Kellokas. Kellokas 1/2012. Sisältää

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kellokas. Kellokas 1/2012. Sisältää"

Transkriptio

1 Kellokas 1/2012 Sisältää Kevätkokouskutsun! 1

2 Kellokas 1/2012 Julkaisija Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Keski-Suomi ry. Päätoimittaja Anna Nurmesniemi Lehden tekijätiimi: tiedotustyöryhmä Aineiston toimitusosoite Talentia K-S / Kellokas-lehti Järjestöjen talo Kalevankatu Jyväskylä Vuosi 2012 on vaihtunut ja pidät kädessäsi vuoden ensimmäistä Kellokas-lehteä. Toivottavasti nautit sen lukemisesta. Viime vuonna juhlimme paikallisyhdistyksemme 40vuotis juhlaa risteilemällä Päijänteellä. Risteily oli menestys ja jäseniä oli paikalla mahtava määrä. Juhlajulkaisu risteilystä on toimitettu jokaiseen kotiin ja sieltä voi vielä vuosienkin päästä palata kuvien kera mukaviin muistoihin. Uudessa lehdessä muistellaan hieman syyskokousmatkaa Tallinnaan, perehdytään naistutkimukseen sekä saadaan lukea kirja-arvostelu köyhyydestä byrokratian rattaissa. Tänä vuonna Kellokas ilmestyy kaksi kertaa. Ensimmäisen kerran nyt keväällä, valottaen hieman tulevaa vuotta ja yhdistyksen toimintaa. Seuraavan kerran lehteä saamme lukea syksyllä. Molemmat lehdet ovat luettavissa myös netissä, yhdistyksemme kotisivuilla Painopaikka Kopijyvä, Jyväskylä Painos 1 200kpl Etukannen kuva Anna Nurmesniemi www,talentia.fi/keski-suomi facebook: sosiaalialan korkeakoulutetut talentia keski-suomi ry Etsimme jatkuvasti lisää kirjoittajia sekä juttujen aiheita. Yhteyden lehden tekijätiimiin saa sähköpostilla tai postissa Talentia Keski-Suomi ry, järjestöjentalo, 4 krs, Jkl. Toivotamme sinulle mukavia lukuhetkiä sekä mukavaa vuotta 2012! Anna Nurmesniemi 2

3 Sisällys Kellokas Toimihenkilöt ja hallitus 2012 Toimihenkilöt ja hallitus Pakkaspäivän tervehdys puheenjohtajalta 4 Toimintasuunnitelma Yhdyshenkilöt Jyväskylän seutu 6 2. Maakuntien aluevastaavat 7 Elämäntarinoita maaseudun suurten ikäluokkien naisten huono-osaisuudesta 8 Jäsenilta Viitasaarella 11 Vauhtia talentian toimintaan Tallinnasta 12 LUE KIRJA! 14 Koske 10 vuotta 15 Puheenjohtaja: Anne-Maria Perttula, sosiaalityöntekijä, Varapuheenjohtaja: Heljä Siitari, Jäsensihteeri: Irene Vierinkari, palveluohjaaja, elisanet.fi Työtaisteluvastaava : Henna Teittinen Hallituksen jäsenet 2012 Anne-Maria Perttula, Hallikainen Kirsti Pusa Anna Leena,Malinen Anna Kristiina Rantanen Riikka,Nurmesniemi Anna Tennilä Heidi,Sarkonen Anne,Tynjä Riitta Käytä jäsenpalveluita! Käytä jäsenpalveluita! 16 Mitä uudet työehtosopimukset sisältävät? 17 Liittovaltuustovaalit tulossa! Ole kuulolla! Lisätietoja Talentia Keski-Suomi ry:n opiskelijatoiminta kevät Kevätkokouskutsu 20 3

4 Pakkaspäivän tervehdys puheenjohtajalta Kellokas Toimintavuosi 2012 on lähtenyt liikkeelle ja ensimmäiset tapahtumatkin ovat jo takana lehden ilmestyessä. Työehtospimuspuolella saimme uudet sopimusehdot käyttöön ja palkankorotukset raamisopimusta noudattaen. Järjestelyvaraeristä neuvoteltiin yksityisellä sektorilla tammikuussa ja seuraavan kerran ensi vuoden alussa. Uusista työehtosopimuksista pidetiin infoilta Jyväskylässä Uutta lainsäädäntöä valmistellaan sosiaalihuoltolain ja varhaiskasvatuksen osalta. Tähän työhön on yhdistys tuonut omia kannanottojaan edustajiensa välityksellä jo viime vuoden puolella. Viime vuosi oli yhdistyksen juhlavuosi ja tänä vuonna on tarkoitus panostaa jäsenten edunvalvontaan sekä alueelliseen työhön oman yhdistyksen alueella unohtamatta kuitenkaan yhteisöllisyyttä ja virkistystä. Viitasaaren jäsenillalla aloitettiin ja tälle vuodelle on vielä muutama jäsenilta suunnitteilla Jyväskylän ulkopuolelle. Toiveita otetaan vastaan ja nopeat syövät hitaat. Yhdyshenkilöverkon puolella Joutsan/ Toivakan seutukunta kaipaa uutta yhdyshenkilöä, joten ottakaapa koppia asiasta sen alueen jäsenet. Yhdyshenkilöverkostossa on tavoite testata myös tiedonkulkua ja asiaa valmistellaan jäsensihteerin avustuksella. Aluekoordinaattori Tiia Oksanen pyrkii myös liikkumaan tämän vuoden aikana a k - tiivisemmin Keski-Suomen alueella ja hänen puoleensa voi kääntyä kaikkiin työehtoihin liittyvissä kysymyksissä, mikäli oma luottamusmies on hukassa. Yhdistyksen kevätkokous pidetään keväällä ja paikaksi olemme varanneet Kylpylä Peurungan johon voi tulla perheen kanssa ja perhe voi viettää kokouksen ajan vaikka kylpylän iloissa. Asiasta tarkemmin erillisessä ilmoituksessa kevään aikana. Jäsensihteeriltä ja päätalentiasta on usein tullut viestiä yhteystietojen ajantasalla pitämisen tärkeydestä. Ajantasalla olevat sähköposti, työpaikka ja puhelintiedot mahdollistavat viestien välityksen jäsenistölle ja jäsenen oma tehtävä on huolehtia niiden ajantasalla pitämisestä. Tarkistakaa siis e-asioinnin kautta että tietonne ovat kunnossa! Yhdistyksemme on mukana Sosiaalialan positiiviset polut -julkisuuskampanjassa, johon toivotaan lehtijutun aiheita sosiaalialan sektorilta Keskisuomalaisen palstoille ja näkyvyyttä sosiaalialan merkittävästä työkentästä. Toimittaja Heljä Roikonen Keskisuomalaisesta ottaa mielellään aiheita vastaan. Kaikenlainen viestintä ja toiveiden esittäminen hallituksen suuntaan on sallitttua ja suotavaa, joten pitäkää yhteyttä ja kommentoikaa, kun siltä tuntuu! Anne-Maria Perttula, 4

5 Toimintasuunnitelma 2012 Talentia Keski-Suomi ry toimii sosiaalialan korkeakoulutettujen ja alan opiskelijoiden paikallisena ammattijärjestönä. Yhdistys vaikuttaa jäsentensä edunvalvontaan niin palkkauksellisella kuin ammatillisella sektorilla sekä antaa turvaa työelämän haasteissa. TOIMINTA-ALUE Yhdistyksen toiminta-alue on Jyväskylä, Hankasalmi, Joutsa, Jämsä, Kannonkoski, Karstula, Keuruu, Kinnula, Kivijärvi, Konnevesi, Kuhmoinen, Kyyjärvi, Laukaa, Luhanka, Multia, Muurame, Petäjävesi, Pihtipudas, Saarijärvi, Toivakka, Uurainen, Viitasaari, Äänekoski. YHDISTYKSEN KOKOUKSET Yhdistyksen kokoukset ovat kevät- ja syyskokoukset. Hallitus kokoontuu noin kerran kuukaudessa. Edunvalvonta-, viestintä-, opiskelija- ja virkistystyöryhmä kokoontuvat tarvittaessa. TOIMINTA Edunvalvonta Lisätään jäsenistön valmiutta vaikuttaa palkkauksellisiin ja työelämän olosuhteisiinsa. Rohkaistaan jäsenistöä toimimaan luottamusmiehinä ja työsuojelutehtävissä. Järjestetään edunvalvontakysymyksiin liittyviä tilaisuuksia. Lisätään aluekoordinaattorin tunnettavuutta ja toimitaan yhteistyössä edunvalvontakysymyksissä. Vahvistetaan sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattikunnan arvostusta. Järjestötoiminta Vahvistetaan jäsenistön järjestövalmiutta. Kehitetään yhdyshenkilöverkostoa ja parannetaan yhteydenpitoa yhdyshenkilöiden kanssa. Toimitaan yhteistyössä aluekoordinaattorin kanssa ja työnjakoa selkeytetään. Tuetaan työryhmämuotoista toimintaa ja huolehditaan työryhmien toimintaedellytyksistä. Viestintä Ylläpidetään nettiviestintää päivittämällä säännöllisesti kotisivuja. Tiedotetaan massapostitusjärjestelmän kautta ja pyritään saattamaan sähköpostiosoitteet kuntoon. Toimitetaan kaksi paperista Kellokasta ja 1-3 nettikellokasta. Toimitaan yhdistyksen ja emotalentian näkyvyyden edistämiseksi erilaisissa tilaisuuksissa. Opiskelijatoiminta Tehostetaan uusien jäsenten rekrytointia jäseneksi ja mukaan yhdistystoimintaan. Panostetaan monipuoliseen opiskelijatoimintaan. Virkistys Järjestetään jäsenistölle tapahtuma/matka, jossa on mahdollinen omakustannusosuus huomioitu. Vaikutetaan ammatilliseen edunvalvontaan. 5

6 Yhdyshenkilöt Jyväskylän seutu Kellokas 1. Jyväskylän kaupunki- sosiaalityöntekijät, (myös koulukuraattorit/ koulun sosiaalityöntekijät, perheneuvolan, terveyskeskusten ja vanhainkotien sosiaalityöntekijät, vammaispalveluyksikkö) Riitta Tynjä 5. Jyväskylän kaupunki, esimiehet Ritva Jokinen 6. Terveydenhuollon sosiaalityöntekijät (Keski- Suomen sairaanhoitopiiri, Kangasvuoren ja Haukkalan sairaala, Palokan terveydenhuollon kuntayhtymä) Leila Lösönen 2. Jyväskylän kaupunki- palveluohjaajat ja muut ohjaajat (sosiaaliasemat, työvoiman palvelukeskus, nuorten taidetyöpaja, maahanmuuttajapalvelut, vanhusten palvelut, kotipalvelu, koulunkäynninohjaaja, NEPA) Irene Vierinkari työpuh Valtio, Kuntayhtymä (oppilaitokset), Jyväskylän seurakunta Pirjo Kainulainen 3. Jyväskylän kaupunki- ohjaajat (lastensuojelulaitokset, perhetyö, kehitysvammahuollon yksiköt) Tarja Vuorela Tarja Tolvanen 4. Jyväskylän kaupunki, päivähoito Anne Sarkonen Merja Hautakangas 8. Jyväskylän yliopisto, opiskelijat, päätoimiset jatko-opiskelijat Riikka Rantanen Linda Nurkkala 9. Ammattikorkeakouluopiskelijat Tiinu Ristinen 10.Yksityissektori (Jyväskylän kaupungin alue ) Anne-Maria Perttula 6

7 2.Maakuntien aluevastaavat 11. Uurainen Hannu Janhonen Kellokas Anne Taskinen 17. Jämsä, Jämsänkoski Mirka Matilainen 12. Pihtipudas, Kinnula, Viitasaari Marja-Leena Huttunen 18. Keuruu, Multia, Petäjävesi Heidi Tennilä 13. Laukaa, Hankasalmi, Lievestuore Tia Ahonen 14. Muurame Auli Lepoaho 15. Konnevesi, Äänekoski Ulla Nieminen Hanna-Reetta Ranta-Nilkku 19.Joutsa, Leivonmäki, Luhanka, Toivakka Yhdyshenkilö haussa 20.Työstä poissaolevat (eläkeläiset, äitiyslomalla olevat jos ei työnantajaa, eläkeläiset) tai ei pystytä määrittelemään yhdyshenkilöä jäsenrekisteritietojen perusteella Henna Teittinen OPISKELIJAYHDYSHENKILÖ: Riikka Rantanen, (yliopisto) Linda Nurkkala, (yliopisto) Tiinu Ristinen, (AMK) 16. Saarijärvi, Kannonkoski, Karstula, Kyyjärvi, Pylkönmäki, Kivijärvi Kati Kurkipuro 7

8 Elämäntarinoita maaseudun suurten ikäluokkien naisten huono-osaisuudesta Teksti: Marja-Liisa Kauppinen, YTM, Sosiaalityöntekijä Artikkeli kertoo pro gradu-tutkielmasta, jossa tutkimusaiheena on ollut maaseudun suurten ikäluokkien naisten elämäntarinat huono-osaisuudesta. Artikkelin kirjoittaja on keväällä 2011 valmistunut Jyväskylän yliopiston Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksesta yhteiskuntatieteiden maisteriksi pääaineena sosiaalityö. Opiskelut kestivät yhteensä kuusi vuotta ja samanaikaisesti kirjoittaja oli työelämässä mukana. Työelämästä saadut kokemukset näkyivätkin pro gradu-tutkielman aiheen valinnassa. Huono-osaisuuden tutkiminen ja siihen kytkettynä sukupuolen tutkimus antoivat sysäyksen lähteä tutkimaan aihetta tarkemmin. Pro gradu-tutkielmassani olen tutkinut maaseudulla suuriin ikäluokkiin kuuluvien naisten elämäntarinoita huono-osaisuudesta. Taloudellinen köyhyys on sosiaalinen ongelma, joka näkyy sosiaalityön arjessa. Tutkimuksessani naisten kokemukset taloudellisesta huono-osaisuudesta ovat avainasemassa. Tutkimukseni on myös naistutkimus, jolla Suomessa on vielä varsin lyhyet perinteet, mutta joka on huomattu tärkeäksi tutkimuksen alaksi sosiaalityön tutkimuksessa. Kyseessä on narratiivisella tutkimusmenetelmä tehty tutkimus, jossa on haluttu antaa ääni maaseudun naiselle, joka on syntynyt ja elänyt aikakautena, jolloin Suomea on rakennettu sotien jälkeen. Maaseudun mukaan ottaminen ympäristönä antaa oman perspektiivinsä siitä, miten asuinympäristö vaikuttaa huono-osaisuuden kokemuksiin. Tutkimukseni tekeminen osoittautui mielenkiintoiseksi ja naisten elämäntarinat veivät mukanaan. Aihe ei ole vielä paljon tutkittu ja ennen kaikkea sain sosiaalityön tutkimukselle arvokasta tutkimustietoa maaseudulla elävien ja suuriin ikäluokkiin kuuluvien naisten kokemuksista huono-osaisuudesta. Mistä kaikki alkoi? Kiinnostukseni tutkimusaiheeseen on lähtöisin työelämästä, sosiaalityön arjesta. Miesasiakkaiden elämänhallinnan ongelmat ovat usein tiedossa ja esimerkiksi miesten liiallinen päihteiden käyttö näkyy katukuvassa. Suurten ikäluokkien miehet ovat näkyvämpi asiakaskunta sosiaalitoimessa kuin suurten ikäluokkien naisten. Suuriin ikäluokkiin kuuluvien naisten osuus sosiaalityön asiakkuuksissa on kasvanut ja sosiaalityöntekijänä pienessä maalaiskunnassa tämä trendi oli myös havaittavissa. Halusin tutkimuksellani pohtia naisten asemaa huono-osaisuuden kokemuksissa nimenomaan naisena. Mm. Kuronen Marjo, Granfelt Riitta, Nyqvist Leo ja Petrelius, Päivi (2004, 10) ovat todenneet naistutkimuksen yhdeksi tehtäväksi tutkia sukupuolen ja sosiaalisen ongelman määrityksiä ja löytää keinoja sosiaalisen ongelman poistamiseksi. Tämä lähtökohta tuki tutkimukseni tärkeyttä. Suuriin ikäluokkiin kuuluvien naisten sosiaalisia ongelmia on vähän tutkittu Suomessa, joten halusin tutkimuksellani etsiä vastauksia suuriin ikäluokkiin kuuluvien naisten kokemuksista huono-osaisuudesta. Yhtenä punaisena lankana tutkimuksessani kulkee Simonen de Beauvoirin (1973) esittämä historiallinen lause naiseksi ei synnytä, naiseksi tullaan. Sukupuolen tutkimus eli genealogia tarkastelee sukupuolen merkitystä olemisen sijaan tekemisenä ja sukupuolen tutkimus onkin osana tutkimustani. Voidaankin kysyä ovat sukupuoliroolit opittuja ja äidit antavat tietyn mallin tyttärilleen? Vai onko yhteiskunnalla oma merkityksensä sukupuoliroolien ja etenkin naisena olemiseen? Tutkimusasetelma Tutkimukseni on luonteeltaan kvalitatiivinen ja tutkimuksellani olen halunnut etsiä vastauksia sosiaaliseen ongelmaan, huono-osaisuuden esiintymiseen suuriin ikäluokkiin kuuluvien naisten keskuudessa. Huono-osaisuuden olen rajannut tutkimuksessani taloudelliseen huono-osaisuuteen eli olen valinnut tutkimukseeni osallistuneet naiset toimeentulotukiasiakkuuksien perusteella. Taloudellinen huono-osaisuus merkitsee mielestäni hypoteesia siitä, että jonkin asteinen huono-osaisuuden kokemus on asiakkaalla ja niin oletin myös olevan näillä viidellä 8

9 tutkimukseeni osallistuneilla naisilla. Aivan kuten aikaisimmissa tutkimuksissa (Raunio 2005, Heikkilä 2000) on todettu, toimeentulotukiasiakkuuden takana on usein muita ongelmia. Asetin tutkimuskysymykseni seuraavasti: 1. Miten taloudellinen huono-osaisuus on näkynyt suuriin ikäluokkiin kuuluvien naisten maaseudun elämässä? 2. Miten naiset ovat kokeneet taloudellisen huono-osaisuuden? Tutkimusmenetelmä Elämäntarinat ovat keskeisessä asemassa tutkimuksessani. Sosiaalityöntekijät kohtaavat työssään asiakkaita monissa vaikeissa elämäntilanteissaan. Nämä ongelmat johtavat myös tutkimuksen saralle sen vuoksi, että niihin saataisiin selityksiä ja voitaisiin paremmin auttaa sosiaalityön keinoilla. Tutkimukseeni valittujen viiden naisen kokemukset, elämäntarinat antoivat eräänlaisen aikamatkan kokea heidän elämäänsä. Narratiivinen tutkimus nähdään tutkimuksena, jossa kertomukset ovat sekä tiedon välittäjiä että rakentajina. Hannu Perho ja Merja Korhonen (2008, 351) ovat kiteyttäneet mielestäni hienosti ihmisen elämänkulun ja siitä esille tulevan elämäntarinan. Heitä siteeraten: Elämänkulku sisältää ikään, persoonallisuuteen, yhteiskuntaan, elämäntapahtumiin ja sosiaalisiin suhteisiin liittyviä näkökulmia. Valitsin narratiivisen tutkimuksen aineiston analyysimenetelmäksi holistisen lähestymistavan, joka on kiinnostunut ihmisestä kokonaisuutena ja jossa kertomus nähdään yhtenä kokonaisuutena. Teoreettinen viitekehys Naistutkimus nousee tutkimuksessani yhdeksi tärkeimmiksi tutkimuksen teoreettiseksi viitekehykseksi. Uranuurtajia suomalaisessa naistutkimuksessa ovat olleet Tarja Pösö (1986) ja Riitta Granfelt (1992; 1998), jotka tutkivat mm. naisvankeja ja kodittomia naisia. Marjo Kuronen ym. (2004,10) nostaa esille olennaiset asiat siitä miksi juuri naistutkimusta tarvitaan. Naistutkimusta kaivataan tuottamaan tietoa siitä, miten sosiaalityön erilaisissa käytännöissä, työmuodoissa ja -menetelmissä määritellään ja tuotetaan sukupuolta. Miten sukupuoli kytkeytyy asiakkaiden ja heidän sosiaalisten ongelmien määrityksiin? Sukupuolen ja huono-osaisuuden tarkasteleminen on keskeisessä asemassa tutkimuksessani ja oman vivahteensa tutkimukseen tuo myös maaseudun merkitys elinympäristönä. Naistutkimuksen yhteydessä on mainittava keskeinen tutkija Judith Butler, joka näkee sukupuolten eron tekemisenä kuin olemisena. Naisen identiteetti muotoutuu tekemisen kautta, johon ovat vaikuttaneet sosiaaliset ja kulttuuriset tekijät. Keskeisesti tutkimuksessani nousevat viiden naisen kokemukset huono-osaisuudesta ja kuinka naiset ovat selviytyneet naisena ja maaseudulla huonoosaisuudesta. Tutkimustulokset Huono-osaisuuden kokemukset näkyvät viidennaisen kohdalla lapsuuden perheen köyhyydellä sekä myös naisten perustettua oman perheen, köyhyyden jatkumisella. Suurten ikäluokkien syntyvyys on ollut suurta ja myös osa tutkimukseeni osallistuneista naisista oli syntynyt suurperheeseen. Kotona oli jouduttu tarttumaan työhön jo pienestä ja koulutusta ei ollut lapsuuden kodissa arvostettu. Kouluttautumisen puute näkyi naisten sijoittumisessa työelämään. Tehdastyö ja kotiapulaisen työt olivat töitä joihin he olivat sijoittuneet. Myös oman perheen perustaminen oli tapahtunut nuorena ja lapset saatu hyvin nuorena. Vain yksi tutkimukseeni osallistuneista naisista oli naimisissa. Joukossa oli yksinhuoltaja, lapseton ja lapsensa menettänyt. Päihteet olivat näkyneet lapsuuden kodissa ja päihteet seurasivat sekä puolison että naisten omassa elämässä. Yhdellä naisella oli rankat kokemukset lapsena koetusta seksuaalisesta hyväksikäytöstä, asunnottomuudesta, raiskauksista ja useista aborteista. Työkyvyn alentuminen näkyi naisten elämässä ja kolme heistä oli saanut työkyvyttömyyseläkkeen noin 50-vuotiaana, joka osaltaan oli myös merkittävä tutkimustulos. Merkittävää oli kuitenkin huomioida, että kaupungissa oli käyty asumassa, mutta aina takaisin maaseudulle oli palattu. Naisten elämänhallinta oli ollut parempaa maaseudulla kuin kaupungissa. Aivan kuten yksi naisista toteaa, kun hän oli muuttanut poikansa kanssa maaseudulle: poika oli ekalla luokalla ja kaikki asiat rupesivat menemään läskiksi ja siellä sitten sosiaalitoimessa yksi nainen sanoi, että menkää maalle ja hänellä oli hyvä kokemus jonkin yksinhuoltajaperheen 9

10 kanssa: Kellokas Miten naiseus identiteettinä näkyi tutkimuksessani? Onko sukupuolella merkitystä siihen, miten elämän karikoista selvitään? Vaikeat elämäntilanteet ovat muuttaneet naisten identiteettiä ja esille nousevat tutkimustulokset kulttuurin merkityksestä identiteetin muotoutumiseen. On ollut pakko pärjätä elämään niin oman isän kuin puolison päihteiden käytön kanssa ja on täytynyt oppia elämään niukoissa taloudellisissa raameissa. Rooli siitä, onko oman elämänsä objekti vai subjekti ei ole ollut naisten itsensä valittavissa. Sukupolvilta kulkeneet roolimallit ovat tyypillisiä suurten ikäluokkien ihmisille ja naisten on odotettu käyttäytyvän niiden mukaisesti. Tutkimukseni kuitenkin osoitti, että haastateltavien naisten itsemääräämisoikeus on muovautunut vahvemmaksi kuin mitä heidän äideillään on ollut. On vaatinut rohkeutta muuttaa kaupunkiin ja huolehtia lapsestaan yksin, omalla työllään. Työn arvostuksen merkitys onkin yksi naisten identiteetin kehittymisen kulmakivi. Naisten elämäntarinat tuovat esille sen, kuinka he arvostivat sitä, että saivat ja osasivat tehdä työtä. Kuka teki tehdastyötä, kuka maatilan töitä, kuka käsitöitä. Työstä he ovat saaneet arvostusta oman itseensä ja tarkoitusta elämälleen, silloinkin, kun on ollut todella vaikeaa. Työn tekemisen arvostus on tyypillistä suurille ikäluokille. Tutkimuksessani myös maaseudun merkitys ympäristönä korostuu, osaksi sen vuoksi, että maaseudulla on ollut tekemistä, mutta myös siksi, että sieltä löytyy yhteisöllisyyttä, joka on kannatellut naisia eteenpäin. Lopuksi Yhteenvetona voikin todeta, että lähtökohdat oman elämän hallinnalle ovat olleet rajalliset suurten ikäluokkien naisille. Lapsuuden kodin taloudellinen niukkuus on jatkunut naisten omassa elämässä. On täytynyt opetella selviämään pienillä taloudellisilla resursseilla. Kuitenkin naisten elämäntarinoista huokuu kokemus siitä, että maaseudulla on pystynyt kokemaan itsensä tarpeellisena ja nimenomaan työn tekemisen kautta. Toki maaseutu on ollut myös häpeän elinympäristö, josta kaupunkiin muuttaminen on vapauttanut ja antanut itsenäisen toimeentulon mahdollisuuden. Kaupunkiin on lähdetty, mutta aina kuitenkin maaseudulle takaisin palattu. Naiset ovat kokeneet elämänsä rauhoittuneen vaikka taloudellinen niukkuus onkin jatkunut. Naiseus identiteettinä on antanut vahvuuden selviytyä elämän karikoista. Lähteet: Beauvoir, Simone de The second sex. Käänt. E.M. Parshley. New York: Vintage. (Alkuteos Le deuxieme sexe Suomeksi: Toinen sukupuoli, lyhentäen suomentanut Annikki Suni. Helsinki: Kirjayhtymä 1980.) Butler, Judith Hankala sukupuoli. Suomentaneet Tuija Pulkkinen ja Leena-Maija Rossi. Tammer-Paino Oy. Tampere. Sivu 41. Sivut Granfelt, Riitta Asuntolan naisen elämää. Sosiaalipolitiikan laitos. Tutkimuksia 1/1992. Helsinki: Helsingin yliopisto. Granfelt, Riitta Kertomuksia naisten kodittomuudesta. Helsinki: SKS. Heikkilä, Matti Syrjäytymisen tutkimus 1990-luvulla. Artikkeli teoksessa Heikkilä, Matti & Karjalainen, Jouko (toim.) Köyhyys ja hyvinvointivaltion murros. Tammer-Paino Oy. Tampere. Sivut Kuronen, Marjo., Garnfelt, Riitta., Nyqvist, Leo., Petrelius, Päivi. (toim.) Sukupuoli ja sosiaalityö. WS Bookwell Oy. Juva. Sivut Raunio, Kyösti Sosiaalityö murroksessa. Tammer-Paino Oy. Tampere. Sivut 12, 130, 133. Perho, Hannu & Korhonen, Merja Elämäntarinat keski-iän kynnyksellä ja niiden yhteydet elämänkokemuksiin ja persoonallisuuden piirteisiin. Artikkeli Psykologia-lehdestä numero 5. Sivu Pösö, Tarja Naisesta naisvanki? Tutkimus naisten rikollisuudesta. Sosiaalipolitiikan laitos. Tutkimuksia 83. Tampere: Tampereen yliopisto. 10

11 Jäsenilta Viitasaarella Kellokas Viitasaaren keilahallille oli kokoontunut aluekoordinaattori Tiia Oksasen ja Viitaunionin alueen yhdyshenkilön Marja-Leena Huttusen kutsusta muutama aktiivinen Talentian jäsen vaihtamaan kuulumisia ja kysymään ajankohtaisia kysymyksiä alueasiamieheltä. Kysymykset liikkuivat uuden työehtolainsäädännön piirissä ja eniten pohdintaa käytiin eläkkeelle siirtymisvaiheen kysymyksistä. Eläkkeelle siirtymiseen liittyy kysymys: jatkataanko jäsenyyttä Talentiassa? Talentia jäsenyys voi jatkua mutta työttömyyskassasta pitää itse muistaa irtisanoutua, jotta Talentia ei turhaan maksa työttömyyskassaan rahaa jäsenmäärän perusteella, koska eläkeläinenhän ei tule saamaan kassasta enää mitään etuuksia. Siis muista irtisanoa työttömyyskassan jäsenyys ilmoittamalla siitä jäsen asioita hoitavalle henkilölle päätalentiaan. Eläköityminen on irrottautumista tutuista toimintamalleista ja samalla työpaikoilta häviää paljon hiljaista tietoa. Kävimme pohdintaa myös siitä, että voisimme koota eläkeläisjoukkoja valtaisan hiljaisen tiedon kera koolle esim. mentorointi-mielessä ja samalla eläkkeellä oleville tarjoutuisi mahdollisuus toistensa tapaamiseen. Viitasaarella syntyi innostus koota oman alueen ihmisiä koolle ja asiaa voitaisiin sitä kautta jatkojalostaa. Tiia Oksanen kertoi pääkaupunkiseudun Harmaat Puumat toiminnasta ja valtakunnallisesta SosiaaliSeniorit toiminnasta joista voisi ottaa mallia myös Keski-Suomessa. Hyvän ruoan ja antoisien keskustelujen jälkeen Wiitaunionin ladyt suuntasivat keilabaanalle kaatoja tekemään ja virittelemään yhteistoimintaa tulevaan vuoteen. Menossa mukana pj Anne-Maria Perttula Sosiaalialan Asiantuntijapäivät Wanhassa satamassa Helsingissä. Uutuutena on mahdollisuus osallistua työpaikkavierailulle Avire-Kuntoutukseen ja Kuntoutussäätiöön. Ohjelma, hinnat ja ilmoittautumisohjeet löytyvät Jo kolme henkilöä on ryhmä ja saa -10% alennuksen osallistumismaksuista. 11

12 Kellokas io t n ia starakentaneet) upean sekä näkö että makuaistet n na ja hivelevän kolmen ruokalajin illallisen. e l n a li t l a i a t T h n u Va taa n i m Teksti: Anne-Maria Perttula Kuvat: Mari Satosaari inja-autollinen talentialaisia matkasi kohti Tallinnaa aamuvarhaisella marraskuun alussa. L Alkumatkan kuumennuksesta (linja-auton lämmitys reistaili) selvittyämme pääsimme iloisin ja odottavin mielin Helsingin Länsiterminaaliin josta saimme vielä täydennystä matkalaisten joukkoon. Syysmyrskystä ei ollut tietoakaan joten pikalautalla suoriuduimme nopeasti Viron puolelle. Laivalla toki ennätettiin viivähtää sen verran että mukana olleet yhdyshenkilöt ennättivätlounaan merkeissä tavata toisiaan ja vaihtaa kuulumisia. Majoittuminen Tallinnan vanhan kaupungin sydämeen Baltic Vana Wiruun sujui sekin suhteellisen mallikkaasti syyskokouksen jälkeen. Yhdistyksen syyskokous pidettiin hotellin kokoustilassa ripeään tahtiin, sillä sen verran aikainen aamuherätys näkyi matkalaisten silmissä ettei jaaritteluun ollut kovin paljon varaa ryhtyä. Lupsahtelevat silmäluomet kertoivat karua kieltään: nopeasti kokous läpi ja sitten päiväunillejotta jaksaa illalla juhlia. Osa toki uhmasi unta kokouksen jälkeen ostoskierroksella läheisessä ostoskeskuksessa. Varsinainen iltaohjelma piti sisällään Hotelli Virussa (uudenpi hotelli, jonka suomalaiset ovat 12

13 Kellokas Ruokailun lomassa cabaree Legends of Times esitti historiallisen katsauksen hotellin syntyvaiheisiin ja kehitykseen sekä merkitykseen virolaisille. Urho Kekkonen oli pääosissa esityksen alkuvaiheessa sekä kuvanauhojen että teatterin keinoin. Huikeita tanssiesityksiä, upeaa musiikkia ja pukuloistoa. Ilta päättyi Cafe Amigon yökerhoon ja nälkäiset yökyöpelit saapuivat aamun tunteina hampurilaisbaarin kautta hotellin pehmoisiin sänkyihin. Sunnuntaiaamu valkeni harmaana mutta se ei matkalaisia haitannut. Oli aika tehdä ostoskierros vanhassa kaupungissa ja vielä ennen laivalle menoa myös joulun juhlajuomat tulivat monelle hankittua aivan sataman kupeessa sijainneesta myymälästä. Reissu oli kokonaisuudessaan onnistunut sekä yhdistyksen toiminnan tavoitteiden että osallistujen toiveiden mukainen. Paluumatka Keski-Suomeen sujui ilman kommelluksia ja puhtia yhdistyksen yhteistoimintaan oli jälleen saatu roppakaupalla. 13

14 Köyhä byrokratian rattaissa LUE KIRJA! Irene Roivainen Satu Ylinen Jari Heinonen Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimusjulkaisut nro Suomalaiset köyhyystutkimukset ovat pitkälti keskittyneet köyhyyden kvantitatiivisiin mittauksiin. Sen sijaan köyhyyttä subjektiivisena kokemuksena ei juuri ole tutkittu. Köyhyys kuntatyön haastena- tutkimushankkeessa Tampereella tutkittiin nimenomaan kokemuksellista köyhyyttä ja sitä, miten se kohdataan kunnallisessa päätöksentekojärjestelmässä. Näkökulma on virkistävä poikkeus köyhyystutkimuksessa. Vaikka haastatteluaineisto ei ole määrällisesti suuri, jokaisen haastateltavan kokemus on tosi. Sellaisena niihin tulee suhtautua ja esim. esille nostetut epäkohdat ottaa vakavasti. Yli 30 vuotta kunnallista perussosiaalityötä tehneenä väitän, että tamperelaisten köyhien kokemukset ovat yleistettävissä laajemminkin. Tutkimus koostuu kolmesta osasta; Irene Roivainen tutki yksinhuoltajien (16), Jari Heinonen yksin elävien miesten (19) ja Satu Ylinen vanhusten (20) köyhyyskokemuksia. Aineiston keruu suoritettiin opiskelijatyönä osana opiskelijoiden harjoittelua. Haastateltavat saatiin lehtiilmoituksilla, palvelujärjestelmien kautta ja vertaisryhmistä. Kuhunkin aihepiiriin kuului myös fokusryhmähaastattelu, jossa alan ammattilaiset pohtivat köyhyyttä juuri tietystä näkökulmasta. Lisäksi kukin tutkija on koostanut raporttiin laajat kirjallisuuskatsaukset omasta aihepiiristään. Kaikkien tutkimuksessa mukana olevien köyhyyteen liittyy tavalla tai toisella työttömyys ja heikko työmarkkina-asema. Haastateltuja naisia yhdisti katkonainen työura, joka sitten vanhuudessa näyttäytyy pienenä eläkkeenä ja köyhyyden jatkumisena. Omalla työllä ansaitun rahan puuttuminen korostuu miesten kokemuksissa. Laman myötä lisääntyneisiin työttömyyskokemuksiin liittyy häpeän, katkeruuden ja vihan tunteita, jotka monen kohdalla johtavat myös runsaaseen alkoholinkäyttöön. Kokemukset palvelujärjestelmästä ovat pääosin kielteisiä etenkin yksinhuoltajien ja yksin asuvien miesten joukossa. Miehet kuvaavat elämistä Kelan, TE-toimiston ja sosiaalitoimiston Bermudan kolmiossa, johon ratkaisuksi toivotaan ensisijaisesti työtä ja toissijaisesti riittävää perusturvaa, jonka saisi yhdestä paikasta. Halutaan pärjätä omillaan, ei haluta toisten armoille, asiakkaiksi sosiaalitoimistoon, jonka byrokratian rattaisiin joutumista pelätään. Haastatteluissa toistuvat huonot kokemukset toimeentulotuen hakemisessa ja moni on päättänyt, ettei ikinä astu jalallaan siihen toimistoon. Ihmisen kokonaisvaltainen kohtaaminen, tuttu työntekijä, joka ei vaihdu eikä puhu kapulakieltä, palvelun saaminen lähipalveluna siinä haastateltujen toiveita. Mutta kirjallisen asioinnin lisääminen, monimutkainen byrokratia lippu- ja lappuvaatimuksineen, sosiaaliasemien keskittäminen lyövät korvalle näitä toiveita. Eikä kyse ole vain tamperelaisesta kehityksestä. Haastateltavat kokevat pallottelua, poiskäännyttämistä, vallankäyttöä, kuulematta jäämistä. Tällaiset asiat nousevat usein esiin myös sosiaaliasiamiesten kertomuksista. Tutkimuksen fokusryhmäkeskusteluista nousee esiin rakenteelliset esteet ja huonot palvelukäytännöt, jotka vaikeuttavat asiakkaan kokonaisvaltaista kohtaamista. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut tuottaa tietoa erilaisissa palvelujärjestelmissä asioivien kuntalaisten köyhyydestä ja heidän palvelukokemuksistaan. Kirjoittajat ovat koonneet raportin loppuun ideoita ja ehdotuksia asiakastyön, etuusjärjestelmän ja hyvinvointipalvelujen parantamiseksi. Sosiaaliturvaan, palvelujärjestelmään, ammatillisiin työkäytäntöihin ja syrjäytymisen ehkäisemiseen liittyvät haasteet on heitetty. Puuttuu enää, että me työntekijät ja päättäjät otamme haasteet vastaan. Riitta Tynjä, sosiaalityöntekijä, Jyväskylä 14

15 Koske 10 vuotta Kellokas Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Koske täyttää 10 vuotta keväällä Juhlavuonnaan Koske haluaa nostaa esille maakunnassa tehtävää hyvää yhteistyötä sosiaalialan kehittämiseksi. Yhteistyössä keskisuomalaisten kuntien, oppilaitosten, järjestöjen ja yritysten kanssa onkin päätetty toteuttaa positiivisuuskampanja. Sosiaalialan positiiviset polut on keväälle 2012 ajoittuva keskisuomalainen kampanja, joka tuo esille asiakkaan parasta ajattelevia ammattilaisia, työhönsä tyytyväisiä tekijöitä, hyvää henkeä uhkuvia työyhteisöjä sekä apua saaneita asiakkaita. Kampanja kertoo myös sosiaalialan monipuolisista ammateista, jotta ammattiuraansa valitsevat nuoret tai uutta ammattia harkitsevat aikuiset huomioisivat sosiaalialan hyvät työllistymismahdollisuudet ja monenlaiset mielenkiintoiset ammattivaihtoehdot. Sosiaalialan positiivisuuden puolesta kampanjoidaan paitsi sähköisillä foorumeilla, myös maakunnan sanomalehdissä sekä lukuisissa alan tapahtumissa eri puolilla maakuntaa. Kampanjasta vastaa Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus ja se toteutetaan yhteistyössä peräti 17 organisaation kanssa. Talentia Keski-Suomi on luonnollisesti mukana kampanjassa. Talentian oma tapahtuma on Keski-Suomen päivään ajoittuva sosiaalipusujen jakaminen. Kaikki kampanjaan kuuluvat organisaatiot voivat lisätä omia tapahtumiaan kampanjan sivuille. Levitä tietoa kampanjasta: Käy tykkäämässä myös Facebookissa: Wanted sosiaalialan positiivinen ammattilainen! 15

16 Käytä jäsenpalveluita! Käytä jäsenpalveluita! Uutena jäsenpalveluna Talentia tarjoaa puhelinneuvontaa yksityiselämään kuuluvissa oikeudellisissa asioissa esimerkiksi testamentti, arvioehtosopimukset, perintö- ja lahjaverotus, huoneenvuokraus, asuntoja muun omaisuuden kaupat sekä kaupan virheet ja vahingonkorvausasiat. Puhelinneuvonta kattaa asiat, jotka jäsen voi esittää ja lakimies selvittää puhelimessa ilman perehtymistä asiakirjoihin ja ilman asiakirjojen laatimista. Puhelinneuvontaa antaa asianajotoimisto Bützow oy työpäivinä klo Jyväskylän toimiston puhelinnumero on Soittaessa pitää kertoa Talentian jäsennumero, joka löytyy jäsenkortista tai Talentia -lehden osoitekentästä. Työelämän oikeudellista palvelua antaa Talentian työsuhdeneuvonta arkisin ma-pe klo 9-15 p tai Muista myös kaikenlaisia hyviä tarjouksia esim. katsastukseen, silmälaseihin, huonekaluihin, majoitukseen, vaatteisiin > jokaiselle jotakin. Kattava lista Talentian jäseneduista ja -palveluista löytyy > Jäseneksi >Jäsenedut ja -palvelut. Alueasiamies apunasi Alueasiamies Tiia Oksanen työskentelee Keski- ja Itä-Suomen alueella Alueasiamieheltä saa apua, neuvoa ja tukea työsuhde- ja edunvalvonta-asioissa. Kuntatyönantajilla lähin apu on Jukon (pää)luottamusmies, mutta yksityissektorin pienillä työnantajilla luottamusmiestä ei välttämättä ole ollenkaan. Yleisimmät kysymykset koskevat palkkaa, työvuoroja, vuosilomaa ja työsopimuksen tekemistä. Alueasiamiehen voi kutsua myös työpaikalle esim. selvittämään miten luottamusmies valitaan, miten palkantarkastusasia etenisi tai mitä työaikapankkia perustettaessa tulisi ottaa huomioon. Alueasiamies pitää alueensa yliopistoilla ja ammattikorkeakouluilla työelämäinfoja työelämän ajankohtaisista asioista sekä mahdollisista vaaranpaikoista. Jäsenilloissa kevään teemana on käydä läpi uusia työehtosopimuksia, miten palkantarkastusesitys tehdään ja perustellaan ja jaossa on Talentian uusi Palkkaopas. Tiian tavoittaa p tai Kesälla kansainvälisen sosiaalityöntekijöiden järjestön IFSW:n (International Federation of Social Workers) maailmankonferenssi Tukholmassa. Ohjelma, hinnat ja ilmoittautumisohjeet löytyvät Osallistumismaksu on edullisempi asti. 16

17 Mitä uudet työehtosopimukset sisältävät? Teksti: Tiia Oksanen Sosiaalialan työehtosopimukset tehtiin valtakunnallisen raamisopimuksen mukaisesti. Siinä sovittiin, että reilun kahden vuoden aikana palkankorotukset ovat maltilliset, mutta valtiovalta antaa lisätukea mm. veroratkaisuin sekä työelämäasioissa. Vuorotteluvapaakorvaus muun muassa säilyi entisellä tasollaan. Ensimmäisellä jaksolla palkat nousevat +2,4% heti jakson alussa ja lisäksi maksetaan 150 euron kertaerä. Toisella 12kk jaksolla palkat nousevat +1,9%. Työehtosopimuksissa sovitaan miten palkankorotus käytetään esim. paljonko laitetaan paikallisesti sovittaviin eriin tai tekstimuutoksiin. Jokainen tekstimuutos maksaa, jos sillä parannetaan työntekijän etuja (lasketaan kustannusvaikutus työnantajalle). Raamisopimuksen kattavuus on 93% (julkisella sektorilla 100% ja yksityisellä 91%). Oma työehtosopimus kannattaa lukea läpi. Muutokset uusissa sopimuksissa ovat yleensä vähäisiä. Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus (Kvtes) Vuoden 2012 alussa palkkoihin tulee kaikille +1,7% yleiskorotus. Lisäksi toteutetaan palkkarakennemuutos työkokemuslisiin. Kaikkien kokemuslisää saaneiden euromääräinen palkka pysyy entisellään, mutta kokemuslisistä 2% siirtyy tehtäväkohtaiseen palkkaan ja jatkossa lisä yli 5 vuoden työkokemuksesta on palvelussuhde on ollut keskeytymättä voimassa sekä ja joille tammikuussa maksetaan palkkaa. Päivämäärissä on otettu huomioon mahdolliset joulun ja loppiaisen katkokset, mutta erää eivät saa esim. hoitovapaalla olevat, jos he eivät saa palkkaa tammikuussa. Osa-aikainen työntekijä saa erän samassa suhteessa kuin mitä työ on kokoaikatyöstä. Seuraava paikallinen erä on ,6%. Se tulisi kohdentaa mm. paikallisten palkkausjärjestelmien kehittämiseen, palkkausepäkohtien korjaamiseen ja tuloksellisuutta edistäviin uudelleenjärjestelyihin. Nyt on jo hyvä aika ilmoittautua erän kiinnostuneeksi saajaksi. Vuosilomissa poistuu B-taulukko. Vuosilomaa kertyy jatkossa kaikille siis vanhan A-taulukon mukaisesti (vuoden vaihteessa päättyviin työsuhteisiin erillinen ohjeistus miten toimitaan). Tästä on hyötyä erityisesti määräaikaisissa työsuhteissa oleville sekä jos lomakorvauksesta (osakin) maksetaan rahana. Isyysloman kuusi ensimmäistä arkipäivää muuttuvat palkallisiksi. Palkkausluvun tekstejä täsmennetään ja mm. rekrytointilisän käyttö ohjeistetaan. Jaksotyöjärjestelmän muutosta kokeillaan, mutta tästä ei toistaiseksi ole sovittu tarkemmin. Luottamusmieskorvausta korotetaan +20%. +3% ja yli 10 vuoden +8% (aikaisemmin 5% ja 10%). Työntekijät, joilla on työkokemusta alle 5 vuotta, saavat +2% korotuksen ja loput sitten aikanaan. Tammikuun palkanmaksun yhteydessä maksetaan kertaerä 150e niille työntekijöille, joiden 17

18 Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimus Helmikuun alussa tulee kaikille yleiskorotus +1,7% sekä paikallisesti sovittava erä +0,68%. Helmikuun palkanmaksun yhteydessä maksetaan kertaerä 150e, kun työsuhde on - mahdollista joulun taukoa lukuun ottamatta - jatkunut yhdenjaksoisesti palkanmaksua edeltävät kolme kuukautta ja työntekijä saa palkkaa helmikuussa. Paikallisesti sovittavaa erää tulee kohdentaa Mikäli työntekijällä on työn edellyttämä ylempi korkeakoulututkinto, on vähimmäispalkkaluokka G26. Isyysloman kuusi ensimmäistä arkipäivää joiden työsuhde on päättynyt vuoden 2011 lopussa, mutta jatkunut tammikuussa. Osa-aikatyötä tekevälle kertaerä maksetaan samassa suhteessa kuin työaika on täyttä työaikaa alempi. Jos osa-aikatyön määrä vaihtelee, käytetään kolmen kuukauden keskimääräistä työaikaa. Isyysloman kuusi ensimmäistä arkipäivää muuttuvat palkallisiksi. Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun korvausiin tulee noin 10% korotukset. Työryhmät miettivät mm. hyvää työvuorosuunnittelua, tuloksellisuuden vaikutusta palkkaukseen sekä yleistä mallia työaikapankista. muuttuvat palkallisiksi. Lisäksi on perustettu työryhmiä valmistelemaan tärkeitä asioita: työaikapankki, vuosilomassa siirtyminen viisipäiväiseen laskentaan (kuten Kvtes:ssa), palkkausjärjestelmän kehittäminen sekä luottamusmiessopimuksen kehittäminen. Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun korvausiin tulee noin 6% korotukset sekä pyöristys lähimpään täyteen euroon ylöspäin. Yksityisen terveyspalvelualan työehtosopimus Vuoden vaihteessa tulee kaikille +1,7% yleiskorotus sekä paikallinen järjestelyvaraerä. Paikallinen erä on joko +0,7% tai +0,4%. II kalleusluokkaa lähennetään I kalleusluokkaan 40%:lla, johon II kalleusluokan kunnissa käytetään 0,3% erästä II kalleusluokka poistuu kokonaan. Muutoin paikallinen erä tulee kohdentaa ensisijaisesti tehtäväkohtaisiin erityistekijöihin ja toissijaisesti henkilökohtaisiin palkanosiin. Lisäksi maksetaan kertaerä 150e, jos työsuhde on ollut voimassa palkanmaksua edeltävät kolme kuukautta ja tammikuussa maksetaan palkkaa. Kertaerä maksetaan myös sellaisille määräaikaisille työntekijöille, 18

19 Talentia Keski-Suomi ry:n opiskelijatoiminta kevät 2012 Helmikuu Peli-/saunailta 15.2 klo 18 (paikka varmistuu myöhemmin) Maaliskuu Sosiaalialan ammattilaiset kertovat ilta, teemana kulttuurierot ja kansainvälisyys (ajankohta ja paikka ilmoitetaan myöhemmin) Huhtikuu Keilaus, Jyväskylän keilahalli (ajankohta ilmoitetaan myöhemmin) Stand up 14.4 klo 18.30, Seisomapaikkaklubi/Ilokivi (http://www.seisomapaikka.com/) Toukokuu Vappupiknik 1.5, Harju Valtakunnallisia tapahtumia: Sosiaalityön tutkimuksen päivät , Tampere Sosiaalialan asiantuntijapäivät , Helsinki Paikalliseen opiskelijatoimintaan osallistuminen ei vaadi Talentian jäsenyyttä (valtakunnallisissa tapahtumissa voi vaatimuksena olla Talentian opiskelijajäsenyys). Jos kiinnostuksesi kuitenkin heräsi, katso myös: Tiedotamme tarkemmin toiminnastamme oppilaitosten sähköpostilistoilla sekä Talentia Keski-Suomen nettisivuilla 19

20 KEVÄTKOKOUSKUTSU! Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Keski-Suomi Ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään Kylpylähotelli Peurungassa. Esillä ovat sääntömääräiset asiat (mm. tilinpäätös,vuosikertomus ). Kokouksen yhteyteen varataan jäsenille mahdollisuus edulliseen ruokailuun ja kylpylän palveluiden käyttöön. Tarkemmat tiedot kokouksen ajasta ja virkistysmahdollisuudesta jälkeen webrobol-tiedotteena ja yhdistyksen omalla kotisivulla. Ilmoittautumiset otetaan vastaan mennessä. TERVETULOA NAUTTIMAAN UUDISTUNEESTA PEURUNGASTA KOKO PERHEEN VOIMIN! 20

Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010. Edunvalvonta

Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010. Edunvalvonta Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Edunvalvonta Talentia Pohjois-Savo ry:n hallitus kokoontuu vuonna 2010 vähintään viisi kertaa. Hallitus pyritään muodostamaan

Lisätiedot

Pelastetaan perhepäivähoito 5/2004-12/2005

Pelastetaan perhepäivähoito 5/2004-12/2005 Pelastetaan perhepäivähoito 5/2004-12/2005 Laadukasta perhepäivähoitoa lapsiperheille nyt ja tulevaisuudessa ammattilaisia ja ammatti, jota arvostetaan Hankkeen taustaa Tarve perhepäivähoidon kehittämiseen

Lisätiedot

ALUEELLISESTI YHTENÄINEN TIETOJÄRJESTELMÄARKKITEHTUURI PALVELUIDEN JA RAKENTEIDEN KEHITTÄMISEN TUKENA

ALUEELLISESTI YHTENÄINEN TIETOJÄRJESTELMÄARKKITEHTUURI PALVELUIDEN JA RAKENTEIDEN KEHITTÄMISEN TUKENA ALUEELLISESTI YHTENÄINEN TIETOJÄRJESTELMÄARKKITEHTUURI PALVELUIDEN JA RAKENTEIDEN KEHITTÄMISEN TUKENA Tietohallintojohtaja Martti Pysäys Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Tapas-seminaari 19.4.2011 KESKI-SUOMEN

Lisätiedot

Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011

Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011 1 SISÄLLYS 1. YHDISTYKSEN TOIMINNAN TAVOITTEET 2 2. HALLITUS JA SEN KOKOONTUMINEN 2 3. JÄSENTOIMINTA 2 4. JÄRJESTÖ- JA PAIKALLISOSASTOTOIMINTA 3 5. OPISKELIJATOIMINTA

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA YKSITYISEN SOSIAALIPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISESTA

PÖYTÄKIRJA YKSITYISEN SOSIAALIPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISESTA PÖYTÄKIRJA YKSITYISEN SOSIAALIPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISESTA Allekirjoittaneet järjestöt ovat sopineet yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen uudistamisesta seuraavasti: 1. Sopimuskausi

Lisätiedot

Pelastuslaitos, henkilöstö ja työurat. Maarit Nurmijoki-Matilainen Henkilöstöpäällikkö Keski-Suomen pelastuslaitos

Pelastuslaitos, henkilöstö ja työurat. Maarit Nurmijoki-Matilainen Henkilöstöpäällikkö Keski-Suomen pelastuslaitos Pelastuslaitos, henkilöstö ja työurat Maarit Nurmijoki-Matilainen Henkilöstöpäällikkö Keski-Suomen pelastuslaitos Keski-Suomen pelastuslaitos Henkilöstö 3/2012 Henkilöstömäärä Päätoimiset 300 henkilöä

Lisätiedot

Allekirjoittaneet järjestöt ovat sopineet yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen uudistamisesta seuraavasti:

Allekirjoittaneet järjestöt ovat sopineet yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen uudistamisesta seuraavasti: PÖYTÄKIRJA YKSITYISEN SOSIAALIPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISESTA Allekirjoittaneet järjestöt ovat sopineet yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen uudistamisesta seuraavasti: 1. Sopimuskausi

Lisätiedot

Henkilökohtaista lisääkorotetaan 1,7 prosentilla.

Henkilökohtaista lisääkorotetaan 1,7 prosentilla. Kunnanhallituksille ja kuntayhtymille Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus 2012 2013 (KVTES 2012 2013) KVTES 2012 2013 Palkantarkistukset vuonna 2012 ja vuonna 2013 Yleiskorotus 1.1.2012 lukien

Lisätiedot

Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet. Liite 3. Kuntakartat (verkkoliite)

Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet. Liite 3. Kuntakartat (verkkoliite) Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet Liite 3. Kuntakartat (verkkoliite) Kuntakartat liittyvät Keski-Suomen liiton Defris-hankkeen Palveluselvitykseen. Jokaisesta

Lisätiedot

JÄSENTIEDOTE 2/2012 JHL 012

JÄSENTIEDOTE 2/2012 JHL 012 JÄSENTIEDOTE 2/2012 JHL 012 Hyvääsyksynalkuakaikillejäsenillemme! KävimmeelokuunlopussaretkelläPorvoossajaHangossa.Oliupeasääjamuutenkin reissuolionnistunut.kuvassaistunmustionlinnankartanonportaikolla.enollutkäynytsiellä

Lisätiedot

Kiitos veteraanit! palveluaktiviteetti 107-G piirin käytännön toteutus

Kiitos veteraanit! palveluaktiviteetti 107-G piirin käytännön toteutus palveluaktiviteetti 107-G piirin käytännön toteutus Kiitos veteraanit -toimikunta Piirikoordinaattori: Jaakko Harjumäki, jaakko.harjumäki@lions.fi, 040 164 9030 PDG: Toivo Lehtinen, toivo.lehtinen@pp.inet.fi,

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2014

Toimintasuunnitelma 2014 1 Toimintasuunnitelma 2014 TOIMINNAN PÄÄTAVOITE: Lastentarhanopettajien merkityksen esiin nostaminen yhteiskunnassa YHDISTYS: 1. Vaikuttaa jäsenistönsä asemaa koskevaan päätöksentekoon, työolosuhteisiin

Lisätiedot

Sote-uudistus ja Keski-Suomen kuntien talous

Sote-uudistus ja Keski-Suomen kuntien talous Sote-uudistus ja Keski-Suomen kuntien talous 27.1.2015 Ari Hirvensalo Talousjohtaja 27.1.2015 2 27.1.2015 3 27.1.2015 7 Reunaehtoja: Sote-laki hyväksytään maaliskuussa SHP:n toiminta lakkaa 31.12.2016

Lisätiedot

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2011 Carita Bardakci 24.11.2010 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE

Lisätiedot

Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä

Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä Oma tupa, oma lupa hanke/ Ulla Halonen 5.3.2014 Vanhuspalvelulain toimeenpanoa Keski-Suomessa tukee Oma tupa, oma lupa -hanke Hankkeen tavoitteita ovat: 1.

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MAAKUNTAVIESTIN HISTORIATIETOJA

KESKI-SUOMEN MAAKUNTAVIESTIN HISTORIATIETOJA KESKI-SUOMEN HIIHTO RY MATTI HARJU 14.11.2013 LÄHDE: KESKI-SUOMEN HIIHDON HISTORIAT, HIIHTOKALENTERIT, HAASTATTELUT KESKI-SUOMEN MAAKUNTAVIESTIN HISTORIATIETOJA - 30-LUVULLA SUOJELUSKUNTAVIESTIT PAIKKAKUNNALTA

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

ankasalmi, Joutsa, Jyväskylä, Jyväs

ankasalmi, Joutsa, Jyväskylä, Jyväs Keski-Suomen maakuntakokoelman aineistovalinnan periaatteet ankasalmi, Joutsa, Jyväskylä, Jyväsylän maalaiskunta, Jämsä, Jämsänoski, Kannonkoski, Karstula, Keuuu, Kinnula, Kivijärvi, Konnevesi, orpilahti,

Lisätiedot

Kohtaamisia lastensuojelussa 10.09.08

Kohtaamisia lastensuojelussa 10.09.08 Kohtaamisia lastensuojelussa 10.09.08 Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Tuija Hauvala 15.9.2008 VUOSI 2008: Kriisikeskus Mobile: Hankasalmi, Joutsa Jyväskylä, Jyväskylän maalaiskunta Keuruu, Konnevesi

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl)

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl) Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl) Lähde: THL/Sotkanet v. 2013 Koonnut Hanketyöntekijä

Lisätiedot

KUNNALLISEN OPETUSHENKILÖSTÖN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. 1 Raamisopimuksen toteuttaminen

KUNNALLISEN OPETUSHENKILÖSTÖN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. 1 Raamisopimuksen toteuttaminen KUNNALLISEN OPETUSHENKILÖSTÖN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Raamisopimuksen toteuttaminen Tällä virka- ja työehtosopimuksella toteutetaan kunnallisen opetushenkilöstön

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

Keski-Suomen työllisyyskatsaus 30.3.2012

Keski-Suomen työllisyyskatsaus 30.3.2012 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2012 KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS Keski-Suomen työllisyyskatsaus 30.3.2012 Julkaisuvapaa tiistaina 24.4.2012 klo 9:00 Työnhakijat Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston mukaan Keski-Suomessa

Lisätiedot

Keskustelua Keski-Suomen sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen strategisista periaatteista Esityslistan kohta 5

Keskustelua Keski-Suomen sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen strategisista periaatteista Esityslistan kohta 5 Keskustelua Keski-Suomen sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen strategisista periaatteista Esityslistan kohta 5 Kokous 8.4.2015 Työryhmä Raija Kolehmainen, Matti Mäkinen, Reijo Räsänen, Marja Heikkilä

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA

YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA TORJUNTAVOITTOJA JA BANAANIPOTKUJA ROHKEITA PELINAVAUKSIA JYTY PELAA SUJUVASTI MONILLA PELIKENTILLÄ JA TEKEE ROHKEITA PELINAVAUKSIA JÄSENTENSÄ HYÖDYKSI. ME EMME TYYDY VAIN TURVAAMAAN

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

JHL 240 yhdistyksen toimintasuunnitelma 2015 59. toimintavuosi

JHL 240 yhdistyksen toimintasuunnitelma 2015 59. toimintavuosi JHL 240 yhdistyksen toimintasuunnitelma 2015 59. toimintavuosi syys 13.11.2014 Liite 1 Tapahtuma/tehtävä Tavoite Kuka järjestää Milloin Arviointi Järjestötoiminta Tehdään jäsenkartoitus ammattinimikkeistä

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat - osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen 27.11.2008 Jyväskylä

Toimivat työmarkkinat - osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen 27.11.2008 Jyväskylä Toimivat työmarkkinat - osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen 27.11.2008 Jyväskylä Kommenttipuheenvuoro: Keski-Suomen malli aluetalouden näkökulmasta Hannu Tervo Kansantaloustieteen professori, JY 1 Toimivat

Lisätiedot

KT Yleiskirjeen 6/2011 liite 2 1 (5)

KT Yleiskirjeen 6/2011 liite 2 1 (5) KT Yleiskirjeen 6/2011 liite 2 1 (5) Kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen (OVTES 2010 2011) allekirjoituspöytäkirjan 4 :n mukaisten palkantarkistusten soveltamisohjeet Yleistä Yleiskorotus

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/2015 1 (1) Kaupunginhallitus 25 19.01.2015. 25 Asianro 8193/01.01.00/2014

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/2015 1 (1) Kaupunginhallitus 25 19.01.2015. 25 Asianro 8193/01.01.00/2014 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/2015 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 115 16.12.2014 25 Asianro 8193/01.01.00/2014 Tehtävien lakkauttaminen ja virkojen perustaminen perusturvan palvelualueella 1.1.2015

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Vammaisten perhehoidon koordinointi Keski-Suomessa. Sosiaali- ja terveysjohdon maakunnallinen työkokous 7.11. 2013

Vammaisten perhehoidon koordinointi Keski-Suomessa. Sosiaali- ja terveysjohdon maakunnallinen työkokous 7.11. 2013 Vammaisten perhehoidon koordinointi Keski-Suomessa Sosiaali- ja terveysjohdon maakunnallinen työkokous 7.11. 2013 Miksi vammaisten perhehoitoa ja koordinointia tulee kehittää? Vammaisten ihmisoikeudet

Lisätiedot

Keski-Suomen työllisyyskatsaus 28.9.2012

Keski-Suomen työllisyyskatsaus 28.9.2012 NÄKYMIÄ SYYSKUU 2012 KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS Keski-Suomen työllisyyskatsaus 28.9.2012 Julkaisuvapaa tiistaina 23.10.2012 klo 9:00 Työnhakijat Keski-Suomessa oli työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston

Lisätiedot

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Keski-Suomi Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Metsien, vesistöjen ja vuorimaiden maakunta Vuosittaisen väestönkasvun maakunta Perusteollisuuden ja uuden teknologian maakunta Liikenteen ja logistiikan

Lisätiedot

Jäsenenä ammattiliitto Prossa

Jäsenenä ammattiliitto Prossa Jäsenenä ammattiliitto Prossa Jäsenyys Pron on toimihenkilötyön ammattilaisten asiantuntijoiden, esimiesten ja toimihenkilöiden oma etujärjestö. Jäseneksi voi liittyä koulutuksesta, ammattinimikkeestä,

Lisätiedot

- tulevaisuuden kunta - a municipality with a bright future. Juha Valkama, kunnanjohtaja 9.2.2016

- tulevaisuuden kunta - a municipality with a bright future. Juha Valkama, kunnanjohtaja 9.2.2016 - tulevaisuuden kunta - a municipality with a bright future Juha Valkama, kunnanjohtaja 9.2.2016 Väestönmuutos 2014 2015 (enn.) Kinnula -25 Pihtipudas -40 Kyyjärvi -21 Karstula -18 Kivijärvi -43 Kannonkoski

Lisätiedot

Lupsakkaa talven aikaa ja hyviä hiihtokelejä!

Lupsakkaa talven aikaa ja hyviä hiihtokelejä! Jyty Varkaus Ry Tammikuu 2015 Jäsentiedote 1 Hallituksen joulukuun kokouksen päätökset 2 Edunvalvontakatsaus 3 Syyskokouksen päätökset 4 Yhdistyksen toimihenkilöt 2015 5 Hallitus 2015 6 Kuntokorttikausi

Lisätiedot

Työmarkkinoiden pelikenttä

Työmarkkinoiden pelikenttä Työmarkkinoiden pelikenttä Luennon sisältö Työmarkkinajärjestöt Palkansaajien keskusjärjestöt Työnantajien keskusjärjestöt Ammattiliitto Luottamusmiesjärjestelmä Paikallinen toiminta Toimihenkilökeskusjärjestö

Lisätiedot

Viestintä- ja tiedotuskoulutus 2014. Taimo Halme Viestintävastaava Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta

Viestintä- ja tiedotuskoulutus 2014. Taimo Halme Viestintävastaava Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Viestintä- ja tiedotuskoulutus 2014 Taimo Halme Viestintävastaava Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Viestintä on valtaa Ainejärjestö on antanut tiedottajalleen mandaatin kontrolloida tiedon liikkumista

Lisätiedot

9 Keski-Suomi. 9.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

9 Keski-Suomi. 9.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 9 Keski-Suomi 9.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 9.1. KESKI-SUOMI Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 1 kpl Taajaan asutut: 5 kpl Maaseutumaiset: 17 kpl Keski-Suomi

Lisätiedot

Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen

Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen 1. sosiaalitoimi: 351,1 M, ei sisällä lasten päivähoitoa 2. perusterveydenhuolto:

Lisätiedot

MUUTOKSET. Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n. väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN

MUUTOKSET. Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n. väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN MUUTOKSET Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN Sopimus on voimassa 1.10.2012 31.10.2014 MUUTOKSET Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN

Lisätiedot

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Ammattina hyvinvointi Tiedotuslehti Lehden toimitus: Levikki: Kohderyhmä: Merja Patokoski Vesa Vento 200 kpl Opetustoimen henkilöstö, pois lukien

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA toimintasuunnitelma 2008 Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ 2 SISÄLLYSLUETTELO TOIMINTASUUNNITELMA 2008 sivu 1. JOHDANTO 3 2. PERUSTOIMINTA 3 3. PERUSTOIMINTAAN KUULUVAT

Lisätiedot

Kuopion kaupungin JHL yhdistys 862 TOIMINTASUUNNITELMA 2016

Kuopion kaupungin JHL yhdistys 862 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Kuopion kaupungin JHL yhdistys 862 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 1.10.2015 Kuopion kaupungin JHL 862 toimintasuunnitelma 2016 Yhdistyksen toiminnallinen tila Yhdistyksen toiminnallinen tila Jäsenmäärä Yhdistyksen

Lisätiedot

Yhdistys osallistuu terveydenhoitajaliiton toimintaan: edustajisto-, hallitus- ja toimikuntaedustusten kautta.

Yhdistys osallistuu terveydenhoitajaliiton toimintaan: edustajisto-, hallitus- ja toimikuntaedustusten kautta. Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 1. YLEISTÄ Kymen terveydenhoitajayhdistys ry on perustettu 29.11.1945 Kotkassa nimellä Suomen terveydenhoitajayhdistys ry:n Kymen osasto. Alkanut vuosi on yhdistyksen

Lisätiedot

Kuopion kaupungin JHL ry 862 Toimintasuunnitelma vuodelle 2015

Kuopion kaupungin JHL ry 862 Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 Kuopion kaupungin JHL ry 862 Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 Tämä on Kuopion kaupungin JHL ry:n (yhdistys 862) 4. toimintavuosi ja haasteet tehokkaalle ja tulokselliselle edunvalvonnalle ovat mittavat.

Lisätiedot

3. tiedottaa sairauksista ja järjestää kokouksia ja koulutustilaisuuksia

3. tiedottaa sairauksista ja järjestää kokouksia ja koulutustilaisuuksia 1 YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA, KIELI JA TOIMINTA- ALUE Yhdistyksen nimi on Keski- Suomen neuroyhdistys ry. Sen kotipaikka on Jyväskylän kaupunki ja pöytäkirja- ja rekisteröimiskielenä on suomi. Yhdistyksen

Lisätiedot

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Riikka Laaninen 8.1.015 Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Sisällys 1. Tutkimuksen esittely.... Tutkimukseen vastanneet.... Somen nykyinen käyttö.... Miten tutkijat käyttävät somea

Lisätiedot

TIIRATAAN TULEVAISUUTEEN JYTY JYVÄSKYLÄ RY

TIIRATAAN TULEVAISUUTEEN JYTY JYVÄSKYLÄ RY TIIRATAAN TULEVAISUUTEEN JYTY JYVÄSKYLÄ RY Monta hyvää syytä liittyä Jytyyn! Turvasi on taattu lomautus- ja työttömyystilanteissa. Ammatillinen edunvalvonta. Palkka- ja muita työsuhdeasioitasi edistetään

Lisätiedot

Kuntatiedot hankekunnat (osittain tarkastamattomat) Liite 3

Kuntatiedot hankekunnat (osittain tarkastamattomat) Liite 3 Kuntatiedot hankekunnat (osittain tarkastamattomat) Liite 3 Vanhuspalvelulain seurantaindikaattoreiden toteutuminen Keski-Suomessa 2013 Â ; THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 2005-2013 Suluissa

Lisätiedot

1 (2) SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJÄ KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA PALKKARATKAISUSTA VUODELLE 2011

1 (2) SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJÄ KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA PALKKARATKAISUSTA VUODELLE 2011 1 (2) SOSIAALIALAN TYÖNANTAJAT RY ERITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO ERTO RY SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJÄ KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA PALKKARATKAISUSTA VUODELLE 2011 Työehtosopimusosapuolet

Lisätiedot

Akava ry. Yleisesitys

Akava ry. Yleisesitys Akava ry Yleisesitys Menestystä ja turvaa yhdessä Akava on korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö. Akavaan kuuluu 35 jäsenjärjestöä, joissa on lähes 600 000 jäsentä. Jäsenyys akavalaisessa jäsenjärjestössä

Lisätiedot

Keski-Suomen pelastuslaitos - SPPL / yritysturvallisuus

Keski-Suomen pelastuslaitos - SPPL / yritysturvallisuus Keski-Suomen pelastuslaitos - SPPL / yritysturvallisuus 29.0.205 Simo Tarvainen pelastusjohtaja .Helsinki 2.Länsi-Uusimaa 3.Keski-Uusimaa 4.Itä-Uusimaa 5.Varsinais-Suomi 6.Kanta-Häme 7.Päijät-Häme 8.Kymenlaakso

Lisätiedot

SENIORIKAHVILA TOIMINTA KAAMASEN KYLÄSSÄ. Riitta Sipola-Kellokumpu 28.1.2013 Inarin kunta Kotihoito

SENIORIKAHVILA TOIMINTA KAAMASEN KYLÄSSÄ. Riitta Sipola-Kellokumpu 28.1.2013 Inarin kunta Kotihoito SENIORIKAHVILA TOIMINTA KAAMASEN KYLÄSSÄ Riitta Sipola-Kellokumpu 28.1.2013 Inarin kunta Kotihoito Kaamanen Kaamasen kylään on Ivalosta matkaa noin 70 km. Kylässä asuu vajaa 200 kuntalaista, joista ikäihmisiä

Lisätiedot

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Kirjastoverkkopalvelut Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Yleiset kirjastot Kysely yleisten kirjastojen palveluista 1.1 Maakunta ( Minkä kunnan / kaupunginkirjaston palveluja arvioit ) 1.2 Kirjastot

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013

Toimintasuunnitelma 2013 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2013 Carita Bardakci 22.11.2012 1.1.1.1.1.1.1.1.1 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 1. JOHDANTO JA

Lisätiedot

Helsingin terveyskeskuksen henkilökunta JHL 015 ry

Helsingin terveyskeskuksen henkilökunta JHL 015 ry Helsingin terveyskeskuksen henkilökunta JHL 015 ry Toimintakertomus vuodelta 2013 Nykytila: Yhdistyksemme jäsenmäärä kasvoi 14.11.1013 lähes kaksinkertaiseksi, kun Helsingin sosiaaliviraston henkilöstö

Lisätiedot

TYÖVOIMAN MAAHANMUUTTO - TE-TOIMISTOJEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN. Kansainvälisten opiskelijoiden uraohjaus 22.5.2013. Anne Kumpula

TYÖVOIMAN MAAHANMUUTTO - TE-TOIMISTOJEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN. Kansainvälisten opiskelijoiden uraohjaus 22.5.2013. Anne Kumpula TYÖVOIMAN MAAHANMUUTTO - TE-TOIMISTOJEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN Kansainvälisten opiskelijoiden uraohjaus 22.5.2013 Anne Kumpula 2000 1800 1600 1400 1858 Pirkanmaan maahanmuuttajat työllisyyskoodin mukaan

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA REIJO VAARALA 2013/04/09

KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA REIJO VAARALA 2013/04/09 KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA SUUNNITTELUN TAVOITE Keski-Suomen ELY-keskuksella on suunnittelun päättyessä tiedossa, millä järjestämistavalla kunkin alueen liikenteet

Lisätiedot

Vuokratyöntekijätutkimus 2014

Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Reilusti kohti tulevaisuuden työelämää seminaari 7.10.2014 Vastaajia 5552 Pekka Harjunkoski Tutkimuksen tausta Kuudes valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus Tiedonkeruu

Lisätiedot

Hallituksen kokoukset puheenjohtaja hallitus 4-5 kertaa vuodessa / tarvittaessa. Kevätkokous hallitus kaikki osaston jäsenet 1.2. 31.3.

Hallituksen kokoukset puheenjohtaja hallitus 4-5 kertaa vuodessa / tarvittaessa. Kevätkokous hallitus kaikki osaston jäsenet 1.2. 31.3. JYTT ry TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 JYTT ry toimii jäsentensä ammatillisten, taloudellisten, sosiaalisten, koulutuksellisten ja oikeudellisten etujen puolesta. Osaston toiminnan tavoitteena on inhimillinen

Lisätiedot

Maatalous Keski-Suomessa. Juha Lappalainen MTK Keski-Suomi

Maatalous Keski-Suomessa. Juha Lappalainen MTK Keski-Suomi Maatalous Keski-Suomessa Juha Lappalainen MTK Keski- 1 AgriInfo Maatilojen rahavirta Tuottajaliitto KESKI-SUOMI, 2010 MAATILOJEN TULOT (brutto, ei sis. alv) yhteensä 273,17 milj. ( 7 %) * Osuus koko maan

Lisätiedot

Keski-Suomen SOTE 2020- hanke 3000 km on the road. Henkilöstötilaisuudet joulukuu 2014-maaliskuu 2015

Keski-Suomen SOTE 2020- hanke 3000 km on the road. Henkilöstötilaisuudet joulukuu 2014-maaliskuu 2015 Keski-Suomen SOTE 2020- hanke 3000 km on the road Henkilöstötilaisuudet joulukuu 2014-maaliskuu 2015 Keski-Suomen SOTE 2020 hankkeen henkilöstötyöpajat Kaikkiaan 24 tilaisuutta (jokaisessa hankekunnassa

Lisätiedot

Suunnitelmasta ei kannata tehdä liian raskasta ja hankalaa. Toimiva toimintasuunnitelma on yhdistyksen työskentelyä helpottava työkalu.

Suunnitelmasta ei kannata tehdä liian raskasta ja hankalaa. Toimiva toimintasuunnitelma on yhdistyksen työskentelyä helpottava työkalu. JHL-yhdistyksen toimintasuunnitelma MALLI Toimintasuunnitelmasta yleisesti Hallitus on vastuussa toimintasuunnitelman ja talousarvion laatimisesta, seurannasta ja arvioinnista Yhdistyksen toimintasuunnitelma

Lisätiedot

syksy 2015 kevät 2014

syksy 2015 kevät 2014 syksy 2015 kevät 2014 Kuva Keimiöltä 2014 /Helmi Neuvonen Vuoden tunnus: Armo tulkoon kaikkien niiden osaksi, jotka rakastavat Herraamme Jeesusta Kristusta, armo ja katoamattomuus. Ef. 6:24 Hyvä NNKY-väki

Lisätiedot

Helsingin sosiaali- ja terveysviraston henkilöstö JHL 015 ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2016. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL

Helsingin sosiaali- ja terveysviraston henkilöstö JHL 015 ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2016. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL Helsingin sosiaali- ja terveysviraston henkilöstö :n toimintasuunnitelma vuodelle 2016 :n toimintasuunnitelma 2016 Yhdistyksemme Yhdistyksemme on aktiivinen jäsenistönsä edunvalvonnassa, seuraamalla tarkoin

Lisätiedot

Viestintävastaavien koulutus 1.2.2014

Viestintävastaavien koulutus 1.2.2014 Viestintävastaavien koulutus 1.2.2014 Ainejärjestöjen tiedotus ja viestintä Ainejärjestö yhdistää opiskelijoita ja välittää tietoa eri suuntiin. Sen kautta opiskelijat saavat tärkeää tietoa ja ainejärjestö

Lisätiedot

Keski-Suomen järjestökentän yhteistoimintaorganisaatioiden järjestäytyminen. Keski-Suomi talolla Jyväskylässä 23.4.2008

Keski-Suomen järjestökentän yhteistoimintaorganisaatioiden järjestäytyminen. Keski-Suomi talolla Jyväskylässä 23.4.2008 Keski-Suomen järjestökentän yhteistoimintaorganisaatioiden järjestäytyminen Keski-Suomi talolla Jyväskylässä 23.4.2008 Ehdotusta valmistellut väliaikainen työryhmä Humanistinen ammattikorkeakoulu Sosiaali-

Lisätiedot

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015 Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015 15.12.2015 Jouluinen tervehdys kaikille MUAn jäsenille! Tässä vuoden viimeisessä jäsenkirjeessä on tietoa Maaseudun uusi aika -yhdistyksen ajankohtaisista

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

Katsaus SOTE-valmisteluun. Silja Ässämäki Kehittämisjohtaja, KS SOTE 2020-hankkeen vastuuhenkilö 15.4.2015

Katsaus SOTE-valmisteluun. Silja Ässämäki Kehittämisjohtaja, KS SOTE 2020-hankkeen vastuuhenkilö 15.4.2015 Katsaus SOTE-valmisteluun Silja Ässämäki Kehittämisjohtaja, KS SOTE 2020-hankkeen vastuuhenkilö 15.4.2015 Keski-Suomen sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymän valmistelu kuntien yhteistyönä Kuntien päätöksenteko

Lisätiedot

JYTY JÄMSÄ RY. Aktiivista ja valveutunutta yhdistystoimintaa jo vuodesta 1965 TOIMINTAKERTOMUS

JYTY JÄMSÄ RY. Aktiivista ja valveutunutta yhdistystoimintaa jo vuodesta 1965 TOIMINTAKERTOMUS JYTY JÄMSÄ RY Aktiivista ja valveutunutta yhdistystoimintaa jo vuodesta 1965 TOIMINTAKERTOMUS 2015 1 1. HALLINTO 1.1 Hallitus Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Sihteeri Ulla Mäkiaho Riitta Leiman Ulla Peltonen

Lisätiedot

K-S OSKU HELENA KOSKIMIES, PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ, JAMK OSALLISUUTTA ASIAKKUUTEEN KUNTOUTTAVASSA TYÖTOIMINNASSA - PROJEKTI 1.4.2011 31.3.

K-S OSKU HELENA KOSKIMIES, PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ, JAMK OSALLISUUTTA ASIAKKUUTEEN KUNTOUTTAVASSA TYÖTOIMINNASSA - PROJEKTI 1.4.2011 31.3. K-S OSKU HELENA KOSKIMIES, PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ, JAMK OSALLISUUTTA ASIAKKUUTEEN KUNTOUTTAVASSA TYÖTOIMINNASSA - PROJEKTI 1.4.2011 31.3.2013 MIKÄ OSKU? OSKUssa kehitetään uusia kuntouttavan työtoiminnan menetelmiä

Lisätiedot

KVTES:n palkkausluvun 11 :n henkilökohtaista lisää korotetaan 1,46 prosentilla.

KVTES:n palkkausluvun 11 :n henkilökohtaista lisää korotetaan 1,46 prosentilla. KUNNALLISTEN MUUSIKKOJEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUSTEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Raamisopimuksen toteuttaminen Tällä virka- ja työehtosopimuksella toteutetaan kunnallisten muusikkojen virkaja työehtosopimuksen

Lisätiedot

etos Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Oulun seutu ry:n sähköinen tiedote 2/2013

etos Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Oulun seutu ry:n sähköinen tiedote 2/2013 etos Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Oulun seutu ry:n sähköinen tiedote 2/2013 Tiedotamme etoksella ajankohtaisia jäsentapahtumia, tuomme esille ajankohtaisia teemoja ja alueemme sosiaalialaa koskevia

Lisätiedot

SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄN SOVELTAMISEN ABC

SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄN SOVELTAMISEN ABC SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄN SOVELTAMISEN ABC Tämän ohjeistuksen tarkoitus on toimia muistilistana työnantajan edustajille ja luottamusmiehille toimenpiteistä, joita sosiaalialan järjestöjen

Lisätiedot

NUORISSA ON TULEVAISUUS!

NUORISSA ON TULEVAISUUS! NUORISSA ON TULEVAISUUS! TERVETULOA! 1 HUKASSA Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? - Pekka Myrskylä, EVA-analyysi Syrjäytyneitä 15-29-vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä noin 51 300. Syrjäytymisen ytimessä

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 TYÖVOIMA LAUKAASSA 1990-2011 9000 8000 7000 6000 5000

Lisätiedot

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011 SISÄLTÖ Vapaaehtoistoiminnan määritelmä Vapaaehtoistoiminta Suomessa Vapaaehtoistoiminnan merkitys RAY:n rahoittamissa järjestöissä Vapaaehtoistoiminnan trendit Vapaaehtoistoiminnan vahvuudet ja heikkoudet,

Lisätiedot

Talentian Sosiaalialan Opiskelijat TaSO ry SÄÄNNÖT NIMI JA TOIMIALUE

Talentian Sosiaalialan Opiskelijat TaSO ry SÄÄNNÖT NIMI JA TOIMIALUE Talentian Sosiaalialan Opiskelijat TaSO ry SÄÄNNÖT NIMI JA TOIMIALUE 1 Yhdistyksen nimi on Talentian Sosiaalialan Opiskelijat TaSO ry. Yhdistyksestä käytetään näissä säännöissä nimitystä yhdistys. Yhdistys

Lisätiedot

TYÖPAIKKATOIMINTA. Ohjeistus työpaikkatoiminnasta

TYÖPAIKKATOIMINTA. Ohjeistus työpaikkatoiminnasta TYÖPAIKKATOIMINTA Ohjeistus työpaikkatoiminnasta Työpaikkatoiminta Työpaikkatoiminnalla tarkoitetaan toimintaa joka kattaa samassa työpaikassa työskentelevät Logistiikan toimihenkilöiden jäsenet. Työpaikkatoiminnan

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

KirjautuminenPro+ PIKA OPAS PRO+ KÄYTTÖÖN

KirjautuminenPro+ PIKA OPAS PRO+ KÄYTTÖÖN KirjautuminenPro+ 1) Ammattiliitto Pro:n sivuilla, sivun oikeassa reunassa on Pro+ jäsenille. 1) Klikkaamalla logoa, pääset kirjautumaan Pro+ sivuille. Oman profiilin julkaisu Pro+ 2) 2) Kun olet kirjautunut

Lisätiedot

Rakenteellinen sosiaalityö

Rakenteellinen sosiaalityö Rakenteellinen sosiaalityö Seinäjoen pilotti Riitta Suojanen ja Anu Hirvelä 21.4.2015 Yhteistutkimusta ja tiedon tuotantoa Rakenteellinen sosiaalityö on vaikuttamista yhdessä asiakkaan kanssa Muodostettiin

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2011. Vaasan Ekonomit Vasa Ekonomer ry

Toimintasuunnitelma 2011. Vaasan Ekonomit Vasa Ekonomer ry Toimintasuunnitelma 2011 Vaasan Ekonomit Vasa Ekonomer ry Yleistä 2 Yhdistyksemme on perustettu 9.5.1937, vuosi 2011 on yhdistyksemme 74. toimintavuosi. Jäsenmäärämme 1.1.2010 oli 786. Toiminta-ajatuksemme

Lisätiedot

TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA

TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA Yleistä Työmarkkinakeskusjärjestöt ovat 30.8.2013 allekirjoittaneet työllisyys- ja kasvusopimuksen vuosille 2013 2016/2017. Tällä

Lisätiedot

Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin:

Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin: Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin: Sinä olet jäsen ammattiosastossa eli Jyväskylän Kirjatyöntekijäin Yhdistyksessä (JKY) JKY ja noin 300 muuta ammattiosastoa ovat

Lisätiedot

Keski-Suomen työllisyyskatsaus 30.6.2015

Keski-Suomen työllisyyskatsaus 30.6.2015 NÄKYMIÄ KESÄKUU 2015 KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS Keski-Suomen työllisyyskatsaus 30.6.2015 Julkaisuvapaa tiistaina 21.7.2015 klo 9:00 Työnhakijat Keski-Suomessa oli työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston

Lisätiedot

Keski-Suomen. Toimintasuunnitelma 2014

Keski-Suomen. Toimintasuunnitelma 2014 Keski-Suomen ry Toimintasuunnitelma 2014 Missio edistää naisyrittäjyyttä sekä parantaa naisyrittäjien kannattavan toiminnan yleisiä edellytyksiä omalla toiminta-alueellaan, edistää yrittäjyyttä, tervettä

Lisätiedot

Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Työ kuuluu kaikille! 17.9.2015 Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto Sosiaalihuollon rooli vammaisten työllistymisen tukemisessa

Lisätiedot

Yksityissektorin työehtosopimusten neuvottelutulokset 25.10.2013

Yksityissektorin työehtosopimusten neuvottelutulokset 25.10.2013 Yksityissektorin ten neuvottelutulokset 25.10.2013 Terveyspalvelualan PlusTerveys Oy:n ja Tehy ry:n Hammaslääkärien työnantajayhdistys ry:n ja Tehyn välinen 1.3.2014 31.1.2017 1.7.2014 lukien taulukkopalkkoja

Lisätiedot

Sijoittumisen yhteisseuranta

Sijoittumisen yhteisseuranta Sijoittumisen yhteisseuranta Seuraavat korkeakoulut keräsivät vuonna 2009 yhteistyössä tietoa valmistuneistaan Jyväskylän yliopisto Lapin yliopisto Turun yliopisto Turun kauppakorkeakoulu Åbo Akademi Hämeen

Lisätiedot

KUNNALLISEN YLEISEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

KUNNALLISEN YLEISEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA KUNNALLISEN YLEISEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Raamisopimuksen toteuttaminen Tällä virka- ja työehtosopimuksella toteutetaan kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Sisällys 1 Yleistä... 2 2 Yhdistyksen ja hallituksen toiminta... 2 3 Koulutus- ja työmarkkinapolitiikka... 3 4 Tiedotus... 4 5 Alueellinen opiskelijatoiminta... 5 6 Vuoden 2014

Lisätiedot

Sosiaalipalvelualan työehtosopimus. Vappu Okkeri lakimies, VT Tehy ry, edunvalvonta

Sosiaalipalvelualan työehtosopimus. Vappu Okkeri lakimies, VT Tehy ry, edunvalvonta Sosiaalipalvelualan työehtosopimus Vappu Okkeri lakimies, VT Tehy ry, edunvalvonta Työllisyys- ja kasvusopimuksen mukainen sopimusratkaisu 25.10.2013 Ensimmäinen sopimuskausi alkaa 1.3.2014 ja päättyy

Lisätiedot

Hyvät Castrén-suvun jäsenet

Hyvät Castrén-suvun jäsenet Huhtikuussa 2015 Hyvät Castrén-suvun jäsenet ON KULUNUT viisi vuotta kun olimme koolla Helsingissä. Kuluvan kauden aikana julkaistiin ajantasainen sukukalenteri Castrén-suku 2012 ja aloitettiin uuden kirjan

Lisätiedot