VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON VUOSIKERTOMUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON VUOSIKERTOMUS"

Transkriptio

1 VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON VUOSIKERTOMUS 1999

2 VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON VUOSIKERTOMUS 1999 HELSINKI 2000

3 LUKIJALLE Valtakunnansyyttäjänviraston vuosikertomus on tarkoitettu tiedonlähteeksi ensi sijassa syyttäjälaitoksen ja oikeushallinnon piirissä työskenteleville. Myös muu julkinen sektori sekä yksittäiset kansalaisetkin löytänevät siitä hyödyllistä syyttäjäntoimintaa koskevaa tietoa. Vuoden 1999 vuosikertomus noudattaa sisällöltään ja rakenteeltaan pääpiirteissään edellisen vuoden kertomusta. Tilastot ovat valitettavasti uusien atk-järjestelmien käyttöönoton vuoksi joissakin kohdin puutteellisia. Toisaalta kertomukseen on otettu uusia syyttäjien työtä ja työmääriä koskevia tutkimusselvityksiä. Kertomuksen lopussa on ratkaisuluettelo, joka sisältää tiivistelmät keskeisistä kertomusvuoden aikana Valtakunnansyyttäjänvirastossa annetuista toimenpiteisiin johtaneista päätöksistä sekä aakkosellinen asiahakemisto. Helsingissä, 31 päivänä maaliskuuta 2000 Marja Lehtonen Ylitarkastaja 3

4 SISÄLLYSLUETTELO LUKIJALLE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 Valtakunnansyyttäjä Matti Kuusimäki TOIMINTA VAKIINTUU... 7 Apulaisvaltakunnansyyttäjä Martti Jaatinen ESITUTKINTAYHTEISTYÖSTÄ... 9 SYYTTÄJÄLAITOS Valtakunnansyyttäjä Apulaisvaltakunnansyyttäjä Valtionsyyttäjät Valtakunnansyyttäjänvirasto Paikalliset syyttäjäyksiköt Yleiset syyttäjät HALLINTO Nimimitysasiat Syyttäjälaitoksen tulosohjaus Työkykyä ylläpitävä toiminta Tiedotus Kotimaiset vierailut

5 SYYTEASIAT...27 Syyteharkinta-asiat Muutosharkinta-asiat Oikeusministeriön ja oikeuskanslerin syytemääräykset RL1 luvun syytemääräysasiat Muutoksenhaku Korkeimmassa oikeudessa Syyttäjänmääräysasiat...41 Talousrikosasiat...41 Talousrikossyyttäjät Poliisirikosasiat KEHITTÄMINEN, OHJAUS JA KOULUTUS...43 Valtakunnansyyttäjän yleiset määräykset ja ohjeet Tutkimus Koulutus Apulaissyyttäjien harjoittelujärjestelmä...61 Syyttäjäpankki Alueryhmätoiminta Valvonta KANSAINVÄLISET ASIAT...69 ASIANTUNTIJATEHTÄVÄT...79 TILASTOTIETOJA RATKAISULUETTELO...88 ASIAHAKEMISTO

6 Kerkko Kehrävuo

7 TOIMINTA VAKIINTUU Valtakunnansyyttäjä Matti Kuusimäki Foto-Mannelin Valtakunnansyyttäjänviraston toinen työvuosi sujui ensimmäisen vuoden alkumyllerrysten jälkeen jo vakaammissa merkeissä. Tehtävät muotoutuivat ja virkakunta sai selkeät toimenkuvat. Viraston rooli syyttäjälaitoksen työssä alkoi hahmottua sekä julkisen sanan, muiden viranomaisten että kansalaisten silmissä. Tämä on helpottanut merkittävästi Valtakunnansyyttäjänviraston tavoitteiden saavuttamista. Syyttäjälaitoksen organisaation kaksiportaisuus on koettu melkoisena haasteena, ehkä suorastaan ongelmana. Laajan maan alueelle lähes kahdeksaankymmeneen yksikköön sijoittuneen väen johtaminen pääkaupungista ei ole helppoa, jos halutaan ylläpitää keskusviraston ja kenttäväen kesken joustavat yhteydet. Tähän on kaikin tavoin koetettu pyrkiä. Kahden ensimmäisen toimintavuoden kuluessa tehtiin seurantakäynnit kaikkiin paikallissyyttäjien toimipaikkoihin ja niiden yhteydessä keskusteltiin koko syyttäjälaitoksen henkilöstön kanssa heitä työssä koskettavista asioista. Valtakunnansyyttäjä ja apulaisvaltakunnansyyttäjä kokivat myös itse saaneensa näistä keskusteluista paljon. Alueryhmätoiminta on lähtenyt vireästi käyntiin. Sen puitteissa on voitu edistää syyttäjäkollegoiden yhteydenpitoa. Kahdesti vuodessa toimeenpantavilla johtavien kihlakunnansyyttäjien kokoontumisilla, päällikköpäivillä pyritään syyttäjälaitokseen rakentamaan modernia suomalaisiin oikeusoloihin soveltuvaa johtamiskulttuuria. Koulutus on jatkunut kuluneena vuonna entistä vilkkaampana ja monipuolisempana. Uutena alueena on voimakkaasti panostettu toimistohenkilökunnan koulutukseen. Hyvänä esimerkkinä on ollut käräjäoikeuksien toimistohenkilökunnan onnistunut koulutus. Syyttäjälaitoksessa on nyt alkanut kehitys, joka johtaa toimistohenkilökunnan aiempaa monipuolisempiin ja haasteellisempiin tehtäviin. 7

8 Syyttäjälaitoksen koko henkilökunta on joutunut puurtamaan kuluneen vuoden kovan työpaineen alla. Uusi rikosoikeudenkäyntimenettely on ollut vielä sisäänajovaiheessa. Hovioikeusprosessi on osoittautunut syyttäjien kannalta juuri niin työlääksi kuin saatettiin etukäteen otaksua. Erityisen vaikeahoitoiset, usein kansainvälisiin yhteyksiin liittyvät rikosjutut ovat lisääntyneet ja niiden myötä on jouduttu yhä useammin turvautumaan kahden syyttäjän työpanokseen samassa jutussa. Tämä tulee olemaan pysyvä tulevaisuuden kuva. Selvittääkseen syyttäjälaitoksen henkilökunnan työssä jaksamista Valtakunnansyyttäjänvirasto teetti kaikki henkilöstöryhmät kattavan koko maata koskevan tutkimuksen. Suureen huoleen ei onneksi näyttäisi olevan aihetta. Erilaisiin työkyvyn ylläpitämistä ja henkilöstön hyvinvointia edistäviin toimenpiteisiin on selvityksestä saatavien viitteiden perusteella ryhdytty. Rikosvastuun toteutumisesta ei kyetä lain tarkoittamalla tavalla kunnolla huolehtimaan ilman työhönsä motivoituneiden ja ammattitaitoisten ihmisten täysimittaista panosta. Henkilöstön täytyisi saada kokea työnsä yhteiskunnan kannalta tärkeänä ja siten myös palkitsevana. Valtakunnansyyttäjänvirasto tekee parhaansa, että tämä voisi myös toteutua käytännössä. 8

9 ESITUTKINTA- YHTEISTYÖSTÄ Apulaisvaltakunnansyyttäjä Martti Jaatinen Kerkko Kehrävuo Meillä on perinteisesti pidetty poliisia itsenäisenä ja syyttäjästä riippumattomana esitutkinnan suorittajana ja myös sen johtajana. Yhtenä syynä tähän on epäilemättä ollut se, että poliisin tehtäväksi on nimenomaan säädetty rikosten selvittäminen ja toisaalta se, että hallintoon sidottu syyttäjälaitoksemme on ollut kehittymätön. Lisäksi sekä esitutkinta että rikosasioiden oikeudenkäynti ovat pitkään olleet vajavaisesti säädeltyjä. Esitutkintalainsäädäntöä valmisteltaessa 1980-luvulla harkittiin syyttäjästä esitutkinnan johtajaa Ruotsin mallin mukaan, mutta asiaa ei tuolloin ratkaistu, vaan päätettiin ottaa kysymys uudelleen esille syyttäjälaitoksen uudelleenjärjestelyn yhteydessä. Syyttäjälaitoksen organisaatiouudistuksen yhteydessä ei kuitenkaan puututtu syyttäjän toimintaa koskevaan lainsäädäntöön. Samoihin aikoihin valmisteltavana olleen rikosprosessiuudistuksen suunnittelutyöryhmän mietinnössä päädyttiin siihen, että syyttäjän olisi ryhdyttävä johtamaan esitutkintaa, kun jotakuta voidaan epäillä syylliseksi rikokseen, jollei asia ole yksinkertainen. Mietinnöstä annettujen lausuntojen perusteella tästä kuitenkin luovuttiin ja päädyttiin nyt voimassaolevaan järjestelyyn, jonka mukaisesti esitutkintaa myös johtaa poliisimies. Syyttäjän osallistumista esitutkintaan sen varhaisessa vaiheessa pidettiin kuitenkin välttämättömänä, minkä vuoksi poliisille säädettiin velvollisuus tietyin rajoituksin ilmoittaa tutkittavaksi tulleesta rikosasiasta syyttäjälle, kun jotakuta voidaan epäillä syylliseksi rikokseen. Säädöstasolla järjestelyä voidaan pitää suhteellisen onnistuneena; poliisi vastaa tutkinnan tuloksellisuudesta, mutta syyttäjä voi osallistua esitutkintaan tuomalla esiin lähinnä oikeudellisia näkökohtia tutkinnan suuntaamisesta ja näytön riittävyydestä. Kun syyttäjä ei välittömästi vastaa esitutkinnan tuloksellisuudesta, syyttäjän katsotaan voivan suorittaa syyteharkintansa objektiivisemmin kuin jos syyteharkinta perustuisi hänen itsensä johtamaan esitutkintaan. 9

10 Käytännössä poliisin ja syyttäjän yhteistyö ei ole osoittautunut aivan ongelmattomaksi. Poliisi ei ole kaikissa tapauksissa mieltänyt ilmoitusvelvollisuuden merkitystä ja ilmoitus on saattanut jäädä tekemättä. Toisaalta syyttäjä, vedoten muihin kiireellisiin työtehtäviinsä, ei ole aina katsonut tarpeelliseksi vastata poliisin ilmoitukseen ja näin syyttäjä on jäänyt täysin esitutkinnan ulkopuolelle. Tästä puolestaan on voinut myöhemmin aiheutua muutoin vältettävissä olevia lisätutkintatarpeita ja syyttäjälle enemmän työtäkin pääkäsittelyn valmistelussa, koska hän ei pelkän esitutkintapöytäkirjan perusteella saata omaksua juttua yhtä hyvin kuin sitä jo esitutkinnassa ikäänkuin sisältäpäin seuranneena. Erityisen tarpeellista olisi, että syyttäjä esimerkiksi hankalissa talousrikosjutuissa olisi tietoinen tutkinnan vaiheista ja neuvottelisi tarvittavista pakkokeino- ym. toimenpiteistä esitutkinnan johtajan kanssa. Toisinaan vaikuttaa siltä, että esitutkinnan päätarkoitus on saattanut hämärtyä, eli se, että esitutkinnassa selvitetään syytteestä päättämistä varten tarvittavat seikat. Katsonkin, että poliisin suorittama esitutkinta on nimenomaan syyttäjälle annettavaa virka-apua, jotta syyttäjä voisi täyttää yleisistä syyttäjistä annetun lain 1 :ssä säädetyn tehtävänsä rikosoikeudellisen vastuun toteuttajana. Valtakunnansyyttäjänviraston ja maan ylimmän poliisijohdon käymissä neuvotteluissa on käsitelty niitä ongelmia, joita poliisin ja syyttäjän välisessä yhteistyössä edelleen on. Poliisin ja syyttäjän yhteistyöongelmat eivät poistu ilman aktiivisia toimenpiteitä. Tämän vuoksi onkin sovittu Valtakunnansyyttäjänviraston ja poliisijohdon pysyvän neuvottelukunnan perustamisesta kehittämään poliisien ja syyttäjien välistä yhteistyötä eri alueilla. Neuvottelukunnan käsiteltäviä asioita on edellä jo kerrottujen lisäksi lukuisia, mainittakoon tässä lähinnä pakkokeinojen käyttöön ja poliisirikosten esitutkinnan johtamisen järjestelyyn liittyvän syyttäjäpäivystyksen toteuttaminen, yhteisiä asioita koskevan koulutuksen järjestely, mahdollinen poliisimiehen sijoittaminen yhteistyötehtäviin Valtakunnansyyttäjänvirastoon jne. Koska syyttäjän tehtävänä on huolehtia rikosoikeudellisen vastuun toteuttamisesta, viime kädessä juuri yksittäinen syyttäjä omalla ratkaisutoiminnallaan toteuttaa käytännössä kriminaalipolitiikkaa. Valtakunnansyyttäjänvirastosta voidaan ohjeilla ja omilla ratkaisuilla ohjata kriminaalipoliittista päätöksentekoa mahdollisimman hyvän ja yhdenmukaisen syyttäjäntoiminnan toteuttamiseksi. Tämän vuoksi myös esimerkiksi esitutkinnan suuntaamista koskevat kriminaalipoliittiset linjaukset kuuluvat neuvottelukunnan käsiteltäviin asioihin. 10

11 SYYTTÄJÄLAITOS VALTAKUNNANSYYTTÄJÄ Syyttäjälaitos on lainsäädännöllä järjestetty riippumattomaksi. Tätä ilmentää syyttäjien itsenäisen harkinta- ja toimivallan lisäksi mm. se, että päätöksentekovalta on keskitetty pääosin syyttäjälaitokselle itselleen ja syyttäjistön osalta kokonaan valtakunnansyyttäjälle. Hän nimittää kaikki paikallissyyttäjät ja käyttää heitä koskevaa kurinpitovaltaa. Myös syyttäjälaitoksen sisäisistä virkajärjestelyistä ja tärkeimmistä hallintoasioista päättää valtakunnansyyttäjä. Hän voi ottaa itse ratkaistavakseen alaiselleen syyttäjälle kuuluvan asian ja määrätä alaisensa syyttäjän ajamaan syytettä, jonka nostamisesta hän on päättänyt. Syyttäjälaitoksen määrärahat kuuluvat valtion talousarviossa oikeusministeriön pääluokkaan ja valtakunnansyyttäjä käy syyttäjälaitosta koskevat budjettineuvottelut oikeusministeriön kanssa, mutta syyttäjälaitoksen tulosohjauksesta huolehtii Valtakunnansyyttäjänvirasto. APULAISVALTAKUNNANSYYTTÄJÄ Apulaisvaltakunnansyyttäjä ratkaisee samoin valtuuksin kuin valtakunnansyyttäjä hänen käsiteltävikseen kuuluvat asiat ja toimii valtakunnansyyttäjän sijaisena. Valtakunnansyyttäjän ja apulaisvaltakunnansyyttäjän välisestä tehtävien jaosta määrätään Valtakunnansyyttäjänviraston työjärjestyksessä. VALTIONSYYTTÄJÄT Valtakunnansyyttäjänvirastossa on kertomusvuonna toiminut 12 valtionsyyttäjää, joilla on toimivalta syyttäjäntehtävissä koko maassa. Valtionsyyttäjien on ensisijaisesti huolehdittava syyttäjäntehtävistä yhteiskunnan kannalta merkittävimmissä rikosasioissa. Valtionsyyttäjien tehtävänä on myös ajaa syytettä, jonka nostamisesta eduskunta, oikeusministeriö, oikeuskansleri tai eduskunnan oikeusasiamies on päättänyt. Lisäksi valtionsyyttäjä toimii syyttäjänä asioissa, jotka hovioikeus käsittelee ensimmäisenä oikeusasteena. 11

12 S Y Y T T Ä J Ä L A I T O S Omaksutussa kaksiportaisessa organisaatiossa valtionsyyttäjillä ei ole itsenäistä esimiesasemaa paikallissyyttäjiin nähden, mutta valtionsyyttäjille voidaan delegoida valtakunnansyyttäjän ratkaisuvaltaa. Valtakunnansyyttäjänvirastosta annetun asetuksen mukaan valtionsyyttäjä voi työjärjestyksen tai valtakunnansyyttäjän erikseen antaman määräyksen nojalla ratkaista muun kuin periaatteellisesti tärkeän tai laajakantoisen asian samoin valtuuksin kuin valtakunnansyyttäjä. Valtakunnansyyttäjänviraston työjärjestyksessä on määrätty, että valtionsyyttäjät voivat ratkaista muutosharkinta-asian tai kanteluasian, jollei asia anna aihetta valtakunnansyyttäjän toimenpiteisiin tai muuhun kannanottoon. Yhteiskunnan kannalta merkittävät rikosasiat Rikosasia voi olla yhteiskunnan kannalta merkittävä, jos kysymyksessä on esimerkiksi (VKS:1998:1): varsinaisen järjestäytyneen rikollisuuden toimintaan liittyvä törkeänlaatuinen rikos; rikos, joka on aiheuttanut poikkeuksellisen suuren henkilö-, ympäristö- tai varallisuusvahingon tai vahingon vaaran; merkittävässä asemassa olevan virkamiehen virkarikos; virkamieheen tämän virkatoimen tai virka-aseman takia kohdistunut tavanomaisesta poikkeava rikos (esim. oikeudenhoitoon kohdistunut rikos); merkittävässä yhteiskunnallisessa asemassa olevan henkilön rikos, jos asiassa on piirteitä, jotka saattavat horjuttaa luottamusta kansalaisten yhdenvertaisuuteen tai rikosoikeudellisen järjestelmän toimintaan; rikos, jolla on selvästi poliittinen tai rasistinen motiivi; teko, joka liittyy perusoikeuksiin (esim. sanan- tai painovapausrikos taikka ns. kansalaistottelemattomuus); kansainvälisiä tai kansainvälis-poliittisia piirteitä omaava asia; tai rikoslain 11 luvun sotarikos tai rikos ihmisyyttä vastaan taikka 14 luvun rikospoliittisia oikeuksia vastaan. 12

13 VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTO Valtakunnansyyttäjänvirasto huolehtii koko syyttäjälaitoksen toimintaedellytyksistä keskushallintoviranomaisena siten, että rikosoikeudellisen vastuun toteuttamiseksi kuuluvat tehtävät voidaan hoitaa oikeusturvan ja yleisen edun vaatimalla tavalla tasapuolisesti, joutuisasti ja taloudellisesti. Viraston henkilövahvuus oli kertomusvuonna 31 virkamiestä. Tehtävien tarkoituksenmukaista hoitamista varten Valtakunnansyyttäjänvirasto toimii jaettuna yksiköihin: hallintoyksikköön, syyteasiainyksikköön ja kehittämisyksikköön. Kansainvälisiä asioita hoitaa suoraan valtakunnansyyttäjän alaisuudessa kansainvälisten asioiden valtionsyyttäjä. (Henkilöluettelo on vuosikertomuksen lopussa ennen ratkaisuluetteloa). Syyttäjälaitosta ja Valtakunnansyyttäjänvirastoa sekä niiden toimintaa koskevien laajakantoisten tai periaatteellisesti tärkeiden asioiden käsittelyä ja päätöksentekoa varten on johtoryhmä, johon kuuluvat puheenjohtajana valtakunnansyyttäjä ja varapuheenjohtajana apulaisvaltakunnansyyttäjä sekä muina jäseninä yksiköiden päälliköt ja kansainvälisten asioiden valtionsyyttäjä. PAIKALLISET SYYTTÄJÄYKSIKÖT Suomi on jaettu 90 kihlakuntaan. Kihlakunnanvirastoissa ja virastojen osastoissa hoidetaan poliisi-, syyttäjän-, ulosotto- ja rekisterihallintotehtäviä sekä eräitä yleishallintotehtäviä. Erilliset virastot näitä varten on 13 kihlakunnassa, muissa kihlakunnissa tehtävät hoidetaan kihlakunnanvirastojen osastoissa. Paikallinen syyttäjäyksikkö voi siis olla joko kihlakunnan syyttäjävirasto (esim. Turku ja Tampere) taikka kihlakunnanviraston syyttäjäosasto (esim. Espoo ja Vantaa). Lisäksi Ahvenanmaalla on maakunnansyyttäjänvirasto. Paikallisia yksiköitä on yhteensä 78, koska eräiden kihlakuntien syyttäjäntoimi hoidetaan toisen kihlakunnan syyttäjäosastossa. 13

14 S Y Y T T Ä J Ä L A I T O S YLEISET SYYTTÄJÄT Syyttäjien asemaa ja tehtäviä kuvaa yleisistä syyttäjistä annetun lain 1 :n tärkeä säännös, jossa on tuotu esiin syyttäjän roolin ja aseman keskeiset piirteet: rikosvastuun toteuttaminen, yksilön oikeusturvasta huolehtiminen, yleisen edun huomioon ottaminen, objektiviteettiperiaate, kunkin syyttäjän itsenäinen syyteharkintavalta sekä tuomiovallan käyttöön rinnastettavat tehtävät eräissä tapauksissa. Edellä mainittu laki yleisistä syyttäjistä, laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa, esitutkintalaki, pakkokeinolaki ja oikeudenkäymiskaari sisältävät keskeiset säännökset syyttäjän tehtävistä. Muita syyttäjän tehtävien hoidossa päivittäin sovellettaviksi tulevia säännöksiä on rikoslaissa sekä muissa rikosoikeudellisia seuraamuksia ja rikoksentekijöitä koskevissa laissa ja asetuksissa. Lisäksi lainsäädännössämme on yli 300 lainkohtaa, joissa säännellään syyttäjän velvollisuuksista ja oikeuksista sekä annetaan tarkempia määräyksiä perustehtävien hoitamiseen. SYYTTÄJÄLAITOS LUKUINA VUONNA 1999 syyttäjälaitoksen henkilömäärä 524 syyttäjiä 319 syyttäjäyksiköitä 78 syyttäjän ratkaisemia asioita syytettyjä tuomioistuimessa syyttämättäjättämispäätöksiä n n n syyttäjälaitoksen menot 141 milj. mk yhden asian käsittely maksaa laskennallisesti mk 14

15 HALLINTO NIMITYSASIAT Syyttäjäyksiköt Valtakunnansyyttäjä nimittää kihlakunnansyyttäjät. Nimityksiä tehtiin kertomusvuoden aikana syyttäjälaitoksessa yhteensä 90. Virat ja virkasuhteet jakautuivat palkkaluokkien osalta seuraavasti: palkkaluokka A27 A26 A25 virat virkasuhteet yhteensä 90 Virkakohtaiset hakijamäärät vaihtelivat 3 61 välillä. Hakijoita virkoihin ja virkasuhteisiin oli yhteensä 1205, näistä miehiä oli 730 (61 %) ja naisia 475 (39 %). Nimitetyistä oli miehiä 63 (70 %) ja naisia 27 (30 %). Valtakunnansyyttäjänvirasto Valtioneuvosto nimitti helmikuun alusta lukien syyteasiainyksikköön kaksi uutta valtionsyyttäjää kihlakunnansyyttäjä, oikeustieteen lisensiaatti Päivi Hirvelän ja kihlakunnansyyttäjä, VT Maarit Loimukosken. Lisäksi valtakunnansyyttäjä nimitti helmikuun alusta lukien kehittämisyksikköön ylitarkastajaksi lainsäädäntösihteeri, VT Minna Väänäsen ja toukokuun alusta lukien syyteasiainyksikköön toimistosihteeriksi yo-merkonomi Tiina Rantasen. Ylitarkastajan määräaikaiseen virkaan valtakunnansyyttäjä nimitti kihlakunnan- 15

16 H A L L I N T O syyttäjä, VT Heli Vesaajan ajaksi ; aikaa jatkettiin sittemmin kertomusvuoden loppuun ylitarkastaja Virpi Jalkasen virkavapauden vuoksi. Tutkijan määräaikaiseen virkasuhteeseen valtakunnansyyttäjä nimitti VT Kari Laineen ajaksi Sen jälkeen Laine nimitettiin määräaikaiseen ylitarkastajan virkaan alkaen SYYTTÄJIKSI NIMITETTYJEN AMMATILLISESTA TAUSTASTA Kertomusvuonna syyttäjän virkoihin ja virkasuhteisiin nimitettyjen henkilöiden ammatillinen kokemus OTK-tutkinnon suorittamisen jälkeen, ns. lakimiesura, koostuu pääosin (yli 70 %) syyttäjänä toimimisesta, palveluksesta tuomioistuinlaitoksessa (17,5 %) ja muista tehtävistä (noin 12 %) kuten palveluksesta poliisihallinnossa, sotilaslakimiehenä, verohallinnossa ja yleisessä oikeusavussa. NIMITETTYJEN KESKIMÄÄRÄINEN KOKEMUSPOHJA 12,1 % Syyttäjäkokemus Tuomioistuinlaitos 17,5 % Muu 70,3 % TEHTÄVÄ ENNEN NIMITYSTÄ 3 4 Syyttäjä Tuomioistuinlaitos Muu tehtävä 78 Valtaosa nimitetyistä oli jo ennen nimittämistä syyttäjälaitoksen palveluksessa. 16

17 VUONNA 1999 TEHDYT NIMITYKSET / SYYTTÄJÄKOKEMUS KUUKAUSINA Syyttäjäkokemus kk (v) 250 (20) (10) 100 (5) 50 Nimitykset ( ) 90 kpl Paikallisten syyttäjäyksiköiden virkoihin ja virkasuhteisiin nimitettyjen henkilöiden (A25, A26 ja A27) syyttäjäkokemuksen keskiarvo oli noin kuusi ja puoli vuotta. VUONNA 1999 TEHDYT (A25) VIRKANIMITYKSET / SYYTTÄJÄKOKEMUS KUUKAUSINA 120 (10) 100 Syyttäjäkokemus kk (v) (5) 40 (3) 20 nimitykset Nimitykset ( ) 16 kpl A25 palkkausluokan kihlakunnansyyttäjän virkaan nimitettyjen henkilöiden syyttäjäkokemuksen keskiarvo oli noin kolme ja puoli vuotta. 17

18 H A L L I N T O SYYTTÄJÄLAITOKSEN TULOSOHJAUS Tulosneuvottelut OHJAUSJÄRJESTELMÄ Tulosohjauksen tavoitteena on kehittää hallinnon perinteistä ohjausjärjestelmää kirjallisen, ylhäältä alas suuntautuvan ohjauksen sijasta neuvottelumenettelyyn perustuvaksi. Syyttäjälaitoksessa noudatetusta neuvottelumenettelystä huolimatta niin määrällisten kuin laadullistenkin tulostavoitteiden asettaminen on tapahtunut kuitenkin lähes yksinomaan ja jopa yksipuolisesti organisaation ylimmällä tasolla, aiemmin oikeuskanslerinvirastossa sittemmin VKSV:ssa. Tulosohjausjärjestelmän keskeisen elementin, sopimis- ja neuvottelumenettelyn, jäntevöittämiseksi ja tulostavoitteisiin sitoutumisen voimistamiseksi Valtakunnansyyttäjänvirasto on yhteistoiminnassa paikallisten syyttäjäyksiköiden kanssa neuvotellut syyttäjälaitokselle asetettavista tulostavoitteista ja tarkastellut niiden toteutumista. Aiempaa tiiviimpää yhteistyötä on keskushallinnon ja paikallisen syyttäjätoimen kanssa toteutettu syyttäjäyksiköiden päälliköille ja järjestetyillä koulutus- ja neuvottelupäivillä. Kevään neuvottelupäivillä käsiteltiin tulosohjausjärjestelmää ja annettiin syksyn neuvottelupäiviä varten ennakkotehtäviä. Syksyn neuvottelupäiviä varten laadituilla ennakkotehtävillä, jotka jaettiin kaikkien yksiköiden vastattavaksi, pohjustettiin vuoden 2000 tulostavoitteita ja tarkasteltiin vuoden 1999 tulostavoitteiden toteutumista. Tämän valmistelun tuloksena on laadittu vuoden 2000 tulostavoitteet. TULOSNEUVOTTELUJEN PUITTEET Vuotta 2000 koskevat Valtakunnansyyttäjänviraston ja paikallisten syyttäjäyksiköiden tulosneuvottelut käytiin Valtakunnansyyttäjänvirastossa. Neuvottelut käytiin erikseen kunkin syyttäjäyksikön kanssa, vaikka yksiköt olivat neuvotteluissa yhteistoiminta-alueittain. Neuvotteluista on laadittu pöytäkirjat ja tulossopimukset, joihin on sisällytetty myös yksikkökohtaiset kehittämishankkeet ja yhteistoiminta-alueen toiminnan peruslinjaukset. 18

19 Vuoden 1999 tulostavoitteet ja niiden toteutuminen VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTO Painopistealueittain asetettiin useita tavoitteita. Johtaminen: johtamiskulttuurin vahvistaminen, tulosohjauksen seurantamallien kehittäminen, valtakunnansyyttäjän yleisohjeiden valmistelu ja antaminen, yhteydenpidon tiivistäminen paikallisyksiköiden päälliköihin sekä oikeusministeriön toiminta-ajatuksen tavoitteen tukeminen Organisaatio/syyttäjälaitoksen henkilöstö: syyttäjälaitoksen henkilöstörakenteen ja virkojen sijoittelun tasapainottaminen sekä syyttäjäyksiköiden yhteistoiminta-aluejärjestelmän hyödyntäminen Syyteharkinta- ja kanteluasiat: Valtionsyyttäjien käsiteltäväksi otettavien syyteharkinta-asioiden lisääminen ja yhteiskunnallisesti merkittävien talousrikosasioiden käsittelyn painottaminen sekä kanteluasioiden käsittelymekanismin keventäminen ja käsittelyn jouduttaminen Koulutus: syyttäjälaitoksen koulutusohjelman läpivienti, apulaissyyttäjien harjoittelujärjestelmän aloittaminen, kansliahenkilöstön kouluttaminen rikosprosessin tarpeisiin ja Valtakunnansyyttäjänviraston henkilöstökoulutussuunnitelman laatiminen Kansainväliset asiat: syyttäjien tietotaidon lisääminen kansainvälisessä rikosoikeudenhoidossa sekä kansainvälisen rikosoikeudenhoidon kehityksen seuraaminen ja siihen osallistuminen Tiedotus tiedotuspolitiikan ja -strategian vakiinnuttaminen ja oikean kuvan luominen syyttäjälaitoksen asemasta ja tehtävistä sekä Valtakunnansyyttäjänviraston toiminnasta ja ratkaisuista. 19

20 H A L L I N T O Kertomusvuoden tulostavoitteiden toteutumista on seurattu aiempaa tiiviimmin. Kokonaan uusien seurantamallien kehittämiseen ei toistaiseksi ole katsottu aiheelliseksi ryhtyä. Tulevaisuudessa kaikki yksiköt kattavan SAKARIjärjestelmän on ajateltu mahdollistavan yhtenäiset ja vertailukelpoiset tilastot, jotka ovat välttämätön edellytys seurantajärjestelmien perinpohjaiselle kehittämiselle. Toistaiseksi SAKARI-järjestelmä on käytössä vain eräissä syyttäjäyksiköissä eikä järjestelmästä ole pystytty tuottamaan mitään tilastoja, joita johtamisen välineeksi olisi tarvittu. Yleisesti ottaen voidaan Valtakunnansyyttäjänviraston osalta sanoa, että tavoitteiden saavuttamisessa on pääosin onnistuttu. Vuosikertomuksen eri jaksojen toimintaselostuksista voi todeta, minkälaisin keinoin tavoitteisiin on päästy. PAIKALLISET SYYTTÄJÄYKSIKÖT Yksiköille asetettiin laajasti laadullisia ja määrällisiä tulostavoitteita. Laadulliset tavoitteet olivat: rikosvastuun toteuttaminen uuden rikosprosessin keinoin yleisen edun mukaisesti tasapuolisesti, joutuisasti ja taloudellisesti (yleinen laatutavoite), talousrikosasioiden käsittelyn jouduttaminen ja rikosvastuun toteuttamisen varmistaminen, asianomistajien korvausvaatimusten selvittäminen ja ajaminen uudessa rikosprosessissa lainsäätäjän ja valtakunnansyyttäjän yleisohjeiden tarkoittamalla tavalla, syyttäjän ja poliisin esitutkintayhteistyön ja esitutkinnan rajoittamisten lisääminen pääkäsittelyn keskittämisen onnistumiseksi, seuraamusluonteista syyttämättä jättämistä ja esitutkinnan rajoittamista koskevien käytäntöjen kehittäminen konkurrenssiperusteiseen suuntaan ja syyttäjän toiminta hovioikeusmenettelyssä valtakunnansyyttäjän yleisohjeen tarkoittamalla tavalla. Laadullisten tulostavoitteiden toteutumisesta on kattavasti keskusteltu eri syyttäjäyksiköiden kanssa syksyn aikana käydyissä tulosneuvotteluissa sekä päällikköpäivillä. Lisäksi ne ovat olleet esillä seurantakäynneillä ja syyttäjien alueellisten tapaamisten yhteydessä. Määrällisten tulostavoitteiden toteutuminen on kuvattu seuraavan sivun taulukossa. 20

21 SYYTTÄJÄNVIRASTOJEN JA -OSASTOJEN TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VUONNA 1999 Arvio/tavoite Toteutuma Muutos ed. vuodelle 1999 v vuodesta Saapuneet asiat kpl kpl 8 % Ratkaistut asiat kpl kpl 6 % syyttäjänvirastot kpl kpl syyttäjäosastot kpl kpl Siirtyneet asiat kpl kpl 9 % HENKILÖSTÖMÄÄRÄ 495 htv 495 htv 40 htv syyttäjänvirastot 205 htv 205 htv syyttäjäosastot 290 htv 290 htv TOIMINTAMENOT mk mk 8 % syyttäjänvirastot mk mk syyttäjäosastot mk mk Tulot mk mk -12 % TALOUDELLISUUS toimintamenot / ratkaistut asiat mk/kpl mk/kpl 1 % syyttäjänvirastot mk/kpl mk/kpl 14 % syyttäjäosastot mk/kpl mk/kpl 5 % TUOTTAVUUS ratkaistut asiat/ htv 156 kpl/htv 153 kpl/htv -2 % syyttäjänvirastot 166 kpl/htv 156 kpl/htv -10 % syyttäjäosastot 149 kpl/htv 150 kpl/htv 4 % KESKIMÄÄRÄINEN SYYTEHARKINTA- AIKA 2 kk *) *) *) tilastotietoja ei ole saatu Oikeusministeriön tietojärjestelmiin liittyvien ongelmien takia asiamääriä kuvaavat luvut perustuvat osittain arvioihin. Laskennallisten tulostavoitteiden osalta syyttäjän ja poliisin esitutkintayhteistyö ei ole vielä lähelläkään rikosprosessiuudistuksen tarkoittamaa tasoa. 21

22 H A L L I N T O Foto-Mannelin Kerkko Kehrävuo HALLINTOYKSIKÖN PÄÄLLIKKÖ, VALTIONSYYTTÄJÄ JORMA KALSKE VALTIONSYYTTÄJÄ CHRISTER LUNDSTRÖM Kerkko Kehrävuo VALTIONSYYTTÄJÄ MATTI NISSINEN Kerkko Kehrävuo KIRJAAMO; KIRJAAJA MARJO KAUPPILA JA TOIMISTO- SIHTEERI BEN ALAMI OSASTOSIHTEERI HELENA JUHOLA JA TOIMISTOSIHTEERI RIITTA KURONEN

23 TYÖKYKYÄ YLLÄPITÄVÄ TOIMINTA Valtakunnansyyttäjänvirasto teetti kertomusvuonna syyttäjälaitoksen henkilöstön keskuudessa terveyttä ja jaksamista kartoittavan kyselyn. Tarkoituksena on tuottaa tietoa työkykyä ylläpitävän toiminnan suunnittelun ja työterveyshuoltopalvelujen kehittämisen pohjaksi. Kyselytutkimus muodostui koettua terveydentilaa ja kuntoutustarpeita kartoittavasta Terveyskyselystä sekä työuupumusta ja ns. burnoutin eli loppuunpalamisen vaaraa mittaavasta BBI-kyselystä. Kyselyyn osallistui kaikkiaan 409 henkilöä, joten vastausprosentiksi tuli noin 79 %. Medivire Työkykykeskus teki kyselytutkimuksen tuloksista yhteenvetoraportin. Sen mukaan vastaajien ilmaisemat tarpeet työkykyä ylläpitävään toimintaan heijastelevat paljolti arvioita omasta terveydentilasta ja jaksamisesta. Tukea koettiin tarvittavan yleisimmin seuraavilla TYKY-toiminnan alueilla: fyysisen kunnon kohentaminen tuki- ja liikuntaelinten oireiden vähentäminen ammattitaidon ja -koulutuksen ajantasaistaminen työssä jaksaminen ja stressinhallinta työyhteisön tai työskentelytapojen kehittäminen. Jonkin verran tuli esiin myös tarvetta syvällisempään työyhteisön kriisejä koskevaan toimintaan sekä yksilötasolla omaan painonhallintaan tai tupakoinnin vähentämiseen. TIEDOTUS Ulkoinen tiedottaminen Vuonna 1999 tiedotus oli yksi Valtakunnansyyttäjänviraston painopistealueita ja ulkoiselle tiedotukselle asetettiin tavoitteiksi vakiinnuttaa tiedotuspolitiikkaa ja tiedotusstrategiaa siten, että tiedotus on avointa, nopeaa ja luotettavaa sekä eri viestimiä tasapuolisesti kohtelevaa ja selkeäkielistä. Tavoitteena oli myös luoda oikea kuva syyttäjälaitoksen asemasta ja tehtävistä sekä Valtakunnansyyttäjänviraston toiminnasta ja ratkaisuista. 23

24 H A L L I N T O SYYTTÄJÄNTOIMINTA KIINNOSTI MEDIAA V SYYTTÄJÄLAITOKSEN SISÄINEN TIEDOTUSLEHTI AKKUSASTOORI JAETAAN MYÖS SIDOSRYHMILLE.

25 Tavoitteita on toteutettu monin konkreettisin keinoin. Periaatteellisesti tärkeistä tai yleisesti kiinnostavista ratkaisuista tehtiin lehdistötiedotteet, yhteensä 25 kpl ja pidettiin yksi koko julkiselle sanalle avoin lehdistötilaisuus ensimmäisen vuosikertomuksen julkistamisen yhteydessä sekä muutama pienimuotoisempi keskustelutilaisuus median ja sidosryhmien edustajien kanssa. Näissä keskusteluissa pohdittiin trial by press -ilmiötä ja tiedottamiselle asetettavia odotuksia sekä pelisääntöjä puolin ja toisin. Lukuisat valtakunnansyyttäjän ja apulaisvaltakunnansyyttäjän antamat haastattelut, seminaari- sekä muut alustukset ja esitykset ovat täydentäneet tiedotustoimintaa. Kertomusvuonna joulukuun alusta tuli voimaan uusi julkisuuslaki, jonka johdosta järjestettävään sekä omaan että oikeusministeriön koulutukseen viraston virkamiehet ovat osallistuneet. Alueryhmätoiminnan puitteissa syyttäjiä on koulutettu ja koulutetaan edelleen julkisuuslain kiemuroihin. Näissä tilaisuuksissa on ollut kutsuttuna myös julkisen sanan edustajia. Valtakunnansyyttäjänvirasto on tehnyt koko kertomusvuoden ajan aktiivista mediaseurantaa ja analysoinut tiedotusvälineiden uutisointia syyttäjistä ja syyttäjälaitoksesta. Mediaseurannan, toimittajien kanssa käytyjen keskustelujen ja uuden julkisuuslain velvoitteiden pohjalta on suunniteltu ulkoisen tiedotuksen ohjetta virastolle ja paikallissyyttäjille. Valtakunnansyyttäjänviraston ja koko syyttäjälaitoksen toiminnan tunnetuksi tekemistä on edistetty julkaisemalla vuonna 1999 Suomen syyttäjälaitos -esite kolmella kielellä (suomi, ruotsi ja englanti) sekä Valtakunnansyyttäjänviraston ensimmäinen vuosikertomus suomeksi ja ruotsiksi. Esitettä on jaettu syyttäjäyksiköihin, tuomioistuimiin ja poliisille kansalaisten luettavaksi. Tarkoituksena on ollut, että esite omalta osaltaan palvelisi rikosoikeudenkäyntimenettelyä koskevaa tiedontarvetta. Esitteitä on lähetetty myös kaikkiin Suomen lukioihin käytettäväksi oikeusopin opetusmateriaalina. Paikallissyyttäjät ovat olleet valmiudessa yhteistyöhön lukion lakitiedon opettajien kanssa. Myös Valtakunnansyyttäjänviraston Internet-kotisivuilla on tietoa viraston toiminnasta ja ratkaisuista. Sivujen suunnittelu ja koekäyttö toteutettiin kertomusvuonna. Sivujen virallinen käyttöönotto tapahtui seuraavan vuoden tammikuussa. Kotisivuille kerätään perustietojen lisäksi runsaasti ajankohtaista asiaa, mm. tiedotteet, ratkaisutiivistelmät, nimitykset ja koulutusohjelmat sekä valtakunnansyyttäjän yleiset ohjeet ja määräykset. Viraston 25

Dnro 16/31/11. 25.8.2011 1.9.2011 - toistaiseksi Kumoaa VKS:2008:1 Dnro 3/31/08. Paikallisten syyttäjäviranomaisten ilmoitusvelvollisuus

Dnro 16/31/11. 25.8.2011 1.9.2011 - toistaiseksi Kumoaa VKS:2008:1 Dnro 3/31/08. Paikallisten syyttäjäviranomaisten ilmoitusvelvollisuus YLEINEN OHJE VKS:2011:1 Dnro 16/31/11 Paikallisten syyttäjäviranomaisten ilmoitusvelvollisuus Annettu Voimassa 25.8.2011 1.9.2011 - toistaiseksi Kumoaa VKS:2008:1 Dnro 3/31/08 Säädöspohja Yleisistä syyttäjistä

Lisätiedot

Paikallisten syyttäjäviranomaisten ilmoitusvelvollisuus

Paikallisten syyttäjäviranomaisten ilmoitusvelvollisuus Paikallisten syyttäjäviranomaisten ilmoitusvelvollisuus YLEINEN OHJE Dnro 18/31/14 30.6.2014 Voimassa 1.8.2014 - toistaiseksi Kumoaa VKS:2011:1, dnro 16/31/11 Käyntiosoite Postiosoite Puhelin Telekopio

Lisätiedot

Annettu Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 2011

Annettu Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 2011 VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON TYÖJÄRJESTYS Dnro 52/03/11 Annettu Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 2011 Syyttäjälaitoksesta annetun lain (439/2011) 16 :n nojalla vahvistan, apulaisvaltakunnansyyttäjää ja

Lisätiedot

VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON

VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON V U O S I K E R T O M U S 2 0 0 0 Toimitus Marja Lehtonen, Valtakunnansyyttäjänvirasto Ulkoasu ja taitto Taina Reinikka, Edita Oyj Painopaikka Edita Oyj, Helsinki 2001 2 LUKIJALLE

Lisätiedot

Syyttäjän ratkaisut 2008

Syyttäjän ratkaisut 2008 Oikeus 2009 Syyttäjän ratkaisut 2008 Syyttäjä ratkaisi 81 000 asiaa vuonna 2008 Vuonna 2008 syyttäjä ratkaisi Tilastokeskuksen mukaan 80 995 rikosoikeudellista asiaa, mikä on 2 552 enemmän kuin vuotta

Lisätiedot

Annettu Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 2015. 1 Viraston yksiköt ja henkilöstö. 2 Avaintoiminnot ja asiantuntijaryhmät

Annettu Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 2015. 1 Viraston yksiköt ja henkilöstö. 2 Avaintoiminnot ja asiantuntijaryhmät 1 (7) VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON TYÖJÄRJESTYS Annettu Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 2015. Syyttäjälaitoksesta annetun lain (439/2011) 16 :n nojalla vahvistan, apulaisvaltakunnansyyttäjää ja viraston

Lisätiedot

Y:n poliisilaitos on antanut asiasta selvityksen ja Poliisihallitus lausunnon.

Y:n poliisilaitos on antanut asiasta selvityksen ja Poliisihallitus lausunnon. ANONYMISOITU PÄÄTÖS 02.06.2016 Dnro OKV/459/1/2016 1/5 ASIA Poliisin ja syyttäjän menettely tuomarin virkarikosasiassa KANTELU Kantelija on kannellut X:n syyttäjänviraston kihlakunnansyyttäjän A:n 4.5.2015

Lisätiedot

syyttäjille Dnro 38/31/06 13.12.2006 YSL 3 2 mom. VKS:1998:3 1.1.2007 - toistaiseksi Asianomistajan syyteoikeus virallisen syyttäjän kannalta

syyttäjille Dnro 38/31/06 13.12.2006 YSL 3 2 mom. VKS:1998:3 1.1.2007 - toistaiseksi Asianomistajan syyteoikeus virallisen syyttäjän kannalta YLEINEN OHJE VKS:2006:4 syyttäjille Dnro 38/31/06 Annettu Säädösperusta 13.12.2006 YSL 3 2 mom. Kumoaa Voimassa VKS:1998:3 1.1.2007 - toistaiseksi Asianomistajan syyteoikeus virallisen syyttäjän kannalta

Lisätiedot

Syyttäjän ratkaisut 2012

Syyttäjän ratkaisut 2012 Oikeus 2013 Syyttäjän ratkaisut 2012 Syyttäjä ratkaisi 77 300 asiaa vuonna 2012 Vuonna 2012 syyttäjä ratkaisi Tilastokeskuksen mukaan 77 300 rikosoikeudellista asiaa, mikä on lähes 2 prosenttia enemmän

Lisätiedot

Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2009

Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2009 Oikeus 2010 Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2009 Käräjäoikeuksissa ratkaistiin 66 500 rikosasiaa vuonna 2009 Vuonna 2009 käräjäoikeuksissa ratkaistiin Tilastokeskuksen mukaan 66 518 rikosoikeudellista

Lisätiedot

HELSINGIN KÄRÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi 9.10.2015. Eduskunnan lakivaliokunnalle

HELSINGIN KÄRÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi 9.10.2015. Eduskunnan lakivaliokunnalle HELSINGIN KÄRÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi 9.10.2015 Eduskunnan lakivaliokunnalle Helsingin käräjäoikeuden lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016 Yleistä Nykytilanteesta

Lisätiedot

YLEINEN OHJE JA MÄÄRÄYS VKS:2004:1 syyttäjille Dnro 65/31/04. 28.12.2004 YSjäL 3 2 mom., AVKSV 13. Voimassa 1.1.2005 - toistaiseksi

YLEINEN OHJE JA MÄÄRÄYS VKS:2004:1 syyttäjille Dnro 65/31/04. 28.12.2004 YSjäL 3 2 mom., AVKSV 13. Voimassa 1.1.2005 - toistaiseksi YLEINEN OHJE JA MÄÄRÄYS VKS:2004:1 syyttäjille Dnro 65/31/04 Annettu Säädösperusta 28.12.2004 YSjäL 3 2 mom., AVKSV 13 Voimassa 1.1.2005 - toistaiseksi Menettely sananvapausrikosasioissa 1. Taustaa Vuoden

Lisätiedot

III RIKOLLISUUSKONTROLLI

III RIKOLLISUUSKONTROLLI III RIKOLLISUUSKONTROLLI Tässä jaksossa käsitellään virallisen kontrollijärjestelmän toimintaa kuvailemalla muun muassa rikosten ilmituloa, ilmi tulleiden rikosten selvittämistä, rikoksentekijöiden syytteeseen

Lisätiedot

2 SOTILASOIKEUDENKÄYNTIASIOIDEN SYYTTÄJÄT JA TUOMIOISTUIMET

2 SOTILASOIKEUDENKÄYNTIASIOIDEN SYYTTÄJÄT JA TUOMIOISTUIMET YLEINEN OHJE VKS:2010:2 Syyttäjille Dnro 17/31/10 Annettu Säädösperusta 3.3.2010 YSL 3 2 mom. YSL 4 Kumoaa Voimassa Yleisen ohjeen 1.4.2010 syyttäjille toistaiseksi VKS:2005:2 Dnro 37/31/05 Menettely sotilasoikeudenkäyntiasioissa

Lisätiedot

Valtakunnansyyttäjänviraston. vuosikertomus HELSINKI 1999

Valtakunnansyyttäjänviraston. vuosikertomus HELSINKI 1999 2.. Valtakunnansyyttäjänviraston vuosikertomus 1 9 9 8 HELSINKI 1999 3 TOIMITUS: MARJA LEHTONEN, VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTO ULKOASU JA TAITTO: TAINA REINIKKA, OY EDITA AB VUOSIKERTOMUS ON PAINETTU YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISELLE

Lisätiedot

Syyttäjälle ilmoitettavat rikosasiat, ilmoitusmenettely ja syyttäjän toimenpiteet

Syyttäjälle ilmoitettavat rikosasiat, ilmoitusmenettely ja syyttäjän toimenpiteet Syyttäjälle ilmoitettavat rikosasiat, ilmoitusmenettely ja syyttäjän toimenpiteet YLEINEN OHJE VKS:2013:4 12.6.2013 Voimassa 1.1.2014 - toistaiseksi Kumoaa VKS:2008:2 Käyntiosoite Postiosoite Puhelin Telekopio

Lisätiedot

Poliisihallitus Ohje ID-1551993091 1 (8) 17.12.2013 2020/2013/4590. Poliisin tekemäksi epäillyn rikoksen tutkinta. 1. Yleistä

Poliisihallitus Ohje ID-1551993091 1 (8) 17.12.2013 2020/2013/4590. Poliisin tekemäksi epäillyn rikoksen tutkinta. 1. Yleistä Poliisihallitus Ohje ID-1551993091 1 (8) 17.12.2013 2020/2013/4590 Voimassaoloaika 1.1.2014-31.12.2018 Säädösperuste Laki poliisin hallinnosta 4 Muuttaa/Kumoaa Poliisin tekemäksi epäillyn rikoksen esitutkinta,

Lisätiedot

VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON VUOSIKERTOMUS 2 0 0 1 VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON

VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON VUOSIKERTOMUS 2 0 0 1 VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON VUOSIKERTOMUS 2 0 0 1 VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON V U O S I K E R T O M U S 2 0 0 1 VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON V U O S I K E R T O M U S 2 0 0 1 Toimitus Marja Lehtonen,

Lisätiedot

POTILASASIAKIRJASSA OLEVAN TIEDON ANTAMINEN POTILAALLE

POTILASASIAKIRJASSA OLEVAN TIEDON ANTAMINEN POTILAALLE 17.3.2016 Dnro 1669/2/15 Ratkaisija: Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Håkan Stoor POTILASASIAKIRJASSA OLEVAN TIEDON ANTAMINEN POTILAALLE 1 ASIA Tutkittavani

Lisätiedot

Kantelija on antanut hankitun selvityksen johdosta vastineensa.

Kantelija on antanut hankitun selvityksen johdosta vastineensa. PÄÄTÖS 12.11.2008 Dnro OKV/824/1/2007 1/5 ASIA VIIVÄSTYS HAASTEIDEN ANTAMISESSA KANTELU Kantelija arvostelee oikeuskanslerille 8.8.2007 osoittamassaan kirjoituksessa Espoon käräjäoikeuden ja Espoon kihlakunnan

Lisätiedot

SUHTEELLISUUSPERIAATE. Valtakunnansyyttäjänvirasto Valtionsyyttäjä Leena Metsäpelto

SUHTEELLISUUSPERIAATE. Valtakunnansyyttäjänvirasto Valtionsyyttäjä Leena Metsäpelto Valtakunnansyyttäjänvirasto Valtionsyyttäjä Leena Metsäpelto MITÄ SE TARKOITTAA? - viranomaisten toimien on oltava oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden - ei ole yksiselitteinen eikä täsmällinen

Lisätiedot

Asianomistajat TMI SEADONIS SUOMENOJAN VENESATAMA/ CARBONE MASSIMILIANO ROSARIO KÄHKÖNEN JANNE-OSKARI

Asianomistajat TMI SEADONIS SUOMENOJAN VENESATAMA/ CARBONE MASSIMILIANO ROSARIO KÄHKÖNEN JANNE-OSKARI LÄNSI-UUDENMAAN SYYTTÄJÄNVIRASTO PÄÄTÖS 15/635 PL 24 02631 ESPOO syyttämättä jättämisestä Asianro Puhelin 029 56 21000 Fax 029 56 21022 25.5.2015 R 14/5964 Syyttämättä jätetty RAUNIO LASSE ANTERO 09.12.1957

Lisätiedot

- seminaari 10.05.2007 LS LH virastotalo. Poliisin rooli ja hoitoon ohjaus. Rikoskomisario Ari-Pekka Lehtinen Turun kihlakunnan poliisilaitos

- seminaari 10.05.2007 LS LH virastotalo. Poliisin rooli ja hoitoon ohjaus. Rikoskomisario Ari-Pekka Lehtinen Turun kihlakunnan poliisilaitos Päivän n päihdetilanne p - seminaari 10.05.2007 LS LH virastotalo Poliisin rooli ja hoitoon ohjaus Rikoskomisario Ari-Pekka Lehtinen Turun kihlakunnan poliisilaitos POLIISIN TEHTÄVÄ on suorittaa huumausainerikosten

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 441/2011 Laki. rikoslain muuttamisesta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 441/2011 Laki. rikoslain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 17 päivänä toukokuuta 2011 441/2011 Laki rikoslain muuttamisesta Annettu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rikoslain

Lisätiedot

Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari

Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari Vaikeuksia ymmärtää, että ovat rikoksen uhreja. Vaikeuksia saada asioihin selvyyttä hajallaan olevan

Lisätiedot

Poliisin menettely esitutkinnassa

Poliisin menettely esitutkinnassa ANONYMISOITU PÄÄTÖS 18.03.2015 Dnro OKV/1150/1/2014 1/5 ASIA Poliisin menettely esitutkinnassa KANTELU Kantelija on oikeuskanslerille 4.6.2014 osoittamassaan kantelussa arvostellut poliisilaitoksen menettelyä

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIA 30/2008 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 33/2009 15.5.2009 Asia: Korvausvaatimus Oikaisuvaatimuksen tekijä: A Virasto: Korkeakoulu Korvausvaatimus: A:lle on maksettava 24

Lisätiedot

KORKEIMMAN OIKEUDEN HIV-TAPAUKSET XVII VALTAKUNNALLINEN HIV- KOULUTUSTILAISUUS, KE 11.2.2016, BIOMEDICUM APULAISPROFESSORI SAKARI MELANDER, HY

KORKEIMMAN OIKEUDEN HIV-TAPAUKSET XVII VALTAKUNNALLINEN HIV- KOULUTUSTILAISUUS, KE 11.2.2016, BIOMEDICUM APULAISPROFESSORI SAKARI MELANDER, HY KORKEIMMAN OIKEUDEN HIV-TAPAUKSET XVII VALTAKUNNALLINEN HIV- KOULUTUSTILAISUUS, KE 11.2.2016, BIOMEDICUM APULAISPROFESSORI SAKARI MELANDER, HY AIEMPI NÄKEMYS Rikosoikeudellisesti ankara lähestymistapa

Lisätiedot

Syyteharkinta-asioiden kiireellisyydestä ja etusijajärjestyksestä

Syyteharkinta-asioiden kiireellisyydestä ja etusijajärjestyksestä Syyteharkinta-asioiden kiireellisyydestä ja etusijajärjestyksestä YLEINEN OHJE VKS:2013:1 Dnro 47/31/12 Annettu 28.12.2012 Voimassa 1.1.2013 - toistaiseksi Kumoaa VKS:2009:2 Sisällysluettelo...3 1 JOHDANTO...3

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIAT 45/2011 ja 61/2011 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 44/2012 7.9.2012 Asia Määräaikaista erottamista ja virantoimituksesta pidättämistä koskeva oikaisuvaatimus Oikaisuvaatimuksen

Lisätiedot

Markkinaoikeuslaki, ml. muutossäädös 320/2004

Markkinaoikeuslaki, ml. muutossäädös 320/2004 Markkinaoikeuslaki, ml. muutossäädös 320/2004 1 luku Toimivalta 1 Markkinaoikeuden toimivalta ja toimipaikka Markkinaoikeus käsittelee ne asiat, jotka säädetään sen toimivaltaan kuuluviksi: 1. kilpailunrajoituksista

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA Asia 30/2003 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 44/2005 10.6.2005 Asia: Kirjallinen varoitus Päätös, johon haetaan oikaisua Lääninhallituksen poliisiosaston päätös 31.3.2003, jolla

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 564/2015 Laki. rikoslain muuttamisesta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 564/2015 Laki. rikoslain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 2015 564/2015 Laki rikoslain muuttamisesta Annettu Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 2015 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rikoslain

Lisätiedot

RIKOSSEURAAMUSLAITOKSEN TYÖJÄRJESTYS

RIKOSSEURAAMUSLAITOKSEN TYÖJÄRJESTYS RIKOSSEURAAMUSLAITOKSEN TYÖJÄRJESTYS Annettu 7. päivänä huhtikuuta 2016 Rikosseuraamuslaitoksen pääjohtajan päätöksen mukaisesti määrätään Rikosseuraamuslaitoksesta 27 päivänä marraskuuta 2009 annetun

Lisätiedot

että liikennerikoksista sakkoihin tuomituista

että liikennerikoksista sakkoihin tuomituista H allituksen esitys Eduskunnalle rangaistusm ääräysm enettelyä koskevan lainsäädännön uudistamisesta ja eräiksi m uutoksiksi tieliikennerikoksia koskevaan lainsäädäntöön. Rangaistusmääräysmenettely, joka

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 654. Laki. rikoslain muuttamisesta. Annettu Naantalissa 13 päivänä heinäkuuta 2001

SISÄLLYS. N:o 654. Laki. rikoslain muuttamisesta. Annettu Naantalissa 13 päivänä heinäkuuta 2001 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 20 päivänä heinäkuuta 2001 N:o 654 659 SISÄLLYS N:o Sivu 654 Laki rikoslain muuttamisesta... 2077 655 Laki pakkokeinolain 5 luvun 11 :n muuttamisesta...

Lisätiedot

Markkinaoikeuden työjärjestys

Markkinaoikeuden työjärjestys Markkinaoikeuden työjärjestys 2 (10) SISÄLLYS 1. YLEISET MÄÄRÄYKSET... 3 1 Soveltamisala... 3 2. TOIMINNAN JOHTAMINEN... 3 2 Johtamistoiminta... 3 3 Johtamisen perusperiaatteet... 3 4 Tavoitteiden asettaminen...

Lisätiedot

Ulkoasiainhallintolaki 25.2.2000/204

Ulkoasiainhallintolaki 25.2.2000/204 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 2000» 25.2.2000/204 Seurattu SDK 456/2010 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Ulkoasiainhallintolaki 25.2.2000/204 Eduskunnan päätöksen

Lisätiedot

VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON

VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON V U O S I K E R T O M U S 2 0 0 3 VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON V U O S I K E R T O M U S 2 0 0 3 Toimitus Marja Lehtonen, Valtakunnansyyttäjänvirasto Ulkoasu ja taitto Edita

Lisätiedot

Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2011

Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2011 Oikeus 2012 Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2011 Käräjäoikeuksissa ratkaistujen rikosasioiden määrä pysyi edellisen vuoden tasolla Vuonna 2011 käräjäoikeuksissa ratkaistiin Tilastokeskuksen mukaan

Lisätiedot

Tasavallan presidentin ja valtioneuvoston virkatointen lainmukaisuuden valvonta

Tasavallan presidentin ja valtioneuvoston virkatointen lainmukaisuuden valvonta TILASTOT Tehtävät ja toimenpiteet Tasavallan presidentin ja valtioneuvoston virkatointen lainmukaisuuden valvonta Valtioneuvoston yleisistunnot ja esittelyt tasavallan presidentille Istunnot 1) Valtioneuvoston

Lisätiedot

Tasavallan presidentin ja valtioneuvoston virkatointen lainmukaisuuden valvonta

Tasavallan presidentin ja valtioneuvoston virkatointen lainmukaisuuden valvonta 7 Tilastot 195 Tehtävät ja toimenpiteet Tehtävät ja toimenpiteet Tasavallan presidentin ja valtioneuvoston virkatointen lainmukaisuuden valvonta Valtioneuvoston yleisistunnot ja esittelyt tasavallan presidentille

Lisätiedot

Jätealan ympäristörikokset

Jätealan ympäristörikokset Jätealan ympäristörikokset Jätehuoltopäivät 10.-11.10.2012 Satu Lyytikäinen, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 8.10.2012 Ympäristöviranomaisen roolit YSL:ssä ja jätelaissa säädetty valvontaviranomaiselle

Lisätiedot

Valtion ylimpiä virkamiehiä koskeva ilmoitus sidonnaisuuksista (Valtion virkamieslain 26 :n 1-4 kohdissa tarkoitetut virat)

Valtion ylimpiä virkamiehiä koskeva ilmoitus sidonnaisuuksista (Valtion virkamieslain 26 :n 1-4 kohdissa tarkoitetut virat) Valtion ylimpiä virkamiehiä koskeva ilmoitus sidonnaisuuksista (Valtion virkamieslain 26 :n 1-4 kohdissa tarkoitetut virat) Sidonnaisuuksien ilmoittaminen sidonnaisuuslomakkeella Valtion ylimmän virkamiesjohdon

Lisätiedot

Oikeuskanslerinviraston työjärjestys

Oikeuskanslerinviraston työjärjestys Oikeuskanslerinviraston työjärjestys Annettu Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 2007 Valtioneuvoston oikeuskanslerista annetun lain (193/2000) 12 :n 2 momentin ja oikeuskanslerinvirastosta annetun valtioneuvoston

Lisätiedot

Viite: Liikenne- ja viestintäministeriön lausuntopyyntö 11.11.2015 LVM/174/03/2013

Viite: Liikenne- ja viestintäministeriön lausuntopyyntö 11.11.2015 LVM/174/03/2013 HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUS LAUSUNTO Porkkalankatu 13 00180 Helsinki 16.12.2015 *029 56 44200 Liikenne- ja viestintäministeriö kirjaamo@lvm.fi Viite: Liikenne- ja viestintäministeriön lausuntopyyntö 11.11.2015

Lisätiedot

TYÖELÄKEVAKUUTUSMAKSUPETOS ESITUTKINNASSA

TYÖELÄKEVAKUUTUSMAKSUPETOS ESITUTKINNASSA TYÖELÄKEVAKUUTUSMAKSUPETOS ESITUTKINNASSA HTSY Verohallinto Päiväys Verohallinto 2 (5) TYÖELÄKEVAKUUTUSMAKSUPETOS ESITUTKINNASSA Työeläkevakuutusmaksupetos ja sen törkeä tekomuoto ovat rikosnimikkeitä,

Lisätiedot

VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON

VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON V U O S I K E R T O M U S 2 0 0 2 VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON V U O S I K E R T O M U S 2 0 0 2 Toimitus Marja Lehtonen, Valtakunnansyyttäjänvirasto Ulkoasu ja taitto Edita

Lisätiedot

Menettely sananvapausrikosasioissa

Menettely sananvapausrikosasioissa Menettely sananvapausrikosasioissa YLEINEN OHJE Dnro 21/31/14 24.4.2015 Voimassa 1.5.2015 - toistaiseksi Kumoaa VKS:2004:1 Dnro 65/31/04 Käyntiosoite Postiosoite Puhelin Telekopio Sähköpostiosoite Albertinkatu

Lisätiedot

Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2012

Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2012 Oikeus 2013 Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2012 Käräjäoikeuksissa ratkaistujen rikosasioiden määrä pieneni hieman Vuonna 2012 käräjäoikeuksissa ratkaistiin Tilastokeskuksen mukaan 63 600 rikosoikeudellista

Lisätiedot

ASIA. Kaupunginhallituksen, kaupunginjohtajan ja hallintojohtajan menettely KANTELU

ASIA. Kaupunginhallituksen, kaupunginjohtajan ja hallintojohtajan menettely KANTELU ANONYMISOITU PÄÄTÖS 21.09.2015 Dnro OKV/1735/1/2014 1/5 ASIA Kaupunginhallituksen, kaupunginjohtajan ja hallintojohtajan menettely KANTELU Kantelija arvostelee oikeuskanslerille 7.10.2014 osoittamassaan

Lisätiedot

RANGAISTUKSEN TUOMITSEMINEN JA TÄYTÄNTÖÖNPANO. 4.3.2015 Erikoistumisjakso (12 op)

RANGAISTUKSEN TUOMITSEMINEN JA TÄYTÄNTÖÖNPANO. 4.3.2015 Erikoistumisjakso (12 op) RANGAISTUKSEN TUOMITSEMINEN JA TÄYTÄNTÖÖNPANO 4.3.2015 Erikoistumisjakso (12 op) Huom! Vastaus kysymykseen 1 saa olla enintään 4 sivun (= 1 arkin) pituinen, ja vastaukset kysymyksiin 2, 3 ja 4 enintään

Lisätiedot

VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON

VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON V U O S I K E R T O M U S 2 0 0 4 VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON V U O S I K E R T O M U S 2 0 0 4 Toimitus Marja Lehtonen, Valtakunnansyyttäjänvirasto Ulkoasu ja taitto Taina

Lisätiedot

Pyydetään kunnioittavasti, että Korkein oikeus myöntää valitusluvan kysymyksessä olevaan Turun hovioikeuden päätökseen.

Pyydetään kunnioittavasti, että Korkein oikeus myöntää valitusluvan kysymyksessä olevaan Turun hovioikeuden päätökseen. KORKEIMMALLE OIKEUDELLE Lupahakemuksen ja valituksen kohde Turun hovioikeuden päätös Nro 588 Dnro R 04/152/26.2.2004 Anna- Liisa Yli-Kovero Asia Hakija ja valittaja Virkasuhteen purkaminen Anna-Liisa Yli-Kovero

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIA 106/2008 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 61/2009 25.9.2009 Asia: Korvausvaatimus Korvausvaatimuksen tekijä: A Virasto: Työvoima- ja elinkeinokeskus Korvausvaatimus: TE-keskus

Lisätiedot

17.12.2015 PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN TARKASTUSSÄÄNTÖ 1.1.2013 LUKIEN

17.12.2015 PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN TARKASTUSSÄÄNTÖ 1.1.2013 LUKIEN 1 (5) PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN TARKASTUSSÄÄNTÖ 1.1.2013 LUKIEN VALVONTAJÄRJESTELMÄ 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta Kuntayhtymän hallinnon ja talouden valvonta järjestetään niin, että

Lisätiedot

asiahakemisto. Vuosikertomuksen välissä on erillinen tilastoliite syyttäjälaitoksen toiminnasta vuonna 2008.

asiahakemisto. Vuosikertomuksen välissä on erillinen tilastoliite syyttäjälaitoksen toiminnasta vuonna 2008. VUOSIKERTOMUS 2008 Toimitus Virve Pehkonen, Valtakunnansyyttäjänvirasto Ulkoasu Taina Ståhl, Mainostoimisto Visuviestintä Oy Kansikuva www.sxc.hu Paino Edita Prima Oy, Helsinki 2009 3 Vuosikertomus ilmestyy

Lisätiedot

Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Aila Linnakangas. Ulvilan kaupunki ei antanut asianmukaista päätöstä päivähoitopaikasta

Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Aila Linnakangas. Ulvilan kaupunki ei antanut asianmukaista päätöstä päivähoitopaikasta 31.8.2009 Dnro 3346/4/07 Ratkaisija: Oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Aila Linnakangas Ulvilan kaupunki ei antanut asianmukaista päätöstä päivähoitopaikasta

Lisätiedot

Hovioikeuksien ratkaisut 2011

Hovioikeuksien ratkaisut 2011 Oikeus 2012 Hovioikeuksien ratkaisut Hovioikeuksissa ratkaistujen asioiden määrä pieneni hieman vuonna Hovioikeudet ratkaisivat 11 000 asiaa vuonna, mikä on 2 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Rikosoikeudellisia

Lisätiedot

Laki tie- ja maastoliikenneonnettomuuksien tutkinnasta 19.1.2001/24

Laki tie- ja maastoliikenneonnettomuuksien tutkinnasta 19.1.2001/24 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 2001» 19.1.2001/24 19.1.2001/24 Aineisto on tekijänoikeuden alaista. Lisätietoja käyttöehdoista www.finlex.fi/fi/laki/kayttoehdot.php. Laki tie- ja maastoliikenneonnettomuuksien

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2003 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä tammikuuta 2003 N:o 45 51. Laki. N:o 45. Leivonmäen kansallispuistosta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2003 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä tammikuuta 2003 N:o 45 51. Laki. N:o 45. Leivonmäen kansallispuistosta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2003 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä tammikuuta 2003 N:o 45 51 SISÄLLYS N:o Sivu 45 Laki Leivonmäen kansallispuistosta... 93 46 Tasavallan presidentin asetus ihmishengen turvallisuudesta

Lisätiedot

Oikaisuvaatimus Liperin kunnan sivistyslautakunnan päätökseen. Asianajotoimisto Lakipalvelu Petri Sallinen Oy Malmikatu 7 A

Oikaisuvaatimus Liperin kunnan sivistyslautakunnan päätökseen. Asianajotoimisto Lakipalvelu Petri Sallinen Oy Malmikatu 7 A LIPERIN KUNTA 10.09.20114 1 Diaantunnus LIPERIN KUNNAN SIVISTYSLAUTAKUNNALLE ASIA Oikaisuvaatimus Liperin kunnan sivistyslautakunnan päätökseen OIKAISUVAATIMUKSEN TEKIJÄ Eila Hyvärinen, Joensuu AVUSTAJA

Lisätiedot

TUUSULAN KÄRÄJÄOIKEUS. Lautamiehet: Jussi Larmo, Esko Rautavuori 06/1057 ja Hellin Saarelainen. Asiano: 19.9.2006 R 06/548

TUUSULAN KÄRÄJÄOIKEUS. Lautamiehet: Jussi Larmo, Esko Rautavuori 06/1057 ja Hellin Saarelainen. Asiano: 19.9.2006 R 06/548 TUUSULAN KÄRÄJÄOIKEUS TUOMIO Käräjätuomari Mikko Saleva Julistettu istunnossa Lautamiehet: Jussi Larmo, Esko Rautavuori 06/1057 ja Hellin Saarelainen Asiano: 19.9.2006 R 06/548 Syyttäjä Vastaaja(t) Johtava

Lisätiedot

Rikosoikeudellisen vastuun alkaminen

Rikosoikeudellisen vastuun alkaminen Olli Saunaoja, laamanni Espoon käräjäoikeus Rikosoikeudellisen vastuun alkaminen Suomen lain mukaan rangaistusvastuun edellytyksenä on, että rikoksen tekijä on teon hetkellä täyttänyt 15 vuotta. Jos nuori

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SYVTTÄJÄNVIRASTO PÄÄTÖS 10/1208 syyttämättä jättämisestä Asianro PL 8

KESKI-SUOMEN SYVTTÄJÄNVIRASTO PÄÄTÖS 10/1208 syyttämättä jättämisestä Asianro PL 8 1 KESKI-SUOMEN SYVTTÄJÄNVIRASTO PÄÄTÖS 10/1208 syyttämättä jättämisestä Asianro PL 8 26.10.2010 R 10/971 40101 Jyväskylä Puhelin 010 362 6703 Fax 010 362 6720 Syyttämättä jätetty MATIKAINEN-KALLSTRÖM MARJO

Lisätiedot

Ohje syyteneuvottelua koskevan. lainsäädännön soveltamisesta

Ohje syyteneuvottelua koskevan. lainsäädännön soveltamisesta Ohje syyteneuvottelua koskevan lainsäädännön soveltamisesta YLEINEN OHJE Dnro 26/31/14 28.12.2015 Voimassa 1.1.2016 - toistaiseksi Käyntiosoite Postiosoite Puhelin Telekopio Sähköpostiosoite Albertinkatu

Lisätiedot

Antamispäivä Diaarinumero 20.6.2012 R 11/2887. Helsingin käräjäoikeus 5/10 os. 21.9.2011 nro 8349 (liitteenä) Kihlakunnansyyttäjä Tuomas Soosalu

Antamispäivä Diaarinumero 20.6.2012 R 11/2887. Helsingin käräjäoikeus 5/10 os. 21.9.2011 nro 8349 (liitteenä) Kihlakunnansyyttäjä Tuomas Soosalu Helsingin hovioikeus Tuomio Nro 1697 Antamispäivä Diaarinumero 20.6.2012 R 11/2887 Ratkaisu, johon on haettu muutosta Helsingin käräjäoikeus 5/10 os. 21.9.2011 nro 8349 (liitteenä) Asia Valittaja Vastapuolet

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SYYTTÄJÄNVIRASTO PÄÄTÖS 10/1207 syyttämättä jättämisestä Asianro PL 8

KESKI-SUOMEN SYYTTÄJÄNVIRASTO PÄÄTÖS 10/1207 syyttämättä jättämisestä Asianro PL 8 KESKI-SUOMEN SYYTTÄJÄNVIRASTO PÄÄTÖS 10/1207 syyttämättä jättämisestä Asianro PL 8 26.10.2010 R 10/971 40101 Jyväskylä Puhelin 010 362 6703 Fax 010 362 6720 Syyttämättä jätetty KLlNGA ESA EINO 21.11.1939

Lisätiedot

SISÄASIAINMINISTERIÖ MUISTIO Poliisiosasto Poliisitoimintayksikkö RIKOSASIOIDEN SOVITTELU. 1. Yleistä

SISÄASIAINMINISTERIÖ MUISTIO Poliisiosasto Poliisitoimintayksikkö RIKOSASIOIDEN SOVITTELU. 1. Yleistä SISÄASIAINMINISTERIÖ MUISTIO Poliisiosasto Poliisitoimintayksikkö 14.6.2006 SM-2006-01766/Ri-1 Liittyy samalla numerolla annettuun ohjeeseen, 14.6.2006. Sovittelua koskeva muistio, joka on laadittu yhteistyössä

Lisätiedot

1. Laki joukkoliikenteen tarkastusmaksusta annetun lain muuttamisesta

1. Laki joukkoliikenteen tarkastusmaksusta annetun lain muuttamisesta Lakiehdotukset 1. Laki joukkoliikenteen tarkastusmaksusta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan joukkoliikenteen tarkastusmaksusta 11 päivänä toukokuuta 1979 annetun lain

Lisätiedot

Valvontajärjestelmä. Tarkastuslautakunta

Valvontajärjestelmä. Tarkastuslautakunta 1 Keski-Pohjanmaan liiton hallintosääntö 1.1.2011 30 Ulkoinen ja sisäinen valvonta Ulkoinen valvonta järjestetään toimivasta johdosta riippumattomaksi. Ulkoisesta valvonnasta vastaavat tarkastuslautakunta

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PUHEMIESNEUVOSTON EHDOTUS 1/2010 vp Puhemiesneuvoston ehdotus laiksi eduskunnan virkamiehistä annetun lain 10 ja 71 :n, eduskunnan työjärjestyksen 73 :n ja eduskunnan kanslian ohjesäännön muuttamisesta

Lisätiedot

Koulutus 12.1.2015. Suomen Asianajajaliitto. Asianajaja Riitta Leppiniemi ja asianajaja Jarkko Männistö

Koulutus 12.1.2015. Suomen Asianajajaliitto. Asianajaja Riitta Leppiniemi ja asianajaja Jarkko Männistö Koulutus 12.1.2015 Suomen Asianajajaliitto Asianajaja Riitta Leppiniemi ja asianajaja Jarkko Männistö Tämän päivän aiheena rikosasiat Rikosprosessi ennen oikeudenkäyntiä Mitä tapahtuu esitutkinnassa ja

Lisätiedot

1v. 6kk. ehdollinen ja 90 tuntia yk-palvelua Helsingin Syyttäjä, vastaaja Kaikki syytekohdat. Syyttäjä, asianomistaja

1v. 6kk. ehdollinen ja 90 tuntia yk-palvelua Helsingin Syyttäjä, vastaaja Kaikki syytekohdat. Syyttäjä, asianomistaja Lainvoimainen Tapaus (HO diaarinro)käräjät KO Syyte KO Syyksilukeminen KO tuomio Hovi Valittaja HO Syyksilukeminen HO tuomio Hovin tuomiopäivä tuomio, laji lainvoimainen tuomio, määrä Huomautuksia R04/1476

Lisätiedot

Ulkoisen tarkastuksen tulosalue toimii tarkastuslautakunnan alaisuudessa. Kaupungin ulkoista tarkastusta johtaa kaupunginreviisori.

Ulkoisen tarkastuksen tulosalue toimii tarkastuslautakunnan alaisuudessa. Kaupungin ulkoista tarkastusta johtaa kaupunginreviisori. 1(5) VANTAAN KAUPUNGIN T A R K A S T U S S Ä Ä N T Ö Kaupunginvaltuuston 24.8.2015 7 hyväksymä. Voimassa 1.9.2015 alkaen. 1 Tehtäväalue Ulkoinen tarkastus vastaa kaupungin hallinnon ja talouden ulkoisen

Lisätiedot

Sen lisäksi, mitä laissa on erikseen säädetty, lautakunnan tehtävänä on

Sen lisäksi, mitä laissa on erikseen säädetty, lautakunnan tehtävänä on 1 (5) VANTAAN KAUPUNGIN T A R K A S T U S S Ä Ä N T Ö Kaupunginvaltuuston 28.1.2008 hyväksymä. Voimassa 1.3.2008 alkaen. 1 Tehtäväalue Ulkoinen tarkastus vastaa kaupungin hallinnon ja talouden ulkoisen

Lisätiedot

1.1 Ehdotettua pakkokeinolain 4 luvun 4 a :n 3 momenttia ei tule hyväksyä

1.1 Ehdotettua pakkokeinolain 4 luvun 4 a :n 3 momenttia ei tule hyväksyä TIETOVERKKORIKOSTYÖRYHMÄN MIETINTÖ Asianajaja Satu Tiirikan eriävä mielipide 16.6.2003 1 Myös datan kopioinnin tulee olla takavarikko 1.1 Ehdotettua pakkokeinolain 4 luvun 4 a :n 3 momenttia ei tule hyväksyä

Lisätiedot

Hyvää työtä hyvässä porukassa. Syyttäjälaitos

Hyvää työtä hyvässä porukassa. Syyttäjälaitos Hyvää työtä hyvässä porukassa Syyttäjälaitos Syyttäjä Maija Mononen: Parasta työssäni on monipuolisuus ja itsenäisyys Syyttäjän työn ensisijainen tarkoitus on toteuttaa rikosvastuuta. Syyttäjä huolehtii

Lisätiedot

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Tiemaksut ja maksajan oikeusturva Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Muutamia oikeusturvan kannalta olennaisia kysymyksiä Paikannus ja henkilötietojen käyttö Tietojen kerääminen

Lisätiedot

12.4.2004. Kantelu Turun hovioikeuden päätöksestä Nro 588, diaarinumero R 04/152 Virka-aseman väärinkäyttö ym. annettu 26.2.2004

12.4.2004. Kantelu Turun hovioikeuden päätöksestä Nro 588, diaarinumero R 04/152 Virka-aseman väärinkäyttö ym. annettu 26.2.2004 12.4.2004 KORKEIN OIKEUS Asia Kantelu Turun hovioikeuden päätöksestä Nro 588, diaarinumero R 04/152 Virka-aseman väärinkäyttö ym. annettu 26.2.2004 Kantelija YLI-KOVERO RISTO TAPIO Torikatu 27 13130 Hämeenlinna

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 2015. 368/2015 Laki. rikoslain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 2015

Julkaistu Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 2015. 368/2015 Laki. rikoslain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 2015 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 2015 368/2015 Laki rikoslain muuttamisesta Annettu Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 2015 Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan rikoslain

Lisätiedot

ASIA. Käräjäoikeuden haastemiehen epäilty virkarikos ASIAN VIREILLETULO

ASIA. Käräjäoikeuden haastemiehen epäilty virkarikos ASIAN VIREILLETULO ANONYMISOITU PÄÄTÖS 28.09.2009 Dnro OKV/13/21/2008 1/6 ASIA Käräjäoikeuden haastemiehen epäilty virkarikos ASIAN VIREILLETULO Valtionsyyttäjä on 12.8.2008 oikeuskanslerille osoitetussa kirjoituksessa arvostellut

Lisätiedot

Kuka kantaa virkavastuuta? Tanja Mansikka, VT, OTL Kuntamarkkinat 9.9.2015

Kuka kantaa virkavastuuta? Tanja Mansikka, VT, OTL Kuntamarkkinat 9.9.2015 Kuka kantaa virkavastuuta? Tanja Mansikka, VT, OTL Kuntamarkkinat 9.9.2015 Väärinkäytösten ehkäisy kunnallishallinnossa Vaalikelpoisuusrajoitukset valtuuston ja toimielimiin Esteellisyyssäännökset Kuntalaki

Lisätiedot

HE 212/2013 vp. 65 vuodesta 68 vuoteen. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman

HE 212/2013 vp. 65 vuodesta 68 vuoteen. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman HE 212/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaupanvahvistajista annetun lain 1 ja 2 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Kaupanvahvistajista annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUN OPETTAJA OLI ESTEELLINEN ARVOSTELEMAAN LAPSENSA TENTTISUORITUKSIA

AMMATTIKORKEAKOULUN OPETTAJA OLI ESTEELLINEN ARVOSTELEMAAN LAPSENSA TENTTISUORITUKSIA 25.2.2009 Dnro 2730/4/07 Ratkaisija: Apulaisoikeusasiamies Jukka Lindstedt Esittelijä: Esittelijäneuvos Jorma Kuopus AMMATTIKORKEAKOULUN OPETTAJA OLI ESTEELLINEN ARVOSTELEMAAN LAPSENSA TENTTISUORITUKSIA

Lisätiedot

ASIA. Käräjätuomarin tekemiksi epäillyt virkarikokset ASIAN VIREILLETULO

ASIA. Käräjätuomarin tekemiksi epäillyt virkarikokset ASIAN VIREILLETULO PÄÄTÖS 22.01.2009 Dnro OKV/15/31/2008 1/10 ASIA Käräjätuomarin tekemiksi epäillyt virkarikokset ASIAN VIREILLETULO Perustuslain 110 :n 1 momentin mukaan syytteen nostamisesta tuomaria vastaan lainvastaisesta

Lisätiedot

Rikoksen vanhentuminen syyteharkinnassa

Rikoksen vanhentuminen syyteharkinnassa ANONYMISOITU PÄÄTÖS 30.09.2015 Dnro OKV/1067/1/2014 1/6 ASIA Rikoksen vanhentuminen syyteharkinnassa KANTELU Kantelija on oikeuskanslerille 26.5.2014 osoittamassaan kirjoituksessa arvostellut syyttäjänvirastoa

Lisätiedot

Hovioikeuksien ratkaisut 2010

Hovioikeuksien ratkaisut 2010 Oikeus 2011 Hovioikeuksien ratkaisut 2010 Hovioikeuksissa ratkaistujen asioiden määrä edellisvuoden tasolla vuonna 2010 Hovioikeudet ratkaisivat 11 300 asiaa vuonna 2010, mikä on likimain yhtä paljon kuin

Lisätiedot

Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä 817/2015 HE 354/2014 Vp Lakiklinikka Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 lakimies Maria Porko Taustaa Lain valmistelu» Pohja valmistelulle pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIA 15/2004 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 1/2005 14.1.2005 Asia: Virkasuhteen irtisanominen ja virantoimituksesta pidättäminen Päätös, johon haetaan oikaisua Lääninhallitus

Lisätiedot

Ihmiskauppa ja sen vastainen toiminta Suomessa. Tunnistamisesta oikeuksien toteutumiseen

Ihmiskauppa ja sen vastainen toiminta Suomessa. Tunnistamisesta oikeuksien toteutumiseen Ihmiskauppa ja sen vastainen toiminta Suomessa Tunnistamisesta oikeuksien toteutumiseen Kansallinen ihmiskaupparaportoija Vähemmistövaltuutettu on toiminut kansallisena ihmiskaupparaportoijana vuoden 2009

Lisätiedot

11.02.2014. Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa 9 luku 1

11.02.2014. Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa 9 luku 1 Etelä-Savon käräjäoikeus Tuomio 141106323 1 (6) 11.02.2014 Asianumero R 13/503 Puheenjohtaja Käräjätuornari Jukka Laine Syyttäjä Kihlakunnansyyttäjä Sarni Asikainen Vastaaja Asianomistaj a Kuultava Asia

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä käytetään lyhennettä YTN.

1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä käytetään lyhennettä YTN. YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY SÄÄNNÖT 1 Rek.n:ro 138.504 (27.5.2014) Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä

Lisätiedot

ASIA KANTELU SELVITYS

ASIA KANTELU SELVITYS ANONYMISOITU PÄÄTÖS 26.01.2015 Dnro OKV/4/1/2014 1/5 ASIA Maa- ja metsätalousministeriön, ympäristöministeriön, Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ja Oulun poliisilaitoksen menettely Oulujärven

Lisätiedot

EDUSKUNNAN OIKEUSASIAMIES VOIKO OIKEUSASIAMIES AUTTAA?

EDUSKUNNAN OIKEUSASIAMIES VOIKO OIKEUSASIAMIES AUTTAA? EDUSKUNNAN OIKEUSASIAMIES VOIKO OIKEUSASIAMIES AUTTAA? EDUSKUNNAN OIKEUSASIAMIES MITÄ OIKEUSASIAMIES TEKEE? Oikeusasiamies valvoo, että viranomaiset ja virkamiehet tehtävissään noudattavat lakia ja täyttävät

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ MÄÄRÄYS 4.6.2012 Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto OHJE VM/1007/00.00.00/2012 Valtion työmarkkinalaitos

VALTIOVARAINMINISTERIÖ MÄÄRÄYS 4.6.2012 Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto OHJE VM/1007/00.00.00/2012 Valtion työmarkkinalaitos VALTIOVARAINMINISTERIÖ MÄÄRÄYS 4.6.2012 Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto OHJE VM/1007/00.00.00/2012 Valtion työmarkkinalaitos Sisältöalue Virkasopimus Virkavapaus Karenssiaika Säännökset joihin

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIA 22/2007 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 50/2007 28.9.2007 Asia Virkasuhteen irtisanominen ja virantoimituksesta pidättäminen Virasto kihlakunnan poliisilaitos Päätös, johon

Lisätiedot

ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN

ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN .. ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN Ota aina yhteyttä auttamisjärjestelmään myös puhelimitse, kiireellistä palvelua vaativassa tapauksessa jo ennen esityksen lähettämistä. (Puh. 02954 63177)

Lisätiedot