KAITASAAREN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS

Transkriptio

1 KAITASAAREN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS Savitaipaleen kunta (739) Lyytikkälän kylä (421) Markkula Saksa (osa) Savotta Rantapirtti Kaavaehdotus Kaavamuutosalueen pohjoisrantaa Kallioniemessä

2 Asemakaavan muutoksen ja laajennuksen selostus, joka koskee 10. elokuuta 2016 päivättyä asemakaavakarttaa. 1 PERUS JA TUNNISTETIEDOT 1.2 Kaava-alueen sijainti Kaavamuutos- ja laajennusalue muodostuu osasta Kallioniemen pohjoisosaa Savitaipaleen kunnan Lyytikkälän kylässä Kuolimon Mustalahdenselän itäosassa. Alue sijaitsee n. 10 kilometrin etäisyydellä Kirkonkylästä luoteeseen. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan nimi on Kaitasaaren ranta-asemakaavan muutos ja laajennus. Kaavan tarkoituksena on saneerata yhteensä noin 3,0 hehtaarin kokoinen osa-alue voimassa olevasta ranta-asemakaavasta ja samalla laajentaa sitä hieman (mukaan koko nykyinen tila 7:466). Tonttikohtaisia rakennusoikeuksia nostetaan alueella ympäristönäkökohdat, lähialueen maankäyttö, kunnan viimeaikaiset rantayleiskaavat ja kunnan rakennusjärjestys huomioon ottaen. Yhtä tonttia laajennetaan hieman rannan taustalla niemen kärjessä ja tonttien rajat mukautetaan nykyisiin kiinteistörajoihin. Yhtenä keskeisenä tavoitteena on siirtää yksi kantatilan rakennuspaikoista Pien-Saimaalta Kuolimolle, tämä vaatii samanaikaisesti yleiskaavan muutoksen Pien-Saimaalla Lavikanlahdella. 1.5 Luettelo selostuksen liittyvistä asiakirjoista - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) - Tilastolomake - Kaavoittajan vastine luonnoksesta jätettyyn palautteeseen - Ranta-asemakaavan merkinnät ja määräykset - Ranta-asemakaavakartta 1:2000 2

3 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Kaavamuutosalue muodostuu pääosin Kallioniemen pohjoisosan itäisistä osista Savitaipaleen kunnan Lyytikkälän kylässä Kuolimon Mustalahdenselän itäosassa. Alue sijaitsee n. 10 kilometrin etäisyydellä kuntakeskuksesta (Kirkonkylästä) luoteeseen. Yleissilmäyskartta on selostusosan alussa Luonnonympäristö Lähialueen ympäristölle tyypillistä on Kallioniemen osin kallioinen ja kumpuileva osa saaristomaisemaa sekä Kuolimon läheisyys. Maasto on suurimmaksi osaksi moreenipeitteistä ja korkeuserot ovat paikoitellen melko suuria, kuten kaavan pohjakartasta voidaan havaita. Alueen pohjoisosan harjanne putoaa Kuolimoon melko jyrkästi lähes 15 metrin korkeuserolla. Alueen itäosassa nykyisen korttelin 1 luoteispuolella on myös kapea hyvin kivinen ja kallioinen maisemallisesti tärkeä osa paikallismaisemaa (ks. seuraava kuva). Puusto alueella on pääosin tavanomaista metsätalouskäytössä ollutta tasaikäistä mäntyvaltaista sekametsää, rannan taustalla on melko tuore avohakkuu niemen itäosassa (varsinaisen suunnittelualueen ulkopuolella, seuraava kuva). Suunnittelualueella ei ole mitään erityisiä luontokohteita tai ympäristöarvoja. 3

4 3.1.3 Rakennettu ympäristö Suunnittelualueen rakennuskantaan kuuluu niemen kärjessä korttelin 1 tontilla nro 1 Saksan kantatilan lomarakennus (ks. seuraava kuva). Vahvistetun kaavan korttelin 2 mukaiset tontit nro 3 ja 4 on rakentamatta ja kuuluvat edelleen kantatilaan. Tonteilla nro 1 ja 2 sijaitsee lomarakennukset ja talousrakennuksia: Rakentamaton korttelin 2 tontti nro 3 edellisten kaakkoispuolella: Rantapirtin tila (nykyisin 7-466) on sikäli erityisessä asemassa, että se ei kuulu alunperin nyt saneerattavaan Kaitasaaren ranta-asemakaavaan. Eli tältä osin juridisesti kyseessä on kaavan laajennus. Kaavan laatimisen aikoihin tilan rekisterinumero oli ja pinta-alaa oli ainoastaan runsaat 2000 neliömetriä. 4

5 Tilaan on ostettu kantatilasta lisämaata ja entiseen Rantapirtin tilaan liittäminen lohkomalla tapahtui viime syksynä. Kaitasaaren tonteille on osoitettu venepaikat mantereelta kaavan mukaisilta kahdelta paikalta (ks. kohta 3.2 merkinnät LV). Pohjoisempi venevalkamista supistuu tässä yhteydessä hieman itäiseltä osaltaan (em. lisämaa liitetään tonttiin). Kyseisellä noin 10 metriä leveällä kivisellä joutomaa-alueella ei säilytetä nykyään veneitä, eikä sen supistaminen vaaranna kulkuyhteyksien toimivuutta tulevaisuudessakaan. Rantapirtin tilan rakennuksia lännestä päin kuvattuna ja rannan taustalta tieltä Maanomistus Kaavamuutos- ja laajennusalue on kokonaan yksityisten maanomistajien omistuksessa. Kiinteistörajat noudattelevat hyvin pitkälle nykyisen kaavan tonttirajoja, tuore lohkominen tilalla 7:466 otetaan huomioon kartalla. 3.2 Suunnittelutilanne Kuolimon Kaitasaareen ja varsinkin nyt käsiteltävälle eteläiselle mantereelle Kallioniemeen on alun perin laadittu Kaitasaaren ranta-asemakaava, joka on vahvistettu Otteet kyseisestä voimassa olevasta kaavasta alkavat sivulta 7. Ranta-asemakaavan muutoksella käsitellään nyt voimassa olevan kaavan lomaasuntojen RA-korttelialueita 1 (tontti 1) ja 2 (tontit 1, 2, 3 ja 4) sekä niihin liittyviä pieniä maa- ja metsätalousalueita. Kaavan laajennus tapahtuu Rantapirtin tilalla (lisämaakaupan myötä nykyisin 7-466). Vahvistettua rantaasemakaavaa ei käsitellä kokonaan uudelleen. Etelä-Karjalan maakuntavaltuusto hyväksyi maakuntakaavan ja Ympäristöministeriö vahvisti sen Nyt käsillä oleva hanke rajautuu Natura 2000 verkostoon kuuluvaan Kuolimoon. Kuolimon kehitettävän vesialueen (W-1) määräyksessä todetaan mm. seuraavaa: "Erityistä suojelua vaativan vesistön alueella tulee suunnittelussa sovittaa yhteen vesistöalueiden käyttö ja vedenhankintaan liittyvät tarpeet. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ja toimenpiteissä on vesiensuojelunäkökohdat otettava huomioon siten, ettei vesialueen käyttöä vedenhankintaan vaaranneta". Rantojensuojeluohjelman rajaus sekä Kuolimon melonta- ja venereitit kulkevat Kaitasaaren pohjois- 5

6 puolella. Suunnittelualue on maakuntakaavassa valkoista aluetta, eikä sillä ole maakunnallisia tai seudullisia maankäyttötarpeita. Myöskään 1. vaihemaakuntakaavassa ei ole merkintöjä alueelle. Ote maakuntakaavasta ja sijainti punaisella Alueelle on laadittu myös Kuolimon rantaosayleiskaava (vahvistettu ), jossa alueelle laaditut ranta-asemakaavat on osoitettu informatiivisina vain sisältönsä mukaisesti (violetti rajaus rnak seuraavassa kartassa). Nyt käsiteltävistä alueista Rantapirtin tila kuuluu juridisesti kyseisen osayleiskaavan alaisuuteen. Ote yleiskaavasta ja sijainti punaisella Rakennusjärjestys on hyväksytty Savitaipaleen kunnanvaltuustossa ja tuli voimaan Ranta-asemakaavan muutoksen ja laajennuksen pohjakarttana voidaan käyttää edelleen alkuperäisen kaavan pohjakarttaa (hyv ), sillä se on 6

7 suunnittelualueen osalta edelleen riittävän hyvin ajan tasalla. Karttaan lisätään informatiivisessa tarkoituksessa nykyinen kiinteistöjaotus ja rekisterinumerot. Nykyisin voimassa oleva kaava suunnittelualueella (vahvistettu ) 7

8 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Aloite kaavan laatimiseen on tullut alueen maanomistajilta. Tarkoituksenmukaisen kokonaisuuden takia mukana on koko kortteli 2 (6 tonttia luonnoksessa). Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä kaavoituksen vireillepanosta ja kaavaluonnoksesta tiedotettiin paikallislehdessä ja kirjeitse lähialueen maanomistajille. Suunnitelmat pidettiin nähtävillä kunnanvirastolla Osallistuminen ja yhteistyö Osallistumista ja vuorovaikutusta on kuvattu tarkemmin liitteenä olevassa osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet 8

9 Maanomistajan tavoitteena on laajentaa hieman suunnittelualueen jo olemassa olevaa itäisinta tonttia länteen päin paremmin rakentamiseen soveltuvaksi (selkeästi rannan taustalla). Kyseiselle alueelle johtaa jo valmis kulkuyhteys ja alue soveltuu muutenkin hyvin rakentamiseen. Maisemallisesti merkittävä kallioalue tontin luoteispuolella jäisi ennalleen (M-alue). Kantatilan tavoitteista toinen on siirtää yksi rakennuspaikka saman Saksan tilan alueelta Pien-Saimaalta Lavikanlahdelta talouskeskuksen lähistöltä nyt käsiteltävälle Kuolimon Kallioniemen alueelle. Tämä vaatii samanaikaisesti yleiskaavan muutoksen Pien-Saimaalla, jossa poistetaan kyseinen rakennuspaikka ja osoitetaan se maatalousalueena. Maisemallisesti arvokkaalta peltoalueelta siirretään rakennuspaikka metsäiseen rinteeseen Kuolimolle (ks. omat erilliset asiakirjat). Siirto ei kokonaisuutena vaaranna lainsäädännön tai kunnassa yleisesti noudatettuja rantarakentamisen periaatteita. Kyseisen paikan käyttötarkoitus (AO/RA) säilyy ennallaan ja vapaan rantaviivan määrä kokonaisuutena myös. Rakentamiseen hyvin soveltuvaa siirtoaluetta sekä näkymä rinteestä Kuolimolle päin Lisäksi kaikille muutos- ja laajennusalueen kuudelle RA-tontille pyritään osoittamaan lisärakennusoikeutta ympäristöseikat, kunnan nykyinen rakennusjärjestys sekä varsinkin viimeaikaiset rantayleiskaavat huomioon ottaen. Voimassa olevassa ranta-asemakaavassa on rakennusoikeutta ainoastaan 120 k-m 2 / tontti, mitä voidaan pitää tämän päivän vaatimusten mukaan alhaisena Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen MRL:n mukainen viranomaisneuvottelu hankkeesta on pidetty ELY-keskuksen ja kunnan edustajat eivät nähneet estettä viedä hanketta eteenpäin MRL:n säädösten ja vakiintuneiden suunnitteluperiaatteiden perusteella. Tarkempiin kaavan ratkaisuihin ELY-keskus otti kantaa, kun kaavaluonnokset tulivat lausuntokierrokselle. Kaavaluonnoksen kuulemisvaiheen aikana saatu vähäinen palaute on otettu huomioon kaavaehdotusta laadittaessa (ks. kaavoittajan vastine liitteenä). 9

10 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS Mitoitus Kaavamuutoksella osoitetaan suunnittelualueelle uutta loma-asuntojen rakennusoikeutta 5 x 80 = 400 k-m 2 (120 - > 200 k-m 2 /tontti) kunnan rakennusjärjestyksen, viimeaikaisten rantayleiskaavojen, ympäristönäkökohtien ja maastotarkastelun perusteella. Kaavan laajennuksessa syntyy Rantapirtin tilalle tontti, jonka rakennusoikeus on myös 200 k-m 2. Rakennuspaikan siirron yhteydessä syntyy rakennusoikeutta tälle alueelle lisää 350 k-m 2 (AO-r). Kaavamuutoksella ei muodosteta kokonaisuutena uusia rakennuspaikkoja, eli rakennuspaikkojen lukumäärä ja esim. kantatilamitoitus säilyy ennallaan. Koilliseen avautuvassa rinteessä päärakennusten luonteva paikka on melko kaukana rannasta. Tonttien koko on 1/ m 2, 2/ m 2, 2/ m 2, 2/ m 2, 2/ m 2, 2/ m 2 ja 2/ m 2. Yhtä tonttia (1/1) on laajennettu hieman länteen päin, jotta alue soveltuisi kokonaisuutena paremmin rakentamiseen (kapean niemen rakennettavuus haastavassa maastossa). Maisemallisesti arvokkaimmat jyrkät rinnealueet alueen luoteispuolella on jätetty edelleen rakentamisen ulkopuolelle. Vapaan rantaviivan määrä pysyy kokonaisuutena lähes ennallaan. Kullekin tontille saa rakentaa yhden yksiasuntoisen lomarakennuksen. Erillisten talousrakennusten enimmäismäärä on neljä. Kaavamääräyksin on osoitettu rakentamisen etäisyys rannasta sekä rakentamisen määrä. Suunnittelualueen vesi- ja jätehuollosta on otettu ranta-asemakaavaan omat erityismääräykset. Pääperiaatteena on, että vesi- ja jätehuolto voidaan hoitaa toistaiseksi kiinteistökohtaisesti. 5.4 Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaavaratkaisu tukee lähialueen yleisintä maankäyttömuotoa (omarantainen loma-asutus). Liikennejärjestelyihin kaavalla ei ole vaikutuksia. Tontit on aseteltu niin, että ne eivät aiheuta häiriötä naapurikiinteistöille Vaikutukset luontoon, luonnonympäristöön ja Kuolimon Naturaalueeseen Paikalliset olosuhteet on kaavaratkaisussa pyritty ottamaan huomioon. Maisemallisesti tärkeät alueet jätetään edelleen rakentamisen ulkopuolelle. Kuolimo on poikkeuksellisen karu suuri järvi, joka on kokonaisuudessaan osoitettu Natura-alueeksi. Järven halki kulkee harjuja, jotka muodostavat kapeita niemiä, särkkiä, hiekkarantoja ja harjusaaria. Näistä Kallioniemen 10

11 pohjoispuolella oleva Kaitasaari on hyvä esimerkki. Kuolimo rajoittuu etelässä II Salpausselkään. Kuolimon Natura-alueeseen kaavamuutoksella ei ole juuri lainkaan vaikutuksia. Tilanne hieman paranee, jos verrataan tilannetta nykyiseen kaavatilanteeseen. Nyt vireillä olevaan kaavamuutokseen on otettu mukaan nykyaikaiset kaavamääräykset esim. jätevesihuollosta ja maiseman hoidosta. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Maanomistajat toteuttavat kaavamuutoksen ja - laajennuksen rakentamalla tontteja oman harkintansa mukaan. Kunta seuraa kaavan toteuttamista rakennuslupamenettelyn yhteydessä rakennusvalvonnan avulla. Luettelo selostuksen liittyvistä asiakirjoista - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) - Tilastolomake - Kaavoittajan vastine luonnoksesta jätettyyn palautteeseen - Ranta-asemakaavan merkinnät ja määräykset - Ranta-asemakaavakartta 1: