Kuva 2. Ote Helsingin kaupungin kiinteistökartasta. Keskellä kaupunginosa nro 14, Taka-Töölö. Kaupunkimittausosasto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuva 2. Ote Helsingin kaupungin kiinteistökartasta. Keskellä kaupunginosa nro 14, Taka-Töölö. Kaupunkimittausosasto"

Transkriptio

1 Kuva 2. Ote Helsingin kaupungin kiinteistökartasta. Keskellä kaupunginosa nro 14, Taka-Töölö. Kaupunkimittausosasto TÖÖLÖLÄISFUNKTIONALISMIN NELJÄ VAIHETTA

2 2. LÄHTÖKOHDAT Tässä luvussa esittelen tutkimuksen lähtökohdat: ongelmanasettelun, menetelmät ja rajauksen sekä pohdin tutkimuksen tarkoitusta. Tutkimuksen tulosten arviointi on luvussa 7. Tutkimusongelma Kuten esipuheessa mainitsin ei tutkimuksellani aluksi ollut selkeästi määriteltyä ongelmaa, jota olisin lähtenyt suoraviivaisesti ratkaisemaan. Työ lähti liikkeelle Taka-Töölön inventoinnilla, jonka yhteydessä kerättiin materiaalia alueen historiasta ja ominaispiirteistä. Tutkimuksellinen kiinnostus kohdistui aluksi lähinnä suunnittelijatietojen selvittämiseen ja rakennustyyppien vertailuun. Hieman myöhemmin selvisi Taka-Töölön ainutlaatuisuus laajana urbaanin funktionalismin tyyssijana Helsingissä ja Suomessa. Lopulta kirkastui ajatus Taka-Töölön muutoksesta 193-luvun aikana niin kaavoituksen, arkkitehtuurin kuin asuntojenkin suhteen. Alkoi selvitä, että Taka- Töölö olisi mainio kiteytymä 193-luvulla tapahtuneesta kehityksestä asuinaluerakentamisessa yleensä. Töölöläisfunktionalismin neljä vaihetta on kysymys ja vastaus samanaikaisesti. Kysymykset ovat: mikä töölöläisfunktionalismi ja mitkä neljä vaihetta? Vastauksena tutkimuksen nimi toimii muodossa: töölöläisfunktionalismilla on neljä vaihetta. Tämä raportti kertoo mitkä ne neljä vaihetta ovat. 2. LÄHTÖKOHDAT 17

3 Tutkimusmenetelmä 1 TKK:n arkkitehtiosastolla arkkitehtuurin historiaan liittyneitä opinnäytteitä on tehty oman aineryhmämme lisäksi ainakin asuntosuunnittelun, yhdyskuntasuunnittelun ja maisemasuunnittelun aineryhmissä. 2 Tässä kohdassa tutkijan laaja tutkittavan aikakauden tuntemus on toki paikallaan, koska tulkintojen tekeminen edellyttää sitä, vaikkei suoria rinnakkaisilmiöitä löydettäisikään. Johdannossa esittelin lyhyesti aikaisemmat tutkimukset, jotka läheisimmin liittyvät omaan aiheeseeni. Arkkitehtuurin historian tutkimuskenttään kuuluvat siis taidehistorian alalla tehdyt arkkitehtuuritutkimukset siinä missä Teknillisten korkeakoulujen ja Oulun yliopiston teknillisen tiedekunnan arkkitehtiosastoilla eri aineryhmissä tehdyt arkkitehtuurin historiaa sivuavat työt. 1 Lähestymistapa on eri oppituoleissa ollut mielestäni erilainen. Helsingin yliopiston taidehistorian laitoksella tehdyt työt ovat usein perustuneet tieteen tekemisen tradition mukaisesti kirjallisiin lähteisiin eli siihen, mitä joku on sanonut tutkittavasta aiheesta (arkkitehtuurista) aikaisemmin. Tutkimusmetodit ovat monesti olleet kirjallisuustieteestä omaksuttuja. Teknillisen korkeakoulun arkkitehtiosastolla, esimerkiksi asuntosuunnittelun ja yhdyskuntasuunnittelun aineryhmissä, arkkitehtuurin historiaan on suhtauduttu näkökulmasta mitä annettavaa aikaisemmin tehdyillä asioilla on nykysuunnittelulle. Arkkitehtuurin historia on muodostanut oman tutkimusdisipliinin, koska sen ei välttämättä ole tarvinnut perustaa tietojaan pääasiassa aikaisemmin tehtyihin havaintoihin (tai argumentteihin), vaan lähdeaineistona on voinut hyvin toimia ympäristö (tutkimuskohde) itse tai piirustukset ja valokuvat ympäristöstä sinällään jopa ilman niistä aikaisemmin tehtyjä tulkintoja. Toisaalta esimerkiksi asuntosuunnittelun tutkimuksiin verrattuna ei arkkitehtuurin historian tutkimuksella ole tarvinnut olla suoranaista yhteyttä nykypäivän arkkitehdin työhön tai suunnittelukäytäntöihin. Miten fyysistä ympäristöä sitten voi käyttää lähdeaineistona? Aikaisemminkin on tutkimuksissa voitu käyttää inventointeja apuvälineinä (tarkistuslistoina) tai suoraan kirjallisuuslähteinä. Tutkimuksessani käytän kohdetta varten laadittua inventointijärjestelmää tutkimuksen ensimmäisen vaiheen metodisena osana. Asiat, jotka ympäristöstä kirjataan, valitaan etukäteen. Fyysisen ympäristön ominaisuuksia voi (mielestäni) arvioida vaikka kirjoitettua aineistoa ei löytyisi lainkaan tai vaikka mielekkäitä vertailukohtia ei edes voitaisi nimetä. 2 Rakennettua ympäristöä synnyttäneet ihmiset ovat jättäneet kädenjälkensä maastoon, josta se voidaan myöhemmin löytää 18 TÖÖLÖLÄISFUNKTIONALISMIN NELJÄ VAIHETTA

4 ja lukea. Piirustusmateriaalin suhteen tilanne on tutkimuksen kannalta jopa vielä selkeämpi. Mielestäni piirustus on kirjallinen lähde siinä missä tekstikin. Piirustusta voi tulkita toinen arkkitehtipiirustuksia työkseen tekevä/lukeva henkilö ilman, että asiakirjoissa välttämättä olisi tekstiä lainkaan. Piirustuksien suhteen soveltuu myös se, mikä valokuvien tutkimisessa on ollut aina itsestään selvää, nimittäin vertailu. Ei ainoastaan uuden ja vanhan keskinäinen vertailu, vaan myös saman aikakauden piirustusten ja valokuvien keskinäinen vertailu on olennaista piirtäjän kädenjäljen tunnistamisessa. Inventointi 1993 Työryhmä kehitti Taka-Töölön inventointia varten Helsingin kaupunginmuseon silloisen tutkijan Mikko Härön toivomuksesta uudenlaisen tietokantaa ja elektronista karttaa hyödyntävän inventointimenetelmän. Myös inventoinnin tietosisältöä täsmennettiin. Uutta inventoinnissa oli koko rakennuskannan läpikäyminen ja löydettyjen tietojen ajo tietokannasta CAD-kartalle jo työn tekovaiheessa. Maastotyöskentely täsmentyi informatiivisten karttojen sekä arkisto- ja rekisteritietojen osalta esitäytettyjen lomakkeiden avulla. Koko rakennuskanta käytiin läpi tulevaa arvottamista silmälläpitäen. Vain niin voitiin saada tekijästä riippumatonta tietoa rakennetusta ympäristöstä viranomaisia varten. Tutkimuksen rajaus Olen rajannut tutkittavan aiheen sijainnin, ajanjakson ja rakennustyypin perusteella. Tutkimusaiheen rajaus maantieteellisesti Ennen tutkittavan alueen lopullista määrittelyä, oli tarpeen tehdä joitakin tilastollisia selvityksiä. Perustelen Taka-Töölön valintaa tutkittavaksi alueeksi ensinnäkin vuosivälillä rakennettujen asuinkerrostalojen jakautumisella kaupunginosittain. Taka-Töölössä rakennustoiminta oli ylivoimaisesti Helsingin vilkkainta (ks. kuva 8). Toiseksi Taka-Töölön rakennuskanta kokonaisuutena on pääasiassa 193-luvulla rakennettua. Taka-Töölön nykyisestä kerrostalokannasta (425 kpl) rakennettiin vuosina kaikkiaan 61 rakennusta ja Kuva 3. Kartta Helsingin kantakaupungin vuosina inventoiduista kaupunginosista. Värit kuvaavat erilaisia tapoja hyödyntää tietotekniikkaa inventoinneissa. Kantakaupungin rakennuskulttuuri-inventoinneista on julkaistu Vallila ja Hermanni vuonna 1997 sekä Katajanokka vuonna TL Kruununhaka 2. Kluuvi 3. Kaartinkaupunki 4. Kamppi 5. Punavuori 6. Eira 7. Ullanlinna 8. Katajanokka 9. Kaivopuisto 1. Sörnäinen 11. Kallio 12. Alppiharju 13. Etu-Töölö 14. Taka-Töölö 15. Meilahti 16. Ruskeasuo 17. Pasila 18. Laakso 2. Länsisatama 21. Hermanni 22. Vallila 23. Toukola 24. Kumpula 25. Käpylä 26. Koskela 27. Vanhakaupunki 2. LÄHTÖKOHDAT 19

5 Asuinkerrostalot Suomessa kpl Kerrostaloja yhteensä Vähintään 4 krs Alle 4 krs Vuosikymmen Kuva 4. Kaavio asuinkerrostalojen lukumääristä Suomessa vuosikymmenittäin. Kolmekymmenluku on tilastotiedoissa valitettavasti niputettu yhteen kaksikymmenluvun kanssa. TL, lähde: Tilastokeskus välisenä aikana 215. Neljäkymmenluvulla rakennettiin enää 3 rakennusta. Tämän jälkeen Taka-Töölön nykyisistä kerrostaloista rakennettiin yhteensä 119. Kaksikymmenluvun lopun yleinen suomalainen noususuhdanne rakentamisessa näkyy myös Taka-Töölössä, muttei läheskään niin huomattavana kuin 193-luvun lopun suhdanne (ks. kuva 1). Asuinkerrostaloja rakennettiin kerrosalassa mitattuna Taka-Töölöön 193-luvulla kaksi kertaa niin paljon kuin 192-luvulla. Kerrosalavertailussa 193-luvun asuinkerrostalojen suhteellinen osuus kaikista asuinkerrostaloista Taka-Töölössä on peräti 53,5%. Asuinkerrostalojen osalta viisikymmen- Kuva 5. Kaavio asuinkerrostaloista Suomessa 192-, 193- ja 194- luvuilla. Kerrosaloissa 193-luvun tuotanto ylittää 194-luvun vastaavan. Kappalemäärissä tilanne on päinvastainen. TL, lähde: Tilastokeskus Rakennuksia (kpl) Kerrosala (m²) / TÖÖLÖLÄISFUNKTIONALISMIN NELJÄ VAIHETTA

6 Asuinkerrostalot Suomessa kpl >= 4 kerrosta < 4 kerrosta Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Itä-Uusimaa Ahvenanmaa Maakunta luku oli alueen kolmanneksi vilkkainta rakentamisaikaa. Maantieteellisen rajauksen kannalta olennainen kysymys on 193-luvulla rakennettujen asuinkerrostalojen osuus nykyisestä rakennuskannasta koko silloisessa Helsingissä. Tällainen vertailu on ollut mahdollista tehdä käytettävissä olleiden rekisteritietojen avulla. Kuvan 9 kaaviossa on esitetty Helsingin 26 ensimmäisen kaupunginosan kerrostalokannat ja 193-luvulla rakennettujen osuudet niistä. Kuvan 11 kaaviossa on yhteenveto kerrostaloasuntojen huoneluvuista samoissa kaupunginosissa. Tilastotietojen avulla päästään näin käsiksi Helsingin 193-luvun asuntotyyppeihin. Kaaviosta voidaan lukea, että pienasun- Kuva 6. Kaavio vuosina rakennetuista edelleen olemassa olevista asuinkerrostaloista Suomessa maakunnittain. Kaavio osoittaa, että neljä- tai yli neljäkerroksisia kerrostaloja rakennettiin oikeastaan ainoastaan Uudellamaalla (Helsingissä). Uudenmaan osuus koko maan vuosien vähintään 4 kerroksisista asuinkerrostaloista on peräti 82% (945 kpl). Alle nelikerroksisia kerrostaloja rakennettiin runsaasti myös Pirkanmaalle (Tampere) ja Pohjanmaalle (Vaasa). Kaaviossa näkyvät vain Suomen nykyiset maakunnat, joten siitä puuttuvat Karjala ja Petsamo. Lähde: Tilastokeskus 21. Kuva 7. Mikko Tammisen väitöskirjan kaavio Valmistuneet asunnot kaupungeissa vuosina Kaaviosta erottuu selkeästi paitsi asuntotuotannon nousu- ja laskukaudet 192- ja 193- luvuilla, myös Helsingin ja koko muun suomen lukujen samansuuruisuus. Tamminen 1945, kuvio LÄHTÖKOHDAT 21

7 Vuosaari Ulkosaaaret S uomenlinna Santahamina V illinki L aajasalo Vartiosaari M ellunkylä Pitäjänmäki V art iokylä Tammisalo Herttoniemi Kulosaari Suurmetsä S uut arila T apaninkylä Malmi Pukinmäki V iikki T uomarinkylä Pakila E telä-kaarela Konala Lauttasaari M unkkiniemi Haaga Oulunkylä Vanhakaupunki Koskela Käpylä Kumpula Toukola V allila Hermanni L änsisat ama M ust ikkamaa Laakso Pasila Ruskeasuo Meilahti Taka-Töölö Etu-Töölö Alppiharju Kallio Sörnäinen Kaivopuisto Katajanokka Ullanlinna Eira Punavuori Kamppi Kaart inkaupunki Kluuvi Kruununhaka Kuva 8. Asuinhuoneistoalat (m²) kerrostaloissa kaupunginosittain Helsingissä vv Tarkasteluvälillä Taka-Töölöä rakennettiin ylivoimaisesti eniten. TL, lähde: Helsingin kaupungin rakennusrekisteri TÖÖLÖLÄISFUNKTIONALISMIN NELJÄ VAIHETTA

8 193-luvun asuinkerrostalojen osuus kaikista Kaikki asuinkerrostalot Asuinkerrostalot kpl Taka-Töölö Kallio Meilahti Alppiharju Etu-Töölö Munkkiniemi Käpylä Kamppi Kumpula Ullanlinna Lauttasaari Vallila Punavuori Kruununhaka Laakso Koskela Haaga Oulunkylä Sörnäinen kaupunginosa Kerrosalat vuosikymmenittäin Kaivopuisto Länsisatama Eira Malmi Pitäjänmäki Kaartinkaupunki Santahamina Tali Toukola Vartiokylä Ala-Tikkurila Hermanni Kluuvi Konala Kulosaari Pukinmäki Tapaninkylä Kuva 9. Helsinkiin 193-luvulla kuuluneiden kaupunginosien kerrostalomäärät ja 193-luvulla rakennettujen osuus niistä. TL, lähde: Helsingin kaupungin rakennusrekisteri kerrosala (m2) K-ala (ak) K-ala (muut) vuosikymmen Kuva 1. Asuinkerrostalojen ja muiden rakennusten kerrosalat Taka-Töölössä eri vuosikymmeninä. TL, lähde: Helsingin kaupungin rakennusrekisteri LÄHTÖKOHDAT 23

9 Asunnot vuosina rakennetuissa kerrostaloissa kaupunginosittain Asuntojen lukumäärä (pylväät) h 2h 3h 4h 5h YHT Kaupunginosa Yhteenlaskettu asuntojen lukumäärä (viiva) Kuva 11. Vuosina rakennettujen asuntojen huonelukuvertailu kaupunginosittain kolmessa ryhmässä. Kaavio kertoo, että Kalliossa (11) on eniten pienasuntoja ja Taka-Töölössä eniten keskikokoisia ja suuria asuntoja. TL, lähde: Helsingin kaupungin rakennusrekisteri Arkkitehdit Gunnar Asplund ja Sigurd Lewerentz pääsuunnittelijoina. 4 Vuonna 1929 pidetyt messut, joiden ilmiasun Alvar Aalto ja Erik Bryggman suunnittelivat tuntien rakenteilla olleen Tukholman näyttelyn. toja Taka-Töölössä on lähes yhtä paljon kuin Kalliossa, mutta keskisuuria (3 4 huonetta) ja suuria (5 tai useampia huoneita) asuntoja Taka-Töölössä on enemmän kuin missään muualla 193-luvun Helsingissä. Tutkittava ajanjakso Tutkin rakentamista kolmena eri aikakautena siten, että pääpaino on 193-luvun materiaalissa. Mentaalisena vertailukohtana ovat sitä edeltänyt ja sitä seurannut vuosikymmen. Tutkittu ajanjakso on tarkemmin määriteltynä seuraava: Alkupiste on noin vuosi 193, jolloin uuden funktionalistisen arkkitehtuuriperiodin katsotaan Pohjoismaissa varsinaisesti alkaneen. Kyseisenä vuonna järjestettiin suuri arkkitehtuuri-, sisustus- ja esinenäyttely Tukholmassa (Stockholmsutställningen) 3 ja edellisenä vuonna pienempimuotoinen Turun messut 4 Suomessa. Molemmille näyttelyille oli ominaista paitsi uuden tyylin esiinmarssi suuren yleisön tietoisuuteen myös laajan asiantuntijapiirien ja merkkikansalaisten välisen keskustelun alkaminen asumisen terveydellisistä ja sosiaalisista seikoista. Tutkitun aikakauden takaraja on vuosi 1945, jolloin toinen maailmansota päättyi ja jälleenrakennuskausi Suomessa ja muualla 24 TÖÖLÖLÄISFUNKTIONALISMIN NELJÄ VAIHETTA

10 6 5 Koko kaupunki Taka-Töölö alkoi. Rakentamisen ennen näkemätön korkeasuhdanne Suomessa oli päättynyt vuonna 1939 alkaneeseen talvisotaan. Sodan ja välirauhan aikana jatkettiin välttämättömiä rakennustoimia ja jo aloitettuja hankkeita saatettiin loppuun ilman merkittäviä muutoksia rakennusten suunnittelussa. Taloudellisten nousu- ja laskusuhdanteiden suora vaikutus rakennettujen asuntojen määrään käy hyvin ilmi Mikko Tammisen vuonna 1945 tarkastetusta väitöskirjasta Suomen kaupunkien asuntotuotannon vaihtelut ja niiden syyt itsenäisyyden aikana. Kaksikymmenluvun lopun nousukausi ja sitä seurannut lama näkyivät Helsingin asuntotuotannossa jyrkkinä nousu- ja laskukausina. Tapahtumien kulku oli 193-luvulla lähes identtinen. Vuoden 1929 Wall Streetin pörssiromahduksesta alkanut lama jatkui 193-luvun alussa aina vuoden 1933 loppuun, jonka jälkeen rakentaminen elpyi ja ala saavutti jopa ylikuumenemisen merkkejä 193-luvun lopulla. Talvisota katkaisi suotuisan nousukauden hetkellä, jolloin mm. Taka-Töölön kerrostalot oli rakennettu likimain valmiiksi. Kuva 12. Asuinkerrostalojen kerrosalat vuosittain tarkasteluvälillä Helsingissä (harmaat pylväät) ja Taka- Töölössä (mustat pylväät). Kaaviosta voidaan lukea Taka-Töölön keskeinen rakennusperiodi suhteessa koko Helsingin rakentamiseen samalla aikavälillä. TL, lähde: Helsingin kaupungin rakennusrekisteri LÄHTÖKOHDAT 25

11 Tutkimusaiheen rajaus asuinkerrostaloihin 5 Alvar Aallon juhlavuosi (1998) lisäsi vielä entisestään epäsuhtaa Aallon ja hänen aikalaistensa välillä. 6 Kaarlo Borg on mahdollisesti tulossa museon näyttelyohjelmistoon myöhemmin. Aivan viime aikoina ovat T. A. Elo ja Helge Lundström (Tennispalatsi) saaneet kohteistaan pari valokuvaa arkiston kokoelmiin. Lisäksi arkistosta löytyy Jalmari Peltosen työluettelo, jonka Peltonen on itse laatinut. Peltosen piirustusarkistoa tarjottiin museolle vuonna 1962, mutta sitä ei otettu vastaan ja piirustukset toimitettiin omistajille. Vastaava kohtalo oli myös Helge Lundströmin piirustuskokoelmalla. 7 Rakennettu kivikaupunki laajeni jonkin verran pohjoiseen, mutta ennen kaikkea 193-luvun arkkitehtuuri näkyy täydennysrakentamisessa. Rajauksen piiriin kuuluvat Taka-Töölön asuinkerrostalot pihoineen ja katutiloineen. Rakennusten sisätiloja ei porrashuoneita lukuun ottamatta ole katsottu voitavan tutkia nykyasussaan, koska ne ovat yksityisaluetta. Julkisten rakennusten ja joidenkin yksityistalojen osalta ovat suomalaiset rakennustutkijat kiitettävästi kartoittaneet arkkitehtuurin ilmiöitä 192- ja 193-luvuilla. Monet merkittävimmistä funkisnimistä ovat saaneet oman monografiansa ja näyttelyn Suomen rakennustaiteen museoon, mutta vain harva asuntosuunnitteluun erikoistunut suunnittelija tunnetaan siitäkin huolimatta, että arkkitehdit pitivät asuntokysymyksen ratkaisemista aikakauden tärkeimpänä kysymyksenä. Toisaalta esimerkiksi Alvar Aallon toiminta tiedetään niin tarkasti, ettei edes vertailu muihin ole objektiivisesti mahdollista ilman valtavaa selvitystyötä. 5 Modernin rakennuskannan suojelu on ollut tähän asti hyvin Aalto-keskeistä. Rakennustaiteen museon piirustuskokoelmassa on töitä ainoastaan muutamilta 193-luvulla asuntoja paljon suunnitelleilta arkkitehdeilta. Näistä merkittävimmät ovat Frosterus & Gripenberg -toimisto, Niilo Kokko, Rafael Blomstedt, Elsi Borg, Georg Jägerroos ja Martti Välikangas, jotka tunnetaan muutamista julkisemmista töistä. Sen sijaan Suomen ainoa arkkitehtuurin keskusmuseo ei tunne Jalmari Peltosta, Helge Lundströmiä, Taavetti Artturi Eloa tai Kaarlo Borgia 6 niin kuin ei myöskään kymmeniä muita yhä tuntemattomia, jotka Ole Gripenbergin ohella suunnittelivat merkittävimmän osan Helsingin 193-luvun rakennuskannasta. Heidän merkityksensä kaupunkikuvan muovaajina näkyy koko silloisen Helsingin kaupungin alueella. 7 Tämän suunnittelijajoukon työn tulokset suomalaisen arkkitehtuurin historiassa on mielestäni tuotava paremmin esille. Tutkimuksen tarkoitus Työssä pyritään antamaan kuva kerrostalorakentamisesta 193-luvun Helsingissä ja erityisesti Taka-Töölössä. Välittömänä tavoitteena on ollut selvittää aikakauden rakentamisen laajuus ja suunnittelijoiden henkilöllisyys sekä koulutus. Välillisenä tavoitteena tutkimuksessa on ollut luoda kriteereitä 26 TÖÖLÖLÄISFUNKTIONALISMIN NELJÄ VAIHETTA

12 aikakauden rakennusten arkkitehtuurin ja kaupunkimaiseman arvottamiselle rakennussuojelua ja korjausrakentamista ajatellen. Arkkitehtuurin historian valkoisten aukkojen täydentämisen lisäksi on mainittava systemaattisen tiedon keruun merkitys luotettavan aineiston kokoamisessa Taka-Töölöstä ja koko Helsingistä. Tutkimuksen yhteydessä tein joitakin ajoja inventointitietokannan numeerisista aineistoista ja vertailin tuloksia kirjalliseen aineistoon ja kuvamateriaaliin. Kokoon saatua tietoa järjestelin ja vertailin välillä rakennuksen tai jopa asunnon tarkkuudella. Kaikkia mahdollisia ajoja ei tässä tutkimuksessa ole luonnollisestikaan tehty, mutta aineisto on jäsenneltynä käytettävissä myöhempiä tutkimuksia varten. Tutkimuksessa tuon päivänvaloon aikaisemmin vähän tunnettuja piirteitä 193-luvun suomalaisesta kaupunkirakentamisesta, kuten joitakin seikkoja kaavoitusprosessista, rakennussuunnittelusta ja asumisen laadullisista tekijöistä. Rakennussuojelun näkökulmasta tutkimus antaa välineitä 193- luvulla rakennettujen kerrostalojen yksityiskohtien säilyttämisen puolesta käytävään viivytystaisteluun. Ikkunoiden ja rappausten uusiminen on jo hyvää vauhtia meneillään. Porrashuoneiden uudelleenkäsittely on myös ajankohtainen useissa kohteissa. Tutkimus kuuluu arkkitehtuurin historian perustutkimuksen piiriin. Tiedon keruun ja järjestelmällisen analysoinnin lisäksi tutkimuksen raportoinnilla on sinällään merkitystä historian kirjoituksen täydentäjänä. 2. LÄHTÖKOHDAT 27

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016 Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1 kevät 2016 Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Uusimaa 4968 6690 11658 593 753 1346 5561 7443 13004 Varsinais- 1333 1974 3307 104 104 208 1437

Lisätiedot

Ulkoilmatapahtumien maksut

Ulkoilmatapahtumien maksut Ulkoilmatapahtumien maksut maksut alk. 1.4.2015 6 (14) Yleisölle maksuton on avoin, joka rajoittaa alueen yleistä käyttöä. Yleisölle maksullinen on, jossa alue on rajattu pois yleisestä käytöstä ja johon

Lisätiedot

Lähiö projekti Helsingin kaupunki

Lähiö projekti Helsingin kaupunki Lähiö projekti Helsingin kaupunki www.hel.fi/lahioprojekti Pihlajamäki Yhdessä parempi kaupunki jo vuodesta 1996 Lähiöprojektin keskeiset tavoitteet ja tehtävät määritellään kunkin toimintakauden alussa.

Lisätiedot

Asuinrakennukset vuoteen 2025 Uudistuotannon ja perusparantamisen tarve

Asuinrakennukset vuoteen 2025 Uudistuotannon ja perusparantamisen tarve Asuinrakennukset vuoteen 225 Uudistuotannon ja perusparantamisen tarve LIITERAPORTTI Uudisrakentamisen kuvatulosteet, Koko maa ja maakunnat Perusparantamisen taulukkotulosteet, Koko maa, maakunnat ja aravavuokratalot

Lisätiedot

Varsinais-Suomen luomu ja maakuntien välistä vertailua

Varsinais-Suomen luomu ja maakuntien välistä vertailua Varsinais-Suomen luomu ja maakuntien välistä vertailua Piikkiö 28.11.2016 Ympäristöagrologi Erkki Aro Maatalous- ja puutarhayritysten lukumäärä maakunnittain vuonna 2015, kpl %, Luke Lappi; 1404; 3 % Päijät-Häme;

Lisätiedot

Hakijoiden maakunnat, kevät 2015 %-osuus Oulun ammattikorkeakoulun kaikista hakijoista

Hakijoiden maakunnat, kevät 2015 %-osuus Oulun ammattikorkeakoulun kaikista hakijoista %-osuus Oulun ammattikorkeakoulun kaikista hakijoista Tilastotietojen lähteenä Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen. Koko Oamkia koskevien prosenttiosuuksien perustana on kokonaishakijamäärä 12 409.

Lisätiedot

Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014

Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014 Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014 Lähteet: Tekes, Pohjois-Savon ELY-keskus ja Finnvera 4.1.2016 Tekes:n ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen)

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Konsernijohtaja Juha Metsälä 4.11.2016 Suomen väestö ikääntyy, yli 65-vuotiaat suurin ikäryhmä vuodesta 2032 eteenpäin Pohjola Rakennus Oy, konserninjohtaja

Lisätiedot

VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016

VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016 VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016 Ennakkoväkiluku 173 922 Muutos 9 kk -788 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku syyskuun lopussa oli 173 922. Yhdeksän kuukauden aikana eli vuoden

Lisätiedot

Asuntokunnat hallintaperusteen ja kielen mukaan 31.12.2006

Asuntokunnat hallintaperusteen ja kielen mukaan 31.12.2006 Asuntokunnat hallintaperusteen ja kielen mukaan 31.12.26 Helsinki Espoo Vantaa Muu Hgin seutu Hgin seutu Helsinki Espoo Vantaa Muu Hgin seutu Hgin seutu % % Omistus Arava Korkotuki Muu vuokra Asumisoikeus

Lisätiedot

Työttömät* koulutusasteen mukaan ELY-keskuksittain

Työttömät* koulutusasteen mukaan ELY-keskuksittain Työttömät* koulutusasteen mukaan ELY-keskuksittain 2/12 215/12 Ekonomisti Heikki Taulu 45 4 35 25 Työttömien määrän suhteelliset muutokset koulutustason mukaan, koko maa Tutkijakoulutus 15 5 2/12 3/12

Lisätiedot

Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto

Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto Työllisten insinöörien ja arkkitehtien määrä Turussa ja muissa suurimmissa kaupungeissa Suomessa

Lisätiedot

Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tiedosta hyvinvointia 1 Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa tilanne 31.8.2008 Tiedosta hyvinvointia Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien määrä ja odotusajat 31.8.2008 2 Joista odottaneet

Lisätiedot

Asuntojen hinnat Helsingissä vuoden 2009 tammi-maaliskuussa ja vuonna 2008

Asuntojen hinnat Helsingissä vuoden 2009 tammi-maaliskuussa ja vuonna 2008 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 23 2009 Kannelmäki Etelä- Haaga Paloheinä Oulunkylä Patola Siltamäki Malmi Pihlajamäki Viikki Keskimääräiset neliöhinnat 2008 1 900-2 499 Suurmetsä 2 500-2 999

Lisätiedot

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa)

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) SATAKUNTA NYT JA KOHTA Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 25.10.2013 S I S Ä L T Ö 1. MITEN MEILLÄ MENEE SATAKUNNASSA?

Lisätiedot

Toisen asteen ammatillinen koulutus - rahoitusjärjestelmän uudistaminen - opiskelijamäärät. Opetusministeri Kiurun tiedotustilaisuus 27.6.

Toisen asteen ammatillinen koulutus - rahoitusjärjestelmän uudistaminen - opiskelijamäärät. Opetusministeri Kiurun tiedotustilaisuus 27.6. Toisen asteen ammatillinen koulutus - rahoitusjärjestelmän uudistaminen - opiskelijamäärät Opetusministeri Kiurun tiedotustilaisuus 27.6.2013 Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärien sopeuttaminen

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Helsinki 7 225 Vantaa 4 365 Espoo 4 239 Tampere 3 090 Oulu 1 867 Turku 1 687 Jyväskylä 1 392 Kuopio 882 Lahti 621 Järvenpää

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Helsinki 6 732 Vantaa 4 058 Espoo 3 825 Tampere 3 007 Oulu 1 707 Turku 1 525 Jyväskylä 1 432 Kuopio 911 Lahti 598 Järvenpää

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2010

Yliopistokoulutus 2010 Koulutus 2011 Yliopistokoulutus 2010 Yliopistoissa 169 400 opiskelijaa vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan yliopistojen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli vuonna 2010 169 400 opiskelijaa. Opiskelijamäärä

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN

TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN TILASTOJA 22 2012 Helsingin kaupunki Tietokeskus HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN 31.12.2011 Työttömyysaste % ja työttömien lukumäärä Helsingissä osa-alueittain 31.12.2011 Työttömien lukumäärä Helsingin

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2011

Yliopistokoulutus 2011 Koulutus 2012 Yliopistokoulutus 2011 Yliopistoopiskelijat Yliopistoissa 169 000 opiskelijaa vuonna 2011 Tilastokeskuksen mukaan yliopistojen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli vuonna 2011 169 000

Lisätiedot

Rakennusluvat. Rakennuslupien kuutiomäärä väheni selvästi elokuussa. 2009, elokuu

Rakennusluvat. Rakennuslupien kuutiomäärä väheni selvästi elokuussa. 2009, elokuu Rakentaminen 2009 Rakennusluvat 2009, elokuu Rakennuslupien kuutiomäärä väheni selvästi elokuussa Elokuussa 2009 rakennuslupia myönnettiin yhteensä 2,3 miljoonalle kuutiometrille, mikä on runsaan neljänneksen

Lisätiedot

Rakennusluvat. Asuinrakennuslupien määrä kasvoi myös marraskuussa. 2009, marraskuu

Rakennusluvat. Asuinrakennuslupien määrä kasvoi myös marraskuussa. 2009, marraskuu Rakentaminen 2010 Rakennusluvat 2009, marraskuu Asuinrakennuslupien määrä kasvoi myös marraskuussa Marraskuussa 2009 rakennusluvan sai runsaat 2 200 uutta asuntoa, mikä on yli 60 prosenttia enemmän kuin

Lisätiedot

Satakunta Lasten ja nuorten maakunta

Satakunta Lasten ja nuorten maakunta Satakunta Lasten ja nuorten maakunta Pertti Rajala Maakuntajohtaja 17.9.2013 1. Tilaisuuden taustat Maakunnassamme tehdään sektoreittain paljon erinomaista työtä lasten ja nuorten hyväksi Uudenlaiset palvelumme

Lisätiedot

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi Vakka-Suomen Työllisyystilanne valoisa Vakka-Suomen työttömyysaste laski merkittävästi tammikuussa. Tämä johtui erityisesti myönteisestä työllisyyskehityksestä Uudessakaupungissa, jossa työttömyysaste

Lisätiedot

MAAKUNTAKAAVATILANNE. viranomaisneuvottelut

MAAKUNTAKAAVATILANNE. viranomaisneuvottelut 31.10.2016 RATKAISTUT MAAKUNTAKAAVAT Lapin liitto Rovaniemen seudun maakuntakaava 14.4.2000 19.5.2000 26.6.2000-2.11.2001 - - (m19001) 1/5222/2000 Uudenmaan liitto Itä-Uudenmaan vaihemaakuntakaava KUMOTTU

Lisätiedot

Asuntojen hinnat Helsingissä vuonna 2007

Asuntojen hinnat Helsingissä vuonna 2007 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 20 2008 Tapaninvainio Suurmetsä 2007 1700-2599 2600-3199 3200-3999 4000-4999 As.kauppoja alle 5 Asuntojen hinnat Helsingissä vuonna 2007 Malmi Länsi- Pakila Kontula

Lisätiedot

Eduskuntavaalit Helsingissä 2007

Eduskuntavaalit Helsingissä 2007 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS Tilastoja 27 11 Eduskuntavaalit Helsingissä 27 Verkossa ISSN 1796-721X Painettu ISSN 14-7231 LISÄTIETOJA Markku Lankinen Puh. 9 31 3636 etunimi.sukunimi@hel.fi Eduskuntavaalit

Lisätiedot

Kaupunginosien kehittäjäverkon kokous Kaupunginosien aika kaupunginosien tulevaisuuden pohdintaa

Kaupunginosien kehittäjäverkon kokous Kaupunginosien aika kaupunginosien tulevaisuuden pohdintaa Kaupunginosien kehittäjäverkon kokous 18.1.2017 Kaupunginosien aika kaupunginosien tulevaisuuden pohdintaa HS 8.10.2016 sivu A6 Yleiskaava 2016 kaavaehdotuksen kartta PATOLA Kustaankartano OULUNKYLÄ Tutustu

Lisätiedot

Eduskuntavaalit Helsingissä 2003

Eduskuntavaalit Helsingissä 2003 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 23 8 Markku Lankinen Eduskuntavaalit Helsingissä 23 Verkkojulkaisu ISSN 148-77 ISBN 92-473-3-7 Painettu ISSN 14-7231 LISÄTIETOJA Markku Lankinen Helsingin

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016 Irja Henriksson 1.3.017 Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 016 Vuonna 016 Lahteen valmistui 35 rakennusta ja 75 asuntoa. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto laski yhdeksän prosenttia ja asuntotuotanto

Lisätiedot

Katsaus Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden. valmisteluihin. Suomi 100 -sihteeristö Tammikuu 2016

Katsaus Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden. valmisteluihin. Suomi 100 -sihteeristö Tammikuu 2016 Katsaus Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden valmisteluihin Suomi 100 -sihteeristö Tammikuu 2016 Teema ja strategiset alueet Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki

Lisätiedot

VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016

VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016 VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016 Ennakkoväkiluku 174 113 Muutos 8 kk -597 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku elokuun lopussa oli 174 113. Kahdeksan kuukauden aikana eli vuoden

Lisätiedot

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Yli 9 prosenttia Suomen väestöstä asuu Pirkanmaalla,

Lisätiedot

Rakennusala työllistää RT:n katsaus Tapio Kari

Rakennusala työllistää RT:n katsaus Tapio Kari Rakennusala työllistää RT:n katsaus Tapio Kari Rakennusteollisuus RT Tapio Kari Rakennusteollisuus RT Tapio Kari Rakennusteollisuus RT Tapio Kari Rakennusteollisuus RT Tapio Kari Työkokeilu Kuuden euron

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2009

Yliopistokoulutus 2009 Koulutus 2010 Yliopistokoulutus 2009 Yliopistoissa 16 500 opiskelijaa vuonna 2009 Korjattu 20.4.2010 klo 10. Korjattu luku on merkitty punaisella. Oli aiemmin 7 24. Tilastokeskuksen mukaan yliopistojen

Lisätiedot

Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme

Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme TYÖTTÖMYYDEN KASVU HIDASTUU EDELLEEN Varsinais-Suomen työttömyysasteen kasvu on hiipunut tasaisesti jo noin vuoden ajan. Merkittävin tekijä työttömyyden kasvuvauhdin hidastumisessa on Vakka-Suomen valoisa

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaa maakuntatilaisuus

Pohjois-Pohjanmaa maakuntatilaisuus Pohjois-Pohjanmaa maakuntatilaisuus 15.3.216 Pohjois-Pohjanmaan Maakuntatalous Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Toimitusjohtaja Jari Koskinen Maakuntatalous Pohjois-Pohjanmaan maakuntatilaisuus

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2012

Ammattikorkeakoulukoulutus 2012 Koulutus 2012 Ammattikorkeakoulukoulutus 2012 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakouluissa 139 900 opiskelijaa vuonna 2012 Tilastokeskuksen mukaan jen tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskeli

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2012

Ammattikorkeakoulukoulutus 2012 Koulutus 2013 Ammattikorkeakoulukoulutus 2012 Ammattikorkeakoulututkinnot Naiset suorittavat yli 60 prosenttia ammattikorkeakoulututkinnoista Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2012 ammattikorkeakouluissa

Lisätiedot

UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT

UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT Etelä-Savon maakuntaliitto 174 237 Muuttovoittoinen Saimaan maakunta 2015 Väkiluku 172 389 165 725 160 507 52 155 575-231 -277 Kokonaisnettomuutto

Lisätiedot

POHJOIS-POHJANMAA. Nuorten maakunta! AKL. Pohjois-Pohjanmaa. asukkaita pinta-ala km2 asukastih.

POHJOIS-POHJANMAA. Nuorten maakunta! AKL. Pohjois-Pohjanmaa. asukkaita pinta-ala km2 asukastih. POHJOIS-POHJANMAA Nuorten maakunta! AKL 2.2011 Pohjois-Pohjanmaa asukkaita 395 000 pinta-ala 37 400 km2 asukastih. 11 as/km2 AKL 2.2011 1 Pohjois- Pohjanmaa 34 kuntaa (+Vaalan kunta Kainuusta liiton jäsen)

Lisätiedot

Lasten hyvinvoinnin indikaattorit

Lasten hyvinvoinnin indikaattorit 1 Lasten hyvinvointitiedon II foorumi Lasten hyvinvoinnin indikaattorit Salla Säkkinen Kehittämispäällikkö Stakes 2 Koko väestön ja alle 18-v. lasten pienituloisuusaste 14,0 12,0 10,0 Pienituloisten kotitalouksien

Lisätiedot

Kysely kuntavaikuttajille uusiutuvasta energiasta Motiva Oy

Kysely kuntavaikuttajille uusiutuvasta energiasta Motiva Oy Kysely kuntavaikuttajille uusiutuvasta energiasta Motiva Oy Tutkimusasetelma Motiva toteutti yhdessä Aula Research Oy:n kanssa tutkimuksen suomalaisten kunnanvaltuutettujen parissa Tutkimuksen toimeksiantajina

Lisätiedot

Yli 180 vrk jonottaneiden lkm kehitys sairaanhoitopiireissä (thl 6:52,3)

Yli 180 vrk jonottaneiden lkm kehitys sairaanhoitopiireissä (thl 6:52,3) Akselin otsikko 70000 66032 Yli 180 vrk jonottaneiden lkm kehitys sairaanhoitopiireissä (thl 6:52,3) 60000 50000 40000 41000 34207 30000 00 10000 0 30 12326 9 691 7332 7092 5520 4 2204 3 9373 527 4 330

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen ja nuorten koulutustarjonnan suuntaaminen

Ammattikorkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen ja nuorten koulutustarjonnan suuntaaminen Ammattikorkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen ja nuorten koulutustarjonnan suuntaaminen Tampere 1.3.2007 Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen OPETUSMINISTERIÖ OPETUSMINISTERIÖ/ Tarmo Mykkänen/ as /1.3.2007

Lisätiedot

Rakenneuudistus toinen aste Helsinki

Rakenneuudistus toinen aste Helsinki Rakenneuudistus toinen aste Helsinki 25.9.2014 Eeva-Riitta Pirhonen Ylijohtaja 16-18 ikäluokkien kehitys (Tilastokeskus) LUKION OPISKELIJAMÄÄRÄT PERUSTIETOKYSELYN 20.1.2014 MUKAAN (OPH) Omistaja Järjestäjien

Lisätiedot

Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki Sami Pakarinen

Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki Sami Pakarinen Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki 26.1.2016 Sami Pakarinen Asuntotuotantotarve 2040 -projektin tausta VTT päivitti

Lisätiedot

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät UUSIMAA Teema ja strategiset alueet Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Monimuotoinen kokonaisuus 3 Hae mukaan Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi.

Lisätiedot

Taulukko 1. Työttömät tekniikan alan yliopistokoulutetut. Kesäkuu 2015 Yhteensä Muutos 12 kk Suhteelliset osuudet

Taulukko 1. Työttömät tekniikan alan yliopistokoulutetut. Kesäkuu 2015 Yhteensä Muutos 12 kk Suhteelliset osuudet ..015 1 Taulukko 1. Työttömät tekniikan alan yliopistokoulutetut Kesäkuu 015 Yhteensä Muutos 1 kk Suhteelliset osuudet Määrä % Kaikki yhteensä 3337 39 1 % 5,5 % työvoimasta Vastavalmistuneet 1 1 %, % 1kk

Lisätiedot

HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN VUODEN 2012 LOPUSSA. Työttömyysaste (%) Helsingissä peruspiireittäin Suutarila Puistola.

HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN VUODEN 2012 LOPUSSA. Työttömyysaste (%) Helsingissä peruspiireittäin Suutarila Puistola. TILASTOJA 30 2013 Helsingin kaupunki Tietokeskus HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN VUODEN 2012 LOPUSSA Työttömyysaste (%) Helsingissä peruspiireittäin 31.12.2012 Suutarila Puistola Tuomarinky lä Jakomäki

Lisätiedot

MAAKUNTALIITE : Työmarkkinoiden rakenne maakunnittain

MAAKUNTALIITE : Työmarkkinoiden rakenne maakunnittain MAAKUNTALIITE : Työmarkkinoiden rakenne maakunnittain Suhdanteen alueellisia työllisyysennusteita voi tulkita tähän liitteeseen tuotettujen tietojen avulla. Prosenttimuutokset työllisyydestä voi suhteuttaa

Lisätiedot

Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Leena Jäntti 12.10.2011

Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Leena Jäntti 12.10.2011 Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet Leena Jäntti 12.10.2011 Aluekatsaukset tilastokeskus.fi/aluekatsaus Kerran vuodessa ilmestyviä kokoomajulkaisuja Valmiit diagrammit ja teemakartat

Lisätiedot

Pankkibarometri III/2011 26.9.2011

Pankkibarometri III/2011 26.9.2011 Pankkibarometri III/2011 1 Pankkibarometri III/2011 Sisältö Sivu Yhteenveto 2 Kotitaloudet 3 Yritykset 5 Alueelliset tiedot 7 Finanssialan Keskusliitto kysyy Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien käsityksiä

Lisätiedot

Kuntien vuoden 2014 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu

Kuntien vuoden 2014 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu Kuntien vuoden 2014 veroprosentit Kuntaliiton tiedustelu % 20,5 Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti sekä tuloveroprosenttia nostaneet kunnat 1985-2014 Kuntien lkm 20,0 181 180 19,5 156 160 19,0 18,5

Lisätiedot

HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN Pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä Helsingissä vuonna Suutarila Puistola.

HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN Pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä Helsingissä vuonna Suutarila Puistola. TILASTOJA 40 2011 Helsingin kaupunki Tietokeskus HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN 31.12.2010 Pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä Helsingissä vuonna 2010 Tuomarinkylä Suutarila Puistola Jakomäki

Lisätiedot

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki Sisältö 1.Yleistä väestönkehityksestä ja muuttoliikkeestä 2010-luvun Suomessa 2.Tilannekuva Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Kunnallisvaalit Helsingissä vuonna 2004

Kunnallisvaalit Helsingissä vuonna 2004 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2004 29 Valokuvat: Olga Vishnjakova. Kunnallisvaalit Helsingissä vuonna 2004 Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-354-4 LISÄTIETOJA Markku Lankinen

Lisätiedot

10.6.2011. Pankkibarometri II/2011 Ulla Halonen

10.6.2011. Pankkibarometri II/2011 Ulla Halonen 10.6.2011 barometri II/2011 Ulla Halonen barometri II/2011 Sisältö Sivu Yhteenveto 2 Kotitaloudet 3 Yritykset 5 Alueelliset tiedot 7 Finanssialan Keskusliitto kysyy barometrin avulla pankinjohtajien käsitystä

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni edelleen

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni edelleen Koulutus 2013 Lukiokoulutus 2012 Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni edelleen Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteisessa lukiokoulutuksessa oli vuonna 2012 yhteensä 107 400 opiskelijaa. Opiskelijamäärä

Lisätiedot

Kyselytutkimus uusiutuvasta energiasta ja tuulivoimasta kuntapäättäjien parissa. Suomen tuulivoimayhdistys ry & Energiateollisuus ry 16.1.

Kyselytutkimus uusiutuvasta energiasta ja tuulivoimasta kuntapäättäjien parissa. Suomen tuulivoimayhdistys ry & Energiateollisuus ry 16.1. Kyselytutkimus uusiutuvasta energiasta ja tuulivoimasta kuntapäättäjien parissa Suomen tuulivoimayhdistys ry & Energiateollisuus ry 16.1.2017 Tutkimusasetelma Aula Research Oy toteutti suomalaisten kuntavaikuttajien

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain 8.11.2016 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuus ELYalueittain 2015e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa

Lisätiedot

Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Leila Kaunisharju 1.12.2009

Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Leila Kaunisharju 1.12.2009 Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet Leila Kaunisharju Aluekatsaukset Pohjois-Suomen katsaus (Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu ja Lappi) Itä-Suomen katsaus (Etelä-Savo,

Lisätiedot

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v. 2015 TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä Vuonna 2015 myönnetty ELY keskusten yritysrahoitus Rahoitusmuoto Milj. euroa Myönnetty

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2013

Yliopistokoulutus 2013 Koulutus 014 Yliopistokoulutus 013 Yliopistoopiskelijat Yliopistoissa 167 00 opiskelijaa vuonna 013 Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan yliopistojen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli 167 00

Lisätiedot

Etelä-Savon maakuntatilaisuus

Etelä-Savon maakuntatilaisuus Etelä-Savon maakuntatilaisuus 11.5.2016 Etelä-Savon maakuntatalous Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Aineistot: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet Etelä-Savon maakuntatalous Etelä-Savon

Lisätiedot

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Psykiatrian alan tilanne 31.8.2010. Psykiatria: sairaanhoitopiirit 31.8.2010 1

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Psykiatrian alan tilanne 31.8.2010. Psykiatria: sairaanhoitopiirit 31.8.2010 1 Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Psykiatrian alan tilanne 31.8.2010 Psykiatria: sairaanhoitopiirit 31.8.2010 1 Aikuis-, nuoriso- ja lastenpsykiatrian erikoisaloilla hoitoa odottaneiden lukumäärä

Lisätiedot

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2013

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2013 Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2013 Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2013 Kysely terveyskeskusten johtaville hammaslääkäreille terveyskeskusten hammaslääkärityövoimatilanteesta

Lisätiedot

Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja

Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 41 2008 Kuvio 1. Työttömien määrä Helsingissä vuoden lopussa 2000 2007, indeksi 2000=100 130 Helsingin työttömyys ja pitkäaikastyöttömyys alueittain 31.12.2007

Lisätiedot

Tutkimus kuntien kiinteistöpalveluista. Yhteenveto tutkimuksen tuloksista

Tutkimus kuntien kiinteistöpalveluista. Yhteenveto tutkimuksen tuloksista Tutkimus kuntien kiinteistöpalveluista Yhteenveto tutkimuksen tuloksista 29.5.2013 Tutkimusasetelma Aula Research Oy toteutti kuntavaikuttajien parissa kyselytutkimuksen kuntien kiinteistöpalveluista Tutkimuksen

Lisätiedot

Jokilaaksojen SoTen tuotantorakenne ?

Jokilaaksojen SoTen tuotantorakenne ? Jokilaaksojen SoTen tuotantorakenne 1.1.2017? Sairaanhoidon erityisvastuualueet, maakuntarajat ja Sairaanhoitopiirit, väestö 31.12.2012 HYKS erva 1 869 617 as. 39 kuntaa Helsinki ja Uusimaa 1 562 796 24

Lisätiedot

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2014

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2014 Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2014 Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2014 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton Suomessa toimiville yksityishammaslääkärijäsenille, joiden sähköpostiosoite

Lisätiedot

Hissi esteetön Suomi 2017. ARA päivä 17.1.2012 Lahden tiede ja yrityspuisto Oy Kehittämispäällikkö, arkkitehti Vesa Ijäs

Hissi esteetön Suomi 2017. ARA päivä 17.1.2012 Lahden tiede ja yrityspuisto Oy Kehittämispäällikkö, arkkitehti Vesa Ijäs Hissi esteetön Suomi 2017 ARA päivä 17.1.2012 Lahden tiede ja yrityspuisto Oy Kehittämispäällikkö, arkkitehti Vesa Ijäs Osaamiskeskusohjelma 2007 2013 13 klusteria 21osaamiskeskusta Lahden tiede ja yrityspuisto

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 141/ (9) Kiinteistövirasto Tonttiosasto Elinkeinotoimisto Elinkeinotoimiston toimistopäällikkö

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 141/ (9) Kiinteistövirasto Tonttiosasto Elinkeinotoimisto Elinkeinotoimiston toimistopäällikkö Helsingin kaupunki Pöytäkirja 141/2014 1 (9) 272 Tonttien ja alueiden vuokraaminen Helen Sähköverkko Oy:lle sähkön siirtoa ja jakelua varten HEL 2014-015245 T 10 01 01 02 Päätös A B C D Helsingin kaupungin

Lisätiedot

Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen?

Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen? Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen? Dos. Kati Niemelä Kirkon tutkimuskeskus Tampereen rovastikuntakokous 15.2.2012

Lisätiedot

Rakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa 29.11.2012

Rakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa 29.11.2012 Rakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa 29.11.2012 Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Mikko Väisänen, Pohjois-Pohjanmaan liitto 15-vuotiaat vuosina 2008 ja 2020 2 410 1 898-21,3

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2012

Ammatillinen koulutus 2012 Koulutus 2013 Ammatillinen koulutus 2012 Oppisopimuskoulutuksen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet Oppisopimuskoulutuksessa 55 600 osallistujaa vuonna 2012 Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteiseen

Lisätiedot

Tiedonkeruun perustana olevat vuosiluokittaiset oppilasmäärät ja ryhmien määrät löytyvät raportoituna sarjan viimeisiltä sivuilta.

Tiedonkeruun perustana olevat vuosiluokittaiset oppilasmäärät ja ryhmien määrät löytyvät raportoituna sarjan viimeisiltä sivuilta. 28CFDAB8EF=D8@ CG:?H=A=A ) ( 1B8EFDCG:?H=A=A (&+ >FA=;>>6 ) ( Opetusryhmäkoon keskiarvo Opetusryhmäkoon Opetusryhmäkoon Ryhmäkoon keskiarvo 2008 keskiarvo 2010 muutos Oman luokan luokka-aste yhteensä 19,57

Lisätiedot

2015:20 EDUSKUNTAVAALIT HELSINGISSÄ 2015

2015:20 EDUSKUNTAVAALIT HELSINGISSÄ 2015 2015:20 EDUSKUNTAVAALIT HELSINGISSÄ 2015 Helsinkiläisistä äänioikeutetuista 75,1 prosenttia äänesti vuoden 2015 eduskuntavaaleissa. Se on hiukan vähemmän kuin vuonna 2011, jolloin äänestämässä kävi 75,5

Lisätiedot

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 12.10.2012 Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Lahden seudun rakennusvalvonnan mukaan Lahteen rakennettiin vuoden 2011 aikana uutta kerrosalaa yhteensä

Lisätiedot

Maksuunpantua kunnallisveroa vastaavien verotettavien tulojen muutos , %

Maksuunpantua kunnallisveroa vastaavien verotettavien tulojen muutos , % Maksuunpantua kunnallisveroa vastaavien verotettavien tulojen muutos 2014-15, % Koko maa keskimäärin +1,2 % pienimmät: suurimmat: Kökar -8,1 Geta 10,6 Merijärvi -6,3 Kustavi 6,2 Kyyjärvi -6,3 Jomala 5,1

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2012

Yliopistokoulutus 2012 Koulutus 203 Yliopistokoulutus 202 Yliopistotutkinnon suorittaneet Yliopistoissa suoritettiin 29 400 tutkintoa vuonna 202 Tilastokeskuksen mukaan yliopistoissa suoritettiin vuonna 202 yhteensä 29 400 tutkintoa.

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - kl 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi 3. Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä 4. Toimielimen nimi Nimi - kl 5. Onko vastaaja

Lisätiedot

buildingsmart Finland

buildingsmart Finland buildingsmart Finland Tero Järvinen buildingsmart Finland Talotekniikkatoimialaryhmä Finnbuild 2014 03.10.2014 TALOTEKNIIKKATOIMIALARYHMÄN KYSELY Kyselyn tarkoitus Kartoittaa talotekniikan tietomallikäytäntöjä

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntatilaisuus

Pirkanmaan maakuntatilaisuus Pirkanmaan maakuntatilaisuus 26.4.216 Pirkanmaan maakuntatalous Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Tulevaisuuden kunta -verkkoaivoriihen välitulokset Aineistot: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet

Lisätiedot

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Yritykset 2009 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Lopettaneiden yritysten määrä lisääntyi lähes 13 prosentilla Vuoden 2008 kolmannella neljänneksellä yrityksiä aloitti 0,1 prosenttia vähemmän kuin vuotta

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, ELYkeskuksen ja Pohjanmaan kauppakamarin omaan aineistoon. Toimialarakenne

Lisätiedot

Uudenmaan maakuntatilaisuus , Porvoo Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen

Uudenmaan maakuntatilaisuus , Porvoo Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen Uudenmaan maakuntatilaisuus 26.10.2011, Porvoo Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen Sami Uotinen va. johtaja, sosiaali- ja terveysyksikkö Esityksen sisältö Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen

Lisätiedot

Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q4/2012

Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q4/2012 Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q4/2012 Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q4/2012 Tutkimuksen taustaa ja tavoitteet Tällä tutkimuksella profiloitiin perinnän kohteena olevat yritykset suhteessa Suomen

Lisätiedot

lokakuussa 2007 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton yksityishammaslääkärijäsenille (2267 kpl, 41 vähemmän kuin 2006)

lokakuussa 2007 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton yksityishammaslääkärijäsenille (2267 kpl, 41 vähemmän kuin 2006) Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2007 Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2007 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton yksityishammaslääkärijäsenille (2267 kpl, 41 vähemmän kuin 2006) Tutkimuksen

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden velkajärjestelyt lievässä kasvussa tammi joulukuussa 2009

Yksityishenkilöiden velkajärjestelyt lievässä kasvussa tammi joulukuussa 2009 Oikeus 2010 Velkajärjestelyt 2009, 4. vuosineljännes Yksityishenkilöiden velkajärjestelyt lievässä kasvussa tammi joulukuussa 2009 Vuoden 2009 aikana jätettiin käräjäoikeuksiin 2 922 yksityishenkilöiden

Lisätiedot

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 4. vuosineljännes 2013

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 4. vuosineljännes 2013 Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 4. vuosineljännes 2013 www.tek.fi TEK Tekniikan alan korkeakoulutetuilla työttömyyden nousu jatkui viimeisellä vuosineljänneksellä TEKin arvion mukaan

Lisätiedot

Kevään yhteishaku 2016. Turun AMK:n hakijatilastoja

Kevään yhteishaku 2016. Turun AMK:n hakijatilastoja Kevään yhteishaku 2016 Turun AMK:n ilastoja Viestintäpalvelut 19.5.2016 Taustatietoa Tiedot hakijoista perustuvat OPH:n vipunen.fi -palvelussa julkaistuihin tilastoihin. Kevään 2016 yhteishaun osalta tiedot

Lisätiedot

Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Alhaalta ylöspäin Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi. Sisältö, tekijät ja budjetti. Avoin haku verkossa:

Lisätiedot

Sote-uudistuksen valmistelu Lapin maakunnassa

Sote-uudistuksen valmistelu Lapin maakunnassa Sote-uudistuksen valmistelu Lapin maakunnassa Sote-muutosjohtajan aluekierros Rovaniemi 1 ALUEELLISEN VALMISTELUN TILANNE LAPIN MAAKUNNASSA Syttöjä 1. Lapin Sote-Savotta-hankkeen/Lapin liiton kunnilta

Lisätiedot

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Yritykset 2009 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Lopettaneiden yritysten määrä edelleen kovassa nousussa Aloittaneiden yritysten määrä laski reilut kuusi prosenttia vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä.

Lisätiedot

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille maaliskuu 2010 26.5.2010 Tieto-osasto/ PATI 1 Tiedonkeruu keväällä 2010 Hoitotakuukysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille

Lisätiedot

Maaseuturahaston toimenpiteet laajakaistan edistämiseksi. Rovaniemi

Maaseuturahaston toimenpiteet laajakaistan edistämiseksi. Rovaniemi Maaseuturahaston toimenpiteet laajakaistan edistämiseksi Rovaniemi 7.6.2011 Laajakaistahankkeet EU:n elvytysvaroilla rahoitettavat laajat hajaasutusalueiden laajakaistahankkeet - Pilottihankkeet Pertunmaa

Lisätiedot

Asuinrakennusluvat pysyivät viime vuonna vuoden 2008 tasolla

Asuinrakennusluvat pysyivät viime vuonna vuoden 2008 tasolla Rakentaminen 2010 Rakennusluvat 2009, joulukuu Asuinrakennusluvat pysyivät viime vuonna vuoden 2008 tasolla Vuonna 2009 rakennusluvan sai kaikkiaan noin 27 000 uutta asuntoa, mikä on suunnilleen saman

Lisätiedot