VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON"

Transkriptio

1 VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON V U O S I K E R T O M U S

2 VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON V U O S I K E R T O M U S

3 Toimitus Marja Lehtonen, Valtakunnansyyttäjänvirasto Ulkoasu ja taitto Edita Design Painopaikka Edita Prima Oy, Helsinki 2003

4 LUKIJALLE Valtakunnansyyttäjänviraston vuosikertomus on tarkoitettu tiedonlähteeksi ensi sijassa syyttäjälaitoksen ja oikeushallinnon piirissä työskenteleville. Myös muille viranomaisille ja opiskelijoille sekä yksittäisille kansalaisille löytyy ajankohtaista tietoa syyttäjäntoiminnasta. Vuoden 2002 vuosikertomus noudattaa sisällöltään ja rakenteeltaan edellisten vuosien kertomuksia. Kaikki syyttäjien toimintatilastot on saatu rikosasioiden käsittelyjärjestelmästä SAKARIsta. Vuosikertomuksen liiteosassa on lyhennysote valtakunnansyyttäjän lausunnosta hallituksen esityksestä rikosoikeuden yleisiä oppeja koskevan lainsäädännön uudistamiseksi ja vuoden 2002 ratkaisuluettelo, joka sisältää tiivistelmät keskeisistä kertomusvuoden aikana Valtakunnansyyttäjänvirastossa annetuista johonkin toimenpiteeseen johtaneista ratkaisuista sekä aakkosellinen asiahakemisto. Helsingissä, 2 päivänä huhtikuuta 2003 MARJA LEHTONEN ylitarkastaja

5 SISÄLLYSLUETTELO VALTAKUNNANSYYTTÄJÄ MATTI KUUSIMÄKI: Syyttäjälaitoksen arvopohjan lähtökohdista... 6 APULAISVALTAKUNNANSYYTTÄJÄ JORMAI KALSKE: Viisivuotiskausi taitekohtana... 8 SYYTTÄJÄLAITOS 10 Valtakunnansyyttäjä Apulaisvaltakunnansyyttäjä Valtionsyyttäjät Yhteiskunnan kannalta merkittävät rikosasiat Valtakunnansyyttäjänvirasto Syyttäjälaitoksen yhteistoiminta-alueet...12 Valtionsyyttäjien aluevastuu...14 Paikalliset syyttäjäyksiköt...16 Yleiset syyttäjät...16 HALLINTO 17 Nimitysasiat...17 Syyttäjälaitoksen tulosohjaus...19 Vuoden 2002 tulostavoitteet ja niiden toteutuminen...20 Hankkeet...25 Työkykyä ylläpitävä toiminta...27 Tiedotus SYYTEASIAT 34 Syyteharkinta-asiat...34 Muutosharkinta-asiat...42 Eduskunnan, oikeusministeriön, oikeuskanslerin ja eduskunnan oikeusasiamiehen syytemääräys...46 Rikoslain 1 luvun syytemääräysasiat...47 Muutoksenhaku korkeimmassa oikeudessa...48 Syyttäjänmääräysasiat...48 Talousrikosasiat...49

6 Huumausainerikosprojektin syyttäjät...49 Poliisirikosasiat...50 Poliisin ja syyttäjän yhteistyö...52 KEHITTÄMINEN, OHJAUS JA KOULUTUS 54 Valtakunnansyyttäjän yleiset määräykset ja ohjeet...54 Päällikköpäivät...56 Valtakunnallinen sihteeripäivä...56 Alueryhmätoiminta...56 Syyttäjälaitoksen koulutus...58 Avainsyyttäjät...67 Kansainvälistä virkamiesvaihtoa...72 Apulaissyyttäjien harjoitusjärjestelmä...73 Valtakunnansyyttäjänviraston julkaisusarja...74 Valvonta...74 KANSAINVÄLISET ASIAT 78 Johdanto...78 Pohjoismainen yhteistyö...79 Itämeren oikeusalueen yhteistyö...80 Venäjä...82 Viro...82 Euroopan unioni...83 Euroopan neuvosto...85 Muu kansainvälinen yhteistyö...86 Kansainvälisiä tapahtumia ja vierailuja...86 Kansainvälisen syyttäjäyhdistyksen konferenssi Lontoossa...88 Paikallissyyttäjien ohjaus ja neuvonta kansainvälisissä asioissa Viranomaisyhteistyö...89 ASIANTUNTIJATEHTÄVÄT 90 Lausunnot...90 Muut asiantuntijatehtävät...92 TILASTOTIETOJA 93 Valtakunnansyyttäjänviraston tilastoja...93 Syyttäjien toimintatilastoja...98 Valtakunnansyyttäjänviraston henkilökunta LIITE VALTAKUNNANSYYTTÄJÄN LAUSUNTO HALLITUKSEN ESI- TYKSESTÄ RIKOSOIKEUDEN YLEISIÄ OPPEJA KOSKEVAN LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMISEKSI (LYHENNYSOTE) 103 RATKAISULUETTELO 106 ASIAHAKEMISTO 127 5

7 Valtakunnansyyttäjä Matti Kuusimäki: SYYTTÄJÄLAITOKSEN ARVOPOHJAN LÄHTÖKOHDISTA 6 Nykyisin tuntuu tulleen tavaksi käydä eri yhteyksissä arvokeskustelua. On alettu puhua ja kirjoittaa myös työelämän arvoista. Ajan virrassa lienee siis paikallaan ryhtyä tarkastelemaan syyttäjälaitoksemmekin arvorakenteita ja niiden merkitystä. Ollaanhan usean vuoden muutosmyllerryksen jälkeen vähin erin lähestymässä tasapainoisempaa toimintatilaa, joskin yhteiskunnallisen kehityksen ratas pyörii edelleen vinhasti. Saimme lukea oikeuspolitiikan strategiaa ja kehitysnäkymiä vuosiksi koskevasta oikeusministeriön julkaisusta otsikon: Vahvistetaan syyttäjien kokonaisotetta rikosvastuun toteuttamisessa. Muutostahti näyttää siis jatkuvan eikä laakereilla lepäämiseen aikaa juuri jää. Kun syyttäjälaitoksessa on lisäksi äskettäin aloitettu kertomusvuoden aikana suunniteltu tavoitehakuinen johtamiskoulutus, on siitäkin syystä aihetta tarkastella syyttäjälaitoksen työtä myös eettisestä näkökulmasta. Lähtökohdat ovat selvät. Päämäärämme, pyrkimys oikeudenmukaisuuteen, osoittaa suuntaa toimillemme, antaa työllemme mielekkyyden. Ilman tätä periaatteellista taustaa pyrkiä rikosoikeudellisinkin keinoin - niin karulta kuin se kuulostaakin - tekemään ihmisten usein ristiriitojen täyttämää elämää edes vähän paremmaksi tuskin jaksaisimme puurtaa. Mihin työelämän arvoja sitten käytännössä tarvitaan, eiväthän ne kaiketi voi olla pelkkä teoreettinen itsetarkoitus? Yhteisesti hyväksyttyjen ajatuksellisten tavoitteiden olemassaolo vahvistaa ensinnäkin organisaation jäsenten yhteenkuuluvaisuutta. Sekä johdon että alaisten on helpompi sitoutua työhön sellaisessa yhteisössä, jonka arvot ovat sen kaikkien toimijoiden hyväksyttävissä. Vankka ja selkeä arvopohja vahvistaa myös koko organisaation kehittymiskykyä. Työyhteisön kannalta ei ole riittävää, että jotkut sen kärkiyksilöt kehittyvät työssään. Syyttäjälaitoksenkin on kehityttävä myös sosiaalisena kokonaisuutena. Silloin syntyy innokkuutta omaan asiaan ja vapautuu henkisiä voimavaroja, jotka puolestaan suovat tilaa luovuudelle ja sen myötä koko toiminnan jatkuvalle kehittymiselle. Nykyisissä työelämän pyörteissä olisi pystyttävä takaamaan edellytykset organisaation kestävälle kehitykselle. Meitä kun uhkaa helposti inhimillisten voimavarojen ryöstöviljelyn vaara. Muuan mielenterveystyön kokenut asian-

8 tuntija lausui äskettäin eräässä seminaarissa näin: Oravanpyörässä arvostetaan vain kiirettä ja tehokkuutta, minkä seurauksena vieraannumme toisistamme työpaikoilla. Sanelupolitiikka palaa takaisin, ja kaikki on myynnissä - myös työntekijä. Työnantaja ei pyri sitouttamaan työntekijöitään, eivätkä työntekijät sitoudu. Työelämän vaikeudet heijastuvat ihmisten jaksamiseen ja hyvinvointiin. Painavaa puhetta. Kustannustehokkuuden vaatimusta emme voi paeta, eikä pidäkään, mutta itsetarkoituksellisessa tulostehtailussa ei ole pidemmän päälle mitään mieltä. Työelämän oikeaksi koetun vahvan tavoitteiston ja yhteisesti hyväksytyn arvopohjan avulla voidaan päätyä eräänlaiseen eettiseen tulosvastuuseen. Arvioimme rehellisin mielin, mihin määrään meille myönnettyjen voimavarojen puitteissa teemme tulosta. Vältämme yhteisten voimavarojemme lyhytjänteistä ryöstöviljelyä ja pyrimme sellaisen sijaan pitkäjänteisiin ja sen myötä myös laadukkaisiin työn tavoitteisiin. Syyttäjälaitos joutuu nykyisin toimimaan usein julkisuuden paineessa. Se ei ole helppoa. Työssä onnistumisen tunnekin riippuu usein, tahdomme tai emme, myös siitä, miten toimintamme näyttäytyy ulospäin. Meidän on helpompi tuottaa kansalaisissa luottamusta herättäviä oikeuspalveluja ristiriitaisissakin tilanteissa, jos toimintamme kokonaisuutena tiedetään rakentuvan yleisesti tunnetulle vakaalle ja hyväksytylle arvopohjalle. Kansanvaltaisen maamme Moran käräjäkiville saakka ulottuvat pohjoismaiset oikeusperinteet ovat edelleenkin sellainen pohja, jolle rakentamisen ei pitäisi olla vaikeaa. Suomalaiset perusarvot eivät ole muuttuneet. Syyttäjälaitoksen kannalta tämän päivän pohdinnanarvoisista asioista ei silti ole pulaa. Kun pohdittavaa riittää yllin kyllin, on meidän kaikkien syytä paneutua syyttäjälaitoksemme yhteisen ja kestävän arvopohjan kartoittamiseen. Aloittakaamme vaikka seuraavista kysymyksistä. Oikeudenhoidosta vastaavien useiden eri tahojen, niin myös syyttäjän, normatiivista harkintavaltaa jatkuvasti lisättäessä nousee esiin vaara rikosoikeudellisen legaliteettiperiaatteen murtumisesta. Joudumme laajenevan seuraamusvalikoiman myötä pohtimaan myös käytännössä ikuisuuskysymystä - mitkä ovat rangaistuksen perimmäiset tarkoitukset? Laajan syyttämättäjättämisinstituution, rikosten sovittelun, yhdyskuntapalvelun, pahoinpitelyrikossäännösten ja huumausaineiden käyttörikossäännösten vaikutukset syyttäjälaitoksen kykyyn huolehtia kansalaisten yhdenvertaisesta kohtelusta ovat käyneet ajankohtaisiksi. Syyttäjän työn luonne osittaisena tuomarin työnä on niinikään viime aikoina noussut keskustelun kohteeksi - eikä syyttä. Alussa mainitussa strategiajulkaisussa viittaillaan myös mahdollisuuksiin siirtää syyttäjille rangaistusten täytäntöönpanotehtäviäkin. Mitä siihen sanomme periaatteelliselta kannalta? Pohdiskelumme tarpeellisuudesta ei voi olla epäilystä. Valtionhallinnon johdon päivänä viime syksynä pitämässään puheessa emeritus arkkipiispa John Vikström lausui: Varjele arvoja, niin arvot varjelevat sinua! Voisimmeko asian syyttäjälaitoksenkaan osalta sattuvammin ilmaista! 7

9 Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske: VIISIVUOTISKAUSI TAITEKOHTANA 8 Kuva: Benita Simola Vuosi 2002 on ollut Valtakunnansyyttäjänvirastossa merkkivuosi ja eräänlainen taitekohta koko syyttäjälaitoksen kannalta. Valtakunnansyyttäjänvirasto saavutti joulukuussa viiden vuoden iän. Vuoden aikana tapahtui kaksi merkittävää henkilövaihdosta. Apulaisvaltakunnansyyttäjä Martti Jaatinen jäi eläkkeelle 35 vuoden mittaisen syyttäjälaitospalvelun jälkeen ja kehittämisyksikön päällikkö, valtionsyyttäjä Petri Jääskeläisen siirtyi eduskunnan apulaisoikeusasiamieheksi. Vaikka sen enempää Valtakunnansyyttäjänviraston kuin koko syyttäjälaitoksenkaan toiminnan suunnittelu ei ole ollut sidoksissa viisivuotiskausiin, niiden toiminnan kannalta tämä ajanjakso on kokonaisuus ja samalla taitekohta. Valtakunnansyyttäjänvirasto on vakiinnuttanut roolinsa syyttäjälaitoksen keskushallintoviranomaisena. Valtakunnansyyttäjänvirastoon toimitetut, puhtaasti yleistä laillisuusvalvontaa koskevat kantelut ovat vähentyneet, joten kansalaiset ovat oppineet kääntymään vain syyttäjän menettelyä ja päätöksiä koskevissa asioissa juuri valtakunnansyyttäjän puoleen. Syyttäjällä on yhä keskeisempi rooli rikosprosessissa. Viimeksi kuluneen puolen vuosikymmenen aikana muutos on ollut dramaattinen verrattuna siihen, millaiseksi syyttäjäntoiminta oli aiemmassa, perinteisessä rikosprosessuaalisessa katsannossa totuttu näkemään. Valtion rikosoikeudellinen järjestelmä rakentuu olennaisesti syyttäjien toiminnan varaan, kirjoittaa professori Antti Jokela vuonna 2002 ilmestyneessä kirjassaan Oikeudenkäynti II (s.7). Asiallisesti sama käsitys sisältyi jo aikanaan vuonna 1996 eduskunnan lakivaliokunnan mietintöön tarkasteltaessa ylimmän syyttäjäntoimen - valtakunnansyyttäjän - rinnastusta korkeimpaan oikeuteen ja korkeimpaan hallinto-oikeuteen sekä pohdittaessa syyttäjistön merkitystä tuolloin käsiteltävänä olleeseen oikeudenkäyntimenettelyn uudistamiseen. Sen lisäksi, että rikosprosessiuudistus asettaa uudenlaisia vaatimuksia syyttäjien ammattitaidolle, se edellyttää syyttäjäorganisaatiolta enemmän voimavaroja ja joustavuutta, todetaan lakivaliokunnan mietinnössä (20/1996; HE 131/1996). Vastaavat viestit sisältyivät seuraavana vuonna hovioikeusuudistuksen eduskunta-asiakirjoihin. Kertomusvuonna päättyneenä viisivuotiskautena on ollut mahdollista kokemusperäisesti tarkastella uudistetun rikosprosessin sekä nykymuotoisen syyttäjälaitoksen ja sen ohjaussuhteiden keskinäistä toimivuutta. Esiintyneet ongelmat voidaan tiivistää kolmeen ryhmään: resursseihin,

10 ohjaussuhteisiin ja kokonaisvaltaisen prosessiketjuajattelun puuttumiseen. Puuttumatta lähemmin resurssitilanteeseen on kuitenkin todettava, että lainvalmisteluasiakirjoista toistuvasti ilmennyt eduskunnan huoli syyttäjälaitoksen voimavarojen riittävyydestä on edelleen valitettavan ajankohtainen. Saman huolen ovat ilmaisseet syyttäjien työuupumusta hoitavat työterveyslääkärit. Syyttäjälaitoksen sisäisen ohjauksen järjestämisessä on kertomusvuonna edetty kutakuinkin niin pitkälle kuin lainsäädäntö antaa myöten. Valtakunnansyyttäjän esityksestä ja oikeusministeriön päätöksellä on syyttäjäyksiköiden yhteistoiminta järjestetty uudelleen vuoden 2003 alusta lukien. Tiedossa on, etteivät yt-järjestelyt ole sinänsä ratkaisu voimavarakysymyksiin. Ei ole odotettavissa, että lähivuosina paikallisten syyttäjäyksiköiden lukumäärässä tai henkilöstörakenteessa tapahtuisi merkittäviä muutoksia. Rikosoikeudenhoito on ollut sidoksissa valtion paikallishallinnon yleiseen järjestämiseen. Itse asiassa uudet yt-aluejärjestelyt on nähtävä sen velvoitteen osittaisena lunastuksena, jonka eduskunta asetti syksyllä 1996, kun lakivaliokunta totesi edellä mainitussa mietinnössään: Syyttäjälaitoksen uudistusta on syytä arvioida uudelleen, kun rikosoikeudenkäyntimenettelyn vaikutukset syyttäjien tehtäviin tunnetaan. Tällöin voidaan tarkastella myös kaksiportaisen järjestelmän toimivuutta, valtionsyyttäjien keskittämistä valtakunnansyyttäjänvirastoon tai hajauttamista aluetasolle sekä resurssien riittävyyttä. Nyt nuo vaikutukset tunnetaan. Kertomusvuonna Valtakunnansyyttäjänvirasto on omalta osaltaan analysoinut tilanteen ja päätynyt tiivistämään otettaan syyttäjäyksiköiden ohjauksessa ilman säännösmuutoksia. Uusissa yt-järjestelyissä on pohjimmiltaan kysymys parannuksen aikaansaamisesta syyttäjälaitoksen kaksiportaisuudesta ja tavattoman lukuisista paikallisyksiköistä aiheutuvaan vaikeaan ohjaussuhteeseen. Lakivaliokunnan viitoittamin tavoin myös valtionsyyttäjät on kytketty aiempaa tiiviimmin aluetason ja paikallisen syyttäjäntoimen ohjaukseen. Valtakunnansyyttäjänvirasto on ollut aktiivisesti mukana sisäasiainministeriön ja oikeusministeriön asettamassa rikosprosessiketjuhankkeessa. Kertomusvuonna alueellisesti laajentumisvaiheessa ollut nuorten tekemien rikosten käsittelyn nopeuttamista koskeva projekti, jonka kokeiluvaihe oli vuosina , on ollut rohkaiseva esimerkki siitä, että rikosvastuun toteutumista on mahdollista jouduttaa ja parantaa sisällöllisesti. Edellytyksenä nykyistä parempaan tilanteeseen pääsemiseksi kaikkien rikosten käsittelyssä on ensinnäkin, että koko toimintoketju mielletään kaikkien viranomaisten tiivistä yhteistoimintaa edellyttäväksi kokonaisuudeksi ja toiseksi, että eri ministeriöiden hallinnonalaisten keskus- ja paikallisyksiköiden linjaukset ulotetaan päämääriltään, toimenpiteiltään ja voimavaroiltaan keskenään tasapainoisesti arjen toimintaan. 9

11 SYYTTÄJÄLAITOS VALTAKUNNANSYYTTÄJÄ Syyttäjälaitos on lainsäädännöllä järjestetty riippumattomaksi. Syyttäjien itsenäisen harkinta- ja toimivallan lisäksi päätöksentekovalta on keskitetty pääosin syyttäjälaitokselle itselleen ja syyttäjistön osalta kokonaan valtakunnansyyttäjälle. Hän nimittää kaikki paikallissyyttäjät ja käyttää heitä koskevaa kurinpitovaltaa. Myös syyttäjälaitoksen sisäisistä virkajärjestelyistä ja tärkeimmistä hallintoasioista päättää valtakunnansyyttäjä. Hän voi ottaa itse ratkaistavakseen alaiselleen syyttäjälle kuuluvan asian ja määrätä alaisensa syyttäjän ajamaan syytettä, jonka nostamisesta hän on päättänyt. Syyttäjälaitoksen määrärahat kuuluvat valtion talousarviossa oikeusministeriön pääluokkaan ja valtakunnansyyttäjä käy syyttäjälaitosta koskevat budjettineuvottelut oikeusministeriön kanssa. Kertomusvuonna neuvottelut käytiin kansliapäällikön ja ministeriöön perustetun uuden kriminaalipoliittisen osaston kanssa, jonka tehtäviin kuuluu mm. syyttäjälaitosta koskeva resurssiohjaus. Syyttäjälaitoksen tulosohjauksesta huolehtii Valtakunnansyyttäjänvirasto. APULAISVALTAKUNNANSYYTTÄJÄ Apulaisvaltakunnansyyttäjä ratkaisee samoin valtuuksin kuin valtakunnansyyttäjä hänen käsiteltävikseen kuuluvat asiat ja toimii valtakunnansyyttäjän sijaisena. Valtakunnansyyttäjän ja apulaisvaltakunnansyyttäjän välisestä tehtävien jaosta määrätään Valtakunnansyyttäjänviraston työjärjestyksessä. 10 VALTIONSYYTTÄJÄT Valtakunnansyyttäjänvirastossa on kertomusvuonna toiminut 13 valtionsyyttäjää, joilla on toimivalta syyttäjäntehtävissä koko maassa. Valtionsyyttäjien on ensisijaisesti huolehdittava syyttäjäntehtävistä yhteiskunnan kannalta merkittävimmissä rikosasioissa. Valtionsyyttäjien tehtävänä on myös ajaa syytettä, jonka nostamisesta eduskunta, oikeusministeriö, oikeuskansleri tai eduskunnan oikeusasiamies on päättänyt. Lisäksi valtionsyyttäjä toimii syyttäjänä asioissa, jotka hovioikeus käsittelee ensimmäisenä oikeusasteena. Omaksutussa kaksiportaisessa organisaatiossa valtionsyyttäjillä ei ole it-

12 senäistä esimiesasemaa paikallissyyttäjiin nähden, mutta valtionsyyttäjille voidaan delegoida valtakunnansyyttäjän ratkaisuvaltaa. Valtakunnansyyttäjänvirastosta annetun asetuksen mukaan valtionsyyttäjä voi työjärjestyksen tai valtakunnansyyttäjän erikseen antaman määräyksen nojalla ratkaista muun kuin periaatteellisesti tärkeän tai laajakantoisen asian samoin valtuuksin kuin valtakunnansyyttäjä. Valtakunnansyyttäjänviraston työjärjestyksessä on määrätty, että valtionsyyttäjät voivat ratkaista muutosharkinta-asian tai kanteluasian, jollei asia anna aihetta valtakunnansyyttäjän toimenpiteisiin tai muuhun kannanottoon. Lisäksi valtionsyyttäjillä on vastuu syyttäjäntoiminnan laadullisesta edistämisestä tietyllä alueella. Tämä aluevastuu on perustettu syyttäjäyksiköiden yhteistoiminta-aluejakoon nojautuen ja valtionsyyttäjien vastuualueet koostuvat yhdestä tai useammasta yhteistoiminta-alueesta. YHTEISKUNNAN KANNALTA MERKITTÄVÄT RIKOSASIAT Rikosasia on yhteiskunnan kannalta merkittävä, jos kysymyksessä on esimerkiksi (VKS:1998:1): varsinaisen järjestäytyneen rikollisuuden toimintaan liittyvä törkeänlaatuinen rikos; rikos, joka on aiheuttanut poikkeuksellisen suuren henkilö-, ympäristötai varallisuusvahingon tai vahingon vaaran; merkittävässä asemassa olevan virkamiehen virkarikos; virkamieheen tämän virkatoimen tai virka-aseman takia kohdistunut tavanomaisesta poikkeava rikos (esim. oikeudenhoitoon kohdistunut rikos); merkittävässä yhteiskunnallisessa asemassa olevan henkilön rikos, jos asiassa on piirteitä, jotka saattavat horjuttaa luottamusta kansalaisten yhdenvertaisuuteen tai rikosoikeudellisen järjestelmän toimintaan; rikos, jolla on selvästi poliittinen tai rasistinen motiivi; teko, joka liittyy perusoikeuksiin (esim. sanan- tai painovapausrikos taikka ns. kansalaistottelemattomuus); kansainvälisiä tai kansainvälis-poliittisia piirteitä omaava asia; tai rikoslain 11 luvun sotarikos tai rikos ihmisyyttä vastaan taikka 14 luvun rikos poliittisia oikeuksia vastaan. VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTO Valtakunnansyyttäjänvirasto huolehtii keskushallintoviranomaisena koko syyttäjälaitoksen toimintaedellytyksistä siten, että rikosoikeudellisen vastuun toteuttamiseksi kuuluvat tehtävät voidaan hoitaa oikeusturvan ja yleisen edun vaatimalla tavalla tasapuolisesti, joutuisasti ja taloudellisesti. Viraston henkilövahvuus oli kertomusvuonna 35 virkamiestä. Tehtävien 11

13 SYYTTÄJÄLAITOS tarkoituksenmukaista hoitamista varten Valtakunnansyyttäjänvirasto toimii jaettuna yksiköihin: hallintoyksikköön, syyteasiainyksikköön, kehittämisyksikköön ja kansainväliseen yksikköön. Viraston henkilöluettelo on vuosikertomuksen lopussa ennen liiteosaa s Syyttäjälaitosta ja Valtakunnansyyttäjänvirastoa sekä niiden toimintaa koskevien asioiden käsittelyä varten on neuvoa-antavana elimenä johtoryhmä, johon kuuluvat puheenjohtajana valtakunnansyyttäjä ja varapuheenjohtajana apulaisvaltakunnansyyttäjä sekä muina jäseninä yksiköiden päälliköt. SYYTTÄJÄLAITOKSEN YHTEISTOIMINTA-ALUEET Oikeusministeriö päätti valtakunnansyyttäjän esityksestä muodostaa syyttäjälaitokseen 16 uutta yhteistoiminta-aluetta vuoden 2003 alusta lukien. Yhteistoimintajärjestelyt kattavat lähes koko maan; vain Helsingin, Käsivarren ja Kittilän kihlakunnat sekä Ahvenanmaan maakunta jäivät eräiltä osin näiden järjestelyjen ulkopuolelle. Yhteistoiminnan käynnistämiseksi valtakunnansyyttäjä määräsi jo vuonna 2002 kullekin yt-alueelle yhden johtavan kihlakunnansyyttäjän päälliköksi kahden vuoden määräajaksi. Syyttäjäyksiköille lisäksi annettavien tarkempien toimintaohjeiden valmistelu oli kertomusvuoden päättyessä jo varsin pitkällä. Tämän uudistuksen tausta ja tavoitteet juontavat juurensa erityisesti viiden viime vuoden aikana tapahtuneen syyttäjän työn ja toimintaympäristön muutoksiin. Niistä keskeisiä ovat olleet: syyttäjälaitoksen omaleimainen organisatorinen perusratkaisu, syyttäjän operatiivisen työn vaativuuden lisääntyminen, ja syyttäjälaitoksen työn laatuun yhä voimakkaampina kohdistuvat odotukset ja paineet. Johtamisen näkökulmasta syyttäjälaitoksen organisatorinen perusratkaisu on ainutlaatuinen: kevyesti resurssoidun keskusviraston suoraan alaisuuteen on sijoitettu kaikki kihlakuntien syyttäjäyksiköt, joita oli kertomusvuoden lopussa 73. Pitävän johtamisotteen saaminen tässä ympäristössä edellyttää aivan erityisiä toimenpiteitä, joista yksi tärkeimmistä on yhteistoiminta-alueiden toiminnan käynnistäminen. Rikosoikeudenkäyntimenettely uudistettiin perinpohjin vuonna Sen todelliset vaikutukset ovat nyt nähtävillä. Yksi suurimpia muutoksia on ollut syyttäjän operatiivisen roolin korostuminen. Rikosvastuun toteutuminen on syyttäjän toiminnan varassa. Äärimmilleen kiristetyn syytesidonnaisuuden ja aukottomaksi määritellyn vetoamisvelvollisuuden vastapainona korostuvat syyttäjän aktiivisuus ja ammattitaito. Aktiivisuuden on ulotuttava jo esitutkintaan ja pakkokeinoharkintaan. 12

14 SYYTTÄJÄLAITOS Yt-alueuudistuksen on määrä osaltaan tukea tämän operatiivisen roolin kattavaa haltuunottoa. Uudistukseen liittyvä töiden tasaamisen mahdollisuus koko yt-alueen syyttäjien kesken tukee vaativien juttujen hoitamista. Joku syyttäjä voi tarvittaessa paneutua yhden yksittäisen asian pitkäkestoiseen hoitamiseen, kun muut silloin kiireelliset työt ohjataan muille syyttäjille. Uudistuksen myötä voidaan käräjävaiheessa työläisiin juttuihin nykyistä helpommin myös irrottaa toinenkin syyttäjä ja/tai tehtävään erikoiskoulutettu syyttäjän sihteeri. Pidemmällä aikavälillä syyttäjät yt-alueittain myös erikoistuvat nykyistä enemmän. Sitä kautta vahvistuvat samalla yt-alueiden roolit eräänlaisina operatiivisina maanpuolustusalueina, jotka selviytyvät toimialueensa tehtävistä kaikissa tilanteissa. Viimekädessä valtakunnansyyttäjä vastaa siitä, että kansalaisten perusoikeuksiin kuuluva yhdenvertainen lainkäyttö toteutuu syyttäjälaitoksen toiminnassa. Lainkäytöllinen yhdenmukaisuus on syyttäjän työn ehkä tärkein laadun mittari. Tarkoituksenmukaisesti organisoituna yhteistoiminta-alueille voidaan syyttäjäyksiköiden hyvällä yhteistyöllä luoda monia syyttäjäntoiminnan yhtenäisyyttä alueellisesti edistäviä instrumentteja. Tässä suhteessa voidaan odottaa paljon eräänlaisiksi laatutiimeiksi tarkoitetuilta yt-alueiden johtoryhmiltä. Yt-alueuudistuksella on monia muitakin tavoitteita. Sen valmistelun kaikissa vaiheissa on ollut keskeisesti mukana tavoite syyttäjälaitoksen sidosryhmäyhteistyön tukemisesta. Syyttäjälaitoksen menestyminen tehtävässään edellyttää tänä päivänä sujuvaa yhteistyötä monien eri sidosryhmien kanssa. Sen perusedellytykset luodaan edelleenkin paikallistasolla, kihlakunnissa. Yhtenä tavoitteena on edistää syyttäjälaitoksen sisäisten työkäytäntöjen yhtenäistämistä ja tarjota samalla luonteva jakelutie parhaiden työkäytäntöjen levittämiselle. VALTIONSYYTTÄJIEN ALUEVASTUU Aluevastuussa on kyse toimintamallista syyttäjälaitoksen ohjauksen ja sisäisen tiedonkulun kehittämiseksi. Siinä paikallisista syyttäjäyksiköistä on muodostettu yhteensä 16 aluetta. Kullekin alueelle on nimetty alueesta vastaava valtionsyyttäjä. Järjestely ei muuta syyttäjälaitoksen kaksiportaista perusrakennetta eikä toimivaltasuhteita. Valtionsyyttäjä toimii alueellaan Valtakunnansyyttäjänviraston edustajana. Hän tukee sekä ohjaa neuvottelemalla ja keskustelemalla yhteistoiminta-alueiden ja syyttäjäyksiköiden päälliköiden työtä. Tavoitteena on edistää laadukasta syyttäjän työtä kullakin alueella. Aluevastaavat osallistuvat myös alueellisiin koulutustapahtumiin ja alueensa yksiköiden vuotuisiin tulosneuvotteluihin. Lisäksi he valmistelevat valtakunnansyyttäjän ja apulaisvaltakunnansyyttäjän alueensa yksiköihin tekemät seurantakäynnit. 14

15 15

16 SYYTTÄJÄLAITOS PAIKALLISET SYYTTÄJÄYKSIKÖT Suomi on jaettu 90 kihlakuntaan. Kihlakunnanvirastoissa ja virastojen osastoissa hoidetaan poliisi-, syyttäjän-, ulosotto- ja rekisterihallintotehtäviä sekä eräitä yleishallintotehtäviä. Erilliset virastot edellä mainittujen tehtävien hoitamista varten on 13 kihlakunnassa, muissa kihlakunnissa tehtävät hoidetaan kihlakunnanvirastojen osastoissa. Paikallinen syyttäjäyksikkö voi siis olla joko kihlakunnan syyttäjänvirasto (esim. Turun kihlakunnan syyttäjänvirasto) taikka kihlakunnanviraston syyttäjäosasto (esim. Espoon kihlakunnanviraston syyttäjäosasto). Lisäksi Ahvenanmaalla on maakunnansyyttäjänvirasto. Paikallisia yksiköitä, mukaanlukien Kittilän ja Käsivarren yksiköt, joissa on nimismies sekä Ahvenanmaa) oli kertomusvuonna yhteensä 73, koska eräiden kihlakuntien syyttäjäntoimi hoidetaan toisen kihlakunnan syyttäjäosastossa. YLEISET SYYTTÄJÄT Syyttäjän roolin ja aseman keskeiset piirteet ovat rikosvastuun toteuttaminen, yksilön oikeusturvasta huolehtiminen, yleisen edun huomioon ottaminen, objektiivisuusperiaate, kunkin syyttäjän itsenäinen syyteharkintavalta sekä tuomiovallan käyttöön rinnastettavat tehtävät eräissä tapauksissa. Laki yleisistä syyttäjistä, laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa, esitutkintalaki, pakkokeinolaki ja oikeudenkäymiskaari sisältävät tärkeimmät säännökset syyttäjän tehtävistä. Muita syyttäjän tehtävien hoidossa päivittäin sovellettaviksi tulevia säännöksiä on rikoslaissa sekä muissa rikosoikeudellisia seuraamuksia ja rikoksentekijöitä koskevissa laeissa ja asetuksissa. Lisäksi lainsäädännössämme on yli 300 yksittäistä lainkohtaa, joissa säännellään syyttäjän velvollisuuksista ja oikeuksista sekä annetaan tarkempia määräyksiä perustehtävien hoitamisesta. Syyttäjälaitos lukuina v syyttäjälaitoksen henkilömäärä 540 syyttäjiä 330 toimisto- ym. henkilökuntaa 210 syyttäjäyksiköitä 73 syyttäjän ratkaisemia asioita syyttämättäjättämispäätöksiä syyttäjälaitoksen menot (henkilöittäin) euroa 16

17 HALLINTO Valtakunnansyyttäjänvirastossa käsiteltäviin hallintoasioihin kuuluvat asiat, jotka koskevat syyttäjälaitoksen ja viraston taloutta, tulosohjausta, yhteistoimintaalueiden ja muun alueellisen toiminnan ohjausta sekä henkilöstö-, virkajärjestely- ja nimitysasioita. Hallintoasioihin kuuluvat lisäksi viraston tiedotus, kirjaamo-, arkistointi- ja tietotekniikka-asiat sekä esteellisyydestä annettavat syyttäjänmääräysasiat. NIMITYSASIAT Syyttäjäyksiköt Valtakunnansyyttäjä nimittää kihlakunnansyyttäjät. Nimityksiä tehtiin kertomusvuonna 2002 yhteensä 41. Täytetyt virat ja virkasuhteet jakautuivat palkkaluokittain seuraavasti: Palkkaluokat A25 A26 A27 A28 A29 A30 Virat Virkasuhteet 2 7 Yhteensä Kihlakunnansyyttäjien nimityksiä vuonna 2002 yhteensä 41 kpl Virkakohtaiset hakijamäärät vaihtelivat 1-16 välillä. Hakijoita virkoihin ja virkasuhteisiin oli yhteensä 270, näistä miehiä oli 123 (46 %) ja naisia 146 (54 %). Nimitetyistä oli miehiä 25 (61 %) ja naisia 16 ( 39 %). Apulaissyyttäjien virkaa hakeneita henkilöitä oli Apulaissyyttäjiä nimitettiin kertomusvuonna 25 kpl. 17

18 HALLINTO Valtakunnansyyttäjänvirasto Apulaisvaltakunnansyyttäjä Martti Jaatinen jäi eläkkeelle lukien. Tasavallan presidentti nimitti johtavan kihlakunnansyyttäjän Jorma Kalskeen apulaisvaltakunnansyyttäjän virkaan lukien. Valtioneuvosto nimitti kaupunginlakimies, varatuomari Olavi Lipun valtionsyyttäjän A28 virkaan lukien. Valtionsyyttäjä Petri Jääskeläinen valittiin eduskunnan apulaisoikeusasiamieheksi ajaksi Valtioneuvosto nimitti hänen tilalleen valtionsyyttäjä Pekka Koposen valtionsyyttäjän A30 virkaan ajaksi sekä valtionsyyttäjä Jorma Äijälän valtionsyyttäjän A29 virkaan ajaksi Valtionsyyttäjä Maarit Loimukoski työskenteli lakimiehenä Ihmisoikeustuomioistuimessa Strasbourgissa saakka, jonka jälkeen hän siirtyi Brysseliin hoitamaan erityisasiantuntijan määräaikaista virkaa Suomen pysyvässä edustustossa Euroopan unionissa ajaksi Riitta Kuronen nimitettiin osastosihteerin A18 virkaan lukien, Merja Terävä toimistosihteerin A17 virkaan lukien ja Tero Hopeakangas virastomestarin A14 virkaan lukien. Lisäksi määräaikaisissa virkasuhteissa olivat: kihlakunnansyyttäjä Heli Vesaaja valtionsyyttäjän A28 virassa sekä kihlakunnansyyttäjä Leena Metsäpelto valtionsyyttäjä A28 virassa koko vuoden, kihlakunnansyyttäjä Tea Kangasniemi (ent. Täppinen) ylitarkastajan A26 virassa , kihlakunnansyyttäjä Heikki Wendorf ylitarkastajan A26 virassa ja kihlakunnansyyttäjä Johanna Hervonen ylitarkastajan A 26 virassa Rikoskomisario Tapio Kalliokoski Keskusrikospoliisista oli virkamiesvaihdossa Valtakunnansyyttäjänvirastossa välisenä aikana. Johtava syyttäjä Madhu Rai Solihullin syyttäjäyksiköstä Englannista oli virkamiesvaihdossa elokuusta lähtien kertomusvuoden loppuun ja jatkoi Valtakunnansyyttäjänvirastossa vielä seuraavan vuoden puolelle. Tästä laatuaan ensimmäisestä vaihdosta kerrotaan enemmän sivulla 72. Tanja Järvinen ja Marja Dahlbom ovat olleet määräaikaisina A15 toimistosihteereinä koko vuoden. Muihin määräaikaisiin virkasuhteisiin nimitettiin seuraavasti: Tarkastajan A21 virkaan Marja-Leena Turunen ajaksi , toimistosihteerin A15 virkaan Maritta Pennanen ajaksi ja toimistosihteerin A15 virkaan Jaana Poutiainen ajaksi sekä joulukuun alusta ylimääräiseen toimistosihteerin virkaan kehittämisyksikköön Armi Rukko. 18

19 SYYTTÄJÄLAITOKSEN TULOSOHJAUS Tulosneuvottelut OHJAUSJÄRJESTELMÄ Syyttäjälaitoksen tulosohjausjärjestelmää on uusien yhteistoiminta-alueiden myötä kehitetty yhä enemmän neuvottelumenettelyyn perustuvaksi. Uudet yhteistoiminta-alueet antavat hyvät mahdollisuukset järjestelmän edelleen kehittämiseksi. Keskushallinnon ja paikallisen syyttäjäntoimen yhteistyö on kertomusvuonnakin jatkunut syyttäjäyksiköiden päälliköille järjestetyillä neuvottelupäivillä, jotka tällä kertaa pidettiin Kittilässä ja Helsingissä Päällikköpäivien keskeinen tarkoitus onkin ollut kehittää syyttäjälaitoksen tulosohjausjärjestelmää. Päällikköpäivistä enemmän sivulla 56. TULOSNEUVOTTELUJEN PUITTEET Oikeusministeriö päätti valtakunnansyyttäjän esityksestä syyttäjäyksiköiden uudesta yhteistoiminta-aluejaosta Uudistus tulee voimaan lukien. Vuotta 2003 koskevat Valtakunnansyyttäjänviraston ja paikallisten syyttäjäyksiköiden väliset tulosneuvottelut käytiin Valtakunnansyyttäjänvirastossa Neuvottelut toteutettiin uusien yhteistoiminta-alueiden pohjalta siten, että yhteistoiminta-alueen kaikki syyttäjäyksiköt olivat samanaikaisesti neuvottelussa. Aluevastaavat valtionsyyttäjät osallistuivat ensimmäistä kertaa neuvotteluihin. Tulosneuvotteluissa sovittiin vuodelle 2003 asetettavista tavoitteista. Laadullisiksi tulostavoitteiksi sovittiin kehittää syyttäjäyksiköiden alueellisen yhteistoiminnan toimintaedellytyksiä tehostaa syyttäjien osallistumista rikosasian selvittämiseen jo esitutkintavaiheessa nostaa syyttäjien haastehakemusten oikeudellisen sisällön laatua. Lisäksi sovittiin syyttäjäyksikkökohtaisista tavoitteista. Neuvotteluista on laadittu pöytäkirjat ja tulossopimukset, joihin on sisällytetty myös yhteistoiminta-alueiden suunnitelmat vuodelle 2003 ja yksikkökohtaiset kehittämishankkeet. 19

20 HALLINTO VUODEN 2002 TULOSTAVOITTEET JA NIIDEN TOTEUTUMINEN Valtakunnansyyttäjänvirasto JOHTAMINEN: Tavoitteet: 1. Kehittää syyttäjälaitoksen tulosohjausta tulosohjaustyöryhmän esittämien suuntaviivojen mukaisesti 2. Käynnistää syyttäjälaitoksen johtamiskoulutus Toteutuminen: Tulosohjaustyöryhmä luovutti syksyllä 2001 välimietinnön, joka sisältää ehdotuksia syyttäjälaitoksen tulosohjauksen kehittämiseksi. Kevään 2002 päällikköpäivillä käsiteltiin työryhmän ehdotuksia tulosohjauksen kehittämisestä. Uudistukset otettiin käyttöön vaiheittain alkaen syksyn 2002 tulosneuvotteluista. Valtakunnansyyttäjänviraston työryhmä on valmistellut johtamiskoulutuksen koulutussuunnitelman. Työryhmän mietinnön pohjalta johtamiskoulutusta toteutetaan yhteistyössä HAUSin kanssa. Ensimmäiseen kurssiin kutsutaan yhteistoiminta-alueiden päälliköt. ORGANISAATIO/SYYTTÄJÄLAITOKSEN HENKILÖSTÖ Tavoitteet: 1. Kehittää syyttäjälaitoksen alueellista toimintaa Toteutuminen: Valtakunnansyyttäjänviraston työryhmä on selvittänyt syyttäjäyksiköiden yhteistoiminta-alueiden uudelleenjärjestelyä ja niiden toiminnan kehittämistä sekä Valtakunnansyyttäjänviraston seurantakäyntien ja syyttäjälaitoksen alueryhmätoiminnan kytkemistä Valtakunnansyyttäjänviraston ohjaustoimintaan. Samalla on selvitetty valtionsyyttäjien osuutta alueellisessa toiminnassa. Työryhmän mietinnön ja siitä saatujen lausuntojen pohjalta Valtakunnansyyttäjänvirasto teki oikeusministeriölle esityksen uusiksi syyttäjäyksiköiden yhteistoimintaalueiksi. Oikeusministeriö vahvisti syyttäjälaitoksen uudet yhteistoiminta-alueet Valtakunnansyyttäjänviraston esityksen pohjalta. SYYTEHARKINTA- JA KANTELUASIAT Tavoitteet: 1. Painottaa syyteasioissa yhteiskunnallisesti merkittävien huumausaineja talousrikosasioiden käsittelyä 20

HELSINGIN KÄRÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi 9.10.2015. Eduskunnan lakivaliokunnalle

HELSINGIN KÄRÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi 9.10.2015. Eduskunnan lakivaliokunnalle HELSINGIN KÄRÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi 9.10.2015 Eduskunnan lakivaliokunnalle Helsingin käräjäoikeuden lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016 Yleistä Nykytilanteesta

Lisätiedot

Tiivistelmä Dno: 407/54/01 VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON TOIMINTA

Tiivistelmä Dno: 407/54/01 VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON TOIMINTA Tiivistelmä Dno: 407/54/01 VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON TOIMINTA Syyttäjäntoimeen ja syyttäjälaitokseen on kohdistunut 1990-luvulla monia sekä organisatorisia että toiminnan sisältöä koskevia uudistuksia.

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 439/2011 Laki. syyttäjälaitoksesta. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku

SÄÄDÖSKOKOELMA. 439/2011 Laki. syyttäjälaitoksesta. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 17 päivänä toukokuuta 2011 439/2011 Laki syyttäjälaitoksesta Annettu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku

Lisätiedot

Asiayhteydessä toisiinsa olevien rikosasioiden kirjaaminen

Asiayhteydessä toisiinsa olevien rikosasioiden kirjaaminen Asiayhteydessä toisiinsa olevien rikosasioiden kirjaaminen YLEINEN OHJE Dnro 25/31/15 15.10.2015 Voimassa 1.11.2015 - toistaiseksi Käyntiosoite Postiosoite Puhelin Telekopio Sähköpostiosoite Albertinkatu

Lisätiedot

SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma

SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma Piirihallituksen hyväksymä _16._2_.2004 Taustaa Tässä viestintäsuunnitelmassa kuvataan SPL Keski-Suomen piirin tiedottamisen menettelyt. Yhdistyksen säännöissä

Lisätiedot

Ohje syyttäjän varallaolosta poliisi rikosten tutkinnanjohtajana sekä pakkokeino- ja haastamisasioissa

Ohje syyttäjän varallaolosta poliisi rikosten tutkinnanjohtajana sekä pakkokeino- ja haastamisasioissa VALTAKUNNANSYVTTÄJÄNVIRASTO YLEINEN OHJE syyttäjille Annettu 19.12.2002 VKS:2002:4 Dnro 55/31102 Säädösperusta A kihlakunnansyyttäjästä 13 a 1 Voimassa 1.1.2003 - toistaiseksi Ohje syyttäjän varallaolosta

Lisätiedot

Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2008

Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2008 Oikeus 2009 Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2008 Käräjäoikeuksissa ratkaistiin 67 000 rikosasiaa vuonna 2008 Vuonna 2008 käräjäoikeuksissa ratkaistiin Tilastokeskuksen mukaan 66 961 rikosoikeudellista

Lisätiedot

Y:n poliisilaitos on antanut asiasta selvityksen ja Poliisihallitus lausunnon.

Y:n poliisilaitos on antanut asiasta selvityksen ja Poliisihallitus lausunnon. ANONYMISOITU PÄÄTÖS 02.06.2016 Dnro OKV/459/1/2016 1/5 ASIA Poliisin ja syyttäjän menettely tuomarin virkarikosasiassa KANTELU Kantelija on kannellut X:n syyttäjänviraston kihlakunnansyyttäjän A:n 4.5.2015

Lisätiedot

Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2009

Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2009 Oikeus 2010 Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2009 Käräjäoikeuksissa ratkaistiin 66 500 rikosasiaa vuonna 2009 Vuonna 2009 käräjäoikeuksissa ratkaistiin Tilastokeskuksen mukaan 66 518 rikosoikeudellista

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 682. Laki. Venäjän kanssa kansainvälisestä maantieliikenteestä tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä

SISÄLLYS. N:o 682. Laki. Venäjän kanssa kansainvälisestä maantieliikenteestä tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 1 päivänä elokuuta 2001 N:o 682 687 SISÄLLYS N:o Sivu 682 Laki Venäjän kanssa kansainvälisestä maantieliikenteestä tehdyn sopimuksen eräiden määräysten

Lisätiedot

Ulkoasiainhallintolaki 25.2.2000/204

Ulkoasiainhallintolaki 25.2.2000/204 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 2000» 25.2.2000/204 Seurattu SDK 456/2010 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Ulkoasiainhallintolaki 25.2.2000/204 Eduskunnan päätöksen

Lisätiedot

PERUSTUSLAKI JA LAINVALMISTELUN LAATU

PERUSTUSLAKI JA LAINVALMISTELUN LAATU PERUSTUSLAKI JA LAINVALMISTELUN LAATU Ylijohtaja Sami Manninen Oikeusministeriö 2.3.2017 LAINVALMISTELUSTA KESKUSTELLAAN AIKA AJOIN //Hallituksen lakiesitysten tasoon on puututtu tavan takaa sekä eri ministeriöiden

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle tutkintavankeuden vaihtoehtona määrättyjä valvontatoimia koskevan puitepäätöksen kansallista täytäntöönpanoa ja soveltamista koskevaksi lainsäädännöksi

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIA 36/2010 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 37/2012 8.6.2012 Asia Korvausvaatimus Korvausvaatimuksen tekijä A, vahtimestari Virasto Korkeakoulu Korvausvaatimus Korkeakoulu on

Lisätiedot

KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2002

KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2002 KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2002 1. Toimintakatsaus 1.1. Perustehtävät ja toiminnan kuvaus, toiminta-ajatus Kuluttajavalituslautakunta antaa kirjallisia ratkaisusuosituksia kuluttajien

Lisätiedot

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5)

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5) Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5) 143 Lausunto ehdotuksesta valtionhallinnon viestintäsuositukseksi HEL 2016-010244 T 00 01 06 Päätös Päätöksen perustelut toteaa valtioneuvoston kanslialle lausuntonaan

Lisätiedot

RIKOSSEURAAMUSLAITOKSEN TYÖJÄRJESTYS

RIKOSSEURAAMUSLAITOKSEN TYÖJÄRJESTYS RIKOSSEURAAMUSLAITOKSEN TYÖJÄRJESTYS Annettu 7. päivänä huhtikuuta 2016 Rikosseuraamuslaitoksen pääjohtajan päätöksen mukaisesti määrätään Rikosseuraamuslaitoksesta 27 päivänä marraskuuta 2009 annetun

Lisätiedot

Virallinen lehti nro L 225, 12/08/1998 s

Virallinen lehti nro L 225, 12/08/1998 s Neuvoston direktiivi 98/59/EY, annettu 20 päivänä heinäkuuta 1998, työntekijöiden joukkovähentämistä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä Virallinen lehti nro L 225, 12/08/1998 s. 0016-0021

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PUHEMIESNEUVOSTON EHDOTUS 1/2010 vp Puhemiesneuvoston ehdotus laiksi eduskunnan virkamiehistä annetun lain 10 ja 71 :n, eduskunnan työjärjestyksen 73 :n ja eduskunnan kanslian ohjesäännön muuttamisesta

Lisätiedot

Riidanratkaisu. Käsikirja yritykselle. Klaus Nyblin

Riidanratkaisu. Käsikirja yritykselle. Klaus Nyblin Riidanratkaisu Käsikirja yritykselle Klaus Nyblin TALENTUM Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja tekijä Taitto: NotePad, www.notepad.fi Kansi: Lauri Karmila ISBN: 978-952-14-1815-0 BALTO print,

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011 634/2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Valtion elokuvatarkastamosta annetun lain :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Valtion elokuvatarkastamosta annettua lakia niin, että viraston johtokunta

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2003 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä tammikuuta 2003 N:o 45 51. Laki. N:o 45. Leivonmäen kansallispuistosta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2003 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä tammikuuta 2003 N:o 45 51. Laki. N:o 45. Leivonmäen kansallispuistosta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2003 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä tammikuuta 2003 N:o 45 51 SISÄLLYS N:o Sivu 45 Laki Leivonmäen kansallispuistosta... 93 46 Tasavallan presidentin asetus ihmishengen turvallisuudesta

Lisätiedot

saman lain 5 :n mukaan yleisenä syyttäjänä raastuvanoikeudessa ja maistraatissa. Nimismies tai apulaisnimismies toimii kihlakunnanoikeudessa

saman lain 5 :n mukaan yleisenä syyttäjänä raastuvanoikeudessa ja maistraatissa. Nimismies tai apulaisnimismies toimii kihlakunnanoikeudessa 1992 vp- HE 101 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kaupunginviskaa Iista ja nimismiehestä käräjäoikeuden syyttäjänä ja laiksi kaupunginviskaaleista annetun lain 1 ja 5 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN

Lisätiedot

Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2011

Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2011 Oikeus 2012 Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2011 Käräjäoikeuksissa ratkaistujen rikosasioiden määrä pysyi edellisen vuoden tasolla Vuonna 2011 käräjäoikeuksissa ratkaistiin Tilastokeskuksen mukaan

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ammattihenkilölain koulutuskierros

Sosiaalihuollon ammattihenkilölain koulutuskierros Sosiaalihuollon ammattihenkilölain koulutuskierros Johtaja Satu Koskela Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Etelä-Suomen aluehallintovirasto Etelä-Suomen AVIn toimialue Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Lisätiedot

Hovioikeuksien ratkaisut 2008

Hovioikeuksien ratkaisut 2008 Oikeus 2009 Hovioikeuksien ratkaisut 2008 Hovioikeuksissa ratkaistujen asioiden määrä laski vuonna 2008 Hovioikeudet ratkaisivat Tilastokeskuksen mukaan 11 547 asiaa vuonna 2008. Määrä on 4,4 prosenttia

Lisätiedot

Laki. tuomioistuinharjoittelusta. Soveltamisala. Tuomioistuinharjoittelun sisältö

Laki. tuomioistuinharjoittelusta. Soveltamisala. Tuomioistuinharjoittelun sisältö Laki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: tuomioistuinharjoittelusta 1 Soveltamisala Sen lisäksi mitä tässä laissa säädetään, käräjänotaarista säädetään tuomioistuinlaissa ( / ). Käräjänotaarin velvollisuuksiin

Lisätiedot

Vuonna 2010 käsiteltävinä olleiden asioiden kokonaismäärä ja käsittely

Vuonna 2010 käsiteltävinä olleiden asioiden kokonaismäärä ja käsittely Tilastot Vuonna 2010 käsiteltävinä olleiden asioiden kokonaismäärä ja käsittely Vireillä olleet asiat 1.1.2010 vuonna 2006 tulleita asioita 1 vuonna 2007 tulleita asioita 11 vuonna 2008 tulleita asioita

Lisätiedot

FINLEX - Ajantasainen lainsäädäntö: /295

FINLEX - Ajantasainen lainsäädäntö: /295 Page 1 of 6 Finlex Finlex Lainsäädäntö Ajantasainen lainsäädäntö Vuosi 2012 15.6.2012/295 Seurattu SDK 184/2013 saakka. 15.6.2012/295 Laki rikosoikeudellisia menettelyjä koskevien toimivaltaristiriitojen

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2007 Julkaistu Helsingissä 26 päivänä maaliskuuta 2007 N:o 22 25 SISÄLLYS N:o Sivu 22 Laki Euroopan poliisiviraston perustamisesta

Lisätiedot

Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2006

Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2006 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA 5 2006 Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2006 Helsinki 2006 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2007 Julkaistu Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 2007 N:o 39 40 SISÄLLYS N:o Sivu 39 Laki Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden

Lisätiedot

Tuomionjälkeisen sovittelun tarpeet ja hyödyt syyttäjän näkökulmasta

Tuomionjälkeisen sovittelun tarpeet ja hyödyt syyttäjän näkökulmasta Tuomionjälkeisen sovittelun tarpeet ja hyödyt syyttäjän näkökulmasta Jälkisovitteluhankkeen loppuseminaari Tampereella 19.10.2016 Leena Metsäpelto Valtionsyyttäjä Valtakunnansyyttäjänvirasto Sovittelulain

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 344. Laki. lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuesta annetun lain muuttamisesta

SISÄLLYS. N:o 344. Laki. lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuesta annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 2001 N:o 344 349 SISÄLLYS N:o Sivu 344 Laki lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuesta annetun lain

Lisätiedot

Yhdistystoiminnan kehittämisen tsekkauslista Missä meillä menee hyvin ja missä voisimme tulla yhdessä paremmiksi?

Yhdistystoiminnan kehittämisen tsekkauslista Missä meillä menee hyvin ja missä voisimme tulla yhdessä paremmiksi? Yhdistystoiminnan kehittämisen tsekkauslista Missä meillä menee hyvin ja missä voisimme tulla yhdessä paremmiksi? Yhdistyksen toiminta-ajatus Onko meillä yhteinen näkemys siitä, miksi yhdistys on olemassa?

Lisätiedot

SISÄLLYS. koskevasta kirjanpidosta sekä markkinoille saatettujen kasvinsuojeluaineiden määrien ilmoittamisesta N:o 253.

SISÄLLYS. koskevasta kirjanpidosta sekä markkinoille saatettujen kasvinsuojeluaineiden määrien ilmoittamisesta N:o 253. SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2007 Julkaistu Helsingissä 15 päivänä maaliskuuta 2007 N:o 253 259 SISÄLLYS N:o Sivu 253 Laki sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

HE 74/2006 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi valtion paikallishallinnon kehittämisen perusteista. lääninhallituksilta sisäasiainministeriölle.

HE 74/2006 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi valtion paikallishallinnon kehittämisen perusteista. lääninhallituksilta sisäasiainministeriölle. HE 74/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion paikallishallinnon kehittämisen perusteista annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIA 106/2008 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 61/2009 25.9.2009 Asia: Korvausvaatimus Korvausvaatimuksen tekijä: A Virasto: Työvoima- ja elinkeinokeskus Korvausvaatimus: TE-keskus

Lisätiedot

Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä

Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä N:o 497/2003 Annettu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2003 Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset 1 Lain tarkoitus ja soveltamisala Lain

Lisätiedot

HE 92/2011 vp. annetun lain 19 :n ja henkilötietojen käsittelystä. tietojen luovuttamisesta syyttäjäviranomaisille.

HE 92/2011 vp. annetun lain 19 :n ja henkilötietojen käsittelystä. tietojen luovuttamisesta syyttäjäviranomaisille. HE 92/2011 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi syyttäjälaitoksesta annetun lain 32 :n, henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain 19 :n ja henkilötietojen käsittelystä rajavartiolaitoksessa

Lisätiedot

Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännöstä tehty pöytäkirja ***I

Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännöstä tehty pöytäkirja ***I P7_TA-PROV(2012)0294 Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännöstä tehty pöytäkirja ***I Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 5. heinäkuuta 2012 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston

Lisätiedot

Poliisin menettely esitutkinnassa

Poliisin menettely esitutkinnassa ANONYMISOITU PÄÄTÖS 18.03.2015 Dnro OKV/1150/1/2014 1/5 ASIA Poliisin menettely esitutkinnassa KANTELU Kantelija on oikeuskanslerille 4.6.2014 osoittamassaan kantelussa arvostellut poliisilaitoksen menettelyä

Lisätiedot

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: SUUNTA Laajasalon tiimi (Itäinen perhekeskus, Helsinki) pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI 1) Asiakassuunnitelman

Lisätiedot

Syyttäjälaitoksen ja rikossovittelun yhteistyö; sovitteluun ohjaaminen ja sovittelusta tiedottaminen Tampere

Syyttäjälaitoksen ja rikossovittelun yhteistyö; sovitteluun ohjaaminen ja sovittelusta tiedottaminen Tampere Syyttäjälaitoksen ja rikossovittelun yhteistyö; sovitteluun ohjaaminen ja sovittelusta tiedottaminen 14.5.2013 Tampere Kihlakunnansyyttäjä Pia Mäenpää, Itä-Suomen syyttäjänvirasto 1. Yhteistyö 2. Ohjaaminen

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta VIESTINTÄSTRATEGIA 2017 2020 Oulun yliopiston ylioppilaskunta Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Nykytila 2.1. Kehittämiskohteiden toteutuminen 3. Perusviesti 4. Viestintä ylioppilaskunnan strategian toteuttajana

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 859. Tasavallan Presidentin avoin kirje. valtioneuvostossa toimeenpannusta muutoksesta. Annettu Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 2007

SISÄLLYS. N:o 859. Tasavallan Presidentin avoin kirje. valtioneuvostossa toimeenpannusta muutoksesta. Annettu Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 2007 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2007 Julkaistu Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 2007 N:o 859 864 SISÄLLYS N:o Sivu 859 Tasavallan Presidentin avoin kirje valtioneuvostossa toimeenpannusta muutoksesta... 3867 860

Lisätiedot

***I EUROOPAN PARLAMENTIN KANTA

***I EUROOPAN PARLAMENTIN KANTA EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Konsolidoitu lainsäädäntöasiakirja 5.7.2012 EP-PE_TC1-COD(2011)0902 ***I EUROOPAN PARLAMENTIN KANTA vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 5. heinäkuuta 2012 Euroopan parlamentin

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Ahvenanmaan maakunnan maakunnanvoudinvirastosta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi laki Ahvenanmaan maakunnan maakunnanvoudinvirastosta

Lisätiedot

Ihmisoikeusvaltuuskunnan työjärjestys

Ihmisoikeusvaltuuskunnan työjärjestys Ihmisoikeusvaltuuskunnan työjärjestys Hyväksytty 9.3.2015 Ihmisoikeuskeskuksen valtuuskunta toimii perus- ja ihmisoikeusalan toimijoiden kansallisena yhteistyöelimenä, käsittelee laajakantoisia ja periaatteellisesti

Lisätiedot

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto 1 Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto Minulta on pyydetty asiantuntijalausuntoa koskien osapuolten velvollisuuksia soviteltaessa ulkopuolisen sovittelijan toimesta työelämän

Lisätiedot

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA 2017-2021 Työeläke on keskeinen osa hyvinvointia ja siihen luotetaan. Se on rahoituksellisesti kestävä, edistää talouden vakautta ja on tehokkaasti järjestetty. on lakisääteinen

Lisätiedot

EI OIKEUTTA MAASSA SAA, ELLEI SITÄ ITSE HANKI

EI OIKEUTTA MAASSA SAA, ELLEI SITÄ ITSE HANKI EI OIKEUTTA MAASSA SAA, ELLEI SITÄ ITSE HANKI - Johtajana presidentti - Korkeimmalta oikeudelta haettava valituslupaa - Käsitellään erityisen vaikeita tapauksia ja tapauksia, joilla on ennakkotapauksen

Lisätiedot

4-16 jäsentä. Verohallitus määrää veroviraston. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi verohallintolakia.

4-16 jäsentä. Verohallitus määrää veroviraston. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi verohallintolakia. HE 204/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi verohallintolain 3 ja 4 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi verohallintolakia. Verotuksen oikaisulautakunnan

Lisätiedot

Yhteistoiminta-asiamiehen toimiston toimintakertomus 2015

Yhteistoiminta-asiamiehen toimiston toimintakertomus 2015 Yhteistoiminta-asiamiehen toimiston toimintakertomus 2015 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja TEM raportteja 14/2016 Yhteistoiminta-asiamies Toimintakertomus vuodelta 2015 Yhteistoimintaa ja osallistumista

Lisätiedot

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto 05.12.2014 Marita Rimpeläinen-Karvonen Taustalla olevat hallituksen

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.2.2014 COM(2014) 81 final 2014/0041 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin kannasta Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Korean tasavallan väliseen vapaakauppasopimukseen

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI 26.8.2003 FI Euroopan unionin virallinen lehti C 201 A/1 III (Tiedotteita) EUROOPAN PARLAMENTTI PALVELUKSEEN OTTAMISTA KOSKEVA ILMOITUS NRO PE/77/S SISÄISISTÄ TOIMISTA VASTAAVIEN VALIOKUNTIEN PÄÄOSASTON

Lisätiedot

Apuvälinekeskusliikelaitoksen johtosääntö

Apuvälinekeskusliikelaitoksen johtosääntö Apuvälinekeskusliikelaitoksen johtosääntö Valtuusto 10.6.2009 1 SISÄLLYSLUETTELO Apuvälinekeskusliikelaitoksen johtosääntö... 2 1 Toimiala... 2 2 Johtokunta... 2 3 Johtokunnan tehtävät ja ratkaisuvalta...

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Yhteistyötoimikunta 30.1.2017 Kunnanhallitus1.2.2017 Sisällysluettelo 1 Yleistä 2 Perusteet henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laatimiseen 3 Koulutuskorvauksen

Lisätiedot

8 Tilastollisia tietoja oikeuskanslerinviraston toiminnasta

8 Tilastollisia tietoja oikeuskanslerinviraston toiminnasta 8 Tilastollisia tietoja oikeuskanslerinviraston toiminnasta Vuonna 2008 käsiteltävinä olleiden asioiden kokonaismäärä ja käsittely Vireillä olleet asiat 1.1.2008 vuonna 2005 tulleita asioita 24 vuonna

Lisätiedot

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue Ajankohtaista Georg Henrik Wrede Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue 02953 30345 georghenrik.wrede@minedu.fi Uudistuksesta kysytty ja ehdotettu 1. Tavoitteet (2 ) 2. Nuorten määritelmä (3 ) 3.

Lisätiedot

KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOM AINEN JA YMPÄRISTÖRIKOKSET

KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOM AINEN JA YMPÄRISTÖRIKOKSET KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOM AINEN JA YMPÄRISTÖRIKOKSET Hämeenlinnan seudun ympäristöfoorumi, Toiminta ympäristörikostilanteissa 3.4.2012 Katariina Serenius Ympäristövalvontapäällikkö Keski-Uudenmaan

Lisätiedot

KATSAUS NOORMARKKU- TOIMIKUNNAN TYÖHÖN. 19.1.2013 Pirjo Mäki, Matti Rehula,

KATSAUS NOORMARKKU- TOIMIKUNNAN TYÖHÖN. 19.1.2013 Pirjo Mäki, Matti Rehula, KATSAUS NOORMARKKU- TOIMIKUNNAN TYÖHÖN 19.1.2013 Pirjo Mäki, Matti Rehula, NOORMARKKU-TOIMIKUNTA Peruskirjana kuntaliitossopimus Noormarkun alueellisen edustavuuden lisäämiseksi ja asukkaiden vaikutusvallan

Lisätiedot

Korkeimman oikeuden ratkaisut 2008

Korkeimman oikeuden ratkaisut 2008 Oikeus 2009 Korkeimman oikeuden ratkaisut 2008 Korkeimmassa oikeudessa ratkaistiin 2 900 asiaa vuonna 2008 Korkein oikeus ratkaisi Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2008 kaikkiaan 2 857 asiaa, mikä on 36

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIA 17/2009 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 7/2010 29.1.2010 Asia: Korvausvaatimus Korvausvaatimuksen tekijä: A, työnjohtaja Virasto: Vankeinhoitolaitos, vankila Korvausvaatimus

Lisätiedot

KUOPION KAUPPAKAMARIN SÄÄNNÖT 1 (5) 1 Kauppakamarin nimi ja kotipaikka

KUOPION KAUPPAKAMARIN SÄÄNNÖT 1 (5) 1 Kauppakamarin nimi ja kotipaikka KUOPION KAUPPAKAMARIN SÄÄNNÖT 1 Kauppakamarin nimi ja kotipaikka 1 (5) Kuopion kauppakamari Kuopio handelskammare toimii kauppakamarilaissa tarkoitettuna kauppakamarina Keskuskauppakamarin sille määräämällä

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Toimintasuunnitelma 2014 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin osana

Lisätiedot

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 1.12.2003 1. luku YLEISTÄ 1 Soveltamisala Tätä johtosääntöä sovelletaan Kajaanin kaupungin ylläpitämän, kunnallisena

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT HE 89/1995 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sähkölain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sähkölain markkinavalvontaa koskevia säännöksiä. Esityksen

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

TERVEYSMINISTERIÖ 9.2.2005

TERVEYSMINISTERIÖ 9.2.2005 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ PÄÄTÖS 9.2.2005 STM/316/2005 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN PÄÄTÖS ERÄIDEN RAUTATIELIIKEN- TEESSÄ TYÖSKENTELEVIEN TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖPAIKKOJEN TYÖSUOJELU- VALVONNAN SIIRTÄMISESTÄ

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä Työn kaari kuntoon Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä 2 Keva tukee työssä jatkamista työkyvyn heikentyessä Jos sinulla on sairaus, jonka vuoksi työkykysi on uhattuna, Kevan tukema ammatillinen

Lisätiedot

Erityismenettelyt liittyen anonyymiin todisteluun

Erityismenettelyt liittyen anonyymiin todisteluun Erityismenettelyt liittyen anonyymiin todisteluun YLEINEN OHJE Dnro 28/31/15 29.2.2016 Voimassa 1.3.2016 - toistaiseksi Käyntiosoite Postiosoite Puhelin Telekopio Sähköpostiosoite Albertinkatu 25 A PL

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 654. Laki. rikoslain muuttamisesta. Annettu Naantalissa 13 päivänä heinäkuuta 2001

SISÄLLYS. N:o 654. Laki. rikoslain muuttamisesta. Annettu Naantalissa 13 päivänä heinäkuuta 2001 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 20 päivänä heinäkuuta 2001 N:o 654 659 SISÄLLYS N:o Sivu 654 Laki rikoslain muuttamisesta... 2077 655 Laki pakkokeinolain 5 luvun 11 :n muuttamisesta...

Lisätiedot

Päätös. Laki. hovioikeuslain muuttamisesta

Päätös. Laki. hovioikeuslain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 28/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi hovioikeuslain ja hallinto-oikeuslain 1 ja 2 :n sekä eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta Asia Hallitus on vuoden 2012 valtiopäivillä

Lisätiedot

HOVIOIKEUS- MENETTELY. Antti Jokela

HOVIOIKEUS- MENETTELY. Antti Jokela HOVIOIKEUS- MENETTELY TALENTUM Helsinki 2010 2., uudistettu painos 2010 ja Talentum Media Oy Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Outi Pallari Taitto: NotePad ISBN 978-952-14-1408-4 Kariston Kirjapaino

Lisätiedot

Sote-uudistus. Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus. Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Turvata yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset

Lisätiedot

TASA- ARVOSUUNNITELMA

TASA- ARVOSUUNNITELMA TASA- ARVOSUUNNITELMA Kaupunginhallituksen 2.10.2012 165 hyväksymä Haapajärven kaupungin tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvolain 6a.n mukaan tasa-arvosuunnitelma on selvitys työpaikan tasaarvotilanteesta ja

Lisätiedot

Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2008

Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2008 Ympäristöministeriön raportteja 12 2008 Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2008 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA 12 2008 Ympäristöministeriön

Lisätiedot

Oulun kaupunki. Ulkoisen tarkastuksen johtosääntö. Voimaantulo

Oulun kaupunki. Ulkoisen tarkastuksen johtosääntö. Voimaantulo Oulun kaupunki Ulkoisen tarkastuksen johtosääntö Voimaantulo 1.1.2013 päätöspäivä voimaantulo Johtamisjärjestelmätoimikunta 5.10.2012 22 Yhdistymishallitus 7.11.2012 110 Kaupunginvaltuusto 12.11.2012 10

Lisätiedot

Savon koulutuskuntayhtymän hallitus ja kuntayhtymän johtaja Heikki Helve sopivat johtajasopimuksella hyvän johtamisen edellytyksistä seuraavaa:

Savon koulutuskuntayhtymän hallitus ja kuntayhtymän johtaja Heikki Helve sopivat johtajasopimuksella hyvän johtamisen edellytyksistä seuraavaa: JOHTAJASOPIMUS Savon koulutuskuntayhtymän hallitus ja kuntayhtymän johtaja Heikki Helve sopivat johtajasopimuksella hyvän johtamisen edellytyksistä seuraavaa: 1. Kuntayhtymän johtaminen Kuntayhtymän johtaja

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 30.9.2015 COM(2015) 488 final 2015/0237 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisasiain päävaltuutetun ohjelman toimeenpanevan komitean 66. istunnossa

Lisätiedot

Tavoitesuunnittelun toteutuksen periaatteita

Tavoitesuunnittelun toteutuksen periaatteita Tavoitesuunnittelun toteutuksen periaatteita Koska tavoitesuunnittelu on oppimisprosessi, sitä tarkennetaan suunnittelun edetessä saatujen kokemusten ja palautteiden perusteella Tavoitesuunnittelulla luodaan

Lisätiedot

Balanced Scorecard (BSC) = Tasapainoitettu mittaristo

Balanced Scorecard (BSC) = Tasapainoitettu mittaristo Balanced Scorecard (BSC) = Tasapainoitettu mittaristo Jaana Bom Merja Prepula Balanced Scorecard Yritysstrategian ja rakenteen yhdensuuntaistamisjärjestelmä Strateginen johtamisjärjestelmä Strategiset

Lisätiedot

Poliisihallitus Ohje ID-1551993091 1 (8) 17.12.2013 2020/2013/4590. Poliisin tekemäksi epäillyn rikoksen tutkinta. 1. Yleistä

Poliisihallitus Ohje ID-1551993091 1 (8) 17.12.2013 2020/2013/4590. Poliisin tekemäksi epäillyn rikoksen tutkinta. 1. Yleistä Poliisihallitus Ohje ID-1551993091 1 (8) 17.12.2013 2020/2013/4590 Voimassaoloaika 1.1.2014-31.12.2018 Säädösperuste Laki poliisin hallinnosta 4 Muuttaa/Kumoaa Poliisin tekemäksi epäillyn rikoksen esitutkinta,

Lisätiedot

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014 Suunnitelma Valtiovarainministeriö/Julkisen hallinnon ICT - toiminto/vaatimukset ja suositukset JHKA-sihteeristö 22.1.2014 Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014 Julkisen hallinnon

Lisätiedot

KERAVAN KAUPUNKI SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ

KERAVAN KAUPUNKI SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ KERAVAN KAUPUNKI SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty: 13.12.2004 Voimaantulo: 1.1.2005 Muutettu: 22.1.2007 Muutettu: 8.12.2008 (jäsenmäärä), voimaantulo 1.1.2009 Muutettu:

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

HE 33/2010 vp. siirrettäisiin asetuksesta lakiin. Esityksen tarkoituksena on saattaa keskusta koskevat säännökset vastaamaan perustuslain vaatimuksia

HE 33/2010 vp. siirrettäisiin asetuksesta lakiin. Esityksen tarkoituksena on saattaa keskusta koskevat säännökset vastaamaan perustuslain vaatimuksia HE 33/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi mittatekniikan keskuksesta annetun lain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi mittatekniikan keskuksesta annettua lakia. Ehdotettavat muutokset

Lisätiedot

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Osallisuus ja kumppanuus kuntoutuksen sosiaalisina mahdollisuuksina Janne Jalava & Ullamaija Seppälä 18. 19.3.2010 1 Johdanto 18. 19.3.2010 2 Kuntoutus on monitieteellinen

Lisätiedot

Päätös. Laki. vankeuslain 12 luvun muuttamisesta

Päätös. Laki. vankeuslain 12 luvun muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 312/2006 vp Hallituksen esitys laeiksi vankeuslain 12 luvun ja tutkintavankeuslain 8 luvun muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi vankeuslain 12 luvun

Lisätiedot

Uusi palkkausjärjestelmä toteutetaan työsopimussuhteisen henkilöstön osalta työsopimuksilla.

Uusi palkkausjärjestelmä toteutetaan työsopimussuhteisen henkilöstön osalta työsopimuksilla. 260151/01/101-109 Sisäasiainministeriön palkkausjärjestelmän uudistamista koskevan tarkentavan virkaehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirja, joka tehtiin 11 päivänä toukokuuta 2006 sisäasiainministeriön,

Lisätiedot

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen 14.2.2017 Taustaa Nykyisen YT-lain tavoitteet: 1. Edistää työnantajan ja työntekijän välistä sekä henkilöstöryhmien keskinäistä vuorovaikutusta perustuen oikea-aikaisesti

Lisätiedot