EVELIINA. Esteettömyyttä vesiliikenteessä ja matkailupalveluissa
|
|
- Anita Pakarinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1
2
3 EVELIINA Esteettömyyttä vesiliikenteessä ja matkailupalveluissa
4
5 Esipuhe Esipuhe Tämä hankeselvitys kuuluu osana Elsa-hankekokonaisuuteen, joka on liikenne- ja viestintäministeriön poikkihallinnollinen, esteettömän liikkumisen tutkimus- ja kehitysohjelma. Esteettömyysstrategian tavoitteena on turvata esteettömät julkisen liikenteen palvelut ja liikenneinfrastruktuuri. Elsa-ohjelma osaltaan toteuttaa esteettömyysstrategiaa. Hankeselvityksessä on kartoitettu Lehtimäen ja Ähtärin vesiliikenteen satamapaikkojen, matkailupalvelujen sekä liikkumis- ja toimintaesteisten käyttäjäryhmien keskeisten toimintaympäristöjen esteettömyyden nykytila sekä laadittu toimenpidesuositukset esteettömyyden parantamiseksi vesiliikenteeseen liittyvillä reiteillä ja satama-alueilla. Hankkeessa on sovellettu yleisesti hyväksyttyjä esteetöntä liikkumista edistäviä ratkaisuja pienten kuntien palvelutasoon sovittaen. Selvitys keskittyy palvelujen saavutettavuuteen sekä ulkoympäristön ja satamarakenteiden esteettömyyteen. Alukseen siirtymistä sekä aluksessa toimimista ja liikkumista käsitellään tarkemmin Kuusiokuntien kaksivaiheisessa Liikuntarajoitteisten vesillä liikkuminen kalustoselvityksessä. Työtä on ohjannut seuraava ohjausryhmä: Irja Vesanen-Nikitin, liikenne- ja viestintäministeriö Vesa Vornanen, Lehtimäen kunta Tomi Kurunmäki, Lehtimäen kunta Heikki Makkonen, Ähtärin kaupunki Janne Tenhunen, Honkiniemen kurssikeskus Esko Halonen, Lehtimäen opisto Hannu Yli-Hynnilä, Lehtimäen toimintakeskus Anders Pulkkis, Länsi-Suomen lääninhallitus Jari Mansikka-Aho, Tiehallinto, Vaasan tiepiiri Lisäksi työn kuluessa on haastateltu seuraavia henkilöitä: Veli-Matti Rantanen, Ähtärin Eläinpuisto Jari Ahola, Ähtärin Eläinpuisto Pirkko Thomson, Hotelli Scandic Mesikämmen Tarja Lamminen, opiskelija Lehtimäen opistolla Konsultteina työhön ovat osallistuneet Ulla Loukkaanhuhta ja Petra Rantalainen Ramboll Finland Oy:stä. Erityisasiantuntijana on toiminut Kalervo Mattila Ramboll Finland Oy:stä. Havainnekuvat on tehnyt Tommi Kärki Ramboll Finland Oy:stä. Espoossa
6 2
7 Tiivistelmä Tiivistelmä EVELIINA -hankeselvitys (Esteettömyyttä vesiliikenteessä ja matkailupalveluissa) paneutuu Ähtärinjärven satama-alueiden ja niihin liittyvien matkailupalvelujen sekä liikkumisesteisten keskeisten toimintaympäristöjen esteettömyyden parantamiseen. Hankkeen tavoitteena on edistää seutukunnallisen vesiliikenteen matkaketjujen esteettömyyttä sekä tasa-arvoista sisävesiliikenteen ja matkailu- ja virkistyspalvelujen käyttämistä. Vesiliikenteen matkaketjut koostuvat palvelujen ja satama-alueiden saavutettavuudesta, laiturille ja alukseen siirtymisestä sekä aluksessa toimimisesta ja liikkumisesta. Sekä reittien, rakenteiden että kaluston tulee olla esteettömiä, jotta matkaketjun esteettömyys toteutuu. Tämä hankeselvitys keskittyy palvelujen saavutettavuuteen sekä ulkoympäristön ja satamarakenteiden esteettömyyteen. Alukseen siirtymistä sekä aluksessa toimimista ja liikkumista käsitellään tarkemmin Kuusiokuntien kaksivaiheisessa Liikuntarajoitteisten vesillä liikkuminen kalustoselvityksessä. Hankeselvityksessä ovat olleet mukana Lehtimäen kunta, Ähtärin kaupunki, Lehtimäen opisto, Lehtimäen toimintakeskus, Honkiniemen kurssikeskus, Ähtärin Eläinpuisto ja hotelli Scandic Mesikämmen. Hankeselvityksen laatiminen käynnistyi Lehtimäen kunnan aloitteesta keväällä Loppuraportti on valmistunut keväällä Hankkeessa on kartoitettu vesiliikenteen satamapaikkojen, matkailupalvelujen sekä liikkumisesteisten keskeisten toimintaympäristöjen esteettömyyden nykytila sekä laadittu toimenpidesuositukset esteettömyyden parantamiseksi. Hankkeessa on sovellettu yleisesti hyväksyttyjä esteetöntä liikkumista edistäviä ratkaisuja pienten kuntien palvelutasoon sovittaen. Toimenpiteet on vaiheistettu ja niistä on annettu alustavia kustannushintoja. Raporttiin on koostettu keskeiset sovellettavat suunnitteluohjeet sekä esitetty mitoituksia ja ohjeita, joita voidaan soveltaa perusparannustöitä tai uusia kohteita suunniteltaessa. Toimenpiteiden avulla liikkumis- ja toimintarajoitteiset voivat nykyistä helpommin hyödyntää vesiliikenteen ja matkailun palveluja alueella. Samalla palvelujen käytettävyys paranee kaikkien käyttäjien osalta. Satamien ja vesiliikenteen käytettävyyttä lisää, mikäli ne ovat saavutettavissa joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen keinoin. Satama-alueita tai vesiliikennettä palvelevaa joukkoliikennettä alueella ei nykyisellään ole. Lehtimäellä on käynnistynyt kaksivuotinen asiointi- ja koululiikenteen palveluliikennekokeilu. Palveluliikenteen laajentamista palvelemaan myös vesiliikenteen satamapaikkoja ja niihin liittyviä matkailupalveluja tulee selvittää. Myös mahdollisuudet seutuliikenteen reittien linjaamiseksi tärkeiden satama-alueiden kautta kesäaikaan tulee selvittää. Joukko- ja palveluliikenteen kuljetuskaluston esteettömyys tulee kartoittaa. Lehtimäen matkahuollon kehittäminen esteettömäksi palvelupisteeksi, seutuliikenteen pysäkkien turvallisuuden ja saavutettavuuden parantaminen sekä yhtenäisen kevyen liikenteen väylän toteuttaminen Lehtimäen toimintakeskukselta matkahuoltoon ja opistolle osaltaan edistäisivät joukkoliikenne- ja kuljetuspalvelujen saavutettavuutta. Satama-alueiden reittejä, toiminnallisia alueita ja rakennuksia koskevat samat esteettömyystavoitteet ja ohjeet kuin ulkoalueita ja rakennuksia yleensä. Satama-alueisiin liittyviä erityiskysymyksiä ovat pääsy laiturille, laiturilta alukseen siirtyminen ja aluksesta poistuminen. Tärkein esteettömyyden kehittämiskohta satamissa ovat laiturirakenteet. Laiturirakenteiden esteettömyysratkaisut tulee valita alustyyppien ja vesialueen olosuhteiden mukaan sekä vanhoja laitureita kunnostettaessa säilyviin rakenteisiin mahdollisuuksien mukaan liitettävinä. Hankeselvityksen tärkeänä tavoitteena on ollut edistää esteettömyystavoitteiden muuttamista konkreettisiksi toimenpiteiksi ja palveluiksi. Toimenpideohjelman toteuttamisesta, aikataulusta ja vastuista sekä kunnossapidosta tulee sopia toimijoiden kesken. Hankkeen myötä muodostuneen esteettömyyden yhteistyöverkoston vuoropuhelua ja toimintaa tulisi jatkaa. Esteettömyystavoitteiden edistämiseksi ja toimintatapojen vakiinnuttamiseksi esteettömyys tulisi kytkeä osaksi kuntien ja toimijoiden palvelutarjontaa ja toimintatapoja. Esteettömyyden toteuttaminen voitaneen pienissä kunnissa luontevimmin liittää esim. osaksi kunnallistekniikan rakentamista ja liikenneturvallisuustoimintaa. Hankeselvityksessä on alustavasti saatu positiivisia kokemuksia esteettömyystavoitteiden ulottamisesta laajemmalle kuin yhden kunnan tai palveluntarjoajan alueelle. Kunnilla on avainasema esteettömyyden edistämisessä kunta- ja seutukuntatasolla ja niiden tulisi yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa ottaa vetovastuu esteettömyyspalvelujen toteuttamisesta. Hankeselvityksen toivotaan tuottavan jatkohankkeita alueella. 3
8 4
9 Sisällys Esteettömän liikkumisen tutkimus ja kehittämisohjelma elsa Esteetön liikennejärjestelmä on sellainen, että myös lapset, iäkkäät ja toimintaesteiset henkilöt suoriutuvat turvallisesti päivittäisestä liikkumisestaan. Elsa on Liikenne- ja viestintäministeriön poikkihallinnollinen esteettömän liikkumisen tutkimus- ja kehittämisohjelma. Ohjelman taustavaikuttajina ja hankkeiden osarahoittajina ovat useat eri ministeriöt, väylälaitokset sekä järjestöt. Elsa ohjelma on toteutettu vuosina Kolmivuotisella Elsa -ohjelmalla on tuettu työtä liikennejärjestelmän esteettömyyden parantamiseksi ja nostettu aihe esille yleiseen tietoisuuteen. Tärkeä osa ohjelmaa on ollut hankkeiden toteuttaminen ja niiden tuloksista tiedottaminen. Elsa-ohjelman tavoitteena on, että valtion ylläpitämä liikenneinfrastruktuuri ja julkisen liikenteen palvelut ovat esteettömiä ja turvallisia kaikille. Valtionhallinto toimii yhteistyössä kuntien ja yksityisen sektorin kanssa näiden vastuulla olevien liikennejärjestelmän osien parantamiseksi. Lisätietoja Elsa -ohjelmasta: Liikenne- ja viestintäministeriö 5
10 Sisällys Sisällys Esipuhe 1 Tiivistelmä 3 Esteettömän liikkumisen tutkimus ja kehittämisohjelma elsa Johdanto 9 2. Hankkeen kuvaus ja lähtökohdat Hankekuvaus Hankkeen sisältö ja tarkoitus Tarkastelualue ja toimijat Liittyvät hankkeet Tavoitteet Paikalliset tavoitteet Seutukunnalliset tavoitteet Hankkeen laajemmat hyödyt Lähtökohdat Käyttäjäryhmät ja esteettömyyden erityistarpeet Matkailun edellytykset alueella Kalastus- ja luontomatkailu kaikille Käytetyt menetelmät Keskeinen lähtöaineisto Tarve- ja esteettömyyskartoitus Suunnittelualueen rajaaminen ja tutkitut matkaketjut Kyselyn ja haastattelujen tulokset Esteettömyyden nykytila ja tarpeet kartoitetuilla alueilla Lehtimäen opisto Matkahuolto Reitti opistolta toimintakeskukselle Toimintakeskus Suninsalmen satama Honkiniemi Ähtärin satama ja hotelli Scandic Mesikämmen sekä reitti satamasta hotellille Reitti hotellilta Eläinpuistoon Ähtärin Eläinpuisto Toimenpidesuositukset ja ohjeet Toimenpidesuositukset kohteissa Lehtimäen opisto Matkahuolto Reitti opistolta toimintakeskukselle Toimintakeskus Suninsalmen satama Honkiniemi Ähtärin satama ja hotelli Scandic Mesikämmen Reitti hotellilta Eläinpuistoon Ähtärin Eläinpuisto Yleiset esteettömyyssuositukset kohdealueella Esteettömien reittien ja toimintapaikkojen mitoitus Luiskat, portaat, käsijohteet ja kaiteet Esteettömät pinnoitteet
11 Sisällys Reunatuet, suojatiet ja muut turvallisuutta lisäävät rakenteet liikenneympäristössä Esteetön pysäkkialue Piha-alueet Kalusteet Valaistuksen periaatteet Opastus Hoito- ja kunnossapitotarpeet Yleiset esteettömyyssuositukset satama-alueilla Suositukset toimenpiteiden vaiheistamiseksi sekä alustavat kustannusarviot Kiireelliset toimenpiteet ja suositus vaiheistamiseksi Toimenpiteiden alustavia yksikköhinta-arvioita Jatkosuunnittelussa huomioitavaa Jatkoselvitystarpeet sekä esteettömyysratkaisujen ulottaminen seutukunnan alueelle Palveluliikenteen kokeiluhankkeen hyödyntäminen ja joukkoliikenteen kehittäminen vesiliikenteen ja matkailupalvelujen saavutettavuuden parantamiseksi Tavoitteiden toteutuminen 77 Lähdeluettelo 79 Aiemmin Elsa-ohjelmassa julkaistuja hankkeita: 81 Liitteet 83 7
12 8
13 Johdanto 1. Johdanto Esteettömän liikkumisen tutkimus- ja kehitysohjelma (ELSA) on liikenne- ja viestintäministeriön kolmivuotinen hanke, jonka tavoitteena on parantaa liikennejärjestelmän esteettömyyttä ja tuoda esteettömyys yleiseen tietoon. Elsa-ohjelman pääpaino on julkisen liikenteen esteettömyydessä ja turvallisuudessa. Ohjelma perustuu liikenne- ja viestintäministeriön esteettömyysstrategiaan, joka on julkaistu vuonna Elsa-hankkeen hankeavustusten toisessa haussa etsittiin hankkeita, joilla aktivoitiin kuntia laatimaan esteettömyyskartoituksia ja toimenpideohjelmia. Hankkeiden toivottiin tukevan eri hallinnonalojen yhteistyötä ja esteettömyysstrategian toteutumista. Liikenne- ja viestintäministeriön strategiassa yhtenä tavoitteena on ollut parantaa sisävesiliikenteen soveltuvuutta liikuntaesteisten matkustajien käyttöön. Strategian mukaan huomiota tulee kiinnittää kaluston lisäksi myös matkustajaterminaalien esteettömyyden parantamiseen. Sekä reittien, rakenteiden että kaluston tulee olla esteettömiä, jotta matkaketjun esteettömyys toteutuu. Työn tavoitteena on ollut laatia alustava hankesuunnitelma esteettömyyden parantamiseksi vesiliikenteeseen liittyvillä reiteillä ja satama-alueilla. Hankeselvitys keskittyy ulkoympäristön ja satamarakenteiden esteettömyyteen sekä palvelujen saavutettavuuteen. Alukseen siirtymistä sekä aluksessa toimimista ja liikkumista on käsitelty Liikuntarajoitteisten vesillä liikkuminen kalustoselvityksessä. Hankeselvityksessä on tarkasteltu vesiliikennereittien yhtymäkohtien sekä vesiliikenteeseen liittyvien matkaketjujen esteettömyyttä sekä etsitty ratkaisuja liikkumis- ja toimintaesteisten omatoimisen liikkumisen helpottamiseksi ja virkistyspalvelujen saavutettavuuden lisäämiseksi. Satama-alueita tai vesiliikennettä palvelevaa joukkoliikennettä ei alueella nykyisellään ole. Hankeselvityksessä on keskitytty yleisesti hyväksyttyjen, liikkumista edistävien, ratkaisujen soveltamiseen kohdealueilla. Lisäksi on esitetty mitoituksia ja ohjeita, joita voidaan soveltaa perusparannustöitä tai uusia kohteita suunniteltaessa. 9
14 10
15 Hankkeen kuvaus ja lähtökohdat 2. Hankkeen kuvaus ja lähtökohdat 2.1 Hankekuvaus Hankkeen sisältö ja tarkoitus Hankeselvitys paneutuu satama-alueiden, niihin liittyvien matkailupalvelujen ja matkaketjujen sekä liikkumis- ja toimintaesteisten keskeisten toimintaympäristöjen esteettömyyden edistämiseen. Hankkeessa on kartoitettu vesiliikenteen satamapaikkojen ja vesiliikenteeseen liittyvien maaliikenteen matkaketjujen, matkailupalvelujen sekä liikkumis- ja toimintaesteisten keskeisten toimintaympäristöjen esteettömyyden nykytila sekä esitetty toimenpiteitä ja ohjeita esteettömyyden parantamiseksi. Koska sisätilojen esteettömyyden arviointia, suunnittelua ja toteuttamista varten on olemassa jo vakiintuneet käytännöt ja ohjeet, hankkeessa on keskitytty ulkoympäristön esteettömyyteen ja palvelujen saavutettavuuteen. Hankkeen tavoitteena on edistää vesiliikenteen matkaketjujen esteettömyttä sekä vesiliikenteen ja siihen liittyvien matkailu- ja virkistyspalvelujen tasa-arvoista käyttämistä. Kohdealueella on poikkeuksellisen paljon eri tavalla liikkumis- ja toimintarajoitteisia käyttäjäryhmiä ja toimintaympäristöjä. Hanke käynnistettiin, jotta vesiliikenteeseen liittyvien matkaketjujen esteettömyyden tarpeet havaittaisiin. Lisäksi haluttiin määritellä konkreettiset toimenpiteet esteettömyyden edistämiseksi ja liikkumis- ja toimintaesteisten liikkumisen helpottamiseksi. Toimenpiteiden avulla liikkumis- ja toimintaesteiset voivat nykyistä helpommin hyödyntää sisävesiliikenteen ja siihen liittyvien matkailukohteiden palveluja. Samalla palvelujen käytettävyys paranee kaikkien käyttäjien sekä erityisesti mm. lapsiperheiden ja ikääntyneiden osalta Tarkastelualue ja toimijat Hankkeen tarkastelualue ja kartoitetut matkaketjut sijaitsevat Ähtärinjärven alueella Kuusiokuntien seutukunnassa. Seutukunnan muodostavat Alavus, Kuortane, Lehtimäki, Soini, Töysä ja Ähtäri. Hankkeeseen ovat osallistuneet Ähtärin kaupunki ja Lehtimäen kunta. Tarkasteltavana vesiliikennealueena on ollut Ähtärinjärvi ja siihen liittyvät Ähtärin ja Suninsalmen satamat matkaketjuineen sekä Honkiniemen kurssikeskus. Matkaketjuihin liittyviä tarkasteltavia toiminta- ja palveluympäristöjä ovat olleet Lehtimäen opisto ja toimintakeskus sekä Ähtärin Eläinpuisto ja hotelli Scandic Mesikämmen. Selvityksessä mukana ovat olleet: Lehtimäen kunta Ähtärin kaupunki Lehtimäen opisto Lehtimäen Toimintakeskus, Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Honkiniemen kurssikeskus Ähtärin Eläinpuisto ja hotelli Scandic Mesikämmen 11
16 Hankkeen kuvaus ja lähtökohdat Lisäksi hankkeen ohjausryhmään ovat kuuluneet Liikenne- ja viestintäministeriön, Länsi- Suomen lääninhallituksen sekä Tiehallinnon Vaasan tiepiirin edustajat. Konsulttina selvitystyössä on ollut Ramboll Finland Oy. Hankeselvityksen laatiminen käynnistyi Lehtimäen kunnan aloitteesta keväällä Liittyvät hankkeet Selvitys liikuntarajoitteisten vesillä liikkumisen kehittämisestä Kuusiokuntien alueella on käynnissä seutukunnallinen elinkeinojen kehittämishanke Liikuntarajoitteisten vesillä liikkumisen kehittäminen. Hankkeessa selvitetään liikuntarajoitteisten mahdollisuudet järvikalastukseen, retkeilyyn ja järvimatkailuun Kuusiokuntien seutukunnassa (Ähtärinjärvi, Kuortaneenjärvi). Hankkeen toteuttaa Eero Aho Kuusiotekniikka Oy:stä. Tavoitteena on saada järvimatkailu ja kalastus nykyistä paremmin myös liikuntarajoitteisten käyttöön ja edistää sisävesiliikenteen tasa-arvoista käyttöä. Hankkeen painopiste on venekaluston erityisedellytysten kartoittamisessa. Keskeisenä tavoitteena on määritellä vesillä liikkumisessa tarvittavan kaluston ominaisuudet ja muunneltavuus erilaisten ryhmien tarpeiden mukaan. Hankkeen seuraavassa vaiheessa rakennetaan prototyyppi aluksesta. Lehtimäen esteetön toimintaympäristö -hanke Lehtimäen kunta kuuluu valtakunnalliseen Esteetön kunta -verkostoon. Kunta toteutti osana kansallista Esteetön Yhteiskunta projektia Lehtimäen esteetön toimintaympäristö suunnitteluhankkeen. Hanke oli monitasoinen sisältäen matkailullisen näkökulman, työvoimapoliittiset toimenpiteet sekä koulutuksen ja tutkimuksen kehittämisen. 2.2 Tavoitteet Työn ohjelmointi- ja aloitusvaiheessa hankkeelle asetettiin eri tason tavoitteita paikallisista tavoitteista laajempiin seutukunnallisiin ja valtakunnallisiin tavoitteisiin sekä välittömistä tavoitteista pitkän tähtäimen välillisiin tavoitteisiin Paikalliset tavoitteet Paikallisia tavoitteita ovat Ähtärinjärven vesiliikenteen ja siihen liittyvien matkaketjujen ja matkailupalvelujen esteettömyyden tarpeiden tunnistaminen sekä nykytilannetta parantavien konkreettisten toimenpiteiden määrittely ja kiireellisten toimenpiteiden ohjelmointi. Lisäksi tavoitteena on antaa yleisiä ohjeita ja malleja esteettömyyden parantamiseksi alueella. Toimenpiteiden avulla liikkumis- ja toimintaesteiset voivat nykyistä helpommin hyödyntää opinto- ja kurssikeskusten, sisävesiliikenteen ja Eläinpuiston palveluja. Samalla palvelujen käytettävyys paranee kaikkien käyttäjien osalta. Välillisenä pitkän tähtäimen tavoitteena on, että kun tavoitteet esteettömyyden edistämisestä muutetaan toimenpideohjelman mukaisiksi konkreettisiksi toimenpiteiksi ja palveluiksi, ne muuttuvat vähitellen osaksi normaaleja toimintatapoja ja -menetelmiä Seutukunnalliset tavoitteet Tärkeä seutukunnallinen tavoite on, että EVELIINA -hankkeesta yhdessä Liikuntarajoitteisten vesillä liikkumisen kehittämishankkeen kanssa jatkossa kehittyy seutukunnallinen järvikalastuksen sekä järvimatkailun ohjelma ja esteetön palvelutuote. EVELIINA - hankkeen tavoitteena on ollut myös saada kokemusta esteettömyyden huomioivien palveluiden tuotteistamisen seutukunnallisista esteistä. Kolmanneksi hanke luo onnistuessaan pitkällä aikavälillä lisää palvelutyöpaikkoja. 12
17 Hankkeen kuvaus ja lähtökohdat Hankkeen laajemmat hyödyt Hanke toteuttaa Liikenne- ja viestintäministeriön esteettömyysstrategiassa esitettyä tavoitetta kehittää sisävesiliikenteen soveltuvuutta liikuntaesteisten matkustajien käyttöön ja edistää vesiliikenteen palvelujen tasa-arvoista hyödyntämistä. Sisävesiliikenteen matkailupalveluihin liittyviä esteettömyysselvityksiä tai kehittämishankkeita ei ole vielä juurikaan toteutettu. EVELIINA -hankkeesta samoin kuin käynnissä olevasta Liikuntarajoitteisten vesillä liikkumisen kehittämishankkeesta saatavia kokemuksia ja menetelmiä voidaan valtakunnallisesti hyödyntää sisävesiliikenteen matkaketjujen, satama-alueiden ja alusten esteettömyyden kehittämisessä. 2.3 Lähtökohdat Käyttäjäryhmät ja esteettömyyden erityistarpeet Helppokäyttöinen, esteetön ympäristö palvelee kaikkia käyttäjäryhmiä, mutta erityisesti sitä tarvitsevat lapsiperheet, ikääntyneet sekä liikkumis- ja toimintakyvyiltään eri tavalla rajoittuneet käyttäjäryhmät. Liikkumis- ja toimintaesteiset Kohdealueella on valtakunnallisestikin katsoen paljon liikkumis- ja toimintaesteisiä käyttäjiä. Lehtimäen keskustassa (Keskikylä) on moni- ja vaikeavammaisten erityiskansanopisto Lehtimäen opisto monipuolisine palveluineen ja Kirkonkylässä Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymän ylläpitämä kehitysvammaisten toimintakeskus. Opistossa kurssitetaan vuosittain yli henkilöä. Päivittäin opistolla asuu ja opiskelee ja keskustan palveluja käyttää henkilökohtaisten avustajien avustuksella 80 moni- ja vaikeavammaista. Opiston ja palvelujen lisäksi keskustaajamassa sijaitsevat vammaisten tukiasunnot, sotaveteraanien ja vanhusten palveluasuntoja sekä vanhainkoti. Kuva 1. Lehtimäen opiston opiskelijoita yhteiskuvassa opiston päärakennuksen edessä, kuva Lehtimäen opisto 2005 julkaisu. 13
18 Hankkeen kuvaus ja lähtökohdat Vaikea- ja monivammaisten toimintaympäristön vaatimukset vaihtelevat käyttäjien liikunta- ja toimimiskykyrajoitteista riippuen. Esteetön, turvallinen, helppokäyttöinen ja ohjaava ympäristö edesauttavat liikkumis- ja toimintaesteisten käyttäjien itsenäistä liikkumista. Toimintakyvyiltään voimakkaasti rajoittuneet tarvitsevat usein liikkumiseensa apuvälineitä ja/tai henkilökohtaisen avustajan. Palvelujen saavutettavuus on tärkeää. Lähiympäristön tulisi olla myös liikkumiseen rohkaisevaa ja houkuttelevaa sekä toimintakykyä monipuolisesti ylläpitävää. Lapsiperheet ja ikääntynyt väestö Seutukunnan matkailukohteet ovat pääosin perhematkailukohteita, joiden kävijöistä suuri osa on lapsiperheitä. Seutukunnan tärkein matkailukohde on Ähtärin Eläinpuisto, joka on valtakunnallisesti merkittävä perhematkailukohde yli vuosittaisella kävijällään. Seutukunnan väestön kehitys ja väestön ikärakenteen kehittyminen on ollut huolestuttavaa viime vuosikymmeninä. Kokonaisväkimäärän vähentyessä ikääntyneiden määrä lisääntyy kovaa vauhtia ja nuoren aikuisväestön (20 35 v) määrä vähenee ( ). Kehitys on samansuuntaista muualla Suomessa kasvukeskusten ulkopuolisilla alueilla. Kuusiokuntien alueella on herätty tilanteeseen ja ryhdytty toimiin kehityksen suunnan muuttamiseksi. Seutukunnassa on mm. vireillä monipuolisia matkailun ja elinkeinon kehittämishankkeita. Lapsiperheiden ja ikääntyneiden toimintaympäristön edellytyksiä ovat esteetön ja turvallinen liikkumisympäristö. Kummatkin ryhmät käyttävät yleensä paljon yleisiä palveluja, joten niiden saavutettavuus korostuu. Palvelujen tulee olla esteettömästi saavutettavissa rattaiden ja apuvälineiden kanssa sekä huonojalkaisille. Vanhusten ja lasten havainnointi- ja reagointikyky sekä fyysinen toimintakyky liikenneympäristössä ovat heikompia kuin aikuisten, joten ympäristön tulee olla turvallinen, ohjaava ja helppokäyttöinen. Jalankulun ja autoliikenteen risteämispaikkojen tulee olla erotettuja tai erityisen turvallisia. Vanhukset, mutta myös muut käyttäjäryhmät tarvitsevat reittien varrelle levähdyspaikkoja Matkailun edellytykset alueella Ähtärinjärveen tukeutuvat virkistys- ja matkailupalvelut Seutukunnan tärkeimmät matkailu- ja virkistyspalvelut sekä kurssikeskustoiminta keskittyvät Ähtärinjärven ympärille, joka on seutukunnan suurin vesistöalue (32 km pitkä, 2-4 km leveä). Järvellä on Merenkulkulaitoksen ylläpitämä 40 kilometrin mittainen veneilyreitti. Järven eteläpäässä sijaitsevat valtakunnallisesti merkittävä perhematkailukohde Ähtärin Eläinpuisto, Eläinpuiston leirintäalue ja mökkikylä sekä arkkitehtuuriltaan ainutlaatuinen, osin kallioon louhittu kylpylähotelli Scandic Mesikämmen. Tärkeimpiä satamia ovat Suninsalmen satama Lehtimäellä sekä Ähtärin satama järven eteläpäässä lähellä Eläinpuistoa ja hotelli Scandic Mesikämmentä. Lisäksi järven rannalle sijoittuvat Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymän omistama Pekonrannan kehitysvammaisten leirikeskus sekä Seinäjoen seurakunnan kurssikeskus Honkiniemi. Rannoilla on myös runsaasti loma-asutusta. Järvellä pääsee kalastamaan ja saalistakin on luvassa. Ähtärinreitin kalastusalue kattaa Lehtimäen, Soinin ja Ähtärin vesialueet. Yhteispinta-ala on noin hehtaaria. Saaliiksi voi saada mm. kuhaa, haukea, ahventa ja kirjolohta. Järveen tukeutuvaa ympärivuotista matkailu- ja virkistyskäyttöä olisi edelleen mahdollista lisätä. Liikkumis- ja toimintarajoitteisten kalastus- ja virkistyspalveluista on kysyntää. Järvellä on ollut aiemmin vesibussiliikennettä, joka loppui yrittäjän jäätyä eläkkeelle. 14
19 Hankkeen kuvaus ja lähtökohdat Muut matkailu- ja virkistyspalvelut Seutukunnan alueella on myös runsaasti vielä osin hyödyntämätöntä matkailullista potentiaalia. Tuurin kauppakeskus ja sen ympärille kasvanut vähittäiskauppapalvelujen keskittymä sijaitsevat Ähtärinjärven itäpuolella vajaan kahdenkymmenen kilometrin päässä vesiliikenteen satamista. Noin tunnin ajomatkan päässä sijaitsee maakuntakeskus Seinäjoki, jossa järjestetään vuosittain useita suuria kesätapahtumia kuten Provinssirock ja Tangomarkkinat. Lehtimäen kirkonkylän ja Suokonmäen Peräkylän alueet ovat valtakunnallisesti merkittäviä kulttuurimaisema-alueita. Ähtärinjärven ympäristön vedenjakaja-alueen mäkimaisemat korkeuseroineen poikkeavat tyypillisestä eteläpohjalaisesta maisemasta. Järven itäpuolella Soinissa sijaitsee Vuorenmaan laskettelukeskus latureitteineen. Kaikkineen seutukunnan alue tarjoaa hyvät lähtökohdat luontoon perustuville loma- ja virkistyspalveluille. Ähtärin keskustassa sijaitsevassa Pirkanpohjan vanhassa, arkkitehti Elsi Borgin vuonna 1934 suunnittelemassa rakennuksessa korkeatasoista koti- ja ulkomaista taidetta vaihtuvissa näyttelyissä. Taidekeskuksen kokoelmissa on teoksia mm. seuraavilta taiteilijoilta: Salvador Dali, Corneille, Alberto Magnelli, Joan Miro ja Pablo Picasso. Pirkanpohjan uudisrakennuksessa sijaitsee Eero Hiirosen pysyvä näyttely. Kokoelma käsittää yli 200 professori ja kuvanveistäjä Hiirosen teosta, joista varhaisimmat ovat 1950-luvulta. Ähtärin kotiseutumuseoon on kerätty vanhoja ähtäriläisiä esineitä ja rakennuksia Kalastus- ja luontomatkailu kaikille Liikkuminen ja ulkoilmaharrastukset kuuluvat kaikille Vaikka liikkuminen luonnossa, ulkoilmaharrastukset ja niihin liittyvät luontokokemukset ovat keskeisiä ja tärkeitä vapaa-ajan viettotapoja ja virkistysmuotoja suomalaisille, ne jäävät monesti liikkumis- ja toimintarajoitteisille saavuttamattomiksi tai vaikeasti saavutettaviksi. Rakennetun ympäristön ja erityisesti julkisten sisätilojen osalta on jo pitkään pyritty liikuntaesteettömyyteen, jota lainsäädäntökin edellyttää. Myös ulkoliikuntaympäristöä tulee kehittää mahdollisimman suurelta osin vammaisten, vanhusten ja muiden liikkumisrajoitteisten kannalta toimivaksi ympäristöksi (Verhe 1994). Vammaiset, pitkäaikaissairaat ja ikääntyneet viettävät usein olosuhteiden pakosta runsaasti aikaa sisällä. Ulkoilu kohottaa kuntoa ja virkistää sekä ruumiillisesti ja henkisesti. Hyväkuntoiset myös selviävät omatoimisemmin päivittäisistä askareistaan. Jotta kaikki pääsevät esteettä ulkoilemaan ja harrastamaan, tarvitaan esteettömiä liikkumisympäristöjä ja usein myös erikoisryhmien tarpeet tuntevia ohjaajia ja avustajia sekä sovellettuja liikuntamuotoja ja teknisiä apuvälineitä. Lisäksi tarvitaan myös liikkumis- ja toimintaesteisille soveltuvassa muodossa olevaa tietoa olevista mahdollisuuksista sekä pääsystä virkistyspaikoille. Edellytykset kalastuksen ja vesiliikenteen esteettömyydelle Lähes kaikki vammaiset kykenevät ohjaamaan venettä itsenäisesti ja voivat siten veneillä yhdenvertaisina muiden harrastajien kanssa. Melonta edellyttää kohtalaisen hallitua tasapainoa. Liikkumisesteisille soveltuvat erityisesti tilavat, tasapohjaiset kanootit, joiden tukevuutta on parannettu. Kalastaminen on liikkumis- ja toimintaesteisille hyvin soveltuva tapa nauttia ulkoilmasta, luonnosta ja vesistöistä. Se vaatii vain vähän fyysistä voimaa ja sitä voi harrastaa eritasoisella asiantuntemuksella. Kalastusta varten on saatavilla erilaisia erikoisvarusteita ja apuvälineitä ja sitä voi harrastaa myös talvella. Vaikeinta ja harrastusta rajoittavaa saattaa olla pääsy veden äärelle, veneeseen tai jäälle. 15
20 Hankkeen kuvaus ja lähtökohdat Jotta liikkumis- ja toimintaesteiset voivat tasavertaisesti hyödyntää kalastukseen ja vesiliikenteeseen liittyviä ulkoilu- ja virkistysmahdollisuuksia, heille on järjestettävä esteettömät liikkumismahdollisuudet venesatamissa sekä niihin liittyvissä huolto- ja palvelutiloissa. Liikkumisesteisille paras venelaiturityyppi on tukeva ponttonilaituri. Tällöin siirtyminen laiturilta veneeseen ja pois sujuvat veden korkeuden vaihteluista huolimatta. Ponttonilaiturille tulee johtaa loiva, käsijohteilla varustettu yhdyssilta eikä liitoskohtiin saa jäädä pyörätuolin liikkumista estäviä tai kompastumisvaaraa aiheuttavia tasoeroja. Laituri tulee mitoittaa invamitoitusohjeiden mukaisesti ja varustaa putoamisen estämiseksi käsijohteilla sekä reunapalkilla. Veneisiin siirtymisen tulee tapahtua hallitusti ja turvallisesti. Korkeisiin aluksiin päästään turvallisesti maihinnoususiltaa pitkin tai nostolaitteen avulla. Nostolaitteen tulisi olla käytettävissä, jos veneen ja laiturin tasoero on yli 400 mm. (Verhe 1994, s. 195) 2.4 Käytetyt menetelmät Hankeselvitys toteutettiin kolmessa vaiheessa. 1. Ensimmäisessä vaiheessa määriteltiin tarkasteltavat toimintaympäristöt ja matkaketjut sekä kartoitettiin käyttäjien ja keskeisten toimijoiden tarpeet. Kartoitus tehtiin haastattelujen ja kirjallisen kyselyn avulla. 2. Toimintaympäristöjen ja matkaketjujen fyysisen ympäristön esteettömyyden nykytila kartoitettiin maastossa. 3. Tarve- ja esteettömyyskartoituksen perusteella koostettiin analyysi esteettömyyden nykytilasta sekä laadittiin toimenpidesuositukset esteettömyyden parantamiseksi. Toimijoiden haastattelut ja kysely Käyttäjien ja keskeisten toimijoiden tarpeiden kartoittamiseksi konsultti haastatteli matkailupalvelujen ja toimintaympäristöjen edustajia (Ähtärin Eläinpuisto, hotelli Scandic Mesikämmen, Lehtimäen opisto, Lehtimäen toimintakeskus, Honkiniemen kurssikeskus) esteettömyyden tarpeista ja mahdollisista ongelmakohdista edustamissaan toimintaympäristöissä. Ohjausryhmän edustajille sekä matkailupalveluyrittäjille lähetettiin kirjallinen kysely kesäkuussa Kyselyn tavoitteena oli pohjustaa maastokartoitusta tunnistamalla käyttäjäryhmien kokemat ongelmat omassa toimintaympäristössään sekä kartoittaa käyttäjäryhmien tarpeet ja toiveet Ähtärinjärven veneily- ja matkailupalveluihin liittyen. Kysely ja siihen liittyvä muistilista on esitetty liitteissä 1 ja 2, yhteenveto liitteessä 3. Esteettömyyskartoitus maastossa Kartoitettavilla alueilla tehtiin silmämääräinen maastokartoitus kesällä Kartoituksen perusteella arvioitiin fyysisen ympäristön esteettömyyden nykytila ja korjaustarpeet. Kartoitus kohdennettiin ulkotiloihin ja palvelujen saavutettavuuteen. Kartoituksessa tarkasteltiin erityisesti seuraavia osatekijöitä: Alueen tai reitin hahmotettavuus ja eri toimintojen jäsentyminen Alueiden ja reittien pinnoitteet, kaltevuudet ja tasoerot sekä pintojen kunto ja tasaisuus Jalkakäytävien ja kevyen liikenteen väylien jatkuvuus, fyysiset esteet reiteillä sekä mahdolliset katkoskohdat Kadunylitysten ja risteyskohtien järjestelyt ja turvallisuus Opasteiden selkeys ja opastuksen puutteet Pysäkkien järjestelyt Valaistus ja sen puutteet Laiturijärjestelyt ja niiden saavutettavuus Portaiden, luiskien, sisäänkäyntien ja ovien saavutettavuus ja esteettömyys 16
Esteettömyysohjeet suunnittelijan käytössä, case Kuusamo, Pudasjärvi ja Limingan taajama
Esteettömyysohjeet suunnittelijan käytössä, case Kuusamo, Pudasjärvi ja Limingan taajama 23.2.2003 Ramboll / Erkki Sarjanoja Esteettömyyden mahdollisuudet Missä ja milloin fyysisen ympäristön esteettömyys
LisätiedotESTEETÖN YMPÄRISTÖ KAIKILLE PORISSA
ESTEETÖN YMPÄRISTÖ KAIKILLE PORISSA ESTEETTÖMYYS: Perustuu maankäyttö- ja rakennuslakiin ja - asetukseen Omatoiminen asiointi, liikkuminen, harrastaminen ja osallistuminen on jokaisen oikeus Toimiva ja
LisätiedotEsteetön liikkumisympäristö koulutus Oulu 23.2.2006. Riikka Kallio Elsa-koordinaattori WSP LT-Konsultit Oy
Esteetön liikkumisympäristö koulutus Oulu 23.2.2006 Riikka Kallio Elsa-koordinaattori WSP LT-Konsultit Oy Tausta ja tavoitteet Viiden Elsa-kuntahankkeen esittely samassa julkaisussa Koottuna perustiedot
LisätiedotRakennetun ympäristön esteettömyys. Saija Sikkilä, suunnittelija, Kynnys ry / Kynnys konsultit, 8.3.2011 Vapaan sivistystyön esteettömyys
Rakennetun ympäristön esteettömyys Saija Sikkilä, suunnittelija, Kynnys ry / Kynnys konsultit, 8.3.2011 Vapaan sivistystyön esteettömyys Fyysinen esteettömyys Jne. Tiedonsaannin esteettömyys Saavutettavuus
LisätiedotKaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH
Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH 10.10.2013 Sisältö 1 Lähtökohdat... 7 2 Nykytila... 9 3 Suunnitelman sisältö... 14 3.1 Toimenpiteet... 14 3.2 Liikennejärjestelyt: nykyiset
LisätiedotTeuvan esteettömyyskävelyn yhteenveto
Teuvan esteettömyyskävelyn 11.10.2017 yhteenveto Yleistä Esteetön ympäristö parantaa erityisesti iäkkäiden mahdollisuuksia omatoimiseen ja turvalliseen liikkumiseen. Iäkkäiden lisäksi esteettömästä ympäristöstä
LisätiedotESTEETTÖMYYSSELVITYS
esteettömyysselvitys s. 1 / 7 (Mahdollinen kuva kohteesta) ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: _ Kunta: Päivämäärä: esteettömyysselvitys s. 2 / 7 KOHTEEN YHTEYSTIEDOT Rakennuskohteen nimi: Postinro ja
LisätiedotLIIKENNETURVALLISUUS ESTEETTÖMYYS 28.9.2012
LIIKENNETURVALLISUUS ESTEETTÖMYYS 28.9.2012 Sisältö Tällä kalvosarjalla kuvataan esteettömyyttä sekä sen ja liikenneturvallisuuden välistä suhdetta 1. Esteettömyyden perusta 2. Design for all -periaate
LisätiedotMuutostöillä esteettömyyttä ja turvallisuutta. Erja Väyrynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Paasitorni 12.11.
Muutostöillä esteettömyyttä ja turvallisuutta Erja Väyrynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Paasitorni 12.11.2013 Sisältö 1. Mitä on esteettömyys ja turvallisuus rakennetussa ympäristössä?
Lisätiedotesteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu Oy, Opistotie 2
esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu Oy, Opistotie 2 Kunta: Kuopio Päivämäärä: 24.11.2016 esteettömyysselvitys s. 2 / 7 KOHTEEN YHTEYSTIEDOT Rakennuskohteen
LisätiedotESTEETTÖMYYDEN TARKISTUSLISTA GOLFYHTEISÖILLE SUOMEN HCP GOLF RY
ESTEETTÖMYYDEN TARKISTUSLISTA GOLFYHTEISÖILLE SUOMEN HCP GOLF RY Kentän nimi: Selvityksen tekijät ja pvm: Tämän tarkistuslistan tavoitteena on helpottaa golfkenttien kenttätoimikuntien ja vastaavien työtä,
LisätiedotHELSINKI KAIKILLE. Helsingin kaupungin ohjeet esteettömyydestä. Koulutuspäivä Projektinjohtaja Pirjo Tujula
Helsingin kaupungin ohjeet esteettömyydestä Koulutuspäivä 24.4.2014 Projektinjohtaja Pirjo Tujula 1 Helsinki kaikille Valtuustoaloite liikkumisesteettömyydestä vuonna 2000, Kalle ja Maija Könkkölä. Kaupunginhallituksen
LisätiedotSELVITYS Esteetön Espoo -tunnus yrityksille ja palveluille
SELVITYS Esteetön Espoo -tunnus yrityksille ja palveluille 1 (5) VASTAUSOHJE Täytetty lomake pyydetään palauttamaan sähköpostin liitteenä osoitteeseen: esteeton.espoo@espoo.fi Tämän lomakkeen tarkoituksena
LisätiedotPertunmaan esteettömyyskierros Mikkelin seudun viisaan liikkumisen suunnitelma
Pertunmaan esteettömyyskierros 21.10.2013 Mikkelin seudun viisaan liikkumisen suunnitelma Pertunmaan esteettömyyskierros 21.10.2013 klo 9.00 Osallistujat: Kyllikki Komulainen, Pohjois-Savon ELY-keskus
LisätiedotEsteettömyyskartoituksia Järvenpään Kulttuuriluotsikohteissa maaliskuussa 2015
Esteettömyyskartoituksia Järvenpään Kulttuuriluotsikohteissa maaliskuussa 2015 Keski-Uudenmaan Yhdistysverkosto r.y. Laurea-ammattikorkeakoulu Laurea University of Applied Sciences 1 Sisältö Esteettömyyden
Lisätiedotesteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu Oy Microkatu 1, Technopolis Oyj
esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu Oy Microkatu 1, Technopolis Oyj Kunta: Kuopio Päivämäärä: 2.11.2016 esteettömyysselvitys s. 2 / 7 KOHTEEN YHTEYSTIEDOT
LisätiedotPuumalan esteettömyyskierros 23.10.2013. Mikkelin seudun viisaan liikkumisen suunnitelma
Puumalan esteettömyyskierros 23.10.2013 Mikkelin seudun viisaan liikkumisen suunnitelma Puumalan esteettömyyskierros 23.10.2013 klo 9.30 Osallistujat: Pirkko Ihanamäki, vanhusneuvosto Eeva-Liisa Luukkonen,
LisätiedotDIGITRAIL ESTEETTÖMYYSKARTOITUS TAMMELA
DIGITRAIL ESTEETTÖMYYSKARTOITUS TAMMELA TAMMELAN SININEN REITTI 4 KM Tammelan sininen reitti alkaa Hämeen luontokeskuksen pihalta. Polun alku on melko leveä, mutta sen alussa on heti jyrkkä ylämäki, jota
LisätiedotEsteetön asuminen ja eläminen
Esteetön asuminen ja eläminen HEA loppuseminaari 19.11.2013 Tuula Hämäläinen, lehtori Sanna Spets, lehtori Saimaan AMK Mitä on hyvä vanheneminen? Hyvä vanheneminen on kohtuullinen määrä sapuskaa, lämmintä
LisätiedotESTEETTA - Esteetön terminaali Tapiolaan
ESTEETTA - Esteetön terminaali Tapiolaan 6..6 Kaisa Kauhanen /9 SUUNNITTELUALUE TERMINAALI 6..6 /9 Tapiolan terminaali nykytilanne 7 käyttäjää vuorokaudessa, mikä on 7 prosenttia Espoon kaikkien pysäkkien
LisätiedotEsteettömyys korjausrakentamisessa kotona asumisen mahdollisuudet TURVALLINEN KOTI. Rakennusvalvonta. AnuMontin 28.9.2013
Esteettömyys korjausrakentamisessa TURVALLINEN KOTI AnuMontin 28.9.2013 Rakennusvalvonta Valtakunnalliset tavoitteet YM Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma vuosille 2013 2017 v. 2011 yli 75v 89,6%
LisätiedotKangasniemen esteettömyyskierros 9.10.2013. Mikkelin seudun viisaan liikkumisen suunnitelma
Kangasniemen esteettömyyskierros 9.10.2013 Mikkelin seudun viisaan liikkumisen suunnitelma Kangasniemen esteettömyyskierros 9.10.2013 klo 9.00 Osallistujat: Lea Kömi, avustaja/omaishoitaja Pentti Laitinen,
LisätiedotJOUKKOLIIKENNE <PVM>
JOUKKOLIIKENNE Joukkoliikenne 1. Miten joukkoliikenne palvelee liikenneturvallisuutta 2. Palveluliikenne 3. Joukkoliikenteen esteettömyys 4. Pysäkkijärjestelyt 5. Maankäyttö 6. Mikä on joukkoliikenteen
LisätiedotJOLLA Joensuun seudun joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen laatukäytävät Suunnittelualue Joensuun, Kontiolahden, Liperin ja Pyhäselän merkittävimmät seudulliset joukkoliikenteen reitit ja kevyen liikenteen
Lisätiedotesteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu Oy, Haukisaarentie 2
esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu Oy, Haukisaarentie 2 Kunta: Iisalmi Päivämäärä: 9.11.2016 esteettömyysselvitys s. 2 / 7 KOHTEEN YHTEYSTIEDOT
LisätiedotESTEETTÖMYYS RAKENNETUSSA YMPÄRISTÖSSÄ. Janne Teppo, esteettömyyskonsultti ProSolve Oy
ESTEETTÖMYYS RAKENNETUSSA YMPÄRISTÖSSÄ Janne Teppo, esteettömyyskonsultti ProSolve Oy Mitä esteettömyys on? Ympäristö tai yksittäinen rakennus on esteetön silloin, kun se on kaikkien käyttäjien kannalta
Lisätiedotesteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Kuopion Musiikkikeskus, Kuopionlahdenkatu 23 C
esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Kuopion Musiikkikeskus, Kuopionlahdenkatu 23 C Kunta: Kuopio Päivämäärä: 4.1.2017 esteettömyysselvitys s. 2 / 7 KOHTEEN YHTEYSTIEDOT Rakennuskohteen
LisätiedotDigiTrail esteettömyyskartoitus LOPPI
DigiTrail esteettömyyskartoitus LOPPI Lopen sininen retkeilyreitti 3 km Lopen sininen reitti lähtee Tauluntien varressa olevalta pysäköintialueelta. Reitti kulkee aluksi kapeaa polkua pitkin mäntymetsikön
LisätiedotJoukkoliikenteen esteettömyys, Case TKL 25. Esteetön liikkumisympäristö -koulutus, Tampere 1.2.2006
Joukkoliikenteen esteettömyys, Case TKL 25 Esteetön liikkumisympäristö -koulutus, Tampere 1.2.2006 TKL 25 - Selvityksen tavoitteet 2 Tarkastella matkaa ovelta ovelle Matkustajainformaatio ennen matkaa,
Lisätiedotalueellaan, liikkumis ja Kohde: Päivänmäärä: 8.12.2010 S= vaativia toimenpiteitä
Kunnan tehtävänä on edistää asukkaiden hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan, esteettömyyskartoitus on yksi tapa tämän toteuttamiseen. Nastolan kunnan vanhus ja vammaisneuvosto suorittaa esteettömyyskartoitusta
LisätiedotVALTIMON KESKUSTA LIIKENTEEN YLEISSUUNNITELMA
Vastaanottaja Valtimon kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 11.10.2011 VALTIMON KESKUSTA LIIKENTEEN YLEISSUUNNITELMA LIIKENTEEN YLEISSUUNNITELMA Päivämäärä 11/10/2011 Laatija Jouni Mikkonen Tarkastaja
LisätiedotHELSINKI KAIKILLE. Helsingin kaupungin ohjeet esteettömyydestä. Koulutuspäivä Projektinjohtaja Pirjo Tujula
Helsingin kaupungin ohjeet esteettömyydestä Koulutuspäivä 12.2.2014 Projektinjohtaja Pirjo Tujula 1 Helsinki kaikille Valtuustoaloite liikkumisesteettömyydestä vuonna 2000, Kalle ja Maija Könkkölä. Kaupunginhallituksen
LisätiedotValtioneuvoston asetus rakennuksen esteettömyydestä
Valtioneuvoston asetus rakennuksen esteettömyydestä Yliarkkitehti Niina Kilpelä Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Mitä ja miksi? Esteettömyys on hyviä perusratkaisuja, jotka palvelevat mahdollisimman
LisätiedotPerustietoja Ähtäristä
Perustietoja Ähtäristä asukasluku 6182 pinta-ala 906 km² 169 järveä elinkeinorakenne: alkutuotanto 10 %, jalostus 26 %, palvelut 64 % valtakunnallisesti tunnettu matkailusta 200 000 kävijää/v E-P:n toiseksi
LisätiedotSujuvat matkaketjut Itä-Suomessa Kuntien henkilöliikenteen pääpysäkit -hanke. Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät
Sujuvat matkaketjut Itä-Suomessa Kuntien henkilöliikenteen pääpysäkit -hanke Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 1.11.2018 2 Hankkeen taustaa ja lähtökohtia Työn sisältö Pyrkimyksenä määrittää Itä- Suomen
LisätiedotIsojoen esteettömyyskävelyn yhteenveto
Isojoen esteettömyyskävelyn 10.10.2017 yhteenveto Yleistä Esteetön ympäristö parantaa erityisesti iäkkäiden mahdollisuuksia omatoimiseen ja turvalliseen liikkumiseen. Iäkkäiden lisäksi esteettömästä ympäristöstä
LisätiedotMUISTIO. Kempeleen liikenneturvallisuussuunnitelma. Liikenneturvallisuuskysely KOULULAISET. 1. Lähtökohdat. 2. Vastausten osuus kunnan oppilasmäärästä
MUISTIO Projekti Kempeleen liikenneturvallisuussuunnitelma Liikenneturvallisuuskysely KOULULAISET Päivämäärä 06/06/2013 1. Lähtökohdat Kempeleen ja Lumijoen liikenneturvallisuuskysely toteutettiin internetissä
LisätiedotIKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä
IKÄÄNTYNEET Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Seniorikyselyyn vastasi 89 yli 65-vuotiasta pieksämäkeläistä. Vastaajiksi on valikoitunut liikunnallisesti erittäin
LisätiedotYhdystien 6304 kevyen liikenteen järjestelyt Lanneveden kohdalla, Saarijärvi ALUEVARAUSSUUNNITELMA
Yhdystien 6304 kevyen liikenteen järjestelyt Lanneveden kohdalla, Saarijärvi ALUEVARAUSSUUNNITELMA ESIPUHE Työn tavoitteena oli laatia aluevaraussuunnitelma kevyen liikenteen väylän ja siihen liittyvien
Lisätiedotesteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu Oy, Opiskelijankatu 3
esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu Oy, Opiskelijankatu 3 Kunta: Varkaus Päivämäärä: 13.12.2016 esteettömyysselvitys s. 2 / 7 KOHTEEN YHTEYSTIEDOT
LisätiedotMUISTIO. Lumijoen liikenneturvallisuussuunnitelma. Liikenneturvallisuuskysely, KOULULAISET. 1. Lähtökohdat. 2. Vastausten osuus kunnan oppilasmäärästä
MUISTIO Projekti Lumijoen liikenneturvallisuussuunnitelma Liikenneturvallisuuskysely, KOULULAISET Päivämäärä 06/06/2013 1. Lähtökohdat Kempeleen ja Lumijoen liikenneturvallisuuskysely toteutettiin internetissä
LisätiedotNAANTALIN KAUPUNKI YMPÄRISTÖVIRASTO NAANTALIN KYLPYLÄN ASEMAKAAVOITUKSEEN LIITTYVÄ PYSÄKÖINTISELVITYS
NAANTALIN KAUPUNKI YMPÄRISTÖVIRASTO NAANTALIN KYLPYLÄN ASEMAKAAVOITUKSEEN LIITTYVÄ PYSÄKÖINTISELVITYS Toukokuu 2008 NAANTALIN KAUPUNKI YMPÄRISTÖVIRASTO 1 (5) NAANTALIN KYLPYLÄN ASEMAKAAVOITUKSEEN LIITTYVÄ
LisätiedotSÄRKÄNNIEMEN YLEISSUUNNITELMA, LIIKENNE 19.10.2015
SÄRKÄNNIEMEN YLEISSUUNNITELMA, LIIKENNE 19.10.2015 YLEISSUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA LIIKENTEELLISET TAVOITTEET Rantatunnelin valmistuminen vähentää merkittävästi kaupungin länsi-itä suuntaista liikennettä.
LisätiedotEsteettömyys sisäliikuntatiloissa. Niina Kilpelä arkkitehti SAFA Kynnys ry
Esteettömyys sisäliikuntatiloissa Niina Kilpelä arkkitehti SAFA Kynnys ry Kynnys ry Kynnys ry on vammaisten ihmisoikeusjärjestö. Toimii asiantuntijan vammaisuuteen liittyvissä kysymyksissä. Rakennetun
LisätiedotESTEETTÖMYYS RAKENNUSVALVONNAN PROSESSEISSA. Jaana Solasvuo esteettömyyskoordinaattori
ESTEETTÖMYYS RAKENNUSVALVONNAN PROSESSEISSA Jaana Solasvuo esteettömyyskoordinaattori 28.3.2019 Esteettömyys - tavanomaista suunnittelua - hyvin suunnitellussa ja toteutetussa rakennuksessa kaikki tilat
LisätiedotNurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1.
Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020 Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä Klaukkalan koulu 30.1.2014 Vaihe 1A. Osallistujia pyydettiin kertomaan, millaiset olisivat
LisätiedotMiehikkälä: Alue 1 Vastaajia 23
EK-ARTU -hanke Arjen turva kysely Miehikkälä: Alue 1 Vastaajia 23 Miehikkälän kirkonkylä: Miehikkälä 12, Saivikkala 11 7.2.2013 1 Taustatietoja vastaajista (23) Naisia vastaajista 14 Miehiä vastaajista
LisätiedotMUISTIO 1 (3) 28.2.2007 MAANTIEN MUUTTAMINEN KADUKSI. 1. Asemakaavan laatimisessa huomioitavaa
MUISTIO 1 (3) MAANTIEN MUUTTAMINEN KADUKSI 1. Asemakaavan laatimisessa huomioitavaa Valta-, kanta- ja seututeitä sekä niitä yhdistäviä ja niiden jatkeena olevia teitä varten, jotka palvelevat pääasiassa
LisätiedotTourism Service Development Luotsi Projekti
Tourism Service Development Luotsi Projekti Järvenpää-talon teatteri Julia Lindholm, Tina Tran, Elisa Vanajas, Tu Linh Do www.laurea.fi Sisältö Projektin esittely ja tavoitteet Tutkimustulokset 1. Markkinointi
LisätiedotELSA ja tiehallinto: Kaikille soveltuva liikkumisympäristö Oulu 23.2.2006
ELSA ja tiehallinto: Kaikille soveltuva liikkumisympäristö Oulu 23.2.2006 Kirsti Pesola, tekn.lis. (arkkitehti SAFA) asiantuntija, Invalidiliitto ry / esteettömyysprojekti puh (09) 6131 9263 tai 050 594
LisätiedotPuumala. Onnettomuustarkastelun ja kyselyn tulokset sekä liikenneympäristön parantamissuunnitelma
Puumala Onnettomuustarkastelun ja kyselyn tulokset sekä liikenneympäristön parantamissuunnitelma 20.12.2013 Onnettomuusanalyysi Tarkastelussa käytettiin kunnan alueelta vuosina 2008-2012 poliisin tietoon
LisätiedotKATU- JA PUISTOFOORUMIN KYSELYTUTKIMUS KEVÄÄLLÄ 2010
KATU- JA PUISTOFOORUMIN KYSELYTUTKIMUS KEVÄÄLLÄ 2010 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Tikkakosken asukkaiden mielipiteitä ja näkemyksiä Jyväskylän kaupungin katu-, puisto-, veneily- ja jätehuoltopalveluista
LisätiedotPyörien liityntäpysäköinnin kehittäminen kaukoliikenteen 1-luokan asemilla Asemanseutufoorumi
Pyörien liityntäpysäköinnin kehittäminen kaukoliikenteen 1-luokan asemilla 21.3.2019 Asemanseutufoorumi Maija Rekola, Liikennejärjestelmäasiantuntija, Väylävirasto Asemien liityntäpysäköinnin Hyödyt eri
LisätiedotRautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään
Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Arja Aalto 3.6.2015 Liikennevirasto vastaa Suomen teistä, rautateistä ja vesiväylistä sekä liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta
LisätiedotPysäkkikatosten ja -varusteiden kuntoluokitus
Pysäkkikatosten ja -varusteiden kuntoluokitus Pysäkkikatosten ja -varusteiden kuntoluokitus Toteuttamisvaiheen ohjaus Tiehallinto Helsinki 2009 Verkkojulkaisu pdf (www.tiehallinto.fi/julkaisut) ISBN 978-952-221-257-3
LisätiedotEsteettömyyden kehittäminen Kotkassa (ESKO)
Työn tavoitteet: Kehittää erityisesti Kotkan palveluliikenteen esteettömyyttä määrittämällä kehittämistoimenpiteitä. Syventää Esteetön Kotka hankkeen kartoitustyötä liikennejärjestelyjen osalta. Lisätä
LisätiedotSairaala näkövammaisen liikkumisympäristönä
Sairaala näkövammaisen liikkumisympäristönä Petra Hurme Fysioterapeutti YAMK, Näkövammaisten liikkumistaidonohjaaja, Hyks silmätautien kuntoutuspoliklinikka Tutkimuksen tausta Esteettömyyden profiloituminen
LisätiedotStrategiasta reunakiviin pyöräilyn edistämien Helsingissä
Strategiasta reunakiviin pyöräilyn edistämien Helsingissä Reetta Keisanen 6.3.2015 Helsingin strategisina tavoitteina Edistää kestävää liikkumista lisäämällä kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen osuutta
LisätiedotEsteettömyys tienpidon suunnittelun eri vaiheissa
1 Esteettömyys tienpidon suunnittelun eri vaiheissa Tytti Viinikainen 2 Design for all -ajattelun periaate: Esteettömyyden integrointi osaksi normaalia toimintaa, itsestään selvänä asiana -> kaikki uusi
LisätiedotLIIKKUMISVAPAUS JA ESTEETTÖMYYS STANDARDI
LIIKKUMISVAPAUS JA ESTEETTÖMYYS STANDARDI Asukkailla on todellinen mahdollisuus valita itse asuinpaikkansa. Asumisyksikön pitää olla esteetön, ja asukkailla on oltava mahdollisuus liikkua paikasta toiseen
LisätiedotTavoitteiden määrittäminen. Pirkkalan viisaan liikkumisen suunnitelma
Tavoitteiden määrittäminen Tavoitteiden määrittäminen Tavoitteiden taustalla Tampereen kaupunkiseudun kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelman (2012), visio ja strategiset tavoitteet Liikenne- ja viestintäministeriön
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (5) Kaupunginhallitus Stj/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/2016 1 (5) 256 Valtuutettu Sirpa Asko-Seljavaaran toivomusponsi vanhusten ja vammaisten kuljetusmahdollisuuksien kehittämisestä HEL 2015-010372 T 00 00 03 Päätös päätti
LisätiedotHELSINKI KAIKILLE. Helsingin kaupungin ohjeet esteettömyydestä. Tellinki 22.5.2014 Projektinjohtaja Pirjo Tujula
Helsingin kaupungin ohjeet esteettömyydestä Tellinki 22.5.2014 Projektinjohtaja Pirjo Tujula 1 Helsinki kaikille Valtuustoaloite liikkumisesteettömyydestä vuonna 2000, Kalle ja Maija Könkkölä. Kaupunginhallituksen
LisätiedotHenkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014
Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Kaupungit kasvaneet ja kehittyneet ratapihojen ympärille Asuminen ja muun maankäyttö sijaitsee ratapihojen
LisätiedotNURMIJÄRVEN KUNTA HEINOJAN KUNNALLISTEK- NIIKAN YLEISSUUNNITTELU
Vastaanottaja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Yleissuunnitelma Päivämäärä xx.xx.2015 Luonnos Viite 1510019205 NURMIJÄRVEN KUNTA HEINOJAN KUNNALLISTEK- NIIKAN YLEISSUUNNITTELU NURMIJÄRVEN KUNTA HEINOJAN
LisätiedotVierailulla Urho Kekkosen museossa
Vierailulla Urho Kekkosen museossa Teksti, kuvat ja Sari Salovaara 10.5.2012 sivu 2 / 9 Sisällys Johdanto... 3 Tamminiemen uudistukset parantavat saavutettavuutta... 4 Elämyksiä eri aistein... 5 Muita
LisätiedotRantaraitin kehittäminen Taustat
Yhdyskuntatekniikka Sivu 1 / 5 Taustat Tekniset palvelut toteuttivat omalle henkilökunnalle ja nuorisovaltuustolle kyselyn, jossa teemoina olivat kulttuuri, lapset ja nuoret, liikunta sekä ympäristö ja
LisätiedotTARKENNETUT RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT
TARKENNETUT RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT 26.9.2011 Rakennemallivaihtoehtojen muodostamisen lähtökohdat Maankäytön kehittämiskohteet ja yhteystarpeet tulee tunnistaa Keskustojen tiivistäminen Korkeatasoisten
LisätiedotJärvenpää-talo. Kaaren Kytömaa Emma Heikkinen Marina Muñoz Thien Nguyen. www.laurea.fi
Järvenpää-talo Kaaren Kytömaa Emma Heikkinen Marina Muñoz Thien Nguyen www.laurea.fi Opasteet ja Ulkotilat Ulkotilat Esteetön sisäänkäynti Pysäköinti sisäänkäynnin välittömässä läheisyydessä 2 LI-paikkaa
Lisätiedot"Esteettömyyden hallinta tiestön hoitopalveluiden hankintaketjussa" Esteetön liikkumisympäristö - koulutus, Oulu 23.2.2006
1 Esteetön liikkumisympäristö - koulutus, Oulu 23.2.2006 "Esteettömyyden hallinta tiestön hoitopalveluiden hankintaketjussa" Martti Oulun tiepiiri 2 Tiestön hoidon hankinta Tiehallinnossa Hoitourakoitsijan
LisätiedotTURVALLINEN YMPÄRISTÖ
TURVALLINEN YMPÄRISTÖ Turvallinen Lappeenranta Lappeenrannan strategian tavoite v. 2028 VIIHTYISÄ JA TURVALLINEN YMPÄRISTÖ Sujuva arki ja turvallinen kasvuympäristö, jossa on varaa valita mieleisiä harrastuksia
LisätiedotREITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1
REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 KEVYEN LIIKENTEEN REITTITARKASTELUT KESKUSTASTA ITÄÄN - ESISELVITYS 1. Työn sisältö ja tarkoitus Keskustasta itään suuntautuva reitti kulkee Lapinniemestä Rauhaniementien
LisätiedotMäntyharjun esteettömyyskierros 21.10.2013. Mikkelin seudun viisaan liikkumisen suunnitelma
Mäntyharjun esteettömyyskierros 21.10.2013 Mikkelin seudun viisaan liikkumisen suunnitelma Mäntyharjun esteettömyyskierros 21.10.2013 klo 13.00 Osallistujat: Hannu Lakka, Mäntyharjun kunta Kyllikki Komulainen,
LisätiedotMUISTIO. Kempeleen liikenneturvallisuussuunnitelma. Liikenneturvallisuuskysely ASUKKAAT. 1. Lähtökohdat. 2. Sukupuoli. Sukupuoli
MUISTIO Projekti Kempeleen liikenneturvallisuussuunnitelma Liikenneturvallisuuskysely ASUKKAAT 1. Lähtökohdat Päivämäärä 06/06/2013 Kempeleen ja Lumijoen liikenneturvallisuuskysely toteutettiin internetissä
LisätiedotEsteetön ympäristö kaikkien etu!
Esteetön ympäristö kaikkien etu! Kajaani 3.12.2012 Harri Leivo, ry www.esteetön.fi 1 Esteettömyys koskee koko yhteiskuntaa Kaikille soveltuva, esteetön yhteiskunta työ, harrastukset, kulttuuri, opiskelu,
LisätiedotESTEETTÖMYYSKARTOITUS
Kunnan tehtävänä on edistää asukkaiden hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan, esteettömyyskartoitus on yksi tapa tämän toteuttamiseen. Nastolan kunnan vanhus ja vammaisneuvosto suorittaa esteettömyyskartoitusta
LisätiedotOriveden kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma. LIITE II Asukastyöpajan tulokset
Oriveden kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma LIITE II Asukastyöpajan tulokset Työpaja asukkaille Työpaja pidettiin 10.11. klo 17.30-19.00 Työpajaan osallistui 17 henkilöä Työpajan tavoitteet Saada orivesiläiset
LisätiedotEsteettömyys uimahalleissa opas suunnittelijoille ja henkilökunnalle
Esteettömyys uimahalleissa opas suunnittelijoille ja henkilökunnalle Hallintokunnat ja esteettömyyden tarve hanke 25.11.2008 Niina Kilpelä, Kynnys ry Oppaan lähtökohtia Hallintokunnat ja esteettömyyden
LisätiedotRaahen pohjoisen vyöhykkeen liikennesuunnitelma
Raahen pohjoisen vyöhykkeen liikennesuunnitelma Raahen kaupunki/ Kaavoitus 2013 1 KAUPUNGINLAHDENRANTA LIIKENNE ALUEEN LIIKENTEELLINEN SIJOITTUMINEN Yhdyskuntarakenne vaikuttaa sekä liikkumistarpeisiin
LisätiedotLas Palmas, Gran Canaria hieno yhdistelmä kaupunki- ja rantalomaa
Las Palmas, Gran Canaria hieno yhdistelmä kaupunki- ja rantalomaa Joulukuun pakkaset jäivät taakse, kun laskeuduin kuuden tunnin lentomatkan jälkeen Las Palmasin lentokentälle. Kenttäpalvelut toimivat
LisätiedotTiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa
Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Kooste mielipiteistä: Virkistys Karperönjärvi on virkistyksen kannalta
LisätiedotRaportti. Naantalin kaupunki. Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavan tarkistus. Kanavavaihtoehdot 67050263.SU 10.1.2006
Raportti 67050263.SU 10.1.2006 Naantalin kaupunki Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavan tarkistus Kanavavaihtoehdot 1 YLEISTÄ Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavan tarkistukseen
LisätiedotPYÖRÄILYMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013
PYÖRÄILYMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 Työryhmä: Merja Hart, TTE-The Travel Experience Matti Hirvonen, Pyöräilykuntien verkosto ry Pasi Korhonen, Pyöräilykuntien verkosto ry Aleksandra Kitacheva,
LisätiedotLiite 2: Avainasiakkuuden arviointi Kansalaiset asiakasryhmässä
Liite 2: Avainasiakkuuden arviointi Kansalaiset asiakasryhmässä Sisältö Tässä liitteessä esitetään kansalaiset ryhmän strategisten asiakkaiden arviointiprosessi ja siinä käytetty tausta-aineisto Liitteen
LisätiedotALPHA-PROJEKTI Instruments for Assessing Levels of Physical Activity and fitness
ALPHA-PROJEKTI Instruments for Assessing Levels of Physical Activity and fitness Lähiympäristö ja siinä liikkuminen (pitkä kyselylomake) Tässä lomakkeessa kysytään käsityksiänne asuntonne lähiympäristöstä
LisätiedotKaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan
1 Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan 2 Nykytilanne Suomalaisten työikäisten liikunnan harrastaminen on lisääntynyt,
LisätiedotRaamikadun päiväkodin liikenteellinen selvitys
Raamikadun päiväkodin liikenteellinen selvitys Asemakaava 8496, Niemenranta III 1 1.6.2018 Raamikadun yksityisen päiväkodin hanke Suunnitelmissa uusi yksityinen päiväkoti Niemenranta III:n uudelle alueelle
LisätiedotMUISTIO. Lumijoen liikenneturvallisuussuunnitelma. Liikenneturvallisuuskysely, ASUKKAAT. 1. Lähtökohdat. 2. Sukupuoli. Sukupuoli
MUISTIO Projekti Lumijoen liikenneturvallisuussuunnitelma Liikenneturvallisuuskysely, ASUKKAAT Päivämäärä 06/06/2013 1. Lähtökohdat Kempeleen ja Lumijoen liikenneturvallisuuskysely toteutettiin internetissä
LisätiedotKangasniemi. Onnettomuustarkastelun ja kyselyn tulokset sekä liikenneympäristön parantamissuunnitelma
Kangasniemi Onnettomuustarkastelun ja kyselyn tulokset sekä liikenneympäristön parantamissuunnitelma 20.12.2013 Onnettomuusanalyysi Tarkastelussa käytettiin kunnan alueelta vuosina 2008-2012 poliisin tietoon
LisätiedotALOITE LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMISESTA TIELLÄ NRO 314 VÄLILLÄ KANAVATIEN RISTEYS- KOLAVANTIEN RISTEYS
ALOITE LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMISESTA TIELLÄ NRO 314 VÄLILLÄ KANAVATIEN RISTEYS- KOLAVANTIEN RISTEYS ASIKKALAN KUNTA KUNNAN VALTUUSTO Rusthollistie 2 17200 VÄÄKSY 28.9.2015 ALOITE: LIIKENNETURVALLISUUDEN
LisätiedotMikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata?
Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata? TASAISESTI KOKO SUUNNITTELUALUEELLE NYKYISEEN ASUTUKSEEN TUKEUTUEN JA MAISEMAAN SOVELTUEN KYLÄKESKUSTAA PAINOTTAEN, MUUALLE
LisätiedotMahdollisuus päästä itsenäisesti palvelutiskille työkaluja saavutettavuuden parantamiseksi
Vammaisten mielenterveys- ja päihdetyön valtakunnallinen kehittämisseminaari 2009 THL 29.10.2009 Mahdollisuus päästä itsenäisesti palvelutiskille työkaluja saavutettavuuden parantamiseksi Kirsti Pesola,
LisätiedotNÄSIJÄRVEN RANTA VÄLI SAHANTERÄNKATU - ENQVISTINKATU
43 NÄSIJÄRVEN RANTA VÄLI SAHANTERÄNKATU - ENQVISTINKATU 44 Kevyen liikenteen reittitarkastelu välillä Sahanteränkatu Enqvistinkatu 1. Työn sisältö ja tarkoitus Reitti alkaa Sahanteränkadun päästä ja päättyy
LisätiedotMäntsälän jalankulku-, pyöräily- ja ulkoilureittien verkoston kehittämissuunnitelma (KÄPY)
Tekninen lautakunta 102 13.08.2015 Kunnanhallitus 205 24.08.2015 Kunnanvaltuusto 83 31.08.2015 Kunnanhallitus 254 19.10.2015 Maankäyttölautakunta 125 28.10.2015 Mäntsälän jalankulku-, pyöräily- ja ulkoilureittien
LisätiedotKeski-Pasilan keskus Tripla
Keski-Pasilan keskus Tripla Rakennustyön aikaiset liikenteenjärjestelyt v. 2014 2016 TIEDOTUSTILAISUUS 22.5.2014 ALUSTAVA VERSIO 15.5.2014 1 Keski-Pasilan keskus Tripla Rakennustyön aikaiset liikenteenjärjestelyt
LisätiedotSipusaaren seurakuntakoti
Kesäkuu 2017 Sipusaaren seurakuntakoti Käyntiosoite: Sipusaarentie 31, 11120 Riihimäki Seurakuntakoti valmistui vuonna 1970. Rakennuksen suunnittelijana oli rakennusmestari Urho Lehtonen. Seurakuntakoti
LisätiedotHyvät käytännöt ja suositukset alueellisille hissityöryhmille Hissi-Esteetön Suomi hanke
Hyvät käytännöt ja suositukset alueellisille hissityöryhmille 20.12.2017 Hissi-Esteetön Suomi 2017- hanke Toiminnan vakiinnuttaminen hankekauden 2013-2017 jälkeen johtaja Jarmo Lindén, Asumisen rahoitus-
LisätiedotSUJUVAA ARKEA MYÖS HUOMENNA
SUJUVAA ARKEA MYÖS HUOMENNA Toimivuutta ja turvallisuutta asumiseen helposti poistettavat esteet seminaari Hyvä Ikä messut, Tampere 25.9.2014, ohjelmapäällikkö Sari Hosionaho, FT IKÄÄNTYNYT HALUAA ASUA:
LisätiedotSpittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m
Spittelhof Estate Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor Spittelhof Estate on Peter Zumthorin suunnittelema maaston mukaan porrastuva kolmen eri rakennuksen muodostama kokonaisuus Biel-Benkenissä, Sveitsissä.
LisätiedotESTEETTÖMYYSKARTOITUS 31.1.2012
Kunnan tehtävänä on edistää asukkaiden hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan, esteettömyyskartoitus on yksi tapa tämän toteuttamiseen. Nastolan kunnan vanhus ja vammaisneuvosto suorittaa esteettömyyskartoitusta
Lisätiedot