KAINUUN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄN PERUSTAMINEN

Transkriptio

1 Kunnanhallitus KAINUUN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄN PERUSTAMINEN KHALL 136 Kainuussa kuntien järjestämisvastuulla olleet sosiaali- ja terveyspalvelut siirrettiin alkaen Kainuun hallintokokeilusta annetun erityislain ( /343) säännöksin ja kuntien hyväksymällä perussopimuksella Kainuun maakunta -kuntayhtymän vastuulle. Maakunta on vastannut erityislain ja perussopimuksen perusteella kaikkien lakisääteisten sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisesta pl. lasten päivähoito. Lisäksi kunnat antoivat sille sopimuksenvaraisesti hoidettavaksi aikaisemmin kuntien hoitamat talous- ja velkaneuvonnan ja veteraaniasiamiespalvelut. Maakunnan lainmukaisena tehtävän on myös toimia aluekehityslain mukaisena maakunnan liiton tehtäviä hoitavana viranomaisena ja järjestää toisen asteen lukio- ja ammatillinen koulutus. Päätöksentekoelimenä maakunnassa toimii maakunnallisilla vaaleilla valittu valtuusto. Hallintokokeilulaki säädettiin olemaan määräaikaisena voimassa saakka siten, että kokeilussa mukana olleiden kuntien tuli olla yksimielisiä kokeilun jatkosta tämän jälkeen. Yksimieliset kannanotot olisi tullut toimittaa valtioneuvostolle mennessä. Kokeilukunnista Hyrynsalmi, Kajaani, Kuhmo, Paltamo, Ristijärvi, Sotkamo ja Suomussalmi hyväksyivät hallintokokeilun jatkamiseksi neuvotellun perussopimuksen osaltaan, mutta Puolanka ei tehnyt päätöstä sopimuksen hyväksymisestä. Koska yhtenäistä kuntien jat kohalukkuutta ei löytynyt, lakkaa kokeilulain voimassaolo ja kuntien tulee sopia uusista palveluiden tuottamistavoista. Jatkamisen hyväksymisen kannalla olleet seitsemän kuntaa aloittivat heti 2011 vuoden lopussa valmistautumisen uusien palveluorganisaatioiden luomiseksi. Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu palautuu kunnille hallintokokeilun lakatessa. Sosiaali- ja terveyspalveluiden voimassa oleva lainsäädäntö velvoittaa kunnat perustamaan kuntayhtymän hoitamaan erikoissairaanhoidon ja kehitysvammaisten erityishuollon palvelut. Ympäristöterveydenhuollossa on oltava yhteistoiminta-alue, jonka käytettävissä on vähintään 10 henkilötyövuotta. Muut sosiaalija terveydenhuollon palvelut kunnat voisivat järjestää joko itsenäisesti tai erilaisin yhteistyömallein. Kainuun hallintokokeilussa sosiaali- ja terveyspalvelut tuotettiin alusta saakka yhdellä organisaatiolla, yhdistäen mm. perusterveydenhuolto ja eri koissairaanhoito. Kuntien maksuosuudet maakunnalle perustuvat kuntien tulopohjiin. Tämä rahoitus- ja organisointimalli on tuottanut hyviä toiminnallisia ja taloudellisia tuloksia. Jatkon valmisteluun osal listuneet kunnat ovat olleet kannanotoissaan yksimielisiä siitä, että hallintokokeilun aikana luotuja yhtenäisiä sosiaali- ja terveyspalve luiden ja perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhdistäneitä rakenteita ja käytäntöjä ei tule hajoittaa. Kainuun maakunta -kuntayhtymän perussopimuksen hyväksymispäätöksellä on vuonna 2004 lakkautettu Kainuun sairaanhoito- ja

2 erityishuoltopiirin kuntayhtymä. Kuntien yhteistyössä kuntajohtoajajakokouksen ohjauksessa ja eri työryhmissä Kainuun maakunta -kun tayhtymän asiantuntijuutta hyödyntäen on valmisteltu uuden Kai nuun sosiaali- ja terveyden huoltopalveluiden kuntayhtymän perusso pimus. Kuntayhtymä tulee kuntalain mukaan perustaa kuntien yhtenevillä päätöksillä. Kuntayhtymän perussopimuksessa on mainittava yhtymän nimi, kotipaikka, jäsenkunnat ja tehtävät. Perussopimuksessa on sovittava: * tavasta, jolla kuntayhtymän päätöksenteko järjestetään * kuntayhtymän toimielinten jäsenten tai yhtymäkokousedustajien lukumäärästä ja äänivallan perusteista * siitä, mikä toimielin valvoo kuntayhtymän etua, edustaa sitä, tekee sen puolesta sopimukset sekä nimenkirjoitusoikeuden määräytymisestä, * jäsenkuntien osuudesta kuntayhtymän varoihin, vastuusta sen veloista sekä muista taloutta koskevista asioista, * eroavan jäsenkunnan ja toimintaa jatkavien jäsenkuntien asemasta, * hallinnon ja talouden tarkastuksesta ja * siitä, miten kuntayhtymä puretaan ja loppuselvitys suoritetaan. Jäsenet Perustettavan Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän jäseniä ovat Hyrynsalmi, Kajaani, Kuhmo, Paltamo, Ristijärvi, Sotkamo ja Suomussalmi. Puolanka on osajäsenenä mukana kehitysvammaisten erityishuoltopiirissä ja ympäristöterveydenhuollossa. Muut kunnat ovat neuvotteluperusteisesti hyväksyneet kokonaisvaltaisen yhteistyön ja rahoituspohjan kuntayhtymän perustaksi. Puolangan kunnan asema erityishuoltopiirissä ja ympäristöterveydenhuollossa perustuu lainsäädännön velvoitteeseen kuulua laajempaan yhteistyöorganisaatioon ja näiden toimintojen osalta Puolangalta on järjestettävissä ns. ulkolaskutuksena suoriteperusteisena. Palvelut Muodostettava kuntayhtymä huolehtii jäsenkuntiensa puolesta kaikkien lakisääteisten sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisesta pl. lasten päivähoito. Kuntayhtymän on neuvoteltava kunkin jäsenkuntansa kanssa seuraavan vuoden talousarviosta, asukkaiden palveluista ja niiden mahdollisista muutoksista sekä kuntayhtymän kuntien kanssa hoitamista tehtävistä vuosittain kesäkuun loppuun mennessä. Talousarviossa on huomioitava terveydenhuollon järjestämissuunnitelman mukaiset linjaukset ja toimenpiteet. Kainuun maakunta -kuntayhtymä on kuntien kanssa solmitun yhteistyösopimuksen perusteella tuottanut henkilöstöhallinnon, taloushallinnon ja tietohallinnon tukipalveluita oman organisaationsa ohella myös kaikille Kainuun kunnille. Valmistelussa on ollut yhtenevä näkemys sii tä, että palvelukokonaisuutta ei tule hajottaa ja siirtää tehtäviä takai sin kunnille tai eri organisaatioille, vaan palvelukokonai-

3 suus tuote taan jatkossakin yhdessä organisaatiossa. Yhteisten tukipalveluiden yksikön sijoituspaikaksi harkittiin aluksi Kainuun Liitto -kuntayhty mää. Ns. In house -aseman parempi turvaaminen, sosiaali- ja ter veyshuollon palveluiden ja henkilöstön laajuus ja niiden käytössä oleva huomattava tietohuoltomassa puoltavat toimintojen sijoitta mista sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymään. Myöhemmin uu sittavissa yhteistyösopimuksissa tullaan yhteisiin palveluihin asetta maan ohjausryhmät, joihin kunnat asettavat edustajansa. Tavoit teena on varmistaa kuntien näkemysten huomioiminen palveluiden tuottamisessa ja kehittämishankkeissa sekä edesauttaa seurantaa. Organisaatio Kuntayhtymän päätösvaltaa käyttää yhtymävaltuusto, johon kunnat valitsevat jäse net asukaslukujensa mukaisesti. Päätöksentekohetkellä kuntien edustajien lukumäärä on seuraava: Kajaani 15, Kuhmo, Sotkamo ja Suomussalmi kukin 4, Hyrynsalmi, Paltamo ja Ristijärvi kukin 2, yhteensä 33 jäsentä. Puolangalla on oikeus nimetä 2 jäsentä, joilla on puhe- ja äänioikeus asioissa, jotka koskevat yksinomaan toimintoja, joissa Puolanka on osajäsen. Yhtymävaltuutetut ovat kuntien valtuutettuja tai varavaltuutettuja. Heidät valitaan kuntien valtuustojen toimikautta vastaavaksi ajaksi. Kuntayhtymän toimeenpano- ja valmisteluelimenä toimii hallitus, jossa on 13 jäsentä. Jäsenistä vähintään neljä on Kajaanista ja muista kun nista jokaisesta vähintään yksi. Peruskokoonpanon lisäksi Puolangan kun nalla on yksi jäsen, jolla on puhe- ja äänioikeus asioissa, jotka kos kevat yksinomaan toimintoja, joissa Puolanka on osajäsen. Rahoitus Varsinaisen sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan rahoitus tapahtuu kuntien vuoden 2011 aikana neuvotteleman pohjaratkaisun mukaisesti. Siinä kunnat ohjaavat koko kuntayhtymän tuottamaan toimin taan kohdis tuvat valtionosuudet kuntayhtymälle. Loppu tarvittava rahoitus kerä tään puoliksi /asukas ja puoliksi prosenttia verorahoituksesta (verot + kunnalle jäävät valtionosuudet). Verotulot lasketaan viimeisimmän valmistuneen verotuksen perusteella (t-2, kiinteistövero t-1) ja valtionosuudet kunkin talousarviovuoden mukaisina. Kunnallis- ja kiinteistöverotulot lasketaan maakunnan keskimääräisillä verotuloilla painotetuilla veroprosenteilla. Yhteisöverotulot lasketaan todellisten maksuunpantujen verotulojen mukaisina. Voimalaitosten kiinteistövero otetaan kuitenkin huomioon 1,4 %:n verokannan mukaan. Asukaslukuna käytetään viimeisintä vahvistettua vuodenvaihteen asukaslukua. Jäsenkuntien maksuosuutta määriteltäessä valtionosuuksiin ei lasketa mukaan kuntien saamia Opetusministeriön myöntämiä ja maksamia opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksia ja/tai -avustuksia, kunnan yleistä harkinnanvaraista rahoitusavustusta, kuntajaon muutoksen perusteella kunnille maksettavia yhdistymisavustuksia eikä investointi- ja kehittämishankkeiden tukea.

4 Ympäristöterveydenhuollon Puolangan rahoitusosuus lasketaan siten, että ympäristöterveydenhuollon laboratorion kustannukset jaetaan /asukas, terveysvalvonnan kustannukset jaetaan siten, että 40 % määräytyy asukasluvun ja 60 % valvontakohteiden lukumäärän perusteella ja eläinlääkintähuollon kustannukset jaetaan siten, että 20 % määräytyy asukasluvun ja 80 % tilojen lukumäärän perusteella. Puolanka on asutukseen perustuen jäsen Kainuun erityishuoltopiirissä. Puolankaan sovelletaan siltä osin ns. ulkokuntalaskutusta, joka perustuu suoritteisiin. Siirtymävaihe ja käynnistämisen valmistelu vaalikauden lopussa Perustettava kuntayhtymä aloittaa varsinaisen toimintansa Kainuun maakunta -kokeilun lakatessa. Valmistelevia päätöksiä on kuitenkin suoritettava jo kuluvan vuoden puolella. Tämä vuoksi kunnat nimeä vät jo syksyllä tilapäiset yhtymäkokousedustajansa vaalikaudelle Kunnallisvaalien jälkeen kunnat nimeävät uudet yhty mävaltuustoedustajat vaalikaudelle osana luottamus toimipaikkajakoa, käytännössä tammi - helmikuussa Kuntajohtajakokous valmistelevana toimielimenä Perussopimuksen hyväksymisen yhteydessä kunnat valtuuttavat kuntajohtajakokouksen valmistelevaksi toimielimeksi. Kuntajohtajakokous nimeää keskuudestaan puheenjohtajan; pj kutsuu koolle kuntayhtymän en simmäisen yhtymäkokouksen. Uusia kuntayhtymiä koskevat päätös ehdotukset tekee kuntajohtajakokous. Kuntien ja maakunnan ao. henkilöstö valmistelee asia kuntajohtajakokouksen käsiteltäväksi. 2. Ensimmäinen yhtymäkokous Käsittelee ja hyväksyy toiminnan käynnistämiseen liittyvät asiat. Kunnanhallitukset valitsevat perussopimuksen siirtymäsäännöksen mukaisesti yhtymäkokousedustajat, 2-15 edustajaa / kunta. Tarvittaessa pidetään useampi yhtymäkokous. Kuntayhtymävaltuusto vaalikaudelle nimetään ja kokoontuu vuoden 2013 alussa. 2.1 Ensimmäisen yhtymäkokouksen kulku Ensimmäisen yhtymäkokouksen avaaminen - Sovelletaan kuntalain säännöksiä valtuuston ensimmäisestä kokouksesta. Nimenhuuto ja ääniluettelon hyväksyminen - Perussopimuksessa on määritelty yhtymävaltuutetut ja heidän ääni määränsä, siirtymäsäännöksellä yhtymäkokousedustajiin so velletaan perussopimuksen määräyksiä.

5 Yhtymäkokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus, pöytäkirjantarkastajien, ääntenlaskijoiden, puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja sihteerin valinta. - Toimitaan perussopimuksen/kuntajohtajakokouksen ehdottaman hallintosäännön mukaisesti. Kunnanvaltuustojen hyväksymä kuntayhtymän perussopimus - Merkitään tiedoksi. Toiminnan käynnistymiselle tarpeellisten sääntöjen hyväksyminen - Käsitellään kuntajohtajakokouksen hyväksymä ehdotus hallintosäännöksi ja mahdolliset muutkin välttämättä käsiteltävät sään nöt. Yhtymän hallituksen puheenjohtajan, jäsenten ja varajäsenten valitseminen - Valitaan hallitus vaalikauden loppuun; tehtävänä valmistavat toimenpiteet loppuvuonna 2012 ja vuo den 2013 alussa. - Vuoden 2013 alussa kuntien valtuustojen järjestäytyminen; sen jälkeen kuntien varsinaiset yhtymävalinnat. - Yhtymävaltuusto valitsee helmikuussa hallituksen ja muut toimielimet 2013 al ka vaksi toimikau deksi. Talousarvio vuodelle 2013 ja taloussuunnitelma - Yhtymäkokous käsittelee kuntajohtajakokouksen ehdotuksen mukai sesti. Muut päätökset - Virkojen perustaminen, henkilöstön siirtäminen ja viranhaltijoiden ni meäminen. Varat, velat, toiminnan jatkumolle tarpeelliset tarjouspyynnöt yms. - Pääperiaatteena, että siirtymävaiheen hallinto tekee vain välttämättömät toiminnan käynnistymistä koskevat päätökset. 3. Mahdollinen uusi yhtymäkokous vaalikauden aikana - Siirtymävaiheen toimielimet olemassa. Kuntayhtymän hallitus tekee ehdotukset yhtymäkokoukselle. 4. Varsinainen uusien kuntayhtymien toiminta käynnistyy - Yhtymävaltuuston kokous helmikuussa Järjestäytyminen ja toimielinten valinnat. - Säännöt siltä osin, kuin niistä ei ole päätetty yhtymäkokouksessa. - Varat, velat yms. Liite 4 Perussopimus Lisätiedot: kunnanjohtaja Raija Potila, puh Kunnanjohtajan ehdotus: Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle 1) Sosiaali- ja terveydenhuollon -kuntayhty män perussopimuksen

6 hy väk sy mis tä alkaen ja, että 2) kunnanvaltuusto vah vistaa pe rus so pi muk sen 27 :n mukai sen kun ta johtajakokouksen uuden kun tayhtymän ensimmäi sen yh tymä ko kouk sen valmistele vaksi toimi elimeksi. Päätös: Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti kunnanjohtajan ehdotuksen.