PORVARILLINEN MIELIPIDELEHTI 1 /09 PAINOS JAETAAN JOKA KOTIIN VANTAALLA. 52 JOONA PUHAKKAKA kauppatieteiden eidene kandidaatti

Transkriptio

1 U usiv antaa PORVARILLINEN MIELIPIDELEHTI 1 /09 PAINOS JAETAAN JOKA KOTIIN VANTAALLA 50 RISTO E.J.. PENTTILÄ filosofian tohtori 43 VILLE ITÄLÄ europarla a - mentaarikko 52 JOONA PUHAKKAKA kauppatieteiden eidene kandidaatti 56 EVA-RIITTAI SIITONEN N europarlamentaarikko rikkok 45 HEIKKI KAUPPI diplomi-insinöörinööri 49 UKKO METSOLA EU-neuvonantaja 444 PIA KAUMA A kansainvälisen kaupan osaaja 46 EIJA-RIITTA TA KORHOLA europarlamentaarikkoaarikko 53 KAI PÖNTINENN yrittäjä eu-parlamenttiin päästään, ei jouduta. Sinne on turha mennä kuurupiilosille, jurottamaan, kyräilemään tai änkyröimään. Sinne pitää haluta, koska sieltä käsin voi tehdä pienestä Suomesta suuren ja koko Euroopasta avoimemman ja suvaitsevaisemman paikan asua ja elää meille kaikille sinulle, minulle, Liselotelle, Josélle ja Mörttisen mummolle. Eurooppa tarvitsee suomalaista intoa, tietoa ja taitoa. Valitse ehdokas, jolle kansainvälisyys on helppoa kuin hengittäminen, ja joka on Brysselin pöydissä kotonaan kuin Tintti Tiibetissä. Juuri sinulle sopivimman ehdokkaan löydät osoitteesta 48 JOHANNA MANNINEN liikuntatieteiden ylioppilas ku ka s inua e dust staa e uroo oop pas ss a: ww w. into toti tiet otai aito to.fi 54 RIIKKA KA RAILIMO EU-toimiston johtaja 47 ANNE LINNONMAA vaatesuunnittelijaelija 60 ARI VATANEN europarla - mentaarikko 51 SIRPA PIETIKÄINENN europarlamentaarikko 42 HEIKKI AUTTO hallintotieteiden kandidaatti 61 SOFIA VIKMAN yhteiskuntatieteiden kandidaatti 59 TUULIKKIKI UKKOLA kansanedustajaaja 58 JUKKA TUORI maanviljelijä 55 PETRI SARVAMAA AA toimittaja 57 NINA SUOMALAINEN kehityspolitiikan asiantuntija

2 2 Uusi Vantaa Into, tieto ja taito Europarlamenttivaalit Sunnuntaina 7.6. pidettävissä europarlamenttivaaleissa ratkaistaan meidän kaikkien kannalta merkittävä asia. Europarlamenttiin valitaan 13 päättäjää Suomesta. Eurovaalit järjestetään kaikissa EU:n 27 jäsenmaassa ajanjaksolla Yli 375 miljoonalla EU: n kansalaisella on mahdollisuus valita edustajansa seuraavalle viisivuotiskaudelle. Suorat vaalit ovat olleet käytössä kesäkuusta 1979 alkaen. Valituksi tultuaan mepit ryhmittyvät parlamentissa poliittisten näkemysten, eivät kansallisuuksien mukaan. Jokaisessa poliittisessa ryhmässä on vähintään 25 edustajaa vähintään seitsemästä jäsenmaasta. Kokoomuksen europarlamentaarikot (mepit) kuuluvat keskustaoikeistolaiseen EPP-ED ryhmään, joka on ollut parlamenttiryhmistä perinteisesti suurin. Kokoomuslaisilla mepeillä on arvostusta ja vaikutusvaltaa europarlamentissa. Kokoomus on julkistanut eurovaalikampanjansa teeman: Into, tieto ja taito tekevät pienestä suuren. EU-parlamenttiin päästään, ei jouduta. Sinne pitää haluta, koska sieltä käsin voi tehdä pienestä Suomesta suuren ja koko Euroopasta avoimemman ja suvaitsevaisemman paikan asua ja elää meille kaikille. Eurooppa tarvitsee suomalaista intoa, tietoa ja taitoa. Kokoomuksella on tällä hetkellä neljä Suomesta valittua meppiä: Ville Itälä, Eija-Riitta Korhola, Sirpa Pietikäinen ja Eva-Riitta Siitonen sekä ranskalaisten äänillä valittu Ari Vatanen. Kaikki viisi ovat näissä vaaleissa Kokoomuksen ehdokkaina Suomesta. Kokoomuksella on varsin edustava ja monipuolinen ehdokaslista. Etsi ja löydä itsellesi hyvä kokoomuslainen ehdokas! Euroopan unioni syntyi rauhan ja toivon projektina. Nyt rauha on saavutettu, mutta toivo pitää luoda joka päivä uudelleen. Toivon luomiseen tarvitaan näkemyksellistä johtajuutta ja aloitteellisuutta rohkeaa osallistumista ja osallistamista. Nyt on otollinen aika EU-politiikan laajemmalle tarkastelulle. Euroopan parlamentin asema EU:n päätöksenteossa on jatkuvasti lisääntynyt. Parlamentti on keskeinen tekijä myös suomalaisen yhteiskunnan kehittämisessä. Vaikka suomalaisten europarlamentaarikkojen määrä on pieni, vahvat ja osaavat edustajat voivat saada paljon aikaan. Siksi on tärkeää äänestää eurovaaleissa 7. kesäkuuta. Silloin jokainen EU:n jäsenvaltion kansalainen pääsee päättämään unionin tulevaisuudesta. KOHTI EU-VAALEJA Kim Zilliacus Päätoimittaja Kunnallissihteeri kim.zilliacus@kokoomus.fi PORVARILLINEN MIELIPIDELEHTI 1/09 PAINOS JAETAAN JOKA KOTIIN VANTAALLA Kustantaja Vantaan Kunnallispalvelu Oy Pakkalankuja VANTAA Puhelin: Julkaisija Kokoomuksen Vantaan Kunnallisjärjestö ry MEDIATIEDOT 2009 Painotekniset tiedot: Painopaikka: Painoyhtymä Oy Teollisuustie PORVOO Puh. paino (019) Budjetti ja rahoitus Euroopan unionin vuoden 2009 budjetin loppusumma on 133,8 miljardia euroa, mikä on noin prosentin verran EU: n yhteenlasketusta bruttokansantulosta. Vertailun vuoksi todettakoon, että Suomen valtion budjetti vuodelle 2009 on 46,3 miljardia euroa. EU:n budjetti rahoitetaan keräämällä maksuja maataloudesta ja sokerintuotannosta, unionin ulkorajoilla perittävillä tulleilla, arvonlisäveropohjaan perustuvilla maksuilla sekä jäsenvaltioiden bruttokansantuloihin perustuvilla jäsenmaksuilla. Suurin merkitys on jäsenvaltioiden jäsenmaksuilla, joilla katetaan 65 % EU:n budjetista (75,9 mrd). Suomesta on tullut viime vuosina EU:n nettomaksaja. Tarkat luvut ovat käytössä vuodelta 2007, jolloin Suomen laskennallinen nettomaksu EU: lle oli 172 miljoonaa euroa eli 32 euroa kansalaista kohden. Tulevina vuosina Suomen nettomaksu kasvaa. Yhteenveto Suomen valtion ja EU:n välisistä maksuvirroista vuonna 2009 kertoo, et- tä Valtiontalouden menot ovat miljoonaa ja tulot miljoonaa. Lähde: VM:n budjettikatsaus Tavoite Kokoomuksen tavoitteena on tehdä EU:sta kilpailukykyisempi. Se tarkoittaa, että unionin rahoitusta on suunnattava uudelleen niin, että se tuottaa lisää kasvua ja hyvinvointia. EU:n varainkäytössä pitää olla enemmän vastuullisuutta ja vastikkeellisuutta. Suurempi osuus unionin budjetista pitää kohdistaa tutkimukseen, teknologiaan, ilmastonmuutoksen torjuntaan ja ulkopolitiikkaan. EU:n integraation syvenemisessä peruslähtökohtana on oltava läheisyysperiaate, jonka mukaan poliittiset päätökset tulee tehdä mahdollisimman lähellä kansalaisia. Esimerkiksi sosiaaliturvaan liittyvät kysymykset ovat sellaisia kansalaisia lähellä olevia politiikan sektoreita, joilla päätösvallan tulee olla kansallisella tai paikallistasolla. Leppoisaa kesän odotusta Vaaliuurnilla tavataan Markku Weckman Kaupunginvaltuutettu Kaupunginhallituksen jäsen Puheenjohtaja Vantaan Kokoomus Toimitus: Avoinna klo Pakkalankuja VANTAA Puhelin: Päätoimittaja: Kim Zilliacus Puhelin: Gsm: Sähköposti: kim.zilliacus@kokoomus.fi Pankkiyhteys: Nordea, Vantaa-Tikkurila Y-tunnus Painos: kpl Jaetaan joka kotiin Vantaalla Jakelu: Jakelujuniorit Oy Puhelin: (09) Lehden koko: 6-palstainen tabloid 1 palsta = 40 mm 2 palstaa = 84 mm 3 palstaa = 128 mm 4 palstaa = 172 mm 5 palstaa = 216 mm 6 palstaa = 260 mm Palstan korkeus 370 mm Painomenetelmä: offsetrotaatio Painovärit: sanomalehtivärit Painopaperi: 52 g erikoissanomalehtipaperi Rasteritiheys: 34 linjaa/cm Ilmoitusaineistot: Sähköisessä muodossa, aineisto@painoyhtyma.fi merkintä ilmoitusaineisto Uusi Vantaa lehteen Ilmoitushinnat: Tekstissä (mv) 4-väri-ilmoitus Määräpaikkalisä 2,20 /pmm 2,80 /pmm 0,50 /pmm Moduulit: ¼ sivu (128x185) mv 1200 / 4-väri 1500 ½ sivu (260x185) mv 2400 / 4-väri 3000 Hintoihin lisätään alv. 22 % Aineiston sisäänjättöpäivät ja ilmestymisaikataulu 2009 N:o Tekstit Ilmoitukset Ilm.pv 1/ /09 syksyllä 2009 Uusi Vantaa on 38-vuotias Uusi Vantaa on ilmestynyt säännöllisesti jo vuodesta Pia Kauma 42-vuotias Suomen Laatuyhdistyksen toimitusjohtaja, KTM, kaupunginvaltuutettu, kansainvälisen kaupan osaaja ja neljän lapsen äiti Lastemme tulevaisuus tehdään tämän päivän päätöksillä. ÄÄnestä INNOVAATIOT, ITÄMERI, ILMASTONMUUTOS, IHMISOIKEUDET

3 Uusi Vantaa 3 Kansanedustaja, Vantaan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tapani Mäkinen Suomen ja Vantaan taloustilanteesta: Suomi syöksyy yhä syvemmälle laman syövereihin jonka seurauksena joudumme joka päivä kuulemaan uutisissa uusista lomautuksista sekä satojen ihmisten työpaikan menetyksistä. Onko tilanne lohduton? Onhan se aika surullista kuunneltavaa, kun tuntuu että joka päivä uutisissa kerrotaan uusista lomautuksista, niin pienemmissä asutuskeskuksissa kuin pääkaupunkiseudullakin. Käynnissä oleva taantuma on erittäin ikävä asia, ja vaikka sitä on kuin yritetty ennaltaehkäistä, se iskee talouteen kuin talouteen. Sen jälkiseurauksia joudutaan kyllä vielä valitettavasti puimaan vielä pitkään. Maamme talous on kuitenkin viime vuosien kasvun ja johdonmukaisen talouspolitiikan jäljiltä vahvalla pohjalla. Nyt on tehtävä kaikkemme jotta vältytään julkisen talouden kriisiltä. Miten tähän on oikein päädytty? Lama ei koske pelkästään Suomea, vaan koko maailmaa. Globaali finanssikriisi laittoi lumipallon liikkeelle, ja se jatkaa vyörymistään. Kriisi on vaikeuttanut merkittävästi hallituksen ponnisteluja hallitusohjelman mukaisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Tavanomaisissa oloissa tavoitteiksi asetetut työllisyyden lisäys, työttömyyden lasku ja julkisen talouden tasapaino eivät maailmanlaajuisen poikkeuksellisen taantuman oloissa voi toteutua. Maailmantalouden taantuma jatkuu kansainvälisistä ponnisteluista ja elvytystoimista huolimatta. Rahoitusmarkkinat ovat edelleen jumissa eikä kehitys voi kääntyä parempaan ennen kuin pankkisektorilla vallitseva epäluottamus hälvenee. Suomi on ollut tässä tilanteessa kansainvälisten finanssiaaltojen vietävissä. Nyt ei kuitenkaan pidä antaa periksi, eikä tulevaisuus suinkaan synkältä näytä. Meillä on kaikki keinot, resurssit ja mahdollisuudet nousta täältä taantuman suvannosta taas jaloillemme. Niitä keinoja olisi nyt vain käytettävä! Itse uskon, että presidentti Obaman ponnistelut Yhdysvaltojen talouden korjaamiseksi, tulevat vielä laukaisemaan kansainvälisen finanssikriisin. Tilanteen laukaiseminen edellyttää korjaamista siellä mistä kaikki alkoikin. Edellä mainitsemasi julkisen talouden kriisi ja sen välttäminen miten siitä selviydytään? Suomessa talousnäkymät ovat pitkälti samat kuin muualla maailmassa talouden arvioidaan supistuvan jopa 5 prosenttia tänä vuonna. Nyt on laitettava kaikki likoon yritysten ja työpaikkojen säilyttämiseksi, koska työttömyys pienentää valtion verotuloja. Velanotto on nyt perusteltua ja meillä on siihen myös varaa. Tuskinpa kukaan haluaa muistella 90-luvun leikkauslistoja tai suuria veronkorotuksia. Niiden sijaan tarvitaan pitkän tähtäimen rakenteellisia uudistuksia. Miten nämä "pitkän tähtäimen rakenteelliset uudistukset" oikein toimisivat? Ihmiset tarvitsevat työpaikkoja sekä toimivia peruspalveluita. Valtio tarvitsee veroa maksavia työntekijöitä pystyäkseen takaamaan kansalaisilleen nämä peruspalvelut. Suomella on edessään väestön nopea ikääntyminen, ja sen mukana seuraa se tosiasia, että terveydenhoito- ja hyvinvointipalvelujen kysyntä kasvaa samalla kun työssäkäyviä suomalaisia on yhä vähemmän. Olemme matkalla kohti noidankehää! Siksi työurien pidentäminen on tulevaisuutemme kannalta välttämätöntä, sekä alku- että loppupäästä. Lisäksi tulisi panostaa työssäjaksamiseen, osaamisen uudistamiseen ja sosiaaliturvan kehittämiseen. Tällä reseptillä työhyvinvointi ja jaksaminen säilyisivät läpi pidemmänkin työuran. Työllisyysastetta on kasvatettava myös muuten kuin työuria pidentämällä. Muita keinoja pähkinänkuoressa ovat työn verotuksen keventäminen, työperäisen maahanmuuton lisääminen, sekä yrittäjyyteen kannustaminen. Suomi tarvitsee nyt ehdottomasti kasvuhaluisia yrityksiä, mutta ennen kaikkea tervettä yrittäjyyttä! Kokoomuksen kanta näihin asioihin on siis selvä? Kyllä! En voi kuin korostaa näiden keinojen tärkeyttä. Työnteon tulisi aina olla kannattavaa, se kuuluu kokoomuksen arvomaailmaan. Myöskään yrittäjyyden tärkeyttä maamme hyvinvoinnin kannalta ei voi liikaa painottaa yritykset tuovat vientitulomme, työllistävät, maksavat veroja ja rahoittavat sosiaaliturvamaksuja. Siksi onkin kohtuutonta, että omaan yritykseen sijoittaminen on tiukemmin verotettua kuin muu säästäminen tai sijoittaminen. Ja tosiasiathan ovat niin, ja taas palaamme samaan aiheeseen, että suurten ikäluokkien eläköityessä, sosiaali- ja terveysalalla sekä palvelusektorilla on huutava tarve työntekijöistä. Suomi tulee tarvitsemaan lähivuosina merkittävästi työperäistä maahanmuuttoa, jota tultaisiin kohdentamaan työvoimatarpeen mukaan. Miten Vantaalla menee? Tähän haluaisin voida vastata, että Vantaalla menee lujaa, mutta ikävä kyllä faktat ovat samat kuin muuallakin Suomessa. Pahin tapahtui näin heikkoa verokehitystä emme osanneet kuvitellakaan. Vantaan kaupungin tulos tulee olemaan synkkä tänä ja ensi vuonnakin, budjetin alijäämä vuonna 2009 noussee miljoonaan. Maan hallituksen 20 suurimmalta kaupungilta edellyttämä tuottavuusohjelma on yksi keskeinen työkalu toimintojen tehostamisessa. Koko kuntasektori ja samalla Vantaa, tulee tarvitsemaan merkittäviä rakenteellisia muutoksia lähitulevaisuudessa. Olisi vastuutonta politiikkaa olla selvittämättä kaiken tekemisen tapoja ja tarpeellisuutta. Varmoja ovat jo menokohteet joihin ei missään nimessä tulla puuttumaan jos kokoomuslaiset yksin voisivat asioista päättää. Ne ovat perusopetus, ennaltaehkäisevä toiminta kuten esimerkiksi nuorten mielenterveyspalvelut, kotihoidontuki sekä avoin päivähoito. Nämä ovat asioita joista emme voi emmekä tule tinkimään. Miltä tulevaisuus näyttää? Kuten jo aikaisemmin mainitsin, tulevaisuus näyttää vähintäänkin haasteelliselta! Sinivihreä hallitus ei voi mitenkään kääntää kansainvälistä laskusuhdannetta, mutta tavoitteemme Vantaallakin on loiventaa talouskriisin vaikutusta. Hallitus on jo lähtenyt voimakkaasti tukemaan tulevaa kasvua, yritysten rahoituspohjaa on pyritty varmistamaan ja kuntien taloutta on helpotettu mm. Kelan maksuosuuden poistolla sekä kuntien yhteisöverotuoton prosentin nostolla. Tulevaisuus näyttää mahdolliselta, mutta se vaatii valmistelulta sekä päättäjiltä avarakatseisuutta. Turhat ideologiset ajattelut on syytä heittää romukoppaan, nyt on rakennettava tulevaisuuden kuntia. Suhdanteen kääntyessä on tärkeää saada talous nopeasti kasvu-uralle, ensimmäisten joukossa. Siten pystymme parhaiten takaamaan kaikkien hyvinvoinnin säilymisen myös tuleville sukupolville. Johtajuutta tarvitaan Kehä III:n parannushanke saa nyt keväällä 2009 kiitosta Vantaan poliittisilta ryhmiltä, vaikka eihän asia ihan kaikista parhaalla mahdollisella tavalla mennyt. Riittävän hyvin kuitenkin. Olisihan ollut toki parempi, jos Vantaan kaupungin ei olisi tarvinnut edes lainoittaa osaa hankkeesta ja hankkeen korkorahatkin jääneet omaan käyttöömme. Nyt perusparannusta kuitenkin jopa pidetään hyvänä elvytyshankkeena tässä taloustilanteessa. Aina ei näin ole ollut. Kaikille vantaalaisille tärkeä hanke muuttui poliittisen pelaamisen välineeksi. Nykyistä edeltävä maan hallitus ei tehnyt asian eteenpäin viemiseksi minkäänlaista konkreettista rahoitusta sisältävää päätöstä. Nykyhallitus puolestaan otti hankkeen listoilleen ja Vantaa sai mahdollisuuden käyttää aikaistamisrahoitusta siihen. Eli lainoittaa hanketta ja saada se etupainotteisesti käyntiin. Kokoomusvetoisesti hanke eteni sekä kaupungin että valtiovallan osalta. *** Vantaan kaupunginvaltuusto teki taannoin päätöksen lähteä mukaan selvittämään sekä ns. Rakenteiden uudistaminen on raskasta kuin Voortin työntö. Kuva on lavastettu; Ford on kunnossa, mutta Vantaan talous ja palvelut taas kaikilta osin eivät. Molemmista kuitenkin selvitään. seutuhallintomallin että mahdollisen Helsingin ja Vantaan kaupunkien välisen yhdistymisen etuja ja haittoja. Varsinkin jälkimmäiseen selvitykseen mukaan lähteminen oli kovan työn takana. Kokoomusvetoisina käydyt neuvottelut johtivat asiassa sellaisen päätösesityksen syntymiseen, että kaupunginvaltuuston ns. keskiryhmät ja vihreät saattoivat sen hyväksyä. Kaupunginvaltuustoon saatiin kokoomusjohtoisesti luotua enemmistö, joka ei katsonut aiheelliseksi pelätä, eikä ideologisista tai muista ahtaista omista syistään vastustaa jo pelkkää tiedon saamista ja erilaisten vaihtoehtojen tutkimista. Nyt tehtiin päätös selvittämisestä, ei mistään liittämisestä. Jälkimmäistä ehdimme vielä vastustaa, jos oikeaa aihetta ilmenee. *** Suurimman puolueen on vaikka työnnettävä asioita ja kuntalaisen etua eteenpäin Olisikohan palvelusetelilainsäädäntö koskaan edennyt, jos Kokoomus ei olisi ottanut puolueena asiasta koppia? Ja alkanut tosissaan etsimään toimivia malleja kuntien palvelutuotannon kehittämiseen. Palvelusetelit tarjoavat mahdollisuuksia palvelutuotannon monipuolistamiseen kunkin kunnan hyväksi ja järkeväksi katsomalla tavalla, mutta se ei pakota mihinkään. Entiselläänkin voi jatkaa. Kokoomuksen tavoitteena on Vantaallakin varmistaa se, että poliittisesta jarrutuksesta huolimatta palvelusete- limahdolli- suudet aidosti tutkitaan ja otetaan käyttöön. Vähintäänkin aluksi varovaisesti, kokemuksia hankkien. Ja laajemminkin olemme valmiit viemään eteenpäin kuntataloutta ja palvelutuotantoa edistäviä järkeviä hankkeita. Tiedämme kyllä, että kohtaamme varmasti vastustustakin. *** Kaikki asiat ja päätökset eivät aina synny helpolla ja aina olisi helppoa jäädä passiiviseksi. Tai mennä mukaan muutosvastustajien kuoroon. Pääkaupunkiseudun suurimman puolueen on kuitenkin jatkossakin näytettävä johtajuutta ja vaikka työnnettävä hyviä asioita eteenpäin, jos vetäminen ei onnistu. Kaupunkilaisen ja tavallisen veronmaksajan eduksi. Juha Häkkinen Kaupunginvaltuutettu Porvarillisen valtuustoryhmän puheenjohtaja

4 4 Uusi Vantaa Vantaan ja Helsingin yhteinen selvitys Miksi se tehdään! Viime kunnallisvaalien alla käytiin voimakasta keskustelua siitä, pitäisikö Vantaan yhdistyä in. Tämä keskustelu jatkui vaalien jälkeen aina tämän vuoden huhtikuun alkuun asti, jolloin Vantaan kaupunginvaltuusto teki selkeän päätöksen yhdistymisen etuja ja haittoja koskevasta selvityksestä. Sen jälkeen julkinen keskustelu on päättynyt kuin seinään. Kokoomuksen tarkoituksena oli päätöstä tehtäessä, että julkinen keskustelu päättyisi tunnepohjalta ja että keskustelua jatkettaisiin vasta sitten, kun yhdistymisen etuja ja haittoja on tutkittua ja siitä on olemassa todellista tietoa. Valtakunnallisessa päivälehdessä keskustelua pidettiin yllä osin Helsingin näkökulmasta. Heiteltiin satojen miljoonien säästöjä ja lisäkuluja kunnille asian ympärillä ilman että niillä oli todellista pohjaa. Mistä Vantaan kaupunginvaltuusto päätti? Kaupunginvaltuusto ei päättänyt kuntien yhdistämisestä eikä kuntajakolain mukaisesta kuntaliitosselvityksestä Vantaan lakkauttamiseksi tai sen liittämiseksi toiseen kuntaan. Näin lukee valtuuston päätöksessä. Päätös on myös moniosainen. Valtuusto edellytti 4-14 kunnan kanssa teetettävästä selvityksestä koskien kaksiportaisen hallintomallin etuja ja haittoja. Nyt riippuu täysin muista kunnista, tehdäänkö tämä selvitys vai ei ja ketkä siinä ovat mukana. Vantaahan ei voi päättää muiden puolesta. Kaupunginvaltuusto päätti myös, että Vantaa on valmis olemaan mukana selvityksen laatimisessa Helsingin ja Vantaan kaupunkien mahdollisen yhdistymisen eduista ja haitoista. Selkeä päätös on, että Vantaa on mukana selvittämässä Helsingin ja Vantaa mahdollisen yhdistymisen edut ja haitat, mutta tämä selvitys ei ole kuntajakolain mukainen Vantaan lakkauttamisesta tai liittämisestä toiseen kuntaan. Ne päätökset tehdään erikseen, jos sellaiseen aikanaan päädytään. Mikäli kaupunginvaltuusto ei olisi tehnyt yllä olevaa päätöstä, niin keskustelu tunnepohjalta jatkuisi edelleen Vantaan yhdistämisestä in. Kokoomus lähtee kaikessa päätöksenteossa siitä, että päätöksien pitää perustua oikeaan tietoon. Ja jos tietoa ei ole olemassa, sitä on hankittava ja mutu-tieto on korvattava tutkitulla tiedolla. Näin tässäkin asiassa. Kun kaupunginvaltuustossa asiasta päätettiin äänin 37-30, niin sopii kysyä, miksi 30 valtuutettua vasemmalta ja perussuomalaisista eivät halua perustaa tulevia päätöksiä tässä asiassa ja yleensäkään selvitysten kautta haettuun tutkittuun tietoon. Eihän selvityksen teettämisestä ole mitään haittaa kuntien yhdistämiskeskustelulle, vaan päinvastoin. Se, kuinka vantaalaisten kanta kaupunkien yhdistämiseen selvitetään, on tässä vaiheessa avoin. Monet gallupit vaalien alla osoittivat, että yh- distämisellä on aika laaja kannatus. Kuntalaisten todellinen kanta saadaan selville vain neuvoa-antavassa kansanäänestyksessä. Se on todennäköisesti aikanaan tehtävä yksistään demokratiankin kannalta. Kokoomus ei sitä vastusta Vantaalla. Vantaan kaupungin lähivuosien taloudelliset näkymät ovat varsin synkät. Se ja kaupungin suuri velkamäärä aiheuttaa kysymyksen, kuinka Vantaa tulee selviytymään taloudellisesti ennen kuin valtio asettaa kaupunkiin oman selvitysmiehen. Kuinka kauan siihen menee? Tämänkin takia kokoomus pitää tärkeänä paneutua jo tässä vaiheessa Vantaan erilaisiin selviytymisvaihtoehtoihin. On aika varma, että pääkaupunkiseudulla on kahden-kolmenkymmenen vuoden päästä, jos ei aikaisemminkin, toisenlainen kuntajako ja seudullinen hallintomalli kuin on tänä päivänä. Mutta kukaan ei vielä tiedä, millainen se on noudattaako se eurooppalaisten suurkaupunkiseutujen nykyisiä malleja? Kaupunginvaltuusto päätti, että sen hyväksyttäväksi tuodaan selvityksen toimeksianto, toteutustapa ja muut siihen liittyvät asiat. Yhtä tärkeää kuin on päätös selvityksen teettämisestä on päätös sen sisällöstä ja toteuttamistavasta. Selvitys tullaan tekemään niin, että siinä huomioidaan Vantaan näkemykset ja toiveet yhtäläisesti Helsingin kanssa. Selvityksen teettäjinä ovat Vantaan ja Helsingin kaupungit. Kaupunginvaltuusto päätti selvityksistä huolimatta tehdä edelleen pääkaupunkiseutujen kuntien kanssa yhteistoimintaa solmitun sopimuksen mukaisesti. Siihen selvityksillä ei ole vaikutusta. Heikki Heinimäki kaupunginvaltuuston 1. vpj. Ei mitään niin pahaa ettei jotain hyvää Olemme saaneet kuulla viimeisten kuukausien aikana erittäin synkkiä talousennusteita. Kansainvälinen työjärjestö ILO arvioi, että kaikkiaan vähintään 18 miljoonaa ja pahimillaan 50 miljoonaa työpaikkaa menetetään kansainvälisesti tämän taantuman seurauksena. Meillä Suomessa työpaikat ovat hävinneet erityisesti miesvaltaisilta aloilta, rakennusalalta ja teollisuudesta. Nuorisotyöttömyys on myös nousussa. Pahimmat työttömyysalueet ovat Lapissa ja itä-suomessa. Vanha sananparsi sanoo: Ei mitään niin pahaa ettei jotain hyvää. Olemme eläneet aina lasku- ja noususuhdanteita ja varmaa on myös se, että tämänkin taantuman jälkeen tulee uusi nousukausi. Nyt on aika katsoa tulevaisuuteen ja aloittaa valmistautuminen uuteen nousukauteen. Koulutuksella taantuman yli Työelämämuutokset ovat johtaneet siihen, että joudumme vaihtamaan ammattia monesti jopa kaksi tai kolme kertaa elämämme aikana. Harva meistä on enää edes saman työnantajan palveluksessa koko työelämän ajan. Suomessa on erittäin laajat ja monipuoliset kouluttautumismahdollisuudet, joten uuden ammatin oppiminen on mahdollista myös aikuisena. Oppisopimuskoulutus, aikuiskoulutus ammatillisissa oppilaitoksissa tai korkea-asteen koulutus ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa antavat laajat mahdollisuudet peruskoulutuksen hankkimiseen tai täydentää opintoja haluamillaan oppiaineilla. Monesti ihmiset urautuvat ja tekevät asioita, kuten ovat tottuneet niitä tekemään. Työttömyys voi olla kaiken uuden alku. Uuden ammatin hankkiminen voi avata ihmiselle aivan uuden elämän, mielekkäämmän ja antoisamman tulevaisuuden. Työelämässä tapahtuvat muutokset ja vaatimukset saavat myös monen työnantajan miettimään koulutusmahdollisuuksia taantuman aikana. Tämä aika onkin otollista aikaa kouluttaa työntekijöitä, jotta kilpailukyky on huipussaan parempien aikojen koittaessa. Oppilaitokset räätälöivät erilaista täsmäkoulutusta yrityksille, jolloin hyöty koulutuksesta on maksimaalista. Mikäli esimerkiksi talonrakennuspuolella tarvitaan enemmän projektiosaamista, koulutus räätälöidään tähän tarpeeseen. Palvelutyö entistä tärkeämmäksi Nyt on arvioitu, että jopa 70 %:a työntekijöistä on jolloin tavalla palvelutyön piirissä. Tämä osuus tulee entisestään nousemaan. Työttömyys ei ole iskenyt myöskään niin jyrkästi palvelualoille kuin esimerkiksi teollisuuteen. Tulevina vuosina työvoimaa tarvitaan entistä enemmän palvelusektorilla kuten esimerkiksi hoito- ja hoivatyössä. Anitta Orpana lehtori, VTM Vantaan kaupunginvaltuutettu Vantaan kaupunginhallituksen jäsen Heikoimmista huolehtiminen osoittaa todellisen sivistyksemme tason Kaupunginvaltuutetut ovat eri puolilla Suomea joutuneet säästöpäätösten eteen, kun verotulot ovat yhtäkkiä putoamassa dramaattisesti. Kauniista juhlapuheista huolimatta ensimmäisinä säästölistalle joutuvat aina lapset ja vanhukset. Koulujen ryhmäkokoja kasvatetaan ja hoitavien käsien määrää vähennetään. Seurauksena on se, että kaikilla on paha olla eikä kukaan ole tyytyväinen. Suomen kannalta maailmantalouden huonot näkymät ovat erityisen ikäviä, koska olemme poikkeuksellisen riippuvaisia viennistä. Meillä ei ole suurten maiden kaltaista vahvaa kotimarkkinaa, jonka varaan voisimme hyvinvointiamme rakentaa. Vientikaupastamme lähes 60 prosenttia on viime vuosina suuntautunut Euroopan alueelle. Se tarkoittaa, että jos Saksan tai Iso-Britannian taloudella menee huonosti, näkyvät vaikutukset nopeasti myös meidän arjessamme. Huolestuttavaa nykytilanteessa onkin, että Euroopasta on viime syksystä lähtien kantautunut protektionistisia puheita. Oman maan teollisuuden suosiminen voi pahimmillaan johtaa entistä syvempään talouskriisiin, koska valtiot eivät voi kovin pitkään pumpata rahaa sellaiseen teollisuuteen, jolla ei ole elämisen edellytyksiä. Meillä eurooppalaisilla on mm. korkeiden palkkojen ja niiden sivukustannusten takia huomattavasti kalliimmat tuotantokustannukset kuin esimerkiksi Kiinalla tai Intialla. Sen vuoksi on mietittävä tarkasti, millä toimialoilla on parhaat menestymisen mahdollisuudet - sekä ruveta mahdollisimman nopeasti satsaamaan juuri niihin. Meidän on siis tehtävä valintoja luvun lamasta Suomi nousi pitkälti Nokian ja teknologiateollisuuden avulla. Voi olla, että yhtä uutta suurta Nokiaa ei tähän lamaan tule, mutta Nokian rinnalle voimme saada useita riittävän vahvoja tukipilareita, jotka vievät Suomen takaisin kasvu-uralle. Ilmastonmuutoksen takia ympäristöteknologia sekä yleensäkin ympäristöystävällisen ja energiatehokkaan teknologian hyödyntäminen ja rakentaminen voivat avata meille uusia mahdollisuuksia. Toinen toiveita herättävä innovaatioalue on terveydenhuolto ja hyvinvointipalvelut yleensäkin. Suomalainen työ ja osaaminen sekä korkea laatu kaikessa mitä teemme, pitää meidät pinnalla myös tulevaisuudessa. Niitä pitää vain entisestään vahvistaa. Taivaalle kerääntyneet mustat pilvet häviävät taas aikanaan, ja uusi nousu tulee varmasti. Mutta sillä välin meidän on muistettava, että heikoimmista siis lapsista ja vanhuksista on pidettävä huolta. Vasta se, kuinka hyvin siinä onnistumme, osoittaa todellisen sivistyksemme tason. Pia Kauma Espoon kaupunginvaltuutettu eurovaaliehdokas (Kok) Suomen Laatuyhdistyksen toimitusjohtaja

5 Uusi Vantaa 5 SEEPSULA Soraa ja sepeliä! Laadukkaat kiviainekset nopeasti ja varmasti. Toimitukset myös iltaisin ja lauantaisin. Puh Europarlamenttivaalit Europarlamenttivaalit toimitetaan Suomessa sunnuntaina 7. kesäkuuta. Ennakkoäänestys on kotimaassa ja sekä ulkomailla Helluntaina ei voi äänestää ennakkoon. Kaikki yleiset ennakkoäänestyspaikat ovat nähtävissä internet-osoitteessa tai niitä voi tiedustella numerosta Vantaan ennakkoäänestyspaikat Hakunilan kirjasto, Kimokuja 5, Vantaa Länsimäen kirjasto, Suunnistajankuja 2, Vantaa Koivukylän kirjasto, Hakopolku 2, Vantaa Monitoimikeskus Lumo, Urpiaisentie 14, Vantaa Vantaan kaupungintalo, Asematie 7, Vantaa Kauppakeskus Jumbo, Vantaanportinkatu 3, Vantaa Martinlaakson kirjasto, Laajaniityntie 3, Vantaa Myyrmäkitalo, Kilterinraitti 6, Vantaa Hämeenkylän kirjasto, Mantelikuja 4, Vantaa Ennakkoäänestyspaikat ovat avoinna arkisin ja klo 9-20 ja lauantaina klo UUSI VANTAA -lehden jakelusta vantaalaisiin kotitalouksiin vastaa KOKOOMUS Äänestäminen vaalipäivänä Vaalipäivänä sunnuntaina äänestyspaikat ovat avoinna kello Äänioikeutettu saa äänestää vain siinä äänestyspaikassa, joka on merkitty äänioikeusrekisteriin ja äänioikeutetulle ennen vaaleja postitettuun ilmoituskorttiin. Kansallinen Kokoomus r.p. / Samlingspartiet r.p. 42 Autto, Heikki, hallintotieteiden kandidaatti 43 Itälä, Ville, Euroopan parlamentin jäsen, varatuomari 44 Kauma, Pia, toimitusjohtaja, kauppatieteiden maisteri 45 Kauppi, Heikki, toiminnanjohtaja, diplomi-insinööri 46 Korhola, Eija-Riitta, Euroopan parlamentin jäsen, filosofian lisensiaatti 47 Linnonmaa Anne, vaatetussuu,nnittelija, yrittäjä 48 Manninen, Johanna, yleisurheilija, liikuntatieteiden ylioppilas 49 Metsola, Ukko, EU-asioiden neuvonantaja, valtiotieteiden maisteri 50 Penttilä, Risto E.J., johtaja, filosofian tohtori 51 Pietikäinen, Sirpa, Euroopan parlamentin jäsen, kauppatieteiden maisteri 52 Puhakka, Joona, kauppatieteiden kandidaatti 53 Pöntinen, Kai, yrittäjä 54 Railimo, Riikka, EU-toimiston johtaja, yhteiskuntatieteiden maisteri 55 Sarvamaa, Petri, toimittaja, valtiotieteiden kandidaatti 56 Siitonen, Eva-Riitta, Euroopan parlamentin jäsen 57 Suomalainen, Nina, vanhempi kehityspolitiikan asiantuntija 58 Tuori, Jukka, maakuntaneuvos, agronomi 59 Ukkola, Tuulikki, kansanedustaja, yhteiskuntatieteiden maisteri 60 Vatanen, Ari, Euroopan parlamentin jäsen 61 Vikman, Sofia, kansanedustajan avustaja, yhteiskuntatieteiden kandidaatti Rovaniemi Turku Espoo Jyväskylä Hämeenlinna Espoo Lapua Mikkeli Huittinen Oulu Tampere 296

6 6 Uusi Vantaa VANTAAN KOKOOMUKSEN LUOTTAMUSHENKILÖITÄ KOKOOMUKSEN VALTUUSTORYHMÄ Juha Häkkinen, pj., neuvottelija, Ylästö Heikki Heinimäki, KV 1 vpj, Myyrmäki Timo Karén, Vantaanlaakso Jukka Kunnas, Vapaala Hanne Lehtovuori, Ruskeasanta Tapani Mäkinen, neuvottelija, KH pj, Korso Johanna Tuuli, vpj., neuvottelija, Myyrmäki Reeta Hirvonen, Tikkurila Petri Koivuniemi, Tikkurila Paula Lehmuskallio, Kuninkaala Janne Leppänen, Metsola Vesa Nevander, Martinlaakso Lasse Norres, Nikinmäki Markku Palo, Ruskeasanta Seija Puha, Päiväkumpu Raija Virta, Martinlaakso Sirpa Peura, 1. varavalt., Rekola Suvi Kemppainen, 3. varavalt., Seutula Anitta Orpana, Askisto Jari Porthén, Tikkurila Kaarina Suonperä, Pähkinärinne Markku Weckman, neuvottelija, Tikkurila Annukka Sandell, 2. varavalt., Askisto Kim Zilliacus, 1. siht. Anita Linnamäki, 2. siht. VANTAAN VANTAAN

7 Uusi Vantaa 7 JÄSENET VARAJÄSENET JÄSENET VARAJÄSENET KAUPUNGINHALLITUS (KH) Tapani Mäkinen, pj Vesa Nevander Anitta Orpana Seija Puha Kaarina Suonperä Markku Weckman KONSERNIJAOSTO (KOJA) Tapani Mäkinen, pj Anitta Orpana Markku Weckman Kim Zillacus Juha Häkkinen Rkp Reeta Hirvonen Hanne Lehtovuori Rkp TARKASTUSLAUTAKUNTA (TARK) Raija Virta, vpj Petri Koivuniemi Rkp Jukka Kunnas Lasse Norres Janne Leppänen SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA (SOSTER) Johanna Tuuli, vpj Pekka Kortelainen Sirpa Peura Marianne Sipilä Tom Zilliacus OPETUSLAUTAKUNTA (OPLA) Paula Lehmuskallio, pj Reeta Hirvonen Janne Leppänen Anja Päärni Tomi Sandström Marika Okkonen-Volk Kalle Kinnari Teija Hakulinen Raimo Huvila Teemu Räty Johanna Haapanen Päivi Endén Juha Nyberg Marilla Kortesalmi Tuomo Permikangas AMMATILLISEN KOULUTUKSN JAOSTO (VARIA) Paula Lehmuskallio, vpj Juha Nyberg Anja Päärni Tomi Sandström Johanna Haapanen Janne Leppänen Päivi Endén Tuomo Permikangas VAPAA-AJAN JA ASUKASPALVELUJEN LAUTAKUNTA (V-ASLA) Lasse Norres, vpj Jukka Kunnas Mervi Luomaniemi Harun Osmani Merja-Liisa Vasarainen Hannu Puranen Markku Mikkonen Mari Hämäläinen Jukka Laks Jenni Méndez KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA (KALA) Timo Karén, pj Suvi Kemppainen Hanne Lehtovuori Markku Palo Annukka Sandell Aki Härkönen Raija Virta Terhi Itkonen-Isakov Petri Aaltonen Anneli Karhunen KUNTATEKNIIKAN JA JOUKKOLIIKENNEASIOIDEN JAOSTO (KUJA) Timo Karén, vpj Markku Palo Hanne Lehtovuori Annukka Sandell Antero Alhonen Hannu Puranen Marika Okkonen-Volk Terhi Itkonen-Isakov YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA (YLA) Juha Häkkinen, pj Erja Hilli Kaj Laaksonen Kaisa Näreranta Petri Koivuniemi Miia Wallén Esko Keskinen Satu Kykkänen Jorma Venäläinen Nea Löfman Jan Edelmann Anneli Karhunen RAKENNUSLUPAJAOSTO (RAJA) Juha Häkkinen, vpj Anneli Karhunen Petri Koivuniemi Miia Wallén Kaj Laaksonen Kaisa Näreranta Jorma Venäläinen Satu Kykkänen TILAKESKUKSEN LAUTAKUNTA (TILA) Jari Porthén, vpj Timo Sovanen Kaisa Haverinen Anna-Riitta Eloranta Marja Heikkinen Marilla Kortesalmi Kalle Kinnari Janne Koivunen Raija Virta Riikka Homan KESKI-UUDENMAAN PELASTUSLAITOKSEN JOHTOKUNTA Juha Nyberg, pj Kaisa Näreranta VANTAAN VEDEN JOHTOKUNTA Jussi Lahti, vpj Jorma Venäläinen Riikka Homan Teija Hakulinen Raija Virta Anneli Karhunen VANTAAN TYÖTERVEYDEN JOHTOKUNTA Paula Lehmuskallio, pj Päivi Jurvala Raimo Huvila Henri Hovi Pekka Kortelainen Pekka Polkko AIKUISOPISTON JOHTOKUNTA (AIKOJO) Anitta Orpana, pj Anja Päärni Esko Keskinen Antero Alhonen Ulla Vanttaja Vera Valanto AVIAPOLIKSEN ALUETOIMIKUNTA Juha Häkkinen, vpj Daniel Gummerus Johanna Haapanen Satu Kykkänen Erja Hilli Anja Päärni Mari Hämäläinen Jannika Lintumäki Juha Nyberg Matti Vesterinen Reijo Päärni Arto Viljanen HAKUNILAN ALUETOIMIKUNTA Teija Hakulinen Fardowsa Kahiye Nea Löfman Eeva Hiltunen Timo Nyyssönen Jari Ailio Sauli Paalijärvi Teuvo Puolakka Jorma Venäläinen Juho Nevalainen Eeva Wetterstrand-Pihola Aime Janhunen KIVISTON ALUETOIMIKUNTA Suvi Kemppainen, pj Riitta Karasjoki Riikka Homan Kirsti Ahera Ilkka Meriläinen Jari Lindroos Per-Erik Sandell Veikko Liinakoski KOIVUKYLÄN ALUETOIMIKUNTA Merja Huopainen Anita Marttinen Birgitta Hämäläinen Kaisu Häkkinen Aki Härkönen Kimmo Nieppo Yrjö E. Louhio Janne Koivunen Mika Rautio Risto Puha Aila Fagerlund Nina Varpainen KORSON ALUETOIMIKUNTA Ari Javanainen, pj Ilkka Saario Jan Edelmann Hannu Matikka Marilla Kortesalmi Auli Weckman Tuomo Permikangas Kalle Fagerman Hannele Puusa-Ruohonen Leena Hyvärinen Merja-Liisa Vasarainen Anneli Saario MYYRMÄEN ALUETOIMIKUNTA Kaisa Haverinen, vpj Soile Asikainen Terhi Itkonen-Isakov Satu-Liisa Lyöri Pekka Kaukonen Juha Salmenkaita Pekka Polkko Mikko Suopanki Jaana Rogers Anja Puranen TIKKURILAN ALUETOIMIKUNTA Reeta Hirvonen, pj Laura Rajantie Taina Hukka-Vasankari Sirkka Weckman Pekka Laakso Henri Hovi Hannu Puranen Timo Luostarinen Heikki Rajantie Seppo Kuokkanen Marianne Träskman Jenni Méndez VANTAAN VANTAAN

8 8 Uusi Vantaa Kiinteistöverosta ei kunnan talouden maksuautomaattia! Kiinteistöveroa on nostettu useana vuonna. Ja vaikka nyt kiinteistöveroprosentteja ei viime vuonna nostettu, niin maa-arvoja on tarkistettu, mikä johtaa korotuksiin rintamailla. Jatkuvien korotusten ja maanarvon korottamisen myötä on seurannut, että kiinteistövero on noussut lähes kohtuuttomaksi asumisen verotusmuodoksi. Kiinteistöveroja tuleekin siksi kohtuullistaa muiden pääkaupunkiseudun kuntien tasolle. Kiinteistöverosta ei saa muodostua maksuautomaattia kunnan talouden paikkaamiseen. Asunnossa asumista ei saa vaikeuttaa Vantaalla vakituisen asuinrakennuksen ja maapohjan kiinteistöveroprosentti on pääkaupunkiseudun korkein. Omassa asunnossa asuminen on suotava asumismuodosta riippumatta myös omakotitalossa asuville. Käsitykseni on, että erityisesti omakotiasujan kiinteistöverorasitusta ei saa enää lisätä. Sen suuruus aiheuttaa kohtuuttomia taloudellisia tai sosiaalisia ongelmia. Pääkaupunkiseudulla asuminen omakotitalossa tulee turvata myös eläkeläisille ja työttömille. Heilläkin tulee olla perusturva omaan asuntoon ilman kohtuuttomia verorasituksia ja asumiskustannuksia. Asumiskustannukset tulee pysyä kohtuullisina. Muutoin kunnallissosiaaliset asumistuet vastaavasti tulevat kasvamaan. Verosta uusia veroja Alkujaan oli asuntotulovero. Mikä on muuttunut verotuksessa vuodesta 1984? Asuntotulovero muutettiin kiinteistöveroksi. Olen esittänyt asumisen menojen huomioimista asuntotulon määrittelyssä. Asuntotuloverotuksen kiristyessä esitin kysymyksen: Onko asuminen vakituisessa asunnossa eli kotona valtion kannalta sellainen tulolähde, jolta on oikeutettua periä veroa? Sen perusteena oli asunnon verotusarvo eli jälleenhankinta-ar- vo. Ihan tavallisetkin perheet/ asunnot joutuivat siten pikkuhiljaa maksumiehiksi. Esitin jo silloin, että asuntotuloa määrättäessä tulisi lieventävänä tekijänä ottaa huomioon asumisesta aiheutuvat menot esim. lämmitys-, katu- ja jätehuoltomaksut. Onko nyt kiinteistövero tullut jäädäkseen? Kotikiinteistö pysyy paikallaan Kiinteistövero on tullut koko maailmassa yhä tärkeämmäksi veromuodoksi. Sitä luonnehditaan tärkeimmäksi paikallisveroksi. Maa-alueet ovat nousseet kiinnostavaksi mm. verottajan kannalta siksi, että pääomat ja ihmisetkin muuttavat nopeasti maasta toiseen veroa pakoillen. Verotuskohteiden kansainvälinen liikkuvuus on lisääntymässä maailmassa. Tämän vuoksi kiinteistöveron merkitystä verorakenteessamme on kiinnostava. Sehän on hyvin ennakoitavissa olevaa turvallista tai vakaata tuloa kunnalle. On syytä kysyä, onko asuminen vakituisessa asunnossa eli kotona valtion kannalta sellainen tulolähde, jolta on oikeutettua periä veroa? Seija Puha kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen Sovi esittely VANTAA Pehtoorintie 1 Kartanonkosken kerrostaloasunnoissa on tuulahdus kansainvälistä arkkitehtuuria. Monipuoliset palvelut ja lähialueiden rikas luonto lähellä. Toimivat liikenneyhteydet eri suuntiin. Asunnoissa lasitetut eteläparvekkeet. Muuttovalmis. ASUNTO OY VANTAAN KAPTEENI KT 3h-4h+kt+(rh)+s m 2 mh vh Yhtiölaina 12 kk Euribor, marginaali VAIN 0,20 % Sovi esittely VANTAA Ulrikankuja 14 Ulrikanpuisto sijaitsee Vantaalla Rekolan aseman länsipuolella. Ulrikanhuippu rakentuu alueen korkeimmaksi kerrostaloksi. Yhtiössä 46 asuntoa seitsemässä kerroksessa ja katutasossa liiketiloja. Muuttovalmis. ASUNTO OY VANTAAN ULRIKANHUIPPU 1h-5h+k(kk)+(alk)+kh+(s) 51,5-118,5 m 2 mh vh Yhtiölaina 12 kk Euribor, marginaali VAIN 0,20 % SRV Asunnot Oy Niittytaival 13, Espoo. Puh asuntomyynti@srv.fi, OmaSäästö VANTAA Ulrikankuja 24 Ulrikanpuistossa, Rekolan aseman vieressä rinteeseen sijoittuvia pari- ja rivitaloasuntoja II-tasossa. Asunnoissa tilava terassi ja parveke, sekä kätevä ulkovarasto. Hyvät kulkuyhteydet ja päiväkoti lähellä. Muuttovalmis. ASUNTO OY VANTAAN ULRIKANRINNE 3h+k+s 86 m 2 Vuokra /kk. OmaSäästö osuus vuokrasta 470 /kk RT/PT 3h-5h+k+s m 2 mh vh Millaisen aikuisen mallin lapsellesi annat? Yhteiskuntamme tuntuu muuttuvan kovemmaksi, tiukemmaksi jopa turvattomammaksi. Me tarvitsemme toisiamme entistä enemmän. Vanhempien, kaikkien lähiaikuisten, tulisi pysähtyä ja antaa enemmän aikaa lapsilleen. Ei sitä usein mainittua laatuaikaa, jolla kiireiset äidit ja isät pyrkivät parantelemaan huonoa omaatuntoaan, vaan tavallista arkiaikaa, turvallista läheisyyttä. Lapset tarvitsevat aikaa niin vanhemmiltaan, päiväkodin henkilöiltä kuin opettajilta ja muiltakin läheisiltä aikuisilta. Lasten on saatava olla lapsia. Lapsen hyvinvointi on kaikissa muodoissaan sanomattoman tärkeää ja sitä hyvinvointia rakennetaan kotona, päiväkodissa ja kouluissa. Ruoka, lepo ja terveydenhoito ovat lapselle tärkeitä mutta ihan yhtä tärkeitä ovat turvallinen olo ja rauhallinen tunne. Tunteitaan kuuntelemalla lapsi ja nuori voi löytää itselleen tärkeät elämänarvot ja oppii välittämään yhteisistä asioista. Siten yhteiskuntammekin voisi kehittyä inhimillisempään suuntaan. Anna siis tunteiden palaa! Päävastuu lapsen hyvinvoinnista on aina vanhemmilla ja kodilla. Jos kotona tiuskitaan ja karjutaan, riidellään ja räyhätään on se lapselle malli aikuisuudesta. Miten ja missä lapsi voi oppia pöytätapoja jos kotona ei syödä yhteisiä aterioita. Ihmekö että sellainen lapsi päiväkotiin tullessaan kysyy mihin tarvitaan haarukkaa ja veistä. Sekä tyttöjä että poikia vaivaa nykyisin yllättävänkin ankara tyytymättömyys omaan ulkonäköön. Ulkonäkö ja laihuus on nostettu tärkeiksi arvoiksi, mistä malli on saatu? Suomalaislasten leikki loppuu paljon aikaisemmin kuin pohjoismaisten ikätovereittensa, miksi? Suomalaisten vuotiaiden tyttöjen itsemurhakuolleisuus on toiseksi korkein maailmassa. Suomalaispojat ovat samassa WHO: n eli Maailman Terveysjärjestön tutkimuksessa viidentenä. Sijoitukset ovat äärimmäisen huolestuttavia. Ja me aikuiset tiedämme, että mitä aiemmin leikki ja leikkiminen loppuu sitä suuremmaksi kasvaa lapsen pahoinvoinnin riski. Suomalaisessa nykykulttuurissa lapset kiskotaan lapsuudesta mahdollisimman nopeasti kohti aikuisuuden maailmaa. Tarvittaisiinko televisioon big brothereiden, salkkareiden ja idolsien tilalle vanhemmille ja lapsille suunnattuja yhteisiä ohjelmia, joissa opetettaisiin hyvän huomenen ja hyvän yön toivotusten väliin mahtuvaa elämää, ruoanlaittoa, ystävällisyyttä, kaunista kielenkäyttöä, kiittämistä ja anteeksi pyytämistä sekä - antamista. Kuka meistä lähtee ristiretkelle lapsen hyvän elämän puolesta? Onko rakkaus nolo tunne? - Täytyy lähteä kotiin jotta meidän äijä pääsee lenkille, totesi rouva ystävättärelleen tympääntyneenä. - Emmä ehdi. Mennään muijan kanssa kattoo uutta kämppää, lopetteli mies puheluaan. Ovatko rakkaus ja kiintymys niin noloja tunteita, että muiden läsnäollessa on lähes pakko ärhennellä ja puhua rujosti läheisistään. On pakko olla tyly, niinkö? Siksikö annamme pitämisestä, lämmöstä, välittämisestä, rakkaudesta tuollaisen aikuisen mallin lapselle, joka vieressä kuuntelee lapsen korvin aikuisen puhetta. Jo äänensävystä arvaa kenen kanssa nuori puhuu kadulla, bussissa tai junassa puhelimeensa. Jos ja kun ääni on kireä, puhetyyli välttelevä ja sanoma tiuskiva on kyseessä (tod.näk.) äiti tai isä. Ja taas me aikuiset ihmettelemme, että miten sä tollalailla mulle puhut - Vitsi, vähän sä oot tyhmä tiuskaisi äidilleen kaupassa pieni poika, kun ei saanut tahtoaan läpi. Mistä malli? Mistä sanat? Mistä puhetyyli? Jospa me aikuiset olemmekin unohtaneet, että juuri me itse olemme malleja lapsellemme. Kaikenikäisille lapsille. Kannattaisiko meidän itsemme olla läheisillemme ystävällisiä, kärsivällisiä ja rakastavia. Puhua lempeästi. Ei äyskien. Ja olla anteliaita. Ellemme voi muuta antaa, antakaamme kauniita sanoja lapselle ja nuorelle evääksi matkalle elämään! Luin Gummeruksen kirjan Maailman vahvin tyttö, joka ei kerro Peppi Pitkätossusta vaan on koskettava tarina rikkinäisen kodin päiväkoti-ikäisestä Aurasta, jota ympäröi kylmä ja kaoottinen aikuisten maailma. Auran elämä koostuu peloista ja yksinäisyydestä, välillä äiti juo liikaa ja pahoinpitelee, isäänsä ei Aura ole koskaan nähnytkään. Mutta sinnikkään lapsen lailla hän kääntää heikkoudet vahvuuksiksi. Tuija Välipakan kieli tuo kipeään ja vaikeaan asiaan lämpöä. lohtua ja myös huumoria. Varoituksia tuli joka paikassa. Suurin osa varoituksista koski asioita, joita Aura ei ymmärtänyt. Miten niitä kaikkia olisi voinut varoa kun lapsille sanottiin aina, että varo kaatamasta lasia tai varo kompastumasta. Mitä enemmän varoi sitä varmemmin kävi hassusti. Jos kaatoi lasin tai kompastui, oli paha koska oli varoitettu. Mutta kuka aikuisia varoitti? Jos ne kaatoivat kaljansa, Jumalako niille huusi ja napautti luunapin otsaan. Kaarina Suonperä Kaupunginvaltuutettu Kaupunginhallituksen jäsen

9 Uusi Vantaa 9 Leikattua, lainattua & kommentoitua Timo menee Brysseliin? Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini pyörsi aikaisemman kantansa ja ryhtyi puolueensa eurovaaliehdokkaaksi. Tiedotusvälineiden mukaan Soini on kertonut, että kyseessä ei tietenkään ole se perinteinen temppu, jossa tuulipuvun takin ulkoraidat vaihtuvat sisävuoreen. Vaan EU:n vastustajan halu palavasti ajaa suomalaisten etuja vastustamassaan EU:ssa. Jota Soini ei uusimpien tietojen mukaan kuitenkaan sitten vastusta. Ja onhan siellä Brysselissä ihan hyvät palkatkin. Mites se Veikko Vennamo -vainaa luonnehtikaan? Selkärangassa oli jotain olikos ne kolikoita Uuteen valtuustoon eivät kaikki mahtuisi Helsingin Sanomissa ja Vantaan Sanomissa on julkaistu kirjoituksia, joissa on laskeskeltu vantaalaisten valtuutettujen saamaa paikkamäärää mahdollisen uuden Suur-Helsingin valtuustossa. Ja tottahan se on; kaikki nykyiset eivät tulisi sinne valituksi. Moni nykyinen kaupunginvaltuutettu siirtyisi mahdollisessa kaupunkien yhdistymisessä jonkinlaisen vantaalaisen pienjulkimon ja vaikuttajan roolista läiseen tuntemattomuuteen. Se voi olla vaikeaa. Kaupunginvaltuutettukin on vain ihminen, kaikkine heikkouksineen ja vahvuuksineen. Joillekin ei niin ole huolta huomisesta ja omasta valtuustopaikasta. Silloin voi tehdä päätöksiä arvioimansa äänestäjien edun mukaisesti. Jotkut ryhmät saavat asioissa puolestaan ohjeet suoraan puoluetoimistosta - mitä vastustetaan, mitä kannatetaan. Keskitytäänpä peruspalveluihin niinkö? Taloudellisesti heikossa tilanteessa vannotaan taas kaupunkitalouden osalta peruspalveluihin keskittymisen nimiin. Sillä voi vaikkapa perustella jonkin toisen puolueen ajamien kehittämishankkeiden vastustamista. Ja oikeat peruspalveluthan tuotetaan aina vain kunnan omana työnä. Sairaiden hoito ja opetustoimi ovat varmasti kunnan peruspalveluja, mutta onko vaikkapa siivous? YLE:n pääjohtaja Mikael Jungner (sd.) on kertonut, että laitoksessa saavutettiin miljoonien säästöt, kun keskityttiin olennaiseen eli ohjelmatoimintaan. YLE ei ollutkaan vaikkapa paras mahdollinen vartiointiliike. Mitenkähän Vantaalla käy, jos todellisten peruspalvelujen takaamiseksi aletaan viedä lävitse rakenteellisia uudistuksia. Backas lähtee, mutta lentoasema ja Ylästöntie jäävät, vaikka kaupungit joskus yhdistyisivätkin. Ja siihenkin on vielä pitkä matka. Äänestääkö kansa? Eurovaaleissako? Toivottavasti niissäkin, mutta entäs kuntaliitoksesta joskus vuosien päästä? Joissakin poliitikkojen kommenteissa on väläytelty kansanäänestyksen mahdollisuutta kuntaliitosasioissa. Jotkut ovat sitä mieltä, että valtuusto on valittu päättämään asioista. Jotkut taas ovat sitäkin mieltä, että valtuustoa ei ole valittu ikään kuin lakkauttamaan itse itseään. Jäämme odottamaan. Vantaan Kokoomuksen vappujuhla Tikkurilassa

10 10 Uusi Vantaa Kokoomus toimii - kuvia Toivotalkoista 2009

11 Uusi Vantaa 11

12 12 Uusi Vantaa Eurovaalit eivät ole Kokoomukselle karnevaalit Kokoomukselle Eurooppa on arvovalinta. Suomen EUjäsenyys ei ole tekninen liitto, jonka hyötyjä tai haittoja lasketaan mittatikulla. Suomi on eurooppalainen kansakunta muiden joukossa, osa suurempaa, yhteistä eurooppalaista arvoyhteisöä. Monesti ajatellaan, että EU: ssa päätettävät asiat eivät meitä juuri kosketa - tai kun koskettavat, niin ne ovat typeriä sääntöjä. Tällaiset väitteet ovat pölhöpopulismia. EU:ssa päätetään yhteiseen tulevaisuuteemme vaikuttavista asioista. Kun kysyt ihmisiltä, mitkä kaksi asiaa heitä tällä hetkellä huolettavat kaikkein eniten, niin esille nousevat talouskriisi ja ilmastonmuutos. Kumpaakaan ei yksin Suomessa ratkaista. Molempiin voidaan löytää ratkaisuja vain laajalla kansainvälisellä yhteistyöllä, EU:ssa ja EU:n kautta koko maailmassa. Maailmantalouden avoimuus ja vapaus on tehnyt Suomesta yhden maailman vauraimmista maista. Kolikon kääntöpuolena on se, että vaikeudet kansainvälisessä taloudessa heijastuvat vientivetoiseen Suomeen. Siksi myös amerikkalaisten pankkien ongelmat ovat myös suomalaisen teollisuustyöntekijän ongelmia. Maailma on pienentynyt, minkä vuoksi meidän on oltava erittäin aktiivisia maailmalla. Tällaisina aikoina Euroopan unionin ja euroalueen jäsenyys ovat näyttäneet tärkeytensä meille. Voimme käyttää kokoamme suurempaa vaikutusvaltaa Euroopassa kriisin ratkaisemiseksi mahdollisimman pian. Arvostelemalla ja epäilemällä ei saa mitään aikaan suomalaisten hyväksi. EU:ssa vain se ratkaisee, onko meillä jotain sanottavaa ja annettavaa yhteiseen päätöksentekoon. Eurovaalit eivät ole Kokoomukselle mitkään karnevaalit. Me emme ole menossa Eurooppaan turistimatkalle. Me olemme menossa vaikuttamaan päätöksiin, jotka vaikuttavat suoraan meidän jokaisen elämäämme. Kokoomus on ilomielin Eurooppa-myönteisin puolue Suomessa. Kokoomus on aina suhtautunut eurooppalaisen vaikuttamiseen leipätyönä. Me haluamme vaikuttaa, emme valittaa. Meillä on niin paljon vaikutusvaltaa kuin meillä on tahtoa sitä ottaa ja taitoa sitä käyttää. Se vaatii myös sitä, että edustajanne ovat taitavia ja innostuneita ja että he uskovat voivansa vaikuttaa Euroopassa. Yksi hyvä meppi voi vaikuttaa asioihin valtavasti. Päättyvällä parlamenttikaudella sen näyttivät vaikkapa Alex Stubb ja Piia-Noora Kauppi. On siis syytä lähettää Brysseliin edustajia, jotka ottavat tuon työn vakavasti; ovat osaavia, motivoituneita ja määrätietoisia. Kokoomuksella tuollaisia ehdokkaita on kaksikymmentä. Jyrki Katainen Puheenjohtaja, Kansallinen Kokoomus rp Kyllä, liityn jäseneksi! JÄSENLOMAKE Tervetuloa jäseneksi, vaikuttamaan ja osallistumaan. Voit kuulua Kokoomukseen joko suoraan tai jonkun jäsenliittomme kautta. Liityn jäseneksi Kokoomuksen paikallisyhdistykseen piirin suorajäseneksi Naisten Liittoon Nuorten Liittoon Opiskelijaliitto Tuhatkuntaan Paikallisyhdistyksen nimi (jos tiedossa): Olen jo jäsen, mutta tietoni ovat muuttuneet Jäsennumeroni on: Täytä alle muuttuneet jäsentietosi. Täytä tiedot selvästi tekstaten: Sukunimi Etunimet Henkilötunnus Sukupuoli Mies Nainen Koulutus / Oppiarvo Ammattijärjestö Ammatti (tehtävänimike) Oppilaitos Haluan saada sähköpostiini ajankohtaisia uutisia Kokoomuksesta. Osoitetietojani ei saa luovuttaa markkinointitarkoituksiin. Kansalaisuus Kotikunta Äidinkieli Suomi Ruotsi Muu, mikä Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Maa, ellei Suomi Puhelin kotiin Puhelin toimeen Matkapuhelin Sähköpostiosoite Päiväys ja allekirjoitus Nimenselvennys Postita lomake (kirjekuoressa) ilman postimaksua osoitteella: Kansallinen Kokoomus, Jäsenpalvelu, Tunnus , VASTAUSLÄHETYS tai faksaa Lisätietoja Kokoomuksesta: p , ja info@kokoomus.fi