EVELIINA. Esteettömyyttä vesiliikenteessä ja matkailupalveluissa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "EVELIINA. Esteettömyyttä vesiliikenteessä ja matkailupalveluissa"

Transkriptio

1

2

3 EVELIINA Esteettömyyttä vesiliikenteessä ja matkailupalveluissa

4

5 Esipuhe Esipuhe Tämä hankeselvitys kuuluu osana Elsa-hankekokonaisuuteen, joka on liikenne- ja viestintäministeriön poikkihallinnollinen, esteettömän liikkumisen tutkimus- ja kehitysohjelma. Esteettömyysstrategian tavoitteena on turvata esteettömät julkisen liikenteen palvelut ja liikenneinfrastruktuuri. Elsa-ohjelma osaltaan toteuttaa esteettömyysstrategiaa. Hankeselvityksessä on kartoitettu Lehtimäen ja Ähtärin vesiliikenteen satamapaikkojen, matkailupalvelujen sekä liikkumis- ja toimintaesteisten käyttäjäryhmien keskeisten toimintaympäristöjen esteettömyyden nykytila sekä laadittu toimenpidesuositukset esteettömyyden parantamiseksi vesiliikenteeseen liittyvillä reiteillä ja satama-alueilla. Hankkeessa on sovellettu yleisesti hyväksyttyjä esteetöntä liikkumista edistäviä ratkaisuja pienten kuntien palvelutasoon sovittaen. Selvitys keskittyy palvelujen saavutettavuuteen sekä ulkoympäristön ja satamarakenteiden esteettömyyteen. Alukseen siirtymistä sekä aluksessa toimimista ja liikkumista käsitellään tarkemmin Kuusiokuntien kaksivaiheisessa Liikuntarajoitteisten vesillä liikkuminen kalustoselvityksessä. Työtä on ohjannut seuraava ohjausryhmä: Irja Vesanen-Nikitin, liikenne- ja viestintäministeriö Vesa Vornanen, Lehtimäen kunta Tomi Kurunmäki, Lehtimäen kunta Heikki Makkonen, Ähtärin kaupunki Janne Tenhunen, Honkiniemen kurssikeskus Esko Halonen, Lehtimäen opisto Hannu Yli-Hynnilä, Lehtimäen toimintakeskus Anders Pulkkis, Länsi-Suomen lääninhallitus Jari Mansikka-Aho, Tiehallinto, Vaasan tiepiiri Lisäksi työn kuluessa on haastateltu seuraavia henkilöitä: Veli-Matti Rantanen, Ähtärin Eläinpuisto Jari Ahola, Ähtärin Eläinpuisto Pirkko Thomson, Hotelli Scandic Mesikämmen Tarja Lamminen, opiskelija Lehtimäen opistolla Konsultteina työhön ovat osallistuneet Ulla Loukkaanhuhta ja Petra Rantalainen Ramboll Finland Oy:stä. Erityisasiantuntijana on toiminut Kalervo Mattila Ramboll Finland Oy:stä. Havainnekuvat on tehnyt Tommi Kärki Ramboll Finland Oy:stä. Espoossa

6 2

7 Tiivistelmä Tiivistelmä EVELIINA -hankeselvitys (Esteettömyyttä vesiliikenteessä ja matkailupalveluissa) paneutuu Ähtärinjärven satama-alueiden ja niihin liittyvien matkailupalvelujen sekä liikkumisesteisten keskeisten toimintaympäristöjen esteettömyyden parantamiseen. Hankkeen tavoitteena on edistää seutukunnallisen vesiliikenteen matkaketjujen esteettömyyttä sekä tasa-arvoista sisävesiliikenteen ja matkailu- ja virkistyspalvelujen käyttämistä. Vesiliikenteen matkaketjut koostuvat palvelujen ja satama-alueiden saavutettavuudesta, laiturille ja alukseen siirtymisestä sekä aluksessa toimimisesta ja liikkumisesta. Sekä reittien, rakenteiden että kaluston tulee olla esteettömiä, jotta matkaketjun esteettömyys toteutuu. Tämä hankeselvitys keskittyy palvelujen saavutettavuuteen sekä ulkoympäristön ja satamarakenteiden esteettömyyteen. Alukseen siirtymistä sekä aluksessa toimimista ja liikkumista käsitellään tarkemmin Kuusiokuntien kaksivaiheisessa Liikuntarajoitteisten vesillä liikkuminen kalustoselvityksessä. Hankeselvityksessä ovat olleet mukana Lehtimäen kunta, Ähtärin kaupunki, Lehtimäen opisto, Lehtimäen toimintakeskus, Honkiniemen kurssikeskus, Ähtärin Eläinpuisto ja hotelli Scandic Mesikämmen. Hankeselvityksen laatiminen käynnistyi Lehtimäen kunnan aloitteesta keväällä Loppuraportti on valmistunut keväällä Hankkeessa on kartoitettu vesiliikenteen satamapaikkojen, matkailupalvelujen sekä liikkumisesteisten keskeisten toimintaympäristöjen esteettömyyden nykytila sekä laadittu toimenpidesuositukset esteettömyyden parantamiseksi. Hankkeessa on sovellettu yleisesti hyväksyttyjä esteetöntä liikkumista edistäviä ratkaisuja pienten kuntien palvelutasoon sovittaen. Toimenpiteet on vaiheistettu ja niistä on annettu alustavia kustannushintoja. Raporttiin on koostettu keskeiset sovellettavat suunnitteluohjeet sekä esitetty mitoituksia ja ohjeita, joita voidaan soveltaa perusparannustöitä tai uusia kohteita suunniteltaessa. Toimenpiteiden avulla liikkumis- ja toimintarajoitteiset voivat nykyistä helpommin hyödyntää vesiliikenteen ja matkailun palveluja alueella. Samalla palvelujen käytettävyys paranee kaikkien käyttäjien osalta. Satamien ja vesiliikenteen käytettävyyttä lisää, mikäli ne ovat saavutettavissa joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen keinoin. Satama-alueita tai vesiliikennettä palvelevaa joukkoliikennettä alueella ei nykyisellään ole. Lehtimäellä on käynnistynyt kaksivuotinen asiointi- ja koululiikenteen palveluliikennekokeilu. Palveluliikenteen laajentamista palvelemaan myös vesiliikenteen satamapaikkoja ja niihin liittyviä matkailupalveluja tulee selvittää. Myös mahdollisuudet seutuliikenteen reittien linjaamiseksi tärkeiden satama-alueiden kautta kesäaikaan tulee selvittää. Joukko- ja palveluliikenteen kuljetuskaluston esteettömyys tulee kartoittaa. Lehtimäen matkahuollon kehittäminen esteettömäksi palvelupisteeksi, seutuliikenteen pysäkkien turvallisuuden ja saavutettavuuden parantaminen sekä yhtenäisen kevyen liikenteen väylän toteuttaminen Lehtimäen toimintakeskukselta matkahuoltoon ja opistolle osaltaan edistäisivät joukkoliikenne- ja kuljetuspalvelujen saavutettavuutta. Satama-alueiden reittejä, toiminnallisia alueita ja rakennuksia koskevat samat esteettömyystavoitteet ja ohjeet kuin ulkoalueita ja rakennuksia yleensä. Satama-alueisiin liittyviä erityiskysymyksiä ovat pääsy laiturille, laiturilta alukseen siirtyminen ja aluksesta poistuminen. Tärkein esteettömyyden kehittämiskohta satamissa ovat laiturirakenteet. Laiturirakenteiden esteettömyysratkaisut tulee valita alustyyppien ja vesialueen olosuhteiden mukaan sekä vanhoja laitureita kunnostettaessa säilyviin rakenteisiin mahdollisuuksien mukaan liitettävinä. Hankeselvityksen tärkeänä tavoitteena on ollut edistää esteettömyystavoitteiden muuttamista konkreettisiksi toimenpiteiksi ja palveluiksi. Toimenpideohjelman toteuttamisesta, aikataulusta ja vastuista sekä kunnossapidosta tulee sopia toimijoiden kesken. Hankkeen myötä muodostuneen esteettömyyden yhteistyöverkoston vuoropuhelua ja toimintaa tulisi jatkaa. Esteettömyystavoitteiden edistämiseksi ja toimintatapojen vakiinnuttamiseksi esteettömyys tulisi kytkeä osaksi kuntien ja toimijoiden palvelutarjontaa ja toimintatapoja. Esteettömyyden toteuttaminen voitaneen pienissä kunnissa luontevimmin liittää esim. osaksi kunnallistekniikan rakentamista ja liikenneturvallisuustoimintaa. Hankeselvityksessä on alustavasti saatu positiivisia kokemuksia esteettömyystavoitteiden ulottamisesta laajemmalle kuin yhden kunnan tai palveluntarjoajan alueelle. Kunnilla on avainasema esteettömyyden edistämisessä kunta- ja seutukuntatasolla ja niiden tulisi yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa ottaa vetovastuu esteettömyyspalvelujen toteuttamisesta. Hankeselvityksen toivotaan tuottavan jatkohankkeita alueella. 3

8 4

9 Sisällys Esteettömän liikkumisen tutkimus ja kehittämisohjelma elsa Esteetön liikennejärjestelmä on sellainen, että myös lapset, iäkkäät ja toimintaesteiset henkilöt suoriutuvat turvallisesti päivittäisestä liikkumisestaan. Elsa on Liikenne- ja viestintäministeriön poikkihallinnollinen esteettömän liikkumisen tutkimus- ja kehittämisohjelma. Ohjelman taustavaikuttajina ja hankkeiden osarahoittajina ovat useat eri ministeriöt, väylälaitokset sekä järjestöt. Elsa ohjelma on toteutettu vuosina Kolmivuotisella Elsa -ohjelmalla on tuettu työtä liikennejärjestelmän esteettömyyden parantamiseksi ja nostettu aihe esille yleiseen tietoisuuteen. Tärkeä osa ohjelmaa on ollut hankkeiden toteuttaminen ja niiden tuloksista tiedottaminen. Elsa-ohjelman tavoitteena on, että valtion ylläpitämä liikenneinfrastruktuuri ja julkisen liikenteen palvelut ovat esteettömiä ja turvallisia kaikille. Valtionhallinto toimii yhteistyössä kuntien ja yksityisen sektorin kanssa näiden vastuulla olevien liikennejärjestelmän osien parantamiseksi. Lisätietoja Elsa -ohjelmasta: Liikenne- ja viestintäministeriö 5

10 Sisällys Sisällys Esipuhe 1 Tiivistelmä 3 Esteettömän liikkumisen tutkimus ja kehittämisohjelma elsa Johdanto 9 2. Hankkeen kuvaus ja lähtökohdat Hankekuvaus Hankkeen sisältö ja tarkoitus Tarkastelualue ja toimijat Liittyvät hankkeet Tavoitteet Paikalliset tavoitteet Seutukunnalliset tavoitteet Hankkeen laajemmat hyödyt Lähtökohdat Käyttäjäryhmät ja esteettömyyden erityistarpeet Matkailun edellytykset alueella Kalastus- ja luontomatkailu kaikille Käytetyt menetelmät Keskeinen lähtöaineisto Tarve- ja esteettömyyskartoitus Suunnittelualueen rajaaminen ja tutkitut matkaketjut Kyselyn ja haastattelujen tulokset Esteettömyyden nykytila ja tarpeet kartoitetuilla alueilla Lehtimäen opisto Matkahuolto Reitti opistolta toimintakeskukselle Toimintakeskus Suninsalmen satama Honkiniemi Ähtärin satama ja hotelli Scandic Mesikämmen sekä reitti satamasta hotellille Reitti hotellilta Eläinpuistoon Ähtärin Eläinpuisto Toimenpidesuositukset ja ohjeet Toimenpidesuositukset kohteissa Lehtimäen opisto Matkahuolto Reitti opistolta toimintakeskukselle Toimintakeskus Suninsalmen satama Honkiniemi Ähtärin satama ja hotelli Scandic Mesikämmen Reitti hotellilta Eläinpuistoon Ähtärin Eläinpuisto Yleiset esteettömyyssuositukset kohdealueella Esteettömien reittien ja toimintapaikkojen mitoitus Luiskat, portaat, käsijohteet ja kaiteet Esteettömät pinnoitteet

11 Sisällys Reunatuet, suojatiet ja muut turvallisuutta lisäävät rakenteet liikenneympäristössä Esteetön pysäkkialue Piha-alueet Kalusteet Valaistuksen periaatteet Opastus Hoito- ja kunnossapitotarpeet Yleiset esteettömyyssuositukset satama-alueilla Suositukset toimenpiteiden vaiheistamiseksi sekä alustavat kustannusarviot Kiireelliset toimenpiteet ja suositus vaiheistamiseksi Toimenpiteiden alustavia yksikköhinta-arvioita Jatkosuunnittelussa huomioitavaa Jatkoselvitystarpeet sekä esteettömyysratkaisujen ulottaminen seutukunnan alueelle Palveluliikenteen kokeiluhankkeen hyödyntäminen ja joukkoliikenteen kehittäminen vesiliikenteen ja matkailupalvelujen saavutettavuuden parantamiseksi Tavoitteiden toteutuminen 77 Lähdeluettelo 79 Aiemmin Elsa-ohjelmassa julkaistuja hankkeita: 81 Liitteet 83 7

12 8

13 Johdanto 1. Johdanto Esteettömän liikkumisen tutkimus- ja kehitysohjelma (ELSA) on liikenne- ja viestintäministeriön kolmivuotinen hanke, jonka tavoitteena on parantaa liikennejärjestelmän esteettömyyttä ja tuoda esteettömyys yleiseen tietoon. Elsa-ohjelman pääpaino on julkisen liikenteen esteettömyydessä ja turvallisuudessa. Ohjelma perustuu liikenne- ja viestintäministeriön esteettömyysstrategiaan, joka on julkaistu vuonna Elsa-hankkeen hankeavustusten toisessa haussa etsittiin hankkeita, joilla aktivoitiin kuntia laatimaan esteettömyyskartoituksia ja toimenpideohjelmia. Hankkeiden toivottiin tukevan eri hallinnonalojen yhteistyötä ja esteettömyysstrategian toteutumista. Liikenne- ja viestintäministeriön strategiassa yhtenä tavoitteena on ollut parantaa sisävesiliikenteen soveltuvuutta liikuntaesteisten matkustajien käyttöön. Strategian mukaan huomiota tulee kiinnittää kaluston lisäksi myös matkustajaterminaalien esteettömyyden parantamiseen. Sekä reittien, rakenteiden että kaluston tulee olla esteettömiä, jotta matkaketjun esteettömyys toteutuu. Työn tavoitteena on ollut laatia alustava hankesuunnitelma esteettömyyden parantamiseksi vesiliikenteeseen liittyvillä reiteillä ja satama-alueilla. Hankeselvitys keskittyy ulkoympäristön ja satamarakenteiden esteettömyyteen sekä palvelujen saavutettavuuteen. Alukseen siirtymistä sekä aluksessa toimimista ja liikkumista on käsitelty Liikuntarajoitteisten vesillä liikkuminen kalustoselvityksessä. Hankeselvityksessä on tarkasteltu vesiliikennereittien yhtymäkohtien sekä vesiliikenteeseen liittyvien matkaketjujen esteettömyyttä sekä etsitty ratkaisuja liikkumis- ja toimintaesteisten omatoimisen liikkumisen helpottamiseksi ja virkistyspalvelujen saavutettavuuden lisäämiseksi. Satama-alueita tai vesiliikennettä palvelevaa joukkoliikennettä ei alueella nykyisellään ole. Hankeselvityksessä on keskitytty yleisesti hyväksyttyjen, liikkumista edistävien, ratkaisujen soveltamiseen kohdealueilla. Lisäksi on esitetty mitoituksia ja ohjeita, joita voidaan soveltaa perusparannustöitä tai uusia kohteita suunniteltaessa. 9

14 10

15 Hankkeen kuvaus ja lähtökohdat 2. Hankkeen kuvaus ja lähtökohdat 2.1 Hankekuvaus Hankkeen sisältö ja tarkoitus Hankeselvitys paneutuu satama-alueiden, niihin liittyvien matkailupalvelujen ja matkaketjujen sekä liikkumis- ja toimintaesteisten keskeisten toimintaympäristöjen esteettömyyden edistämiseen. Hankkeessa on kartoitettu vesiliikenteen satamapaikkojen ja vesiliikenteeseen liittyvien maaliikenteen matkaketjujen, matkailupalvelujen sekä liikkumis- ja toimintaesteisten keskeisten toimintaympäristöjen esteettömyyden nykytila sekä esitetty toimenpiteitä ja ohjeita esteettömyyden parantamiseksi. Koska sisätilojen esteettömyyden arviointia, suunnittelua ja toteuttamista varten on olemassa jo vakiintuneet käytännöt ja ohjeet, hankkeessa on keskitytty ulkoympäristön esteettömyyteen ja palvelujen saavutettavuuteen. Hankkeen tavoitteena on edistää vesiliikenteen matkaketjujen esteettömyttä sekä vesiliikenteen ja siihen liittyvien matkailu- ja virkistyspalvelujen tasa-arvoista käyttämistä. Kohdealueella on poikkeuksellisen paljon eri tavalla liikkumis- ja toimintarajoitteisia käyttäjäryhmiä ja toimintaympäristöjä. Hanke käynnistettiin, jotta vesiliikenteeseen liittyvien matkaketjujen esteettömyyden tarpeet havaittaisiin. Lisäksi haluttiin määritellä konkreettiset toimenpiteet esteettömyyden edistämiseksi ja liikkumis- ja toimintaesteisten liikkumisen helpottamiseksi. Toimenpiteiden avulla liikkumis- ja toimintaesteiset voivat nykyistä helpommin hyödyntää sisävesiliikenteen ja siihen liittyvien matkailukohteiden palveluja. Samalla palvelujen käytettävyys paranee kaikkien käyttäjien sekä erityisesti mm. lapsiperheiden ja ikääntyneiden osalta Tarkastelualue ja toimijat Hankkeen tarkastelualue ja kartoitetut matkaketjut sijaitsevat Ähtärinjärven alueella Kuusiokuntien seutukunnassa. Seutukunnan muodostavat Alavus, Kuortane, Lehtimäki, Soini, Töysä ja Ähtäri. Hankkeeseen ovat osallistuneet Ähtärin kaupunki ja Lehtimäen kunta. Tarkasteltavana vesiliikennealueena on ollut Ähtärinjärvi ja siihen liittyvät Ähtärin ja Suninsalmen satamat matkaketjuineen sekä Honkiniemen kurssikeskus. Matkaketjuihin liittyviä tarkasteltavia toiminta- ja palveluympäristöjä ovat olleet Lehtimäen opisto ja toimintakeskus sekä Ähtärin Eläinpuisto ja hotelli Scandic Mesikämmen. Selvityksessä mukana ovat olleet: Lehtimäen kunta Ähtärin kaupunki Lehtimäen opisto Lehtimäen Toimintakeskus, Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Honkiniemen kurssikeskus Ähtärin Eläinpuisto ja hotelli Scandic Mesikämmen 11

16 Hankkeen kuvaus ja lähtökohdat Lisäksi hankkeen ohjausryhmään ovat kuuluneet Liikenne- ja viestintäministeriön, Länsi- Suomen lääninhallituksen sekä Tiehallinnon Vaasan tiepiirin edustajat. Konsulttina selvitystyössä on ollut Ramboll Finland Oy. Hankeselvityksen laatiminen käynnistyi Lehtimäen kunnan aloitteesta keväällä Liittyvät hankkeet Selvitys liikuntarajoitteisten vesillä liikkumisen kehittämisestä Kuusiokuntien alueella on käynnissä seutukunnallinen elinkeinojen kehittämishanke Liikuntarajoitteisten vesillä liikkumisen kehittäminen. Hankkeessa selvitetään liikuntarajoitteisten mahdollisuudet järvikalastukseen, retkeilyyn ja järvimatkailuun Kuusiokuntien seutukunnassa (Ähtärinjärvi, Kuortaneenjärvi). Hankkeen toteuttaa Eero Aho Kuusiotekniikka Oy:stä. Tavoitteena on saada järvimatkailu ja kalastus nykyistä paremmin myös liikuntarajoitteisten käyttöön ja edistää sisävesiliikenteen tasa-arvoista käyttöä. Hankkeen painopiste on venekaluston erityisedellytysten kartoittamisessa. Keskeisenä tavoitteena on määritellä vesillä liikkumisessa tarvittavan kaluston ominaisuudet ja muunneltavuus erilaisten ryhmien tarpeiden mukaan. Hankkeen seuraavassa vaiheessa rakennetaan prototyyppi aluksesta. Lehtimäen esteetön toimintaympäristö -hanke Lehtimäen kunta kuuluu valtakunnalliseen Esteetön kunta -verkostoon. Kunta toteutti osana kansallista Esteetön Yhteiskunta projektia Lehtimäen esteetön toimintaympäristö suunnitteluhankkeen. Hanke oli monitasoinen sisältäen matkailullisen näkökulman, työvoimapoliittiset toimenpiteet sekä koulutuksen ja tutkimuksen kehittämisen. 2.2 Tavoitteet Työn ohjelmointi- ja aloitusvaiheessa hankkeelle asetettiin eri tason tavoitteita paikallisista tavoitteista laajempiin seutukunnallisiin ja valtakunnallisiin tavoitteisiin sekä välittömistä tavoitteista pitkän tähtäimen välillisiin tavoitteisiin Paikalliset tavoitteet Paikallisia tavoitteita ovat Ähtärinjärven vesiliikenteen ja siihen liittyvien matkaketjujen ja matkailupalvelujen esteettömyyden tarpeiden tunnistaminen sekä nykytilannetta parantavien konkreettisten toimenpiteiden määrittely ja kiireellisten toimenpiteiden ohjelmointi. Lisäksi tavoitteena on antaa yleisiä ohjeita ja malleja esteettömyyden parantamiseksi alueella. Toimenpiteiden avulla liikkumis- ja toimintaesteiset voivat nykyistä helpommin hyödyntää opinto- ja kurssikeskusten, sisävesiliikenteen ja Eläinpuiston palveluja. Samalla palvelujen käytettävyys paranee kaikkien käyttäjien osalta. Välillisenä pitkän tähtäimen tavoitteena on, että kun tavoitteet esteettömyyden edistämisestä muutetaan toimenpideohjelman mukaisiksi konkreettisiksi toimenpiteiksi ja palveluiksi, ne muuttuvat vähitellen osaksi normaaleja toimintatapoja ja -menetelmiä Seutukunnalliset tavoitteet Tärkeä seutukunnallinen tavoite on, että EVELIINA -hankkeesta yhdessä Liikuntarajoitteisten vesillä liikkumisen kehittämishankkeen kanssa jatkossa kehittyy seutukunnallinen järvikalastuksen sekä järvimatkailun ohjelma ja esteetön palvelutuote. EVELIINA - hankkeen tavoitteena on ollut myös saada kokemusta esteettömyyden huomioivien palveluiden tuotteistamisen seutukunnallisista esteistä. Kolmanneksi hanke luo onnistuessaan pitkällä aikavälillä lisää palvelutyöpaikkoja. 12

17 Hankkeen kuvaus ja lähtökohdat Hankkeen laajemmat hyödyt Hanke toteuttaa Liikenne- ja viestintäministeriön esteettömyysstrategiassa esitettyä tavoitetta kehittää sisävesiliikenteen soveltuvuutta liikuntaesteisten matkustajien käyttöön ja edistää vesiliikenteen palvelujen tasa-arvoista hyödyntämistä. Sisävesiliikenteen matkailupalveluihin liittyviä esteettömyysselvityksiä tai kehittämishankkeita ei ole vielä juurikaan toteutettu. EVELIINA -hankkeesta samoin kuin käynnissä olevasta Liikuntarajoitteisten vesillä liikkumisen kehittämishankkeesta saatavia kokemuksia ja menetelmiä voidaan valtakunnallisesti hyödyntää sisävesiliikenteen matkaketjujen, satama-alueiden ja alusten esteettömyyden kehittämisessä. 2.3 Lähtökohdat Käyttäjäryhmät ja esteettömyyden erityistarpeet Helppokäyttöinen, esteetön ympäristö palvelee kaikkia käyttäjäryhmiä, mutta erityisesti sitä tarvitsevat lapsiperheet, ikääntyneet sekä liikkumis- ja toimintakyvyiltään eri tavalla rajoittuneet käyttäjäryhmät. Liikkumis- ja toimintaesteiset Kohdealueella on valtakunnallisestikin katsoen paljon liikkumis- ja toimintaesteisiä käyttäjiä. Lehtimäen keskustassa (Keskikylä) on moni- ja vaikeavammaisten erityiskansanopisto Lehtimäen opisto monipuolisine palveluineen ja Kirkonkylässä Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymän ylläpitämä kehitysvammaisten toimintakeskus. Opistossa kurssitetaan vuosittain yli henkilöä. Päivittäin opistolla asuu ja opiskelee ja keskustan palveluja käyttää henkilökohtaisten avustajien avustuksella 80 moni- ja vaikeavammaista. Opiston ja palvelujen lisäksi keskustaajamassa sijaitsevat vammaisten tukiasunnot, sotaveteraanien ja vanhusten palveluasuntoja sekä vanhainkoti. Kuva 1. Lehtimäen opiston opiskelijoita yhteiskuvassa opiston päärakennuksen edessä, kuva Lehtimäen opisto 2005 julkaisu. 13

18 Hankkeen kuvaus ja lähtökohdat Vaikea- ja monivammaisten toimintaympäristön vaatimukset vaihtelevat käyttäjien liikunta- ja toimimiskykyrajoitteista riippuen. Esteetön, turvallinen, helppokäyttöinen ja ohjaava ympäristö edesauttavat liikkumis- ja toimintaesteisten käyttäjien itsenäistä liikkumista. Toimintakyvyiltään voimakkaasti rajoittuneet tarvitsevat usein liikkumiseensa apuvälineitä ja/tai henkilökohtaisen avustajan. Palvelujen saavutettavuus on tärkeää. Lähiympäristön tulisi olla myös liikkumiseen rohkaisevaa ja houkuttelevaa sekä toimintakykyä monipuolisesti ylläpitävää. Lapsiperheet ja ikääntynyt väestö Seutukunnan matkailukohteet ovat pääosin perhematkailukohteita, joiden kävijöistä suuri osa on lapsiperheitä. Seutukunnan tärkein matkailukohde on Ähtärin Eläinpuisto, joka on valtakunnallisesti merkittävä perhematkailukohde yli vuosittaisella kävijällään. Seutukunnan väestön kehitys ja väestön ikärakenteen kehittyminen on ollut huolestuttavaa viime vuosikymmeninä. Kokonaisväkimäärän vähentyessä ikääntyneiden määrä lisääntyy kovaa vauhtia ja nuoren aikuisväestön (20 35 v) määrä vähenee (www.kuudestaan.net ). Kehitys on samansuuntaista muualla Suomessa kasvukeskusten ulkopuolisilla alueilla. Kuusiokuntien alueella on herätty tilanteeseen ja ryhdytty toimiin kehityksen suunnan muuttamiseksi. Seutukunnassa on mm. vireillä monipuolisia matkailun ja elinkeinon kehittämishankkeita. Lapsiperheiden ja ikääntyneiden toimintaympäristön edellytyksiä ovat esteetön ja turvallinen liikkumisympäristö. Kummatkin ryhmät käyttävät yleensä paljon yleisiä palveluja, joten niiden saavutettavuus korostuu. Palvelujen tulee olla esteettömästi saavutettavissa rattaiden ja apuvälineiden kanssa sekä huonojalkaisille. Vanhusten ja lasten havainnointi- ja reagointikyky sekä fyysinen toimintakyky liikenneympäristössä ovat heikompia kuin aikuisten, joten ympäristön tulee olla turvallinen, ohjaava ja helppokäyttöinen. Jalankulun ja autoliikenteen risteämispaikkojen tulee olla erotettuja tai erityisen turvallisia. Vanhukset, mutta myös muut käyttäjäryhmät tarvitsevat reittien varrelle levähdyspaikkoja Matkailun edellytykset alueella Ähtärinjärveen tukeutuvat virkistys- ja matkailupalvelut Seutukunnan tärkeimmät matkailu- ja virkistyspalvelut sekä kurssikeskustoiminta keskittyvät Ähtärinjärven ympärille, joka on seutukunnan suurin vesistöalue (32 km pitkä, 2-4 km leveä). Järvellä on Merenkulkulaitoksen ylläpitämä 40 kilometrin mittainen veneilyreitti. Järven eteläpäässä sijaitsevat valtakunnallisesti merkittävä perhematkailukohde Ähtärin Eläinpuisto, Eläinpuiston leirintäalue ja mökkikylä sekä arkkitehtuuriltaan ainutlaatuinen, osin kallioon louhittu kylpylähotelli Scandic Mesikämmen. Tärkeimpiä satamia ovat Suninsalmen satama Lehtimäellä sekä Ähtärin satama järven eteläpäässä lähellä Eläinpuistoa ja hotelli Scandic Mesikämmentä. Lisäksi järven rannalle sijoittuvat Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymän omistama Pekonrannan kehitysvammaisten leirikeskus sekä Seinäjoen seurakunnan kurssikeskus Honkiniemi. Rannoilla on myös runsaasti loma-asutusta. Järvellä pääsee kalastamaan ja saalistakin on luvassa. Ähtärinreitin kalastusalue kattaa Lehtimäen, Soinin ja Ähtärin vesialueet. Yhteispinta-ala on noin hehtaaria. Saaliiksi voi saada mm. kuhaa, haukea, ahventa ja kirjolohta. Järveen tukeutuvaa ympärivuotista matkailu- ja virkistyskäyttöä olisi edelleen mahdollista lisätä. Liikkumis- ja toimintarajoitteisten kalastus- ja virkistyspalveluista on kysyntää. Järvellä on ollut aiemmin vesibussiliikennettä, joka loppui yrittäjän jäätyä eläkkeelle. 14

19 Hankkeen kuvaus ja lähtökohdat Muut matkailu- ja virkistyspalvelut Seutukunnan alueella on myös runsaasti vielä osin hyödyntämätöntä matkailullista potentiaalia. Tuurin kauppakeskus ja sen ympärille kasvanut vähittäiskauppapalvelujen keskittymä sijaitsevat Ähtärinjärven itäpuolella vajaan kahdenkymmenen kilometrin päässä vesiliikenteen satamista. Noin tunnin ajomatkan päässä sijaitsee maakuntakeskus Seinäjoki, jossa järjestetään vuosittain useita suuria kesätapahtumia kuten Provinssirock ja Tangomarkkinat. Lehtimäen kirkonkylän ja Suokonmäen Peräkylän alueet ovat valtakunnallisesti merkittäviä kulttuurimaisema-alueita. Ähtärinjärven ympäristön vedenjakaja-alueen mäkimaisemat korkeuseroineen poikkeavat tyypillisestä eteläpohjalaisesta maisemasta. Järven itäpuolella Soinissa sijaitsee Vuorenmaan laskettelukeskus latureitteineen. Kaikkineen seutukunnan alue tarjoaa hyvät lähtökohdat luontoon perustuville loma- ja virkistyspalveluille. Ähtärin keskustassa sijaitsevassa Pirkanpohjan vanhassa, arkkitehti Elsi Borgin vuonna 1934 suunnittelemassa rakennuksessa korkeatasoista koti- ja ulkomaista taidetta vaihtuvissa näyttelyissä. Taidekeskuksen kokoelmissa on teoksia mm. seuraavilta taiteilijoilta: Salvador Dali, Corneille, Alberto Magnelli, Joan Miro ja Pablo Picasso. Pirkanpohjan uudisrakennuksessa sijaitsee Eero Hiirosen pysyvä näyttely. Kokoelma käsittää yli 200 professori ja kuvanveistäjä Hiirosen teosta, joista varhaisimmat ovat 1950-luvulta. Ähtärin kotiseutumuseoon on kerätty vanhoja ähtäriläisiä esineitä ja rakennuksia Kalastus- ja luontomatkailu kaikille Liikkuminen ja ulkoilmaharrastukset kuuluvat kaikille Vaikka liikkuminen luonnossa, ulkoilmaharrastukset ja niihin liittyvät luontokokemukset ovat keskeisiä ja tärkeitä vapaa-ajan viettotapoja ja virkistysmuotoja suomalaisille, ne jäävät monesti liikkumis- ja toimintarajoitteisille saavuttamattomiksi tai vaikeasti saavutettaviksi. Rakennetun ympäristön ja erityisesti julkisten sisätilojen osalta on jo pitkään pyritty liikuntaesteettömyyteen, jota lainsäädäntökin edellyttää. Myös ulkoliikuntaympäristöä tulee kehittää mahdollisimman suurelta osin vammaisten, vanhusten ja muiden liikkumisrajoitteisten kannalta toimivaksi ympäristöksi (Verhe 1994). Vammaiset, pitkäaikaissairaat ja ikääntyneet viettävät usein olosuhteiden pakosta runsaasti aikaa sisällä. Ulkoilu kohottaa kuntoa ja virkistää sekä ruumiillisesti ja henkisesti. Hyväkuntoiset myös selviävät omatoimisemmin päivittäisistä askareistaan. Jotta kaikki pääsevät esteettä ulkoilemaan ja harrastamaan, tarvitaan esteettömiä liikkumisympäristöjä ja usein myös erikoisryhmien tarpeet tuntevia ohjaajia ja avustajia sekä sovellettuja liikuntamuotoja ja teknisiä apuvälineitä. Lisäksi tarvitaan myös liikkumis- ja toimintaesteisille soveltuvassa muodossa olevaa tietoa olevista mahdollisuuksista sekä pääsystä virkistyspaikoille. Edellytykset kalastuksen ja vesiliikenteen esteettömyydelle Lähes kaikki vammaiset kykenevät ohjaamaan venettä itsenäisesti ja voivat siten veneillä yhdenvertaisina muiden harrastajien kanssa. Melonta edellyttää kohtalaisen hallitua tasapainoa. Liikkumisesteisille soveltuvat erityisesti tilavat, tasapohjaiset kanootit, joiden tukevuutta on parannettu. Kalastaminen on liikkumis- ja toimintaesteisille hyvin soveltuva tapa nauttia ulkoilmasta, luonnosta ja vesistöistä. Se vaatii vain vähän fyysistä voimaa ja sitä voi harrastaa eritasoisella asiantuntemuksella. Kalastusta varten on saatavilla erilaisia erikoisvarusteita ja apuvälineitä ja sitä voi harrastaa myös talvella. Vaikeinta ja harrastusta rajoittavaa saattaa olla pääsy veden äärelle, veneeseen tai jäälle. 15

20 Hankkeen kuvaus ja lähtökohdat Jotta liikkumis- ja toimintaesteiset voivat tasavertaisesti hyödyntää kalastukseen ja vesiliikenteeseen liittyviä ulkoilu- ja virkistysmahdollisuuksia, heille on järjestettävä esteettömät liikkumismahdollisuudet venesatamissa sekä niihin liittyvissä huolto- ja palvelutiloissa. Liikkumisesteisille paras venelaiturityyppi on tukeva ponttonilaituri. Tällöin siirtyminen laiturilta veneeseen ja pois sujuvat veden korkeuden vaihteluista huolimatta. Ponttonilaiturille tulee johtaa loiva, käsijohteilla varustettu yhdyssilta eikä liitoskohtiin saa jäädä pyörätuolin liikkumista estäviä tai kompastumisvaaraa aiheuttavia tasoeroja. Laituri tulee mitoittaa invamitoitusohjeiden mukaisesti ja varustaa putoamisen estämiseksi käsijohteilla sekä reunapalkilla. Veneisiin siirtymisen tulee tapahtua hallitusti ja turvallisesti. Korkeisiin aluksiin päästään turvallisesti maihinnoususiltaa pitkin tai nostolaitteen avulla. Nostolaitteen tulisi olla käytettävissä, jos veneen ja laiturin tasoero on yli 400 mm. (Verhe 1994, s. 195) 2.4 Käytetyt menetelmät Hankeselvitys toteutettiin kolmessa vaiheessa. 1. Ensimmäisessä vaiheessa määriteltiin tarkasteltavat toimintaympäristöt ja matkaketjut sekä kartoitettiin käyttäjien ja keskeisten toimijoiden tarpeet. Kartoitus tehtiin haastattelujen ja kirjallisen kyselyn avulla. 2. Toimintaympäristöjen ja matkaketjujen fyysisen ympäristön esteettömyyden nykytila kartoitettiin maastossa. 3. Tarve- ja esteettömyyskartoituksen perusteella koostettiin analyysi esteettömyyden nykytilasta sekä laadittiin toimenpidesuositukset esteettömyyden parantamiseksi. Toimijoiden haastattelut ja kysely Käyttäjien ja keskeisten toimijoiden tarpeiden kartoittamiseksi konsultti haastatteli matkailupalvelujen ja toimintaympäristöjen edustajia (Ähtärin Eläinpuisto, hotelli Scandic Mesikämmen, Lehtimäen opisto, Lehtimäen toimintakeskus, Honkiniemen kurssikeskus) esteettömyyden tarpeista ja mahdollisista ongelmakohdista edustamissaan toimintaympäristöissä. Ohjausryhmän edustajille sekä matkailupalveluyrittäjille lähetettiin kirjallinen kysely kesäkuussa Kyselyn tavoitteena oli pohjustaa maastokartoitusta tunnistamalla käyttäjäryhmien kokemat ongelmat omassa toimintaympäristössään sekä kartoittaa käyttäjäryhmien tarpeet ja toiveet Ähtärinjärven veneily- ja matkailupalveluihin liittyen. Kysely ja siihen liittyvä muistilista on esitetty liitteissä 1 ja 2, yhteenveto liitteessä 3. Esteettömyyskartoitus maastossa Kartoitettavilla alueilla tehtiin silmämääräinen maastokartoitus kesällä Kartoituksen perusteella arvioitiin fyysisen ympäristön esteettömyyden nykytila ja korjaustarpeet. Kartoitus kohdennettiin ulkotiloihin ja palvelujen saavutettavuuteen. Kartoituksessa tarkasteltiin erityisesti seuraavia osatekijöitä: Alueen tai reitin hahmotettavuus ja eri toimintojen jäsentyminen Alueiden ja reittien pinnoitteet, kaltevuudet ja tasoerot sekä pintojen kunto ja tasaisuus Jalkakäytävien ja kevyen liikenteen väylien jatkuvuus, fyysiset esteet reiteillä sekä mahdolliset katkoskohdat Kadunylitysten ja risteyskohtien järjestelyt ja turvallisuus Opasteiden selkeys ja opastuksen puutteet Pysäkkien järjestelyt Valaistus ja sen puutteet Laiturijärjestelyt ja niiden saavutettavuus Portaiden, luiskien, sisäänkäyntien ja ovien saavutettavuus ja esteettömyys 16

SELVITYS Esteetön Espoo -tunnus yrityksille ja palveluille

SELVITYS Esteetön Espoo -tunnus yrityksille ja palveluille SELVITYS Esteetön Espoo -tunnus yrityksille ja palveluille 1 (5) VASTAUSOHJE Täytetty lomake pyydetään palauttamaan sähköpostin liitteenä osoitteeseen: esteeton.espoo@espoo.fi Tämän lomakkeen tarkoituksena

Lisätiedot

HELSINKI KAIKILLE. Helsingin kaupungin ohjeet esteettömyydestä. Koulutuspäivä Projektinjohtaja Pirjo Tujula

HELSINKI KAIKILLE. Helsingin kaupungin ohjeet esteettömyydestä. Koulutuspäivä Projektinjohtaja Pirjo Tujula Helsingin kaupungin ohjeet esteettömyydestä Koulutuspäivä 24.4.2014 Projektinjohtaja Pirjo Tujula 1 Helsinki kaikille Valtuustoaloite liikkumisesteettömyydestä vuonna 2000, Kalle ja Maija Könkkölä. Kaupunginhallituksen

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä IKÄÄNTYNEET Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Seniorikyselyyn vastasi 89 yli 65-vuotiasta pieksämäkeläistä. Vastaajiksi on valikoitunut liikunnallisesti erittäin

Lisätiedot

Yhdystien 6304 kevyen liikenteen järjestelyt Lanneveden kohdalla, Saarijärvi ALUEVARAUSSUUNNITELMA

Yhdystien 6304 kevyen liikenteen järjestelyt Lanneveden kohdalla, Saarijärvi ALUEVARAUSSUUNNITELMA Yhdystien 6304 kevyen liikenteen järjestelyt Lanneveden kohdalla, Saarijärvi ALUEVARAUSSUUNNITELMA ESIPUHE Työn tavoitteena oli laatia aluevaraussuunnitelma kevyen liikenteen väylän ja siihen liittyvien

Lisätiedot

esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Kuopion Musiikkikeskus, Kuopionlahdenkatu 23 C

esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Kuopion Musiikkikeskus, Kuopionlahdenkatu 23 C esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Kuopion Musiikkikeskus, Kuopionlahdenkatu 23 C Kunta: Kuopio Päivämäärä: 4.1.2017 esteettömyysselvitys s. 2 / 7 KOHTEEN YHTEYSTIEDOT Rakennuskohteen

Lisätiedot

VALTIMON KESKUSTA LIIKENTEEN YLEISSUUNNITELMA

VALTIMON KESKUSTA LIIKENTEEN YLEISSUUNNITELMA Vastaanottaja Valtimon kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 11.10.2011 VALTIMON KESKUSTA LIIKENTEEN YLEISSUUNNITELMA LIIKENTEEN YLEISSUUNNITELMA Päivämäärä 11/10/2011 Laatija Jouni Mikkonen Tarkastaja

Lisätiedot

MUISTIO. Kempeleen liikenneturvallisuussuunnitelma. Liikenneturvallisuuskysely KOULULAISET. 1. Lähtökohdat. 2. Vastausten osuus kunnan oppilasmäärästä

MUISTIO. Kempeleen liikenneturvallisuussuunnitelma. Liikenneturvallisuuskysely KOULULAISET. 1. Lähtökohdat. 2. Vastausten osuus kunnan oppilasmäärästä MUISTIO Projekti Kempeleen liikenneturvallisuussuunnitelma Liikenneturvallisuuskysely KOULULAISET Päivämäärä 06/06/2013 1. Lähtökohdat Kempeleen ja Lumijoen liikenneturvallisuuskysely toteutettiin internetissä

Lisätiedot

esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu Oy, Opiskelijankatu 3

esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu Oy, Opiskelijankatu 3 esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu Oy, Opiskelijankatu 3 Kunta: Varkaus Päivämäärä: 13.12.2016 esteettömyysselvitys s. 2 / 7 KOHTEEN YHTEYSTIEDOT

Lisätiedot

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Arja Aalto 3.6.2015 Liikennevirasto vastaa Suomen teistä, rautateistä ja vesiväylistä sekä liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta

Lisätiedot

REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1

REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 KEVYEN LIIKENTEEN REITTITARKASTELUT KESKUSTASTA ITÄÄN - ESISELVITYS 1. Työn sisältö ja tarkoitus Keskustasta itään suuntautuva reitti kulkee Lapinniemestä Rauhaniementien

Lisätiedot

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Kooste mielipiteistä: Virkistys Karperönjärvi on virkistyksen kannalta

Lisätiedot

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Kaupungit kasvaneet ja kehittyneet ratapihojen ympärille Asuminen ja muun maankäyttö sijaitsee ratapihojen

Lisätiedot

TARKENNETUT RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT

TARKENNETUT RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT TARKENNETUT RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT 26.9.2011 Rakennemallivaihtoehtojen muodostamisen lähtökohdat Maankäytön kehittämiskohteet ja yhteystarpeet tulee tunnistaa Keskustojen tiivistäminen Korkeatasoisten

Lisätiedot

HELSINKI KAIKILLE. Helsingin kaupungin ohjeet esteettömyydestä. Tellinki 22.5.2014 Projektinjohtaja Pirjo Tujula

HELSINKI KAIKILLE. Helsingin kaupungin ohjeet esteettömyydestä. Tellinki 22.5.2014 Projektinjohtaja Pirjo Tujula Helsingin kaupungin ohjeet esteettömyydestä Tellinki 22.5.2014 Projektinjohtaja Pirjo Tujula 1 Helsinki kaikille Valtuustoaloite liikkumisesteettömyydestä vuonna 2000, Kalle ja Maija Könkkölä. Kaupunginhallituksen

Lisätiedot

Mäntyharjun esteettömyyskierros 21.10.2013. Mikkelin seudun viisaan liikkumisen suunnitelma

Mäntyharjun esteettömyyskierros 21.10.2013. Mikkelin seudun viisaan liikkumisen suunnitelma Mäntyharjun esteettömyyskierros 21.10.2013 Mikkelin seudun viisaan liikkumisen suunnitelma Mäntyharjun esteettömyyskierros 21.10.2013 klo 13.00 Osallistujat: Hannu Lakka, Mäntyharjun kunta Kyllikki Komulainen,

Lisätiedot

Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan

Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan 1 Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan 2 Nykytilanne Suomalaisten työikäisten liikunnan harrastaminen on lisääntynyt,

Lisätiedot

TURVALLINEN YMPÄRISTÖ

TURVALLINEN YMPÄRISTÖ TURVALLINEN YMPÄRISTÖ Turvallinen Lappeenranta Lappeenrannan strategian tavoite v. 2028 VIIHTYISÄ JA TURVALLINEN YMPÄRISTÖ Sujuva arki ja turvallinen kasvuympäristö, jossa on varaa valita mieleisiä harrastuksia

Lisätiedot

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m Spittelhof Estate Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor Spittelhof Estate on Peter Zumthorin suunnittelema maaston mukaan porrastuva kolmen eri rakennuksen muodostama kokonaisuus Biel-Benkenissä, Sveitsissä.

Lisätiedot

NÄSIJÄRVEN RANTA VÄLI SAHANTERÄNKATU - ENQVISTINKATU

NÄSIJÄRVEN RANTA VÄLI SAHANTERÄNKATU - ENQVISTINKATU 43 NÄSIJÄRVEN RANTA VÄLI SAHANTERÄNKATU - ENQVISTINKATU 44 Kevyen liikenteen reittitarkastelu välillä Sahanteränkatu Enqvistinkatu 1. Työn sisältö ja tarkoitus Reitti alkaa Sahanteränkadun päästä ja päättyy

Lisätiedot

Liite 2: Avainasiakkuuden arviointi Kansalaiset asiakasryhmässä

Liite 2: Avainasiakkuuden arviointi Kansalaiset asiakasryhmässä Liite 2: Avainasiakkuuden arviointi Kansalaiset asiakasryhmässä Sisältö Tässä liitteessä esitetään kansalaiset ryhmän strategisten asiakkaiden arviointiprosessi ja siinä käytetty tausta-aineisto Liitteen

Lisätiedot

Helsingin kaupungin esteettömyystyö

Helsingin kaupungin esteettömyystyö Helsingin kaupungin esteettömyystyö 7.9.2016 Pirjo Tujula Projektinjohtaja, esteettömyysasiamies Helsingin kaupunki Helsinki kaikille -projekti Helsinki kaikille -projekti (v. 2002-2011) oli kaupunginhallituksen

Lisätiedot

Esteetön ympäristö kaikkien etu!

Esteetön ympäristö kaikkien etu! Esteetön ympäristö kaikkien etu! Kajaani 3.12.2012 Harri Leivo, ry www.esteetön.fi 1 Esteettömyys koskee koko yhteiskuntaa Kaikille soveltuva, esteetön yhteiskunta työ, harrastukset, kulttuuri, opiskelu,

Lisätiedot

Kirkkopuiston seurakuntakoti

Kirkkopuiston seurakuntakoti Kirkkopuiston seurakuntakoti 10.6.2015 Kirkkopuiston seurakuntakoti sijaitsee Keskuskirkon läheisyydessä kaupungin keskustassa, katuosoite: Hämeenkatu 5, postiosoite: Kirkkopolku 2 a. Rakennus valmistui

Lisätiedot

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA Historiasta nykypäivään Hajalan kylän synty voidaan vanhojen veromerkintöjen pohjalta ajoittaa 1300-luvulle. 1700-luvulla kaksi yöpymis-, ravitsemus-

Lisätiedot

Pyörätuolihissit. Helsinki kaikille -projekti, Vammaisten yhdyskuntasuunnittelupalvelu (VYP) ja Jyrki Heinonen

Pyörätuolihissit. Helsinki kaikille -projekti, Vammaisten yhdyskuntasuunnittelupalvelu (VYP) ja Jyrki Heinonen Pyörätuolihissit Pyörätuolihissit ovat kevytrakenteisia pystyhissejä tai porrashissejä jotka soveltuvat yleensä melko pieniin tasoeroihin. Kerroksesta toiseen siirtymisessä on uudisrakennuksissa käytettävä

Lisätiedot

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue Kestävää liikkumista Pirkanmaalla Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN STRATEGISET PAINOTUKSET 2012 2015 1. Hyvän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehitys

Lisätiedot

PYÖRÄILYMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013

PYÖRÄILYMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 PYÖRÄILYMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 Työryhmä: Merja Hart, TTE-The Travel Experience Matti Hirvonen, Pyöräilykuntien verkosto ry Pasi Korhonen, Pyöräilykuntien verkosto ry Aleksandra Kitacheva,

Lisätiedot

Työmatkaliikkumissuunnitelma kestävä liikkuminen osaksi yrityksen arkea

Työmatkaliikkumissuunnitelma kestävä liikkuminen osaksi yrityksen arkea Työmatkaliikkumissuunnitelma kestävä liikkuminen osaksi yrityksen arkea HSL:n ja Motivan työnantajaseminaari 14.3.2013 Päivi Huhtala Tuko Logistics Osuuskunta Päivittäistavarakaupan valikoima-, hankinta-

Lisätiedot

TARKASTELUALUEET KUNNITTAIN

TARKASTELUALUEET KUNNITTAIN 1 TARKASTELUALUEET KUNNITTAIN Tarkastelualueiden sijainti Järvi-Pohjanmaan jokaisesta kunnasta valittiin erikseen tarkasteltava, zoomattava kohdealue Aluetta on tarkasteltu yleispiirteisesti, kuvaamalla

Lisätiedot

1 YLEISTÄ LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMASTA

1 YLEISTÄ LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMASTA Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Pirkkalan, Vesilahden ja Ylöjärven 7 1 YLEISTÄ LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMASTA 1.1 Työn tavoitteet Hyvä liikenneturvallisuus syntyy monista tekijöistä. Liikenneonnettomuuksien

Lisätiedot

Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys. Tiivistelmä 15.9.2015

Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys. Tiivistelmä 15.9.2015 Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys Tiivistelmä 15.9.2015 Liikenneselvityksen tavoitteet ja lähtökohdat Kaavaehdotusvaiheen liikenneselvityksen tavoitteena on tarkentaa alueen liikkumista ja liikennettä

Lisätiedot

UIMARANNAN SANEERAUS JA LÄHILIIKUNTAPAIKAN RAKENTAMINEN

UIMARANNAN SANEERAUS JA LÄHILIIKUNTAPAIKAN RAKENTAMINEN FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavin kunta UIMARANNAN SANEERAUS JA LÄHILIIKUNTAPAIKAN RAKENTAMINEN Suunnitelmaselostus 9.12.2010 FCG Finnish Consulting Group Oy Suunnitelmaselostus I SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Ikäihmisten oma kokemus liikkumisen turvallisuudesta Etelä-Savossa

Ikäihmisten oma kokemus liikkumisen turvallisuudesta Etelä-Savossa Ikäihmisten oma kokemus liikkumisen turvallisuudesta Etelä-Savossa Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (ATH) ja keskustelu Pieksämäen vanhusneuvoston kanssa 9.9.2014 Sisäisen turvallisuuden teematilaisuus

Lisätiedot

JOHDANTO (1/3) JOHDANTO (3/3) JOHDANTO (2/3)

JOHDANTO (1/3) JOHDANTO (3/3) JOHDANTO (2/3) JOHDANTO (1/3) ESTEETTÖMYYS LIIKUNTA- JA LUONTOMATKAILUSSA Kyselytutkimus Lapin matkailuyrityksille Esteettömyydellä tarkoitetaan sellaista ympäristöä ja sellaisia palveluita, joita voidaan hyödyntää fyysisestä,

Lisätiedot

Alkukyselyn ja työpajojen tuloksien hyödyntäminen. Palvelumuotoilun hyödyntäminen pienten asemapaikkojen kehittämisessä pilottikokeilu

Alkukyselyn ja työpajojen tuloksien hyödyntäminen. Palvelumuotoilun hyödyntäminen pienten asemapaikkojen kehittämisessä pilottikokeilu Alkukyselyn ja työpajojen tuloksien hyödyntäminen Palvelumuotoilun hyödyntäminen pienten asemapaikkojen kehittämisessä pilottikokeilu Tuloksien hyödyntäminen Osana kehittämisprojektia pilottikokeilun asemanseutuihin

Lisätiedot

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto. LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.. LIITE 2. Sysmän kirkonseudun kulttuurimaisema. RKY aluerajaus, Museovirasto 2009. LIITE 3. Asukaskyselyn

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus LUONNOS 8.6.2016 Valtioneuvoston asetus rakennuksen esteettömyydestä Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 117 e :n 2 momentin nojalla, sellaisena kuin se

Lisätiedot

Maastoon matalalla kynnyksellä. Tiiina Riikonen

Maastoon matalalla kynnyksellä. Tiiina Riikonen Maastoon matalalla kynnyksellä Tiiina Riikonen PyöräPolku hanke 2014-2015 Hanke keskittyi maastopyöräilyyn luontoympäristössä. Maastopyöräily on monipuolinen laji. Kuntoliikuntana, ulkoiluna, retkeilynä

Lisätiedot

Kysely koulukuljetusten järjestelystä lukuvuonna

Kysely koulukuljetusten järjestelystä lukuvuonna Kysely koulukuljetusten järjestelystä lukuvuonna 2014-2015 Taustaa: Koulukuljetuksen piiriin kuuluu noin 760 Kajaanin kaupungin peruskoulun oppilasta. Joka lukuvuoden alussa toteutettavan tuntirajakyselyn

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

Yleisötilaisuus Haukiluoman yleissuunnitelmaluonnoksista 29.5.2012. Ryhmätyöt

Yleisötilaisuus Haukiluoman yleissuunnitelmaluonnoksista 29.5.2012. Ryhmätyöt Yleisötilaisuus Haukiluoman yleissuunnitelmaluonnoksista 29.5.2012 Ryhmätyöt Ryhmä 1 Kulkusiltoja Ylöjärven puolelle Nykyinen kadunvarsipysäköinti on liian ahdas Runkokadun mutkassa Pysäköintilaitos parantaa

Lisätiedot

Esteettömyyskartoitus Tarjouksesta toteutukseen

Esteettömyyskartoitus Tarjouksesta toteutukseen Esteettömyyskartoitus Tarjouksesta toteutukseen Hyvä Ikä 2016 tapahtuma Esteettömyyskartoittajien tapaaminen Johanna Hätönen, Kynnys ry Esteettömyyskartoitus Tarjouksesta toteutukseen Tilaajan yhteydenotto

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma 2016 Säkylän kunta Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Asumispalveluiden laatusuositus... 2 3. Asumispalveluiden nykytilanne Säkylässä... 2 4. Suunnitelmissa/rakenteilla

Lisätiedot

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden

Lisätiedot

Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat. Asukaskyselyn tuloksia 11.1.2013

Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat. Asukaskyselyn tuloksia 11.1.2013 Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat Asukaskyselyn tuloksia 11.1.2013 Kalvosarjan sisältö Taustatietoja kyselystä Liikennekäyttäytyminen Turvalaitteiden käyttö Liikenteessä

Lisätiedot

Tulevaisuuden esteetön raideliikenne Saavutettavuus ja käytettävyys terminaalialueilla. TKK, Sotera Päivi Aro, Ira Verma

Tulevaisuuden esteetön raideliikenne Saavutettavuus ja käytettävyys terminaalialueilla. TKK, Sotera Päivi Aro, Ira Verma Tulevaisuuden esteetön raideliikenne Saavutettavuus ja käytettävyys terminaalialueilla TKK, Sotera Päivi Aro, Ira Verma Hankkeen tavoite Hankkeen tavoitteena on pääkaupunkiseudun vireillä olevien hankkeiden,

Lisätiedot

Liikennesuunnitteluperiaatteet pyöräilyverkolle

Liikennesuunnitteluperiaatteet pyöräilyverkolle Liikennesuunnitteluperiaatteet pyöräilyverkolle Pyöräilyverkko ja toiminnallinen luokitus Pyöräilyväylätyyppien vaihtoehdot Jalankulun ja pyöräilyn erottelutavat Pyöräilyväylien mitoitus Pyöräilyverkon

Lisätiedot

Aluerakenteen tasapainoinen kehittäminen hyödyntämällä olemassa olevia rakenteita ja alueiden omia vahvuuksia. Kyläverkoston kehittäminen sekä maaseudun elinkeinotoimintojen edistäminen ja muun toimintapohjan

Lisätiedot

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS Neulaniemen rakennemallien kuvaus VE1 Vuoristotie Malli pohjautuu kahteen tieyhteyteen muuhun kaupunkirakenteeseen. Savilahdesta tieyhteys

Lisätiedot

Tampereen kestävä kaupunkiliikenne

Tampereen kestävä kaupunkiliikenne Tampereen kestävän liikkumisen ideointikeskustelu 20.11.2014 Tampereen kestävä kaupunkiliikenne 20.11.2014 Suunnittelupäällikkö Tampere kasvaa voimakkaasti liikennejärjestelmän kehittäminen on välttämätöntä

Lisätiedot

SIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE

SIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE 4.8.2015 SIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE LIIKENNE Tarkastus 01 Päivämäärä 4/8/2015 Laatija Mari Kinttua Tarkastaja Jukka Räsänen Hyväksyjä Tuomas Lehteinen

Lisätiedot

Lähiliikunta kaavoituksessa Timo Saarinen, ympäristöministeriö

Lähiliikunta kaavoituksessa Timo Saarinen, ympäristöministeriö Lähiliikunta kaavoituksessa 28.5.2015 Timo Saarinen, ympäristöministeriö Taustaa: lähiliikuntaa on monenlaista Lähiliikuntaa kävely- ja pyöräteillä kuntopoluilla, ulkoilupaikoilla pelikentillä, puistoissa,

Lisätiedot

Liikkuva koulu nykytilan arviointi

Liikkuva koulu nykytilan arviointi Liikkuva koulu nykytilan arviointi.. LIKES-tutkimuskeskus Arvioinnin täyttäneet koulut Nykytilan arvioinnin on täyttänyt 107 koulua * 1 kunnasta (.. mennessä) 800 700 7 00 00 400 0 0 100 1 0 Alakoulut

Lisätiedot

JOENSUUN ASEMANSEUDUN KEHITTÄMINEN KÄYTTÄJÄKYSELYN TULOKSET

JOENSUUN ASEMANSEUDUN KEHITTÄMINEN KÄYTTÄJÄKYSELYN TULOKSET Kuva: Juha-Pekka Vartiainen JOENSUUN ASEMANSEUDUN KEHITTÄMINEN KÄYTTÄJÄKYSELYN TULOKSET Lisätietoja: Hanna Herkkola, hanna.herkkola@ramboll.fi, 5 51 55 VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT 1. Sukupuolenne?. Ikäryhmänne

Lisätiedot

Esteettömyyskartoitus tarjouksesta toteutukseen

Esteettömyyskartoitus tarjouksesta toteutukseen Esteettömyyskartoittajatapaaminen 21.10.2016 Tampere Esteettömyyskartoitus tarjouksesta toteutukseen Niina Kilpelä esteettömyysasiantuntija, arkkitehti (SAFA) Invalidiliiton Esteettömyyskeskus ESKE p.

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA 17.11.2015 AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA SELVITYKSEN TULOKSIA ARA:N ERITYISRYHMÄ- KOHTEIDEN TILAMITOITUS SELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET Ramboll Management Consulting toteutti yhdessä Arkkitehtitoimisto

Lisätiedot

Esteettömyyden edistäminen Espoon käytännöt. Jaana Länkelin Tekninen keskus/katu- ja viherpalvelut Erityissuunnittelu

Esteettömyyden edistäminen Espoon käytännöt. Jaana Länkelin Tekninen keskus/katu- ja viherpalvelut Erityissuunnittelu Esteettömyyden edistäminen Espoon käytännöt Jaana Länkelin Tekninen keskus/katu- ja viherpalvelut Erityissuunnittelu Esteettömyysasiamies aloittanut toukokuussa 2006 Esteettömyystyö Espoossa toimii Teknisessä

Lisätiedot

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista Valitse kohde. 1 (13) 28.3.2014 Kysely kotona asuvien 15-35 -vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista A. Taustatiedot Syntymävuosi? Sukupuoli? nainen mies Äidinkieli? suomi ruotsi muu Postinumero?

Lisätiedot

Liikennejärjestelyt ja investoinnit (aiemmassa selvityksessä Koulumatkat ja liikkuminen )

Liikennejärjestelyt ja investoinnit (aiemmassa selvityksessä Koulumatkat ja liikkuminen ) Liikennejärjestelyt ja investoinnit (aiemmassa selvityksessä Koulumatkat ja liikkuminen ) Tarkennuksia palveluverkkoselvitykseen 26.8.2016 Kaupungininsinööri Lassi Nurmi Riskienhallintapäällikkö Aki Pihlaja

Lisätiedot

Liikkuva koulu nykytilan arviointi

Liikkuva koulu nykytilan arviointi Liikkuva koulu nykytilan arviointi Alakoulut 0..0 LIKES-tutkimuskeskus Arvioinnin täyttäneet alakoulut Nykytilan arvioinnin on täyttänyt 7 alakoulua (0.. mennessä) Liikkuva koulu -tiimissä Opettajainkokouksessa

Lisätiedot

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 Rakennukset, kulttuurihistoria Korpelan tilan entisessä talouskeskuksessa sijaitsevat asuinrakennus,

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNGIN VIRKISTYS- JA VAPAA-AJAN ALUEIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET

LOVIISAN KAUPUNGIN VIRKISTYS- JA VAPAA-AJAN ALUEIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET LOVIISAN KAUPUNGIN VIRKISTYS- JA VAPAA-AJAN ALUEIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET VIRKISTYSALUEET OSA I SAARISTO JA RANNIKKO TAAJAMARAKENTEEN ULKOPUOLISET ALUEET Loviisan kaupunki Arkkitehtitoimisto syksy 2007

Lisätiedot

Päivittämistarpeen taustalla

Päivittämistarpeen taustalla Päivittämistarpeen taustalla Strategisten painopisteiden hahmottaminen Laajan toimenpidejoukon jäsentäminen ja selkeämpien kehittämiskokonaisuuksien muodostaminen niiden sisällä erilaisia ja eri toteuttamis-

Lisätiedot

Uusi Hankasalmi Väliraporttiseminaari. Liikunnan, virkistyksen ja vapaa-ajan

Uusi Hankasalmi Väliraporttiseminaari. Liikunnan, virkistyksen ja vapaa-ajan 27.10.2016 Väliraporttiseminaari Liikunnan, virkistyksen ja vapaa-ajan Uusi Hankasalmi Hankasalmen liikunta-, virkistys- ja vapaa-aikasuunnitelma 2017-2025 SEMINAARIN OHJELMA Hankasalmen kunta tarjoaa

Lisätiedot

Esteetön piha ja puutarha

Esteetön piha ja puutarha Esteetön piha ja puutarha 1 Kun puhutaan esteettömyydestä, niin on kysyttävä: MITÄ OVAT ESTEET? On pitänyt oppia itse syömään ja kävelemään Oppia lukemaan, ajamaan polkupyörällä, hiihtämään ja luistelemaan

Lisätiedot

TYÖIKÄISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä

TYÖIKÄISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä TYÖIKÄISET Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Sähköiseen kyselyyn vastasi 321 täysi-ikäistä pieksämäkeläistä, joista 67 prosenttia oli naisia ja 33 prosenttia

Lisätiedot

E18 TURUN KEHÄTIE NAANTALIN JA RAISION VÄLILLÄ

E18 TURUN KEHÄTIE NAANTALIN JA RAISION VÄLILLÄ E18 TURUN KEHÄTIE NAANTALIN JA RAISION VÄLILLÄ YVA JA YLEISSUUNNITELMA TAVOITETYÖPAJA 1.12.2015 TYÖPAJAN OHJELMA 16.30 Kahvi 17.00 E18 kehittämistarpeet, Vesa Virtanen Käyttäjätarpeiden tunnistaminen kehittämispolun

Lisätiedot

Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Kalajoki

Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Kalajoki Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Kalajoki 1) Sukupuoli 2) Ikäluokka 3) Kotikaupunkinne tai kuntanne ja vastaus% suhteessa asukasmäärään Kyselyyn vastasi 80 Kalajoen asukkaista. Tämä on

Lisätiedot

Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012

Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012 1 Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: FINNMAP Infra Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartta... 4 Vanhat

Lisätiedot

CBRTS-HANKKEEN LOPPUSEMINAARI 25.6.2014 LIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN

CBRTS-HANKKEEN LOPPUSEMINAARI 25.6.2014 LIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN CBRTS-HANKKEEN LOPPUSEMINAARI 25.6.2014 LIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN Anne Vehmas LIIKENNEVÄYLÄ KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUKAISEKSI Liikenneväylän nopeustason, leveyden, ympäristön ja muiden ominaisuuksien tulisi

Lisätiedot

Kohdekaupunkien kaavio

Kohdekaupunkien kaavio Kohdekaupunkien kaavio Oheinen kuva on kohdekaupunkien, Jyväskylän, Kuopion, Lahden ja Oulun mittasuhteisiin sovitettu peruskaavio. Se osoittaa kaupunkijärjestelmien alueiden laajuuksia, ulottuvuuksia

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1 Tekninen lautakunta 22.10.2014 Sivu 1 / 1 4310/10.00.00/2014 107 Tiedonanto Turuntien aluevaraus- ja maankäyttösuunnitelmasta Valmistelijat / lisätiedot: Pauliina Kuronen, puh. 046 877 3006 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy LAUSUNNOT JA MUISTUTUKSET VASTINEINEEN 1 (4) Jonkerin ranta-asemakaavan ehdotus J.Isoherranen 18.11.

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy LAUSUNNOT JA MUISTUTUKSET VASTINEINEEN 1 (4) Jonkerin ranta-asemakaavan ehdotus J.Isoherranen 18.11. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy LAUSUNNOT JA MUISTUTUKSET VASTINEINEEN 1 (4) KUHMON KAUPUNKI JONKERIN RANTA-ASEMAKAAVA, EHDOTUKSEN TOINEN NÄHTÄVILLÄOLO 1.10-31.10.2013 Kaavaehdotuksesta saatiin 5 lausuntoa

Lisätiedot

Liikenneväylähankkeet

Liikenneväylähankkeet Liikenneväylähankkeet Nykyinen ohjeistus Käytäntö tiehankkeissa Yksikköarvoihin liittyviä ongelmia Kannattavuuslaskelma Vaikutusten analyysi Toteutettavuuden arviointi 1 Nykyinen ohjeistus ja käytäntö

Lisätiedot

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan Hankekuvaus Hanke Turvallisuus kotona vuorokauden ympäri alkoi elokuussa 2010. Kaksivuotinen hanke on Kristiinankaupungin oma ja sen osarahoittajana toimii Pohjanmaan liitto. Hankkeen pääasiallisena kohderyhmänä

Lisätiedot

SUUPANKUJAN KATUSUUNNITTELU

SUUPANKUJAN KATUSUUNNITTELU SUUNNITELMASELOSTUS 15.2.2017 SUUNNITELMASELOSTUS 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. HANKKEEN PERUSTIEDOT 3 1.1. Yleistä 3 1.2. Aikaisemmat suunnitelmat ja päätökset ja työt 3 1.3. Tavoitteet ja lähtökohdat 3 2. SUUNNITELMAN

Lisätiedot

Sipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa. www.sipoonjokilaakso.fi

Sipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa. www.sipoonjokilaakso.fi Sipoon Jokilaakso Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa Sijoita kasvavaan Sipooseen! www.sipoonjokilaakso.fi Sipoon Jokilaakson etuja ovat sijainti, luonto ja palvelut Sipoon Jokilaakso 2 Nikkilän keskustan

Lisätiedot

Arjen turva kysely. Miehikkälän asukkaiden vastaukset. EK-ARTU hanke Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelma

Arjen turva kysely. Miehikkälän asukkaiden vastaukset. EK-ARTU hanke Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelma Arjen turva kysely Miehikkälän asukkaiden vastaukset EK-ARTU hanke Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelma 8.2.2013 1 Vastaajia yhteensä 35 Vastaajien tausta Vastaajien lkm %-osuus vastaajista Naisia

Lisätiedot

KARHUNMÄKI, JOENSUU KARHUNMÄEN IV KAAVA-ALUE KUNNALLISTEKNIIKAN YLEIS- SUUNNITELMA

KARHUNMÄKI, JOENSUU KARHUNMÄEN IV KAAVA-ALUE KUNNALLISTEKNIIKAN YLEIS- SUUNNITELMA Vastaanottaja Joensuun kaupunki Asiakirjatyyppi Suunnitelmaselostus Päivämäärä 30.11.2015 KARHUNMÄKI, JOENSUU KARHUNMÄEN IV KAAVA-ALUE KUNNALLISTEKNIIKAN YLEIS- SUUNNITELMA KUNNALLISTEKNIIKAN YLEISSUUNNITELMA

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

Liikkuva koulu - nykytilan arviointi Lappeenrannassa

Liikkuva koulu - nykytilan arviointi Lappeenrannassa Liikkuva koulu - nykytilan arviointi Lappeenrannassa LIKES-tutkimuskeskus 5.11.2015 Arvioinnin täyttäneet koulut, yhteensä 18 Myllymäen koulu Kesämäenrinteen koulu Joutsenon koulu Voisalmen koulu Ravattilan

Lisätiedot

Kangasalan kunta/ Varhaiskasvatus 18.11.2014 Sääntökirja päivähoidon palvelusetelipalvelujen tuottamisesta Sääntökirjan erityinen osa Liite 1

Kangasalan kunta/ Varhaiskasvatus 18.11.2014 Sääntökirja päivähoidon palvelusetelipalvelujen tuottamisesta Sääntökirjan erityinen osa Liite 1 PÄIVÄHOITOTOIMINNAN EHDOTTOMAT KELPOISUUSEHDOT JA LAATUVAATIMUKSET Palveluntuottajan on täytettävä kaikki kohdissa 1-3 laadulle asetetut laatukriteerit. Kelpoisuusehtoihin sisältyvät lainsäädännön vaatimukset

Lisätiedot

Immersbyn osayleiskaavan meluselvitys

Immersbyn osayleiskaavan meluselvitys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A SIPOON KUNTA, KEHITYS- JA KAAVOITUSKESKUS, KAAVOITUSYKSIKKÖ Immersbyn osayleiskaavan meluselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P16134 Raportti 1 (5) Manninen

Lisätiedot

Kuusiokuntien Kehittämisyhdistys ry Etelä-Pohjanmaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Myönnetyt hanketuet 1.1. - 31.12.

Kuusiokuntien Kehittämisyhdistys ry Etelä-Pohjanmaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Myönnetyt hanketuet 1.1. - 31.12. Kuusiokuntien Kehittämisyhdistys Etelä-Pohjanmaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Myönnetyt hanketuet 1.1. - 31.12.2013 Summat tuhansina euroina HANKE NRO HANKKEEN NIMI JA TOTEUTUSAIKA

Lisätiedot

Tulokset syksyllä 2012 toteutetusta Sipoonkorven kansallispuiston kehittämiseen liittyvästä pehmogis-kyselystä

Tulokset syksyllä 2012 toteutetusta Sipoonkorven kansallispuiston kehittämiseen liittyvästä pehmogis-kyselystä Tulokset syksyllä 2012 toteutetusta Sipoonkorven kansallispuiston kehittämiseen liittyvästä pehmogis-kyselystä 1 Kyselyn y sisältö 1. Etusivu, jolla tietoa alueen suunnittelusta ja kyselystä 2. Taustatiedot

Lisätiedot

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008 Elise Virnes AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET Madaltaa siirtymiskynnystä perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen

Lisätiedot

Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa

Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa 17.2.2017 Timo Mäkikyrö Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue Toimialue

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

LIITE 12 OTTEET RANTA-ASEMAKAAVAEHDOTUKSESTA SEKÄ KAAVAMERKINNÖISTÄ JA MÄÄRÄYKSISTÄ

LIITE 12 OTTEET RANTA-ASEMAKAAVAEHDOTUKSESTA SEKÄ KAAVAMERKINNÖISTÄ JA MÄÄRÄYKSISTÄ LIITE 12 OTTEET RANTA-ASEMAKAAVAEHDOTUKSESTA SEKÄ KAAVAMERKINNÖISTÄ JA MÄÄRÄYKSISTÄ LIITE 13 HAVAINNEKUVA LIITE 14 ASEMAKAAVAN SEURANTALOMAKE LIITE 15 VASTINEET KAAVALUONNOKSEN NÄHTÄVILLÄOLOAIKANA SAATUIHIN

Lisätiedot

Supported by the European Union in the framework of the Health Programme 2008-2013. The views expressed herein can in no way be taken to reflect the

Supported by the European Union in the framework of the Health Programme 2008-2013. The views expressed herein can in no way be taken to reflect the Supported by the European Union in the framework of the Health Programme 2008-2013. The views expressed herein can in no way be taken to reflect the official opinion of the European Union. TYÖMATKAPYÖRÄILYN

Lisätiedot

Kuurinniityn asukaskyselyn yhteenveto

Kuurinniityn asukaskyselyn yhteenveto Kuurinniityn asukaskyselyn yhteenveto Kysely tehty 23.3-7.4.2016 Esityksen sisältö Lyhyt kertaus syksylle suunniteltuihin bussilinjojen muutoksiin. Kyselyn vastausten keskeisin palaute. Kartta kouluista,

Lisätiedot

Pyöräliikenteen pääverkon kehittäminen Hämeenlinnan seudulla

Pyöräliikenteen pääverkon kehittäminen Hämeenlinnan seudulla Pyöräliikenteen pääverkon kehittäminen Hämeenlinnan seudulla Tiivistelmä 13.11.2015 Tämän yhteenvedon lisäksi työstä on laadittu laajempi taustaraportti Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelmassa (Hämeen

Lisätiedot

Alkukyselyn ja työpajojen tuloksien hyödyntäminen. Palvelumuotoilun hyödyntäminen pienten asemapaikkojen kehittämisessä pilottikokeilu

Alkukyselyn ja työpajojen tuloksien hyödyntäminen. Palvelumuotoilun hyödyntäminen pienten asemapaikkojen kehittämisessä pilottikokeilu Alkukyselyn ja työpajojen tuloksien hyödyntäminen Palvelumuotoilun hyödyntäminen pienten asemapaikkojen kehittämisessä pilottikokeilu Tuloksien hyödyntäminen Osana kehittämisprojektia pilottikokeilun asemanseutuihin

Lisätiedot

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Ylitarkastaja Anu Liljeström Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue, Itä-Suomen aluehallintovirasto Anu Liljeström, ISAVI OKT-vastuualue 5.10.2016

Lisätiedot

KESKUSPUISTON KEHITTÄMINEN

KESKUSPUISTON KEHITTÄMINEN KESKUSPUISTON KEHITTÄMINEN 11.4.2016 1 Ensimmäisessä vaiheessa keskitytään Keskuspuiston eteläpään uudistamiseen. - VE1 Kehitetään puistoa perinteisenä puistona; oleskelu ja levähdyspaikkana. Valaistusta

Lisätiedot

Ikääntyvä väestö Asuinalueiden kehittämisohjelmassa

Ikääntyvä väestö Asuinalueiden kehittämisohjelmassa Ikääntyvä väestö Asuinalueiden kehittämisohjelmassa Ikäystävällinen asuinalue -seminaari 12.5.2014 Hanna Dhalmann 12.10.2007 Tekijän nimi Projektipäällikkö, FT 13 kasvukeskuskaupunkia: Helsinki, Vantaa,

Lisätiedot

Liikennejärjestelmäsuunnitelma

Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma on laadittu Iisalmen ja Kiuruveden kaupunkien sekä Vieremän, Sonkajärven, Varpaisjärven, Lapinlahden, Keiteleen, Pielaveden ja Rautavaaran

Lisätiedot

Alustava yleissuunnittelu valtatie 3:n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten arviointi

Alustava yleissuunnittelu valtatie 3:n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten arviointi TIEDOTE 1 () Valtatie :n parantaminen Ylöjärven ja Hämeenkyrön välillä Alustava yleissuunnittelu valtatie :n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten

Lisätiedot