Kainuun Liitto -kuntayhtymän perustaminen

Transkriptio

1 Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Kainuun Liitto -kuntayhtymän perustaminen 65/10/101/2012 KH 115 Valmistelija: kunnanjohtaja Arto Laurikainen, p Kainuussa on toteutettu alkaen Kainuun hallintokokeilusta annetun erityislain ( /343) säännöksin hallintokokeilua, jonka tarkoituksena on ollut hankkia kokemuksia maakunnallisen itsehallinnon vahvistamisen vaikutuksista Kainuun kehittämiseen, kunnallisten palveluiden järjestämiseen, kansalaisten osallistumiseen, kunnallishallintoon, valtion aluehallinnon toimintaan sekä maakunnan ja valtion keskushallinnon suhteeseen. Hallintokokeilulain perusteella perustettuun Kainuun maakunta -kuntayhtymään kuuluu mm. entinen maakuntaliitto, Kainuun Liitto kuntayhtymä aluekehityslainsäädännön mukaisine tehtävineen. Maakunta on vastannut erityislain perusteella maakunnan yleisestä elinkeinopolitiikasta, maakunnan suunnittelusta ja alueen kehittämisestä. Maakunta on päättänyt EU:n rakennerahastovarojen ja niiden vastinrahoituksen suuntaami sesta sekä maakunnan kannalta merkittävän kehittämisrahoituksen suuntaamisesta. Maakunnalle on siirretty päätösvaltaa mm. työ- ja elinkeinoministeriön budjetilta. Päätöksentekoelimenä maakunnassa toimii maakunnallisilla vaaleilla valittu valtuusto. Maakunta on vastannut myös erityislain ja perussopimuksen perusteella kaikkien laki sääteisten sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisesta pl. lasten päivähoito ja järjestänyt toisen asteen lukio- ja ammatillisen koulu tuksen. Lisäksi kunnat antoivat sille sopimuksenvaraisesti hoidetta vaksi aikaisemmin kuntien hoitamat talous- ja velkaneuvonnan ja veteraaniasiamiespalvelut. Hallintokokeilulaki säädettiin määräaikaisena voimaan siten, että kokeilussa mukana olleiden kuntien tuli olla yksimielisiä kokeilun jatkosta. Yksimieliset kannanotot olisi tullut toimittaa valtioneuvostolle mennessä. Kokeilukunnista Hyrynsalmi, Kajaani, Kuhmo, Paltamo, Ristijärvi, Sotkamo ja Suomussalmi hyväksyivät hallintokokeilun jatkamiseksi neuvotellun perussopimuksen osaltaan, mutta Puolanka ei sopimusta hyväksynyt. Vaala oli maakunnan päätöksenteossa osallisena ainoastaan entisen Kainuun Liiton toimialaan kuuluvia asioita käsiteltäessä, ei varsinaisena kokeilukuntana. Kos ka yhte näistä kuntien jatkohalukkuutta ei löytynyt, lakkaa kokeilulain voimassaolo ja kuntien tulee sopia uusista palveluiden tuottamistavoista. Kunnat aloittivat heti 2012 vuoden alussa valmis tautumisen uusien palveluorganisaatioiden luomiseksi.

2 Kainuun maakunta -kuntayhtymän perussopimuksella on aikoinaan vuonna 2004 tehdyillä päätöksillä lakkautettu Kainuun Liitto -kuntayhtymä ja Kainuun sairaanhoito- ja erityishuoltopiirin kuntayhtymä. Kuntien yhteistyönä ja Kainuun maakunta -kuntayhtymän asiantun tijuutta hyödyntäen on valmisteltu uuden Kainuun Liiitto -kuntayhtymän perussopimus. Kuntayhtymät tulee perustaa kuntien yhtenevillä päätöksillä. Jäsenet Perustettavan Kainuun Liitto -kuntayhtymän jäseniä ovat Hyrynsal mi, Kajaani, Kuhmo, Paltamo, Puolanka, Ristijärvi, Sotkamo, Suomussalmi ja Vaala. Valtioneuvosto päättää maakuntajakolain nojalla maakuntien lukumäärän, alueet ja nimet. Alueen kuntien on oltava jäseninä maakunta liitto -kuntayhtymässä. Vaalan kunta on ilmaissut valtioneuvostolle halukkuutensa siirtyä Kainuusta Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan. Valtioneuvoston ratkaisuun saakka Vaala on Kainuun Liitto -kuntayhtymän jäsen. Tehtävät Alueiden kehittämisestä annetun lain ( /1651) perusteella vastuu alueiden kehittämisestä on kunnilla ja valtiolla. Alueiden kehittämiseen liittyvien tehtävien hoitamisesta maakunnassa vastaa maakunnan liitto aluekehittämisviranomaisena. Maakunnan liittojen tehtävänä on huolehtia mm. maakunnan yleisestä kehittämisestä, kuntien seudullisen ja muun yhteistyön edistämisestä, maakunnan suunnittelusta sekä EU:n rakennerahasto-ohjelmien alueellisesta valmistelusta. Kainuun maakunta -kuntayhtymä on kuntien kanssa solmitun yhteistyösopimuksen perusteella tuottanut henkilöstöhallinnon, taloushallinnon ja tietohallinnon tukipalveluita oman organisaationsa ohella myös kaikille Kainuun kunnille. Valmistelussa on ollut yhtenevä näkemys siitä, että näitäkään palveluita ei tule hajottaa ja siirtää takaisin kun nille tai eri organisaatioille, vaan palvelukokonaisuus tuotetaan jat kossakin yhdessä organisaatiossa. Yhteisten tukipalveluiden yksikön sijoituspaikaksi harkittiin aluksi Kainuun Liitto -kuntayhty mää. Ns. In house -aseman parempi turvaaminen, sosiaali- ja terveyshuollon palveluiden laajuus ja niiden käytössä oleva huomatta va tietohuolto massa puoltavat toimintojen sijoittamista sosiaali- ja terveydenhuol lon kuntayhtymään. Myöhemmin uusittavissa yhteistyösopimuksissa tullaan yhteisiin palveluihin asettamaan ohjausryhmät, joihin kunnat asettavat edustajansa. Tavoitteena on näin varmistaa kuntien näke mysten huomioiminen palveluiden hankkeistamisessa, kehittämis työssä ja seurannassa.

3 Organisaatio Kuntayhtymän päätösvaltaa käyttää maakuntavaltuusto, johon kunnat valitsevat jäsenet asukaslukujensa mukaisesti. Päätöksentekohetkellä kuntien edustajien lukumäärä on seuraava: Kajaani 15, Kuhmo, Sotkamo ja Suomussalmi á 4, Hyrynsalmi, Paltamo, Puolanka, Ristijärvi ja Vaala á 2 jäsentä, yhteensä 37 jäsentä. Maakuntavaltuutetut ovat kuntien valtuutettuja. Heidät valitaan kuntien valtuustojen toimikautta vastaavaksi ajaksi. Valtuuston kokoonpanon tulee vastata edellisessä kunnallisvaaleissa alueella valtuustopaikkoja saaneiden ryhmien saamaa kannatusta suhteellisuusperiaatteen mukaisesti. Kuntayhtymän toimeenpano- ja valmisteluelimenä toimii maakuntahallitus, jossa on 13 jäsentä. Jäsenistä vähintään 4 on Kajaanista ja muista kunnista jokaisesta vähintään yksi. Hallituksen kokoonpano on sovitettava kunnallisvaalien tulokseen suhteellisuusperiaatetta noudattaen. Rahoitus Kainuun maakuntaliiton kustannukset jaetaan euroa / asukas. Siirtymävaihe ja käynnistämisen valmistelu vaalikauden lopussa Perustettava kuntayhtymä aloittaa varsinaisen toimintansa Kainuun maakuntakokeilun lakatessa. Valmistelevia päätöksiä on kuitenkin tehtävä jo kuluvan vuoden puolella. Tämän vuoksi kunnat ni meä vät jo syksyllä tilapäiset yhtymäkokousedustajansa vaalikaudel le Kunnallisvaalien jälkeen kunnat nimeävät uudet yhty mä valtuustoedustajat vaalikaudelle , käytännössä tammi-helmikuussa Kuntajohtajakokous valmistelevana toimielimenä Pe russopimuksen hyväksymisen yhteydessä kunnat valtuuttavat kuntajohtajakokouksen valmistelevaksi toimielimeksi. Kuntajohtajakokous nimeää keskuudestaan puheenjohtajan; pj kutsuu koolle kuntayhtymän ensimmäisen yhtymäkokouksen. Uusia kuntayhtymiä koskevat päätösehdotuk set tekee kuntajohtajakokous. Kuntien ja maakunnan ao. henkilöstö valmistelee asiat kuntajohtajakokouksen käsiteltäväksi.

4 2. Ensimmäinen yhtymäkokous Käsittelee ja hyväksyy toiminnan käynnistämiseen liittyvät asiat. Kunnanhallitukset valitsevat perussopimuksen siirtymäsäännöksen mukaisesti yhtymäkokousedustajat, 2-15 edustajaa / kunta. Tarvittaessa pidetään useampi yhtymäkokous. Kuntayhtymävaltuusto vaalikaudelle nimetään ja kokoontuu vuoden 2013 alussa Ensimmäisen yhtymäkokouksen kulku Ensimmäisen yhtymäkokouksen avaaminen Sovelletaan kuntalain säännöksiä valtuuston ensimmäisestä kokouksesta. Nimenhuuto ja ääniluettelon hyväksyminen Perussopimuksessa on määritelty yhtymävaltuutetut ja heidän äänimääränsä, siirtymäsäännöksellä yhtymäkokousedustajiin sovelle taan perussopimuksen määräyksiä. Yhtymäkokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus, pöytäkirjantarkastajien, ääntenlaskijoiden, puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja sihteerin valinta Toimitaan perussopimuksen / kuntajohtajakokouksen ehdottaman hallintosäännön mukaisesti. Kunnanvaltuustojen hyväksymä kuntayhtymän perussopimus Merkitään tiedoksi. Toiminnan käynnistymiselle tarpeellisten sääntöjen hyväksyminen Käsitellään kuntajohtajakokouksen hyväksymä ehdotus hallintosäännöksi ja mahdolliset muutkin välttämättä käsiteltävät säännöt. Yhtymän hallituksen puheenjohtajan, jäsenten ja varajäsenten valitseminen Valitaan hallitus vaalikauden loppuun; tehtävänä valmistavat toimenpiteet loppuvuonna 2012 ja vuoden 2013 alussa. Vuoden 2013 alussa kuntien valtuustojen järjestäytyminen; sen jälkeen kuntien varsinaiset yhtymävalinnat. Yhtymävaltuusto valitsee helmikuussa hallituksen ja muut toimielimet 2013 alkavaksi toimikaudeksi. Talousarvio vuodelle 2013 ja taloussuunnitelma Yhtymäkokous käsittelee kuntajohtajakokouksen ehdotuksen mukaisesti.

5 Muut päätökset Virkojen perustaminen, henkilöstön siirtäminen ja viranhaltijajohdon nimeäminen. Varat, velat, toiminnan jatkumolle tarpeelliset tarjouspyynnöt yms. Pääperiaatteena, että siirtymävaiheen hallinto tekee vain välttämättömät toiminnan käynnistymistä koskevat päätökset. Kunnanjohtajan ehdotus: 3. Mahdollinen uusi yhtymäkokous vaalikauden aikana Siirtymävaiheen toimielimet olemassa. Kuntayhtymän hallitus tekee ehdotukset yhtymäkokoukselle. 4. Varsinainen uusien kuntayhtymien toiminta käynnistyy Yhtymävaltuuston kokous helmikuussa Järjestäytyminen ja toimielinten valinnat. Säännöt siltä osin, kuin niistä ei ole päätetty yhtymäkokouksessa. Varat, velat yms. Perussopimusluonnos liitteenä. Esittelijä: kunnanjohtaja Arto Laurikainen, p , Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että se hyväksyy liit tee nä ole van Kainuun Liitto -kuntayhty män pe russopimuksen. Samalla kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että val tuusto vah vistaa perussopimuksen 27 :n mukaisen kuntajohtajako kouk sen uuden kuntayhtymän ensimmäisen yhtymäkokouksen val mis televaksi toimi elimeksi. Kunnanhallitus Hyväksyi kunnanjohtajan päätösehdotuksen. KVa Toimeenpano: valtuuston käsittelyyn Muutoksenhakukielto Kunnanvaltuusto: Kunnanvaltuusto hyväksyi Kainuun Liitto -kuntayhtymän pe rus so pimuk sen yk si mie li ses ti ja vahvisti perussopimuksen 27 :n mukaisen

6 kun ta joh ta ja ko kouk sen uuden kuntayhtymän ensimmäisen yh ty mäko kouk sen valmistelevaksi toimielimeksi. Ote: Kainuun maakunta -kuntayhtymä, Kainuun kunnat. Valitusosoitus.