Toimintakertomus 2007 (päivitetty ) Kisällistä osaajaksi -projekti Suomen Nuorisoseurojen Liitto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toimintakertomus 2007 (päivitetty 31.3.2008) Kisällistä osaajaksi -projekti Suomen Nuorisoseurojen Liitto"

Transkriptio

1 Toimintakertomus 2007 (päivitetty ) Kisällistä osaajaksi -projekti Suomen Nuorisoseurojen Liitto

2

3 Yleistä Kolmivuotisen Kisällistä osaajaksi -projektin ensimmäisen toimintavuoden alku painottui projektiorganisaation luomiseen ja suunnitelmien täsmentämiseen. Syksyn 2007 aikana käynnistyi toiminta pilottialueilla. Syksyllä pilottiseurojen vapaaehtoistoimijoille järjestettiin starttikoulutukset ja pian tämän jälkeen ensimmäiset nuorten ryhmät aloittivat toimintansa. Syksyn edetessä oli hienoa huomata, että pilottiseurojen tueksi kootut ammattilaisverkostot näkivät projektin tarpeen ja sitoutuivat mukaan yhteisiin tavoitteisiin. Toimintakertomuksessa on kuvattu projektin keskeisimmät tavoitteet ja toimenpiteet vuonna 2007 sekä kerrottu ryhmien toiminnasta pilottialueilla. Pilottiryhmien toimintaa koskevat tiedot on päivitetty maaliskuussa Projektista laaditaan väliraportti syksyllä 2008, kun projektin toiminta on puolivälissä ja pilottiryhmien ensimmäinen toimintakausi on saatu päätökseen. Toimintakertomuksen ovat laatineet Antti Kalliomaa, Hanna Lyytikäinen ja Tarja Ärväs. Kannen kuvat ovat starttikoulutuksista ja nuorten ryhmien tapaamista. Projektin tavoitteet ja päämäärä Projektin päämääränä on vahvistaa nuorten sosiaalista osaamista ja aktiivista kansalaisuutta nuorten vapaa-aikaan sijoittuvien ryhmätoimintojen avulla ja tutkia kansalaisjärjestöjen tarjoamia mahdollisuuksia nuorten osallisuuden vahvistamisessa. Projekti toteutetaan kahdella pilottialueella: Hämeen Nuorisoseurain Liiton ja Satakunnan Nuorisoseurojen Liiton toimialueella, sekä Pohjois-Savon Nuorisoseurojen Liiton ja Pohjois-Karjalan Nuorisoseurojen Liiton toimialueella. Pilottialueilla on haettu kokeiluun nuorisoseuroja, joilla on tarjolla monipuolista toimintaa ja sitoutuneisuutta nuorten oman projektitoiminnan kehittämiseen. Seuroihin perustetaan yhteensä 8 pilottiryhmää (6-12 henkilöä), jotka toteuttavat omat paikalliset projektinsa seuroista rekrytoitujen vapaaehtoisohjaajien tuella. Pilottiryhmien toiminta perustuu osallisuuteen ja sosiaaliseen vahvistamiseen. Projektin nuoret suunnittelevat ja toteuttavat itse oman toimintansa aikuisten tuella. Nuorten oma projekti voi olla esimerkiksi nuorisoseurantalon tai pihaalueen kunnostaminen nuorten harrastustarpeita vastaavaksi, nuorisotapahtuman järjestäminen, musiikki- tai teatteriproduktio. Nuorisoryhmä voi ottaa projektikseen myös tietyn osion nuorisoseuran toiminnasta, esimerkiksi nettisivujen päivittämisen tai kesäteatterin kahvion pitämisen.

4 Projektin tuloksena syntyy: 1. Toimintamalleja, joilla tuetaan heikon elämänhallinnan omaavien nuorten osallisuutta omaan elämäänsä ja lähiympäristöönsä sekä kannustetaan vaikuttamaan heitä itseään koskevissa asioissa. 2. Nuorten osallisuutta tukevia koulutusohjelmia nuorille ja heidän kanssaan toimiville aikuisille. 3. Toimintamalleja nuorten kanssa toimivien ammattilaisten verkostoitumisesta sekä ammattilaisuuden ja vapaaehtoisen kansalaistoiminnan yhdistämisestä nuorten elämänhallinnan ja osallisuuden tueksi. 4. Malleja kansalaisjärjestön tarjoamista mahdollisuuksista nuorten osallisuuden vahvistamisessa FAKTA: - Toteutetaan vuosina Toteuttaja: Suomen Nuorisoseurojen Liitto RAY:n tuella. - Tavoittaa vuosittain lähes vuotiasta nuorta, 50 vapaaehtoistoimijaa sekä laajan ammattilaisverkoston - Länsi-Suomen pilottiseurat: Tampereen Nuorisoseura. Ylämäen, Vesilahden ja Narvan Tähti -nuorisoseurat Vesilahdessa. Suttilan nuorisoseura Huittisissa sekä Sammaljoen ja Illon nuorisoseurat Vammalassa. - Itä-Suomen pilottiseurat: Kuuslahden Nuorisoseura Siilinjärvellä, Honkalammen Nuorisoseura Liperistä, Kultivaattori Outokummusta sekä Julkulatalo Kuopiosta. - Kotisivu: 2

5 Projektin keskeisimmät tavoitteet ja tulokset vuonna 2007 Kisällistä osaajaksi projektin keskeisimmät tavoitteet toimintavuonna 2007 olivat projektiorganisaation luominen, pilottialueiden ja -seurojen rekrytoiminen ja nuorisoryhmien perustaminen sekä ammattilaisverkostojen luominen pilottiseurojen toiminnan tueksi. Projektiorganisaatio Projektiin on palkattu projektipäällikkö (1.4. alkaen) ja kaksi projektityöntekijää (1.8. alkaen). Projektipäälliköllä on kokonaisvastuu hankkeen toteuttamisesta ja pilottialueilla työskentelevien projektityöntekijöiden tehtävänä on koordinoida projektia alueellaan valtakunnallisen suunnitelman mukaan. Palkatun henkilöstön lisäksi projektiorganisaatioon kuuluvat pilottialueiden toiminnanjohtajat sekä ohjausryhmä. Projektipäällikkö: Antti Kalliomaa gsm Postiosoite / toimipaikka: Suomen Nuorisoseurojen Liitto Vernissakatu 8A Vantaa Projektityöntekijät: Tarja Ärväs gsm Postiosoite / toimipaikka: Pohjois-Savon Nuorisoseurojen Liitto Puijonsarventie Kuopio Hanna Lyytikäinen gsm Postiosoite / toimipaikka: Hämeen Nuorisoseurain Liitto Näsilinnankatu 22 A Tampere Ohjausryhmä: Puheenjohtaja: Anita Jämsén, SNL:n hallitus / Pohjois-Savon Nuorisoseurojen Liitto Jäsenet: Simo Arvela, Satakunnan Nuoriseurojen Liitto Hannu Huikuri, Hämeen Nuorisoseurain Liitto Pia Perämäki, Pohjois-Karjalan Nuorisoseurojen Liitto Jussi Salmi, Pohjois-Savon Nuorisoseurojen Liitto Kauko-Pekka Salonen, Opintokeskus Kansalaisfoorumi /Itä-Suomi 3

6 Pilottialueiden valinta ja pilottiseurojen rekrytoiminen Piirijärjestöjen halukkuutta osallistua projektiin kysyttiin tammikuussa 2007 Suomen Nuorisoseurojen Liiton kuukausitiedotteessa. Liiton hallitus valitsi kokouksessaan pilottialueiksi Etelä-Pohjanmaan Nuorisoseuran, Hämeen Nuorisoseurain Liiton, Pohjois-Karjalan Nuorisoseurojen Liiton, Pohjois-Savon Nuorisoseurojen Liiton ja Satakunnan Nuorisoseurojen Liiton. Pian hallituksen kokouksen jälkeen Etelä-Pohjanmaa ilmoitti jättäytyvänsä pois projektista. Kun pilottialueet oli valittu, alkoi piirijärjestöissä pilottiseurojen rekrytointi. Seurojen valinnassa keskeisessä roolissa olivat toiminnanjohtajien kokemus ja seurojen tuntemus. Hämeessä ja Pohjois-Savossa toiminnanjohtajat miettivät etukäteen sopivat seurat, joille projektista tiedotettiin ja joiden kanssa järjestettiin seuratapaaminen projektin tiimoilta. Satakunnassa ja Pohjois- Karjalassa projektista tiedotettiin koko jäsenistölle ja järjestettiin yleinen infotilaisuus, jonka kautta pilottiseurat valikoituivat. Seuratapaamisissa esiteltiin projekti ja keskusteltiin yhdessä paikalliseen toteuttamiseen liittyvistä asioista. Projekti sai lähes poikkeuksetta innostuneen vastaanoton ja seuratapaamisten tuloksena syntyivät yleensä jo ensimmäiset visiot siitä, kuinka projektia voisi paikkakunnalla toteuttaa. Kesän ja alkusyksyn aikana projektiin sitoutuivat seuraavat nuorisoseurat: Länsi-Suomi: Sammaljoen Nuorisoseura, Vammala Illon Nuorisoseura, Vammala Suttilan Nuorisoseura, Huittinen Vesilahden Nuorisoseura, Vesilahti Ylämäen Nuorisoseura, Vesilahti Narvan Tähti Nuorisoseura, Vesilahti Tampereen Nuorisoseura, Tampere Itä-Suomi: Kulttuuriyhdistys Kultivaattori, Outokumpu Julkula-talo / Pohjois-Savon Nuorisoseurojen Liitto, Kuopio Honkalammen Nuorisoseura, Liperi Kuuslahden Nuorisoseura, Siilinjärvi Projektiin sitoutuvilta nuorisoseuroilta (2 seuraa/ maakunta) edellytettiin: - kokemusta kulttuurisesta nuorisotyöstä, mieluiten nuorisoteatterista tai eriikäisten yhteistoimintateatterista, nuorten omista projekteista tms. - aikuisten sitoutuneisuutta ja aikaa nuorisoryhmän kanssa toimimiseen arjen käytännöissä - aikuisten sitoutuneisuutta ja aikaa nuorten tukihenkilöinä toimimiseen - aikuisten sitoutuneisuutta koulutuksiin (iltaisin ja viikonloppuisin) - oman kunnan palvelujärjestelmän tuntemusta ja hyvää keskusteluyhteyttä nuorten kanssa toimiviin kunnan, seurakunnan ja muiden yhteisöjen toimijoihin - halua olla kehittämässä uutta! 4

7 Toiminnan käynnistäminen pilottiseuroissa Pilottiryhmien toimintaa seuroissa alettiin käynnistää alkusyksystä 2007 aktivoimalla vapaaehtoistoimijoita ja suunnittelemalla toiminnan suuntaviivoja paikkakuntakohtaisesti. Projektityöntekijät tapasivat säännöllisesti seurojen toimijoita ja seuroissa laadittiin syksylle ja keväälle alustavat aikataulut ja toimintasuunnitelmat, joita on täsmennetty toiminnan edetessä. Seurojen vapaaehtoistoimijoille järjestettiin lokakuussa starttikoulutukset, joiden jälkeen aloitettiin nuorisoryhmien kokoamiset yhdessä ammattilaisverkostojen kanssa. Starttikoulutusten keskeisimmät sisällöt olivat: 1) Pilottiryhmien osallistujien etsimiseen ja toiminnan käynnistämiseen liittyvät menetelmät ja toimintatavat 2) Erityistä tukea tarvitsevien nuorten kanssa toimiminen 3) Osallisuutta korostavat toimintamenetelmät Koulutusten ohjelmat ja koosteet palautteesta ovat liitteenä. Ensimmäiset nuorten ryhmät aloittivat toimintansa loppusyksystä 2007 ja tammi-helmikuussa 2008 toiminta oli käynnissä yhtä lukuun ottamatta kaikissa seuroissa. Pilottiseurojen toimintaa kuvataan tarkemmin kohdassa Toiminta pilottialueilla. Seuraavalla sivulla on esimerkkikaavio pilottiryhmän toiminnan etenemisestä. Kaavio ei kuvaa suoraan minkään yksittäisen seuran toimintaa, vaan kyseessä on alustava toimintamalli, jota on sovellettu paikkakuntakohtaisesti. 5

8 Esimerkkikaavio toiminnasta pilottiseurassa: Aloituspalaveri: Projektityöntekijä kutsuu paikalliset toimijat (nuorisoseura, ammattilais-verkosto, nuorisotoimi, koulutoimi jne.) pohtimaan hankkeen käynnistämistä. Palaverissa mm. määritellään lähtötilanne ja hankkeelle sopiva kohderyhmä. Kohderyhmä: Erityistä tukea tarvitsevat nuoret: yksilöitä tai oirehtiva nuorisoryhmä Ammattilaisverkosto: - Kohderyhmien määrittely, - erityistä tukea tarvitsevien nuorten rekrytointi mukaan toimintaan, - paikallisen toiminnan ja - uusien yhteistyömuotojen ideointi, - vapaaehtoisten ohjaajien tukeminen sekä - pilottitoiminnan vaikuttavuuden arviointi Ohjaaja kulkee rinnalla - tukee - kannustaa - motivoi - ihmettelee - huolehtii yhteishengestä - tsemppaa - luo puitteita ja mahdollistaa - opastaa ja - johdattelee mutta nuoret ovat keskiössä ja itse ideoivat, suunnittelevat, toteuttavat ja arvioivat oman projektinsa. Nuoret omistavat prosessin Uudet vapaaehtoisohjaajat Kun nuoret tarvitsevat projektinsa tueksi myös muita aikusia, kuin pilottiryhmän vetäjän he itse valitsevat ja pyytävät tämän mukaan. Pilottiryhmän toiminta: 1. Nuorille järjestetään tapaaminen, jossa heidät motivoidaan mukaan toimintaan. 2. Tulevaisuusverstaassa pohditaan omaan asuinalueeseen liittyviä ongelmia ja ideoita, joita sitten yhdessä toteutetaan: esim. ajanviettopaikkojen tai nuorisotapahtumien vähyys. 3. Valitaan tulevaisuusverstaan pohjalta yhteinen tavoite: esim. Järjestetään nuorisotapahtuma syksyllä 2008! 4. Suunnitellaan yhdessä 5. Toteutetaan itse 6. Arvioidaan Toiminta huipentuu nuorten projektin valmistuttua: esim. Nuorisotapahtuma syksyllä -08. Tämän jälkeen nuoret arvioivat oman projektinsa ja ryhmä alkaa suunnitella uutta toimintaa 6

9 Kohderyhmänuoret Projektin ensisijaisena kohderyhmänä ovat vuotiaat nuoret, jotka tarvitsevat sosiaalista vahvistamista. Nuoret haetaan hankkeeseen yhteistyössä kunnan, seurakunnan sekä eri järjestöjen kanssa. Nuoret kootaan 6-12 hengen ryhmiin, joissa on mukana erityistä tukea tarvitsevia nuoria sekä sosiaalisilta taidoiltaan paremmin pärjääviä nuoria. Vertaistuen mahdollistamiseksi kaikki nuoret eivät voi olla moniongelmaisia ja useiden ammattiauttajien tukea vaativia nuoria. Tämä siksikin, että nuorisoryhmän lähiohjaajana on koulutettu vapaaehtoinen ohjaaja, valmentaja ja tukihenkilö. Ammattilaiset toimivat tarvittaessa ohjaajien tukena ja antavat nuorille joko henkilökohtaista tai ryhmäkohtaista tukea. Toimintaa käynnistettäessä on haluttu saada kokemusta erilaisista toimintaympäristöistä, toimintatavoista ja käytänteistä, joiden pohjalta uutta toimintamallia lähdetään luomaan ja kehittämään. Tästä syystä kohderyhmiä on lähestytty eri pilottiseuroissa eri näkökulmista. Pääsääntöisesti pilottiryhmissä mukana olevat kohderyhmänuoret ovat ohjautuneet toimintaan ammattilaisverkoston kautta. Vaihtoehtoisesti kohderyhmäksi on valittu joku tietty huolta herättävä nuorisoryhmä, jonka jäsenet ovat ammattilaisverkoston arvion mukaan syrjäytymisvaarassa tai muuten ongelmaisia. Esimerkiksi Liperissä toiminnan kohderyhmäksi valittiin paikallisella huoltoasemalla aikaansa viettävät nuoret. Osassa pilottiryhmiä on ammattilaisten toiveesta lähdetty siitä, että uuden ryhmän toiminnan on oltava käynnissä ennen kuin ryhmään ohjataan erityistä tukea tarvitsevia nuoria. Näihin ryhmiin kohderyhmänuoret ohjataan mukaan viimeistään syksyn 2008 alussa. Erityisesti koulu- ja nuorisotoimen henkilöstö on korostanut ehkäisevän työn merkitystä ja tarvetta. Voimakkaasti kasvavilla ja asukasrakenteeltaan lapsivoittoisilla asuinalueilla ammattilaiset panostaisivat varhaisen vaiheen ehkäisevään työhön ongelmien välttämiseksi. Muuttotappioalueiden ja maaseudun nuoret ovat vaarassa syrjäytyä maantieteellisten välimatkojen ja harrastusmahdollisuuksien vähäisyyden vuoksi. Kohderyhmien valinnassa on aina huomioitu paikalliset erityispiirteet ja toiminta on suunnattu sitä eniten tarvitsevalle kohderyhmälle. Tästä johtuen esimerkiksi ikärajasta, vuotiaat, on joissain tapauksissa joustettu ja toimintaa on kohdennettu esimerkiksi ala- ja yläkoulun nivelvaiheessa oleville nuorille. Erityistä tukea tarvitsevien nuorten rekrytoiminen mukaan projektin ryhmätoimintoihin on ehdottomasti haasteellisin osa projektia. Useissa ammattilaisverkostojen palavereissa on käyty keskustelua siitä, kuinka vaikeassa tilanteessa oleville nuorille toiminta soveltuu. Uudenlaista toimintamallia luotaessa on tultu siihen tulokseen, ettei ryhmiin ohjata projektin alkuvaiheessa liian haasteellisia nuoria. Yhteinen näkemys projektin henkilöstön ja ammattilaisverkoston kanssa on ollut, että toimintoihin ohjattavat nuoret ovat toiminnan alkuvaiheessa niin sanotun pienen huolen ja huolen harmaan vyöhykkeen nuoria (oheisessa kaaviossa kohdat 3-5). Liitteenä on lisäksi esimerkkilomake, johon ammattilaisverkosto kirjaa toimintaan ohjaamiensa nuorten taustatiedot. 7

10 T o i m Ammattilaisverkostot Yhtenä projektin kohderyhmänä on ammattiauttajien verkosto: esimerkiksi koulukuraattorit, opinto-ohjaajat, kuntien ja seurakuntien nuorisotoimet, kulttuuritoimi, päihdetyö, mielenterveystyö, työvoimahallinto ja poliisi. Tavoitteena on, että ammattilaiset saavat työhönsä projektin ryhmätoiminnoista yhden työkalun nuorten auttamiseksi. Ammattiauttajien verkosto on tässä projektissa sekä toimija että edunsaaja. Projektissa toivotaan syntyvän toimintamalleja, joissa voidaan parhaalla tavalla yhdistää ammattiauttajien ja vapaaehtoistoimijoiden työpanos ja löytää näin uudenlaisia tapoja tuottaa hyvinvoinnin palveluja julkishallinnon ja kansalaissektorin yhteistyönä. Syksyn 2007 aikana käynnistettiin ammattilaisverkostojen toiminta pilottipaikkakunnilla. Verkostojen toiminta on projektin alkuvaiheessa keskittynyt paikallisten kohderyhmien määrittelyyn, erityistä tukea tarvitsevien nuorten rekrytointiin mukaan toimintaan sekä paikallisen toiminnan ja uusien yhteistyömuotojen ideointiin. Projektityöntekijät ovat alkuvaiheessa toimineet ammattilaisverkostojen ja seurojen välisinä linkkeinä sekä tapaamisien koollekutsujina. Myös seurojen vapaaehtoisohjaajat ovat olleet aktiivisesti yhteydessä tuntemiinsa paikallisiin viranomaisiin. Jatkossa ammattilaisverkostojen tarkoituksena on toimia vapaaehtoisten ohjaajien 8

11 tukena sekä arvioida toiminnan vaikuttavuutta kohderyhmänuorten näkökulmasta. Ammattilaisverkostot ovat sitoutuneet hyvin projektin tavoitteisiin ja projekti on saanut poikkeuksetta myönteisen vastaanoton. Projektissa mukana olevilla seuroilla ei ole aiemmin ollut suunniteltua ja päämäärätietoista yhteistyötä eri viranomaistahojen kanssa. Syntynyt yhteistoiminta onkin nähty arvokkaaksi voimavaraksi sekä ammattilaisten että seurojen taholla. Verkostot ovat joissain tapauksissa lisänneet myös paikallisten viranomaisten keskinäistä yhteistoimintaa. Ammattilaisverkostojen kokoonpanoja sekä roolia pilottiryhmien käynnistämisessä ja toiminnassa on kuvattu myös kohdassa Toiminta pilottialueilla. Muut keskeiset toimenpiteet Projektille on laadittu logo ja graafinen ohjeistus (liitteenä), joilla pyritään luomaan yhtenäistä yleisilmettä projektille ja pilottiryhmille. Logon on suunnitellut graafinen suunnittelija Kirsti Pusa. Alkuvuonna 2007 jätettiin RAY:n rahoitusta täydentävät rahoitushakemukset Itä- ja Länsi-Suomen Lääninhallituksien nuoriso-osastoille. Rahoitusta haettiin nuorisotyön alueellisen kehittämisen määrärahoista yhteensä euroa. Haettua rahoitusta ei saatu kummastakaan läänihallituksesta. Kielteisten rahoituspäätösten jälkeen aloitettiin muiden rahoitusvaihtoehtojen kartoittaminen. Satakunnan Nuorisoseurojen Liitto sai loppuvuonna Leader -rahoitusta Joutsenten reitti ry:ltä Tekemällä taitajaksi -hankkeeseen. Hankkeen tarkoituksena on lisätä nuorten osallisuutta omaan lähiyhteisöönsä ja kehittää menetelmiä, joiden avulla nuorten ryhmät voivat ideoida ja toteuttaa pienimuotoisia paikallisia projekteja. Satakunnan Nuorisoseurojen Liiton hanke on läheisessä yhteistyössä Kisällistä osaajaksi -projektin kanssa, sillä projektien kohderyhmät ja tavoitteet ovat osittain yhteneväiset ja tukevat toinen toistaan. 9

12 Projektin keskeiset toimenpiteet vuonna 2007 Tammikuu maaliskuu: - pilottialueiden haku ja valinta - projektipäällikön haku ja valinta - täydentävän rahoituksen hakeminen Lääninhallituksista Huhtikuu kesäkuu: - projektipäällikkö aloitti työn projektityöntekijöiden haku ja valinta - pilottiseurojen valintaprosessin käynnistäminen - taustaselvitysten laatiminen ja projektisuunnitelman täsmentäminen Heinäkuu syyskuu: - pilottiseurat vahvistivat osallistumisensa hankkeeseen - projektityöntekijät aloittivat työn starttikoulutusten suunnittelu - ammattilaisverkostojen kokoaminen ja ensimmäiset tapaamiset - seurakohtaisten toimintasuunnitelmien laatiminen - vapaaehtoisohjaajien rekrytointi Lokakuu joulukuu: - starttikurssit: Länsi-Suomi ja Itä-Suomi nuorisoryhmien kokoaminen - pilottiryhmien toiminnan käynnistäminen - ammattilaisverkoston toiminnan käynnistäminen - jatkokoulutuksen suunnittelu - vuoden 2008 suunnitelmien täsmentäminen 10

13 Toiminta pilottialueilla Länsi-Suomi Länsi-Suomen pilottialue muodostuu Hämeen Nuorisoseurain Liiton ja Satakunnan Nuorisoseurojen Liiton toimialueista. Hämeessä mukana ovat Ylämäen, Narvan Tähti ja Vesilahden Nuorisoseurat Vesilahdesta sekä Tampereen Nuorisoseura Tampereelta. Satakunnassa projektissa toimivat Suttilan Nuorisoseura Huittisista sekä Sammaljoen ja Illon Nuorisoseurat Vammalasta. Hämeen alueella toimintaan haetaan mukaan yhtä uutta toimijaa ja alustavia neuvotteluja on käyty ylöjärveläisen Vahannan Nuorisoseuran kanssa. Vesilahden Nuorisoseura, Ylämäen Nuorisoseura ja Narvan Tähti Nuorisoseura Vesilahti Vesilahdessa projektiin osallistuvat Ylämäen Nuorisoseura ja Narvan Tähti Nuorisoseura ja Vesilahden Nuorisoseura. Seurat ovat tehneet työtä mm. tanssin, liikunnan ja teatterin saralla, mutta pitkästä historiasta huolimatta seurojen välillä ei aiemmin ole ollut juurikaan yhteistyötä. Projektin kohderyhmä määriteltiin yhteisissä tapaamisissa nuorisoseuralaisten ja viranomaisten (psykiatrinen sairaanhoitaja, yläkoulun rehtori, nuorisotyöntekijät, seurakunta, kirjasto) kanssa loka-joulukuussa Kohdeikäluokaksi valittiin yläasteikäiset nuoret. Nuorille ei järjestetä Vesilahdessa toimintaa yhtä paljon kuin lapsille, eikä kunnassa ole myöskään lukiota tai ammattikoulua. Nuorisoseurat järjestivät ohjelmallisen diskon , jossa nuoret itse esittivät ohjelmaa ja jossa oli myös vieraileva ryhmä Sammaljoen nuorisoseurasta Vammalasta. Samassa yhteydessä toteutettiin harrastekysely, johon tuli yhteensä 16 vastausta. Suurin osa kyselyyn vastanneista toivoi uutta toimintaa kylille pidettiin Yläkoululla aamunavaus, jossa esiteltiin projektia ja kutsuttiin nuoret ensimmäiseen kokoontumiseen Narvaan Vesilahden kunnan nuorisotoimen nuorisotilaan. Nuoret ovat kokoontuneet joka perjantai hiihtolomaa ja pääsiäistä lukuunottamatta Narvassa kello vapaaehtoisohjaajien kanssa. 23 nuorta on tavoitettu vähintään kerran, useimmat ovat käyneet kolme tai useamman kerran. Yhteensä kokoontumisia on ollut kahdeksan kertaa maaliskuun loppuun mennessä. Vesilahden yläkoulu on sitoutunut yhteistyöhön, mutta oppilaanohjaajan mukaan kevään aikana ei ole ollut sellaisia erityistä tukea tarvitsevia nuoria, joita olisi voinut ohjata Narvan toimintaan. Joko nuorilla on ollut vakavia terveydellisiä ongelmia tai nuoren motivaatio on ollut erittäin heikko. 11

14 Pilottiryhmän toiminnassa on kuitenkin ollut neljä oppilaanohjaajan tuntemaa kohderyhmään kuuluvaa nuorta, vaikka heitä ei ole suoranaisesti ohjattu mukaan toimintaan. Vesilahden nuorisoseura on perustanut kaksi nuorisoryhmää, joista toisessa toimitaan kuvataiteen saralla, toisessa teatterin. Psykiatrinen sairaanhoitaja on sitoutunut yhteistyöhön ja ohjaa asiakkaitaan ryhmiin. Asiakkaissa on muun muassa mielenterveysongelmista tai oireista kärsiviä yläasteikäisiä nuoria, toisaalta on nuoria, joiden perhetaustassa on ongelmia. Nämä kaksi ryhmää ovat aloittaneet toimintansa maaliskuussa ja mahdollisesti huhtikuun aikana ryhmät yhdistetään, jolloin saadaan yksi suurempi ryhmä ja toimintaa jatketaan yhdessä kesän läpi. Kevään aikana on alustavasti sovittu yhteistyöstä Lempäälän opiston kanssa. Opiston rehtori esittää kursseiksi kahta nuorten ryhmää (13-17-vuotiaat ja vuotiaat), joihin puolet osallistujista- ohjataan viranomaisverkoston kautta. Molemmissa ryhmissä olisi 12 nuorta vuotiaiden ryhmän kokoamisessa tehdään yhteistyötä erityisesti työvoimaviranomaisten kanssa. Ohjaajina näissä ryhmissä toimivat Vesilahden nuorisoseuran kokeneet aikuisohjaajat, jotka ovat jo nyt opiston opettajia. Vesilahden kunta ostaa opistopalvelut Lempäälä-opistolta ja viralliset päätökset kursseissa saadaan kesän aikana. Lukukaudet syksy -08 ja kevät -09 ovat kokeilukaudet, joiden perusteella kerätään kokemuksia ja suunnitellaan jatkoa opiston kanssa tehtävälle yhteistyölle. Tavoitteena on saada kurssit pysyväksi osaksi Vesilahden kunnan opistotoimintaa, jolloin siitä saataisiin pysyvä toimintamalli osaksi kunnan nuoriso- ja erityisnuorisotyötä. AMMATTILAISVERKOSTO Marjo Lehtola, vs. psykiatrinen sairaanhoitaja Tapani Pietilä, rehtori, Vesilahden koulu Päivi Palmu, oppilaanohjaaja, Vesilahden koulu Heli Aaltonen, vs. terveydenhoitaja (Elina Sisso-Hakonen, koulupsykologi) Minna Koivuranta, vs. koulupsykologi Harri Henttinen, kirkkoherra, Vesilahden ev.lut. seurakunta Soila Simola, vt. srk-pastori, Vesilahden ev.lut. seurakunta Sari Juuti, nuorisotyöntekijä Marja Siik, nuorisotyöntekijä Risto Hoikkanen, sosiaalilautakunnan vpj Kirsti Torikka, kirjastonjohtaja Talvikki Torppa, kulttuurikoordinaattori 12

15 Tampereen Nuorisoseura Tampere Tampereen Nuorisoseura on 50 vuotta vanha nuorisoseura, jolla ei ole omaa seuraintaloa. Seuralla on ollut toimintaa eripuolilla Tamperetta, mutta nykyisin toiminta on keskittynyt Hervantaan. Projektia käynnistettäessä yhteistyöneuvottelut ammattilaisten kanssa aloitettiin Hervannan toisen yläkoulun kuraattorin kanssa ja projektityöntekijä osallistui kuraattorin kutsumana yhteiseen palaveriin alueen muiden toimijoiden kanssa. Palaverissa koulun vararehtorin, kahden erityisluokan opettajan ja kahden vastaavaan nuoriso-ohjaajan kanssa tultiin siihen johtopäätökseen, että työntekijöiden aika ei riitä projektiin sitoutumiseen. Lisäksi todettiin, että Hervannassa on jo useita nuorille suunnattuja projekteja. Samassa palaverissa päädyttiin kohdentamaan projektin toiminta Tampereen kaupungin keskusta-alueelle. Marraskuussa 2007 aloitettiin yhteistyö Ahjolan setlementin kanssa ja Tampereen Nuorisoseura vuokrasi Ahjolalta toimintatilaa helmi-maaliskuuksi pilottiryhmän toimintaa varten. Lisäksi Ahjola on mainostanut Kisällistä osaajaksi -projektia aktiivisesti omalle asiakaskunnalleen. Tammikuussa 2008 projektia esiteltiin keskustan alueen rehtoreiden palaverissa, jonka jälkeen aloitettiin yhteistyö suoraan koulujen henkilökuntien kanssa. Helmikuussa kolme koulun yhteisen kuraattorin kanssa pidetyssä palaverissa sovittiin yhteistyön aloittamisesta. Useista viranomaiskontakteista huolimatta pilottiryhmän toiminta ei ole päässyt käyntiin maaliskuuhun 2008 mennessä. Keskusteluissa eri viranomaisten kanssa (seurakunnat, järjestöt, Tampereen kaupungin Nuorisopalvelut) on todettu, että alueella vallitsee tarjonnan runsaus. On olemassa jo monia ajanviettopaikkoja, tapahtumia ja kerhoja, joissa nuoret myös aktiivisesti käyvät. Usein nuorella on jo niin paljon tekemistä, ettei viranomainen ole pystynyt enää ohjaamaan nuorta uuteen toimintaan. Alkukevään 2008 aikana on aloitettu yhteistyö kymppiluokkien, AKU-luokan sekä Lisäaika- ja Aikalisä-luokkien kanssa. Edellä mainittujen luokkien kaikki oppilaat ovat erityistä tukea tarvitsevia nuoria. Kevään aikana luokissa järjestetään esittelytilaisuudet, joissa projektityöntekijä ja nuorisoseuran vapaaehtoistoimijat kertovat projektista. Lisäksi Tampereen Nuorisoseura järjestää kaikille kymppiluokkalaisille ja muille kiinnostuneille yhteisen tutustumis- ja rekrytointi-illan, jonka tavoitteena on käynnistää pilottiryhmän toiminta. Toimintaa on tarkoitus jatkaa kesän läpi ja yhteistyötä kymppiluokkien kanssa on sovittu jatkettavaksi syksyllä 2008, kun uudet oppilaat aloittavat. AMMATTILAISVERKOSTO Jasmine Reijonen, kuraattori, Tammerkosken, Klassillinen ja Johanneksen koulu Anne Jokiranta, nuorisotyöntekijä, Ahjola Kimmo Uotila, johtava nuorisotyöntekijä, Ahjola Kati Malmi, toiminnanohjaaja, Tyttöjen Tupa, Ahjola 13

16 Outi Auvinen-Tornberg, opettaja,aku-luokka Minna Nieminen, erityisohjaaja, AKU-luokka Riitta Kolehmainen, yhteisötyöntekijä, Aikalisä-luokka Katja Kivistö, yhteisötyöntekijä, Lisäaika-luokka Margit Vuorimaa, opettaja, Aikalisä-luokka Nina Nyyssönen, opettaja, Lisäaika-luokka Sakari Hovi, erityisohjaaja, Tampereen NMKY Mira Salomaa, nuoriso-ohjaaja, Nuorisopalvelut Janne Taiponen, johtava koordinaattori, Nuorisopalvelut Antti Heinonen, johtava koordinaattori, Nuorisopalvelut Tiina-Liisa Vehkalahti, johtava koordinaattori, Nuorisopalvelut Mertsi Tamminen, nuoriso-ohjaaja, Nuorisopalvelut Sari Koskinen, toiminnanohjaaja, Naistari Merja Pösö, projektityöntekijä, Rosmariini, projekti Tiia Heinäsuo, lapsiasiamies, Tampereen kaupunki Kirsi Koponen, varhaisen puuttumisen vastaava koordinaattori, Tampereen kaupunki Antti Pekkarinen, etsivä nuorisotyö, Tampereen kaupunki Esa Parkkali, aluerehtori (keskusta), Tammerkosken koulu (sekä keskusta-alueen rehtorit samassa palaverissa) Tiina Mäkinen, nuorisotyönohjaaja, Tuomiokirkkoseurakunta (ev.lut.) Pilvikki Viitanen, nuorisotyöntekijä, helluntaiseurakunta, Tampereen keskusta-alue Katriina Toimi-Porkkala, kuraattori, Etelä-Hervannan koulu Teemu Keronen, apulaisrehtori, Etelä-Hervannan koulu Sari Nieminen, nuoriso-ohjaaja, Kupolin nuorisokeskus, Kirsi Riihijärvi, nuoriso-ohjaaja, Helapuiston nuorisokeskus, Hervanta Suttilan Nuorisoseura Huittinen Suttilan kylä sijaitsee noin 6 kilometrin päässä 9028 asukkaan Huittisten kaupungin keskustasta. Nuorisoseuraan kuuluu 142 jäsentä ja seura on aktiivinen teatteri-, liikunta ja tanssitoiminnassa. Huittisissa ammattilaisverkostotapaamisessa projekti sai hyvin positiivisen vastaanoton. Nuorisotyöntekijä, erityisopettaja, terveydenhoitaja, yläkoulun rehtori ja 4H-ohjaaja totesivat, että paikkakunnalla ei ole nuorille Kisällistä osaajaksi projektin tyyppistä toimintaa nuorille ja että tällaiselle projektille on ehdottomasti kysyntää. Kunnalla on rajalliset mahdollisuudet pitää nuorisotilaa auki, joten kaikki muu toiminta nuorille on tervetullutta. Lisäksi mietittiin, että olisi mahdollista ja ehkä tarpeellistakin kehittää toimintaa myös lukio- ja ammattikouluikäisille nuorille, koska paikkakunnalla on useita ammattikouluja. Ammattilaisverkoston tapaamisessa erityisopettaja sitoutui kokoamaan nuortenryhmän. Kuuden vuotiaan nuoren muodostaman pilottiryhmän toiminta käynnistyi loppusyksystä Ryhmä kokoontui Huittisissa 14

17 kolmesti vuoden 2007 aikana ja säännölliset kokoontumiset ovat jatkuneet myös keväällä Ensimmäisessä tapaamisessa nuoret pohtivat yhdessä toimintansa tavoitteita ja päätyivät järjestämään nuorten tapahtuman keväällä Toiminnan edetessä tavoite kiteytyi nuorten diskon järjestämiseksi. Syksyn ja kevään aikana nuoret ovat vapaaehtoisohjaajien johdolla perehtyneet tapahtuman järjestämiseen liittyviin käytännön asioihin, markkinointiin, ohjelmasuunnitteluun ja käyneet muun muassa tutustumassa eri tiloihin. Disko pidetään Nuorisoklubi Vanhalla kirjastolla kunnan nuorisotoimen tiloissa Syksyllä 2008 ryhmän on tarkoitus jatkaa toimintaansa ja ryhmään joko rekrytoidaan lisää nuoria tai perustetaan kokonaan uusi ryhmä nyt toimivan rinnalle. Vesilahdelta saatujen positiivisten kokemusten pohjalta kevään 2008 aikana käydään neuvottelut yhteistyön käynnistämiseksi Huittisten seudun kansalaisopiston kanssa. AMMATTILAISVERKOSTO Sirpa Minkkinen, erityisopettaja, Pellonpuiston koulun pienryhmä Aino Lehtonen, rehtori, Pellonpuiston koulu Sirkka Kuja-Kanto, vapaa-aikaohjaaja, Nuorisoklubi (Paula Järvinen, vs. vapaa-aikaohjaaja, Nuorisoklubi) Riikka Kunnas, 4H-ohjaaja, Nuorisoklubi Teija Riuttamäki, kouluterveydenhoitaja Sammaljoen Nuorisoseura ja Illon Nuorisoseura Vammala Sammaljoen ja Illon kylät sijaitsevat noin 20 kilometrin päässä Vammalan kaupungin keskustasta. Sammaljoen Nuorisoseurassa on 276 jäsentä, Illossa 150. Molemmat seurat ovat toimineet aktiivisesti Vesarannan kesäteatterissa, lisäksi seuroissa toimii aktiivisesti muun muassa liikunta- ja teatterikerhoja. Syksyllä 2007 nuorisoseurojen vapaaehtoistoimijat ja paikalliset viranomaiset päättivät projektin toiminnan käynnistämisestä Sammaljoen ja Illon kylissä tammikuussa Toiminnan suunnittelussa ja nuorten rekrytoinnin tukena oli tarkoitus hyödyntää Vammalan yläkoulun 7-luokkalaisille tehtyä harrastuskyselyä. Joulukuussa kävi kuitenkin ilmi, ettei harrastekyselyä, ilmeisesti salassapitoon liittyvistä syistä, saanutkaan käyttää Kisällistä osaajaksi projektin taustamateriaalina. Lisäksi joulu-tammikuun vaihteessa yläkoulun sosiaalityöntekijä vaihtui, mistä johtuen pilottiryhmän rekrytointi ei onnistunut odotetulla tavalla. 15

18 Siitä huolimatta, että ryhmään ei alkuvaiheessa saatu mukaan erityistä tukea tarvitsevia nuoria, päätettiin ryhmän toiminta käynnistää alkuperäisen suunnitelman mukaan. Maaliskuuhun 2008 mennessä nuorten ryhmä on kokoontunut viisi kertaa ja siinä on 12 jäsentä. Kevään tapaamisten aikana nuoret ovat päättäneet tehdä ilmastonmuutokseen liittyvän dokumenttielokuvan ja suunnitelleet CIMO:n nuorisovaihtoon osallistumista vuosien vaihteessa. Huhtikuun puolenvälin jälkeen nuoret tapaavat toisiaan kerran viikossa. Kuvauskoulutukset järjestetään toukokuussa 2008 ja hakemus Cimoon jätetään viimeistään kesäkuussa. Kevään 2008 aikana ammattilaisverkosto on suunnitellut uusia toimenpiteitä kohderyhmänuorten rekrytoimiseksi mukaan pilottiryhmän toimintaan. Näihin palavereihin ovat osallistuneet yläkoulun sosiaalityöntekijä, perhetyöntekijä ja nuoriso-ohjaaja. Sosiaalityöntekijän mukaan koko kevään tilanne koululla on ollut sen verran hankala, ettei hänen asiakkaitaan ole voitu ohjata mukaan pilottiryhmän toimintaan. Ammattilaisverkoston palavereissa on nähty tärkeäksi tehdä myös ennaltaehkäisevää työtä kylien alakouluikäisten nuorten kanssa. Syksyllä 2008 onkin tarkoituksena laajentaa toimintaa koskemaan myös ala- ja yläkoulun nivelvaiheessa olevia nuoria. AMMATTILAISVERKOSTO Pertti Parkkinen, nuorisotoimenjohtaja Maija Koivu, projektityöntekijä (osallisuushanke) Elina Reunanen, nuorisotyöntekijä Tanja Kotilainen, perhetyöntekijä Jari Andersson, rehtori, Sylvään koulu Marita Seppä, erityisopettaja, Sylvään koulu Susanna Jukarainen, vs. sosiaalityöntekijä, Sylvään koulu Tuila Kaltto Minna Lehtimäki, opettaja, Sammaljoen koulu Janne Järvinen, opettaja, Sammaljoen koulu Ismo Mäkinen, opettaja, Illon koulu 16

19 Itä-Suomi Kisällistä osaajaksi projektin Itä-Suomen pilottialue muodostuu Pohjois- Karjalan Nuorisoseurojen Liiton ja Pohjois-Savon Nuorisoseurojen Liiton toimialueista. Projektissa ovat tällä hetkellä mukana Pohjois-Karjalan alueelta Honkalammen Nuorisoseura Liperistä ja Kulttuuriyhdistys Kultivaattori Outokummusta sekä Pohjois-Savon alueelta Kuuslahden Nuorisoseura Siilinjärveltä ja Julkula talo Kuopiosta. Alueella haetaan koko ajan lisää seuroja hankkeeseen. Seurojen rekrytointia ja alueellisen toiminnan ideointia tehdään yhteistyössä Pohjois-Savon kylät ry:n sekä Pohjois-Karjalan kylät ry:n kanssa. Honkalammen Nuorisoseura Liperi Vuonna 1985 perustettu Honkalammen Nuorisoseura toimii Ylämyllyllä, Liperin kunnassa (asukasluku ). Noin 60 jäsenen seura järjestää mm. kansantanssi- ja kerhotoimintaa sekä roolivaatteiden vuokrausta. Ylämyllyn alue kasvaa voimakkaasti. Ammattilaisverkostoon kuuluvan vapaaaikaohjaajan esittämän arvion mukaan vuoteen 2012 mennessä nuorten määrä ja ongelmat alueella lisääntyvät merkittävästi. Koulu- ja nuorisotoimen edustajien kanssa käytyjen keskustelujen perusteella nuorisoseura pyrkii kohdentamaan paikallisen hankkeen kunnan nuorisotyön ja muun ohjatun harrastustoiminnan ulkopuolelle jääviin nuoriin. Tällainen ryhmä on esimerkiksi sekä paikkakunnan viranomaisten että nuorisoseuran tiedossa oleva Shellin porukka, joka koostuu yläkouluikäisistä paikallisella huoltoasemalla vapaa-aikansa viettävistä nuorista. Kunnan järjestämä nuorisotalotoiminta on suunnattu 7. luokkalaisille ja sitä vanhemmille, joten vapaa-aikaohjaajan mukaan nuorisoseuran järjestämästä projektitoiminnasta hyötyisivät myös luokkalaiset. Honkalammen Nuorisoseura on tehnyt hanketta tunnetuksi yksittäisten tapahtumien kautta. Kolmen nuoren tiimi organisoi Kisällistä osaajaksi oppipojasta osaajaksi -piirustuskilpailun vuotiaille. Arvioitavia töitä tuli määräaikaan mennessä 11 kpl. Ensimmäisen vaiheen toteuduttua ryhmä jatkoi Harrastukset aiheisella piirustuskilpailulla 7-12 vuotiaille. Töitä palautettiin 90 kpl. Nuorten tiimi toteutti kilpailut kokonaisuudessaan (suunnittelu, tiedottaminen, arviointi yhdessä kuvataideterapeutin kanssa, palkintojen jako) aikuisten tuella Seura on pidättänyt oikeudet käyttää kilpailujen tuotoksia tulevan vuoden nuorisoseurakalenterissa ja postikorteissa. Tammikuussa 2008 seura tarjosi nuorille äänityökurssin, joka toteutettiin osana Pohjois-Savon Nuorisoseurojen Liitossa olleen kulttuurituottajaopiskelijan (aiemmalta koulutukselta media-assistentti) työharjoittelua. Honkalampi on hyödyntänyt hyvin paikallislehteä; tapahtumista on tiedotettu ilmoituksin ja lehtijutuin. 17

20 Kevään tai syksyn 2008 aikana Honkalammen Nuorisoseuralla on tavoitteena toiminnallisen harrastepäivän toteuttaminen Shellin nuorten kanssa. AMMATTILAISVERKOSTO Liisa Pietarinen, opinto-ohjaaja, Liperin kunta Riitta Linkola, vapaa-aikaohjaaja, Liperin kunta Tarja Partanen, kyläkehittäjä, tiedottaja, Pohjois-Karjalan Kylät ry Timo Reko, koulutussuunnittelija, Maaseudun Sivistysliiton Itä- Suomen aluekeskus (Pohjois-Karjalan aluejärjestö/joensuun kulttuuriyhdistys) Jaana Kokkonen, työ- ja yksilövalmentaja Joensuun Nuorisoverstas ry Kulttuuriyhdistys Kultivaattori Outokumpu Outokumpulaisen (Outokummun asukasluku 7743 / ) Kulttuuriyhdistys Kultivaattorin toimintaan on sisältynyt mm. kotiapua, kyläavustajia, kulttuuritapahtumia, matkailutoimintaa, maahanmuuttajien kotouttamistoimintaa ja projekteja. Seura sitoutui hankkeeseen elokuussa 2007 ja suunnitteli Kisällistä osaajaksi -toiminnan kohdistamista alueen maahanmuuttajanuorille. Yhdistys selvitti syksyn aikana toimintamahdollisuuksiaan: toiminnasta kiinnostuneita seuratoimijoita sekä oppilaitosyhteistyön mahdollisuuksia. Hanke ei ole käynnistynyt seuran toimintaan liittyvien muutosten ja ohjaajapulan vuoksi. Kuuslahden Nuorisoseura Siilinjärvi Toukokuussa 1953 rekisteröity Kuuslahden Nuorisoseura toimii Kuuslahden kylällä, joka sijaitsee Siilinjärven maaseutualueella noin 10 kilometrin päässä kuntakeskuksesta. Siilinjärvi on kasvava kunta; asukkaita oli vuoden 2006 lopussa Alueen väestö on keskimääräistä nuorempaa, sillä lähes joka neljäs siilinjärveläinen on alle 15-vuotias. Kuuslahden Nuorisoseura toimii aktiivisesti koko kylän kehittämiseksi; seura valmistelee kyläsuunnitelmaa ja on vaikuttanut mm. kevyen liikenteen väylän saamiseksi kylälle. Seuran perustoimintaan kuuluvat poikien painokerho, nuorten illat, karaokeillat sekä näytelmä- ja sketsikurssit. Seura sai Siilinjärven kunnalta vuoden 2007 Kulttuurj kiho arvonimen. Kuuslahden nuoret ovat kuntakeskuksen nuoria heikommassa asemassa harrastusmahdollisuuksien suhteen. Ohjattu harrastustoiminta kohdentuu lähinnä alakouluikäisille. Kuuslahden Nuorisoseura täydentää palveluja järjestämällä ala- ja yläkoululaisten peli-iltoja kaksi kertaa kuussa. Discoja seura järjestää kaksi kertaa vuodessa yhteistyössä Siilinjärven kunnan nuorisotoimen kanssa. Koulu- ja nuorisotoimen edustajien kanssa käydyt keskustelut vahvistivat seuran näkemystä siitä, että Kuuslahden hankkeen 18

1 TERVEELLISEN ELÄMÄN TOIMINTAMALLI -HANKKEEN TAVOITTEET JA ARVI- OINTIKRITEERIT

1 TERVEELLISEN ELÄMÄN TOIMINTAMALLI -HANKKEEN TAVOITTEET JA ARVI- OINTIKRITEERIT Terve Elämä! -kampanjan toimintasuunnitelma 2009-2010 Projektikoordinaattori Tanja Ali-Yrkkö 1.6.2009 1 TERVEELLISEN ELÄMÄN TOIMINTAMALLI -HANKKEEN TAVOITTEET JA ARVI- OINTIKRITEERIT Sivistystoimen johtaman

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

Katse tulevaisuuteen. ASPA-pilotit puolenvälin krouvissa -seminaari Ylitarkastaja Jaana Salmi

Katse tulevaisuuteen. ASPA-pilotit puolenvälin krouvissa -seminaari Ylitarkastaja Jaana Salmi Katse tulevaisuuteen ASPA-pilotit puolenvälin krouvissa -seminaari 14.1. Ylitarkastaja Jaana Salmi Uusia toimijoita pilottipisteisiin Keskusteluja käyty tähän mennessä Tullin, Maanmittauslaitoksen, oikeusministeriön

Lisätiedot

ALA- JA YLÄKOULUN NIVELVAIHEEN PROSESSIKUVAUS

ALA- JA YLÄKOULUN NIVELVAIHEEN PROSESSIKUVAUS ALA- JA YLÄKOULUN NIVELVAIHEEN PROSESSIKUVAUS www.nurmijarvi.fi KUUKAUSI TOIMENPIDE VASTUUHENKILÖ LÄSNÄ LOMAKKEET TAI MUU KIRJALLI- NEN MATERIAALI ELOKUU 7. luokkalaisten ryhmäyttämiset syyskuun loppuun

Lisätiedot

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO Kuopio 26.3.2014 Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta Oppilashuollon kehittäminen Liperissä Lukuvuoden 2011-12 aikana yhteensä neljä

Lisätiedot

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN Valttien palaute Väliraportti 26.11.2016 AKSELI MAKKONEN 146 vastausta 23.11.2016 mennessä Suurin osa opiskelijoita Millä alalla toimit tai opiskelet? Muu kasvatusala Hoitoala Muu, mikä? Liikunta ja vapaa-aika

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointia tukeva ehkäisevän päihdetyön hanke 2006 2010

Lasten ja perheiden hyvinvointia tukeva ehkäisevän päihdetyön hanke 2006 2010 18.5.2010 Ehkäisevän päihdetyön hanke Lasten ja perheiden hyvinvointia tukeva ehkäisevän päihdetyön hanke 2006 2010 Mannerheimin Lastensuojeluliitto, yhteistyössä A-klinikkasäätiö ja Terveys ry Hankkeessa

Lisätiedot

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta 23.09.2014 1 Nuorisotakuu osana nuorisotoimea 1. Nuorten työpajatoiminta 2. Etsivä nuorisotyö 3. Monialainen yhteistyö 2 1. Nuorten työpajat Nuorten työpajoilla

Lisätiedot

OPPILASKUNTA 2012-2013 TOIMINTAKERTOMUS

OPPILASKUNTA 2012-2013 TOIMINTAKERTOMUS OPPILASKUNTA 2012-2013 1. KALEVANKANKAAN KOULUN OPPILASKUNNAN KOKOONPANO JA TEHTÄVÄ Oppilaskuntatoiminta on tärkeä osa Kalevankankaan kouluyhteisöä. Sen tavoitteena on kehittää oppilaiden valmiuksia toimia

Lisätiedot

Kaakon ohjaamot Missä mennään ja mihin tavoitellaan

Kaakon ohjaamot Missä mennään ja mihin tavoitellaan Kaakon ohjaamot Missä mennään ja mihin tavoitellaan 2016-2018 Kaakon ohjaamoiden kuulumiset - Imatra Imatralla hyvät kokemukset: Vakiintuneet kelloajat ja toimijoiden sitoutuneisuus (TE- toimiston nuorten

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuuden niveltäminen osaksi kaupungin toimintaa

Lasten ja nuorten osallisuuden niveltäminen osaksi kaupungin toimintaa 6. TAVOITTEET, TOIMENPITEET JA VASTUUTAHOT 1 Toimenpide-ehdotukset ovat syntyneet jyväskyläläisille lapsille ja nuorille tehtyjen alkukartoitusten, Jyväskylän kaupungin palvelualueille tehtyjen kyselyjen

Lisätiedot

Liite 1. Nuorisotoimi 2015

Liite 1. Nuorisotoimi 2015 Nuorisolain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Näiden tavoitteiden

Lisätiedot

HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9

HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9 HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9 Suomenkielinen koulutusjaosto 17.9.2013 HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PERUS-

Lisätiedot

Oppilashuolto Koulussa

Oppilashuolto Koulussa 1.8. 2014 Oppilashuolto Koulussa Keskeistä uudessa oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa Kokoaa yhteen oppilas- ja opiskelijahuoltoa koskevat säännökset, jotka aiemmin olleet hajallaan lainsäädännössä. Korostetaan

Lisätiedot

Tavoitteiden seurannan mittarit kerhojen kävijämäärät

Tavoitteiden seurannan mittarit kerhojen kävijämäärät Tavoitteet Laadukkaat nuorisopalvelut Kriittiset menestystekijät kerhotoiminnan ylläpitäminen Tavoitteiden seurannan mittarit kerhojen kävijämäärät Toteuma 1.1. 31.12. 2015 Sählykerhoja sekä Tyttöjen Tippala-tyttökerho

Lisätiedot

KUTSU. Lapin nuorten hyvinvointi yhteisenä tavoitteena - OHJELMATYÖSKENTELY

KUTSU. Lapin nuorten hyvinvointi yhteisenä tavoitteena - OHJELMATYÖSKENTELY Lappi KUTSU Lapin nuorten hyvinvointi yhteisenä tavoitteena - OHJELMATYÖSKENTELY Lapin nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2015 (NUPO) -projekti kutsuu kuntien opetus-, nuoriso-, sosiaali- ja terveystoimen

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

Klaarin kehittämishanke

Klaarin kehittämishanke Työpaja 10.10.2014 Klaarin kehittämishanke Klaarin suunnat Kysely verkostoille syyskuussa 2014 lasten ja nuorten parissa toimiville Vastaajamäärät: 248 suomenkielinen 23 ruotsinkielinen 271 yhteensä Vastaajat

Lisätiedot

Mitä ne täällä tekee?

Mitä ne täällä tekee? Mitä ne täällä tekee? Nuorisotyö opettajien valtakunnassa! Nuorisosihteeri Seija Laitinen 9.10.2013 KOULUNUORISOTYÖ Suomessa verraten uusi työmuoto Hankkeita ja projekteja Tavoitteena toiminnan vakinaistaminen

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön

Lisätiedot

korkeakoulut ja yhteisöt Keski-Suomessa

korkeakoulut ja yhteisöt Keski-Suomessa KYTKE korkeakoulut ja yhteisöt Keski-Suomessa KYTKE lyhyesti Toteuttamisaika: 1.8.2015-30.6.2017 Päätavoite: korkeakouluopiskelijoiden työelämävalmiuksien kehittäminen yhdistysyhteistyöllä Muita tavoitteita:

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

6-16-vuotiaat tytöt voivat aloittaa toiminnan. Isosisko- ja Tyttöjen Tupatoimintaan tulee tyttöjä mukaan:

6-16-vuotiaat tytöt voivat aloittaa toiminnan. Isosisko- ja Tyttöjen Tupatoimintaan tulee tyttöjä mukaan: 6-16-vuotiaat tytöt voivat aloittaa toiminnan Isosisko- ja Tyttöjen Tupatoimintaan tulee tyttöjä mukaan: kavereiden kautta n. 30-40% jonkin tahon ohjaamana (terveydenhoitaja, kuraattori, opettaja, sosiaalityöntekijä

Lisätiedot

1 Pohjois-Karjalan Ammattiopisto Niittylahti 2.2.2010. www.pkky.fi/pko. Suvi Mutanen Kati Lappalainen

1 Pohjois-Karjalan Ammattiopisto Niittylahti 2.2.2010. www.pkky.fi/pko. Suvi Mutanen Kati Lappalainen 1 Pohjois-Karjalan Ammattiopisto Niittylahti Kalake r.y / Seikkailukasvatuspäivät Mikkeli www.pkky.fi/pko p Suvi Mutanen Kati Lappalainen 2 Seikkailukasvatus työhyvinvointia tukemassa? Työpajan ohjelma

Lisätiedot

KOLIKO Koulun liikuntakoordinaattorit liikettä lisäämässä 1.8.2011 31.12.2013

KOLIKO Koulun liikuntakoordinaattorit liikettä lisäämässä 1.8.2011 31.12.2013 KOLIKO Koulun liikuntakoordinaattorit liikettä lisäämässä 1.8.2011 31.12.2013 lisää liikettä koulupäivän aikana rakenteilla, asenteilla, yhteistyöllä! FAKTAA HANKKEESTA - Hallinnoija Hämeen Liikunta ja

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista

Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista 1 Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista Luumäki, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale (EKSOTE), Kouvola, Lahti, Pieksämäki, Valkeakoski Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. ryhmän

Lisätiedot

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto 22.11.2006 Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Laajennan puheenvuoroani käsittämään Päihkeestä tehtyjä tutkimuksia. Kommentoin aluksi Päihkeestä viime

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

Nivelvaihe peruskoulun päättäville nuorille HENKILÖKUNNAN OPAS

Nivelvaihe peruskoulun päättäville nuorille HENKILÖKUNNAN OPAS Nivelvaihe peruskoulun päättäville nuorille HENKILÖKUNNAN OPAS Vantaan nivelvaihe peruskoulun päättäville nuorille Peruskoulun päättyminen on tärkeä askel nuoren elämässä. Siirtyminen jatko-opintoihin

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan Järjestöasiain neuvottelukunta pioneerityötä tekemässä! Vapaaehtoistoiminnan seminaari kehittämispäällikkö Elina Pajula

Pohjois-Karjalan Järjestöasiain neuvottelukunta pioneerityötä tekemässä! Vapaaehtoistoiminnan seminaari kehittämispäällikkö Elina Pajula Pohjois-Karjalan Järjestöasiain neuvottelukunta pioneerityötä tekemässä! Vapaaehtoistoiminnan seminaari 5.12.2008 -kehittämispäällikkö Elina Pajula Aktiivisesti Pohjois-Karjalassa toimii 375 sosiaali-

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI 1 Sisällys 1. Tausta... 2 2. Kohderyhmä... 3 3. Tavoitteet... 3 4. Järjestäjät... 3 5. Resurssit... 4 6. Markkinointi... 5 7. Kurssin teemat... 5 8. Palautteiden kerääminen

Lisätiedot

Verkostotyö kehittämisen ja vaikuttamisen välineenä.

Verkostotyö kehittämisen ja vaikuttamisen välineenä. Verkostotyö kehittämisen ja vaikuttamisen välineenä Yleistä TPY:ssä - 228 jäsentä (toukokuu 2015) - Strategia vuosille 2015 2020 - Yhdistyksen keskeiset toimintaperiaatteet ovat tulevaisuuteen katsominen,

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

YHTEISÖLLISTÄ TYÖHYVINVOINTIA RAKENTAMASSA

YHTEISÖLLISTÄ TYÖHYVINVOINTIA RAKENTAMASSA YHTEISÖLLISTÄ TYÖHYVINVOINTIA RAKENTAMASSA Case: Hyvinkään-Riihimäen Seudun Ammattikoulutussäätiö 1.2.2016 Hyvinkään-Riihimäen Seudun Ammattikoulutussäätiö 3 TOIMEKSIANTAJASTA Hyvinkään-Riihimäen Seudun

Lisätiedot

VETURI V. Ryhmätöiden tuotokset

VETURI V. Ryhmätöiden tuotokset VETURI V Ryhmätöiden tuotokset Tuotettu Kurussa 7.-8.4.2006 Teema 1: Callidus-tuutorointi Vetäjät: tutorsihteeri Heidi Kerbs, HAMOK ja tutorvastaava Jari Nurmi, RANKA 1.1 AMK:N ROOLI (rahoitus? yhteistyökumppanit?

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta MOSAIIKKI RY MAMU-MEDIA PALAUTEANALYYSI v. 2015 toiminnasta Palautetta Mosaiikki Ry:n ja MaMu-Median hankkeen tiedotus- ja neuvontatoiminnasta on kerätty yhteistyökumppaneilta, hankkeen asiakkailta ja

Lisätiedot

ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA

ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA Hankkeen esittely ja alkukyselyn tulokset Yhteistyö tuo aina mahdollisuuden uusille "ikkunoille" tulevaan. Osaaminen vahvistuu ja näkökulmat

Lisätiedot

Yhteistyöoppilaitoksen ohjeistus ja tuki opintopolun käyttöönotossa

Yhteistyöoppilaitoksen ohjeistus ja tuki opintopolun käyttöönotossa Yhteistyöoppilaitoksen ohjeistus ja tuki opintopolun käyttöönotossa Terhi Keltanen Lähtökohta Avoimet yliopistot käyttävät Opintopolkua ainakin alkuvaiheessa eri tavoin. Käyttötapojen erot johtuvat yliopistojen

Lisätiedot

48 16.06.2015 56 11.08.2015 90 11.11.2015 19 25.02.2016 Ideat kehiin - Inarin kylien esiselvityshankkeeseen osallistuminen/jatkoajan hakeminen/hankkeen tulokset 75/00.01.05.02/2016 NORD 48 Kehittämiskoordinaattori

Lisätiedot

Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava Tuki- ja kummioppilastoiminta

Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava Tuki- ja kummioppilastoiminta Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava 17.9.2014 Tuki- ja kummioppilastoiminta Vertaistukea alakoulusta toiselle asteelle Alakoulun kummioppilaat ovat 5.-6. luokkalaisia ja toimivat ekaluokkalaisten

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Joensuun seudun JHL 310

Toimintasuunnitelma. Joensuun seudun JHL 310 Toimintasuunnitelma 2012 Joensuun seudun JHL 310 TOIMIHENKILÖT 2012 2013 2 (10) (: etunimi.sukunimi@jns.fi tai poikkeavat mainittu erikseen) Puheenjohtaja Helena Timoskainen.............. 050 452 0013

Lisätiedot

ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta 13.2.2008 27.5.2009

ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta 13.2.2008 27.5.2009 ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta on tarkoitettu kaikille alle kouluikäisten lasten isien ja lasten yhteiseksi kohtaamispaikaksi. Tapaamiset antavat mahdollisuuden tutustua muihin

Lisätiedot

Näin homma toimii seminaari Aika: Tiistai klo Paikka: Pääkirjasto Metso, Pirkankatu Tampere

Näin homma toimii seminaari Aika: Tiistai klo Paikka: Pääkirjasto Metso, Pirkankatu Tampere 10.00 Aamukahvi 10.20 Tervetuloa Näin homma toimii seminaari Aika: Tiistai 25.9.2012 klo 10.00-15.30 Paikka: Pääkirjasto Metso, Pirkankatu 2 33101 Tampere 10.30 Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen

Lisätiedot

KORUNDI LIIKETOIMINTAKONSEPTI- JA YLLÄPITOMALLITYÖ PROJEKTISUUNNITELMA 29.5.2009 29.5.2009

KORUNDI LIIKETOIMINTAKONSEPTI- JA YLLÄPITOMALLITYÖ PROJEKTISUUNNITELMA 29.5.2009 29.5.2009 KORUNDI LIIKETOIMINTAKONSEPTI- JA YLLÄPITOMALLITYÖ PROJEKTISUUNNITELMA OHJAUSRYHMÄ Käynnistyspalaverin 30.3. 2009 mukaisesti: Projektitiimi, esittely Tilattavan työn osat Työsuunnitelma, esittely ja täsmennys

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen esiopetuksessa Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen

Lisätiedot

x x x x Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0-17- vuotiaita vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä

x x x x Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0-17- vuotiaita vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä Syrjäytymisen ehkäisy -työryhmän yhteenvetotaulukko Kehittämiskohde Keinot Seuranta 31.8.2013 Aikataulutus Seuranta, mittari Vastuutaho 2012 2013 2014 2015 Lapsiperheiden hyvinvointi Perhevalmennuksen

Lisätiedot

PIRKANMAALLE LAADITAAN KULTTUURIHYVINVOINTISUUNNITELMA

PIRKANMAALLE LAADITAAN KULTTUURIHYVINVOINTISUUNNITELMA PIRKANMAALLE LAADITAAN KULTTUURIHYVINVOINTISUUNNITELMA 25.10.2016 Arttu Haapalainen taiteen ja hyvinvoinnin läänintaiteilija Taiteen edistämiskeskus / Pirkanmaa Kun tanssin, tunnen oloni normaaliksi

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen

Ammatillisen koulutuksen Ammatillisen koulutuksen opiskeluhyvinvoinnin kehittämispäivät 16.11.2016 Radisson Blu Seaside, Helsinki Matti Ilvonen, Kainuun ammattiopisto Seija Kärki, Savon ammatti- ja aikuisopisto Itäsuomalaisen

Lisätiedot

Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso

Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso Kirsi Kohonen Suunnittelija Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto, Kirsi Kohonen, OKT-vastuualue 5.9.2014

Lisätiedot

Osallisuus yksilöiden ja yhteiskunnan sidosaineena. Asukaslähtöinen kehittäminen Kotkassa

Osallisuus yksilöiden ja yhteiskunnan sidosaineena. Asukaslähtöinen kehittäminen Kotkassa Kuntaliiton Demokratiapäivä 18.10.2016 Helsinki Osallisuus yksilöiden ja yhteiskunnan sidosaineena Asukaslähtöinen kehittäminen Kotkassa Marjo Tolvanen marjo.tolvanen@sepra.fi GSM 044 277 4513 www.sepra.fi/fi/tuen-hakeminen/kaupunkikehittaminen

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen oppimisen

Lisätiedot

TUOHITUN KYLÄYHDISTYKSEN VUOSIKOKOUS 2014

TUOHITUN KYLÄYHDISTYKSEN VUOSIKOKOUS 2014 TUOHITUN KYLÄYHDISTYKSEN VUOSIKOKOUS 2014 Aika 9.2.2014 klo 14.00. Paikka Tuohikoto Käsiteltävät asiat 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen klo 14.00. ja esitteli vierailijan, Salon kyläasiamies

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2016. Rajamäen Kehitys Ry Toimintasuunnitelma 2016

Toimintasuunnitelma 2016. Rajamäen Kehitys Ry Toimintasuunnitelma 2016 Rajamäen Kehitys Ry Toimintasuunnitelma 2016 1 1. Rajamäen Kehitys Ry:n toiminnan tarkoitus ja visio tulevasta Rajamäen Kehitys Ry eli RaKe on perustettu 1924 ja on yksi suurimmista ja vanhimmista Nurmijärvellä

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN OPPILASHUOLLON KEHITTÄMISVERKOSTO

PÄÄKAUPUNKISEUDUN OPPILASHUOLLON KEHITTÄMISVERKOSTO PÄÄKAUPUNKISEUDUN OPPILASHUOLLON KEHITTÄMISVERKOSTO Kehittämishankkeeseen osallistuvat Helsingin, Espoon ja Vantaan koulupsykologit ja koulukuraattorit. Koordinoiva kaupunki on Vantaa. Ohjausryhmä: Vantaa

Lisätiedot

Sopimusomaishoitajien valmennus kuntien tehtäväksi alkaen > Ovet-valmennus

Sopimusomaishoitajien valmennus kuntien tehtäväksi alkaen > Ovet-valmennus Sopimusomaishoitajien valmennus kuntien tehtäväksi 1.1.2018 alkaen > Ovet-valmennus Ovet-valmennusta omaishoitajille Omaishoitolan muutos 1.7.2016; valmennus kuntien tehtäväksi 1.1.2018 alkaen Ovet-valmennus

Lisätiedot

Tavoite 1: Ilo elää ihmisissä Kestävää ja uudistuvaa kansalaistoimintaa

Tavoite 1: Ilo elää ihmisissä Kestävää ja uudistuvaa kansalaistoimintaa Miun yhistys toimeenpanosuunnitelma 2015-2017 Pohjois-Karjalan Järjestöasiain neuvottelukunta JANE Käsitelty ja täydennetty JANEn kokouksessa 6.10.2015 (Aikaisemmat vaiheet: JANEn kokouksen 28.8.2015 Learning

Lisätiedot

Kasvatuskeskustelu Yleiset tukikäytännöt ja tehostettu tuki

Kasvatuskeskustelu Yleiset tukikäytännöt ja tehostettu tuki Kasvatuskeskustelu Yleiset tukikäytännöt ja tehostettu tuki Aika: 10.9.2011, klo: 9 15 Paikka: Pulkkila / Ylämäkelän koulu Kouluttaja: Liisa Vilppola KOULUTUKSEN SISÄLTÖ JA OHJELMA 9:00 9:15 9:15 11:15

Lisätiedot

Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta

Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta Forssan seudun Green Care klusterihankkeen 2016 2017 aloitusseminaari 16.2.2016 Yliopettaja Päivi Homan-Helenius HAMK ja tutkija Anja Yli-Viikari

Lisätiedot

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Arja Haapakorpi 30.3.2009 KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI OPPIMISVERKOSTOTAPAAMISTEN ARVIOINTIRAPORTTI - Monikulttuurinen

Lisätiedot

MLL. Tukioppilastoiminta

MLL. Tukioppilastoiminta MLL Tukioppilastoiminta Tukioppilastoiminta on Peruskoulussa toimiva tukijärjestelmä, joka perustuu vertaistuen ajatukseen Tukioppilas on tavallinen, vapaaehtoinen oppilas, joka haluaa toimia kouluyhteisön

Lisätiedot

ROVANIEMEN TURVALLISUUSSUUNNITTELUN JOHTORYHMÄN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖN KEHITTÄMISFOORUMI 12.10.2010

ROVANIEMEN TURVALLISUUSSUUNNITTELUN JOHTORYHMÄN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖN KEHITTÄMISFOORUMI 12.10.2010 ROVANIEMEN TURVALLISUUSSUUNNITTELUN JOHTORYHMÄN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖN KEHITTÄMISFOORUMI 12.10.2010 KEHITTÄMISFOORUMI TOTEUTETTIIN DIALOGISUUTEEN PERUSTUVALLA VUOROPUHELUMENETELMÄLLÄ. TILAISUUDEN VETÄJÄNÄ

Lisätiedot

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunta Nuorisopalvelut xx.xx.2015 Johdanto Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin (Nuorisolaki, Kuntien nuorisotyö ja

Lisätiedot

Länsi-Pohjan Ikäihminen toimijana-hankkeen aikataulu

Länsi-Pohjan Ikäihminen toimijana-hankkeen aikataulu Länsi-Pohjan Ikäihminen toimijana-hankkeen aikataulu (Alustava aikataulu, täydentyy sitä mukaa kun kuntien kanssa saadaan sovittua asioista) Hankeaika: 1.10.2013-31.10.2014 (+ 30.9.2013) Syyskuu Länsi-Pohjan

Lisätiedot

KYLÄT JA KOULUT -HANKE TUTKII, KEHITTÄÄ JA TUKEE KOULUJEN JA PAIKALLISYHDISTYSTEN YHTEISTYÖTÄ. Hanke on käynnissä 1.1.2014-30.6.

KYLÄT JA KOULUT -HANKE TUTKII, KEHITTÄÄ JA TUKEE KOULUJEN JA PAIKALLISYHDISTYSTEN YHTEISTYÖTÄ. Hanke on käynnissä 1.1.2014-30.6. KYLÄT JA KOULUT -HANKE TUTKII, KEHITTÄÄ JA TUKEE KOULUJEN JA PAIKALLISYHDISTYSTEN YHTEISTYÖTÄ Hanke on käynnissä 1.1.2014-30.6.2016 MITÄ Humanistinen ammattikorkeakoulu (Humak) ja Suomen Kylätoiminta ry.

Lisätiedot

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotakuu koulutus 21.3.2014 Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi 25.3.2014 1 Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuusta

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen Kivirannan koulun moniammatillinen yhteistyö joustavasti ja tavoitteellisesti Kivirannan koulu Oppilaita 320 16 opetusryhmää 2 pienryhmää luokanopettajia 16, kieltenopettajia

Lisätiedot

Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Esityslista hyväksyttiin kokouksen työjärjestykseksi.

Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Esityslista hyväksyttiin kokouksen työjärjestykseksi. VANHEMPAINYHDISTYKSEN JOHTOKUNNAN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA Aika 12.5.2015 klo 18.00 Paikka Läsnä Kirjaston neuvottelutila Timo Väisänen Nina Havakka Susanna Tiilikainen Annukka Monthan-Kosonen Maija Pusenius

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2016

Toimintasuunnitelma 2016 Nuorisoseurat Pohjois-Karjala Toimintasuunnitelma 2016 Sisältö: Johdanto 1. Kulttuuri-, harrastus- ja kansainvälinen toiminta 2. Järjestötoiminta 3. Viestintä ja vaikuttaminen 4. Hallinto ja talous 5.

Lisätiedot

Tehostetun ja erityisen tuen kehittäminen

Tehostetun ja erityisen tuen kehittäminen Tehostetun ja erityisen tuen kehittäminen 15.3.2010 Aija Rinkinen opetusneuvos Opetushallitus Valtioavustuksen jakautuminen ja toimijat, tehostettu ja erityinen tuki I Aalto ( 2008 2009) - Kuntia mukana

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015

Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015 Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015 Sisällysluettelo Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus Valtakunnalliset intensiivikurssit...

Lisätiedot

Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry (LiikU)

Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry (LiikU) Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry (LiikU) Tehtävä LiikU on liikunnan asiantuntija Lounais- Suomessa. Liikutamme lapsia ja aikuisia tapahtumissa ja leireillä. Koulutamme lasten kanssa työskenteleviä,

Lisätiedot

Työllisyyskatsaus ja työllisyyspalveluiden tilannetta

Työllisyyskatsaus ja työllisyyspalveluiden tilannetta Työllisyyskatsaus ja työllisyyspalveluiden tilannetta Työllisyyspalveluiden tekemää arviota VAHVUUDET: -vahvaa metsä ja palveluteollisuutta -suurimat työnantajat Lieksan kaupunki, Pankaboard, toimialana

Lisätiedot

Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi. Valtakunnalliset kohtaamispaikkapäivät Rinnakkaisseminaari

Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi. Valtakunnalliset kohtaamispaikkapäivät Rinnakkaisseminaari Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi Valtakunnalliset kohtaamispaikkapäivät 13.3.2013 Rinnakkaisseminaari Keski-Suomen Järjestöareenan esittely Klo 9.30 10.00 Tiina Sivonen (Keski-Suomen

Lisätiedot

Nuorten matalan kynnyksen ohjausmalli

Nuorten matalan kynnyksen ohjausmalli Nuorten matalan kynnyksen ohjausmalli 2009-2011 Iina Peltomaa Toukokuu 2009 Nuorten matalan kynnyksen ohjausmalli: toimijatahot Rahoitus ja hallinnointi Osatoteuttajat Pilotit ja toimintaympäristö Nuorten

Lisätiedot

Maaseutuparlamentti 2017 Leppävirralla. Merja Kaija kyläasiamies

Maaseutuparlamentti 2017 Leppävirralla. Merja Kaija kyläasiamies Maaseutuparlamentti 2017 Leppävirralla Merja Kaija kyläasiamies Maaseutuparlamentti Maaseutupolitiikan neuvosto (MANE), Suomen Kylätoiminta ry, Pohjois- Savon Kylät ry ja Maaseutuverkostopalvelut ovat

Lisätiedot

Haukiputaan vanhempainyhdistyksen hallituksen kokouksen pöytäkirja kello Haukiputaan koululla

Haukiputaan vanhempainyhdistyksen hallituksen kokouksen pöytäkirja kello Haukiputaan koululla Haukiputaan vanhempainyhdistyksen hallituksen kokouksen pöytäkirja 17.8. kello 18.00 Haukiputaan koululla 1. Kokouksen avaus ja päätösvaltaisuus Kokous avattiin kello 18.02 ja paikalla olivat Suvi Siltala

Lisätiedot

Keski-Suomen SOTE2020 - hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON

Keski-Suomen SOTE2020 - hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON Keski-Suomen SOTE2020 - hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON 22.10.201 9.10.2015 Hanketyöntekijä Petri Oinonen 22.10.2015 LNP palvelujen organisointi tulevaisuudessa?

Lisätiedot

Kouluyhteistyö. Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus

Kouluyhteistyö. Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Kouluyhteistyö Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingissä Hankkeen tavoitteena on: Saada tietoa laadukkaan vapaaajan vaikutuksesta nuoren

Lisätiedot

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen.

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen. Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2014 www.mikkelinkvtuki.fi Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2015 www.mikkelinkvtuki.fi Syksyn hehku on lupaus tulevasta.

Lisätiedot

Vapaaehtoistoimintaa yhteispelillä. Tietoa, tukea ja vinkkejä eri tahojen yhdessä toteuttamaan vapaaehtoistoiminnan koordinointiin.

Vapaaehtoistoimintaa yhteispelillä. Tietoa, tukea ja vinkkejä eri tahojen yhdessä toteuttamaan vapaaehtoistoiminnan koordinointiin. Vapaaehtoistoimintaa yhteispelillä Tietoa, tukea ja vinkkejä eri tahojen yhdessä toteuttamaan vapaaehtoistoiminnan koordinointiin. Sisällys Saate Vapaaehtoistoiminta Vapaaehtoinen Vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

Kymenlaakson Rakennusperinneyhdistys Iisakki ry. Toimintakertomus

Kymenlaakson Rakennusperinneyhdistys Iisakki ry. Toimintakertomus Kymenlaakson Rakennusperinneyhdistys Iisakki ry Toimintakertomus 2015 Sisällys 1. Yhdistyksen tarkoitus 1 2. Hallitus 1 3. Yhdistyksen kokoukset 1 4. Toiminta 2 5. Tiedottaminen 2 6. Talous 3 1 1. YHDISTYKSEN

Lisätiedot

Strategian päivitys 2015 2017 - KV 25.5.2015

Strategian päivitys 2015 2017 - KV 25.5.2015 Strategian päivitys 2015 2017 - KV 25.5.2015 Lasten ja nuorten kärkihankkeen toimintamalli (Strategia 2013)-> Hyvinvointiasema sekä nuorten palvelukeskus (Siun)Soten ja kunnan rajapinnassa (Loppuraportti

Lisätiedot

Hyvinvoinnin virtaa Mikkelissä

Hyvinvoinnin virtaa Mikkelissä Hyvinvoinnin virtaa Mikkelissä Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelma 2014-2020 24.11.2015 Kansalaistoimijalähtöinen kehittämisen käynnistäminen Mikkelissä (1) Mitä tavoitellaan? Rakennerahasto-ohjelman

Lisätiedot

Jokaiselle ainakin yksi turvallinen aikuinen ja mielekästä harrastustoimintaa: Yli Hyvä Juttu -toimintamalli

Jokaiselle ainakin yksi turvallinen aikuinen ja mielekästä harrastustoimintaa: Yli Hyvä Juttu -toimintamalli Jokaiselle ainakin yksi turvallinen aikuinen ja mielekästä harrastustoimintaa: Yli Hyvä Juttu -toimintamalli II Lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyn foorumi 13.9.2012 Mitä on palokuntanuorisotoiminta?

Lisätiedot

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSIA SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N YHTEYSTIEDOT Suomen Monikkoperheet ry, Ilmarisenkatu 17 A, 40100 Jyväskylä

Lisätiedot

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ!

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! Nuortenillan toiminta-ajatus ja tavoite Kahden eri seurakunnan nuoret kohtaavat toisiaan ja tutustuvat seurakuntien nuorisotoimintaan, jakavat kokemuksia, ideoita,

Lisätiedot

Etsivä työ osana organisaatiota

Etsivä työ osana organisaatiota ETSIVÄ NUORISOTYÖ Etsivä työ osana organisaatiota Nuorisojohtaja Kehittämistoiminta Ulkoiset ohjaus- ja neuvontapalvelut Alueellisen- ja kulttuurisen nuorisotyön palvelut Sosiaalisen tuen palvelut Nuorisosihteeri

Lisätiedot

Etelä-Savon alueellinen verkostotapaaminen Mikkeli 19.02.2014 Verkostokuulumisia

Etelä-Savon alueellinen verkostotapaaminen Mikkeli 19.02.2014 Verkostokuulumisia Etelä-Savon alueellinen verkostotapaaminen Mikkeli 19.02.2014 Verkostokuulumisia Jaana Lerssi-Uskelin 7.3.2014 Alueilla tapahtuu, Etelä-Savo (2013) 19.2.Työhyvinvoinnin peruskäsitteet ja siitä saatu hyöty

Lisätiedot

Kauhava. Nivelvaiheiden vuosikello - esi- ja perusopetus

Kauhava. Nivelvaiheiden vuosikello - esi- ja perusopetus 9.12.2016 Kauhava Nivelvaiheiden vuosikello - esi- ja perusopetus NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO, VARHAISKASVATUS - ESIOPETUS Kuukausi Mitä tehdään/toimenpiteet Vastuuhenkilö/taho Tammikuu Helmikuu Tiedotetaan

Lisätiedot