Toimintakertomus 2007 (päivitetty ) Kisällistä osaajaksi -projekti Suomen Nuorisoseurojen Liitto

Transkriptio

1 Toimintakertomus 2007 (päivitetty ) Kisällistä osaajaksi -projekti Suomen Nuorisoseurojen Liitto

2

3 Yleistä Kolmivuotisen Kisällistä osaajaksi -projektin ensimmäisen toimintavuoden alku painottui projektiorganisaation luomiseen ja suunnitelmien täsmentämiseen. Syksyn 2007 aikana käynnistyi toiminta pilottialueilla. Syksyllä pilottiseurojen vapaaehtoistoimijoille järjestettiin starttikoulutukset ja pian tämän jälkeen ensimmäiset nuorten ryhmät aloittivat toimintansa. Syksyn edetessä oli hienoa huomata, että pilottiseurojen tueksi kootut ammattilaisverkostot näkivät projektin tarpeen ja sitoutuivat mukaan yhteisiin tavoitteisiin. Toimintakertomuksessa on kuvattu projektin keskeisimmät tavoitteet ja toimenpiteet vuonna 2007 sekä kerrottu ryhmien toiminnasta pilottialueilla. Pilottiryhmien toimintaa koskevat tiedot on päivitetty maaliskuussa Projektista laaditaan väliraportti syksyllä 2008, kun projektin toiminta on puolivälissä ja pilottiryhmien ensimmäinen toimintakausi on saatu päätökseen. Toimintakertomuksen ovat laatineet Antti Kalliomaa, Hanna Lyytikäinen ja Tarja Ärväs. Kannen kuvat ovat starttikoulutuksista ja nuorten ryhmien tapaamista. Projektin tavoitteet ja päämäärä Projektin päämääränä on vahvistaa nuorten sosiaalista osaamista ja aktiivista kansalaisuutta nuorten vapaa-aikaan sijoittuvien ryhmätoimintojen avulla ja tutkia kansalaisjärjestöjen tarjoamia mahdollisuuksia nuorten osallisuuden vahvistamisessa. Projekti toteutetaan kahdella pilottialueella: Hämeen Nuorisoseurain Liiton ja Satakunnan Nuorisoseurojen Liiton toimialueella, sekä Pohjois-Savon Nuorisoseurojen Liiton ja Pohjois-Karjalan Nuorisoseurojen Liiton toimialueella. Pilottialueilla on haettu kokeiluun nuorisoseuroja, joilla on tarjolla monipuolista toimintaa ja sitoutuneisuutta nuorten oman projektitoiminnan kehittämiseen. Seuroihin perustetaan yhteensä 8 pilottiryhmää (6-12 henkilöä), jotka toteuttavat omat paikalliset projektinsa seuroista rekrytoitujen vapaaehtoisohjaajien tuella. Pilottiryhmien toiminta perustuu osallisuuteen ja sosiaaliseen vahvistamiseen. Projektin nuoret suunnittelevat ja toteuttavat itse oman toimintansa aikuisten tuella. Nuorten oma projekti voi olla esimerkiksi nuorisoseurantalon tai pihaalueen kunnostaminen nuorten harrastustarpeita vastaavaksi, nuorisotapahtuman järjestäminen, musiikki- tai teatteriproduktio. Nuorisoryhmä voi ottaa projektikseen myös tietyn osion nuorisoseuran toiminnasta, esimerkiksi nettisivujen päivittämisen tai kesäteatterin kahvion pitämisen.

4 Projektin tuloksena syntyy: 1. Toimintamalleja, joilla tuetaan heikon elämänhallinnan omaavien nuorten osallisuutta omaan elämäänsä ja lähiympäristöönsä sekä kannustetaan vaikuttamaan heitä itseään koskevissa asioissa. 2. Nuorten osallisuutta tukevia koulutusohjelmia nuorille ja heidän kanssaan toimiville aikuisille. 3. Toimintamalleja nuorten kanssa toimivien ammattilaisten verkostoitumisesta sekä ammattilaisuuden ja vapaaehtoisen kansalaistoiminnan yhdistämisestä nuorten elämänhallinnan ja osallisuuden tueksi. 4. Malleja kansalaisjärjestön tarjoamista mahdollisuuksista nuorten osallisuuden vahvistamisessa FAKTA: - Toteutetaan vuosina Toteuttaja: Suomen Nuorisoseurojen Liitto RAY:n tuella. - Tavoittaa vuosittain lähes vuotiasta nuorta, 50 vapaaehtoistoimijaa sekä laajan ammattilaisverkoston - Länsi-Suomen pilottiseurat: Tampereen Nuorisoseura. Ylämäen, Vesilahden ja Narvan Tähti -nuorisoseurat Vesilahdessa. Suttilan nuorisoseura Huittisissa sekä Sammaljoen ja Illon nuorisoseurat Vammalassa. - Itä-Suomen pilottiseurat: Kuuslahden Nuorisoseura Siilinjärvellä, Honkalammen Nuorisoseura Liperistä, Kultivaattori Outokummusta sekä Julkulatalo Kuopiosta. - Kotisivu: 2

5 Projektin keskeisimmät tavoitteet ja tulokset vuonna 2007 Kisällistä osaajaksi projektin keskeisimmät tavoitteet toimintavuonna 2007 olivat projektiorganisaation luominen, pilottialueiden ja -seurojen rekrytoiminen ja nuorisoryhmien perustaminen sekä ammattilaisverkostojen luominen pilottiseurojen toiminnan tueksi. Projektiorganisaatio Projektiin on palkattu projektipäällikkö (1.4. alkaen) ja kaksi projektityöntekijää (1.8. alkaen). Projektipäälliköllä on kokonaisvastuu hankkeen toteuttamisesta ja pilottialueilla työskentelevien projektityöntekijöiden tehtävänä on koordinoida projektia alueellaan valtakunnallisen suunnitelman mukaan. Palkatun henkilöstön lisäksi projektiorganisaatioon kuuluvat pilottialueiden toiminnanjohtajat sekä ohjausryhmä. Projektipäällikkö: Antti Kalliomaa gsm Postiosoite / toimipaikka: Suomen Nuorisoseurojen Liitto Vernissakatu 8A Vantaa Projektityöntekijät: Tarja Ärväs gsm tarja.arvas@nuorisoseurat.fi Postiosoite / toimipaikka: Pohjois-Savon Nuorisoseurojen Liitto Puijonsarventie Kuopio Hanna Lyytikäinen gsm hanna.lyytikainen@nuorisoseurat.fi Postiosoite / toimipaikka: Hämeen Nuorisoseurain Liitto Näsilinnankatu 22 A Tampere Ohjausryhmä: Puheenjohtaja: Anita Jämsén, SNL:n hallitus / Pohjois-Savon Nuorisoseurojen Liitto Jäsenet: Simo Arvela, Satakunnan Nuoriseurojen Liitto Hannu Huikuri, Hämeen Nuorisoseurain Liitto Pia Perämäki, Pohjois-Karjalan Nuorisoseurojen Liitto Jussi Salmi, Pohjois-Savon Nuorisoseurojen Liitto Kauko-Pekka Salonen, Opintokeskus Kansalaisfoorumi /Itä-Suomi 3

6 Pilottialueiden valinta ja pilottiseurojen rekrytoiminen Piirijärjestöjen halukkuutta osallistua projektiin kysyttiin tammikuussa 2007 Suomen Nuorisoseurojen Liiton kuukausitiedotteessa. Liiton hallitus valitsi kokouksessaan pilottialueiksi Etelä-Pohjanmaan Nuorisoseuran, Hämeen Nuorisoseurain Liiton, Pohjois-Karjalan Nuorisoseurojen Liiton, Pohjois-Savon Nuorisoseurojen Liiton ja Satakunnan Nuorisoseurojen Liiton. Pian hallituksen kokouksen jälkeen Etelä-Pohjanmaa ilmoitti jättäytyvänsä pois projektista. Kun pilottialueet oli valittu, alkoi piirijärjestöissä pilottiseurojen rekrytointi. Seurojen valinnassa keskeisessä roolissa olivat toiminnanjohtajien kokemus ja seurojen tuntemus. Hämeessä ja Pohjois-Savossa toiminnanjohtajat miettivät etukäteen sopivat seurat, joille projektista tiedotettiin ja joiden kanssa järjestettiin seuratapaaminen projektin tiimoilta. Satakunnassa ja Pohjois- Karjalassa projektista tiedotettiin koko jäsenistölle ja järjestettiin yleinen infotilaisuus, jonka kautta pilottiseurat valikoituivat. Seuratapaamisissa esiteltiin projekti ja keskusteltiin yhdessä paikalliseen toteuttamiseen liittyvistä asioista. Projekti sai lähes poikkeuksetta innostuneen vastaanoton ja seuratapaamisten tuloksena syntyivät yleensä jo ensimmäiset visiot siitä, kuinka projektia voisi paikkakunnalla toteuttaa. Kesän ja alkusyksyn aikana projektiin sitoutuivat seuraavat nuorisoseurat: Länsi-Suomi: Sammaljoen Nuorisoseura, Vammala Illon Nuorisoseura, Vammala Suttilan Nuorisoseura, Huittinen Vesilahden Nuorisoseura, Vesilahti Ylämäen Nuorisoseura, Vesilahti Narvan Tähti Nuorisoseura, Vesilahti Tampereen Nuorisoseura, Tampere Itä-Suomi: Kulttuuriyhdistys Kultivaattori, Outokumpu Julkula-talo / Pohjois-Savon Nuorisoseurojen Liitto, Kuopio Honkalammen Nuorisoseura, Liperi Kuuslahden Nuorisoseura, Siilinjärvi Projektiin sitoutuvilta nuorisoseuroilta (2 seuraa/ maakunta) edellytettiin: - kokemusta kulttuurisesta nuorisotyöstä, mieluiten nuorisoteatterista tai eriikäisten yhteistoimintateatterista, nuorten omista projekteista tms. - aikuisten sitoutuneisuutta ja aikaa nuorisoryhmän kanssa toimimiseen arjen käytännöissä - aikuisten sitoutuneisuutta ja aikaa nuorten tukihenkilöinä toimimiseen - aikuisten sitoutuneisuutta koulutuksiin (iltaisin ja viikonloppuisin) - oman kunnan palvelujärjestelmän tuntemusta ja hyvää keskusteluyhteyttä nuorten kanssa toimiviin kunnan, seurakunnan ja muiden yhteisöjen toimijoihin - halua olla kehittämässä uutta! 4

7 Toiminnan käynnistäminen pilottiseuroissa Pilottiryhmien toimintaa seuroissa alettiin käynnistää alkusyksystä 2007 aktivoimalla vapaaehtoistoimijoita ja suunnittelemalla toiminnan suuntaviivoja paikkakuntakohtaisesti. Projektityöntekijät tapasivat säännöllisesti seurojen toimijoita ja seuroissa laadittiin syksylle ja keväälle alustavat aikataulut ja toimintasuunnitelmat, joita on täsmennetty toiminnan edetessä. Seurojen vapaaehtoistoimijoille järjestettiin lokakuussa starttikoulutukset, joiden jälkeen aloitettiin nuorisoryhmien kokoamiset yhdessä ammattilaisverkostojen kanssa. Starttikoulutusten keskeisimmät sisällöt olivat: 1) Pilottiryhmien osallistujien etsimiseen ja toiminnan käynnistämiseen liittyvät menetelmät ja toimintatavat 2) Erityistä tukea tarvitsevien nuorten kanssa toimiminen 3) Osallisuutta korostavat toimintamenetelmät Koulutusten ohjelmat ja koosteet palautteesta ovat liitteenä. Ensimmäiset nuorten ryhmät aloittivat toimintansa loppusyksystä 2007 ja tammi-helmikuussa 2008 toiminta oli käynnissä yhtä lukuun ottamatta kaikissa seuroissa. Pilottiseurojen toimintaa kuvataan tarkemmin kohdassa Toiminta pilottialueilla. Seuraavalla sivulla on esimerkkikaavio pilottiryhmän toiminnan etenemisestä. Kaavio ei kuvaa suoraan minkään yksittäisen seuran toimintaa, vaan kyseessä on alustava toimintamalli, jota on sovellettu paikkakuntakohtaisesti. 5

8 Esimerkkikaavio toiminnasta pilottiseurassa: Aloituspalaveri: Projektityöntekijä kutsuu paikalliset toimijat (nuorisoseura, ammattilais-verkosto, nuorisotoimi, koulutoimi jne.) pohtimaan hankkeen käynnistämistä. Palaverissa mm. määritellään lähtötilanne ja hankkeelle sopiva kohderyhmä. Kohderyhmä: Erityistä tukea tarvitsevat nuoret: yksilöitä tai oirehtiva nuorisoryhmä Ammattilaisverkosto: - Kohderyhmien määrittely, - erityistä tukea tarvitsevien nuorten rekrytointi mukaan toimintaan, - paikallisen toiminnan ja - uusien yhteistyömuotojen ideointi, - vapaaehtoisten ohjaajien tukeminen sekä - pilottitoiminnan vaikuttavuuden arviointi Ohjaaja kulkee rinnalla - tukee - kannustaa - motivoi - ihmettelee - huolehtii yhteishengestä - tsemppaa - luo puitteita ja mahdollistaa - opastaa ja - johdattelee mutta nuoret ovat keskiössä ja itse ideoivat, suunnittelevat, toteuttavat ja arvioivat oman projektinsa. Nuoret omistavat prosessin Uudet vapaaehtoisohjaajat Kun nuoret tarvitsevat projektinsa tueksi myös muita aikusia, kuin pilottiryhmän vetäjän he itse valitsevat ja pyytävät tämän mukaan. Pilottiryhmän toiminta: 1. Nuorille järjestetään tapaaminen, jossa heidät motivoidaan mukaan toimintaan. 2. Tulevaisuusverstaassa pohditaan omaan asuinalueeseen liittyviä ongelmia ja ideoita, joita sitten yhdessä toteutetaan: esim. ajanviettopaikkojen tai nuorisotapahtumien vähyys. 3. Valitaan tulevaisuusverstaan pohjalta yhteinen tavoite: esim. Järjestetään nuorisotapahtuma syksyllä 2008! 4. Suunnitellaan yhdessä 5. Toteutetaan itse 6. Arvioidaan Toiminta huipentuu nuorten projektin valmistuttua: esim. Nuorisotapahtuma syksyllä -08. Tämän jälkeen nuoret arvioivat oman projektinsa ja ryhmä alkaa suunnitella uutta toimintaa 6

9 Kohderyhmänuoret Projektin ensisijaisena kohderyhmänä ovat vuotiaat nuoret, jotka tarvitsevat sosiaalista vahvistamista. Nuoret haetaan hankkeeseen yhteistyössä kunnan, seurakunnan sekä eri järjestöjen kanssa. Nuoret kootaan 6-12 hengen ryhmiin, joissa on mukana erityistä tukea tarvitsevia nuoria sekä sosiaalisilta taidoiltaan paremmin pärjääviä nuoria. Vertaistuen mahdollistamiseksi kaikki nuoret eivät voi olla moniongelmaisia ja useiden ammattiauttajien tukea vaativia nuoria. Tämä siksikin, että nuorisoryhmän lähiohjaajana on koulutettu vapaaehtoinen ohjaaja, valmentaja ja tukihenkilö. Ammattilaiset toimivat tarvittaessa ohjaajien tukena ja antavat nuorille joko henkilökohtaista tai ryhmäkohtaista tukea. Toimintaa käynnistettäessä on haluttu saada kokemusta erilaisista toimintaympäristöistä, toimintatavoista ja käytänteistä, joiden pohjalta uutta toimintamallia lähdetään luomaan ja kehittämään. Tästä syystä kohderyhmiä on lähestytty eri pilottiseuroissa eri näkökulmista. Pääsääntöisesti pilottiryhmissä mukana olevat kohderyhmänuoret ovat ohjautuneet toimintaan ammattilaisverkoston kautta. Vaihtoehtoisesti kohderyhmäksi on valittu joku tietty huolta herättävä nuorisoryhmä, jonka jäsenet ovat ammattilaisverkoston arvion mukaan syrjäytymisvaarassa tai muuten ongelmaisia. Esimerkiksi Liperissä toiminnan kohderyhmäksi valittiin paikallisella huoltoasemalla aikaansa viettävät nuoret. Osassa pilottiryhmiä on ammattilaisten toiveesta lähdetty siitä, että uuden ryhmän toiminnan on oltava käynnissä ennen kuin ryhmään ohjataan erityistä tukea tarvitsevia nuoria. Näihin ryhmiin kohderyhmänuoret ohjataan mukaan viimeistään syksyn 2008 alussa. Erityisesti koulu- ja nuorisotoimen henkilöstö on korostanut ehkäisevän työn merkitystä ja tarvetta. Voimakkaasti kasvavilla ja asukasrakenteeltaan lapsivoittoisilla asuinalueilla ammattilaiset panostaisivat varhaisen vaiheen ehkäisevään työhön ongelmien välttämiseksi. Muuttotappioalueiden ja maaseudun nuoret ovat vaarassa syrjäytyä maantieteellisten välimatkojen ja harrastusmahdollisuuksien vähäisyyden vuoksi. Kohderyhmien valinnassa on aina huomioitu paikalliset erityispiirteet ja toiminta on suunnattu sitä eniten tarvitsevalle kohderyhmälle. Tästä johtuen esimerkiksi ikärajasta, vuotiaat, on joissain tapauksissa joustettu ja toimintaa on kohdennettu esimerkiksi ala- ja yläkoulun nivelvaiheessa oleville nuorille. Erityistä tukea tarvitsevien nuorten rekrytoiminen mukaan projektin ryhmätoimintoihin on ehdottomasti haasteellisin osa projektia. Useissa ammattilaisverkostojen palavereissa on käyty keskustelua siitä, kuinka vaikeassa tilanteessa oleville nuorille toiminta soveltuu. Uudenlaista toimintamallia luotaessa on tultu siihen tulokseen, ettei ryhmiin ohjata projektin alkuvaiheessa liian haasteellisia nuoria. Yhteinen näkemys projektin henkilöstön ja ammattilaisverkoston kanssa on ollut, että toimintoihin ohjattavat nuoret ovat toiminnan alkuvaiheessa niin sanotun pienen huolen ja huolen harmaan vyöhykkeen nuoria (oheisessa kaaviossa kohdat 3-5). Liitteenä on lisäksi esimerkkilomake, johon ammattilaisverkosto kirjaa toimintaan ohjaamiensa nuorten taustatiedot. 7

10 T o i m Ammattilaisverkostot Yhtenä projektin kohderyhmänä on ammattiauttajien verkosto: esimerkiksi koulukuraattorit, opinto-ohjaajat, kuntien ja seurakuntien nuorisotoimet, kulttuuritoimi, päihdetyö, mielenterveystyö, työvoimahallinto ja poliisi. Tavoitteena on, että ammattilaiset saavat työhönsä projektin ryhmätoiminnoista yhden työkalun nuorten auttamiseksi. Ammattiauttajien verkosto on tässä projektissa sekä toimija että edunsaaja. Projektissa toivotaan syntyvän toimintamalleja, joissa voidaan parhaalla tavalla yhdistää ammattiauttajien ja vapaaehtoistoimijoiden työpanos ja löytää näin uudenlaisia tapoja tuottaa hyvinvoinnin palveluja julkishallinnon ja kansalaissektorin yhteistyönä. Syksyn 2007 aikana käynnistettiin ammattilaisverkostojen toiminta pilottipaikkakunnilla. Verkostojen toiminta on projektin alkuvaiheessa keskittynyt paikallisten kohderyhmien määrittelyyn, erityistä tukea tarvitsevien nuorten rekrytointiin mukaan toimintaan sekä paikallisen toiminnan ja uusien yhteistyömuotojen ideointiin. Projektityöntekijät ovat alkuvaiheessa toimineet ammattilaisverkostojen ja seurojen välisinä linkkeinä sekä tapaamisien koollekutsujina. Myös seurojen vapaaehtoisohjaajat ovat olleet aktiivisesti yhteydessä tuntemiinsa paikallisiin viranomaisiin. Jatkossa ammattilaisverkostojen tarkoituksena on toimia vapaaehtoisten ohjaajien 8

11 tukena sekä arvioida toiminnan vaikuttavuutta kohderyhmänuorten näkökulmasta. Ammattilaisverkostot ovat sitoutuneet hyvin projektin tavoitteisiin ja projekti on saanut poikkeuksetta myönteisen vastaanoton. Projektissa mukana olevilla seuroilla ei ole aiemmin ollut suunniteltua ja päämäärätietoista yhteistyötä eri viranomaistahojen kanssa. Syntynyt yhteistoiminta onkin nähty arvokkaaksi voimavaraksi sekä ammattilaisten että seurojen taholla. Verkostot ovat joissain tapauksissa lisänneet myös paikallisten viranomaisten keskinäistä yhteistoimintaa. Ammattilaisverkostojen kokoonpanoja sekä roolia pilottiryhmien käynnistämisessä ja toiminnassa on kuvattu myös kohdassa Toiminta pilottialueilla. Muut keskeiset toimenpiteet Projektille on laadittu logo ja graafinen ohjeistus (liitteenä), joilla pyritään luomaan yhtenäistä yleisilmettä projektille ja pilottiryhmille. Logon on suunnitellut graafinen suunnittelija Kirsti Pusa. Alkuvuonna 2007 jätettiin RAY:n rahoitusta täydentävät rahoitushakemukset Itä- ja Länsi-Suomen Lääninhallituksien nuoriso-osastoille. Rahoitusta haettiin nuorisotyön alueellisen kehittämisen määrärahoista yhteensä euroa. Haettua rahoitusta ei saatu kummastakaan läänihallituksesta. Kielteisten rahoituspäätösten jälkeen aloitettiin muiden rahoitusvaihtoehtojen kartoittaminen. Satakunnan Nuorisoseurojen Liitto sai loppuvuonna Leader -rahoitusta Joutsenten reitti ry:ltä Tekemällä taitajaksi -hankkeeseen. Hankkeen tarkoituksena on lisätä nuorten osallisuutta omaan lähiyhteisöönsä ja kehittää menetelmiä, joiden avulla nuorten ryhmät voivat ideoida ja toteuttaa pienimuotoisia paikallisia projekteja. Satakunnan Nuorisoseurojen Liiton hanke on läheisessä yhteistyössä Kisällistä osaajaksi -projektin kanssa, sillä projektien kohderyhmät ja tavoitteet ovat osittain yhteneväiset ja tukevat toinen toistaan. 9

12 Projektin keskeiset toimenpiteet vuonna 2007 Tammikuu maaliskuu: - pilottialueiden haku ja valinta - projektipäällikön haku ja valinta - täydentävän rahoituksen hakeminen Lääninhallituksista Huhtikuu kesäkuu: - projektipäällikkö aloitti työn projektityöntekijöiden haku ja valinta - pilottiseurojen valintaprosessin käynnistäminen - taustaselvitysten laatiminen ja projektisuunnitelman täsmentäminen Heinäkuu syyskuu: - pilottiseurat vahvistivat osallistumisensa hankkeeseen - projektityöntekijät aloittivat työn starttikoulutusten suunnittelu - ammattilaisverkostojen kokoaminen ja ensimmäiset tapaamiset - seurakohtaisten toimintasuunnitelmien laatiminen - vapaaehtoisohjaajien rekrytointi Lokakuu joulukuu: - starttikurssit: Länsi-Suomi ja Itä-Suomi nuorisoryhmien kokoaminen - pilottiryhmien toiminnan käynnistäminen - ammattilaisverkoston toiminnan käynnistäminen - jatkokoulutuksen suunnittelu - vuoden 2008 suunnitelmien täsmentäminen 10

13 Toiminta pilottialueilla Länsi-Suomi Länsi-Suomen pilottialue muodostuu Hämeen Nuorisoseurain Liiton ja Satakunnan Nuorisoseurojen Liiton toimialueista. Hämeessä mukana ovat Ylämäen, Narvan Tähti ja Vesilahden Nuorisoseurat Vesilahdesta sekä Tampereen Nuorisoseura Tampereelta. Satakunnassa projektissa toimivat Suttilan Nuorisoseura Huittisista sekä Sammaljoen ja Illon Nuorisoseurat Vammalasta. Hämeen alueella toimintaan haetaan mukaan yhtä uutta toimijaa ja alustavia neuvotteluja on käyty ylöjärveläisen Vahannan Nuorisoseuran kanssa. Vesilahden Nuorisoseura, Ylämäen Nuorisoseura ja Narvan Tähti Nuorisoseura Vesilahti Vesilahdessa projektiin osallistuvat Ylämäen Nuorisoseura ja Narvan Tähti Nuorisoseura ja Vesilahden Nuorisoseura. Seurat ovat tehneet työtä mm. tanssin, liikunnan ja teatterin saralla, mutta pitkästä historiasta huolimatta seurojen välillä ei aiemmin ole ollut juurikaan yhteistyötä. Projektin kohderyhmä määriteltiin yhteisissä tapaamisissa nuorisoseuralaisten ja viranomaisten (psykiatrinen sairaanhoitaja, yläkoulun rehtori, nuorisotyöntekijät, seurakunta, kirjasto) kanssa loka-joulukuussa Kohdeikäluokaksi valittiin yläasteikäiset nuoret. Nuorille ei järjestetä Vesilahdessa toimintaa yhtä paljon kuin lapsille, eikä kunnassa ole myöskään lukiota tai ammattikoulua. Nuorisoseurat järjestivät ohjelmallisen diskon , jossa nuoret itse esittivät ohjelmaa ja jossa oli myös vieraileva ryhmä Sammaljoen nuorisoseurasta Vammalasta. Samassa yhteydessä toteutettiin harrastekysely, johon tuli yhteensä 16 vastausta. Suurin osa kyselyyn vastanneista toivoi uutta toimintaa kylille pidettiin Yläkoululla aamunavaus, jossa esiteltiin projektia ja kutsuttiin nuoret ensimmäiseen kokoontumiseen Narvaan Vesilahden kunnan nuorisotoimen nuorisotilaan. Nuoret ovat kokoontuneet joka perjantai hiihtolomaa ja pääsiäistä lukuunottamatta Narvassa kello vapaaehtoisohjaajien kanssa. 23 nuorta on tavoitettu vähintään kerran, useimmat ovat käyneet kolme tai useamman kerran. Yhteensä kokoontumisia on ollut kahdeksan kertaa maaliskuun loppuun mennessä. Vesilahden yläkoulu on sitoutunut yhteistyöhön, mutta oppilaanohjaajan mukaan kevään aikana ei ole ollut sellaisia erityistä tukea tarvitsevia nuoria, joita olisi voinut ohjata Narvan toimintaan. Joko nuorilla on ollut vakavia terveydellisiä ongelmia tai nuoren motivaatio on ollut erittäin heikko. 11

14 Pilottiryhmän toiminnassa on kuitenkin ollut neljä oppilaanohjaajan tuntemaa kohderyhmään kuuluvaa nuorta, vaikka heitä ei ole suoranaisesti ohjattu mukaan toimintaan. Vesilahden nuorisoseura on perustanut kaksi nuorisoryhmää, joista toisessa toimitaan kuvataiteen saralla, toisessa teatterin. Psykiatrinen sairaanhoitaja on sitoutunut yhteistyöhön ja ohjaa asiakkaitaan ryhmiin. Asiakkaissa on muun muassa mielenterveysongelmista tai oireista kärsiviä yläasteikäisiä nuoria, toisaalta on nuoria, joiden perhetaustassa on ongelmia. Nämä kaksi ryhmää ovat aloittaneet toimintansa maaliskuussa ja mahdollisesti huhtikuun aikana ryhmät yhdistetään, jolloin saadaan yksi suurempi ryhmä ja toimintaa jatketaan yhdessä kesän läpi. Kevään aikana on alustavasti sovittu yhteistyöstä Lempäälän opiston kanssa. Opiston rehtori esittää kursseiksi kahta nuorten ryhmää (13-17-vuotiaat ja vuotiaat), joihin puolet osallistujista- ohjataan viranomaisverkoston kautta. Molemmissa ryhmissä olisi 12 nuorta vuotiaiden ryhmän kokoamisessa tehdään yhteistyötä erityisesti työvoimaviranomaisten kanssa. Ohjaajina näissä ryhmissä toimivat Vesilahden nuorisoseuran kokeneet aikuisohjaajat, jotka ovat jo nyt opiston opettajia. Vesilahden kunta ostaa opistopalvelut Lempäälä-opistolta ja viralliset päätökset kursseissa saadaan kesän aikana. Lukukaudet syksy -08 ja kevät -09 ovat kokeilukaudet, joiden perusteella kerätään kokemuksia ja suunnitellaan jatkoa opiston kanssa tehtävälle yhteistyölle. Tavoitteena on saada kurssit pysyväksi osaksi Vesilahden kunnan opistotoimintaa, jolloin siitä saataisiin pysyvä toimintamalli osaksi kunnan nuoriso- ja erityisnuorisotyötä. AMMATTILAISVERKOSTO Marjo Lehtola, vs. psykiatrinen sairaanhoitaja Tapani Pietilä, rehtori, Vesilahden koulu Päivi Palmu, oppilaanohjaaja, Vesilahden koulu Heli Aaltonen, vs. terveydenhoitaja (Elina Sisso-Hakonen, koulupsykologi) Minna Koivuranta, vs. koulupsykologi Harri Henttinen, kirkkoherra, Vesilahden ev.lut. seurakunta Soila Simola, vt. srk-pastori, Vesilahden ev.lut. seurakunta Sari Juuti, nuorisotyöntekijä Marja Siik, nuorisotyöntekijä Risto Hoikkanen, sosiaalilautakunnan vpj Kirsti Torikka, kirjastonjohtaja Talvikki Torppa, kulttuurikoordinaattori 12

15 Tampereen Nuorisoseura Tampere Tampereen Nuorisoseura on 50 vuotta vanha nuorisoseura, jolla ei ole omaa seuraintaloa. Seuralla on ollut toimintaa eripuolilla Tamperetta, mutta nykyisin toiminta on keskittynyt Hervantaan. Projektia käynnistettäessä yhteistyöneuvottelut ammattilaisten kanssa aloitettiin Hervannan toisen yläkoulun kuraattorin kanssa ja projektityöntekijä osallistui kuraattorin kutsumana yhteiseen palaveriin alueen muiden toimijoiden kanssa. Palaverissa koulun vararehtorin, kahden erityisluokan opettajan ja kahden vastaavaan nuoriso-ohjaajan kanssa tultiin siihen johtopäätökseen, että työntekijöiden aika ei riitä projektiin sitoutumiseen. Lisäksi todettiin, että Hervannassa on jo useita nuorille suunnattuja projekteja. Samassa palaverissa päädyttiin kohdentamaan projektin toiminta Tampereen kaupungin keskusta-alueelle. Marraskuussa 2007 aloitettiin yhteistyö Ahjolan setlementin kanssa ja Tampereen Nuorisoseura vuokrasi Ahjolalta toimintatilaa helmi-maaliskuuksi pilottiryhmän toimintaa varten. Lisäksi Ahjola on mainostanut Kisällistä osaajaksi -projektia aktiivisesti omalle asiakaskunnalleen. Tammikuussa 2008 projektia esiteltiin keskustan alueen rehtoreiden palaverissa, jonka jälkeen aloitettiin yhteistyö suoraan koulujen henkilökuntien kanssa. Helmikuussa kolme koulun yhteisen kuraattorin kanssa pidetyssä palaverissa sovittiin yhteistyön aloittamisesta. Useista viranomaiskontakteista huolimatta pilottiryhmän toiminta ei ole päässyt käyntiin maaliskuuhun 2008 mennessä. Keskusteluissa eri viranomaisten kanssa (seurakunnat, järjestöt, Tampereen kaupungin Nuorisopalvelut) on todettu, että alueella vallitsee tarjonnan runsaus. On olemassa jo monia ajanviettopaikkoja, tapahtumia ja kerhoja, joissa nuoret myös aktiivisesti käyvät. Usein nuorella on jo niin paljon tekemistä, ettei viranomainen ole pystynyt enää ohjaamaan nuorta uuteen toimintaan. Alkukevään 2008 aikana on aloitettu yhteistyö kymppiluokkien, AKU-luokan sekä Lisäaika- ja Aikalisä-luokkien kanssa. Edellä mainittujen luokkien kaikki oppilaat ovat erityistä tukea tarvitsevia nuoria. Kevään aikana luokissa järjestetään esittelytilaisuudet, joissa projektityöntekijä ja nuorisoseuran vapaaehtoistoimijat kertovat projektista. Lisäksi Tampereen Nuorisoseura järjestää kaikille kymppiluokkalaisille ja muille kiinnostuneille yhteisen tutustumis- ja rekrytointi-illan, jonka tavoitteena on käynnistää pilottiryhmän toiminta. Toimintaa on tarkoitus jatkaa kesän läpi ja yhteistyötä kymppiluokkien kanssa on sovittu jatkettavaksi syksyllä 2008, kun uudet oppilaat aloittavat. AMMATTILAISVERKOSTO Jasmine Reijonen, kuraattori, Tammerkosken, Klassillinen ja Johanneksen koulu Anne Jokiranta, nuorisotyöntekijä, Ahjola Kimmo Uotila, johtava nuorisotyöntekijä, Ahjola Kati Malmi, toiminnanohjaaja, Tyttöjen Tupa, Ahjola 13

16 Outi Auvinen-Tornberg, opettaja,aku-luokka Minna Nieminen, erityisohjaaja, AKU-luokka Riitta Kolehmainen, yhteisötyöntekijä, Aikalisä-luokka Katja Kivistö, yhteisötyöntekijä, Lisäaika-luokka Margit Vuorimaa, opettaja, Aikalisä-luokka Nina Nyyssönen, opettaja, Lisäaika-luokka Sakari Hovi, erityisohjaaja, Tampereen NMKY Mira Salomaa, nuoriso-ohjaaja, Nuorisopalvelut Janne Taiponen, johtava koordinaattori, Nuorisopalvelut Antti Heinonen, johtava koordinaattori, Nuorisopalvelut Tiina-Liisa Vehkalahti, johtava koordinaattori, Nuorisopalvelut Mertsi Tamminen, nuoriso-ohjaaja, Nuorisopalvelut Sari Koskinen, toiminnanohjaaja, Naistari Merja Pösö, projektityöntekijä, Rosmariini, projekti Tiia Heinäsuo, lapsiasiamies, Tampereen kaupunki Kirsi Koponen, varhaisen puuttumisen vastaava koordinaattori, Tampereen kaupunki Antti Pekkarinen, etsivä nuorisotyö, Tampereen kaupunki Esa Parkkali, aluerehtori (keskusta), Tammerkosken koulu (sekä keskusta-alueen rehtorit samassa palaverissa) Tiina Mäkinen, nuorisotyönohjaaja, Tuomiokirkkoseurakunta (ev.lut.) Pilvikki Viitanen, nuorisotyöntekijä, helluntaiseurakunta, Tampereen keskusta-alue Katriina Toimi-Porkkala, kuraattori, Etelä-Hervannan koulu Teemu Keronen, apulaisrehtori, Etelä-Hervannan koulu Sari Nieminen, nuoriso-ohjaaja, Kupolin nuorisokeskus, Kirsi Riihijärvi, nuoriso-ohjaaja, Helapuiston nuorisokeskus, Hervanta Suttilan Nuorisoseura Huittinen Suttilan kylä sijaitsee noin 6 kilometrin päässä 9028 asukkaan Huittisten kaupungin keskustasta. Nuorisoseuraan kuuluu 142 jäsentä ja seura on aktiivinen teatteri-, liikunta ja tanssitoiminnassa. Huittisissa ammattilaisverkostotapaamisessa projekti sai hyvin positiivisen vastaanoton. Nuorisotyöntekijä, erityisopettaja, terveydenhoitaja, yläkoulun rehtori ja 4H-ohjaaja totesivat, että paikkakunnalla ei ole nuorille Kisällistä osaajaksi projektin tyyppistä toimintaa nuorille ja että tällaiselle projektille on ehdottomasti kysyntää. Kunnalla on rajalliset mahdollisuudet pitää nuorisotilaa auki, joten kaikki muu toiminta nuorille on tervetullutta. Lisäksi mietittiin, että olisi mahdollista ja ehkä tarpeellistakin kehittää toimintaa myös lukio- ja ammattikouluikäisille nuorille, koska paikkakunnalla on useita ammattikouluja. Ammattilaisverkoston tapaamisessa erityisopettaja sitoutui kokoamaan nuortenryhmän. Kuuden vuotiaan nuoren muodostaman pilottiryhmän toiminta käynnistyi loppusyksystä Ryhmä kokoontui Huittisissa 14

17 kolmesti vuoden 2007 aikana ja säännölliset kokoontumiset ovat jatkuneet myös keväällä Ensimmäisessä tapaamisessa nuoret pohtivat yhdessä toimintansa tavoitteita ja päätyivät järjestämään nuorten tapahtuman keväällä Toiminnan edetessä tavoite kiteytyi nuorten diskon järjestämiseksi. Syksyn ja kevään aikana nuoret ovat vapaaehtoisohjaajien johdolla perehtyneet tapahtuman järjestämiseen liittyviin käytännön asioihin, markkinointiin, ohjelmasuunnitteluun ja käyneet muun muassa tutustumassa eri tiloihin. Disko pidetään Nuorisoklubi Vanhalla kirjastolla kunnan nuorisotoimen tiloissa Syksyllä 2008 ryhmän on tarkoitus jatkaa toimintaansa ja ryhmään joko rekrytoidaan lisää nuoria tai perustetaan kokonaan uusi ryhmä nyt toimivan rinnalle. Vesilahdelta saatujen positiivisten kokemusten pohjalta kevään 2008 aikana käydään neuvottelut yhteistyön käynnistämiseksi Huittisten seudun kansalaisopiston kanssa. AMMATTILAISVERKOSTO Sirpa Minkkinen, erityisopettaja, Pellonpuiston koulun pienryhmä Aino Lehtonen, rehtori, Pellonpuiston koulu Sirkka Kuja-Kanto, vapaa-aikaohjaaja, Nuorisoklubi (Paula Järvinen, vs. vapaa-aikaohjaaja, Nuorisoklubi) Riikka Kunnas, 4H-ohjaaja, Nuorisoklubi Teija Riuttamäki, kouluterveydenhoitaja Sammaljoen Nuorisoseura ja Illon Nuorisoseura Vammala Sammaljoen ja Illon kylät sijaitsevat noin 20 kilometrin päässä Vammalan kaupungin keskustasta. Sammaljoen Nuorisoseurassa on 276 jäsentä, Illossa 150. Molemmat seurat ovat toimineet aktiivisesti Vesarannan kesäteatterissa, lisäksi seuroissa toimii aktiivisesti muun muassa liikunta- ja teatterikerhoja. Syksyllä 2007 nuorisoseurojen vapaaehtoistoimijat ja paikalliset viranomaiset päättivät projektin toiminnan käynnistämisestä Sammaljoen ja Illon kylissä tammikuussa Toiminnan suunnittelussa ja nuorten rekrytoinnin tukena oli tarkoitus hyödyntää Vammalan yläkoulun 7-luokkalaisille tehtyä harrastuskyselyä. Joulukuussa kävi kuitenkin ilmi, ettei harrastekyselyä, ilmeisesti salassapitoon liittyvistä syistä, saanutkaan käyttää Kisällistä osaajaksi projektin taustamateriaalina. Lisäksi joulu-tammikuun vaihteessa yläkoulun sosiaalityöntekijä vaihtui, mistä johtuen pilottiryhmän rekrytointi ei onnistunut odotetulla tavalla. 15

18 Siitä huolimatta, että ryhmään ei alkuvaiheessa saatu mukaan erityistä tukea tarvitsevia nuoria, päätettiin ryhmän toiminta käynnistää alkuperäisen suunnitelman mukaan. Maaliskuuhun 2008 mennessä nuorten ryhmä on kokoontunut viisi kertaa ja siinä on 12 jäsentä. Kevään tapaamisten aikana nuoret ovat päättäneet tehdä ilmastonmuutokseen liittyvän dokumenttielokuvan ja suunnitelleet CIMO:n nuorisovaihtoon osallistumista vuosien vaihteessa. Huhtikuun puolenvälin jälkeen nuoret tapaavat toisiaan kerran viikossa. Kuvauskoulutukset järjestetään toukokuussa 2008 ja hakemus Cimoon jätetään viimeistään kesäkuussa. Kevään 2008 aikana ammattilaisverkosto on suunnitellut uusia toimenpiteitä kohderyhmänuorten rekrytoimiseksi mukaan pilottiryhmän toimintaan. Näihin palavereihin ovat osallistuneet yläkoulun sosiaalityöntekijä, perhetyöntekijä ja nuoriso-ohjaaja. Sosiaalityöntekijän mukaan koko kevään tilanne koululla on ollut sen verran hankala, ettei hänen asiakkaitaan ole voitu ohjata mukaan pilottiryhmän toimintaan. Ammattilaisverkoston palavereissa on nähty tärkeäksi tehdä myös ennaltaehkäisevää työtä kylien alakouluikäisten nuorten kanssa. Syksyllä 2008 onkin tarkoituksena laajentaa toimintaa koskemaan myös ala- ja yläkoulun nivelvaiheessa olevia nuoria. AMMATTILAISVERKOSTO Pertti Parkkinen, nuorisotoimenjohtaja Maija Koivu, projektityöntekijä (osallisuushanke) Elina Reunanen, nuorisotyöntekijä Tanja Kotilainen, perhetyöntekijä Jari Andersson, rehtori, Sylvään koulu Marita Seppä, erityisopettaja, Sylvään koulu Susanna Jukarainen, vs. sosiaalityöntekijä, Sylvään koulu Tuila Kaltto Minna Lehtimäki, opettaja, Sammaljoen koulu Janne Järvinen, opettaja, Sammaljoen koulu Ismo Mäkinen, opettaja, Illon koulu 16

19 Itä-Suomi Kisällistä osaajaksi projektin Itä-Suomen pilottialue muodostuu Pohjois- Karjalan Nuorisoseurojen Liiton ja Pohjois-Savon Nuorisoseurojen Liiton toimialueista. Projektissa ovat tällä hetkellä mukana Pohjois-Karjalan alueelta Honkalammen Nuorisoseura Liperistä ja Kulttuuriyhdistys Kultivaattori Outokummusta sekä Pohjois-Savon alueelta Kuuslahden Nuorisoseura Siilinjärveltä ja Julkula talo Kuopiosta. Alueella haetaan koko ajan lisää seuroja hankkeeseen. Seurojen rekrytointia ja alueellisen toiminnan ideointia tehdään yhteistyössä Pohjois-Savon kylät ry:n sekä Pohjois-Karjalan kylät ry:n kanssa. Honkalammen Nuorisoseura Liperi Vuonna 1985 perustettu Honkalammen Nuorisoseura toimii Ylämyllyllä, Liperin kunnassa (asukasluku ). Noin 60 jäsenen seura järjestää mm. kansantanssi- ja kerhotoimintaa sekä roolivaatteiden vuokrausta. Ylämyllyn alue kasvaa voimakkaasti. Ammattilaisverkostoon kuuluvan vapaaaikaohjaajan esittämän arvion mukaan vuoteen 2012 mennessä nuorten määrä ja ongelmat alueella lisääntyvät merkittävästi. Koulu- ja nuorisotoimen edustajien kanssa käytyjen keskustelujen perusteella nuorisoseura pyrkii kohdentamaan paikallisen hankkeen kunnan nuorisotyön ja muun ohjatun harrastustoiminnan ulkopuolelle jääviin nuoriin. Tällainen ryhmä on esimerkiksi sekä paikkakunnan viranomaisten että nuorisoseuran tiedossa oleva Shellin porukka, joka koostuu yläkouluikäisistä paikallisella huoltoasemalla vapaa-aikansa viettävistä nuorista. Kunnan järjestämä nuorisotalotoiminta on suunnattu 7. luokkalaisille ja sitä vanhemmille, joten vapaa-aikaohjaajan mukaan nuorisoseuran järjestämästä projektitoiminnasta hyötyisivät myös luokkalaiset. Honkalammen Nuorisoseura on tehnyt hanketta tunnetuksi yksittäisten tapahtumien kautta. Kolmen nuoren tiimi organisoi Kisällistä osaajaksi oppipojasta osaajaksi -piirustuskilpailun vuotiaille. Arvioitavia töitä tuli määräaikaan mennessä 11 kpl. Ensimmäisen vaiheen toteuduttua ryhmä jatkoi Harrastukset aiheisella piirustuskilpailulla 7-12 vuotiaille. Töitä palautettiin 90 kpl. Nuorten tiimi toteutti kilpailut kokonaisuudessaan (suunnittelu, tiedottaminen, arviointi yhdessä kuvataideterapeutin kanssa, palkintojen jako) aikuisten tuella Seura on pidättänyt oikeudet käyttää kilpailujen tuotoksia tulevan vuoden nuorisoseurakalenterissa ja postikorteissa. Tammikuussa 2008 seura tarjosi nuorille äänityökurssin, joka toteutettiin osana Pohjois-Savon Nuorisoseurojen Liitossa olleen kulttuurituottajaopiskelijan (aiemmalta koulutukselta media-assistentti) työharjoittelua. Honkalampi on hyödyntänyt hyvin paikallislehteä; tapahtumista on tiedotettu ilmoituksin ja lehtijutuin. 17

20 Kevään tai syksyn 2008 aikana Honkalammen Nuorisoseuralla on tavoitteena toiminnallisen harrastepäivän toteuttaminen Shellin nuorten kanssa. AMMATTILAISVERKOSTO Liisa Pietarinen, opinto-ohjaaja, Liperin kunta Riitta Linkola, vapaa-aikaohjaaja, Liperin kunta Tarja Partanen, kyläkehittäjä, tiedottaja, Pohjois-Karjalan Kylät ry Timo Reko, koulutussuunnittelija, Maaseudun Sivistysliiton Itä- Suomen aluekeskus (Pohjois-Karjalan aluejärjestö/joensuun kulttuuriyhdistys) Jaana Kokkonen, työ- ja yksilövalmentaja Joensuun Nuorisoverstas ry Kulttuuriyhdistys Kultivaattori Outokumpu Outokumpulaisen (Outokummun asukasluku 7743 / ) Kulttuuriyhdistys Kultivaattorin toimintaan on sisältynyt mm. kotiapua, kyläavustajia, kulttuuritapahtumia, matkailutoimintaa, maahanmuuttajien kotouttamistoimintaa ja projekteja. Seura sitoutui hankkeeseen elokuussa 2007 ja suunnitteli Kisällistä osaajaksi -toiminnan kohdistamista alueen maahanmuuttajanuorille. Yhdistys selvitti syksyn aikana toimintamahdollisuuksiaan: toiminnasta kiinnostuneita seuratoimijoita sekä oppilaitosyhteistyön mahdollisuuksia. Hanke ei ole käynnistynyt seuran toimintaan liittyvien muutosten ja ohjaajapulan vuoksi. Kuuslahden Nuorisoseura Siilinjärvi Toukokuussa 1953 rekisteröity Kuuslahden Nuorisoseura toimii Kuuslahden kylällä, joka sijaitsee Siilinjärven maaseutualueella noin 10 kilometrin päässä kuntakeskuksesta. Siilinjärvi on kasvava kunta; asukkaita oli vuoden 2006 lopussa Alueen väestö on keskimääräistä nuorempaa, sillä lähes joka neljäs siilinjärveläinen on alle 15-vuotias. Kuuslahden Nuorisoseura toimii aktiivisesti koko kylän kehittämiseksi; seura valmistelee kyläsuunnitelmaa ja on vaikuttanut mm. kevyen liikenteen väylän saamiseksi kylälle. Seuran perustoimintaan kuuluvat poikien painokerho, nuorten illat, karaokeillat sekä näytelmä- ja sketsikurssit. Seura sai Siilinjärven kunnalta vuoden 2007 Kulttuurj kiho arvonimen. Kuuslahden nuoret ovat kuntakeskuksen nuoria heikommassa asemassa harrastusmahdollisuuksien suhteen. Ohjattu harrastustoiminta kohdentuu lähinnä alakouluikäisille. Kuuslahden Nuorisoseura täydentää palveluja järjestämällä ala- ja yläkoululaisten peli-iltoja kaksi kertaa kuussa. Discoja seura järjestää kaksi kertaa vuodessa yhteistyössä Siilinjärven kunnan nuorisotoimen kanssa. Koulu- ja nuorisotoimen edustajien kanssa käydyt keskustelut vahvistivat seuran näkemystä siitä, että Kuuslahden hankkeen 18