hanke Tavoite: Hanke tukee maakunnan
LisätiedotNuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi
Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta 23.09.2014 1 Nuorisotakuu osana nuorisotoimea 1. Nuorten työpajatoiminta 2. Etsivä nuorisotyö 3. Monialainen yhteistyö 2 1. Nuorten työpajat Nuorten työpajoilla
LisätiedotOmaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja
Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja
LisätiedotEloisa ikä -ohjelman esittely ja poimintoja hankkeista Vanhustyön vastuunkantajat Finlandia-talo 15.5.2014
Eloisa ikä -ohjelman esittely ja poimintoja hankkeista Vanhustyön vastuunkantajat Finlandia-talo 15.5.2014 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Vanhustyön keskusliitto ry reija.heinola@vtkl.fi 1 Vanhustyön keskusliitto
LisätiedotMIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA
MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen
LisätiedotMiten asiakasarviointia on suunniteltu toteutettavaksi ESR TL5:n hankkeissa?
Miten asiakasarviointia on suunniteltu toteutettavaksi ESR TL5:n hankkeissa? Arviointityö Sokrassa Arviointityön tarkoituksena on paitsi tuottaa arviointiin/ seurantaan liittyviä tuloksia Sokra-koordinaatiolle
LisätiedotUudistuneet Sinettiseurakriteerit. versio 5
Uudistuneet Sinettiseurakriteerit versio 5 Liikunnallinen elämäntapa Urheilijan polku Liikkujan polku Sinettiseurakriteerit Liikkumista ja urheilua tukeva toimintaympäristö seurassa Organisointi ja toimintaperiaatteet
LisätiedotTERVEEMPI ITÄ-SUOMI 2013-2015
TERVEEMPI ITÄ-SUOMI 2013-2015 Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri ja Pohjois-Karjalan sairaanhoitoja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Päätavoitteet Hyvinvointi- ja terveyserot
LisätiedotSinettiseura uudistus etenee
Sinettiseura uudistus etenee Sinettiseurojen uusien kriteerien osa-alueet Liikkumista ja urheilua tukeva toimintaympäristö seurassa organisointi ja toimintaperiaatteet osaamisen kehittäminen viestintä
LisätiedotDIGI-tuki arkeen. Suomen Venäjänkielisten Keskusjärjestö ry Hanke
Suomen Venäjänkielisten Keskusjärjestö ry Hanke 01.2018 12.2020 Projektipäällikkö: Alexei Ivanov Projektikoordinaattori: Natalia Sobenina 17.1.2018 Suomen Venäjänkielisten Keskusjärjestö ry Uusi, rekisteröity
LisätiedotMONIKULTTUURISET PIRKANMAAN OMAISHOITAJAT MoPO 2013-2016
MONIKULTTUURISET PIRKANMAAN OMAISHOITAJAT MoPO 2013-2016 MIKSI TÄLLAINEN HANKE TAMPEREELLE JA PIRKANMAALLE? Tampereen suurimmat ulkomaalaistaustaiset ryhmät ovat venäläiset (1052) ja virolaiset (820).
LisätiedotEloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo
Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta
LisätiedotHyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke
KAINUUN SOTE KUNTAYHTYMÄ Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon toimintasuunnitelma Marja-Liisa Ruokolainen Eija Tolonen, Jaana Mäklin, Lahja
LisätiedotLastensuojelutaustaisen nuoren sosiaalisen pääoman kasvattaminen. Hanke Satu Oksman & Anna Lähteenmäki
Lastensuojelutaustaisen nuoren sosiaalisen pääoman kasvattaminen Hanke 2016-2018 Satu Oksman & Anna Lähteenmäki Kuopion seudun nuorisoasunnot ry:n (KSNA) ja Joensuun seudun nuorisoasuntoyhdistys ry:n (Josna)
LisätiedotYhteisöllisyyttä & kohtaamista
koulu- nuorisotyö Yhteisöllisyyttä & kohtaamista Tavoitteena on turvallinen kouluyhteisö, jossa nuoret viihtyvät, oppivat ja tulevat toimeen keskenään. Koulunuorisotyö on ennalta ehkäisevää, ryhmien kanssa
LisätiedotNuorisoseurat Kolmivuotisohjelma 2013 2015
Nuorisoseurat Kolmivuotisohjelma 2013 2015 KÄRKIHANKKEET - ASKELMERKKEJÄ TULEVAISUUTEEN Yhteisenä visionamme on, että Nuorisoseurat on Suomen merkittävin kulttuurisen nuorisotyön toimija vuonna 2020. Olemme
LisätiedotHanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso
Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso Kirsi Kohonen Suunnittelija Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto, Kirsi Kohonen, OKT-vastuualue 5.9.2014
LisätiedotVaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi
Vaikuttamispalvelun esittely Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Miksi nuorten vaikuttamispalvelu verkossa? Nuorten kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi Mahdollistaa nuorten mielipiteiden kuulemisen Tuetaan
LisätiedotTyöpajatoiminnan sisällöt ja vaikutukset esille
Työpajatoiminnan sisällöt ja vaikutukset esille Nuori2017 28.3.2017 Työpajatoiminnan vaikuttavuus ja Sovari-mittari Reetta Pietikäinen Valtakunnallinen työpajayhdistys Sovari sosiaalisen vahvistumisen
LisätiedotLAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että
Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat
Lisätiedotosallisuushanke Salli
osallisuushanke Salli Osallisuuden jäljillä 2011-2014 9.6.2014 Kuva: Ninka Reittu-Kuurila Sallin tavoitteena on Hankkeen päämääränä on lisätä heikossa asemassa olevien ihmisten osallisuutta sekä kuntien
LisätiedotKansalaisyhteiskunta järjestöt mukaan. Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti
Kansalaisyhteiskunta järjestöt mukaan Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti Sisäisen turvallisuuden kehittäminen 06.09.2013 Järjestöillä erilaisia rooleja Kansalaisyhteiskunta on laajempi
LisätiedotKAIKILLE ASIOILLE VOI TEHDÄ JOTAKIN
KAIKILLE ASIOILLE VOI TEHDÄ JOTAKIN Nuorten turvatalojen vuosi 2017 1 Punaisen Ristin Nuorten turvatalot auttavat nuoria ja heidän perheitään erilaisissa arjen pulmissa ja kriiseissä. Turvatalot sijaitsevat
LisätiedotKESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020
20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä
LisätiedotTiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.
Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen
LisätiedotVarhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE)
Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) 40 M LAPE MUUTOSOHJELMA Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi
LisätiedotKUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA
KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Lasse Heiskanen Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDENT LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Perusasteen
LisätiedotUudistuneet. Sinettiseurakriteerit
Uudistuneet O Sinettiseurakriteerit Uudistetut Sinettiseurakriteerit pohjautuvat O Lasten ja nuorten urheilusta tehtyihin selvityksiin. O Selvitykset valmistuivat yhteistyössä Kilpa- ja huippu-urheilun
LisätiedotALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0
1 ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 HYVÄKSYTTY OHJAUSRYHMÄSSÄ 9.12.2014 teemu.japisson@valo.fi www.sport.fi Lähtökohdat eli miksi tarvitaan muutosta 2 kentän toimijat (seuratoimijat, urheilijat, liikkujat,
LisätiedotYhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä
Uudenmaan liitto 26.4. LAINSÄÄDÄNNÖLLISIÄ NÄKÖKULMIA TOISEN ASTEEN AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN ARJEN TYÖHÖN Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä Crister Nyberg, ohjauspalveluiden
LisätiedotToimintasuunnitelma vuosi 2019 Liittokokous
Toimintasuunnitelma vuosi 2019 Liittokokous 19.5.2018 Autismi- ja Aspergerliiton tavoitteena on edistää ja valvoa autismikirjon henkilöiden ja heidän läheistensä etujen, osallisuuden ja ihmisoikeuksien
Lisätiedot2016 TOIMINTASUUNNITELMA
2016 TOIMINTASUUNNITELMA 1 1. Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry:n toiminnan tarkoitus ja visio vuodelle 2016 Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry, ESTERY, on
LisätiedotJyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen
Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston
LisätiedotMannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten. Tukihenkilötoiminta. Kuntatoimijat
Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten Tukihenkilötoiminta Kuntatoimijat Satakunnan lasten ja nuorten tukihenkilötoiminnan kehittämishanke 2008-2011 MLL:n Satakunnan piiri
LisätiedotUudistuneet. Sinettiseurakriteerit
Uudistuneet O Sinettiseurakriteerit Uudistetut Sinettiseurakriteerit pohjautuvat O Lasten ja nuorten urheilusta tehtyihin selvityksiin. O Selvitykset valmistuivat yhteistyössä Kilpa- ja huippu-urheilun
LisätiedotKempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016
Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunta Nuorisopalvelut xx.xx.2015 Johdanto Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin (Nuorisolaki, Kuntien nuorisotyö ja
LisätiedotKAIKILLE ASIOILLE VOI TEHDÄ JOTAKIN
KAIKILLE ASIOILLE VOI TEHDÄ JOTAKIN Nuorten turvatalojen vuosi 2018 1 Punaisen Ristin Nuorten turvatalot auttavat nuoria ja heidän perheitään erilaisissa arjen pulmissa ja kriiseissä. Turvatalot sijaitsevat
Lisätiedot