99 oivallusta Poikien Talo -hankkeesta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "99 oivallusta Poikien Talo -hankkeesta"

Transkriptio

1 99 oivallusta Poikien Talo -hankkeesta Yhdeksäst ongelmast ratkottu yhdeksän, mutta vaan siks, et ne on ratkottu yhdessä Zeri & Kopo: Sanoja Poikien Talo on Kalliolan Nuoret ry:n nelivuotinen sukupuolisensitiivisen poikatyön kehittämishanke ( ). Hankkeessa kehitettiin Poikien Talo-mallia ja kokonaisvaltaista hyvinvointia tukevaa sukupuolisensitiivistä työotetta poikien ja nuorten miesten kanssa. Hankekauden aikana on käynyt selväksi, että Poikien Talon toiminnalle on tarvetta ja hankkeelle on haettu jatkoa toiminnan vakiinnuttamiseksi

2 Esipuhe Nämä 99 oivallusta ovat syntyneet Poikien Talon hankekauden aikana poikia ja nuoria miehiä kohdatessa kokeiluiden, erehdysten, onnistumisten, epäonnistumisten, hyväksi havaittujen mallien soveltamisen, kriittisen ajattelun, yhdessä tekemisen ja kokemusten kautta. Työntekijöiden omalla ja yhteisellä reflektoinnilla, hankkeeseen tehdyillä opinnäytetöillä, koulutuksilla ja konsultaatioilla sekä asiantuntijaohjausryhmän työskentelyllä on ollut suuri merkitys oivallusten syntymiseen. Poikien Talolla ovat hankekauden aikana työskennelleet Antti Ervasti, Sami Seppilä, Toni Majola, Kalle Laanterä, Johan Pirttikangas, Tommi P. Pesonen, Tatu Tossavainen ja Fredrik Andersson. Oivalluksissa käymme aluksi läpi poikana olemista, poikien kohtaamista palvelujärjestelmässä ja mitä poikaerityisyyteen liittyen tulisi huomioida. Tämän jälkeen keskitymme työskentelyyn poikien kanssa, sukupuolisensitiiviseen työotteeseen ja poikien kohtaamiseen Poikien Talolla. Käymme myös läpi mitä se vaatii työntekijältä ja hieman työyhteisön sekä organisaatiokulttuurin merkitystä ja yhteyttä asiakastyöhön. Lopuksi vielä avaamme muutamia hanke-kauden keskeisiä tuloksia. Tekstissä käytetyt lainaukset ovat Poikien Talon kävijöiden kommentteja ja palautetta Poikien Talon toiminnasta sekä opinnäytetyö haastatteluista nostettuja vastauksia. Haluamme kiittää kaikkia poikia ja nuoria miehiä, keitä olemme Poikien Talolla kohdanneet, koko Kalliolan Nuoret ry:n organisaatiota, Setlementtitoimijoita, kaikkia tuntityöntekijöitä, harjoittelijoita, työnohjaajia ja yhteistyötahoja sekä verkostoja ja työryhmiä, joissa olemme saaneet olla mukana. Meitä on haastettu lempeästi ja olemme saaneet paljon arvokasta tietoa, ajatuksia ja näkökulmia yhteiseksi pääomaksi hankkeen toteuttamiseen. Suosittelemme lukijaa lämpimästi tutustumaan Sami Seppilän työhön Pojat ja dialoginen kohtaaminen sekä Emma Rantasen ja Minna Sevonin työhön Sukupuolisensitiivinen työ Poikien Talolla. Näistä on ollut paljon hyötyä Poikien Talolle. Suuret kiitokset siis vielä Samille, Emmalle ja Minnalle arvokkaasta työstä. Tässä dokumentissa oivallukset ovat vain listattuna, joten valitettavasti tämän avulla ei pääse pintaa syvemmälle sukupuolisensitiivisen poikatyön mielenkiintoiseen maailmaan. Jos et pääse osallistumaan työpajaamme ja haluat kuulla lisää oivalluksista, ota rohkeasti yhteyttä; Pyrimme tulevaisuudessa julkaisemaan oivallukset tavalla tai toisella laajemmin avattuna. Helsingissä marraskuussa Poikien Talon työryhmä

3 1. Poikanormisto vaikuttaa haitallisesti poikien kasvuun, kehitykseen ja sosialisaatioprosessiin - Suurin osa pojista kokee voivansa hyvin - Esimerkiksi kouluterveyskyselyn (2013) mukaan 90 prosenttia pojista kokee, että heillä on ainakin yksi läheinen ystävä ja noin 85 % kokee terveydentilansa hyväksi tai melko hyväksi. Ikävä kyllä, tämän perusteella voidaan olettaa, että pelkästään Helsingissä on yli vuotiasta yksinäistä poikaa, kenellä ei ole yhtään läheistä ystävää ja noin 2400 poikaa samassa ikäluokassa, ketkä eivät koe terveydentilaansa hyväksi. 2. Poikakoodi elää vahvasti monissa elinympäristöissä. Osa pojista voi hyvin ja he ovat löytäneet oman tapansa toteuttaa modernia maskuliinisuutta 3. Poikakoodista kärsivät erityisesti ujot, arat, huomaamattomat ja rohkeasti persoonalliset pojat. Tämä ilmenee muun muassa yksinäisyytenä ja ulkopuolisuuden kokemuksina sekä läheisyyden kaipuuna Poikakoodi 4. Poikakoodi vaikuttaa haitallisesti poikien kasvuun ja kehitykseen Poikakoodi merkitsee, että poikien on toteutettava tietynlaista käsitystä poikana olemisesta, jotta tulevat hyväksytyksi yhteisössä. Poikakulttuurissa tulee olla valmis raivaamaan oma tilansa poikien keskinäisessä valtahierarkiassa ja olemaan tässä prosessissa valmis ottamaan hittiä. Saadakseen tilaa, omat tarpeet sekä tekemisen ja olemisen tavat on mukautettava poikakoodiin sopiviksi tai jää armotta sivuun. Väkivallan uhka, kiusaaminen ja väkivaltakokemukset ovat jatkuvasti läsnä poikien arjessa. Poikien on myös vaikea sanoittaa ja ilmaista sisäistä maailmaansa. Miesten maailma näyttäytyy edelleen kovana ja suorituskeskeisenä, eikä esimerkiksi herkkyyden, avun pyytämiselle ja oman haavoittuvuutensa esille tuomiselle ole tilaa. Vaikka ystävyyssuhteita olisikin, niin omista asioista ja huolista on silti haastavaa puhua. 5. Pojat kaipaavat yhteisöä, mutta yhteisöllisyys on hyvin pirstaleista ja omaa positiivista yhteisöä voi olla haastava löytää 6. Poikakulttuurin sosiaalistumisprosessi toteutuu poikakoodin ehdoilla

4 Poikien kasvun kipukohtia Se on mulle ihan uus kokemus löytää silleen kavereita. 7. Yksinäisyys, 8. Osattomuus ja 9. Isättömyys ovat läsnä monien poikien elämässä 10. Kiusaamisella on hälyttävän suuri merkitys poikien pahoinvoinnin aiheuttajana 11. Tyhjyys valtaa hyvin nopeasti sosiaalisesti eristettyjen nuorten aikuisten elämän 12. Ongelmat ovat voimakkaasti integroituneet identiteettiin 13. Pojat haluavat jutella tunteistaan, ajatuksistaan, käsityksistään ja elämästään 14. Yhteiskunnan tarjoamat palvelut ja poikien tarpeet eivät kohtaa. 16-vuotiaasta asti oon käynyt erilaisissa palveluissa ja vasta nyt tuntuu, että pääsen eteenpäin (25-vuotias nuori mies) 15. Palvelut ovat pojille usein liian järjestelmä- tai ongelmakeskeisiä 16. Palvelujärjestelmä tavoittaa usein oireilun näkökulmasta tarkasteltuna ääripäitä 17. Aikuis- ja ammattilaisvetoisissa instituutioissa poikien liikkumavara on usein hyvin kapea ja poikien oma kokemusmaailma jää kohtaamisen ulkopuolelle 18. Poikien kohdalla puututaan usein häiriökäyttäytymiseen, mutta taustalla olevia syitä ei selvitetä ja kokonaisvaltaisen tuen sijasta tarjotaan vain toimintaa ja kuripedagogiikkaa 19. Poikien kohdalla sosiaaliset ongelmat käännetään helposti yksilön ongelmaksi, jolloin yksittäinen poika kohdataan valmiiden määrittelyjen läpäisemänä 20. Poikaerityisyyttä ei huomioida riittävästi palveluissa 21. Erilaisissa vapaa-ajan kasvuympäristöissä (harrastukset, nuorisotilat, julkiset tilat) poikien välillä on vahva hierarkia aiheuttaen sen, että omasta tilasta ja paikasta on taisteltava

5 22. Perinteiset nuorisotalot ovat monien poikien kokemusten mukaan turvattomia, koska he ovat kokeneet tai kuulleet kiusaamista, huonoa käytöstä ja tappeluja. Myös jatkuvasti vaihtuva porukka (yhteisöllisyyden puuttuminen) lisää turvattomuuden tuntua. (*1.) 23. Pojat eivät saa riittävästi tietoa ja mahdollisuutta pohtia omaa kehitystään 24. Pojat jäävät usein vaille nähdyksi ja kuulluksi tulemisen kokemusta eri palveluissa Mua auttaa se, kun mulla on tunne, että on joku, joka uskoo muhun. 25. Yksilöstä etukäteen saadulla taustatiedolla ei ole merkittävää vaikutusta laadukkaiden kasvuprosessien mahdollistamiseksi 26. Kokemukset aikaisemmista palveluista strukturoituna ja pelkästään keskustelemiseen keskittyvänä tukena ovat usein hidastaneet Poikien Talolle hakeutumista (*2.) Poikaerityisyys Helpompi olla muiden kanssa, kun ei enää vetäydy vain omaan kurjaan oloon. 27. Moni poika ei uskalla kertoa kokemuksistaan, koska sellaiseen kulttuuriin ei ole saatu mistään turvallista mallia 28. Poikatyössä on tärkeä ymmärtää, että kasvu tai muutos ei tapahdu kiireessä (*6.) 29. Kohtaamisissa on tärkeää huolehtia, että pojilla on tilaa tuoda oma identiteettinsä esille 30. Pysähtyminen tai pienenkin muutoksen aikaan saaminen voi kantaa pitkälle 31. Poikien ja nuorten miesten seksuaalisuuden kohtaaminen hämmentää monia työntekijöitä 32. Seksuaalineuvonnassa pojat haluavat varata ennemmin oman ajan kuin saapua paikalle ilman ajanvarausta 33. Nuoret eivät helposti hakeudu vastaanotoille seksuaaliseen väkivaltaan liittyvien teemojen käsittelemiseksi, minkä vuoksi matalankynnyksen palveluille on erityinen tilaus 34. Poikien ja nuorten miesten kohtaamiseen on löydettävä uusia välineitä nuorisotyön ja kasvatusalan kentälle, sillä vanhat mallit ja kehykset kohdata poikia eivät selvästikään ole toimivia (*7.) 35. Poikien vahvuudet ja taidot pääsevät paremmin esiin, kun niihin tukeutumista edistäviä mahdollisuuksia on monipuolisesti ja -tasoisesti tarjolla

6 36. Kokonaisvaltaisen tuen avulla voidaan rohkaista poikia puhumaan avoimemmin asioistaan ja kohtaamaan vaikeitakin kysymyksiä 37. Pojat tarvitsevat paikan, jossa heidän tarvetta puhumiseen ja tunteiden käsittelyyn pidetään luonnollisena ja sille on olemassa tila ja aika (*3.) 38. Henkilökohtaisen tuen, sosiaalisten suhteiden ja mielekkään toiminnan muodostama kokonaisvaltainen tuki on poikien mielestä Poikien Talon vahvuus ja selkein muista palveluista erottava tekijä (*4.) 39. Poikien kasvua mahdollistavan ja hyvinvointia luovan turvallisen tilan luominen edellyttää läsnäoloon, kohtaamiseen ja sensitiivisyyteen sekä osallisuuteen perustuvaa työtapaa: Ottaen huomioon, kuinka kompleksinen, monitasoinen, -mutkainen ja -muotoinen ihminen on, miten hänen kaikki aikaisempi, nykinen ja tuleva jokaisessa hetkessä vaikuttaa, on hyvin vaarallista lähteä ajattelemaan, että häntä voisi aidosti kohdata minkään ihmisen olemassaoloa vähänkään yksinkertaistavan mallin kautta. 40. Poikien Talolla pyritään tarjoamaan kokonaisvaltaista tukea tarkoituksenmukaisella tavalla ja työotteessa korostuu emansipaatio integraation sijaan 41. Sukupuolisensitiivisellä työotteella voidaan purkaa haitallisia poikana ja miehenä olemisen malleja 42. Sukupuolisensitiivisellä työotteella on mahdollista edistää tasa-arvoa ja kaikkien sukupuolten asemaa 43. Kävijöille on tärkeää, että Poikien Talolle ei tarvitse tulla ongelmakeskeisesti 44. Kaikki eivät tule autetuksi samalla tavalla 45. Työmuotojen orgaaninen ja dynaaminen yhteys ja suhde toisiinsa edesauttaa kokonaisvaltaisen tuen tarjoamista 46. Koska Poikien Talolla annetaan tilaa olla oma itsensä ja jo lähtökohtana on toisten kohtaaminen kunnioittavasti ja ystävällisesti, jokaisen yksilölliset kasvun tarpeet tulevat kohdatuksi 47. Turvallisen tilan luominen mahdollistaa oman identiteetin esiin tuomisen ja myönteisen identiteetin kehittymisen

7 Turvallinen tila Tietää kun tääl on oma itsensä, niin tietää, ettei kiusata. Jos joku on lihavampi ja toinen laihempi niin ei heti joku tuu että läski. Ei tarvii vetää mahaa sisään, kun tulee tänne. 48. Pojille on tärkeää tarjota turvallisia, syrjinnästä ja huonosta kohtelusta vapaita tiloja 49. Viihtyisät ja toimivat tilat luovat turvallisuutta 50. Yhteisöllisyys mahdollistaa korjaavia kokemuksia tulla hyväksytyksi omanlaisena yksilönä 51. Poikien Talolla yhteisöllisyyden kautta mahdollistuu merkityksellisten vertaissuhteiden luominen 52. Poikien ja miesten kesken oleminen helpottaa monien kävijöiden puhumista tunteistaan ja ongelmistaan avoimemmin, olemista rennommin ja jännittämättä sekä vuorovaikutussuhteiden syntymistä 53. Pojat kokevat tärkeänä, että työntekijät ovat läsnä, pitävät huolta turvallisesta ja yhteisen jakamisen mahdollistavasta ilmapiiristä Kohtaaminen Poikien Talolla Poikien Talolla on kohdattu arvokkaina ja tasavertaisina, millään lailla syyllistämättä 54. Pojat tarvitsevat tilaa keskustelulle 55. Toiminnallisuus on hyvä väline, mutta se ei saa olla työskentelyn tavoite 56. Jotta kasvulle muodostuu tilaa, kohtaamisessa tulee purkaa, todeta ja sanoittaa kaikki havaitut esteet toisin olemiselle ja tekemiselle 57. Aito kohtaaminen on kokonaisvaltaista, joka pitää sisällään kaikki vuorovaikutukselliset tasot 58. Luottamus työntekijän ja kävijän välillä syntyy parhaiten ei-tietämisen tilasta käsin, jolloin vuorovaikutuksen tulee perustua tasavertaisuuteen (*8.) 59. Aito kohtaaminen tarvitsee toteutuakseen tiettyjä elementtejä Kunnioitus => Kuuntelu => Turvallisuus => Dialogi => Kohtaaminen syntyy => Todeksi tuleminen 60. Työntekijän kokemusten harkittu jakaminen on sallittua, jopa suotavaa

8 61. Dialogisuudessa, joka rakentuu kuuntelemisesta, kuullun reflektoinnista ja siinä syntyvien merkitysten jakamisesta, todellisuus ymmärretään prosessina. (*9.) 62. Dialogisuus toteutuu silloin, kun asioiden ympärille muodostuu yhteisiä merkityksiä (*10) 63. Dialogisuus ei ole pelkästään myötäelämistä, vaan se on lempeää haastamista, jossa työntekijä tuo myös omia ajatuksiaan ja kysymyksiään mukaan vuorovaikutukseen 64. Aktiivinen läsnäolo ja dialogisuus mahdollistavat oman olemisen sanoittamista, joka tukee myös aidon motivaation syntyä (*11.) 65. Onnistunut, aito kohtaaminen välittyy pojalle kokemuksena arvostetuksi ja kuulluksi tulemisesta (*12.) 66. Kohtaaminen on parhaimmillaan ymmärryksen muuttumista jatkuvan dialogisen vuoropuhelun kautta, toisin sanoen voimaantumista (*13.) 67. Muutos ja kasvu ovat seurausta oivalluksista, kriittisestä tietoisuudesta ja työskentelyssä heräävistä asioiden yhteisistä merkityksistä (*14.) 68. Jokainen pienikin kohtaaminen on merkityksellinen ja voi olla sysäys hyvään tai huonoon suuntaan Osallisuus Poikien Talolla 69. Pojat voivat määritellä itse minkälaista tukea haluavat ja missä vaiheessa 70. Poikien kiinnittymistä ja osallisuuden vahvistumista tukee se, että käsitystä kävijän elämäntilanteesta rakennetaan yhdessä 71. Arjen osallisuus luo aidon mahdollisuuden vaikuttaa 72. Nuorten kasvun mahdollisuuksia tulee havainnoida aktiivisesti ja antaa niille tilaa toteutua 73. Osallisuuden aito mahdollistuminen vaatii työntekijältä herkkää työotetta 74. Luvan antaminen, jota työntekijän on avoimesti, luontevasti ja aloitteellisesti ilmaistava, tukee omista asioista puhumista

9 Edellytykset työntekijää kohtaan 75. Poikien Talolla toteutettavaan työotteeseen perehdyttäminen ja perehtyminen on jatkuva prosessi 76. Sukupuolisensitiivisyyden toteutuminen rakentuu työntekijän ammattitaidosta käsin 77. Poikien Talon työote edellyttää työntekijältä kykyä reflektioon, kiinnostusta omaan kasvuun ja sen prosessin avoimuuteen 78. Heti kun oman toiminnan reflektointi ja kriittinen tarkastelu vähenee, heikkenee myös työn laatu 79. Sukupuolisensitiivinen työote vaatii kykyä hallita monenlaisia rooleja ja taitoja 80. Asiantuntijalähtöisyydestä luopuminen edistää dialogin toteutumista, nuoren kohtaamista ainutlaatuisena yksilönä 81. Jos työntekijä ei ole oma kokonainen aito itsensä, niin se heijastuu työntekijän ristiriitaisena vuorovaikutuksena 82. Kohtaaminen edellyttää työntekijältä valmiutta heittäytyä tuntemattomaan ja sietää siitä aiheutuvaa epävarmuuden tunnetta ja keskeneräisyyttä 83. Onnistunut kohtaaminen edellyttää työntekijältä inhimillisen puolen esiin tuomista 84. Työmuoto kehittyy työntekijöiden kasvun myötä 85. Sukupuolisensitiivinen työote poikien ja nuorten miesten kohdalla ei vaadi yksinomaan miestyöntekijöitä 86. Kaikki voivat ottaa käyttöön sukupuolisensitiivisen työotteen omassa työssään (*5) 87. Työn laadun kannalta on tärkeää ymmärtää, että työyhteisön kulttuuri heijastuu voimakkaasti asiakastyöhön joko mahdollistavana tai estävänä tekijänä 88. Työnohjaus ja muut toimivat tukirakenteet ovat ehdottomia jaksamisen ja laadukkaan työn edellytyksiä 89. Yhteiset hetket, pysähtyminen, tauot ja itsestään huolehtiminen on osa laadukasta työtä 90. Yhteinen toimistotila tukee ideointia ja jakamista matalalla kynnyksellä

10 91. Työn laatua, tehokkuutta, työhyvinvointia ja jokaisen yksilöllistä tapaa tehdä työtä edistää se, että työ ei ole liikaa aikaan eikä paikkaan sidottua 92. Ylhäältä alaspäin toimiva hierarkkinen johtamiskulttuuri ei kuulu 2020-luvun työelämään 93. Kun työntekijöiden elämäntilanteet, päivittäinen vireystila ja yksilöllinen ainutlaatuisuus otetaan huomioon, saavutetaan työyhteisössä mahdollisimman optimaalinen työn taso 94. Poikien Talolla tehdyllä työllä on mahdollistettu poikien kasvua tukemalla poikia tulemaan esiin omana itsenään Kyl sen silleen huomaa ettei tarvii mitään esittää et on kova jätkä ja tai näin. Voi olla ihan oma ittensä täällä. Ehkä vähän silleen palauttanu muistiin sellaset tietyt luonteenpiirteet ja sellaset, joita ei jossain muissa porukois tuu esille. Esimerkiks, jos hengaa päihdeporukois tai hengaa tääl näiden kaa, nii sit on vähän erilaist. Semmosii ihan hyvii, sellasii et voi olla niinku ihmisten kaa silleen ihan kivas ilmapiiris. Semmosii hyvii, hyvii juttui 95. Sukupuolisensitiivinen työote tarjoaa nuorille sopivan tavan olla ja ilmaista itseään ilman perinteisten sukupuoliroolimallien luomia odotuksia 96. Poikien Talon toiminta edistää kävijöiden subjektiivista hyvän olon kokemusta 97. Poikien Talolta saa uskoa tulevaan, tukea itsetuntemuksien vahvistamiseen ja erilaisia vaihtoehtoja itsensä toteuttamiseen 98. Poikien Talo vahvistaa elämänhallintataitoja 99. Yhteyden kokeminen toisiin, ryhmään kuulumisen tunne ja ryhmässä muodostuva sosiaalinen tuki vahvistavat osallisuutta, joka synnyttää tukea siellä, missä osallisuus on mahdollistunut.

11 Lopuksi Hankekauden aikana olemme siis saaneet iloiksemme havaita, että sukupuolisensitiivisellä kohtaamisella voidaan lisätä poikien kokonaisvaltaista hyvinvointia, purkaa haitallisia maskuliinisuuden malleja ja edistää tasa-arvon toteutumista. Ja vaikka hankekauden aikana eteemme on tullut niin ylä- kuin alamäkiä ja toiminnan tuloksia sekä vaikuttavuutta on välillä haastavaa todentaa, niin hanketta voidaan pitää onnistuneena. Poikien Talolla on kehitetty uusia tapoja poikien ja nuorten miesten kohtaamiseen, talolle on löytänyt kävijöiksi oma kohderyhmänsä ja heille on pystytty tarjoamaan jotakin, jota eivät ole muualla kokeneet saaneensa. Poikien Talon hanke-kausi on siis lopuillaan, mutta tämä tarina on vasta alussa. Poikatyössä on vielä paljon kehitettävää, osaamista ja tietoa tulisi pyrkiä jakamaan ja hyödyntämään. Poikien sukupuolisensitiivisen kohtaamiseen tarvitaan selvästi lisää koulutusta ja poikien kanssa työskentelevät toimijat tarvitsisivat yhteisiä foorumeita ajatusten vaihtamiseen, toiminnan kehittämiseen ja oman toiminnan kriittiseen tarkasteluun. Lähteet: Rantanen, Emma. Sevon, Minna Sukupuolisensitiivinen työ Poikien Talolla Poikien ja nuorten miesten kokemuksia Poikien Talosta. Opinnäytetyö. Hyvinvointi ja toimintakyky, Sosiaalialan YAMK. Metropolia ammattikorkeakoulu. (*1; s. 36. *2; s. 42. *3; s. 49. *4; s. 45. *5; s.60.) Seppilä, Sami Pojat ja dialoginen kohtaaminen. Opinnäytetyö. Järjestö- ja nuorisotyön koulutusohjelma YAMK. Humanistinen ammattikorkeakoulu. (*6; s.78. *7; s. 6. *8; s. 46. *9; s. 22. *10; s. 12. *11; s.63. * 12; s. 35. *13; s. 69. *14; s. 75.)

12 Poikien Talo Kangasalantie 11, Helsinki

Mitä hyvää, mitä huonoa netissä poikien näkökulmasta? Poikien Talon kokemuksia. Tommi P. Pesonen Projektityöntekijä

Mitä hyvää, mitä huonoa netissä poikien näkökulmasta? Poikien Talon kokemuksia. Tommi P. Pesonen Projektityöntekijä Mitä hyvää, mitä huonoa netissä poikien näkökulmasta? Poikien Talon kokemuksia Tommi P. Pesonen Projektityöntekijä www.poikientalo.fi Tuki- ja neuvontapalvelu www.sinuiksi.fi Neuvontatyöntekijät Jussi

Lisätiedot

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä elina.kataja@lempaala.fi Kasvatuksen ydinkysymykset Millaisia lapsia haluamme kasvattaa?

Lisätiedot

Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat

Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat 3 arviointi- ja vastaanotto-osastoa: Keltapirtti, Sinipirtti, Punapirtti, perhekuntoutusosasto Perhepirtti, Perheasema sekä Koiviston perhekoti Osastoilla

Lisätiedot

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Osallisuus ja kumppanuus kuntoutuksen sosiaalisina mahdollisuuksina Janne Jalava & Ullamaija Seppälä 18. 19.3.2010 1 Johdanto 18. 19.3.2010 2 Kuntoutus on monitieteellinen

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

Isän kohtaamisen periaatteita

Isän kohtaamisen periaatteita TOIMIVAT KÄYTÄNNÖT Isän kohtaamisen periaatteita Isä määrittelee itse avun tarpeensa Voimavarakeskeisyys Sukupuolisensitiivisyys Ennaltaehkäisevyys Matala kynnys Dialogisuus Nopeasti yhteys myös isään,

Lisätiedot

Mies ja seksuaalisuus

Mies ja seksuaalisuus Mies ja seksuaalisuus Kun syntyy poikana on Kela-kortissa miehen henkilötunnus. Onko hän mies? Millaista on olla mies? Miehen keho eli vartalo Kehon kehittyminen miehen kehoksi alkaa, kun pojan vartalo

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

POJAT, SYRJÄYTYMINEN JA KOHTAAMISEN MAHDOLLISUUS. Sami Seppilä

POJAT, SYRJÄYTYMINEN JA KOHTAAMISEN MAHDOLLISUUS. Sami Seppilä POJAT, SYRJÄYTYMINEN JA KOHTAAMISEN MAHDOLLISUUS SYRJÄYTYMINEN Käsitteenä vakiinnuttanut aseman suomalaisessa kielenkäytössä Vastakohta hyvinvoinnille Näköalojen ja vaihtoehtojen puuttuminen Elämästä puuttuu

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaamiseen vaikuttavat tekijät työntekijä tiedot, taidot ammatillinen viitekehys/oma

Lisätiedot

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Valtakunnallinen vertaistoiminnan koulutus 1 Mona Särkelä-Kukko 18.10.2013 1 Sisältö 1. Osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Lisätiedot

raportti Helena Inkinen, Pesäpuu ry

raportti Helena Inkinen, Pesäpuu ry NUORTEN KÄRKIFOORUMI 2016 Kuvat: Lapset ja nuoret kuvasivat elämänsä hyviä ja pahoja asioita, Iisalmi, 2006 M U K A N A : Oulun Vaikuttajat Veturointi-hanke Stadin Vahvat Vaikuttajat Osallisuuden Aika

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa?

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Mirva Makkonen 1 Miksi osallisuus?

Lisätiedot

Koulukuraattoripäivät 20.9.2013 Kehrä II Asiakasosallisuus monitoimijaisessa yhteistyössä Riikka Pyykönen

Koulukuraattoripäivät 20.9.2013 Kehrä II Asiakasosallisuus monitoimijaisessa yhteistyössä Riikka Pyykönen Koulukuraattoripäivät 20.9.2013 Kehrä II Asiakasosallisuus monitoimijaisessa yhteistyössä Riikka Pyykönen 1 Esityksen rakenne Taustaa: tavoitteet Nuorten ja vanhempien ajatuksia ja palvelukokemuksia Kehittämisen

Lisätiedot

VIIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN ELÄMÄÄN

VIIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN ELÄMÄÄN KOKEMUKSIA KOKEMUKSELLISESTA RYHMÄTOIMINNASTA Virta PPSHP Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 27.11.2012 Eeva-Leena Laru projektikoordinaattori VIIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN

Lisätiedot

Lounais-Suomen nuorisotyönpäivät. Miska Keskinen & Rosa Rantanen /

Lounais-Suomen nuorisotyönpäivät. Miska Keskinen & Rosa Rantanen / Lounais-Suomen nuorisotyönpäivät Miska Keskinen & Rosa Rantanen Miska.keskinen@redcross.fi / Rosa.rantanen@redcross.fi Nuorisotyön rooli kotouttamisessa Kysyin asiaa parilta ystävältä: Nuorisotyö voi auttaa

Lisätiedot

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA Jonna Kylli Terhi Manninen Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tutkimuksen taustoja

Lisätiedot

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Sosiaali- ja terveysalan opettaja Jaana Kivipelto-Karjalainen Projektisuunnittelija Elina Korhonen Kehityspäällikkö Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti

Lisätiedot

Ohjelma. 0 Alustus LiVo hankkeesta sosiaaliohjauksen

Ohjelma. 0 Alustus LiVo hankkeesta sosiaaliohjauksen Foorumin tavoitteet, osallistujat ja kohderyhmä 0 Foorumiin kutsuttiin sosiaaliohjaajia ja kaikkia sosiaaliohjauksen kehittämisestä kiinnostuneita, myös kouluttajia. 0 Kutsun mukaan tavoitteena oli kokoontua

Lisätiedot

Ohjaus ja monialainen yhteistyö

Ohjaus ja monialainen yhteistyö Ohjaus ja monialainen yhteistyö Raija Kerätär Työterveyshuollon erik.lääk, kuntoutuslääkäri, työnohjaaja STOry www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus

Lisätiedot

Turvallisten perheiden Päijät Häme projekti Lahden ensi- ja turvakoti ry.

Turvallisten perheiden Päijät Häme projekti Lahden ensi- ja turvakoti ry. TERVETULOA SEMINAARIIMME: LAPSI KUTSUU TURVALLISUUTEEN - mikä luo turvaa vauva- ja pikkulapsiperheiden kotielämään? Turvallisten perheiden Päijät Häme projekti Lahden ensi- ja turvakoti ry. Piirun verran

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Naturalistinen ihmiskäsitys

Naturalistinen ihmiskäsitys IHMISKÄSITYKSET Naturalistinen ihmiskäsitys Ihminen on olento, joka ei poikkea kovin paljon eläimistä: ajattelulle ja toiminnalle on olemassa aina jokin syy, joka voidaan saada selville. Ihminen ei ole

Lisätiedot

Vertaisuus ja osallisuuden paikat. Solja Peltovuori Hyvän mielen talo ry

Vertaisuus ja osallisuuden paikat. Solja Peltovuori Hyvän mielen talo ry Vertaisuus ja osallisuuden paikat Solja Peltovuori Hyvän mielen talo ry 16.2.2010 Perhekuntoutuksen tutkimus- ja kehittämishanke, 2005-2009 Markku Nyman, 2008. Kansalaisyhteiskunta ja vertaistuki. Hyvän

Lisätiedot

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen 2 AJATUKSEN MURUSIA Tämä vihkonen on sinulle, joka haluat toimia vapaaehtoisena ja olla ihminen ihmiselle. Vihkosta voi käyttää myös työnohjausistunnoissa keskustelujen

Lisätiedot

Kysely tutkimuspäiväkodeille tammikuussa Tuulikki Venninen

Kysely tutkimuspäiväkodeille tammikuussa Tuulikki Venninen Kysely tutkimuspäiväkodeille tammikuussa 2010 1. Lapset tulevat t kuulluksi k Oletko valmis kuulemaan lapsia? Työskenteletkö tkö niin, että se mahdollistaa kuulemisen? Onko tiimisi yleisenä toimintatapana

Lisätiedot

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä Tämä kirjanen yksilökeskeisen ajattelun työvälineistä tarjoaa lukijalle tilaisuuden tukea ihmisiä tavoilla, joilla on heille todellista merkitystä. Opas tarjoaa

Lisätiedot

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Ikääntyneidenpäihde- ja mielenterveystyön verkoston yhteistyöseminaari 23.4.2015 Mona Särkelä-Kukko Marjo Karila 14.4.2015 1 Pohdittavaksi alkuun: Pohdi

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN

KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN TUKEMISEN ASENNE LASTEN SUOJELUN KESÄPÄIVÄT 10.6.2015 1 Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten ja vanhempi-lapsisuhteiden psykoterapeutti Erityisasiantuntija,

Lisätiedot

Käsitteitä omasta työstä omaan työhön

Käsitteitä omasta työstä omaan työhön Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Käsitteitä omasta työstä omaan työhön 1 LÄHTÖKOHTAINEN LUOTTAMUS LAPSEN TODELLISTUMINEN 2 Lähtökohtainen luottamus Luottamusta asiakkaaseen ja siihen, että

Lisätiedot

Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa

Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa VI Pohjoinen varhaiskasvatuspäivä Rakennetaan lapsen hyvää arkea Oulu 6.5.2010 Anu Määttä, kehittämiskoordinaattori,

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin Videointerventioiden eettistä pohdintaa Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin kouluttaja Eettiset lähtökohdat Ensimmäinen eettinen periaate:

Lisätiedot

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisessa Työntekijän oma vastuu Rooli työyhteisössä Työyhteisön voima Tulevaisuuden haasteet Minäminäminäminäminäminäminäminä

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta.

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. JOB SHOPPING Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. Kyse on sopivan työpaikan etsimisestä, kun työntekijä

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Toimintatutkimus? Toimintatutkimus on sosiaalinen prosessi,

Lisätiedot

ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - ryhmässä vai ei? Antti Maunu erityissuunnittelija AMIS - Arjen ammattilaiset/ Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry 3.10.

ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - ryhmässä vai ei? Antti Maunu erityissuunnittelija AMIS - Arjen ammattilaiset/ Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry 3.10. ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - ryhmässä vai ei? Antti Maunu erityissuunnittelija AMIS - Arjen ammattilaiset/ Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry 3.10.2013 Esitys 1) Pahoinvoinnin syyt vai hyvinvoinnin? 2) Miten nuorten

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

SOSIAALIPEDAGOGISIA KÄSITTEITÄ MAAHANMUUTTAJUUDEN JA MONIKULTTUURISUUDEN TARKASTELUUN

SOSIAALIPEDAGOGISIA KÄSITTEITÄ MAAHANMUUTTAJUUDEN JA MONIKULTTUURISUUDEN TARKASTELUUN SOSIAALIPEDAGOGISIA KÄSITTEITÄ MAAHANMUUTTAJUUDEN JA MONIKULTTUURISUUDEN TARKASTELUUN Sosiaalipedagogiikan kouluttajatapaaminen 2016 11.11.2016 Elina Nivala YTT, yliopistonlehtori Itä-Suomen yliopisto

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Lasten mielenterveysambulanssi - kokemuksia jalkautuvasta verkostotyöstä

Lasten mielenterveysambulanssi - kokemuksia jalkautuvasta verkostotyöstä Lasten mielenterveysambulanssi - kokemuksia jalkautuvasta verkostotyöstä Taustaa Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueen Kaste-ohjelman Remontti-hankkeen pilotti 9/2009-9/2012 Kasteohjelman tavoitteet: 1.

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

LOUKKAANTUMISEN REFLEKTIIVINEN KOHTAAMINEN TYÖNOHJAUKSESSA

LOUKKAANTUMISEN REFLEKTIIVINEN KOHTAAMINEN TYÖNOHJAUKSESSA LOUKKAANTUMISEN REFLEKTIIVINEN KOHTAAMINEN TYÖNOHJAUKSESSA Pekka Holm pekka.holm@dialogic.fi Prologi Mihail Bahtinia mukaellen pohdin aluksi lyhyesti sanaa ja keskustelua. Sanana loukkaantuminen alkaa

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Oppilaiden Vastanneita Vastaus-% Oppilaat 4. - 9.lk 570 108 18,9 % Vanhemmat 1061 33 3,1 %

Oppilaiden Vastanneita Vastaus-% Oppilaat 4. - 9.lk 570 108 18,9 % Vanhemmat 1061 33 3,1 % Oppilaiden lkm Vastanneita Vastaus-% Oppilaat 4. - 9.lk 570 108 18,9 % 1061 33 3,1 % Muu Oppilaan tausta ei ole taakka Vähemmistökulttuurien tuntemus Oman kulttuurin arvostaminen Yhteisen päätöksenteon

Lisätiedot

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

FUTUREX Future Experts

FUTUREX Future Experts FUTUREX Future Experts 2010-2013 Työnantajahaastattelujen satoa miksi laajoja osaamiskokonaisuuksia tarvitaan, millaista osaamista tarvitaan? Sirke Pekkilä, Sibelius-Akatemia, Taideyliopisto Miksi laajoja

Lisätiedot

NUORTEN TALO. Miten Nuorten talo syntyi?

NUORTEN TALO. Miten Nuorten talo syntyi? NUORTEN TALO Miten Nuorten talo syntyi? NUORTEN TALON HISTORIA 2009: YLILYÖNTI AVASI OVENSA OSANA ETSIVÄÄ TYÖTÄ Etsivä työ avasi tammikuussa matalan kynnyksen kohtaamispaikka Ylilyönnin osana perustyötä.

Lisätiedot

Oppilaiden osallisuus aktiivisen koulupäivän suunnittelussa ja toteutuksessa

Oppilaiden osallisuus aktiivisen koulupäivän suunnittelussa ja toteutuksessa Oppilaiden osallisuus aktiivisen koulupäivän suunnittelussa ja toteutuksessa Katja Rajala 1 & Henri Karjula 2 Liikkuva koulu -seminaari, Turku 13.4.2016 1 LIKES-tutkimuskeskus 2 Nuorten Akatemia Mitä tulee

Lisätiedot

Kasvattajan rooli leikkiä edistävissä ja rajoittavissa tekijöissä

Kasvattajan rooli leikkiä edistävissä ja rajoittavissa tekijöissä Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Kasvattajan rooli leikkiä edistävissä ja rajoittavissa tekijöissä Saija Turunen, tutkija, Ph.D. 1 Esityksen rakenne Tutkimuksen esittely Tutkimustulokset Aikuisen

Lisätiedot

Suunnitelmallinen kiusaamisen ehkäisy osana varhaiskasvatuksen suunnitelmaa

Suunnitelmallinen kiusaamisen ehkäisy osana varhaiskasvatuksen suunnitelmaa Suunnitelmallinen kiusaamisen ehkäisy osana varhaiskasvatuksen suunnitelmaa Erikoistutkija Liisa Heinämäki, THL Yksikön päällikkö Päivi Lindberg, THL 16.4.2010 Esityksen nimi / Tekijä 1 Kiusaaminen varhaisvuosina?

Lisätiedot

Kaakon ohjaamot Missä mennään ja mihin tavoitellaan

Kaakon ohjaamot Missä mennään ja mihin tavoitellaan Kaakon ohjaamot Missä mennään ja mihin tavoitellaan 2016-2018 Kaakon ohjaamoiden kuulumiset - Imatra Imatralla hyvät kokemukset: Vakiintuneet kelloajat ja toimijoiden sitoutuneisuus (TE- toimiston nuorten

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Valtakunnalliset työpajapäivät 27.4.2016 Sovari sosiaalisen vahvistumisen

Lisätiedot

TAITAVALLA VUOROVAIKUTUKSELLA VAIKUTTAVAMPAA LASTENSUOJELUA

TAITAVALLA VUOROVAIKUTUKSELLA VAIKUTTAVAMPAA LASTENSUOJELUA AIAVALLA VUOROVAIKUUKSELLA VAIKUAVAMPAA LASENSUOJELUA Asiaa kokemusasiantuntijoilta ja yli 200 lastensuojelun työntekijältä! Kohtaaminen on sosiaalityön ydin! 1. Pesäpuu ry:n Syventävä vuorovaikutuskoulutus

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti 1. Tervehdin lasta henkilökohtaisesti ja positiivisesti nimeltä heidät tavatessani. 1 2 3 4 5 2. Vuorovaikutukseni

Lisätiedot

Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia. Sydänliitto Terhi Koivumäki

Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia. Sydänliitto Terhi Koivumäki Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia Sydänliitto Terhi Koivumäki 2015 1 Mistä perheen ääni - Reijo Laatikainen. 2013. Lasten ylipaino. Laadullinen tutkimus. - Ryhmissä saadut palautteet eri puolilta

Lisätiedot

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Sisällys Lukijalle...12 Johdanto...16 Ajattelutehtävä kokeiltavaksi... 18 1 Arvot, ihmiskäsitys ja oppimiskäsitys... 20 Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Mitä tästä voisi ajatella?...

Lisätiedot

Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas

Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 28.4.2011 Kristiina Laitinen Opetusneuvos Opetushallitus Lasten ja nuorten hyvinvointi Unicefin hyvinvointivertailu

Lisätiedot

Nainen ja seksuaalisuus

Nainen ja seksuaalisuus Nainen ja seksuaalisuus Kun syntyy tyttönä on Kela-kortissa naisen henkilötunnus. Onko hän nainen? Millaista on olla nainen? Naisen keho Kun tytöstä tulee nainen, naiseus näkyy monella tavalla. Ulospäin

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA

KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA YPÄJÄN KUNTA VARHAISKASVATUS 2016 KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA 1. KOKO HENKILÖKUNTA ON SAANUT KOULUTUSTA VARHAISLAPSUUDESSA TAPAHTUVASTA KIUSAAMISESTA sekä sen havainnoimisesta: pedagoginen palaveri

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuuri - Mikä estää tai edistää johtajan sitoutumista turvallisuuteen?

Turvallisuuskulttuuri - Mikä estää tai edistää johtajan sitoutumista turvallisuuteen? Turvallisuuskulttuuri - Mikä estää tai edistää johtajan sitoutumista turvallisuuteen? 28.4.2016 Jouni Kivistö-Rahnasto Professori Turvallisuus ja riskienhallinta 30-vuotta sitten Asenne ei ratkaise! se

Lisätiedot

Yksilö ja yhteisö. Luennot opintojakso Yhteisöt ja yhteisötyö 2 2013-2014. Pirkko Salo

Yksilö ja yhteisö. Luennot opintojakso Yhteisöt ja yhteisötyö 2 2013-2014. Pirkko Salo Yksilö ja yhteisö Luennot opintojakso Yhteisöt ja yhteisötyö 2 2013-2014 Pirkko Salo Yksilö - yhteisö - yhteiskunta Sosiaalipedagoginen yhteisökäsitys Yksilön suhde yhteiskuntaan - kehittyy yhteisöissä,

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys 7.4.2016 Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Mitä yksinäisyys on? THL:n mukaan jopa 400 000 ihmistä Suomessa kärsii yksinäisyydestä. Suomalaisista joka

Lisätiedot

TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ

TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ Opinnäytetöiden kehittäminen - valtakunnallinen verkostohanke Seminaari 11.2.2005, Oulu Riitta Rissanen Savonia-ammattikorkeakoulu TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ OPISKELIJA

Lisätiedot

miestyön osaamiskeskus

miestyön osaamiskeskus miestyön osaamiskeskus 1 Miestyön Osaamiskeskus on kehittämis- ja koulutustoimintaan erikoistunut yksikkö, joka tutkii ja kehittää miesten kanssa tehtävää työtä sekä vahvistaa eri toimijoiden osaamista

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

26.10.15. Työpaikan ongelmatilanteiden hallinta. Organisaatiokulttuuri. Organisaatiokulttuurin rattaat. Vuorovaikutus. Rakenteet. Arvot ja oletukset

26.10.15. Työpaikan ongelmatilanteiden hallinta. Organisaatiokulttuuri. Organisaatiokulttuurin rattaat. Vuorovaikutus. Rakenteet. Arvot ja oletukset Työpaikan ongelmatilanteiden hallinta Camilla Reinboth Organisaatiososiologi Sosiosolve VSSHP- 27.10.2015 Organisaatiokulttuuri Vuorovaikutus Rakenteet Arvot ja oletukset Organisaatiokulttuurin rattaat

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Osallisuutta edistämällä nuorten arkeen pitävä turvaverkko

Osallisuutta edistämällä nuorten arkeen pitävä turvaverkko Osallisuutta edistämällä nuorten arkeen pitävä turvaverkko Reija Paananen, FT, tutkija Sokra/Pohjois-Suomi Diakonia-ammattikorkeakoulu 11.11.2015 Jos jonkun säikäyttää liian monta kertaa, hän muuttuu näkymättömäksi.

Lisätiedot

Kansalais- ja vapaaehtoistyö

Kansalais- ja vapaaehtoistyö Kansalais- ja vapaaehtoistyö Yhdistysverkosto ry 2016 Juha Saurama 2015 Kansalais- ja vapaaehtoistoiminta Ihmiset eivät enää osallistu entisessä määrin perinteiseen kansalaisja vapaaehtoistoimintaan Ihmiset

Lisätiedot

Kouluyhteistyö. Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus

Kouluyhteistyö. Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Kouluyhteistyö Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingissä Hankkeen tavoitteena on: Saada tietoa laadukkaan vapaaajan vaikutuksesta nuoren

Lisätiedot

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa Kaakkois-Suomen osahanke Twitter #uudenlaista sosiaalityötä OSA I Valtakunnallinen hanke PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa 2

Lisätiedot

Kokemuksia lastenpsykiatrian jalkautuvasta työstä

Kokemuksia lastenpsykiatrian jalkautuvasta työstä Kokemuksia lastenpsykiatrian jalkautuvasta työstä Taustaa Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueen Kaste-ohjelman Remontti-hankkeen pilotti 9/2009-9/2012 Kasteohjelman tavoitteet: 1. Ennaltaehkäisevä tuki

Lisätiedot

Työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön vaikuttavuus

Työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön vaikuttavuus Työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön vaikuttavuus Työkaluna sosiaalisen vahvistumisen Sovari-mittari ESITE TYÖPAJOJEN JA ETSIVÄN NUORISOTYÖN TOIMIJOILLE JA SIDOSRYHMILLE 1 Millaisia vaikutuksia työpajatoiminnalla

Lisätiedot

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI L U O N N O S P E R U S O P E T U K S E N O P E T U S S U U N N I T E L M A N P E R U S T E I K S I 2 0 1 4 ( 1 4. 1 1. 2 0 1 2 ) KOULUN TOIMINTAKULTTUURI Historiallisesti

Lisätiedot

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA 24.2.2015 Salo Katri Inkinen, erityisperhetyöntekijä, Tl&p-menetelmäkouluttaja Lausteen perhekuntoutuskeskus, Vaalan Perheyksikkö, Turku MITEN KOULUTUSTA

Lisätiedot

Luottamus osana maaseudun verkostoja. Virve Rinnola,Pirityiset. Sivu

Luottamus osana maaseudun verkostoja. Virve Rinnola,Pirityiset. Sivu Luottamus osana maaseudun verkostoja Virve Rinnola,Pirityiset Sivu 1 3.11.2016 Maaseudun verkostot Manner-Suomessa 15 alueverkostoa, tämän lisäksi temaattisia verkostoja Pohjanmaan alueverkosto sisältää

Lisätiedot

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Muutoksen johtaminen -koulutuspäivä Jaana Piippo 30.9.2014 Mitä työyhteisön dynamiikka tarkoittaa? Termi dynamiikka tulee kreikan sanasta dynamis, joka

Lisätiedot

NUORISOPSYKIATRIAN OSASTO M O N I A M M A T I L L I S E N H O I T A M I S E N P Ä Ä P E R I A A T T E E T

NUORISOPSYKIATRIAN OSASTO M O N I A M M A T I L L I S E N H O I T A M I S E N P Ä Ä P E R I A A T T E E T NUORISOPSYKIATRIAN OSASTO M O N I A M M A T I L L I S E N H O I T A M I S E N P Ä Ä P E R I A A T T E E T HOITAMISEN PÄÄPERIAATTEET Hoitotyö Tiedot & taidot Dialogi Kohtaamiset Turvallisuus Arvot Eettisyys

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot

Sukupuolisensitiivisen työotteen arkea

Sukupuolisensitiivisen työotteen arkea Sukupuolisensitiivisen työotteen arkea Sukupuolisensitiivisuus tarkoittaa kykyä ja herkkyyttä huomioida sukupuolen erilaiset vaikutukset lasten ja nuorten kasvussa ja kehityksessä. Siihen liittyy myös

Lisätiedot

Jokaiselle lapselle tulee olla tarjolla jokaisen hoitojakson aikana monipuolista, sopivan haastavaa ja mielekästä toimintaa.

Jokaiselle lapselle tulee olla tarjolla jokaisen hoitojakson aikana monipuolista, sopivan haastavaa ja mielekästä toimintaa. YKSILÖLLISYYS LAPSELLA ON OIKEUS MONIPUOLISEEN TOIMINTAAN/OPPIMISEEN (VARHAISKASVATUSLAKI) MITÄ ON ESIOPETUS? Esiopetus on myös sosiaalisten taitojen opettelua, ei pelkästään kirjatehtäviä. Eli esiopetusta

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

ViVa osaamista, laatua ja vaikuttavuutta työllistämiseen Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus työllisyyspalveluissa

ViVa osaamista, laatua ja vaikuttavuutta työllistämiseen Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus työllisyyspalveluissa ViVa osaamista, laatua ja vaikuttavuutta työllistämiseen Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus työllisyyspalveluissa Nelli Ruotsalainen, hankesuunnittelija nelli.ruotsalainen@espoo.fi Kaksivuotinen Euroopan Sosiaalirahasto

Lisätiedot