VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON"

Transkriptio

1 VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON V U O S I K E R T O M U S

2 Toimitus Marja Lehtonen, Valtakunnansyyttäjänvirasto Ulkoasu ja taitto Taina Reinikka, Edita Oyj Painopaikka Edita Oyj, Helsinki

3 LUKIJALLE Valtakunnansyyttäjänviraston vuosikertomus on tarkoitettu tiedonlähteeksi ensi sijassa syyttäjälaitoksen ja oikeushallinnon piirissä työskenteleville. Myös muut viranomaiset, opiskelijat ja yksittäiset kansalaisetkin löytänevät siitä hyödyllistä syyttäjäntoimintaa koskevaa tietoa. Vuoden 2000 vuosikertomus noudattaa sisällöltään ja rakenteeltaan pääpiirteissään edellisten vuosien kertomuksia. Syyttäjien toimintatilastoissa on valitettavasti edelleen puutteellisuuksia, koska rikosasioiden käsittelyjärjestelmä SAKARI ei toistaiseksi ole pystynyt tuottamaan kaikkia tarvittavia syyttäjäntoimintaa kuvaavia tilastotietoja. Lopussa on ratkaisuluettelo, joka sisältää tiivistelmät keskeisistä kertomusvuoden aikana Valtakunnansyyttäjänvirastossa annetuista toimenpiteisiin johtaneista ratkaisuista sekä aakkosellinen asiahakemisto. Helsingissä, 29 päivänä maaliskuuta 2001 MARJA LEHTONEN ylitarkastaja

4 SISÄLLYSLUETTELO VALTAKUNNANSYYTTÄJÄ MATTI KUUSIMÄKI: Syyttäjä avartuvassa Euroopassa... 6 APULAISVALTAKUNNANSYYTTÄJÄ MARTTI JAATINEN: Kanteluratkaisut syyttäjäntoiminnan ohjaajana... 8 SYYTTÄJÄLAITOS 10 Valtakunnansyyttäjä Apulaisvaltakunnansyyttäjä Valtionsyyttäjät Yhteiskunnan kannalta merkittävät rikosasiat Valtakunnansyyttäjänvirasto Paikalliset syyttäjäyksiköt...12 Yleiset syyttäjät...12 HALLINTO 14 Nimitysasiat...14 Syyttäjiksi nimitettyjen ammatillisesta taustasta...15 Syyttäjälaitoksen tulosohjaus...15 Hankkeet...19 Työkykyä ylläpitävä toiminta...20 Tiedotus...20 SYYTEASIAT 25 Syyteharkinta-asiat...25 Muutosharkinta-asiat...33 Oikeusministeriön, oikeuskanslerin ja eduskunnan oikeusasiamiehen syytemääräykset...36 RL1 luvun syytemääräysasiat...37 Muutoksenhaku korkeimmassa oikeudessa...38 Syyttäjänmääräysasiat...39 Talousrikosasiat...40 Talousrikossyyttäjät...40 Poliisirikosasiat...40 Poliisin ja syyttäjän yhteistyö... 41

5 KEHITTÄMINEN, OHJAUS JA KOULUTUS 42 Valtakunnansyyttäjän yleiset määräykset ja ohjeet...42 Syyttäjälaitoksen koulutus...43 Apulaissyyttäjien harjoittelujärjestelmä...47 Syyttäjäpankki...49 Avainsyyttäjät...49 Alueryhmätoiminta...53 Valvonta...54 KANSAINVÄLISET ASIAT 56 Johdanto...56 Pohjoismainen yhteistyö...56 Itämeren oikeusalueen yhteistyö...57 Euroopan unioni...59 Euroopan neuvosto...62 Muu kansainvälinen yhteistyö...62 Vierailuja Valtakunnansyyttäjänvirastoon...63 Muut tapahtumat...64 Paikallissyyttäjien ohjaus ja neuvonta kansainvälisissä asioissa Viranomaisyhteistyö...64 ASIANTUNTIJATEHTÄVÄT 67 Lausuntoja...67 Muut asiantuntijatehtävät...68 TILASTOTIETOJA 69 Valtakunnansyyttäjänvirasto...69 Syyttäjien toimintatilastoja vuonna Valtakunnansyyttäjänviraston henkilökunta LAUSUNTO 78 Valtakunnansyyttäjän lausunto ehdotuksesta rikosoikeuden yleisiä oppeja koskeviksi säännöksiksi...78 RATKAISULUETTELO 85 Syyteharkinta-asiat...85 Muut syyteasiat...88 EK:n, OM:n OK:n tai EOA:n syytemääräykset...89 RL 1 luvun syytemääräysasiat...90 Muutosharkinta-asiat...90 Kantelut ASIAHAKEMISTO 109

6 Valtakunnansyyttäjä Matti Kuusimäki: SYYTTÄJÄ AVARTUVASSA EUROOPASSA 6 Päättyneen vuoden oikeudellisesti merkittävin tapahtuma oli Suomen uuden perustuslain voimaantulo maaliskuun 1 päivänä. Vaikka valtiosääntömme keskeisimmät rakenteet ovat kestäneet hyvin vuosikymmenten koitokset ja siten ansainneet paikkansa lähes muuttamattomina myös uudessa laissa, voidaan siitä huolimatta nykypäivää tarkastella valtiosääntömme uuden aikakauden alkuna. Entistä laajempien kansalaisten perusoikeuksien liittäminen jo muutamia vuosia sitten hallitusmuotoon merkitsi myös perustuslain aseman vahvistumista lainkäytössä. Tällä kehityksellä on ollut merkitystä myös syyttäjän rikosvastuun toteuttamiseen tähtäävän työn kannalta. Syyttäjälaitoksen kuluneen vuoden tapahtumissa perustuslakiuudistus on haluttu ottaa huomioon ja sen merkitystä on eri tilaisuuksissa korostettu. Valtakunnansyyttäjän tehtävänkuva valtakunnanoikeuden syyttäjänä on myös saatettu lopulliseen muotoonsa ja samalla toteutettu hänen mahdollisuutensa osallistua jo jutun valmisteluvaiheisiin. Vuoden lopulla käynnistettiin syyttäjälaitoksen avainsyyttäjäohjelma, jolta toivotaan tulevaisuudessa paljon. Avainsyyttäjien tehtävänä on rikosoikeudenhoidon eri osa-alueilta hankitusta erityisosaamisesta kertyvän hyödyn toimittaminen eri keinoin muidenkin syyttäjien saataville. Rikollisuus muutti muotoaan 1990-luvun aikana: se vakavoitui, tuli entistä järjestäytyneemmäksi ja kansainvälistyi. Rikollisuus ei ole enää aikoihin tuntenut rajoja. Se on merkinnyt syyttäjälaitokselle uusia vaatimuksia taistelussa rajat ylittävää rikollisuutta vastaan. Voidaankin sanoa, että samalla kun vuosituhat vaihtui, jäi pelkästään kansalliseen toimintaan perustuva rikosoikeudenhoito historiaan. Rikosoikeudellisen yhteistyön vahvistaminen on olennainen osa vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvaa aluetta. Alueella, jolla voi vapaasti liikkua, kansainvälisen rikollisuuden torjuntaan ei enää pystytä vastaamaan perinteisin tavoin ja keinoin. Euroopan unioni on ryhtynyt moniin toimiin taistelussa rikollisuutta vastaan. Tampereen Eurooppa-neuvostossa

7 sovittiin muun muassa siitä, että vuoden 2001 loppuun mennessä perustetaan Eurojust-yksikkö, johon jäsenvaltiot lähettävät edustajansa. Suomalainen syyttäjä asettuu maaliskuussa 2001 Brysseliin, jossa yksikkö aloittaa toimintansa väliaikaisena organisaationa. Yksikön tehtävänä on koordinoida rikostutkinta- ja syytetoimenpiteitä jäsenmaiden välillä rajat ylittävissä vakavissa rikosasioissa. Siviilikriisinhallinnasta on tullut keskeinen osa kansainvälistä yhteistyötä erityisesti Balkanin kriisien johdosta. Sotilaalliset operaatiot eivät ole riittäneet tilanteen rauhoittamiseksi pysyvästi, vaan on tarvittu yhteistoimintaa siviili- ja julkishallinnon alueilla. Yksi keskeisimmistä kohteista kriisialueilla on syyttäjälaitoksen toiminnan vahvistaminen. Suomen syyttäjälaitos osallistuu aktiivisesti tähän työhön. Perinteisen syyttäjäntoiminnan oheen on siten voimakkaan kansainvälistymisen myötä tullut uusia, erilaista osaamista vaativia tehtäviä. Euroopan neuvoston ministerikomiteassa on (Recommendation Rec(2000)19) hyväksytty syyttäjien riippumatonta asemaa ja tehtäviä koskevat suositukset. Suomen syyttäjälaitoksen on ollut helppo sopeutua näihin suosituksiin. Suomessa on pitkät oikeusvaltioperinteet. Tätä taustaa vasten voidaan sanoa, että vaikka suomalainen syyttäjä on uusien kansainvälistä osallistumista vaativien tehtävien vuoksi monien isojen haasteiden edessä, hänellä on hyvät valmiudet vastata niihin nykyajan yleiseurooppalaisten vaatimusten edellyttämin oikeudellisin keinoin. 7

8 Apulaisvaltakunnansyyttäjä Martti Jaatinen: KANTELURATKAISUT SYYTTÄJÄNTOIMINNAN OHJAAJANA 8 Kertomusvuoden aikana Valtakunnansyyttäjänvirastoon saapui 283 muutosharkintakantelua ja 80 kantelua syyttäjän menettelystä. Vuoden aikana paikallissyyttäjät ratkaisivat asiaa nostettujen syytteiden ja annettujen rangaistusmääräysten lisäksi. Muutosharkintakanteluissa oli lähinnä kysymys tyytymättömien asianomistajien vaatimuksista nostaa syyte, kun syyttäjä oli päättänyt jättää syyttämättä. Näissä asioissa ja omasta aloitteestamme uudelleen syyteharkintaan otetuissa asioissa päätettiin syytteen nostamisesta 31 tapauksessa ja lähinnä syyttäjän menettelyä koskevissa asioissa annettiin 44 syyttäjäntoimintaa ohjaavaa kannanottoa. Myös syyttäjän ratkaisuista poliisin tekemäksi väitettyjen rikosten esitutkinnan johtajana ja syyttäjän ratkaisuista keskeyttää esitutkinta kanneltiin valtakunnansyyttäjälle. Kantelulla on jo sanana negatiivinen arvolataus. Kantelun kohteeksi joutuneet syyttäjät kokevat useimmiten kantelun epäoikeutetuksi arvosteluksi syyttäjän työstä eikä kantelun johdosta annettavan selvityksen laatiminen sekään liene mieluista puuhaa arkipäivän työkiireiden keskellä. Kanteluasioiden käsittelijät Valtakunnansyyttäjänvirastossakin saattavat pitää ensisijaisena työnään toimia syyttäjinä oikeissa asioissa. Kanteluasiat voidaan kokea toisinkin. Syyttäjälaitoksen johdon näkökulmasta kanteluilla on olennainen merkitys paitsi valtakunnansyyttäjän tehtäviin kuuluvan syyttäjien valvonnan myös syyttäjäntoiminnan johtamisen ja ohjaamisen kannalta. Kanteluasiat antavat lisäksi merkittävää tietoa siitä, kuinka syyttäjäntoiminnan laillisuus, oikeudenmukaisuus ja tarkoituksenmukaisuus kansalaisten keskuudessa koetaan. Samalla ne omalta osaltaan mittaavat sitä yleistä luotettavuutta, jota oikeuslaitosta kohtaan maassa tunnetaan. Kantelujen lukumäärä on mielestäni pieni suhteessa syyttäjien ratkaisujen kokonaismäärään ja verrattuna käräjäoikeuden ratkaisuista rikosasioissa tehtyjen valitusten määrään. Tästä voitaneen tehdä johtopäätös, että syyttäjälaitoksen toiminta kokonaisuutena täyttää verrattain hyvin siihen kohdistetut odotukset luottamusta nauttivana ja oikeusturvaa antavana oikeuslaitoksen osana.

9 Muutosharkinta-asioiden uudelleen käsittely perustuu valtakunnansyyttäjän devoluutio-oikeuteen. Kantelua näissä asioissa voidaan pitää lakiin perustuvana muutoksenhakukeinona syyttäjän päätöksestä. Milloin valtakunnansyyttäjä ei muuta paikallissyyttäjän ratkaisua, kahden samansuuntaisen syyteharkintaratkaisun voidaan sinänsä olettaa luovan uskottavuutta järjestelmään, vaikka lopputulos ei kantelijaa tyydyttäisikään. Useimmat niistä ratkaisuista, joilla syyttäjän päätöstä muutetaan tai syyttäjän päätöksen johdosta lausutaan jokin arvioiva kannanotto, ovat ilmauksia siitä lainkäyttöviranomaisen toiminnan luotettavuudesta, joka saavutetaan asioiden uudella, ehkä paremmin edellytyksin tapahtuneella harkinnalla. Sekä kanteluasioiden ratkaisuissa että devoluutio-oikeutta omasta aloitteesta käytettäessä korostuu usein myös kriminaalipoliittinen näkökulma. Esimerkiksi eräissä ratkaisuissamme on paikallissyyttäjän syyttämättäjättämispäätöksen sijasta päädytty syytteen nostamiseen pahoinpitelystä. Paikallissyyttäjän päätös on sinänsä ollut lain mukainen, mutta se ei ole tyydyttänyt yleistä oikeustajua, kun suhtautuminen pahoinpitelyrikoksiin on yhteiskunnassa ankaroitumassa. Päätöksistämme, joilla katsomme olevan syyttäjäntoimintaa ohjaavaa yleistä merkitystä, olemme tiedottaneet sekä omien kanaviemme että yleisten tiedotusvälineiden kautta sekä käsitelleet niitä koulutuksessa. Vaikka riippumattomat syyttäjät tekevät omat ratkaisunsa itsenäisesti, myös syyttäjäkäytännön yhtenäisyyttä voidaan näin kanteluasioiden ratkaisuilla parantaa. 9

10 SYYTTÄJÄLAITOS VALTAKUNNANSYYTTÄJÄ Syyttäjälaitos on lainsäädännöllä järjestetty riippumattomaksi. Tätä ilmentää syyttäjien itsenäisen harkinta- ja toimivallan lisäksi mm. se, että päätöksentekovalta on keskitetty pääosin syyttäjälaitokselle itselleen ja syyttäjistön osalta kokonaan valtakunnansyyttäjälle. Hän nimittää kaikki paikallissyyttäjät ja käyttää heitä koskevaa kurinpitovaltaa. Myös syyttäjälaitoksen sisäisistä virkajärjestelyistä ja tärkeimmistä hallintoasioista päättää valtakunnansyyttäjä. Hän voi ottaa itse ratkaistavakseen alaiselleen syyttäjälle kuuluvan asian ja määrätä alaisensa syyttäjän ajamaan syytettä, jonka nostamisesta hän on päättänyt. Syyttäjälaitoksen määrärahat kuuluvat valtion talousarviossa oikeusministeriön pääluokkaan ja valtakunnansyyttäjä käy syyttäjälaitosta koskevat budjettineuvottelut oikeusministeriön kanssa, mutta syyttäjälaitoksen tulosohjauksesta huolehtii Valtakunnansyyttäjänvirasto. APULAISVALTAKUNNANSYYTTÄJÄ Apulaisvaltakunnansyyttäjä ratkaisee samoin valtuuksin kuin valtakunnansyyttäjä hänen käsiteltävikseen kuuluvat asiat ja toimii valtakunnansyyttäjän sijaisena. Valtakunnansyyttäjän ja apulaisvaltakunnansyyttäjän välisestä tehtävien jaosta määrätään Valtakunnansyyttäjänviraston työjärjestyksessä. 10 VALTIONSYYTTÄJÄT Valtakunnansyyttäjänvirastossa on kertomusvuonna toiminut 12 valtionsyyttäjää, joilla on toimivalta syyttäjäntehtävissä koko maassa. Valtionsyyttäjien on ensisijaisesti huolehdittava syyttäjäntehtävistä yhteiskunnan kannalta merkittävimmissä rikosasioissa. Valtionsyyttäjien tehtävänä on myös ajaa syytettä, jonka nostamisesta eduskunta, oikeusministeriö, oikeuskansleri tai eduskunnan oikeusasiamies on päättänyt. Lisäksi valtionsyyttäjä toimii syyttäjänä asioissa, jotka hovioikeus käsittelee ensimmäisenä oikeusasteena. Omaksutussa kaksiportaisessa organisaatiossa valtionsyyttäjillä ei ole itsenäistä esimiesasemaa paikallissyyttäjiin nähden, mutta valtionsyyttäjille

11 voidaan delegoida valtakunnansyyttäjän ratkaisuvaltaa. Valtakunnansyyttäjänvirastosta annetun asetuksen mukaan valtionsyyttäjä voi työjärjestyksen tai valtakunnansyyttäjän erikseen antaman määräyksen nojalla ratkaista muun kuin periaatteellisesti tärkeän tai laajakantoisen asian samoin valtuuksin kuin valtakunnansyyttäjä. Valtakunnansyyttäjänviraston työjärjestyksessä on määrätty, että valtionsyyttäjät voivat ratkaista muutosharkinta-asian tai kanteluasian, jollei asia anna aihetta valtakunnansyyttäjän toimenpiteisiin tai muuhun kannanottoon. YHTEISKUNNAN KANNALTA MERKITTÄVÄT RIKOSASIAT Rikosasia on yhteiskunnan kannalta merkittävä, jos kysymyksessä on esimerkiksi (VKS:1998:1, valtakunnansyyttäjän ohje): varsinaisen järjestäytyneen rikollisuuden toimintaan liittyvä törkeänlaatuinen rikos; rikos, joka on aiheuttanut poikkeuksellisen suuren henkilö-, ympäristötai varallisuusvahingon tai vahingon vaaran; merkittävässä asemassa olevan virkamiehen virkarikos; virkamieheen tämän virkatoimen tai virka-aseman takia kohdistunut tavanomaisesta poikkeava rikos (esim. oikeudenhoitoon kohdistunut rikos); merkittävässä yhteiskunnallisessa asemassa olevan henkilön rikos, jos asiassa on piirteitä, jotka saattavat horjuttaa luottamusta kansalaisten yhdenvertaisuuteen tai rikosoikeudellisen järjestelmän toimintaan; rikos, jolla on selvästi poliittinen tai rasistinen motiivi; teko, joka liittyy perusoikeuksiin (esim. sanan- tai painovapausrikos taikka ns. kansalaistottelemattomuus); kansainvälisiä tai kansainvälis-poliittisia piirteitä omaava asia; tai rikoslain 11 luvun sotarikos tai rikos ihmisyyttä vastaan taikka 14 luvun rikos poliittisia oikeuksia vastaan. VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTO Valtakunnansyyttäjänvirasto huolehtii keskushallintoviranomaisena koko syyttäjälaitoksen toimintaedellytyksistä siten, että rikosoikeudellisen vastuun toteuttamiseksi kuuluvat tehtävät voidaan hoitaa oikeusturvan ja yleisen edun vaatimalla tavalla tasapuolisesti, joutuisasti ja taloudellisesti. Viraston henkilövahvuus oli kertomusvuonna 33 virkamiestä. Tehtävien tarkoituksenmukaista hoitamista varten Valtakunnansyyttäjänvirasto toimii jaettuna yksiköihin: hallintoyksikköön, syyteasiainyksikköön ja kehittämisyksikköön. Kansainvälisiä asioita hoiti kertomusvuonna suoraan valtakunnansyyttäjän alaisuudessa kansainvälisten asioiden valtionsyyttäjä, joka alkaen on tuolloin perustetun kansainvälisen yksikön päällikkö. Viraston henkilöluettelo on vuosikertomuksen lopussa ennen liiteosaa. 11

12 SYYTTÄJÄLAITOS Syyttäjälaitosta ja Valtakunnansyyttäjänvirastoa sekä niiden toimintaa koskevien laajakantoisten tai periaatteellisesti tärkeiden asioiden käsittelyä ja päätöksentekoa varten on johtoryhmä, johon kuuluvat puheenjohtajana valtakunnansyyttäjä ja varapuheenjohtajana apulaisvaltakunnansyyttäjä sekä muina jäseninä yksiköiden päälliköt. PAIKALLISET SYYTTÄJÄYKSIKÖT Suomi on jaettu 90 kihlakuntaan. Kihlakunnanvirastoissa ja virastojen osastoissa hoidetaan poliisi-, syyttäjän-, ulosotto- ja rekisterihallintotehtäviä sekä eräitä yleishallintotehtäviä. Erilliset virastot näitä varten on 13 kihlakunnassa, muissa kihlakunnissa tehtävät hoidetaan kihlakunnanvirastojen osastoissa. Paikallinen syyttäjäyksikkö voi siis olla joko kihlakunnan syyttäjänvirasto (esim. Turku ja Tampere) taikka kihlakunnanviraston syyttäjäosasto (esim. Espoo ja Vantaa). Lisäksi Ahvenanmaalla on maakunnansyyttäjänvirasto. Paikallisia yksiköitä oli Ahvenanmaa mukaanlukien kertomusvuonna yhteensä 78, koska eräiden kihlakuntien syyttäjäntoimi hoidetaan toisen kihlakunnan syyttäjäosastossa. YLEISET SYYTTÄJÄT Syyttäjien asemaa ja tehtäviä kuvaa yleisistä syyttäjistä annetun lain 1 :n tärkeä säännös, jossa on tuotu esiin syyttäjän roolin ja aseman keskeiset piirteet: rikosvastuun toteuttaminen, yksilön oikeusturvasta huolehtiminen, yleisen edun huomioon ottaminen, objektiviteettiperiaate, kunkin syyttäjän itsenäinen syyteharkintavalta sekä tuomiovallan käyttöön rinnastettavat tehtävät eräissä tapauksissa. Edellä mainittu laki yleisistä syyttäjistä, laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa, esitutkintalaki, pakkokeinolaki ja oikeudenkäymiskaari sisältävät keskeiset säännökset syyttäjän tehtävistä. Muita syyttäjän tehtävien hoidossa päivittäin sovellettaviksi tulevia säännöksiä on rikoslaissa sekä muissa rikosoikeudellisia seuraamuksia ja rikoksentekijöitä koskevissa laeissa ja asetuksissa. Lisäksi lainsäädännössämme on yli 300 lainkohtaa, joissa säännellään syyttäjän velvollisuuksista ja oikeuksista sekä annetaan tarkempia määräyksiä perustehtävien hoitamisesta. Syyttäjälaitos lukuina vuonna 2000 syyttäjälaitoksen henkilömäärä 555 syyttäjiä 345 toimisto- ym. henkilökuntaa 210 syyttäjäyksiköitä 78 syyttäjän ratkaisemia asioita (asioittain) syyttämättäjättämispäätöksiä (henkilöittäin) syyttäjälaitoksen menot milj. mk 12

13 HALLINTO NIMITYSASIAT Syyttäjäyksiköt Valtakunnansyyttäjä nimittää kihlakunnansyyttäjät. Nimityksiä tehtiin kertomusvuoden aikana syyttäjälaitoksessa yhteensä 33. Virat ja virkasuhteet jakautuivat palkkaluokkien osalta seuraavasti: palkkaluokat A25 A26 A27 A28 virat virkasuhteet yhteensä Nimityksiä vuonna 2000 yhteensä 32 kpl Virkakohtaiset hakijamäärät vaihtelivat 1 18 välillä. Hakijoita virkoihin ja virkasuhteisiin oli yhteensä 259, näistä miehiä oli 124 (48 %) ja naisia 135 (52 %). Nimitetyistä oli miehiä 15 (47 %) ja naisia 17 (53 %). 14 Valtakunnansyyttäjänvirasto Kari Laine nimitettiin ylitarkastajan määräaikaiseen virkasuhteeseen ; aikaa jatkettiin sittemmin toukokuun ajaksi Valtakunnansyyttäjänviraston vuosittaisen työmäärän tasaamisen vuoksi. Valtakunnansyyttäjä nimitti huhtikuun alusta lukien kehittämisyksikköön koulutussuunnittelijaksi kasvatustieteen maisteri Pia Meren ja hallintoyksikköön toimistosihteeriksi yo-merkonomi Satu Sarkalan. Ylitarkastaja Heli Vesaajalle myönnettiin virkavapautta lakimiehen tehtävien hoitamiseksi Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa Strassbourgissa. Kihlakunnansyyttäjä, VT Heikki Wendorf nimitettiin täksi ajaksi ylitarkastajan määräaikaiseen virkasuhteeseen; aikaa jatkettiin sittemmin vuosittaisen työmäärän tasaamisen vuoksi saakka.

14 SYYTTÄJIKSI NIMITETTYJEN AMMATILLISESTA TAUSTASTA Kertomusvuonna syyttäjän virkoihin ja virkasuhteisiin nimitettyjen henkilöiden ammatillinen kokemus OTK-tutkinnon suorittamisen jälkeen, ns. lakimiesura, koostuu (kuva vasemmalla) syyttäjänä toimimisesta (n.57 %), palveluksesta muissa valtion viroissa, kuten tuomioistuimessa, poliisihallinnon palveluksessa, verohallinnossa ja yleisessä oikeusavussa (n. 38 %) ja muiden työnantajien palveluksessa (n. 5 %). Valtaosa nimitetyistä oli jo ennen nimittämistä syyttäjälaitoksen palveluksessa. 38 % Palvelus muissa valtion viroissa 5 % Muu 57 % Syyttäjäkokemus A25 syyttäjäkokemuksen keskiarvo yli 4 vuotta 22 % A26, A27, A28 syyttäjäkokemuksen keskiarvo noin 8 vuotta 45 % A25, A26, A27 A28 syyttäjäkokemuksen keskiarvo yli 6 vuotta 33 % Kertomusvuonna paikallisten syyttäjäyksiköiden virkoihin nimitettyjen henkilöiden syyttäjäkokemus vuosissa palkkaluokittain jakaantuu seuraavasti (kuva oikealla): Paikallisten syyttäjäyksiköiden virkoihin nimitettyjen henkilöiden (A 25, A26, A27 ja A28) syyttäjäkokemuksen keskiarvo oli hieman yli kuusi vuotta. Paikallisten syyttäjäyksiköiden virkoihin nimitettyjen henkilöiden (A26, A27 ja A28) syyttäjäkokemuksen keskiarvo oli noin 8 vuotta. Paikallisten syyttäjäyksiköiden A 25 palkkausluokan kihlakunnansyyttäjän virkoihin nimitettyjen henkilöiden syyttäjäkokemuksen keskiarvo oli runsas neljä vuotta. SYYTTÄJÄLAITOKSEN TULOSOHJAUS Tulosneuvottelut OHJAUSJÄRJESTELMÄ Tulosohjauksen tavoitteena on kehittää hallinnon perinteistä ohjausjärjestelmää kirjallisen, ylhäältä alas suuntautuvan ohjauksen sijasta neuvottelumenettelyyn perustuvaksi. Syyttäjälaitoksessa noudatetusta neuvottelumenettelystä huolimatta niin määrällisten kuin laadullistenkin tulostavoitteiden asettaminen on tapahtunut kuitenkin lähes yksinomaan ja jopa yksipuolisesti organisaation ylimmällä tasolla. 15

15 HALLINTO Tulosohjausjärjestelmän keskeisen elementin, sopimis- ja neuvottelumenettelyn, jäntevöittämiseksi ja tulostavoitteisiin sitoutumisen voimistamiseksi Valtakunnansyyttäjänvirasto on yhteistoiminnassa paikallisten syyttäjäyksiköiden kanssa neuvotellut syyttäjälaitokselle asetettavista tulostavoitteista ja tarkastellut niiden toteutumista. Yhteistyötä keskushallinnon ja paikallisen syyttäjätoimen kanssa on jatkettu syyttäjäyksiköiden päälliköille järjestetyillä koulutus- ja neuvottelupäivillä, jotka kertomusvuonna pidettiin Tampereella ja Turussa Tampereella pohdittiin tuomioistuimen, syyttäjän ja poliisin toimintaa ja sidosryhmäsuhteita sekä käsiteltiin henkilöjohtamista ja kehittämiskeskusteluja. Lisäksi käytiin läpi tulostavoitteiden toteutumista ja käsiteltiin ennakkotehtävien palaute vuoden 2001 tulostavoitteista, joiden pohjalta tulostavoitteet on myös asetettu. TULOSNEUVOTTELUJEN PUITTEET Vuotta 2001 koskevat Valtakunnansyyttäjänviraston ja paikallisten syyttäjäyksiköiden tulosneuvottelut käytiin Valtakunnansyyttäjänvirastossa. Neuvottelut käytiin erikseen kunkin syyttäjäyksikön kanssa, vaikka yksiköt olivat neuvotteluissa yhteistoiminta-alueittain. Neuvotteluissa sovittiin, että syyttäjälaitos keskittyy edelleen huumausainerikollisuuden vastustamistyöhön. Käsittelyn joutuisuudessa asetettiin aiempien vuosien tapaan tavoitteeksi, ettei syyteharkinta kestä missään asioissa kuutta kuukautta pitempään. Neuvotteluista on laadittu pöytäkirjat ja tulossopimukset, joihin on sisällytetty myös yksikkökohtaiset kehittämishankkeet ja yhteistoiminta-alueen toiminnan peruslinjaukset. Vuoden 2000 tulostavoitteet ja niiden toteutuminen VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTO Painopistealueittain asetettiin useita tavoitteita Johtaminen: 1. Syyttäjäyksiköiden päälliköiden johtamisvalmiuksien parantaminen 2. Työkyvyn ylläpitämisen tehostaminen Organisaatio/syyttäjälaitoksen henkilöstö: 1. Yhteistoiminta-aluejaon tarkistaminen 2. Kokonaisselvityksen laatiminen syyttäjäyksiköiden resurssitarpeista Syyteharkinta- ja kanteluasiat: 1. Yhteiskunnallisesti merkittävien talousrikosasioiden käsittelyn painottaminen 16

16 Kehittämistoiminta: 1. Syyttäjälaitoksen vuoden 2000 koulutusohjelman toteuttaminen sekä tulevan koulutuksen suunnittelu ja kehittäminen 2. Avainsyyttäjäjärjestelmän käyttöönotto 3. Valtakunnansyyttäjän yleisohjeiden valmistelu ja antaminen 4. Tulostavoitteiden seurantaa ja Valtakunnansyyttäjänviraston ohjausta palveleva tutkimus 5. Alueryhmätoiminnan vakiinnuttaminen Kansainväliset asiat: 1. Syyttäjien tietotaidon lisääminen kansainväliseen rikosoikeudenhoitoon liittyvissä asioissa 2. Kansainväliseen syyttäjäyhteistyöhön osallistuminen ja kansainvälisen rikosoikeudenhoidon kehityksen seuraaminen Tiedotus: 1. Tiedotuspolitiikan ja tiedotusstrategian vakiinnuttaminen yhdenmukaiseksi koko syyttäjälaitoksessa 2. Huolehtiminen siitä, että VKSV:n ja koko syyttäjälaitoksen toiminnasta ja ratkaisuista välittyy oikea kuva kansalaisille Tavoitteita ei aivan kaikilta osin ole pystytty saavuttamaan. PAIKALLISET SYYTTÄJÄYKSIKÖT Yksiköille asetettiin laajasti laadullisia ja määrällisiä tulostavoitteita. Laadulliset tavoitteet olivat: 1. Syyttäjän päätöksen varaan jäävissä asioissa perusteluja parannetaan 2. Talousrikosasioissa käsittelyrutiineja kehitetään 3. Huumausainerikosten syyttämiskäytäntöä yhtenäistetään 4. Väkivaltarikosten syyttämiskäytäntöä yhtenäistetään 5. Syyteharkinta tehdään joutuisasti, enimmilläänkin 6 kk:ssa 17 Laadullisten tulostavoitteiden toteutumisesta on kattavasti keskusteltu eri syyttäjäyksiköiden kanssa syksyn aikana käydyissä tulosneuvotteluissa. Lisäksi niistä on keskusteltu päällikköpäivillä ja laadittu virastoittain yhteenvedot. Huumausainerikoksissa kasvu on kertomusvuonna ollut niin voimakasta, peräti 18 prosenttia, että se on vaikuttanut selvästi syyttäjien työmäärään. Etenkin laajat huumausainerikokset, joissa näyttö perustuu henkilötodisteluun, ovat syyttäjille myös prosessuaalisesti vaikeita ja työläitä uudessa oikeudenkäyntimenettelyssä. Ylipäätään jutut ovat laadullisesti vaikeutuneet ja niihin liittyy yhä useammin kansainvälinen aspekti. Laadullisista tulostavoitteista tehtyjen yhteenvetojen perusteella on todettava, että edelleenkin syyttäjäkäytännössä on yksiköittäin olennaisia eroja.

17 HALLINTO Lähinnä määrällisten tulostavoitteiden toteutuminen on kuvattu oheisessa taulukossa. Syyttäjänvirastojen ja -osastojen tulostavoitteiden toteutuminen vuonna 2000 Arvio/tavoite Toteutuma Muutos vuodelle vuonna edell vuodesta Saapuneet asiat kpl kpl 10 % Ratkaistut asiat kpl kpl 10 % syyttäjänvirastot kpl kpl syyttäjäosastot kpl kpl Siirtyneet asiat kpl kpl -50 % HENKILÖSTÖMÄÄRÄ 507 htv 507 htv 12 htv syyttäjänvirastot htv 211 htv syyttäjäosastot htv 296 htv TOIMINTAMENOT mk mk 5 % syyttäjänvirastot mk mk syyttäjäosastot mk mk Tulot mk mk 21 % TALOUDELLISUUS toimintamenot / ratkaistut asiat mk/kpl mk/kpl -4 % syyttäjänvirastot mk/kpl mk/kpl -9 % syyttäjäosastot mk/kpl mk/kpl 0 % TUOTTAVUUS ratkaistut asiat / htv 160 kpl/htv 163 kpl/htv 7 % syyttäjänvirastot 167 kpl/htv 174 kpl/htv 12 % syyttäjäosastot 161 kpl/htv 155 kpl/htv 3 % 18

18 HANKKEET Syyttäjäntoiminnan kehittämistä koskeva hanke HANKKEEN OSAT, AIKATAULU JA ORGANISOINTI Kertomusvuoden lokakuussa valtakunnansyyttäjä käynnisti hankkeen, joka sisältää kokonaisselvityksen syyttäjän toimenkuvan, syyttäjien peruskoulutuksen, toimistohenkilökunnan jatkokoulutuksen, syyttäjän ja poliisin esitutkintayhteistyön, syyttäjän prosessitoimien ja syyttäjälaitoksen tulosohjauksen kehittämiseksi. Hankkeen kutakin osakokonaisuutta valmistelee työryhmä. Poliisin ja syyttäjän esitutkintayhteistyötä tarkastellaan vuoden alussa asetetussa pysyvässä neuvottelukunnassa, jonka toiminta on liitetty osaksi tätä hanketta. Näiden raporteista laaditaan yhteenveto. Hankkeen selvitysten ja yhteenvedon on määrä valmistua syksyllä Hankkeen johto- ja ohjausryhmänä toimii Valtakunnansyyttäjänviraston johtoryhmä. Kullekin työryhmälle on annettu erikseen täsmennetyt toimeksiannot. Työryhmissä on syyttäjälaitoksen virkamiesten lisäksi jäseniä oikeusministeriöstä, tuomioistuinlaitoksesta, poliisista ja asianajajakunnasta. LÄHTÖKOHDISTA Seuraamusjärjestelmää ja rikosoikeudenkäyntiä koskevat muutokset, kansainvälistyminen, valtion hallinnon aiempaa tietoisempi henkilöstöpolitiikka ja julkisen vallan tuottamiin palveluihin kohdistuvat tuottavuutta ja taloudellisuutta koskevat odotukset edellyttävät syyttäjälaitokselta periaatelinjauksia ja pitkäjänteistä toiminnan suunnittelua. 19 PÄÄMÄÄRISTÄ Hankkeen tarkoituksena on tuottaa Valtakunnansyyttäjänviraston käyttöön monitahoinen selvitys syyttäjän ja syyttäjälaitoksen toiminnasta. Hankkeen selvitysten pohjalta voidaan toimintaa suunnitella aiempaa systemaattisemmin ja kauaskantoisemmin. Valittuihin linjauksiin on mahdollista ankkuroida vuosittaiset toiminta- ja taloussuunnitelmat siten, että tulostavoitteet ja toiminnan painopisteet muodostavat mahdollisimman yhtenäisen ja tehokkaan kokonaisuuden. Hankkeesta toivotaan olevan hyötyä myös oikeusministeriölle, tuomioistuimille ja poliisille sekä niille kaikille muillekin tahoille, jotka tarvitsevat kootusti tietoa syyttäjälaitoksesta.

19 HALLINTO TYÖKYKYÄ YLLÄPITÄVÄ TOIMINTA Valtakunnansyyttäjänvirasto teetti vuonna 1999 syyttäjälaitoksen henkilöstön keskuudessa terveyttä ja jaksamista kartoittavan kyselyn. Kyselyn tuloksista pidettiin kertomusvuonna palautetilaisuudet alueittain eri puolilla Suomea. Tilaisuudet järjestettiin yhteistyössä virastojen ja työterveyshuollon kanssa. Henkilökohtaiset raportointitiedot olivat työterveyshuollon käytettävissä jatkotoimenpiteitä varten. TYKY-toimintaa jatkettiin pitämällä luentoja alueryhmissä. Luentoon kuului Valtakunnansyyttäjänviraston ylitarkastajan pitämä TYKY-toimintaosuus ja työterveyshuollon psykologin luento työssä jaksamisesta. Luentojen tavoitteena on saada TYKY-toiminta käyntiin syyttäjäyksiköissä. Eräissä yksiköissä onkin jo vahvistettu TYKY-suunitelma. Kertomusvuonna saatiin päätökseen syyttäjälaitokseen valittujen TYKYyhdyshenkilöiden kaksipäiväinen koulutus. Työkyvyn ylläpitämisen tehostaminen oli kertomusvuonna Valtakunnansyyttäjänviraston yhtenä tulostavoitteena. TIEDOTUS Ulkoinen tiedottaminen Kertomusvuonna viraston toiminnasta on viestitty aktiivisesti vakiintuneen käytännön mukaan tavoitteena avoin, nopea, luotettava ja selkeäkielinen sekä eri viestimiä tasapuolisesti kohteleva tiedottaminen. Valtakunnansyyttäjän kannanotot rikosoikeudenhoitoon liittyvissä asioissa sekä eri tavoin jatkunut syyttäjälaitoksen perusasioista ja yhteiskunnallisesti merkittävistä yksittäisistä rikosasioista tiedottaminen ovat tuoneet viraston roolin ja koko syyttäjäntoiminnan vähitellen suurenkin yleisön tietoisuuteen. Valtakunnansyyttäjän, apulaisvaltakunnansyyttäjän ja valtionsyyttäjien alustukset ja esitykset seminaareissa ja esiintymiset muissa tilaisuuksissa ovat täydentäneet tiedotustoimintaa. Paikalliset kihlakunnansyyttäjät ovat omalta osaltaan tehneet syyttäjien työtä tunnetuksi mm. käydessään lukioissa yhteiskuntaopin ja lakitiedon tunneilla kertomassa työstään ja vastaamassa oppilaiden kysymyksiin. Syyttäjälaitoksen henkilökunnan koulutuksessa on painotettu tiedottamiseen ja julkisuuteen liittyviä asioita. Syyttäjille on järjestetty useita ammatillisia viestintä- ja ilmaisutaitokursseja. Kertomusvuoden tammikuussa julkistettiin Valtakunnansyyttäjänviraston kotisivut osoitteessa ja ne liiittyvät osana oikeusministeriön oikeuslaitos-sivustoon. Kotisivuilla on perustietoa syyttäjälaitoksesta ja Valtakunnansyyttäjänvirastosta tavallisen kansalaisen tarpeisiin suomeksi, 20

20 HALLINTO ruotsiksi ja englanniksi sekä runsaasti ajankohtaista asiaa myös tiedotusvälineille, opiskelijoille, syyttäjäkunnalle ja yhteistyöviranomaisille. Sivuilta löytyvät tiedotteet, toimenpiteisiin johtaneet ratkaisutiivistelmät, avoimet virat, nimitykset, lausunnot ja syyttäjälaitoksen koulutusohjelma sekä valtakunnansyyttäjän yleiset ohjeet ja määräykset. Myös vuosikertomukset viedään sivuille pdf-muodossa. Ruotsin valtakunnansyyttäjän verkskansli:n edustajat tutustuivat käynnillään VKSV:ssa myös viraston tiedottamiseen, periaatteisiin ja käytännön toteutukseen. Erityisen kiinnostuneita vieraat olivat viraston kotisivuista, koska heillä kotisivut olivat parhaillaan tekeillä. Keskustelu kävi vilkkaana ja vaikutteita saatiin puolin ja toisin, ongelmakohdat tuntuivat hyvin samankaltaisilta. Eniten tuntui olevan eroa tiedotuksen henkilöresursseissa: niihin ruotsalaiset ovat panostaneet meitä monin verroin enemmän. Koko Valtakunnansyyttäjänviraston henkilökunta, kukin omalta osaltaan, on pyrkinyt vastaamaan lukuisiin puhelintiedusteluihin asiallisesti ja antamaan tarvittavat tiedot taikka neuvomaan toimivaltaisen viranomaisen, jonka puoleen kysyjä on voinut asiassaan kääntyä. Sisäinen tiedottaminen Syyttäjälaitoksen sisäinen tiedottaminen Valtakunnansyyttäjänvirastosta paikallisyksiköihin on jatkunut tiedotuslehden Akkusastoorin avulla. Lehden ulkoasua on kehitetty ja sisältöä monipuolistettu. Akkusastoori ilmestyi kertomusvuonna 13 kertaa ja sivumäärä kasvoi selvästi edelliseen vuoteen verrattuna. Lehden jakelua lisättiin jonkin verrran. Sähköpostin käyttö sisäisessä tiedottamisessa on kasvanut ja kehittynyt koko kertomusvuoden ajan. Sisäinen tiedotus on selvästi tehostunut myös erilaisten tilaisuuksien päällikköpäivien, koulutustapahtumien, alueryhmätoiminnan ja seurantakäyntien ansiosta. Niiden aikana on ollut mahdollista vaihtaa tietoja ja ajatuksia kolleegojen kanssa. Syyttäjälaitosmitali Kertomusvuonna maaliskuun 31 päivänä tuli kuluneeksi sata vuotta siitä, kun ensimmäinen syyttäjäntoimintaa koskeva väitöskirja Virallisen syyttäjistön kehittyminen, organisatsiooni ja syyteoikeus esitettiin julkisesti tarkastettavaksi. Rikosprosessioikeutta koskevan tutkimuksen kirjoittaja oli lakitiedetten kandidaatti, varatuomari Kaarlo Ignatius. Valtakunnansyyttäjänvirasto päätti väitöskirjan ja koko syyttäjäntoiminnan kunniaksi lyöttää ns. syyttäjälaitosmitalin, jota tullaan käyttämään arvokkaana huomionosoituksena. Mitalin suunnittelijaksi valittiin kuvanveistäjä Erkki Kannosto ja mitalin lyömisen sai tehtäväkseen Rahapaja Oy. Mitali valmistuu ja julkistetaan vuonna

Dnro 16/31/11. 25.8.2011 1.9.2011 - toistaiseksi Kumoaa VKS:2008:1 Dnro 3/31/08. Paikallisten syyttäjäviranomaisten ilmoitusvelvollisuus

Dnro 16/31/11. 25.8.2011 1.9.2011 - toistaiseksi Kumoaa VKS:2008:1 Dnro 3/31/08. Paikallisten syyttäjäviranomaisten ilmoitusvelvollisuus YLEINEN OHJE VKS:2011:1 Dnro 16/31/11 Paikallisten syyttäjäviranomaisten ilmoitusvelvollisuus Annettu Voimassa 25.8.2011 1.9.2011 - toistaiseksi Kumoaa VKS:2008:1 Dnro 3/31/08 Säädöspohja Yleisistä syyttäjistä

Lisätiedot

Annettu Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 2011

Annettu Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 2011 VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON TYÖJÄRJESTYS Dnro 52/03/11 Annettu Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 2011 Syyttäjälaitoksesta annetun lain (439/2011) 16 :n nojalla vahvistan, apulaisvaltakunnansyyttäjää ja

Lisätiedot

Paikallisten syyttäjäviranomaisten ilmoitusvelvollisuus

Paikallisten syyttäjäviranomaisten ilmoitusvelvollisuus Paikallisten syyttäjäviranomaisten ilmoitusvelvollisuus YLEINEN OHJE Dnro 18/31/14 30.6.2014 Voimassa 1.8.2014 - toistaiseksi Kumoaa VKS:2011:1, dnro 16/31/11 Käyntiosoite Postiosoite Puhelin Telekopio

Lisätiedot

VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON VUOSIKERTOMUS

VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON VUOSIKERTOMUS VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON VUOSIKERTOMUS 1999 VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON VUOSIKERTOMUS 1999 HELSINKI 2000 LUKIJALLE Valtakunnansyyttäjänviraston vuosikertomus on tarkoitettu tiedonlähteeksi ensi sijassa

Lisätiedot

Annettu Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 2015. 1 Viraston yksiköt ja henkilöstö. 2 Avaintoiminnot ja asiantuntijaryhmät

Annettu Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 2015. 1 Viraston yksiköt ja henkilöstö. 2 Avaintoiminnot ja asiantuntijaryhmät 1 (7) VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON TYÖJÄRJESTYS Annettu Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 2015. Syyttäjälaitoksesta annetun lain (439/2011) 16 :n nojalla vahvistan, apulaisvaltakunnansyyttäjää ja viraston

Lisätiedot

Y:n poliisilaitos on antanut asiasta selvityksen ja Poliisihallitus lausunnon.

Y:n poliisilaitos on antanut asiasta selvityksen ja Poliisihallitus lausunnon. ANONYMISOITU PÄÄTÖS 02.06.2016 Dnro OKV/459/1/2016 1/5 ASIA Poliisin ja syyttäjän menettely tuomarin virkarikosasiassa KANTELU Kantelija on kannellut X:n syyttäjänviraston kihlakunnansyyttäjän A:n 4.5.2015

Lisätiedot

Syyttäjän ratkaisut 2008

Syyttäjän ratkaisut 2008 Oikeus 2009 Syyttäjän ratkaisut 2008 Syyttäjä ratkaisi 81 000 asiaa vuonna 2008 Vuonna 2008 syyttäjä ratkaisi Tilastokeskuksen mukaan 80 995 rikosoikeudellista asiaa, mikä on 2 552 enemmän kuin vuotta

Lisätiedot

HELSINGIN KÄRÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi 9.10.2015. Eduskunnan lakivaliokunnalle

HELSINGIN KÄRÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi 9.10.2015. Eduskunnan lakivaliokunnalle HELSINGIN KÄRÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi 9.10.2015 Eduskunnan lakivaliokunnalle Helsingin käräjäoikeuden lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016 Yleistä Nykytilanteesta

Lisätiedot

VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON VUOSIKERTOMUS 2 0 0 1 VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON

VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON VUOSIKERTOMUS 2 0 0 1 VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON VUOSIKERTOMUS 2 0 0 1 VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON V U O S I K E R T O M U S 2 0 0 1 VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON V U O S I K E R T O M U S 2 0 0 1 Toimitus Marja Lehtonen,

Lisätiedot

2 SOTILASOIKEUDENKÄYNTIASIOIDEN SYYTTÄJÄT JA TUOMIOISTUIMET

2 SOTILASOIKEUDENKÄYNTIASIOIDEN SYYTTÄJÄT JA TUOMIOISTUIMET YLEINEN OHJE VKS:2010:2 Syyttäjille Dnro 17/31/10 Annettu Säädösperusta 3.3.2010 YSL 3 2 mom. YSL 4 Kumoaa Voimassa Yleisen ohjeen 1.4.2010 syyttäjille toistaiseksi VKS:2005:2 Dnro 37/31/05 Menettely sotilasoikeudenkäyntiasioissa

Lisätiedot

syyttäjille Dnro 38/31/06 13.12.2006 YSL 3 2 mom. VKS:1998:3 1.1.2007 - toistaiseksi Asianomistajan syyteoikeus virallisen syyttäjän kannalta

syyttäjille Dnro 38/31/06 13.12.2006 YSL 3 2 mom. VKS:1998:3 1.1.2007 - toistaiseksi Asianomistajan syyteoikeus virallisen syyttäjän kannalta YLEINEN OHJE VKS:2006:4 syyttäjille Dnro 38/31/06 Annettu Säädösperusta 13.12.2006 YSL 3 2 mom. Kumoaa Voimassa VKS:1998:3 1.1.2007 - toistaiseksi Asianomistajan syyteoikeus virallisen syyttäjän kannalta

Lisätiedot

Kantelija on antanut hankitun selvityksen johdosta vastineensa.

Kantelija on antanut hankitun selvityksen johdosta vastineensa. PÄÄTÖS 12.11.2008 Dnro OKV/824/1/2007 1/5 ASIA VIIVÄSTYS HAASTEIDEN ANTAMISESSA KANTELU Kantelija arvostelee oikeuskanslerille 8.8.2007 osoittamassaan kirjoituksessa Espoon käräjäoikeuden ja Espoon kihlakunnan

Lisätiedot

III RIKOLLISUUSKONTROLLI

III RIKOLLISUUSKONTROLLI III RIKOLLISUUSKONTROLLI Tässä jaksossa käsitellään virallisen kontrollijärjestelmän toimintaa kuvailemalla muun muassa rikosten ilmituloa, ilmi tulleiden rikosten selvittämistä, rikoksentekijöiden syytteeseen

Lisätiedot

Syyttäjän ratkaisut 2012

Syyttäjän ratkaisut 2012 Oikeus 2013 Syyttäjän ratkaisut 2012 Syyttäjä ratkaisi 77 300 asiaa vuonna 2012 Vuonna 2012 syyttäjä ratkaisi Tilastokeskuksen mukaan 77 300 rikosoikeudellista asiaa, mikä on lähes 2 prosenttia enemmän

Lisätiedot

Poliisin menettely esitutkinnassa

Poliisin menettely esitutkinnassa ANONYMISOITU PÄÄTÖS 18.03.2015 Dnro OKV/1150/1/2014 1/5 ASIA Poliisin menettely esitutkinnassa KANTELU Kantelija on oikeuskanslerille 4.6.2014 osoittamassaan kantelussa arvostellut poliisilaitoksen menettelyä

Lisätiedot

Valtakunnansyyttäjänviraston. vuosikertomus HELSINKI 1999

Valtakunnansyyttäjänviraston. vuosikertomus HELSINKI 1999 2.. Valtakunnansyyttäjänviraston vuosikertomus 1 9 9 8 HELSINKI 1999 3 TOIMITUS: MARJA LEHTONEN, VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTO ULKOASU JA TAITTO: TAINA REINIKKA, OY EDITA AB VUOSIKERTOMUS ON PAINETTU YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISELLE

Lisätiedot

VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON

VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON V U O S I K E R T O M U S 2 0 0 3 VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON V U O S I K E R T O M U S 2 0 0 3 Toimitus Marja Lehtonen, Valtakunnansyyttäjänvirasto Ulkoasu ja taitto Edita

Lisätiedot

Syyteharkinta-asioiden kiireellisyydestä ja etusijajärjestyksestä

Syyteharkinta-asioiden kiireellisyydestä ja etusijajärjestyksestä Syyteharkinta-asioiden kiireellisyydestä ja etusijajärjestyksestä YLEINEN OHJE VKS:2013:1 Dnro 47/31/12 Annettu 28.12.2012 Voimassa 1.1.2013 - toistaiseksi Kumoaa VKS:2009:2 Sisällysluettelo...3 1 JOHDANTO...3

Lisätiedot

YLEINEN OHJE JA MÄÄRÄYS VKS:2004:1 syyttäjille Dnro 65/31/04. 28.12.2004 YSjäL 3 2 mom., AVKSV 13. Voimassa 1.1.2005 - toistaiseksi

YLEINEN OHJE JA MÄÄRÄYS VKS:2004:1 syyttäjille Dnro 65/31/04. 28.12.2004 YSjäL 3 2 mom., AVKSV 13. Voimassa 1.1.2005 - toistaiseksi YLEINEN OHJE JA MÄÄRÄYS VKS:2004:1 syyttäjille Dnro 65/31/04 Annettu Säädösperusta 28.12.2004 YSjäL 3 2 mom., AVKSV 13 Voimassa 1.1.2005 - toistaiseksi Menettely sananvapausrikosasioissa 1. Taustaa Vuoden

Lisätiedot

Syyttäjälle ilmoitettavat rikosasiat, ilmoitusmenettely ja syyttäjän toimenpiteet

Syyttäjälle ilmoitettavat rikosasiat, ilmoitusmenettely ja syyttäjän toimenpiteet Syyttäjälle ilmoitettavat rikosasiat, ilmoitusmenettely ja syyttäjän toimenpiteet YLEINEN OHJE VKS:2013:4 12.6.2013 Voimassa 1.1.2014 - toistaiseksi Kumoaa VKS:2008:2 Käyntiosoite Postiosoite Puhelin Telekopio

Lisätiedot

Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari

Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari Vaikeuksia ymmärtää, että ovat rikoksen uhreja. Vaikeuksia saada asioihin selvyyttä hajallaan olevan

Lisätiedot

Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2009

Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2009 Oikeus 2010 Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2009 Käräjäoikeuksissa ratkaistiin 66 500 rikosasiaa vuonna 2009 Vuonna 2009 käräjäoikeuksissa ratkaistiin Tilastokeskuksen mukaan 66 518 rikosoikeudellista

Lisätiedot

Asianomistajat TMI SEADONIS SUOMENOJAN VENESATAMA/ CARBONE MASSIMILIANO ROSARIO KÄHKÖNEN JANNE-OSKARI

Asianomistajat TMI SEADONIS SUOMENOJAN VENESATAMA/ CARBONE MASSIMILIANO ROSARIO KÄHKÖNEN JANNE-OSKARI LÄNSI-UUDENMAAN SYYTTÄJÄNVIRASTO PÄÄTÖS 15/635 PL 24 02631 ESPOO syyttämättä jättämisestä Asianro Puhelin 029 56 21000 Fax 029 56 21022 25.5.2015 R 14/5964 Syyttämättä jätetty RAUNIO LASSE ANTERO 09.12.1957

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PUHEMIESNEUVOSTON EHDOTUS 1/2010 vp Puhemiesneuvoston ehdotus laiksi eduskunnan virkamiehistä annetun lain 10 ja 71 :n, eduskunnan työjärjestyksen 73 :n ja eduskunnan kanslian ohjesäännön muuttamisesta

Lisätiedot

TYÖELÄKEVAKUUTUSMAKSUPETOS ESITUTKINNASSA

TYÖELÄKEVAKUUTUSMAKSUPETOS ESITUTKINNASSA TYÖELÄKEVAKUUTUSMAKSUPETOS ESITUTKINNASSA HTSY Verohallinto Päiväys Verohallinto 2 (5) TYÖELÄKEVAKUUTUSMAKSUPETOS ESITUTKINNASSA Työeläkevakuutusmaksupetos ja sen törkeä tekomuoto ovat rikosnimikkeitä,

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIAT 45/2011 ja 61/2011 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 44/2012 7.9.2012 Asia Määräaikaista erottamista ja virantoimituksesta pidättämistä koskeva oikaisuvaatimus Oikaisuvaatimuksen

Lisätiedot

KORKEIMMAN OIKEUDEN HIV-TAPAUKSET XVII VALTAKUNNALLINEN HIV- KOULUTUSTILAISUUS, KE 11.2.2016, BIOMEDICUM APULAISPROFESSORI SAKARI MELANDER, HY

KORKEIMMAN OIKEUDEN HIV-TAPAUKSET XVII VALTAKUNNALLINEN HIV- KOULUTUSTILAISUUS, KE 11.2.2016, BIOMEDICUM APULAISPROFESSORI SAKARI MELANDER, HY KORKEIMMAN OIKEUDEN HIV-TAPAUKSET XVII VALTAKUNNALLINEN HIV- KOULUTUSTILAISUUS, KE 11.2.2016, BIOMEDICUM APULAISPROFESSORI SAKARI MELANDER, HY AIEMPI NÄKEMYS Rikosoikeudellisesti ankara lähestymistapa

Lisätiedot

VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON

VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON V U O S I K E R T O M U S 2 0 0 2 VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON V U O S I K E R T O M U S 2 0 0 2 Toimitus Marja Lehtonen, Valtakunnansyyttäjänvirasto Ulkoasu ja taitto Edita

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIA 30/2008 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 33/2009 15.5.2009 Asia: Korvausvaatimus Oikaisuvaatimuksen tekijä: A Virasto: Korkeakoulu Korvausvaatimus: A:lle on maksettava 24

Lisätiedot

VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON

VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON V U O S I K E R T O M U S 2 0 0 4 VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON V U O S I K E R T O M U S 2 0 0 4 Toimitus Marja Lehtonen, Valtakunnansyyttäjänvirasto Ulkoasu ja taitto Taina

Lisätiedot

Poliisihallitus Ohje ID-1551993091 1 (8) 17.12.2013 2020/2013/4590. Poliisin tekemäksi epäillyn rikoksen tutkinta. 1. Yleistä

Poliisihallitus Ohje ID-1551993091 1 (8) 17.12.2013 2020/2013/4590. Poliisin tekemäksi epäillyn rikoksen tutkinta. 1. Yleistä Poliisihallitus Ohje ID-1551993091 1 (8) 17.12.2013 2020/2013/4590 Voimassaoloaika 1.1.2014-31.12.2018 Säädösperuste Laki poliisin hallinnosta 4 Muuttaa/Kumoaa Poliisin tekemäksi epäillyn rikoksen esitutkinta,

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SYYTTÄJÄNVIRASTO PÄÄTÖS 10/1207 syyttämättä jättämisestä Asianro PL 8

KESKI-SUOMEN SYYTTÄJÄNVIRASTO PÄÄTÖS 10/1207 syyttämättä jättämisestä Asianro PL 8 KESKI-SUOMEN SYYTTÄJÄNVIRASTO PÄÄTÖS 10/1207 syyttämättä jättämisestä Asianro PL 8 26.10.2010 R 10/971 40101 Jyväskylä Puhelin 010 362 6703 Fax 010 362 6720 Syyttämättä jätetty KLlNGA ESA EINO 21.11.1939

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 441/2011 Laki. rikoslain muuttamisesta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 441/2011 Laki. rikoslain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 17 päivänä toukokuuta 2011 441/2011 Laki rikoslain muuttamisesta Annettu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rikoslain

Lisätiedot

Rikosoikeudellinen laillisuusperiaate

Rikosoikeudellinen laillisuusperiaate ANONYMISOITU PÄÄTÖS 13.10.2015 Dnro OKV/464/1/2015 1/6 ASIA Rikosoikeudellinen laillisuusperiaate KIRJOITUS Kantelija on oikeuskanslerille 26.3.2015 osoittamassaan kirjoituksessa arvostellut Helsingin

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SYVTTÄJÄNVIRASTO PÄÄTÖS 10/1208 syyttämättä jättämisestä Asianro PL 8

KESKI-SUOMEN SYVTTÄJÄNVIRASTO PÄÄTÖS 10/1208 syyttämättä jättämisestä Asianro PL 8 1 KESKI-SUOMEN SYVTTÄJÄNVIRASTO PÄÄTÖS 10/1208 syyttämättä jättämisestä Asianro PL 8 26.10.2010 R 10/971 40101 Jyväskylä Puhelin 010 362 6703 Fax 010 362 6720 Syyttämättä jätetty MATIKAINEN-KALLSTRÖM MARJO

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 564/2015 Laki. rikoslain muuttamisesta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 564/2015 Laki. rikoslain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 2015 564/2015 Laki rikoslain muuttamisesta Annettu Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 2015 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rikoslain

Lisätiedot

1v. 6kk. ehdollinen ja 90 tuntia yk-palvelua Helsingin Syyttäjä, vastaaja Kaikki syytekohdat. Syyttäjä, asianomistaja

1v. 6kk. ehdollinen ja 90 tuntia yk-palvelua Helsingin Syyttäjä, vastaaja Kaikki syytekohdat. Syyttäjä, asianomistaja Lainvoimainen Tapaus (HO diaarinro)käräjät KO Syyte KO Syyksilukeminen KO tuomio Hovi Valittaja HO Syyksilukeminen HO tuomio Hovin tuomiopäivä tuomio, laji lainvoimainen tuomio, määrä Huomautuksia R04/1476

Lisätiedot

Ulkoasiainhallintolaki 25.2.2000/204

Ulkoasiainhallintolaki 25.2.2000/204 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 2000» 25.2.2000/204 Seurattu SDK 456/2010 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Ulkoasiainhallintolaki 25.2.2000/204 Eduskunnan päätöksen

Lisätiedot

Menettely sananvapausrikosasioissa

Menettely sananvapausrikosasioissa Menettely sananvapausrikosasioissa YLEINEN OHJE Dnro 21/31/14 24.4.2015 Voimassa 1.5.2015 - toistaiseksi Kumoaa VKS:2004:1 Dnro 65/31/04 Käyntiosoite Postiosoite Puhelin Telekopio Sähköpostiosoite Albertinkatu

Lisätiedot

POTILASASIAKIRJASSA OLEVAN TIEDON ANTAMINEN POTILAALLE

POTILASASIAKIRJASSA OLEVAN TIEDON ANTAMINEN POTILAALLE 17.3.2016 Dnro 1669/2/15 Ratkaisija: Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Håkan Stoor POTILASASIAKIRJASSA OLEVAN TIEDON ANTAMINEN POTILAALLE 1 ASIA Tutkittavani

Lisätiedot

Poliisin näkökulma harmaan talouden torjunnasta Helsingissä

Poliisin näkökulma harmaan talouden torjunnasta Helsingissä Poliisin näkökulma harmaan talouden torjunnasta Helsingissä Rakennuskonepäivät 21.1.21 Helsingin poliisilaitos Rikostarkastaja Ismo Siltamäki 21.1.21 Helsingin poliisilaitos AVOIMET, ILMOITETUT JA PÄÄTETYT

Lisätiedot

Hovioikeuksien ratkaisut 2011

Hovioikeuksien ratkaisut 2011 Oikeus 2012 Hovioikeuksien ratkaisut Hovioikeuksissa ratkaistujen asioiden määrä pieneni hieman vuonna Hovioikeudet ratkaisivat 11 000 asiaa vuonna, mikä on 2 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Rikosoikeudellisia

Lisätiedot

asiahakemisto. Vuosikertomuksen välissä on erillinen tilastoliite syyttäjälaitoksen toiminnasta vuonna 2008.

asiahakemisto. Vuosikertomuksen välissä on erillinen tilastoliite syyttäjälaitoksen toiminnasta vuonna 2008. VUOSIKERTOMUS 2008 Toimitus Virve Pehkonen, Valtakunnansyyttäjänvirasto Ulkoasu Taina Ståhl, Mainostoimisto Visuviestintä Oy Kansikuva www.sxc.hu Paino Edita Prima Oy, Helsinki 2009 3 Vuosikertomus ilmestyy

Lisätiedot

1.1 Ehdotettua pakkokeinolain 4 luvun 4 a :n 3 momenttia ei tule hyväksyä

1.1 Ehdotettua pakkokeinolain 4 luvun 4 a :n 3 momenttia ei tule hyväksyä TIETOVERKKORIKOSTYÖRYHMÄN MIETINTÖ Asianajaja Satu Tiirikan eriävä mielipide 16.6.2003 1 Myös datan kopioinnin tulee olla takavarikko 1.1 Ehdotettua pakkokeinolain 4 luvun 4 a :n 3 momenttia ei tule hyväksyä

Lisätiedot

Markkinaoikeuslaki, ml. muutossäädös 320/2004

Markkinaoikeuslaki, ml. muutossäädös 320/2004 Markkinaoikeuslaki, ml. muutossäädös 320/2004 1 luku Toimivalta 1 Markkinaoikeuden toimivalta ja toimipaikka Markkinaoikeus käsittelee ne asiat, jotka säädetään sen toimivaltaan kuuluviksi: 1. kilpailunrajoituksista

Lisätiedot

SUHTEELLISUUSPERIAATE. Valtakunnansyyttäjänvirasto Valtionsyyttäjä Leena Metsäpelto

SUHTEELLISUUSPERIAATE. Valtakunnansyyttäjänvirasto Valtionsyyttäjä Leena Metsäpelto Valtakunnansyyttäjänvirasto Valtionsyyttäjä Leena Metsäpelto MITÄ SE TARKOITTAA? - viranomaisten toimien on oltava oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden - ei ole yksiselitteinen eikä täsmällinen

Lisätiedot

12.4.2004. Kantelu Turun hovioikeuden päätöksestä Nro 588, diaarinumero R 04/152 Virka-aseman väärinkäyttö ym. annettu 26.2.2004

12.4.2004. Kantelu Turun hovioikeuden päätöksestä Nro 588, diaarinumero R 04/152 Virka-aseman väärinkäyttö ym. annettu 26.2.2004 12.4.2004 KORKEIN OIKEUS Asia Kantelu Turun hovioikeuden päätöksestä Nro 588, diaarinumero R 04/152 Virka-aseman väärinkäyttö ym. annettu 26.2.2004 Kantelija YLI-KOVERO RISTO TAPIO Torikatu 27 13130 Hämeenlinna

Lisätiedot

Pyydetään kunnioittavasti, että Korkein oikeus myöntää valitusluvan kysymyksessä olevaan Turun hovioikeuden päätökseen.

Pyydetään kunnioittavasti, että Korkein oikeus myöntää valitusluvan kysymyksessä olevaan Turun hovioikeuden päätökseen. KORKEIMMALLE OIKEUDELLE Lupahakemuksen ja valituksen kohde Turun hovioikeuden päätös Nro 588 Dnro R 04/152/26.2.2004 Anna- Liisa Yli-Kovero Asia Hakija ja valittaja Virkasuhteen purkaminen Anna-Liisa Yli-Kovero

Lisätiedot

KANTELU JA SELOSTUS ASIAN VAIHEISTA

KANTELU JA SELOSTUS ASIAN VAIHEISTA ANONYMISOITU PÄÄTÖS 10.06.2016 Dnro OKV/572/1/2015 1/5 KANTELU JA SELOSTUS ASIAN VAIHEISTA Kirjoituksessaan 10.4.2015 oikeuskanslerille kantelija arvostelee peruspalvelukuntayhtymän (jatkossa kuntayhtymä)

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 654. Laki. rikoslain muuttamisesta. Annettu Naantalissa 13 päivänä heinäkuuta 2001

SISÄLLYS. N:o 654. Laki. rikoslain muuttamisesta. Annettu Naantalissa 13 päivänä heinäkuuta 2001 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 20 päivänä heinäkuuta 2001 N:o 654 659 SISÄLLYS N:o Sivu 654 Laki rikoslain muuttamisesta... 2077 655 Laki pakkokeinolain 5 luvun 11 :n muuttamisesta...

Lisätiedot

Reinboth ja Vuortama antoivat 20.5.1996 Oikeustoimittajat ry:n puolesta vastineen lausunnon ja selvitysten johdosta.

Reinboth ja Vuortama antoivat 20.5.1996 Oikeustoimittajat ry:n puolesta vastineen lausunnon ja selvitysten johdosta. 5.9.1996 487/4/96 Oikeustoimittajat ry Journalistiliitto Hietalahdenkatu 2 B 22 00180 HELSINKI P Ä Ä T Ö S 1 KIRJOITUSOikeustoimittajat ry:n puheenjohtaja Susanna Reinboth ja sihteeri Timo Vuortama arvostelevat

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIA 106/2008 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 61/2009 25.9.2009 Asia: Korvausvaatimus Korvausvaatimuksen tekijä: A Virasto: Työvoima- ja elinkeinokeskus Korvausvaatimus: TE-keskus

Lisätiedot

Markkinaoikeuden työjärjestys

Markkinaoikeuden työjärjestys Markkinaoikeuden työjärjestys 2 (10) SISÄLLYS 1. YLEISET MÄÄRÄYKSET... 3 1 Soveltamisala... 3 2. TOIMINNAN JOHTAMINEN... 3 2 Johtamistoiminta... 3 3 Johtamisen perusperiaatteet... 3 4 Tavoitteiden asettaminen...

Lisätiedot

SISÄASIAINMINISTERIÖ MUISTIO Poliisiosasto Poliisitoimintayksikkö RIKOSASIOIDEN SOVITTELU. 1. Yleistä

SISÄASIAINMINISTERIÖ MUISTIO Poliisiosasto Poliisitoimintayksikkö RIKOSASIOIDEN SOVITTELU. 1. Yleistä SISÄASIAINMINISTERIÖ MUISTIO Poliisiosasto Poliisitoimintayksikkö 14.6.2006 SM-2006-01766/Ri-1 Liittyy samalla numerolla annettuun ohjeeseen, 14.6.2006. Sovittelua koskeva muistio, joka on laadittu yhteistyössä

Lisätiedot

Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2011

Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2011 Oikeus 2012 Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2011 Käräjäoikeuksissa ratkaistujen rikosasioiden määrä pysyi edellisen vuoden tasolla Vuonna 2011 käräjäoikeuksissa ratkaistiin Tilastokeskuksen mukaan

Lisätiedot

Viite: Liikenne- ja viestintäministeriön lausuntopyyntö 11.11.2015 LVM/174/03/2013

Viite: Liikenne- ja viestintäministeriön lausuntopyyntö 11.11.2015 LVM/174/03/2013 HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUS LAUSUNTO Porkkalankatu 13 00180 Helsinki 16.12.2015 *029 56 44200 Liikenne- ja viestintäministeriö kirjaamo@lvm.fi Viite: Liikenne- ja viestintäministeriön lausuntopyyntö 11.11.2015

Lisätiedot

ERON JÄLKEISEEN VAINOON LIITTYVÄ SEMINAARI 10.2.2015 HELSINKI

ERON JÄLKEISEEN VAINOON LIITTYVÄ SEMINAARI 10.2.2015 HELSINKI ERON JÄLKEISEEN VAINOON LIITTYVÄ SEMINAARI 10.2.2015 HELSINKI WORKSHOP RIKOSSEURAAMUSJÄRJESTELMÄ-TYÖRYHMÄ/ KiS, erikoissyyttäjä Pia Mäenpää, Itä-Suomen syyttäjänvirasto RIKOSLAIN RANGAISTUSJÄRJESTELMÄ

Lisätiedot

Päätös. Laki. hovioikeuslain muuttamisesta

Päätös. Laki. hovioikeuslain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 28/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi hovioikeuslain ja hallinto-oikeuslain 1 ja 2 :n sekä eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta Asia Hallitus on vuoden 2012 valtiopäivillä

Lisätiedot

Hovioikeuksien ratkaisut 2010

Hovioikeuksien ratkaisut 2010 Oikeus 2011 Hovioikeuksien ratkaisut 2010 Hovioikeuksissa ratkaistujen asioiden määrä edellisvuoden tasolla vuonna 2010 Hovioikeudet ratkaisivat 11 300 asiaa vuonna 2010, mikä on likimain yhtä paljon kuin

Lisätiedot

Esitutkinnan viivästyminen KANTELU

Esitutkinnan viivästyminen KANTELU ANONYMISOITU PÄÄTÖS 28.08.2015 Dnro OKV/521/1/2014 1/5 ASIA Esitutkinnan viivästyminen KANTELU Kantelija arvostelee oikeuskanslerille 17.3.2014 osoittamassaan kirjoituksessa poliisilaitosta esitutkinnan

Lisätiedot

ASETUS OIKEUSAVUN PALKKIOPERUSTEISTA (24.4.2008/290, viim. muut. 28.6.2012/424 ) Annettu Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 2008

ASETUS OIKEUSAVUN PALKKIOPERUSTEISTA (24.4.2008/290, viim. muut. 28.6.2012/424 ) Annettu Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 2008 OIKEUSAPU JA JULKINEN PUOLUSTUS B 14.2 ASETUS OIKEUSAVUN PALKKIOPERUSTEISTA (24.4.2008/290, viim. muut. 28.6.2012/424 ) Annettu Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti,

Lisätiedot

LUKIJALLE. Helsingissä, 11. päivänä huhtikuuta 2006. Marja Lehtonen Ylitarkastaja. Valtakunnansyyttäjänvirasto VUOSIKERTOMUS 2005

LUKIJALLE. Helsingissä, 11. päivänä huhtikuuta 2006. Marja Lehtonen Ylitarkastaja. Valtakunnansyyttäjänvirasto VUOSIKERTOMUS 2005 VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTO VUOSIKERTOMUS 2005 VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTO VUOSIKERTOMUS 2005 Toimitus Marja Lehtonen, Valtakunnansyyttäjänvirasto Ulkoasu ja taitto Taina Ståhl, Mainostoimisto Visuviestintä

Lisätiedot

Antamispäivä Diaarinumero 20.6.2012 R 11/2887. Helsingin käräjäoikeus 5/10 os. 21.9.2011 nro 8349 (liitteenä) Kihlakunnansyyttäjä Tuomas Soosalu

Antamispäivä Diaarinumero 20.6.2012 R 11/2887. Helsingin käräjäoikeus 5/10 os. 21.9.2011 nro 8349 (liitteenä) Kihlakunnansyyttäjä Tuomas Soosalu Helsingin hovioikeus Tuomio Nro 1697 Antamispäivä Diaarinumero 20.6.2012 R 11/2887 Ratkaisu, johon on haettu muutosta Helsingin käräjäoikeus 5/10 os. 21.9.2011 nro 8349 (liitteenä) Asia Valittaja Vastapuolet

Lisätiedot

ASIA. Käräjätuomarin tekemiksi epäillyt virkarikokset ASIAN VIREILLETULO

ASIA. Käräjätuomarin tekemiksi epäillyt virkarikokset ASIAN VIREILLETULO PÄÄTÖS 22.01.2009 Dnro OKV/15/31/2008 1/10 ASIA Käräjätuomarin tekemiksi epäillyt virkarikokset ASIAN VIREILLETULO Perustuslain 110 :n 1 momentin mukaan syytteen nostamisesta tuomaria vastaan lainvastaisesta

Lisätiedot

Hyvää työtä hyvässä porukassa. Syyttäjälaitos

Hyvää työtä hyvässä porukassa. Syyttäjälaitos Hyvää työtä hyvässä porukassa Syyttäjälaitos Syyttäjä Maija Mononen: Parasta työssäni on monipuolisuus ja itsenäisyys Syyttäjän työn ensisijainen tarkoitus on toteuttaa rikosvastuuta. Syyttäjä huolehtii

Lisätiedot

KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2002

KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2002 KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2002 1. Toimintakatsaus 1.1. Perustehtävät ja toiminnan kuvaus, toiminta-ajatus Kuluttajavalituslautakunta antaa kirjallisia ratkaisusuosituksia kuluttajien

Lisätiedot

Rikoksen vanhentuminen syyteharkinnassa

Rikoksen vanhentuminen syyteharkinnassa ANONYMISOITU PÄÄTÖS 30.09.2015 Dnro OKV/1067/1/2014 1/6 ASIA Rikoksen vanhentuminen syyteharkinnassa KANTELU Kantelija on oikeuskanslerille 26.5.2014 osoittamassaan kirjoituksessa arvostellut syyttäjänvirastoa

Lisätiedot

ASIA KANTELU SELVITYS

ASIA KANTELU SELVITYS ANONYMISOITU PÄÄTÖS 26.01.2015 Dnro OKV/4/1/2014 1/5 ASIA Maa- ja metsätalousministeriön, ympäristöministeriön, Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ja Oulun poliisilaitoksen menettely Oulujärven

Lisätiedot

- seminaari 10.05.2007 LS LH virastotalo. Poliisin rooli ja hoitoon ohjaus. Rikoskomisario Ari-Pekka Lehtinen Turun kihlakunnan poliisilaitos

- seminaari 10.05.2007 LS LH virastotalo. Poliisin rooli ja hoitoon ohjaus. Rikoskomisario Ari-Pekka Lehtinen Turun kihlakunnan poliisilaitos Päivän n päihdetilanne p - seminaari 10.05.2007 LS LH virastotalo Poliisin rooli ja hoitoon ohjaus Rikoskomisario Ari-Pekka Lehtinen Turun kihlakunnan poliisilaitos POLIISIN TEHTÄVÄ on suorittaa huumausainerikosten

Lisätiedot

Valtion ylimpiä virkamiehiä koskeva ilmoitus sidonnaisuuksista (Valtion virkamieslain 26 :n 1-4 kohdissa tarkoitetut virat)

Valtion ylimpiä virkamiehiä koskeva ilmoitus sidonnaisuuksista (Valtion virkamieslain 26 :n 1-4 kohdissa tarkoitetut virat) Valtion ylimpiä virkamiehiä koskeva ilmoitus sidonnaisuuksista (Valtion virkamieslain 26 :n 1-4 kohdissa tarkoitetut virat) Sidonnaisuuksien ilmoittaminen sidonnaisuuslomakkeella Valtion ylimmän virkamiesjohdon

Lisätiedot

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Tiemaksut ja maksajan oikeusturva Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Muutamia oikeusturvan kannalta olennaisia kysymyksiä Paikannus ja henkilötietojen käyttö Tietojen kerääminen

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUN OPETTAJA OLI ESTEELLINEN ARVOSTELEMAAN LAPSENSA TENTTISUORITUKSIA

AMMATTIKORKEAKOULUN OPETTAJA OLI ESTEELLINEN ARVOSTELEMAAN LAPSENSA TENTTISUORITUKSIA 25.2.2009 Dnro 2730/4/07 Ratkaisija: Apulaisoikeusasiamies Jukka Lindstedt Esittelijä: Esittelijäneuvos Jorma Kuopus AMMATTIKORKEAKOULUN OPETTAJA OLI ESTEELLINEN ARVOSTELEMAAN LAPSENSA TENTTISUORITUKSIA

Lisätiedot

Ajankohtaisia oikeustapauksia siviiliasioissa

Ajankohtaisia oikeustapauksia siviiliasioissa Ajankohtaisia oikeustapauksia siviiliasioissa Kuntamarkkinat 1092015 lakimies, OTK, TkL Sampsa Matilainen KKO 2015:58 Kiinteistön kauppa Laatuvirhe Kaupan purkaminen Maakaari A oli vuonna 2011 tehdyllä

Lisätiedot

Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2012

Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2012 Oikeus 2013 Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2012 Käräjäoikeuksissa ratkaistujen rikosasioiden määrä pieneni hieman Vuonna 2012 käräjäoikeuksissa ratkaistiin Tilastokeskuksen mukaan 63 600 rikosoikeudellista

Lisätiedot

Tasavallan presidentin ja valtioneuvoston virkatointen lainmukaisuuden valvonta

Tasavallan presidentin ja valtioneuvoston virkatointen lainmukaisuuden valvonta 7 Tilastot 195 Tehtävät ja toimenpiteet Tehtävät ja toimenpiteet Tasavallan presidentin ja valtioneuvoston virkatointen lainmukaisuuden valvonta Valtioneuvoston yleisistunnot ja esittelyt tasavallan presidentille

Lisätiedot

RIKOSSEURAAMUSLAITOKSEN TYÖJÄRJESTYS

RIKOSSEURAAMUSLAITOKSEN TYÖJÄRJESTYS RIKOSSEURAAMUSLAITOKSEN TYÖJÄRJESTYS Annettu 7. päivänä huhtikuuta 2016 Rikosseuraamuslaitoksen pääjohtajan päätöksen mukaisesti määrätään Rikosseuraamuslaitoksesta 27 päivänä marraskuuta 2009 annetun

Lisätiedot

Tasavallan presidentin ja valtioneuvoston virkatointen lainmukaisuuden valvonta

Tasavallan presidentin ja valtioneuvoston virkatointen lainmukaisuuden valvonta TILASTOT Tehtävät ja toimenpiteet Tasavallan presidentin ja valtioneuvoston virkatointen lainmukaisuuden valvonta Valtioneuvoston yleisistunnot ja esittelyt tasavallan presidentille Istunnot 1) Valtioneuvoston

Lisätiedot

EDUSKUNNAN OIKEUSASIAMIES VOIKO OIKEUSASIAMIES AUTTAA?

EDUSKUNNAN OIKEUSASIAMIES VOIKO OIKEUSASIAMIES AUTTAA? EDUSKUNNAN OIKEUSASIAMIES VOIKO OIKEUSASIAMIES AUTTAA? EDUSKUNNAN OIKEUSASIAMIES MITÄ OIKEUSASIAMIES TEKEE? Oikeusasiamies valvoo, että viranomaiset ja virkamiehet tehtävissään noudattavat lakia ja täyttävät

Lisätiedot

1. Laki joukkoliikenteen tarkastusmaksusta annetun lain muuttamisesta

1. Laki joukkoliikenteen tarkastusmaksusta annetun lain muuttamisesta Lakiehdotukset 1. Laki joukkoliikenteen tarkastusmaksusta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan joukkoliikenteen tarkastusmaksusta 11 päivänä toukokuuta 1979 annetun lain

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIA 15/2004 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 1/2005 14.1.2005 Asia: Virkasuhteen irtisanominen ja virantoimituksesta pidättäminen Päätös, johon haetaan oikaisua Lääninhallitus

Lisätiedot

Eduskunnalle. LAKIALOITE 37/2012 vp. Laki rikoslain 23 luvun 3 :n, ajokorttilain ja sakon ja rikesakon määräämisestä annetun lain 3 :n muuttamisesta

Eduskunnalle. LAKIALOITE 37/2012 vp. Laki rikoslain 23 luvun 3 :n, ajokorttilain ja sakon ja rikesakon määräämisestä annetun lain 3 :n muuttamisesta LAKIALOITE 37/2012 vp rikoslain 23 luvun 3 :n, ajokorttilain ja sakon ja rikesakon määräämisestä annetun lain 3 :n muuttamisesta Eduskunnalle Rattijuopumustapauksissa kuolleita on 2000-luvulla ollut keskimäärin

Lisätiedot

Laki tie- ja maastoliikenneonnettomuuksien tutkinnasta 19.1.2001/24

Laki tie- ja maastoliikenneonnettomuuksien tutkinnasta 19.1.2001/24 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 2001» 19.1.2001/24 19.1.2001/24 Aineisto on tekijänoikeuden alaista. Lisätietoja käyttöehdoista www.finlex.fi/fi/laki/kayttoehdot.php. Laki tie- ja maastoliikenneonnettomuuksien

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA Asia 30/2003 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 44/2005 10.6.2005 Asia: Kirjallinen varoitus Päätös, johon haetaan oikaisua Lääninhallituksen poliisiosaston päätös 31.3.2003, jolla

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ MÄÄRÄYS 4.6.2012 Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto OHJE VM/1007/00.00.00/2012 Valtion työmarkkinalaitos

VALTIOVARAINMINISTERIÖ MÄÄRÄYS 4.6.2012 Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto OHJE VM/1007/00.00.00/2012 Valtion työmarkkinalaitos VALTIOVARAINMINISTERIÖ MÄÄRÄYS 4.6.2012 Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto OHJE VM/1007/00.00.00/2012 Valtion työmarkkinalaitos Sisältöalue Virkasopimus Virkavapaus Karenssiaika Säännökset joihin

Lisätiedot

Oikeuskanslerinviraston työjärjestys

Oikeuskanslerinviraston työjärjestys Oikeuskanslerinviraston työjärjestys Annettu Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 2007 Valtioneuvoston oikeuskanslerista annetun lain (193/2000) 12 :n 2 momentin ja oikeuskanslerinvirastosta annetun valtioneuvoston

Lisätiedot

Tuomioistuinmaksulaki

Tuomioistuinmaksulaki Tuomioistuinmaksulaki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Oikeudenkäyntimaksu ja hakemusmaksu Tämän lain mukaan peritään oikeudenkäyntimaksuja ja hakemusmaksuja korvauksena asian käsittelystä

Lisätiedot

Valtakunnansyyttäjänvirasto Albertinkatu 25 A, 00180 Helsinki

Valtakunnansyyttäjänvirasto Albertinkatu 25 A, 00180 Helsinki VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTO VUOSIKERTOMUS 2006 Valtakunnansyyttäjänvirasto Albertinkatu 25 A, 00180 Helsinki Toimitus Marja Lehtonen, Valtakunnansyyttäjänvirasto Ulkoasu ja taitto Taina Ståhl, Mainostoimisto

Lisätiedot

KUNTIEN ELÄKELAUTAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2006

KUNTIEN ELÄKELAUTAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2006 KUNTIEN ELÄKELAUTAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2006 1 KUNTIEN ELÄKELAUTAKUNNAN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2006 Kuntien eläkelautakunta on ensimmäinen muutoksenhakuaste Kuntien eläkevakuutuksen antamissa eläkepäätöksissä.

Lisätiedot

Tieliikenteen lievät rikkomukset ja niiden seuraamukset tieliikennelainsäädäntöä uudistettaessa. Kimmo Kiiski LVM

Tieliikenteen lievät rikkomukset ja niiden seuraamukset tieliikennelainsäädäntöä uudistettaessa. Kimmo Kiiski LVM Tieliikenteen lievät rikkomukset ja niiden seuraamukset tieliikennelainsäädäntöä uudistettaessa Kimmo Kiiski LVM Kokonaisuus osa tieliikenteen kokonaisuudistushanketta Työryhmä on arvioinut pääosin tieliikennelain

Lisätiedot

Kuka kantaa virkavastuuta? Tanja Mansikka, VT, OTL Kuntamarkkinat 9.9.2015

Kuka kantaa virkavastuuta? Tanja Mansikka, VT, OTL Kuntamarkkinat 9.9.2015 Kuka kantaa virkavastuuta? Tanja Mansikka, VT, OTL Kuntamarkkinat 9.9.2015 Väärinkäytösten ehkäisy kunnallishallinnossa Vaalikelpoisuusrajoitukset valtuuston ja toimielimiin Esteellisyyssäännökset Kuntalaki

Lisätiedot

Ohje syyteneuvottelua koskevan. lainsäädännön soveltamisesta

Ohje syyteneuvottelua koskevan. lainsäädännön soveltamisesta Ohje syyteneuvottelua koskevan lainsäädännön soveltamisesta YLEINEN OHJE Dnro 26/31/14 28.12.2015 Voimassa 1.1.2016 - toistaiseksi Käyntiosoite Postiosoite Puhelin Telekopio Sähköpostiosoite Albertinkatu

Lisätiedot

Ulkoisen tarkastuksen tulosalue toimii tarkastuslautakunnan alaisuudessa. Kaupungin ulkoista tarkastusta johtaa kaupunginreviisori.

Ulkoisen tarkastuksen tulosalue toimii tarkastuslautakunnan alaisuudessa. Kaupungin ulkoista tarkastusta johtaa kaupunginreviisori. 1(5) VANTAAN KAUPUNGIN T A R K A S T U S S Ä Ä N T Ö Kaupunginvaltuuston 24.8.2015 7 hyväksymä. Voimassa 1.9.2015 alkaen. 1 Tehtäväalue Ulkoinen tarkastus vastaa kaupungin hallinnon ja talouden ulkoisen

Lisätiedot

Rikosasian vanhentuminen esitutkinnassa

Rikosasian vanhentuminen esitutkinnassa ANONYMISOITU PÄÄTÖS 21.05.2014 Dnro OKV/10/50/2013 1/5 ASIA Rikosasian vanhentuminen esitutkinnassa ASIAN VIREILLETULO Apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalaisen Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren poliisilaitokselle

Lisätiedot

ASIA. Käräjäoikeuden haastemiehen epäilty virkarikos ASIAN VIREILLETULO

ASIA. Käräjäoikeuden haastemiehen epäilty virkarikos ASIAN VIREILLETULO ANONYMISOITU PÄÄTÖS 28.09.2009 Dnro OKV/13/21/2008 1/6 ASIA Käräjäoikeuden haastemiehen epäilty virkarikos ASIAN VIREILLETULO Valtionsyyttäjä on 12.8.2008 oikeuskanslerille osoitetussa kirjoituksessa arvostellut

Lisätiedot

että liikennerikoksista sakkoihin tuomituista

että liikennerikoksista sakkoihin tuomituista H allituksen esitys Eduskunnalle rangaistusm ääräysm enettelyä koskevan lainsäädännön uudistamisesta ja eräiksi m uutoksiksi tieliikennerikoksia koskevaan lainsäädäntöön. Rangaistusmääräysmenettely, joka

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä käytetään lyhennettä YTN.

1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä käytetään lyhennettä YTN. YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY SÄÄNNÖT 1 Rek.n:ro 138.504 (27.5.2014) Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä

Lisätiedot

1. Rikosasian käsittely poliisi- ja syyttäjäviranomaisissa sekä tuomioistuimissa

1. Rikosasian käsittely poliisi- ja syyttäjäviranomaisissa sekä tuomioistuimissa ANONYMISOITU PÄÄTÖS 15.11.2011 Dnro OKV/1606/1/2009 1/7 ASIA Esitutkinnan viipyminen ja rikosasian käsittelyn kokonaiskesto KANTELU Kantelija on oikeuskanslerille 15.11.2009 osoittamassaan kantelussa arvostellut

Lisätiedot

RANGAISTUKSEN TUOMITSEMINEN JA TÄYTÄNTÖÖNPANO. 4.3.2015 Erikoistumisjakso (12 op)

RANGAISTUKSEN TUOMITSEMINEN JA TÄYTÄNTÖÖNPANO. 4.3.2015 Erikoistumisjakso (12 op) RANGAISTUKSEN TUOMITSEMINEN JA TÄYTÄNTÖÖNPANO 4.3.2015 Erikoistumisjakso (12 op) Huom! Vastaus kysymykseen 1 saa olla enintään 4 sivun (= 1 arkin) pituinen, ja vastaukset kysymyksiin 2, 3 ja 4 enintään

Lisätiedot