VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON"

Transkriptio

1 VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON V U O S I K E R T O M U S

2 VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON V U O S I K E R T O M U S

3 Toimitus Marja Lehtonen, Valtakunnansyyttäjänvirasto Ulkoasu ja taitto Taina Ståhl, Edita Design Painopaikka Edita Prima Oy, Helsinki 2005

4 LUKIJALLE Valtakunnansyyttäjänviraston vuosikertomus, joka ilmestyy nyt seitsemännen kerran, on tarkoitettu tiedonlähteeksi ensisijassa syyttäjälaitoksen ja oikeushallinnon henkilöstölle. Myös poliisille, asianajajille sekä alan opiskelijoille ja yksittäisille kansalaisillekin tästä kertomuksesta löytyy hyödyllistä tietoa syyttäjäntoiminnasta. Vuoden 2004 vuosikertomus noudattaa sisällöltään ja rakenteeltaan edellisten vuosien kertomuksia. Tilastoja on jonkin verran lisätty, esimerkiksi erilaisia yhteistoiminta-alueittain laadittuja syyttäjien toimintatilastoja on useita. Vuosikertomuksen liiteosassa on ratkaisuluettelo, joka sisältää tiivistelmät keskeisistä kertomusvuoden aikana Valtakunnansyyttäjänvirastossa annetuista toimenpiteeseen johtaneista ratkaisuista sekä aakkosellinen asiahakemisto. Helsingissä, 5. päivänä huhtikuuta 2005 MARJA LEHTONEN ylitarkastaja

5 4 SISÄLLYSLUETTELO LUKIJALLE 3 Valtakunnansyyttäjä Matti Kuusimäki YHTEISVOIMIN SAAMME ENEMMÄN AIKAAN 6 Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske HYVIÄ TULOKSIA PALJON PARANNETTAVAA 8 SYYTTÄJÄLAITOS 10 VALTAKUNNANSYYTTÄJÄ 12 APULAISVALTAKUNNANSYYTTÄJÄ 13 VALTIONSYYTTÄJÄT 14 YHTEISKUNNAN KANNALTA MERKITTÄVIMMÄT RIKOSASIAT 15 VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTO 15 SYYTTÄJÄLAITOKSEN ARVOT -HANKE 16 SYYTTÄJÄLAITOKSEN YHTEISTOIMINTA-ALUEET 17 VALTIONSYYTTÄJIEN ALUEVASTUU 19 PAIKALLINEN SYYTTÄJÄNTOIMI 19 YLEISET SYYTTÄJÄT 20 SYYTTÄJÄLAITOKSEN RAKENNE JA RESURSSIT 20 HALLINTO 22 NIMITYSASIAT 22 TYÖKYKYÄ YLLÄPITÄVÄ TOIMINTA 24 SYYTTÄJÄLAITOKSEN TULOSTAVOITTEET JA NIIDEN TOTEUTUMINEN VUONNA VIESTINTÄ 33 SYYTEASIAT 36 SYYTEHARKINTA-ASIAT 36 SANANVAPAUSRIKOSASIAT 47 MUUTOSHARKINTA-ASIAT 48 KANTELUT 53

6 OIKEUSKANSLERIN JA EDUSKUNNAN OIKEUSASIAMIEHEN SYYTEMÄÄRÄYKSET 55 RIKOSLAIN 1 LUVUN SYYTEMÄÄRÄYS ASIAT 56 MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA 57 SYYTTÄJÄNMÄÄRÄYSASIAT 58 TALOUSRIKOSASIAT 58 HUUMAUSAINERIKOSPROJEKTIN SYYTTÄJÄT 59 POLIISIRIKOSASIAT 60 5 KEHITTÄMINEN, OHJAUS JA KOULUTUS 64 VALTAKUNNANSYYTTÄJÄN YLEISET MÄÄRÄYKSET JA OHJEET 64 RIKOSKETJUHANKE 65 PÄÄLLIKKÖPÄIVÄT 65 ALUERYHMÄTOIMINTA 65 VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON HENKILÖSTÖKOULUTUS 67 SYYTTÄJÄLAITOKSEN KOULUTUS 67 AVAINSYYTTÄJÄT 80 APULAISSYYTTÄJIEN HARJOITTELUJÄRJESTELMÄ 86 VALVONTA 88 VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON JULKAISUSARJA 91 KANSAINVÄLISET ASIAT 92 JOHDANTO 92 POHJOISMAINEN YHTEISTYÖ 93 ITÄMEREN OIKEUSALUEEN YHTEISTYÖ 94 VENÄJÄ 96 VIRO 97 EUROOPAN UNIONI 97 EUROOPAN NEUVOSTO 101 MUITA KANSAINVÄLISIÄ TAPAHTUMIA 102 VIERAILUJA VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTOON 102 KANSAINVÄLISEN SYYTTÄJÄYHDISTYKSEN KONFERENSSI KOREAN TASAVALLASSA 103 PAIKALLISSYYTTÄJIEN OHJAUS JA NEUVONTA KANSAINVÄLISISSÄ ASIOISSA 105 VIRANOMAISYHTEISTYÖ 105 ASIANTUNTIJATEHTÄVÄT 106 TILASTOTIETOJA 108 HENKILÖKUNTA 121 RATKAISULUETTELO 122 ASIAHAKEMISTO 156

7 6 Valtakunnansyyttäjä Matti Kuusimäki: YHTEISVOIMIN SAAMME ENEMMÄN AIKAAN Olen vuoden 2002 vuosikertomuksen johdannossa pohtinut arvoja ja korostanut, että vankka ja selkeä arvopohja vahvistaa koko organisaation yhteenkuuluvaisuutta ja kehittymistä sosiaalisena kokonaisuutena. Totesin myös, että sitoutuminen arvoihin voi onnistua vain, jos työyhteisön kaikki toimijat hyväksyvät ne. Suunnitelmat etenivät kuluvana vuonna käytännön tasolle, kun asettamani arvotyöryhmä aloitti toimintansa. Pidin tärkeänä, että kentän väki tulee työhön mukaan laajasti edustettuna. Siksi kutsuin työryhmään jäseniksi toimistohenkilökunnan, syyttäjien ja johtavien syyttäjien edustajat Valtakunnansyyttäjänviraston väen lisäksi. Kuten myöhemmin kertomuksesta selviää, syyttäjälaitoksen arvoja lähdettiin kartoittamaan koko henkilöstön voimin järjestämällä ympäri maata arvokeskusteluja paikallisyksikköjen kanssa. Saadusta myönteisestä palautteesta olen tehnyt sen johtopäätöksen, että arvohankkeemme käynnistyi hyvin ja juuri oikeaan aikaan. Käsillä on työ, jota ei voi hetkessä saada valmiiksi vaan se vaatii aikaa ja panostamista. Tavallaan on kysymyksessä koko toiminnan mittainen työ. Eettisesti korkeatasoisen syyttäjäntoiminnan ylläpitäminen edellyttää sitä, että arvot näkyvät päätöksissä ja tekoina arjen työssä. Sitä kautta ne muuttuvat hallintomme hyviksi toimintatavoiksi ja ovat jatkuvasti läsnä. Esitutkintakynnyksen ylittymisen arvioinnin ja pakkokeinojen käyttöharkinnan kuuluminen eri viranomaiselle kuin lopullisen syyteharkinnan tekeminen parantaa rikoksesta epäillyn oikeusturvaa. Mutta toisaalta tämä järjestely edellyttää monestakin eri syystä välttämättä poliisin ja syyttäjän toimivaa ja tehokasta yhteistyötä esitutkinnan aikana Nämä syyt liittyvät sekä voimavarojen kohdentamiseen että esitutkinnan rikosprosessuaaliseen merkitykseen. Näillä sanoilla taustoitetaan perusteet valtakunnansyyttäjän ja poliisiylijohtajan vastikään yhdessä asettaman esitutkintayhteistyön kehittämistyöryhmän toimeksiannolle. Työryhmän ensisijaisena tehtävänä on laatia suunnitelma koko valtakunnan kattavalle, kihlakunnittain toteutettavalle koulutusja neuvottelukierrokselle, jonka tarkoituksena on lopultakin vakiinnuttaa sellainen poliisin ja syyttäjistön yhteistyö, jonka puitteissa rikosasia jo esitutkinnan

8 yhteydessä valmistellaan oikeudenkäyntiä varten ja joka siten on uuden rikosprosessimenettelyn onnistumisen yksi perusedellytys. Työryhmän ja sen tavoitteiden asettaminen on monitahoisen työn tulosta. Esitutkintayhteistyön kehittäminen on jo pitkään ollut syyttäjälaitoksen keskeinen laadullinen tulostavoite ja asiassa on erityisesti kuluneena vuonna monin ponnistuksin saatu paljon hyvää aikaan, mutta runsaasti on työtä vielä edessä. Edistysaskeleen perustana on ollut sen syyttäjälaitoksen alati korostaman havainnon yleistyminen, että rikosvastuun toteutuminen on aina tulosta useamman viranomaisen ketjumaisesta työstä. Kansalaisen kannalta katsottuna hyvin onnistunut tulos riippuu koko ketjun vahvuudesta. Kansainvälisen toiminnan kannalta katsoen mennyt vuosi oli valtakunnansyyttäjän näkökulmasta erityisen mieleenpainuva, suorastaan historiallinen. Euroopan unionin jäsenvaltioiden ylimpien tuomioistuinten presidentit ja ylimmät syyttäjät ovat jo 1950-luvulta lähtien pitäneet joka toinen vuosi yhteisen kokouksen, jossa on käsitelty eurooppalaisen oikeudenhoidon ajankohtaisia kysymyksiä. Suomi oli toukokuussa ensi kertaa kokouksen järjestelyvuorossa. Erityisen sävyn kokoukselle loi se, että unionin kymmenen uuden jäsenmaan edustajat nähtiin mukana ensi kertaa. Korkeimman oikeuden presidentti ja valtakunnansyyttäjä kokivat kokouksen järjestelyvastuun raskaana, mutta kaikki sujui hyvin. Vieraat saattoivat poistua aurinkoisesta Helsingistä kiittävästä palautteesta päätellen tyytyväisinä näkemäänsä ja kokemaansa. Nelisenkymmentä vuotta ovat Pohjoismaiden ylimmät syyttäjät puolestaan vuorovuosin järjestäneet yhteisen neuvonpidon. Valtakunnansyyttäjä oli viime kesänä toista kertaa järjestelyvuorossa. Näitä kokouksia ei aina järjestetä maiden pääkaupungeissa, vaan virkaveljet tutustutetaan isäntämaan muihinkin kolkkiin. Niinpä pohjoismaiset kollegat saivat tällä kertaa asiapitoisen ko kousohjelman ohessa ihailla yöttömän yön maisemia Yllästunturin laelta ja kuunnella Äkäslompolon kappelissa Lapin musiikkiopiston nuoria taitajia. Pohjoismaiden ylimpien syyttäjien kollegiaalisen avoin yhteydenpito on erittäin tärkeä keskinäinen tieto- ja vuorovaikutuskanava. Sen merkitystä syyttäjälaitoksen johtamisen kannaltakaan ei voi yliarvioida. Työkokemukset, niin iloa tuottavat kuin harmillisemmatkin, tuntuvat olevan kaikilla varsin samankaltaisia. Huoli virkakunnan työssä jaksamisesta ja muusta hyvinvoinnista on sävyttänyt valtakunnansyyttäjän kulunuttakin vuotta. Useassa eri yhteydessä on haluttu korostaa sitä, että vaikka yhteiskunta perustellusti odottaakin syyttäjälaitokselta asianmukaista työpanosta rikosvastuun toteuttamiseksi, se ei tarkoita kenenkään velvollisuutta uupua töidensä alle. Tiedämme ja tunnemme tehtäviemme laadun ja osaamme järjestellä meistä riippumattomista syistä ajoittain ehkä ruuhkautuvat työmme siten, ettei oikeudenmenetyksiä pääse tapahtumaan. Enempää meiltä ei voi kukaan oikeutetusti vaatia. Organisaatiomme ajankohtaisista kehittämissuunnitelmista toivomme luonnollisesti asiaan vetoapua ja sen vuoksi olemmekin kaikki yhdessä niitä aikanaan aktiivisesti panemassa toimeen. 7

9 8 Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske: HYVIÄ TULOKSIA PALJON PARANNETTAVAA Syyttäjälaitoksessa vuodelle 2004 asetetut tavoitteet on saavutettu kokonaisuutena arvioiden hyvin. Keskeisessä ja nimenomaan oikeusturvan sisältöön vaikuttavassa esitutkintayhteistyössä poliisin kanssa on kuitenkin pian saatava aikaan parannusta. Perustehtävässä, lainkäytöllisten ratkaisujen tekemisessä ja juttujen ajamisessa, ovat suoritteet kasvaneet ilman resurssilisäyksiä. Samalla saapuneet asiat ovat selvästi lisääntyneet. Noin 5700 asian lisäys vuoteen 2003 verrattuna tarkoittaa asiamäärää, jota esimerkiksi Keski - Uudenmaan yhteistoiminta-alueella on vuositasolla käsitellyt 20 syyttäjää ja 12 toimistohenkilöä. Merkillepantavaa on, ettei kasvu ole tapahtunut vain tavanomaisissa rikosasioissa vaan kasvu on ollut suhteellisesti saman suuruinen vaativissa rikosasioissa. Kun tarkastellaan käräjillä ja syyttäjillä päättyneiden asioiden kehitystä, voidaan todeta, että rikosvastuun toteutumisen ja samalla myös syyttäjäntoiminnan vaikuttavuuden kannalta tulos on hyvä. Juttukannasta aiempaa suurempi osa on viety tuomioistuimen käsiteltäväksi. Viime vuosinahan syyttäjiä on arvosteltu siitä, että tuomioistuimen käsiteltäväksi on viety vain sellaisia asioita, joissa tuomitsemisen todennäköisyys on ollut lähes varma, ts. että syytekynnys olisi vakavassa rikollisuudessa noussut liian korkeaksi. Rakenteellisilla ratkaisuilla on ollut vaikutusta ratkaisutehon nousuun. YTalueiden sisällä tapahtuneet yksiköiden väliset juttusiirrot ovat kasvaneet ja ne ovat tasanneet työmääriä paikallisten syyttäjäyksiköiden kesken mutta ei vielä läheskään riittävästi. Järjestely on nopeuttanut asioiden käsittelyä. Asiamäärien lisäksi on tarkasteltava myös juttukannan koostumusta. Jatkossa on keskityttävä nykyistä enemmän vanhimpien rikosasioiden käsittelyn jouduttamiseen. Rikosketjuajattelun mukaisesti käsittelyjärjestyksessä tulee yhä selvemmin ottaa huomioon todistelullisten ja rikoksen vakavuuteen liittyvien seikkojen ohella kansalaisnäkökulman mukainen kokonaiskäsittelyaika. Pisimpään syyteharkinnassa olleiden asioiden käsittelyajoissa, eli yli yhden vuoden syyttäjällä avoimena olleiden asioiden määrässä, ei ole saavutettu tavoitetta. Sinänsä rikosasioiden keskimääräisessä käsittelyajassa on saavutettu tulostavoite (1,6 kk). Runsaan 1000 yli vuoden syyteharkinnassa olleen asian ja lähes 6000 yli kuusi kuukautta avoimena olleen asian määrän vähentäminen voi tapahtua käsittely-

10 järjestystä tarkistamalla ja ennen muuta poliisin kanssa tehtävää esitutkintayhteistyötä tiivistämällä. Samalla se voi kuitenkin merkitä kaikkien asioiden keskimääräisen ratkaisuajan hienoista pidentymistä. Se ei sinänsä olisi ongelmallista, koska tavanomaisissa asioissa käsittelynopeus on varsin hyvä. Esitutkinnallinen yhteistyö poliisin kanssa juttujen prosessuaaliseksi valmistelemiseksi pääkäsittelykuntoon ei ole vielä lain tarkoittamassa tilassa. Seurantakäynnit ja tilastot osoittavat, että tämä havainto koskee koko maata. Vaikka esitutkinnan rajoittamispäätöksissä on tapahtunut kasvua, maassamme on kokonaisia YT-alueita, joissa kyseistä mahdollisuutta ei ole käytetty juuri lainkaan. Vastaavasti esitutkintalain tarkoittamissa ilmoituksissa poliisilta syyttäjälle oleva hajonta YT-alueiden ja yksiköiden kesken osoittaa, että hyvän pääkäsittelyn eli rikosvastuun toteutumisen turvaava esitutkintayhteistyö, on jäänyt vain yksittäisten tutkijoiden ja syyttäjien aktiivisuuden varaan. Syvimmiltään asiassa on kysymys johtamisen ongelmasta koko valtakunnan tasolla ja samalla niin yksiköiden kuin sidosorganisaatioidenkin välillä. Kertomusvuoden lopulla on aloitettu määrätietoiset toimet tämän valtakunnallisen epäkohdan korjaamiseksi. Kaikkein vaativimmista rikosasioista talousrikosasiat muodostavat huomattavan osan. Kertomusvuoden aikana on havaittu, että ainakin pääkaupunkiseudulla on tarpeen keskittää asioiden ohjautumista talousrikossyyttäjille sen varmistamiseksi, että he käsittelevät yksinomaan juuri heidän käsiteltäväkseen tarkoitettuja asioita. Talousrikosasioiden näin voimakkaassa keskittämisessä on myös vaaransa. Työuupumuksen riski kasvaa, jos syyttäjän käsiteltävänä on koko ajan vain erittäin vaativia rikosasioita. Erityistietämyksen lisäämisen ja rekrytointitarpeen turvaamiseksi kertomusvuonna nimettiin nykyisten päätoimisten talousrikossyyttäjien lisäksi osatoimisia talousrikossyyttäjiä, joiden ohjaus tapahtuu mentorointijärjestelmän avulla. Talousrikoksia vastaavasti on huumausainerikollisuuden torjunnassa syyttäjien valmiuksia pyritty vahvistamaan näihin rikoksiin keskittyneiden erikoissyyttäjien ohjaustoiminnalla. Törkeimmissä huumausainerikoksissa niiden käsittelyyn erikoistuneet syyttäjät ovat suorittaneet syyteharkinnan ja ajaneet niissä syytteet. Saattaa olla paikallaan, että näidenkin syyttäjien työpanoksesta vielä nykyistä suurempi osa suunnataan muiden syyttäjien ja poliisin koulutukseen ja neuvontaan. Syyttäjälaitoksen kaltaisessa asiantuntijaorganisaatiossa keskeinen ellei keskeisin johtamisen väline on oikein kohdennettu koulutus. Kertomusvuonna rikoslain yleisen osan koulutus on merkinnyt huomattavaa kasvua oppilaspäivien määrässä edellisvuoteen verrattuna. Toimintamenoista 2,3 % meni koulutusmenojen kattamiseen. Koulutustoiminnan kokonaismenoista puolestaan yli 50 % kului matkamenoihin. Peruskoulutuksen ja erityisosaamisen intensiivikoulutusta on hankalaa siirtää alueellisesti toteutettavaksi. Matkakulujen vähentämiseksi on syytä harkita ajankohtaiskoulutuksen toteutusta nykyistä enemmän alueellisena. Esimerkiksi edellä tarkasteltu poliisin ja syyttäjän välinen yhteinen esitutkintakoulutus on suunniteltu tapahtuvaksi YT-alueilla. Koulutuksella pyritään vaikuttamaan siihen, että esimerkiksi vähäisyysperusteisia syyttämättäjättämispäätöksiä ei tarvitsisi enää tehdä tuhatmäärin ja että oikeuteen menevien kaikkein vaativimpien ja myös tavanomaista vaativampien rikosasioiden valmistelu tapahtuisi jo esitutkintavaiheessa. 9

11 10 SYYTTÄJÄLAITOS SYYTTÄJÄLAITOKSEN ORGANISAATIO Hallinto Syyttäjät VKSV VKS, AVKS 16 YT-aluetta VS (13) 67 syyttäjäyksikköä + Ahvenanmaa + 2 nimismiestä KiS ApulS (n. 320)

12 VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON JOHTORYHMÄ 11 valtakunnansyyttäjä Matti Kuusimäki (puheenjohtaja), apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske, valtionsyyttäjä Jarmo Rautakoski, valtionsyyttäjä Raija Toiviainen, valtionsyyttäjä Christer Lundström ja valtionsyyttäjä Pekka Koponen YHTEISTOIMINTA-ALUEIDEN PÄÄLLIKÖT Helsinki johtava kihlakunnansyyttäjä Heikki Poukka Länsi-Uudenmaan yhteistoiminta-alue johtava kihlakunnansyyttäjä Tom Ifström Itä-Uudenmaan yhteistoiminta-alue johtava kihlakunnansyyttäjä Tom Söderlund Keski-Uudenmaan yhteistoiminta-alue johtava kihlakunnansyyttäjä Timo Koskimäki Päijät-Hämeen yhteistoiminta-alue johtava kihlakunnansyyttäjä Pekka Noronen Kymen yhteistoiminta-alue johtava kihlakunnansyyttäjä Irma Rosenius-Sutela Varsinais-Suomen yhteistoiminta-alue (Ahvenanmaa) johtava kihlakunnansyyttäjä Ilpo Lähtinen Pirkanmaan yhteistoiminta-alue johtava kihlakunnansyyttäjä Jouko Nurminen Satakunnan yhteistoiminta-alue johtava kihlakunnansyyttäjä Kalle Kyhä Länsirannikon yhteistoiminta-alue johtava kihlakunnansyyttäjä Peter Levlin Etelä-Pohjanmaan yhteistoiminta-alue johtava kihlakunnansyyttäjä Kimmo Lampinen Keski-Suomen yhteistoiminta-alue johtava kihlakunnansyyttäjä Martti Porvali Etelä-Savon yhteistoiminta-alue johtava kihlakunnansyyttäjä Päivi Markus Pohjois-Karjalan yhteistoiminta-alue johtava kihlakunnansyyttäjä Heikki Matikainen Savon yhteistoiminta-alue johtava kihlakunnansyyttäjä Hannu Susitaival Oulun läänin yhteistoiminta-alue johtava kihlakunnansyyttäjä Matti Välinen Lapin läänin yhteistoiminta-alue johtava kihlakunnansyyttäjä Juha Isola

13 12 VALTAKUNNANSYYTTÄJÄ SYYTTÄJÄLAITOS Suomen perustuslain 104 :n mukaan syyttäjälaitosta johtaa ja ylimpänä syyttäjänä toimii valtakunnansyyttäjä. Hänen tehtävänään on syyttäjäntoiminnan yleinen johtaminen ja kehittäminen. Tässä tehtävässään hän muun muassa nimittää kaikki paikallissyyttäjät ja valvoo syyttäjien toimintaa. Hän voi myös antaa syyttäjäntoimintaa koskevia yleisiä määräyksiä ja ohjeita. Valtakunnansyyttäjä käyttää itsenäistä ja riippumatonta syyteharkintavaltaa. Hän voi kaikkien yleisten syyttäjien esimiehenä ottaa itse ratkaistavakseen alaiselleen syyttäjälle kuuluvan asian. Hän voi määrätä alaisensa syyttäjän ajamaan syytettä, jonka nostamisesta hän on päättänyt (syytemääräys) taikka määrätä asian alaisensa syyttäjän syyteharkintaan (syyttäjänmääräys). Valtakunnansyyttäjä ajaa syytettä valtakunnanoikeudessa silloin, kun eduskunta on päättänyt syytteen nostamisesta tasavallan presidenttiä, valtioneuvoston jäsentä, oikeuskansleria tai eduskunnan oikeusasiamiestä vastaan sekä edustaa syyttäjiä korkeimmassa oikeudessa. Valtakunnansyyttäjä Matti Kuusimäki (oik.) ja Suomen Asianajajaliiton puheenjohtaja Kari Lautjärvi antoivat joulukuussa 2004 julkilausuman syyttäjien ja asianajajien välisestä alueellisesta kehittämistyöstä. Konkreettista yhteistyötä tehdään esimerkiksi koulutuksen saralla.

14 APULAISVALTAKUNNANSYYTTÄJÄ 13 Apulaisvaltakunnansyyttäjä ratkaisee samoin valtuuksin kuin valtakunnansyyttäjä hänen käsiteltävikseen kuuluvat asiat ja toimii valtakunnansyyttäjän sijaisena. Valtakunnansyyttäjän ja apulaisvaltakunnansyyttäjän välisestä tehtävien jaosta määrätään Valtakunnansyyttäjänviraston työjärjestyksessä. VALTAKUNNANSYYTTÄJÄN JA APULAISVALTAKUNNANSYYTTÄJÄN VÄLINEN TEHTÄVIEN JAKO SYYTTÄJÄLAITOS Valtakunnansyyttäjä ratkaisee ensisijaisesti asiat, jotka koskevat: 1) periaatteellisesti tärkeitä tai laajakantoisia kysymyksiä; 2) syyttäjille annettavia yleisiä määräyksiä ja ohjeita; 3) kansainvälisiä suhteita; 4) syyttäjien nimittämistä; 5) syyttäjäntoiminnan kehittämistä, koulutusta ja tutkimusta; ja 6) syyttäjien edustamista korkeimmassa oikeudessa. Apulaisvaltakunnansyyttäjä ratkaisee asiat, jotka koskevat: 1) syyttäjälaitoksen yleistä hallintoa; 2) syyttäjäntoiminnan valvontaa; 3) paikallissyyttäjille annettavia syyttäjänmääräyksiä ja rikoslain 1 luvun nojalla annettavia syytemääräyksiä; 4) kanteluita syyttäjien ratkaisuista ja menettelystä; 5) rangaistusmääräysasioiden valvontaa ja siitä johtuvia toimenpiteitä; ja 6) poliisimiehen tekemäksi epäiltyjen rikosten esitutkinnan johtamiseen liittyviä määräyksiä. Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske ratkaisee mm. syyttäjälaitoksen yleistä hallintoa ja kanteluita koskevat asiat. Hänen sihteerinään toimii Riitta Kuronen.

15 14 SYYTTÄJÄLAITOS Vuoden 2004 alusta lukien tuli voimaan laki sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä (460/2003). Sen mukaan syytteen nostamisesta julkaistun viestin sisältöön perustuvasta virallisen syytteen alaisesta rikoksesta sekä tällaiseen rikokseen liittyvästä päätoimittajarikkomuksesta päättää valtakunnasyyttäjä. Hän määrää myös siitä, kenen on ajettava syytettä. Valtakunnansyyttäjän ja apulaisvaltakunnansyyttäjän välisen tehtävien jaon mukaisesti sananvapausrikosasiat kuuluvat apulaisvaltakunnansyyttäjän tehtäviin. Sananvapausrikosasioita selostetaan tarkemmin kohdassa Syyteasiat s. 36. VALTIONSYYTTÄJÄT Valtakunnansyyttäjänvirastossa toimi kertomusvuonna 12 valtionsyyttäjää, joilla on toimivalta syyttäjäntehtävissä koko maassa. Valtionsyyttäjien on ensisijaisesti huolehdittava syyttäjäntehtävistä yhteiskunnan kannalta merkittävimmissä rikosasioissa. Valtionsyyttäjien tehtävänä on myös ajaa syytettä, jonka nostamisesta oikeuskansleri tai eduskunnan oikeusasiamies on päättänyt. Lisäksi valtionsyyttäjä toimii syyttäjänä asioissa, jotka hovioikeus käsittelee ensimmäisenä oikeusasteena, jollei toisin ole säädetty tai määrätty. Valtionsyyttäjille voidaan delegoida valtakunnansyyttäjän ratkaisuvaltaa. Valtakunnansyyttäjänvirastosta annetun asetuksen mukaan valtionsyyttäjä voi työjärjestyksen tai valtakunnansyyttäjän erikseen antaman määräyksen nojalla ratkaista muun kuin periaatteellisesti tärkeän tai laajakantoisen asian samoin valtuuksin kuin valtakunnansyyttäjä. Valtakunnansyyttäjänviraston työjärjestyksessä on määrätty, että valtionsyyttäjät voivat ratkaista muutosharkintatai kanteluasian, jollei asia anna aihetta valtakunnansyyttäjän toimenpiteisiin tai muuhun kannanottoon. Valtionsyyttäjät osallistuvat paikallisen syyttäjäntoimen ohjaukseen ja kehittämistyöhön. He toimivat Valtakunnansyyttäjänviraston ja syyttäjäyksiköiden välisenä yhteyshenkilönä, tukevat yhteistoiminta-alueen päällikköä alueen johtamisessa, seuraavat syyttäjäntoimintaa ja osallistuvat aloitteellisesti kehittämistyöhön. He myös edistävät syyttäjälaitoksen tulostavoitteiden saavuttamista sekä osallistuvat tulosneuvotteluihin ja valmistelevat seurantakäynnit sekä huolehtivat niiden käytännöllisestä toteutuksesta. Valtionsyyttäjien aluevastuusta ks. s. 19.

16 YHTEISKUNNAN KANNALTA MERKITTÄVIMMÄT RIKOSASIAT 15 Valtionsyyttäjien on ensisijaisesti huolehdittava syyttäjäntehtävistä yhteiskunnan kannalta merkittävimmissä rikosasioissa. Rikosasia voi olla yhteiskunnan kannalta merkittävä, jos kysymyksessä on esimerkiksi (VKS:1998:1): < varsinaisen järjestäytyneen rikollisuuden toimintaan liittyvä törkeänlaatuinen rikos; < rikos, joka on aiheuttanut poikkeuksellisen suuren henkilö-, ympäristötai varallisuusvahingon tai vahingon vaaran; < merkittävässä asemassa olevan virkamiehen virkarikos; < virkamieheen tämän virkatoimen tai virka-aseman takia kohdistunut tavanomaisesta poikkeava rikos (esim. oikeudenhoitoon kohdistunut rikos); < merkittävässä yhteiskunnallisessa asemassa olevan henkilön rikos, jos asiassa on piirteitä, jotka saattavat horjuttaa luottamusta kansalaisten yhdenvertaisuuteen tai rikosoikeudellisen järjestelmän toimintaan; < rikos, jolla on selvästi poliittinen tai rasistinen motiivi; < teko, joka liittyy perusoikeuksiin (esim. sananvapausrikos taikka ns. kansalaistottelemattomuus); < kansainvälisiä tai kansainvälis-poliittisia piirteitä omaava asia; tai sotarikos tai rikos ihmisyyttä taikka poliittisia oikeuksia vastaan. SYYTTÄJÄLAITOS VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTO Valtakunnansyyttäjänviraston tehtävänä on yleisten syyttäjien keskushallintoviranomaisena huolehtia koko syyttäjälaitoksen operatiivisesta johtamisesta siten, että syyttäjille kuuluvat rikosoikeudellisen vastuun toteuttamiseen liittyvät tehtävät voidaan hoitaa asianosaisten oikeusturvan ja yleisen edun vaatimalla tavalla tasapuolisesti, joutuisasti ja taloudellisesti. Valtakunnansyyttäjänvirasto käy syyttäjälaitosta koskevat budjettineuvottelut oikeusministeriön kanssa, joka vastaa syyttäjälaitoksen voimavaroista. Syyttäjälaitoksen sisäisestä tulosohjauksesta huolehtii Valtakunnansyyttäjänvirasto. Syyttäjälaitoksen tulostavoitteista ja niiden toteutumisesta vuonna 2004 ks. sivu 25. Valtakunnansyyttäjänvirastoa johtaa ja sen tuloksellisuudesta vastaa valtakunnansyyttäjä. Tehtävien tarkoituksenmukaista hoitamista varten virastossa on hallintoyksikkö, syyteasiainyksikkö, kehittämisyksikkö ja kansainvälinen yksikkö. Viraston henkilövahvuus oli kertomusvuonna 36 virkamiestä. Viraston henkilöluettelo on vuosikertomuksen lopussa ennen liiteosaa. Valtakunnansyyttäjänvirastoa ja koko syyttäjälaitosta koskevien asioiden käsittelyä varten virastossa on neuvoa-antavana elimenä johtoryhmä, johon kuuluvat puheenjohtajana valtakunnansyyttäjä ja varapuheenjohtajana apulaisvaltakunnansyyttäjä sekä muina jäseninä yksiköiden päälliköt.

17 16 SYYTTÄJÄLAITOKSEN ARVOT -HANKE SYYTTÄJÄLAITOS Viranomaistoiminnan arvojen ja etiikan merkitys on kasvanut. Syyttäjäntoiminnan suuret muutokset ja voimakas kansainvälistyminen ovat aiheuttaneet sen, että vakiintuneet toimintatavat eivät välttämättä enää anna vastauksia kaikkiin tilanteisiin. Muutokset edellyttävät viranomaisten ja virkamiesten käyttäytymisen jatkuvaa arviointia. Valtioneuvosto on linjannut valtionhallinnon yhteisen arvoperustan periaatepäätöksessään ja edellyttänyt, että viranomaiset rakentavat arvonsa tälle yhteiselle perustalle ja että arvokeskustelujen kautta yhteisesti määritellyt arvot myös saadaan osaksi käytäntöä. Tarve syyttäjälaitoksen sisäiseen arvokeskusteluun tuli esiin jo vuonna Silloin alkanut keskustelu johti konkreettisiin toimiin toukokuussa 2004, jolloin valtakunnansyyttäjä asetti arvotyöryhmän selvittämään syyttäjälaitoksen arvomaailmaa ja käyttäytymiseen liittyviä eettisiä kysymyksiä sekä suunnittelemaan ja toteuttamaan syyttäjälaitoksen arvoprosessin. Valtionsyyttäjä Raija Toiviaisen johtamassa työryhmässä ovat mukana toimistohenkilökunnan ja syyttäjien edustajat paikallisista syyttäjävirastoista, edustajat Suomen syyttäjäyhdistyksestä, Suomen nimismiesyhdistyksestä ja oikeushallinnon henkilökunnan yhdistyksestä sekä Valtakunnansyyttäjänvirastosta. Arvotyöryhmän jäsenet pitivät kertomusvuonna 18 arvokeskustelutilaisuutta eri puolella Suomea. Keskustelut käytiin yhteistoiminta-alueittain niin, että jokaisella syyttäjälaitoksen palveluksessa olevalla virkamiehellä oli mahdollisuus osallistua niihin. Henkilöstöä kannustettiin aktiivisuuteen ja siinä onnistuttiin varsin hyvin, sillä osallistumisprosentti oli korkea. Kukin alue määritteli kolmesta viiteen arvoa eli ns. arvoehdokasta, joiden työstämistä koko syyttäjälaitoksen arvoiksi jatketaan vuoden 2005 alussa pidettävässä valtakunnallisessa tilaisuudessa. Arvoista päättäminen ja niiden näkyminen osana syyttäjälaitoksen päivittäistä toimintaa on aikaa vievä hanke, jossa kuitenkin päästiin kertomusvuonna hyvään alkuun. Hanke viedään loppuun keväällä Syyttäjälaitoksen arvoprosessi käynnistyi vuonna Valtiovarainministeriön neuvotteleva virkamies Kirsi Äijälä selosti Arvot arkeen -hanketta ja sen tavoitteita tilaisuudessa, johon osallistui YT-päälliköitä ja VKSV:n henkilökuntaa.

18 SYYTTÄJÄLAITOKSEN YHTEISTOIMINTA- ALUEET 17 Kihlakunnansyyttäjästä annetun lain 5 :n 2 momentin mukaan oikeusministeriö voi syyttäjäntoimen tarkoituksenmukaiseksi järjestämiseksi määrätä eri kihlakuntien syyttäjäyksiköt hoitamaan syyttäjäntehtäviä yhteistoiminnassa. Kihlakunnansyyttäjästä annetun asetuksen 3 :n säännökset huomioon ottaen valtakunnansyyttäjä määrää yhteistoiminta-alueelle päällikön enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Hän myös antaa tarkempia määräyksiä siitä, miten yhteistoiminta järjestetään. Oikeusministeriö antoi yhteistoiminta-alueita koskevan määräyksen, joka on voimassa toistaiseksi. Valtakunnansyyttäjä määräsi antamallaan päätöksellä yhteistoiminta-alueille päälliköt aluksi kahden vuoden määräajaksi. Vuonna 2003 hän antoi määräyksen siitä, miten yhteistoiminta järjestetään (VKS:2003:1). Lisäksi hän antoi ohjeet työskentelyn järjestämisestä, valtionsyyttäjien aluevastuusta sekä erityis- ja avainsyyttäjäpalveluiden järjestämisestä yhteistoiminta-alueilla. Kertomusvuoden aikana valtakunnansyyttäjä antoi yhteistoiminta-alueiden päälliköitä koskevan uuden määräyksen, joka on voimassa Yhteistoiminta-alueita on 16 ja yhteistoimintajärjestelyt kattavat lähes koko maan. Vain Helsingin kihlakunnan syyttäjänvirasto, Kittilän ja Käsivarren kihlakunnat sekä Ahvenanmaan maakunta ovat eräiltä osin näiden järjestelyjen ulkopuolella. Helsinki, Kittilä, Käsivarsi ja Ahvenanmaa osallistuvat kuitenkin esimerkiksi alueryhmätyöskentelyyn omien lähialueidensa alueryhmissä. Alueryhmätoiminnasta on lisää sivulla 65. SYYTTÄJÄLAITOS Kymen YT-alueella pohdittiin keväällä 2004 sihteerien työkäytäntöjen yhdenmukaistamista. Kouvolan johtava kihlakunnansyyttäjä Irma Rosenius-Sutela (vas.) ja Kotkan toimistosihteeri Anne Renlund vertailevat yksiköidensä työtapoja.

19 18 SYYTTÄJÄLAITOKSEN YHTEISTOIMINTA-ALUEET OLIVAT KERTOMUSVUODEN AIKANA SEURAAVAT: SYYTTÄJÄLAITOS 1) Länsi-Uusimaa Espoo, Lohja (ml. Vihti) ja Raasepori 2) Itä-Uusimaa Porvoo (ml. Loviisa) ja Vantaa 3) Keski-Uusimaa Forssa, Hyvinkää, Hämeenlinna, Keski-Uusimaa ja Riihimäki 4) Päijät-Häme Heinola, Lahti ja Orimattila 5) Kymi Imatra, Kotka (ml. Hamina), Kouvola ja Lappeenranta 6) Varsinais-Suomi Kaarina, Loimaa, Raisio (ml. Vakka-Suomi), Salo, Turku ja Turunmaa 7) Pirkanmaa Ikaalinen, Kangasala, Mänttä, Nokia, Tampere, Valkeakoski ja Vammala 8) Satakunta Kankaanpää, Kokemäki, Pori ja Rauma 9) Länsirannikko Kokkola (ml. Kaustinen), Mustasaari (ml. Närpiö), Pietarsaari ja Vaasa 10) Etelä-Pohjanmaa Kauhajoki, Kyrönmaa, Lapua (ml. Alavus) ja Seinäjoki 11) Keski-Suomi Jyväskylä (ml. Keuruu), Jämsä ja Äänekoski (ml. Saarijärvi) 12) Etelä-Savo Mikkeli (ml. Juva), Pieksämäki ja Savonlinna 13) Pohjois-Karjala Joensuu (ml. Ilomantsi ja Kitee) ja Nurmes (ml. Lieksa) 14) Savo Kuopion seutu (ml. Koillis-Savo ja Sisä-Savo), Varkauden seutu ja Ylä-Savo 15) Oulun lääni Haapajärvi, Haukipudas, Kajaani (ml. Kuhmo ja Suomussalmi), Kuusamo, Liminka, Oulu (ml. Pudasjärvi), Raahe ja Ylivieska 16) Lapin lääni Kemi, Koillis-Lappi, Rovaniemi (ml. Ranua-Posio), Sodankylä (ml. Inari-Utsjoki) ja Tornio (ml. Tornionlaakso) Helsingin kihlakunnan syyttäjänvirasto, Kittilän ja Käsivarren kihlakunnat sekä Ahvenanmaan maakunta ovat eräiltä osin näiden järjestelyjen ulkopuolella.

20 VALTIONSYYTTÄJIEN ALUEVASTUU 19 Syyttäjälaitoksen tulosohjauksen tarpeita ja sisäistä seurantaa varten yhteistoiminta-alueet ja niiden ulkopuolinen Helsingin syyttäjänvirasto on vastuutettu 11 valtionsyyttäjän kesken. Tässä yhteydessä ei kuitenkaan ole muutettu syyttäjälaitoksen toimivaltasuhteita eikä muodostettu hallinnollista väliporrasta. Aluevastuussa olevan valtionsyyttäjän tulee alueellaan: < toimia Valtakunnansyyttäjänviraston ja syyttäjäyksiköiden välisenä yhteyshenkilönä ja edistää tiedonkulkua molempiin suuntiin, < avustaa YT-alueen päällikköä alueen toimintojen käynnistämisessä ja ylläpidossa, < seurata syyttäjäntoimintaa ja osallistua aloitteellisesti sen kehittämistyöhön, < edistää syyttäjälaitoksen tulostavoitteiden saavuttamista, < osallistua tulosneuvotteluihin ja niiden valmisteluun ja < osallistua seurantakäynteihin ja niiden valmisteluun. Valtionsyyttäjien aluevastuun tehtävät ovat merkittävästi lisänneet paikallisen syyttäjäntoiminnan ohjaus- ja hallintotehtävien osuutta heidän kokonaistyöpanoksessaan. SYYTTÄJÄLAITOS PAIKALLINEN SYYTTÄJÄNTOIMI Paikallinen syyttäjäntoimi on järjestetty kihlakunnittain. Syyttäjäyksiköt ovat kihlakunnan syyttäjänvirastoja tai kihlakunnanviraston syyttäjäosastoja. Kittilän ja Käsivarren kihlakunnissa syyttäjäntehtäviä hoitaa kuitenkin nimismies. Ahvenanmaalla on maakunnansyyttäjä. Kertomusvuoden lopussa syyttäjäyksiköitä oli kaikkiaan 68. Kihlakunnansyyttäjästä annetun lain 5 :n 2 momentin mukaan oikeusministeriö voi, lääninhallitusta kuultuaan, määrätä syyttäjäyksikön hoitamaan syyttäjäntehtäviä myös toisen kihlakunnan alueella. Oikeusministeriö määräsi antamallaan päätöksellä Nokian syyttäjäyksikön hoitamaan syyttäjäntehtävät Vammalan kihlakunnan alueella, Tampereen syyttäjäyksikön hoitamaan syyttäjäntehtävät Kangasalan kihlakunnan alueella sekä Oulun syyttäjäyksikön hoitamaan syyttäjäntehtävät Haukiputaan ja Limingan kihlakuntien alueella. Määräykset tulivat voimaan lukien. Oikeusministeriön kertomusvuoden aikana antamat määräykset huomioon ottaen syyttäjäyksiköitä (Ahvenanmaa mukaan lukien) on vuoden 2005 alusta lukien yhteensä 64. Paikallisena syyttäjäviranomaisena on kihlakunnansyyttäjä, jonka tehtävänä on huolehtia rikosoikeudellisen vastuun toteuttamisesta rikosasian käsittelyssä, syyteharkinnassa ja oikeudenkäynnissä sekä rangaistusmääräysten antaminen siten kuin siitä erikseen säädetään.

Annettu Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 2011

Annettu Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 2011 VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON TYÖJÄRJESTYS Dnro 52/03/11 Annettu Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 2011 Syyttäjälaitoksesta annetun lain (439/2011) 16 :n nojalla vahvistan, apulaisvaltakunnansyyttäjää ja

Lisätiedot

ULOSOTTOPIIRIEN TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VUONNA 2005 (numeeriset)

ULOSOTTOPIIRIEN TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VUONNA 2005 (numeeriset) ULOSOTTOPIIRIEN TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VUONNA 2005 (numeeriset) 15.2.2005/MK Lääni, Saapuneet asiat, kpl Käsitellyt asiat,kpl Käsitellyt tiedoksiantoasiat, kpl Avoinna ulosottoasioita kpl Henkilökunta,

Lisätiedot

Paikallisten syyttäjäviranomaisten ilmoitusvelvollisuus

Paikallisten syyttäjäviranomaisten ilmoitusvelvollisuus Paikallisten syyttäjäviranomaisten ilmoitusvelvollisuus YLEINEN OHJE Dnro 18/31/14 30.6.2014 Voimassa 1.8.2014 - toistaiseksi Kumoaa VKS:2011:1, dnro 16/31/11 Käyntiosoite Postiosoite Puhelin Telekopio

Lisätiedot

Dnro 16/31/11. 25.8.2011 1.9.2011 - toistaiseksi Kumoaa VKS:2008:1 Dnro 3/31/08. Paikallisten syyttäjäviranomaisten ilmoitusvelvollisuus

Dnro 16/31/11. 25.8.2011 1.9.2011 - toistaiseksi Kumoaa VKS:2008:1 Dnro 3/31/08. Paikallisten syyttäjäviranomaisten ilmoitusvelvollisuus YLEINEN OHJE VKS:2011:1 Dnro 16/31/11 Paikallisten syyttäjäviranomaisten ilmoitusvelvollisuus Annettu Voimassa 25.8.2011 1.9.2011 - toistaiseksi Kumoaa VKS:2008:1 Dnro 3/31/08 Säädöspohja Yleisistä syyttäjistä

Lisätiedot

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 11 poliisilaitosaluetta Lapin poliisilaitos Oulun poliisilaitos Pohjanmaan poliisilaitos Sisä Suomen poliisilaitos Itä Suomen poliisilaitos

Lisätiedot

Annettu Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 2015. 1 Viraston yksiköt ja henkilöstö. 2 Avaintoiminnot ja asiantuntijaryhmät

Annettu Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 2015. 1 Viraston yksiköt ja henkilöstö. 2 Avaintoiminnot ja asiantuntijaryhmät 1 (7) VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON TYÖJÄRJESTYS Annettu Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 2015. Syyttäjälaitoksesta annetun lain (439/2011) 16 :n nojalla vahvistan, apulaisvaltakunnansyyttäjää ja viraston

Lisätiedot

Syyttäjän ratkaisut 2008

Syyttäjän ratkaisut 2008 Oikeus 2009 Syyttäjän ratkaisut 2008 Syyttäjä ratkaisi 81 000 asiaa vuonna 2008 Vuonna 2008 syyttäjä ratkaisi Tilastokeskuksen mukaan 80 995 rikosoikeudellista asiaa, mikä on 2 552 enemmän kuin vuotta

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen

Lisätiedot

Luonnokset Helsingin, Itä-Uudenmaan ja Länsi-Uudenmaan maistraattien yhdistämisestä aiheutuviksi asetusmuutoksiksi

Luonnokset Helsingin, Itä-Uudenmaan ja Länsi-Uudenmaan maistraattien yhdistämisestä aiheutuviksi asetusmuutoksiksi 1(1) Liite 3 (suomi) Luonnokset Helsingin, Itä-Uudenmaan ja Länsi-Uudenmaan maistraattien yhdistämisestä aiheutuviksi asetusmuutoksiksi 1. Valtioneuvoston asetus maistraattien toimialueista Valtioneuvoston

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013. 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus. radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta

Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013. 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus. radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta Annettu Helsingissä 15 päivänä elokuuta 2013

Lisätiedot

VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON

VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON V U O S I K E R T O M U S 2 0 0 3 VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON V U O S I K E R T O M U S 2 0 0 3 Toimitus Marja Lehtonen, Valtakunnansyyttäjänvirasto Ulkoasu ja taitto Edita

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014. 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014. 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

Tilastot kertyvät... Tilastot kertovat

Tilastot kertyvät... Tilastot kertovat TOIMINTA JA HALLINTO 2007:7 Tilastot kertyvät... Tilastot kertovat Oikeushallintotilastoja vuodelta 2006 Ulosottotoimi OIKEUSMINISTERIÖN TOIMINTA JA HALLINTO 2007:7 Tilastot kertyvät... Tilastot kertovat

Lisätiedot

2 SOTILASOIKEUDENKÄYNTIASIOIDEN SYYTTÄJÄT JA TUOMIOISTUIMET

2 SOTILASOIKEUDENKÄYNTIASIOIDEN SYYTTÄJÄT JA TUOMIOISTUIMET YLEINEN OHJE VKS:2010:2 Syyttäjille Dnro 17/31/10 Annettu Säädösperusta 3.3.2010 YSL 3 2 mom. YSL 4 Kumoaa Voimassa Yleisen ohjeen 1.4.2010 syyttäjille toistaiseksi VKS:2005:2 Dnro 37/31/05 Menettely sotilasoikeudenkäyntiasioissa

Lisätiedot

LUKIJALLE. Helsingissä, 11. päivänä huhtikuuta 2006. Marja Lehtonen Ylitarkastaja. Valtakunnansyyttäjänvirasto VUOSIKERTOMUS 2005

LUKIJALLE. Helsingissä, 11. päivänä huhtikuuta 2006. Marja Lehtonen Ylitarkastaja. Valtakunnansyyttäjänvirasto VUOSIKERTOMUS 2005 VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTO VUOSIKERTOMUS 2005 VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTO VUOSIKERTOMUS 2005 Toimitus Marja Lehtonen, Valtakunnansyyttäjänvirasto Ulkoasu ja taitto Taina Ståhl, Mainostoimisto Visuviestintä

Lisätiedot

2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö

2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö N:o 6 27 TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA Liite 2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö Taajuuskokonaisuus 1 105,7 Anjalankoski 106,2 Espoo 106,0 Eurajoki 104,1 Haapavesi

Lisätiedot

Syyttäjän ratkaisut 2012

Syyttäjän ratkaisut 2012 Oikeus 2013 Syyttäjän ratkaisut 2012 Syyttäjä ratkaisi 77 300 asiaa vuonna 2012 Vuonna 2012 syyttäjä ratkaisi Tilastokeskuksen mukaan 77 300 rikosoikeudellista asiaa, mikä on lähes 2 prosenttia enemmän

Lisätiedot

Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit

Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit Kaupunki/kunta Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit Tontin kiint.vero euroa/m²/kk Rakenn. kiint.vero Kaukol. Vesi/jätev. Jätehuolto Yhteensä Lappeenranta 0.21 0.27

Lisätiedot

saman lain 5 :n mukaan yleisenä syyttäjänä raastuvanoikeudessa ja maistraatissa. Nimismies tai apulaisnimismies toimii kihlakunnanoikeudessa

saman lain 5 :n mukaan yleisenä syyttäjänä raastuvanoikeudessa ja maistraatissa. Nimismies tai apulaisnimismies toimii kihlakunnanoikeudessa 1992 vp- HE 101 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kaupunginviskaa Iista ja nimismiehestä käräjäoikeuden syyttäjänä ja laiksi kaupunginviskaaleista annetun lain 1 ja 5 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN

Lisätiedot

LUONNOS. Valtioneuvoston asetus

LUONNOS. Valtioneuvoston asetus LUONNOS Valtioneuvoston asetus televisio- ja radiotoimintaan sekä toimiluvanvaraiseen teletoimintaan määrättyjen taajuusalueiden käyttösuunnitelmasta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Annettu

Lisätiedot

syyttäjille Dnro 38/31/06 13.12.2006 YSL 3 2 mom. VKS:1998:3 1.1.2007 - toistaiseksi Asianomistajan syyteoikeus virallisen syyttäjän kannalta

syyttäjille Dnro 38/31/06 13.12.2006 YSL 3 2 mom. VKS:1998:3 1.1.2007 - toistaiseksi Asianomistajan syyteoikeus virallisen syyttäjän kannalta YLEINEN OHJE VKS:2006:4 syyttäjille Dnro 38/31/06 Annettu Säädösperusta 13.12.2006 YSL 3 2 mom. Kumoaa Voimassa VKS:1998:3 1.1.2007 - toistaiseksi Asianomistajan syyteoikeus virallisen syyttäjän kannalta

Lisätiedot

HELSINGIN KÄRÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi 9.10.2015. Eduskunnan lakivaliokunnalle

HELSINGIN KÄRÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi 9.10.2015. Eduskunnan lakivaliokunnalle HELSINGIN KÄRÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi 9.10.2015 Eduskunnan lakivaliokunnalle Helsingin käräjäoikeuden lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016 Yleistä Nykytilanteesta

Lisätiedot

Toiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen

Toiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen Siirtolaisuusinstituutti Migrationsinstitutet Institute of Migration Toiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen Muuttoliikesymposium 2010 Tutkija Heli Sjöblom-Immala TUTKIMUSHANKE MAAHANMUUTTAJIEN

Lisätiedot

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja

Lisätiedot

VÄKILUKU JATKAA TURUSSA KASVUAAN JA SALOSSA LASKUAAN

VÄKILUKU JATKAA TURUSSA KASVUAAN JA SALOSSA LASKUAAN VÄKILUKU JATKAA TURUSSA KASVUAAN JA SALOSSA LASKUAAN Varsinais-Suomen väestökehitys jatkaa vuonna 2013 samansuuntaista kehitystä kuin vuonna 2012. Turun kaupungin väkiluku kasvaa ja Salon kaupungin vähenee

Lisätiedot

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Paikkakunta Kanavanippu ERP

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Paikkakunta Kanavanippu ERP N:o 453 3591 TAAJUUSALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMA Liite 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta Paikkakunta Kanavanippu ERP A B C D E Vaasa (kw) Akaa 42 13 Enontekiö 53 58

Lisätiedot

Ajokorttitoimivallan siirto

Ajokorttitoimivallan siirto Ajokorttitoimivallan siirto Tieliikenteen sääntelyn sidosryhmätilaisuus 24.11.2015 Kimmo Pylväs Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Tosi pähkinänkuoressa

Lisätiedot

VUOSIKERTOMUS 2007 VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTO

VUOSIKERTOMUS 2007 VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTO VUOSIKERTOMUS 2007 VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTO Valtakunnansyyttäjänvirasto Albertinkatu 25 A 00180 Helsinki Toimitus Virve Pehkonen, Valtakunnansyyttäjänvirasto Ulkoasu ja taitto Taina Ståhl, Mainostoimisto

Lisätiedot

asiahakemisto. Vuosikertomuksen välissä on erillinen tilastoliite syyttäjälaitoksen toiminnasta vuonna 2008.

asiahakemisto. Vuosikertomuksen välissä on erillinen tilastoliite syyttäjälaitoksen toiminnasta vuonna 2008. VUOSIKERTOMUS 2008 Toimitus Virve Pehkonen, Valtakunnansyyttäjänvirasto Ulkoasu Taina Ståhl, Mainostoimisto Visuviestintä Oy Kansikuva www.sxc.hu Paino Edita Prima Oy, Helsinki 2009 3 Vuosikertomus ilmestyy

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lappeenrannan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Syyteharkinta-asioiden kiireellisyydestä ja etusijajärjestyksestä

Syyteharkinta-asioiden kiireellisyydestä ja etusijajärjestyksestä Syyteharkinta-asioiden kiireellisyydestä ja etusijajärjestyksestä YLEINEN OHJE VKS:2013:1 Dnro 47/31/12 Annettu 28.12.2012 Voimassa 1.1.2013 - toistaiseksi Kumoaa VKS:2009:2 Sisällysluettelo...3 1 JOHDANTO...3

Lisätiedot

Hyvää työtä hyvässä porukassa. Syyttäjälaitos

Hyvää työtä hyvässä porukassa. Syyttäjälaitos Hyvää työtä hyvässä porukassa Syyttäjälaitos Syyttäjä Maija Mononen: Parasta työssäni on monipuolisuus ja itsenäisyys Syyttäjän työn ensisijainen tarkoitus on toteuttaa rikosvastuuta. Syyttäjä huolehtii

Lisätiedot

Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu

Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu 21.11.2013 Pekka Järvinen sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

Valtakunnansyyttäjänvirasto Albertinkatu 25 A, 00180 Helsinki

Valtakunnansyyttäjänvirasto Albertinkatu 25 A, 00180 Helsinki VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTO VUOSIKERTOMUS 2006 Valtakunnansyyttäjänvirasto Albertinkatu 25 A, 00180 Helsinki Toimitus Marja Lehtonen, Valtakunnansyyttäjänvirasto Ulkoasu ja taitto Taina Ståhl, Mainostoimisto

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Vaasan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Vaasan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Vaasan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON

VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON V U O S I K E R T O M U S 2 0 0 2 VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON V U O S I K E R T O M U S 2 0 0 2 Toimitus Marja Lehtonen, Valtakunnansyyttäjänvirasto Ulkoasu ja taitto Edita

Lisätiedot

YLEINEN OHJE JA MÄÄRÄYS VKS:2004:1 syyttäjille Dnro 65/31/04. 28.12.2004 YSjäL 3 2 mom., AVKSV 13. Voimassa 1.1.2005 - toistaiseksi

YLEINEN OHJE JA MÄÄRÄYS VKS:2004:1 syyttäjille Dnro 65/31/04. 28.12.2004 YSjäL 3 2 mom., AVKSV 13. Voimassa 1.1.2005 - toistaiseksi YLEINEN OHJE JA MÄÄRÄYS VKS:2004:1 syyttäjille Dnro 65/31/04 Annettu Säädösperusta 28.12.2004 YSjäL 3 2 mom., AVKSV 13 Voimassa 1.1.2005 - toistaiseksi Menettely sananvapausrikosasioissa 1. Taustaa Vuoden

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lahden seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Jyväskylän seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Jyväskylän seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Jyväskylän seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kuopion seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2007 Julkaistu Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 2007 N:o 88 97. Valtioneuvoston asetus. N:o 88. syyttäjänvirastosta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2007 Julkaistu Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 2007 N:o 88 97. Valtioneuvoston asetus. N:o 88. syyttäjänvirastosta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2007 Julkaistu Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 2007 N:o 88 97 SISÄLLYS N:o Sivu 88 Valtioneuvoston asetus syyttäjänvirastosta... 257 89 Valtioneuvoston asetus syyttäjänvirastojen

Lisätiedot

Hotellin asiakasliikenne ja kannattavuus

Hotellin asiakasliikenne ja kannattavuus Mirja Rautiainen - Mika Siiskonen Hotellin asiakasliikenne ja kannattavuus HARJOITUSTEHTÄVIÄ LUKU 12: YRITYKSEN TUNNUSLUVUT http://charles.savonia.fi/~mas/julkaisut 1. Hotellissa on 120 huonetta, joista

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsingin seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsingin seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Helsingin seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2013

Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2013 Toiminta ja hallinto Verksamhet och förvaltning 16/2014 Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2013 16/2014 Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2013 Oikeusministeriö, Helsinki 2014 25.3.2014 Julkaisun

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen Kuntien yritysilmasto 2012 Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu - Missä mennään TYP?

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu - Missä mennään TYP? Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu - Missä mennään TYP? Työllisyysseminaari, Kuntamarkkinat 9.9.2015 Erityisasiantuntija Tommi Eskonen Työllistymistä edistävällä monialainen yhteispalvelu

Lisätiedot

Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta

Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 1.1 Analoginen televisiotoiminta: Yleisradio Oy Paikkakunta Kanava ERP Huom. (kw) ANJALANKOSKI

Lisätiedot

Saako uhri oikeutta?

Saako uhri oikeutta? Saako uhri oikeutta? Maarit Saukko Ensi ja turvakotien liitto, Kirkkohallitus/, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen Mielenterveysseura, Suomen Punainen Risti,Suomen Setlementtiliitto, Naisasialiitto

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Oulun seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Oulun seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Oulun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

1.3 Tontin lohkomistoimituksen kesto keskimäärin (vrk)

1.3 Tontin lohkomistoimituksen kesto keskimäärin (vrk) . KIINTEISTÖNMUODOSTUSTOIMINTA. Tontinlohk omisia suoritettu.. Näissä tontteja yhteensä (kpl).2 Tontin lohkomisen yhteydessä tehtyjä kiinnitysten käsittelypäätöksiä (kpl).3 Tontin lohkomistoimituksen kesto

Lisätiedot

KUNTIEN YRITYSILMASTO 2011. Selvitys kuntien ja seutukuntien yritysmyönteisyydestä

KUNTIEN YRITYSILMASTO 2011. Selvitys kuntien ja seutukuntien yritysmyönteisyydestä KUNTIEN YRITYSILMASTO 2011 Selvitys kuntien ja seutukuntien yritysmyönteisyydestä KUNTIENYRITYSILMASTO 2011 SISÄLTÖ SAATTEEKSI 3 JOHTOPÄÄTÖKSET 4 1SELVITYSMENETELMÄT 5 1.1Yritysilmastomittarijaselvityksentoteuttaminen

Lisätiedot

Y:n poliisilaitos on antanut asiasta selvityksen ja Poliisihallitus lausunnon.

Y:n poliisilaitos on antanut asiasta selvityksen ja Poliisihallitus lausunnon. ANONYMISOITU PÄÄTÖS 02.06.2016 Dnro OKV/459/1/2016 1/5 ASIA Poliisin ja syyttäjän menettely tuomarin virkarikosasiassa KANTELU Kantelija on kannellut X:n syyttäjänviraston kihlakunnansyyttäjän A:n 4.5.2015

Lisätiedot

KRUUNUPYY 44 600 SVT

KRUUNUPYY 44 600 SVT 4706 N:o 119 Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 1.1 Analoginen televisiotoiminta: Yleisradio Oy Paikkakunta Kanava ERP Huom. (kw)

Lisätiedot

Markkinaoikeuslaki, ml. muutossäädös 320/2004

Markkinaoikeuslaki, ml. muutossäädös 320/2004 Markkinaoikeuslaki, ml. muutossäädös 320/2004 1 luku Toimivalta 1 Markkinaoikeuden toimivalta ja toimipaikka Markkinaoikeus käsittelee ne asiat, jotka säädetään sen toimivaltaan kuuluviksi: 1. kilpailunrajoituksista

Lisätiedot

Ulkoasiainhallintolaki 25.2.2000/204

Ulkoasiainhallintolaki 25.2.2000/204 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 2000» 25.2.2000/204 Seurattu SDK 456/2010 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Ulkoasiainhallintolaki 25.2.2000/204 Eduskunnan päätöksen

Lisätiedot

KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNNAN TULOSTAVOITEASIAKIRJA. Aika 16.3.2006 klo 13.00 Oikeusministeriö, Kasarmikatu 42, 4b krs/neuvotteluhuone Laguuni

KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNNAN TULOSTAVOITEASIAKIRJA. Aika 16.3.2006 klo 13.00 Oikeusministeriö, Kasarmikatu 42, 4b krs/neuvotteluhuone Laguuni KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNNAN TULOSTAVOITEASIAKIRJA 7. Aika 16.3.2006 klo 13.00 Paikka Oikeusministeriö, Kasarmikatu 42, 4b krs/neuvotteluhuone Laguuni Osallistujat Merja Muilu Oikeusministeriö Kirta Heine

Lisätiedot

Määräys televisio- ja radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytöstä

Määräys televisio- ja radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytöstä Viestintävirasto 70/2014 M 1 (27) Määräys televisio- ja radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytöstä Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2014 Viestintävirasto määrää 7 päivänä marraskuuta

Lisätiedot

2 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen radiotoiminta

2 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen radiotoiminta 176 N:o 22 Liite 2 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen radiotoiminta 2.1 Analoginen radiotoiminta: Yleisradio Oy Paikkakunta Taajuus ERP (MHz) (kw) AAVASAKSA 87,9 10 AAVASAKSA AAVASAKSA

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus rajavartiolaitoksesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä päivänä kuuta 2013 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti kumotaan rajavartiolaitoksesta annetun

Lisätiedot

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx 1(5) Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa Keskisuurilla kaupungeilla tarkoitetaan muistiossa kahta asiaa: niiden väkilukua sekä niiden epävirallista asemaa maakunnan keskuksena. Poikkeus

Lisätiedot

N:o 434 1269. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Aseman nimi Kanava MAX ERP Nippu A Nippu B Nippu C (kw)

N:o 434 1269. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Aseman nimi Kanava MAX ERP Nippu A Nippu B Nippu C (kw) N:o 434 1269 Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 1.3 Digitaalinen televisiotoiminta Aseman nimi Kanava MAX ERP Nippu A Nippu B Nippu

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kouvolan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kouvolan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kouvolan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Oikeuskanslerinviraston työjärjestys

Oikeuskanslerinviraston työjärjestys Oikeuskanslerinviraston työjärjestys Annettu Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 2007 Valtioneuvoston oikeuskanslerista annetun lain (193/2000) 12 :n 2 momentin ja oikeuskanslerinvirastosta annetun valtioneuvoston

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Tampereen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Seinäjoen seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Seinäjoen seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Seinäjoen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012

KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012 KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012 Valtiotieteen tohtori Timo Aro Helmikuu 2015 Mitä on yritysdynamiikka? Yritysdynamiikka on yksi alueen kilpailukykyyn tai ulkoiseen elinvoimaan

Lisätiedot

Päätös. Laki. hovioikeuslain muuttamisesta

Päätös. Laki. hovioikeuslain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 28/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi hovioikeuslain ja hallinto-oikeuslain 1 ja 2 :n sekä eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta Asia Hallitus on vuoden 2012 valtiopäivillä

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kotkan-Haminan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Turun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Vapaa-ajan palvelut Vuosiseminaari 14.1.2009 Piia Savolainen

Vapaa-ajan palvelut Vuosiseminaari 14.1.2009 Piia Savolainen Vapaa-ajan palvelut Vuosiseminaari 14.1.2009 Piia Savolainen Varamiespalvelu-Yhtiötel Vuonna 1988 perustettu valtakunnallinen henkilöstöpalveluja tuottava yritysketju Yli 70 palvelualuetta Suomessa, Virossa,

Lisätiedot

MÄÄRÄYS 31.12.2001. Valtuutussäännös Liikennevakuutuslain 16 22/002/2001. Voimassaoloaika 1.1.2002 toistaiseksi

MÄÄRÄYS 31.12.2001. Valtuutussäännös Liikennevakuutuslain 16 22/002/2001. Voimassaoloaika 1.1.2002 toistaiseksi 1 (2) MÄÄRÄYS 31.12.2001 Valtuutussäännös Dnro Liikennevakuutuslain 16 22/002/2001 Voimassaoloaika 1.1.2002 toistaiseksi Kumoaa Sosiaali- ja terveysministeriön määräys 181/411/95 Asia Liikennevakuutuksen

Lisätiedot

651 523 Loviisanseudun Jyty ry, Lovisanejdens Jyty rf 1,26% 651 524 JYTY Naantalin seutu ry 1,35% 651 525 Jyty Nurmes ry 1,2% 651 526 Jyty Sakky ry

651 523 Loviisanseudun Jyty ry, Lovisanejdens Jyty rf 1,26% 651 524 JYTY Naantalin seutu ry 1,35% 651 525 Jyty Nurmes ry 1,2% 651 526 Jyty Sakky ry Liittotunnus yhdistysnumero Yhdistyksen nimi prosentti 2016 374 021 Jyty Espoo ry, Jyty Esbo rf 1,26% 374 022 Jyty Etelä-Pirkanmaa ry 1,19% 374 036 Jyty Hangö Hanko rf 1,3% 374 066 Jyty Hämeenlinna ry

Lisätiedot

Finanssivalvonnan työjärjestys

Finanssivalvonnan työjärjestys 1 Finanssivalvonnan työjärjestys Johdanto Finanssivalvonnasta annetun lain (878/2008) 8 :n mukaan pankkivaltuusto vahvistaa Finanssivalvonnalle työjärjestyksen. Pankkivaltuuston tehtävänä on 1) valvoa

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PUHEMIESNEUVOSTON EHDOTUS 1/2010 vp Puhemiesneuvoston ehdotus laiksi eduskunnan virkamiehistä annetun lain 10 ja 71 :n, eduskunnan työjärjestyksen 73 :n ja eduskunnan kanslian ohjesäännön muuttamisesta

Lisätiedot

Nopea apu. Haasteita kunnanjohtajan näkökulmasta. Turvallisempi huominen. Hyvinkää 23.1.2013. Seppo Rajala Kunnanjohtaja Puolanka

Nopea apu. Haasteita kunnanjohtajan näkökulmasta. Turvallisempi huominen. Hyvinkää 23.1.2013. Seppo Rajala Kunnanjohtaja Puolanka Nopea apu Haasteita kunnanjohtajan näkökulmasta Turvallisempi huominen Hyvinkää 23.1.2013 Seppo Rajala Kunnanjohtaja Puolanka YLE 23.1.2013 klo 7:04 Texasin opistoammuskelu oli kahden kiista Sanakopuna

Lisätiedot

Liittotunnus. yhdistysnumero yhdistyksen nimi

Liittotunnus. yhdistysnumero yhdistyksen nimi Liittotunnus yhdistysnumero yhdistyksen nimi prosentti 2015 374 021 Jyty Espoo - Jyty Esbo ry 1,26% 374 022 Jyty Etelä-Pirkanmaa ry 1,19% 374 036 Jyty Hangö Hanko rf 1,3% 313 054 Jyty Helsinki ry 1,3%

Lisätiedot

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013 Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset 27.6.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perusja erikoistason palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään

Lisätiedot

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 7 TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 Ulkomaisen muuttoliikkeen merkitys kasvussa Tampereen vuonna 2007 saama muuttovoitto oli 927 henkilöä, mistä ulkomaisen muuttoliikkeen osuus oli peräti

Lisätiedot

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Sote-uudistus valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Kirsi Varhila, valmisteluryhmän puheenjohtaja sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen

Lisätiedot

Menettely sananvapausrikosasioissa

Menettely sananvapausrikosasioissa Menettely sananvapausrikosasioissa YLEINEN OHJE Dnro 21/31/14 24.4.2015 Voimassa 1.5.2015 - toistaiseksi Kumoaa VKS:2004:1 Dnro 65/31/04 Käyntiosoite Postiosoite Puhelin Telekopio Sähköpostiosoite Albertinkatu

Lisätiedot

VUOSIKERTOMUS 2 0 0 9

VUOSIKERTOMUS 2 0 0 9 VUOSIKERTOMUS 2 0 0 9 Toimitus Virve Streng, Valtakunnansyyttäjänvirasto Ulkoasu Taina Ståhl, Mainostoimisto Visuviestintä Oy Paino Edita Prima Oy, Helsinki 2010 3 Vuosikertomus ilmestyy nyt toisen kerran

Lisätiedot

Syyttäjälle ilmoitettavat rikosasiat, ilmoitusmenettely ja syyttäjän toimenpiteet

Syyttäjälle ilmoitettavat rikosasiat, ilmoitusmenettely ja syyttäjän toimenpiteet Syyttäjälle ilmoitettavat rikosasiat, ilmoitusmenettely ja syyttäjän toimenpiteet YLEINEN OHJE VKS:2013:4 12.6.2013 Voimassa 1.1.2014 - toistaiseksi Kumoaa VKS:2008:2 Käyntiosoite Postiosoite Puhelin Telekopio

Lisätiedot

Syyttäjälaitoksen rakenne- ja resurssityöryhmä Liite 1 SYYTTÄJÄYKSIKÖT JA YHTEISTOIMINTA-ALUEET 1.1.2005 LUKIEN

Syyttäjälaitoksen rakenne- ja resurssityöryhmä Liite 1 SYYTTÄJÄYKSIKÖT JA YHTEISTOIMINTA-ALUEET 1.1.2005 LUKIEN Syyttäjälaitoksen rakenne- ja resurssityöryhmä Liite 1 SYYTTÄJÄYKSIKÖT JA YHTEISTOIMINTA-ALUEET 1.1.2005 LUKIEN 1\N\LQHQRUJDQLVDDWLRUDNHQQH Syyttäjäyksikön sijoituskihlakunta tummennettu. Helsinki Helsinki

Lisätiedot

Valtakunnansyyttäjänviraston. vuosikertomus HELSINKI 1999

Valtakunnansyyttäjänviraston. vuosikertomus HELSINKI 1999 2.. Valtakunnansyyttäjänviraston vuosikertomus 1 9 9 8 HELSINKI 1999 3 TOIMITUS: MARJA LEHTONEN, VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTO ULKOASU JA TAITTO: TAINA REINIKKA, OY EDITA AB VUOSIKERTOMUS ON PAINETTU YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISELLE

Lisätiedot

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 8 N:o 1 Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 1.1 Analoginen televisiotoiminta: Yleisradio Oy Paikkakunta Kanava ERP Huom. (kw) ANJALANKOSKI

Lisätiedot

TOIMILUVAT ANALOGISEN RADIOTOIMINNAN HARJOITTAMISEKSI Valtakunnallinen ja siihen rinnastettava toiminta

TOIMILUVAT ANALOGISEN RADIOTOIMINNAN HARJOITTAMISEKSI Valtakunnallinen ja siihen rinnastettava toiminta TOIMILUVAT ANALOGISEN RADIOTOIMINNAN HARJOITTAMISEKSI Valtakunnallinen ja siihen rinnastettava toiminta Kristillinen Media Oy Taajuuskokonaisuus 9 Metroradio Finland Oy Taajuuskokonaisuus 5 Metroradio

Lisätiedot

Hovioikeuksien ratkaisut 2010

Hovioikeuksien ratkaisut 2010 Oikeus 2011 Hovioikeuksien ratkaisut 2010 Hovioikeuksissa ratkaistujen asioiden määrä edellisvuoden tasolla vuonna 2010 Hovioikeudet ratkaisivat 11 300 asiaa vuonna 2010, mikä on likimain yhtä paljon kuin

Lisätiedot

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä. 28.4.2015 Kemi

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä. 28.4.2015 Kemi Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 Kemi Maintpartner Suomessa Liiketoimintamme on 100 % teollisuuden kunnossapitoa Varmistamme teollisuuden tuotannon ja julkisen sektorin teknisten prosessien

Lisätiedot

Laajakaistaliittymien hintavertailu - kiinteät laajakaistaliittymät 04/2009 Tiedot päivitetty 1.4.2009

Laajakaistaliittymien hintavertailu - kiinteät laajakaistaliittymät 04/2009 Tiedot päivitetty 1.4.2009 Mariehamns Telefon Ab Aland.net Bredband Ahvenanmaa Brändö - 59 - - Ålands Telefonandelslag Aland.net Bredband Ahvenanmaa Brändö - 59 - - Mariehamns Telefon Ab Aland.net Bredband Ahvenanmaa Finström -

Lisätiedot

Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi

Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi Taustaa LVM:n työryhmän raportti 38/2003 Valtakunnallisesti merkittävät liikenneverkot ja terminaalit. Lausuntokierros. 20.2.200 työryhmä määrittämään

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2009 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 2009 N:o 819 821. Oikeusministeriön asetus. N:o 819

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2009 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 2009 N:o 819 821. Oikeusministeriön asetus. N:o 819 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2009 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 2009 N:o 819 821 SISÄLLYS N:o Sivu 819 Oikeusministeriön asetus oikeusapupiireistä ja oikeusaputoimistojen toimipaikoista... 4661 820

Lisätiedot

Magistrate (Meldeämter) in Finnland. ETELÄ-SUOMI (SÜDFINNLAND) Länsi-Uudenmaan maistraatti:

Magistrate (Meldeämter) in Finnland. ETELÄ-SUOMI (SÜDFINNLAND) Länsi-Uudenmaan maistraatti: Magistrate (Meldeämter) in Finnland Register Office of Espoo Itätuulentie 1 P.O.B. 49 02101 ESPOO Tel.: (029) 553 9301 Fax: (029) 553 6326 info.lansi-uusimaa@maistraatti.fi ETELÄ-SUOMI (SÜDFINNLAND) Länsi-Uudenmaan

Lisätiedot

Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2011

Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2011 Oikeus 2012 Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2011 Käräjäoikeuksissa ratkaistujen rikosasioiden määrä pysyi edellisen vuoden tasolla Vuonna 2011 käräjäoikeuksissa ratkaistiin Tilastokeskuksen mukaan

Lisätiedot

VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON VUOSIKERTOMUS 2 0 0 1 VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON

VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON VUOSIKERTOMUS 2 0 0 1 VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON VUOSIKERTOMUS 2 0 0 1 VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON V U O S I K E R T O M U S 2 0 0 1 VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON V U O S I K E R T O M U S 2 0 0 1 Toimitus Marja Lehtonen,

Lisätiedot

Liite IV: Toimitetun talousveden laatu (aritmeettinen keskiarvo). Keskiarvo on nolla, jos kaikki tulokset ovat olleet alle määritysrajan.

Liite IV: Toimitetun talousveden laatu (aritmeettinen keskiarvo). Keskiarvo on nolla, jos kaikki tulokset ovat olleet alle määritysrajan. 1 Liite IV: Toimitetun talousveden laatu (aritmeettinen keskiarvo). Keskiarvo on nolla, jos kaikki tulokset ovat olleet alle määritysrajan. Etelä-Suomi Altia Oyj A sikkalan kunnan vesilaito s Espoon Vesi

Lisätiedot

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen

Lisätiedot

Poliisihallitus Ohje ID-1551993091 1 (8) 17.12.2013 2020/2013/4590. Poliisin tekemäksi epäillyn rikoksen tutkinta. 1. Yleistä

Poliisihallitus Ohje ID-1551993091 1 (8) 17.12.2013 2020/2013/4590. Poliisin tekemäksi epäillyn rikoksen tutkinta. 1. Yleistä Poliisihallitus Ohje ID-1551993091 1 (8) 17.12.2013 2020/2013/4590 Voimassaoloaika 1.1.2014-31.12.2018 Säädösperuste Laki poliisin hallinnosta 4 Muuttaa/Kumoaa Poliisin tekemäksi epäillyn rikoksen esitutkinta,

Lisätiedot