Mietteitä kivinavetassa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mietteitä kivinavetassa"

Transkriptio

1 3/2009 Mietteitä kivinavetassa Historiaa ja muisteluita Lama iskee myös rautateille Eläketyöryhmä päättyi Kesän liikunnat

2 Pääkirjoitus Helsingissä LIITTOJEN YHDISTYMISKEHITYKSEN NÄKÖALOJA Teollisuuden ammattiliittojen TEAM yhdentymishanke kariutui kesäkuun alussa Metalliliiton valtuuston vasemmistoliittolaisen vähemmistöryhmän vastustukseen ryhmän käyttäessä liiton sääntöjen mukaista vähemmistömääräosaan perustuvaa päätösvaltaansa tässä sääntömuutoskysymyksessä. Metallin vetäytyminen hankkeesta näyttää lamaannuttaneen TEAM -keskustelun. Rautatieläisten liitto oli ainoana rautatieläisjärjestönä mukana TEAM -hankkeessa ja RL oli alkukesäisen jäsenäänestykseen perustuvan liittokokouspäätöksensä perusteella yhtymässä TEAM -liittoon, mutta tilanne on yhdentymishankkeiden osalta muuttunut. Rautatievirkamiesliitto ja Veturimiesten liitto ovat olleet mukana AKT:n, Posti- Logistiikka-alan Unionin, Ilmailualan Unionin, Merimiesunionin sekä Stuertti- ja Lentoemäntäyhdistyksen kanssa kuljetusliittojen yhteistyötä selvittävässä projektissa. Liitot teettivät yhteistyössä viime talvena valmistuneen kuljetusalan yhteistyöprojektin raportin, jonka laati sosiologian prosessori Harri Melin. Raportissaan selvitysmies Melin päätyi esittämään, että kuljetusalan liitot käynnistävät valmistelutyön uuden logistiikka-alan ammattiliiton perustamiseksi. Mukana olevat seitsemän liittoa ovat käsitelleet hallinnoissaan selvitysmiehen ehdotusta, mutta eivät ole sellaisenaan hyväksyneet yhdentymisesitystä, vaan ovat päättäneet, että asiassa tehdään jatkoselvitystyö. Veturimiesten liiton valtuusto päätti huhtikuussa pidetyssä vaalikokouksessaan, että liitto jatkaa kuljetusliittojen yhteistyöselvitykseen osallistumista ja velvoitti selvitystyötä tekevän työryhmän raportoimaan valtuustolle selvitystyön etenemisestä vähintään neljän kuukauden välein. Raportti annetaan hieman myöhässä lokakuun lopussa Kiljavalla pidettävässä valtuuston ja hallituksen yhteisessä strategiaseminaarissa, mutta tässä yhteydessä voidaan kertoa, että kesän aikana asiassa ei ole tapahtunut mitään. TEAM -hankkeen raukeaminen tulee vaikuttamaan hillitsevästi tai viivästyttävästi erilaisiin liittojen yhdistymishankkeisiin ja näin käynee myös kuljetusalan yhteistyöprojektin kohdalla. Jatkoselvitystyö tullaan kuitenkin tekemään tavalla tai toisella ja asia selkiytynee lähikuukausina. Veturimiesten liitto tulee paneutumaan vakavasti jatkoselvittelyyn, mikä liiton mielestä tulee tehdä avoimuuden hengessä. Veturimiesten liiton kannalta yhdentymiskehityksessä on keskeisesti kysymys veturimiesten ammatti-identiteetistä, joka on järjestöllisesti kietoutunut Veturimiesten liiton 110-vuotiseen historiaan. Jatkoselvitystyössä onkin pystyttävä selkeästi vastaamaan kysymykseen, mitä lisäarvoa kuljetusalan yhteinen ammattiliitto toisi veturimiesten ammattiyhdistystoimintaan? Mikä olisi veturimiesten työehtosopimuksen asema mahdollisessa uudessa järjestössä ja miten TES:sta olisi tuossa uudessa kokonaisuudessa mahdollista kehittää? Melko tuoreessa muistissa ovat valtion yhteisjärjestöstä VTY:stä saadut kokemukset, joita liitto ei kaipaa luvun puoliväliin ajoittuvien liiton VTY:stä eroamisen sekä VR:n osakeyhtiöittämisen myötä liitto saavutti itsenäisen työehtosopimusoikeuden. VTY:n kaltaiseen mammuttisopimusjärjestelmään ei varmaankaan haluta palata. Yhteistyöselvityksessä onkin Veturimiesten liiton kannalta pystyttävä tutkimaan ja osoittamaan, mitä nykyistä parempaa, edullisempaa tai muutoin toimivampaa etua tai palvelua veturimiehet saisivat mahdollisessa liittofuusiossa. Toki on kysymys myös siitä, mitä työmarkkinoilla tapahtuu seuraavina vuosina ja minkälaisiksi ay-liikkeen ja työnantajien välit TES -toiminnassa ja muussa sopimustoiminnassa muodostuvat. Selvitystyö tehdään varmasti huolella. Veturimiesten liitto lähtee siitä, että selvitystyö ei sido liittoa, vaan sen valmistuttua tehdään perusteelliset arviot ja niiden mukaiset päätökset liiton sääntöjen ja jäsendemokratian mukaisesti. 2 Veturimies 3/2009

3 Liiton ajankohtaista 2 Pääkirjoitus: Liittojen yhdistymiskehityksen näköaloja 4 Puheenjohtajan palsta: Suuri saneeraus 6 Pääsihteerin päivyri Valtiokonttorin vastaus 8 Keskustelua kivinavetassa 13 Risto Elonen 50 v 15 Maria Mälkki ETF:n kokous 16 Pääluottamusmies Hommat jatkuu 17 Valintoja ja vaalit 42 Valokuvauskilpailu 45 Ansiomerkit ja tukirahasto Harry Wallin esitteli veturimiesten näyttelyä ja kertoili tulevaisuuden näkemyksista, sivut 8-9. Muutamia matkakertomuksia sivilla ja 25. Kentältä 10 Jyrki Pietilä Ensimmäinen kiskoturisti 22 Buongiorno! 24 Tero Palomäki: Liikennepoliittinen välivuoto 25 Masinistit rajan takana 26 Vihreitä ajatuksia 31 Riston historiaa 40 Lama iski rautateille Työsuojelu 18 Lomaa ja sikainfluenssaa 20 TSV- koulutuspäivät Vapaa-aika 28 Jumi on voimaa 29 Motoristit Kalajoella 30 Tunnelien tuntumasta 32 Lentopallokisat 34 Jalkapallo 36 Golf 39 Beach-volley 43 Ristikko 44 Rantaonginta Lehden valokuvauskilpailu sivu 42. Vapaa-aikaa on vietetty kilpaillen kaikenlaisissa lajejssa, sivulla Veturimies-lehden vuoden 2009 ilmestymispäivät ovat: Aineiston oltava toimittajalla: Teksti mieluummin sähköpostin liitetiedostoina. Kuvat muokkamattomina jpeg tiedostoina tai paperikuvat postin kautta. Julkaisija Veturimiesten liitto Toimitus: John Stenbergin ranta 6, Helsinki puh. (09) Päätoimittaja: Timo Tanner Toimittaja: puh: (09) , Markku Vauhkonen GSM fax (09) Toimitusneuvosto: Risto Elonen, Timo Tanner ja Markku Vauhkonen. Koti os:kesäkatu 6, Pieksämäki Tilaushinta vsk. 20 euroa Ilmoitushinnat 2009: 1/1 sivua 250 euroa 1/2 sivua 170 euroa pienemmät ilmoitukset, lisäväri ja 4-väri sopimuksen mukaan. ISSN Kehitys Oy, Pori Veturimies 3/2009 3

4 Risto Elonen Liiton ajankohtaista PUHEENJOHTAJAN PALSTA Suuri Saneeraus VR:llä on päätetty käynnistää erittäin mittava muutosohjelma, jonka tarkoituksena on yksinkertaistaa konsernirakennetta ja tehostaa toimintoja kaikilla osa-alueilla. Ohjelmalla voisi olla toinenkin nimi eli Suuri Saneeraus. Organisaatiorakenteen tarkastelu on yrityksissä aika ajoin tapahtuvaa ja osittain normaalia elämänkiertokulkua. Uudessa mallissa palataan nyt organisaation osalta tavallaan sinne vanhaan VR- liikelaitosaikaan - ainakin päälinjojen osalta. Nykyinen konsernirakenne on synnytetty 1995, kun VR yhtiöitettiin. Se on toiminut verraten hyvin. Ainahan kaikkeen liittyy parannettavaa ja uskon, että reilun kymmenen vuoden kuluttua nyt lanseerattu uusi organisaatiomalli näyttää jo joiltakin osin vanhahtavalta. Uusien divisioonien osalta voidaan ainakin sanoa, että malli on veturimiesten kannalta hyväksyttävä, koska kaikki veturinkuljettajat on päätetty sijoittaa Palvelut - ja tuotanto divisioonaan. Tässä mallissa vanhan organisaatiomallin synergiaedut on hyviksi todettu jopa ulkopuolisten konsulttien toimesta, jotka uutta mallia ovat aktiivisesti olleet suunnittelemassa. Muutosohjelman toimintojen tehostamiseen liittyvät asiat ovat sitten jo kovempaa asiaa. Uskon, että vastaavaa ei ennen ole nähty ja pelkäänpä, ettei siitä selvitä pelkästään luonnollisten poistumien mukaan edeten. Näinhän on myös VR:n nykyisen johdon taholta todettu. Ohjelman toteuttamisessa tavoitellaan merkittävää konsernituloksen parantamista vuositasolla ja se on suunniteltu vietäväksi läpi vuoden 2011 loppuun mennessä. Ohjelman puitteissa on suunniteltu vähennettävän 1200 nykyistä VR -konsernin työpaikkaa. Niitä vähennetään lähes kaikista VR:n toiminnoista. Sopeuttamistoimenpiteet eivät merkittävästi koske Pohjolan liikenteen yksiköitä, jotka nyt liitetään entistä tiiviimmin uusiin Henkilöliikenne- ja Logistiikkadivisiooniin. Nykyinen VR Cargo on välittömästi ehkä rajuimpien muutosten kohteena ja sen toimintojen uudelleen järjestelyillä on erittäin merkittävä vaikutus myös veturimiestyöhön. Ei kukaan voi tietenkään tällä hetkellä väittää, etteikö tavaraliikenteen toimintamallia ole tarvetta kriittisesti tarkastella, koska rahtien määrä on laskenut huimasti kuluneen vuoden aikana. Tosin sama ilmiö on kaikilla muillakin tavaraliikenteessä toimivilla että joillakin reiteillä rahtiliikenne loppuu tai lopetetaan kokonaan. Tähän asti VR Osakeyhtiön strategiana on ollut toimia suomalaisen teollisuuden peruskuljettajana. Toivottavasti tämä ajatus säilyy myös uudessa organisaatiossa, ainakin edes taustalla. Kun asioita mietitään pelkästään tehokkuuden ja tuottavuuden kannalta, tällainen strategia väistämättä hämärtyy. Suomessa harjoitettavaan rautatieliikenteeseen liittyvät yleensä pitkät kuljetusmatkat ja aika ohuet kuljetusvirrat. Ne kulkevat pääosin yksiraiteisella rataverkolla, jolla on usein myös kuljetusrajoitteita. Vaara piilee mielestäni siinä, että kun tehokkuuden ja rahdin hintojen nimissä aletaan joitain kuljetuksia siirtää kumipyörille tai niitä kieltäydytään kokonaan hoita- Verkostoa karsittaessa luodaan markkinat uusille operaattoreille. VR:n logistiikkatoimintoja alas ajettaessa jää henkilöstöä, vetokalustoa sekä vaunuja vapaiksi ja näin ollen henkilöstöä ja kalustoa on helposti tarjolla halukkaille yrittäjille. operaattoreilla edessään. Kokonaan toinen kysymys on, pitääkö tavaraliikenteen järjestelmä ajaa alas vastaamaan nykyistä volyymia vai uskotaanko edelleen myös kasvuun, joka väistämättä on edessä. Silloin mielestäni pitää edelleen olla tarjolla VR:n hoitamia tavaraliikennepalveluja. Tavaraliikenteen kuljetusjärjestelmää sopeutettaessa on erittäin suuri vaara, masta, joudutaan vähän ajan kuluttua taas tarkastelemaan verkostoa, kun seuraavankin reitin kuljetusten tehokkuus on kärsinyt. Asiahan on niin, että hyvin pienistä puroista syntyy vähän suurempia virtoja. Verkostoa karsittaessa luodaan markkinat uusille operaattoreille. VR:n logistiikkatoimintoja alas ajettaessa 4 Veturimies 3/2009

5 jää henkilöstöä, vetokalustoa sekä vaunuja vapaiksi ja näin ollen henkilöstöä ja kalustoa on helposti tarjolla halukkaille yrittäjille. Mahdollinen uusien yrittäjien tulo alalle olisi kaikesta huolimatta myös positiivinen ilmiö, sillä mielestäni rautatierahtien siirtäminen maanteille on hölmöläisten hommaa ympäristöpolitiikan sekä liikenneturvallisuuden kannalta katsottuna. Muutosohjelman nimissä on tarkoitus sopeuttaa lähes kaikkia veturinkuljettajien hoitamia toimintoja, kuten huoltokuljettaja- ja tallipäivystystehtäviä. Tallipäivystyksen osalta liitto on sopinut yhdessä työnantajan kanssa, miten näiden tehtävien suhteen edetään ja mitään muuta ei ole tarkoitus sopia. Huoltokuljettajakysymykseen on otettu kantaa keväällä vaalikokouksen hyväksymässä toimintaohjelmassa vuosille ja linjaus on selvä. Kun ratapihoilla sovittiin siirryttävän veturien radio-ohjaukseen, tiedettiin että työrajoitteisten veturimiesten työhön sijoittumismahdollisuudet vähenivät merkittävästi. Oikeastaan ainoat enää jäljellä olevat sijoituspaikat ovat huoltokuljettaja - ja tallipäivystystehtävät. On luonnollista, että nämä tehtävät ovat veturimiehille erittäin tärkeitä työpaikkoja ja niiden siirtoa muille ammattiryhmille ei ole mitään syytä Liiton ajankohtaista toteuttaa. Näillä tehtävillä ei myöskään ole kovin suurta vaikutusta konsernin tulokseen ellei sitten tarkoituksena ole muutosohjelman nimissä käydä nyt kaikkien vuosien saatossa hiertämään jääneiden asioiden kimppuun. Muutosohjelman läpivienti sekä keväällä päättyvä VML:n työehtosopimus luovat vähintäänkin mielenkiintoisen yhtälön - ainakin sopimuskauden pituuden osalta. On vaikeaa kuvitella, miten voitaisiin tehdä pitkiä sopimuksia, kun huominen on syvän usvan peitossa. Kuva on Pieksämäen varikolta, jossa huoltokuljettajat vielä toimivat. Syksyinen ja kuulas taivas luo tummia sävyjä kiskoille, VR:n leipähampaat, Pendo ja Sr 1 odottelevat työkutsua. Dm 12, kiskobussi, Peräkylän pendo on myös valmiina tehtäviinsä. Onko VR tulevaisuudessa vain henkilöliikenteen kuljettaja? Haluaako uusi VR olla myös jatkossa suomalaisen teollisuuden peruskuljettaja? Veturimies 3/2009 5

6 Timo Tanner Liiton ajankohtaista Pääsihteerin päivyri Valtiokonttorin vastaus eläkkeiden harkintaa koskevaan tulkintakyselyyn Veturimiesten liitto teki keväällä Valtiokonttoriin tulkintakyselyn eläkkeen harkinnanvaraisesta korjaamismahdollisuudesta. Valtiokonttorin eläkepalvelun lakimies Kari Kankainen on virallisesti kirjeellä vastannut esitettyihin tulkintakysymyksiin. Seuraavasta esityksestä ilmenevät tehdyt kysymykset ja niihin annetut vastaukset. Vastaukset on purettu valtiokonttorin kirjeestä sananmukaisina ja tekstiä mitenkään muotoilematta ao. kysymysten kohdalle. Kysymys: Voidaanko ja millä edellytyksillä Valtiokonttorin päätöksellä korjata harkinnanvaraisesti vuosilta määräytyviä vapaakirjoja? Voidaanko tässä mahdollisessa korjaamisessa soveltaa ns. kolmen prosentin sääntöä, joka oli vallitseva eläkkeiden harkinnanvaraisen korjauksen sääntö vuosina ? Vastaus: Valtion eläkelain (VEL, 280/1966) 7 :n 1 momentin mukaan, sellaisena kuin se oli voimassa ennen , eläkkeen perusteena oleva palkka määrätään kustakin palveluksesta erikseen laskemalla enintään 4 viimeisestä kalenterivuodesta ennen palveluksen päättymistä ansioiltaan kahden keskimmäisen kalenterivuoden aikana palveluksesta saatujen yhteenlaskettujen työansioiden keskimäärä kuukautta kohden. VEL:n 7 :n 2 momentin mukaan, sellaisena kuin se oli voimassa ennen , jos edunsaajan ilmoituksen johdosta selvitetään, että hänen viimeisestä tämän lain tarkoittamasta palveluksesta saamansa työansio poikkeuksellisesta syystä on ollut alhaisempi kuin hänen 16 :n mukaisesti tarkistettu työansionsa samassa palveluksessa ennen tällaisen syyn ilmaantumista niin pitkänä aikana, että suurempaa työansiota voitiin pitää vakiintuneena, ja jos tällä seikalla on olennainen vaikutus hänen eläketurvaansa, eläkkeen perusteena olevana palkkana pidetään sitä keskimääräistä palveluksesta saatua työansiota, joka hänellä olisi ollut, jollei mainittua syytä olisi esiintynyt. Näiden säännösten mukaisesti eläkepalkan harkinnanvaraisen tarkistamisen edellytyksenä on, että eläkepalkka on poikkeuksellisen syyn vuoksi alentunut/noussut samassa palvelussuhteessa aiemmasta vakiintuneesta ansiotasosta ja tällä seikalla on ennen 1996 päättyneissä palveluksissa ollut vähintään kolmen prosentin vaikutus eläketurvaan. Kysymys: Voidaanko ns. heittosakissa työskentelyssä syntynyttä, työn vähyydestä johtuvaa ansion alenemaa verrata lomautuksesta johtuvaan ansion alenemaan? Vastaus: Poikkeukselliselta syyltä edellytetään, että se on pääsääntöisesti aiheutunut muista kuin työntekijästä itsestä johtuvista seikoista. Poikkeuksellinen syy aiheuttaa yleensä aina ansiotason alenemisen. Poikkeuksellisena syynä ei kuitenkaan pidetä työpaikan / töiden järjestelyä eikä lomarahan vaihtamista vapaa-aikaan. Näin ollen edellytyksiä heittovuorossa työskennelleiden veturimiesten eläkepalkan harkinnanvaraiselle tarkistamiselle ei valitettavasti ole. Kysymys: Voidaanko yksittäisen, heittovuorossa työskennelleen veturimiehen ansion alenemassa käyttää ns. verrokkiryhmän ansioita? Verrokkiryhmä voisi muodostua esimerkiksi samat palvelusvuodet omaavista veturimiehistä (veturinlämmittäjät, veturinkuljettaja), jotka ovat samanaikaisesti työskennelleet vakinaisissa vuoroissa. Vastaus: Tutkittaessa eläkepalkan harkinnanvaraista tarkistamista verrataan eläkepalkkaa nimenomaan samassa palvelussuhteessa eikä vertailussa voida käyttää ns. verrokkiryhmän ansioita. Kysymys: Voidaanko lomarahojen vaihtaminen vapaaksi vuosina ottaa huomioon vapaakirjan harkinnanvaraisessa korjauksessa? Vastaus: Poikkeuksellisena syynä ei kuitenkaan pidetä työpaikan / töiden järjestelyä eikä lomarahan vaihtamista vapaa-aikaan. Kysymys: Milloin yksittäisen, vuosiin kohdistuvaan vapaakirjaan oikeutetun veturinkuljettajan on haettava harkinnanvaraista korjausta, vai päteekö sama TEL:n puolella käytössä oleva korjaustenhaku takaraja 2011 loppuun mennessä. Puhelimessa asiaa erikseen tiedustellessani lakimies Kari Kankainen kertoi, että tässä vaiheessa Valtiokonttorissa ei ole suunnitelmia samanlaiseen korjausten hakuajan rajaamiseen kuin on tehty yksityisellä puolella. Valtiokonttorin rooli on kuitenkin muuttumassa. Valtioneuvosto on vuosia koskevassa valtiontalouden kehyspäätöksessä todennut, että Valtiokonttorin henkilöasiakkaita koskevien eläkeasioiden käsittelyn siirtämistä Kuntien eläkevakuutukseen valmistellaan niin, että siirto toteutetaan vuonna Samassa yhteydessä näitä asioita Valtiokonttorissa hoitava henkilöstö siirtyy Kuntien eläkevakuutuksen palvelukseen. Valtiokonttorista ollaan siirtämässä Kuntien eläkevakuutukseen valtion eläkejärjestelmän henkilöasiakkaita koskevat tehtävät ja toimivalta. Siirto koskee vakuutetun ja lähes eläkkeensaajan eläkeasioita. Eläkkeiden rahoitukseen liittyvät ja muut työnantaja-asiakkaisiin kohdistuvat palvelut jäisivät edelleen Valtiokonttoriin. Jos korjausten hakuaikaan tehdään takaraja, niin tämä uusi julkisen sektorin eläkemaksulaitos tulee niistä tiedottamaan. 6 Veturimies 3/2009

7 Liiton ajankohtaista VR Eläkesäätiön päällikkö Tuula Sihvonen kertoi, että VR Eläkesäätiö pyrkii siihen, että vuonna 2010 lähetettävissä työeläkeotteissa olisi valtion vapaakirjaa (VEL- eläkettä koskevat tiedot), mutta asia riippuu valtiokonttorin palvelumahdollisuuksista. Asia on työn alla. Valtiokonttorin uudelleen järjestelyt eivät vaikuta VR Eläkesäätiön toimintaan. VR Eläkesäätiö huolehtii VR Osakeyhtiöstä eläkkeelle Vuoden 2009 työeläkeotteet postitetaan koteihin vel- vapaakirjasta tietoja antaa valtiokonttori lähtevien ja lähteneiden eläkkeiden maksatuksesta ns. viimeisen laitoksen periaatteen mukaisesti. Palkaton virkavapaus ei vaikuta VEL -vapaakirjaan Veturimies-lehden numerossa 2/2009 (sivut 8-9) selvitettiin VM:n hallituksen asettaman eläketyöryhmän työtä. Jutussa selvitetään myös sitä, mitä vaikutuksia vuosiin sijoittuvalla Työeläkeote ei edellytä valtion palveluksessa olevilta ja olleilta henkilöiltä mitään erityisiä palvelussuhteiden tarkistamiseen liittyviä toimenpiteitä. Työntekijäin eläkelain mukainen ote on nyt lähetetty toistamiseen jokaiselle vuotiaalle Suomessa asuvalle yksityisen alan työntekijälle ja yrittäjälle. Työeläkeotteiden postitus alkoi huhtikuussa ja jatkuu lokakuulle saakka. Yksityisen sektorin työsuhdetiedot kannattaa tarkistaa. Työeläkeotteen saajalla on vastuu yksityisen sektorin työsuhdetietojensa oikeellisuudesta. Erityisesti vanhimmat tiedot kannattaa tarkistaa mahdollisimman pian. Nämä tiedot vanhenevat asteittain siten, että niiden korjaaminen myöhemmin on vaikeaa ja vaatii otteen saajalta oma-aloitteista selvittämistä. Valtion eläketurva on kunnossa tietoja ei näy vuoden 2009 otteella Valtion eläketurvan piiriin kuuluvat palvelussuhdetiedot on tallennettu valtion palvelusrekisteriin ja niiden osalta eläketurva on kunnossa. Jos valtion palvelusrekisteritiedoissa havaitaan virheitä tai puutteellisuuksia korjataan ne Valtiokonttorissa ilman määräaikaa. Valtion eläkkeestä voi kysyä Valtiokonttorista. Jos tarvitset tietoa valtion eläkkeestä, voit halutessasi pyytää rekisteriotteen tai arviolaskelman puhelimitse seuraavasta numerosta: tai sähköpostitse osoitteesta palkattomalla virkavapaalla on VEL- vapaakirjaan. Kertauksena todettakoon, että tätä asiaa on myös valtiokonttorin kanssa selvitetty ja valtiokonttorista on kerrottu, että palkattomien virkavapauksien osalta noudatetaan edelleen ennen vuotta 1995 vallinnutta tulkintakäytäntöä. Valtiokonttorin ylläpitämästä palvelussuhderekisteristä kerätään tieto, jonka perusteella VEL -eläkepalkan laskennassa huomioidaan vain todelliset työpäivät ja myönnetty palkaton virkavapausaika ei vaikuta vapaakirjan suuruuteen. Vajaan vuoden ansiot muutetaan täydeksi vuodeksi. Tämä tehdään valtiokonttorissa viran puolesta, joten sitä ei tarvitse erikseen pyytää. Palkattomat virkavapaudet eivät siten vaikuta vapaakirjan suuruuteen, koska palkatonta aikaa ei oteta huomioon vapaakirjanlaskennassa. Vajaat ansiovuodet muunnetaan täysiksi vuosiksi ja muunnossa käytetään palkallisen ajan ansioita(katso tarkemmin Veturimies-lehden 2/2009 juttua). Eläketyöryhmän työ tältä osin päättynyt VML:n hallitus päätti elokuun kokouksessaan, että eläketyöryhmän työ on tältä osin päättynyt. Asiaa käsitellään ja harkitaan hallituksen ja valtuuston strategiaseminaarissa lokakuussa. Eläketyöryhmän selvityksestä laaditaan erillinen kirje, joka osoitetaan osastoille, taannoiseen eläkekyselyyn vastanneille sekä laitetaan liiton nettisivuille. Asiasta virinnee myös joitakin valituksia, joita pohditaan liiton oikeusavun puitteissa. (Lähde: Veturimies 3/2009 7

8 Liiton ajankohtaista Keskustelua Kivinavetassa Harry Wallinin matkassa veturimiesnäyttelyssä Viime eduskuntavaalien ja kahden kansanedustajakauden jälkeen aikailematta siviiliammattiinsa palannut seinäjokinen veturinkuljettaja Harry Wallin lupautui oppaaksi Seinäjoen Kivinavettaan, jossa maata kiertänyt näyttely Veturimiesten matkassa on ollut veturikärpäsen puremien ja miksei muidenkin ihmeteltävänä tämän kesän ajan. Wallin kertoi kuljettavansa niin henkilö- kuin tavaraliikenteenkin junia, kuten teki edellisenkin työrupeamansa aikana, joka kesti seitsemänkymmentäluvun puolivälistä vuoteen Wallin arvelee, ettei VR:n elokuussa julkistama sadan miljoonan euron säästöohjelma, joka tarkoittaa noin tuhannenkahdensadan työpaikan menetystä, koskisi suoranaisesti veturimiehiä. - En usko, että se tulisi työssä olevien osalta vaikuttamaan mitenkään. VR on rekrytoinut noin neljäkymmentä uutta kuljettajaa vuosittain, ja siihen voi tulla katkos hetkeksi aikaa. Mutta meillähän eläköityy kovasti väkeä, ja uskon että sen kautta pystytään sopeutumaan. - Kyllä sen sikäli ymmärtääkin, että kun kotimaan tavaraliikenteestä menee kolmekymmentä prossaa ja ulkomaan liikenteestä kolmekymmentäkahdeksan, pitää säästöä jostakin syntyä. Mikä tässä hämmästyttää on se, että meille on koko ajan rekrytoitu satoja uusia ihmisiä. On tietysti hyvä, että nuoret saa töitä, mutta ei ole oivallettu mihin tämä taloustilanne menee, pohtii Wallin tulevaa hevoskuuria. - Toinen, mikä on raivostuttavaa on se, että valtio omistajana päätti ostaa Otanmäeltä uutta kalustoa mitä ei tarvita samaan aikaan, kun VR irtisanoo väkeä. Uskon, että kaksikerrosmakuuvaunujen tilaus peruutetaan, kun tilanne on tämä. Ne maksavat varmaankin näiden säästöjen verran, eikä niitä tarvita. Siksi VR ei ole niitä tilannut, ennen kuin tuli tämä määräys. Sattuma vei veturimieheksi Kuten monen muunkin kohdalla sattumalla oli osuutensa myös Wallinin ammatinvalinnassa, nuoren miehen ratkaisuja ohjailivat tässäkin tapauksessa niin sanotut sekundääriset argumentit. - Pyrin suoraan lukiosta veturimieskouluun ja pääsin sinne helmikuun viides päivä Se oli silloinkin hirveän suosittu opiskelupaikka, hakijoita oli tosi paljon. Mikään varsinainen haaveammatti se ei ollut, tottahan minä tiesin millaista se työ on kun isäni teki elämäntyönsä veturinkuljettajana. Joulut, juhlapyhät, viikonloput, illat ja yöt ollaan töissä, se on säännöllinen kolmivuorotyö. - Siinä tuli sattuma mukaan sen verran, että kun seitsemänkymmentäluku oli sellaista radikalisoitumisen ja rockmusiikin aikaa ja kaikki halusivat etelään, niin nähdessäni Hesarista Hyvinkään veturimieskoulun ilmoituksen päätin mennä vanhemmilta salaa pääsykokeisiin, valottaa Wallin veturimiesuransa alkuaikoja ja lähtökohtia. - En minä sitä katunut ole, tämä on hyvä ammatti josta saa hyvän toimeentulon. Koulun jälkeen kiertelin Kouvolat, Hyvinkäät ja Tampereet, sitten palasin tänne syntymäkaupunkiini. Verotus on oikeudenmukaisuuskysymys SDP:n toimintaankin Wallin kertoo tulleensa vähän niin kuin sattumankaupalla. Toki perinteisesti ja vanhan kaavan mukaan eli ammattiyhdistysliikkeen kautta. - Tampereella osallistuin jo osaston kokouksiin, mutta en tykännyt kun vielä tuohon aikaan siellä oli niin kovat riidat vasemmistopuolueiden välillä. Mutta Seinäjoelle tultuani tuolloinen luottamusmies Valto Tuorila otti minut siipiensä suojaan ja mukaan ammattiyhdistystoimintaan; silloin täällä toimi jopa rautatieläisten oma sos.dem. yhdistys, johon liityin sitten mukaan. - Se on kuitenkin sulautunut paikalliseen työväenyhdistykseen jo toistakymmentä vuotta sitten, mutta silloin tämä kaava oli se, että politiikkaan tultiin ay-liikkeen kautta. Enää se ei toimi, ja siinä voi olla yksi syy SDP:nkin suosion laskuun, pohtii Wallin. Wallin sanoo, että veturimiehen liiton toiminta painottuu edunvalvontaan, ja myös junaturvallisuus sekä tekniikka ovat asioita joihin on pakko kiinnittää huomiota. Mitä tulee vasemmistopuolueiden junnaamiseen vuodesta toiseen alemmilla kannatustasoilla, siihenkään ei Wallinin mielestä ole patenttiratkaisua. - Yhtä selvää ratkaisua millä tästä noustaan ei ole, niin minä näkisin asian kun olen siitä ihmisten kanssa puhunut. Kun työväenliike aloitti, sillä oli selkeitä tavoitteita, jotka on saavu- 8 Veturimies 3/2009

9 Liiton ajankohtaista tettu ja siltä osin nyt taistellaan EU:n ja globalisaation oloissa millä edes nykyinen elintaso voitaisiin säilyttää. Tämä hyvinvointi. - Puuttuu sellainen visio siitä, mitä tulevaisuudessa tavoitellaan. Verotuksen oikeudenmukaisuus voisi olla yksi. Esimerkiksi tuloverotuksen lasku ja verotuksen painopisteen siirtäminen kulutusverotukseen tarkoittaa, että hyvätuloiset saavat parhaimmat verokevennykset. Pienituloisten elintaso laskee entisestään, kun kuitenkin pitää syödä, saada energiaa kotitalouksiin ja jätteistä pitää päästä eroon. - Tämä on yksi oikeudenmukaisuuskysymys, jossa voisi profiloitua ihan selvästi. - Laskin kerran, että Arkadianmäellä on vähän yli 20 duunaria ja siinä on vielä päätoimiset maanviljelijät mukana. Eikös eduskunnan pitäisi olla leikkaus koko kansasta? Harry Wallin ja DR 12. kokoomuksen kannatus on suurempi kuin koko vasemmiston yhteensä, tuumii Wallin ja aprikoi samaan hengenvetoon, että perusduunari ja samalla peruskannattaja voi vierastaa kovin naisistunutta puoluejohtoa. Työväenliike on ollut ensimmäinen todellinen tasa-arvoliike ja sellaisena sen pitäisi pysyäkin eikä antaa punnuksen heilahtaa toiseen ääripäähän. - Mutta ei siinä mitään, naisia tarvitaan mutta myös miehiä tarvitaan, nuoria, keski-ikäisiä ja vanhempia, sanoo Jutta Urpilaista aktiivisesti puheenjohtajaksi ajanut mies. - Kannatusta voi syödä sekin, niin meiltä kuin vasemmistoliitolta, että nyt arvostellaan hallitusta asioista joita tehtiin kun itse oltiin hallitusvastuussa. Yksi esimerkki on tielaitoksen liikelaitostaminen, nythän se on osakeyhtiö. Teiden kunnossapitohan on peruspalvelu, ja postipalveluissa on menty samalla tavalla. Myös valtionyhtiöitä myytiin ja me on oltu mukana siinäkin. Elokuun budjettiriihi, joka keskittyi lähinnä arvonlisäveroprosenteilla takkuamiseen, kirvoittaa Wallinilta vielä yhden kommentin - Puoluekokouksessa Hämeenlinnassa hyväksyttiin ohjelma verotuksesta, jossa vaadittiin verotuksen painopisteen siirtämistä ansiotuloverosta välillisiin veroihin ja nyt hallitusta arvostellaan siitä. - Tällaista pientä. Vieläkö miehen mieli palaa Arkadianmäelle? - Olen sanonut, että työ jäi kesken, mutta mitään päätöstä en ole tehnyt vielä. Mutta kun kuntavaalit meni tosi hienosti ja minulle on EU-vaalien yhteydessä laajasti puhuttu, että mukaan pitäisi lähteä, niin todennäköisesti lähden ehdokkaaksi. - Luulen, että siellä olisi pitkään työelämässä mukana olleelle ja ihmisten arkea tuntevallekin käyttöä. Eduskunnanhan pitäisi olla läpileikkaus kansasta. JOUNI HENTULA Tavallisia jätkiäkin tarvitaan Yksi huoli Wallinin mielestä on se, että perussuomalaiset syövät kannatusta niin SDP:ltä kuin vasemmistoliitoltakin. Wallinin mielestä tavallisen reilun suomalaismiehen asiaa ei kannattaisi suosiolla jättää Soinin porukoille. - Niillä on selkeä kanta asioihin ja kannatusta valuu sinne kokolihaa syöviltä heteromiehiltä eli työväestöltä, johon veturimiehetkin kuuluvat. Näin selkeästi sanottuna. Onhan se nyt huolestuttavaa, jos EU-vaaleissa Veturinkuljettajan univormun erotti koppalakia kiertävästä hopeanvärisestä nauhasta ja kokardista. Viestirenkaalla junansuorittaja antoi junaturvallisuutta koskevia tietoja suoraan veturin ikkunasta aikana, jolloin ei vielä ollut radioyhteyksiä. Veturimies 3/2009 9

10 Liiton ajankohtaista Hämeenlinnan vanhan asemarakennuksen (kuvassa), joka sijaitsi alkuun vuosikymmenet kaupungin rajan takana, suunnitteli C. A. Edelfelt. Se tuhoutui sisällissodassa, ja tilalle valmistui uusi nykyinen asemarakennus Kuva: Antti Roivaisen kokoelma (teoksesta Radan varrella, Karttakeskus 2009) Snellman teki Augsburgista Müncheniin. Oulun Wiikko-Sanomia: ensi kertoja junasta? Snellmanko se oli maan ensimmäinen tosi kiskoturisti? Oululaislehti toi ensi tietoja kiskoliikenteestä, ja pian olivat tulihewoset kansan kaiken huulilla Vei kolme vuosikymmentä maamme ensimmäisestä rautatieuutisesta siihen, kun maan oma rautatieliikenne käynnistyi luvun lehdistö avaa aiheeseen kiintoisia näkökulmia. Kiskot kolisevat historiaa. Maailman rautatieliikenteen alkamisvuodeksihan mainitaan usein 1825, ja pioneerimaahan oli Britannia. Kaupallisesti kannattavaan höyryjunaliikenteeseen voi sanoa päästyn Britanniassa kuitenkin vasta 1830 Liverpoolin ja Manchesterin välillä. Pikku hiljaa rautatieliikenne käynnistyi useissa muissakin maissa. Suomen merkkimiehistä taisi junamatkustamisen makuun päästä ensimmäisenä J. V. Snellman pitkällä Keski-Euroopan matkallaan Ihka ensimmäisen junamatkansa Kokemuksien myötä Snellmanista tuli todellinen junalla matkustamisen pioneeri, koska vaunuja veti Saksan ensimmäinen veturi Saxonia, joka oli rakennettu professori Schubertin metalliverstaassa Dresdenissä, kirjoittaa Raimo Savolainen Snellmanelämäkerrassaan. Pikku hiljaa junaliikenteestä alkoi tihkua uutisia Suomenkin lehtiin. Mutta vielä joulun 1830 alla kertoi Oulun Wiikko-Sanomia mullistavassa uutisessaan otsikolla Rauta teistä siitä, miten Britanniassa ja USA:ssa on hevoset valjastettu vetämään - kitkan voittamiseksi - vaunuja kiskoilla. Vaikka jo puoli vuosikymmentä olivat höyryveturitkin suurella maailmalla kiskoilla vaunuja vetäneet. Mutta: lehdistöhistoriallisen arvostuksen ansaitseva Oulun Wiikko- Sanomia se kuitenkin taitaa ansaita kunniamaininnan myös maamme lehdistön oikeasta ensi rautatieuutisesta. Se julkaistiin tässä maamme kolmanneksi vanhimmassa suomenkielisessä sanomalehdessä otsikolla Rauta-tiestä Manchester ja Liverpool nimisten Kaupunkein wälillä, Englanisa. Näin tuo historiallinen lehtijuttu alkoi: Mainittu tie on likimääriin 31 Englannin, eli 6 Ruottin penikulmaa pitkä; ja sillä owat kahdet erityiset rattaan jäljet, wieretysten. Toisia kulkewat Liverpoolista Manchesteriin tulewat waunut, ja toisia ne waunut jotka menewät Manchesteristä Liverpooliin. Sen tien teko on maksanut Osa-miehille 800,000 Puntaa, eli wähän päälle 18 miljoonasta, paperi Ruplia. Osa-miehillä on tietenkin tarkoitettu osakkeenomistajia. Myös kuvataan historiallisessa uutisessa matkustusnopeuksia: Waunut kuljetetaan nimitetyllä rautatiellä, niin kuin tietty on, höyry- 10 Veturimies 3/2009

11 Kentältä wärkillä. Kyyti-waunut wiipywät Liverpoolin ja Manchesterin wälillä korkeintaan 2 tiimaa; mutta tawallisesti ainoastaan puolen toista; ja niille saatetaan ja aiwotaanki antaa wielä wikewämpi kulku. Ehkä ne siis kulkewat 4 penikulmaa tiimasa, ei kuulu matkustawaisila, niissä istuissaan, kuitenkaan olewan mitään lewottomuutta, waan warsin lysti ja leuto kulku. Huikeaa noin neljänkymmenen kilometrin tuntivauhtia siis Liverpoolin ja Manchesterin väliä viiletettiin. Kolmisen vuotta tuota liikennettä siis oli jo harjoitettu, ennen kuin ensimmäinen suomalaislehti näyttäisi siitä lukijoilleen kertoneen. Se oli sitä aikaa se. Ensimmäisen junakuvan on maassamme julkaissut todennäköisesti kuopiolainen Maamiehen Ystävä Ratayhteys Helsingistä Hämeenlinnaan luvun lopulla alkoi Suomessakin keskustelu rautateiden rakentamisesta. Emo-Venäjällä Pietarin ja Tsarskoje Selon, tsaariperheen kesäkaupungin, välinen radanpätkä oli otettu veturikäyttöön Mutta Venäjällä oli paljon tuon jälkeenkin myös hevosratoja, joten ei ihme, että hevosrautatievaihtoehto kummitteli keskusteluissa suuriruhtinaskunta Suomessakin. Myös väännettiin kättä siitä, panostaisiko kansakunta kisko- vai kanavaliikenteeseen. Snellman oli kiivas kiskoliikenteen ystävä. Voi arvella, että hänen varhaiset junamatkamuistonsa Keski- Euroopasta merkitsivät asiassa. Hänen muistoissaan siinsivät varmaan paitsi yliopistovierailut myös kauniit alppimaisemat ja matkoilla tavatut kauniit tytöt. Sitä paitsi hän järkimiehenä näki - vaikka valmistumassa oleva Saimaan kanava saattoikin sumentaa ihmisten näkemyksiä - että Suomen ilmastossa vahva kanavaverkkoon panostaminen olisi silkkaa tyhmyyttä. Sivistysmies Snellman tykitti Helsingfors Tidningarissa ja Litteraturbladetissa: Nykyajan historia todistaa, että rautatie ja sivistys ovat toisistaan erottamattomat. Rautatie on jokaiselle maalle, joka tahtoo pysyä yleisen sivistyksen mukana, välttämättömyys eikä valinnan varassa. Kiskoliikenne, uusi liikennemuoto, nousi siis esiin julkisessa keskustelussa Suomessakin. Historiantutkija Oiva Turpeinen nostaa merkittävänä keskustelufoorumina esiin Helsingfors Tidningarin - jota 1840-luvulta lähtien toimitti nouseva kyky nimeltä Sakari Topelius. Uusia kierroksia Suomen liikennepoliittiseen keskusteluun antoi epäilemättä se, että Venäjällä kaksi merkittävintä kaupunkia, Pietari ja Moskova, tulivat kytketyiksi junayhteydellä toisiinsa Noin 650 kilometrin kiskomatka huristeltiin tuolloin 22 tunnissa. Kuten tiedetään, ensimmäinen rata vedettiin Helsingistä Hämeenlinnaan, ja liikenne aloitettiin Kilpaileva ehdotus oli se, että rautatieyhteys olisi ensin avattu - hevosveturien voimin - Helsingistä Hausjärvelle. Sieltä kun olisi avautunut vesi- tai kanavateitse jatkoyhteys merkittäviin järviin, kuten Vanajaveteen, Längelmäveteen ja Näsijärveen. Sen ajan jännittävää logistiikkakeskustelua. Päivämäärä on ikimuistoinen erityisesti hämeenlinnalaisten kannalta. Sisä-Suomen vanhin kaupunki oli tullut yhdistetyksi kiskoin maan uuteen pääkaupunkiin. Näin tuon saman päivän Hämäläinen etusivullaan: Hämeenlinnassa on tänäpänä ollut suuri riemu, ensimäinen tulihewonen Lemminkäinen tuli tänne 11 epp., tuoden seurassansa usiampia waunuja. Kansaa oli asemahuoneessa ja sen waiheilla ja pitkin tietä kokoontunut suuresti, terwehtimään tätä ensimäistä rautatien junaa. Hurrahuudot kaikuiwat iloisista sydämistä. Kaupunkilaiset oliwat asemahuoneissa toimittaneet sopiwat tuliaiset ja ensimäinen malja juotiin tälle ensimäiselle tulihewoselle. Jutun alkupää on lihavoitu, ja sitä koristaa piirroskuva, joka muistuttaa hyvin paljon Maamiehen Ystävän vuoden 1848 piirroskuvaa. Kuvalaatat kiersivät tuolloin lehdestä lehteen. Rata Ouluun - ja paikalla reportteri Topelius Etelä-Suomesta avautui rautatieyhteys Ouluun asti vuonna 1880-luvun puolivälissä. Tampereeltahan toki jatkettiin tuohon aikaan matkaa Haapamäen kautta Seinäjoelle, kunnes oikorata Parkanon kautta Seinäjoelle valmistui 1970-luvun alussa. Yhtä kaikki, 28. lokakuuta 1886 oli suuri päivä, ja erityisesti oululaisille. Juna arvovieraineen saapui merkkipäivän iltana Oulun asemalle. Aseman eteen oli rakennettu komea juhlaportti, ja käytännössä koko kaupunki juhlisti tapausta, höyryhevon saapumista kaupunkiin. Juhlaillallinen syötiin Seurahuoneella eli Susiteetilla, jonka rakennustyöt oli saatu väen väkisin ainakin puolivalmiiksi suureen juhlapäivään mennessä. Juhlajunan arvovieraista ainakin jälkikäteen kiinnostavin oli Sakari Topelius. Hän - tuolloin jo Ruotsissakin nimeä saavuttanut 68-vuotias Merikosken ylittävä, Topeliuksen vuonna 1886 ihastelema Rautasilta ei ole enää aikoihin kannatellut junia. Kiskoliikennettä varten valmistui sen viereen 1964 uusi rautatiesilta, kun uudempi rautatiekalusto ei enää sopinut kulkemaan vanhan Rautasillan silta-aukon lävitse. (Lähde: Wikipedia) Veturimies 3/

12 Kentältä Sortavalan asemarakennus noin vuonna 1920, neljännesvuosisata suurten laulujuhlien jälkeen. - Kuva: Jarmo Pyytövaaran kokoelma (teoksesta Radan varrella, Karttakeskus 2009) professori ja valtioneuvos - ei ollut tätä ennen tiettävästi käynyt vanhassa koulukaupungissaan sitten kouluvuosiensa kuin kahdesti. Mutta juhlajuna Ouluun sai hänetkin mukaan matkalle ja matkan hurmioon. Maailmanmatkaaja Topelius, maamme ensimmäinen todellinen kokopäiväjournalisti, oli vieraillut Britanniassakin jo 1850-luvulla - Lontoon maailmannäyttelynkin nähden. Topeliukselle tuo maailman pohjoisin rautatie oli ns. iso juttu. Hän tulkitsi, että rautatien rakentamisella muu Suomi oli maksanut kunniavelkansa kauan eristyksissä olleelle Pohjolalle ja sen väestölle. Juhlaseurue viipyili Oulussa kaksi kokonaista päivää. Tänä aikana vierailtiin junakyydillä myös Toppilan satamassa. Ja tuolle pikku lisäreissullehan osui Merikosken silta. Merikosken ylittävä silta on jäänyt Topeliuksen mieleen kuin paroni Münchhausenin siltana ikään. Tämä paronihan se pyrki nostamaan itsensä suosta tarttumalla hiuksiinsa. Samalta näytti Merikosken sillan konstruktio Topeliuksen silmissä. Ei siis ihme, että varovaiset ihmiset siksi esittivät hyväntahtoiset varoituksensa siitä, että ei pitäisi saattaa itseään alttiiksi silminnähtävälle hengenvaaralle. Mutta toki me kaikki matkustajat olimme täysin rauhallisia, kirjoitti Topelius, vanha lehtimies. Silta, jonka jännepituus on 100 metriä, oli valmistuessaan Pohjoismaiden pisin teräsristikkosilta luvulta asti toki silta on ollut lähinnä autoliikenteen käytössä, ja kiskoliikenne on kulkenut aivan vieressä sijaitsevaa omaa, sittemmin rakennettua siltaansa pitkin. Niin, 1960-luvun puolivälissä rakennettiin vanhan sillan kylkeen uusi rautatiesilta, koska uudempi kiskokalusto ei enää sopinut kulkemaan vanhan Rautasillan silta-aukon lävitse. Rautatiereportaasinsa - lajissaan Veturimies-lehden avustajan väitös liippasi junienkin maailmaa Jyrki Pietilä on tehnyt pitkään yhteistyötä Veturimiesten liiton ja Veturimies-lehden kanssa - viestintäkouluttajana ja -konsulttina sekä lehden pitkäaikaisena avustajana. Pietilä väitteli syksyllä 2008 journalistiikasta tohtoriksi Jyväskylän yliopistossa otsikolla Kirjoitus, juttu, tekstielementti. Tutkimus on katsaus siihen, miten suomalainen sanomalehtijournalismi on kehittynyt aivan alusta, vuodesta 1771, viime vuosituhannen vaihteeseen. Hän kiittelee saaneensa useampaan otteeseen tärkeää taustatietoa Rautatiemuseon johtajalta Matti Bergströmiltäkin. Pietilä työskenteli uransa alussa 1970-luvulla nelisen vuotta Paperiliton tiedotussihteerinä sekä liiton lehden toimitussihteerinä. Sittemmin hän on toiminut kymmenisen vuotta Tampereen yliopiston tiedotusopin lehtorina ja viimeksi lähemmäs pari vuosikymmentä itsenäisenä viestintäalan yrittäjänä. Hän laskee harjoittaneensa viestintäkoulutusta noin kuudenkymmenen ammattiliiton tilaisuuksissa kaikkien keskusjärjestöjen puitteissa. Olen autonkuljettajan ja kuljetusalan pienyrittäjän poika, joka istuin jo 1950-luvulla pikkurepsikkana isäni Tempsussa eli kuorma-autossa nimeltä Ford Thames. Niin aito brittiauto se oli, että rattikin oli siellä ojan puolella. Silti - automiehen poikana - Pietilä tunnustaa rakkautensa juniin ja arvostuksensa veturimiesten vaativaa ja vastuullista työtä kohtaan. Sivistynein matkustusmuoto, hän toteaa kiskoilla liikkumisesta. Rautatieliikennekin tuli Pietilää vastaan kiintoisalla tavalla hänen väitöskirjatyössään. Oheisessa artikkelissaan Pietilä tarjoaa tutkimustyönsä pohjalta neljä tuokiokuvaa siitä, miten junat ja rautatiet olivat esillä 1800-luvun suomalaisissa sanomalehdissä. Millaisena uusi kummallisuus, kiskoilla liikkuva höyryhepo, valuikaan lehtien palstoilta suomalaisten tietoisuuteen? 12 Veturimies 3/2009

13 Liiton ajankohtaista Risto Elonen 50 v Liiton puheenjohtaja Risto Elonen täytti vuotta. Hän on syntynyt Sauvossa. Riston veturimiesura alkoi 1979 Turun konepajan oppilaskoulussa. Ennen tätä hän oli valmistunut autonasentajaksi isänsä jälkiä seuraten. Isä kuitenkin vihjaili vaihtamaan alaa, joten tällä tiellä on nyt oltu 32 vuotta. Hänen kiinnostuksensa ammattiyhdistystoimintaan alkoi jo Turussa, josta valinta liiton hallitukseen 1989 merkitsi käännekohtaa ammattiyhdistysuralle. Vuonna 1996 kutsuvat jo liiton vakinaisemmat toimet, kun hänet valittiin erityisvaltuutetuksi Veikko Savolaisen jälkeen. Seuraava ponnahdus siirsi Riston pääluottamusmieheksi, kun paikka vapautui Matti Korpihallalta. Liiton puheenjohtajana Risto Elonen on ollut vuodesta 2001 alkaen, nyt on menossa kolmas kausi. Juhlaa vietettiin Kuljetusliittojen tiloissa Helsingissä. Paikalle saapui onnittelijoita niin osastoista kuin liittojen ja ammattiyhdistysliikkeen korkeimmasta johdosta aina kansanedustajiin asti. Myös työnantajien edustajia oli runsaasti paikalla. Tämän lehden puheenjohtajan Pääjohtaja Henri Kuitunen onnittelemassa puheenjohtaja Risto Elosta, heidän välissään Riston vaimo Ritva Rahkonen. palstalta voi lukea nyt näkyvissä olevasta tulevaisuudesta, kun oikeastaan mikään ei ole enää pyhää, eikä vanha ilmaisu VR:n olemisesta teollisuuden runkokuljettaja enää taida ollakaan nykyjohdon ohjenuorana. Halutaankin tehdä bisnestä ja panna joutavat teollisuuden peruskuljettajana. Toivottavasti tämä ajatus säilyy myös uudessa organisaatiossa, ainakin edes taustalla. Kun asioita mietitään pelkästään tehokkuuden ja tuottavuuden kannalta, tällainen strategia väistämättä hämärtyy. hän toteaa. kuljetukset pois, jollei hintaa saada paremmaksi. - Tähän asti VR Osakeyhtiön strategiana Taitaa olla niin, etteivät puheenjohtajan hommat ainakaan tänä vuonna on ollut toimia suomalaisen helpotu. MV kait Suomen ensimmäisen merkittävän - Topelius kirjoitti Oulun-radan julkistuksen merkeissä kolmiosaisena Finland-lehteen. Lehti oli ruotsinkielinen, mutta suomenmielinen. Eli se ajoi suomenmielisyyden asiaa ruotsiksi. Päätoimittaja oli Topeliuksen Oulun-reportaasin aikoihin Agathon Meurman, Kangasalan karhu. Laulujuhlille Sortavalaan- ja junallapa tietenkin Suomalaisten elämisenpiiri laajeni, kun kiskot veivät yhä useammille paikkakunnille. Samaan aikaan, 1800-luvun lopulla, alkoi rakentua suomalainen kansalaisyhteiskunta. Syntyi esimerkiksi työväenliike, raittiusliike ja naisasialiike. Ne kokosivat ihmisiä eri paikkakunnille. Samoin alkoivat erinäiset ammattikunnat, kuten opettajat, kokoontua vuoroin siellä ja vuoroin täällä. Ja mikä olikaan parempi väline ihmismassojen liikuttelemiseksi erinäisiin kokoontumisiin kuin juna. Otetaanpa esimerkiksi Sortavalassa 1896 pidetyt yleisvaltakunnalliset laulujuhlat. Niitä ei olisi missään nimessä pidetty tuolla kaukana Laatokan rantamilla, ellei Viipurin - Joensuun vuonna 1893 valmistunut rautatie olisi kytkenyt Sortavalaa yhä kiinteämmin muun Suomen yhteyteen. Wiipurin Sanomien laulujuhlille saapunut reportteri kuvaili juhannuksen 1896 alla Sortavalan rautatietä Karjalan mahtawaksi waltasuoneksi, havaiten siellä jossakin aseman lähistöllä, että junakin niin reippaan ja rohkean näköisenä lähestyi. Sortavalan laulujuhlille saapui Viipurista käsin myös brittimatkailijatar Mrs. Alec Tweedie, jonka suomeksikin ilmestyneistä muistelmista voi lukea, että junamatka Viipurista Sortavalaan vei peräti 7 tuntia. Sortavalan laulujuhlille Tampereelta saapunut Aamulehden avustaja puolestaan kirjoitti - valitellen selostustekstinsäkin hidasta saapumista Tampereelle: Minä olen nyt täällä Karjalan kolkassa, johon Tampereelta matkustaen kestää 21 tuntia, luettuna siihen wälttämättömät wiiwytykset muutamilla asemilla. Vertailukohtana voi esittää, että Tampereelta pääsee nykyään kiskoteitse Joensuuhun parhaimmillaan alle 5 tunnissa. Juna vielä vuonna 1896 ei todella ollut pikainen juna. Mutta kuljettihan se jo toki suuria ihmismassoja. Hevoskyyti eri paikkakunnilta oikoteitä olisi voinut olla keskimäärin yhtä nopeaa. Mutta mistä organisoida ne sadat tai tuhannet hevoset, jotka olisivat rattaissa tiputellen tuoneet laulujuhlan suuret ihmismassat Sortavalaan? Jyrki Pietilä Veturimies 3/

14 Työsuojelu Nordea Pankki Suomi Oyj Keskitä asiointisi Nordeaan jo tänään. Keskitä Avainasiakkaanamme asiointisi Nordeaan saat henkilö- jo tänään. Avainasiakkaanamme kohtaisen pankkineuvojan. saat henkilökohtainen pankkineuvojan. Olet lämpimästi tervetullut asiakkaaksemme. Soita (pvm/mpm) ma pe 8 20 tai Olet käy osoitteessa lämpimästi tervetullut nordea.fi asiakkaaksemme. /tervetuloa. Soita Olet lämpimästi tervetullut (pvm/mpm) asiakkaaksemme. ma pe 8 20 tai käy Soita osoitteessa nordea.fi (pvm/mpm) /tervetuloa. ma pe 8 20 tai käy osoitteessa nordea.fi /tervetuloa. 14 Veturimies 3/2009

15 Liiton ajankohtaista Teksti Maria Mälkki ETF pyrkii yhteistyöllä talouskriisin yli Euroopan kuljetustyöntekijöiden liiton eli ETF:n kokouksessa Azoreilla keskustelua herätti eniten tämän hetkinen maailmantalouden tila ja sen vaikutukset kuljetustyöntekijöiden asemaan. Ympäri Eurooppaa on työntekijöitä irtisanottu ja tavalliset ihmiset saavat maksaa pörssikeinottelijoiden luoman taantuman laskun. Painostus työntekijöiden oikeuksia ja sosiaalisia oikeuksia kohtaan kasvaa ja työnantajien asenteet kovenevat. Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on antanut viime aikoina useamman tuomion, joissa taloudelliset oikeudet asetetaan työntekijöiden sosiaalisten perusoikeuksien edelle. ETF aikoo vastata haasteeseen talouskriisin luomilla mahdollisuuksilla jäsenmäärien kasvattamiseen liitoissa, ja siten vahvistamalla ammattiliittoja, lisäämällä rajat ylittävää yhteistyötä sekä Euroopassa että maailmanlaajuisesti ja jatkamalla alan sosiaalista vuoropuhelua. Kestävää kehitystä kuljetusalalla Kuljetusalojen kehittämisessä tulee ottaa huomioon ympäristönäkökulmien lisäksi myös sosiaalinen ja taloudellinen kehitys. - Hallitusten ja EU:n toimielinten on nopeasti otettava käyttöön vankkoja keinoja, joilla vähennetään talouskriisin sosiaalisia haittavaikutuksia, ja niiden tulee varmistaa pitkäaikainen investointi työntekijöihin ja ihmisiin, vaatii ETF kokouksessa hyväksytyssä strategiassaan. Kuljetusalan on myös ryhdyttävä aktiivisesti edistämään saastuttamattomia kuljetuksia, ja sen vuoksi ETF on vakuuttunut siitä, että alalle tarvitaan uudelleensääntelyä. Uudelleensääntely sisältäisi hinnoittelupolitiikan, joka perustuu käyttäjä ja saastuttaja maksavat -periaatteelle. Nämä ns. ulkoiset kulut sisällytettäisiin kuljetuksen hintaan, ja ne olisi katettava yrityksen voitoista ja/tai siirrettävä asiakkaan maksettavaksi. Rautateiden osalta kiinnitettiin erityistä huomiota kilpailutuksen vaikutusten huomioimiseen työtekijöiden suojelemiseksi julkisen liikenteen palvelusopimuksissa. Sopimuksiin on vaadittava työehtoja ja palvelun laatua koskevat kriteerit sekä sovellettava periaatetta, että noudatetaan sen paikan työehtoja, jossa palvelu tarjotaan. Ei eri kuljetusmuotojen väliselle vastakkainasettelulle AKT:n puheenjohtaja Timo Räty puuttui puheenvuorossaan ETF:n kestävän kuljetuksen strategiassa esitettyyn vastak kainasetteluun eri kuljetusmuotojen välille. Strategian läpivienti johtaa siihen, että kuljetusmuotojen yhteistyön sijasta ne asetetaan vastakkain ja ympäristöystävällisemmiksi katsottuja liikennemuotoja suositaan. - Suomessa raideliikenteen osuus on noin 25 prosenttia kuljetuksista Keski- Mikä ETF? Euroopan 8 prosenttiin verrattuna. Tähän on päästy eri kuljetusmuotojen yhteistyöllä, ei vastakkainasettelulla, arvioi Räty tiukassa puheenvuorossaan. Valintoja Suomalaiset ovat alkaneella kaudella ( ) hyvin edustettuina ETF:n hallituksessa ja naiskomiteassa. Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n puheenjohtaja Timo Räty valittiin hallitukseen Pohjoismaiden edustajana ja Suomen Merimies-Unionista Satu Silta naiskomitean edustajana. Lisäksi AKT:n palkkasihteeri Katri Höök valittiin Pohjoismaiden alueelliseksi edustajaksi ETF:n naiskomiteaan. ETF:n jaostojen edustajiksi on jo aiemmin valittu jatkamaan liittosihteeri Juhani Salmela maantiejaostoon ja sihteeri Juhani Koivunen satamajaostoon. European Transport Workers Federation ETF on 1999 perustettu kuljetusalojen ammattiliittojen eurooppalainen kattojärjestö. Siihen kuuluu rautateillä, maanteillä, merellä, sisävesillä, satamissa, lentoliikenteessä ja matkailualalla työskenteleviä työntekijöitä edustavia ammattiliittoja. Sen päätoiminta on edustaa ja puolustaa eurooppalaisia kuljetusalan työntekijöitä ja ajaa heidän asiaansa esimerkiksi EU:n eri toimielimissä. ETF:n kokous pidettiin Azoreilla Ponta Delgadassa VML:n edustajina kokouksessa olivat puheehjohtaja Risto Elonen ja pääluottamusmies Ari Kostianen. Veturimies 3/

16 Ari Kostiainen Liiton ajankohtaista Liiton ajankohtaista Hommat jatkuu Yt-neuvottelut sitten käytiin ja lopputulos oli kuitenkin alkuasetelmaan nähden positiivinen. Ketään ei lomautettu ja säästöt löytyivät kohtuudella. Rautatiejärjestöistä kolme pääsi samaan tulokseen ja kaksi jatkoi neuvotteluja, kunnes todettiin ettei tavoite täyty ja edessä on työsopimuslain mukaiset toimenpiteet, joissa sitten lomautettiin eripituiseksi ajoiksi lähinnä Cargon työntekijöitä. Kiitokset onnistumisesta voidaan antaa niille kuljettajille, jotka vaihtoivat lomarahojaan ja erityisesti vuorotteluvapaille lähtijöille, sillä sitä kautta tuli paljon säästöjä. Lisäksi niille muutamille jatkosopimuksen katkaisseelle, sillä tarve niiden tekemiseen tai jatkamiseen on nyt kadonnut useaksi vuodeksi. Eipä mennyt kauan kun aloitettiin uudestaan keskustelut tulevaisuuden säästöistä ja esiteltiin muutosohjelma jonka tavoite on reilut kuusi kertaa isompi ja pysyvästi. Puhutaan 1200 työpaikan vähentämisestä ja 100 miljoonan euron säästöstä vuodessa konsernitasolla. Uusi organisaatio ja muutosohjelma Uusi VR konsernin toimitusjohtaja Mikael Aro on aloittanut tehtävässään ja ensimmäiset muutokset ovat edessä. Ensimmäiseksi muutetaan organisaatiota ja sitten toimintatapoja. Meillä lienee edessä mielenkiintoiset ajat, ei niinkään organisaation, mutta toimintatapojen muutoksen kanssa. Taas on kaivettu esiin kaikki vanhat kehityshankkeet ja ideat ja muutama uusikin on keksitty mukaan. Kaikkea tätä kuvataan muutosohjelmaksi, joka sitten aluksi koulutetaan esimiehille ja avoimuuden nimissä myös pääluottamusmies on kutsuttu kuulemaan koulutusasiaa. Yksi korostettu asia on avoimuus ja toinen yhdessä tekeminen. Taas kadotettiin ne heti alkumetreillä, sillä halusin mukaan koulutukseen kaikki luottamusmiehet. Luottamusmiehiä meillä taitaa olla suhteellisesti mitaten vähemmän kuin muilla järjestöillä on pääluottamusmiehiä, mutta vain ns. neljä yhdysmiestä sai kutsun. Asiaa tarpeeksi kauan käsiteltäessä, heistäkin osa ei pystynyt osallistumaan päällekkäisten menojen takia. Siis mikään ei muutu tekemisen toimintatavoissa ja vanha kaava toistuu tässäkin. Nyt jos valitaan sama tiedotuslinja muutoksesta kuin oli kevään säästöneuvotteluissa, niin jätetään iso osa työntekijöistä tiedotuksen ulkopuolelle. Kuljettajat eivät käytä Verstasta päivittäisessä työssään ja kuljettajat näkevät esimiehiään noin kerran vuodessa, jollei ole jotain moitittavaa työn tekemisessä. Työantaja jätti Veturimiesten liiton yksin hoitamaan tiedotuksen säästöneuvotteluissa ja se ei ole oikein. Kuinka siis voidaan puhua avoimuudesta ja yhdessä tekemisestä kun oma esimies ei keskustele muutoksista ja tavoitteista työntekijöiden kanssa ja luottamusmiehetkin jätetään heti aluksi ulos muutoskoulutuksesta. Organisaatiossa siirrytään divisioona-malliin ja Osakeyhtiö, jossa me nyt olemme, poistuu kokonaan. Asiasta työnantaja tiedottaa mm. Nyt -lehdessä ja kotiin tuli kirje jossa kerrottiin muutosohjelman alkavan. Jos asia kiinnostaa enemmän, niin tulisiko varata audienssi omalta päälliköltänne, sillä heidät on nyt koulutettu muutokseen. Toivottavasti heillä riittää aikaa hoitaa normaalia esimiehelle kuuluvaa tehtävää. Lisää muutoksesta Olen joskus tässä lehdessä kirjoittanut tästä jatkuvasta muutoksista jo suunnitellussa työvuoroissa ja siihen on etsitty ratkaisuja erilaisissa työryhmissä. On lyhennetty suunnitteluväliä, jotta osuisi paremmin työvuorot kohdalleen ja päästäisiin päivittäisestä säätämisestä (lue sähläyksestä) eroon. Ja vielä mitä. Lisäksi on otettu järjestelmä, josta voidaan seurata muutosta ja sen pysyvyyttä. Hyvin on pysynyt samana. Olen myös kirjoittanut pari kertaa kysyen mahtaako tämä olla ns. hyvää bisnestä, kun selvästi se ei ole halvin tapa millään mittarilla tehdä näitä töitä. Samaa olen tuonut esille myös palavereissa, mutta kun ei ilmainen neuvo kelpaa niin otetaanpa konsultti kertomaan se sama. Nyt sitten on totuutena kerrottu, että meidän logistiikkajärjestelmässä on kehittämistä siihen suuntaan, että toimisimme enemmän suunnitellusti ja sovitusti asiakkaan suuntaan. Se kuulemma parantaisi bisnestä kummasti. Niinpä niin. Jos näin sitten menetellään tulevaisuudessa, on yksi pahimmista kuljettajan ongelmista poistumassa, eli jatkuvat muutokset työvuoroissa. Ja vielä muutoksesta Kun alussa todettiin, että 1200 työpaikkaa vähemmän on vuoden 2012 alussa konsernissa, niin mitä se tarkoittaa veturimiehissä? Tällä hetkellä on vielä mahdotonta sanoa montako meitä on vähemmän silloin, mutta poistuma on reilusti yli 400 kuljettajaa verrattuna vuoden 2009 alkuun, vaikka koulutetut huomioitaisiin. Varmasti se on liian suuri poistuma meidän ammattiryhmästä, jos halutaan ajaa vielä junia valtakunnassa. Toisaalta on tässä tilanteessa aikaista sanoa kuinka paljon on koulutustarve näinä vuosina. Varmaa on se, että syksyn ja ensi vuoden alun kuljettajakurssit on siirretty myöhempään ajankohtaan. Kuljetusverkkoon ollaan lisäksi suunnittelemassa muutoksia ja ensimmäisissä esityksissä on kerrottu 16 Veturimies 3/2009

17 muutosohjelmassa että kaikille ei konsernissa riitä töitä samoissa tehtävissä samoilla paikoilla, mutta meillä on asiasta ollut aina samanlainen näkemys, eli työt ovat veturikuljettajilla pyörillä ja siirrettävissä sinne missä on tekijöitä. Kaiken kaikkiaan on monenlaista ilmassa ja työnantaja varmasti pitää meidätkin ajan tasalla suunnitelmista, sillä onhan muutos kerrottu toteutettavan avoimuutta noudattaen ja yhdessä henkilöstön kanssa. Jotain ennallaan Olen monista muutoksista ja uudistuksista kirjoittanut näiden kuuden vuoden aikana, joku asia on oikeasti muuttunutkin, mutta toiset muutokset jääneet pelkästään kirjoitukseksi ja yrityksiksi. Minun kauteni jatkuu 2011 loppuun, joten kiitos uudelleen valinnasta. Kausi tulee olemaan haasteellinen muuttu- Liiton ajankohtaista vassa maailmassa ja tekemisestä ei liene pulaa. Varamiehekseni valittiin Heikki Moilanen Lahdesta 2011 loppuun asti. Valintoja ja vaalit Pääluottamusmiehen ja erityisvaltuutetun kausi päättyy ja uusia valintoja on tehty. Hallitus päätti jo aikaisemmin kesällä, että muutetaan pääluottamusmiehen ja erityisvaltuutetun kausia siten, etteivät ne pääty samaan aikaan. Näin nyt valittiin pääluottamusmiehelle kaudeksi ja etv:n kausi on kolmivuotinen Seuraavan kerran molemmat kaudet ovat jälleen kolmevuotiset. Hallitus kävi läpi osastoista tehdyt esitykset kokouksessaan Pääluottamusmieheksi valittiin edelleen Ari Kostiainen, koska muita ehdokkaita ei ollut. Hänen varamiehekseen tuli Heikki Moilanen Lahdesta, varamiesvaaliinkaan ei ollut muita ehdokkaita. Erityisvaltuutetuksi valittiin Kari Ojala. Myöskään etv:n tehtävään ei ollut muita ehdokkaita. Sen sijaan erityisvaltuutetun varamieheksi saatiin kaksi ehdokasta, joten vaalit pidetään heidän osaltaan klo Tässä yhteydessä hallitus totesi, että osastot voivat pitää omat vaalinsa samalla. Varamiesehdokkaita ovat Timo Törmä Tampereelta ja Timo Litmanen Imatralta. Äänestyksessä ei käytetä numeroita vaan äänestyslippuun kirjoitetaan koko nimi. Ehdokasesittely alla. Osastoihin lähetetään äänestysohjeet ja ehdokkaiden esittelyjulisteet. Lisäksi hallitus totesi, ettei minkään osaston äänestystulosta saa julkistaa ennen vaalien päättymistä klo Erityisvaltuutetun varamiesehdokkaat kaudelle Timo Törmä Synt Peruskoulun ja ammattikoulun jälkeen veturimiesoppilaaksi Tampereelle v. 1982, jonka jälkeen lämmittäjäksi Poriin. Porista takaisin Tampereelle v. 1987, jossa edelleen veturinkuljettajana. Kuljettajakurssi 1997, työn ohessa opintoja energiatekniikan ja koneautomaation aloilla Helsingin ja Tampereen AMK:ssa sekä avoimen yliopiston opintoja Tampereella mm. hallintotieteissä ja kasvatustieteissä. AY toiminta, VML Tampereen osaston toimikunnassa useita vuosia eri ajanjaksoina, tsv vuodesta 2004 ja vara lm vuodesta 2005, sekä Tampereen piirin kuljetuksen toimialan jäsen. Harrastuksiin kuuluu musiikki, soitettuna ja kuunneltuna, sekä moottoripyöräily ja veneily, talvella laskettelu. Perheeseen kuuluu avopuoliso sekä koira ja kissa. Timo Litmanen Naimisissa, kolme koiraa. Kävin veturinkuljettajakurssin vuonna 2005 ja siitä lähtien olen työskennellyt Imatralla VR:n palveluksessa. Ammattiyhdistystoiminta: Toimikunnan varajäsenenä. Varaluottamusmiehenä Veturimies 3/

18 Työsuojelu Kari Ojala VML etv Lomaa ja sikainfluenssaa Vuosilomanlain puitteissa, liittotason ja työpaikkatason neuvottelujen tuloksena määräytyy työntekijän vuosiloman pituus ja loman pitämisen ajankohta. Kuitenkin voi käydä siten, ettei työntekijä haluaisi pitää ansaitsemaansa lomaa kokonaisuudessaan tai lainkaan lomakaudella. Syyt voivat olla moninaiset. Siihen vaikuttaa perhesyyt tai harrastukset, toiset haluaisivat pitää lomaa vain talvikautena kun taas toiset panostavat kesään. Mitä sitten lomalla tehdään jokainen varmaan tietää sen parhaiten mutta, jotkut sanovat viettämänsä enempi aikaa nukkumiseen. Loma myös halutaan viettää enempi kotona tai sitten harrastuksien parissa. On myös mahdollista viettää lomaa mökillä ja sitähän suurin osa suomalaisista tekee, sillä tilastojen mukaan Suomessa on noin puoli miljoona vapaa-ajan asuntoa sekä noin 12 tuhatta vuokramökkiä. Tilastojen mukaan noin puolet SAK: laisista viettää lomaansa mökillä tai kakkoskodissaan. Kaikkien palkansaajien osalta mökkeily omalla mökillä näyttäisi olevan melko tasaisesti koko kansan harrastus. Mökkeily, maata kiertely ja luonnossa liikkuminen siinä monen lomalaisen mielekästä toimintaan loma-aikana. Lomalta jokainen hakee pääasiallisesti lepoa ja rauhoittumista. Tämän päivän kiireinen elämänrytmi myös vaikuttaa siihen että halutaan rauhoittua. Luonnossa liikkuminen on myös hyvin tärkeää, mutta on niitäkin jotka haluavat viettää lomansa kaupunkioloissa. Riittävän pitkä loma, mielellään arjen rutiineja rikkova mökkeily tai lomamatka tekee vuosilomasta onnistuneen. Moottoripyöräily saattaa olla myös yksi vaihtoehto lomailuun ja siihen onkin tällä hetkellä monella veturimiehellä kokemusta. Yhtälailla vuosiloman suunnittelu ilman liiallista painetta ja stressiä lisäävät virkistystä ja lepoa hyvin tuottavasta lomasta. Nyt on ollut mahdollisuus monella veturimiehellä vaihtaa lomarahat vapaaksi ja näin ollen on ollut mahdollisuutta hakea tätä kautta lomalle pidennystä. Onhan tämä kesä, joka kohta kääntyy syksyn puolelle, ollut todella lämmin ja vähäsateinen. Epidemia Meillä VR:llä on hyvinkin tarkkaan paneuduttu tulevaan epidemiaan. Emme me myöskään selviydy tartunnasta ja niinpä tartunnan saajia on jo myös meillä ja tartunnat sijaitsevat eri puolilta maata. Osa tartunnoista on saatu ulkomailta. Influenssan leviäminen on todennäköistä syksyn aikana. VR-konsernissa on pandemian seurantaryhmä, joka tiedottaa henkilöstöä ja yhtiöiden johtoa tarvittaessa. Myös liiketoimintayksiköt ovat varautuneet toimintansa muuttumiseen, jos huomattava määrä työntekijöitä sairastuu influenssaan. VR-konserniin on perustettu eri yksiköiden osaajista koostuva operatiivinen johtokeskus, joka koordinoi poikkeuksellisia liikennejärjestelyjä. Mikäli palveluja joudutaan supistamaan, asiasta ilmoitetaan erikseen henkilöstölle ja asiakkaille. Influenssa A (H1N1) tauti muistuttaa tavallista kausi-influenssaa, eikä valtaosa sairastuneista tarvitse lääketai sairaalahoitoa. Tauti paranee noin viikon kotilevolla. Kausi-influenssasta poiketen influenssa A (H1N1) -infektioon sairastunee kuitenkin normaalia suurempi osa väestöstä. Ulkomaille suuntautuvien työmatkojen hyväksymisessä toimitaan VR-konsernissa normaalisti, eikä turvallisuusjohtajan hyväksyntää enää tarvita. Vapaa-ajan matkoille ei ole influenssa -pandemian takia olevia matkustusrajoituksia. Jos sairastuneella todetaan influenssa A (H1N1), asiasta on ilmoitettava ylilääkäri Otso Ervastille (puh ) tai apulaisylilääkäri Leena Pitkämäelle (puh ). Miten me itse suojaudumme influenssalta? Käsien pesu on tehokas keino estää tartuntoja, sillä se estää tervettä ihmistä saamasta tartuntaa käsien kautta ja oireista ihmistä levittämästä eritteitä ympäristöönsä. Huolellinen käsien pesu on yleensä tehokas keino. Veturimiehillä on käytössä juomavesiautomaatit ja niistä otettaan vettä omiin juomapulloihin, jolloin pitää varoa pullon suun työntämistä suuttimeen kiinni, ettei tartuntoja sitä kautta ole mahdollista saada. Syy on että myös automaatista otetaan juomavettä muovimukeihin ja ko. automaatteja käytetään paljon. Lisäksi kättelemisestä luopuminen pienentää influenssan tarttumisriskiä. Kun asiakasta tai työtoveria tervehditään, on syytä mainita, että on luopunut kättelystä suosituksen mukaan, jotta ei loukkaa tervehdittävää. Jos hoitaa influenssaan sairastunutta tai toimii muissa erikoistilanteissa, käsihuuhteista voi olla lisähyötyä. Tärkeää on myös käyttää kertakäyttönenäliinoja yskiessä ja aivastaessa. Työpaikkojen ilmoitustauluille jaetaan THL:n ja STM:n tuottamia ju- 18 Veturimies 3/2009

19 listeita influenssan ehkäisystä. Suomen valtio on varannut influenssarokotteen kaikkia kansalaisiaan varten. Viranomaiset jakavat niitä terveyskeskusten kautta, kun niitä saadaan valmistajalta syksyn mittaan. Mitä teet, kun sairastut Jos epäilet sairastuneesi influenssa A (H1N1) -sairauteen, hakeudu normaalin menettelyn mukaisesti työterveyshuoltoon. Sairauden oireita ovat kova kuume, hengitystieoireet kuten yskä, nuha tai kurkkukipu, jäsenten särky, päänsärky, vilunväristykset ja väsymys. Myös ripuli ja pahoinvointi voivat kuulua oirekuvaan. Soita aina ensin omalle työterveysasemalle, varaa aika työterveyshoitajalle tai -lääkärille sekä ilmoita työpaikalle sairastumisesta, vastaanotolle menosta ja mahdollisesta sairauslomasta. Tartuntojen välttämiseksi vastaanotolle ei pidä lähteä ilman, että on ensin puhelimitse keskustellut terveydenhuollon edustajan kanssa. Hän selvittää tarkat matkustus- ja oiretiedot sekä ohjaa tarvittaessa tutkimuksiin ja hoitoon. Työterveyshuolto suosittelee sairauslomaa tavallisen käytännön mukaan. Ilmoita esimiehelle sairauslomasta välittömästi puhelimitse ja toimita hänelle sairauslomatodistus. Jos oireet ovat lieviä, eikä sairastunut kuulu riskiryhmiin, ei hän pääsääntöisesti tarvitse lääkärin tekemää taudinmääritystä tai lääkehoitoa. Tauti paranee noin viikon kotilevolla. Riskiryhmään kuuluvan ja välitöntä hoitoa tarvitsevan hakeuduttava hoitoon Jos sairastut, ja sinulla ilmenee jokin seuraavista influenssan yhteydessä esiintyvistä oireista, hakeudu mahdollisimman pian lääkärin hoitoon, ensisijaisesti kotikuntasi terveyskeskukseen tai influenssapoliklinikalle tai toissijaisesti työterveyshuoltoon: vät, mutta palaavat sitten kuumeen ja pahemman yskän kera Perheenjäsenen sairastuessa toimi tavalliseen tapaan Jos perheenjäsenesi sairastuu sikainfluenssaan, toimi kotikuntasi terveysviranomaisten antamien normaalien ohjeiden mukaan. Työehtosopimusten mukaan alle 10-vuotiaan lapsen hoidon järjestämistä varten saat esimieheltä palkallista vapaata. Tarvittavan todistuksen saat omasta terveyskeskuksesta. Viranomaisten suositusten mukaan terveitä omaisia tai muuten influenssapotilaaseen kontaktissa olleita ei tarvitse eristää. Kun influenssaan sairastunutta henkilöä hoidetaan kotona, muut voivat pienentää influenssan leviämisen riskiä välttämällä lähikosketusta sairastuneen kanssa. Tämä on erityisen tärkeää riskiryhmiin kuuluville. Käsihygieniasta huolehtiminen on tärkeää. Käsien kuivaamiseen kannattaa käyttää paperipyyhkeitä tai jokaiselle talossa oleskelevalle voi antaa oman, erivärisen pyyhkeen. Jos mahdollista, vain yksi aikuinen hoitaa sairastunutta lasta. Erityisesti pienillä lapsilla influenssan tartuttavuus voi kestää kauemmin oireiden jo hävittyä, joten toipilasvaiheessa olevia lapsia ei pidä viedä esim. päivähoitoon 7 vuorokauteen oireiden alusta lähtien. GSM-R tilanne Radioverkon kuuluvuuden parantaminen Jatketaan yhteistyössä RHK:n, verkkosuunnittelijan ja operaattorin (Corenet) kanssa verkon kuuluvuuden parantamisen selvitystä tarkoituksena saada selville eri paikkakunnilla tarvittavat lisäykset verkon elementteihin. Tässä työssä hyödynnetään niin Operaattorin kuin myös VR:n tekemiä kuuluvuustestauksien tuloksia Rata- ja vaihtotyöviestintä Jatketaan aluemäärittelyjen hiontaa ratatyö- ja vaihtotyöalueiden osalta. Yhdessä Corenetin ja RHK:n kanssa on luotu rata- ja vaihtotyöalueet eri paikkakunnille sekä luotu kirjautumissäännöt eri tehtäviin kirjautumisesta käytettäessä GSM-R-puhelinta. Tällöin on testattu vaihtotyöviestinnän (toimintatapa) toimivuutta Joensuussa ja samalla laadittu GSM-R-vaihtotyöviestinnän koulutusaineisto ja testattu sen toimivuus pilottikoulutuksena Joensuun Cargon työnopastajien kanssa. Työsuojelu Seurantajakson aikana tehdyt ratkaisut ja muutokset VRO on selvittänyt nyt Sr1:ssä olevien Malux-ajoneuvotelineiden uudelleensijoittamista hajautettuna Dm12:een. Tämä malli todettiin yhdessä VRE:n kanssa toteuttamiskelpoiseksi ja sitä lähdetään suunnittelemaan/asentamaan heti elokuun jälkeen tavoitteena saada yksi Dm12 varustettua ajoneuvotelineellä lisälaitteineen lokakuun loppuun mennessä (pilotointi). Syksyn aikana, alkaen marraskuun alussa, tullaan pilotoimaan junaliikenteen GSM-R-viestintää Parikkala- Savonlinna välillä Dm12-junissa. Tämä käsittää sekä kuljettajan ja liikenteenohjauksen sekä konduktöörin ja kuljettajan välisen viestinnän. Samoin marraskuun alusta alkaen pilotoidaan vaihtotyön GSM-R-viestintää Joensuun ratapihalla ainakin yhden vaihtotyöyksikön osalta. Tässä pilotoinnissa on mukana myös vaihdemiesyhteydet sekä liikenteenohjaus (Joensuu, Pieksämäki). Työvaatteet Uusia työvaatteita odotellaan, mutta koska ne sitten lopullisesti tulevat, ei varmuutta osaa sanoa, toivotaan kuitenkin aikana. Sopeutumistoimenpiteissä on tämän vuoden osalta sovittu työvaatteiden hankinnasta, mutta ei ensi vuoden osalta. Niiden tilaaminen pitäisi onnistua vuoden lopulla. Uudet työvaatteet tulevat olemaan vihreän ajatuksen mukaisia eli vihreyttä värinä löytyy jossain määrin työvaatteista. Uudelleen valinta Minut on sitten valittu jatkamaan työsuojelunerityisvaltuutettuna seuraavat kolme vuotta eli Kiitän kaikkia jotka ovat olleet sitä mieltä osaltaan, että tekemäni työ on auttanut meitä veturimiehiä parantamaan työolosuhteita ja muita mahdollisia asioita. Yksinään ei kukaan saa hyviäkään asioita läpi, vaan siihen tarvitaan hyvää verkostoa ja ainakin kentällä olevat tsv:t ovat niitä parhaita asioiden eteenpäin viejiä tai tuojia. Ei myöskään unohdeta työnantajan osuutta sillä kyllä siltäkin tarvitaan näkemystä kaikkien turvallisuuden ym. asioiden parantamiseksi. Veturimies 3/

20 Työsuojelu Kari Ojala Tsv ja heidän varamiesten koulutuspäivät Jälleen kerran oli saatu melkein kaikki veturimiesliiton tsv:t paikalle ja heidän varahenkilöt yhteiseen tilaisuuteen Kuljetusliittojen tiloihin Helsingin Hakaniemeen. Myös VR:n puolesta olin saanut luennoitsijoita paikalle ja päivien yhteenvedossa todettiin, että tällainen järjestelmä on tulevaisuudessakin ihan mielenkiintoinen, eli ensimmäisenä päivänä hieman tietoa siitä missä mennään työnantajan edustajien kertomana ja seuraavan päivän anti tulee sitten oman liiton puolesta. Päivien avauksen jälkeen tehtiin esittelykierros sillä monessa osastossa on tapahtunut vaihtuvuutta varsinkin varahenkilöiden osalta. Tämä on hyvä asia että jo ns. nuoremmatkin ottavat vastuuta työsuojeluun kohdistuvista asioista, totesi Matti Taina, joka esitteli myös itsensä ennen varsinaista puheenvuoroaan. Hän on tullut n. 30 vuotta sitten VR.lle ja toimii nykyään työsuojelupäällikkönä VR:llä. Matti kertoi VR OY:n työterveys ja työturvallisuusjohtamisjärjestelmästä. Hän kertoi, että järjestelmän tarkoitus on nostaa tämä asia yhtä tärkeäksi kuin junaturvallisuus. Järjestelmä selkeyttää roolit eli mitä tsv tekee jne. Työturvallisuuden johtaminen on osa päivittäistä johtamista ja sen johdosta myös meidän jokaisen pitää havaittuaan vaaratilanteita tehdä niistä vaarailmoituksia joita on tänä vuonna tehty yli 100kpl. Uutta on myös se, että työtapaturmat jotka sairaslomaltaan ovat yli 30pv pitää sisäisesti tutkia eli esimies määrää tutkinnan, siihen on kehitelty oma kaavake. Turvallisuudesta ja tarkemmin junaturvallisuudesta kertoi Turvallisuuspäällikkö Yrjö Poutiainen. Hän kertoi kymmenen vuoden kehityksestä, jonka aikana on uusittu rautatien turvallisuus. Nyt ollaan siinä tilanteessa, ettei mitään uutta teknillistä tai muuta järjestelmää ole tulossa raideliikenteeseen. Henkilökuntaa pitää koko ajan kouluttaa, ettei urauduta samoihin kaavoihin jolloin turvallisuus saattaisi kärsiä. Ahtaaksi kävi Joensuun pohjoispuolella Dm 12:ta ohjaamo, kun soralastissa ollut kuorma-auto pyrki väärään aikaan tilapäisen ylikäytävn yli. Kuljettaja ehti ohjaamosta pois. Myös tulevasta ajokorttidirektiivistä saimme tietoa, siirtymäaika rin sisältöä ja veturimiesten osuutta sella. Risto kertasi sopeuttamispape- kortin tulemiseen on 2017 loppuun säästötoimenpiteissä. Eläkepoistuma mennessä. on kuljettajaa ja Suunnittelupäällikkö Juha Inkilä kuljettajaa. Samalla saatiin tietoa, ettei kuljettajakurssia järjestetä tämän kertoi, ettei DR16 vetureita tulla saneeraamaan korkean tarjoushinnan vuoden syksyllä. takia, mutta muut jo sovitut muutokset Työsuojeluasiantuntija Martti Veki suoritetaan joilla parannetaan luotettavuutta. Vetureiden keski-ikä on tällä sopivasta havainnointilomakkeesta kertasi uudesta Junaliikenteeseen hetkellä noin 32 vuotta, mutta uuden sekä riskikartoituskaavakkeesta. Hän veturikaluston osalta VR:lle ei ole vielä oli kevään aikana jo käynyt useammassa työpisteessä kertomassa näistä tehty mitään päätöstä. Jälleen kerran keskustelua käytiin muutoksista, niinpä tämä asia olikin vetureiden siivouksesta, ohjaamoihin jo monelle tiedossa. Riskikartoitus on on laitettu vihko josta käy ilmi milloin voimassa 3-5 vuotta, jonka jälkeen se ohjaamo on viimeksi siivottu. Koko on uusittava. Havainnointilomakkeet kaluston siivous, johon kuuluvat myös otetaan käyttöön kesäkuun alussa ja vaunut on tällä hetkellä kilpailuttamistilanteessa ja uusi toimia aloittaa tsv/tj edustajan kanssa kolme -kuusi tarkoitus olisi tehdä omalla työpaikalla 2010 alusta. havainnointikierrosta tämän vuoden Ylilääkäri Otso Ervasti otti kantaa aikana. omaan turvallisuuteen eli hyvään työkuntoon, joka on parantunut ainakin rustukset ja veturimiesten osalta ne on Kokkolan tiloista on tehty pohjapii- VR:llä, nyt 5,98% koko konsernissa. hyväksytty. Toivoa on että jo tämän Junaliikenteen prosentit ovat 5,1%. vuoden lopussa olisi rakennus tehty. Ylilääkäri Otso Ervasti kertoi hieman tarkemmin kelpoisuuslain sisäl- ja aloitus tapahtuu syyskuussa. Turku Rixun osalta suunnittelu käynnissä löstä, sillä hän on ollut mukana VR:n saanut suunnittelurahaa tälle vuodelle edustajana kyseisen lain tekemisessä. 50t euroa, paperit pitää olla kunnossa Laissa ei ole erikseen mainittu, mitkä syyskuuhun mennessä, saadaan ensivuoden budjettiin esitys. taudit estävät liikenneturvallisuus työskentelyn. Terveystarkastukset Ari plm roolissa joutui vielä iltapäivällä esittelemään r- ohjauksen lisääntyvät 3 vuoden välein alle 40- vuotiaille ja samassa yhteydessä pitää etenemistä, keskustelua siitä saatiin ottaa myös sydänfilmi. aikaiseksi. Heittolupa asia pitäisi Erivapaus on myös mukana, direktiivi ei sisällöllisesti kiellä sen tarpeel- sama eli 17% käyttövahvuudesta. VIPu olla pikku hiljaa kunnossa eli kaikilla lisuutta totesi Otso. hankkeessa eletään vuotta 2010 jolloin pitäisi ainakin osittain tulla käyttöön Toinen päivä sähköinen tuntikortti, johon kuljettaja Toisen päivän anti aloitettiin liiton tekee työvuoroon kohdistuvat muutokset puheenjohtaja Risto Elosen alustuk- itse. 20 Veturimies 3/2009

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

VR Matkustajaliikenne Suomessa ja Venäjällä

VR Matkustajaliikenne Suomessa ja Venäjällä VR Matkustajaliikenne Suomessa ja Venäjällä Kouvolan rautatieseminaari 13.12.2011 Ari Vanhanen Matkustajaliikenne VR-Yhtymä Oy VR on kehittynyt yhtä matkaa Suomen kanssa 1857: Asetus Suomen ensimmäisen

Lisätiedot

Rautatieläisten ammattiyhdistystoiminnan historiaa

Rautatieläisten ammattiyhdistystoiminnan historiaa Rautatieläisten ammattiyhdistystoiminnan historiaa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Yhteiskuntahistorian laitos Rautatiekulttuurikeskus REILIA Kouvola 19.9.2009 1 Rautatieläisten ammattiliitot tänään

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Liikenneministeri Anu Vehviläinen. Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä

Liikenneministeri Anu Vehviläinen. Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä Liikenneministeri Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä Helsingin ratapihan liikenteellinen toimivuus on nousemassa junaliikenteen kasvun esteeksi. Eri selvityksissä tilanne on

Lisätiedot

Löydä oma ammattiliittosi. www.liitot.fi

Löydä oma ammattiliittosi. www.liitot.fi Löydä oma ammattiliittosi www.liitot.fi Miksi juuri sinun kannattaa liittyä ammattiliittoon? Ammattiliiton toiminnan ydin on työpaikoilla, jossa ammattiliittojen ja työnantajien yhdessä sopimia työehtoja

Lisätiedot

Luottamusmiehen tehtävät, velvollisuudet, asema. Minna Pirttijärvi

Luottamusmiehen tehtävät, velvollisuudet, asema. Minna Pirttijärvi Luottamusmiehen tehtävät, velvollisuudet, asema Minna Pirttijärvi 1 Luottamusmiehen tehtävät Osallistua tarvittaessa työsuojeluvaalien järjestämiseen sekä henkilöstöedustuksen nimeämiseen edustukselliseen

Lisätiedot

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010 JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Iloisin mielin kohti tulevaa vuotta 2011 Joulukuu 2010 Näin joulun alla on hyvä pysähtyä

Lisätiedot

MAAKUNNAN TAHTOTILA KAKSOISRAIDE LUUMÄKI-IMATRA-VALTAKUNNANRAJA

MAAKUNNAN TAHTOTILA KAKSOISRAIDE LUUMÄKI-IMATRA-VALTAKUNNANRAJA MAAKUNNAN TAHTOTILA KAKSOISRAIDE LUUMÄKI-IMATRA-VALTAKUNNANRAJA Matti Viialainen 14.9.2015 9.9.2015 1 LUUMÄKI-IMATRA IMATRANKOSKI KAKSOISRAIDE ON KÄRKIHANKE Yhteysväli on priorisoitu ensimmäiseksi Kaakkois-Suomen

Lisätiedot

Työelämän pelisäännöt

Työelämän pelisäännöt Työelämän pelisäännöt 1. Työsopimus Kun työntekijä ottaa työntekijän töihin, hän tekee työntekijän kanssa ensin työsopimuksen. Työsopimus kannattaa tehdä kirjallisesti, vaikka suullinen työsopimus on yhtä

Lisätiedot

Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin:

Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin: Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin: Sinä olet jäsen ammattiosastossa eli Jyväskylän Kirjatyöntekijäin Yhdistyksessä (JKY) JKY ja noin 300 muuta ammattiosastoa ovat

Lisätiedot

Työmarkkinoiden pelikenttä

Työmarkkinoiden pelikenttä Työmarkkinoiden pelikenttä Luennon sisältö Työmarkkinajärjestöt Palkansaajien keskusjärjestöt Työnantajien keskusjärjestöt Ammattiliitto Luottamusmiesjärjestelmä Paikallinen toiminta Toimihenkilökeskusjärjestö

Lisätiedot

KT Yleiskirjeen 15/2013 liite 3. TTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohje

KT Yleiskirjeen 15/2013 liite 3. TTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohje TTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohje Kunnallisen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimuksen (TTES) määräystä vuosiloman siirtämisestä työkyvyttömyyden vuoksi ja määräystä vuosilomapalkan

Lisätiedot

1.1 Tämä on STT-Lehtikuva

1.1 Tämä on STT-Lehtikuva 1.1 Tämä on STT-Lehtikuva STT-Lehtikuva on Suomen johtava, kansallinen uutis- ja kuvatoimisto. Uutispalveluiden lisäksi STT tuottaa muita palveluita medialle ja viestintäpalveluita johtaville yrityksille,

Lisätiedot

VANAJAN METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO 250 ry. Edunvalvontajaosto plm: Karo Suoknuuti 11.11.2015 EDUNVALVONTAJAOSTON TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016

VANAJAN METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO 250 ry. Edunvalvontajaosto plm: Karo Suoknuuti 11.11.2015 EDUNVALVONTAJAOSTON TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 VANAJAN METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO 250 ry. Edunvalvontajaosto plm: Karo Suoknuuti 11.11.2015 EDUNVALVONTAJAOSTON TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 Edunvalvontajaoston perinteinen tehtävä on toimia ammattiosaston

Lisätiedot

1. Puheeni valtuustossa 20.10.2014 koskien Hallintosääntöuudistusta ja tulevaa Rovaniemen kaupungin organisaationmuutosta ja hallinnon uudistamista.

1. Puheeni valtuustossa 20.10.2014 koskien Hallintosääntöuudistusta ja tulevaa Rovaniemen kaupungin organisaationmuutosta ja hallinnon uudistamista. 1. Puheeni valtuustossa 20.10.2014 koskien Hallintosääntöuudistusta ja tulevaa Rovaniemen kaupungin organisaationmuutosta ja hallinnon uudistamista. Käsittelemme tänään Rovaniemen hallintosääntöä ja kaupungin

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Sopeutumisraha SOPEUTUMISRAHA 1 (5) 21.4.2015. Sopeutumisraha koskee vuonna 2011 ensimmäistä kertaa edustajantoimeen valittuja.

Sopeutumisraha SOPEUTUMISRAHA 1 (5) 21.4.2015. Sopeutumisraha koskee vuonna 2011 ensimmäistä kertaa edustajantoimeen valittuja. SOPEUTUMISRAHA 1 (5) Sopeutumisraha Sopeutumisraha koskee vuonna 2011 ensimmäistä kertaa edustajantoimeen valittuja. Jos kansanedustaja ei ole edustajantoimen päättyessä saavuttanut eläkeikää, hänellä

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Nuoret journalistit -tutkimus Nuoret journalistit -tutkimuksessa kiinnostuksen kohteena ovat journalismin uudet sukupolvet. Millainen on tulevien

Lisätiedot

Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010. Edunvalvonta

Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010. Edunvalvonta Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Edunvalvonta Talentia Pohjois-Savo ry:n hallitus kokoontuu vuonna 2010 vähintään viisi kertaa. Hallitus pyritään muodostamaan

Lisätiedot

Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta

Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta 2 JOHDANTO JA YHTEENVETO Korkeatasoinen ja toimiva lentoliikenne on merkittävä osa alueiden kilpailukykyä. Tämän vuoksi Pohjois- Karjalan maakuntaliitto osallistuu

Lisätiedot

Ammatillisten oppilaitosten määrää vähennetään ja kunnallistetaan

Ammatillisten oppilaitosten määrää vähennetään ja kunnallistetaan Tästä lähdettiin Vuonna 2006 tuli kuluneeksi kymmenen vuotta ammatillisten opettajakorkeakoulujen syntymisestä. Opettajakorkeakoulujen toiminta alkoi elokuussa 1996, jolloin laki ammatillisesta opettajankoulutuksesta

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

Hyvät ystävät! Hukkuuko Helsinki? -tilaisuudessa Malmilla 10.1.2006

Hyvät ystävät! Hukkuuko Helsinki? -tilaisuudessa Malmilla 10.1.2006 Hyvät ystävät! Hukkuuko Helsinki? -tilaisuudessa Malmilla 10.1.2006 keskusteltiin ilmastonmuutoksesta. Tutkija Kimmo Ruosteenoja, ympäristöjohtaja Pekka Kansanen ja kansanedustaja Tarja Cronberg alustivat.

Lisätiedot

9.9.2011. Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta Valtiovarainvaliokunnan liikennejaos ja verojaos HYVÄ TIE PAREMPI TALOUSKASVU JA TYÖLLISYYS

9.9.2011. Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta Valtiovarainvaliokunnan liikennejaos ja verojaos HYVÄ TIE PAREMPI TALOUSKASVU JA TYÖLLISYYS MOOTTORILIIKENTEEN KESKUSJÄRJESTÖ PL 50, Nuijamiestentie 7, 00401 Helsinki puh 020 7756 809 tai 040 570 9070 faksi 020 7756 819 sähköposti molike@taksiliitto.fi 9.9.2011 Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta

Lisätiedot

Uudet tuulet rautateillä, dieselkäyttöinen vetokalusto. Teollisuuden polttonesteet 10.9.2015, Tampere Kimmo Rahkamo, toimitusjohtaja, Fennia Rail Oy

Uudet tuulet rautateillä, dieselkäyttöinen vetokalusto. Teollisuuden polttonesteet 10.9.2015, Tampere Kimmo Rahkamo, toimitusjohtaja, Fennia Rail Oy Uudet tuulet rautateillä, dieselkäyttöinen vetokalusto Teollisuuden polttonesteet 10.9.2015, Tampere Kimmo Rahkamo, toimitusjohtaja, Fennia Rail Oy Fennia Rail lyhyesti Ensimmäinen yksityinen kaupallinen

Lisätiedot

Avoin työyhteisö osana yrityksen kehittämistä

Avoin työyhteisö osana yrityksen kehittämistä Avoin työyhteisö osana yrityksen kehittämistä Jukka Pekka Sorvisto Sofor Oy 26.5.2011 1 Organisaation haasteet Tiedotus ja kommunikaatio ei toimi työntekijöiden ja johdon välillä Kehitystyö ja päätökset

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kansainvälistyminen

Työmarkkinoiden kansainvälistyminen Työmarkkinoiden kansainvälistyminen Ulkomaiset yritykset tulevat 1 Puheenvuoron aiheet Kilpailuasetelma yritysten välillä Kilpailu työpaikoista Lainsäädäntö ja työehtosopimukset Päättäjien toimenpiteet

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

Valtiovarainministeriön 1.12.2004 antamien neuvottelu- ja sopimusohjeiden mukaisesti sovittiin seuraavaa:

Valtiovarainministeriön 1.12.2004 antamien neuvottelu- ja sopimusohjeiden mukaisesti sovittiin seuraavaa: TES: 313013 PL: 01 Pöytäkirja Merenkulkulaitoksen, Suomen Erityisteknisten Liitto SETELI ry:n ja Suomen Laivanpäällystöliitto ry:n välisestä työehtosopimusneuvottelusta, joka pidettiin 17.2.2005 Merenkulkulaitoksessa.

Lisätiedot

TERVEYSMINISTERIÖ 9.2.2005

TERVEYSMINISTERIÖ 9.2.2005 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ PÄÄTÖS 9.2.2005 STM/316/2005 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN PÄÄTÖS ERÄIDEN RAUTATIELIIKEN- TEESSÄ TYÖSKENTELEVIEN TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖPAIKKOJEN TYÖSUOJELU- VALVONNAN SIIRTÄMISESTÄ

Lisätiedot

Uusi jaksotyö 1.6.2015 alkaen Muutosseminaarit 2015

Uusi jaksotyö 1.6.2015 alkaen Muutosseminaarit 2015 Uusi jaksotyö 1.6.2015 alkaen Muutosseminaarit 2015 Tehy, Edunvalvontatoimiala Muutoksia säännölliseen työaikaan Tasoittumisjakso Säännöllisen työajan tulee tasoittua kahden, kolmen taikka neljän viikon

Lisätiedot

Työeläketurva. VR-Yhtymä Oy 4.11.2010. Marjukka Matikainen Eläkepalvelut

Työeläketurva. VR-Yhtymä Oy 4.11.2010. Marjukka Matikainen Eläkepalvelut Työeläketurva VR-Yhtymä Oy 4.11.2010 Marjukka Matikainen Eläkepalvelut Työeläke muodostuu monesta palasta Eläketurva 2 Eläkkeen pohjana työansio Eläke kertyy vuosiansiosta ikää vastaavalla karttumisprosentilla

Lisätiedot

Rautatieliikenne ja kilpailu. Kimmo Rahkamo 12.11.2015 Kemi

Rautatieliikenne ja kilpailu. Kimmo Rahkamo 12.11.2015 Kemi Rautatieliikenne ja kilpailu Kimmo Rahkamo 12.11.2015 Kemi Fennia Rail lyhyesti Ensimmäinen yksityinen kaupallinen rautatieoperaattori Suomen rataverkolla Perustettu 2009 (Proxion Train), nimi muutettu

Lisätiedot

Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää

Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää Media ja edunvalvonta Kari Klemm KLEMM.IT Julkisuus on päivän sana * Media * Mediassa * Median kanssa Media(kin) on muutoksen kourissa *runsaat 2000 toimittajaa irtisanottu

Lisätiedot

50mk/h minimipalkaksi Pyydä mahdotonta

50mk/h minimipalkaksi Pyydä mahdotonta 50mk/h minimipalkaksi Pyydä mahdotonta Mika Sakki 2000 Sisältö Vastaus epävarmuuteen...................................... 3 2 On meneillään varsin vilkas työmarkkinakevät. Vahvat liitot saavat hyviä sopimuksia,

Lisätiedot

Kuopion kaupungin JHL yhdistys 862 TOIMINTASUUNNITELMA 2016

Kuopion kaupungin JHL yhdistys 862 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Kuopion kaupungin JHL yhdistys 862 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 1.10.2015 Kuopion kaupungin JHL 862 toimintasuunnitelma 2016 Yhdistyksen toiminnallinen tila Yhdistyksen toiminnallinen tila Jäsenmäärä Yhdistyksen

Lisätiedot

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle Nuori työntekijänä Ohjeita työnantajalle Kuka on nuori työntekijä? Laki nuorista työntekijöistä (998/1993) koskee alle 18-vuotiasta työntekijää. Lain nojalla on annettu asetus nuorten työntekijäin suojelusta

Lisätiedot

Jalkapallojaoston tiedote 2/2014

Jalkapallojaoston tiedote 2/2014 Jalkapallojaoston tiedote 2/2014 1 SISÄLTÖ 1) Uudet seura-asut 3 2) Yhteistyösopimus Aito Säästöpankin kanssa 3 3) Perjantaipalaverit 4 4) Varainhankintaa 5 5) Ajankohtaiset pelaaja- ja joukkueasiat 5

Lisätiedot

KIERTOKIRJE KOKOELMA

KIERTOKIRJE KOKOELMA POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJE KOKOELMA 1954 N:o 29-30 N :o 29. Kiertokirje kovan rahan lähettämisestä Suomen Pankin pää- ja haarakonttoreihin. Tiliohjesäännön 50 :n 2. kohdan määräysten mukaan

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE. Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko

AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE. Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko KKO 2007:69 Työntekijän takaisin ottaminen Työnantaja ja työntekijä olivat tehneet

Lisätiedot

ZA4979. Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4979. Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland ZA4979 Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland Revised questionnaire for euro survey in euro area Q1. Yleisesti ottaen, onko Suomen

Lisätiedot

Selvitys Tytti Kujanen-Hartikaisen rekrytoinnista Tulliin

Selvitys Tytti Kujanen-Hartikaisen rekrytoinnista Tulliin Kirje 1 (3) Hallintopalvelut Lappeenranta 30.10.2014 Ossi Värri Dnro Suojaustaso Valitse taso Julk (621/1999) 24.1 :n k Viite Selvitys Tytti Kujanen-Hartikaisen rekrytoinnista Tulliin Itäiseen tullipiiriin

Lisätiedot

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Kokemuksia työnohjauksesta johdon näkökulmasta 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 2 Työnohjauksen peruskysymyksiä

Lisätiedot

Ilonan ja Haban aamu Pariskunnalle tulee Aamulehti, mutta kumpikaan ei lue sitä aamulla: ei ehdi, eikä jaksa edes lähteä hakemaan lehteä kauempana sijaitsevasta postilaatikosta. Haba lukee Aamulehden aina

Lisätiedot

1. Kokouksen avaus Arto Kukkonen avasi kokouksen ja toivotti tervetulleeksi kokouksen osanottajat

1. Kokouksen avaus Arto Kukkonen avasi kokouksen ja toivotti tervetulleeksi kokouksen osanottajat Muistio Aika 25. - 26.9.2013 alkaen klo 12.00 Paikka Vierumäki Raidelinna 1 & 2 Läsnä Kukkonen Arto, puheenjohtaja Jelekäinen Timo Ojala Sakari Takala Esko Tukiainen Timo Varpenius Pertti Salow Raimo Korkalainen

Lisätiedot

Sanomalehti syntyy vuorovaikutuksesta

Sanomalehti syntyy vuorovaikutuksesta Sanomalehti syntyy vuorovaikutuksesta 1. Sähköpostilla 2. Puhelimella suoraan päätoimittajaan, toimitussihteeriin tai toimittajaan (numerot lehden viimeisellä aukeamalla) 3. Kirjeellä/kortilla 4. Facebookisssa,

Lisätiedot

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY Lähetettiin syyskuussa kaikille Jytyn jäsenille, joiden sähköpostiosoitteet olivat jäsenrekisterissä. Vastauksia yhteensä

Lisätiedot

50mk/h minimipalkaksi

50mk/h minimipalkaksi Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright 2012 toukokuu 21 Mika Sakki 50mk/h minimipalkaksi Pyydä mahdotonta Mika Sakki 50mk/h minimipalkaksi Pyydä mahdotonta 2000 Syndika vapaa työväenlehti 1/2000 2000 2 Sisältö

Lisätiedot

Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa

Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa Sujuva arki tärkeä osa alueen kilpailukykyä Työ- ja asiointimatkojen helppous Joukkoliikenteen

Lisätiedot

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2011 Carita Bardakci 24.11.2010 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma Palkkatutkimus 2008 Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoite Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja Tietoviikko suorittivat kesäkuussa 2008 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

Raportti. TYÖELÄKEVAKUUTTAJAT TELA RY Kansalaisten näkemyksiä elämästään työuran jälkeen

Raportti. TYÖELÄKEVAKUUTTAJAT TELA RY Kansalaisten näkemyksiä elämästään työuran jälkeen Raportti TYÖELÄKEVAKUUTTAJAT TELA RY Kansalaisten näkemyksiä elämästään työuran jälkeen Selvityksen tausta Tavoitteena oli verkkoaivoriihen avulla saada kuva ihmisten näkemyksistä vanhuuteen ja eläköitymiseen

Lisätiedot

SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN TOINEN KOKOUS 18.8.1997

SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN TOINEN KOKOUS 18.8.1997 1 PÖYTÄKIRJA SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN TOINEN KOKOUS 18.8.1997 Aika maanantai 18.8.1997 kello 15.00 18.10 Paikka Kuurojen Liiton suuri neuvotteluhuone A3.44 Läsnä Petri Engman Markku Jokinen,

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 42. Kaupunginhallitus 02.02.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 42. Kaupunginhallitus 02.02.2015 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 02.02.2015 Sivu 1 / 1 5299/01.02.01/2014 Kaupunginhallitus 37 19.1.2015 42 Oikaisuvaatimus aiheettomasti maksetun palkan takaisinperinnästä (Pöydälle 19.1.2015) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Arvoisat Hyvinkään Venlan kaupunginosan asukkaat. Hyvät ystävät.

Arvoisat Hyvinkään Venlan kaupunginosan asukkaat. Hyvät ystävät. Käsikirjoitus Yhdistyksen kokouksen -video -esitykseen. Kaupunginosayhdistyksen perustamiskokouksen asialista: Kop, kop, kop 1. Kokouksen avaus Avaaja Arvoisat Hyvinkään Venlan kaupunginosan asukkaat.

Lisätiedot

Kuinka huono Suomen hintakilpailukyky oikein on? Pekka Sauramo. Vapaus Valita Toisin seminaari Helsinki 18.5. 2015 TUTKIMUSLAITOS PALKANSAAJIEN

Kuinka huono Suomen hintakilpailukyky oikein on? Pekka Sauramo. Vapaus Valita Toisin seminaari Helsinki 18.5. 2015 TUTKIMUSLAITOS PALKANSAAJIEN Kuinka huono Suomen hintakilpailukyky oikein on? Vapaus Valita Toisin seminaari Helsinki 18.5. 2015 Pekka Sauramo Alustuksen tarkoituksena on Kommentoida suomalaisen kilpailukykykeskustelun tiettyjä piirteitä:

Lisätiedot

LUOTTAMUSMIESVALINTASÄÄNNÖT

LUOTTAMUSMIESVALINTASÄÄNNÖT LUOTTAMUSMIESVALINTASÄÄNNÖT 1. Yleistä Luottamusmiesvalinnoissa noudatetaan Palvelualojen Ammattiliitto PAMin hallituksen vahvistamia luottamusmiesvalintoja koskevia sääntöjä. Näillä säännöillä ei ole

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 37. Kaupunginhallitus 19.01.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 37. Kaupunginhallitus 19.01.2015 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 19.01.2015 Sivu 1 / 1 5299/01.02.01/2014 37 Oikaisuvaatimus aiheettomasti maksetun palkan takaisinperinnästä Valmistelijat / lisätiedot: Pekka Harju, puh. 046 877 2591 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

VANAJAN METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO 250 ry. Edunvalvontajaosto plm: Karo Suoknuuti 15.10.2014 EDUNVALVONTAJAOSTON TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015

VANAJAN METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO 250 ry. Edunvalvontajaosto plm: Karo Suoknuuti 15.10.2014 EDUNVALVONTAJAOSTON TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 VANAJAN METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO 250 ry. Edunvalvontajaosto plm: Karo Suoknuuti 15.10.2014 EDUNVALVONTAJAOSTON TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 Edunvalvontajaoston perinteinen tehtävä on toimia ammattiosaston

Lisätiedot

Taloyhtiöjournalismin tulevaisuuden haasteet. päätoimittaja Riina Takala Kiinteistöposti 20 vuotta Finlandia-talo 10.4.2013

Taloyhtiöjournalismin tulevaisuuden haasteet. päätoimittaja Riina Takala Kiinteistöposti 20 vuotta Finlandia-talo 10.4.2013 Taloyhtiöjournalismin tulevaisuuden haasteet päätoimittaja Riina Takala Kiinteistöposti 20 vuotta Finlandia-talo 10.4.2013 Minkälaisessa taloyhtiömaailmassa Kiinteistöposti aloitti? Idänkauppa, pankkikriisi,

Lisätiedot

EU:n uusi sosiaaliturva-asetus - Eläketurvakeskuksen tehtävät toimeenpanossa mikä muuttuu?

EU:n uusi sosiaaliturva-asetus - Eläketurvakeskuksen tehtävät toimeenpanossa mikä muuttuu? EU:n uusi sosiaaliturva-asetus - Eläketurvakeskuksen tehtävät toimeenpanossa mikä muuttuu? 13.9.2010 Jaana Rissanen Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus KOULUTTAA Asetus 883/2004 ja sen täytäntöönpanoasetus

Lisätiedot

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT NÄKÖISLEHTI Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ Mielenkiintoiset SUORALINKIT MATKAKOHDE: BURG ELZ Kerpenin lähellä MUISTOJEN SPA VALMIS PAINETTAVAKSI!

Lisätiedot

Savonlinna Pieksämäkihenkilöjunaliikenteen

Savonlinna Pieksämäkihenkilöjunaliikenteen 1 Savonlinna Pieksämäkihenkilöjunaliikenteen käynnistäminen Kuvat: VR ja Savonlinnan kaupunki 2 Lähtökohdat Savonlinnan liikenteellinen asema on ongelmallinen Henkilöjunayhteydet etelään ja itään toimivat

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2016. Rajamäen Kehitys Ry Toimintasuunnitelma 2016

Toimintasuunnitelma 2016. Rajamäen Kehitys Ry Toimintasuunnitelma 2016 Rajamäen Kehitys Ry Toimintasuunnitelma 2016 1 1. Rajamäen Kehitys Ry:n toiminnan tarkoitus ja visio tulevasta Rajamäen Kehitys Ry eli RaKe on perustettu 1924 ja on yksi suurimmista ja vanhimmista Nurmijärvellä

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013 SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013 Valmistelija: Henkilöstöpäällikkö Hyväksyjä: Kuntayhtymän johtaja Hall 20.11.2012 Valt 28.11.2012 Voimaantulo 1.1.2013 1 1. Strategiset tavoitteet

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA

LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA SUOMALAISET LIIKKEESSÄ Liikenne aiheuttaa viidenneksen (20%) Suomen hiilidoksidipäästöistä. Lentoliikenteen päästöt ovat viisinkertaiset junaan verrattuna Kaikista

Lisätiedot

Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR. Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy

Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR. Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy Esitykseni 8.12.2014 Diacor terveyspalvelut Oy osana Suomen suurinta yhteiskunnallista

Lisätiedot

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Ammattina hyvinvointi Tiedotuslehti Lehden toimitus: Levikki: Kohderyhmä: Merja Patokoski Vesa Vento 200 kpl Opetustoimen henkilöstö, pois lukien

Lisätiedot

Tästä se alkoi Tiinan talli. 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina

Tästä se alkoi Tiinan talli. 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina Tästä se alkoi Tiinan talli 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina 2 Tässä se kauan odotettu kirjoitus, mitä joskus vuosia sitten lupasin ja itse asiassa jo aloitinkin. Eli mistä kaikki alkoi. Vuosi -85

Lisätiedot

TYÖMARKKINAOSAPUOLET

TYÖMARKKINAOSAPUOLET TYÖMARKKINAOSAPUOLET SAK Jäsenliitot STTK Jäsenliitot AKAVA Jäsenliitot TT PT Kunta Valtio Kirkko VALTIO MIKÄ ON SAK? ETU- JA PAINOSTUSJÄRJESTÖ YHTEISKUNNALLINEN UUDISTUSLIIKE Tavoitteena kehittää palkansaajien

Lisätiedot

VR Transpoint Rautatielogistiikan kehitysnäkymiä. LuostoClassic Business Forum 7.8.2015

VR Transpoint Rautatielogistiikan kehitysnäkymiä. LuostoClassic Business Forum 7.8.2015 VR Transpoint Rautatielogistiikan kehitysnäkymiä LuostoClassic Business Forum 7.8.2015 Organisaatio Konsernipalelut Matkustajaliikenne Logistiikka Junaliikennöinti Corenet Oy 60 % 2 Monipuolinen palveluyritys

Lisätiedot

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy Suuri Yrittäjätutkimus Collector & Companies Yrittäjäfoorumi 2014 Tutkimus ja tulokset Collector teetti tutkimuksen suomalaisista ja ruotsalaisista pk-yrityksistä

Lisätiedot

Omatoiminen varautuminen 2014 (%)

Omatoiminen varautuminen 2014 (%) Väestön omatoiminen varautuminen on yleistynyt ja kehittynyt myönteisesti Omatoimisen varautumisen velvollisuuksia on jokaisella ihmisillä ja taloyhtiöillä. Pelastuslain velvoitteiden tavoitteena on, että

Lisätiedot

4 Kesätyöt, monia mahdollisuuksia! 6 Tiedä mistä sovit 7 Työsopimuksen sisältö 8 Tee töitä oikeassa työsuhteessa 10 Työehtosopimus ja Luottamusmies

4 Kesätyöt, monia mahdollisuuksia! 6 Tiedä mistä sovit 7 Työsopimuksen sisältö 8 Tee töitä oikeassa työsuhteessa 10 Työehtosopimus ja Luottamusmies 4 Kesätyöt, monia mahdollisuuksia! 6 Tiedä mistä sovit 7 Työsopimuksen sisältö 8 Tee töitä oikeassa työsuhteessa 10 Työehtosopimus ja Luottamusmies 11 Muista töihin mennessäsi 13 Muista työsuhteen päättyessä

Lisätiedot

Sisältö. Luottamusmiesvalinnat perustuvat työnantaja- ja työntekijäliiton välisiin sopimuksiin, jotka ovat osa kunkin alan työehtosopimusta.

Sisältö. Luottamusmiesvalinnat perustuvat työnantaja- ja työntekijäliiton välisiin sopimuksiin, jotka ovat osa kunkin alan työehtosopimusta. PAMin jäsenillä on oikeus valita keskuudestaan luottamusmies. Luottamusmies toimii pamilaisten työntekijöiden edustajana työpaikalla. Luottamusmiehen ja varaluottamusmiehen valinnat on järjestettävä niin,

Lisätiedot

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa.

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion eläkelain ja valtion eläkerahastosta annetun lain 5 ja 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Unelmien työ (90 min)

Unelmien työ (90 min) Unelmien työ (90 ) Oppitunti on mahdollista toteuttaa myös 45 uutissa. Tällöin toteutetaan kohdat 1, 2 ja 3 (lyhennettyinä) sekä Unelmien työpaikan yksilötyöskentelyosuus (15 ). Voit soveltaa tehtävän

Lisätiedot

Mitä kuuluu. politiikan journalismille?

Mitä kuuluu. politiikan journalismille? Mitä kuuluu politiikan journalismille? Politiikan toimittajien jäsenkyselyn tulokset Jukka Vahti Jäsenkysely Toteutettiin touko kesäkuussa 2014 sähköpostitse 49 vastaajaa yhdistyksen 132 jäsenestä vapaamuotoinen

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON TURVAPAIKKAPUHUTTELU ERF

MAAHANMUUTTOVIRASTON TURVAPAIKKAPUHUTTELU ERF MAAHANMUUTTOVIRASTON TURVAPAIKKAPUHUTTELU ERF Tämä esite on Edustajana turvapaikkamenettelyssä -julkaisun kuvaliite. Pakolaisneuvonta ry Kuvat: Teemu Kuusimurto Taitto ja paino: AT-Julkaisutoimisto Oy,

Lisätiedot

ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA

ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA Aurinkoista KESÄÄ! ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA marketta.sarahonka@edu.hel.fi Keväinen tervehdys täältä koulusta! Lukuvuosi 2014-2015 lähenee kovaa vauhtia loppuaan! Luonnossa on jo kauan ollut

Lisätiedot

TES: 322104. 1 Soveltamisala

TES: 322104. 1 Soveltamisala GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TYÖEHTOSOPIMUS TES: 322104 Geologian tutkimuskeskus (GTK) sekä JUKO ry, Pardia ry ja JHL ry ovat tehneet työehtosopimuksen Geologian tutkimuskeskuksen työsopimussuhteista henkilöstöä

Lisätiedot

ISO/DIS 45001 kommenttipuheenvuoro

ISO/DIS 45001 kommenttipuheenvuoro ISO/DIS 45001 kommenttipuheenvuoro Kari Mäkelä Aamukahvitilaisuus 15.12.2015 SFS 14.12.2015, TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry, EVO/Kari Mäkelä, www.teamliitto.fi 1 Kaukoviisaus, harkinta, etukäteen

Lisätiedot

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Matti Sarvimäki (yhdessä Laura Ansalan, Essi Eerolan, Kari Hämäläisen, Ulla Hämäläisen, Hanna Pesolan ja Marja Riihelän kanssa) Viesti Maahanmuutto voi parantaa

Lisätiedot

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme.

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. Etsi lehdestä vastaukset seuraaviin kysymyksiin: a) Mikä on lehden nimi? b) Mikä on lehden ilmestymisnumero? c) Kuka on lehden päätoimittaja? d)

Lisätiedot

Liite 2 TURUN KAUPUNKI Kokouspvm Asia 1. Kaupunginhallituksen henkilöstöjaosto 65 08.03.1999 28

Liite 2 TURUN KAUPUNKI Kokouspvm Asia 1. Kaupunginhallituksen henkilöstöjaosto 65 08.03.1999 28 Liite 2 TURUN KAUPUNKI Kokouspvm Asia 1 Kaupunginhallituksen henkilöstöjaosto 65 08.03.1999 28 1728-1999 (102) Paikallinen virka- ja työehtosopimus noudatettavista palvelussuhteen ehdoista ja menettelytavoista,

Lisätiedot

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMA Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMAN MYÖNTÄMINEN Sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi on haettava sairauslomaa toimivaltaiselta työnantajan edustajalta. Esimies voi myöntää sairauslomaa ilman

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

Esi ja perusopetuksen oppilaiden koulukuljetukset

Esi ja perusopetuksen oppilaiden koulukuljetukset 17.1.2013 Esi ja perusopetuksen oppilaiden koulukuljetukset Kysymys 1: Oppilaiden koulunkäyntiajat tarvitaan tarjouslaskelman tekemiseen. Tarjouspyynnön liitteessä kohteet on mainittu ajoajat. Koulujen

Lisätiedot

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa:

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa: Kainuun maakunta -kuntayhtymä PL 400 87070 KAINUU Viite: Lausuntopyyntönne 20.11.2006 Asia: LAUSUNTO ITÄ-SUOMEN STRATEGISET LIIKENNEHANKKEET ASIAKIRJAN LUONNOKSESTA Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta

Lisätiedot

Suomalaisen Naisliiton tulevaisuusstrategia MISSIO

Suomalaisen Naisliiton tulevaisuusstrategia MISSIO MISSIO Suomalaisen Naisliiton tehtävänä on edistää naisten todellisen tasa-arvon saavuttamista yhteiskunnassa VISIO Olemme vahvasti verkostoitunut, elinvoimainen erilaisista ja eri-ikäisistä naisista koostuva

Lisätiedot

SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen

SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta Olli E. Juvonen Talentum Helsinki 2009 Talentum Media Oy ja Olli E. Juvonen ISBN 978-952-14-1446-6 Kansi: Ea Söderberg Taitto: NotePad Ay, www.notepad.fi

Lisätiedot

ZA4982. Flash Eurobarometer 251 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4982. Flash Eurobarometer 251 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland ZA4982 Flash Eurobarometer 251 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland Revised questionnaire for euro survey in euro area [KAIKILLE] C1. Yleisesti ottaen,

Lisätiedot

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA?

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? MIKÄ NUORTA AUTTAA? MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? KUN ITSE OLIN NUORI? KUINKA MONI KÄYNYT ITSE TERAPIASSA TAI SAANUT APUA? Innostunut, olen mukana kaikessa ikä Teen työni hyvin, ei muuta Oven

Lisätiedot

Poolian hakijatutkimus 2012

Poolian hakijatutkimus 2012 Poolian hakijatutkimus 2012 Hakijatutkimuksen taustoja ja tietoja Pooliasta Tämän hakijatutkimuksen tarkoituksena on täydentää vuosittaisen palkkatutkimuksemme antamaa kuvaa työnhakijoidemme toiveista

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

MENNÄÄN BUSSILLA. Aja ilmaiseksi paikallisliikenteessä

MENNÄÄN BUSSILLA. Aja ilmaiseksi paikallisliikenteessä MENNÄÄN BUSSILLA Aja ilmaiseksi paikallisliikenteessä Tapahtuman logo Kansainvälinen autoton päivä Tapahtuma on ajoitettu kansainväliseen autottomaan päivään. Kansainvälistä autotonta päivää vietetään

Lisätiedot