PROJEKTISUUNNITELMA Päivitetty

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PROJEKTISUUNNITELMA Päivitetty 26.9.2007"

Transkriptio

1 PROJEKTISUUNNITELMA Päivitetty SISÄLTÖ: 1. Yhteenveto Hankkeen tausta ja tarve Kohderyhmät ja hyödynsaajat Tavoitteet ja arviointi Tulokset Projektin toteutusstrategia Työsuunnitelma Resurssit Talousarvio Sidosryhmät ja yhteistyötahot Seuranta Hankkeen hallinnoijan kuvaus...14 KISÄLLISTÄ OSAAJAKSI Suomen Nuorisoseurojen Liitto PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ Antti Kalliomaa Vernissakatu 8 A, VANTAA (09) ITÄ-SUOMI: Projektityöntekijä Tarja Ärväs Puijonsarventie 36, KUOPIO LÄNSI-SUOMI: Projektityöntekijä Hanna Lyytikäinen Näsilinnankatu 22 A 13, TAMPERE

2 1. Yhteenveto Projektin päämääränä on vahvistaa nuorten sosiaalista osaamista ja aktiivista kansalaisuutta nuorten vapaa-aikaan sijoittuvien ryhmätoimintojen avulla ja tutkia kansalaisjärjestön tarjoamia mahdollisuuksia nuorten osallisuuden vahvistamisessa. Kokeneet, aikuiset järjestötoimijat tukevat nuorten omaehtoista toimintaa, perehdyttävät nuoria kansalais- ja järjestötaitoihin, projektitoimintaan sekä vaikuttamistoimintaan omaa itseään ja omaa elinympäristöä koskevissa asioissa. Projektissa siirretään myös ns. hiljaista tietoa eri sukupolvien välisessä vuorovaikutuksessa ja lisätään nuorisoseuroissa toimivien vapaaehtoisten aikuisten osaamista nuorten omaehtoisen toiminnan tukijoina. Heikompiosaisten ja moniongelmaisten nuorten tueksi kootaan pilottipaikkakunnille ammattiauttajien verkosto, joka tukee paikallisissa seuroissa toimivia nuorten ohjaajia sekä nuoria. Kisällistä osaajaksi -projektissa toteutettavien ryhmätoimintojen avulla vahvistetaan sosiaalisesti nuoria, joilla on vaikeuksia oman elämänhallinnan kanssa, vaikeuksia löytää kehittäviä harrastuksia vapaa-ajalleen ja vaikeuksia kiinnittyä omaan lähiyhteisöönsä. Koulutuksen avulla vahvistetaan paikallisissa nuorisoseuroissa toimivien aikuisten osaamista nuorten osallisuuden tukemiseen. Yhtenä projektin päämääränä on innostaa nuoria löytämään kansalaisjärjestöt toiminnan areenoina ja ottamaan myös vastuuta järjestöjen toiminnan kehittämisestä eikä pelkästään olemaan osallistujina. 2

3 2. Hankkeen tausta ja tarve Kansainvälisissä tutkimuksissa suomalaisten nuorten tiedollinen taso on huippuluokkaa, mutta nuorten osallisuus omaan lähiyhteisöönsä sekä sen kehittämiseen on todella alhainen. Ongelma on nähtävissä kaikkien nuorten, myös tiedollisesti hyvin pärjäävien nuorten osalla. Sosiaalisilta ja tiedollisilta taidoiltaan heikompien nuorten osalta heikko side omaan lähiyhteisöön aiheuttaa usein ongelmien kumuloitumisen. Kouluterveystutkimusten mukaan 90-luvun lama ja sitä seurannut yksilöllistä pärjäämistä korostanut ilmapiiri on lisännyt nuorten huonovointisuutta ja sisäistä eriarvoistumista (Nuorisotutkimusseuran vuosikirja 2001). Vaikka nuorten suuri enemmistö voi hyvin, ongelmia kasaantuu noin kolmannekselle ja erityisen vaikeita noin kymmenennekselle. Nuorten päihteiden käyttö on edelleen nuorten terveydelle ja hyvinvoinnille merkittävä riski. Myös maahanmuuttajaväestön kasv anut osuus on lisähaaste nuorten yhteiskuntaan integroimiselle. Nuorten sosiaalisten ongelmien ja epäterveellisten elämäntapojen tehokkainta ennaltaehkäisyä ja korjaamista on vaihtoehtoisen, nuorta motivoivan toiminnan tarjoaminen. Kansalaisjärjestöt ovat monipuolisten vapaaajanharrastusten tarjoajana ja mahdollistajana tässä avainasemassa. Kisällistä osaajaksi projektissa vahvistetaan nuorten omaa elämänhallintaa, sidettä omaan lähiyhteisöön sekä lisätään nuorten vaikuttamismahdollisuuksia heitä koskevissa asioissa. Projekti luo uusia toimintamalleja, joilla juuri harrastusja kansalaisjärjestöt voivat tukea sosiaalista vahvistamista tarvitsevia, heikossa elämäntilanteessa olevia nuoria. Filosofian tohtori Anu Gretschel on tutkinut väitöstutkimuksessaan nuorten osallisuutta ja sen toteutumista erilaisissa nuorten kasvuoloissa. Gretschelin mukaan nuorten osallisuudessa on kyse ensisijaisesti siitä, että tietyt toiminnot ympäristössä altistetaan nuorten vaikuttamiselle niin, että nuoret kokevat olevansa ja ovat toiminnan toimijoita (subjekteja) ja kokevat myös olevansa pätevässä roolissa ja omistavansa prosessin kaikissa vaiheissa. 3

4 Kisällistä osaajaksi -projektissa haetaan malleja, joilla nostetaan mahdollisimman moni nuori sivustaseuraajan tai asiakkaan roolista kansalaistoimijan rooliin. Gretschelin mukaan osallisuus pitää osata kytkeä arkeen. Hän jakaa osallisuuden prosessit kahteen tasoon. Ensimmäisen tason prosesseja ovat esimerkiksi yhdessä tuotetut teatteriproduktiot, pihanparannusprojektit jne. Toisen tason prosessit ovat astetta vaativampia. Niissä puututaan johonkin toiminnan ytimessä olevaan asiaan ja opitaan yhdessä. Tässä oppimisprosessissa arvioidaan ja muotoillaan uudelleen niitä toiminnan arvoja ja perusoletuksia, joiden varassa toimitaan. Nuorisoseurojen tarjoama yhteisöllinen eri-ikäisten toiminta tarjoaa hyviä mahdollisuuksia sekä ensimmäisen asteen että toisen asteen osallisuuden prosesseihin. Oleellista on perehdyttää nuorten kanssa toimivat vapaaehtoiset aikuiset menetelmiin, joilla osallisuutta kannustetaan. Erityistä ammatillista apua tarvitsevien nuorten tueksi kootaan riittävä asiantuntijaverkosto projektipaikkakunnille. 3. Kohderyhmät ja hyödynsaajat Projektin ensisijaisena kohderyhmänä ovat vuotiaat nuoret, jotka tarvitsevat sosiaalista vahvistamista. Nuoret haetaan hankkeeseen yhteistyössä kunnan, seurakunnan sekä eri järjestöjen kanssa. Nuoret kootaan 6-12 hengen ryhmiin, joissa on mukana moniongelmaisia ja ammattiapua tarvitsevia nuoria sekä sosiaalisilta taidoiltaan paremmin pärjääviä nuoria. Vertaistuen mahdollistamiseksi kaikki nuoret eivät voi olla moniongelmaisia ja useiden ammattiauttajien tukea vaativia nuoria. Tämä siksikin, että nuorisoryhmän lähiohjaajana on koulutettu vapaaehtoinen eikä ammattilainen. Ammattilaiset antavat nuorille joko henkilökohtaista tukea tai ryhmäkohtaista tukea, mutta nuorisoryhmän rinnalla kulkevat aikuiset ovat vapaaehtoisia ohjaajia, valmentajia ja tukihenkilöitä. Projektin toisena kohderyhmänä ovat nuorisoseuroissa toimivat aikuiset, jotka saavat koulutusta ja neuvontaa nuorten toiminnan tukemiseen. 4

5 Nuorisoseuroissa on pitkät perinteet eri-ikäisten yhteistoiminnasta, joten nuorten kanssa yhteistoimintaan halukkaita ja kykeneviä kypsiä aikuisia löytynee helposti. Nuorisoseurantalojen ylläpito, teatteri- ym. kulttuuriproduktiot, kulttuuritilaisuudet ja harrastusryhmät ovat perinteisesti koonneet eri-ikäisiä toimijoita yhteen. Eri sukupolvien vuorovaikutuksessa lapset ja nuoret kasvavat luonnollisella tavalla vastuuseen itsestään ja yhteisöstään. Tätä nuorisoseuroissa olevaa hiljaista tietoa ja sosiaalista pääomaa hyödynnetään tässä hankkeessa. Kolmantena kohderyhmänä on ammattiauttajien verkosto: mm. koulukuraattorit, opinto-ohjaajat, kuntien ja seurakuntien nuorisotoimi, kulttuuritoimi, päihdetyö, mielenterveystyö ja koko terveydenhuollon henkilöstö, työvoimahallinto, poliisi jne. Ammattilaiset saavat työhönsä projektin ryhmätoiminnoista yhden työkalun nuorten auttamiseksi. Ammattiauttajien verkosto on tässä projektissa sekä toimija että edunsaaja. Projektissa toivotaan syntyvän toimintamalleja, joissa voidaan parhaalla tavalla yhdistää ammattiauttajien ja vapaaehtoistoimijoiden työpanos ja löytää näin uudenlaisia tapoja tuottaa hyvinvoinnin palveluja julkishallinnon ja kansalaissektorin yhteistyönä. 4. Tavoitteet ja arviointi Projektilla tavoitellaan kahdenlaisia vaikutuksia: 1) pilottiryhmien toiminnasta syntyviä sosiaalisia vaikutuksia sekä 2) projektin kuluessa kehitettävien toimintamallien ja uusien käytänteiden synnyttämiä toiminnallisia vaikutuksia. Sosiaalisia vaikutuksia ovat muun muassa kohderyhmänuorten: - arjen- ja elämänhallinnan parantuminen, - lisääntynyt osallisuus sekä - kiinnittyminen omaan lähiyhteisöön. Nämä vaikutukset näkyvät paikallisesti nuorten häiriökäyttäytymisen vähentymisenä sekä syrjään vetäytyvien nuorten aktivoitumisena. Nämä 5

6 vaikutukset syntyvät ja näkyvät jo projektin ollessa käynnissä ja niitä arvioidaan projektin edetessä yhdessä ammattilaisverkoston ja projektityöntekijöiden kanssa. Projektin toiminnalliset vaikutukset kohdistuvat kansalaisjärjestökenttään ja erityistä tukea tarvitsevien nuorten kanssa työskentelevien ammattilaisten toimintakenttään. Toiminnalliset vaikutukset kiteytyvät projektin aikana uusiksi toimintamenetelmiksi, -malleiksi ja -käytännöiksi. Nämä vaikutukset näkyvät muun muassa: - järjestötoimijoiden ja ammattilaisten lisääntyvänä yhteistyönä, - vapaaehtoisen kansalaistoiminnan yhdistämisenä osaksi nuorten elämänhallinnan ja osallisuuden tukiverkostoja - nuorten kasvun ja osallisuuden tukemiseen liittyvän osaamisen lisääntymisenä kansalaistoimintakentässä. Projektin vaikutuksia ja tuloksia arvioidaan ohjattuna itsearviointina. Arviointi toteutetaan yhteistyössä Opintokeskus Kansalaisfoorumin kanssa. Opintokeskuksen koulutussuunnittelijat vetävät toimintaprosessien arvioinnin, ja projektin henkilöstö ohjaa seura- ja kohderyhmätasolla tehtävää arviointia. Itsearvioinnissa käydään läpi toiminnan eri tasot tarkoituksena tunnistaa toimintaprosessien vahvuudet ja toisaalta myös parantamista kaipaavat alueet. Prosesseja arvioidaan 1) pilottiseurojen / seuratoimijoiden näkökulmasta, 2) ammattilaisverkostojen ja yhteistyökumppaneiden näkökulmasta sekä 3) kohderyhmänuorten näkökulmasta. Arvioinnilla varmistetaan, että hankkeen tuloksena syntyvät toimintamallit ovat riittävän laadukkaita ja yleistettävissä. Arvioinnissa ei katsota yksinomaan tavoitteiden saavuttamista, vaan pyritään havainnoimaan sitä miksi, miten ja mitä tavoitteiden saavuttamiseksi tehdään. Lisäksi yksittäisiä koulutustilaisuuksia, tapahtumia yms. tilaisuuksia arvioidaan myös osallistujapalautteella. 6

7 5. Tulokset Projektin tuloksena syntyy 1. Toimintamalleja, joilla tuetaan heikon elämänhallinnan omaavien nuorten osallisuutta omaan elämäänsä ja lähiympäristöönsä sekä kannustetaan vaikuttamaan heitä itseään koskevissa asioissa. 2. Nuorten osallisuutta tukevia koulutusohjelmia nuorille ja heidän kanssaan toimiville aikuisille. 3. Toimintamalleja nuorten kanssa toimivien ammattilaisten verkostoitumisesta sekä ammattilaisuuden ja vapaaehtoisen kansalaistoiminnan yhdistämisestä nuorten elämänhallinnan ja osallisuuden tueksi. 4. Malleja kansalaisjärjestön tarjoamista mahdollisuuksista nuorten osallisuuden vahvistamisessa Projektin päätyttyä julkaistaan projektiraportti, johon on koottu projektissa syntyneet hyvät käytännöt. Loppuraporttiin saadaan kuvauksia mm: 1) Miten hyödynnetään kokeneiden, aikuisten järjestötoimijoiden yhteisöllistä kokemusta ja hiljaista tietoa heikon elämänhallinnan omaavien nuorten tueksi 2) Kuvauksia ensimmäisen asteen osallisuusprojekteista 3) Kuvauksia toisen asteen osallisuusprojekteista, joissa keskiössä on kansalaisjärjestön tarjoamat mahdollisuudet nuorten osallisuuden kasvattamisessa 4) Vapaaehtoistoimijoiden ja ammattilaisten yhteistyö nuorten elämänhallinnan lisäämiseksi, uudenlaiset tavat tuottaa hyvinvointiyhteiskunnan palveluja 5) Henkilökohtaisia tarinoita 6) Vaikuttamistoiminnan kokemuksia nuoria koskevissa kunnallisissa asioissa 7

8 Projektin aikana Suomen Nuorisoseurojen Liitto luo kotisivuilleen osion, josta löytyvät hankkeen aikana toteutetut hyvät käytännöt. Sivuja päivitetään jatkuvasti uusilla kuvauksilla onnistuneista nuorten osallisuusprojekteista ja toiminnoista. Kotisivun toivotaan kannustavan nuorisoseuroja sekä muita paikallisia yhdistyksiä toimintaan nuorten osallisuuden kasvattamiseksi kansalaisjärjestöjen tarjoamien mahdollisuuksien avulla. 6. Projektin toteutusstrategia Projekti toteutetaan kahdella pilottialueella: Hämeen Nuorisoseurain Liiton ja Satakunnan Nuorisoseurojen Liiton toimialueella, sekä Pohjois-Savon Nuorisoseurojen Liiton ja Pohjois-Karjalan Nuorisoseurojen Liiton toimialueella. Pilottialueilla on haettu kokeiluun nuorisoseuroja, joilla on tarjolla monipuolista toimintaa ja sitoutuneisuutta nuorten oman projektitoiminnan kehittämiseen. Seuroihin perustetaan yhteensä 8 pilottiryhmää (6-12 henk.), jotka toteuttavat oman paikallisen projektinsa seuroista rekrytoitujen vapaaehtoisohjaajien tuella. Pilottiryhmien toiminta perustuu osallisuuteen ja sosiaaliseen vahvistamiseen. Nuoret itse suunnittelevat ja toteuttavat oman toimintansa aikuisten tuella. Nuorten oma projekti voi olla esimerkiksi: nuorisoseurantalon tai piha-alueen kunnostaminen nuorten harrastustarpeita vastaavaksi, nuorisotapahtuman järjestäminen, musiikki- tai teatteriproduktio, kotiaputoiminnan/talkootoiminnan organisoiminen vanhusten tueksi tai yhteistyöhankkeet koulujen kanssa. Nuorisoryhmä voi ottaa projektikseen myös tietyn osion nuorisoseuran toiminnasta, esimerkiksi nettisivujen päivittämisen tai kesäteatterin kahvion pitämisen. Nuorisoseurat tarjoavat useita mahdollisuuksia myös syvällisempään kansalaistoimintaan ja järjestötoimintaan sitoutumiseen (vrt. edellä toisen asteen osallisuus). Ryhmien toiminta dokumentoidaan ja pilottitoiminnan pohjalta luodaan toimintamalli, jolla tuetaan heikon elämänhallinnan omaavien nuorten 8

9 osallisuutta omaan elämäänsä ja lähiympäristöönsä sekä kannustetaan vaikuttamaan heitä itseään koskevissa asioissa. Projektityöntekijät kokoavat kullekin paikkakunnalle ammattilaisverkoston, jonka avulla erityistä tukea tarvitsevat nuoret rekrytoidaan mukaan toimintaan. Ammattilaisverkoston tehtävänä on lisäksi toimia vapaaehtoisten ohjaajien tukena sekä arvioida toiminnan vaikuttavuutta kohderyhmänuorten näkökulmasta. Verkoston kanssa kehitetään toimintamallista myös heidän työtään tukeva työväline. Projektiin osallistuvat vapaaehtoiset koulutetaan toimimaan erityistä tukea tarvitsevien nuorten kanssa ja käyttämään toiminnassa osallisuutta tukevia menetelmiä. Projektin aikana toteutettavat koulutukset dokumentoidaan osaksi kehitettäviä toimintamalleja. 7. Työsuunnitelma Alustavaa työsuunnitelmaa täsmennetään ja päivitetään kolmen kuukauden jaksoissa toiminnan arvioinnin ja suunnittelun yhteydessä Huhtikuu kesäkuu: - projektipäällikkö aloitti työn projektityöntekijöiden rekrytointi - pilottiseurojen valintaprosessi käynnistettiin - taustaselvitysten ja alustavien koulutussuunnitelmien laatiminen - seurannan ja dokumentoinnin suunnittelu 9

10 Heinäkuu syyskuu: - pilottiseurat vahvistivat osallistumisensa hankkeeseen - projektityöntekijät aloittivat työn starttikoulutusten suunnittelu - ammattilaisverkostojen kokoaminen ja ensimmäiset tapaamiset - seurakohtaisten toimintasuunnitelmien laatiminen - vapaaehtoisohjaajien rekrytointi Lokakuu joulukuu: - starttikurssit: Länsi-Suomi ja Itä-Suomi nuorisoryhmien kokoaminen - pilottiryhmien toiminnan käynnistäminen - ammattilaisverkoston toiminnan käynnistäminen - jatkokoulutuksen suunnittelu 2008 Tammi-maaliskuu: - pilottiryhmien omat projektit käynnistyvät - toiminnan dokumentointi ja jatkuva arviointi - vapaaehtoistoimijoiden jatkokoulutus - ammattilaisverkostojen tapaamiset ja työseminaarit Huhtikuu kesäkuu: - pilottiryhmien ensimmäinen toimintakausi päättyy - ensimmäisen toimintakauden kokemuksien analysoiminen - syksyn suunnitelmien täsmentäminen kokemusten ja analyysin pohjalta - pilottiryhmien mahdollinen kesätoiminta (leirit, tapaamiset jne.) - vapaaehtoisten toimijoiden starttikoulutus uusille ohjaajille (vaihtoehtoisesti elo-syyskuussa) 10

11 Heinäkuu syyskuu: - kesälomat (heinäkuu) - pilottiryhmien toiminta jatkuu kesätauon jälkeen elokuussa - toiminnan dokumentointi ja jatkuva arviointi - mahdollisten uusien ryhmien rekrytoiminen - (vapaaehtoisten toimijoiden starttikoulutus uusille) - ammattilaisryhmien tapaamiset Lokakuu joulukuu: - uusien nuorisoryhmien toiminta käynnistyy - nuorisoryhmien omat projektit - vapaaehtoistoimijoiden jatkokoulutus - toiminnan dokumentointi ja jatkuva arviointi Työsuunnitelma vuodelle 2009 laaditaan syksyllä 2008 toteutuneen toiminnan ja analyysien pohjalta. 8. Resurssit Projektiin on palkattu projektipäällikkö ja kaksi projektityöntekijää. Projektipäälliköllä on kokonaisvastuu hankkeen toteuttamisesta. Pilottialueilla työskentelevien projektityöntekijöiden tehtävänä on koordinoida projektia alueellaan valtakunnallisen suunnitelman mukaan. Muita resursseja ovat projektiin sitoutuneiden nuorisoseurojen vapaaehtoistoimijoiden hankkeelle antama osaaminen ja työpanos. Mukana olevilla seuroilla on myös omia toimitiloja, jotka ovat hankkeen käytössä. Lisäksi projektin resursseina hyödynnetään pilottialueina mukana olevien piirijärjestöjen osaamista ja toimitiloja. 11

12 9. Talousarvio Kulut 2008 Projektipäällikön palkka 12 kk sivukuluineen ,00 Projektityöntekijöiden palkka 2 x 12 kk x sivukuluineen ,00 Tilakustannukset alueiden projektityöntekiiöille 5 000,00 Matka- ja toimistokulut ,00 Toimintakulut ,00 Taloushallinto ja projektipäällikön toimitilat 8 000,00 Yhteensä ,00 Tuotot 2008 RAY ,00 Pilottialueiden omarahoitus (tilat) 5 000,00 Omarahoitus (taloushallinto, toimitilat) 8 000,00 Hankkeen nuorisoseurat / kunnat 6 000,00 Muu projektirahoitus ,00 Yhteensä ,00 Vuoden 2009 talousarvio on suurusluokaltaan samaa tasoa kuin vuoden 2008 arvio. Syksyllä 2009 toiminnan painopiste on tulosten ja vaikuttavuuden arvioinnissa ja toimintamallien kokoamisessa, mikä vaikuttaa jonkin verran myös talousarvion painotuksiin. Talousarvio laaditaan työsuunnitelman laatimisen yhteydessä. Vuodelle 2009 RAY:n rahoitusosuus on , Sidosryhmät ja yhteistyötahot Suomen Nuorisoseurojen Liitto vastaa hankkeen hallinnoinnista. Keskeisimmät sidosryhmät ovat pilottialueiden piirijärjestöt ja paikalliset nuorisoseurat, jotka ovat mukana käytännön kokeilujen toteutuksessa. Piirijärjestöt tukevat hankkeita antaen henkilöstönsä ammatillista osaamista paikallisten hankkeiden suunnitteluun ja paikallisten nuorisoseurojen toimijat ovat hankkeessa mukana vapaaehtoisvoimin. Kokeiluun sitoutuvilla 12

13 paikkakunnilla ensiarvoisen tärkeät sidosryhmät on nuorten ammattiauttajien verkosto. Yhteistyötä hankkeessa toteutettavien koulutusohjelmien suunnittelussa ja toteutuksessa sekä aineistotuotannossa tehdään nuorisoseurojen varhaisnuorisojärjestö Kalevan Nuorten Liiton kanssa sekä Opintokeskus Kansalaisfoorumin kanssa. Pilottimaakunnissa hyödynnetään myös läänien nuoriso-osastojen asiantuntijuutta sekä taloudellista tukea. 11. Seuranta Projektin toteutusta seuraavat ja arvioivat projektin palkattu henkilöstö, valtakunnallinen ohjausryhmä, pilottialueiden ohjausryhmät (Itä-Suomi ja Länsi-Suomi) sekä projektin aikana luotavat ammattilaisverkostot ja toimintaan osallistuvat seuratoimijat. Valtakunnallisen ohjausryhmän tehtävänä on seurata ja ohjata projektin toteutumista laaja-alaisesti niin toiminnallisten kokonaisuuksien kuin hallinnonkin näkökulmista. Pilottialueiden ohjausryhmät keskittyvät toiminnallisten prosessien arviointiin ja ammattilaisten verkostot vastaavasti seuraavat ja arvioivat paikallisia sosiaalisia vaikutuksia. Projektin henkilöstö on säännöllisesti yhteydessä seuratoimijoihin, ammattilaisverkostoon ja yhteistyökumppaneihin ja arvioi yhdessä heidän kanssaan pilottiryhmien toimintaa. Yksittäisten seuratoimijoiden ja ammattilaisten kokemukset toteutetun toiminnan mielekkyydestä ja toimivuudesta ovat avainasemassa, kun luodaan uusia toimintamalleja ja käytänteitä. Myös pilottiryhmiin osallistuvat nuoret arvioivat ryhmissä toteutettavaa toimintaa omalta näkökannaltaan. 13

14 12. Hankkeen hallinnoijan kuvaus Suomen Nuorisoseurojen Liitto (SNL) on 125-vuotias kansalaisjärjestö, johon kuuluu yli henkilöjäsentä, lähes 900 paikallista nuorisoseuraa, 17 piirijärjestöä ja valtakunnallinen keskusliitto. Henkilöjäsenistä puolet on alle 29-vuotiaita nuoria ja neljäsosa alle 16-vuotiaita lapsia. Nuorisoseurojen lasten toimintaa tukee varhaisnuorisojärjestö Kalevan Nuorten Liitto ja sen 15 piirijärjestöä. Nuorisoseurojen Liitto tekee tiivistä yhteistyötä sisältöjen kehittämiseksi Kalevan Nuorten Liiton kanssa sekä perustamansa sivistysliiton, Sivistysliitto Kansalaisfoorumin kanssa. Sivistysliitto ja erityisesti sen ylläpitämä opintokeskus on tärkeä yhteistyökumppani koulutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. SNL on puoluepoliittisesti sitoutumaton kulttuurista nuorisotyötä tekevä perhejärjestö. Viikoittain nuorisoseurojen harrastustoimintaan osallistuu lasta, nuorta ja aikuista. Erilaisia kulttuuritapahtumia seurat järjestävät vuosittain yli ja niihin osallistuu yli miljoona kävijää. Talkootunteja nuorisoseuroissa tehdään 220 henkilötyövuoden verran. Kuuden sadan nuorisoseurantalon verkosto tukee harrastustoimintaa ja monimuotoista asukastoimintaa tarjoten tilat toiminnalle ja luoden yhteisöllisyyttä alueelleen. Seurat ovat mukana paikallisessa kehittämistoiminnassa yhteistyössä kyläseurojen ja muiden järjestöjen kanssa. Nuorisoseuroilla on paljon myös kansainvälisiä kontakteja, vierailuja ulkomaille tehdään vuosittain lähes kaksi sataa ja vastavuoroisesti nuorisoseurat ottavat vastaan ulkomaisia esiintymisryhmiä ja nuoris oryhmiä. Nuorisoseuroissa harrastustoiminta nähdään välineenä kasvuun yksilönä ja yhteisön jäsenenä. Eri- ikäisten yhteistoiminnassa lapsilla ja nuorilla on mahdollisuus kasvaa yhteisvastuuseen, oppia sosiaalisia taitoja ja kehittyä myös erityistaidoissa harrastusten kautta. Toiminnan lähtökohtina ovat suvaitsevaisuus, välittäminen ja kannustaminen. KISÄLLISTÄ OSAAJAKSI Suomen Nuorisoseurojen Liitto PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ Antti Kalliomaa Vernissakatu 8 A, VANTAA (09) ITÄ-SUOMI: Projektityöntekijä Tarja Ärväs Puijonsarventie 36, KUOPIO LÄNSI-SUOMI: Projektityöntekijä Hanna Lyytikäinen Näsilinnankatu 22 A 13, TAMPERE

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Organisaation uudistaminen 2011-2012. Keskusseurojen ja KN-piirien kevätkokoukset 2011

Organisaation uudistaminen 2011-2012. Keskusseurojen ja KN-piirien kevätkokoukset 2011 Organisaation uudistaminen 2011-2012 Keskusseurojen ja KN-piirien kevätkokoukset 2011 Nykyinen organisaatio Palvelut ja osaaminen Piirijärjestö esim. Keski-Suomen Nuorisoseurain Liitto ry Nuorisoseura

Lisätiedot

NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE?

NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE? NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE? Anne Ilvonen innovointipäällikkö, OK-opintokeskus 1 ESITYKSEN RAKENNE 1. Järjestöt lähidemokratian tukena -hanke 2. Nuoret ja verkko(vaikuttaminen)

Lisätiedot

Toimintakertomus 2007 (päivitetty 31.3.2008) Kisällistä osaajaksi -projekti Suomen Nuorisoseurojen Liitto

Toimintakertomus 2007 (päivitetty 31.3.2008) Kisällistä osaajaksi -projekti Suomen Nuorisoseurojen Liitto Toimintakertomus 2007 (päivitetty 31.3.2008) Kisällistä osaajaksi -projekti Suomen Nuorisoseurojen Liitto Yleistä Kolmivuotisen Kisällistä osaajaksi -projektin ensimmäisen toimintavuoden alku painottui

Lisätiedot

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Perheiden hyvinvoinnin merkitys lapselle MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Marita Viertonen toiminnanjohtaja marita.viertonen@mll.fi p. 044 299 0541 MLL on kaikille avoin poliittisesti

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 1 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet 3

Lisätiedot

Erityisesti Isä-projekti Mari Tuomainen 12.6.2013. www.tyynela.fi

Erityisesti Isä-projekti Mari Tuomainen 12.6.2013. www.tyynela.fi Erityisesti Isä-projekti Mari Tuomainen 12.6.2013 www.tyynela.fi 2 Erityisesti Isä-projektin lähtökohdat Verkostoista noussut huoli päihteitä käyttävien isien isyydestä/ isättömistä lapsista Isäkeskeinen

Lisätiedot

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011 SISÄLTÖ Vapaaehtoistoiminnan määritelmä Vapaaehtoistoiminta Suomessa Vapaaehtoistoiminnan merkitys RAY:n rahoittamissa järjestöissä Vapaaehtoistoiminnan trendit Vapaaehtoistoiminnan vahvuudet ja heikkoudet,

Lisätiedot

Liite 1. Nuorisotoimi 2015

Liite 1. Nuorisotoimi 2015 Nuorisolain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Näiden tavoitteiden

Lisätiedot

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Sosiaaliset verkostot ja vertaistuki q Sosiaaliset verkostot tukevat pienlapsiperheen hyvinvointia q Vertaistuen

Lisätiedot

Hankkeen arviointisuunnitelma

Hankkeen arviointisuunnitelma 1 VERKOTTAJA 2013-2016 Hankkeen arviointisuunnitelma Tiina Saarinen 14.9.2013 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet 3 4 Hankkeen kohderyhmät 3 5 Hankkeessa tavoiteltavat

Lisätiedot

TERVEEMPI ITÄ-SUOMI 2013-2015

TERVEEMPI ITÄ-SUOMI 2013-2015 TERVEEMPI ITÄ-SUOMI 2013-2015 Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri ja Pohjois-Karjalan sairaanhoitoja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Päätavoitteet Hyvinvointi- ja terveyserot

Lisätiedot

YTR:n kansalaistoiminnan teemaverkosto ja lähidemokratian edistäminen

YTR:n kansalaistoiminnan teemaverkosto ja lähidemokratian edistäminen YTR:n kansalaistoiminnan teemaverkosto ja lähidemokratian edistäminen Kylätoiminnan neuvottelupäivät Tampere 16.11.2015 Tauno Linkoranta YTR:n verkostot Tukevat maaseutupoliittisen kokonaisohjelman 2014-2020

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

2016 TOIMINTASUUNNITELMA

2016 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TOIMINTASUUNNITELMA 1 1. Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry:n toiminnan tarkoitus ja visio vuodelle 2016 Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry, ESTERY, on

Lisätiedot

korkeakoulut ja yhteisöt Keski-Suomessa

korkeakoulut ja yhteisöt Keski-Suomessa KYTKE korkeakoulut ja yhteisöt Keski-Suomessa KYTKE lyhyesti Toteuttamisaika: 1.8.2015-30.6.2017 Päätavoite: korkeakouluopiskelijoiden työelämävalmiuksien kehittäminen yhdistysyhteistyöllä Muita tavoitteita:

Lisätiedot

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet Museoista hyvinvointia ja terveyttä -ajankohtaisseminaari 28.3.2011 Sari Miettunen, tiimivastaava, RAY Lainsäädäntö Avustusten myöntämisestä on säädetty

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Konferenssi on osaamisen kehittämisen prosessi, jonka tavoitteena on 1. tuoda esille ne osaamiset, joita

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointia tukeva ehkäisevän päihdetyön hanke 2006 2010

Lasten ja perheiden hyvinvointia tukeva ehkäisevän päihdetyön hanke 2006 2010 18.5.2010 Ehkäisevän päihdetyön hanke Lasten ja perheiden hyvinvointia tukeva ehkäisevän päihdetyön hanke 2006 2010 Mannerheimin Lastensuojeluliitto, yhteistyössä A-klinikkasäätiö ja Terveys ry Hankkeessa

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Luonnos syyskuu 2015, vahvistetaan liiton syyskokouksessa 3.12.2015 ja päivitetään rahoituspäätösten jälkeen tammikuussa 2016. TAVOITTEET 2016 1. MONIKA-NAISET LIITOLLA ON LAADUKKAITA

Lisätiedot

Kansalaisyhteiskunta järjestöt mukaan. Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti

Kansalaisyhteiskunta järjestöt mukaan. Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti Kansalaisyhteiskunta järjestöt mukaan Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti Sisäisen turvallisuuden kehittäminen 06.09.2013 Järjestöillä erilaisia rooleja Kansalaisyhteiskunta on laajempi

Lisätiedot

Otsolan Kannatusyhdistys ry on porilainen setlementti Toimintamuotoja ovat: Nuorisotyö, Kansalaisopisto ja Mainos Otsola

Otsolan Kannatusyhdistys ry on porilainen setlementti Toimintamuotoja ovat: Nuorisotyö, Kansalaisopisto ja Mainos Otsola Otsolan Kannatusyhdistys ry on porilainen setlementti Toimintamuotoja ovat: Nuorisotyö, Kansalaisopisto ja Mainos Otsola Otsolan nuorisotyö järjestää monipuolista ryhmätoimintaa sekä tapahtumia lapsille,

Lisätiedot

VALTAKUNNALLINEN NUORTEN EHKÄISEVÄN KRIISITYÖN HANKE PULINAPAJA

VALTAKUNNALLINEN NUORTEN EHKÄISEVÄN KRIISITYÖN HANKE PULINAPAJA 2007 2011 VALTAKUNNALLINEN NUORTEN EHKÄISEVÄN KRIISITYÖN HANKE PULINAPAJA Valtakunnallinen PULINAPAJA -hanke kehittää ehkäisevää kriisityötä perusopetuksen 7. 9. luokkalaisten sekä lukiossa ja ammatillisissa

Lisätiedot

Eloisa ikä -ohjelman esittely ja poimintoja hankkeista Vanhustyön vastuunkantajat Finlandia-talo 15.5.2014

Eloisa ikä -ohjelman esittely ja poimintoja hankkeista Vanhustyön vastuunkantajat Finlandia-talo 15.5.2014 Eloisa ikä -ohjelman esittely ja poimintoja hankkeista Vanhustyön vastuunkantajat Finlandia-talo 15.5.2014 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Vanhustyön keskusliitto ry reija.heinola@vtkl.fi 1 Vanhustyön keskusliitto

Lisätiedot

NUORILLE SUUNNATUN VERKKOTYÖN FOORUMI. Varjomaailman seminaari 12.5.2008

NUORILLE SUUNNATUN VERKKOTYÖN FOORUMI. Varjomaailman seminaari 12.5.2008 NUORILLE SUUNNATUN VERKKOTYÖN FOORUMI Varjomaailman seminaari 12.5.2008 Toiminnan tausta EOPH:n virtuaalisessa Habbo - Hubussa on vuodesta 2002 toiminut ns. taustaryhmä, jossa on pohdittu toiminnan sisältöä.

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu. Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu. Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Yhdistyksen hallitus Toiminnankoordinaattori OMA Hoivapalvelu Oy:n

Lisätiedot

Lasten ja nuorten liikunnan paikallisten kehittämishankkeiden avustukset 2015

Lasten ja nuorten liikunnan paikallisten kehittämishankkeiden avustukset 2015 TAVOITTEENA terveyden kannalta liian vähän liikkuvien lasten ja nuorten liikunta-aktiivisuuden lisääminen suositusten mukaiselle tasolle Hankkeiden tulee olla selkeitä kokeilu- ja kehittämishankkeita,

Lisätiedot

osallisuushanke Salli

osallisuushanke Salli osallisuushanke Salli Osallisuuden jäljillä 2011-2014 9.6.2014 Kuva: Ninka Reittu-Kuurila Sallin tavoitteena on Hankkeen päämääränä on lisätä heikossa asemassa olevien ihmisten osallisuutta sekä kuntien

Lisätiedot

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 1 ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 HYVÄKSYTTY OHJAUSRYHMÄSSÄ 9.12.2014 teemu.japisson@valo.fi www.sport.fi Lähtökohdat eli miksi tarvitaan muutosta 2 kentän toimijat (seuratoimijat, urheilijat, liikkujat,

Lisätiedot

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Lasse Heiskanen Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDENT LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Perusasteen

Lisätiedot

Kuopion kaupungin JHL yhdistys 862 TOIMINTASUUNNITELMA 2016

Kuopion kaupungin JHL yhdistys 862 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Kuopion kaupungin JHL yhdistys 862 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 1.10.2015 Kuopion kaupungin JHL 862 toimintasuunnitelma 2016 Yhdistyksen toiminnallinen tila Yhdistyksen toiminnallinen tila Jäsenmäärä Yhdistyksen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 NAANTALIN 4H-YHDISTYS Sivu 1 (6) Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 Sisällysluettelo Toiminnan painopistealueet... 2 Toiminnalliset avaintavoitteet... 2 Ryhmätoiminta... 2 Nuorten kurssit ja koulutukset...

Lisätiedot

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke KAINUUN SOTE KUNTAYHTYMÄ Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon toimintasuunnitelma Marja-Liisa Ruokolainen Eija Tolonen, Jaana Mäklin, Lahja

Lisätiedot

JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S. Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä

JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S. Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä ROVANIEMEN SEUDUN MIELENTERVEYSSEURA RY JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä HANKETREFFIT 27.5.2014 KULTTUURI

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

MONIKULTTUURISET PIRKANMAAN OMAISHOITAJAT MoPO 2013-2016

MONIKULTTUURISET PIRKANMAAN OMAISHOITAJAT MoPO 2013-2016 MONIKULTTUURISET PIRKANMAAN OMAISHOITAJAT MoPO 2013-2016 MIKSI TÄLLAINEN HANKE TAMPEREELLE JA PIRKANMAALLE? Tampereen suurimmat ulkomaalaistaustaiset ryhmät ovat venäläiset (1052) ja virolaiset (820).

Lisätiedot

Näin luet toimintasuunnitelmaa

Näin luet toimintasuunnitelmaa Näin luet toimintasuunnitelmaa HELVARYn toimintasuunnitelman tavoitteet on merkitty tähän esitykseen tummennetulla ja merkattu nuolella vuosikokouksessa käsittelyn helpottamiseksi. Toimenpiteitä kuvataan

Lisätiedot

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten. Tukihenkilötoiminta. Kuntatoimijat

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten. Tukihenkilötoiminta. Kuntatoimijat Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten Tukihenkilötoiminta Kuntatoimijat Satakunnan lasten ja nuorten tukihenkilötoiminnan kehittämishanke 2008-2011 MLL:n Satakunnan piiri

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

TUAS - Nuorten tuettu asuminen

TUAS - Nuorten tuettu asuminen TUAS - Nuorten tuettu asuminen Turun Kaupunkilähetys ry. Liisa Love Mitä TUAS toiminta on? Tukea 18 25 -vuotiaille aikuistuville nuorille itsenäisen elämän ja yksin asumisen alkutaipaleella Nuoria tuetaan

Lisätiedot

Työllisyyskatsaus ja työllisyyspalveluiden tilannetta

Työllisyyskatsaus ja työllisyyspalveluiden tilannetta Työllisyyskatsaus ja työllisyyspalveluiden tilannetta Työllisyyspalveluiden tekemää arviota VAHVUUDET: -vahvaa metsä ja palveluteollisuutta -suurimat työnantajat Lieksan kaupunki, Pankaboard, toimialana

Lisätiedot

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen...

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... Arviointisuunnitelma Sisältö 1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... 5 6 Hyvien käytäntöjen käyttöönotto

Lisätiedot

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa toiminta Kuntaliiton strategiassa Arkeen Voimaa -toiminta toteuttaa Kuntaliiton strategiatavoitetta

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelun esittely Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Maaliskuu 2015 Miksi nuorten vaikuttamispalvelu verkossa? Nuorten kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi Mahdollistaa nuorten mielipiteiden kuulemisen

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Omaishoitajat ja läheiset liitto ry:n neuvottelupäivät Vantaa 29.8.2013 Janne Juvakka Janne Juvakka 1 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Valtakunnallinen sosiaali-

Lisätiedot

Ohjatut vertaistukiryhmät. ja nuorille aikuisille 2013

Ohjatut vertaistukiryhmät. ja nuorille aikuisille 2013 Ohjatut vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2013 Sisällysluettelo Voimauttavaa vertaistukea ryhmistä... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus Löydä oma tarinasi -ryhmät... 5 Lasinen lapsuus

Lisätiedot

Turvallisempi huominen

Turvallisempi huominen lähiturvallisuus 3STO Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti 23.01.2013 Tulevaisuuden usko Minkälaisena näet tulevaisuuden? Uskotko, että saat tukea ja apua, jos sitä tarvitset? Sosiaalinen

Lisätiedot

Energianeuvontakysely energiayrityksille. Wattitalkoot - Energianeuvonnan paikallinen yhteistyömalli

Energianeuvontakysely energiayrityksille. Wattitalkoot - Energianeuvonnan paikallinen yhteistyömalli Energianeuvontakysely energiayrityksille Wattitalkoot - Energianeuvonnan paikallinen yhteistyömalli Energiatehokkuusseminaari 9.11.2010 Juhani Kalevi Energianeuvontakysely energiayrityksille Nettikysely

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

YLEISAVUSTUKSEN TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN (RAY3706) TÄYTTÖOHJE

YLEISAVUSTUKSEN TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN (RAY3706) TÄYTTÖOHJE OHJE 1 (7) YLEISAVUSTUKSEN TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN (RAY3706) TÄYTTÖOHJE Yleistä... 1 1 Tiedot hakijasta ja haettavasta avustuksesta... 1 2 Haettava avustus... 2 3 Avustusstrategia... 2 4 Toiminnan tarkoitus,

Lisätiedot

Sinettiseura uudistus etenee

Sinettiseura uudistus etenee Sinettiseura uudistus etenee Sinettiseurojen uusien kriteerien osa-alueet Liikkumista ja urheilua tukeva toimintaympäristö seurassa organisointi ja toimintaperiaatteet osaamisen kehittäminen viestintä

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO Itä-Suomen koulu on oppilaistaan välittävä yhtenäinen suomalais-venäläinen kielikoulu - Monipuolisilla taidoilla ja avaralla asenteella maailmalle Tavoitteet

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

Nuorisoseurat Kolmivuotisohjelma 2013 2015

Nuorisoseurat Kolmivuotisohjelma 2013 2015 Nuorisoseurat Kolmivuotisohjelma 2013 2015 KÄRKIHANKKEET - ASKELMERKKEJÄ TULEVAISUUTEEN Yhteisenä visionamme on, että Nuorisoseurat on Suomen merkittävin kulttuurisen nuorisotyön toimija vuonna 2020. Olemme

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelun esittely Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Miksi nuorten vaikuttamispalvelu verkossa? Nuorten kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi Mahdollistaa nuorten mielipiteiden kuulemisen Tuetaan

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Yhteistyöllä hyvinvointia ja terveyttä - yhteisöllisyydestä Voimaa

Yhteistyöllä hyvinvointia ja terveyttä - yhteisöllisyydestä Voimaa Yhteistyöllä hyvinvointia ja terveyttä - yhteisöllisyydestä Voimaa Terveydenhuoltoneuvos Annikki Lämsä Terveyspointin toiminnan perusta Oulunsalon kunnan hyvinvointi ja terveyden edistämisstrategiat Seurakunnan

Lisätiedot

SEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ

SEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? SEURA YHTEISÖLLISYYS JA YKSILÖLLISYYS RYHMÄ YKSILÖ HARJOITTELEMINEN JA KILPAILEMINEN Omien motiivien mukaista kasvua ja kehitystä tukevaa toimintaa VIESTINTÄ

Lisätiedot

PYHTÄÄN KUNTA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016

PYHTÄÄN KUNTA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 PYHTÄÄN KUNTA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 JOHDANTO Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan tavoitteena on turvata lapselle tuttu ja turvallinen paikka viettää koulun jälkeistä

Lisätiedot

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Imatra 10.10.2012 Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Liisa Ollikainen Espoo Yleistietoa Espoosta www.espoo.fi Suomen toiseksi suurin kaupunki Pinta-ala, 528 km², asukkaita >250

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Olemme valtakunnallinen kansalaisjärjestö, jonka perustehtävä on edistää kehitysvammaisen ihmisen ja hänen perheensä yhteiskunnallista tasa-arvoa ja elämänlaatua - hyvää

Lisätiedot

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ehkäisevässä päihdetyössä Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011 Raittiustoimisto Lappeenranta Ehkäisevää päihdetyötä

Lisätiedot

PALOMA- projekti 2013-2015

PALOMA- projekti 2013-2015 Toimintamalli ikääntyvien maahanmuuttajien hyvinvoinnin lisäämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi Jyvässeudulla asuinalueittain PALOMA- projekti 2013-2015 PÄÄTAVOITE Pysyvän asuinalueittaisen toimintamallin

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10. Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.2013 MYRSKY-HANKE mahdollistaa nuorille suunnattuja, nuorten omia voimavaroja

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

ICEHEARTS - JOUKKUE, JOSSA KAIKKI PELAA

ICEHEARTS - JOUKKUE, JOSSA KAIKKI PELAA ICEHEARTS - JOUKKUE, JOSSA KAIKKI PELAA Yleistä Icehearts perustettiin vuonna 1995 Vantaalla, Ilkka ja Ville Turkan toimesta. Toimintamalli, joka on kehitetty ennaltaehkäisemään syrjäytymistä ja edistämään

Lisätiedot

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa OPStuki 2016 TYÖPAJA 3 Rauma 23.9.2015 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luku 4.2. Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena Opetushallituksen esiopetuksen

Lisätiedot

Tuloksia ja tunnelmia ENSISYLI -projektista

Tuloksia ja tunnelmia ENSISYLI -projektista Tuloksia ja tunnelmia ENSISYLI -projektista 2008-2013 Tea Viljanen Projektivastaava Syömishäiriöliitto-SYLI ry ENSISYLI -projekti 1 Projektin toimialue Liiton jäsenyhdistykset 2013: Pohjois-Suomen syömishäiriöperheet

Lisätiedot

Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali. LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja

Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali. LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja Mikä on työpaikkavalmentaja? Sirpa Paukkeri-Reyes, Silta työhön projekti (STM) 2014 Työpaikkavalmentaja? Kun työpaikalle tulee

Lisätiedot

Nuorisoalan ehkäisevän päihdetyön kehittämisfoorumin satoa 18.11.2014

Nuorisoalan ehkäisevän päihdetyön kehittämisfoorumin satoa 18.11.2014 HYPPÄÄ KYYTIIN! Nuorisoalan ehkäisevän päihdetyön kehittämisfoorumin satoa 18.11.2014 Tulevaisuus? Ehkäisevä päihdetyö? Yhdessä kehittäminen? Kuka ja mitä? Foorumin iltapäivässä työskenneltiin fasilitointimenetelmin

Lisätiedot

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen TERVEYSALAN LAITOKSEN LAATUTYÖN KUVAUS 2012 Laatutyön tavoitteet Terveysalan laitoksen

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

LIITE. JAKE Järjestö- ja kansalaistoiminnan kehittämishanke

LIITE. JAKE Järjestö- ja kansalaistoiminnan kehittämishanke LIITE JAKE Järjestö- ja kansalaistoiminnan kehittämishanke Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 JAKE JÄRJESTÖ- JA KANSALAISTOIMINNAN KEHITTÄMISHANKE JAKE-hanke on Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskuksen,

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

Catch22:n vapaaehtoistyön malli

Catch22:n vapaaehtoistyön malli Catch22:n vapaaehtoistyön malli Keitä olemme Catch22 on tulevaisuuteen suuntautuva sosiaalinen yritys. Tuotamme yli 200 vuoden kokemuksella palveluita, joilla ihmisiä autetaan löytämään elämälleen uusi

Lisätiedot

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Rahaa jaetaan Pohjois-Suomen Lasten Kaste hankkeen tavoite Hankkeen tavoitteena

Lisätiedot

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,

Lisätiedot

SOTE-RATKAISUSTA NOUSEVIA KYSYMYKSIÄ

SOTE-RATKAISUSTA NOUSEVIA KYSYMYKSIÄ SOTE-RATKAISUSTA NOUSEVIA KYSYMYKSIÄ Sosiaalihuollon tutkimus, koulutus ja kehittäminen Huoltaja-säätiö Kuntatalo 11.4.2014 Aulikki Kananoja ylisosiaalineuvos ERITYISVASTUUALUE JÄRJESTÄMISVASTUUSSA Paljon

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle. ntästrategia Vuosikokous 25.11.2014 Kansalaisareenan viestintästrategia tukee järjestöstrategiaa. Toiminnan osa-alueet on käsitelty viestintästrategiassa erikseen. Osa-alueisiin panostetaan toimintasuunnitelman

Lisätiedot

Osallisuutta edistämällä nuorten arkeen pitävä turvaverkko

Osallisuutta edistämällä nuorten arkeen pitävä turvaverkko Osallisuutta edistämällä nuorten arkeen pitävä turvaverkko Reija Paananen, FT, tutkija Sokra/Pohjois-Suomi Diakonia-ammattikorkeakoulu 11.11.2015 Jos jonkun säikäyttää liian monta kertaa, hän muuttuu näkymättömäksi.

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

Teemapohjainen kylämatkailun kehittäminen - Valtakunnallinen koordinaatiohanke 2009-2011. Susanna Kulmala Lomalaidun ry

Teemapohjainen kylämatkailun kehittäminen - Valtakunnallinen koordinaatiohanke 2009-2011. Susanna Kulmala Lomalaidun ry Teemapohjainen kylämatkailun kehittäminen - Valtakunnallinen koordinaatiohanke 2009-2011 Susanna Kulmala Lomalaidun ry Taustaa Hanketta on ollut suunnittelemassa maaseutumatkailun ja kylätoiminnan kehittäjiä

Lisätiedot

Kuopion kaupungin JHL ry 862 Toimintasuunnitelma vuodelle 2015

Kuopion kaupungin JHL ry 862 Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 Kuopion kaupungin JHL ry 862 Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 Tämä on Kuopion kaupungin JHL ry:n (yhdistys 862) 4. toimintavuosi ja haasteet tehokkaalle ja tulokselliselle edunvalvonnalle ovat mittavat.

Lisätiedot

Avustusohjelmilla tuloksia ja vaikutuksia case Emma & Elias

Avustusohjelmilla tuloksia ja vaikutuksia case Emma & Elias Avustusohjelmilla tuloksia ja vaikutuksia case Emma & Elias Voikukkia-seminaari 23.5.2012 Elina Varjonen Kehittämispäällikkö, RAY 1 Lapsi- ja perhetyön avustusohjelma Emma & Elias (2012-2017) Avustusohjelma

Lisätiedot

Eloisa ikä. RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta 2012 2017

Eloisa ikä. RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta 2012 2017 Eloisa ikä RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta 2012 2017 1 Eloisa ikä ikäihmisten avustusohjelma RAY:n avustusohjelmassa tuetaan yli 60-vuotiaita ikäihmisiä eri elämänvaiheissa ja elämän

Lisätiedot

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LAPSET JA PERHEET KASTE II -HANKE ITÄ- JA KESKI-SUOMESSA YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN ARVIOIMANA SYKSY 2012 Valtakunnan

Lisätiedot

Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo

Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo Hankkeen taustaa Suomessa on arviolta tuhatkunta toimivaa maahanmuuttajayhdistystä Yhdistyksiä alettiin perustaa erityisesti 1990 luvun puolivälin jälkeen Reilu kolmannes

Lisätiedot