ORRAINTAIPALEEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS

Transkriptio

1 ORRAINTAIPALEEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Savitaipaleen kunta (739) Ahtiala (osa) Ristola Kaavaehdotus Suunnittelualueen rantaa Kolhoniemessä

2 Asemakaavan muutoksen ja laajennuksen selostus, joka koskee 16. syyskuuta 2015 päivättyä asemakaavakarttaa. 1 PERUS JA TUNNISTETIEDOT 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue muodostuu Savitaipaleen kunnan (739) Ahtialan tilan osa-alueista sekä Ristolan tilasta Saimaan Lyijyselän lounaisosaan Taipaleenlahdelle ja Kolhoniemeen Orraintaipaleen lähistölle on alun perin laadittu ns. Oraintaipaleen ranta-asemakaava, joka on vahvistettu Nyt käsitellään aluetta Orraintaipaleelta kohti kaakkoa. Alue sijaitsee n. 10 kilometrin etäisyydellä kuntakeskuksesta (Kirkonkylästä) pohjoiseen. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan nimi on Orraintaipaleen ranta-asemakaavan muutos. Kaavan tarkoituksena ja tavoitteena on saneerata nykyistä ranta-asemakaavaa siten, että alueen tehokkuutta nostetaan siirtämällä rakennusoikeuksia pienemmiltä vesistöiltä alueelle sekä kaavakartta ja -määräykset nykyaikaistetaan. Perusteena on vetovoimaisen alueen käytön tehostaminen, aluerakenteen tiivistäminen valmiin infrastruktuurin piirissä. 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) - Muistio viranomaisneuvottelusta Luontoselvitys, raportti FM Jouko Sipari - Tilastolomake - Ranta-asemakaavan merkinnät ja määräykset - Ranta-asemakaavakartta 1:2000 2

3 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue muodostuu Savitaipaleen kunnan (739) Ahtialan tilan osa-alueista sekä Ristolan tilasta Saimaan Lyijyselän lounaisosaan Taipaleenlahdelle ja Kolhoniemeen Orraintaipaleen lähistölle on alun perin laadittu ns. Oraintaipaleen ranta-asemakaava, joka on vahvistettu Nyt käsitellään aluetta Orraintaipaleelta kohti kaakkoa. Alue sijaitsee n. 10 kilometrin etäisyydellä kuntakeskuksesta (Kirkonkylästä) pohjoiseen. Yleissilmäyskartta on selostusosan alussa Luonnonympäristö Alueella on suoritettu luontoselvityksen maastotyöt kesä-heinäkuussa Alueella ei ole erityisiä luontokohteita tai ympäristöarvoja. Tiivistelmä luontoselvityksestä: "Suunnittelualueen kasvi- ja lintulajisto on tyypillistä itäsuomalaista dys-oligotrofisten reittivesien ja kangasmetsien lajistoa. Liito-oravaa tai merkkejä liito-oravan oleskelusta suunnittelualueella ei todettu. Uhanalaisille lajeille (direktiivin IV(a) lajit) soveltuvia elinympäristöjä ei todettu suunnittelualueella. Maisemallisesti merkittäviä kohteita todettiin kolme: Taipaleenlahden etelärannan kallioniemi, Tervaniemi ja Kolhoniemen koillisrannan jyrkät rantakalliot (LIITTEET, Kartta 2.). Suunnittelualueen metsät on pääosin avohakattu. Alueelle tyypillistä keski-ikäistä puustoa oli todettavissa vain rantavyöhykkeessä." Maisemallisesti arvokas kallioinen niemi Taipaleenlahden eteläosassa Luontoselvityksen tarkempi raportti osa-alueineen on selostusosan liitteenä. 3

4 3.1.3 Rakennettu ympäristö Suunnittelualue on pääosin rakentamaton. Alkuperäisen kaavan korttelin 4 kaksi lomarakennuspaikkaa on rakennettu. Näistä eteläisempi on nyt mukana kaavaehdotuksessa. Suunnittelualueen pohjoisosassa maanomistaja (UPM) on aikoinaan käyttänyt järvien välissä sijainnutta entistä raideyhteyttä puutavaran siirtoon Saimaan ja Kuolimon välillä. Orraintaipaleen maa-aluetta käytetään tarpeen mukaan edelleen puutavaran pyöräkuljetukseen Saimaan ja Kuolimon välillä. Puutavaran siirtomahdollisuus alueella tulee säilyttää myös jatkossa. Orraintaipaleen raideyhteys oli käytössä vuosina Raideyhteys kuului osana Mäntyharjun tukinuittoreittiä, johon kuului kaikkiaan viisi ylivientirataa. Radat rakennettiin aikoinaan pääasiassa Voikkaan paperitehtaan tarpeisiin, koska puutavaran saanti oli tehtaan läheisyydessä vaikeutunut pitkäaikaisten hakkuiden johdosta. Rakennettua rataa pitkin saatiin Saimaan alueelta tuotua puutavaraa riittävästi tehtaan tarpeisiin. Tukkikuormat vedettiin kannaksen yli höyryvinssien avulla. Myöhemmin höyryvinssi muutettiin sähkökäyttöiseksi. Tukit siirrettiin vesistöstä toiseen hinaajien avulla, tarpeen vaatiessa myös hinaajat siirrettiin ylivientirataa pitkin vesistöstä toiseen. Uittokauden ulkopuolella hinaajat telakoitiin raiteille, mikä helpotti huomattavasti telakoinnin yhteydessä tehtäviä korjaus- ja huoltotoimenpiteitä. Nykyään Orraintaipaleen vaijeriradan paikalla on Venetie-niminen kevytliikenneväylä, jonka Kuolimon puoleinen osa toimii myös veneiden laskupaikkana. Orraintaipaleen Saimaan puoleinen ranta Yhteys kohti Kuolimoa, seututie Partakoskelta Suomenniemelle kulkee siltaa pitkin yli 4

5 3.1.4 Maanomistus Suunnittelualue on pääosin UPM-Kymmene Oyj:n omistuksessa, tila 3-35 on yksityisen maanomistajan. Kiinteistörajat noudattelevat hyvin pitkälle nykyisen kaavan tonttirajoja. 3.2 Suunnittelutilanne Saimaan Lyijyselän lounaisosaan Taipaleenlahdelle ja Kolhoniemeen Orraintaipaleen lähistölle on alun perin laadittu ns. Oraintaipaleen ranta-asemakaava, joka on vahvistettu Kyseinen kaava ulottui laajemmin myös Kuolimolle, mutta nyt käsitellään pääosin Saimaan aluetta Orraintaipaleelta kohti kaakkoa. Ote kyseisestä voimassa olevasta kaavasta: Kyseisestä alkuperäisestä kaavasta poistettiin laajoja metsätalousalueita rantavyöhykkeen taustalta kaavan kumoamisella (vahvistettu ), mutta nyt käsiteltävä alue ei koske näitä kumottuja alueita. Ranta-asemakaavan muutoksella käsitellään nyt voimassa olevan kaavan metsätalousalueita (MM) mukaan lukien Orraintaipaleen kapean kannaksen alue ja Tervakallion ohjeellinen uimaranta- ja venevalkama-alue (MM/ uv). Ehdotusvaiheessa mukaan on otettu korttelialueen 4 tontti nro 1 (RH). Vahvistettua rantaasemakaavaa ei käsitellä kokonaan uudelleen. Kaavamuutokseen otetaan mukaan yksi alue, joka jäi aikanaan vahvistamatta alkuperäisestä kaavasta (juridisesti siis tässä kohtaa kaavan laajennus). Kaavan laajennus tapahtuu alkuperäisen 5

6 kaavaehdotuksen mukaisella RH-korttelialueella 4 (tontit 3, 4 ja 5). Kyseiset alueet on "raksittu" yli edellisessä ns. ajantasakaavassa. Alkuperäisen ranta-asemakaavan merkinnät ja kaavamääräykset Alueelle on laadittu kunnan toimesta ns. Saimaan rantaosayleiskaava (hyväksytty ), jossa alueelle laaditut ranta-asemakaavat on osoitettu vain informatiivisina sisältönsä mukaisesti. Tämän lisäksi yleiskaavassa Orraintaipaleen ylivientilaitos on esitetty kulttuuri-/rakennushistoriallisesti arvokkaaksi suojeltavaksi kohteeksi (SR): 6

7 Nyt käsiteltävälle suunnittelualueelle on laadittu pieneltä osalta myös Kuolimon rantaosayleiskaavaa (vahvistettu ), jossa alueelle laaditut rantaasemakaavat on myös osoitettu vain informatiivisina sisältönsä mukaisesti. Orraintaipaleen kannas on osoitettu kyseisen yleiskaavan pienialaisessa muutoksessa (hyväksytty ) myös vesiliikenteen alueena (LV): Kuolimon yleiskaavaa, ns. ajantasakaava Etelä-Karjalan maakuntavaltuusto hyväksyi maakuntakaavan ja Ympäristöministeriö vahvisti sen Nyt käsillä oleva hanke rajautuu hyvin pieneltä osaltaan Natura 2000 verkostoon kuuluvaan Kuolimoon. Kuolimon kehitettävän vesialueen (W-1) määräyksessä todetaan mm. seuraavaa: "Erityistä suojelua vaativan vesistön alueella tulee suunnittelussa sovittaa yhteen vesistöalueiden käyttö ja vedenhankintaan liittyvät tarpeet. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ja toimenpiteissä on vesiensuojelunäkökohdat otettava huomioon siten, ettei vesialueen käyttöä vedenhankintaan vaaranneta". Nyt käsillä olevalla suunnittelualueella (kartan punainen likimääräinen rajaus) merkintänä on suoranaisesti vain vesiliikenteen yhteystarve (ns. kumikanava/ Saimaa-Kuolimo huviveneyhteys) sekä seututie 409 Partakoskelta Suomenniemelle. Seututien suuntaisesti kulkee myös voimajohtolinja suunnittelualueen länsipuolella. 7

8 Suunnittelualueen välittömään läheisyyteen ulottuu idässä Suur-Saimaan kehittämisen kohdealue (ruskea vinorasteri). Kyseisellä merkinnällä osoitetaan keskeisen Suur-Saimaan kehittämisen vyöhyke, jolla on myös ylimaakunnallisia kehittämistarpeita. Tarkemmat suunnittelumääräykset: VESILIIKENTEEN YHTEYSTARVE Merkinnällä osoitetaan ohjeelliset vesiliikenteen kehittämiseen liittyvät yhteystarpeet, uudet kanavat, merkittävät ruoppaukset ja muuten kehitettävät vesitieyhteydet. Suunnittelumääräys: Yhteystarpeen suunnittelussa on varmistettava, ettei yhteystarpeen toteuttaminen aiheuta ympäristölle merkittäviä haittoja. Kehittämistarpeet sovitetaan alueen luonto-, maisema-, rakennusperintö- ja kulttuuriarvoihin niitä hyödyntäen. Tulee huolehtia myös siitä, ettei kyseisiä arvoja vaaranneta. Ennen alueella tehtäviä vesirakennustöitä on oltava yhteydessä Museovirastoon, jotta vedenalaista kulttuuriperintöä koskevan inventoinnin tarve voidaan arvioida. SUUR-SAIMAAN KEHITTÄMISEN KOHDEALUE Merkinnällä osoitetaan keskeisen Suur-Saimaan kehittämisen vyöhyke, jolla on myös ylimaakunnallisia kehittämistarpeita. Merkinnästä ei aiheudu maa- ja metsätalouteen eikä maaseutuelinkeinoihin ja asumiseen liittyviä rajoituksia. Alueilla, joilla on aluevarausmerkinnällä osoitettu käyttötarkoitus, päämaankäyttömuodon määrittelee aluevarausmerkintä. Suunnittelumääräys: Suur-Saimaan kehittämisen kohdealueen käytön suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota luonto- ja virkistysmatkailun sekä vesiliikenteen edellytysten turvaamiseen, alueen virkistys- ja suojelualueiden hoidonja käytön suunnitteluun, eri toimintojen verkostomaiseen kytkemiseen reitistöin sekä maaseutu- ja matkailuelinkeinojen tukemiseen. Lisäksi yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on huolehdittava siitä, että luontomatkailun sekä virkistyksen kehittämistarpeet sovitetaan alueen luonto-, maisema-, rakennusperintö- ja kulttuuriarvoihin niitä hyödyntäen. Tulee huolehtia myös siitä, ettei kyseisiä arvoja vaaranneta. Alueelle ei ole osoitettu uusia toimintoja nyt vahvistusta odottavassa 1. vaihemaakuntakaavassa. Uusi rakennusjärjestys on hyväksytty Savitaipaleen kunnanvaltuustossa ja tuli voimaan Ranta-asemakaavan muutoksen pohjakarttana voidaan käyttää edelleen alkuperäisen kaavan pohjakarttaa (hyv ), sillä se on suunnittelualueen osalta edelleen riittävän hyvin ajan tasalla. Savitaipaleen kunta on teettänyt Saimaa-Kuolimo huviveneyhteydestä esiselvityksen (FCG, raportti ). Huviveneiden siirtoyhteyden toteutusvaihtoehdoista esiselvityksessä on tarkasteltu kolmea vaihtoehtoista menetelmää: 1. traktorivetoinen venealusta 2. Kuolimon ja Saimaan välinen kanava 3. raiteilla kulkeva hydraulimoottorilla toimiva venealusta Siirtoyhteys on alustavasti ajateltu toteutettavaksi vaihtoehdon no. 3 mukaisella moottorikäyttöisellä veneen kuljetusalustalla. Vaihtoehdot on kuvattu tarkemmin esiselvityksessä (ks. erillinen raportti). Kyseisen hankkeen toteuttaminen sisältää vielä huomattavan määrän epävarmuustekijöitä sekä vaatii vielä runsaasti lisäselvityksiä ja erillisen lupamenettelyn, johon kaavatyön yhteydessä ei oteta enempää kantaa. Kaavamuutoksella varaudutaan kyseiseen hankkeeseen aluevarauksella. 8

9 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Aloite kaavan laatimiseen on tullut alueen maanomistajilta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä kaavoituksen vireillepanosta ja kaavaluonnoksesta tiedotettiin paikallislehdessä ja kirjeitse lähialueen maanomistajille. Suunnitelmat pidettiin nähtävillä kunnanvirastolla Osallistuminen ja yhteistyö Osallistumista ja vuorovaikutusta on kuvattu tarkemmin liitteenä olevassa osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kaavan tarkoituksena ja tavoitteena on saneerata nykyistä ranta-asemakaavaa siten, että alueen tehokkuutta nostetaan siirtämällä rakennusoikeuksia kunnan pienemmiltä vesistöiltä alueelle sekä kaavakartta ja -määräykset nykyaikaistetaan. Perusteena on vetovoimaisen Partakosken ja Saimaan alueen käytön tehostaminen, aluerakenteen tiivistäminen jo valmiin infrastruktuurin piirissä. Tämä on myös maakuntakaavan tavoitteiden mukaista. Orraintaipaleen huviveneyhteys todetaan vain aluevarauksena, koska tietoa tai aikataulua tarkemmista suunnitelmista ei ole. Kantatilan osin maisemallisesti arvokkaat rantavyöhykkeet jäisivät ennalleen ja niitä korostettaisiin vielä kaavamerkinnöillä. Lisäksi kaikille suunnittelualueen tonteille pyritään osoittamaan rakennusoikeutta ympäristöseikat, kunnan nykyinen rakennusjärjestys sekä viimeaikainen rantayleiskaava (ks. kohta 3.2) huomioon ottaen. Voimassa olevassa ranta-asemakaavassa on rakennusoikeutta ainoastaan 100 k-m 2 / tontti, mitä voidaan pitää tämän päivän vaatimusten mukaan alhaisena Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen MRL:n mukainen viranomaisneuvottelu hankkeesta pidettiin ELYkeskuksen ja kunnan edustajat eivät nähneet estettä viedä hanketta eteenpäin MRL:n säädösten ja vakiintuneiden suunnitteluperiaatteiden perusteella (ks. muistio liitteenä). Orraintaipaleen kaavaluonnoksen nähtävilläolon aikana ( ) tuli kolme viranomaislausuntoa: 9

10 - Lappeenrannan seudun ympäristötoimella ( ) ei ole huomautettavaa. - Fingridin lausunnossa ( ) esitetään täsmennyksiä voimajohdon osalta, joka sivuaa pieneltä osin kaava-aluetta LV-1 alueen länsireunalla. Lausunnossa esitetyt täsmennykset on tehty kaavaehdotukseen (johtoalue kaavakartalle ja suojamääräykset LV-1 alueelle). - Kaakkois-Suomen ELY-keskus toteaa mm. lausunnossaan ( ), että rakennusoikeuksien siirtäminen on yleisesti hyväksytty tapa edistää pienempien vesistöjen luonto- ja virkistysarvojen säilymistä. Eli tässäkin kaavahankkeessa tavoite on ELY-keskuksen mukaan lähtökohtaisesti positiivinen. Luonto- ja maisema-arvot on asianmukaisesti otettu kaavaratkaisussa huomioon. LV-1 alueen kaavamääräykseen on lisätty kaavaehdotukseen maininta siitä, että mahdollinen huviveneyhteys ei saa vaarantaa Kuolimon Natura-alueen luonnonarvoja. Kaavoitusmenettelyn osalta on käyty lausunnon jälkeenkin keskustelua, yleiskaavan muutoksen tarve tässä tapauksessa? Kaavoittajan käsityksen mukaan välitöntä tarvetta yleiskaavan muutokselle ei ole, varsinkin kun rakennuspaikkojen siirrot ovat entisestään vähentyneet luonnosvaiheesta. Ministeriön rantojen suunnitteluoppaasta: Maanomistaja voi laatia maalleen ranta-asemakaavan, joka soveltuu pääasiassa lomaasutuksen suunnitteluun. Loma-asutuksen joukossa voi olla myös yksittäisiä vakituisen asumisen rakennuspaikkoja. Ranta-asemakaava voi olla oikeusvaikutteisen yleiskaavankin alueella tarpeen silloin, kun halutaan toteuttaa esimerkiksi tavanomaista loma-asutusta tiiviimpi lomakylä tai matkailupalvelujen alue. Yksityiskohtaista suunnittelua vaativat esimerkiksi rakentamisen suuri määrä, rakennusten tiheä sijoittelu, rakentamisen ja teiden sovittaminen maastoon sekä mahdolliset vesihuollon järjestelyt. Ranta-asemakaavaa voidaan käyttää myös rantayleiskaavaratkaisun tarkistamiseen esimerkiksi rakennuspaikkojen sijoituksen osalta ja yleiskaavan ohjausvaikutuksen sallimissa rajoissa myös mitoituksen vähäiseen tarkistamiseen. Tämän alueen nykyisissä rantaosayleiskaavoissa ei ole ranta-asemakaavoitusta ajatellen varsinaista ohjausvaikutusta, kun kyseiset alueet on vain informatiivisesti osoitettu sellaisenaan voimassa olevien ja aiemmin laadittujen rantaasemakaavojen mukaisesti (ks. kohta 3.2, yleiskaavat). Uudet rakennuspaikat on kaavaehdotuksessa osoitettu nykyisten rakentamisalueiden yhteyteen. Myös kaikki Maan-käyttö- ja rakennuslaissa mainitut yleiskaavan sisältövaatimukset on otettu huomioon tätä asemakaavan muutosta laadittaessa ja useimmat niistä ovat olleet korostetusti esillä jo suunnittelutyön alkuvaiheen tavoiteasettelussa. - Maakuntaliitto ei ole jättänyt lausuntoa. Huomautuksia jätettiin kaksi: 10

11 - Juhani Ristolan ja viiden muun allekirjoittajan huomautuksen mukaisesti eteläisimmän RA-tontin rakennusalaa on supistettu ja rakennusoikeus pudotettu 250 -> 200 k-m 2. Tielinjaus on tälläkin osalla ohjeellinen ja maastoon sovitettavissa, mahdollisesti toteutettavissa myös suoran liittymän kautta? Toiveen mukaisesti Juhani Ristolan oma rakennuspaikka on otettu kaavaehdotukseen mukaan ja osoitetaan mahdollisuus myös ympärivuotiseen asumiseen (AO-r). Rakennusoikeuden nosto (ehdotus 250 k-m k-m 2 sauna), nykyisen rakennusoikeuden määrä on vain 100 k-m 2 / tontti. Tilasta osoitetaan kiilamainen alue em. tonttiin liitettäväksi, kiilan leveys rannassa n. 25 metriä. - Paavo Kämäräisen huomautuksen perusteella Kolhoniemestä on keskeiseltä alueelta poistettu kaavaehdotuksesta kokonaan kolme RA-tonttia. Tämän ratkaisun perusteella maisemallisesti arvokkaimmat alueet jäisivät nyt kokonaan tonttien ulkopuolelle ja häiriöt Kämäräisen pihapiirille jäisivät minimaalisiksi (näköyhteyttä uusilta tonteilta ei pääse syntymään, eivätkä esim. hulevedet virtaamaan). Kaavaluonnoksen kuulemisvaiheen aikana saatu palaute on täysimääräisesti otettu huomioon kaavaehdotusta laadittaessa. Luonnoksen jälkeen poistettujen rakennuspaikkojen (3 kpl) osalta rakennusoikeuden määrittäminen jatkuu muilla vesistöillä, eri kaavahankkeiden yhteydessä. 11

12 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS Mitoitus Kaavaratkaisu on edellisillä sivuilla esitettyjen tavoitteiden ja viranomaisneuvottelussa esitettyjen kannanottojen mukainen. Kaavamuutoksella ja - laajennuksella osoitetaan nykyisille maa- ja metsätalousalueille loma-asuntojen korttelialueita sekä mahdollistetaan yhdellä nykyisellä lomarakennuspaikalla myös erillispientalon rakentaminen. Korttelin 4 eteläosaan RA-tontille osoitetaan kaavan muutoksella maisemaarvot huomioiden uutta rakennusoikeutta 1 x ( ) = 225 k-m 2 kunnan rakennusjärjestyksen, viimeaikaisten rantayleiskaavojen, ympäristönäkökohtien, maastotarkastelun ja naapuripalautteen perusteella. Kortteliin 5 RA-tonteille osoitetaan kaavan muutoksella maisema-arvot huomioiden uutta rakennusoikeutta 2 x ( ) = 550 k-m 2 kunnan rakennusjärjestyksen, viimeaikaisten rantayleiskaavojen, ympäristönäkökohtien, maastotarkastelun ja naapuripalautteen perusteella. Kullekin RA-tontille saa rakentaa yhden yksiasuntoisen lomarakennuksen (max. 160 k-m 2 ). Erillisten talousrakennusten enimmäismäärä on neljä. Kaavamääräyksin ja kaavakartalla rakennusaloin on osoitettu rakentamisen etäisyys rannasta sekä rakentamisen määrä. Rakennusoikeuksien siirrot nyt käsiteltäville RA-alueille on käsitelty kaavamääräyksissä seuraavasti: "Kunnanvaltuuston ( ) hyväksymän osayleiskaavan mukainen rakennusoikeus (- 2 RA) Harjulammelta/ tilalta (2 rakennuspaikkaa) siirretään korttelialueelle 5. Kunnanvaltuuston ( ) hyväksymän osayleiskaavan mukaisesta rakennusoikeudesta (- 2 RA) puolet Ylä-Hyyvikäs nimiseltä järveltä/ tilalta (1 rakennuspaikka) siirretään korttelialueelle 4 (tontti 3)." Kaavamuutoksella pyritään muodostamaan lisäksi uusi erillispientalojen rakennuspaikka suunnittelualueen kaakkoisosaan seututien varteen: "AO-r, Erillispientalojen korttelialue. Kullekin tontille saa rakentaa yhden yksiasuntoisen asuinrakennuksen sekä sauna- ja muita talousrakennuksia siten, että talousrakennusten lukumäärä on enintään neljä. Alueelle voidaan vaihtoehtoisesti sijoittaa korkeatasoisia ympärivuotiseen käyttöön soveltuvia lomaasuntoja." Maanomistajakohtainen rakennuspaikkojen lukumäärä ja esim. kantatilamitoitus säilyy tällä menettelyllä kunnan rantarakentamisalueilla ennallaan. 12

13 Korttelialueen 4 pohjoispuolista M-aluetta... ja eteläosan rantaa (RA) Korttelialueen 5 keskiosan rantaa Maisemallisesti arvokkaimmat ranta-alueet suunnittelualueen keskiosassa on jätetty edelleen luontoselvityksen ja maastotarkastelun perusteella rakentamisen ulkopuolelle ja korostettu kaavamerkinnällä (ma). Vapaan rantaviivan määrä pysyy laajassa kokonaisuudessa ennallaan. Suunnittelualueen vesi- ja jätehuollosta on otettu ranta-asemakaavaan omat erityismääräykset. Pääperiaatteena on, että vesi- ja jätehuolto voidaan hoitaa kiinteistökohtaisesti (ks. tarkemmin kaavamerkinnät ja -määräykset). Taipaleenlahden eteläosassa sijaitsevat nykyisen venepaikat ja rasitteet on huomioitu seuraavasti: "LV, Venevalkama. Alueen käyttöoikeudesta on sovittava maanomistajan kanssa (käytännössä rasitetoimitus). Alueen metsiä saa käsitellä vain puistomaisena harvennushakkuuna siten, että alueen viihtyisyyden ja rantamaiseman kannalta riittävä puusto säilytetään." Nykyisen venevalkaman aluetta 13

14 Orraintaipaleen huviveneyhteyden alue on huomioitu seuraavasti: "LV-1, Vesiliikenteen yhteystarvealue. Alueelle voi sijoittaa Saimaan ja Kuolimon välisen huviveneyhteyden sekä siihen liittyvät tarpeelliset rakennukset ja rakennelmat. Hankkeen toteuttaminen vaatii merkittävästi lisäselvityksiä ja mm. vesilain mukaisia yksityiskohtaisempia suunnitelmia ja lupamenettelyn. Orraintaipaleen maa-aluetta käytetään tarpeen mukaan edelleen puutavaran pyöräkuljetukseen Saimaan ja Kuolimon välillä. Puutavaran siirtomahdollisuus alueella tulee säilyttää myös jatkossa. Alueen kulttuurihistorialliset arvot on pyrittävä turvaamaan. Mahdollisen huviveneyhteyden rakentaminen ei saa vaarantaa Kuolimon Natura-alueen luonnonarvoja. Huviveneyhteys on sovitettava yhteen voimajohdon kanssa ja suunnittelussa on otettava huomioon turvallisuus- ja etäisyysvaatimukset. Voimajohtoalueelle ei voida sijoittaa rakennuksia tai rakennelmia ilman erityistä lupaa. Voimajohtoalue ei sovellu varastointiin eikä lastaukseen. Huviveneyhteyden suunnitelmista tulee pyytää Fingridistä erillinen risteämälausunto." 5.4 Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaavaratkaisu tukee lähialueen yleisintä maankäyttömuotoa (omarantainen loma-asutus ja osin melko tiiviskin kyläasutus). Liikennejärjestelyihin kaavalla ei ole juurikaan vaikutuksia. Tontit ja varsinkin rakennusalat on pyritty asettelemaan niin, että ne eivät aiheuta häiriötä naapurikiinteistöille. On erityisesti huomattavaa, että vaikutukset ulottuvat aina Ylä-Hyyvikäs järvelle ja Harjulammelle saakka, joista kaavaratkaisun myötä poistuu 3 rakennuspaikkaa. Otteet Savitaipaleen kaavoittamattomien vesistöjen rantaosayleiskaavasta (hyväksytty ) seuraavalla sivulla : 14

15 Yleiskaavassa osoittamattomat rakennuspaikat on esitetty punaisella, 2 x -2 RA Nyt käsillä olevaa kaavaratkaisua on voimakkaasti muutettu siirtojen osalta luonnoksesta saadun palautteen perusteella (6 rakennuspaikkaa -> 3 rakennuspaikkaa). Maanomistajalle kuuluva rakennusoikeus ei sinällään häviä mihinkään, vaan kyseisille paikoille pyritään etsimään uusia paikkoja toisilta vesistöiltä. Violetilla on edelliseen karttaan lisäksi jo osoitettu kaksi rakennuspaikkaa (Ylä-Hyyvikäs), jotka on asetettu toistaiseksi rakennuskieltoon ja pyritään siirtämään toisaalle uusien kaavahankkeiden yhteydessä, kyseinen alue on kapeaa harjua ja rakennettavuudeltaan haasteellista Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Paikalliset olosuhteet on kaavaratkaisussa pyritty ottamaan huomioon. Maisemallisesti tärkeät alueet jätetään edelleen rakentamisen ulkopuolelle. Saimaan Lyijyselän vesistöön kaavamuutoksella ei ole juuri lainkaan vaikutuksia. Nyt vireillä olevaan kaavamuutokseen on otettu mukaan nykyaikaiset kaavamääräykset esim. jätevesihuollosta ja maiseman hoidosta. Kuolimon Natura-aluetta kaavamuutos sivuaa vain hyvin pieneltä osaltaan ja kaavaratkaisu ei suoraan anna toteuttaa alueelle osoitettua huviveneyhteyttä (ks. merkinnät edellisen sivun yläosassa). Huviveneyhteyden esiselvityksessä on todettu, että hanke ei merkittävästi heikennä niitä luonnonarvoja, joiden vuoksi Kuolimon alue on otettu Natura verkostoehdotukseen. Hanke ei siten ole ristiriidassa Kaakkois-Suomen Natura verkoston hoidon ja käytön yleissuunnitelman tärkeimmän tavoitteen kanssa. Asiaan on palattava siinä vaiheessa, kun hankkeen yksityiskohtaisempi suunnittelu etenee... 15

16 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Maanomistajat toteuttavat kaavamuutoksen rakentamalla ja myymällä tontteja oman harkintansa mukaan. Kunta seuraa kaavan toteuttamista rakennuslupamenettelyn yhteydessä rakennusvalvonnan avulla. Näkymä Orraintaipaleelta pohjoisesta etelään päin, kaavaehdotuksen mukainen venevalkama-alue keskellä ja maisemallisesti arvokkaat kalliot laidoilla Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) - Muistio viranomaisneuvottelusta Luontoselvitys, raportti FM Jouko Sipari - Tilastolomake Selostusosan yhteydessä ovat: - Ranta-asemakaavan merkinnät ja määräykset - Ranta-asemakaavakartta 1: