VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON VUOSIKERTOMUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON VUOSIKERTOMUS"

Transkriptio

1 VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON VUOSIKERTOMUS 1999

2 VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON VUOSIKERTOMUS 1999 HELSINKI 2000

3 LUKIJALLE Valtakunnansyyttäjänviraston vuosikertomus on tarkoitettu tiedonlähteeksi ensi sijassa syyttäjälaitoksen ja oikeushallinnon piirissä työskenteleville. Myös muu julkinen sektori sekä yksittäiset kansalaisetkin löytänevät siitä hyödyllistä syyttäjäntoimintaa koskevaa tietoa. Vuoden 1999 vuosikertomus noudattaa sisällöltään ja rakenteeltaan pääpiirteissään edellisen vuoden kertomusta. Tilastot ovat valitettavasti uusien atk-järjestelmien käyttöönoton vuoksi joissakin kohdin puutteellisia. Toisaalta kertomukseen on otettu uusia syyttäjien työtä ja työmääriä koskevia tutkimusselvityksiä. Kertomuksen lopussa on ratkaisuluettelo, joka sisältää tiivistelmät keskeisistä kertomusvuoden aikana Valtakunnansyyttäjänvirastossa annetuista toimenpiteisiin johtaneista päätöksistä sekä aakkosellinen asiahakemisto. Helsingissä, 31 päivänä maaliskuuta 2000 Marja Lehtonen Ylitarkastaja 3

4 SISÄLLYSLUETTELO LUKIJALLE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 Valtakunnansyyttäjä Matti Kuusimäki TOIMINTA VAKIINTUU... 7 Apulaisvaltakunnansyyttäjä Martti Jaatinen ESITUTKINTAYHTEISTYÖSTÄ... 9 SYYTTÄJÄLAITOS Valtakunnansyyttäjä Apulaisvaltakunnansyyttäjä Valtionsyyttäjät Valtakunnansyyttäjänvirasto Paikalliset syyttäjäyksiköt Yleiset syyttäjät HALLINTO Nimimitysasiat Syyttäjälaitoksen tulosohjaus Työkykyä ylläpitävä toiminta Tiedotus Kotimaiset vierailut

5 SYYTEASIAT...27 Syyteharkinta-asiat Muutosharkinta-asiat Oikeusministeriön ja oikeuskanslerin syytemääräykset RL1 luvun syytemääräysasiat Muutoksenhaku Korkeimmassa oikeudessa Syyttäjänmääräysasiat...41 Talousrikosasiat...41 Talousrikossyyttäjät Poliisirikosasiat KEHITTÄMINEN, OHJAUS JA KOULUTUS...43 Valtakunnansyyttäjän yleiset määräykset ja ohjeet Tutkimus Koulutus Apulaissyyttäjien harjoittelujärjestelmä...61 Syyttäjäpankki Alueryhmätoiminta Valvonta KANSAINVÄLISET ASIAT...69 ASIANTUNTIJATEHTÄVÄT...79 TILASTOTIETOJA RATKAISULUETTELO...88 ASIAHAKEMISTO

6 Kerkko Kehrävuo

7 TOIMINTA VAKIINTUU Valtakunnansyyttäjä Matti Kuusimäki Foto-Mannelin Valtakunnansyyttäjänviraston toinen työvuosi sujui ensimmäisen vuoden alkumyllerrysten jälkeen jo vakaammissa merkeissä. Tehtävät muotoutuivat ja virkakunta sai selkeät toimenkuvat. Viraston rooli syyttäjälaitoksen työssä alkoi hahmottua sekä julkisen sanan, muiden viranomaisten että kansalaisten silmissä. Tämä on helpottanut merkittävästi Valtakunnansyyttäjänviraston tavoitteiden saavuttamista. Syyttäjälaitoksen organisaation kaksiportaisuus on koettu melkoisena haasteena, ehkä suorastaan ongelmana. Laajan maan alueelle lähes kahdeksaankymmeneen yksikköön sijoittuneen väen johtaminen pääkaupungista ei ole helppoa, jos halutaan ylläpitää keskusviraston ja kenttäväen kesken joustavat yhteydet. Tähän on kaikin tavoin koetettu pyrkiä. Kahden ensimmäisen toimintavuoden kuluessa tehtiin seurantakäynnit kaikkiin paikallissyyttäjien toimipaikkoihin ja niiden yhteydessä keskusteltiin koko syyttäjälaitoksen henkilöstön kanssa heitä työssä koskettavista asioista. Valtakunnansyyttäjä ja apulaisvaltakunnansyyttäjä kokivat myös itse saaneensa näistä keskusteluista paljon. Alueryhmätoiminta on lähtenyt vireästi käyntiin. Sen puitteissa on voitu edistää syyttäjäkollegoiden yhteydenpitoa. Kahdesti vuodessa toimeenpantavilla johtavien kihlakunnansyyttäjien kokoontumisilla, päällikköpäivillä pyritään syyttäjälaitokseen rakentamaan modernia suomalaisiin oikeusoloihin soveltuvaa johtamiskulttuuria. Koulutus on jatkunut kuluneena vuonna entistä vilkkaampana ja monipuolisempana. Uutena alueena on voimakkaasti panostettu toimistohenkilökunnan koulutukseen. Hyvänä esimerkkinä on ollut käräjäoikeuksien toimistohenkilökunnan onnistunut koulutus. Syyttäjälaitoksessa on nyt alkanut kehitys, joka johtaa toimistohenkilökunnan aiempaa monipuolisempiin ja haasteellisempiin tehtäviin. 7

8 Syyttäjälaitoksen koko henkilökunta on joutunut puurtamaan kuluneen vuoden kovan työpaineen alla. Uusi rikosoikeudenkäyntimenettely on ollut vielä sisäänajovaiheessa. Hovioikeusprosessi on osoittautunut syyttäjien kannalta juuri niin työlääksi kuin saatettiin etukäteen otaksua. Erityisen vaikeahoitoiset, usein kansainvälisiin yhteyksiin liittyvät rikosjutut ovat lisääntyneet ja niiden myötä on jouduttu yhä useammin turvautumaan kahden syyttäjän työpanokseen samassa jutussa. Tämä tulee olemaan pysyvä tulevaisuuden kuva. Selvittääkseen syyttäjälaitoksen henkilökunnan työssä jaksamista Valtakunnansyyttäjänvirasto teetti kaikki henkilöstöryhmät kattavan koko maata koskevan tutkimuksen. Suureen huoleen ei onneksi näyttäisi olevan aihetta. Erilaisiin työkyvyn ylläpitämistä ja henkilöstön hyvinvointia edistäviin toimenpiteisiin on selvityksestä saatavien viitteiden perusteella ryhdytty. Rikosvastuun toteutumisesta ei kyetä lain tarkoittamalla tavalla kunnolla huolehtimaan ilman työhönsä motivoituneiden ja ammattitaitoisten ihmisten täysimittaista panosta. Henkilöstön täytyisi saada kokea työnsä yhteiskunnan kannalta tärkeänä ja siten myös palkitsevana. Valtakunnansyyttäjänvirasto tekee parhaansa, että tämä voisi myös toteutua käytännössä. 8

9 ESITUTKINTA- YHTEISTYÖSTÄ Apulaisvaltakunnansyyttäjä Martti Jaatinen Kerkko Kehrävuo Meillä on perinteisesti pidetty poliisia itsenäisenä ja syyttäjästä riippumattomana esitutkinnan suorittajana ja myös sen johtajana. Yhtenä syynä tähän on epäilemättä ollut se, että poliisin tehtäväksi on nimenomaan säädetty rikosten selvittäminen ja toisaalta se, että hallintoon sidottu syyttäjälaitoksemme on ollut kehittymätön. Lisäksi sekä esitutkinta että rikosasioiden oikeudenkäynti ovat pitkään olleet vajavaisesti säädeltyjä. Esitutkintalainsäädäntöä valmisteltaessa 1980-luvulla harkittiin syyttäjästä esitutkinnan johtajaa Ruotsin mallin mukaan, mutta asiaa ei tuolloin ratkaistu, vaan päätettiin ottaa kysymys uudelleen esille syyttäjälaitoksen uudelleenjärjestelyn yhteydessä. Syyttäjälaitoksen organisaatiouudistuksen yhteydessä ei kuitenkaan puututtu syyttäjän toimintaa koskevaan lainsäädäntöön. Samoihin aikoihin valmisteltavana olleen rikosprosessiuudistuksen suunnittelutyöryhmän mietinnössä päädyttiin siihen, että syyttäjän olisi ryhdyttävä johtamaan esitutkintaa, kun jotakuta voidaan epäillä syylliseksi rikokseen, jollei asia ole yksinkertainen. Mietinnöstä annettujen lausuntojen perusteella tästä kuitenkin luovuttiin ja päädyttiin nyt voimassaolevaan järjestelyyn, jonka mukaisesti esitutkintaa myös johtaa poliisimies. Syyttäjän osallistumista esitutkintaan sen varhaisessa vaiheessa pidettiin kuitenkin välttämättömänä, minkä vuoksi poliisille säädettiin velvollisuus tietyin rajoituksin ilmoittaa tutkittavaksi tulleesta rikosasiasta syyttäjälle, kun jotakuta voidaan epäillä syylliseksi rikokseen. Säädöstasolla järjestelyä voidaan pitää suhteellisen onnistuneena; poliisi vastaa tutkinnan tuloksellisuudesta, mutta syyttäjä voi osallistua esitutkintaan tuomalla esiin lähinnä oikeudellisia näkökohtia tutkinnan suuntaamisesta ja näytön riittävyydestä. Kun syyttäjä ei välittömästi vastaa esitutkinnan tuloksellisuudesta, syyttäjän katsotaan voivan suorittaa syyteharkintansa objektiivisemmin kuin jos syyteharkinta perustuisi hänen itsensä johtamaan esitutkintaan. 9

10 Käytännössä poliisin ja syyttäjän yhteistyö ei ole osoittautunut aivan ongelmattomaksi. Poliisi ei ole kaikissa tapauksissa mieltänyt ilmoitusvelvollisuuden merkitystä ja ilmoitus on saattanut jäädä tekemättä. Toisaalta syyttäjä, vedoten muihin kiireellisiin työtehtäviinsä, ei ole aina katsonut tarpeelliseksi vastata poliisin ilmoitukseen ja näin syyttäjä on jäänyt täysin esitutkinnan ulkopuolelle. Tästä puolestaan on voinut myöhemmin aiheutua muutoin vältettävissä olevia lisätutkintatarpeita ja syyttäjälle enemmän työtäkin pääkäsittelyn valmistelussa, koska hän ei pelkän esitutkintapöytäkirjan perusteella saata omaksua juttua yhtä hyvin kuin sitä jo esitutkinnassa ikäänkuin sisältäpäin seuranneena. Erityisen tarpeellista olisi, että syyttäjä esimerkiksi hankalissa talousrikosjutuissa olisi tietoinen tutkinnan vaiheista ja neuvottelisi tarvittavista pakkokeino- ym. toimenpiteistä esitutkinnan johtajan kanssa. Toisinaan vaikuttaa siltä, että esitutkinnan päätarkoitus on saattanut hämärtyä, eli se, että esitutkinnassa selvitetään syytteestä päättämistä varten tarvittavat seikat. Katsonkin, että poliisin suorittama esitutkinta on nimenomaan syyttäjälle annettavaa virka-apua, jotta syyttäjä voisi täyttää yleisistä syyttäjistä annetun lain 1 :ssä säädetyn tehtävänsä rikosoikeudellisen vastuun toteuttajana. Valtakunnansyyttäjänviraston ja maan ylimmän poliisijohdon käymissä neuvotteluissa on käsitelty niitä ongelmia, joita poliisin ja syyttäjän välisessä yhteistyössä edelleen on. Poliisin ja syyttäjän yhteistyöongelmat eivät poistu ilman aktiivisia toimenpiteitä. Tämän vuoksi onkin sovittu Valtakunnansyyttäjänviraston ja poliisijohdon pysyvän neuvottelukunnan perustamisesta kehittämään poliisien ja syyttäjien välistä yhteistyötä eri alueilla. Neuvottelukunnan käsiteltäviä asioita on edellä jo kerrottujen lisäksi lukuisia, mainittakoon tässä lähinnä pakkokeinojen käyttöön ja poliisirikosten esitutkinnan johtamisen järjestelyyn liittyvän syyttäjäpäivystyksen toteuttaminen, yhteisiä asioita koskevan koulutuksen järjestely, mahdollinen poliisimiehen sijoittaminen yhteistyötehtäviin Valtakunnansyyttäjänvirastoon jne. Koska syyttäjän tehtävänä on huolehtia rikosoikeudellisen vastuun toteuttamisesta, viime kädessä juuri yksittäinen syyttäjä omalla ratkaisutoiminnallaan toteuttaa käytännössä kriminaalipolitiikkaa. Valtakunnansyyttäjänvirastosta voidaan ohjeilla ja omilla ratkaisuilla ohjata kriminaalipoliittista päätöksentekoa mahdollisimman hyvän ja yhdenmukaisen syyttäjäntoiminnan toteuttamiseksi. Tämän vuoksi myös esimerkiksi esitutkinnan suuntaamista koskevat kriminaalipoliittiset linjaukset kuuluvat neuvottelukunnan käsiteltäviin asioihin. 10

11 SYYTTÄJÄLAITOS VALTAKUNNANSYYTTÄJÄ Syyttäjälaitos on lainsäädännöllä järjestetty riippumattomaksi. Tätä ilmentää syyttäjien itsenäisen harkinta- ja toimivallan lisäksi mm. se, että päätöksentekovalta on keskitetty pääosin syyttäjälaitokselle itselleen ja syyttäjistön osalta kokonaan valtakunnansyyttäjälle. Hän nimittää kaikki paikallissyyttäjät ja käyttää heitä koskevaa kurinpitovaltaa. Myös syyttäjälaitoksen sisäisistä virkajärjestelyistä ja tärkeimmistä hallintoasioista päättää valtakunnansyyttäjä. Hän voi ottaa itse ratkaistavakseen alaiselleen syyttäjälle kuuluvan asian ja määrätä alaisensa syyttäjän ajamaan syytettä, jonka nostamisesta hän on päättänyt. Syyttäjälaitoksen määrärahat kuuluvat valtion talousarviossa oikeusministeriön pääluokkaan ja valtakunnansyyttäjä käy syyttäjälaitosta koskevat budjettineuvottelut oikeusministeriön kanssa, mutta syyttäjälaitoksen tulosohjauksesta huolehtii Valtakunnansyyttäjänvirasto. APULAISVALTAKUNNANSYYTTÄJÄ Apulaisvaltakunnansyyttäjä ratkaisee samoin valtuuksin kuin valtakunnansyyttäjä hänen käsiteltävikseen kuuluvat asiat ja toimii valtakunnansyyttäjän sijaisena. Valtakunnansyyttäjän ja apulaisvaltakunnansyyttäjän välisestä tehtävien jaosta määrätään Valtakunnansyyttäjänviraston työjärjestyksessä. VALTIONSYYTTÄJÄT Valtakunnansyyttäjänvirastossa on kertomusvuonna toiminut 12 valtionsyyttäjää, joilla on toimivalta syyttäjäntehtävissä koko maassa. Valtionsyyttäjien on ensisijaisesti huolehdittava syyttäjäntehtävistä yhteiskunnan kannalta merkittävimmissä rikosasioissa. Valtionsyyttäjien tehtävänä on myös ajaa syytettä, jonka nostamisesta eduskunta, oikeusministeriö, oikeuskansleri tai eduskunnan oikeusasiamies on päättänyt. Lisäksi valtionsyyttäjä toimii syyttäjänä asioissa, jotka hovioikeus käsittelee ensimmäisenä oikeusasteena. 11

12 S Y Y T T Ä J Ä L A I T O S Omaksutussa kaksiportaisessa organisaatiossa valtionsyyttäjillä ei ole itsenäistä esimiesasemaa paikallissyyttäjiin nähden, mutta valtionsyyttäjille voidaan delegoida valtakunnansyyttäjän ratkaisuvaltaa. Valtakunnansyyttäjänvirastosta annetun asetuksen mukaan valtionsyyttäjä voi työjärjestyksen tai valtakunnansyyttäjän erikseen antaman määräyksen nojalla ratkaista muun kuin periaatteellisesti tärkeän tai laajakantoisen asian samoin valtuuksin kuin valtakunnansyyttäjä. Valtakunnansyyttäjänviraston työjärjestyksessä on määrätty, että valtionsyyttäjät voivat ratkaista muutosharkinta-asian tai kanteluasian, jollei asia anna aihetta valtakunnansyyttäjän toimenpiteisiin tai muuhun kannanottoon. Yhteiskunnan kannalta merkittävät rikosasiat Rikosasia voi olla yhteiskunnan kannalta merkittävä, jos kysymyksessä on esimerkiksi (VKS:1998:1): varsinaisen järjestäytyneen rikollisuuden toimintaan liittyvä törkeänlaatuinen rikos; rikos, joka on aiheuttanut poikkeuksellisen suuren henkilö-, ympäristö- tai varallisuusvahingon tai vahingon vaaran; merkittävässä asemassa olevan virkamiehen virkarikos; virkamieheen tämän virkatoimen tai virka-aseman takia kohdistunut tavanomaisesta poikkeava rikos (esim. oikeudenhoitoon kohdistunut rikos); merkittävässä yhteiskunnallisessa asemassa olevan henkilön rikos, jos asiassa on piirteitä, jotka saattavat horjuttaa luottamusta kansalaisten yhdenvertaisuuteen tai rikosoikeudellisen järjestelmän toimintaan; rikos, jolla on selvästi poliittinen tai rasistinen motiivi; teko, joka liittyy perusoikeuksiin (esim. sanan- tai painovapausrikos taikka ns. kansalaistottelemattomuus); kansainvälisiä tai kansainvälis-poliittisia piirteitä omaava asia; tai rikoslain 11 luvun sotarikos tai rikos ihmisyyttä vastaan taikka 14 luvun rikospoliittisia oikeuksia vastaan. 12

13 VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTO Valtakunnansyyttäjänvirasto huolehtii koko syyttäjälaitoksen toimintaedellytyksistä keskushallintoviranomaisena siten, että rikosoikeudellisen vastuun toteuttamiseksi kuuluvat tehtävät voidaan hoitaa oikeusturvan ja yleisen edun vaatimalla tavalla tasapuolisesti, joutuisasti ja taloudellisesti. Viraston henkilövahvuus oli kertomusvuonna 31 virkamiestä. Tehtävien tarkoituksenmukaista hoitamista varten Valtakunnansyyttäjänvirasto toimii jaettuna yksiköihin: hallintoyksikköön, syyteasiainyksikköön ja kehittämisyksikköön. Kansainvälisiä asioita hoitaa suoraan valtakunnansyyttäjän alaisuudessa kansainvälisten asioiden valtionsyyttäjä. (Henkilöluettelo on vuosikertomuksen lopussa ennen ratkaisuluetteloa). Syyttäjälaitosta ja Valtakunnansyyttäjänvirastoa sekä niiden toimintaa koskevien laajakantoisten tai periaatteellisesti tärkeiden asioiden käsittelyä ja päätöksentekoa varten on johtoryhmä, johon kuuluvat puheenjohtajana valtakunnansyyttäjä ja varapuheenjohtajana apulaisvaltakunnansyyttäjä sekä muina jäseninä yksiköiden päälliköt ja kansainvälisten asioiden valtionsyyttäjä. PAIKALLISET SYYTTÄJÄYKSIKÖT Suomi on jaettu 90 kihlakuntaan. Kihlakunnanvirastoissa ja virastojen osastoissa hoidetaan poliisi-, syyttäjän-, ulosotto- ja rekisterihallintotehtäviä sekä eräitä yleishallintotehtäviä. Erilliset virastot näitä varten on 13 kihlakunnassa, muissa kihlakunnissa tehtävät hoidetaan kihlakunnanvirastojen osastoissa. Paikallinen syyttäjäyksikkö voi siis olla joko kihlakunnan syyttäjävirasto (esim. Turku ja Tampere) taikka kihlakunnanviraston syyttäjäosasto (esim. Espoo ja Vantaa). Lisäksi Ahvenanmaalla on maakunnansyyttäjänvirasto. Paikallisia yksiköitä on yhteensä 78, koska eräiden kihlakuntien syyttäjäntoimi hoidetaan toisen kihlakunnan syyttäjäosastossa. 13

14 S Y Y T T Ä J Ä L A I T O S YLEISET SYYTTÄJÄT Syyttäjien asemaa ja tehtäviä kuvaa yleisistä syyttäjistä annetun lain 1 :n tärkeä säännös, jossa on tuotu esiin syyttäjän roolin ja aseman keskeiset piirteet: rikosvastuun toteuttaminen, yksilön oikeusturvasta huolehtiminen, yleisen edun huomioon ottaminen, objektiviteettiperiaate, kunkin syyttäjän itsenäinen syyteharkintavalta sekä tuomiovallan käyttöön rinnastettavat tehtävät eräissä tapauksissa. Edellä mainittu laki yleisistä syyttäjistä, laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa, esitutkintalaki, pakkokeinolaki ja oikeudenkäymiskaari sisältävät keskeiset säännökset syyttäjän tehtävistä. Muita syyttäjän tehtävien hoidossa päivittäin sovellettaviksi tulevia säännöksiä on rikoslaissa sekä muissa rikosoikeudellisia seuraamuksia ja rikoksentekijöitä koskevissa laissa ja asetuksissa. Lisäksi lainsäädännössämme on yli 300 lainkohtaa, joissa säännellään syyttäjän velvollisuuksista ja oikeuksista sekä annetaan tarkempia määräyksiä perustehtävien hoitamiseen. SYYTTÄJÄLAITOS LUKUINA VUONNA 1999 syyttäjälaitoksen henkilömäärä 524 syyttäjiä 319 syyttäjäyksiköitä 78 syyttäjän ratkaisemia asioita syytettyjä tuomioistuimessa syyttämättäjättämispäätöksiä n n n syyttäjälaitoksen menot 141 milj. mk yhden asian käsittely maksaa laskennallisesti mk 14

15 HALLINTO NIMITYSASIAT Syyttäjäyksiköt Valtakunnansyyttäjä nimittää kihlakunnansyyttäjät. Nimityksiä tehtiin kertomusvuoden aikana syyttäjälaitoksessa yhteensä 90. Virat ja virkasuhteet jakautuivat palkkaluokkien osalta seuraavasti: palkkaluokka A27 A26 A25 virat virkasuhteet yhteensä 90 Virkakohtaiset hakijamäärät vaihtelivat 3 61 välillä. Hakijoita virkoihin ja virkasuhteisiin oli yhteensä 1205, näistä miehiä oli 730 (61 %) ja naisia 475 (39 %). Nimitetyistä oli miehiä 63 (70 %) ja naisia 27 (30 %). Valtakunnansyyttäjänvirasto Valtioneuvosto nimitti helmikuun alusta lukien syyteasiainyksikköön kaksi uutta valtionsyyttäjää kihlakunnansyyttäjä, oikeustieteen lisensiaatti Päivi Hirvelän ja kihlakunnansyyttäjä, VT Maarit Loimukosken. Lisäksi valtakunnansyyttäjä nimitti helmikuun alusta lukien kehittämisyksikköön ylitarkastajaksi lainsäädäntösihteeri, VT Minna Väänäsen ja toukokuun alusta lukien syyteasiainyksikköön toimistosihteeriksi yo-merkonomi Tiina Rantasen. Ylitarkastajan määräaikaiseen virkaan valtakunnansyyttäjä nimitti kihlakunnan- 15

16 H A L L I N T O syyttäjä, VT Heli Vesaajan ajaksi ; aikaa jatkettiin sittemmin kertomusvuoden loppuun ylitarkastaja Virpi Jalkasen virkavapauden vuoksi. Tutkijan määräaikaiseen virkasuhteeseen valtakunnansyyttäjä nimitti VT Kari Laineen ajaksi Sen jälkeen Laine nimitettiin määräaikaiseen ylitarkastajan virkaan alkaen SYYTTÄJIKSI NIMITETTYJEN AMMATILLISESTA TAUSTASTA Kertomusvuonna syyttäjän virkoihin ja virkasuhteisiin nimitettyjen henkilöiden ammatillinen kokemus OTK-tutkinnon suorittamisen jälkeen, ns. lakimiesura, koostuu pääosin (yli 70 %) syyttäjänä toimimisesta, palveluksesta tuomioistuinlaitoksessa (17,5 %) ja muista tehtävistä (noin 12 %) kuten palveluksesta poliisihallinnossa, sotilaslakimiehenä, verohallinnossa ja yleisessä oikeusavussa. NIMITETTYJEN KESKIMÄÄRÄINEN KOKEMUSPOHJA 12,1 % Syyttäjäkokemus Tuomioistuinlaitos 17,5 % Muu 70,3 % TEHTÄVÄ ENNEN NIMITYSTÄ 3 4 Syyttäjä Tuomioistuinlaitos Muu tehtävä 78 Valtaosa nimitetyistä oli jo ennen nimittämistä syyttäjälaitoksen palveluksessa. 16

17 VUONNA 1999 TEHDYT NIMITYKSET / SYYTTÄJÄKOKEMUS KUUKAUSINA Syyttäjäkokemus kk (v) 250 (20) (10) 100 (5) 50 Nimitykset ( ) 90 kpl Paikallisten syyttäjäyksiköiden virkoihin ja virkasuhteisiin nimitettyjen henkilöiden (A25, A26 ja A27) syyttäjäkokemuksen keskiarvo oli noin kuusi ja puoli vuotta. VUONNA 1999 TEHDYT (A25) VIRKANIMITYKSET / SYYTTÄJÄKOKEMUS KUUKAUSINA 120 (10) 100 Syyttäjäkokemus kk (v) (5) 40 (3) 20 nimitykset Nimitykset ( ) 16 kpl A25 palkkausluokan kihlakunnansyyttäjän virkaan nimitettyjen henkilöiden syyttäjäkokemuksen keskiarvo oli noin kolme ja puoli vuotta. 17

18 H A L L I N T O SYYTTÄJÄLAITOKSEN TULOSOHJAUS Tulosneuvottelut OHJAUSJÄRJESTELMÄ Tulosohjauksen tavoitteena on kehittää hallinnon perinteistä ohjausjärjestelmää kirjallisen, ylhäältä alas suuntautuvan ohjauksen sijasta neuvottelumenettelyyn perustuvaksi. Syyttäjälaitoksessa noudatetusta neuvottelumenettelystä huolimatta niin määrällisten kuin laadullistenkin tulostavoitteiden asettaminen on tapahtunut kuitenkin lähes yksinomaan ja jopa yksipuolisesti organisaation ylimmällä tasolla, aiemmin oikeuskanslerinvirastossa sittemmin VKSV:ssa. Tulosohjausjärjestelmän keskeisen elementin, sopimis- ja neuvottelumenettelyn, jäntevöittämiseksi ja tulostavoitteisiin sitoutumisen voimistamiseksi Valtakunnansyyttäjänvirasto on yhteistoiminnassa paikallisten syyttäjäyksiköiden kanssa neuvotellut syyttäjälaitokselle asetettavista tulostavoitteista ja tarkastellut niiden toteutumista. Aiempaa tiiviimpää yhteistyötä on keskushallinnon ja paikallisen syyttäjätoimen kanssa toteutettu syyttäjäyksiköiden päälliköille ja järjestetyillä koulutus- ja neuvottelupäivillä. Kevään neuvottelupäivillä käsiteltiin tulosohjausjärjestelmää ja annettiin syksyn neuvottelupäiviä varten ennakkotehtäviä. Syksyn neuvottelupäiviä varten laadituilla ennakkotehtävillä, jotka jaettiin kaikkien yksiköiden vastattavaksi, pohjustettiin vuoden 2000 tulostavoitteita ja tarkasteltiin vuoden 1999 tulostavoitteiden toteutumista. Tämän valmistelun tuloksena on laadittu vuoden 2000 tulostavoitteet. TULOSNEUVOTTELUJEN PUITTEET Vuotta 2000 koskevat Valtakunnansyyttäjänviraston ja paikallisten syyttäjäyksiköiden tulosneuvottelut käytiin Valtakunnansyyttäjänvirastossa. Neuvottelut käytiin erikseen kunkin syyttäjäyksikön kanssa, vaikka yksiköt olivat neuvotteluissa yhteistoiminta-alueittain. Neuvotteluista on laadittu pöytäkirjat ja tulossopimukset, joihin on sisällytetty myös yksikkökohtaiset kehittämishankkeet ja yhteistoiminta-alueen toiminnan peruslinjaukset. 18

19 Vuoden 1999 tulostavoitteet ja niiden toteutuminen VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTO Painopistealueittain asetettiin useita tavoitteita. Johtaminen: johtamiskulttuurin vahvistaminen, tulosohjauksen seurantamallien kehittäminen, valtakunnansyyttäjän yleisohjeiden valmistelu ja antaminen, yhteydenpidon tiivistäminen paikallisyksiköiden päälliköihin sekä oikeusministeriön toiminta-ajatuksen tavoitteen tukeminen Organisaatio/syyttäjälaitoksen henkilöstö: syyttäjälaitoksen henkilöstörakenteen ja virkojen sijoittelun tasapainottaminen sekä syyttäjäyksiköiden yhteistoiminta-aluejärjestelmän hyödyntäminen Syyteharkinta- ja kanteluasiat: Valtionsyyttäjien käsiteltäväksi otettavien syyteharkinta-asioiden lisääminen ja yhteiskunnallisesti merkittävien talousrikosasioiden käsittelyn painottaminen sekä kanteluasioiden käsittelymekanismin keventäminen ja käsittelyn jouduttaminen Koulutus: syyttäjälaitoksen koulutusohjelman läpivienti, apulaissyyttäjien harjoittelujärjestelmän aloittaminen, kansliahenkilöstön kouluttaminen rikosprosessin tarpeisiin ja Valtakunnansyyttäjänviraston henkilöstökoulutussuunnitelman laatiminen Kansainväliset asiat: syyttäjien tietotaidon lisääminen kansainvälisessä rikosoikeudenhoidossa sekä kansainvälisen rikosoikeudenhoidon kehityksen seuraaminen ja siihen osallistuminen Tiedotus tiedotuspolitiikan ja -strategian vakiinnuttaminen ja oikean kuvan luominen syyttäjälaitoksen asemasta ja tehtävistä sekä Valtakunnansyyttäjänviraston toiminnasta ja ratkaisuista. 19

20 H A L L I N T O Kertomusvuoden tulostavoitteiden toteutumista on seurattu aiempaa tiiviimmin. Kokonaan uusien seurantamallien kehittämiseen ei toistaiseksi ole katsottu aiheelliseksi ryhtyä. Tulevaisuudessa kaikki yksiköt kattavan SAKARIjärjestelmän on ajateltu mahdollistavan yhtenäiset ja vertailukelpoiset tilastot, jotka ovat välttämätön edellytys seurantajärjestelmien perinpohjaiselle kehittämiselle. Toistaiseksi SAKARI-järjestelmä on käytössä vain eräissä syyttäjäyksiköissä eikä järjestelmästä ole pystytty tuottamaan mitään tilastoja, joita johtamisen välineeksi olisi tarvittu. Yleisesti ottaen voidaan Valtakunnansyyttäjänviraston osalta sanoa, että tavoitteiden saavuttamisessa on pääosin onnistuttu. Vuosikertomuksen eri jaksojen toimintaselostuksista voi todeta, minkälaisin keinoin tavoitteisiin on päästy. PAIKALLISET SYYTTÄJÄYKSIKÖT Yksiköille asetettiin laajasti laadullisia ja määrällisiä tulostavoitteita. Laadulliset tavoitteet olivat: rikosvastuun toteuttaminen uuden rikosprosessin keinoin yleisen edun mukaisesti tasapuolisesti, joutuisasti ja taloudellisesti (yleinen laatutavoite), talousrikosasioiden käsittelyn jouduttaminen ja rikosvastuun toteuttamisen varmistaminen, asianomistajien korvausvaatimusten selvittäminen ja ajaminen uudessa rikosprosessissa lainsäätäjän ja valtakunnansyyttäjän yleisohjeiden tarkoittamalla tavalla, syyttäjän ja poliisin esitutkintayhteistyön ja esitutkinnan rajoittamisten lisääminen pääkäsittelyn keskittämisen onnistumiseksi, seuraamusluonteista syyttämättä jättämistä ja esitutkinnan rajoittamista koskevien käytäntöjen kehittäminen konkurrenssiperusteiseen suuntaan ja syyttäjän toiminta hovioikeusmenettelyssä valtakunnansyyttäjän yleisohjeen tarkoittamalla tavalla. Laadullisten tulostavoitteiden toteutumisesta on kattavasti keskusteltu eri syyttäjäyksiköiden kanssa syksyn aikana käydyissä tulosneuvotteluissa sekä päällikköpäivillä. Lisäksi ne ovat olleet esillä seurantakäynneillä ja syyttäjien alueellisten tapaamisten yhteydessä. Määrällisten tulostavoitteiden toteutuminen on kuvattu seuraavan sivun taulukossa. 20

21 SYYTTÄJÄNVIRASTOJEN JA -OSASTOJEN TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VUONNA 1999 Arvio/tavoite Toteutuma Muutos ed. vuodelle 1999 v vuodesta Saapuneet asiat kpl kpl 8 % Ratkaistut asiat kpl kpl 6 % syyttäjänvirastot kpl kpl syyttäjäosastot kpl kpl Siirtyneet asiat kpl kpl 9 % HENKILÖSTÖMÄÄRÄ 495 htv 495 htv 40 htv syyttäjänvirastot 205 htv 205 htv syyttäjäosastot 290 htv 290 htv TOIMINTAMENOT mk mk 8 % syyttäjänvirastot mk mk syyttäjäosastot mk mk Tulot mk mk -12 % TALOUDELLISUUS toimintamenot / ratkaistut asiat mk/kpl mk/kpl 1 % syyttäjänvirastot mk/kpl mk/kpl 14 % syyttäjäosastot mk/kpl mk/kpl 5 % TUOTTAVUUS ratkaistut asiat/ htv 156 kpl/htv 153 kpl/htv -2 % syyttäjänvirastot 166 kpl/htv 156 kpl/htv -10 % syyttäjäosastot 149 kpl/htv 150 kpl/htv 4 % KESKIMÄÄRÄINEN SYYTEHARKINTA- AIKA 2 kk *) *) *) tilastotietoja ei ole saatu Oikeusministeriön tietojärjestelmiin liittyvien ongelmien takia asiamääriä kuvaavat luvut perustuvat osittain arvioihin. Laskennallisten tulostavoitteiden osalta syyttäjän ja poliisin esitutkintayhteistyö ei ole vielä lähelläkään rikosprosessiuudistuksen tarkoittamaa tasoa. 21

22 H A L L I N T O Foto-Mannelin Kerkko Kehrävuo HALLINTOYKSIKÖN PÄÄLLIKKÖ, VALTIONSYYTTÄJÄ JORMA KALSKE VALTIONSYYTTÄJÄ CHRISTER LUNDSTRÖM Kerkko Kehrävuo VALTIONSYYTTÄJÄ MATTI NISSINEN Kerkko Kehrävuo KIRJAAMO; KIRJAAJA MARJO KAUPPILA JA TOIMISTO- SIHTEERI BEN ALAMI OSASTOSIHTEERI HELENA JUHOLA JA TOIMISTOSIHTEERI RIITTA KURONEN

23 TYÖKYKYÄ YLLÄPITÄVÄ TOIMINTA Valtakunnansyyttäjänvirasto teetti kertomusvuonna syyttäjälaitoksen henkilöstön keskuudessa terveyttä ja jaksamista kartoittavan kyselyn. Tarkoituksena on tuottaa tietoa työkykyä ylläpitävän toiminnan suunnittelun ja työterveyshuoltopalvelujen kehittämisen pohjaksi. Kyselytutkimus muodostui koettua terveydentilaa ja kuntoutustarpeita kartoittavasta Terveyskyselystä sekä työuupumusta ja ns. burnoutin eli loppuunpalamisen vaaraa mittaavasta BBI-kyselystä. Kyselyyn osallistui kaikkiaan 409 henkilöä, joten vastausprosentiksi tuli noin 79 %. Medivire Työkykykeskus teki kyselytutkimuksen tuloksista yhteenvetoraportin. Sen mukaan vastaajien ilmaisemat tarpeet työkykyä ylläpitävään toimintaan heijastelevat paljolti arvioita omasta terveydentilasta ja jaksamisesta. Tukea koettiin tarvittavan yleisimmin seuraavilla TYKY-toiminnan alueilla: fyysisen kunnon kohentaminen tuki- ja liikuntaelinten oireiden vähentäminen ammattitaidon ja -koulutuksen ajantasaistaminen työssä jaksaminen ja stressinhallinta työyhteisön tai työskentelytapojen kehittäminen. Jonkin verran tuli esiin myös tarvetta syvällisempään työyhteisön kriisejä koskevaan toimintaan sekä yksilötasolla omaan painonhallintaan tai tupakoinnin vähentämiseen. TIEDOTUS Ulkoinen tiedottaminen Vuonna 1999 tiedotus oli yksi Valtakunnansyyttäjänviraston painopistealueita ja ulkoiselle tiedotukselle asetettiin tavoitteiksi vakiinnuttaa tiedotuspolitiikkaa ja tiedotusstrategiaa siten, että tiedotus on avointa, nopeaa ja luotettavaa sekä eri viestimiä tasapuolisesti kohtelevaa ja selkeäkielistä. Tavoitteena oli myös luoda oikea kuva syyttäjälaitoksen asemasta ja tehtävistä sekä Valtakunnansyyttäjänviraston toiminnasta ja ratkaisuista. 23

24 H A L L I N T O SYYTTÄJÄNTOIMINTA KIINNOSTI MEDIAA V SYYTTÄJÄLAITOKSEN SISÄINEN TIEDOTUSLEHTI AKKUSASTOORI JAETAAN MYÖS SIDOSRYHMILLE.

25 Tavoitteita on toteutettu monin konkreettisin keinoin. Periaatteellisesti tärkeistä tai yleisesti kiinnostavista ratkaisuista tehtiin lehdistötiedotteet, yhteensä 25 kpl ja pidettiin yksi koko julkiselle sanalle avoin lehdistötilaisuus ensimmäisen vuosikertomuksen julkistamisen yhteydessä sekä muutama pienimuotoisempi keskustelutilaisuus median ja sidosryhmien edustajien kanssa. Näissä keskusteluissa pohdittiin trial by press -ilmiötä ja tiedottamiselle asetettavia odotuksia sekä pelisääntöjä puolin ja toisin. Lukuisat valtakunnansyyttäjän ja apulaisvaltakunnansyyttäjän antamat haastattelut, seminaari- sekä muut alustukset ja esitykset ovat täydentäneet tiedotustoimintaa. Kertomusvuonna joulukuun alusta tuli voimaan uusi julkisuuslaki, jonka johdosta järjestettävään sekä omaan että oikeusministeriön koulutukseen viraston virkamiehet ovat osallistuneet. Alueryhmätoiminnan puitteissa syyttäjiä on koulutettu ja koulutetaan edelleen julkisuuslain kiemuroihin. Näissä tilaisuuksissa on ollut kutsuttuna myös julkisen sanan edustajia. Valtakunnansyyttäjänvirasto on tehnyt koko kertomusvuoden ajan aktiivista mediaseurantaa ja analysoinut tiedotusvälineiden uutisointia syyttäjistä ja syyttäjälaitoksesta. Mediaseurannan, toimittajien kanssa käytyjen keskustelujen ja uuden julkisuuslain velvoitteiden pohjalta on suunniteltu ulkoisen tiedotuksen ohjetta virastolle ja paikallissyyttäjille. Valtakunnansyyttäjänviraston ja koko syyttäjälaitoksen toiminnan tunnetuksi tekemistä on edistetty julkaisemalla vuonna 1999 Suomen syyttäjälaitos -esite kolmella kielellä (suomi, ruotsi ja englanti) sekä Valtakunnansyyttäjänviraston ensimmäinen vuosikertomus suomeksi ja ruotsiksi. Esitettä on jaettu syyttäjäyksiköihin, tuomioistuimiin ja poliisille kansalaisten luettavaksi. Tarkoituksena on ollut, että esite omalta osaltaan palvelisi rikosoikeudenkäyntimenettelyä koskevaa tiedontarvetta. Esitteitä on lähetetty myös kaikkiin Suomen lukioihin käytettäväksi oikeusopin opetusmateriaalina. Paikallissyyttäjät ovat olleet valmiudessa yhteistyöhön lukion lakitiedon opettajien kanssa. Myös Valtakunnansyyttäjänviraston Internet-kotisivuilla on tietoa viraston toiminnasta ja ratkaisuista. Sivujen suunnittelu ja koekäyttö toteutettiin kertomusvuonna. Sivujen virallinen käyttöönotto tapahtui seuraavan vuoden tammikuussa. Kotisivuille kerätään perustietojen lisäksi runsaasti ajankohtaista asiaa, mm. tiedotteet, ratkaisutiivistelmät, nimitykset ja koulutusohjelmat sekä valtakunnansyyttäjän yleiset ohjeet ja määräykset. Viraston 25

Ohje syyttäjän varallaolosta poliisi rikosten tutkinnanjohtajana sekä pakkokeino- ja haastamisasioissa

Ohje syyttäjän varallaolosta poliisi rikosten tutkinnanjohtajana sekä pakkokeino- ja haastamisasioissa VALTAKUNNANSYVTTÄJÄNVIRASTO YLEINEN OHJE syyttäjille Annettu 19.12.2002 VKS:2002:4 Dnro 55/31102 Säädösperusta A kihlakunnansyyttäjästä 13 a 1 Voimassa 1.1.2003 - toistaiseksi Ohje syyttäjän varallaolosta

Lisätiedot

Asiayhteydessä toisiinsa olevien rikosasioiden kirjaaminen

Asiayhteydessä toisiinsa olevien rikosasioiden kirjaaminen Asiayhteydessä toisiinsa olevien rikosasioiden kirjaaminen YLEINEN OHJE Dnro 25/31/15 15.10.2015 Voimassa 1.11.2015 - toistaiseksi Käyntiosoite Postiosoite Puhelin Telekopio Sähköpostiosoite Albertinkatu

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 439/2011 Laki. syyttäjälaitoksesta. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku

SÄÄDÖSKOKOELMA. 439/2011 Laki. syyttäjälaitoksesta. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 17 päivänä toukokuuta 2011 439/2011 Laki syyttäjälaitoksesta Annettu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku

Lisätiedot

Y:n poliisilaitos on antanut asiasta selvityksen ja Poliisihallitus lausunnon.

Y:n poliisilaitos on antanut asiasta selvityksen ja Poliisihallitus lausunnon. ANONYMISOITU PÄÄTÖS 02.06.2016 Dnro OKV/459/1/2016 1/5 ASIA Poliisin ja syyttäjän menettely tuomarin virkarikosasiassa KANTELU Kantelija on kannellut X:n syyttäjänviraston kihlakunnansyyttäjän A:n 4.5.2015

Lisätiedot

Laki. tuomioistuinharjoittelusta. Soveltamisala. Tuomioistuinharjoittelun sisältö

Laki. tuomioistuinharjoittelusta. Soveltamisala. Tuomioistuinharjoittelun sisältö Laki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: tuomioistuinharjoittelusta 1 Soveltamisala Sen lisäksi mitä tässä laissa säädetään, käräjänotaarista säädetään tuomioistuinlaissa ( / ). Käräjänotaarin velvollisuuksiin

Lisätiedot

HELSINGIN KÄRÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi 9.10.2015. Eduskunnan lakivaliokunnalle

HELSINGIN KÄRÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi 9.10.2015. Eduskunnan lakivaliokunnalle HELSINGIN KÄRÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi 9.10.2015 Eduskunnan lakivaliokunnalle Helsingin käräjäoikeuden lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016 Yleistä Nykytilanteesta

Lisätiedot

Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2008

Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2008 Oikeus 2009 Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2008 Käräjäoikeuksissa ratkaistiin 67 000 rikosasiaa vuonna 2008 Vuonna 2008 käräjäoikeuksissa ratkaistiin Tilastokeskuksen mukaan 66 961 rikosoikeudellista

Lisätiedot

Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2009

Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2009 Oikeus 2010 Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2009 Käräjäoikeuksissa ratkaistiin 66 500 rikosasiaa vuonna 2009 Vuonna 2009 käräjäoikeuksissa ratkaistiin Tilastokeskuksen mukaan 66 518 rikosoikeudellista

Lisätiedot

POTILASASIAKIRJASSA OLEVAN TIEDON ANTAMINEN POTILAALLE

POTILASASIAKIRJASSA OLEVAN TIEDON ANTAMINEN POTILAALLE 17.3.2016 Dnro 1669/2/15 Ratkaisija: Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Håkan Stoor POTILASASIAKIRJASSA OLEVAN TIEDON ANTAMINEN POTILAALLE 1 ASIA Tutkittavani

Lisätiedot

EI OIKEUTTA MAASSA SAA, ELLEI SITÄ ITSE HANKI

EI OIKEUTTA MAASSA SAA, ELLEI SITÄ ITSE HANKI EI OIKEUTTA MAASSA SAA, ELLEI SITÄ ITSE HANKI - Johtajana presidentti - Korkeimmalta oikeudelta haettava valituslupaa - Käsitellään erityisen vaikeita tapauksia ja tapauksia, joilla on ennakkotapauksen

Lisätiedot

Tiivistelmä Dno: 407/54/01 VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON TOIMINTA

Tiivistelmä Dno: 407/54/01 VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON TOIMINTA Tiivistelmä Dno: 407/54/01 VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON TOIMINTA Syyttäjäntoimeen ja syyttäjälaitokseen on kohdistunut 1990-luvulla monia sekä organisatorisia että toiminnan sisältöä koskevia uudistuksia.

Lisätiedot

III RIKOLLISUUSKONTROLLI

III RIKOLLISUUSKONTROLLI III RIKOLLISUUSKONTROLLI Tässä jaksossa käsitellään virallisen kontrollijärjestelmän toimintaa kuvailemalla muun muassa rikosten ilmituloa, ilmi tulleiden rikosten selvittämistä, rikoksentekijöiden syytteeseen

Lisätiedot

Poliisihallitus Ohje ID-1551993091 1 (8) 17.12.2013 2020/2013/4590. Poliisin tekemäksi epäillyn rikoksen tutkinta. 1. Yleistä

Poliisihallitus Ohje ID-1551993091 1 (8) 17.12.2013 2020/2013/4590. Poliisin tekemäksi epäillyn rikoksen tutkinta. 1. Yleistä Poliisihallitus Ohje ID-1551993091 1 (8) 17.12.2013 2020/2013/4590 Voimassaoloaika 1.1.2014-31.12.2018 Säädösperuste Laki poliisin hallinnosta 4 Muuttaa/Kumoaa Poliisin tekemäksi epäillyn rikoksen esitutkinta,

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 26 päivänä elokuuta /2014 Laki. oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 26 päivänä elokuuta /2014 Laki. oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 26 päivänä elokuuta 2014 670/2014 Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 22 päivänä elokuuta 2014 Eduskunnan päätöksen

Lisätiedot

RIKOSSEURAAMUSLAITOKSEN TYÖJÄRJESTYS

RIKOSSEURAAMUSLAITOKSEN TYÖJÄRJESTYS RIKOSSEURAAMUSLAITOKSEN TYÖJÄRJESTYS Annettu 7. päivänä huhtikuuta 2016 Rikosseuraamuslaitoksen pääjohtajan päätöksen mukaisesti määrätään Rikosseuraamuslaitoksesta 27 päivänä marraskuuta 2009 annetun

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 441/2011 Laki. rikoslain muuttamisesta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 441/2011 Laki. rikoslain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 17 päivänä toukokuuta 2011 441/2011 Laki rikoslain muuttamisesta Annettu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rikoslain

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIA 30/2008 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 33/2009 15.5.2009 Asia: Korvausvaatimus Oikaisuvaatimuksen tekijä: A Virasto: Korkeakoulu Korvausvaatimus: A:lle on maksettava 24

Lisätiedot

Laki. oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 2015

Laki. oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 2015 Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 2015 Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain (689/1997)

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA Asia 30/2003 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 44/2005 10.6.2005 Asia: Kirjallinen varoitus Päätös, johon haetaan oikaisua Lääninhallituksen poliisiosaston päätös 31.3.2003, jolla

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIAT 45/2011 ja 61/2011 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 44/2012 7.9.2012 Asia Määräaikaista erottamista ja virantoimituksesta pidättämistä koskeva oikaisuvaatimus Oikaisuvaatimuksen

Lisätiedot

Poliisin menettely esitutkinnassa

Poliisin menettely esitutkinnassa ANONYMISOITU PÄÄTÖS 18.03.2015 Dnro OKV/1150/1/2014 1/5 ASIA Poliisin menettely esitutkinnassa KANTELU Kantelija on oikeuskanslerille 4.6.2014 osoittamassaan kantelussa arvostellut poliisilaitoksen menettelyä

Lisätiedot

Ulkoasiainhallintolaki 25.2.2000/204

Ulkoasiainhallintolaki 25.2.2000/204 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 2000» 25.2.2000/204 Seurattu SDK 456/2010 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Ulkoasiainhallintolaki 25.2.2000/204 Eduskunnan päätöksen

Lisätiedot

PÄIVÄN PÄIHDETILANNE 2016 SEMINAARI TURUSSA

PÄIVÄN PÄIHDETILANNE 2016 SEMINAARI TURUSSA PÄIVÄN PÄIHDETILANNE 2016 SEMINAARI TURUSSA 25.04.2016 Päihdeongelmien torjunta - kaikkien yhteinen asia Tilannekatsaus poliisin näkökulmasta 2016 Janne Aro-Heinilä Ylikonstaapeli Lounais-Suomen poliisilaitos

Lisätiedot

Ohjaus- ja kehittämisyksikkö Dnro 35/34/11 Mika Illman

Ohjaus- ja kehittämisyksikkö Dnro 35/34/11 Mika Illman 1 (5) Epäillyn oikeus avustajaan esitutkinnassa ja itsekriminointisuoja / KKO:2012:45 / syyttäjän toimenpiteet 1 Johdanto Tässä muistiossa esitetään eräitä toimenpiteitä, joihin syyttäjien tulee tapauskohtaisen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 259. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 259. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 24.08.2015 Sivu 1 / 1 3186/03.06.02/2015 259 Teknisen toimen johtajan oikeudenkäyntikulujen korvaaminen Valmistelijat / lisätiedot: Timo Kuismin, puh. 050 544 7261 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Erityismenettelyt liittyen anonyymiin todisteluun

Erityismenettelyt liittyen anonyymiin todisteluun Erityismenettelyt liittyen anonyymiin todisteluun YLEINEN OHJE Dnro 28/31/15 29.2.2016 Voimassa 1.3.2016 - toistaiseksi Käyntiosoite Postiosoite Puhelin Telekopio Sähköpostiosoite Albertinkatu 25 A PL

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 654. Laki. rikoslain muuttamisesta. Annettu Naantalissa 13 päivänä heinäkuuta 2001

SISÄLLYS. N:o 654. Laki. rikoslain muuttamisesta. Annettu Naantalissa 13 päivänä heinäkuuta 2001 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 20 päivänä heinäkuuta 2001 N:o 654 659 SISÄLLYS N:o Sivu 654 Laki rikoslain muuttamisesta... 2077 655 Laki pakkokeinolain 5 luvun 11 :n muuttamisesta...

Lisätiedot

KORKEIMMAN OIKEUDEN HIV-TAPAUKSET XVII VALTAKUNNALLINEN HIV- KOULUTUSTILAISUUS, KE 11.2.2016, BIOMEDICUM APULAISPROFESSORI SAKARI MELANDER, HY

KORKEIMMAN OIKEUDEN HIV-TAPAUKSET XVII VALTAKUNNALLINEN HIV- KOULUTUSTILAISUUS, KE 11.2.2016, BIOMEDICUM APULAISPROFESSORI SAKARI MELANDER, HY KORKEIMMAN OIKEUDEN HIV-TAPAUKSET XVII VALTAKUNNALLINEN HIV- KOULUTUSTILAISUUS, KE 11.2.2016, BIOMEDICUM APULAISPROFESSORI SAKARI MELANDER, HY AIEMPI NÄKEMYS Rikosoikeudellisesti ankara lähestymistapa

Lisätiedot

Valtion ylimpiä virkamiehiä koskeva ilmoitus sidonnaisuuksista (Valtion virkamieslain 26 :n 1-4 kohdissa tarkoitetut virat)

Valtion ylimpiä virkamiehiä koskeva ilmoitus sidonnaisuuksista (Valtion virkamieslain 26 :n 1-4 kohdissa tarkoitetut virat) Valtion ylimpiä virkamiehiä koskeva ilmoitus sidonnaisuuksista (Valtion virkamieslain 26 :n 1-4 kohdissa tarkoitetut virat) Sidonnaisuuksien ilmoittaminen sidonnaisuuslomakkeella Valtion ylimmän virkamiesjohdon

Lisätiedot

Tuomionjälkeisen sovittelun tarpeet ja hyödyt syyttäjän näkökulmasta

Tuomionjälkeisen sovittelun tarpeet ja hyödyt syyttäjän näkökulmasta Tuomionjälkeisen sovittelun tarpeet ja hyödyt syyttäjän näkökulmasta Jälkisovitteluhankkeen loppuseminaari Tampereella 19.10.2016 Leena Metsäpelto Valtionsyyttäjä Valtakunnansyyttäjänvirasto Sovittelulain

Lisätiedot

FINLEX - Ajantasainen lainsäädäntö: /295

FINLEX - Ajantasainen lainsäädäntö: /295 Page 1 of 6 Finlex Finlex Lainsäädäntö Ajantasainen lainsäädäntö Vuosi 2012 15.6.2012/295 Seurattu SDK 184/2013 saakka. 15.6.2012/295 Laki rikosoikeudellisia menettelyjä koskevien toimivaltaristiriitojen

Lisätiedot

RANGAISTUKSEN MÄÄRÄÄMINEN

RANGAISTUKSEN MÄÄRÄÄMINEN ALKUSANAT LYHENTEITÄ V XV 1 RANGAISTUKSEN MÄÄRÄÄMINEN 1 1 l.l 1.2 1.2.1 1.2.2 1.2.3 1.2.4 1.2.5 RANGAISTUKSEN MÄÄRÄÄMISEN PERUSTEET Johdanto Keskeiset käsitteet ja periaatteet Rangaistus Rangaistuksen

Lisätiedot

17.12.2015 PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN TARKASTUSSÄÄNTÖ 1.1.2013 LUKIEN

17.12.2015 PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN TARKASTUSSÄÄNTÖ 1.1.2013 LUKIEN 1 (5) PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN TARKASTUSSÄÄNTÖ 1.1.2013 LUKIEN VALVONTAJÄRJESTELMÄ 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta Kuntayhtymän hallinnon ja talouden valvonta järjestetään niin, että

Lisätiedot

Riidanratkaisu. Käsikirja yritykselle. Klaus Nyblin

Riidanratkaisu. Käsikirja yritykselle. Klaus Nyblin Riidanratkaisu Käsikirja yritykselle Klaus Nyblin TALENTUM Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja tekijä Taitto: NotePad, www.notepad.fi Kansi: Lauri Karmila ISBN: 978-952-14-1815-0 BALTO print,

Lisätiedot

Oikaisuvaatimus Liperin kunnan sivistyslautakunnan päätökseen. Asianajotoimisto Lakipalvelu Petri Sallinen Oy Malmikatu 7 A

Oikaisuvaatimus Liperin kunnan sivistyslautakunnan päätökseen. Asianajotoimisto Lakipalvelu Petri Sallinen Oy Malmikatu 7 A LIPERIN KUNTA 10.09.20114 1 Diaantunnus LIPERIN KUNNAN SIVISTYSLAUTAKUNNALLE ASIA Oikaisuvaatimus Liperin kunnan sivistyslautakunnan päätökseen OIKAISUVAATIMUKSEN TEKIJÄ Eila Hyvärinen, Joensuu AVUSTAJA

Lisätiedot

Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2011

Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2011 Oikeus 2012 Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2011 Käräjäoikeuksissa ratkaistujen rikosasioiden määrä pysyi edellisen vuoden tasolla Vuonna 2011 käräjäoikeuksissa ratkaistiin Tilastokeskuksen mukaan

Lisätiedot

Laki, nuoret ja netti. Opetu s - ministeriö

Laki, nuoret ja netti. Opetu s - ministeriö Laki, nuoret ja netti Opetu s - ministeriö Netti on osa nuorten arkea Yhteydenpitoa kavereihin, tiedostojen vaihtoa, harrastusryhmiä, fanitusta, pelaamista, tiedon hakua, oppimista, asioiden hoitamista,

Lisätiedot

Laki. eurooppalaisesta tilivarojen turvaamismääräysmenettelystä. Soveltamisala

Laki. eurooppalaisesta tilivarojen turvaamismääräysmenettelystä. Soveltamisala Laki eurooppalaisesta tilivarojen turvaamismääräysmenettelystä Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Soveltamisala Tässä laissa annetaan eurooppalaisen tilivarojen turvaamismääräysmenettelyn käyttöön

Lisätiedot

Käräjänotaari Anne Rautiainen. Kihlakunnansyyttäjä Lotta Kokko. Thulan Haikala Joona Johannes Jalmari Hartikainen Jatta Katariina Kettunen

Käräjänotaari Anne Rautiainen. Kihlakunnansyyttäjä Lotta Kokko. Thulan Haikala Joona Johannes Jalmari Hartikainen Jatta Katariina Kettunen Espoon käräjäoikeus Os. 3. osasto Tuomio 18.09.2014 14/138860 Asianumero R 14/183 1 (9) Puheenjohtaja Käräjänotaari Anne Rautiainen Syyttäjä Kihlakunnansyyttäjä Lotta Kokko Vastaajat Thulan Haikala Joona

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIA 106/2008 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 61/2009 25.9.2009 Asia: Korvausvaatimus Korvausvaatimuksen tekijä: A Virasto: Työvoima- ja elinkeinokeskus Korvausvaatimus: TE-keskus

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2003 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä tammikuuta 2003 N:o 45 51. Laki. N:o 45. Leivonmäen kansallispuistosta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2003 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä tammikuuta 2003 N:o 45 51. Laki. N:o 45. Leivonmäen kansallispuistosta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2003 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä tammikuuta 2003 N:o 45 51 SISÄLLYS N:o Sivu 45 Laki Leivonmäen kansallispuistosta... 93 46 Tasavallan presidentin asetus ihmishengen turvallisuudesta

Lisätiedot

Viite: Liikenne- ja viestintäministeriön lausuntopyyntö 11.11.2015 LVM/174/03/2013

Viite: Liikenne- ja viestintäministeriön lausuntopyyntö 11.11.2015 LVM/174/03/2013 HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUS LAUSUNTO Porkkalankatu 13 00180 Helsinki 16.12.2015 *029 56 44200 Liikenne- ja viestintäministeriö kirjaamo@lvm.fi Viite: Liikenne- ja viestintäministeriön lausuntopyyntö 11.11.2015

Lisätiedot

Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Aila Linnakangas. Ulvilan kaupunki ei antanut asianmukaista päätöstä päivähoitopaikasta

Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Aila Linnakangas. Ulvilan kaupunki ei antanut asianmukaista päätöstä päivähoitopaikasta 31.8.2009 Dnro 3346/4/07 Ratkaisija: Oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Aila Linnakangas Ulvilan kaupunki ei antanut asianmukaista päätöstä päivähoitopaikasta

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle tutkintavankeuden vaihtoehtona määrättyjä valvontatoimia koskevan puitepäätöksen kansallista täytäntöönpanoa ja soveltamista koskevaksi lainsäädännöksi

Lisätiedot

1. Laki joukkoliikenteen tarkastusmaksusta annetun lain muuttamisesta

1. Laki joukkoliikenteen tarkastusmaksusta annetun lain muuttamisesta Lakiehdotukset 1. Laki joukkoliikenteen tarkastusmaksusta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan joukkoliikenteen tarkastusmaksusta 11 päivänä toukokuuta 1979 annetun lain

Lisätiedot

TUUSULAN KÄRÄJÄOIKEUS. Lautamiehet: Jussi Larmo, Esko Rautavuori 06/1057 ja Hellin Saarelainen. Asiano: 19.9.2006 R 06/548

TUUSULAN KÄRÄJÄOIKEUS. Lautamiehet: Jussi Larmo, Esko Rautavuori 06/1057 ja Hellin Saarelainen. Asiano: 19.9.2006 R 06/548 TUUSULAN KÄRÄJÄOIKEUS TUOMIO Käräjätuomari Mikko Saleva Julistettu istunnossa Lautamiehet: Jussi Larmo, Esko Rautavuori 06/1057 ja Hellin Saarelainen Asiano: 19.9.2006 R 06/548 Syyttäjä Vastaaja(t) Johtava

Lisätiedot

Syyttäjän ratkaisut 2011

Syyttäjän ratkaisut 2011 Oikeus 2012 Syyttäjän ratkaisut 2011 Syyttäjä ratkaisi 76 000 asiaa vuonna 2011 Vuonna 2011 syyttäjä ratkaisi Tilastokeskuksen mukaan 75 900 rikosoikeudellista asiaa, mikä on 3 prosenttia vähemmän kuin

Lisätiedot

Laki. rikoslain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 2015

Laki. rikoslain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 2015 Laki rikoslain muuttamisesta Annettu Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 2015 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rikoslain (39/1889) 6 luvun 5, 17 luvun 1 a, 8 a :n 2 kohta ja 18 a :n 1 momentin 4

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä joulukuuta /2013 Sisäministeriön asetus. Maahanmuuttoviraston suoritteiden maksullisuudesta

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä joulukuuta /2013 Sisäministeriön asetus. Maahanmuuttoviraston suoritteiden maksullisuudesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä joulukuuta 2013 872/2013 Sisäministeriön asetus Maahanmuuttoviraston suoritteiden maksullisuudesta Annettu Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 2013

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIA 38/2002 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 43/2002 16.10.2002 Asia: Virantoimituksesta pidättämistä koskeva oikaisuvaatimus Päätös, johon haetaan muutosta Oikaisuvaatimus Johtava

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä käytetään lyhennettä YTN.

1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä käytetään lyhennettä YTN. YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY SÄÄNNÖT 1 Rek.n:ro 138.504 (27.5.2014) Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä

Lisätiedot

TYÖELÄKEVAKUUTUSMAKSUPETOS ESITUTKINNASSA

TYÖELÄKEVAKUUTUSMAKSUPETOS ESITUTKINNASSA TYÖELÄKEVAKUUTUSMAKSUPETOS ESITUTKINNASSA HTSY Verohallinto Päiväys Verohallinto 2 (5) TYÖELÄKEVAKUUTUSMAKSUPETOS ESITUTKINNASSA Työeläkevakuutusmaksupetos ja sen törkeä tekomuoto ovat rikosnimikkeitä,

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 682. Laki. Venäjän kanssa kansainvälisestä maantieliikenteestä tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä

SISÄLLYS. N:o 682. Laki. Venäjän kanssa kansainvälisestä maantieliikenteestä tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 1 päivänä elokuuta 2001 N:o 682 687 SISÄLLYS N:o Sivu 682 Laki Venäjän kanssa kansainvälisestä maantieliikenteestä tehdyn sopimuksen eräiden määräysten

Lisätiedot

Hovioikeuksien ratkaisut 2008

Hovioikeuksien ratkaisut 2008 Oikeus 2009 Hovioikeuksien ratkaisut 2008 Hovioikeuksissa ratkaistujen asioiden määrä laski vuonna 2008 Hovioikeudet ratkaisivat Tilastokeskuksen mukaan 11 547 asiaa vuonna 2008. Määrä on 4,4 prosenttia

Lisätiedot

Syyttäjän ratkaisut 2010

Syyttäjän ratkaisut 2010 Oikeus 2011 Syyttäjän ratkaisut 2010 Syyttäjä nosti 61 000 syytettä vuonna 2010 Vuonna 2010 syyttäjä ratkaisi Tilastokeskuksen mukaan 78 300 rikosoikeudellista asiaa, mikä on liki 900 enemmän kuin vuotta

Lisätiedot

Laki. rikoslain 10 luvun muuttamisesta

Laki. rikoslain 10 luvun muuttamisesta Laki rikoslain 10 luvun muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan rikoslain (39/1889) 10 luvun 5 :n 3 momentti, sellaisena kuin se on laissa 875/2001, muutetaan 10 luvun 2 ja 3, 6 :n 1 momentti

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PUHEMIESNEUVOSTON EHDOTUS 1/2010 vp Puhemiesneuvoston ehdotus laiksi eduskunnan virkamiehistä annetun lain 10 ja 71 :n, eduskunnan työjärjestyksen 73 :n ja eduskunnan kanslian ohjesäännön muuttamisesta

Lisätiedot

KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2002

KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2002 KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2002 1. Toimintakatsaus 1.1. Perustehtävät ja toiminnan kuvaus, toiminta-ajatus Kuluttajavalituslautakunta antaa kirjallisia ratkaisusuosituksia kuluttajien

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Ahvenanmaan maakunnan maakunnanvoudinvirastosta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi laki Ahvenanmaan maakunnan maakunnanvoudinvirastosta

Lisätiedot

Kahden tai useamman syyttäjän määrääminen samaan asiaan

Kahden tai useamman syyttäjän määrääminen samaan asiaan Kahden tai useamman syyttäjän määrääminen samaan asiaan YLEINEN OHJE Dnro 13/31/13 Voimassa 15.4.2013 - toistaiseksi Kumoaa VKS:2007:5 (syyttäjäpareja koskevilta osin) Sisällysluettelo 1 JOHDANTO...1 2

Lisätiedot

Vuonna 2010 käsiteltävinä olleiden asioiden kokonaismäärä ja käsittely

Vuonna 2010 käsiteltävinä olleiden asioiden kokonaismäärä ja käsittely Tilastot Vuonna 2010 käsiteltävinä olleiden asioiden kokonaismäärä ja käsittely Vireillä olleet asiat 1.1.2010 vuonna 2006 tulleita asioita 1 vuonna 2007 tulleita asioita 11 vuonna 2008 tulleita asioita

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 859. Tasavallan Presidentin avoin kirje. valtioneuvostossa toimeenpannusta muutoksesta. Annettu Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 2007

SISÄLLYS. N:o 859. Tasavallan Presidentin avoin kirje. valtioneuvostossa toimeenpannusta muutoksesta. Annettu Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 2007 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2007 Julkaistu Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 2007 N:o 859 864 SISÄLLYS N:o Sivu 859 Tasavallan Presidentin avoin kirje valtioneuvostossa toimeenpannusta muutoksesta... 3867 860

Lisätiedot

4-16 jäsentä. Verohallitus määrää veroviraston. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi verohallintolakia.

4-16 jäsentä. Verohallitus määrää veroviraston. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi verohallintolakia. HE 204/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi verohallintolain 3 ja 4 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi verohallintolakia. Verotuksen oikaisulautakunnan

Lisätiedot

***I EUROOPAN PARLAMENTIN KANTA

***I EUROOPAN PARLAMENTIN KANTA EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Konsolidoitu lainsäädäntöasiakirja 5.7.2012 EP-PE_TC1-COD(2011)0902 ***I EUROOPAN PARLAMENTIN KANTA vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 5. heinäkuuta 2012 Euroopan parlamentin

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUN OPETTAJA OLI ESTEELLINEN ARVOSTELEMAAN LAPSENSA TENTTISUORITUKSIA

AMMATTIKORKEAKOULUN OPETTAJA OLI ESTEELLINEN ARVOSTELEMAAN LAPSENSA TENTTISUORITUKSIA 25.2.2009 Dnro 2730/4/07 Ratkaisija: Apulaisoikeusasiamies Jukka Lindstedt Esittelijä: Esittelijäneuvos Jorma Kuopus AMMATTIKORKEAKOULUN OPETTAJA OLI ESTEELLINEN ARVOSTELEMAAN LAPSENSA TENTTISUORITUKSIA

Lisätiedot

Antamispäivä Diaarinumero 20.6.2012 R 11/2887. Helsingin käräjäoikeus 5/10 os. 21.9.2011 nro 8349 (liitteenä) Kihlakunnansyyttäjä Tuomas Soosalu

Antamispäivä Diaarinumero 20.6.2012 R 11/2887. Helsingin käräjäoikeus 5/10 os. 21.9.2011 nro 8349 (liitteenä) Kihlakunnansyyttäjä Tuomas Soosalu Helsingin hovioikeus Tuomio Nro 1697 Antamispäivä Diaarinumero 20.6.2012 R 11/2887 Ratkaisu, johon on haettu muutosta Helsingin käräjäoikeus 5/10 os. 21.9.2011 nro 8349 (liitteenä) Asia Valittaja Vastapuolet

Lisätiedot

LAPSET, NUORET JA PERHEET, LÄHISUHDEVÄKIVALLAN EHKÄISY MIKKELI

LAPSET, NUORET JA PERHEET, LÄHISUHDEVÄKIVALLAN EHKÄISY MIKKELI LAPSET, NUORET JA PERHEET, LÄHISUHDEVÄKIVALLAN EHKÄISY 28.9.2015 MIKKELI Erikoissyyttäjä Pia Mäenpää/ Itä-Suomen syyttäjänvirasto, Mikkeli ESITYSLISTALLA. NÄKÖKULMA RIKOSPROSESSI LAPSIIN KOHDISTUVAT RIKOSEPÄILYT

Lisätiedot

HÄTÄKESKUSLAITOKSEN OIKEUSTAPAUKSET

HÄTÄKESKUSLAITOKSEN OIKEUSTAPAUKSET HÄTÄKESKUSLAITOKSEN OIKEUSTAPAUKSET www.112.fi Esitys 1. Yleistä 2. Oikeustapaukset 3. Virkamiehen velvollisuuksista 4. Virkarikokset Suomessa 5. Johtopäätökset www.112.fi 1. Yleistä Hätäkeskuslaitoksen

Lisätiedot

Hovioikeuksien ratkaisut 2011

Hovioikeuksien ratkaisut 2011 Oikeus 2012 Hovioikeuksien ratkaisut Hovioikeuksissa ratkaistujen asioiden määrä pieneni hieman vuonna Hovioikeudet ratkaisivat 11 000 asiaa vuonna, mikä on 2 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Rikosoikeudellisia

Lisätiedot

Kantelija ei ole käyttänyt hänelle varattua tilaisuutta vastineen antamiseen.

Kantelija ei ole käyttänyt hänelle varattua tilaisuutta vastineen antamiseen. ANONYMISOITU PÄÄTÖS 18.08.2014 Dnro OKV/1650/1/2013 1/5 ASIA Poliisin menettely asiakirjapyyntöä koskevassa asiassa KANTELU A arvostelee oikeuskanslerinvirastoon 16.10.2013 saapuneeksi kirjatussa kantelussaan

Lisätiedot

Ohje syyttäjien valtakunnallisesta varallaolosta syyteasioita koskevia tehtäviä varten

Ohje syyttäjien valtakunnallisesta varallaolosta syyteasioita koskevia tehtäviä varten Ohje syyttäjien valtakunnallisesta varallaolosta syyteasioita koskevia tehtäviä varten YLEINEN OHJE Dnro 1/31/17 20.1.2017 Voimassa 28.4.2017 - toistaiseksi Kumoaa VKS:2002:4 Käyntiosoite Postiosoite Puhelin

Lisätiedot

Tämän lain tarkoituksena on suojella eläimiä parhaalla mahdollisella tavalla kärsimykseltä, kivulta ja tuskalta. Lakia sovelletaan kaikkiin eläimiin.

Tämän lain tarkoituksena on suojella eläimiä parhaalla mahdollisella tavalla kärsimykseltä, kivulta ja tuskalta. Lakia sovelletaan kaikkiin eläimiin. 11.02.2014 Mustiala Tämän lain tarkoituksena on suojella eläimiä parhaalla mahdollisella tavalla kärsimykseltä, kivulta ja tuskalta. Lakia sovelletaan kaikkiin eläimiin. 39 Tarkastus: Jos on aihetta epäillä,

Lisätiedot

Koulutus 12.1.2015. Suomen Asianajajaliitto. Asianajaja Riitta Leppiniemi ja asianajaja Jarkko Männistö

Koulutus 12.1.2015. Suomen Asianajajaliitto. Asianajaja Riitta Leppiniemi ja asianajaja Jarkko Männistö Koulutus 12.1.2015 Suomen Asianajajaliitto Asianajaja Riitta Leppiniemi ja asianajaja Jarkko Männistö Tämän päivän aiheena rikosasiat Rikosprosessi ennen oikeudenkäyntiä Mitä tapahtuu esitutkinnassa ja

Lisätiedot

Laki. rikoslain muuttamisesta

Laki. rikoslain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti Laki rikoslain muuttamisesta kumotaan rikoslain (39/1889) 2 a luvun 9 11, sellaisina kuin ne ovat, 2 a luvun 9 laeissa 475/2008, 641/2009, 392/2011, 431/2014 ja 381/2015

Lisätiedot

Päihdehuoltolaki 17.1.1986/41

Päihdehuoltolaki 17.1.1986/41 Päihdehuoltolaki 17.1.1986/41 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 LUKU Yleisiä säännöksiä 1 Tavoitteet Päihdehuollon tavoitteena on ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä sekä siihen liittyviä

Lisätiedot

Sisäasiainministeriön asetus. Maahanmuuttoviraston suoritteiden maksullisuudesta

Sisäasiainministeriön asetus. Maahanmuuttoviraston suoritteiden maksullisuudesta Annettu Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 2008 Sisäasiainministeriön asetus Maahanmuuttoviraston suoritteiden maksullisuudesta Sisäasiainministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 21 päivänä helmikuuta

Lisätiedot

SOSIAALIHUOLLON AMMATTIHENKILÖIDEN VALVONTA

SOSIAALIHUOLLON AMMATTIHENKILÖIDEN VALVONTA SOSIAALIHUOLLON AMMATTIHENKILÖIDEN VALVONTA Sosiaalihuollon ammattihenkilölain toimeenpanon koulutus- ja infotilaisuus Lakimies Riitta Husso, Valvira 11.3.2016 1 Toimivalta ja vastuu (15 ) 1. Työntekijä

Lisätiedot

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 1.12.2003 1. luku YLEISTÄ 1 Soveltamisala Tätä johtosääntöä sovelletaan Kajaanin kaupungin ylläpitämän, kunnallisena

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Valtion elokuvatarkastamosta annetun lain :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Valtion elokuvatarkastamosta annettua lakia niin, että viraston johtokunta

Lisätiedot

Korkeimman oikeuden ratkaisut 2008

Korkeimman oikeuden ratkaisut 2008 Oikeus 2009 Korkeimman oikeuden ratkaisut 2008 Korkeimmassa oikeudessa ratkaistiin 2 900 asiaa vuonna 2008 Korkein oikeus ratkaisi Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2008 kaikkiaan 2 857 asiaa, mikä on 36

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA Asia 97/2004 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 60/2005 7.10.2005 Asia: Kirjallinen varoitus Päätös, johon haetaan oikaisua Kihlakunnan poliisilaitoksen päätös 27.7.2004, jolla

Lisätiedot

Käräjänotaari Kalle Mäenpää. Kihlakunnansyyttäjä Heli Posti. Joona Johannes Jalmari Hartikainen. Rikoslaki 28 luku 3 1. Rikoslaki 28 luku 3 1

Käräjänotaari Kalle Mäenpää. Kihlakunnansyyttäjä Heli Posti. Joona Johannes Jalmari Hartikainen. Rikoslaki 28 luku 3 1. Rikoslaki 28 luku 3 1 Espoon käräjäoikeus Os. 3. osasto Tuomio 28.07.2015 15/130601 Asianumero R 14/1780 1 (6) Puheenjohtaja Käräjänotaari Kalle Mäenpää Syyttäjä Kihlakunnansyyttäjä Heli Posti Vastaaja Joona Johannes Jalmari

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan tehtäväksi rikoslakiin muutokset, jotka aiheutuvat Suomen liittymisestä tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta

Lisätiedot

Lautakunnassa on yhdeksän jäsentä. Jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen.

Lautakunnassa on yhdeksän jäsentä. Jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. 3 08 01.1 HELSINGIN KAUPUNGIN NUORISOTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston hyväksymä marraskuun 27 p:nä 2002 1 Toimiala 2 Lautakunta 3 Esittely Helsingin kaupungin nuorisolautakunta ja sen alainen Helsingin

Lisätiedot

Ohje syyteneuvottelua koskevan. lainsäädännön soveltamisesta

Ohje syyteneuvottelua koskevan. lainsäädännön soveltamisesta Ohje syyteneuvottelua koskevan lainsäädännön soveltamisesta YLEINEN OHJE Dnro 26/31/14 28.12.2015 Voimassa 1.1.2016 - toistaiseksi Käyntiosoite Postiosoite Puhelin Telekopio Sähköpostiosoite Albertinkatu

Lisätiedot

12.4.2004. Kantelu Turun hovioikeuden päätöksestä Nro 588, diaarinumero R 04/152 Virka-aseman väärinkäyttö ym. annettu 26.2.2004

12.4.2004. Kantelu Turun hovioikeuden päätöksestä Nro 588, diaarinumero R 04/152 Virka-aseman väärinkäyttö ym. annettu 26.2.2004 12.4.2004 KORKEIN OIKEUS Asia Kantelu Turun hovioikeuden päätöksestä Nro 588, diaarinumero R 04/152 Virka-aseman väärinkäyttö ym. annettu 26.2.2004 Kantelija YLI-KOVERO RISTO TAPIO Torikatu 27 13130 Hämeenlinna

Lisätiedot

SOSIAALIHUOLLON AMMATTIHENKILÖIDEN VALVONTA

SOSIAALIHUOLLON AMMATTIHENKILÖIDEN VALVONTA SOSIAALIHUOLLON AMMATTIHENKILÖIDEN VALVONTA Sosiaalihuollon ammattihenkilölain toimeenpanon koulutus- ja infotilaisuus Oulu 24.2.2016 Lakimies Riitta Husso, Valvira 23.2.2016 1 Toimivalta ja vastuu (15

Lisätiedot

Rikosuhridirektiivin vaikutukset Suomessa. Jaana Rossinen Rikosuhripäivystys Itä-Suomen aluejohtaja

Rikosuhridirektiivin vaikutukset Suomessa. Jaana Rossinen Rikosuhripäivystys Itä-Suomen aluejohtaja Rikosuhridirektiivin vaikutukset Suomessa Jaana Rossinen Rikosuhripäivystys Itä-Suomen aluejohtaja Itä-Suomen Aluehallintovirasto Mikkeli, Kuopio ja Joensuu 28.-30.9.2015 Rikosuhridirektiivi Kansallisesti

Lisätiedot

Sisäministeriön asetus

Sisäministeriön asetus Sisäministeriön asetus Maahanmuuttoviraston suoritteiden maksullisuudesta Sisäministeriön päätöksen mukaisesti säädetään valtion maksuperustelain (150/1992) 8 :n nojalla, sellaisena kuin se on laissa 348/1994:

Lisätiedot

HE 92/2011 vp. annetun lain 19 :n ja henkilötietojen käsittelystä. tietojen luovuttamisesta syyttäjäviranomaisille.

HE 92/2011 vp. annetun lain 19 :n ja henkilötietojen käsittelystä. tietojen luovuttamisesta syyttäjäviranomaisille. HE 92/2011 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi syyttäjälaitoksesta annetun lain 32 :n, henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain 19 :n ja henkilötietojen käsittelystä rajavartiolaitoksessa

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIA 15/2004 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 1/2005 14.1.2005 Asia: Virkasuhteen irtisanominen ja virantoimituksesta pidättäminen Päätös, johon haetaan oikaisua Lääninhallitus

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIA 22/2007 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 50/2007 28.9.2007 Asia Virkasuhteen irtisanominen ja virantoimituksesta pidättäminen Virasto kihlakunnan poliisilaitos Päätös, johon

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN TYÖVÄENOPISTON JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston hyväksymä kesäkuun 17 p:nä 2009

HELSINGIN KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN TYÖVÄENOPISTON JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston hyväksymä kesäkuun 17 p:nä 2009 3 11 01.1 HELSINGIN KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN TYÖVÄENOPISTON JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston hyväksymä kesäkuun 17 p:nä 2009 1 Toimiala Helsingin kaupungin suomenkielisen työväenopiston johtokunta ja sen

Lisätiedot

KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOM AINEN JA YMPÄRISTÖRIKOKSET

KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOM AINEN JA YMPÄRISTÖRIKOKSET KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOM AINEN JA YMPÄRISTÖRIKOKSET Hämeenlinnan seudun ympäristöfoorumi, Toiminta ympäristörikostilanteissa 3.4.2012 Katariina Serenius Ympäristövalvontapäällikkö Keski-Uudenmaan

Lisätiedot

8 Tilastollisia tietoja oikeuskanslerinviraston toiminnasta

8 Tilastollisia tietoja oikeuskanslerinviraston toiminnasta 8 Tilastollisia tietoja oikeuskanslerinviraston toiminnasta Vuonna 2008 käsiteltävinä olleiden asioiden kokonaismäärä ja käsittely Vireillä olleet asiat 1.1.2008 vuonna 2005 tulleita asioita 24 vuonna

Lisätiedot

Tilastolain muutoksen vaikutukset aineistojen tutkimuskäyttöön. Seminaari 27.2.2014

Tilastolain muutoksen vaikutukset aineistojen tutkimuskäyttöön. Seminaari 27.2.2014 Tilastolain muutoksen vaikutukset aineistojen tutkimuskäyttöön Seminaari 27.2.2014 Tilastolain tarkoitus Lain tarkoitusta laajennettiin tilastotarkoituksen lisäksi koskemaan myös tietojen tutkimuskäyttö.

Lisätiedot

KONKURSSIASIAIN SUOSITUS 8 1 (5) NEUVOTTELUKUNTA 1.9.2004

KONKURSSIASIAIN SUOSITUS 8 1 (5) NEUVOTTELUKUNTA 1.9.2004 KONKURSSIASIAIN SUOSITUS 8 1 (5) NEUVOTTELUKUNTA 1.9.2004 KONKURSSIVELALLISEN TOIMINNAN ERITYISTARKASTUS 8/2004 (Sisältöä muutettu 25.11.2008; muutokset lihavoitu) 1 ERITYISTARKASTUKSEN TAVOITTEET 2 ERITYISTARKASTUKSEN

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI 26.8.2003 FI Euroopan unionin virallinen lehti C 201 A/1 III (Tiedotteita) EUROOPAN PARLAMENTTI PALVELUKSEEN OTTAMISTA KOSKEVA ILMOITUS NRO PE/77/S SISÄISISTÄ TOIMISTA VASTAAVIEN VALIOKUNTIEN PÄÄOSASTON

Lisätiedot

Käräjätuomarin menettely

Käräjätuomarin menettely ANONYMISOITU PÄÄTÖS 02.11.2015 Dnro OKV/330/1/2015 OKV/1372/1/2015 1/5 ASIA Käräjätuomarin menettely KANTELU Kantelija arvostelee oikeuskanslerille 3.3.2015 osoittamassaan kantelussa ja siihen liittyvissä

Lisätiedot

ASIA. Käräjätuomarin tekemiksi epäillyt virkarikokset ASIAN VIREILLETULO

ASIA. Käräjätuomarin tekemiksi epäillyt virkarikokset ASIAN VIREILLETULO PÄÄTÖS 22.01.2009 Dnro OKV/15/31/2008 1/10 ASIA Käräjätuomarin tekemiksi epäillyt virkarikokset ASIAN VIREILLETULO Perustuslain 110 :n 1 momentin mukaan syytteen nostamisesta tuomaria vastaan lainvastaisesta

Lisätiedot