VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON
|
|
- Aimo Salminen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON V U O S I K E R T O M U S
2 VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON V U O S I K E R T O M U S
3 Toimitus Marja Lehtonen, Valtakunnansyyttäjänvirasto Ulkoasu ja taitto Taina Ståhl, Edita Design Painopaikka Edita Prima Oy, Helsinki 2005
4 LUKIJALLE Valtakunnansyyttäjänviraston vuosikertomus, joka ilmestyy nyt seitsemännen kerran, on tarkoitettu tiedonlähteeksi ensisijassa syyttäjälaitoksen ja oikeushallinnon henkilöstölle. Myös poliisille, asianajajille sekä alan opiskelijoille ja yksittäisille kansalaisillekin tästä kertomuksesta löytyy hyödyllistä tietoa syyttäjäntoiminnasta. Vuoden 2004 vuosikertomus noudattaa sisällöltään ja rakenteeltaan edellisten vuosien kertomuksia. Tilastoja on jonkin verran lisätty, esimerkiksi erilaisia yhteistoiminta-alueittain laadittuja syyttäjien toimintatilastoja on useita. Vuosikertomuksen liiteosassa on ratkaisuluettelo, joka sisältää tiivistelmät keskeisistä kertomusvuoden aikana Valtakunnansyyttäjänvirastossa annetuista toimenpiteeseen johtaneista ratkaisuista sekä aakkosellinen asiahakemisto. Helsingissä, 5. päivänä huhtikuuta 2005 MARJA LEHTONEN ylitarkastaja
5 4 SISÄLLYSLUETTELO LUKIJALLE 3 Valtakunnansyyttäjä Matti Kuusimäki YHTEISVOIMIN SAAMME ENEMMÄN AIKAAN 6 Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske HYVIÄ TULOKSIA PALJON PARANNETTAVAA 8 SYYTTÄJÄLAITOS 10 VALTAKUNNANSYYTTÄJÄ 12 APULAISVALTAKUNNANSYYTTÄJÄ 13 VALTIONSYYTTÄJÄT 14 YHTEISKUNNAN KANNALTA MERKITTÄVIMMÄT RIKOSASIAT 15 VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTO 15 SYYTTÄJÄLAITOKSEN ARVOT -HANKE 16 SYYTTÄJÄLAITOKSEN YHTEISTOIMINTA-ALUEET 17 VALTIONSYYTTÄJIEN ALUEVASTUU 19 PAIKALLINEN SYYTTÄJÄNTOIMI 19 YLEISET SYYTTÄJÄT 20 SYYTTÄJÄLAITOKSEN RAKENNE JA RESURSSIT 20 HALLINTO 22 NIMITYSASIAT 22 TYÖKYKYÄ YLLÄPITÄVÄ TOIMINTA 24 SYYTTÄJÄLAITOKSEN TULOSTAVOITTEET JA NIIDEN TOTEUTUMINEN VUONNA VIESTINTÄ 33 SYYTEASIAT 36 SYYTEHARKINTA-ASIAT 36 SANANVAPAUSRIKOSASIAT 47 MUUTOSHARKINTA-ASIAT 48 KANTELUT 53
6 OIKEUSKANSLERIN JA EDUSKUNNAN OIKEUSASIAMIEHEN SYYTEMÄÄRÄYKSET 55 RIKOSLAIN 1 LUVUN SYYTEMÄÄRÄYS ASIAT 56 MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA 57 SYYTTÄJÄNMÄÄRÄYSASIAT 58 TALOUSRIKOSASIAT 58 HUUMAUSAINERIKOSPROJEKTIN SYYTTÄJÄT 59 POLIISIRIKOSASIAT 60 5 KEHITTÄMINEN, OHJAUS JA KOULUTUS 64 VALTAKUNNANSYYTTÄJÄN YLEISET MÄÄRÄYKSET JA OHJEET 64 RIKOSKETJUHANKE 65 PÄÄLLIKKÖPÄIVÄT 65 ALUERYHMÄTOIMINTA 65 VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON HENKILÖSTÖKOULUTUS 67 SYYTTÄJÄLAITOKSEN KOULUTUS 67 AVAINSYYTTÄJÄT 80 APULAISSYYTTÄJIEN HARJOITTELUJÄRJESTELMÄ 86 VALVONTA 88 VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON JULKAISUSARJA 91 KANSAINVÄLISET ASIAT 92 JOHDANTO 92 POHJOISMAINEN YHTEISTYÖ 93 ITÄMEREN OIKEUSALUEEN YHTEISTYÖ 94 VENÄJÄ 96 VIRO 97 EUROOPAN UNIONI 97 EUROOPAN NEUVOSTO 101 MUITA KANSAINVÄLISIÄ TAPAHTUMIA 102 VIERAILUJA VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTOON 102 KANSAINVÄLISEN SYYTTÄJÄYHDISTYKSEN KONFERENSSI KOREAN TASAVALLASSA 103 PAIKALLISSYYTTÄJIEN OHJAUS JA NEUVONTA KANSAINVÄLISISSÄ ASIOISSA 105 VIRANOMAISYHTEISTYÖ 105 ASIANTUNTIJATEHTÄVÄT 106 TILASTOTIETOJA 108 HENKILÖKUNTA 121 RATKAISULUETTELO 122 ASIAHAKEMISTO 156
7 6 Valtakunnansyyttäjä Matti Kuusimäki: YHTEISVOIMIN SAAMME ENEMMÄN AIKAAN Olen vuoden 2002 vuosikertomuksen johdannossa pohtinut arvoja ja korostanut, että vankka ja selkeä arvopohja vahvistaa koko organisaation yhteenkuuluvaisuutta ja kehittymistä sosiaalisena kokonaisuutena. Totesin myös, että sitoutuminen arvoihin voi onnistua vain, jos työyhteisön kaikki toimijat hyväksyvät ne. Suunnitelmat etenivät kuluvana vuonna käytännön tasolle, kun asettamani arvotyöryhmä aloitti toimintansa. Pidin tärkeänä, että kentän väki tulee työhön mukaan laajasti edustettuna. Siksi kutsuin työryhmään jäseniksi toimistohenkilökunnan, syyttäjien ja johtavien syyttäjien edustajat Valtakunnansyyttäjänviraston väen lisäksi. Kuten myöhemmin kertomuksesta selviää, syyttäjälaitoksen arvoja lähdettiin kartoittamaan koko henkilöstön voimin järjestämällä ympäri maata arvokeskusteluja paikallisyksikköjen kanssa. Saadusta myönteisestä palautteesta olen tehnyt sen johtopäätöksen, että arvohankkeemme käynnistyi hyvin ja juuri oikeaan aikaan. Käsillä on työ, jota ei voi hetkessä saada valmiiksi vaan se vaatii aikaa ja panostamista. Tavallaan on kysymyksessä koko toiminnan mittainen työ. Eettisesti korkeatasoisen syyttäjäntoiminnan ylläpitäminen edellyttää sitä, että arvot näkyvät päätöksissä ja tekoina arjen työssä. Sitä kautta ne muuttuvat hallintomme hyviksi toimintatavoiksi ja ovat jatkuvasti läsnä. Esitutkintakynnyksen ylittymisen arvioinnin ja pakkokeinojen käyttöharkinnan kuuluminen eri viranomaiselle kuin lopullisen syyteharkinnan tekeminen parantaa rikoksesta epäillyn oikeusturvaa. Mutta toisaalta tämä järjestely edellyttää monestakin eri syystä välttämättä poliisin ja syyttäjän toimivaa ja tehokasta yhteistyötä esitutkinnan aikana Nämä syyt liittyvät sekä voimavarojen kohdentamiseen että esitutkinnan rikosprosessuaaliseen merkitykseen. Näillä sanoilla taustoitetaan perusteet valtakunnansyyttäjän ja poliisiylijohtajan vastikään yhdessä asettaman esitutkintayhteistyön kehittämistyöryhmän toimeksiannolle. Työryhmän ensisijaisena tehtävänä on laatia suunnitelma koko valtakunnan kattavalle, kihlakunnittain toteutettavalle koulutusja neuvottelukierrokselle, jonka tarkoituksena on lopultakin vakiinnuttaa sellainen poliisin ja syyttäjistön yhteistyö, jonka puitteissa rikosasia jo esitutkinnan
8 yhteydessä valmistellaan oikeudenkäyntiä varten ja joka siten on uuden rikosprosessimenettelyn onnistumisen yksi perusedellytys. Työryhmän ja sen tavoitteiden asettaminen on monitahoisen työn tulosta. Esitutkintayhteistyön kehittäminen on jo pitkään ollut syyttäjälaitoksen keskeinen laadullinen tulostavoite ja asiassa on erityisesti kuluneena vuonna monin ponnistuksin saatu paljon hyvää aikaan, mutta runsaasti on työtä vielä edessä. Edistysaskeleen perustana on ollut sen syyttäjälaitoksen alati korostaman havainnon yleistyminen, että rikosvastuun toteutuminen on aina tulosta useamman viranomaisen ketjumaisesta työstä. Kansalaisen kannalta katsottuna hyvin onnistunut tulos riippuu koko ketjun vahvuudesta. Kansainvälisen toiminnan kannalta katsoen mennyt vuosi oli valtakunnansyyttäjän näkökulmasta erityisen mieleenpainuva, suorastaan historiallinen. Euroopan unionin jäsenvaltioiden ylimpien tuomioistuinten presidentit ja ylimmät syyttäjät ovat jo 1950-luvulta lähtien pitäneet joka toinen vuosi yhteisen kokouksen, jossa on käsitelty eurooppalaisen oikeudenhoidon ajankohtaisia kysymyksiä. Suomi oli toukokuussa ensi kertaa kokouksen järjestelyvuorossa. Erityisen sävyn kokoukselle loi se, että unionin kymmenen uuden jäsenmaan edustajat nähtiin mukana ensi kertaa. Korkeimman oikeuden presidentti ja valtakunnansyyttäjä kokivat kokouksen järjestelyvastuun raskaana, mutta kaikki sujui hyvin. Vieraat saattoivat poistua aurinkoisesta Helsingistä kiittävästä palautteesta päätellen tyytyväisinä näkemäänsä ja kokemaansa. Nelisenkymmentä vuotta ovat Pohjoismaiden ylimmät syyttäjät puolestaan vuorovuosin järjestäneet yhteisen neuvonpidon. Valtakunnansyyttäjä oli viime kesänä toista kertaa järjestelyvuorossa. Näitä kokouksia ei aina järjestetä maiden pääkaupungeissa, vaan virkaveljet tutustutetaan isäntämaan muihinkin kolkkiin. Niinpä pohjoismaiset kollegat saivat tällä kertaa asiapitoisen ko kousohjelman ohessa ihailla yöttömän yön maisemia Yllästunturin laelta ja kuunnella Äkäslompolon kappelissa Lapin musiikkiopiston nuoria taitajia. Pohjoismaiden ylimpien syyttäjien kollegiaalisen avoin yhteydenpito on erittäin tärkeä keskinäinen tieto- ja vuorovaikutuskanava. Sen merkitystä syyttäjälaitoksen johtamisen kannaltakaan ei voi yliarvioida. Työkokemukset, niin iloa tuottavat kuin harmillisemmatkin, tuntuvat olevan kaikilla varsin samankaltaisia. Huoli virkakunnan työssä jaksamisesta ja muusta hyvinvoinnista on sävyttänyt valtakunnansyyttäjän kulunuttakin vuotta. Useassa eri yhteydessä on haluttu korostaa sitä, että vaikka yhteiskunta perustellusti odottaakin syyttäjälaitokselta asianmukaista työpanosta rikosvastuun toteuttamiseksi, se ei tarkoita kenenkään velvollisuutta uupua töidensä alle. Tiedämme ja tunnemme tehtäviemme laadun ja osaamme järjestellä meistä riippumattomista syistä ajoittain ehkä ruuhkautuvat työmme siten, ettei oikeudenmenetyksiä pääse tapahtumaan. Enempää meiltä ei voi kukaan oikeutetusti vaatia. Organisaatiomme ajankohtaisista kehittämissuunnitelmista toivomme luonnollisesti asiaan vetoapua ja sen vuoksi olemmekin kaikki yhdessä niitä aikanaan aktiivisesti panemassa toimeen. 7
9 8 Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske: HYVIÄ TULOKSIA PALJON PARANNETTAVAA Syyttäjälaitoksessa vuodelle 2004 asetetut tavoitteet on saavutettu kokonaisuutena arvioiden hyvin. Keskeisessä ja nimenomaan oikeusturvan sisältöön vaikuttavassa esitutkintayhteistyössä poliisin kanssa on kuitenkin pian saatava aikaan parannusta. Perustehtävässä, lainkäytöllisten ratkaisujen tekemisessä ja juttujen ajamisessa, ovat suoritteet kasvaneet ilman resurssilisäyksiä. Samalla saapuneet asiat ovat selvästi lisääntyneet. Noin 5700 asian lisäys vuoteen 2003 verrattuna tarkoittaa asiamäärää, jota esimerkiksi Keski - Uudenmaan yhteistoiminta-alueella on vuositasolla käsitellyt 20 syyttäjää ja 12 toimistohenkilöä. Merkillepantavaa on, ettei kasvu ole tapahtunut vain tavanomaisissa rikosasioissa vaan kasvu on ollut suhteellisesti saman suuruinen vaativissa rikosasioissa. Kun tarkastellaan käräjillä ja syyttäjillä päättyneiden asioiden kehitystä, voidaan todeta, että rikosvastuun toteutumisen ja samalla myös syyttäjäntoiminnan vaikuttavuuden kannalta tulos on hyvä. Juttukannasta aiempaa suurempi osa on viety tuomioistuimen käsiteltäväksi. Viime vuosinahan syyttäjiä on arvosteltu siitä, että tuomioistuimen käsiteltäväksi on viety vain sellaisia asioita, joissa tuomitsemisen todennäköisyys on ollut lähes varma, ts. että syytekynnys olisi vakavassa rikollisuudessa noussut liian korkeaksi. Rakenteellisilla ratkaisuilla on ollut vaikutusta ratkaisutehon nousuun. YTalueiden sisällä tapahtuneet yksiköiden väliset juttusiirrot ovat kasvaneet ja ne ovat tasanneet työmääriä paikallisten syyttäjäyksiköiden kesken mutta ei vielä läheskään riittävästi. Järjestely on nopeuttanut asioiden käsittelyä. Asiamäärien lisäksi on tarkasteltava myös juttukannan koostumusta. Jatkossa on keskityttävä nykyistä enemmän vanhimpien rikosasioiden käsittelyn jouduttamiseen. Rikosketjuajattelun mukaisesti käsittelyjärjestyksessä tulee yhä selvemmin ottaa huomioon todistelullisten ja rikoksen vakavuuteen liittyvien seikkojen ohella kansalaisnäkökulman mukainen kokonaiskäsittelyaika. Pisimpään syyteharkinnassa olleiden asioiden käsittelyajoissa, eli yli yhden vuoden syyttäjällä avoimena olleiden asioiden määrässä, ei ole saavutettu tavoitetta. Sinänsä rikosasioiden keskimääräisessä käsittelyajassa on saavutettu tulostavoite (1,6 kk). Runsaan 1000 yli vuoden syyteharkinnassa olleen asian ja lähes 6000 yli kuusi kuukautta avoimena olleen asian määrän vähentäminen voi tapahtua käsittely-
10 järjestystä tarkistamalla ja ennen muuta poliisin kanssa tehtävää esitutkintayhteistyötä tiivistämällä. Samalla se voi kuitenkin merkitä kaikkien asioiden keskimääräisen ratkaisuajan hienoista pidentymistä. Se ei sinänsä olisi ongelmallista, koska tavanomaisissa asioissa käsittelynopeus on varsin hyvä. Esitutkinnallinen yhteistyö poliisin kanssa juttujen prosessuaaliseksi valmistelemiseksi pääkäsittelykuntoon ei ole vielä lain tarkoittamassa tilassa. Seurantakäynnit ja tilastot osoittavat, että tämä havainto koskee koko maata. Vaikka esitutkinnan rajoittamispäätöksissä on tapahtunut kasvua, maassamme on kokonaisia YT-alueita, joissa kyseistä mahdollisuutta ei ole käytetty juuri lainkaan. Vastaavasti esitutkintalain tarkoittamissa ilmoituksissa poliisilta syyttäjälle oleva hajonta YT-alueiden ja yksiköiden kesken osoittaa, että hyvän pääkäsittelyn eli rikosvastuun toteutumisen turvaava esitutkintayhteistyö, on jäänyt vain yksittäisten tutkijoiden ja syyttäjien aktiivisuuden varaan. Syvimmiltään asiassa on kysymys johtamisen ongelmasta koko valtakunnan tasolla ja samalla niin yksiköiden kuin sidosorganisaatioidenkin välillä. Kertomusvuoden lopulla on aloitettu määrätietoiset toimet tämän valtakunnallisen epäkohdan korjaamiseksi. Kaikkein vaativimmista rikosasioista talousrikosasiat muodostavat huomattavan osan. Kertomusvuoden aikana on havaittu, että ainakin pääkaupunkiseudulla on tarpeen keskittää asioiden ohjautumista talousrikossyyttäjille sen varmistamiseksi, että he käsittelevät yksinomaan juuri heidän käsiteltäväkseen tarkoitettuja asioita. Talousrikosasioiden näin voimakkaassa keskittämisessä on myös vaaransa. Työuupumuksen riski kasvaa, jos syyttäjän käsiteltävänä on koko ajan vain erittäin vaativia rikosasioita. Erityistietämyksen lisäämisen ja rekrytointitarpeen turvaamiseksi kertomusvuonna nimettiin nykyisten päätoimisten talousrikossyyttäjien lisäksi osatoimisia talousrikossyyttäjiä, joiden ohjaus tapahtuu mentorointijärjestelmän avulla. Talousrikoksia vastaavasti on huumausainerikollisuuden torjunnassa syyttäjien valmiuksia pyritty vahvistamaan näihin rikoksiin keskittyneiden erikoissyyttäjien ohjaustoiminnalla. Törkeimmissä huumausainerikoksissa niiden käsittelyyn erikoistuneet syyttäjät ovat suorittaneet syyteharkinnan ja ajaneet niissä syytteet. Saattaa olla paikallaan, että näidenkin syyttäjien työpanoksesta vielä nykyistä suurempi osa suunnataan muiden syyttäjien ja poliisin koulutukseen ja neuvontaan. Syyttäjälaitoksen kaltaisessa asiantuntijaorganisaatiossa keskeinen ellei keskeisin johtamisen väline on oikein kohdennettu koulutus. Kertomusvuonna rikoslain yleisen osan koulutus on merkinnyt huomattavaa kasvua oppilaspäivien määrässä edellisvuoteen verrattuna. Toimintamenoista 2,3 % meni koulutusmenojen kattamiseen. Koulutustoiminnan kokonaismenoista puolestaan yli 50 % kului matkamenoihin. Peruskoulutuksen ja erityisosaamisen intensiivikoulutusta on hankalaa siirtää alueellisesti toteutettavaksi. Matkakulujen vähentämiseksi on syytä harkita ajankohtaiskoulutuksen toteutusta nykyistä enemmän alueellisena. Esimerkiksi edellä tarkasteltu poliisin ja syyttäjän välinen yhteinen esitutkintakoulutus on suunniteltu tapahtuvaksi YT-alueilla. Koulutuksella pyritään vaikuttamaan siihen, että esimerkiksi vähäisyysperusteisia syyttämättäjättämispäätöksiä ei tarvitsisi enää tehdä tuhatmäärin ja että oikeuteen menevien kaikkein vaativimpien ja myös tavanomaista vaativampien rikosasioiden valmistelu tapahtuisi jo esitutkintavaiheessa. 9
11 10 SYYTTÄJÄLAITOS SYYTTÄJÄLAITOKSEN ORGANISAATIO Hallinto Syyttäjät VKSV VKS, AVKS 16 YT-aluetta VS (13) 67 syyttäjäyksikköä + Ahvenanmaa + 2 nimismiestä KiS ApulS (n. 320)
12 VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON JOHTORYHMÄ 11 valtakunnansyyttäjä Matti Kuusimäki (puheenjohtaja), apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske, valtionsyyttäjä Jarmo Rautakoski, valtionsyyttäjä Raija Toiviainen, valtionsyyttäjä Christer Lundström ja valtionsyyttäjä Pekka Koponen YHTEISTOIMINTA-ALUEIDEN PÄÄLLIKÖT Helsinki johtava kihlakunnansyyttäjä Heikki Poukka Länsi-Uudenmaan yhteistoiminta-alue johtava kihlakunnansyyttäjä Tom Ifström Itä-Uudenmaan yhteistoiminta-alue johtava kihlakunnansyyttäjä Tom Söderlund Keski-Uudenmaan yhteistoiminta-alue johtava kihlakunnansyyttäjä Timo Koskimäki Päijät-Hämeen yhteistoiminta-alue johtava kihlakunnansyyttäjä Pekka Noronen Kymen yhteistoiminta-alue johtava kihlakunnansyyttäjä Irma Rosenius-Sutela Varsinais-Suomen yhteistoiminta-alue (Ahvenanmaa) johtava kihlakunnansyyttäjä Ilpo Lähtinen Pirkanmaan yhteistoiminta-alue johtava kihlakunnansyyttäjä Jouko Nurminen Satakunnan yhteistoiminta-alue johtava kihlakunnansyyttäjä Kalle Kyhä Länsirannikon yhteistoiminta-alue johtava kihlakunnansyyttäjä Peter Levlin Etelä-Pohjanmaan yhteistoiminta-alue johtava kihlakunnansyyttäjä Kimmo Lampinen Keski-Suomen yhteistoiminta-alue johtava kihlakunnansyyttäjä Martti Porvali Etelä-Savon yhteistoiminta-alue johtava kihlakunnansyyttäjä Päivi Markus Pohjois-Karjalan yhteistoiminta-alue johtava kihlakunnansyyttäjä Heikki Matikainen Savon yhteistoiminta-alue johtava kihlakunnansyyttäjä Hannu Susitaival Oulun läänin yhteistoiminta-alue johtava kihlakunnansyyttäjä Matti Välinen Lapin läänin yhteistoiminta-alue johtava kihlakunnansyyttäjä Juha Isola
13 12 VALTAKUNNANSYYTTÄJÄ SYYTTÄJÄLAITOS Suomen perustuslain 104 :n mukaan syyttäjälaitosta johtaa ja ylimpänä syyttäjänä toimii valtakunnansyyttäjä. Hänen tehtävänään on syyttäjäntoiminnan yleinen johtaminen ja kehittäminen. Tässä tehtävässään hän muun muassa nimittää kaikki paikallissyyttäjät ja valvoo syyttäjien toimintaa. Hän voi myös antaa syyttäjäntoimintaa koskevia yleisiä määräyksiä ja ohjeita. Valtakunnansyyttäjä käyttää itsenäistä ja riippumatonta syyteharkintavaltaa. Hän voi kaikkien yleisten syyttäjien esimiehenä ottaa itse ratkaistavakseen alaiselleen syyttäjälle kuuluvan asian. Hän voi määrätä alaisensa syyttäjän ajamaan syytettä, jonka nostamisesta hän on päättänyt (syytemääräys) taikka määrätä asian alaisensa syyttäjän syyteharkintaan (syyttäjänmääräys). Valtakunnansyyttäjä ajaa syytettä valtakunnanoikeudessa silloin, kun eduskunta on päättänyt syytteen nostamisesta tasavallan presidenttiä, valtioneuvoston jäsentä, oikeuskansleria tai eduskunnan oikeusasiamiestä vastaan sekä edustaa syyttäjiä korkeimmassa oikeudessa. Valtakunnansyyttäjä Matti Kuusimäki (oik.) ja Suomen Asianajajaliiton puheenjohtaja Kari Lautjärvi antoivat joulukuussa 2004 julkilausuman syyttäjien ja asianajajien välisestä alueellisesta kehittämistyöstä. Konkreettista yhteistyötä tehdään esimerkiksi koulutuksen saralla.
14 APULAISVALTAKUNNANSYYTTÄJÄ 13 Apulaisvaltakunnansyyttäjä ratkaisee samoin valtuuksin kuin valtakunnansyyttäjä hänen käsiteltävikseen kuuluvat asiat ja toimii valtakunnansyyttäjän sijaisena. Valtakunnansyyttäjän ja apulaisvaltakunnansyyttäjän välisestä tehtävien jaosta määrätään Valtakunnansyyttäjänviraston työjärjestyksessä. VALTAKUNNANSYYTTÄJÄN JA APULAISVALTAKUNNANSYYTTÄJÄN VÄLINEN TEHTÄVIEN JAKO SYYTTÄJÄLAITOS Valtakunnansyyttäjä ratkaisee ensisijaisesti asiat, jotka koskevat: 1) periaatteellisesti tärkeitä tai laajakantoisia kysymyksiä; 2) syyttäjille annettavia yleisiä määräyksiä ja ohjeita; 3) kansainvälisiä suhteita; 4) syyttäjien nimittämistä; 5) syyttäjäntoiminnan kehittämistä, koulutusta ja tutkimusta; ja 6) syyttäjien edustamista korkeimmassa oikeudessa. Apulaisvaltakunnansyyttäjä ratkaisee asiat, jotka koskevat: 1) syyttäjälaitoksen yleistä hallintoa; 2) syyttäjäntoiminnan valvontaa; 3) paikallissyyttäjille annettavia syyttäjänmääräyksiä ja rikoslain 1 luvun nojalla annettavia syytemääräyksiä; 4) kanteluita syyttäjien ratkaisuista ja menettelystä; 5) rangaistusmääräysasioiden valvontaa ja siitä johtuvia toimenpiteitä; ja 6) poliisimiehen tekemäksi epäiltyjen rikosten esitutkinnan johtamiseen liittyviä määräyksiä. Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske ratkaisee mm. syyttäjälaitoksen yleistä hallintoa ja kanteluita koskevat asiat. Hänen sihteerinään toimii Riitta Kuronen.
15 14 SYYTTÄJÄLAITOS Vuoden 2004 alusta lukien tuli voimaan laki sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä (460/2003). Sen mukaan syytteen nostamisesta julkaistun viestin sisältöön perustuvasta virallisen syytteen alaisesta rikoksesta sekä tällaiseen rikokseen liittyvästä päätoimittajarikkomuksesta päättää valtakunnasyyttäjä. Hän määrää myös siitä, kenen on ajettava syytettä. Valtakunnansyyttäjän ja apulaisvaltakunnansyyttäjän välisen tehtävien jaon mukaisesti sananvapausrikosasiat kuuluvat apulaisvaltakunnansyyttäjän tehtäviin. Sananvapausrikosasioita selostetaan tarkemmin kohdassa Syyteasiat s. 36. VALTIONSYYTTÄJÄT Valtakunnansyyttäjänvirastossa toimi kertomusvuonna 12 valtionsyyttäjää, joilla on toimivalta syyttäjäntehtävissä koko maassa. Valtionsyyttäjien on ensisijaisesti huolehdittava syyttäjäntehtävistä yhteiskunnan kannalta merkittävimmissä rikosasioissa. Valtionsyyttäjien tehtävänä on myös ajaa syytettä, jonka nostamisesta oikeuskansleri tai eduskunnan oikeusasiamies on päättänyt. Lisäksi valtionsyyttäjä toimii syyttäjänä asioissa, jotka hovioikeus käsittelee ensimmäisenä oikeusasteena, jollei toisin ole säädetty tai määrätty. Valtionsyyttäjille voidaan delegoida valtakunnansyyttäjän ratkaisuvaltaa. Valtakunnansyyttäjänvirastosta annetun asetuksen mukaan valtionsyyttäjä voi työjärjestyksen tai valtakunnansyyttäjän erikseen antaman määräyksen nojalla ratkaista muun kuin periaatteellisesti tärkeän tai laajakantoisen asian samoin valtuuksin kuin valtakunnansyyttäjä. Valtakunnansyyttäjänviraston työjärjestyksessä on määrätty, että valtionsyyttäjät voivat ratkaista muutosharkintatai kanteluasian, jollei asia anna aihetta valtakunnansyyttäjän toimenpiteisiin tai muuhun kannanottoon. Valtionsyyttäjät osallistuvat paikallisen syyttäjäntoimen ohjaukseen ja kehittämistyöhön. He toimivat Valtakunnansyyttäjänviraston ja syyttäjäyksiköiden välisenä yhteyshenkilönä, tukevat yhteistoiminta-alueen päällikköä alueen johtamisessa, seuraavat syyttäjäntoimintaa ja osallistuvat aloitteellisesti kehittämistyöhön. He myös edistävät syyttäjälaitoksen tulostavoitteiden saavuttamista sekä osallistuvat tulosneuvotteluihin ja valmistelevat seurantakäynnit sekä huolehtivat niiden käytännöllisestä toteutuksesta. Valtionsyyttäjien aluevastuusta ks. s. 19.
16 YHTEISKUNNAN KANNALTA MERKITTÄVIMMÄT RIKOSASIAT 15 Valtionsyyttäjien on ensisijaisesti huolehdittava syyttäjäntehtävistä yhteiskunnan kannalta merkittävimmissä rikosasioissa. Rikosasia voi olla yhteiskunnan kannalta merkittävä, jos kysymyksessä on esimerkiksi (VKS:1998:1): < varsinaisen järjestäytyneen rikollisuuden toimintaan liittyvä törkeänlaatuinen rikos; < rikos, joka on aiheuttanut poikkeuksellisen suuren henkilö-, ympäristötai varallisuusvahingon tai vahingon vaaran; < merkittävässä asemassa olevan virkamiehen virkarikos; < virkamieheen tämän virkatoimen tai virka-aseman takia kohdistunut tavanomaisesta poikkeava rikos (esim. oikeudenhoitoon kohdistunut rikos); < merkittävässä yhteiskunnallisessa asemassa olevan henkilön rikos, jos asiassa on piirteitä, jotka saattavat horjuttaa luottamusta kansalaisten yhdenvertaisuuteen tai rikosoikeudellisen järjestelmän toimintaan; < rikos, jolla on selvästi poliittinen tai rasistinen motiivi; < teko, joka liittyy perusoikeuksiin (esim. sananvapausrikos taikka ns. kansalaistottelemattomuus); < kansainvälisiä tai kansainvälis-poliittisia piirteitä omaava asia; tai sotarikos tai rikos ihmisyyttä taikka poliittisia oikeuksia vastaan. SYYTTÄJÄLAITOS VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTO Valtakunnansyyttäjänviraston tehtävänä on yleisten syyttäjien keskushallintoviranomaisena huolehtia koko syyttäjälaitoksen operatiivisesta johtamisesta siten, että syyttäjille kuuluvat rikosoikeudellisen vastuun toteuttamiseen liittyvät tehtävät voidaan hoitaa asianosaisten oikeusturvan ja yleisen edun vaatimalla tavalla tasapuolisesti, joutuisasti ja taloudellisesti. Valtakunnansyyttäjänvirasto käy syyttäjälaitosta koskevat budjettineuvottelut oikeusministeriön kanssa, joka vastaa syyttäjälaitoksen voimavaroista. Syyttäjälaitoksen sisäisestä tulosohjauksesta huolehtii Valtakunnansyyttäjänvirasto. Syyttäjälaitoksen tulostavoitteista ja niiden toteutumisesta vuonna 2004 ks. sivu 25. Valtakunnansyyttäjänvirastoa johtaa ja sen tuloksellisuudesta vastaa valtakunnansyyttäjä. Tehtävien tarkoituksenmukaista hoitamista varten virastossa on hallintoyksikkö, syyteasiainyksikkö, kehittämisyksikkö ja kansainvälinen yksikkö. Viraston henkilövahvuus oli kertomusvuonna 36 virkamiestä. Viraston henkilöluettelo on vuosikertomuksen lopussa ennen liiteosaa. Valtakunnansyyttäjänvirastoa ja koko syyttäjälaitosta koskevien asioiden käsittelyä varten virastossa on neuvoa-antavana elimenä johtoryhmä, johon kuuluvat puheenjohtajana valtakunnansyyttäjä ja varapuheenjohtajana apulaisvaltakunnansyyttäjä sekä muina jäseninä yksiköiden päälliköt.
17 16 SYYTTÄJÄLAITOKSEN ARVOT -HANKE SYYTTÄJÄLAITOS Viranomaistoiminnan arvojen ja etiikan merkitys on kasvanut. Syyttäjäntoiminnan suuret muutokset ja voimakas kansainvälistyminen ovat aiheuttaneet sen, että vakiintuneet toimintatavat eivät välttämättä enää anna vastauksia kaikkiin tilanteisiin. Muutokset edellyttävät viranomaisten ja virkamiesten käyttäytymisen jatkuvaa arviointia. Valtioneuvosto on linjannut valtionhallinnon yhteisen arvoperustan periaatepäätöksessään ja edellyttänyt, että viranomaiset rakentavat arvonsa tälle yhteiselle perustalle ja että arvokeskustelujen kautta yhteisesti määritellyt arvot myös saadaan osaksi käytäntöä. Tarve syyttäjälaitoksen sisäiseen arvokeskusteluun tuli esiin jo vuonna Silloin alkanut keskustelu johti konkreettisiin toimiin toukokuussa 2004, jolloin valtakunnansyyttäjä asetti arvotyöryhmän selvittämään syyttäjälaitoksen arvomaailmaa ja käyttäytymiseen liittyviä eettisiä kysymyksiä sekä suunnittelemaan ja toteuttamaan syyttäjälaitoksen arvoprosessin. Valtionsyyttäjä Raija Toiviaisen johtamassa työryhmässä ovat mukana toimistohenkilökunnan ja syyttäjien edustajat paikallisista syyttäjävirastoista, edustajat Suomen syyttäjäyhdistyksestä, Suomen nimismiesyhdistyksestä ja oikeushallinnon henkilökunnan yhdistyksestä sekä Valtakunnansyyttäjänvirastosta. Arvotyöryhmän jäsenet pitivät kertomusvuonna 18 arvokeskustelutilaisuutta eri puolella Suomea. Keskustelut käytiin yhteistoiminta-alueittain niin, että jokaisella syyttäjälaitoksen palveluksessa olevalla virkamiehellä oli mahdollisuus osallistua niihin. Henkilöstöä kannustettiin aktiivisuuteen ja siinä onnistuttiin varsin hyvin, sillä osallistumisprosentti oli korkea. Kukin alue määritteli kolmesta viiteen arvoa eli ns. arvoehdokasta, joiden työstämistä koko syyttäjälaitoksen arvoiksi jatketaan vuoden 2005 alussa pidettävässä valtakunnallisessa tilaisuudessa. Arvoista päättäminen ja niiden näkyminen osana syyttäjälaitoksen päivittäistä toimintaa on aikaa vievä hanke, jossa kuitenkin päästiin kertomusvuonna hyvään alkuun. Hanke viedään loppuun keväällä Syyttäjälaitoksen arvoprosessi käynnistyi vuonna Valtiovarainministeriön neuvotteleva virkamies Kirsi Äijälä selosti Arvot arkeen -hanketta ja sen tavoitteita tilaisuudessa, johon osallistui YT-päälliköitä ja VKSV:n henkilökuntaa.
18 SYYTTÄJÄLAITOKSEN YHTEISTOIMINTA- ALUEET 17 Kihlakunnansyyttäjästä annetun lain 5 :n 2 momentin mukaan oikeusministeriö voi syyttäjäntoimen tarkoituksenmukaiseksi järjestämiseksi määrätä eri kihlakuntien syyttäjäyksiköt hoitamaan syyttäjäntehtäviä yhteistoiminnassa. Kihlakunnansyyttäjästä annetun asetuksen 3 :n säännökset huomioon ottaen valtakunnansyyttäjä määrää yhteistoiminta-alueelle päällikön enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Hän myös antaa tarkempia määräyksiä siitä, miten yhteistoiminta järjestetään. Oikeusministeriö antoi yhteistoiminta-alueita koskevan määräyksen, joka on voimassa toistaiseksi. Valtakunnansyyttäjä määräsi antamallaan päätöksellä yhteistoiminta-alueille päälliköt aluksi kahden vuoden määräajaksi. Vuonna 2003 hän antoi määräyksen siitä, miten yhteistoiminta järjestetään (VKS:2003:1). Lisäksi hän antoi ohjeet työskentelyn järjestämisestä, valtionsyyttäjien aluevastuusta sekä erityis- ja avainsyyttäjäpalveluiden järjestämisestä yhteistoiminta-alueilla. Kertomusvuoden aikana valtakunnansyyttäjä antoi yhteistoiminta-alueiden päälliköitä koskevan uuden määräyksen, joka on voimassa Yhteistoiminta-alueita on 16 ja yhteistoimintajärjestelyt kattavat lähes koko maan. Vain Helsingin kihlakunnan syyttäjänvirasto, Kittilän ja Käsivarren kihlakunnat sekä Ahvenanmaan maakunta ovat eräiltä osin näiden järjestelyjen ulkopuolella. Helsinki, Kittilä, Käsivarsi ja Ahvenanmaa osallistuvat kuitenkin esimerkiksi alueryhmätyöskentelyyn omien lähialueidensa alueryhmissä. Alueryhmätoiminnasta on lisää sivulla 65. SYYTTÄJÄLAITOS Kymen YT-alueella pohdittiin keväällä 2004 sihteerien työkäytäntöjen yhdenmukaistamista. Kouvolan johtava kihlakunnansyyttäjä Irma Rosenius-Sutela (vas.) ja Kotkan toimistosihteeri Anne Renlund vertailevat yksiköidensä työtapoja.
19 18 SYYTTÄJÄLAITOKSEN YHTEISTOIMINTA-ALUEET OLIVAT KERTOMUSVUODEN AIKANA SEURAAVAT: SYYTTÄJÄLAITOS 1) Länsi-Uusimaa Espoo, Lohja (ml. Vihti) ja Raasepori 2) Itä-Uusimaa Porvoo (ml. Loviisa) ja Vantaa 3) Keski-Uusimaa Forssa, Hyvinkää, Hämeenlinna, Keski-Uusimaa ja Riihimäki 4) Päijät-Häme Heinola, Lahti ja Orimattila 5) Kymi Imatra, Kotka (ml. Hamina), Kouvola ja Lappeenranta 6) Varsinais-Suomi Kaarina, Loimaa, Raisio (ml. Vakka-Suomi), Salo, Turku ja Turunmaa 7) Pirkanmaa Ikaalinen, Kangasala, Mänttä, Nokia, Tampere, Valkeakoski ja Vammala 8) Satakunta Kankaanpää, Kokemäki, Pori ja Rauma 9) Länsirannikko Kokkola (ml. Kaustinen), Mustasaari (ml. Närpiö), Pietarsaari ja Vaasa 10) Etelä-Pohjanmaa Kauhajoki, Kyrönmaa, Lapua (ml. Alavus) ja Seinäjoki 11) Keski-Suomi Jyväskylä (ml. Keuruu), Jämsä ja Äänekoski (ml. Saarijärvi) 12) Etelä-Savo Mikkeli (ml. Juva), Pieksämäki ja Savonlinna 13) Pohjois-Karjala Joensuu (ml. Ilomantsi ja Kitee) ja Nurmes (ml. Lieksa) 14) Savo Kuopion seutu (ml. Koillis-Savo ja Sisä-Savo), Varkauden seutu ja Ylä-Savo 15) Oulun lääni Haapajärvi, Haukipudas, Kajaani (ml. Kuhmo ja Suomussalmi), Kuusamo, Liminka, Oulu (ml. Pudasjärvi), Raahe ja Ylivieska 16) Lapin lääni Kemi, Koillis-Lappi, Rovaniemi (ml. Ranua-Posio), Sodankylä (ml. Inari-Utsjoki) ja Tornio (ml. Tornionlaakso) Helsingin kihlakunnan syyttäjänvirasto, Kittilän ja Käsivarren kihlakunnat sekä Ahvenanmaan maakunta ovat eräiltä osin näiden järjestelyjen ulkopuolella.
20 VALTIONSYYTTÄJIEN ALUEVASTUU 19 Syyttäjälaitoksen tulosohjauksen tarpeita ja sisäistä seurantaa varten yhteistoiminta-alueet ja niiden ulkopuolinen Helsingin syyttäjänvirasto on vastuutettu 11 valtionsyyttäjän kesken. Tässä yhteydessä ei kuitenkaan ole muutettu syyttäjälaitoksen toimivaltasuhteita eikä muodostettu hallinnollista väliporrasta. Aluevastuussa olevan valtionsyyttäjän tulee alueellaan: < toimia Valtakunnansyyttäjänviraston ja syyttäjäyksiköiden välisenä yhteyshenkilönä ja edistää tiedonkulkua molempiin suuntiin, < avustaa YT-alueen päällikköä alueen toimintojen käynnistämisessä ja ylläpidossa, < seurata syyttäjäntoimintaa ja osallistua aloitteellisesti sen kehittämistyöhön, < edistää syyttäjälaitoksen tulostavoitteiden saavuttamista, < osallistua tulosneuvotteluihin ja niiden valmisteluun ja < osallistua seurantakäynteihin ja niiden valmisteluun. Valtionsyyttäjien aluevastuun tehtävät ovat merkittävästi lisänneet paikallisen syyttäjäntoiminnan ohjaus- ja hallintotehtävien osuutta heidän kokonaistyöpanoksessaan. SYYTTÄJÄLAITOS PAIKALLINEN SYYTTÄJÄNTOIMI Paikallinen syyttäjäntoimi on järjestetty kihlakunnittain. Syyttäjäyksiköt ovat kihlakunnan syyttäjänvirastoja tai kihlakunnanviraston syyttäjäosastoja. Kittilän ja Käsivarren kihlakunnissa syyttäjäntehtäviä hoitaa kuitenkin nimismies. Ahvenanmaalla on maakunnansyyttäjä. Kertomusvuoden lopussa syyttäjäyksiköitä oli kaikkiaan 68. Kihlakunnansyyttäjästä annetun lain 5 :n 2 momentin mukaan oikeusministeriö voi, lääninhallitusta kuultuaan, määrätä syyttäjäyksikön hoitamaan syyttäjäntehtäviä myös toisen kihlakunnan alueella. Oikeusministeriö määräsi antamallaan päätöksellä Nokian syyttäjäyksikön hoitamaan syyttäjäntehtävät Vammalan kihlakunnan alueella, Tampereen syyttäjäyksikön hoitamaan syyttäjäntehtävät Kangasalan kihlakunnan alueella sekä Oulun syyttäjäyksikön hoitamaan syyttäjäntehtävät Haukiputaan ja Limingan kihlakuntien alueella. Määräykset tulivat voimaan lukien. Oikeusministeriön kertomusvuoden aikana antamat määräykset huomioon ottaen syyttäjäyksiköitä (Ahvenanmaa mukaan lukien) on vuoden 2005 alusta lukien yhteensä 64. Paikallisena syyttäjäviranomaisena on kihlakunnansyyttäjä, jonka tehtävänä on huolehtia rikosoikeudellisen vastuun toteuttamisesta rikosasian käsittelyssä, syyteharkinnassa ja oikeudenkäynnissä sekä rangaistusmääräysten antaminen siten kuin siitä erikseen säädetään.
Annettu Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 2011
VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON TYÖJÄRJESTYS Dnro 52/03/11 Annettu Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 2011 Syyttäjälaitoksesta annetun lain (439/2011) 16 :n nojalla vahvistan, apulaisvaltakunnansyyttäjää ja
LisätiedotULOSOTTOPIIRIEN TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VUONNA 2005 (numeeriset)
ULOSOTTOPIIRIEN TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VUONNA 2005 (numeeriset) 15.2.2005/MK Lääni, Saapuneet asiat, kpl Käsitellyt asiat,kpl Käsitellyt tiedoksiantoasiat, kpl Avoinna ulosottoasioita kpl Henkilökunta,
LisätiedotPaikallisten syyttäjäviranomaisten ilmoitusvelvollisuus
Paikallisten syyttäjäviranomaisten ilmoitusvelvollisuus YLEINEN OHJE Dnro 18/31/14 30.6.2014 Voimassa 1.8.2014 - toistaiseksi Kumoaa VKS:2011:1, dnro 16/31/11 Käyntiosoite Postiosoite Puhelin Telekopio
LisätiedotDnro 16/31/11. 25.8.2011 1.9.2011 - toistaiseksi Kumoaa VKS:2008:1 Dnro 3/31/08. Paikallisten syyttäjäviranomaisten ilmoitusvelvollisuus
YLEINEN OHJE VKS:2011:1 Dnro 16/31/11 Paikallisten syyttäjäviranomaisten ilmoitusvelvollisuus Annettu Voimassa 25.8.2011 1.9.2011 - toistaiseksi Kumoaa VKS:2008:1 Dnro 3/31/08 Säädöspohja Yleisistä syyttäjistä
LisätiedotPoliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1
Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 11 poliisilaitosaluetta Lapin poliisilaitos Oulun poliisilaitos Pohjanmaan poliisilaitos Sisä Suomen poliisilaitos Itä Suomen poliisilaitos
LisätiedotSÄÄDÖSKOKOELMA. 439/2011 Laki. syyttäjälaitoksesta. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 17 päivänä toukokuuta 2011 439/2011 Laki syyttäjälaitoksesta Annettu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen
LisätiedotSyyttäjän ratkaisut 2008
Oikeus 2009 Syyttäjän ratkaisut 2008 Syyttäjä ratkaisi 81 000 asiaa vuonna 2008 Vuonna 2008 syyttäjä ratkaisi Tilastokeskuksen mukaan 80 995 rikosoikeudellista asiaa, mikä on 2 552 enemmän kuin vuotta
LisätiedotAnnettu Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 2015. 1 Viraston yksiköt ja henkilöstö. 2 Avaintoiminnot ja asiantuntijaryhmät
1 (7) VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON TYÖJÄRJESTYS Annettu Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 2015. Syyttäjälaitoksesta annetun lain (439/2011) 16 :n nojalla vahvistan, apulaisvaltakunnansyyttäjää ja viraston
LisätiedotLuonnokset Helsingin, Itä-Uudenmaan ja Länsi-Uudenmaan maistraattien yhdistämisestä aiheutuviksi asetusmuutoksiksi
1(1) Liite 3 (suomi) Luonnokset Helsingin, Itä-Uudenmaan ja Länsi-Uudenmaan maistraattien yhdistämisestä aiheutuviksi asetusmuutoksiksi 1. Valtioneuvoston asetus maistraattien toimialueista Valtioneuvoston
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta /2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta 2014 517/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2011 433/2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 12 päivänä lokakuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013. 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus. radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta Annettu Helsingissä 15 päivänä elokuuta 2013
LisätiedotKÄRÄJÄOIKEUKSIIN SAAPUNEET ASIAT
KÄRÄJÄOIKEUKSIIN SAAPUNEET ASIAT 1.1.-31.12.2015 21.1.2016 Alioikeus Rikos- Muut rikos- Pakko- Sakon Maaoikeus- Laajat Erill. turv.- Summaa- Avio- Muut Velka- Yritys- Konk. Ulosotto- Yhasiat oik.asiat
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta /2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2012 1072/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 22 päivänä joulukuuta /2014 Maa- ja metsätalousministeriön asetus. kiinteistötietojärjestelmän tulojen jakamisesta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 2014 1140/2014 Maa- ja metsätalousministeriön asetus kiinteistötietojärjestelmän tulojen jakamisesta Annettu Helsingissä 10 päivänä joulukuuta
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014. 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön
LisätiedotVALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON
VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON V U O S I K E R T O M U S 2 0 0 3 VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON V U O S I K E R T O M U S 2 0 0 3 Toimitus Marja Lehtonen, Valtakunnansyyttäjänvirasto Ulkoasu ja taitto Edita
LisätiedotRadio 2020-toimilupakierros. Taajuuskokonaisuudet
Radio 2020-toimilupakierros Taajuuskokonaisuudet Taajuuskokonaisuudet 2020 (M74) Seuraavilla kalvoilla on kuvattu määräysluonnoksen M74 taajuuskokonaisuudet (paikkakunta, taajuus) Kokonaisuuksiin tehdyt
LisätiedotOhje syyttäjän varallaolosta poliisi rikosten tutkinnanjohtajana sekä pakkokeino- ja haastamisasioissa
VALTAKUNNANSYVTTÄJÄNVIRASTO YLEINEN OHJE syyttäjille Annettu 19.12.2002 VKS:2002:4 Dnro 55/31102 Säädösperusta A kihlakunnansyyttäjästä 13 a 1 Voimassa 1.1.2003 - toistaiseksi Ohje syyttäjän varallaolosta
LisätiedotLiikenne- ja viestintäministeriön asetus
Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä päivänä kuuta 2012 Liikenne- ja viestintäministeriön
LisätiedotTilastot kertyvät... Tilastot kertovat
TOIMINTA JA HALLINTO 2007:7 Tilastot kertyvät... Tilastot kertovat Oikeushallintotilastoja vuodelta 2006 Ulosottotoimi OIKEUSMINISTERIÖN TOIMINTA JA HALLINTO 2007:7 Tilastot kertyvät... Tilastot kertovat
LisätiedotTiivistelmä Dno: 407/54/01 VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON TOIMINTA
Tiivistelmä Dno: 407/54/01 VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON TOIMINTA Syyttäjäntoimeen ja syyttäjälaitokseen on kohdistunut 1990-luvulla monia sekä organisatorisia että toiminnan sisältöä koskevia uudistuksia.
Lisätiedot2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö
N:o 6 27 TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA Liite 2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö Taajuuskokonaisuus 1 105,7 Anjalankoski 106,2 Espoo 106,0 Eurajoki 104,1 Haapavesi
Lisätiedot2 SOTILASOIKEUDENKÄYNTIASIOIDEN SYYTTÄJÄT JA TUOMIOISTUIMET
YLEINEN OHJE VKS:2010:2 Syyttäjille Dnro 17/31/10 Annettu Säädösperusta 3.3.2010 YSL 3 2 mom. YSL 4 Kumoaa Voimassa Yleisen ohjeen 1.4.2010 syyttäjille toistaiseksi VKS:2005:2 Dnro 37/31/05 Menettely sotilasoikeudenkäyntiasioissa
LisätiedotSISÄLLYS. N:o Laki. käräjäoikeuslain 12 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 1997
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1997 Julkaistu Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 1997 N:o 1010 1021 SISÄLLYS N:o Sivu 1010 Laki käräjäoikeuslain 12 :n muuttamisesta... 3807 1011 Laki kuntien kulttuuritoiminnasta
LisätiedotSISÄLLYS. N:o 198. Laki. Suomen Hallitusmuodon muuttamisesta. Annettu Helsingissä 11 päivänä maaliskuuta 1997
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1997 Julkaistu Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 1997 N:o 198 209 SISÄLLYS N:o Sivu 198 Suomen Hallitusmuodon muuttamisesta... 563 199 yleisistä syyttäjistä... 564 200 kihlakunnansyyttäjästä
LisätiedotLUKIJALLE. Helsingissä, 11. päivänä huhtikuuta 2006. Marja Lehtonen Ylitarkastaja. Valtakunnansyyttäjänvirasto VUOSIKERTOMUS 2005
VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTO VUOSIKERTOMUS 2005 VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTO VUOSIKERTOMUS 2005 Toimitus Marja Lehtonen, Valtakunnansyyttäjänvirasto Ulkoasu ja taitto Taina Ståhl, Mainostoimisto Visuviestintä
LisätiedotIndeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit
Kaupunki/kunta Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit Tontin kiint.vero euroa/m²/kk Rakenn. kiint.vero Kaukol. Vesi/jätev. Jätehuolto Yhteensä Lappeenranta 0.21 0.27
LisätiedotAlkava ARA-tuotanto kunnittain
5 Alajärvi 0 31 16 Asikkala 0 28 18 Askola 16 0 0 18 20 Akaa 0 33 0 7 49 Espoo 297 190 202 198 42 92 108 191 157 283 185 220 500 241 369 50 Eura 0 8 0 26 31 8 51 Eurajoki 0 15 61 Forssa 0 62 75 Hamina
LisätiedotSyyttäjän ratkaisut 2012
Oikeus 2013 Syyttäjän ratkaisut 2012 Syyttäjä ratkaisi 77 300 asiaa vuonna 2012 Vuonna 2012 syyttäjä ratkaisi Tilastokeskuksen mukaan 77 300 rikosoikeudellista asiaa, mikä on lähes 2 prosenttia enemmän
LisätiedotAsiayhteydessä toisiinsa olevien rikosasioiden kirjaaminen
Asiayhteydessä toisiinsa olevien rikosasioiden kirjaaminen YLEINEN OHJE Dnro 25/31/15 15.10.2015 Voimassa 1.11.2015 - toistaiseksi Käyntiosoite Postiosoite Puhelin Telekopio Sähköpostiosoite Albertinkatu
LisätiedotABB-tuotteiden myynnistä vastaavat henkilöt paikkakunnittain
ABB-tuotteiden myynnistä vastaavat henkilöt paikkakunnittain Asiakaspalvelukeskus löytää asiantuntijamme Asiakaspalvelukeskus on ABB:n yhteydenottokanava, jonka kautta välitämme asiasi oikean henkilön
LisätiedotPalvelurakenneuudistuksesta & sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön uudistuksesta
Palvelurakenneuudistuksesta & sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön uudistuksesta Palvelurakenneuudistuksesta Päivi Voutilainen STM/STO Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto
LisätiedotHE 74/2006 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi valtion paikallishallinnon kehittämisen perusteista. lääninhallituksilta sisäasiainministeriölle.
HE 74/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion paikallishallinnon kehittämisen perusteista annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi
LisätiedotLUONNOS. Valtioneuvoston asetus
LUONNOS Valtioneuvoston asetus televisio- ja radiotoimintaan sekä toimiluvanvaraiseen teletoimintaan määrättyjen taajuusalueiden käyttösuunnitelmasta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Annettu
Lisätiedotsaman lain 5 :n mukaan yleisenä syyttäjänä raastuvanoikeudessa ja maistraatissa. Nimismies tai apulaisnimismies toimii kihlakunnanoikeudessa
1992 vp- HE 101 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kaupunginviskaa Iista ja nimismiehestä käräjäoikeuden syyttäjänä ja laiksi kaupunginviskaaleista annetun lain 1 ja 5 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN
LisätiedotUusi Valtion lupa- ja valvontavirasto
Uusi Valtion lupa ja valvontavirasto Terveyskeskusten johtavien viranhaltijoiden ja PohjoisPohjanmaan sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari 30.3.2017 Margit Päätalo Johtaja, PohjoisSuomen aluehallintovirasto
LisätiedotAjokorttitoimivallan siirto
Ajokorttitoimivallan siirto Tieliikenteen sääntelyn sidosryhmätilaisuus 24.11.2015 Kimmo Pylväs Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Tosi pähkinänkuoressa
LisätiedotEK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset
EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja
LisätiedotMenettely sotilasoikeudenkäyntiasioissa
Menettely sotilasoikeudenkäyntiasioissa YLEINEN OHJE Dnro 19/31/14 12.2.2015 Voimassa 16.2.2015 - toistaiseksi Kumoaa VKS:2010:2 dnro 17/31/10 Käyntiosoite Postiosoite Puhelin Telekopio Sähköpostiosoite
LisätiedotMääräys toimiluvanvaraiseen radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytöstä
Viestintävirasto 74/2018 M 1 (18) Määräys toimiluvanvaraiseen radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytöstä Annettu Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 2018 Viestintävirasto määrää 7 päivänä marraskuuta
LisätiedotLaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 352/2010 vp
EDUSKUNNAN VASTAUS 352/2010 vp Hallituksen esitys laeiksi eduskunnan oikeusasiamiehestä annetun lain ja valtioneuvoston oikeuskanslerista annetun lain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle
LisätiedotHELSINGIN KÄRÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi 9.10.2015. Eduskunnan lakivaliokunnalle
HELSINGIN KÄRÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi 9.10.2015 Eduskunnan lakivaliokunnalle Helsingin käräjäoikeuden lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016 Yleistä Nykytilanteesta
LisätiedotTurvapaikanhakijoiden vastaanotto. Olli Snellman, Maahanmuuttovirasto Espoon monikulttuurisasiain neuvottelukunta
Turvapaikanhakijoiden vastaanotto Olli Snellman, Maahanmuuttovirasto Espoon monikulttuurisasiain neuvottelukunta 24.8.2016 Vastaanotto Vastaanottolain tarkoituksena on turvata kansainvälistä suojelua hakevan
Lisätiedot1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Paikkakunta Kanavanippu ERP
N:o 453 3591 TAAJUUSALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMA Liite 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta Paikkakunta Kanavanippu ERP A B C D E Vaasa (kw) Akaa 42 13 Enontekiö 53 58
Lisätiedotsyyttäjille Dnro 38/31/06 13.12.2006 YSL 3 2 mom. VKS:1998:3 1.1.2007 - toistaiseksi Asianomistajan syyteoikeus virallisen syyttäjän kannalta
YLEINEN OHJE VKS:2006:4 syyttäjille Dnro 38/31/06 Annettu Säädösperusta 13.12.2006 YSL 3 2 mom. Kumoaa Voimassa VKS:1998:3 1.1.2007 - toistaiseksi Asianomistajan syyteoikeus virallisen syyttäjän kannalta
LisätiedotKuntajohdon seminaari Mikkelissä
Kuntajohdon seminaari Mikkelissä 8.6.2016 Elli Aaltonen ylijohtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto 2.6.2016 1 Strategiset painopisteet ja yhteiset toimintatavat 2 Itä-Suomen
LisätiedotSote-uudistus - järjestämislain valmistelu
Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu 21.11.2013 Pekka Järvinen sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano
LisätiedotJakelun mukaan. Sisäministeriön asetus pysäköintivirhemaksusta; voimaan tuleva asetus ja pysäköintivirhemaksun korottaminen vuonna 2019
Kirje SM1811001 1 (1) 00.00.01.00.01 SMDno-2018-784 23.04.2018 Jakelun mukaan Sisäministeriön asetus pysäköintivirhemaksusta; 1.5.2018 voimaan tuleva asetus ja pysäköintivirhemaksun korottaminen vuonna
LisätiedotKuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta
Kuntien yritysilmasto 2012 Lappeenrannan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta
LisätiedotVÄKILUKU JATKAA TURUSSA KASVUAAN JA SALOSSA LASKUAAN
VÄKILUKU JATKAA TURUSSA KASVUAAN JA SALOSSA LASKUAAN Varsinais-Suomen väestökehitys jatkaa vuonna 2013 samansuuntaista kehitystä kuin vuonna 2012. Turun kaupungin väkiluku kasvaa ja Salon kaupungin vähenee
LisätiedotSÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2009 N:o Laki. N:o käräjäoikeuslain muuttamisesta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2009 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2009 N:o 1751 1764 SISÄLLYS N:o Sivu 1751 käräjäoikeuslain muuttamisesta... 7347 1752 osakeyhtiölain 18 ja 24 luvun muuttamisesta...
LisätiedotToiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen
Siirtolaisuusinstituutti Migrationsinstitutet Institute of Migration Toiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen Muuttoliikesymposium 2010 Tutkija Heli Sjöblom-Immala TUTKIMUSHANKE MAAHANMUUTTAJIEN
LisätiedotHE 92/2011 vp. annetun lain 19 :n ja henkilötietojen käsittelystä. tietojen luovuttamisesta syyttäjäviranomaisille.
HE 92/2011 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi syyttäjälaitoksesta annetun lain 32 :n, henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain 19 :n ja henkilötietojen käsittelystä rajavartiolaitoksessa
LisätiedotSyyttäjälaitoksen toiminta lukuina 2008
Syyttäjälaitoksen toiminta lukuina 2008 T I L A S T O L I I T E 2008 Toimitus Virve Pehkonen, Valtakunnansyyttäjänvirasto Ulkoasu Taina Ståhl, Mainostoimisto Visuviestintä Oy Kansikuva www.sxc.hu Paino
LisätiedotKuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta
Kuntien yritysilmasto 2012 Kuopion seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta
LisätiedotPäätös. Laki. käräjäoikeuslain muuttamisesta
EDUSKUNNAN VASTAUS 240/2009 vp Hallituksen esitys käräjäoikeuslain sekä eräiden käräjäoikeuksien asiallista toimivaltaa koskevien säännösten muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä
LisätiedotKUNTIEN YRITYSILMASTO 2011. Selvitys kuntien ja seutukuntien yritysmyönteisyydestä
KUNTIEN YRITYSILMASTO 2011 Selvitys kuntien ja seutukuntien yritysmyönteisyydestä KUNTIENYRITYSILMASTO 2011 SISÄLTÖ SAATTEEKSI 3 JOHTOPÄÄTÖKSET 4 1SELVITYSMENETELMÄT 5 1.1Yritysilmastomittarijaselvityksentoteuttaminen
LisätiedotAJONEUVOJEN YKSITTÄISHYVÄKSYNTÖJEN MYÖNTÄJÄT LÄHTIEN
14.2.2017 1(7) AJONEUVOJEN YKSITTÄISHYVÄKSYNTÖJEN MYÖNTÄJÄT 1.1.2015 LÄHTIEN Yksittäishyväksyntöjä myöntävät A-Katsastus Oy:n, E. Valjakka Oy:n, K1 Katsastajat Oy:n, Oy Testmill Ltd:n, Suomen Yksittäishyväksyntä
LisätiedotValtakunnansyyttäjänvirasto Albertinkatu 25 A, 00180 Helsinki
VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTO VUOSIKERTOMUS 2006 Valtakunnansyyttäjänvirasto Albertinkatu 25 A, 00180 Helsinki Toimitus Marja Lehtonen, Valtakunnansyyttäjänvirasto Ulkoasu ja taitto Taina Ståhl, Mainostoimisto
Lisätiedot1.3 Tontin lohkomistoimituksen kesto keskimäärin (vrk)
. KIINTEISTÖNMUODOSTUSTOIMINTA. Tontinlohk omisia suoritettu.. Näissä tontteja yhteensä (kpl).2 Tontin lohkomisen yhteydessä tehtyjä kiinnitysten käsittelypäätöksiä (kpl).3 Tontin lohkomistoimituksen kesto
LisätiedotVUOSIKERTOMUS 2007 VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTO
VUOSIKERTOMUS 2007 VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTO Valtakunnansyyttäjänvirasto Albertinkatu 25 A 00180 Helsinki Toimitus Virve Pehkonen, Valtakunnansyyttäjänvirasto Ulkoasu ja taitto Taina Ståhl, Mainostoimisto
LisätiedotKuntien yritysilmasto 2012. Jyväskylän seutukunta
Kuntien yritysilmasto 2012 Jyväskylän seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta
LisätiedotKuntien yritysilmasto 2012. Vaasan seutukunta
Kuntien yritysilmasto 2012 Vaasan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta
LisätiedotKuntien yritysilmasto 2012. Helsingin seutukunta
Kuntien yritysilmasto 2012 Helsingin seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta
LisätiedotSyyttäjälaitoksen rakenne- ja resurssityöryhmä Liite 1 SYYTTÄJÄYKSIKÖT JA YHTEISTOIMINTA-ALUEET 1.1.2005 LUKIEN
Syyttäjälaitoksen rakenne- ja resurssityöryhmä Liite 1 SYYTTÄJÄYKSIKÖT JA YHTEISTOIMINTA-ALUEET 1.1.2005 LUKIEN 1\N\LQHQRUJDQLVDDWLRUDNHQQH Syyttäjäyksikön sijoituskihlakunta tummennettu. Helsinki Helsinki
LisätiedotPalontutkinnan opintopäivät Sisä-Suomen syyttäjänvirasto Marika Visakorpi kihlakunnansyyttäjä
Palontutkinnan opintopäivät 28.11.2018 Sisä-Suomen syyttäjänvirasto Marika Visakorpi kihlakunnansyyttäjä VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTO valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen, apulaisvaltakunnansyyttäjä Jukka
LisätiedotKulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx
1(5) Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa Keskisuurilla kaupungeilla tarkoitetaan muistiossa kahta asiaa: niiden väkilukua sekä niiden epävirallista asemaa maakunnan keskuksena. Poikkeus
LisätiedotAlle 18-vuotiaiden määrän suhteellinen muutos (%) seutukunnittain Manner-Suomen tilanne ja (Tilastokeskus 29.3.
Oulun seutukunta Helsingin seutukunta Tampereen seutukunta Kyrönmaan seutukunta Jyväskylän seutukunta Vaasan seutukunta Kokkolan seutukunta Turun seutukunta Seinäjoen seutukunta Kuopion seutukunta Etelä-Pirkanmaan
LisätiedotTyöllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu - Missä mennään TYP?
Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu - Missä mennään TYP? Työllisyysseminaari, Kuntamarkkinat 9.9.2015 Erityisasiantuntija Tommi Eskonen Työllistymistä edistävällä monialainen yhteispalvelu
LisätiedotAsemakaavalla suojeltujen rakennusten määrä ja kerrosala sekä niiden muutokset ELY-keskuksittain vuosina
Asemakaavalla suojeltujen rakennusten määrä ja kerrosala sekä niiden muutokset ELY-keskuksittain vuosina 2006 2011 Liite 1 Lähde: Ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertta, Asemakaavojen seurantalomakkeet,
LisätiedotSaako uhri oikeutta?
Saako uhri oikeutta? Maarit Saukko Ensi ja turvakotien liitto, Kirkkohallitus/, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen Mielenterveysseura, Suomen Punainen Risti,Suomen Setlementtiliitto, Naisasialiitto
LisätiedotKuntien yritysilmasto 2012. Oulun seutukunta
Kuntien yritysilmasto 2012 Oulun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta
LisätiedotKuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta
Kuntien yritysilmasto 2012 Lahden seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta
LisätiedotLiite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta
Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 1.1 Analoginen televisiotoiminta: Yleisradio Oy Paikkakunta Kanava ERP Huom. (kw) ANJALANKOSKI
LisätiedotKuntien yritysilmasto 2012. Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen
Kuntien yritysilmasto 2012 Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä
LisätiedotHotellin asiakasliikenne ja kannattavuus
Mirja Rautiainen - Mika Siiskonen Hotellin asiakasliikenne ja kannattavuus HARJOITUSTEHTÄVIÄ LUKU 12: YRITYKSEN TUNNUSLUVUT http://charles.savonia.fi/~mas/julkaisut 1. Hotellissa on 120 huonetta, joista
LisätiedotSyyteharkinta-asioiden kiireellisyydestä ja etusijajärjestyksestä
Syyteharkinta-asioiden kiireellisyydestä ja etusijajärjestyksestä YLEINEN OHJE VKS:2013:1 Dnro 47/31/12 Annettu 28.12.2012 Voimassa 1.1.2013 - toistaiseksi Kumoaa VKS:2009:2 Sisällysluettelo...3 1 JOHDANTO...3
LisätiedotKRUUNUPYY 44 600 SVT
4706 N:o 119 Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 1.1 Analoginen televisiotoiminta: Yleisradio Oy Paikkakunta Kanava ERP Huom. (kw)
LisätiedotKUNTARATING TOP 20 EPSI RATING FINLAND 2016 Indeksi 0-100
EPSI Rating 2016 Päivämäärä: 27-03-2017 Lisätietojen saamiseksi, vieraile kotisivuillamme (www.epsi-finland.org) tai ota yhteyttä Tarja Ilvonen, CEO EPSI Rating Suomi Puhelin: +358 569 1921 Sähköposti:
LisätiedotYLEINEN OHJE JA MÄÄRÄYS VKS:2004:1 syyttäjille Dnro 65/31/04. 28.12.2004 YSjäL 3 2 mom., AVKSV 13. Voimassa 1.1.2005 - toistaiseksi
YLEINEN OHJE JA MÄÄRÄYS VKS:2004:1 syyttäjille Dnro 65/31/04 Annettu Säädösperusta 28.12.2004 YSjäL 3 2 mom., AVKSV 13 Voimassa 1.1.2005 - toistaiseksi Menettely sananvapausrikosasioissa 1. Taustaa Vuoden
LisätiedotHovioikeuksien ratkaisut 2008
Oikeus 2009 Hovioikeuksien ratkaisut 2008 Hovioikeuksissa ratkaistujen asioiden määrä laski vuonna 2008 Hovioikeudet ratkaisivat Tilastokeskuksen mukaan 11 547 asiaa vuonna 2008. Määrä on 4,4 prosenttia
LisätiedotVKSV yhteensä yhteensä yhteensä Yhteensä 36,9 36,8 39,4 syyttäjät 18,4 18,1 20,3 muu henkilökunta 18,5 18,7 19,1
1B Mukana harjoittelijat ja työllistetyt Syyttäjät 342,5 349,4 351,8 Muu henkilökunta 186,9 186,4 176,8 HENKILÖKUNTAA YHTEENSÄ 529,3 535,8 528,6 VKSV Yhteensä 36,9 36,8 39,4 syyttäjät 18,4 18,1 20,3 muu
LisätiedotHyvää työtä hyvässä porukassa. Syyttäjälaitos
Hyvää työtä hyvässä porukassa Syyttäjälaitos Syyttäjä Maija Mononen: Parasta työssäni on monipuolisuus ja itsenäisyys Syyttäjän työn ensisijainen tarkoitus on toteuttaa rikosvastuuta. Syyttäjä huolehtii
LisätiedotVALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON
VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON V U O S I K E R T O M U S 2 0 0 2 VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON V U O S I K E R T O M U S 2 0 0 2 Toimitus Marja Lehtonen, Valtakunnansyyttäjänvirasto Ulkoasu ja taitto Edita
LisätiedotLapin maahanmuuttotilastoja
Lapin maahanmuuttotilastoja Meri-Lapin MAKO-verkosto Tornio 16.5.2017 Anne-Mari Suopajärvi/Lapin ELY-keskus kansalaisten osuus väestöstä 31.12.2016 alueittain sekä kunnat, joissa yli 1 000 ulkomaan kansalaista
LisätiedotSÄÄDÖSKOKOELMA. 2007 Julkaistu Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 2007 N:o 88 97. Valtioneuvoston asetus. N:o 88. syyttäjänvirastosta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2007 Julkaistu Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 2007 N:o 88 97 SISÄLLYS N:o Sivu 88 Valtioneuvoston asetus syyttäjänvirastosta... 257 89 Valtioneuvoston asetus syyttäjänvirastojen
LisätiedotTuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2013
Toiminta ja hallinto Verksamhet och förvaltning 16/2014 Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2013 16/2014 Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2013 Oikeusministeriö, Helsinki 2014 25.3.2014 Julkaisun
LisätiedotMarkkinaoikeuslaki, ml. muutossäädös 320/2004
Markkinaoikeuslaki, ml. muutossäädös 320/2004 1 luku Toimivalta 1 Markkinaoikeuden toimivalta ja toimipaikka Markkinaoikeus käsittelee ne asiat, jotka säädetään sen toimivaltaan kuuluviksi: 1. kilpailunrajoituksista
Lisätiedotasiahakemisto. Vuosikertomuksen välissä on erillinen tilastoliite syyttäjälaitoksen toiminnasta vuonna 2008.
VUOSIKERTOMUS 2008 Toimitus Virve Pehkonen, Valtakunnansyyttäjänvirasto Ulkoasu Taina Ståhl, Mainostoimisto Visuviestintä Oy Kansikuva www.sxc.hu Paino Edita Prima Oy, Helsinki 2009 3 Vuosikertomus ilmestyy
LisätiedotHovioikeuksien ratkaisut 2009
Oikeus 2011 Hovioikeuksien ratkaisut 2009 Hovioikeuksissa ratkaistiin 11 300 asiaa vuonna 2009 Hovioikeudet ratkaisivat 11 264 asiaa vuonna 2009, mikä on 2,5 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Rikosoikeudellisia
LisätiedotVIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS
VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIA 32/2010 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Asia Korvausvaatimus Päätös nro 69/2011 21.10.2011 Korvausvaatimuksen tekijä A, verovalmistelija Virasto Verotoimisto Korvausvaatimus Verotoimisto
LisätiedotKULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNNAN TULOSTAVOITEASIAKIRJA. Aika 16.3.2006 klo 13.00 Oikeusministeriö, Kasarmikatu 42, 4b krs/neuvotteluhuone Laguuni
KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNNAN TULOSTAVOITEASIAKIRJA 7. Aika 16.3.2006 klo 13.00 Paikka Oikeusministeriö, Kasarmikatu 42, 4b krs/neuvotteluhuone Laguuni Osallistujat Merja Muilu Oikeusministeriö Kirta Heine
LisätiedotMääräys televisio- ja radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytöstä
Viestintävirasto 70/2014 M 1 (27) Määräys televisio- ja radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytöstä Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2014 Viestintävirasto määrää 7 päivänä marraskuuta
Lisätiedot2 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen radiotoiminta
176 N:o 22 Liite 2 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen radiotoiminta 2.1 Analoginen radiotoiminta: Yleisradio Oy Paikkakunta Taajuus ERP (MHz) (kw) AAVASAKSA 87,9 10 AAVASAKSA AAVASAKSA
LisätiedotUlkoasiainhallintolaki 25.2.2000/204
Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 2000» 25.2.2000/204 Seurattu SDK 456/2010 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Ulkoasiainhallintolaki 25.2.2000/204 Eduskunnan päätöksen
LisätiedotKantelija on antanut hankitusta selvityksestä vastineensa.
ANONYMISOITU PÄÄTÖS 05.02.2014 Dnro OKV/1084/1/2012 1/5 ASIA Syyttämättäjättämispäätöksen lähettäminen rikosilmoituksen tehneelle KANTELU A arvostelee oikeuskanslerille 21.8.2012 osoittamassaan asiamiehensä
Lisätiedot