VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON"

Transkriptio

1 VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON V U O S I K E R T O M U S

2 VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON V U O S I K E R T O M U S

3 Toimitus Marja Lehtonen, Valtakunnansyyttäjänvirasto Ulkoasu ja taitto Edita Design Painopaikka Edita Prima Oy, Helsinki 2003

4 LUKIJALLE Valtakunnansyyttäjänviraston vuosikertomus on tarkoitettu tiedonlähteeksi ensi sijassa syyttäjälaitoksen ja oikeushallinnon piirissä työskenteleville. Myös muille viranomaisille ja opiskelijoille sekä yksittäisille kansalaisille löytyy ajankohtaista tietoa syyttäjäntoiminnasta. Vuoden 2002 vuosikertomus noudattaa sisällöltään ja rakenteeltaan edellisten vuosien kertomuksia. Kaikki syyttäjien toimintatilastot on saatu rikosasioiden käsittelyjärjestelmästä SAKARIsta. Vuosikertomuksen liiteosassa on lyhennysote valtakunnansyyttäjän lausunnosta hallituksen esityksestä rikosoikeuden yleisiä oppeja koskevan lainsäädännön uudistamiseksi ja vuoden 2002 ratkaisuluettelo, joka sisältää tiivistelmät keskeisistä kertomusvuoden aikana Valtakunnansyyttäjänvirastossa annetuista johonkin toimenpiteeseen johtaneista ratkaisuista sekä aakkosellinen asiahakemisto. Helsingissä, 2 päivänä huhtikuuta 2003 MARJA LEHTONEN ylitarkastaja

5 SISÄLLYSLUETTELO VALTAKUNNANSYYTTÄJÄ MATTI KUUSIMÄKI: Syyttäjälaitoksen arvopohjan lähtökohdista... 6 APULAISVALTAKUNNANSYYTTÄJÄ JORMAI KALSKE: Viisivuotiskausi taitekohtana... 8 SYYTTÄJÄLAITOS 10 Valtakunnansyyttäjä Apulaisvaltakunnansyyttäjä Valtionsyyttäjät Yhteiskunnan kannalta merkittävät rikosasiat Valtakunnansyyttäjänvirasto Syyttäjälaitoksen yhteistoiminta-alueet...12 Valtionsyyttäjien aluevastuu...14 Paikalliset syyttäjäyksiköt...16 Yleiset syyttäjät...16 HALLINTO 17 Nimitysasiat...17 Syyttäjälaitoksen tulosohjaus...19 Vuoden 2002 tulostavoitteet ja niiden toteutuminen...20 Hankkeet...25 Työkykyä ylläpitävä toiminta...27 Tiedotus SYYTEASIAT 34 Syyteharkinta-asiat...34 Muutosharkinta-asiat...42 Eduskunnan, oikeusministeriön, oikeuskanslerin ja eduskunnan oikeusasiamiehen syytemääräys...46 Rikoslain 1 luvun syytemääräysasiat...47 Muutoksenhaku korkeimmassa oikeudessa...48 Syyttäjänmääräysasiat...48 Talousrikosasiat...49

6 Huumausainerikosprojektin syyttäjät...49 Poliisirikosasiat...50 Poliisin ja syyttäjän yhteistyö...52 KEHITTÄMINEN, OHJAUS JA KOULUTUS 54 Valtakunnansyyttäjän yleiset määräykset ja ohjeet...54 Päällikköpäivät...56 Valtakunnallinen sihteeripäivä...56 Alueryhmätoiminta...56 Syyttäjälaitoksen koulutus...58 Avainsyyttäjät...67 Kansainvälistä virkamiesvaihtoa...72 Apulaissyyttäjien harjoitusjärjestelmä...73 Valtakunnansyyttäjänviraston julkaisusarja...74 Valvonta...74 KANSAINVÄLISET ASIAT 78 Johdanto...78 Pohjoismainen yhteistyö...79 Itämeren oikeusalueen yhteistyö...80 Venäjä...82 Viro...82 Euroopan unioni...83 Euroopan neuvosto...85 Muu kansainvälinen yhteistyö...86 Kansainvälisiä tapahtumia ja vierailuja...86 Kansainvälisen syyttäjäyhdistyksen konferenssi Lontoossa...88 Paikallissyyttäjien ohjaus ja neuvonta kansainvälisissä asioissa Viranomaisyhteistyö...89 ASIANTUNTIJATEHTÄVÄT 90 Lausunnot...90 Muut asiantuntijatehtävät...92 TILASTOTIETOJA 93 Valtakunnansyyttäjänviraston tilastoja...93 Syyttäjien toimintatilastoja...98 Valtakunnansyyttäjänviraston henkilökunta LIITE VALTAKUNNANSYYTTÄJÄN LAUSUNTO HALLITUKSEN ESI- TYKSESTÄ RIKOSOIKEUDEN YLEISIÄ OPPEJA KOSKEVAN LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMISEKSI (LYHENNYSOTE) 103 RATKAISULUETTELO 106 ASIAHAKEMISTO 127 5

7 Valtakunnansyyttäjä Matti Kuusimäki: SYYTTÄJÄLAITOKSEN ARVOPOHJAN LÄHTÖKOHDISTA 6 Nykyisin tuntuu tulleen tavaksi käydä eri yhteyksissä arvokeskustelua. On alettu puhua ja kirjoittaa myös työelämän arvoista. Ajan virrassa lienee siis paikallaan ryhtyä tarkastelemaan syyttäjälaitoksemmekin arvorakenteita ja niiden merkitystä. Ollaanhan usean vuoden muutosmyllerryksen jälkeen vähin erin lähestymässä tasapainoisempaa toimintatilaa, joskin yhteiskunnallisen kehityksen ratas pyörii edelleen vinhasti. Saimme lukea oikeuspolitiikan strategiaa ja kehitysnäkymiä vuosiksi koskevasta oikeusministeriön julkaisusta otsikon: Vahvistetaan syyttäjien kokonaisotetta rikosvastuun toteuttamisessa. Muutostahti näyttää siis jatkuvan eikä laakereilla lepäämiseen aikaa juuri jää. Kun syyttäjälaitoksessa on lisäksi äskettäin aloitettu kertomusvuoden aikana suunniteltu tavoitehakuinen johtamiskoulutus, on siitäkin syystä aihetta tarkastella syyttäjälaitoksen työtä myös eettisestä näkökulmasta. Lähtökohdat ovat selvät. Päämäärämme, pyrkimys oikeudenmukaisuuteen, osoittaa suuntaa toimillemme, antaa työllemme mielekkyyden. Ilman tätä periaatteellista taustaa pyrkiä rikosoikeudellisinkin keinoin - niin karulta kuin se kuulostaakin - tekemään ihmisten usein ristiriitojen täyttämää elämää edes vähän paremmaksi tuskin jaksaisimme puurtaa. Mihin työelämän arvoja sitten käytännössä tarvitaan, eiväthän ne kaiketi voi olla pelkkä teoreettinen itsetarkoitus? Yhteisesti hyväksyttyjen ajatuksellisten tavoitteiden olemassaolo vahvistaa ensinnäkin organisaation jäsenten yhteenkuuluvaisuutta. Sekä johdon että alaisten on helpompi sitoutua työhön sellaisessa yhteisössä, jonka arvot ovat sen kaikkien toimijoiden hyväksyttävissä. Vankka ja selkeä arvopohja vahvistaa myös koko organisaation kehittymiskykyä. Työyhteisön kannalta ei ole riittävää, että jotkut sen kärkiyksilöt kehittyvät työssään. Syyttäjälaitoksenkin on kehityttävä myös sosiaalisena kokonaisuutena. Silloin syntyy innokkuutta omaan asiaan ja vapautuu henkisiä voimavaroja, jotka puolestaan suovat tilaa luovuudelle ja sen myötä koko toiminnan jatkuvalle kehittymiselle. Nykyisissä työelämän pyörteissä olisi pystyttävä takaamaan edellytykset organisaation kestävälle kehitykselle. Meitä kun uhkaa helposti inhimillisten voimavarojen ryöstöviljelyn vaara. Muuan mielenterveystyön kokenut asian-

8 tuntija lausui äskettäin eräässä seminaarissa näin: Oravanpyörässä arvostetaan vain kiirettä ja tehokkuutta, minkä seurauksena vieraannumme toisistamme työpaikoilla. Sanelupolitiikka palaa takaisin, ja kaikki on myynnissä - myös työntekijä. Työnantaja ei pyri sitouttamaan työntekijöitään, eivätkä työntekijät sitoudu. Työelämän vaikeudet heijastuvat ihmisten jaksamiseen ja hyvinvointiin. Painavaa puhetta. Kustannustehokkuuden vaatimusta emme voi paeta, eikä pidäkään, mutta itsetarkoituksellisessa tulostehtailussa ei ole pidemmän päälle mitään mieltä. Työelämän oikeaksi koetun vahvan tavoitteiston ja yhteisesti hyväksytyn arvopohjan avulla voidaan päätyä eräänlaiseen eettiseen tulosvastuuseen. Arvioimme rehellisin mielin, mihin määrään meille myönnettyjen voimavarojen puitteissa teemme tulosta. Vältämme yhteisten voimavarojemme lyhytjänteistä ryöstöviljelyä ja pyrimme sellaisen sijaan pitkäjänteisiin ja sen myötä myös laadukkaisiin työn tavoitteisiin. Syyttäjälaitos joutuu nykyisin toimimaan usein julkisuuden paineessa. Se ei ole helppoa. Työssä onnistumisen tunnekin riippuu usein, tahdomme tai emme, myös siitä, miten toimintamme näyttäytyy ulospäin. Meidän on helpompi tuottaa kansalaisissa luottamusta herättäviä oikeuspalveluja ristiriitaisissakin tilanteissa, jos toimintamme kokonaisuutena tiedetään rakentuvan yleisesti tunnetulle vakaalle ja hyväksytylle arvopohjalle. Kansanvaltaisen maamme Moran käräjäkiville saakka ulottuvat pohjoismaiset oikeusperinteet ovat edelleenkin sellainen pohja, jolle rakentamisen ei pitäisi olla vaikeaa. Suomalaiset perusarvot eivät ole muuttuneet. Syyttäjälaitoksen kannalta tämän päivän pohdinnanarvoisista asioista ei silti ole pulaa. Kun pohdittavaa riittää yllin kyllin, on meidän kaikkien syytä paneutua syyttäjälaitoksemme yhteisen ja kestävän arvopohjan kartoittamiseen. Aloittakaamme vaikka seuraavista kysymyksistä. Oikeudenhoidosta vastaavien useiden eri tahojen, niin myös syyttäjän, normatiivista harkintavaltaa jatkuvasti lisättäessä nousee esiin vaara rikosoikeudellisen legaliteettiperiaatteen murtumisesta. Joudumme laajenevan seuraamusvalikoiman myötä pohtimaan myös käytännössä ikuisuuskysymystä - mitkä ovat rangaistuksen perimmäiset tarkoitukset? Laajan syyttämättäjättämisinstituution, rikosten sovittelun, yhdyskuntapalvelun, pahoinpitelyrikossäännösten ja huumausaineiden käyttörikossäännösten vaikutukset syyttäjälaitoksen kykyyn huolehtia kansalaisten yhdenvertaisesta kohtelusta ovat käyneet ajankohtaisiksi. Syyttäjän työn luonne osittaisena tuomarin työnä on niinikään viime aikoina noussut keskustelun kohteeksi - eikä syyttä. Alussa mainitussa strategiajulkaisussa viittaillaan myös mahdollisuuksiin siirtää syyttäjille rangaistusten täytäntöönpanotehtäviäkin. Mitä siihen sanomme periaatteelliselta kannalta? Pohdiskelumme tarpeellisuudesta ei voi olla epäilystä. Valtionhallinnon johdon päivänä viime syksynä pitämässään puheessa emeritus arkkipiispa John Vikström lausui: Varjele arvoja, niin arvot varjelevat sinua! Voisimmeko asian syyttäjälaitoksenkaan osalta sattuvammin ilmaista! 7

9 Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske: VIISIVUOTISKAUSI TAITEKOHTANA 8 Kuva: Benita Simola Vuosi 2002 on ollut Valtakunnansyyttäjänvirastossa merkkivuosi ja eräänlainen taitekohta koko syyttäjälaitoksen kannalta. Valtakunnansyyttäjänvirasto saavutti joulukuussa viiden vuoden iän. Vuoden aikana tapahtui kaksi merkittävää henkilövaihdosta. Apulaisvaltakunnansyyttäjä Martti Jaatinen jäi eläkkeelle 35 vuoden mittaisen syyttäjälaitospalvelun jälkeen ja kehittämisyksikön päällikkö, valtionsyyttäjä Petri Jääskeläisen siirtyi eduskunnan apulaisoikeusasiamieheksi. Vaikka sen enempää Valtakunnansyyttäjänviraston kuin koko syyttäjälaitoksenkaan toiminnan suunnittelu ei ole ollut sidoksissa viisivuotiskausiin, niiden toiminnan kannalta tämä ajanjakso on kokonaisuus ja samalla taitekohta. Valtakunnansyyttäjänvirasto on vakiinnuttanut roolinsa syyttäjälaitoksen keskushallintoviranomaisena. Valtakunnansyyttäjänvirastoon toimitetut, puhtaasti yleistä laillisuusvalvontaa koskevat kantelut ovat vähentyneet, joten kansalaiset ovat oppineet kääntymään vain syyttäjän menettelyä ja päätöksiä koskevissa asioissa juuri valtakunnansyyttäjän puoleen. Syyttäjällä on yhä keskeisempi rooli rikosprosessissa. Viimeksi kuluneen puolen vuosikymmenen aikana muutos on ollut dramaattinen verrattuna siihen, millaiseksi syyttäjäntoiminta oli aiemmassa, perinteisessä rikosprosessuaalisessa katsannossa totuttu näkemään. Valtion rikosoikeudellinen järjestelmä rakentuu olennaisesti syyttäjien toiminnan varaan, kirjoittaa professori Antti Jokela vuonna 2002 ilmestyneessä kirjassaan Oikeudenkäynti II (s.7). Asiallisesti sama käsitys sisältyi jo aikanaan vuonna 1996 eduskunnan lakivaliokunnan mietintöön tarkasteltaessa ylimmän syyttäjäntoimen - valtakunnansyyttäjän - rinnastusta korkeimpaan oikeuteen ja korkeimpaan hallinto-oikeuteen sekä pohdittaessa syyttäjistön merkitystä tuolloin käsiteltävänä olleeseen oikeudenkäyntimenettelyn uudistamiseen. Sen lisäksi, että rikosprosessiuudistus asettaa uudenlaisia vaatimuksia syyttäjien ammattitaidolle, se edellyttää syyttäjäorganisaatiolta enemmän voimavaroja ja joustavuutta, todetaan lakivaliokunnan mietinnössä (20/1996; HE 131/1996). Vastaavat viestit sisältyivät seuraavana vuonna hovioikeusuudistuksen eduskunta-asiakirjoihin. Kertomusvuonna päättyneenä viisivuotiskautena on ollut mahdollista kokemusperäisesti tarkastella uudistetun rikosprosessin sekä nykymuotoisen syyttäjälaitoksen ja sen ohjaussuhteiden keskinäistä toimivuutta. Esiintyneet ongelmat voidaan tiivistää kolmeen ryhmään: resursseihin,

10 ohjaussuhteisiin ja kokonaisvaltaisen prosessiketjuajattelun puuttumiseen. Puuttumatta lähemmin resurssitilanteeseen on kuitenkin todettava, että lainvalmisteluasiakirjoista toistuvasti ilmennyt eduskunnan huoli syyttäjälaitoksen voimavarojen riittävyydestä on edelleen valitettavan ajankohtainen. Saman huolen ovat ilmaisseet syyttäjien työuupumusta hoitavat työterveyslääkärit. Syyttäjälaitoksen sisäisen ohjauksen järjestämisessä on kertomusvuonna edetty kutakuinkin niin pitkälle kuin lainsäädäntö antaa myöten. Valtakunnansyyttäjän esityksestä ja oikeusministeriön päätöksellä on syyttäjäyksiköiden yhteistoiminta järjestetty uudelleen vuoden 2003 alusta lukien. Tiedossa on, etteivät yt-järjestelyt ole sinänsä ratkaisu voimavarakysymyksiin. Ei ole odotettavissa, että lähivuosina paikallisten syyttäjäyksiköiden lukumäärässä tai henkilöstörakenteessa tapahtuisi merkittäviä muutoksia. Rikosoikeudenhoito on ollut sidoksissa valtion paikallishallinnon yleiseen järjestämiseen. Itse asiassa uudet yt-aluejärjestelyt on nähtävä sen velvoitteen osittaisena lunastuksena, jonka eduskunta asetti syksyllä 1996, kun lakivaliokunta totesi edellä mainitussa mietinnössään: Syyttäjälaitoksen uudistusta on syytä arvioida uudelleen, kun rikosoikeudenkäyntimenettelyn vaikutukset syyttäjien tehtäviin tunnetaan. Tällöin voidaan tarkastella myös kaksiportaisen järjestelmän toimivuutta, valtionsyyttäjien keskittämistä valtakunnansyyttäjänvirastoon tai hajauttamista aluetasolle sekä resurssien riittävyyttä. Nyt nuo vaikutukset tunnetaan. Kertomusvuonna Valtakunnansyyttäjänvirasto on omalta osaltaan analysoinut tilanteen ja päätynyt tiivistämään otettaan syyttäjäyksiköiden ohjauksessa ilman säännösmuutoksia. Uusissa yt-järjestelyissä on pohjimmiltaan kysymys parannuksen aikaansaamisesta syyttäjälaitoksen kaksiportaisuudesta ja tavattoman lukuisista paikallisyksiköistä aiheutuvaan vaikeaan ohjaussuhteeseen. Lakivaliokunnan viitoittamin tavoin myös valtionsyyttäjät on kytketty aiempaa tiiviimmin aluetason ja paikallisen syyttäjäntoimen ohjaukseen. Valtakunnansyyttäjänvirasto on ollut aktiivisesti mukana sisäasiainministeriön ja oikeusministeriön asettamassa rikosprosessiketjuhankkeessa. Kertomusvuonna alueellisesti laajentumisvaiheessa ollut nuorten tekemien rikosten käsittelyn nopeuttamista koskeva projekti, jonka kokeiluvaihe oli vuosina , on ollut rohkaiseva esimerkki siitä, että rikosvastuun toteutumista on mahdollista jouduttaa ja parantaa sisällöllisesti. Edellytyksenä nykyistä parempaan tilanteeseen pääsemiseksi kaikkien rikosten käsittelyssä on ensinnäkin, että koko toimintoketju mielletään kaikkien viranomaisten tiivistä yhteistoimintaa edellyttäväksi kokonaisuudeksi ja toiseksi, että eri ministeriöiden hallinnonalaisten keskus- ja paikallisyksiköiden linjaukset ulotetaan päämääriltään, toimenpiteiltään ja voimavaroiltaan keskenään tasapainoisesti arjen toimintaan. 9

11 SYYTTÄJÄLAITOS VALTAKUNNANSYYTTÄJÄ Syyttäjälaitos on lainsäädännöllä järjestetty riippumattomaksi. Syyttäjien itsenäisen harkinta- ja toimivallan lisäksi päätöksentekovalta on keskitetty pääosin syyttäjälaitokselle itselleen ja syyttäjistön osalta kokonaan valtakunnansyyttäjälle. Hän nimittää kaikki paikallissyyttäjät ja käyttää heitä koskevaa kurinpitovaltaa. Myös syyttäjälaitoksen sisäisistä virkajärjestelyistä ja tärkeimmistä hallintoasioista päättää valtakunnansyyttäjä. Hän voi ottaa itse ratkaistavakseen alaiselleen syyttäjälle kuuluvan asian ja määrätä alaisensa syyttäjän ajamaan syytettä, jonka nostamisesta hän on päättänyt. Syyttäjälaitoksen määrärahat kuuluvat valtion talousarviossa oikeusministeriön pääluokkaan ja valtakunnansyyttäjä käy syyttäjälaitosta koskevat budjettineuvottelut oikeusministeriön kanssa. Kertomusvuonna neuvottelut käytiin kansliapäällikön ja ministeriöön perustetun uuden kriminaalipoliittisen osaston kanssa, jonka tehtäviin kuuluu mm. syyttäjälaitosta koskeva resurssiohjaus. Syyttäjälaitoksen tulosohjauksesta huolehtii Valtakunnansyyttäjänvirasto. APULAISVALTAKUNNANSYYTTÄJÄ Apulaisvaltakunnansyyttäjä ratkaisee samoin valtuuksin kuin valtakunnansyyttäjä hänen käsiteltävikseen kuuluvat asiat ja toimii valtakunnansyyttäjän sijaisena. Valtakunnansyyttäjän ja apulaisvaltakunnansyyttäjän välisestä tehtävien jaosta määrätään Valtakunnansyyttäjänviraston työjärjestyksessä. 10 VALTIONSYYTTÄJÄT Valtakunnansyyttäjänvirastossa on kertomusvuonna toiminut 13 valtionsyyttäjää, joilla on toimivalta syyttäjäntehtävissä koko maassa. Valtionsyyttäjien on ensisijaisesti huolehdittava syyttäjäntehtävistä yhteiskunnan kannalta merkittävimmissä rikosasioissa. Valtionsyyttäjien tehtävänä on myös ajaa syytettä, jonka nostamisesta eduskunta, oikeusministeriö, oikeuskansleri tai eduskunnan oikeusasiamies on päättänyt. Lisäksi valtionsyyttäjä toimii syyttäjänä asioissa, jotka hovioikeus käsittelee ensimmäisenä oikeusasteena. Omaksutussa kaksiportaisessa organisaatiossa valtionsyyttäjillä ei ole it-

12 senäistä esimiesasemaa paikallissyyttäjiin nähden, mutta valtionsyyttäjille voidaan delegoida valtakunnansyyttäjän ratkaisuvaltaa. Valtakunnansyyttäjänvirastosta annetun asetuksen mukaan valtionsyyttäjä voi työjärjestyksen tai valtakunnansyyttäjän erikseen antaman määräyksen nojalla ratkaista muun kuin periaatteellisesti tärkeän tai laajakantoisen asian samoin valtuuksin kuin valtakunnansyyttäjä. Valtakunnansyyttäjänviraston työjärjestyksessä on määrätty, että valtionsyyttäjät voivat ratkaista muutosharkinta-asian tai kanteluasian, jollei asia anna aihetta valtakunnansyyttäjän toimenpiteisiin tai muuhun kannanottoon. Lisäksi valtionsyyttäjillä on vastuu syyttäjäntoiminnan laadullisesta edistämisestä tietyllä alueella. Tämä aluevastuu on perustettu syyttäjäyksiköiden yhteistoiminta-aluejakoon nojautuen ja valtionsyyttäjien vastuualueet koostuvat yhdestä tai useammasta yhteistoiminta-alueesta. YHTEISKUNNAN KANNALTA MERKITTÄVÄT RIKOSASIAT Rikosasia on yhteiskunnan kannalta merkittävä, jos kysymyksessä on esimerkiksi (VKS:1998:1): varsinaisen järjestäytyneen rikollisuuden toimintaan liittyvä törkeänlaatuinen rikos; rikos, joka on aiheuttanut poikkeuksellisen suuren henkilö-, ympäristötai varallisuusvahingon tai vahingon vaaran; merkittävässä asemassa olevan virkamiehen virkarikos; virkamieheen tämän virkatoimen tai virka-aseman takia kohdistunut tavanomaisesta poikkeava rikos (esim. oikeudenhoitoon kohdistunut rikos); merkittävässä yhteiskunnallisessa asemassa olevan henkilön rikos, jos asiassa on piirteitä, jotka saattavat horjuttaa luottamusta kansalaisten yhdenvertaisuuteen tai rikosoikeudellisen järjestelmän toimintaan; rikos, jolla on selvästi poliittinen tai rasistinen motiivi; teko, joka liittyy perusoikeuksiin (esim. sanan- tai painovapausrikos taikka ns. kansalaistottelemattomuus); kansainvälisiä tai kansainvälis-poliittisia piirteitä omaava asia; tai rikoslain 11 luvun sotarikos tai rikos ihmisyyttä vastaan taikka 14 luvun rikos poliittisia oikeuksia vastaan. VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTO Valtakunnansyyttäjänvirasto huolehtii keskushallintoviranomaisena koko syyttäjälaitoksen toimintaedellytyksistä siten, että rikosoikeudellisen vastuun toteuttamiseksi kuuluvat tehtävät voidaan hoitaa oikeusturvan ja yleisen edun vaatimalla tavalla tasapuolisesti, joutuisasti ja taloudellisesti. Viraston henkilövahvuus oli kertomusvuonna 35 virkamiestä. Tehtävien 11

13 SYYTTÄJÄLAITOS tarkoituksenmukaista hoitamista varten Valtakunnansyyttäjänvirasto toimii jaettuna yksiköihin: hallintoyksikköön, syyteasiainyksikköön, kehittämisyksikköön ja kansainväliseen yksikköön. Viraston henkilöluettelo on vuosikertomuksen lopussa ennen liiteosaa s Syyttäjälaitosta ja Valtakunnansyyttäjänvirastoa sekä niiden toimintaa koskevien asioiden käsittelyä varten on neuvoa-antavana elimenä johtoryhmä, johon kuuluvat puheenjohtajana valtakunnansyyttäjä ja varapuheenjohtajana apulaisvaltakunnansyyttäjä sekä muina jäseninä yksiköiden päälliköt. SYYTTÄJÄLAITOKSEN YHTEISTOIMINTA-ALUEET Oikeusministeriö päätti valtakunnansyyttäjän esityksestä muodostaa syyttäjälaitokseen 16 uutta yhteistoiminta-aluetta vuoden 2003 alusta lukien. Yhteistoimintajärjestelyt kattavat lähes koko maan; vain Helsingin, Käsivarren ja Kittilän kihlakunnat sekä Ahvenanmaan maakunta jäivät eräiltä osin näiden järjestelyjen ulkopuolelle. Yhteistoiminnan käynnistämiseksi valtakunnansyyttäjä määräsi jo vuonna 2002 kullekin yt-alueelle yhden johtavan kihlakunnansyyttäjän päälliköksi kahden vuoden määräajaksi. Syyttäjäyksiköille lisäksi annettavien tarkempien toimintaohjeiden valmistelu oli kertomusvuoden päättyessä jo varsin pitkällä. Tämän uudistuksen tausta ja tavoitteet juontavat juurensa erityisesti viiden viime vuoden aikana tapahtuneen syyttäjän työn ja toimintaympäristön muutoksiin. Niistä keskeisiä ovat olleet: syyttäjälaitoksen omaleimainen organisatorinen perusratkaisu, syyttäjän operatiivisen työn vaativuuden lisääntyminen, ja syyttäjälaitoksen työn laatuun yhä voimakkaampina kohdistuvat odotukset ja paineet. Johtamisen näkökulmasta syyttäjälaitoksen organisatorinen perusratkaisu on ainutlaatuinen: kevyesti resurssoidun keskusviraston suoraan alaisuuteen on sijoitettu kaikki kihlakuntien syyttäjäyksiköt, joita oli kertomusvuoden lopussa 73. Pitävän johtamisotteen saaminen tässä ympäristössä edellyttää aivan erityisiä toimenpiteitä, joista yksi tärkeimmistä on yhteistoiminta-alueiden toiminnan käynnistäminen. Rikosoikeudenkäyntimenettely uudistettiin perinpohjin vuonna Sen todelliset vaikutukset ovat nyt nähtävillä. Yksi suurimpia muutoksia on ollut syyttäjän operatiivisen roolin korostuminen. Rikosvastuun toteutuminen on syyttäjän toiminnan varassa. Äärimmilleen kiristetyn syytesidonnaisuuden ja aukottomaksi määritellyn vetoamisvelvollisuuden vastapainona korostuvat syyttäjän aktiivisuus ja ammattitaito. Aktiivisuuden on ulotuttava jo esitutkintaan ja pakkokeinoharkintaan. 12

14 SYYTTÄJÄLAITOS Yt-alueuudistuksen on määrä osaltaan tukea tämän operatiivisen roolin kattavaa haltuunottoa. Uudistukseen liittyvä töiden tasaamisen mahdollisuus koko yt-alueen syyttäjien kesken tukee vaativien juttujen hoitamista. Joku syyttäjä voi tarvittaessa paneutua yhden yksittäisen asian pitkäkestoiseen hoitamiseen, kun muut silloin kiireelliset työt ohjataan muille syyttäjille. Uudistuksen myötä voidaan käräjävaiheessa työläisiin juttuihin nykyistä helpommin myös irrottaa toinenkin syyttäjä ja/tai tehtävään erikoiskoulutettu syyttäjän sihteeri. Pidemmällä aikavälillä syyttäjät yt-alueittain myös erikoistuvat nykyistä enemmän. Sitä kautta vahvistuvat samalla yt-alueiden roolit eräänlaisina operatiivisina maanpuolustusalueina, jotka selviytyvät toimialueensa tehtävistä kaikissa tilanteissa. Viimekädessä valtakunnansyyttäjä vastaa siitä, että kansalaisten perusoikeuksiin kuuluva yhdenvertainen lainkäyttö toteutuu syyttäjälaitoksen toiminnassa. Lainkäytöllinen yhdenmukaisuus on syyttäjän työn ehkä tärkein laadun mittari. Tarkoituksenmukaisesti organisoituna yhteistoiminta-alueille voidaan syyttäjäyksiköiden hyvällä yhteistyöllä luoda monia syyttäjäntoiminnan yhtenäisyyttä alueellisesti edistäviä instrumentteja. Tässä suhteessa voidaan odottaa paljon eräänlaisiksi laatutiimeiksi tarkoitetuilta yt-alueiden johtoryhmiltä. Yt-alueuudistuksella on monia muitakin tavoitteita. Sen valmistelun kaikissa vaiheissa on ollut keskeisesti mukana tavoite syyttäjälaitoksen sidosryhmäyhteistyön tukemisesta. Syyttäjälaitoksen menestyminen tehtävässään edellyttää tänä päivänä sujuvaa yhteistyötä monien eri sidosryhmien kanssa. Sen perusedellytykset luodaan edelleenkin paikallistasolla, kihlakunnissa. Yhtenä tavoitteena on edistää syyttäjälaitoksen sisäisten työkäytäntöjen yhtenäistämistä ja tarjota samalla luonteva jakelutie parhaiden työkäytäntöjen levittämiselle. VALTIONSYYTTÄJIEN ALUEVASTUU Aluevastuussa on kyse toimintamallista syyttäjälaitoksen ohjauksen ja sisäisen tiedonkulun kehittämiseksi. Siinä paikallisista syyttäjäyksiköistä on muodostettu yhteensä 16 aluetta. Kullekin alueelle on nimetty alueesta vastaava valtionsyyttäjä. Järjestely ei muuta syyttäjälaitoksen kaksiportaista perusrakennetta eikä toimivaltasuhteita. Valtionsyyttäjä toimii alueellaan Valtakunnansyyttäjänviraston edustajana. Hän tukee sekä ohjaa neuvottelemalla ja keskustelemalla yhteistoiminta-alueiden ja syyttäjäyksiköiden päälliköiden työtä. Tavoitteena on edistää laadukasta syyttäjän työtä kullakin alueella. Aluevastaavat osallistuvat myös alueellisiin koulutustapahtumiin ja alueensa yksiköiden vuotuisiin tulosneuvotteluihin. Lisäksi he valmistelevat valtakunnansyyttäjän ja apulaisvaltakunnansyyttäjän alueensa yksiköihin tekemät seurantakäynnit. 14

15 15

16 SYYTTÄJÄLAITOS PAIKALLISET SYYTTÄJÄYKSIKÖT Suomi on jaettu 90 kihlakuntaan. Kihlakunnanvirastoissa ja virastojen osastoissa hoidetaan poliisi-, syyttäjän-, ulosotto- ja rekisterihallintotehtäviä sekä eräitä yleishallintotehtäviä. Erilliset virastot edellä mainittujen tehtävien hoitamista varten on 13 kihlakunnassa, muissa kihlakunnissa tehtävät hoidetaan kihlakunnanvirastojen osastoissa. Paikallinen syyttäjäyksikkö voi siis olla joko kihlakunnan syyttäjänvirasto (esim. Turun kihlakunnan syyttäjänvirasto) taikka kihlakunnanviraston syyttäjäosasto (esim. Espoon kihlakunnanviraston syyttäjäosasto). Lisäksi Ahvenanmaalla on maakunnansyyttäjänvirasto. Paikallisia yksiköitä, mukaanlukien Kittilän ja Käsivarren yksiköt, joissa on nimismies sekä Ahvenanmaa) oli kertomusvuonna yhteensä 73, koska eräiden kihlakuntien syyttäjäntoimi hoidetaan toisen kihlakunnan syyttäjäosastossa. YLEISET SYYTTÄJÄT Syyttäjän roolin ja aseman keskeiset piirteet ovat rikosvastuun toteuttaminen, yksilön oikeusturvasta huolehtiminen, yleisen edun huomioon ottaminen, objektiivisuusperiaate, kunkin syyttäjän itsenäinen syyteharkintavalta sekä tuomiovallan käyttöön rinnastettavat tehtävät eräissä tapauksissa. Laki yleisistä syyttäjistä, laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa, esitutkintalaki, pakkokeinolaki ja oikeudenkäymiskaari sisältävät tärkeimmät säännökset syyttäjän tehtävistä. Muita syyttäjän tehtävien hoidossa päivittäin sovellettaviksi tulevia säännöksiä on rikoslaissa sekä muissa rikosoikeudellisia seuraamuksia ja rikoksentekijöitä koskevissa laeissa ja asetuksissa. Lisäksi lainsäädännössämme on yli 300 yksittäistä lainkohtaa, joissa säännellään syyttäjän velvollisuuksista ja oikeuksista sekä annetaan tarkempia määräyksiä perustehtävien hoitamisesta. Syyttäjälaitos lukuina v syyttäjälaitoksen henkilömäärä 540 syyttäjiä 330 toimisto- ym. henkilökuntaa 210 syyttäjäyksiköitä 73 syyttäjän ratkaisemia asioita syyttämättäjättämispäätöksiä syyttäjälaitoksen menot (henkilöittäin) euroa 16

17 HALLINTO Valtakunnansyyttäjänvirastossa käsiteltäviin hallintoasioihin kuuluvat asiat, jotka koskevat syyttäjälaitoksen ja viraston taloutta, tulosohjausta, yhteistoimintaalueiden ja muun alueellisen toiminnan ohjausta sekä henkilöstö-, virkajärjestely- ja nimitysasioita. Hallintoasioihin kuuluvat lisäksi viraston tiedotus, kirjaamo-, arkistointi- ja tietotekniikka-asiat sekä esteellisyydestä annettavat syyttäjänmääräysasiat. NIMITYSASIAT Syyttäjäyksiköt Valtakunnansyyttäjä nimittää kihlakunnansyyttäjät. Nimityksiä tehtiin kertomusvuonna 2002 yhteensä 41. Täytetyt virat ja virkasuhteet jakautuivat palkkaluokittain seuraavasti: Palkkaluokat A25 A26 A27 A28 A29 A30 Virat Virkasuhteet 2 7 Yhteensä Kihlakunnansyyttäjien nimityksiä vuonna 2002 yhteensä 41 kpl Virkakohtaiset hakijamäärät vaihtelivat 1-16 välillä. Hakijoita virkoihin ja virkasuhteisiin oli yhteensä 270, näistä miehiä oli 123 (46 %) ja naisia 146 (54 %). Nimitetyistä oli miehiä 25 (61 %) ja naisia 16 ( 39 %). Apulaissyyttäjien virkaa hakeneita henkilöitä oli Apulaissyyttäjiä nimitettiin kertomusvuonna 25 kpl. 17

18 HALLINTO Valtakunnansyyttäjänvirasto Apulaisvaltakunnansyyttäjä Martti Jaatinen jäi eläkkeelle lukien. Tasavallan presidentti nimitti johtavan kihlakunnansyyttäjän Jorma Kalskeen apulaisvaltakunnansyyttäjän virkaan lukien. Valtioneuvosto nimitti kaupunginlakimies, varatuomari Olavi Lipun valtionsyyttäjän A28 virkaan lukien. Valtionsyyttäjä Petri Jääskeläinen valittiin eduskunnan apulaisoikeusasiamieheksi ajaksi Valtioneuvosto nimitti hänen tilalleen valtionsyyttäjä Pekka Koposen valtionsyyttäjän A30 virkaan ajaksi sekä valtionsyyttäjä Jorma Äijälän valtionsyyttäjän A29 virkaan ajaksi Valtionsyyttäjä Maarit Loimukoski työskenteli lakimiehenä Ihmisoikeustuomioistuimessa Strasbourgissa saakka, jonka jälkeen hän siirtyi Brysseliin hoitamaan erityisasiantuntijan määräaikaista virkaa Suomen pysyvässä edustustossa Euroopan unionissa ajaksi Riitta Kuronen nimitettiin osastosihteerin A18 virkaan lukien, Merja Terävä toimistosihteerin A17 virkaan lukien ja Tero Hopeakangas virastomestarin A14 virkaan lukien. Lisäksi määräaikaisissa virkasuhteissa olivat: kihlakunnansyyttäjä Heli Vesaaja valtionsyyttäjän A28 virassa sekä kihlakunnansyyttäjä Leena Metsäpelto valtionsyyttäjä A28 virassa koko vuoden, kihlakunnansyyttäjä Tea Kangasniemi (ent. Täppinen) ylitarkastajan A26 virassa , kihlakunnansyyttäjä Heikki Wendorf ylitarkastajan A26 virassa ja kihlakunnansyyttäjä Johanna Hervonen ylitarkastajan A 26 virassa Rikoskomisario Tapio Kalliokoski Keskusrikospoliisista oli virkamiesvaihdossa Valtakunnansyyttäjänvirastossa välisenä aikana. Johtava syyttäjä Madhu Rai Solihullin syyttäjäyksiköstä Englannista oli virkamiesvaihdossa elokuusta lähtien kertomusvuoden loppuun ja jatkoi Valtakunnansyyttäjänvirastossa vielä seuraavan vuoden puolelle. Tästä laatuaan ensimmäisestä vaihdosta kerrotaan enemmän sivulla 72. Tanja Järvinen ja Marja Dahlbom ovat olleet määräaikaisina A15 toimistosihteereinä koko vuoden. Muihin määräaikaisiin virkasuhteisiin nimitettiin seuraavasti: Tarkastajan A21 virkaan Marja-Leena Turunen ajaksi , toimistosihteerin A15 virkaan Maritta Pennanen ajaksi ja toimistosihteerin A15 virkaan Jaana Poutiainen ajaksi sekä joulukuun alusta ylimääräiseen toimistosihteerin virkaan kehittämisyksikköön Armi Rukko. 18

19 SYYTTÄJÄLAITOKSEN TULOSOHJAUS Tulosneuvottelut OHJAUSJÄRJESTELMÄ Syyttäjälaitoksen tulosohjausjärjestelmää on uusien yhteistoiminta-alueiden myötä kehitetty yhä enemmän neuvottelumenettelyyn perustuvaksi. Uudet yhteistoiminta-alueet antavat hyvät mahdollisuukset järjestelmän edelleen kehittämiseksi. Keskushallinnon ja paikallisen syyttäjäntoimen yhteistyö on kertomusvuonnakin jatkunut syyttäjäyksiköiden päälliköille järjestetyillä neuvottelupäivillä, jotka tällä kertaa pidettiin Kittilässä ja Helsingissä Päällikköpäivien keskeinen tarkoitus onkin ollut kehittää syyttäjälaitoksen tulosohjausjärjestelmää. Päällikköpäivistä enemmän sivulla 56. TULOSNEUVOTTELUJEN PUITTEET Oikeusministeriö päätti valtakunnansyyttäjän esityksestä syyttäjäyksiköiden uudesta yhteistoiminta-aluejaosta Uudistus tulee voimaan lukien. Vuotta 2003 koskevat Valtakunnansyyttäjänviraston ja paikallisten syyttäjäyksiköiden väliset tulosneuvottelut käytiin Valtakunnansyyttäjänvirastossa Neuvottelut toteutettiin uusien yhteistoiminta-alueiden pohjalta siten, että yhteistoiminta-alueen kaikki syyttäjäyksiköt olivat samanaikaisesti neuvottelussa. Aluevastaavat valtionsyyttäjät osallistuivat ensimmäistä kertaa neuvotteluihin. Tulosneuvotteluissa sovittiin vuodelle 2003 asetettavista tavoitteista. Laadullisiksi tulostavoitteiksi sovittiin kehittää syyttäjäyksiköiden alueellisen yhteistoiminnan toimintaedellytyksiä tehostaa syyttäjien osallistumista rikosasian selvittämiseen jo esitutkintavaiheessa nostaa syyttäjien haastehakemusten oikeudellisen sisällön laatua. Lisäksi sovittiin syyttäjäyksikkökohtaisista tavoitteista. Neuvotteluista on laadittu pöytäkirjat ja tulossopimukset, joihin on sisällytetty myös yhteistoiminta-alueiden suunnitelmat vuodelle 2003 ja yksikkökohtaiset kehittämishankkeet. 19

20 HALLINTO VUODEN 2002 TULOSTAVOITTEET JA NIIDEN TOTEUTUMINEN Valtakunnansyyttäjänvirasto JOHTAMINEN: Tavoitteet: 1. Kehittää syyttäjälaitoksen tulosohjausta tulosohjaustyöryhmän esittämien suuntaviivojen mukaisesti 2. Käynnistää syyttäjälaitoksen johtamiskoulutus Toteutuminen: Tulosohjaustyöryhmä luovutti syksyllä 2001 välimietinnön, joka sisältää ehdotuksia syyttäjälaitoksen tulosohjauksen kehittämiseksi. Kevään 2002 päällikköpäivillä käsiteltiin työryhmän ehdotuksia tulosohjauksen kehittämisestä. Uudistukset otettiin käyttöön vaiheittain alkaen syksyn 2002 tulosneuvotteluista. Valtakunnansyyttäjänviraston työryhmä on valmistellut johtamiskoulutuksen koulutussuunnitelman. Työryhmän mietinnön pohjalta johtamiskoulutusta toteutetaan yhteistyössä HAUSin kanssa. Ensimmäiseen kurssiin kutsutaan yhteistoiminta-alueiden päälliköt. ORGANISAATIO/SYYTTÄJÄLAITOKSEN HENKILÖSTÖ Tavoitteet: 1. Kehittää syyttäjälaitoksen alueellista toimintaa Toteutuminen: Valtakunnansyyttäjänviraston työryhmä on selvittänyt syyttäjäyksiköiden yhteistoiminta-alueiden uudelleenjärjestelyä ja niiden toiminnan kehittämistä sekä Valtakunnansyyttäjänviraston seurantakäyntien ja syyttäjälaitoksen alueryhmätoiminnan kytkemistä Valtakunnansyyttäjänviraston ohjaustoimintaan. Samalla on selvitetty valtionsyyttäjien osuutta alueellisessa toiminnassa. Työryhmän mietinnön ja siitä saatujen lausuntojen pohjalta Valtakunnansyyttäjänvirasto teki oikeusministeriölle esityksen uusiksi syyttäjäyksiköiden yhteistoimintaalueiksi. Oikeusministeriö vahvisti syyttäjälaitoksen uudet yhteistoiminta-alueet Valtakunnansyyttäjänviraston esityksen pohjalta. SYYTEHARKINTA- JA KANTELUASIAT Tavoitteet: 1. Painottaa syyteasioissa yhteiskunnallisesti merkittävien huumausaineja talousrikosasioiden käsittelyä 20

Annettu Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 2011

Annettu Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 2011 VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON TYÖJÄRJESTYS Dnro 52/03/11 Annettu Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 2011 Syyttäjälaitoksesta annetun lain (439/2011) 16 :n nojalla vahvistan, apulaisvaltakunnansyyttäjää ja

Lisätiedot

Dnro 16/31/11. 25.8.2011 1.9.2011 - toistaiseksi Kumoaa VKS:2008:1 Dnro 3/31/08. Paikallisten syyttäjäviranomaisten ilmoitusvelvollisuus

Dnro 16/31/11. 25.8.2011 1.9.2011 - toistaiseksi Kumoaa VKS:2008:1 Dnro 3/31/08. Paikallisten syyttäjäviranomaisten ilmoitusvelvollisuus YLEINEN OHJE VKS:2011:1 Dnro 16/31/11 Paikallisten syyttäjäviranomaisten ilmoitusvelvollisuus Annettu Voimassa 25.8.2011 1.9.2011 - toistaiseksi Kumoaa VKS:2008:1 Dnro 3/31/08 Säädöspohja Yleisistä syyttäjistä

Lisätiedot

Paikallisten syyttäjäviranomaisten ilmoitusvelvollisuus

Paikallisten syyttäjäviranomaisten ilmoitusvelvollisuus Paikallisten syyttäjäviranomaisten ilmoitusvelvollisuus YLEINEN OHJE Dnro 18/31/14 30.6.2014 Voimassa 1.8.2014 - toistaiseksi Kumoaa VKS:2011:1, dnro 16/31/11 Käyntiosoite Postiosoite Puhelin Telekopio

Lisätiedot

HELSINGIN KÄRÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi 9.10.2015. Eduskunnan lakivaliokunnalle

HELSINGIN KÄRÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi 9.10.2015. Eduskunnan lakivaliokunnalle HELSINGIN KÄRÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi 9.10.2015 Eduskunnan lakivaliokunnalle Helsingin käräjäoikeuden lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016 Yleistä Nykytilanteesta

Lisätiedot

Annettu Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 2015. 1 Viraston yksiköt ja henkilöstö. 2 Avaintoiminnot ja asiantuntijaryhmät

Annettu Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 2015. 1 Viraston yksiköt ja henkilöstö. 2 Avaintoiminnot ja asiantuntijaryhmät 1 (7) VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON TYÖJÄRJESTYS Annettu Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 2015. Syyttäjälaitoksesta annetun lain (439/2011) 16 :n nojalla vahvistan, apulaisvaltakunnansyyttäjää ja viraston

Lisätiedot

Syyttäjän ratkaisut 2008

Syyttäjän ratkaisut 2008 Oikeus 2009 Syyttäjän ratkaisut 2008 Syyttäjä ratkaisi 81 000 asiaa vuonna 2008 Vuonna 2008 syyttäjä ratkaisi Tilastokeskuksen mukaan 80 995 rikosoikeudellista asiaa, mikä on 2 552 enemmän kuin vuotta

Lisätiedot

VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON

VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON V U O S I K E R T O M U S 2 0 0 3 VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON V U O S I K E R T O M U S 2 0 0 3 Toimitus Marja Lehtonen, Valtakunnansyyttäjänvirasto Ulkoasu ja taitto Edita

Lisätiedot

VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON VUOSIKERTOMUS 2 0 0 1 VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON

VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON VUOSIKERTOMUS 2 0 0 1 VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON VUOSIKERTOMUS 2 0 0 1 VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON V U O S I K E R T O M U S 2 0 0 1 VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON V U O S I K E R T O M U S 2 0 0 1 Toimitus Marja Lehtonen,

Lisätiedot

VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON

VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON V U O S I K E R T O M U S 2 0 0 4 VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON V U O S I K E R T O M U S 2 0 0 4 Toimitus Marja Lehtonen, Valtakunnansyyttäjänvirasto Ulkoasu ja taitto Taina

Lisätiedot

Syyteharkinta-asioiden kiireellisyydestä ja etusijajärjestyksestä

Syyteharkinta-asioiden kiireellisyydestä ja etusijajärjestyksestä Syyteharkinta-asioiden kiireellisyydestä ja etusijajärjestyksestä YLEINEN OHJE VKS:2013:1 Dnro 47/31/12 Annettu 28.12.2012 Voimassa 1.1.2013 - toistaiseksi Kumoaa VKS:2009:2 Sisällysluettelo...3 1 JOHDANTO...3

Lisätiedot

Y:n poliisilaitos on antanut asiasta selvityksen ja Poliisihallitus lausunnon.

Y:n poliisilaitos on antanut asiasta selvityksen ja Poliisihallitus lausunnon. ANONYMISOITU PÄÄTÖS 02.06.2016 Dnro OKV/459/1/2016 1/5 ASIA Poliisin ja syyttäjän menettely tuomarin virkarikosasiassa KANTELU Kantelija on kannellut X:n syyttäjänviraston kihlakunnansyyttäjän A:n 4.5.2015

Lisätiedot

Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2009

Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2009 Oikeus 2010 Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2009 Käräjäoikeuksissa ratkaistiin 66 500 rikosasiaa vuonna 2009 Vuonna 2009 käräjäoikeuksissa ratkaistiin Tilastokeskuksen mukaan 66 518 rikosoikeudellista

Lisätiedot

Syyttäjän ratkaisut 2012

Syyttäjän ratkaisut 2012 Oikeus 2013 Syyttäjän ratkaisut 2012 Syyttäjä ratkaisi 77 300 asiaa vuonna 2012 Vuonna 2012 syyttäjä ratkaisi Tilastokeskuksen mukaan 77 300 rikosoikeudellista asiaa, mikä on lähes 2 prosenttia enemmän

Lisätiedot

2 SOTILASOIKEUDENKÄYNTIASIOIDEN SYYTTÄJÄT JA TUOMIOISTUIMET

2 SOTILASOIKEUDENKÄYNTIASIOIDEN SYYTTÄJÄT JA TUOMIOISTUIMET YLEINEN OHJE VKS:2010:2 Syyttäjille Dnro 17/31/10 Annettu Säädösperusta 3.3.2010 YSL 3 2 mom. YSL 4 Kumoaa Voimassa Yleisen ohjeen 1.4.2010 syyttäjille toistaiseksi VKS:2005:2 Dnro 37/31/05 Menettely sotilasoikeudenkäyntiasioissa

Lisätiedot

Ulkoasiainhallintolaki 25.2.2000/204

Ulkoasiainhallintolaki 25.2.2000/204 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 2000» 25.2.2000/204 Seurattu SDK 456/2010 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Ulkoasiainhallintolaki 25.2.2000/204 Eduskunnan päätöksen

Lisätiedot

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ.

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ. Henkilöstöosasto 6.10.2015 ESIMIESTYÖN VAATIVUUSLUOKITUS Yleistä Esimiestyön vaativuuden arviointi perustuu vahvistettuun toimenkuvaukseen. Esimies toimii usein myös itse asiantuntijana, jolloin toimenkuvaukseen

Lisätiedot

LUKIJALLE. Helsingissä, 11. päivänä huhtikuuta 2006. Marja Lehtonen Ylitarkastaja. Valtakunnansyyttäjänvirasto VUOSIKERTOMUS 2005

LUKIJALLE. Helsingissä, 11. päivänä huhtikuuta 2006. Marja Lehtonen Ylitarkastaja. Valtakunnansyyttäjänvirasto VUOSIKERTOMUS 2005 VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTO VUOSIKERTOMUS 2005 VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTO VUOSIKERTOMUS 2005 Toimitus Marja Lehtonen, Valtakunnansyyttäjänvirasto Ulkoasu ja taitto Taina Ståhl, Mainostoimisto Visuviestintä

Lisätiedot

RIKOSSEURAAMUSLAITOKSEN TYÖJÄRJESTYS

RIKOSSEURAAMUSLAITOKSEN TYÖJÄRJESTYS RIKOSSEURAAMUSLAITOKSEN TYÖJÄRJESTYS Annettu 7. päivänä huhtikuuta 2016 Rikosseuraamuslaitoksen pääjohtajan päätöksen mukaisesti määrätään Rikosseuraamuslaitoksesta 27 päivänä marraskuuta 2009 annetun

Lisätiedot

Oikeuskanslerinviraston työjärjestys

Oikeuskanslerinviraston työjärjestys Oikeuskanslerinviraston työjärjestys Annettu Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 2007 Valtioneuvoston oikeuskanslerista annetun lain (193/2000) 12 :n 2 momentin ja oikeuskanslerinvirastosta annetun valtioneuvoston

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PUHEMIESNEUVOSTON EHDOTUS 1/2010 vp Puhemiesneuvoston ehdotus laiksi eduskunnan virkamiehistä annetun lain 10 ja 71 :n, eduskunnan työjärjestyksen 73 :n ja eduskunnan kanslian ohjesäännön muuttamisesta

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNNAN TULOSTAVOITEASIAKIRJA. Aika 16.3.2006 klo 13.00 Oikeusministeriö, Kasarmikatu 42, 4b krs/neuvotteluhuone Laguuni

KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNNAN TULOSTAVOITEASIAKIRJA. Aika 16.3.2006 klo 13.00 Oikeusministeriö, Kasarmikatu 42, 4b krs/neuvotteluhuone Laguuni KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNNAN TULOSTAVOITEASIAKIRJA 7. Aika 16.3.2006 klo 13.00 Paikka Oikeusministeriö, Kasarmikatu 42, 4b krs/neuvotteluhuone Laguuni Osallistujat Merja Muilu Oikeusministeriö Kirta Heine

Lisätiedot

KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2002

KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2002 KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2002 1. Toimintakatsaus 1.1. Perustehtävät ja toiminnan kuvaus, toiminta-ajatus Kuluttajavalituslautakunta antaa kirjallisia ratkaisusuosituksia kuluttajien

Lisätiedot

Syyttäjälle ilmoitettavat rikosasiat, ilmoitusmenettely ja syyttäjän toimenpiteet

Syyttäjälle ilmoitettavat rikosasiat, ilmoitusmenettely ja syyttäjän toimenpiteet Syyttäjälle ilmoitettavat rikosasiat, ilmoitusmenettely ja syyttäjän toimenpiteet YLEINEN OHJE VKS:2013:4 12.6.2013 Voimassa 1.1.2014 - toistaiseksi Kumoaa VKS:2008:2 Käyntiosoite Postiosoite Puhelin Telekopio

Lisätiedot

Tietosuojavaltuutetun toimisto

Tietosuojavaltuutetun toimisto Tietosuojavaltuutetun toimisto TIETOSUOJAVALTUUTETUN TOIMISTON TULOSTAVOITEASIAKIRJA Aika 27.9.2005 Paikka Osallistujat Oikeusministeriö OM:n edustajat: Hallintojohtaja Olli Muttilainen (pj) Ylitarkastaja

Lisätiedot

YLEINEN OHJE JA MÄÄRÄYS VKS:2004:1 syyttäjille Dnro 65/31/04. 28.12.2004 YSjäL 3 2 mom., AVKSV 13. Voimassa 1.1.2005 - toistaiseksi

YLEINEN OHJE JA MÄÄRÄYS VKS:2004:1 syyttäjille Dnro 65/31/04. 28.12.2004 YSjäL 3 2 mom., AVKSV 13. Voimassa 1.1.2005 - toistaiseksi YLEINEN OHJE JA MÄÄRÄYS VKS:2004:1 syyttäjille Dnro 65/31/04 Annettu Säädösperusta 28.12.2004 YSjäL 3 2 mom., AVKSV 13 Voimassa 1.1.2005 - toistaiseksi Menettely sananvapausrikosasioissa 1. Taustaa Vuoden

Lisätiedot

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1 Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1. TEHTÄVÄN PERUSTIEDOT Tehtävän nimike: Koulutus ja KVTES:n hinnoitteluryhmä: Työyksikkö (esim. kotihoito): Työpaikka

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2003 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä tammikuuta 2003 N:o 45 51. Laki. N:o 45. Leivonmäen kansallispuistosta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2003 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä tammikuuta 2003 N:o 45 51. Laki. N:o 45. Leivonmäen kansallispuistosta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2003 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä tammikuuta 2003 N:o 45 51 SISÄLLYS N:o Sivu 45 Laki Leivonmäen kansallispuistosta... 93 46 Tasavallan presidentin asetus ihmishengen turvallisuudesta

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011 634/2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

saman lain 5 :n mukaan yleisenä syyttäjänä raastuvanoikeudessa ja maistraatissa. Nimismies tai apulaisnimismies toimii kihlakunnanoikeudessa

saman lain 5 :n mukaan yleisenä syyttäjänä raastuvanoikeudessa ja maistraatissa. Nimismies tai apulaisnimismies toimii kihlakunnanoikeudessa 1992 vp- HE 101 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kaupunginviskaa Iista ja nimismiehestä käräjäoikeuden syyttäjänä ja laiksi kaupunginviskaaleista annetun lain 1 ja 5 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN

Lisätiedot

Markkinaoikeuslaki, ml. muutossäädös 320/2004

Markkinaoikeuslaki, ml. muutossäädös 320/2004 Markkinaoikeuslaki, ml. muutossäädös 320/2004 1 luku Toimivalta 1 Markkinaoikeuden toimivalta ja toimipaikka Markkinaoikeus käsittelee ne asiat, jotka säädetään sen toimivaltaan kuuluviksi: 1. kilpailunrajoituksista

Lisätiedot

Tasavallan presidentin ja valtioneuvoston virkatointen lainmukaisuuden valvonta

Tasavallan presidentin ja valtioneuvoston virkatointen lainmukaisuuden valvonta TILASTOT Tehtävät ja toimenpiteet Tasavallan presidentin ja valtioneuvoston virkatointen lainmukaisuuden valvonta Valtioneuvoston yleisistunnot ja esittelyt tasavallan presidentille Istunnot 1) Valtioneuvoston

Lisätiedot

Tasavallan presidentin ja valtioneuvoston virkatointen lainmukaisuuden valvonta

Tasavallan presidentin ja valtioneuvoston virkatointen lainmukaisuuden valvonta 7 Tilastot 195 Tehtävät ja toimenpiteet Tehtävät ja toimenpiteet Tasavallan presidentin ja valtioneuvoston virkatointen lainmukaisuuden valvonta Valtioneuvoston yleisistunnot ja esittelyt tasavallan presidentille

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON VUOSIKERTOMUS

VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON VUOSIKERTOMUS VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON VUOSIKERTOMUS 1999 VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON VUOSIKERTOMUS 1999 HELSINKI 2000 LUKIJALLE Valtakunnansyyttäjänviraston vuosikertomus on tarkoitettu tiedonlähteeksi ensi sijassa

Lisätiedot

asiahakemisto. Vuosikertomuksen välissä on erillinen tilastoliite syyttäjälaitoksen toiminnasta vuonna 2008.

asiahakemisto. Vuosikertomuksen välissä on erillinen tilastoliite syyttäjälaitoksen toiminnasta vuonna 2008. VUOSIKERTOMUS 2008 Toimitus Virve Pehkonen, Valtakunnansyyttäjänvirasto Ulkoasu Taina Ståhl, Mainostoimisto Visuviestintä Oy Kansikuva www.sxc.hu Paino Edita Prima Oy, Helsinki 2009 3 Vuosikertomus ilmestyy

Lisätiedot

- seminaari 10.05.2007 LS LH virastotalo. Poliisin rooli ja hoitoon ohjaus. Rikoskomisario Ari-Pekka Lehtinen Turun kihlakunnan poliisilaitos

- seminaari 10.05.2007 LS LH virastotalo. Poliisin rooli ja hoitoon ohjaus. Rikoskomisario Ari-Pekka Lehtinen Turun kihlakunnan poliisilaitos Päivän n päihdetilanne p - seminaari 10.05.2007 LS LH virastotalo Poliisin rooli ja hoitoon ohjaus Rikoskomisario Ari-Pekka Lehtinen Turun kihlakunnan poliisilaitos POLIISIN TEHTÄVÄ on suorittaa huumausainerikosten

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 1996 Julkaistu Helsingissä 14 päivänä elokuuta 1996 N:o 597 602

SÄÄDÖSKOKOELMA. 1996 Julkaistu Helsingissä 14 päivänä elokuuta 1996 N:o 597 602 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1996 Julkaistu Helsingissä 14 päivänä elokuuta 1996 N:o 597 602 SISÄLLYS N:o Sivu 597 Laki Kreikan kanssa lahjana saadun kiinteän omaisuuden vapauttamisesta lahjaverosta eräissä tapauksissa

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia 2013 2017 Lähtökohta Maahanmuuttoviraston viestintästrategia 2013 2017 pohjautuu valtionhallinnon viestinnälle lainsäädännössä ja ohjeissa annettuihin velvoitteisiin

Lisätiedot

Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2011

Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2011 Oikeus 2012 Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2011 Käräjäoikeuksissa ratkaistujen rikosasioiden määrä pysyi edellisen vuoden tasolla Vuonna 2011 käräjäoikeuksissa ratkaistiin Tilastokeskuksen mukaan

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 833. Laki. Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamista koskevan yleissopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä

SISÄLLYS. N:o 833. Laki. Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamista koskevan yleissopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2002 Julkaistu Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 2002 N:o 833 839 SISÄLLYS N:o Sivu 833 Laki Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamista koskevan yleissopimuksen eräiden määräysten

Lisätiedot

Valtakunnansyyttäjänvirasto Albertinkatu 25 A, 00180 Helsinki

Valtakunnansyyttäjänvirasto Albertinkatu 25 A, 00180 Helsinki VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTO VUOSIKERTOMUS 2006 Valtakunnansyyttäjänvirasto Albertinkatu 25 A, 00180 Helsinki Toimitus Marja Lehtonen, Valtakunnansyyttäjänvirasto Ulkoasu ja taitto Taina Ståhl, Mainostoimisto

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIA 106/2008 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 61/2009 25.9.2009 Asia: Korvausvaatimus Korvausvaatimuksen tekijä: A Virasto: Työvoima- ja elinkeinokeskus Korvausvaatimus: TE-keskus

Lisätiedot

Hovioikeuksien ratkaisut 2010

Hovioikeuksien ratkaisut 2010 Oikeus 2011 Hovioikeuksien ratkaisut 2010 Hovioikeuksissa ratkaistujen asioiden määrä edellisvuoden tasolla vuonna 2010 Hovioikeudet ratkaisivat 11 300 asiaa vuonna 2010, mikä on likimain yhtä paljon kuin

Lisätiedot

VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON

VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON V U O S I K E R T O M U S 2 0 0 0 Toimitus Marja Lehtonen, Valtakunnansyyttäjänvirasto Ulkoasu ja taitto Taina Reinikka, Edita Oyj Painopaikka Edita Oyj, Helsinki 2001 2 LUKIJALLE

Lisätiedot

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma ja palvelusuunnitelma Ideaalitilanne on, että palvelusuunnitelma ja kuntoutussuunnitelma tukevat toisiaan palvelujen järjestämisessä. Niiden

Lisätiedot

syyttäjille Dnro 38/31/06 13.12.2006 YSL 3 2 mom. VKS:1998:3 1.1.2007 - toistaiseksi Asianomistajan syyteoikeus virallisen syyttäjän kannalta

syyttäjille Dnro 38/31/06 13.12.2006 YSL 3 2 mom. VKS:1998:3 1.1.2007 - toistaiseksi Asianomistajan syyteoikeus virallisen syyttäjän kannalta YLEINEN OHJE VKS:2006:4 syyttäjille Dnro 38/31/06 Annettu Säädösperusta 13.12.2006 YSL 3 2 mom. Kumoaa Voimassa VKS:1998:3 1.1.2007 - toistaiseksi Asianomistajan syyteoikeus virallisen syyttäjän kannalta

Lisätiedot

Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2012

Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2012 Oikeus 2013 Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2012 Käräjäoikeuksissa ratkaistujen rikosasioiden määrä pieneni hieman Vuonna 2012 käräjäoikeuksissa ratkaistiin Tilastokeskuksen mukaan 63 600 rikosoikeudellista

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 344. Laki. lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuesta annetun lain muuttamisesta

SISÄLLYS. N:o 344. Laki. lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuesta annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 2001 N:o 344 349 SISÄLLYS N:o Sivu 344 Laki lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuesta annetun lain

Lisätiedot

Valtakunnansyyttäjänviraston. vuosikertomus HELSINKI 1999

Valtakunnansyyttäjänviraston. vuosikertomus HELSINKI 1999 2.. Valtakunnansyyttäjänviraston vuosikertomus 1 9 9 8 HELSINKI 1999 3 TOIMITUS: MARJA LEHTONEN, VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTO ULKOASU JA TAITTO: TAINA REINIKKA, OY EDITA AB VUOSIKERTOMUS ON PAINETTU YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISELLE

Lisätiedot

Hyvää työtä hyvässä porukassa. Syyttäjälaitos

Hyvää työtä hyvässä porukassa. Syyttäjälaitos Hyvää työtä hyvässä porukassa Syyttäjälaitos Syyttäjä Maija Mononen: Parasta työssäni on monipuolisuus ja itsenäisyys Syyttäjän työn ensisijainen tarkoitus on toteuttaa rikosvastuuta. Syyttäjä huolehtii

Lisätiedot

HENKILÖSTÖ- OHJELMA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65

HENKILÖSTÖ- OHJELMA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65 HENKILÖSTÖ- OHJELMA Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65 1. STRATEGIA Henkilöstöohjelman taustalla ovat Haapajärven kaupunki-, elinkeino- ja konsernistrategiassa esitetyt asiat: Arvot, toiminta-ajatus

Lisätiedot

Poliisihallitus Ohje ID-1551993091 1 (8) 17.12.2013 2020/2013/4590. Poliisin tekemäksi epäillyn rikoksen tutkinta. 1. Yleistä

Poliisihallitus Ohje ID-1551993091 1 (8) 17.12.2013 2020/2013/4590. Poliisin tekemäksi epäillyn rikoksen tutkinta. 1. Yleistä Poliisihallitus Ohje ID-1551993091 1 (8) 17.12.2013 2020/2013/4590 Voimassaoloaika 1.1.2014-31.12.2018 Säädösperuste Laki poliisin hallinnosta 4 Muuttaa/Kumoaa Poliisin tekemäksi epäillyn rikoksen esitutkinta,

Lisätiedot

Elintarvikeketjun valvonnan auditointijärjestelmän vuosiraportti vuodelta 2010. Evira/1170/0411/2011

Elintarvikeketjun valvonnan auditointijärjestelmän vuosiraportti vuodelta 2010. Evira/1170/0411/2011 Elintarvikeketjun valvonnan auditointijärjestelmän vuosiraportti vuodelta 2010 Evira/1170/0411/2011 Eviran raportti Hyväksymispäivä 30.6.2011 Valvonnan kehittämisyksikkö Hyväksyjä Esittelijä Maria Teirikko

Lisätiedot

HALLINNOINTIKOODI (CORPORATE GOVERNANCE)

HALLINNOINTIKOODI (CORPORATE GOVERNANCE) HALLINNOINTIKOODI (CORPORATE GOVERNANCE) 20.5.2010 1 / 5 Suomen Yliopistokiinteistöt Oy Finlands Universitetsfastigheter Ab:n (jäljempänä yhtiö ) päätöksenteossa ja hallinnossa noudatetaan osakeyhtiölakia

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Poliisin menettely esitutkinnassa

Poliisin menettely esitutkinnassa ANONYMISOITU PÄÄTÖS 18.03.2015 Dnro OKV/1150/1/2014 1/5 ASIA Poliisin menettely esitutkinnassa KANTELU Kantelija on oikeuskanslerille 4.6.2014 osoittamassaan kantelussa arvostellut poliisilaitoksen menettelyä

Lisätiedot

VUOSIKERTOMUS 2007 VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTO

VUOSIKERTOMUS 2007 VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTO VUOSIKERTOMUS 2007 VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTO Valtakunnansyyttäjänvirasto Albertinkatu 25 A 00180 Helsinki Toimitus Virve Pehkonen, Valtakunnansyyttäjänvirasto Ulkoasu ja taitto Taina Ståhl, Mainostoimisto

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2009 Julkaistu Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 2009 N:o 391 396. Laki. N:o 391

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2009 Julkaistu Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 2009 N:o 391 396. Laki. N:o 391 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2009 Julkaistu Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 2009 N:o 391 396 SISÄLLYS N:o Sivu 391 Laki rekisteröidystä parisuhteesta annetun lain 9 :n muuttamisesta... 3429 392 Valtioneuvoston

Lisätiedot

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA 2 SISÄLTÖ 1 VIESTINNÄN PERUSTA...4 2 VIESTINNÄN SÄÄNNÖT...4 2.1 Viestintäsuunnitelman muutoksenhallinta...5 3 SISÄINEN VIESTINTÄ...5

Lisätiedot

Markkinaoikeuden työjärjestys

Markkinaoikeuden työjärjestys Markkinaoikeuden työjärjestys 2 (10) SISÄLLYS 1. YLEISET MÄÄRÄYKSET... 3 1 Soveltamisala... 3 2. TOIMINNAN JOHTAMINEN... 3 2 Johtamistoiminta... 3 3 Johtamisen perusperiaatteet... 3 4 Tavoitteiden asettaminen...

Lisätiedot

HALLINTOTUO- MIOISTUINPÄIVÄ 3.12.2010 - Oikeusturvan voimavarat, mitattavuus ja seuranta

HALLINTOTUO- MIOISTUINPÄIVÄ 3.12.2010 - Oikeusturvan voimavarat, mitattavuus ja seuranta HALLINTOTUO- MIOISTUINPÄIVÄ 3.12.2010 - Oikeusturvan voimavarat, mitattavuus ja seuranta Ann-Mari Pitkäranta, kehittämispäällikkö OM, oikeushallinto-osasto Mittarit arjen tuomioistuintyössä - tuholaisia

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 1 (5) VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 Viestintästrategian tarkoitus on tukea Konsulttinuorten toimintastrategiaa. Viestintästrategia laaditaan kolmeksi (3) vuodeksi kerrallaan. Viestintästrategiassa määritellään

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän maalaiskunnan kuntajakoselvityksen viestintäsuunnitelma

Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän maalaiskunnan kuntajakoselvityksen viestintäsuunnitelma Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän maalaiskunnan kuntajakoselvityksen viestintäsuunnitelma Käsitelty työvaliokunnassa 28.8.2007 ja ohjausryhmässä 17.9.2007 Laatijat: viestintäpäällikkö Helinä Mäenpää ja

Lisätiedot

Menettely sananvapausrikosasioissa

Menettely sananvapausrikosasioissa Menettely sananvapausrikosasioissa YLEINEN OHJE Dnro 21/31/14 24.4.2015 Voimassa 1.5.2015 - toistaiseksi Kumoaa VKS:2004:1 Dnro 65/31/04 Käyntiosoite Postiosoite Puhelin Telekopio Sähköpostiosoite Albertinkatu

Lisätiedot

Tuloksellisuuserä 1.9.2010. Akavan Erityisalojen linjauksia

Tuloksellisuuserä 1.9.2010. Akavan Erityisalojen linjauksia Tuloksellisuuserä 1.9.2010 Akavan Erityisalojen linjauksia Linjauksia Järjestelyerän käytöstä sovitaan paikallisesti järjestöjen edustajien ja työnantajan kesken Työnantajan tarjottava tuloksellisuushankkeita

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Kansalaisvapauksien ja -oikeuksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 29. kesäkuuta 2001 PE 302.207/14-23 TARKISTUKSET 14-23 MIETINTÖLUONNOS: Luís Marinho (PE 302.207)

Lisätiedot

Sopimus on tehty valtiovarainministeriön sopimuskauden 2007-2010 neuvottelu- ja sopimusmääräysten

Sopimus on tehty valtiovarainministeriön sopimuskauden 2007-2010 neuvottelu- ja sopimusmääräysten Tarkentava virkaehtosopimus oikeusministeriön ja Valtakunnansyyttäjänviraston sekä Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n välillä paikallisesti toteutettavien erien käytöstä syyttäjälaitoksessa

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Valviran strategiset linjaukset 2011 2015

Valviran strategiset linjaukset 2011 2015 Valviran strategiset linjaukset 2011 2015 Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira on sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan keskusvirasto. sosiaali- ja terveydenhuollon, alkoholihallinnon

Lisätiedot

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 1.12.2003 1. luku YLEISTÄ 1 Soveltamisala Tätä johtosääntöä sovelletaan Kajaanin kaupungin ylläpitämän, kunnallisena

Lisätiedot

KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN

KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN VAIKUTTAVIA HANKKEITA Turvallisuusjohtaja Rauli Parmes Liikenne- ja viestintäministeriö Keskushallinnon uudistushanke Nykyisen hallituksen ohjelmassa on linjattu, että hallitus

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

Päätös. Laki. hovioikeuslain muuttamisesta

Päätös. Laki. hovioikeuslain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 28/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi hovioikeuslain ja hallinto-oikeuslain 1 ja 2 :n sekä eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta Asia Hallitus on vuoden 2012 valtiopäivillä

Lisätiedot

1 OAJ Pääkaupunkiseutu

1 OAJ Pääkaupunkiseutu 1 OAJ Pääkaupunkiseutu TOIMINTASUUNNITELMAESITYS Johdanto OAJ:n Pääkaupunkiseudun alueyhdistys edustaa pääkaupunkiseudun kaikkia niin suomenkuin ruotsinkielisiä opettajaryhmiä eli lastentarhanopettajia

Lisätiedot

- valtion virastot ja laitokset - kuntien virastot ja laitokset sekä luottamuselimet - tuomioistuimet.

- valtion virastot ja laitokset - kuntien virastot ja laitokset sekä luottamuselimet - tuomioistuimet. VOIKO OIKEUSASIAMIES AUTTAA? 1) Mitä eduskunnan oikeusasiamies tekee? Oikeusasiamies valvoo, että viranomaiset ja virkamiehet noudattavat lakia ja täyttävät velvollisuutensa. Lisäksi hän valvoo muita julkista

Lisätiedot

Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta

Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta Aluehallintovirastojen strateginen ohjaus ja tulosohjaus HAUS 15.6.2010 Neuvotteleva virkamies Anu Nousiainen ALUEHALLINTOVIRASTOJEN OHJAUS, AVI-laki

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013 SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013 Valmistelija: Henkilöstöpäällikkö Hyväksyjä: Kuntayhtymän johtaja Hall 20.11.2012 Valt 28.11.2012 Voimaantulo 1.1.2013 1 1. Strategiset tavoitteet

Lisätiedot

KTM 11/110/2002 VES: 321051

KTM 11/110/2002 VES: 321051 KTM 11/110/2002 VES: 321051 KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN VIRKAMIESTEN UUDESTA PALKKAUSJÄRJESTELMÄSTÄ 12.4.2002 TEHDYN TARKENTAVAN VIRKAEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Allekirjoituspöytäkirjan

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 654. Laki. rikoslain muuttamisesta. Annettu Naantalissa 13 päivänä heinäkuuta 2001

SISÄLLYS. N:o 654. Laki. rikoslain muuttamisesta. Annettu Naantalissa 13 päivänä heinäkuuta 2001 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 20 päivänä heinäkuuta 2001 N:o 654 659 SISÄLLYS N:o Sivu 654 Laki rikoslain muuttamisesta... 2077 655 Laki pakkokeinolain 5 luvun 11 :n muuttamisesta...

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta 1. Sukupuoli 0% 25% 50% 75% 100% mies 6,8% nainen 93,2% 2. Työ- ja virkasuhteesi muoto? 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% vakituinen 86,41%

Lisätiedot

Tullin tietopalvelu - yhteinen vastuu oikean tiedon antamisesta

Tullin tietopalvelu - yhteinen vastuu oikean tiedon antamisesta Tullin tietopalvelu - yhteinen vastuu oikean tiedon antamisesta Johtaminen tänään. Viestintä ja tietopalvelu tullikuvan muovaajina. Miten minä tiiminvetäjänä ja esimiehenä edistän tietovälineiden aktiivista

Lisätiedot

Valvontajärjestelmä. Tarkastuslautakunta

Valvontajärjestelmä. Tarkastuslautakunta 1 Keski-Pohjanmaan liiton hallintosääntö 1.1.2011 30 Ulkoinen ja sisäinen valvonta Ulkoinen valvonta järjestetään toimivasta johdosta riippumattomaksi. Ulkoisesta valvonnasta vastaavat tarkastuslautakunta

Lisätiedot

Valtion. ylimmän johdon valintaperusteet

Valtion. ylimmän johdon valintaperusteet Valtion ylimmän johdon valintaperusteet pähkinänkuoressa Valtionhallinnon johtajapolitiikkaa koskevan valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti valtiovarainministeriö on täsmentänyt yhdessä ministeriöiden

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

OIKEUSTRADENOMIKOULUTUKSEN NÄKYMIÄ

OIKEUSTRADENOMIKOULUTUKSEN NÄKYMIÄ Tero Uitto OIKEUSTRADENOMIKOULUTUKSEN NÄKYMIÄ MIKSI OIKEUSTRADENOMIKOULUTUSTA ON? Oikeustradenomi-opintokokonaisuuden suunnittelu on saanut alkunsa työelämän tarpeista. Yhä suurempi osa ympärillämme tapahtuvista

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

hallintokeskus (KEHA) Laadukkaat, asiantuntevat ja tehokkaat kehittämis- ja hallintopalvelut helposti käytettävissä

hallintokeskus (KEHA) Laadukkaat, asiantuntevat ja tehokkaat kehittämis- ja hallintopalvelut helposti käytettävissä ELY-keskusten ja TEtoimistojen yhteinen kehittämisja hallintokeskus (KEHA) Laadukkaat, asiantuntevat ja tehokkaat kehittämis- ja hallintopalvelut helposti käytettävissä Aluehallinto käännekohdassa 10.9.2014

Lisätiedot

16.12.2013. I.1 Hallituksen työjärjestys ja toimitusjohtajan tehtävät. 1. Raskone Oy:n hallintoelimet. 1.1. Yhtiökokous

16.12.2013. I.1 Hallituksen työjärjestys ja toimitusjohtajan tehtävät. 1. Raskone Oy:n hallintoelimet. 1.1. Yhtiökokous 16.12.2013 I.1 Hallituksen työjärjestys ja toimitusjohtajan tehtävät 1. Raskone Oy:n hallintoelimet 1.1. Yhtiökokous Osakeyhtiölain mukaan ylintä päätäntävaltaa osakeyhtiössä käyttää yhtiökokous, joka

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN PELASTUSLAITOKSET

TULEVAISUUDEN PELASTUSLAITOKSET TULEVAISUUDEN PELASTUSLAITOKSET Joensuu 17.2.2011 AIHEET Hallituksen linjaukset toimintakykyhankkeen osalta Pelastustoimen kehittäminen 2 HALLITUKSEN ILTAKOULU Iltakoulukäsittely 19.5.2010 Hallituksen

Lisätiedot

TERVEYSMINISTERIÖ 9.2.2005

TERVEYSMINISTERIÖ 9.2.2005 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ PÄÄTÖS 9.2.2005 STM/316/2005 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN PÄÄTÖS ERÄIDEN RAUTATIELIIKEN- TEESSÄ TYÖSKENTELEVIEN TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖPAIKKOJEN TYÖSUOJELU- VALVONNAN SIIRTÄMISESTÄ

Lisätiedot

KATSAUS NOORMARKKU- TOIMIKUNNAN TYÖHÖN. 19.1.2013 Pirjo Mäki, Matti Rehula,

KATSAUS NOORMARKKU- TOIMIKUNNAN TYÖHÖN. 19.1.2013 Pirjo Mäki, Matti Rehula, KATSAUS NOORMARKKU- TOIMIKUNNAN TYÖHÖN 19.1.2013 Pirjo Mäki, Matti Rehula, NOORMARKKU-TOIMIKUNTA Peruskirjana kuntaliitossopimus Noormarkun alueellisen edustavuuden lisäämiseksi ja asukkaiden vaikutusvallan

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA 2012 Nro 4 KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Soveltamisala 2 Toimintaperiaatteet Tässä taloussäännössä annetaan

Lisätiedot

Ihmiskauppa ja sen vastainen toiminta Suomessa. Tunnistamisesta oikeuksien toteutumiseen

Ihmiskauppa ja sen vastainen toiminta Suomessa. Tunnistamisesta oikeuksien toteutumiseen Ihmiskauppa ja sen vastainen toiminta Suomessa Tunnistamisesta oikeuksien toteutumiseen Kansallinen ihmiskaupparaportoija Vähemmistövaltuutettu on toiminut kansallisena ihmiskaupparaportoijana vuoden 2009

Lisätiedot

1.1 Ehdotettua pakkokeinolain 4 luvun 4 a :n 3 momenttia ei tule hyväksyä

1.1 Ehdotettua pakkokeinolain 4 luvun 4 a :n 3 momenttia ei tule hyväksyä TIETOVERKKORIKOSTYÖRYHMÄN MIETINTÖ Asianajaja Satu Tiirikan eriävä mielipide 16.6.2003 1 Myös datan kopioinnin tulee olla takavarikko 1.1 Ehdotettua pakkokeinolain 4 luvun 4 a :n 3 momenttia ei tule hyväksyä

Lisätiedot

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto 1 Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto Minulta on pyydetty asiantuntijalausuntoa koskien osapuolten velvollisuuksia soviteltaessa ulkopuolisen sovittelijan toimesta työelämän

Lisätiedot

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät TiVoLin viestintä Seuran www-sivujen päivitysvastaavat Seuratoiminnan työryhmä Projektien työryhmät Johtokunta: pj, sihteeri, rahastonhoitaja, toimialavastaavat Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät Valmentajat,

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIA 30/2008 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 33/2009 15.5.2009 Asia: Korvausvaatimus Oikaisuvaatimuksen tekijä: A Virasto: Korkeakoulu Korvausvaatimus: A:lle on maksettava 24

Lisätiedot