POJAT, SYRJÄYTYMINEN JA KOHTAAMISEN MAHDOLLISUUS. Sami Seppilä

Transkriptio

1 POJAT, SYRJÄYTYMINEN JA KOHTAAMISEN MAHDOLLISUUS

2 SYRJÄYTYMINEN Käsitteenä vakiinnuttanut aseman suomalaisessa kielenkäytössä Vastakohta hyvinvoinnille Näköalojen ja vaihtoehtojen puuttuminen Elämästä puuttuu valinnanvara Elämän mielekkyyttä koetellaan ja jatkuvuutta uhataan Häiriökäyttäytymistä, aggressiivisuutta, oppimisvaikeuksia koulussa tai yksinäisyyttä

3 POIKAERITYISTÄ Pahoinvoinnin kasaantuminen ja yhteiskunnasta syrjäytyminen on erityisesti nuorten miesten ongelma (Myrskylä 2012). Pojat ovat yhteiskunnan polarisoitumisen suurimpia kärsijöitä (Rimpelä 2012). Tasa-arvokeskustelu ja miehen sukupuolen äärimmäisyys

4 POIKAERITYISTÄ Miehet näkyvästi yliedustettuina henkirikoksissa sekä tekijänä että uhrina Yliedustus rikos- ja itsemurhatilastoissa Miehet täyttävät vankilat ja päihdehuollon laitokset Suurin osa asunnottomista sekä syrjäytyneistä on miehiä Väkivaltaisuus ja ADHD-diagnoosit kasaantuvat pojille Pojat ovat vaikeuksissa koulussa, mikä näkyy oppimisvaikeuksina ja kouluviihtymättömyytenä

5 POIKAKOODI JA KOHTAAMATTOMUUS Poikakoodi perustuu normeille ja stereotypioille, millainen pojan kuuluu olla. Poikien on noudatettava tietynlaista mielikuvaa pojasta, etteivät he ajaudu marginaaliin tai joudu kiusatuksi. Käytännössä poikakoodi rakentaa pojille miehekkyyden naamiota, jonka taakse pitää piilottaa tunteensa ja todellisen itsensä. Poikakoodin mukaisesti pojan ei kuulu hakea apua tai lohtua ympäriltään, vaan pelot, epävarmuus ja hätä on kestettävä yksin. Poikakoodin luodessa todellisuutta, jossa pojan on häpeällistä osoittaa heikkoutta, on poikien vaikea oppia tunnistamaan ja nimeämään pahaa oloaan, mikä taas on lähtökuoppa erilaisille sosiaalisille ongelmille.

6 POIKAKOODI JA KOHTAAMATTOMUUS Poikiin kohdistuva kohtaamattomuus rakentuu odotuksista ja normeista, joita heille on asetettu. Poikia kuristavat vanhentuneet odotukset, mallit ja säännöt, joissa tunteet pitää piilottaa. Pojat kasvavat ahtaaseen sosiaaliseen laatikkoon, jossa ei ole riittävästi tilaa tunteiden ilmaisemiselle.

7 TULLA KUULLUKSI JA NÄHDYKSI Jokaisella tarve tulla kuulluksi ja nähdyksi Työotteen merkitys Minä - Sinä

8 POJAT Yksinäisyys Osattomuus Isättömyys

9 YKSINÄISYYS Koulukiusaaminen Poikakoodista poikkeaminen / erilaisuus ei sovita maskuliinisuuden ideaaliin Koulumenestyminen - burnout masentuminen Ääriväkivallanteot Identiteetti rakentuu negaation kautta

10 OSATTOMUUS Tunne ettei mihinkään voi vaikuttaa Ulkopuolelle jääminen Tietyn roolin omaksuminen Yhteisö etsitään virallisten harrastusten yms. ulkopuolelta Motivaation puute ja inho aikuisjohtoisia instituutioita ja toimijoita kohtaan

11 ISÄTTÖMYYS Teema, joka näkyy voimakkaasti poikia kohdatessa Isä on jossain, mutta missä? Isästä ei tietoa Ei turvallista isää (alkoholismi / väkivalta) Isä kotona, mutta ei läsnä Tukahdetut tunteet purkautuu suuttumuksena, vihana, välinpitämättömyytenä.

12 KOHTAAMINEN Avoin toiminta, suljettu ryhmätoiminta ja yksilötyöskentely!

13 DIALOGISUUS TAVOITTEEELLISUUS: On osattava kuunnella ja nähdä, jotta kohtaamisesta on mahdollista valikoida ja välittää olennaisimpia asioita. Asiakaslähtöisyyden ongelmat: Pelkistyykö kohtaaminen miellyttämiseksi? Mukaan menemisen problematiikka Kasvattajakeskeisyyden ongelmat: Pakkoa käyttävää kasvatusta, joka aiheuttaa ihmisten välille eriytymistä ja hajaannusta. Jää huomioimatta nuoren oma vastuu, kun osoitetaan omaa pätevyyttä antamalla valmiita vastauksia.

14 DIALOGISUUS DIALOGISUUDEN PERUSTA Dialogisuuden edellytys on asiantuntijastatuksen hylkääminen Vastakohta on monologinen suhde, joka on sanelevaa ja siihen liittyy ajatus valmiista totuudesta ja oikeassa olemisesta Dialogisessa vuorovaikutustilanteessa kaikki osallistujat ovat yhdenvertaisia Edellytys on usko ihmiseen ja ihmisyyteen Keskiössä vuorovaikutusosaaminen Uskallusta heittäytyä tilanteisiin Rohkeutta kohdata, kuunnella ja arvostaa toista Oman epävarmuuden sietämisen hyväksyminen

15 Kohtaa tyhjältä pöydältä Jokaisella pitäisi olla mahdollisuus tulla kohdatuksi ilman valmista kategorisointia; tulla nähdyksi ja kuulluksi ainutkertaisena yksilönä.! Mahdollistaa asioiden ääneen hämmästelyn ja ihmettelyn - uteliaisuuden. Minua kiinnostaa juuri sinun tarinasi. Se, mitä sinä kerrot, eivätkä mitkään muut määrittelyt. Näkeminen valmiin diagnoosin läpäisemänä edistää marginaalissa pysymistä. Valmiina annettu tieto olisi ymmärrettävä suhdetiedoksi. Valmiin tiedon ollessa aina suhdetietoa on nuorella aina uusi mahdollisuus tulla nähdyksi ja kuulluksi.

16 Läsnäolo Läsnäolo ja kuunteleminen kertovat toisen arvostamisesta. Tämä täydellinen läsnäolo tarkoittaa täyttä pysähtymistä toisen edessä, jolloin mieli on tyhjennetty aiemmista ja tulevista tapahtumista. Läsnäolo merkitsee aktiivista kuuntelua. Läsnäolo ja aito kiinnostus luo hyväksyvää ilmapiiriä ja mahdollistaa kiireettömän yhteisen pohdinnan. Se, että tulee kuulluksi ja kohdatun tunteet otetaan vakavasti on oltava yksi kohtaamisen päämääristä.

17 Aito kiinnostus Läsnäoloon liittyy olennaisesti kuuntelemisen taito, jolloin voi löytää uusia oivalluksia ja näkökulmia asioihin. Kuunteleminen ja kuulemisen taito eivät merkitse hiljaisuutta, vaan aktiivista osallistumista vuorovaikutukseen. Tärkeää: Sanattoman viestinnän havainnoiminen Puhuuko toinen ajatuksistaan, tunteistaan, toiminnastaan vai pyrkimyksistään. Pystyä kuulemaan mitä jää sanomatta ja mistä on vaikea puhua. Olla kiinnostunut ja utelias kohdatun maailmasta ja todellisuudesta, juuri sellaisena kuin hän sen itse kokee.

18 Luottamus Nuoriso- ja kasvatustyötä tekevän on oltava luottamuksenarvoinen aikuinen. Luottamus on arvostamista ja todesta ottamista. luottamuksen ilmapiiri syntyy heti ensimmäisellä kohtaamisella. luottamus on mahdollista herätä silloin, kun on tilaa tunteille, ajatuksille, yhteiselle pohdinnalle ja ymmärrykselle. Yhteistoiminnallisuus - voi tuoda vuorovaikutukseen mukaan omia ajatuksiaan, kokemuksiaan tai kertoa itsestään.

19 Itsetuntemus ja tahto Itsetuntemuksen laajentaminen Tahdon valmentaminen Tahto rikkoo passiivisuuden ja mahdollistaa kasvun. Tahdon voi määritellä olevan sekä tietoista että tiedostamatonta ja se linkittyy voimakkaasti haluun, tarpeeseen ja motivaatioon. Tahdon avulla on mahdollista pitää kiinni omista periaatteistaan, kyetä kiinnittymään haluamiinsa asioihin ja myös pysyä erossa asioista, joihin ei halua kiinnittyä.

20 Tavoitteena kasvu Kasvulla ja muutoksella tavoitellaan sitä, että on hyvä olla itsensä kanssa ja myös suhteessa omaan yhteisöön ja siihen ympäristöön missä elää. Kasvun ja muutoksen käynnistämiseen ja ylläpitämiseen tarvitaan prosessiosaamisesta. Prosessiosaaminen merkitsee kykyä yksisuuntaisen neuvonnan sijaan pohtia yhdessä asioita ja tavoitteita, joita on mahdollista lähteä tavoittelemaan vaiheittain porras kerrallaan Muutokseen tähtäävä prosessi on liikettä. Se ei ole menetelmä tai väline, jolla sisäistä muutosta pyrittäisiin ulkoisesti manipuloimaan. toiminnan ja reflektion yhteensovittaminen.

21

22 KIITOS! Puh