VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON
|
|
- Annemari Nurminen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON V U O S I K E R T O M U S
2 Toimitus Marja Lehtonen, Valtakunnansyyttäjänvirasto Ulkoasu ja taitto Taina Reinikka, Edita Oyj Painopaikka Edita Oyj, Helsinki
3 LUKIJALLE Valtakunnansyyttäjänviraston vuosikertomus on tarkoitettu tiedonlähteeksi ensi sijassa syyttäjälaitoksen ja oikeushallinnon piirissä työskenteleville. Myös muut viranomaiset, opiskelijat ja yksittäiset kansalaisetkin löytänevät siitä hyödyllistä syyttäjäntoimintaa koskevaa tietoa. Vuoden 2000 vuosikertomus noudattaa sisällöltään ja rakenteeltaan pääpiirteissään edellisten vuosien kertomuksia. Syyttäjien toimintatilastoissa on valitettavasti edelleen puutteellisuuksia, koska rikosasioiden käsittelyjärjestelmä SAKARI ei toistaiseksi ole pystynyt tuottamaan kaikkia tarvittavia syyttäjäntoimintaa kuvaavia tilastotietoja. Lopussa on ratkaisuluettelo, joka sisältää tiivistelmät keskeisistä kertomusvuoden aikana Valtakunnansyyttäjänvirastossa annetuista toimenpiteisiin johtaneista ratkaisuista sekä aakkosellinen asiahakemisto. Helsingissä, 29 päivänä maaliskuuta 2001 MARJA LEHTONEN ylitarkastaja
4 SISÄLLYSLUETTELO VALTAKUNNANSYYTTÄJÄ MATTI KUUSIMÄKI: Syyttäjä avartuvassa Euroopassa... 6 APULAISVALTAKUNNANSYYTTÄJÄ MARTTI JAATINEN: Kanteluratkaisut syyttäjäntoiminnan ohjaajana... 8 SYYTTÄJÄLAITOS 10 Valtakunnansyyttäjä Apulaisvaltakunnansyyttäjä Valtionsyyttäjät Yhteiskunnan kannalta merkittävät rikosasiat Valtakunnansyyttäjänvirasto Paikalliset syyttäjäyksiköt...12 Yleiset syyttäjät...12 HALLINTO 14 Nimitysasiat...14 Syyttäjiksi nimitettyjen ammatillisesta taustasta...15 Syyttäjälaitoksen tulosohjaus...15 Hankkeet...19 Työkykyä ylläpitävä toiminta...20 Tiedotus...20 SYYTEASIAT 25 Syyteharkinta-asiat...25 Muutosharkinta-asiat...33 Oikeusministeriön, oikeuskanslerin ja eduskunnan oikeusasiamiehen syytemääräykset...36 RL1 luvun syytemääräysasiat...37 Muutoksenhaku korkeimmassa oikeudessa...38 Syyttäjänmääräysasiat...39 Talousrikosasiat...40 Talousrikossyyttäjät...40 Poliisirikosasiat...40 Poliisin ja syyttäjän yhteistyö... 41
5 KEHITTÄMINEN, OHJAUS JA KOULUTUS 42 Valtakunnansyyttäjän yleiset määräykset ja ohjeet...42 Syyttäjälaitoksen koulutus...43 Apulaissyyttäjien harjoittelujärjestelmä...47 Syyttäjäpankki...49 Avainsyyttäjät...49 Alueryhmätoiminta...53 Valvonta...54 KANSAINVÄLISET ASIAT 56 Johdanto...56 Pohjoismainen yhteistyö...56 Itämeren oikeusalueen yhteistyö...57 Euroopan unioni...59 Euroopan neuvosto...62 Muu kansainvälinen yhteistyö...62 Vierailuja Valtakunnansyyttäjänvirastoon...63 Muut tapahtumat...64 Paikallissyyttäjien ohjaus ja neuvonta kansainvälisissä asioissa Viranomaisyhteistyö...64 ASIANTUNTIJATEHTÄVÄT 67 Lausuntoja...67 Muut asiantuntijatehtävät...68 TILASTOTIETOJA 69 Valtakunnansyyttäjänvirasto...69 Syyttäjien toimintatilastoja vuonna Valtakunnansyyttäjänviraston henkilökunta LAUSUNTO 78 Valtakunnansyyttäjän lausunto ehdotuksesta rikosoikeuden yleisiä oppeja koskeviksi säännöksiksi...78 RATKAISULUETTELO 85 Syyteharkinta-asiat...85 Muut syyteasiat...88 EK:n, OM:n OK:n tai EOA:n syytemääräykset...89 RL 1 luvun syytemääräysasiat...90 Muutosharkinta-asiat...90 Kantelut ASIAHAKEMISTO 109
6 Valtakunnansyyttäjä Matti Kuusimäki: SYYTTÄJÄ AVARTUVASSA EUROOPASSA 6 Päättyneen vuoden oikeudellisesti merkittävin tapahtuma oli Suomen uuden perustuslain voimaantulo maaliskuun 1 päivänä. Vaikka valtiosääntömme keskeisimmät rakenteet ovat kestäneet hyvin vuosikymmenten koitokset ja siten ansainneet paikkansa lähes muuttamattomina myös uudessa laissa, voidaan siitä huolimatta nykypäivää tarkastella valtiosääntömme uuden aikakauden alkuna. Entistä laajempien kansalaisten perusoikeuksien liittäminen jo muutamia vuosia sitten hallitusmuotoon merkitsi myös perustuslain aseman vahvistumista lainkäytössä. Tällä kehityksellä on ollut merkitystä myös syyttäjän rikosvastuun toteuttamiseen tähtäävän työn kannalta. Syyttäjälaitoksen kuluneen vuoden tapahtumissa perustuslakiuudistus on haluttu ottaa huomioon ja sen merkitystä on eri tilaisuuksissa korostettu. Valtakunnansyyttäjän tehtävänkuva valtakunnanoikeuden syyttäjänä on myös saatettu lopulliseen muotoonsa ja samalla toteutettu hänen mahdollisuutensa osallistua jo jutun valmisteluvaiheisiin. Vuoden lopulla käynnistettiin syyttäjälaitoksen avainsyyttäjäohjelma, jolta toivotaan tulevaisuudessa paljon. Avainsyyttäjien tehtävänä on rikosoikeudenhoidon eri osa-alueilta hankitusta erityisosaamisesta kertyvän hyödyn toimittaminen eri keinoin muidenkin syyttäjien saataville. Rikollisuus muutti muotoaan 1990-luvun aikana: se vakavoitui, tuli entistä järjestäytyneemmäksi ja kansainvälistyi. Rikollisuus ei ole enää aikoihin tuntenut rajoja. Se on merkinnyt syyttäjälaitokselle uusia vaatimuksia taistelussa rajat ylittävää rikollisuutta vastaan. Voidaankin sanoa, että samalla kun vuosituhat vaihtui, jäi pelkästään kansalliseen toimintaan perustuva rikosoikeudenhoito historiaan. Rikosoikeudellisen yhteistyön vahvistaminen on olennainen osa vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvaa aluetta. Alueella, jolla voi vapaasti liikkua, kansainvälisen rikollisuuden torjuntaan ei enää pystytä vastaamaan perinteisin tavoin ja keinoin. Euroopan unioni on ryhtynyt moniin toimiin taistelussa rikollisuutta vastaan. Tampereen Eurooppa-neuvostossa
7 sovittiin muun muassa siitä, että vuoden 2001 loppuun mennessä perustetaan Eurojust-yksikkö, johon jäsenvaltiot lähettävät edustajansa. Suomalainen syyttäjä asettuu maaliskuussa 2001 Brysseliin, jossa yksikkö aloittaa toimintansa väliaikaisena organisaationa. Yksikön tehtävänä on koordinoida rikostutkinta- ja syytetoimenpiteitä jäsenmaiden välillä rajat ylittävissä vakavissa rikosasioissa. Siviilikriisinhallinnasta on tullut keskeinen osa kansainvälistä yhteistyötä erityisesti Balkanin kriisien johdosta. Sotilaalliset operaatiot eivät ole riittäneet tilanteen rauhoittamiseksi pysyvästi, vaan on tarvittu yhteistoimintaa siviili- ja julkishallinnon alueilla. Yksi keskeisimmistä kohteista kriisialueilla on syyttäjälaitoksen toiminnan vahvistaminen. Suomen syyttäjälaitos osallistuu aktiivisesti tähän työhön. Perinteisen syyttäjäntoiminnan oheen on siten voimakkaan kansainvälistymisen myötä tullut uusia, erilaista osaamista vaativia tehtäviä. Euroopan neuvoston ministerikomiteassa on (Recommendation Rec(2000)19) hyväksytty syyttäjien riippumatonta asemaa ja tehtäviä koskevat suositukset. Suomen syyttäjälaitoksen on ollut helppo sopeutua näihin suosituksiin. Suomessa on pitkät oikeusvaltioperinteet. Tätä taustaa vasten voidaan sanoa, että vaikka suomalainen syyttäjä on uusien kansainvälistä osallistumista vaativien tehtävien vuoksi monien isojen haasteiden edessä, hänellä on hyvät valmiudet vastata niihin nykyajan yleiseurooppalaisten vaatimusten edellyttämin oikeudellisin keinoin. 7
8 Apulaisvaltakunnansyyttäjä Martti Jaatinen: KANTELURATKAISUT SYYTTÄJÄNTOIMINNAN OHJAAJANA 8 Kertomusvuoden aikana Valtakunnansyyttäjänvirastoon saapui 283 muutosharkintakantelua ja 80 kantelua syyttäjän menettelystä. Vuoden aikana paikallissyyttäjät ratkaisivat asiaa nostettujen syytteiden ja annettujen rangaistusmääräysten lisäksi. Muutosharkintakanteluissa oli lähinnä kysymys tyytymättömien asianomistajien vaatimuksista nostaa syyte, kun syyttäjä oli päättänyt jättää syyttämättä. Näissä asioissa ja omasta aloitteestamme uudelleen syyteharkintaan otetuissa asioissa päätettiin syytteen nostamisesta 31 tapauksessa ja lähinnä syyttäjän menettelyä koskevissa asioissa annettiin 44 syyttäjäntoimintaa ohjaavaa kannanottoa. Myös syyttäjän ratkaisuista poliisin tekemäksi väitettyjen rikosten esitutkinnan johtajana ja syyttäjän ratkaisuista keskeyttää esitutkinta kanneltiin valtakunnansyyttäjälle. Kantelulla on jo sanana negatiivinen arvolataus. Kantelun kohteeksi joutuneet syyttäjät kokevat useimmiten kantelun epäoikeutetuksi arvosteluksi syyttäjän työstä eikä kantelun johdosta annettavan selvityksen laatiminen sekään liene mieluista puuhaa arkipäivän työkiireiden keskellä. Kanteluasioiden käsittelijät Valtakunnansyyttäjänvirastossakin saattavat pitää ensisijaisena työnään toimia syyttäjinä oikeissa asioissa. Kanteluasiat voidaan kokea toisinkin. Syyttäjälaitoksen johdon näkökulmasta kanteluilla on olennainen merkitys paitsi valtakunnansyyttäjän tehtäviin kuuluvan syyttäjien valvonnan myös syyttäjäntoiminnan johtamisen ja ohjaamisen kannalta. Kanteluasiat antavat lisäksi merkittävää tietoa siitä, kuinka syyttäjäntoiminnan laillisuus, oikeudenmukaisuus ja tarkoituksenmukaisuus kansalaisten keskuudessa koetaan. Samalla ne omalta osaltaan mittaavat sitä yleistä luotettavuutta, jota oikeuslaitosta kohtaan maassa tunnetaan. Kantelujen lukumäärä on mielestäni pieni suhteessa syyttäjien ratkaisujen kokonaismäärään ja verrattuna käräjäoikeuden ratkaisuista rikosasioissa tehtyjen valitusten määrään. Tästä voitaneen tehdä johtopäätös, että syyttäjälaitoksen toiminta kokonaisuutena täyttää verrattain hyvin siihen kohdistetut odotukset luottamusta nauttivana ja oikeusturvaa antavana oikeuslaitoksen osana.
9 Muutosharkinta-asioiden uudelleen käsittely perustuu valtakunnansyyttäjän devoluutio-oikeuteen. Kantelua näissä asioissa voidaan pitää lakiin perustuvana muutoksenhakukeinona syyttäjän päätöksestä. Milloin valtakunnansyyttäjä ei muuta paikallissyyttäjän ratkaisua, kahden samansuuntaisen syyteharkintaratkaisun voidaan sinänsä olettaa luovan uskottavuutta järjestelmään, vaikka lopputulos ei kantelijaa tyydyttäisikään. Useimmat niistä ratkaisuista, joilla syyttäjän päätöstä muutetaan tai syyttäjän päätöksen johdosta lausutaan jokin arvioiva kannanotto, ovat ilmauksia siitä lainkäyttöviranomaisen toiminnan luotettavuudesta, joka saavutetaan asioiden uudella, ehkä paremmin edellytyksin tapahtuneella harkinnalla. Sekä kanteluasioiden ratkaisuissa että devoluutio-oikeutta omasta aloitteesta käytettäessä korostuu usein myös kriminaalipoliittinen näkökulma. Esimerkiksi eräissä ratkaisuissamme on paikallissyyttäjän syyttämättäjättämispäätöksen sijasta päädytty syytteen nostamiseen pahoinpitelystä. Paikallissyyttäjän päätös on sinänsä ollut lain mukainen, mutta se ei ole tyydyttänyt yleistä oikeustajua, kun suhtautuminen pahoinpitelyrikoksiin on yhteiskunnassa ankaroitumassa. Päätöksistämme, joilla katsomme olevan syyttäjäntoimintaa ohjaavaa yleistä merkitystä, olemme tiedottaneet sekä omien kanaviemme että yleisten tiedotusvälineiden kautta sekä käsitelleet niitä koulutuksessa. Vaikka riippumattomat syyttäjät tekevät omat ratkaisunsa itsenäisesti, myös syyttäjäkäytännön yhtenäisyyttä voidaan näin kanteluasioiden ratkaisuilla parantaa. 9
10 SYYTTÄJÄLAITOS VALTAKUNNANSYYTTÄJÄ Syyttäjälaitos on lainsäädännöllä järjestetty riippumattomaksi. Tätä ilmentää syyttäjien itsenäisen harkinta- ja toimivallan lisäksi mm. se, että päätöksentekovalta on keskitetty pääosin syyttäjälaitokselle itselleen ja syyttäjistön osalta kokonaan valtakunnansyyttäjälle. Hän nimittää kaikki paikallissyyttäjät ja käyttää heitä koskevaa kurinpitovaltaa. Myös syyttäjälaitoksen sisäisistä virkajärjestelyistä ja tärkeimmistä hallintoasioista päättää valtakunnansyyttäjä. Hän voi ottaa itse ratkaistavakseen alaiselleen syyttäjälle kuuluvan asian ja määrätä alaisensa syyttäjän ajamaan syytettä, jonka nostamisesta hän on päättänyt. Syyttäjälaitoksen määrärahat kuuluvat valtion talousarviossa oikeusministeriön pääluokkaan ja valtakunnansyyttäjä käy syyttäjälaitosta koskevat budjettineuvottelut oikeusministeriön kanssa, mutta syyttäjälaitoksen tulosohjauksesta huolehtii Valtakunnansyyttäjänvirasto. APULAISVALTAKUNNANSYYTTÄJÄ Apulaisvaltakunnansyyttäjä ratkaisee samoin valtuuksin kuin valtakunnansyyttäjä hänen käsiteltävikseen kuuluvat asiat ja toimii valtakunnansyyttäjän sijaisena. Valtakunnansyyttäjän ja apulaisvaltakunnansyyttäjän välisestä tehtävien jaosta määrätään Valtakunnansyyttäjänviraston työjärjestyksessä. 10 VALTIONSYYTTÄJÄT Valtakunnansyyttäjänvirastossa on kertomusvuonna toiminut 12 valtionsyyttäjää, joilla on toimivalta syyttäjäntehtävissä koko maassa. Valtionsyyttäjien on ensisijaisesti huolehdittava syyttäjäntehtävistä yhteiskunnan kannalta merkittävimmissä rikosasioissa. Valtionsyyttäjien tehtävänä on myös ajaa syytettä, jonka nostamisesta eduskunta, oikeusministeriö, oikeuskansleri tai eduskunnan oikeusasiamies on päättänyt. Lisäksi valtionsyyttäjä toimii syyttäjänä asioissa, jotka hovioikeus käsittelee ensimmäisenä oikeusasteena. Omaksutussa kaksiportaisessa organisaatiossa valtionsyyttäjillä ei ole itsenäistä esimiesasemaa paikallissyyttäjiin nähden, mutta valtionsyyttäjille
11 voidaan delegoida valtakunnansyyttäjän ratkaisuvaltaa. Valtakunnansyyttäjänvirastosta annetun asetuksen mukaan valtionsyyttäjä voi työjärjestyksen tai valtakunnansyyttäjän erikseen antaman määräyksen nojalla ratkaista muun kuin periaatteellisesti tärkeän tai laajakantoisen asian samoin valtuuksin kuin valtakunnansyyttäjä. Valtakunnansyyttäjänviraston työjärjestyksessä on määrätty, että valtionsyyttäjät voivat ratkaista muutosharkinta-asian tai kanteluasian, jollei asia anna aihetta valtakunnansyyttäjän toimenpiteisiin tai muuhun kannanottoon. YHTEISKUNNAN KANNALTA MERKITTÄVÄT RIKOSASIAT Rikosasia on yhteiskunnan kannalta merkittävä, jos kysymyksessä on esimerkiksi (VKS:1998:1, valtakunnansyyttäjän ohje): varsinaisen järjestäytyneen rikollisuuden toimintaan liittyvä törkeänlaatuinen rikos; rikos, joka on aiheuttanut poikkeuksellisen suuren henkilö-, ympäristötai varallisuusvahingon tai vahingon vaaran; merkittävässä asemassa olevan virkamiehen virkarikos; virkamieheen tämän virkatoimen tai virka-aseman takia kohdistunut tavanomaisesta poikkeava rikos (esim. oikeudenhoitoon kohdistunut rikos); merkittävässä yhteiskunnallisessa asemassa olevan henkilön rikos, jos asiassa on piirteitä, jotka saattavat horjuttaa luottamusta kansalaisten yhdenvertaisuuteen tai rikosoikeudellisen järjestelmän toimintaan; rikos, jolla on selvästi poliittinen tai rasistinen motiivi; teko, joka liittyy perusoikeuksiin (esim. sanan- tai painovapausrikos taikka ns. kansalaistottelemattomuus); kansainvälisiä tai kansainvälis-poliittisia piirteitä omaava asia; tai rikoslain 11 luvun sotarikos tai rikos ihmisyyttä vastaan taikka 14 luvun rikos poliittisia oikeuksia vastaan. VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTO Valtakunnansyyttäjänvirasto huolehtii keskushallintoviranomaisena koko syyttäjälaitoksen toimintaedellytyksistä siten, että rikosoikeudellisen vastuun toteuttamiseksi kuuluvat tehtävät voidaan hoitaa oikeusturvan ja yleisen edun vaatimalla tavalla tasapuolisesti, joutuisasti ja taloudellisesti. Viraston henkilövahvuus oli kertomusvuonna 33 virkamiestä. Tehtävien tarkoituksenmukaista hoitamista varten Valtakunnansyyttäjänvirasto toimii jaettuna yksiköihin: hallintoyksikköön, syyteasiainyksikköön ja kehittämisyksikköön. Kansainvälisiä asioita hoiti kertomusvuonna suoraan valtakunnansyyttäjän alaisuudessa kansainvälisten asioiden valtionsyyttäjä, joka alkaen on tuolloin perustetun kansainvälisen yksikön päällikkö. Viraston henkilöluettelo on vuosikertomuksen lopussa ennen liiteosaa. 11
12 SYYTTÄJÄLAITOS Syyttäjälaitosta ja Valtakunnansyyttäjänvirastoa sekä niiden toimintaa koskevien laajakantoisten tai periaatteellisesti tärkeiden asioiden käsittelyä ja päätöksentekoa varten on johtoryhmä, johon kuuluvat puheenjohtajana valtakunnansyyttäjä ja varapuheenjohtajana apulaisvaltakunnansyyttäjä sekä muina jäseninä yksiköiden päälliköt. PAIKALLISET SYYTTÄJÄYKSIKÖT Suomi on jaettu 90 kihlakuntaan. Kihlakunnanvirastoissa ja virastojen osastoissa hoidetaan poliisi-, syyttäjän-, ulosotto- ja rekisterihallintotehtäviä sekä eräitä yleishallintotehtäviä. Erilliset virastot näitä varten on 13 kihlakunnassa, muissa kihlakunnissa tehtävät hoidetaan kihlakunnanvirastojen osastoissa. Paikallinen syyttäjäyksikkö voi siis olla joko kihlakunnan syyttäjänvirasto (esim. Turku ja Tampere) taikka kihlakunnanviraston syyttäjäosasto (esim. Espoo ja Vantaa). Lisäksi Ahvenanmaalla on maakunnansyyttäjänvirasto. Paikallisia yksiköitä oli Ahvenanmaa mukaanlukien kertomusvuonna yhteensä 78, koska eräiden kihlakuntien syyttäjäntoimi hoidetaan toisen kihlakunnan syyttäjäosastossa. YLEISET SYYTTÄJÄT Syyttäjien asemaa ja tehtäviä kuvaa yleisistä syyttäjistä annetun lain 1 :n tärkeä säännös, jossa on tuotu esiin syyttäjän roolin ja aseman keskeiset piirteet: rikosvastuun toteuttaminen, yksilön oikeusturvasta huolehtiminen, yleisen edun huomioon ottaminen, objektiviteettiperiaate, kunkin syyttäjän itsenäinen syyteharkintavalta sekä tuomiovallan käyttöön rinnastettavat tehtävät eräissä tapauksissa. Edellä mainittu laki yleisistä syyttäjistä, laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa, esitutkintalaki, pakkokeinolaki ja oikeudenkäymiskaari sisältävät keskeiset säännökset syyttäjän tehtävistä. Muita syyttäjän tehtävien hoidossa päivittäin sovellettaviksi tulevia säännöksiä on rikoslaissa sekä muissa rikosoikeudellisia seuraamuksia ja rikoksentekijöitä koskevissa laeissa ja asetuksissa. Lisäksi lainsäädännössämme on yli 300 lainkohtaa, joissa säännellään syyttäjän velvollisuuksista ja oikeuksista sekä annetaan tarkempia määräyksiä perustehtävien hoitamisesta. Syyttäjälaitos lukuina vuonna 2000 syyttäjälaitoksen henkilömäärä 555 syyttäjiä 345 toimisto- ym. henkilökuntaa 210 syyttäjäyksiköitä 78 syyttäjän ratkaisemia asioita (asioittain) syyttämättäjättämispäätöksiä (henkilöittäin) syyttäjälaitoksen menot milj. mk 12
13 HALLINTO NIMITYSASIAT Syyttäjäyksiköt Valtakunnansyyttäjä nimittää kihlakunnansyyttäjät. Nimityksiä tehtiin kertomusvuoden aikana syyttäjälaitoksessa yhteensä 33. Virat ja virkasuhteet jakautuivat palkkaluokkien osalta seuraavasti: palkkaluokat A25 A26 A27 A28 virat virkasuhteet yhteensä Nimityksiä vuonna 2000 yhteensä 32 kpl Virkakohtaiset hakijamäärät vaihtelivat 1 18 välillä. Hakijoita virkoihin ja virkasuhteisiin oli yhteensä 259, näistä miehiä oli 124 (48 %) ja naisia 135 (52 %). Nimitetyistä oli miehiä 15 (47 %) ja naisia 17 (53 %). 14 Valtakunnansyyttäjänvirasto Kari Laine nimitettiin ylitarkastajan määräaikaiseen virkasuhteeseen ; aikaa jatkettiin sittemmin toukokuun ajaksi Valtakunnansyyttäjänviraston vuosittaisen työmäärän tasaamisen vuoksi. Valtakunnansyyttäjä nimitti huhtikuun alusta lukien kehittämisyksikköön koulutussuunnittelijaksi kasvatustieteen maisteri Pia Meren ja hallintoyksikköön toimistosihteeriksi yo-merkonomi Satu Sarkalan. Ylitarkastaja Heli Vesaajalle myönnettiin virkavapautta lakimiehen tehtävien hoitamiseksi Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa Strassbourgissa. Kihlakunnansyyttäjä, VT Heikki Wendorf nimitettiin täksi ajaksi ylitarkastajan määräaikaiseen virkasuhteeseen; aikaa jatkettiin sittemmin vuosittaisen työmäärän tasaamisen vuoksi saakka.
14 SYYTTÄJIKSI NIMITETTYJEN AMMATILLISESTA TAUSTASTA Kertomusvuonna syyttäjän virkoihin ja virkasuhteisiin nimitettyjen henkilöiden ammatillinen kokemus OTK-tutkinnon suorittamisen jälkeen, ns. lakimiesura, koostuu (kuva vasemmalla) syyttäjänä toimimisesta (n.57 %), palveluksesta muissa valtion viroissa, kuten tuomioistuimessa, poliisihallinnon palveluksessa, verohallinnossa ja yleisessä oikeusavussa (n. 38 %) ja muiden työnantajien palveluksessa (n. 5 %). Valtaosa nimitetyistä oli jo ennen nimittämistä syyttäjälaitoksen palveluksessa. 38 % Palvelus muissa valtion viroissa 5 % Muu 57 % Syyttäjäkokemus A25 syyttäjäkokemuksen keskiarvo yli 4 vuotta 22 % A26, A27, A28 syyttäjäkokemuksen keskiarvo noin 8 vuotta 45 % A25, A26, A27 A28 syyttäjäkokemuksen keskiarvo yli 6 vuotta 33 % Kertomusvuonna paikallisten syyttäjäyksiköiden virkoihin nimitettyjen henkilöiden syyttäjäkokemus vuosissa palkkaluokittain jakaantuu seuraavasti (kuva oikealla): Paikallisten syyttäjäyksiköiden virkoihin nimitettyjen henkilöiden (A 25, A26, A27 ja A28) syyttäjäkokemuksen keskiarvo oli hieman yli kuusi vuotta. Paikallisten syyttäjäyksiköiden virkoihin nimitettyjen henkilöiden (A26, A27 ja A28) syyttäjäkokemuksen keskiarvo oli noin 8 vuotta. Paikallisten syyttäjäyksiköiden A 25 palkkausluokan kihlakunnansyyttäjän virkoihin nimitettyjen henkilöiden syyttäjäkokemuksen keskiarvo oli runsas neljä vuotta. SYYTTÄJÄLAITOKSEN TULOSOHJAUS Tulosneuvottelut OHJAUSJÄRJESTELMÄ Tulosohjauksen tavoitteena on kehittää hallinnon perinteistä ohjausjärjestelmää kirjallisen, ylhäältä alas suuntautuvan ohjauksen sijasta neuvottelumenettelyyn perustuvaksi. Syyttäjälaitoksessa noudatetusta neuvottelumenettelystä huolimatta niin määrällisten kuin laadullistenkin tulostavoitteiden asettaminen on tapahtunut kuitenkin lähes yksinomaan ja jopa yksipuolisesti organisaation ylimmällä tasolla. 15
15 HALLINTO Tulosohjausjärjestelmän keskeisen elementin, sopimis- ja neuvottelumenettelyn, jäntevöittämiseksi ja tulostavoitteisiin sitoutumisen voimistamiseksi Valtakunnansyyttäjänvirasto on yhteistoiminnassa paikallisten syyttäjäyksiköiden kanssa neuvotellut syyttäjälaitokselle asetettavista tulostavoitteista ja tarkastellut niiden toteutumista. Yhteistyötä keskushallinnon ja paikallisen syyttäjätoimen kanssa on jatkettu syyttäjäyksiköiden päälliköille järjestetyillä koulutus- ja neuvottelupäivillä, jotka kertomusvuonna pidettiin Tampereella ja Turussa Tampereella pohdittiin tuomioistuimen, syyttäjän ja poliisin toimintaa ja sidosryhmäsuhteita sekä käsiteltiin henkilöjohtamista ja kehittämiskeskusteluja. Lisäksi käytiin läpi tulostavoitteiden toteutumista ja käsiteltiin ennakkotehtävien palaute vuoden 2001 tulostavoitteista, joiden pohjalta tulostavoitteet on myös asetettu. TULOSNEUVOTTELUJEN PUITTEET Vuotta 2001 koskevat Valtakunnansyyttäjänviraston ja paikallisten syyttäjäyksiköiden tulosneuvottelut käytiin Valtakunnansyyttäjänvirastossa. Neuvottelut käytiin erikseen kunkin syyttäjäyksikön kanssa, vaikka yksiköt olivat neuvotteluissa yhteistoiminta-alueittain. Neuvotteluissa sovittiin, että syyttäjälaitos keskittyy edelleen huumausainerikollisuuden vastustamistyöhön. Käsittelyn joutuisuudessa asetettiin aiempien vuosien tapaan tavoitteeksi, ettei syyteharkinta kestä missään asioissa kuutta kuukautta pitempään. Neuvotteluista on laadittu pöytäkirjat ja tulossopimukset, joihin on sisällytetty myös yksikkökohtaiset kehittämishankkeet ja yhteistoiminta-alueen toiminnan peruslinjaukset. Vuoden 2000 tulostavoitteet ja niiden toteutuminen VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTO Painopistealueittain asetettiin useita tavoitteita Johtaminen: 1. Syyttäjäyksiköiden päälliköiden johtamisvalmiuksien parantaminen 2. Työkyvyn ylläpitämisen tehostaminen Organisaatio/syyttäjälaitoksen henkilöstö: 1. Yhteistoiminta-aluejaon tarkistaminen 2. Kokonaisselvityksen laatiminen syyttäjäyksiköiden resurssitarpeista Syyteharkinta- ja kanteluasiat: 1. Yhteiskunnallisesti merkittävien talousrikosasioiden käsittelyn painottaminen 16
16 Kehittämistoiminta: 1. Syyttäjälaitoksen vuoden 2000 koulutusohjelman toteuttaminen sekä tulevan koulutuksen suunnittelu ja kehittäminen 2. Avainsyyttäjäjärjestelmän käyttöönotto 3. Valtakunnansyyttäjän yleisohjeiden valmistelu ja antaminen 4. Tulostavoitteiden seurantaa ja Valtakunnansyyttäjänviraston ohjausta palveleva tutkimus 5. Alueryhmätoiminnan vakiinnuttaminen Kansainväliset asiat: 1. Syyttäjien tietotaidon lisääminen kansainväliseen rikosoikeudenhoitoon liittyvissä asioissa 2. Kansainväliseen syyttäjäyhteistyöhön osallistuminen ja kansainvälisen rikosoikeudenhoidon kehityksen seuraaminen Tiedotus: 1. Tiedotuspolitiikan ja tiedotusstrategian vakiinnuttaminen yhdenmukaiseksi koko syyttäjälaitoksessa 2. Huolehtiminen siitä, että VKSV:n ja koko syyttäjälaitoksen toiminnasta ja ratkaisuista välittyy oikea kuva kansalaisille Tavoitteita ei aivan kaikilta osin ole pystytty saavuttamaan. PAIKALLISET SYYTTÄJÄYKSIKÖT Yksiköille asetettiin laajasti laadullisia ja määrällisiä tulostavoitteita. Laadulliset tavoitteet olivat: 1. Syyttäjän päätöksen varaan jäävissä asioissa perusteluja parannetaan 2. Talousrikosasioissa käsittelyrutiineja kehitetään 3. Huumausainerikosten syyttämiskäytäntöä yhtenäistetään 4. Väkivaltarikosten syyttämiskäytäntöä yhtenäistetään 5. Syyteharkinta tehdään joutuisasti, enimmilläänkin 6 kk:ssa 17 Laadullisten tulostavoitteiden toteutumisesta on kattavasti keskusteltu eri syyttäjäyksiköiden kanssa syksyn aikana käydyissä tulosneuvotteluissa. Lisäksi niistä on keskusteltu päällikköpäivillä ja laadittu virastoittain yhteenvedot. Huumausainerikoksissa kasvu on kertomusvuonna ollut niin voimakasta, peräti 18 prosenttia, että se on vaikuttanut selvästi syyttäjien työmäärään. Etenkin laajat huumausainerikokset, joissa näyttö perustuu henkilötodisteluun, ovat syyttäjille myös prosessuaalisesti vaikeita ja työläitä uudessa oikeudenkäyntimenettelyssä. Ylipäätään jutut ovat laadullisesti vaikeutuneet ja niihin liittyy yhä useammin kansainvälinen aspekti. Laadullisista tulostavoitteista tehtyjen yhteenvetojen perusteella on todettava, että edelleenkin syyttäjäkäytännössä on yksiköittäin olennaisia eroja.
17 HALLINTO Lähinnä määrällisten tulostavoitteiden toteutuminen on kuvattu oheisessa taulukossa. Syyttäjänvirastojen ja -osastojen tulostavoitteiden toteutuminen vuonna 2000 Arvio/tavoite Toteutuma Muutos vuodelle vuonna edell vuodesta Saapuneet asiat kpl kpl 10 % Ratkaistut asiat kpl kpl 10 % syyttäjänvirastot kpl kpl syyttäjäosastot kpl kpl Siirtyneet asiat kpl kpl -50 % HENKILÖSTÖMÄÄRÄ 507 htv 507 htv 12 htv syyttäjänvirastot htv 211 htv syyttäjäosastot htv 296 htv TOIMINTAMENOT mk mk 5 % syyttäjänvirastot mk mk syyttäjäosastot mk mk Tulot mk mk 21 % TALOUDELLISUUS toimintamenot / ratkaistut asiat mk/kpl mk/kpl -4 % syyttäjänvirastot mk/kpl mk/kpl -9 % syyttäjäosastot mk/kpl mk/kpl 0 % TUOTTAVUUS ratkaistut asiat / htv 160 kpl/htv 163 kpl/htv 7 % syyttäjänvirastot 167 kpl/htv 174 kpl/htv 12 % syyttäjäosastot 161 kpl/htv 155 kpl/htv 3 % 18
18 HANKKEET Syyttäjäntoiminnan kehittämistä koskeva hanke HANKKEEN OSAT, AIKATAULU JA ORGANISOINTI Kertomusvuoden lokakuussa valtakunnansyyttäjä käynnisti hankkeen, joka sisältää kokonaisselvityksen syyttäjän toimenkuvan, syyttäjien peruskoulutuksen, toimistohenkilökunnan jatkokoulutuksen, syyttäjän ja poliisin esitutkintayhteistyön, syyttäjän prosessitoimien ja syyttäjälaitoksen tulosohjauksen kehittämiseksi. Hankkeen kutakin osakokonaisuutta valmistelee työryhmä. Poliisin ja syyttäjän esitutkintayhteistyötä tarkastellaan vuoden alussa asetetussa pysyvässä neuvottelukunnassa, jonka toiminta on liitetty osaksi tätä hanketta. Näiden raporteista laaditaan yhteenveto. Hankkeen selvitysten ja yhteenvedon on määrä valmistua syksyllä Hankkeen johto- ja ohjausryhmänä toimii Valtakunnansyyttäjänviraston johtoryhmä. Kullekin työryhmälle on annettu erikseen täsmennetyt toimeksiannot. Työryhmissä on syyttäjälaitoksen virkamiesten lisäksi jäseniä oikeusministeriöstä, tuomioistuinlaitoksesta, poliisista ja asianajajakunnasta. LÄHTÖKOHDISTA Seuraamusjärjestelmää ja rikosoikeudenkäyntiä koskevat muutokset, kansainvälistyminen, valtion hallinnon aiempaa tietoisempi henkilöstöpolitiikka ja julkisen vallan tuottamiin palveluihin kohdistuvat tuottavuutta ja taloudellisuutta koskevat odotukset edellyttävät syyttäjälaitokselta periaatelinjauksia ja pitkäjänteistä toiminnan suunnittelua. 19 PÄÄMÄÄRISTÄ Hankkeen tarkoituksena on tuottaa Valtakunnansyyttäjänviraston käyttöön monitahoinen selvitys syyttäjän ja syyttäjälaitoksen toiminnasta. Hankkeen selvitysten pohjalta voidaan toimintaa suunnitella aiempaa systemaattisemmin ja kauaskantoisemmin. Valittuihin linjauksiin on mahdollista ankkuroida vuosittaiset toiminta- ja taloussuunnitelmat siten, että tulostavoitteet ja toiminnan painopisteet muodostavat mahdollisimman yhtenäisen ja tehokkaan kokonaisuuden. Hankkeesta toivotaan olevan hyötyä myös oikeusministeriölle, tuomioistuimille ja poliisille sekä niille kaikille muillekin tahoille, jotka tarvitsevat kootusti tietoa syyttäjälaitoksesta.
19 HALLINTO TYÖKYKYÄ YLLÄPITÄVÄ TOIMINTA Valtakunnansyyttäjänvirasto teetti vuonna 1999 syyttäjälaitoksen henkilöstön keskuudessa terveyttä ja jaksamista kartoittavan kyselyn. Kyselyn tuloksista pidettiin kertomusvuonna palautetilaisuudet alueittain eri puolilla Suomea. Tilaisuudet järjestettiin yhteistyössä virastojen ja työterveyshuollon kanssa. Henkilökohtaiset raportointitiedot olivat työterveyshuollon käytettävissä jatkotoimenpiteitä varten. TYKY-toimintaa jatkettiin pitämällä luentoja alueryhmissä. Luentoon kuului Valtakunnansyyttäjänviraston ylitarkastajan pitämä TYKY-toimintaosuus ja työterveyshuollon psykologin luento työssä jaksamisesta. Luentojen tavoitteena on saada TYKY-toiminta käyntiin syyttäjäyksiköissä. Eräissä yksiköissä onkin jo vahvistettu TYKY-suunitelma. Kertomusvuonna saatiin päätökseen syyttäjälaitokseen valittujen TYKYyhdyshenkilöiden kaksipäiväinen koulutus. Työkyvyn ylläpitämisen tehostaminen oli kertomusvuonna Valtakunnansyyttäjänviraston yhtenä tulostavoitteena. TIEDOTUS Ulkoinen tiedottaminen Kertomusvuonna viraston toiminnasta on viestitty aktiivisesti vakiintuneen käytännön mukaan tavoitteena avoin, nopea, luotettava ja selkeäkielinen sekä eri viestimiä tasapuolisesti kohteleva tiedottaminen. Valtakunnansyyttäjän kannanotot rikosoikeudenhoitoon liittyvissä asioissa sekä eri tavoin jatkunut syyttäjälaitoksen perusasioista ja yhteiskunnallisesti merkittävistä yksittäisistä rikosasioista tiedottaminen ovat tuoneet viraston roolin ja koko syyttäjäntoiminnan vähitellen suurenkin yleisön tietoisuuteen. Valtakunnansyyttäjän, apulaisvaltakunnansyyttäjän ja valtionsyyttäjien alustukset ja esitykset seminaareissa ja esiintymiset muissa tilaisuuksissa ovat täydentäneet tiedotustoimintaa. Paikalliset kihlakunnansyyttäjät ovat omalta osaltaan tehneet syyttäjien työtä tunnetuksi mm. käydessään lukioissa yhteiskuntaopin ja lakitiedon tunneilla kertomassa työstään ja vastaamassa oppilaiden kysymyksiin. Syyttäjälaitoksen henkilökunnan koulutuksessa on painotettu tiedottamiseen ja julkisuuteen liittyviä asioita. Syyttäjille on järjestetty useita ammatillisia viestintä- ja ilmaisutaitokursseja. Kertomusvuoden tammikuussa julkistettiin Valtakunnansyyttäjänviraston kotisivut osoitteessa ja ne liiittyvät osana oikeusministeriön oikeuslaitos-sivustoon. Kotisivuilla on perustietoa syyttäjälaitoksesta ja Valtakunnansyyttäjänvirastosta tavallisen kansalaisen tarpeisiin suomeksi, 20
20 HALLINTO ruotsiksi ja englanniksi sekä runsaasti ajankohtaista asiaa myös tiedotusvälineille, opiskelijoille, syyttäjäkunnalle ja yhteistyöviranomaisille. Sivuilta löytyvät tiedotteet, toimenpiteisiin johtaneet ratkaisutiivistelmät, avoimet virat, nimitykset, lausunnot ja syyttäjälaitoksen koulutusohjelma sekä valtakunnansyyttäjän yleiset ohjeet ja määräykset. Myös vuosikertomukset viedään sivuille pdf-muodossa. Ruotsin valtakunnansyyttäjän verkskansli:n edustajat tutustuivat käynnillään VKSV:ssa myös viraston tiedottamiseen, periaatteisiin ja käytännön toteutukseen. Erityisen kiinnostuneita vieraat olivat viraston kotisivuista, koska heillä kotisivut olivat parhaillaan tekeillä. Keskustelu kävi vilkkaana ja vaikutteita saatiin puolin ja toisin, ongelmakohdat tuntuivat hyvin samankaltaisilta. Eniten tuntui olevan eroa tiedotuksen henkilöresursseissa: niihin ruotsalaiset ovat panostaneet meitä monin verroin enemmän. Koko Valtakunnansyyttäjänviraston henkilökunta, kukin omalta osaltaan, on pyrkinyt vastaamaan lukuisiin puhelintiedusteluihin asiallisesti ja antamaan tarvittavat tiedot taikka neuvomaan toimivaltaisen viranomaisen, jonka puoleen kysyjä on voinut asiassaan kääntyä. Sisäinen tiedottaminen Syyttäjälaitoksen sisäinen tiedottaminen Valtakunnansyyttäjänvirastosta paikallisyksiköihin on jatkunut tiedotuslehden Akkusastoorin avulla. Lehden ulkoasua on kehitetty ja sisältöä monipuolistettu. Akkusastoori ilmestyi kertomusvuonna 13 kertaa ja sivumäärä kasvoi selvästi edelliseen vuoteen verrattuna. Lehden jakelua lisättiin jonkin verrran. Sähköpostin käyttö sisäisessä tiedottamisessa on kasvanut ja kehittynyt koko kertomusvuoden ajan. Sisäinen tiedotus on selvästi tehostunut myös erilaisten tilaisuuksien päällikköpäivien, koulutustapahtumien, alueryhmätoiminnan ja seurantakäyntien ansiosta. Niiden aikana on ollut mahdollista vaihtaa tietoja ja ajatuksia kolleegojen kanssa. Syyttäjälaitosmitali Kertomusvuonna maaliskuun 31 päivänä tuli kuluneeksi sata vuotta siitä, kun ensimmäinen syyttäjäntoimintaa koskeva väitöskirja Virallisen syyttäjistön kehittyminen, organisatsiooni ja syyteoikeus esitettiin julkisesti tarkastettavaksi. Rikosprosessioikeutta koskevan tutkimuksen kirjoittaja oli lakitiedetten kandidaatti, varatuomari Kaarlo Ignatius. Valtakunnansyyttäjänvirasto päätti väitöskirjan ja koko syyttäjäntoiminnan kunniaksi lyöttää ns. syyttäjälaitosmitalin, jota tullaan käyttämään arvokkaana huomionosoituksena. Mitalin suunnittelijaksi valittiin kuvanveistäjä Erkki Kannosto ja mitalin lyömisen sai tehtäväkseen Rahapaja Oy. Mitali valmistuu ja julkistetaan vuonna
Annettu Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 2011
VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON TYÖJÄRJESTYS Dnro 52/03/11 Annettu Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 2011 Syyttäjälaitoksesta annetun lain (439/2011) 16 :n nojalla vahvistan, apulaisvaltakunnansyyttäjää ja
LisätiedotDnro 16/31/11. 25.8.2011 1.9.2011 - toistaiseksi Kumoaa VKS:2008:1 Dnro 3/31/08. Paikallisten syyttäjäviranomaisten ilmoitusvelvollisuus
YLEINEN OHJE VKS:2011:1 Dnro 16/31/11 Paikallisten syyttäjäviranomaisten ilmoitusvelvollisuus Annettu Voimassa 25.8.2011 1.9.2011 - toistaiseksi Kumoaa VKS:2008:1 Dnro 3/31/08 Säädöspohja Yleisistä syyttäjistä
LisätiedotPaikallisten syyttäjäviranomaisten ilmoitusvelvollisuus
Paikallisten syyttäjäviranomaisten ilmoitusvelvollisuus YLEINEN OHJE Dnro 18/31/14 30.6.2014 Voimassa 1.8.2014 - toistaiseksi Kumoaa VKS:2011:1, dnro 16/31/11 Käyntiosoite Postiosoite Puhelin Telekopio
LisätiedotVALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON VUOSIKERTOMUS
VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON VUOSIKERTOMUS 1999 VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON VUOSIKERTOMUS 1999 HELSINKI 2000 LUKIJALLE Valtakunnansyyttäjänviraston vuosikertomus on tarkoitettu tiedonlähteeksi ensi sijassa
LisätiedotSÄÄDÖSKOKOELMA. 439/2011 Laki. syyttäjälaitoksesta. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 17 päivänä toukokuuta 2011 439/2011 Laki syyttäjälaitoksesta Annettu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku
LisätiedotAnnettu Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 2015. 1 Viraston yksiköt ja henkilöstö. 2 Avaintoiminnot ja asiantuntijaryhmät
1 (7) VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON TYÖJÄRJESTYS Annettu Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 2015. Syyttäjälaitoksesta annetun lain (439/2011) 16 :n nojalla vahvistan, apulaisvaltakunnansyyttäjää ja viraston
LisätiedotSyyttäjän ratkaisut 2008
Oikeus 2009 Syyttäjän ratkaisut 2008 Syyttäjä ratkaisi 81 000 asiaa vuonna 2008 Vuonna 2008 syyttäjä ratkaisi Tilastokeskuksen mukaan 80 995 rikosoikeudellista asiaa, mikä on 2 552 enemmän kuin vuotta
LisätiedotSISÄLLYS. N:o 198. Laki. Suomen Hallitusmuodon muuttamisesta. Annettu Helsingissä 11 päivänä maaliskuuta 1997
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1997 Julkaistu Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 1997 N:o 198 209 SISÄLLYS N:o Sivu 198 Suomen Hallitusmuodon muuttamisesta... 563 199 yleisistä syyttäjistä... 564 200 kihlakunnansyyttäjästä
LisätiedotHELSINGIN KÄRÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi 9.10.2015. Eduskunnan lakivaliokunnalle
HELSINGIN KÄRÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi 9.10.2015 Eduskunnan lakivaliokunnalle Helsingin käräjäoikeuden lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016 Yleistä Nykytilanteesta
LisätiedotKantelija on antanut hankitusta selvityksestä vastineensa.
ANONYMISOITU PÄÄTÖS 05.02.2014 Dnro OKV/1084/1/2012 1/5 ASIA Syyttämättäjättämispäätöksen lähettäminen rikosilmoituksen tehneelle KANTELU A arvostelee oikeuskanslerille 21.8.2012 osoittamassaan asiamiehensä
LisätiedotAsiayhteydessä toisiinsa olevien rikosasioiden kirjaaminen
Asiayhteydessä toisiinsa olevien rikosasioiden kirjaaminen YLEINEN OHJE Dnro 25/31/15 15.10.2015 Voimassa 1.11.2015 - toistaiseksi Käyntiosoite Postiosoite Puhelin Telekopio Sähköpostiosoite Albertinkatu
LisätiedotY:n poliisilaitos on antanut asiasta selvityksen ja Poliisihallitus lausunnon.
ANONYMISOITU PÄÄTÖS 02.06.2016 Dnro OKV/459/1/2016 1/5 ASIA Poliisin ja syyttäjän menettely tuomarin virkarikosasiassa KANTELU Kantelija on kannellut X:n syyttäjänviraston kihlakunnansyyttäjän A:n 4.5.2015
LisätiedotSISÄLLYS. N:o Laki. käräjäoikeuslain 12 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 1997
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1997 Julkaistu Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 1997 N:o 1010 1021 SISÄLLYS N:o Sivu 1010 Laki käräjäoikeuslain 12 :n muuttamisesta... 3807 1011 Laki kuntien kulttuuritoiminnasta
LisätiedotPalontutkinnan opintopäivät Sisä-Suomen syyttäjänvirasto Marika Visakorpi kihlakunnansyyttäjä
Palontutkinnan opintopäivät 28.11.2018 Sisä-Suomen syyttäjänvirasto Marika Visakorpi kihlakunnansyyttäjä VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTO valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen, apulaisvaltakunnansyyttäjä Jukka
LisätiedotVALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON VUOSIKERTOMUS 2 0 0 1 VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON
VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON VUOSIKERTOMUS 2 0 0 1 VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON V U O S I K E R T O M U S 2 0 0 1 VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON V U O S I K E R T O M U S 2 0 0 1 Toimitus Marja Lehtonen,
LisätiedotOhje syyttäjän varallaolosta poliisi rikosten tutkinnanjohtajana sekä pakkokeino- ja haastamisasioissa
VALTAKUNNANSYVTTÄJÄNVIRASTO YLEINEN OHJE syyttäjille Annettu 19.12.2002 VKS:2002:4 Dnro 55/31102 Säädösperusta A kihlakunnansyyttäjästä 13 a 1 Voimassa 1.1.2003 - toistaiseksi Ohje syyttäjän varallaolosta
Lisätiedotsyyttäjille Dnro 38/31/06 13.12.2006 YSL 3 2 mom. VKS:1998:3 1.1.2007 - toistaiseksi Asianomistajan syyteoikeus virallisen syyttäjän kannalta
YLEINEN OHJE VKS:2006:4 syyttäjille Dnro 38/31/06 Annettu Säädösperusta 13.12.2006 YSL 3 2 mom. Kumoaa Voimassa VKS:1998:3 1.1.2007 - toistaiseksi Asianomistajan syyteoikeus virallisen syyttäjän kannalta
LisätiedotIII RIKOLLISUUSKONTROLLI
III RIKOLLISUUSKONTROLLI Tässä jaksossa käsitellään virallisen kontrollijärjestelmän toimintaa kuvailemalla muun muassa rikosten ilmituloa, ilmi tulleiden rikosten selvittämistä, rikoksentekijöiden syytteeseen
Lisätiedot2 SOTILASOIKEUDENKÄYNTIASIOIDEN SYYTTÄJÄT JA TUOMIOISTUIMET
YLEINEN OHJE VKS:2010:2 Syyttäjille Dnro 17/31/10 Annettu Säädösperusta 3.3.2010 YSL 3 2 mom. YSL 4 Kumoaa Voimassa Yleisen ohjeen 1.4.2010 syyttäjille toistaiseksi VKS:2005:2 Dnro 37/31/05 Menettely sotilasoikeudenkäyntiasioissa
LisätiedotLaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 352/2010 vp
EDUSKUNNAN VASTAUS 352/2010 vp Hallituksen esitys laeiksi eduskunnan oikeusasiamiehestä annetun lain ja valtioneuvoston oikeuskanslerista annetun lain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Hallituksen esitys Eduskunnalle oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 1 luvun :n ja 7 luvun :n muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi oikeudenkäynnissä
LisätiedotEI OIKEUTTA MAASSA SAA, ELLEI SITÄ ITSE HANKI
EI OIKEUTTA MAASSA SAA, ELLEI SITÄ ITSE HANKI - Johtajana presidentti - Korkeimmalta oikeudelta haettava valituslupaa - Käsitellään erityisen vaikeita tapauksia ja tapauksia, joilla on ennakkotapauksen
LisätiedotMenettely sotilasoikeudenkäyntiasioissa
Menettely sotilasoikeudenkäyntiasioissa YLEINEN OHJE Dnro 19/31/14 12.2.2015 Voimassa 16.2.2015 - toistaiseksi Kumoaa VKS:2010:2 dnro 17/31/10 Käyntiosoite Postiosoite Puhelin Telekopio Sähköpostiosoite
LisätiedotKäräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2008
Oikeus 2009 Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2008 Käräjäoikeuksissa ratkaistiin 67 000 rikosasiaa vuonna 2008 Vuonna 2008 käräjäoikeuksissa ratkaistiin Tilastokeskuksen mukaan 66 961 rikosoikeudellista
LisätiedotSyyttäjän ratkaisut 2012
Oikeus 2013 Syyttäjän ratkaisut 2012 Syyttäjä ratkaisi 77 300 asiaa vuonna 2012 Vuonna 2012 syyttäjä ratkaisi Tilastokeskuksen mukaan 77 300 rikosoikeudellista asiaa, mikä on lähes 2 prosenttia enemmän
LisätiedotTiivistelmä Dno: 407/54/01 VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON TOIMINTA
Tiivistelmä Dno: 407/54/01 VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON TOIMINTA Syyttäjäntoimeen ja syyttäjälaitokseen on kohdistunut 1990-luvulla monia sekä organisatorisia että toiminnan sisältöä koskevia uudistuksia.
LisätiedotLaki. tuomioistuinharjoittelusta. Soveltamisala. Tuomioistuinharjoittelun sisältö
Laki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: tuomioistuinharjoittelusta 1 Soveltamisala Sen lisäksi mitä tässä laissa säädetään, käräjänotaarista säädetään tuomioistuinlaissa ( / ). Käräjänotaarin velvollisuuksiin
LisätiedotValtakunnansyyttäjänviraston. vuosikertomus HELSINKI 1999
2.. Valtakunnansyyttäjänviraston vuosikertomus 1 9 9 8 HELSINKI 1999 3 TOIMITUS: MARJA LEHTONEN, VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTO ULKOASU JA TAITTO: TAINA REINIKKA, OY EDITA AB VUOSIKERTOMUS ON PAINETTU YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISELLE
LisätiedotASIA. Käräjätuomarin ja kihlakunnansyyttäjän tekemä virkarikos ASIAN VIREILLE TULO
ANONYMISOITU PÄÄTÖS 03.11.2017 Dnro OKV/17/30/2015 1/6 ASIA Käräjätuomarin ja kihlakunnansyyttäjän tekemä virkarikos ASIAN VIREILLE TULO Valtioneuvoston oikeuskanslerista annetun lain 3 :n 3 momentin mukaan
LisätiedotPoliisin menettely esitutkinnassa
ANONYMISOITU PÄÄTÖS 18.03.2015 Dnro OKV/1150/1/2014 1/5 ASIA Poliisin menettely esitutkinnassa KANTELU Kantelija on oikeuskanslerille 4.6.2014 osoittamassaan kantelussa arvostellut poliisilaitoksen menettelyä
LisätiedotKantelija on antanut hankitun selvityksen johdosta vastineensa.
PÄÄTÖS 12.11.2008 Dnro OKV/824/1/2007 1/5 ASIA VIIVÄSTYS HAASTEIDEN ANTAMISESSA KANTELU Kantelija arvostelee oikeuskanslerille 8.8.2007 osoittamassaan kirjoituksessa Espoon käräjäoikeuden ja Espoon kihlakunnan
LisätiedotTrafin VAK-päivä Kihlakunnansyyttäjä Heikki Ylisirniö Itä-Suomen syyttäjänvirasto, Kuopio
Trafin VAK-päivä 1.2.2018 Kihlakunnansyyttäjä Heikki Ylisirniö Itä-Suomen syyttäjänvirasto, Kuopio Syyttäjälaitos Valtakunnansyyttäjänvirasto 10 syyttäjänvirastoa ja Ahvenanmaa Organisaatiouudistus 1.9.2018
LisätiedotLaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 61/2013 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle eräiden törkeiden. lainsäädännöksi. Asia. Valiokuntakäsittely.
EDUSKUNNAN VASTAUS 61/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle eräiden törkeiden rikosten valmistelun kriminalisoimista koskevaksi lainsäädännöksi Asia Hallitus on vuoden 2012 valtiopäivillä antanut eduskunnalle
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 259. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1
Kaupunginhallitus 24.08.2015 Sivu 1 / 1 3186/03.06.02/2015 259 Teknisen toimen johtajan oikeudenkäyntikulujen korvaaminen Valmistelijat / lisätiedot: Timo Kuismin, puh. 050 544 7261 etunimi.sukunimi@espoo.fi
LisätiedotLakivaliokunta on antanut asiasta mietinnön (LaVM 8/2001 vp). Nyt koolla oleva eduskunta on hyväksynyt seuraavat
Hallitus on vuoden 2000 valtiopäivillä antanut eduskunnalle esityksensä ehdollista vankeutta koskeviksi rikoslain säännöksiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 177/2000 vp). Lakivaliokunta on
LisätiedotHallitus on vuoden 2000 valtiopäivillä antanut eduskunnalle esityksensä tuomarin esteellisyyttä koskevaksi lainsäädännöksi (HE 78/2000 vp).
Hallitus on vuoden 2000 valtiopäivillä antanut eduskunnalle esityksensä tuomarin esteellisyyttä koskevaksi lainsäädännöksi (HE 78/2000 vp). Lakivaliokunta on antanut asiasta mietinnön (LaVM 6/2001 vp).
LisätiedotILMOITUSKYNNYS, SYYTEKYNNYS, TUOMITSEMISKYNNYS
ILMOITUSKYNNYS, SYYTEKYNNYS, TUOMITSEMISKYNNYS Poliisiammattikorkeakoulu 8.5.2017 Kihlakunnansyyttäjä Pohjanmaan syyttäjänvirasto ILMOITUSKYNNYS Ympäristönsuojelulaki 188 1 mom.: Valvontaviranomaisen tulee
LisätiedotMiina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari
Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari Vaikeuksia ymmärtää, että ovat rikoksen uhreja. Vaikeuksia saada asioihin selvyyttä hajallaan olevan
LisätiedotKORKEIMMAN OIKEUDEN HIV-TAPAUKSET XVII VALTAKUNNALLINEN HIV- KOULUTUSTILAISUUS, KE 11.2.2016, BIOMEDICUM APULAISPROFESSORI SAKARI MELANDER, HY
KORKEIMMAN OIKEUDEN HIV-TAPAUKSET XVII VALTAKUNNALLINEN HIV- KOULUTUSTILAISUUS, KE 11.2.2016, BIOMEDICUM APULAISPROFESSORI SAKARI MELANDER, HY AIEMPI NÄKEMYS Rikosoikeudellisesti ankara lähestymistapa
LisätiedotPÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
PUHEMIESNEUVOSTON EHDOTUS 1/2010 vp Puhemiesneuvoston ehdotus laiksi eduskunnan virkamiehistä annetun lain 10 ja 71 :n, eduskunnan työjärjestyksen 73 :n ja eduskunnan kanslian ohjesäännön muuttamisesta
LisätiedotKäräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2009
Oikeus 2010 Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2009 Käräjäoikeuksissa ratkaistiin 66 500 rikosasiaa vuonna 2009 Vuonna 2009 käräjäoikeuksissa ratkaistiin Tilastokeskuksen mukaan 66 518 rikosoikeudellista
LisätiedotLaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp
EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle tutkintavankeuden vaihtoehtona määrättyjä valvontatoimia koskevan puitepäätöksen kansallista täytäntöönpanoa ja soveltamista koskevaksi lainsäädännöksi
LisätiedotSyyteharkinta-asioiden kiireellisyydestä ja etusijajärjestyksestä
Syyteharkinta-asioiden kiireellisyydestä ja etusijajärjestyksestä YLEINEN OHJE VKS:2013:1 Dnro 47/31/12 Annettu 28.12.2012 Voimassa 1.1.2013 - toistaiseksi Kumoaa VKS:2009:2 Sisällysluettelo...3 1 JOHDANTO...3
LisätiedotVIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS
VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIAT 45/2011 ja 61/2011 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 44/2012 7.9.2012 Asia Määräaikaista erottamista ja virantoimituksesta pidättämistä koskeva oikaisuvaatimus Oikaisuvaatimuksen
LisätiedotFINLEX - Ajantasainen lainsäädäntö: /295
Page 1 of 6 Finlex Finlex Lainsäädäntö Ajantasainen lainsäädäntö Vuosi 2012 15.6.2012/295 Seurattu SDK 184/2013 saakka. 15.6.2012/295 Laki rikosoikeudellisia menettelyjä koskevien toimivaltaristiriitojen
LisätiedotEV 37/2009 vp HE 233/2008 vp
EDUSKUNNAN VASTAUS 37/2009 vp Hallituksen esitys laiksi oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Asia Hallitus on vuoden 2008 valtiopäivillä antanut eduskunnalle
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta /2012 Laki
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 2012 295/2012 Laki rikosoikeudellisia menettelyjä koskevien toimivaltaristiriitojen ehkäisemisestä ja ratkaisemisesta sekä esitutkinnan
LisätiedotVALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON
VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON V U O S I K E R T O M U S 2 0 0 3 VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON V U O S I K E R T O M U S 2 0 0 3 Toimitus Marja Lehtonen, Valtakunnansyyttäjänvirasto Ulkoasu ja taitto Edita
LisätiedotHovioikeuksien ratkaisut 2009
Oikeus 2011 Hovioikeuksien ratkaisut 2009 Hovioikeuksissa ratkaistiin 11 300 asiaa vuonna 2009 Hovioikeudet ratkaisivat 11 264 asiaa vuonna 2009, mikä on 2,5 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Rikosoikeudellisia
LisätiedotTYÖELÄKEVAKUUTUSMAKSUPETOS ESITUTKINNASSA
TYÖELÄKEVAKUUTUSMAKSUPETOS ESITUTKINNASSA HTSY Verohallinto Päiväys Verohallinto 2 (5) TYÖELÄKEVAKUUTUSMAKSUPETOS ESITUTKINNASSA Työeläkevakuutusmaksupetos ja sen törkeä tekomuoto ovat rikosnimikkeitä,
LisätiedotSÄÄDÖSKOKOELMA. 564/2015 Laki. rikoslain muuttamisesta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 2015 564/2015 Laki rikoslain muuttamisesta Annettu Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 2015 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rikoslain
LisätiedotHovioikeuksien ratkaisut 2008
Oikeus 2009 Hovioikeuksien ratkaisut 2008 Hovioikeuksissa ratkaistujen asioiden määrä laski vuonna 2008 Hovioikeudet ratkaisivat Tilastokeskuksen mukaan 11 547 asiaa vuonna 2008. Määrä on 4,4 prosenttia
LisätiedotVIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS
VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIA 30/2008 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 33/2009 15.5.2009 Asia: Korvausvaatimus Oikaisuvaatimuksen tekijä: A Virasto: Korkeakoulu Korvausvaatimus: A:lle on maksettava 24
LisätiedotLaki. oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 2015
Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 2015 Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain (689/1997)
LisätiedotAsianomistajat TMI SEADONIS SUOMENOJAN VENESATAMA/ CARBONE MASSIMILIANO ROSARIO KÄHKÖNEN JANNE-OSKARI
LÄNSI-UUDENMAAN SYYTTÄJÄNVIRASTO PÄÄTÖS 15/635 PL 24 02631 ESPOO syyttämättä jättämisestä Asianro Puhelin 029 56 21000 Fax 029 56 21022 25.5.2015 R 14/5964 Syyttämättä jätetty RAUNIO LASSE ANTERO 09.12.1957
LisätiedotVIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS
VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIA 38/2002 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 43/2002 16.10.2002 Asia: Virantoimituksesta pidättämistä koskeva oikaisuvaatimus Päätös, johon haetaan muutosta Oikaisuvaatimus Johtava
LisätiedotLaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 93/2013 vp
EDUSKUNNAN VASTAUS 93/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi rikoslain, pakkokeinolain 10 luvun 7 :n ja poliisilain 5 luvun 9 :n muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä
LisätiedotLaki. rikoslain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti Laki rikoslain muuttamisesta kumotaan rikoslain (39/1889) 2 a luvun 9 11, sellaisina kuin ne ovat, 2 a luvun 9 laeissa 475/2008, 641/2009, 392/2011, 431/2014 ja 381/2015
LisätiedotKahden tai useamman syyttäjän määrääminen samaan asiaan
Kahden tai useamman syyttäjän määrääminen samaan asiaan YLEINEN OHJE Dnro 13/31/13 Voimassa 15.4.2013 - toistaiseksi Kumoaa VKS:2007:5 (syyttäjäpareja koskevilta osin) Sisällysluettelo 1 JOHDANTO...1 2
LisätiedotPÄIVÄN PÄIHDETILANNE 2016 SEMINAARI TURUSSA
PÄIVÄN PÄIHDETILANNE 2016 SEMINAARI TURUSSA 25.04.2016 Päihdeongelmien torjunta - kaikkien yhteinen asia Tilannekatsaus poliisin näkökulmasta 2016 Janne Aro-Heinilä Ylikonstaapeli Lounais-Suomen poliisilaitos
LisätiedotSyyttäjälle ilmoitettavat rikosasiat, ilmoitusmenettely ja syyttäjän toimenpiteet
Syyttäjälle ilmoitettavat rikosasiat, ilmoitusmenettely ja syyttäjän toimenpiteet YLEINEN OHJE VKS:2013:4 12.6.2013 Voimassa 1.1.2014 - toistaiseksi Kumoaa VKS:2008:2 Käyntiosoite Postiosoite Puhelin Telekopio
LisätiedotYLEINEN OHJE JA MÄÄRÄYS VKS:2004:1 syyttäjille Dnro 65/31/04. 28.12.2004 YSjäL 3 2 mom., AVKSV 13. Voimassa 1.1.2005 - toistaiseksi
YLEINEN OHJE JA MÄÄRÄYS VKS:2004:1 syyttäjille Dnro 65/31/04 Annettu Säädösperusta 28.12.2004 YSjäL 3 2 mom., AVKSV 13 Voimassa 1.1.2005 - toistaiseksi Menettely sananvapausrikosasioissa 1. Taustaa Vuoden
LisätiedotPÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 68/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi käräjäoikeuslain 17 :n ja kihlakunnansyyttäjästä annetun lain 8 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi käräjäoikeuslain säännöstä käräjäviskaalin
LisätiedotHE 92/2011 vp. annetun lain 19 :n ja henkilötietojen käsittelystä. tietojen luovuttamisesta syyttäjäviranomaisille.
HE 92/2011 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi syyttäjälaitoksesta annetun lain 32 :n, henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain 19 :n ja henkilötietojen käsittelystä rajavartiolaitoksessa
LisätiedotSÄÄDÖSKOKOELMA. 441/2011 Laki. rikoslain muuttamisesta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 17 päivänä toukokuuta 2011 441/2011 Laki rikoslain muuttamisesta Annettu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rikoslain
LisätiedotVIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS
VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIA 110/2008 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 55/2009 11.9.2009 Asia: Kirjallinen varoitus Päätös, johon haetaan oikaisua Poliisilaitos on 30.10.2008 päättänyt antaa vanhempi
LisätiedotHE 90/2001 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi yleisistä syyttäjistä annetun lain ja kansainvälisestä oikeusavusta rikosasioissa annetun lain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yleisistä syyttäjistä
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 26 päivänä elokuuta /2014 Laki. oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain muuttamisesta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 26 päivänä elokuuta 2014 670/2014 Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 22 päivänä elokuuta 2014 Eduskunnan päätöksen
LisätiedotVALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON
VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON V U O S I K E R T O M U S 2 0 0 4 VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON V U O S I K E R T O M U S 2 0 0 4 Toimitus Marja Lehtonen, Valtakunnansyyttäjänvirasto Ulkoasu ja taitto Taina
LisätiedotSISÄLLYS. N:o 654. Laki. rikoslain muuttamisesta. Annettu Naantalissa 13 päivänä heinäkuuta 2001
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 20 päivänä heinäkuuta 2001 N:o 654 659 SISÄLLYS N:o Sivu 654 Laki rikoslain muuttamisesta... 2077 655 Laki pakkokeinolain 5 luvun 11 :n muuttamisesta...
LisätiedotLaki. rikoslain 10 luvun muuttamisesta
Laki rikoslain 10 luvun muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan rikoslain (39/1889) 10 luvun 5 :n 3 momentti, sellaisena kuin se on laissa 875/2001, muutetaan 10 luvun 2 ja 3, 6 :n 1 momentti
LisätiedotRikosoikeudellinen laillisuusperiaate
ANONYMISOITU PÄÄTÖS 13.10.2015 Dnro OKV/464/1/2015 1/6 ASIA Rikosoikeudellinen laillisuusperiaate KIRJOITUS Kantelija on oikeuskanslerille 26.3.2015 osoittamassaan kirjoituksessa arvostellut Helsingin
LisätiedotTuomionjälkeisen sovittelun tarpeet ja hyödyt syyttäjän näkökulmasta
Tuomionjälkeisen sovittelun tarpeet ja hyödyt syyttäjän näkökulmasta Jälkisovitteluhankkeen loppuseminaari Tampereella 19.10.2016 Leena Metsäpelto Valtionsyyttäjä Valtakunnansyyttäjänvirasto Sovittelulain
Lisätiedotväkivaltainen ero Henkinen väkivalta, vaino ja -aihe poliisin näkökulmasta ja poliisin toimintamahdollisuudet
Henkinen väkivalta, vaino ja väkivaltainen ero (Väkivaltatyön foorumi, Kotka 22. 23.8.2018) -aihe poliisin näkökulmasta ja poliisin toimintamahdollisuudet Rikoskomisario Kai Virtanen Kaakkois-Suomen poliisilaitos
LisätiedotOhjaus- ja kehittämisyksikkö Dnro 35/34/11 Mika Illman
1 (5) Epäillyn oikeus avustajaan esitutkinnassa ja itsekriminointisuoja / KKO:2012:45 / syyttäjän toimenpiteet 1 Johdanto Tässä muistiossa esitetään eräitä toimenpiteitä, joihin syyttäjien tulee tapauskohtaisen
LisätiedotVALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON
VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON V U O S I K E R T O M U S 2 0 0 2 VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON V U O S I K E R T O M U S 2 0 0 2 Toimitus Marja Lehtonen, Valtakunnansyyttäjänvirasto Ulkoasu ja taitto Edita
LisätiedotErityismenettelyt liittyen anonyymiin todisteluun
Erityismenettelyt liittyen anonyymiin todisteluun YLEINEN OHJE Dnro 28/31/15 29.2.2016 Voimassa 1.3.2016 - toistaiseksi Käyntiosoite Postiosoite Puhelin Telekopio Sähköpostiosoite Albertinkatu 25 A PL
LisätiedotMarkkinaoikeuslaki, ml. muutossäädös 320/2004
Markkinaoikeuslaki, ml. muutossäädös 320/2004 1 luku Toimivalta 1 Markkinaoikeuden toimivalta ja toimipaikka Markkinaoikeus käsittelee ne asiat, jotka säädetään sen toimivaltaan kuuluviksi: 1. kilpailunrajoituksista
LisätiedotHallituksen esitysluonnos tieliikennelaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia Lausunto 29.03.2017 EOAK/1047/2017 Asia: LVM/417/03/2013 Hallituksen esitysluonnos tieliikennelaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Lausunnonantajan lausunto
LisätiedotVIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS
VIRKAMIESLAUTAKUNTA Asia 97/2004 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 60/2005 7.10.2005 Asia: Kirjallinen varoitus Päätös, johon haetaan oikaisua Kihlakunnan poliisilaitoksen päätös 27.7.2004, jolla
LisätiedotPoliisihallitus Ohje ID-1551993091 1 (8) 17.12.2013 2020/2013/4590. Poliisin tekemäksi epäillyn rikoksen tutkinta. 1. Yleistä
Poliisihallitus Ohje ID-1551993091 1 (8) 17.12.2013 2020/2013/4590 Voimassaoloaika 1.1.2014-31.12.2018 Säädösperuste Laki poliisin hallinnosta 4 Muuttaa/Kumoaa Poliisin tekemäksi epäillyn rikoksen esitutkinta,
LisätiedotKESKI-SUOMEN SYYTTÄJÄNVIRASTO PÄÄTÖS 10/1207 syyttämättä jättämisestä Asianro PL 8
KESKI-SUOMEN SYYTTÄJÄNVIRASTO PÄÄTÖS 10/1207 syyttämättä jättämisestä Asianro PL 8 26.10.2010 R 10/971 40101 Jyväskylä Puhelin 010 362 6703 Fax 010 362 6720 Syyttämättä jätetty KLlNGA ESA EINO 21.11.1939
LisätiedotHallituksen esityksessä esitetään kolmea muutosta:
T U R U N H O V I O I K E U D E N PRESIDENTTI Turussa, maaliskuun 6. päivänä 2018 Viite: HE 190/2017 vp LAKIVALIOKUNNALLE Pyydettynä lausuntona hallituksen esityksestä eduskunnalle laeiksi oikeudenkäymiskaaren
LisätiedotLaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 289/2006 vp. Hallituksen esitys laeiksi vastavuoroisen tunnustamisen. tunnustamisen periaatteen soveltamisesta
EDUSKUNNAN VASTAUS 289/2006 vp Hallituksen esitys laeiksi vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen soveltamisesta taloudellisiin seuraamuksiin tehdyn puitepäätöksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten
LisätiedotSyyttäjän ratkaisut 2010
Oikeus 2011 Syyttäjän ratkaisut 2010 Syyttäjä nosti 61 000 syytettä vuonna 2010 Vuonna 2010 syyttäjä ratkaisi Tilastokeskuksen mukaan 78 300 rikosoikeudellista asiaa, mikä on liki 900 enemmän kuin vuotta
LisätiedotMenettely sananvapausrikosasioissa
Menettely sananvapausrikosasioissa YLEINEN OHJE Dnro 21/31/14 24.4.2015 Voimassa 1.5.2015 - toistaiseksi Kumoaa VKS:2004:1 Dnro 65/31/04 Käyntiosoite Postiosoite Puhelin Telekopio Sähköpostiosoite Albertinkatu
Lisätiedot1v. 6kk. ehdollinen ja 90 tuntia yk-palvelua Helsingin Syyttäjä, vastaaja Kaikki syytekohdat. Syyttäjä, asianomistaja
Lainvoimainen Tapaus (HO diaarinro)käräjät KO Syyte KO Syyksilukeminen KO tuomio Hovi Valittaja HO Syyksilukeminen HO tuomio Hovin tuomiopäivä tuomio, laji lainvoimainen tuomio, määrä Huomautuksia R04/1476
LisätiedotUlkoasiainhallintolaki 25.2.2000/204
Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 2000» 25.2.2000/204 Seurattu SDK 456/2010 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Ulkoasiainhallintolaki 25.2.2000/204 Eduskunnan päätöksen
LisätiedotLaki entisen Jugoslavian alueella tehtyjä rikoksia käsittelevän
Laki entisen Jugoslavian alueella tehtyjä rikoksia käsittelevän sotarikostuomioistuimen toimivallasta ja tuomioistuimelle annettavasta oikeusavusta 12/1994 Annettu Helsingissä 5 päivänä tammikuuta 1994
LisätiedotKESKI-SUOMEN SYVTTÄJÄNVIRASTO PÄÄTÖS 10/1208 syyttämättä jättämisestä Asianro PL 8
1 KESKI-SUOMEN SYVTTÄJÄNVIRASTO PÄÄTÖS 10/1208 syyttämättä jättämisestä Asianro PL 8 26.10.2010 R 10/971 40101 Jyväskylä Puhelin 010 362 6703 Fax 010 362 6720 Syyttämättä jätetty MATIKAINEN-KALLSTRÖM MARJO
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 9/1995 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi pakkokeinolain 5 a luvun 2 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Pakkokeinolaissa olevaa luetteloa niistä rikoksista, joiden tutkinnassa poliisi
LisätiedotKäräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2011
Oikeus 2012 Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2011 Käräjäoikeuksissa ratkaistujen rikosasioiden määrä pysyi edellisen vuoden tasolla Vuonna 2011 käräjäoikeuksissa ratkaistiin Tilastokeskuksen mukaan
LisätiedotSUHTEELLISUUSPERIAATE. Valtakunnansyyttäjänvirasto Valtionsyyttäjä Leena Metsäpelto
Valtakunnansyyttäjänvirasto Valtionsyyttäjä Leena Metsäpelto MITÄ SE TARKOITTAA? - viranomaisten toimien on oltava oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden - ei ole yksiselitteinen eikä täsmällinen
LisätiedotSyyttäjälaitoksen toiminta lukuina 2008
Syyttäjälaitoksen toiminta lukuina 2008 T I L A S T O L I I T E 2008 Toimitus Virve Pehkonen, Valtakunnansyyttäjänvirasto Ulkoasu Taina Ståhl, Mainostoimisto Visuviestintä Oy Kansikuva www.sxc.hu Paino
LisätiedotLaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 373/2010 vp
EDUSKUNNAN VASTAUS 373/2010 vp Hallituksen esitys lahjontaa koskevan Euroopan neuvoston rikosoikeudellisen yleissopimuksen lisäpöytäkirjan ja yleissopimukseen tehdyn varauman peruuttamisen hyväksymisestä
LisätiedotKULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2002
KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2002 1. Toimintakatsaus 1.1. Perustehtävät ja toiminnan kuvaus, toiminta-ajatus Kuluttajavalituslautakunta antaa kirjallisia ratkaisusuosituksia kuluttajien
LisätiedotRiidanratkaisu. Käsikirja yritykselle. Klaus Nyblin
Riidanratkaisu Käsikirja yritykselle Klaus Nyblin TALENTUM Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja tekijä Taitto: NotePad, www.notepad.fi Kansi: Lauri Karmila ISBN: 978-952-14-1815-0 BALTO print,
Lisätiedot