PROJEKTISUUNNITELMA Päivitetty

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PROJEKTISUUNNITELMA Päivitetty 26.9.2007"

Transkriptio

1 PROJEKTISUUNNITELMA Päivitetty SISÄLTÖ: 1. Yhteenveto Hankkeen tausta ja tarve Kohderyhmät ja hyödynsaajat Tavoitteet ja arviointi Tulokset Projektin toteutusstrategia Työsuunnitelma Resurssit Talousarvio Sidosryhmät ja yhteistyötahot Seuranta Hankkeen hallinnoijan kuvaus...14 KISÄLLISTÄ OSAAJAKSI Suomen Nuorisoseurojen Liitto PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ Antti Kalliomaa Vernissakatu 8 A, VANTAA (09) ITÄ-SUOMI: Projektityöntekijä Tarja Ärväs Puijonsarventie 36, KUOPIO LÄNSI-SUOMI: Projektityöntekijä Hanna Lyytikäinen Näsilinnankatu 22 A 13, TAMPERE

2 1. Yhteenveto Projektin päämääränä on vahvistaa nuorten sosiaalista osaamista ja aktiivista kansalaisuutta nuorten vapaa-aikaan sijoittuvien ryhmätoimintojen avulla ja tutkia kansalaisjärjestön tarjoamia mahdollisuuksia nuorten osallisuuden vahvistamisessa. Kokeneet, aikuiset järjestötoimijat tukevat nuorten omaehtoista toimintaa, perehdyttävät nuoria kansalais- ja järjestötaitoihin, projektitoimintaan sekä vaikuttamistoimintaan omaa itseään ja omaa elinympäristöä koskevissa asioissa. Projektissa siirretään myös ns. hiljaista tietoa eri sukupolvien välisessä vuorovaikutuksessa ja lisätään nuorisoseuroissa toimivien vapaaehtoisten aikuisten osaamista nuorten omaehtoisen toiminnan tukijoina. Heikompiosaisten ja moniongelmaisten nuorten tueksi kootaan pilottipaikkakunnille ammattiauttajien verkosto, joka tukee paikallisissa seuroissa toimivia nuorten ohjaajia sekä nuoria. Kisällistä osaajaksi -projektissa toteutettavien ryhmätoimintojen avulla vahvistetaan sosiaalisesti nuoria, joilla on vaikeuksia oman elämänhallinnan kanssa, vaikeuksia löytää kehittäviä harrastuksia vapaa-ajalleen ja vaikeuksia kiinnittyä omaan lähiyhteisöönsä. Koulutuksen avulla vahvistetaan paikallisissa nuorisoseuroissa toimivien aikuisten osaamista nuorten osallisuuden tukemiseen. Yhtenä projektin päämääränä on innostaa nuoria löytämään kansalaisjärjestöt toiminnan areenoina ja ottamaan myös vastuuta järjestöjen toiminnan kehittämisestä eikä pelkästään olemaan osallistujina. 2

3 2. Hankkeen tausta ja tarve Kansainvälisissä tutkimuksissa suomalaisten nuorten tiedollinen taso on huippuluokkaa, mutta nuorten osallisuus omaan lähiyhteisöönsä sekä sen kehittämiseen on todella alhainen. Ongelma on nähtävissä kaikkien nuorten, myös tiedollisesti hyvin pärjäävien nuorten osalla. Sosiaalisilta ja tiedollisilta taidoiltaan heikompien nuorten osalta heikko side omaan lähiyhteisöön aiheuttaa usein ongelmien kumuloitumisen. Kouluterveystutkimusten mukaan 90-luvun lama ja sitä seurannut yksilöllistä pärjäämistä korostanut ilmapiiri on lisännyt nuorten huonovointisuutta ja sisäistä eriarvoistumista (Nuorisotutkimusseuran vuosikirja 2001). Vaikka nuorten suuri enemmistö voi hyvin, ongelmia kasaantuu noin kolmannekselle ja erityisen vaikeita noin kymmenennekselle. Nuorten päihteiden käyttö on edelleen nuorten terveydelle ja hyvinvoinnille merkittävä riski. Myös maahanmuuttajaväestön kasv anut osuus on lisähaaste nuorten yhteiskuntaan integroimiselle. Nuorten sosiaalisten ongelmien ja epäterveellisten elämäntapojen tehokkainta ennaltaehkäisyä ja korjaamista on vaihtoehtoisen, nuorta motivoivan toiminnan tarjoaminen. Kansalaisjärjestöt ovat monipuolisten vapaaajanharrastusten tarjoajana ja mahdollistajana tässä avainasemassa. Kisällistä osaajaksi projektissa vahvistetaan nuorten omaa elämänhallintaa, sidettä omaan lähiyhteisöön sekä lisätään nuorten vaikuttamismahdollisuuksia heitä koskevissa asioissa. Projekti luo uusia toimintamalleja, joilla juuri harrastusja kansalaisjärjestöt voivat tukea sosiaalista vahvistamista tarvitsevia, heikossa elämäntilanteessa olevia nuoria. Filosofian tohtori Anu Gretschel on tutkinut väitöstutkimuksessaan nuorten osallisuutta ja sen toteutumista erilaisissa nuorten kasvuoloissa. Gretschelin mukaan nuorten osallisuudessa on kyse ensisijaisesti siitä, että tietyt toiminnot ympäristössä altistetaan nuorten vaikuttamiselle niin, että nuoret kokevat olevansa ja ovat toiminnan toimijoita (subjekteja) ja kokevat myös olevansa pätevässä roolissa ja omistavansa prosessin kaikissa vaiheissa. 3

4 Kisällistä osaajaksi -projektissa haetaan malleja, joilla nostetaan mahdollisimman moni nuori sivustaseuraajan tai asiakkaan roolista kansalaistoimijan rooliin. Gretschelin mukaan osallisuus pitää osata kytkeä arkeen. Hän jakaa osallisuuden prosessit kahteen tasoon. Ensimmäisen tason prosesseja ovat esimerkiksi yhdessä tuotetut teatteriproduktiot, pihanparannusprojektit jne. Toisen tason prosessit ovat astetta vaativampia. Niissä puututaan johonkin toiminnan ytimessä olevaan asiaan ja opitaan yhdessä. Tässä oppimisprosessissa arvioidaan ja muotoillaan uudelleen niitä toiminnan arvoja ja perusoletuksia, joiden varassa toimitaan. Nuorisoseurojen tarjoama yhteisöllinen eri-ikäisten toiminta tarjoaa hyviä mahdollisuuksia sekä ensimmäisen asteen että toisen asteen osallisuuden prosesseihin. Oleellista on perehdyttää nuorten kanssa toimivat vapaaehtoiset aikuiset menetelmiin, joilla osallisuutta kannustetaan. Erityistä ammatillista apua tarvitsevien nuorten tueksi kootaan riittävä asiantuntijaverkosto projektipaikkakunnille. 3. Kohderyhmät ja hyödynsaajat Projektin ensisijaisena kohderyhmänä ovat vuotiaat nuoret, jotka tarvitsevat sosiaalista vahvistamista. Nuoret haetaan hankkeeseen yhteistyössä kunnan, seurakunnan sekä eri järjestöjen kanssa. Nuoret kootaan 6-12 hengen ryhmiin, joissa on mukana moniongelmaisia ja ammattiapua tarvitsevia nuoria sekä sosiaalisilta taidoiltaan paremmin pärjääviä nuoria. Vertaistuen mahdollistamiseksi kaikki nuoret eivät voi olla moniongelmaisia ja useiden ammattiauttajien tukea vaativia nuoria. Tämä siksikin, että nuorisoryhmän lähiohjaajana on koulutettu vapaaehtoinen eikä ammattilainen. Ammattilaiset antavat nuorille joko henkilökohtaista tukea tai ryhmäkohtaista tukea, mutta nuorisoryhmän rinnalla kulkevat aikuiset ovat vapaaehtoisia ohjaajia, valmentajia ja tukihenkilöitä. Projektin toisena kohderyhmänä ovat nuorisoseuroissa toimivat aikuiset, jotka saavat koulutusta ja neuvontaa nuorten toiminnan tukemiseen. 4

5 Nuorisoseuroissa on pitkät perinteet eri-ikäisten yhteistoiminnasta, joten nuorten kanssa yhteistoimintaan halukkaita ja kykeneviä kypsiä aikuisia löytynee helposti. Nuorisoseurantalojen ylläpito, teatteri- ym. kulttuuriproduktiot, kulttuuritilaisuudet ja harrastusryhmät ovat perinteisesti koonneet eri-ikäisiä toimijoita yhteen. Eri sukupolvien vuorovaikutuksessa lapset ja nuoret kasvavat luonnollisella tavalla vastuuseen itsestään ja yhteisöstään. Tätä nuorisoseuroissa olevaa hiljaista tietoa ja sosiaalista pääomaa hyödynnetään tässä hankkeessa. Kolmantena kohderyhmänä on ammattiauttajien verkosto: mm. koulukuraattorit, opinto-ohjaajat, kuntien ja seurakuntien nuorisotoimi, kulttuuritoimi, päihdetyö, mielenterveystyö ja koko terveydenhuollon henkilöstö, työvoimahallinto, poliisi jne. Ammattilaiset saavat työhönsä projektin ryhmätoiminnoista yhden työkalun nuorten auttamiseksi. Ammattiauttajien verkosto on tässä projektissa sekä toimija että edunsaaja. Projektissa toivotaan syntyvän toimintamalleja, joissa voidaan parhaalla tavalla yhdistää ammattiauttajien ja vapaaehtoistoimijoiden työpanos ja löytää näin uudenlaisia tapoja tuottaa hyvinvoinnin palveluja julkishallinnon ja kansalaissektorin yhteistyönä. 4. Tavoitteet ja arviointi Projektilla tavoitellaan kahdenlaisia vaikutuksia: 1) pilottiryhmien toiminnasta syntyviä sosiaalisia vaikutuksia sekä 2) projektin kuluessa kehitettävien toimintamallien ja uusien käytänteiden synnyttämiä toiminnallisia vaikutuksia. Sosiaalisia vaikutuksia ovat muun muassa kohderyhmänuorten: - arjen- ja elämänhallinnan parantuminen, - lisääntynyt osallisuus sekä - kiinnittyminen omaan lähiyhteisöön. Nämä vaikutukset näkyvät paikallisesti nuorten häiriökäyttäytymisen vähentymisenä sekä syrjään vetäytyvien nuorten aktivoitumisena. Nämä 5

6 vaikutukset syntyvät ja näkyvät jo projektin ollessa käynnissä ja niitä arvioidaan projektin edetessä yhdessä ammattilaisverkoston ja projektityöntekijöiden kanssa. Projektin toiminnalliset vaikutukset kohdistuvat kansalaisjärjestökenttään ja erityistä tukea tarvitsevien nuorten kanssa työskentelevien ammattilaisten toimintakenttään. Toiminnalliset vaikutukset kiteytyvät projektin aikana uusiksi toimintamenetelmiksi, -malleiksi ja -käytännöiksi. Nämä vaikutukset näkyvät muun muassa: - järjestötoimijoiden ja ammattilaisten lisääntyvänä yhteistyönä, - vapaaehtoisen kansalaistoiminnan yhdistämisenä osaksi nuorten elämänhallinnan ja osallisuuden tukiverkostoja - nuorten kasvun ja osallisuuden tukemiseen liittyvän osaamisen lisääntymisenä kansalaistoimintakentässä. Projektin vaikutuksia ja tuloksia arvioidaan ohjattuna itsearviointina. Arviointi toteutetaan yhteistyössä Opintokeskus Kansalaisfoorumin kanssa. Opintokeskuksen koulutussuunnittelijat vetävät toimintaprosessien arvioinnin, ja projektin henkilöstö ohjaa seura- ja kohderyhmätasolla tehtävää arviointia. Itsearvioinnissa käydään läpi toiminnan eri tasot tarkoituksena tunnistaa toimintaprosessien vahvuudet ja toisaalta myös parantamista kaipaavat alueet. Prosesseja arvioidaan 1) pilottiseurojen / seuratoimijoiden näkökulmasta, 2) ammattilaisverkostojen ja yhteistyökumppaneiden näkökulmasta sekä 3) kohderyhmänuorten näkökulmasta. Arvioinnilla varmistetaan, että hankkeen tuloksena syntyvät toimintamallit ovat riittävän laadukkaita ja yleistettävissä. Arvioinnissa ei katsota yksinomaan tavoitteiden saavuttamista, vaan pyritään havainnoimaan sitä miksi, miten ja mitä tavoitteiden saavuttamiseksi tehdään. Lisäksi yksittäisiä koulutustilaisuuksia, tapahtumia yms. tilaisuuksia arvioidaan myös osallistujapalautteella. 6

7 5. Tulokset Projektin tuloksena syntyy 1. Toimintamalleja, joilla tuetaan heikon elämänhallinnan omaavien nuorten osallisuutta omaan elämäänsä ja lähiympäristöönsä sekä kannustetaan vaikuttamaan heitä itseään koskevissa asioissa. 2. Nuorten osallisuutta tukevia koulutusohjelmia nuorille ja heidän kanssaan toimiville aikuisille. 3. Toimintamalleja nuorten kanssa toimivien ammattilaisten verkostoitumisesta sekä ammattilaisuuden ja vapaaehtoisen kansalaistoiminnan yhdistämisestä nuorten elämänhallinnan ja osallisuuden tueksi. 4. Malleja kansalaisjärjestön tarjoamista mahdollisuuksista nuorten osallisuuden vahvistamisessa Projektin päätyttyä julkaistaan projektiraportti, johon on koottu projektissa syntyneet hyvät käytännöt. Loppuraporttiin saadaan kuvauksia mm: 1) Miten hyödynnetään kokeneiden, aikuisten järjestötoimijoiden yhteisöllistä kokemusta ja hiljaista tietoa heikon elämänhallinnan omaavien nuorten tueksi 2) Kuvauksia ensimmäisen asteen osallisuusprojekteista 3) Kuvauksia toisen asteen osallisuusprojekteista, joissa keskiössä on kansalaisjärjestön tarjoamat mahdollisuudet nuorten osallisuuden kasvattamisessa 4) Vapaaehtoistoimijoiden ja ammattilaisten yhteistyö nuorten elämänhallinnan lisäämiseksi, uudenlaiset tavat tuottaa hyvinvointiyhteiskunnan palveluja 5) Henkilökohtaisia tarinoita 6) Vaikuttamistoiminnan kokemuksia nuoria koskevissa kunnallisissa asioissa 7

8 Projektin aikana Suomen Nuorisoseurojen Liitto luo kotisivuilleen osion, josta löytyvät hankkeen aikana toteutetut hyvät käytännöt. Sivuja päivitetään jatkuvasti uusilla kuvauksilla onnistuneista nuorten osallisuusprojekteista ja toiminnoista. Kotisivun toivotaan kannustavan nuorisoseuroja sekä muita paikallisia yhdistyksiä toimintaan nuorten osallisuuden kasvattamiseksi kansalaisjärjestöjen tarjoamien mahdollisuuksien avulla. 6. Projektin toteutusstrategia Projekti toteutetaan kahdella pilottialueella: Hämeen Nuorisoseurain Liiton ja Satakunnan Nuorisoseurojen Liiton toimialueella, sekä Pohjois-Savon Nuorisoseurojen Liiton ja Pohjois-Karjalan Nuorisoseurojen Liiton toimialueella. Pilottialueilla on haettu kokeiluun nuorisoseuroja, joilla on tarjolla monipuolista toimintaa ja sitoutuneisuutta nuorten oman projektitoiminnan kehittämiseen. Seuroihin perustetaan yhteensä 8 pilottiryhmää (6-12 henk.), jotka toteuttavat oman paikallisen projektinsa seuroista rekrytoitujen vapaaehtoisohjaajien tuella. Pilottiryhmien toiminta perustuu osallisuuteen ja sosiaaliseen vahvistamiseen. Nuoret itse suunnittelevat ja toteuttavat oman toimintansa aikuisten tuella. Nuorten oma projekti voi olla esimerkiksi: nuorisoseurantalon tai piha-alueen kunnostaminen nuorten harrastustarpeita vastaavaksi, nuorisotapahtuman järjestäminen, musiikki- tai teatteriproduktio, kotiaputoiminnan/talkootoiminnan organisoiminen vanhusten tueksi tai yhteistyöhankkeet koulujen kanssa. Nuorisoryhmä voi ottaa projektikseen myös tietyn osion nuorisoseuran toiminnasta, esimerkiksi nettisivujen päivittämisen tai kesäteatterin kahvion pitämisen. Nuorisoseurat tarjoavat useita mahdollisuuksia myös syvällisempään kansalaistoimintaan ja järjestötoimintaan sitoutumiseen (vrt. edellä toisen asteen osallisuus). Ryhmien toiminta dokumentoidaan ja pilottitoiminnan pohjalta luodaan toimintamalli, jolla tuetaan heikon elämänhallinnan omaavien nuorten 8

9 osallisuutta omaan elämäänsä ja lähiympäristöönsä sekä kannustetaan vaikuttamaan heitä itseään koskevissa asioissa. Projektityöntekijät kokoavat kullekin paikkakunnalle ammattilaisverkoston, jonka avulla erityistä tukea tarvitsevat nuoret rekrytoidaan mukaan toimintaan. Ammattilaisverkoston tehtävänä on lisäksi toimia vapaaehtoisten ohjaajien tukena sekä arvioida toiminnan vaikuttavuutta kohderyhmänuorten näkökulmasta. Verkoston kanssa kehitetään toimintamallista myös heidän työtään tukeva työväline. Projektiin osallistuvat vapaaehtoiset koulutetaan toimimaan erityistä tukea tarvitsevien nuorten kanssa ja käyttämään toiminnassa osallisuutta tukevia menetelmiä. Projektin aikana toteutettavat koulutukset dokumentoidaan osaksi kehitettäviä toimintamalleja. 7. Työsuunnitelma Alustavaa työsuunnitelmaa täsmennetään ja päivitetään kolmen kuukauden jaksoissa toiminnan arvioinnin ja suunnittelun yhteydessä Huhtikuu kesäkuu: - projektipäällikkö aloitti työn projektityöntekijöiden rekrytointi - pilottiseurojen valintaprosessi käynnistettiin - taustaselvitysten ja alustavien koulutussuunnitelmien laatiminen - seurannan ja dokumentoinnin suunnittelu 9

10 Heinäkuu syyskuu: - pilottiseurat vahvistivat osallistumisensa hankkeeseen - projektityöntekijät aloittivat työn starttikoulutusten suunnittelu - ammattilaisverkostojen kokoaminen ja ensimmäiset tapaamiset - seurakohtaisten toimintasuunnitelmien laatiminen - vapaaehtoisohjaajien rekrytointi Lokakuu joulukuu: - starttikurssit: Länsi-Suomi ja Itä-Suomi nuorisoryhmien kokoaminen - pilottiryhmien toiminnan käynnistäminen - ammattilaisverkoston toiminnan käynnistäminen - jatkokoulutuksen suunnittelu 2008 Tammi-maaliskuu: - pilottiryhmien omat projektit käynnistyvät - toiminnan dokumentointi ja jatkuva arviointi - vapaaehtoistoimijoiden jatkokoulutus - ammattilaisverkostojen tapaamiset ja työseminaarit Huhtikuu kesäkuu: - pilottiryhmien ensimmäinen toimintakausi päättyy - ensimmäisen toimintakauden kokemuksien analysoiminen - syksyn suunnitelmien täsmentäminen kokemusten ja analyysin pohjalta - pilottiryhmien mahdollinen kesätoiminta (leirit, tapaamiset jne.) - vapaaehtoisten toimijoiden starttikoulutus uusille ohjaajille (vaihtoehtoisesti elo-syyskuussa) 10

11 Heinäkuu syyskuu: - kesälomat (heinäkuu) - pilottiryhmien toiminta jatkuu kesätauon jälkeen elokuussa - toiminnan dokumentointi ja jatkuva arviointi - mahdollisten uusien ryhmien rekrytoiminen - (vapaaehtoisten toimijoiden starttikoulutus uusille) - ammattilaisryhmien tapaamiset Lokakuu joulukuu: - uusien nuorisoryhmien toiminta käynnistyy - nuorisoryhmien omat projektit - vapaaehtoistoimijoiden jatkokoulutus - toiminnan dokumentointi ja jatkuva arviointi Työsuunnitelma vuodelle 2009 laaditaan syksyllä 2008 toteutuneen toiminnan ja analyysien pohjalta. 8. Resurssit Projektiin on palkattu projektipäällikkö ja kaksi projektityöntekijää. Projektipäälliköllä on kokonaisvastuu hankkeen toteuttamisesta. Pilottialueilla työskentelevien projektityöntekijöiden tehtävänä on koordinoida projektia alueellaan valtakunnallisen suunnitelman mukaan. Muita resursseja ovat projektiin sitoutuneiden nuorisoseurojen vapaaehtoistoimijoiden hankkeelle antama osaaminen ja työpanos. Mukana olevilla seuroilla on myös omia toimitiloja, jotka ovat hankkeen käytössä. Lisäksi projektin resursseina hyödynnetään pilottialueina mukana olevien piirijärjestöjen osaamista ja toimitiloja. 11

12 9. Talousarvio Kulut 2008 Projektipäällikön palkka 12 kk sivukuluineen ,00 Projektityöntekijöiden palkka 2 x 12 kk x sivukuluineen ,00 Tilakustannukset alueiden projektityöntekiiöille 5 000,00 Matka- ja toimistokulut ,00 Toimintakulut ,00 Taloushallinto ja projektipäällikön toimitilat 8 000,00 Yhteensä ,00 Tuotot 2008 RAY ,00 Pilottialueiden omarahoitus (tilat) 5 000,00 Omarahoitus (taloushallinto, toimitilat) 8 000,00 Hankkeen nuorisoseurat / kunnat 6 000,00 Muu projektirahoitus ,00 Yhteensä ,00 Vuoden 2009 talousarvio on suurusluokaltaan samaa tasoa kuin vuoden 2008 arvio. Syksyllä 2009 toiminnan painopiste on tulosten ja vaikuttavuuden arvioinnissa ja toimintamallien kokoamisessa, mikä vaikuttaa jonkin verran myös talousarvion painotuksiin. Talousarvio laaditaan työsuunnitelman laatimisen yhteydessä. Vuodelle 2009 RAY:n rahoitusosuus on , Sidosryhmät ja yhteistyötahot Suomen Nuorisoseurojen Liitto vastaa hankkeen hallinnoinnista. Keskeisimmät sidosryhmät ovat pilottialueiden piirijärjestöt ja paikalliset nuorisoseurat, jotka ovat mukana käytännön kokeilujen toteutuksessa. Piirijärjestöt tukevat hankkeita antaen henkilöstönsä ammatillista osaamista paikallisten hankkeiden suunnitteluun ja paikallisten nuorisoseurojen toimijat ovat hankkeessa mukana vapaaehtoisvoimin. Kokeiluun sitoutuvilla 12

13 paikkakunnilla ensiarvoisen tärkeät sidosryhmät on nuorten ammattiauttajien verkosto. Yhteistyötä hankkeessa toteutettavien koulutusohjelmien suunnittelussa ja toteutuksessa sekä aineistotuotannossa tehdään nuorisoseurojen varhaisnuorisojärjestö Kalevan Nuorten Liiton kanssa sekä Opintokeskus Kansalaisfoorumin kanssa. Pilottimaakunnissa hyödynnetään myös läänien nuoriso-osastojen asiantuntijuutta sekä taloudellista tukea. 11. Seuranta Projektin toteutusta seuraavat ja arvioivat projektin palkattu henkilöstö, valtakunnallinen ohjausryhmä, pilottialueiden ohjausryhmät (Itä-Suomi ja Länsi-Suomi) sekä projektin aikana luotavat ammattilaisverkostot ja toimintaan osallistuvat seuratoimijat. Valtakunnallisen ohjausryhmän tehtävänä on seurata ja ohjata projektin toteutumista laaja-alaisesti niin toiminnallisten kokonaisuuksien kuin hallinnonkin näkökulmista. Pilottialueiden ohjausryhmät keskittyvät toiminnallisten prosessien arviointiin ja ammattilaisten verkostot vastaavasti seuraavat ja arvioivat paikallisia sosiaalisia vaikutuksia. Projektin henkilöstö on säännöllisesti yhteydessä seuratoimijoihin, ammattilaisverkostoon ja yhteistyökumppaneihin ja arvioi yhdessä heidän kanssaan pilottiryhmien toimintaa. Yksittäisten seuratoimijoiden ja ammattilaisten kokemukset toteutetun toiminnan mielekkyydestä ja toimivuudesta ovat avainasemassa, kun luodaan uusia toimintamalleja ja käytänteitä. Myös pilottiryhmiin osallistuvat nuoret arvioivat ryhmissä toteutettavaa toimintaa omalta näkökannaltaan. 13

14 12. Hankkeen hallinnoijan kuvaus Suomen Nuorisoseurojen Liitto (SNL) on 125-vuotias kansalaisjärjestö, johon kuuluu yli henkilöjäsentä, lähes 900 paikallista nuorisoseuraa, 17 piirijärjestöä ja valtakunnallinen keskusliitto. Henkilöjäsenistä puolet on alle 29-vuotiaita nuoria ja neljäsosa alle 16-vuotiaita lapsia. Nuorisoseurojen lasten toimintaa tukee varhaisnuorisojärjestö Kalevan Nuorten Liitto ja sen 15 piirijärjestöä. Nuorisoseurojen Liitto tekee tiivistä yhteistyötä sisältöjen kehittämiseksi Kalevan Nuorten Liiton kanssa sekä perustamansa sivistysliiton, Sivistysliitto Kansalaisfoorumin kanssa. Sivistysliitto ja erityisesti sen ylläpitämä opintokeskus on tärkeä yhteistyökumppani koulutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. SNL on puoluepoliittisesti sitoutumaton kulttuurista nuorisotyötä tekevä perhejärjestö. Viikoittain nuorisoseurojen harrastustoimintaan osallistuu lasta, nuorta ja aikuista. Erilaisia kulttuuritapahtumia seurat järjestävät vuosittain yli ja niihin osallistuu yli miljoona kävijää. Talkootunteja nuorisoseuroissa tehdään 220 henkilötyövuoden verran. Kuuden sadan nuorisoseurantalon verkosto tukee harrastustoimintaa ja monimuotoista asukastoimintaa tarjoten tilat toiminnalle ja luoden yhteisöllisyyttä alueelleen. Seurat ovat mukana paikallisessa kehittämistoiminnassa yhteistyössä kyläseurojen ja muiden järjestöjen kanssa. Nuorisoseuroilla on paljon myös kansainvälisiä kontakteja, vierailuja ulkomaille tehdään vuosittain lähes kaksi sataa ja vastavuoroisesti nuorisoseurat ottavat vastaan ulkomaisia esiintymisryhmiä ja nuoris oryhmiä. Nuorisoseuroissa harrastustoiminta nähdään välineenä kasvuun yksilönä ja yhteisön jäsenenä. Eri- ikäisten yhteistoiminnassa lapsilla ja nuorilla on mahdollisuus kasvaa yhteisvastuuseen, oppia sosiaalisia taitoja ja kehittyä myös erityistaidoissa harrastusten kautta. Toiminnan lähtökohtina ovat suvaitsevaisuus, välittäminen ja kannustaminen. KISÄLLISTÄ OSAAJAKSI Suomen Nuorisoseurojen Liitto PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ Antti Kalliomaa Vernissakatu 8 A, VANTAA (09) ITÄ-SUOMI: Projektityöntekijä Tarja Ärväs Puijonsarventie 36, KUOPIO LÄNSI-SUOMI: Projektityöntekijä Hanna Lyytikäinen Näsilinnankatu 22 A 13, TAMPERE

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Valtakunnallinen vertaistoiminnan koulutus 1 Mona Särkelä-Kukko 18.10.2013 1 Sisältö 1. Osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Mikä on järjestöjen rooli ja tehtävä nuorten hyvinvoinnin edistämisessä?

Mikä on järjestöjen rooli ja tehtävä nuorten hyvinvoinnin edistämisessä? Mikä on järjestöjen rooli ja tehtävä nuorten hyvinvoinnin edistämisessä? Allianssin strategia Osallisuus Yhdenvertaisuus Nuorisopolitiikasta yleispolitiikkaa Ehkäisevän nuorisotyön painoarvo noussut Allianssi

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 1 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet 3

Lisätiedot

Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava Tuki- ja kummioppilastoiminta

Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava Tuki- ja kummioppilastoiminta Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava 17.9.2014 Tuki- ja kummioppilastoiminta Vertaistukea alakoulusta toiselle asteelle Alakoulun kummioppilaat ovat 5.-6. luokkalaisia ja toimivat ekaluokkalaisten

Lisätiedot

Liite 1. Nuorisotoimi 2015

Liite 1. Nuorisotoimi 2015 Nuorisolain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Näiden tavoitteiden

Lisätiedot

Erityisesti Isä-projekti Mari Tuomainen 12.6.2013. www.tyynela.fi

Erityisesti Isä-projekti Mari Tuomainen 12.6.2013. www.tyynela.fi Erityisesti Isä-projekti Mari Tuomainen 12.6.2013 www.tyynela.fi 2 Erityisesti Isä-projektin lähtökohdat Verkostoista noussut huoli päihteitä käyttävien isien isyydestä/ isättömistä lapsista Isäkeskeinen

Lisätiedot

Kuinka syntyy hyvä strategia laatutähti nuoren järjestön työkaluna. XX Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät

Kuinka syntyy hyvä strategia laatutähti nuoren järjestön työkaluna. XX Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät Kuinka syntyy hyvä strategia laatutähti nuoren järjestön työkaluna XX Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät 9.10.-10.10.2013 Helsinki Music Against Drugs ry Vuonna 2008 Music Against Drugs ry

Lisätiedot

Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä?

Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä? Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä? Tampere 19.4.2016 Ylitarkastaja Juha Mieskolainen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 29.4.2016 1 EPT:n laatukäsikirja ehkäisevän työn tukena EPT laatukäsikirja

Lisätiedot

Kansainvälisyys kotona ja kaukana - kansainvälistymisen mahdollisuuksia nuorisotyössä. Elisa Männistö

Kansainvälisyys kotona ja kaukana - kansainvälistymisen mahdollisuuksia nuorisotyössä. Elisa Männistö Kansainvälisyys kotona ja kaukana - kansainvälistymisen mahdollisuuksia nuorisotyössä Elisa Männistö 14.2.2016 Taustaa Nuorisolaki: 1 Tämän lain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä,

Lisätiedot

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle 21.4.2016 Allianssin strategia 2021 Allianssi edistää nuorten hyvinvointia Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi

Lisätiedot

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit... 3 Toiminnan dokumentointi ja

Lisätiedot

MLL. Tukioppilastoiminta

MLL. Tukioppilastoiminta MLL Tukioppilastoiminta Tukioppilastoiminta on Peruskoulussa toimiva tukijärjestelmä, joka perustuu vertaistuen ajatukseen Tukioppilas on tavallinen, vapaaehtoinen oppilas, joka haluaa toimia kouluyhteisön

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

korkeakoulut ja yhteisöt Keski-Suomessa

korkeakoulut ja yhteisöt Keski-Suomessa KYTKE korkeakoulut ja yhteisöt Keski-Suomessa KYTKE lyhyesti Toteuttamisaika: 1.8.2015-30.6.2017 Päätavoite: korkeakouluopiskelijoiden työelämävalmiuksien kehittäminen yhdistysyhteistyöllä Muita tavoitteita:

Lisätiedot

Lastensuojelutaustaisen nuoren sosiaalisen pääoman kasvattaminen Hanke Satu Oksman & Anna Lähteenmäki

Lastensuojelutaustaisen nuoren sosiaalisen pääoman kasvattaminen Hanke Satu Oksman & Anna Lähteenmäki Lastensuojelutaustaisen nuoren sosiaalisen pääoman kasvattaminen Hanke 2016-2018 Satu Oksman & Anna Lähteenmäki Kuopion seudun nuorisoasunnot ry:n (KSNA) ja Joensuun seudun nuorisoasuntoyhdistys ry:n (Josna)

Lisätiedot

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia Allianssin strategia 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan. Olemme poliittisesti

Lisätiedot

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia Allianssin strategia 2021 VISIO 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan.

Lisätiedot

SOKU. Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Rauni Räty

SOKU. Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Rauni Räty SOKU Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen 2015-2018 Perustiedot Toteuttajat: Lapin AMK Oy, Hyvinvointiala; Osatoteuttajina Meri-Lapin Työhönvalmennussäätiö, Sodankylän

Lisätiedot

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke KAINUUN SOTE KUNTAYHTYMÄ Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon toimintasuunnitelma Marja-Liisa Ruokolainen Eija Tolonen, Jaana Mäklin, Lahja

Lisätiedot

Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä

Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä Uudenmaan liitto 26.4. LAINSÄÄDÄNNÖLLISIÄ NÄKÖKULMIA TOISEN ASTEEN AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN ARJEN TYÖHÖN Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä Crister Nyberg, ohjauspalveluiden

Lisätiedot

Eloisa ikä -ohjelman esittely ja poimintoja hankkeista Vanhustyön vastuunkantajat Finlandia-talo 15.5.2014

Eloisa ikä -ohjelman esittely ja poimintoja hankkeista Vanhustyön vastuunkantajat Finlandia-talo 15.5.2014 Eloisa ikä -ohjelman esittely ja poimintoja hankkeista Vanhustyön vastuunkantajat Finlandia-talo 15.5.2014 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Vanhustyön keskusliitto ry reija.heinola@vtkl.fi 1 Vanhustyön keskusliitto

Lisätiedot

2016 TOIMINTASUUNNITELMA

2016 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TOIMINTASUUNNITELMA 1 1. Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry:n toiminnan tarkoitus ja visio vuodelle 2016 Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry, ESTERY, on

Lisätiedot

Palokuntien toimintaohjelma

Palokuntien toimintaohjelma 12.9.2016 Palokuntien toimintaohjelma Palokuntien kansalaistoiminnan kehittäminen 3.9.2016 Ylläs Valtteri Tervala Toiminta nyt Sopimuspalokunta VPK ja HSPK Palokunnan hallitus Palokunnan päällystö Turvallisuusviestintä

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointia tukeva ehkäisevän päihdetyön hanke 2006 2010

Lasten ja perheiden hyvinvointia tukeva ehkäisevän päihdetyön hanke 2006 2010 18.5.2010 Ehkäisevän päihdetyön hanke Lasten ja perheiden hyvinvointia tukeva ehkäisevän päihdetyön hanke 2006 2010 Mannerheimin Lastensuojeluliitto, yhteistyössä A-klinikkasäätiö ja Terveys ry Hankkeessa

Lisätiedot

Osallisuussuunnitelma

Osallisuussuunnitelma Osallisuussuunnitelma Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen Tukea suunnitelmatyöhön - työkokous Kolpeneen palvelukeskus Kerttu Vesterinen Osallisuus Osallisuus on kokemus mahdollisuudesta päättää

Lisätiedot

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA Niina Pajari 17.11.16 Kuusankoski RAY, VEIKKAUS JA FINTOTO YHDISTYVÄT UUDEKSI RAHAPELIYHTIÖKSI -> UUSI RAHAPELIYHTIÖ VEIKKAUS VASTAA VAIN RAHAPELITOIMINNASTA, EIKÄ KÄSITTELE AVUSTUKSIA

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä

Lisätiedot

Katse tulevaisuuteen. ASPA-pilotit puolenvälin krouvissa -seminaari Ylitarkastaja Jaana Salmi

Katse tulevaisuuteen. ASPA-pilotit puolenvälin krouvissa -seminaari Ylitarkastaja Jaana Salmi Katse tulevaisuuteen ASPA-pilotit puolenvälin krouvissa -seminaari 14.1. Ylitarkastaja Jaana Salmi Uusia toimijoita pilottipisteisiin Keskusteluja käyty tähän mennessä Tullin, Maanmittauslaitoksen, oikeusministeriön

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Lasten ja nuorten. vaikuttamismahdollisuudet kunnassa Meiju Hiitola 1

Lasten ja nuorten. vaikuttamismahdollisuudet kunnassa Meiju Hiitola 1 Lasten ja nuorten vaikuttamismahdollisuudet kunnassa 27.11.06 Meiju Hiitola 1 Miksi lasten ja nuorten pitäisi saada vaikuttaa? Lasten ja nuorten erityistarpeet vaativat huomiomista Lapsilla ja nuorilla

Lisätiedot

30 SIVISTYS- JA VAPAA-AIKALAUTAKUNTA 360 VAPAA-AIKAPALVELUT 3600 NUORISOTOIMI

30 SIVISTYS- JA VAPAA-AIKALAUTAKUNTA 360 VAPAA-AIKAPALVELUT 3600 NUORISOTOIMI 1 (5) 30 SIVISTYS- JA VAPAA-AIKALAUTAKUNTA 360 VAPAA-AIKAPALVELUT 3600 NUORISOTOIMI Tilivelvolliset: Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta, sivistysjohtaja, vapaa-aikapäällikkö Toiminta-ajatus Nuorisotoimi

Lisätiedot

Työllisyyskatsaus ja työllisyyspalveluiden tilannetta

Työllisyyskatsaus ja työllisyyspalveluiden tilannetta Työllisyyskatsaus ja työllisyyspalveluiden tilannetta Työllisyyspalveluiden tekemää arviota VAHVUUDET: -vahvaa metsä ja palveluteollisuutta -suurimat työnantajat Lieksan kaupunki, Pankaboard, toimialana

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen...

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... Arviointisuunnitelma Sisältö 1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... 5 6 Hyvien käytäntöjen käyttöönotto

Lisätiedot

Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso

Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso Kirsi Kohonen Suunnittelija Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto, Kirsi Kohonen, OKT-vastuualue 5.9.2014

Lisätiedot

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta 23.09.2014 1 Nuorisotakuu osana nuorisotoimea 1. Nuorten työpajatoiminta 2. Etsivä nuorisotyö 3. Monialainen yhteistyö 2 1. Nuorten työpajat Nuorten työpajoilla

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

osallisuushanke Salli

osallisuushanke Salli osallisuushanke Salli Osallisuuden jäljillä 2011-2014 9.6.2014 Kuva: Ninka Reittu-Kuurila Sallin tavoitteena on Hankkeen päämääränä on lisätä heikossa asemassa olevien ihmisten osallisuutta sekä kuntien

Lisätiedot

Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Olemme valtakunnallinen kansalaisjärjestö, jonka perustehtävä on edistää kehitysvammaisen ihmisen ja hänen perheensä yhteiskunnallista tasa-arvoa ja elämänlaatua - hyvää

Lisätiedot

Mielenterveys ja päihdetyön neuvottelupäivä Oulu ARI TERÄVÄ. Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua

Mielenterveys ja päihdetyön neuvottelupäivä Oulu ARI TERÄVÄ. Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua Mielenterveys ja päihdetyön neuvottelupäivä 14.2.2014 - Oulu ARI TERÄVÄ Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua Verkottaja 2013-2016 keskeiset päämäärät Päihde- ja mielenterveystyön

Lisätiedot

Yli-Marolan 4H-kotieläinpiha Lahden 4H-yhdistys ry Neljänkaivonkatu Lahti

Yli-Marolan 4H-kotieläinpiha Lahden 4H-yhdistys ry Neljänkaivonkatu Lahti Yli-Marolan 4H-kotieläinpiha Lahden 4H-yhdistys ry Neljänkaivonkatu 47 15100 Lahti www.lahti.4h.fi Tiedon Taidot hanke Ohjausryhmän kokous 1/2015 perjantai 20.11.2015 1 Esityslista 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7.

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

Näin luet toimintasuunnitelmaa

Näin luet toimintasuunnitelmaa Näin luet toimintasuunnitelmaa HELVARYn toimintasuunnitelman tavoitteet on merkitty tähän esitykseen tummennetulla ja merkattu nuolella. Toimenpiteitä kuvataan tavoitteiden yhteydessä. Tässä esityksessä

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013

Toimintasuunnitelma 2013 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2013 Carita Bardakci 22.11.2012 1.1.1.1.1.1.1.1.1 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 1. JOHDANTO JA

Lisätiedot

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunta Nuorisopalvelut xx.xx.2015 Johdanto Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin (Nuorisolaki, Kuntien nuorisotyö ja

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

Avustusohjelmilla tuloksia ja vaikutuksia case Emma & Elias

Avustusohjelmilla tuloksia ja vaikutuksia case Emma & Elias Avustusohjelmilla tuloksia ja vaikutuksia case Emma & Elias Voikukkia-seminaari 23.5.2012 Elina Varjonen Kehittämispäällikkö, RAY 1 Lapsi- ja perhetyön avustusohjelma Emma & Elias (2012-2017) Avustusohjelma

Lisätiedot

Uudistuneet. Sinettiseurakriteerit

Uudistuneet. Sinettiseurakriteerit Uudistuneet O Sinettiseurakriteerit Uudistetut Sinettiseurakriteerit pohjautuvat O Lasten ja nuorten urheilusta tehtyihin selvityksiin. O Selvitykset valmistuivat yhteistyössä Kilpa- ja huippu-urheilun

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ JULKISEN SEKTORIN KANSSA JA RAY-RAHOITUS. Tuomas Koskela

JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ JULKISEN SEKTORIN KANSSA JA RAY-RAHOITUS. Tuomas Koskela JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ JULKISEN SEKTORIN KANSSA JA RAY-RAHOITUS Tuomas Koskela RAY:n avustuslinjaukset 2016-2019 7.10.2016 JÄRJESTÖ-KUNTA YHTEISTYÖLLÄ PYSYVIÄ TULOKSIA Korostamme järjestöjen ja kuntien

Lisätiedot

Kansalaisuus yhteiskunnan voimavarana

Kansalaisuus yhteiskunnan voimavarana Kansalaisuus yhteiskunnan voimavarana Erityistä huomiota tulisi myös kiinnittää vaikeassa elämäntilanteessa elävien ja vähän osallistuvien osallistumismahdollisuuksien turvaamiseen ja vahvistamiseen. Demokratiapolitiikan

Lisätiedot

RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 2.4.-1.6.2012 Päiväkoti Huvikumpu, Oulu

RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 2.4.-1.6.2012 Päiväkoti Huvikumpu, Oulu RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 2.4.-1.6.2012 Päiväkoti Huvikumpu, Oulu Jokilaakojen koulutuskuntayhtymä Oulaisten ammattiopisto/ sosiaali- ja terveysala Jukka Tervola Sisällysluettelo 1. Yhteenveto.. 3 2. Taustatiedot

Lisätiedot

LIITE. JAKE Järjestö- ja kansalaistoiminnan kehittämishanke

LIITE. JAKE Järjestö- ja kansalaistoiminnan kehittämishanke LIITE JAKE Järjestö- ja kansalaistoiminnan kehittämishanke Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 JAKE JÄRJESTÖ- JA KANSALAISTOIMINNAN KEHITTÄMISHANKE JAKE-hanke on Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskuksen,

Lisätiedot

TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT

TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT 1(5) TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT Lasten ja nuorten kasvun tukemisen ydinprosessilla on kolme avustuskokonaisuutta, Nuorisotyön ja nuorten harrastustoiminnan edistämisen avustukset,

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuuden niveltäminen osaksi kaupungin toimintaa

Lasten ja nuorten osallisuuden niveltäminen osaksi kaupungin toimintaa 6. TAVOITTEET, TOIMENPITEET JA VASTUUTAHOT 1 Toimenpide-ehdotukset ovat syntyneet jyväskyläläisille lapsille ja nuorille tehtyjen alkukartoitusten, Jyväskylän kaupungin palvelualueille tehtyjen kyselyjen

Lisätiedot

SOTE-RATKAISUSTA NOUSEVIA KYSYMYKSIÄ

SOTE-RATKAISUSTA NOUSEVIA KYSYMYKSIÄ SOTE-RATKAISUSTA NOUSEVIA KYSYMYKSIÄ Sosiaalihuollon tutkimus, koulutus ja kehittäminen Huoltaja-säätiö Kuntatalo 11.4.2014 Aulikki Kananoja ylisosiaalineuvos ERITYISVASTUUALUE JÄRJESTÄMISVASTUUSSA Paljon

Lisätiedot

Pientyöpaikoilla uudistuminen mistyö

Pientyöpaikoilla uudistuminen mistyö Pientyöpaikoilla uudistuminen (Punk)-hankeen kehittämisty mistyö Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Kuntoutussäätiö Pirkko Mäkelä-Pusa 17.3.2011 ESR-hanke 2009 2012, Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Keliakialiiton strategia

Keliakialiiton strategia Keliakialiiton strategia 2016 2020 Keliakialiitto ry Kuvat ja taitto: Sonja Tuomi Painopaikka: Waasa Graphics Oy, 2015 Keliakialiiton strategia 2016 2020 Visio 2020... 4 Toiminta-ajatus... 6 Toimintaympäristön

Lisätiedot

Osallisuutta edistämällä nuorten arkeen pitävä turvaverkko

Osallisuutta edistämällä nuorten arkeen pitävä turvaverkko Osallisuutta edistämällä nuorten arkeen pitävä turvaverkko Reija Paananen, FT, tutkija Sokra/Pohjois-Suomi Diakonia-ammattikorkeakoulu 11.11.2015 Jos jonkun säikäyttää liian monta kertaa, hän muuttuu näkymättömäksi.

Lisätiedot

Seurakehitys SJAL:ssa. Kokemuksia oman seuran analyysista ja tulevaisuuden suunnitelmat

Seurakehitys SJAL:ssa. Kokemuksia oman seuran analyysista ja tulevaisuuden suunnitelmat Seurakehitys SJAL:ssa Kokemuksia oman seuran analyysista ja tulevaisuuden suunnitelmat Sisältö SJAL:n seurakehitysohjelmasta Kokemuksia oman seuran analyysista Artemis Laatujärjestelmä seuroille? SJAL:n

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

STARTTIVALMENNUS -mistä on kyse?

STARTTIVALMENNUS -mistä on kyse? STARTTIVALMENNUS -mistä on kyse? Alueelliset työpajapäivät 10.6.2015 Tampere Mea Hannila-Niemelä projektipäällikkö Startti parempaan elämään juurruttamishanke (2012-2016), TPY www.tpy.fi Sisältöä Hankkeesta

Lisätiedot

Tampereen kaupungin avustustoiminnan uudistaminen

Tampereen kaupungin avustustoiminnan uudistaminen Tampereen kaupungin avustustoiminnan uudistaminen Toiminta-avustuskokonaisuuksien kriteerit vuonna 2015 (Lasten ja nuorten palvelujen sekä ikäihmisten palvelujen lautakunta) 1 Lautakunnat päättävät tarkemmista

Lisätiedot

Eloisa ikä. RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta 2012 2017

Eloisa ikä. RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta 2012 2017 Eloisa ikä RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta 2012 2017 1 Eloisa ikä ikäihmisten avustusohjelma RAY:n avustusohjelmassa tuetaan yli 60-vuotiaita ikäihmisiä eri elämänvaiheissa ja elämän

Lisätiedot

Kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimien ajankohtaiset asiat

Kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimien ajankohtaiset asiat Kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimien ajankohtaiset asiat Eeva Hiltunen Sivistystoimentarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Mikkeli 5.3.2014 Itä-Suomen aluehallintovirasto, Eeva Hiltunen, OKT-vastuualue

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

NUORTEN PALVELUPILOTTI VILTTERI 1.9.2014. Forssalainen vastuu tulevaisuuden tekijöistä

NUORTEN PALVELUPILOTTI VILTTERI 1.9.2014. Forssalainen vastuu tulevaisuuden tekijöistä NUORTEN PALVELUPILOTTI VILTTERI 1.9.2014 Forssalainen vastuu tulevaisuuden tekijöistä TP /1.5.2014, JL / 21.8.2014 Nuoret lukuina - 16-24 v. nuoria 1830, 25-29 v. nuoria 930 v. 2013 lopussa - Alle 25 v.

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1 Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut 7.4.2011 Eva Storgårds 1 Visio Perustehtävä Kaupungin missio eli perustehtävä on palvelujen järjestäminen kansalaisille suomen ja ruotsin kielellä

Lisätiedot

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus AMMATILLISEN PERUS- JA LISÄKOULUTUKSEN VALTIONAVUSTUSHANKKEIDEN 2014 ALOITUSTILAISUUS 11.9.2014 Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus Opetusneuvos Vaikuttavuus Ei ole vain yhtä määritelmää siitä, mitä

Lisätiedot

LC SAVONLINNA / SÄÄMINKI KLUBIN STRATEGIA. Strategia päivitetty 27.10.2015

LC SAVONLINNA / SÄÄMINKI KLUBIN STRATEGIA. Strategia päivitetty 27.10.2015 LC SAVONLINNA / SÄÄMINKI KLUBIN STRATEGIA Strategia päivitetty 27.10.2015 Tämän LC klubin strategian on laatinut klubin hallitukselle Ehdollepano- ja kehitystoimikunta. 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Tulevaisuuden Menestysseurat ohjelma 2015-2016 Esittely

Tulevaisuuden Menestysseurat ohjelma 2015-2016 Esittely Tulevaisuuden Menestysseurat ohjelma 2015-2016 Esittely Ohjelman tavoite Osa seuroista haluaa rakentaa junioritoiminnan keskeiseen osaan koko seuran toiminnassa Tulevaisuuden Menestysseurat ohjelman tarkoituksena

Lisätiedot

Kokemustoimintaverkosto 2016 Lauri Honkala, suunnittelija, Kokemustoimintaverkosto Kokemustoimintaverkostossa mukana 36 valtakunnallista sosiaali- ja terveysalan järjestöä 17 alueellista ohjausryhmää eri

Lisätiedot

Startti Suomen hyvään tulevaisuuteen!

Startti Suomen hyvään tulevaisuuteen! Kansallinen StarT-hanke 2016 2018 Startti Suomen hyvään tulevaisuuteen! StarTin keskiössä ovat Taitavat lapset ja nuoret Suomen Tulevaisuuden Tekijät Jokainen voi olla Tähti www.luma.fi/start Päätavoitteena

Lisätiedot

Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018

Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 SUOMALAISEN JÄÄKIEKON STRATEGIA 2014 2018 Strategian päämäärä: Jääkiekkoperheen monipuolinen kasvattaminen Toimintaa ohjaavat arvot: Kunnioitus Yhteisöllisyys

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 AVUSTUSOSASTO RAY 25.10.2016 2 LAKISÄÄTEINEN TEHTÄVÄ Laki raha-automaattiavustuksista 21. Rahaautomaattiyhdistyksen on sopivalla tavalla seurattava myönnettyjen

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2005

TOIMINTASUUNNITELMA 2005 Partiolippukunta Susiveikot ry TOIMINTASUUNNITELMA 2005 Yleistä Partiolippukunta Susiveikot toimii vuonna 2005 Suomen Partiolaisten ohjelmaa toteuttaen. Vuoden päätapahtumana on lippukunnan kesäleiri,

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Valtakunnalliset työpajapäivät 27.4.2016 Sovari sosiaalisen vahvistumisen

Lisätiedot

Juniorityö petankkiseuroissa

Juniorityö petankkiseuroissa Petankkiseuratoiminta - Juniorityö 1 Juniorityö petankkiseuroissa Nämä rivit on kirjoitettu avuksi niille seuroille joiden piirissä mietitään juniorityön aloittamista tai kehittämistä. Ei ole olemassa

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoiminnan laatukriteerit

Aamu- ja iltapäivätoiminnan laatukriteerit Liite 1 Tavoite 1. Sisältöjen monipuolisuus Käytänteet: Vuosittaisen toimintasuunnitelman laatiminen, kts. sisällöt yksikkökohtaisten viikkosuunnitelmien laatiminen kysely perheille toimintakauden alkaessa

Lisätiedot

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen 1 Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen Ohjelman valmistelu Maakunnan kehittämisrahahanke Ramboll Management Consulting työn toteuttajana Ohjelmatyötä valmisteltu työpajasarjalla. Ensimmäisessä

Lisätiedot

kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016

kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016 kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016 Ammattiosaajan työkykypassilla vahvistat työkykyäsi Lisää ensimmäinen luettelomerkki tähän Lisää toinen luettelomerkki tähän Lisää kolmas luettelomerkki tähän https://vimeo.com/57925261

Lisätiedot

Tavoitesuunnittelun toteutuksen periaatteita

Tavoitesuunnittelun toteutuksen periaatteita Tavoitesuunnittelun toteutuksen periaatteita Koska tavoitesuunnittelu on oppimisprosessi, sitä tarkennetaan suunnittelun edetessä saatujen kokemusten ja palautteiden perusteella Tavoitesuunnittelulla luodaan

Lisätiedot

SENIORIASUMISEN SEMINAARI, JYVÄSKYLÄ

SENIORIASUMISEN SEMINAARI, JYVÄSKYLÄ SENIORIASUMISEN SEMINAARI, JYVÄSKYLÄ 14.10.2016 AVUSTUSOSASTO HILPPA TERVONEN 14.10.2016 2 AVUSTUSMÄÄRÄRAHAN KÄYTTÖ 2016-2019 RAY:N AVUSTUSTOIMINNAN LINJAUSTEN TAVOITEALUEIDEN MUKAISESTI (MILJ. EUROA)

Lisätiedot

Asiakkaat ja ammattilaiset omaishoitoa kehittämässä

Asiakkaat ja ammattilaiset omaishoitoa kehittämässä Asiakkaat ja ammattilaiset omaishoitoa kehittämässä Perusasiat pähkinänkuoressa Hanketta toteuttavat yhteistyössä Omaishoitajat ja Läheiset -liitto ja Omaiset mielenterveystyön tukena keskusliitto Hankkeen

Lisätiedot

Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke

Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke 1.3.2015 31.10.2017 Viestintäsuunnitelma Jessica Fagerström Satu Raatikainen 15.9.2015 Päivitetty 4.12.2015 Parempi Arki-hankkeen tausta, tavoitteet ja organisaatio

Lisätiedot

Taito-ohjelma yleisesti ja alkavan haun erityiskysymykset

Taito-ohjelma yleisesti ja alkavan haun erityiskysymykset Taito-ohjelma yleisesti ja alkavan haun erityiskysymykset Taito-hakuinfo Tieteiden talo 13.1.2016 Päivi Bosquet Marika Lindroth Taito-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahastoohjelma

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Ulvilan Voimistelu ja Liikunta ry TOIMINTALINJA

Ulvilan Voimistelu ja Liikunta ry TOIMINTALINJA Ulvilan Voimistelu ja Liikunta ry TOIMINTALINJA 2016-2017 UVL:n organisaatio Ohjaajat ja Valmentajat Valmentajatiimi Jumppakummit Nuorisoklubi Kilta Johtokunta UVL:n toiminta Nuorten liikunta Lasten harrastajaryhmät

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot