VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON"

Transkriptio

1 VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON V U O S I K E R T O M U S

2 VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON V U O S I K E R T O M U S

3 Toimitus Marja Lehtonen, Valtakunnansyyttäjänvirasto Ulkoasu ja taitto Taina Ståhl, Edita Design Painopaikka Edita Prima Oy, Helsinki 2005

4 LUKIJALLE Valtakunnansyyttäjänviraston vuosikertomus, joka ilmestyy nyt seitsemännen kerran, on tarkoitettu tiedonlähteeksi ensisijassa syyttäjälaitoksen ja oikeushallinnon henkilöstölle. Myös poliisille, asianajajille sekä alan opiskelijoille ja yksittäisille kansalaisillekin tästä kertomuksesta löytyy hyödyllistä tietoa syyttäjäntoiminnasta. Vuoden 2004 vuosikertomus noudattaa sisällöltään ja rakenteeltaan edellisten vuosien kertomuksia. Tilastoja on jonkin verran lisätty, esimerkiksi erilaisia yhteistoiminta-alueittain laadittuja syyttäjien toimintatilastoja on useita. Vuosikertomuksen liiteosassa on ratkaisuluettelo, joka sisältää tiivistelmät keskeisistä kertomusvuoden aikana Valtakunnansyyttäjänvirastossa annetuista toimenpiteeseen johtaneista ratkaisuista sekä aakkosellinen asiahakemisto. Helsingissä, 5. päivänä huhtikuuta 2005 MARJA LEHTONEN ylitarkastaja

5 4 SISÄLLYSLUETTELO LUKIJALLE 3 Valtakunnansyyttäjä Matti Kuusimäki YHTEISVOIMIN SAAMME ENEMMÄN AIKAAN 6 Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske HYVIÄ TULOKSIA PALJON PARANNETTAVAA 8 SYYTTÄJÄLAITOS 10 VALTAKUNNANSYYTTÄJÄ 12 APULAISVALTAKUNNANSYYTTÄJÄ 13 VALTIONSYYTTÄJÄT 14 YHTEISKUNNAN KANNALTA MERKITTÄVIMMÄT RIKOSASIAT 15 VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTO 15 SYYTTÄJÄLAITOKSEN ARVOT -HANKE 16 SYYTTÄJÄLAITOKSEN YHTEISTOIMINTA-ALUEET 17 VALTIONSYYTTÄJIEN ALUEVASTUU 19 PAIKALLINEN SYYTTÄJÄNTOIMI 19 YLEISET SYYTTÄJÄT 20 SYYTTÄJÄLAITOKSEN RAKENNE JA RESURSSIT 20 HALLINTO 22 NIMITYSASIAT 22 TYÖKYKYÄ YLLÄPITÄVÄ TOIMINTA 24 SYYTTÄJÄLAITOKSEN TULOSTAVOITTEET JA NIIDEN TOTEUTUMINEN VUONNA VIESTINTÄ 33 SYYTEASIAT 36 SYYTEHARKINTA-ASIAT 36 SANANVAPAUSRIKOSASIAT 47 MUUTOSHARKINTA-ASIAT 48 KANTELUT 53

6 OIKEUSKANSLERIN JA EDUSKUNNAN OIKEUSASIAMIEHEN SYYTEMÄÄRÄYKSET 55 RIKOSLAIN 1 LUVUN SYYTEMÄÄRÄYS ASIAT 56 MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA 57 SYYTTÄJÄNMÄÄRÄYSASIAT 58 TALOUSRIKOSASIAT 58 HUUMAUSAINERIKOSPROJEKTIN SYYTTÄJÄT 59 POLIISIRIKOSASIAT 60 5 KEHITTÄMINEN, OHJAUS JA KOULUTUS 64 VALTAKUNNANSYYTTÄJÄN YLEISET MÄÄRÄYKSET JA OHJEET 64 RIKOSKETJUHANKE 65 PÄÄLLIKKÖPÄIVÄT 65 ALUERYHMÄTOIMINTA 65 VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON HENKILÖSTÖKOULUTUS 67 SYYTTÄJÄLAITOKSEN KOULUTUS 67 AVAINSYYTTÄJÄT 80 APULAISSYYTTÄJIEN HARJOITTELUJÄRJESTELMÄ 86 VALVONTA 88 VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON JULKAISUSARJA 91 KANSAINVÄLISET ASIAT 92 JOHDANTO 92 POHJOISMAINEN YHTEISTYÖ 93 ITÄMEREN OIKEUSALUEEN YHTEISTYÖ 94 VENÄJÄ 96 VIRO 97 EUROOPAN UNIONI 97 EUROOPAN NEUVOSTO 101 MUITA KANSAINVÄLISIÄ TAPAHTUMIA 102 VIERAILUJA VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTOON 102 KANSAINVÄLISEN SYYTTÄJÄYHDISTYKSEN KONFERENSSI KOREAN TASAVALLASSA 103 PAIKALLISSYYTTÄJIEN OHJAUS JA NEUVONTA KANSAINVÄLISISSÄ ASIOISSA 105 VIRANOMAISYHTEISTYÖ 105 ASIANTUNTIJATEHTÄVÄT 106 TILASTOTIETOJA 108 HENKILÖKUNTA 121 RATKAISULUETTELO 122 ASIAHAKEMISTO 156

7 6 Valtakunnansyyttäjä Matti Kuusimäki: YHTEISVOIMIN SAAMME ENEMMÄN AIKAAN Olen vuoden 2002 vuosikertomuksen johdannossa pohtinut arvoja ja korostanut, että vankka ja selkeä arvopohja vahvistaa koko organisaation yhteenkuuluvaisuutta ja kehittymistä sosiaalisena kokonaisuutena. Totesin myös, että sitoutuminen arvoihin voi onnistua vain, jos työyhteisön kaikki toimijat hyväksyvät ne. Suunnitelmat etenivät kuluvana vuonna käytännön tasolle, kun asettamani arvotyöryhmä aloitti toimintansa. Pidin tärkeänä, että kentän väki tulee työhön mukaan laajasti edustettuna. Siksi kutsuin työryhmään jäseniksi toimistohenkilökunnan, syyttäjien ja johtavien syyttäjien edustajat Valtakunnansyyttäjänviraston väen lisäksi. Kuten myöhemmin kertomuksesta selviää, syyttäjälaitoksen arvoja lähdettiin kartoittamaan koko henkilöstön voimin järjestämällä ympäri maata arvokeskusteluja paikallisyksikköjen kanssa. Saadusta myönteisestä palautteesta olen tehnyt sen johtopäätöksen, että arvohankkeemme käynnistyi hyvin ja juuri oikeaan aikaan. Käsillä on työ, jota ei voi hetkessä saada valmiiksi vaan se vaatii aikaa ja panostamista. Tavallaan on kysymyksessä koko toiminnan mittainen työ. Eettisesti korkeatasoisen syyttäjäntoiminnan ylläpitäminen edellyttää sitä, että arvot näkyvät päätöksissä ja tekoina arjen työssä. Sitä kautta ne muuttuvat hallintomme hyviksi toimintatavoiksi ja ovat jatkuvasti läsnä. Esitutkintakynnyksen ylittymisen arvioinnin ja pakkokeinojen käyttöharkinnan kuuluminen eri viranomaiselle kuin lopullisen syyteharkinnan tekeminen parantaa rikoksesta epäillyn oikeusturvaa. Mutta toisaalta tämä järjestely edellyttää monestakin eri syystä välttämättä poliisin ja syyttäjän toimivaa ja tehokasta yhteistyötä esitutkinnan aikana Nämä syyt liittyvät sekä voimavarojen kohdentamiseen että esitutkinnan rikosprosessuaaliseen merkitykseen. Näillä sanoilla taustoitetaan perusteet valtakunnansyyttäjän ja poliisiylijohtajan vastikään yhdessä asettaman esitutkintayhteistyön kehittämistyöryhmän toimeksiannolle. Työryhmän ensisijaisena tehtävänä on laatia suunnitelma koko valtakunnan kattavalle, kihlakunnittain toteutettavalle koulutusja neuvottelukierrokselle, jonka tarkoituksena on lopultakin vakiinnuttaa sellainen poliisin ja syyttäjistön yhteistyö, jonka puitteissa rikosasia jo esitutkinnan

8 yhteydessä valmistellaan oikeudenkäyntiä varten ja joka siten on uuden rikosprosessimenettelyn onnistumisen yksi perusedellytys. Työryhmän ja sen tavoitteiden asettaminen on monitahoisen työn tulosta. Esitutkintayhteistyön kehittäminen on jo pitkään ollut syyttäjälaitoksen keskeinen laadullinen tulostavoite ja asiassa on erityisesti kuluneena vuonna monin ponnistuksin saatu paljon hyvää aikaan, mutta runsaasti on työtä vielä edessä. Edistysaskeleen perustana on ollut sen syyttäjälaitoksen alati korostaman havainnon yleistyminen, että rikosvastuun toteutuminen on aina tulosta useamman viranomaisen ketjumaisesta työstä. Kansalaisen kannalta katsottuna hyvin onnistunut tulos riippuu koko ketjun vahvuudesta. Kansainvälisen toiminnan kannalta katsoen mennyt vuosi oli valtakunnansyyttäjän näkökulmasta erityisen mieleenpainuva, suorastaan historiallinen. Euroopan unionin jäsenvaltioiden ylimpien tuomioistuinten presidentit ja ylimmät syyttäjät ovat jo 1950-luvulta lähtien pitäneet joka toinen vuosi yhteisen kokouksen, jossa on käsitelty eurooppalaisen oikeudenhoidon ajankohtaisia kysymyksiä. Suomi oli toukokuussa ensi kertaa kokouksen järjestelyvuorossa. Erityisen sävyn kokoukselle loi se, että unionin kymmenen uuden jäsenmaan edustajat nähtiin mukana ensi kertaa. Korkeimman oikeuden presidentti ja valtakunnansyyttäjä kokivat kokouksen järjestelyvastuun raskaana, mutta kaikki sujui hyvin. Vieraat saattoivat poistua aurinkoisesta Helsingistä kiittävästä palautteesta päätellen tyytyväisinä näkemäänsä ja kokemaansa. Nelisenkymmentä vuotta ovat Pohjoismaiden ylimmät syyttäjät puolestaan vuorovuosin järjestäneet yhteisen neuvonpidon. Valtakunnansyyttäjä oli viime kesänä toista kertaa järjestelyvuorossa. Näitä kokouksia ei aina järjestetä maiden pääkaupungeissa, vaan virkaveljet tutustutetaan isäntämaan muihinkin kolkkiin. Niinpä pohjoismaiset kollegat saivat tällä kertaa asiapitoisen ko kousohjelman ohessa ihailla yöttömän yön maisemia Yllästunturin laelta ja kuunnella Äkäslompolon kappelissa Lapin musiikkiopiston nuoria taitajia. Pohjoismaiden ylimpien syyttäjien kollegiaalisen avoin yhteydenpito on erittäin tärkeä keskinäinen tieto- ja vuorovaikutuskanava. Sen merkitystä syyttäjälaitoksen johtamisen kannaltakaan ei voi yliarvioida. Työkokemukset, niin iloa tuottavat kuin harmillisemmatkin, tuntuvat olevan kaikilla varsin samankaltaisia. Huoli virkakunnan työssä jaksamisesta ja muusta hyvinvoinnista on sävyttänyt valtakunnansyyttäjän kulunuttakin vuotta. Useassa eri yhteydessä on haluttu korostaa sitä, että vaikka yhteiskunta perustellusti odottaakin syyttäjälaitokselta asianmukaista työpanosta rikosvastuun toteuttamiseksi, se ei tarkoita kenenkään velvollisuutta uupua töidensä alle. Tiedämme ja tunnemme tehtäviemme laadun ja osaamme järjestellä meistä riippumattomista syistä ajoittain ehkä ruuhkautuvat työmme siten, ettei oikeudenmenetyksiä pääse tapahtumaan. Enempää meiltä ei voi kukaan oikeutetusti vaatia. Organisaatiomme ajankohtaisista kehittämissuunnitelmista toivomme luonnollisesti asiaan vetoapua ja sen vuoksi olemmekin kaikki yhdessä niitä aikanaan aktiivisesti panemassa toimeen. 7

9 8 Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske: HYVIÄ TULOKSIA PALJON PARANNETTAVAA Syyttäjälaitoksessa vuodelle 2004 asetetut tavoitteet on saavutettu kokonaisuutena arvioiden hyvin. Keskeisessä ja nimenomaan oikeusturvan sisältöön vaikuttavassa esitutkintayhteistyössä poliisin kanssa on kuitenkin pian saatava aikaan parannusta. Perustehtävässä, lainkäytöllisten ratkaisujen tekemisessä ja juttujen ajamisessa, ovat suoritteet kasvaneet ilman resurssilisäyksiä. Samalla saapuneet asiat ovat selvästi lisääntyneet. Noin 5700 asian lisäys vuoteen 2003 verrattuna tarkoittaa asiamäärää, jota esimerkiksi Keski - Uudenmaan yhteistoiminta-alueella on vuositasolla käsitellyt 20 syyttäjää ja 12 toimistohenkilöä. Merkillepantavaa on, ettei kasvu ole tapahtunut vain tavanomaisissa rikosasioissa vaan kasvu on ollut suhteellisesti saman suuruinen vaativissa rikosasioissa. Kun tarkastellaan käräjillä ja syyttäjillä päättyneiden asioiden kehitystä, voidaan todeta, että rikosvastuun toteutumisen ja samalla myös syyttäjäntoiminnan vaikuttavuuden kannalta tulos on hyvä. Juttukannasta aiempaa suurempi osa on viety tuomioistuimen käsiteltäväksi. Viime vuosinahan syyttäjiä on arvosteltu siitä, että tuomioistuimen käsiteltäväksi on viety vain sellaisia asioita, joissa tuomitsemisen todennäköisyys on ollut lähes varma, ts. että syytekynnys olisi vakavassa rikollisuudessa noussut liian korkeaksi. Rakenteellisilla ratkaisuilla on ollut vaikutusta ratkaisutehon nousuun. YTalueiden sisällä tapahtuneet yksiköiden väliset juttusiirrot ovat kasvaneet ja ne ovat tasanneet työmääriä paikallisten syyttäjäyksiköiden kesken mutta ei vielä läheskään riittävästi. Järjestely on nopeuttanut asioiden käsittelyä. Asiamäärien lisäksi on tarkasteltava myös juttukannan koostumusta. Jatkossa on keskityttävä nykyistä enemmän vanhimpien rikosasioiden käsittelyn jouduttamiseen. Rikosketjuajattelun mukaisesti käsittelyjärjestyksessä tulee yhä selvemmin ottaa huomioon todistelullisten ja rikoksen vakavuuteen liittyvien seikkojen ohella kansalaisnäkökulman mukainen kokonaiskäsittelyaika. Pisimpään syyteharkinnassa olleiden asioiden käsittelyajoissa, eli yli yhden vuoden syyttäjällä avoimena olleiden asioiden määrässä, ei ole saavutettu tavoitetta. Sinänsä rikosasioiden keskimääräisessä käsittelyajassa on saavutettu tulostavoite (1,6 kk). Runsaan 1000 yli vuoden syyteharkinnassa olleen asian ja lähes 6000 yli kuusi kuukautta avoimena olleen asian määrän vähentäminen voi tapahtua käsittely-

10 järjestystä tarkistamalla ja ennen muuta poliisin kanssa tehtävää esitutkintayhteistyötä tiivistämällä. Samalla se voi kuitenkin merkitä kaikkien asioiden keskimääräisen ratkaisuajan hienoista pidentymistä. Se ei sinänsä olisi ongelmallista, koska tavanomaisissa asioissa käsittelynopeus on varsin hyvä. Esitutkinnallinen yhteistyö poliisin kanssa juttujen prosessuaaliseksi valmistelemiseksi pääkäsittelykuntoon ei ole vielä lain tarkoittamassa tilassa. Seurantakäynnit ja tilastot osoittavat, että tämä havainto koskee koko maata. Vaikka esitutkinnan rajoittamispäätöksissä on tapahtunut kasvua, maassamme on kokonaisia YT-alueita, joissa kyseistä mahdollisuutta ei ole käytetty juuri lainkaan. Vastaavasti esitutkintalain tarkoittamissa ilmoituksissa poliisilta syyttäjälle oleva hajonta YT-alueiden ja yksiköiden kesken osoittaa, että hyvän pääkäsittelyn eli rikosvastuun toteutumisen turvaava esitutkintayhteistyö, on jäänyt vain yksittäisten tutkijoiden ja syyttäjien aktiivisuuden varaan. Syvimmiltään asiassa on kysymys johtamisen ongelmasta koko valtakunnan tasolla ja samalla niin yksiköiden kuin sidosorganisaatioidenkin välillä. Kertomusvuoden lopulla on aloitettu määrätietoiset toimet tämän valtakunnallisen epäkohdan korjaamiseksi. Kaikkein vaativimmista rikosasioista talousrikosasiat muodostavat huomattavan osan. Kertomusvuoden aikana on havaittu, että ainakin pääkaupunkiseudulla on tarpeen keskittää asioiden ohjautumista talousrikossyyttäjille sen varmistamiseksi, että he käsittelevät yksinomaan juuri heidän käsiteltäväkseen tarkoitettuja asioita. Talousrikosasioiden näin voimakkaassa keskittämisessä on myös vaaransa. Työuupumuksen riski kasvaa, jos syyttäjän käsiteltävänä on koko ajan vain erittäin vaativia rikosasioita. Erityistietämyksen lisäämisen ja rekrytointitarpeen turvaamiseksi kertomusvuonna nimettiin nykyisten päätoimisten talousrikossyyttäjien lisäksi osatoimisia talousrikossyyttäjiä, joiden ohjaus tapahtuu mentorointijärjestelmän avulla. Talousrikoksia vastaavasti on huumausainerikollisuuden torjunnassa syyttäjien valmiuksia pyritty vahvistamaan näihin rikoksiin keskittyneiden erikoissyyttäjien ohjaustoiminnalla. Törkeimmissä huumausainerikoksissa niiden käsittelyyn erikoistuneet syyttäjät ovat suorittaneet syyteharkinnan ja ajaneet niissä syytteet. Saattaa olla paikallaan, että näidenkin syyttäjien työpanoksesta vielä nykyistä suurempi osa suunnataan muiden syyttäjien ja poliisin koulutukseen ja neuvontaan. Syyttäjälaitoksen kaltaisessa asiantuntijaorganisaatiossa keskeinen ellei keskeisin johtamisen väline on oikein kohdennettu koulutus. Kertomusvuonna rikoslain yleisen osan koulutus on merkinnyt huomattavaa kasvua oppilaspäivien määrässä edellisvuoteen verrattuna. Toimintamenoista 2,3 % meni koulutusmenojen kattamiseen. Koulutustoiminnan kokonaismenoista puolestaan yli 50 % kului matkamenoihin. Peruskoulutuksen ja erityisosaamisen intensiivikoulutusta on hankalaa siirtää alueellisesti toteutettavaksi. Matkakulujen vähentämiseksi on syytä harkita ajankohtaiskoulutuksen toteutusta nykyistä enemmän alueellisena. Esimerkiksi edellä tarkasteltu poliisin ja syyttäjän välinen yhteinen esitutkintakoulutus on suunniteltu tapahtuvaksi YT-alueilla. Koulutuksella pyritään vaikuttamaan siihen, että esimerkiksi vähäisyysperusteisia syyttämättäjättämispäätöksiä ei tarvitsisi enää tehdä tuhatmäärin ja että oikeuteen menevien kaikkein vaativimpien ja myös tavanomaista vaativampien rikosasioiden valmistelu tapahtuisi jo esitutkintavaiheessa. 9

11 10 SYYTTÄJÄLAITOS SYYTTÄJÄLAITOKSEN ORGANISAATIO Hallinto Syyttäjät VKSV VKS, AVKS 16 YT-aluetta VS (13) 67 syyttäjäyksikköä + Ahvenanmaa + 2 nimismiestä KiS ApulS (n. 320)

12 VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON JOHTORYHMÄ 11 valtakunnansyyttäjä Matti Kuusimäki (puheenjohtaja), apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske, valtionsyyttäjä Jarmo Rautakoski, valtionsyyttäjä Raija Toiviainen, valtionsyyttäjä Christer Lundström ja valtionsyyttäjä Pekka Koponen YHTEISTOIMINTA-ALUEIDEN PÄÄLLIKÖT Helsinki johtava kihlakunnansyyttäjä Heikki Poukka Länsi-Uudenmaan yhteistoiminta-alue johtava kihlakunnansyyttäjä Tom Ifström Itä-Uudenmaan yhteistoiminta-alue johtava kihlakunnansyyttäjä Tom Söderlund Keski-Uudenmaan yhteistoiminta-alue johtava kihlakunnansyyttäjä Timo Koskimäki Päijät-Hämeen yhteistoiminta-alue johtava kihlakunnansyyttäjä Pekka Noronen Kymen yhteistoiminta-alue johtava kihlakunnansyyttäjä Irma Rosenius-Sutela Varsinais-Suomen yhteistoiminta-alue (Ahvenanmaa) johtava kihlakunnansyyttäjä Ilpo Lähtinen Pirkanmaan yhteistoiminta-alue johtava kihlakunnansyyttäjä Jouko Nurminen Satakunnan yhteistoiminta-alue johtava kihlakunnansyyttäjä Kalle Kyhä Länsirannikon yhteistoiminta-alue johtava kihlakunnansyyttäjä Peter Levlin Etelä-Pohjanmaan yhteistoiminta-alue johtava kihlakunnansyyttäjä Kimmo Lampinen Keski-Suomen yhteistoiminta-alue johtava kihlakunnansyyttäjä Martti Porvali Etelä-Savon yhteistoiminta-alue johtava kihlakunnansyyttäjä Päivi Markus Pohjois-Karjalan yhteistoiminta-alue johtava kihlakunnansyyttäjä Heikki Matikainen Savon yhteistoiminta-alue johtava kihlakunnansyyttäjä Hannu Susitaival Oulun läänin yhteistoiminta-alue johtava kihlakunnansyyttäjä Matti Välinen Lapin läänin yhteistoiminta-alue johtava kihlakunnansyyttäjä Juha Isola

13 12 VALTAKUNNANSYYTTÄJÄ SYYTTÄJÄLAITOS Suomen perustuslain 104 :n mukaan syyttäjälaitosta johtaa ja ylimpänä syyttäjänä toimii valtakunnansyyttäjä. Hänen tehtävänään on syyttäjäntoiminnan yleinen johtaminen ja kehittäminen. Tässä tehtävässään hän muun muassa nimittää kaikki paikallissyyttäjät ja valvoo syyttäjien toimintaa. Hän voi myös antaa syyttäjäntoimintaa koskevia yleisiä määräyksiä ja ohjeita. Valtakunnansyyttäjä käyttää itsenäistä ja riippumatonta syyteharkintavaltaa. Hän voi kaikkien yleisten syyttäjien esimiehenä ottaa itse ratkaistavakseen alaiselleen syyttäjälle kuuluvan asian. Hän voi määrätä alaisensa syyttäjän ajamaan syytettä, jonka nostamisesta hän on päättänyt (syytemääräys) taikka määrätä asian alaisensa syyttäjän syyteharkintaan (syyttäjänmääräys). Valtakunnansyyttäjä ajaa syytettä valtakunnanoikeudessa silloin, kun eduskunta on päättänyt syytteen nostamisesta tasavallan presidenttiä, valtioneuvoston jäsentä, oikeuskansleria tai eduskunnan oikeusasiamiestä vastaan sekä edustaa syyttäjiä korkeimmassa oikeudessa. Valtakunnansyyttäjä Matti Kuusimäki (oik.) ja Suomen Asianajajaliiton puheenjohtaja Kari Lautjärvi antoivat joulukuussa 2004 julkilausuman syyttäjien ja asianajajien välisestä alueellisesta kehittämistyöstä. Konkreettista yhteistyötä tehdään esimerkiksi koulutuksen saralla.

14 APULAISVALTAKUNNANSYYTTÄJÄ 13 Apulaisvaltakunnansyyttäjä ratkaisee samoin valtuuksin kuin valtakunnansyyttäjä hänen käsiteltävikseen kuuluvat asiat ja toimii valtakunnansyyttäjän sijaisena. Valtakunnansyyttäjän ja apulaisvaltakunnansyyttäjän välisestä tehtävien jaosta määrätään Valtakunnansyyttäjänviraston työjärjestyksessä. VALTAKUNNANSYYTTÄJÄN JA APULAISVALTAKUNNANSYYTTÄJÄN VÄLINEN TEHTÄVIEN JAKO SYYTTÄJÄLAITOS Valtakunnansyyttäjä ratkaisee ensisijaisesti asiat, jotka koskevat: 1) periaatteellisesti tärkeitä tai laajakantoisia kysymyksiä; 2) syyttäjille annettavia yleisiä määräyksiä ja ohjeita; 3) kansainvälisiä suhteita; 4) syyttäjien nimittämistä; 5) syyttäjäntoiminnan kehittämistä, koulutusta ja tutkimusta; ja 6) syyttäjien edustamista korkeimmassa oikeudessa. Apulaisvaltakunnansyyttäjä ratkaisee asiat, jotka koskevat: 1) syyttäjälaitoksen yleistä hallintoa; 2) syyttäjäntoiminnan valvontaa; 3) paikallissyyttäjille annettavia syyttäjänmääräyksiä ja rikoslain 1 luvun nojalla annettavia syytemääräyksiä; 4) kanteluita syyttäjien ratkaisuista ja menettelystä; 5) rangaistusmääräysasioiden valvontaa ja siitä johtuvia toimenpiteitä; ja 6) poliisimiehen tekemäksi epäiltyjen rikosten esitutkinnan johtamiseen liittyviä määräyksiä. Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske ratkaisee mm. syyttäjälaitoksen yleistä hallintoa ja kanteluita koskevat asiat. Hänen sihteerinään toimii Riitta Kuronen.

15 14 SYYTTÄJÄLAITOS Vuoden 2004 alusta lukien tuli voimaan laki sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä (460/2003). Sen mukaan syytteen nostamisesta julkaistun viestin sisältöön perustuvasta virallisen syytteen alaisesta rikoksesta sekä tällaiseen rikokseen liittyvästä päätoimittajarikkomuksesta päättää valtakunnasyyttäjä. Hän määrää myös siitä, kenen on ajettava syytettä. Valtakunnansyyttäjän ja apulaisvaltakunnansyyttäjän välisen tehtävien jaon mukaisesti sananvapausrikosasiat kuuluvat apulaisvaltakunnansyyttäjän tehtäviin. Sananvapausrikosasioita selostetaan tarkemmin kohdassa Syyteasiat s. 36. VALTIONSYYTTÄJÄT Valtakunnansyyttäjänvirastossa toimi kertomusvuonna 12 valtionsyyttäjää, joilla on toimivalta syyttäjäntehtävissä koko maassa. Valtionsyyttäjien on ensisijaisesti huolehdittava syyttäjäntehtävistä yhteiskunnan kannalta merkittävimmissä rikosasioissa. Valtionsyyttäjien tehtävänä on myös ajaa syytettä, jonka nostamisesta oikeuskansleri tai eduskunnan oikeusasiamies on päättänyt. Lisäksi valtionsyyttäjä toimii syyttäjänä asioissa, jotka hovioikeus käsittelee ensimmäisenä oikeusasteena, jollei toisin ole säädetty tai määrätty. Valtionsyyttäjille voidaan delegoida valtakunnansyyttäjän ratkaisuvaltaa. Valtakunnansyyttäjänvirastosta annetun asetuksen mukaan valtionsyyttäjä voi työjärjestyksen tai valtakunnansyyttäjän erikseen antaman määräyksen nojalla ratkaista muun kuin periaatteellisesti tärkeän tai laajakantoisen asian samoin valtuuksin kuin valtakunnansyyttäjä. Valtakunnansyyttäjänviraston työjärjestyksessä on määrätty, että valtionsyyttäjät voivat ratkaista muutosharkintatai kanteluasian, jollei asia anna aihetta valtakunnansyyttäjän toimenpiteisiin tai muuhun kannanottoon. Valtionsyyttäjät osallistuvat paikallisen syyttäjäntoimen ohjaukseen ja kehittämistyöhön. He toimivat Valtakunnansyyttäjänviraston ja syyttäjäyksiköiden välisenä yhteyshenkilönä, tukevat yhteistoiminta-alueen päällikköä alueen johtamisessa, seuraavat syyttäjäntoimintaa ja osallistuvat aloitteellisesti kehittämistyöhön. He myös edistävät syyttäjälaitoksen tulostavoitteiden saavuttamista sekä osallistuvat tulosneuvotteluihin ja valmistelevat seurantakäynnit sekä huolehtivat niiden käytännöllisestä toteutuksesta. Valtionsyyttäjien aluevastuusta ks. s. 19.

16 YHTEISKUNNAN KANNALTA MERKITTÄVIMMÄT RIKOSASIAT 15 Valtionsyyttäjien on ensisijaisesti huolehdittava syyttäjäntehtävistä yhteiskunnan kannalta merkittävimmissä rikosasioissa. Rikosasia voi olla yhteiskunnan kannalta merkittävä, jos kysymyksessä on esimerkiksi (VKS:1998:1): < varsinaisen järjestäytyneen rikollisuuden toimintaan liittyvä törkeänlaatuinen rikos; < rikos, joka on aiheuttanut poikkeuksellisen suuren henkilö-, ympäristötai varallisuusvahingon tai vahingon vaaran; < merkittävässä asemassa olevan virkamiehen virkarikos; < virkamieheen tämän virkatoimen tai virka-aseman takia kohdistunut tavanomaisesta poikkeava rikos (esim. oikeudenhoitoon kohdistunut rikos); < merkittävässä yhteiskunnallisessa asemassa olevan henkilön rikos, jos asiassa on piirteitä, jotka saattavat horjuttaa luottamusta kansalaisten yhdenvertaisuuteen tai rikosoikeudellisen järjestelmän toimintaan; < rikos, jolla on selvästi poliittinen tai rasistinen motiivi; < teko, joka liittyy perusoikeuksiin (esim. sananvapausrikos taikka ns. kansalaistottelemattomuus); < kansainvälisiä tai kansainvälis-poliittisia piirteitä omaava asia; tai sotarikos tai rikos ihmisyyttä taikka poliittisia oikeuksia vastaan. SYYTTÄJÄLAITOS VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTO Valtakunnansyyttäjänviraston tehtävänä on yleisten syyttäjien keskushallintoviranomaisena huolehtia koko syyttäjälaitoksen operatiivisesta johtamisesta siten, että syyttäjille kuuluvat rikosoikeudellisen vastuun toteuttamiseen liittyvät tehtävät voidaan hoitaa asianosaisten oikeusturvan ja yleisen edun vaatimalla tavalla tasapuolisesti, joutuisasti ja taloudellisesti. Valtakunnansyyttäjänvirasto käy syyttäjälaitosta koskevat budjettineuvottelut oikeusministeriön kanssa, joka vastaa syyttäjälaitoksen voimavaroista. Syyttäjälaitoksen sisäisestä tulosohjauksesta huolehtii Valtakunnansyyttäjänvirasto. Syyttäjälaitoksen tulostavoitteista ja niiden toteutumisesta vuonna 2004 ks. sivu 25. Valtakunnansyyttäjänvirastoa johtaa ja sen tuloksellisuudesta vastaa valtakunnansyyttäjä. Tehtävien tarkoituksenmukaista hoitamista varten virastossa on hallintoyksikkö, syyteasiainyksikkö, kehittämisyksikkö ja kansainvälinen yksikkö. Viraston henkilövahvuus oli kertomusvuonna 36 virkamiestä. Viraston henkilöluettelo on vuosikertomuksen lopussa ennen liiteosaa. Valtakunnansyyttäjänvirastoa ja koko syyttäjälaitosta koskevien asioiden käsittelyä varten virastossa on neuvoa-antavana elimenä johtoryhmä, johon kuuluvat puheenjohtajana valtakunnansyyttäjä ja varapuheenjohtajana apulaisvaltakunnansyyttäjä sekä muina jäseninä yksiköiden päälliköt.

17 16 SYYTTÄJÄLAITOKSEN ARVOT -HANKE SYYTTÄJÄLAITOS Viranomaistoiminnan arvojen ja etiikan merkitys on kasvanut. Syyttäjäntoiminnan suuret muutokset ja voimakas kansainvälistyminen ovat aiheuttaneet sen, että vakiintuneet toimintatavat eivät välttämättä enää anna vastauksia kaikkiin tilanteisiin. Muutokset edellyttävät viranomaisten ja virkamiesten käyttäytymisen jatkuvaa arviointia. Valtioneuvosto on linjannut valtionhallinnon yhteisen arvoperustan periaatepäätöksessään ja edellyttänyt, että viranomaiset rakentavat arvonsa tälle yhteiselle perustalle ja että arvokeskustelujen kautta yhteisesti määritellyt arvot myös saadaan osaksi käytäntöä. Tarve syyttäjälaitoksen sisäiseen arvokeskusteluun tuli esiin jo vuonna Silloin alkanut keskustelu johti konkreettisiin toimiin toukokuussa 2004, jolloin valtakunnansyyttäjä asetti arvotyöryhmän selvittämään syyttäjälaitoksen arvomaailmaa ja käyttäytymiseen liittyviä eettisiä kysymyksiä sekä suunnittelemaan ja toteuttamaan syyttäjälaitoksen arvoprosessin. Valtionsyyttäjä Raija Toiviaisen johtamassa työryhmässä ovat mukana toimistohenkilökunnan ja syyttäjien edustajat paikallisista syyttäjävirastoista, edustajat Suomen syyttäjäyhdistyksestä, Suomen nimismiesyhdistyksestä ja oikeushallinnon henkilökunnan yhdistyksestä sekä Valtakunnansyyttäjänvirastosta. Arvotyöryhmän jäsenet pitivät kertomusvuonna 18 arvokeskustelutilaisuutta eri puolella Suomea. Keskustelut käytiin yhteistoiminta-alueittain niin, että jokaisella syyttäjälaitoksen palveluksessa olevalla virkamiehellä oli mahdollisuus osallistua niihin. Henkilöstöä kannustettiin aktiivisuuteen ja siinä onnistuttiin varsin hyvin, sillä osallistumisprosentti oli korkea. Kukin alue määritteli kolmesta viiteen arvoa eli ns. arvoehdokasta, joiden työstämistä koko syyttäjälaitoksen arvoiksi jatketaan vuoden 2005 alussa pidettävässä valtakunnallisessa tilaisuudessa. Arvoista päättäminen ja niiden näkyminen osana syyttäjälaitoksen päivittäistä toimintaa on aikaa vievä hanke, jossa kuitenkin päästiin kertomusvuonna hyvään alkuun. Hanke viedään loppuun keväällä Syyttäjälaitoksen arvoprosessi käynnistyi vuonna Valtiovarainministeriön neuvotteleva virkamies Kirsi Äijälä selosti Arvot arkeen -hanketta ja sen tavoitteita tilaisuudessa, johon osallistui YT-päälliköitä ja VKSV:n henkilökuntaa.

18 SYYTTÄJÄLAITOKSEN YHTEISTOIMINTA- ALUEET 17 Kihlakunnansyyttäjästä annetun lain 5 :n 2 momentin mukaan oikeusministeriö voi syyttäjäntoimen tarkoituksenmukaiseksi järjestämiseksi määrätä eri kihlakuntien syyttäjäyksiköt hoitamaan syyttäjäntehtäviä yhteistoiminnassa. Kihlakunnansyyttäjästä annetun asetuksen 3 :n säännökset huomioon ottaen valtakunnansyyttäjä määrää yhteistoiminta-alueelle päällikön enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Hän myös antaa tarkempia määräyksiä siitä, miten yhteistoiminta järjestetään. Oikeusministeriö antoi yhteistoiminta-alueita koskevan määräyksen, joka on voimassa toistaiseksi. Valtakunnansyyttäjä määräsi antamallaan päätöksellä yhteistoiminta-alueille päälliköt aluksi kahden vuoden määräajaksi. Vuonna 2003 hän antoi määräyksen siitä, miten yhteistoiminta järjestetään (VKS:2003:1). Lisäksi hän antoi ohjeet työskentelyn järjestämisestä, valtionsyyttäjien aluevastuusta sekä erityis- ja avainsyyttäjäpalveluiden järjestämisestä yhteistoiminta-alueilla. Kertomusvuoden aikana valtakunnansyyttäjä antoi yhteistoiminta-alueiden päälliköitä koskevan uuden määräyksen, joka on voimassa Yhteistoiminta-alueita on 16 ja yhteistoimintajärjestelyt kattavat lähes koko maan. Vain Helsingin kihlakunnan syyttäjänvirasto, Kittilän ja Käsivarren kihlakunnat sekä Ahvenanmaan maakunta ovat eräiltä osin näiden järjestelyjen ulkopuolella. Helsinki, Kittilä, Käsivarsi ja Ahvenanmaa osallistuvat kuitenkin esimerkiksi alueryhmätyöskentelyyn omien lähialueidensa alueryhmissä. Alueryhmätoiminnasta on lisää sivulla 65. SYYTTÄJÄLAITOS Kymen YT-alueella pohdittiin keväällä 2004 sihteerien työkäytäntöjen yhdenmukaistamista. Kouvolan johtava kihlakunnansyyttäjä Irma Rosenius-Sutela (vas.) ja Kotkan toimistosihteeri Anne Renlund vertailevat yksiköidensä työtapoja.

19 18 SYYTTÄJÄLAITOKSEN YHTEISTOIMINTA-ALUEET OLIVAT KERTOMUSVUODEN AIKANA SEURAAVAT: SYYTTÄJÄLAITOS 1) Länsi-Uusimaa Espoo, Lohja (ml. Vihti) ja Raasepori 2) Itä-Uusimaa Porvoo (ml. Loviisa) ja Vantaa 3) Keski-Uusimaa Forssa, Hyvinkää, Hämeenlinna, Keski-Uusimaa ja Riihimäki 4) Päijät-Häme Heinola, Lahti ja Orimattila 5) Kymi Imatra, Kotka (ml. Hamina), Kouvola ja Lappeenranta 6) Varsinais-Suomi Kaarina, Loimaa, Raisio (ml. Vakka-Suomi), Salo, Turku ja Turunmaa 7) Pirkanmaa Ikaalinen, Kangasala, Mänttä, Nokia, Tampere, Valkeakoski ja Vammala 8) Satakunta Kankaanpää, Kokemäki, Pori ja Rauma 9) Länsirannikko Kokkola (ml. Kaustinen), Mustasaari (ml. Närpiö), Pietarsaari ja Vaasa 10) Etelä-Pohjanmaa Kauhajoki, Kyrönmaa, Lapua (ml. Alavus) ja Seinäjoki 11) Keski-Suomi Jyväskylä (ml. Keuruu), Jämsä ja Äänekoski (ml. Saarijärvi) 12) Etelä-Savo Mikkeli (ml. Juva), Pieksämäki ja Savonlinna 13) Pohjois-Karjala Joensuu (ml. Ilomantsi ja Kitee) ja Nurmes (ml. Lieksa) 14) Savo Kuopion seutu (ml. Koillis-Savo ja Sisä-Savo), Varkauden seutu ja Ylä-Savo 15) Oulun lääni Haapajärvi, Haukipudas, Kajaani (ml. Kuhmo ja Suomussalmi), Kuusamo, Liminka, Oulu (ml. Pudasjärvi), Raahe ja Ylivieska 16) Lapin lääni Kemi, Koillis-Lappi, Rovaniemi (ml. Ranua-Posio), Sodankylä (ml. Inari-Utsjoki) ja Tornio (ml. Tornionlaakso) Helsingin kihlakunnan syyttäjänvirasto, Kittilän ja Käsivarren kihlakunnat sekä Ahvenanmaan maakunta ovat eräiltä osin näiden järjestelyjen ulkopuolella.

20 VALTIONSYYTTÄJIEN ALUEVASTUU 19 Syyttäjälaitoksen tulosohjauksen tarpeita ja sisäistä seurantaa varten yhteistoiminta-alueet ja niiden ulkopuolinen Helsingin syyttäjänvirasto on vastuutettu 11 valtionsyyttäjän kesken. Tässä yhteydessä ei kuitenkaan ole muutettu syyttäjälaitoksen toimivaltasuhteita eikä muodostettu hallinnollista väliporrasta. Aluevastuussa olevan valtionsyyttäjän tulee alueellaan: < toimia Valtakunnansyyttäjänviraston ja syyttäjäyksiköiden välisenä yhteyshenkilönä ja edistää tiedonkulkua molempiin suuntiin, < avustaa YT-alueen päällikköä alueen toimintojen käynnistämisessä ja ylläpidossa, < seurata syyttäjäntoimintaa ja osallistua aloitteellisesti sen kehittämistyöhön, < edistää syyttäjälaitoksen tulostavoitteiden saavuttamista, < osallistua tulosneuvotteluihin ja niiden valmisteluun ja < osallistua seurantakäynteihin ja niiden valmisteluun. Valtionsyyttäjien aluevastuun tehtävät ovat merkittävästi lisänneet paikallisen syyttäjäntoiminnan ohjaus- ja hallintotehtävien osuutta heidän kokonaistyöpanoksessaan. SYYTTÄJÄLAITOS PAIKALLINEN SYYTTÄJÄNTOIMI Paikallinen syyttäjäntoimi on järjestetty kihlakunnittain. Syyttäjäyksiköt ovat kihlakunnan syyttäjänvirastoja tai kihlakunnanviraston syyttäjäosastoja. Kittilän ja Käsivarren kihlakunnissa syyttäjäntehtäviä hoitaa kuitenkin nimismies. Ahvenanmaalla on maakunnansyyttäjä. Kertomusvuoden lopussa syyttäjäyksiköitä oli kaikkiaan 68. Kihlakunnansyyttäjästä annetun lain 5 :n 2 momentin mukaan oikeusministeriö voi, lääninhallitusta kuultuaan, määrätä syyttäjäyksikön hoitamaan syyttäjäntehtäviä myös toisen kihlakunnan alueella. Oikeusministeriö määräsi antamallaan päätöksellä Nokian syyttäjäyksikön hoitamaan syyttäjäntehtävät Vammalan kihlakunnan alueella, Tampereen syyttäjäyksikön hoitamaan syyttäjäntehtävät Kangasalan kihlakunnan alueella sekä Oulun syyttäjäyksikön hoitamaan syyttäjäntehtävät Haukiputaan ja Limingan kihlakuntien alueella. Määräykset tulivat voimaan lukien. Oikeusministeriön kertomusvuoden aikana antamat määräykset huomioon ottaen syyttäjäyksiköitä (Ahvenanmaa mukaan lukien) on vuoden 2005 alusta lukien yhteensä 64. Paikallisena syyttäjäviranomaisena on kihlakunnansyyttäjä, jonka tehtävänä on huolehtia rikosoikeudellisen vastuun toteuttamisesta rikosasian käsittelyssä, syyteharkinnassa ja oikeudenkäynnissä sekä rangaistusmääräysten antaminen siten kuin siitä erikseen säädetään.

ULOSOTTOPIIRIEN TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VUONNA 2005 (numeeriset)

ULOSOTTOPIIRIEN TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VUONNA 2005 (numeeriset) ULOSOTTOPIIRIEN TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VUONNA 2005 (numeeriset) 15.2.2005/MK Lääni, Saapuneet asiat, kpl Käsitellyt asiat,kpl Käsitellyt tiedoksiantoasiat, kpl Avoinna ulosottoasioita kpl Henkilökunta,

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta /2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta /2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta 2014 517/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2011 433/2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

KÄRÄJÄOIKEUKSIIN SAAPUNEET ASIAT

KÄRÄJÄOIKEUKSIIN SAAPUNEET ASIAT KÄRÄJÄOIKEUKSIIN SAAPUNEET ASIAT 1.1.-31.12.2015 21.1.2016 Alioikeus Rikos- Muut rikos- Pakko- Sakon Maaoikeus- Laajat Erill. turv.- Summaa- Avio- Muut Velka- Yritys- Konk. Ulosotto- Yhasiat oik.asiat

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 439/2011 Laki. syyttäjälaitoksesta. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku

SÄÄDÖSKOKOELMA. 439/2011 Laki. syyttäjälaitoksesta. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 17 päivänä toukokuuta 2011 439/2011 Laki syyttäjälaitoksesta Annettu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku

Lisätiedot

Tilastot kertyvät... Tilastot kertovat

Tilastot kertyvät... Tilastot kertovat TOIMINTA JA HALLINTO 2007:7 Tilastot kertyvät... Tilastot kertovat Oikeushallintotilastoja vuodelta 2006 Ulosottotoimi OIKEUSMINISTERIÖN TOIMINTA JA HALLINTO 2007:7 Tilastot kertyvät... Tilastot kertovat

Lisätiedot

Ohje syyttäjän varallaolosta poliisi rikosten tutkinnanjohtajana sekä pakkokeino- ja haastamisasioissa

Ohje syyttäjän varallaolosta poliisi rikosten tutkinnanjohtajana sekä pakkokeino- ja haastamisasioissa VALTAKUNNANSYVTTÄJÄNVIRASTO YLEINEN OHJE syyttäjille Annettu 19.12.2002 VKS:2002:4 Dnro 55/31102 Säädösperusta A kihlakunnansyyttäjästä 13 a 1 Voimassa 1.1.2003 - toistaiseksi Ohje syyttäjän varallaolosta

Lisätiedot

ABB-tuotteiden myynnistä vastaavat henkilöt paikkakunnittain

ABB-tuotteiden myynnistä vastaavat henkilöt paikkakunnittain ABB-tuotteiden myynnistä vastaavat henkilöt paikkakunnittain Asiakaspalvelukeskus löytää asiantuntijamme Asiakaspalvelukeskus on ABB:n yhteydenottokanava, jonka kautta välitämme asiasi oikean henkilön

Lisätiedot

Tiivistelmä Dno: 407/54/01 VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON TOIMINTA

Tiivistelmä Dno: 407/54/01 VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON TOIMINTA Tiivistelmä Dno: 407/54/01 VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON TOIMINTA Syyttäjäntoimeen ja syyttäjälaitokseen on kohdistunut 1990-luvulla monia sekä organisatorisia että toiminnan sisältöä koskevia uudistuksia.

Lisätiedot

Palvelurakenneuudistuksesta & sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön uudistuksesta

Palvelurakenneuudistuksesta & sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön uudistuksesta Palvelurakenneuudistuksesta & sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön uudistuksesta Palvelurakenneuudistuksesta Päivi Voutilainen STM/STO Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto

Lisätiedot

saman lain 5 :n mukaan yleisenä syyttäjänä raastuvanoikeudessa ja maistraatissa. Nimismies tai apulaisnimismies toimii kihlakunnanoikeudessa

saman lain 5 :n mukaan yleisenä syyttäjänä raastuvanoikeudessa ja maistraatissa. Nimismies tai apulaisnimismies toimii kihlakunnanoikeudessa 1992 vp- HE 101 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kaupunginviskaa Iista ja nimismiehestä käräjäoikeuden syyttäjänä ja laiksi kaupunginviskaaleista annetun lain 1 ja 5 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN

Lisätiedot

Turvapaikanhakijoiden vastaanotto. Olli Snellman, Maahanmuuttovirasto Espoon monikulttuurisasiain neuvottelukunta

Turvapaikanhakijoiden vastaanotto. Olli Snellman, Maahanmuuttovirasto Espoon monikulttuurisasiain neuvottelukunta Turvapaikanhakijoiden vastaanotto Olli Snellman, Maahanmuuttovirasto Espoon monikulttuurisasiain neuvottelukunta 24.8.2016 Vastaanotto Vastaanottolain tarkoituksena on turvata kansainvälistä suojelua hakevan

Lisätiedot

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Paikkakunta Kanavanippu ERP

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Paikkakunta Kanavanippu ERP N:o 453 3591 TAAJUUSALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMA Liite 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta Paikkakunta Kanavanippu ERP A B C D E Vaasa (kw) Akaa 42 13 Enontekiö 53 58

Lisätiedot

HE 74/2006 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi valtion paikallishallinnon kehittämisen perusteista. lääninhallituksilta sisäasiainministeriölle.

HE 74/2006 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi valtion paikallishallinnon kehittämisen perusteista. lääninhallituksilta sisäasiainministeriölle. HE 74/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion paikallishallinnon kehittämisen perusteista annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Kuntajohdon seminaari Mikkelissä

Kuntajohdon seminaari Mikkelissä Kuntajohdon seminaari Mikkelissä 8.6.2016 Elli Aaltonen ylijohtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto 2.6.2016 1 Strategiset painopisteet ja yhteiset toimintatavat 2 Itä-Suomen

Lisätiedot

Asiayhteydessä toisiinsa olevien rikosasioiden kirjaaminen

Asiayhteydessä toisiinsa olevien rikosasioiden kirjaaminen Asiayhteydessä toisiinsa olevien rikosasioiden kirjaaminen YLEINEN OHJE Dnro 25/31/15 15.10.2015 Voimassa 1.11.2015 - toistaiseksi Käyntiosoite Postiosoite Puhelin Telekopio Sähköpostiosoite Albertinkatu

Lisätiedot

HELSINGIN KÄRÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi 9.10.2015. Eduskunnan lakivaliokunnalle

HELSINGIN KÄRÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi 9.10.2015. Eduskunnan lakivaliokunnalle HELSINGIN KÄRÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi 9.10.2015 Eduskunnan lakivaliokunnalle Helsingin käräjäoikeuden lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016 Yleistä Nykytilanteesta

Lisätiedot

Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu

Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu 21.11.2013 Pekka Järvinen sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

AJONEUVOJEN YKSITTÄISHYVÄKSYNTÖJEN MYÖNTÄJÄT LÄHTIEN

AJONEUVOJEN YKSITTÄISHYVÄKSYNTÖJEN MYÖNTÄJÄT LÄHTIEN 14.2.2017 1(7) AJONEUVOJEN YKSITTÄISHYVÄKSYNTÖJEN MYÖNTÄJÄT 1.1.2015 LÄHTIEN Yksittäishyväksyntöjä myöntävät A-Katsastus Oy:n, E. Valjakka Oy:n, K1 Katsastajat Oy:n, Oy Testmill Ltd:n, Suomen Yksittäishyväksyntä

Lisätiedot

Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta

Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 1.1 Analoginen televisiotoiminta: Yleisradio Oy Paikkakunta Kanava ERP Huom. (kw) ANJALANKOSKI

Lisätiedot

Laki. tuomioistuinharjoittelusta. Soveltamisala. Tuomioistuinharjoittelun sisältö

Laki. tuomioistuinharjoittelusta. Soveltamisala. Tuomioistuinharjoittelun sisältö Laki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: tuomioistuinharjoittelusta 1 Soveltamisala Sen lisäksi mitä tässä laissa säädetään, käräjänotaarista säädetään tuomioistuinlaissa ( / ). Käräjänotaarin velvollisuuksiin

Lisätiedot

Ulkoasiainhallintolaki 25.2.2000/204

Ulkoasiainhallintolaki 25.2.2000/204 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 2000» 25.2.2000/204 Seurattu SDK 456/2010 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Ulkoasiainhallintolaki 25.2.2000/204 Eduskunnan päätöksen

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Tampereen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Määräys televisio- ja radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytöstä

Määräys televisio- ja radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytöstä Viestintävirasto 70/2014 M 1 (27) Määräys televisio- ja radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytöstä Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2014 Viestintävirasto määrää 7 päivänä marraskuuta

Lisätiedot

Hovioikeuksien ratkaisut 2008

Hovioikeuksien ratkaisut 2008 Oikeus 2009 Hovioikeuksien ratkaisut 2008 Hovioikeuksissa ratkaistujen asioiden määrä laski vuonna 2008 Hovioikeudet ratkaisivat Tilastokeskuksen mukaan 11 547 asiaa vuonna 2008. Määrä on 4,4 prosenttia

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Turun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kotkan-Haminan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 341. Valtioneuvoston asetus

SISÄLLYS. N:o 341. Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2008 Julkaistu Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 2008 SISÄLLYS N:o Sivu 341 Valtioneuvoston asetus televisio- ja radiotoimintaan sekä toimiluvanvaraiseen teletoimintaan määrättyjen

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle tutkintavankeuden vaihtoehtona määrättyjä valvontatoimia koskevan puitepäätöksen kansallista täytäntöönpanoa ja soveltamista koskevaksi lainsäädännöksi

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kouvolan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kouvolan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kouvolan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

N:o 434 1269. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Aseman nimi Kanava MAX ERP Nippu A Nippu B Nippu C (kw)

N:o 434 1269. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Aseman nimi Kanava MAX ERP Nippu A Nippu B Nippu C (kw) N:o 434 1269 Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 1.3 Digitaalinen televisiotoiminta Aseman nimi Kanava MAX ERP Nippu A Nippu B Nippu

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Seinäjoen seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Seinäjoen seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Seinäjoen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013 Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset 27.6.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perusja erikoistason palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään

Lisätiedot

HE 92/2011 vp. annetun lain 19 :n ja henkilötietojen käsittelystä. tietojen luovuttamisesta syyttäjäviranomaisille.

HE 92/2011 vp. annetun lain 19 :n ja henkilötietojen käsittelystä. tietojen luovuttamisesta syyttäjäviranomaisille. HE 92/2011 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi syyttäjälaitoksesta annetun lain 32 :n, henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain 19 :n ja henkilötietojen käsittelystä rajavartiolaitoksessa

Lisätiedot

651 523 Loviisanseudun Jyty ry, Lovisanejdens Jyty rf 1,26% 651 524 JYTY Naantalin seutu ry 1,35% 651 525 Jyty Nurmes ry 1,2% 651 526 Jyty Sakky ry

651 523 Loviisanseudun Jyty ry, Lovisanejdens Jyty rf 1,26% 651 524 JYTY Naantalin seutu ry 1,35% 651 525 Jyty Nurmes ry 1,2% 651 526 Jyty Sakky ry Liittotunnus yhdistysnumero Yhdistyksen nimi prosentti 2016 374 021 Jyty Espoo ry, Jyty Esbo rf 1,26% 374 022 Jyty Etelä-Pirkanmaa ry 1,19% 374 036 Jyty Hangö Hanko rf 1,3% 374 066 Jyty Hämeenlinna ry

Lisätiedot

Y:n poliisilaitos on antanut asiasta selvityksen ja Poliisihallitus lausunnon.

Y:n poliisilaitos on antanut asiasta selvityksen ja Poliisihallitus lausunnon. ANONYMISOITU PÄÄTÖS 02.06.2016 Dnro OKV/459/1/2016 1/5 ASIA Poliisin ja syyttäjän menettely tuomarin virkarikosasiassa KANTELU Kantelija on kannellut X:n syyttäjänviraston kihlakunnansyyttäjän A:n 4.5.2015

Lisätiedot

Liittotunnus. yhdistysnumero yhdistyksen nimi

Liittotunnus. yhdistysnumero yhdistyksen nimi Liittotunnus yhdistysnumero yhdistyksen nimi prosentti 2015 374 021 Jyty Espoo - Jyty Esbo ry 1,26% 374 022 Jyty Etelä-Pirkanmaa ry 1,19% 374 036 Jyty Hangö Hanko rf 1,3% 313 054 Jyty Helsinki ry 1,3%

Lisätiedot

Päätös. Laki. hovioikeuslain muuttamisesta

Päätös. Laki. hovioikeuslain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 28/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi hovioikeuslain ja hallinto-oikeuslain 1 ja 2 :n sekä eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta Asia Hallitus on vuoden 2012 valtiopäivillä

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PUHEMIESNEUVOSTON EHDOTUS 1/2010 vp Puhemiesneuvoston ehdotus laiksi eduskunnan virkamiehistä annetun lain 10 ja 71 :n, eduskunnan työjärjestyksen 73 :n ja eduskunnan kanslian ohjesäännön muuttamisesta

Lisätiedot

Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus

Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus Lappi kodiksi maahanmuutto- ja kotouttamistyön ajankohtaisseminaari Rovaniemi 5.10.2016 Ulkomaan kansalaisten osuus väestöstä 31.12.2015

Lisätiedot

VARAMIESPALVELU-YHTIÖT

VARAMIESPALVELU-YHTIÖT VARAMIESPALVELU-YHTIÖT vuonna 1988 perustettu valtakunnallinen henkilöstöpalveluja tuottava yritysketju 60 palvelualuetta Suomessa ja Virossa alan markkinajohtaja Suomessa sekä liikevaihdon että palvelualueiden

Lisätiedot

Valiokunnan kokoonpano kaudella

Valiokunnan kokoonpano kaudella Valiokunnan kokoonpano kaudella 2016-2017 Kai Hildén Turku pj. Tuomas Eivola Tampere Marja Hongisto Turku Piritta Maja Kuortane Eino Styrman Helsinki Juha Viberg Kotka Avaintehtävät: valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen

Lisätiedot

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 8 N:o 1 Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 1.1 Analoginen televisiotoiminta: Yleisradio Oy Paikkakunta Kanava ERP Huom. (kw) ANJALANKOSKI

Lisätiedot

4-16 jäsentä. Verohallitus määrää veroviraston. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi verohallintolakia.

4-16 jäsentä. Verohallitus määrää veroviraston. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi verohallintolakia. HE 204/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi verohallintolain 3 ja 4 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi verohallintolakia. Verotuksen oikaisulautakunnan

Lisätiedot

Kiinteistö- ja mittaustoimi v. 2011. 1.3 Tontin lohkomistoimituk sen kesto keskimäärin (vrk)

Kiinteistö- ja mittaustoimi v. 2011. 1.3 Tontin lohkomistoimituk sen kesto keskimäärin (vrk) 1. KIINTEISTÖNMUODOSTUSTOIMINTA 1.1 Tontinlohkomisia suoritettu 1.1.1 Näissä tontteja yhteensä 1.2 Tontin lohkomisen yhteydessä tehtyjä kiinnitysten käsittelypäätöksiä 1.3 Tontin lohkomistoimituk sen kesto

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIA 36/2010 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 37/2012 8.6.2012 Asia Korvausvaatimus Korvausvaatimuksen tekijä A, vahtimestari Virasto Korkeakoulu Korvausvaatimus Korkeakoulu on

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Helsinki 7 225 Vantaa 4 365 Espoo 4 239 Tampere 3 090 Oulu 1 867 Turku 1 687 Jyväskylä 1 392 Kuopio 882 Lahti 621 Järvenpää

Lisätiedot

Sote-rakenneuudistus Jukka Mattila lääkintöneuvos STM

Sote-rakenneuudistus Jukka Mattila lääkintöneuvos STM Sote-rakenneuudistus 2013 Jukka Mattila lääkintöneuvos STM Järjestämisvastuussa olevalle taholle kuuluu omalta osaltaan vastuu väestön hyvinvoinnista ja terveydestä Tähän sisältyy vastuu väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

VKSV yhteensä yhteensä yhteensä Yhteensä 36,9 36,8 39,4 syyttäjät 18,4 18,1 20,3 muu henkilökunta 18,5 18,7 19,1

VKSV yhteensä yhteensä yhteensä Yhteensä 36,9 36,8 39,4 syyttäjät 18,4 18,1 20,3 muu henkilökunta 18,5 18,7 19,1 1B Mukana harjoittelijat ja työllistetyt Syyttäjät 342,5 349,4 351,8 Muu henkilökunta 186,9 186,4 176,8 HENKILÖKUNTAA YHTEENSÄ 529,3 535,8 528,6 VKSV Yhteensä 36,9 36,8 39,4 syyttäjät 18,4 18,1 20,3 muu

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Ahvenanmaan maakunnan maakunnanvoudinvirastosta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi laki Ahvenanmaan maakunnan maakunnanvoudinvirastosta

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 682. Laki. Venäjän kanssa kansainvälisestä maantieliikenteestä tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä

SISÄLLYS. N:o 682. Laki. Venäjän kanssa kansainvälisestä maantieliikenteestä tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 1 päivänä elokuuta 2001 N:o 682 687 SISÄLLYS N:o Sivu 682 Laki Venäjän kanssa kansainvälisestä maantieliikenteestä tehdyn sopimuksen eräiden määräysten

Lisätiedot

Lapin sote-mallin maakuntaseminaari

Lapin sote-mallin maakuntaseminaari Lapin sote-mallin maakuntaseminaari Rovaniemi Ministeri Huovinen OSASTONHOITAJAPÄIVÄT 2014 Sote-uudistuksen tavoitteet terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja terveyserojen kaventaminen sote-palvelujen

Lisätiedot

Syyttäjälaitoksen ja rikossovittelun yhteistyö; sovitteluun ohjaaminen ja sovittelusta tiedottaminen Tampere

Syyttäjälaitoksen ja rikossovittelun yhteistyö; sovitteluun ohjaaminen ja sovittelusta tiedottaminen Tampere Syyttäjälaitoksen ja rikossovittelun yhteistyö; sovitteluun ohjaaminen ja sovittelusta tiedottaminen 14.5.2013 Tampere Kihlakunnansyyttäjä Pia Mäenpää, Itä-Suomen syyttäjänvirasto 1. Yhteistyö 2. Ohjaaminen

Lisätiedot

Hallinto-oikeuksien ratkaisut 2010

Hallinto-oikeuksien ratkaisut 2010 Oikeus 2011 Hallinto-oikeuksien ratkaisut 2010 Hallinto-oikeudet ratkaisivat 22 900 asiaa vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan hallinto-oikeudet käsittelivät vuonna 2010 eri viranomaisten päätöksistä tehtyjä

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan tehtäväksi rikoslakiin muutokset, jotka aiheutuvat Suomen liittymisestä tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta

Lisätiedot

Syyttäjälaitoksen toiminta lukuina 2008

Syyttäjälaitoksen toiminta lukuina 2008 Syyttäjälaitoksen toiminta lukuina 2008 T I L A S T O L I I T E 2008 Toimitus Virve Pehkonen, Valtakunnansyyttäjänvirasto Ulkoasu Taina Ståhl, Mainostoimisto Visuviestintä Oy Kansikuva www.sxc.hu Paino

Lisätiedot

Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2008

Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2008 Oikeus 2009 Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2008 Käräjäoikeuksissa ratkaistiin 67 000 rikosasiaa vuonna 2008 Vuonna 2008 käräjäoikeuksissa ratkaistiin Tilastokeskuksen mukaan 66 961 rikosoikeudellista

Lisätiedot

Sote-palvelurakenneuudistus tilannekatsaus

Sote-palvelurakenneuudistus tilannekatsaus Sote-palvelurakenneuudistus tilannekatsaus 24.4.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen tavoitteena on vahvoihin kuntiin perustuva, pääsääntöisesti kaksitasoinen integroitu sosiaali-

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Helsinki 6 732 Vantaa 4 058 Espoo 3 825 Tampere 3 007 Oulu 1 707 Turku 1 525 Jyväskylä 1 432 Kuopio 911 Lahti 598 Järvenpää

Lisätiedot

TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu)

TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu) TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu) VNK TEAS hanke Taustamateriaalia työpajaan 24.11.2016 Kysely yrityksille Yritys ten toimintaympäristö ja sijoittuminen Kysely yrityksille Kyselyn

Lisätiedot

KUNTIEN ELÄKELAUTAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2006

KUNTIEN ELÄKELAUTAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2006 KUNTIEN ELÄKELAUTAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2006 1 KUNTIEN ELÄKELAUTAKUNNAN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2006 Kuntien eläkelautakunta on ensimmäinen muutoksenhakuaste Kuntien eläkevakuutuksen antamissa eläkepäätöksissä.

Lisätiedot

Kilpailutetut julkiset hankinnat 2015 Keski-Pohjanmaa. Hankinta-asiamies Jorma Saariketo

Kilpailutetut julkiset hankinnat 2015 Keski-Pohjanmaa. Hankinta-asiamies Jorma Saariketo Kilpailutetut julkiset hankinnat 2015 Keski-Pohjanmaa Hankinta-asiamies Jorma Saariketo Kilpailutetut hankinnat 2015 koko maa Ajanmukaiset menettelytavat ja välineet lisäävät mahdollisuuksia ja edistävät

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen kehityskuva ja kehittäminen

Kaupunkiseutujen kehityskuva ja kehittäminen Kaupunkiseutujen kehityskuva ja kehittäminen Satu Tolonen ja Janne Antikainen TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu) VNK TEAS hanke Työpaja 13.6.2016 Väestö Väestönkehitys 1995-2015

Lisätiedot

Poliisihallitus Ohje ID-1551993091 1 (8) 17.12.2013 2020/2013/4590. Poliisin tekemäksi epäillyn rikoksen tutkinta. 1. Yleistä

Poliisihallitus Ohje ID-1551993091 1 (8) 17.12.2013 2020/2013/4590. Poliisin tekemäksi epäillyn rikoksen tutkinta. 1. Yleistä Poliisihallitus Ohje ID-1551993091 1 (8) 17.12.2013 2020/2013/4590 Voimassaoloaika 1.1.2014-31.12.2018 Säädösperuste Laki poliisin hallinnosta 4 Muuttaa/Kumoaa Poliisin tekemäksi epäillyn rikoksen esitutkinta,

Lisätiedot

P Ä I V I A L A N N E - K U N N A R I 1 6. 0 5. 2 0 1 3 A L U E J O H T A J A, L A P I N A L U E T O I M I S T O

P Ä I V I A L A N N E - K U N N A R I 1 6. 0 5. 2 0 1 3 A L U E J O H T A J A, L A P I N A L U E T O I M I S T O P Ä I V I A L A N N E - K U N N A R I 1 6. 0 5. 2 0 1 3 A L U E J O H T A J A, L A P I N A L U E T O I M I S T O 17.5.2013 1 RIKUN PERUSTEHTÄVÄNÄ ON PARANTAA RIKOKSEN UHRIN, HÄNEN LÄHEISENSÄ JA RIKOSASIASSA

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Ari Laine 4/2002 15.2.2002 Asumisoikeusasunnot 1990-2001 Asumisoikeusasuntojen rakentaminen aravalainoituksen tuella alkoi vuonna 1990 ja korkotukilainoituksen

Lisätiedot

Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2011

Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2011 Oikeus 2012 Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2011 Käräjäoikeuksissa ratkaistujen rikosasioiden määrä pysyi edellisen vuoden tasolla Vuonna 2011 käräjäoikeuksissa ratkaistiin Tilastokeskuksen mukaan

Lisätiedot

Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2006

Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2006 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA 5 2006 Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2006 Helsinki 2006 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA

Lisätiedot

ORIMATTILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

ORIMATTILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 ORIMATTILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 859. Tasavallan Presidentin avoin kirje. valtioneuvostossa toimeenpannusta muutoksesta. Annettu Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 2007

SISÄLLYS. N:o 859. Tasavallan Presidentin avoin kirje. valtioneuvostossa toimeenpannusta muutoksesta. Annettu Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 2007 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2007 Julkaistu Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 2007 N:o 859 864 SISÄLLYS N:o Sivu 859 Tasavallan Presidentin avoin kirje valtioneuvostossa toimeenpannusta muutoksesta... 3867 860

Lisätiedot

HE 230/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 2 ja 3 :n muuttamisesta

HE 230/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 2 ja 3 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 2 ja 3 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työeläkeasioiden

Lisätiedot

Korkeimman oikeuden ratkaisut 2008

Korkeimman oikeuden ratkaisut 2008 Oikeus 2009 Korkeimman oikeuden ratkaisut 2008 Korkeimmassa oikeudessa ratkaistiin 2 900 asiaa vuonna 2008 Korkein oikeus ratkaisi Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2008 kaikkiaan 2 857 asiaa, mikä on 36

Lisätiedot

III RIKOLLISUUSKONTROLLI

III RIKOLLISUUSKONTROLLI III RIKOLLISUUSKONTROLLI Tässä jaksossa käsitellään virallisen kontrollijärjestelmän toimintaa kuvailemalla muun muassa rikosten ilmituloa, ilmi tulleiden rikosten selvittämistä, rikoksentekijöiden syytteeseen

Lisätiedot

Syyttäjän ratkaisut 2010

Syyttäjän ratkaisut 2010 Oikeus 2011 Syyttäjän ratkaisut 2010 Syyttäjä nosti 61 000 syytettä vuonna 2010 Vuonna 2010 syyttäjä ratkaisi Tilastokeskuksen mukaan 78 300 rikosoikeudellista asiaa, mikä on liki 900 enemmän kuin vuotta

Lisätiedot

POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA

POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA 1957 No 168 N :o 168. Kiertokirje eräiden lääkintäalan viranomaisten virkalähetysoikeuksien myöntämisestä, muuttamisesta ja lakkauttamisesta. Posti- ja

Lisätiedot

Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008

Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008 Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008 Selvitys Kysely toteutettiin huhtikuussa 2008 Luonteeltaan selvitys:

Lisätiedot

RIKOSSEURAAMUSLAITOKSEN TYÖJÄRJESTYS

RIKOSSEURAAMUSLAITOKSEN TYÖJÄRJESTYS RIKOSSEURAAMUSLAITOKSEN TYÖJÄRJESTYS Annettu 7. päivänä huhtikuuta 2016 Rikosseuraamuslaitoksen pääjohtajan päätöksen mukaisesti määrätään Rikosseuraamuslaitoksesta 27 päivänä marraskuuta 2009 annetun

Lisätiedot

TYP-lain toimeenpano missä mennään? TYP-päivät Lappeenrannassa 27.10.2015 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz, TEM

TYP-lain toimeenpano missä mennään? TYP-päivät Lappeenrannassa 27.10.2015 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz, TEM TYP-lain toimeenpano missä mennään? TYP-päivät Lappeenrannassa 27.10.2015 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz, TEM Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu Yhteistoimintamalli, jossa TE-toimisto,

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIA 1/2005 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 24/2006 7.4.2006 Asia Valtion virkamieslain 56 :n mukainen korvausvaatimus Korvausvaatimus Oikeusaputoimisto on velvoitettava maksamaan

Lisätiedot

VOIKO TAMPERE KASVAA RAJATTA JA KIVUTTA, PYSYYKÖ PIRKANMAA KYYDISSÄ?

VOIKO TAMPERE KASVAA RAJATTA JA KIVUTTA, PYSYYKÖ PIRKANMAA KYYDISSÄ? VOIKO TAMPERE KASVAA RAJATTA JA KIVUTTA, PYSYYKÖ PIRKANMAA KYYDISSÄ? Poris sul menee hyvi, nii kaua ku alkaa mennä hyvi - Veli-Pekka Ketola - - Suomen kakkoskeskus - Melko täydellinen sijainti - Kasvava

Lisätiedot

TERVEYSMINISTERIÖ 9.2.2005

TERVEYSMINISTERIÖ 9.2.2005 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ PÄÄTÖS 9.2.2005 STM/316/2005 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN PÄÄTÖS ERÄIDEN RAUTATIELIIKEN- TEESSÄ TYÖSKENTELEVIEN TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖPAIKKOJEN TYÖSUOJELU- VALVONNAN SIIRTÄMISESTÄ

Lisätiedot

Rikosuhridirektiivin vaikutukset Suomessa. Jaana Rossinen Rikosuhripäivystys Itä-Suomen aluejohtaja

Rikosuhridirektiivin vaikutukset Suomessa. Jaana Rossinen Rikosuhripäivystys Itä-Suomen aluejohtaja Rikosuhridirektiivin vaikutukset Suomessa Jaana Rossinen Rikosuhripäivystys Itä-Suomen aluejohtaja Itä-Suomen Aluehallintovirasto Mikkeli, Kuopio ja Joensuu 28.-30.9.2015 Rikosuhridirektiivi Kansallisesti

Lisätiedot

8 Tilastollisia tietoja oikeuskanslerinviraston toiminnasta

8 Tilastollisia tietoja oikeuskanslerinviraston toiminnasta 8 Tilastollisia tietoja oikeuskanslerinviraston toiminnasta Vuonna 2008 käsiteltävinä olleiden asioiden kokonaismäärä ja käsittely Vireillä olleet asiat 1.1.2008 vuonna 2005 tulleita asioita 24 vuonna

Lisätiedot

Syyttäjän ratkaisut 2011

Syyttäjän ratkaisut 2011 Oikeus 2012 Syyttäjän ratkaisut 2011 Syyttäjä ratkaisi 76 000 asiaa vuonna 2011 Vuonna 2011 syyttäjä ratkaisi Tilastokeskuksen mukaan 75 900 rikosoikeudellista asiaa, mikä on 3 prosenttia vähemmän kuin

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA Asia 23/2009 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 20/2010 12.3.2010 Asia: Korvausvaatimus Korvausvaatimuksen tekijä: A Virasto: Syyttäjänvirasto Korvausvaatimus: Syyttäjänvirasto

Lisätiedot

Käynnissä olevat kuntajakoselvitykset. Ville Nieminen

Käynnissä olevat kuntajakoselvitykset. Ville Nieminen Käynnissä olevat kuntajakoselvitykset Ville Nieminen Käynnistyneet kuntajakoselvitykset 33 selvitystä, joissa yhteensä 169 kuntaa mukana» n. 5 kuntaa selvitystä kohden 136 eri kuntaa 8 erityisselvitystä»

Lisätiedot

EI OIKEUTTA MAASSA SAA, ELLEI SITÄ ITSE HANKI

EI OIKEUTTA MAASSA SAA, ELLEI SITÄ ITSE HANKI EI OIKEUTTA MAASSA SAA, ELLEI SITÄ ITSE HANKI - Johtajana presidentti - Korkeimmalta oikeudelta haettava valituslupaa - Käsitellään erityisen vaikeita tapauksia ja tapauksia, joilla on ennakkotapauksen

Lisätiedot

KIRURGIAN EDISTÄMISSÄÄTIÖN SEMINAARI, SITRA, 17.10.2008. Minkälaiseen terveydenhuoltoon meillä on varaa Valtiosihteeri Raimo Sailas

KIRURGIAN EDISTÄMISSÄÄTIÖN SEMINAARI, SITRA, 17.10.2008. Minkälaiseen terveydenhuoltoon meillä on varaa Valtiosihteeri Raimo Sailas KIRURGIAN EDISTÄMISSÄÄTIÖN SEMINAARI, SITRA, 17.10.2008 Minkälaiseen terveydenhuoltoon meillä on varaa Valtiosihteeri Raimo Sailas Vaihtotase Yhdysvalloissa % bkt:sta 1 0-1 -2-3 -4-5 -6-7 85 90 95 00 05

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIA 30/2008 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 33/2009 15.5.2009 Asia: Korvausvaatimus Oikaisuvaatimuksen tekijä: A Virasto: Korkeakoulu Korvausvaatimus: A:lle on maksettava 24

Lisätiedot

Syyttäjälaitoksen rakenne- ja resurssityöryhmä Liite 4. SYYTTÄJÄNVIRASTOT JA NIIDEN PAIKALLISTOIMISTOT (vuoden 2005 resurssein)

Syyttäjälaitoksen rakenne- ja resurssityöryhmä Liite 4. SYYTTÄJÄNVIRASTOT JA NIIDEN PAIKALLISTOIMISTOT (vuoden 2005 resurssein) Syyttäjälaitoksen rakenne- ja resurssityöryhmä Liite 4 SYYTTÄJÄNVIRASTOT JA NIIDEN PAIKALLISTOIMISTOT (vuoden 2005 resurssein) (KGRWXVV\\WWlMlQYLUDVWRMD Viraston sijoituskihlakunta tummennettu. Paikallistoimiston

Lisätiedot

1993 vp - HE 78 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1993 vp - HE 78 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1993 vp - HE 78 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi Joensuun yliopistosta, Tampereen yliopistosta, Turun yliopistosta ja Turun kauppakorkeakoulusta annettujen lakien muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN

Lisätiedot

Valtion ylimpiä virkamiehiä koskeva ilmoitus sidonnaisuuksista (Valtion virkamieslain 26 :n 1-4 kohdissa tarkoitetut virat)

Valtion ylimpiä virkamiehiä koskeva ilmoitus sidonnaisuuksista (Valtion virkamieslain 26 :n 1-4 kohdissa tarkoitetut virat) Valtion ylimpiä virkamiehiä koskeva ilmoitus sidonnaisuuksista (Valtion virkamieslain 26 :n 1-4 kohdissa tarkoitetut virat) Sidonnaisuuksien ilmoittaminen sidonnaisuuslomakkeella Valtion ylimmän virkamiesjohdon

Lisätiedot

Säännöllinen kapasiteetti

Säännöllinen kapasiteetti Junatyyppi Juna Kulkuväli Lähtö Tulo Linja Kulkupäivät Voimassaoloaika IC 1 Helsinki asema Joensuu asema 7:17:00 11:40:00 Ma Ti Ke To Pe La Su 30.10.2016 10.12.2016 IC 2 Joensuu asema Helsinki asema 5:18:00

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Joulukuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna Väestönmuutos.

Turun väestökatsaus. Joulukuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna Väestönmuutos. Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna 2016 Väestönmuutos 2016 Ennakkoväkiluku 2016 Kaupunki Helsinki 7 383 635 591 Vantaa 4 720 219 196 Espoo 4 591 274 522 Tampere 3 055 228 173

Lisätiedot

AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT MAALISKUU 2013

AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT MAALISKUU 2013 AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT MAALISKUU 2013 Ajoneuvolajeittain Muutos Osuus Muutos 03/2013 03/2012 (%) (%) 1-03/2013 1-03/2012 (%) Henkilöautot yhteensä 9 492 22 938-58,6 89,9 27 640 47 834-42,2 joista matkailuautoja

Lisätiedot

Tuomionjälkeisen sovittelun tarpeet ja hyödyt syyttäjän näkökulmasta

Tuomionjälkeisen sovittelun tarpeet ja hyödyt syyttäjän näkökulmasta Tuomionjälkeisen sovittelun tarpeet ja hyödyt syyttäjän näkökulmasta Jälkisovitteluhankkeen loppuseminaari Tampereella 19.10.2016 Leena Metsäpelto Valtionsyyttäjä Valtakunnansyyttäjänvirasto Sovittelulain

Lisätiedot

METSÄSEKTORIN MERKITYS MAAKUNNISSA JA SEUTUKUNNISSA VUONNA 2002

METSÄSEKTORIN MERKITYS MAAKUNNISSA JA SEUTUKUNNISSA VUONNA 2002 METSÄSEKTORIN MERKITYS MAAKUNNISSA JA SEUTUKUNNISSA VUONNA 2002 Lähteet: Tilastokeskus, Genimap Oy (L6022/05) Metsäsektorin merkitys maakunnissa ja seutukunnissa vuonna 2002 1 Toimiala- ja aluejako Metsäsektori:

Lisätiedot

KIERTOKIRJEKOKOELMA 1945 N:o

KIERTOKIRJEKOKOELMA 1945 N:o POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA 1945 N:o 146-147 N :o 146. Kiertokir j e postinkuljetuksesta valtionrautateillä. Kuluvan kesäkuun 15 päivästä tapahtuu postinkuljetus valtionrautateillä

Lisätiedot

Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2009

Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2009 Oikeus 2010 Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2009 Käräjäoikeuksissa ratkaistiin 66 500 rikosasiaa vuonna 2009 Vuonna 2009 käräjäoikeuksissa ratkaistiin Tilastokeskuksen mukaan 66 518 rikosoikeudellista

Lisätiedot

KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2002

KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2002 KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2002 1. Toimintakatsaus 1.1. Perustehtävät ja toiminnan kuvaus, toiminta-ajatus Kuluttajavalituslautakunta antaa kirjallisia ratkaisusuosituksia kuluttajien

Lisätiedot