Kellokas. Kellokas 1/2012. Sisältää

Transkriptio

1 Kellokas 1/2012 Sisältää Kevätkokouskutsun! 1

2 Kellokas 1/2012 Julkaisija Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Keski-Suomi ry. Päätoimittaja Anna Nurmesniemi Lehden tekijätiimi: tiedotustyöryhmä Aineiston toimitusosoite Talentia K-S / Kellokas-lehti Järjestöjen talo Kalevankatu Jyväskylä Vuosi 2012 on vaihtunut ja pidät kädessäsi vuoden ensimmäistä Kellokas-lehteä. Toivottavasti nautit sen lukemisesta. Viime vuonna juhlimme paikallisyhdistyksemme 40vuotis juhlaa risteilemällä Päijänteellä. Risteily oli menestys ja jäseniä oli paikalla mahtava määrä. Juhlajulkaisu risteilystä on toimitettu jokaiseen kotiin ja sieltä voi vielä vuosienkin päästä palata kuvien kera mukaviin muistoihin. Uudessa lehdessä muistellaan hieman syyskokousmatkaa Tallinnaan, perehdytään naistutkimukseen sekä saadaan lukea kirja-arvostelu köyhyydestä byrokratian rattaissa. Tänä vuonna Kellokas ilmestyy kaksi kertaa. Ensimmäisen kerran nyt keväällä, valottaen hieman tulevaa vuotta ja yhdistyksen toimintaa. Seuraavan kerran lehteä saamme lukea syksyllä. Molemmat lehdet ovat luettavissa myös netissä, yhdistyksemme kotisivuilla kstalentia@gmail.com Painopaikka Kopijyvä, Jyväskylä Painos 1 200kpl Etukannen kuva Anna Nurmesniemi www,talentia.fi/keski-suomi facebook: sosiaalialan korkeakoulutetut talentia keski-suomi ry Etsimme jatkuvasti lisää kirjoittajia sekä juttujen aiheita. Yhteyden lehden tekijätiimiin saa sähköpostilla kstalentia@gmail.com tai postissa Talentia Keski-Suomi ry, järjestöjentalo, 4 krs, Jkl. Toivotamme sinulle mukavia lukuhetkiä sekä mukavaa vuotta 2012! Anna Nurmesniemi 2

3 Sisällys Kellokas Toimihenkilöt ja hallitus 2012 Toimihenkilöt ja hallitus Pakkaspäivän tervehdys puheenjohtajalta 4 Toimintasuunnitelma Yhdyshenkilöt Jyväskylän seutu 6 2. Maakuntien aluevastaavat 7 Elämäntarinoita maaseudun suurten ikäluokkien naisten huono-osaisuudesta 8 Jäsenilta Viitasaarella 11 Vauhtia talentian toimintaan Tallinnasta 12 LUE KIRJA! 14 Koske 10 vuotta 15 Puheenjohtaja: Anne-Maria Perttula, sosiaalityöntekijä, anne-maria.perttula@sovatek.fi Varapuheenjohtaja: Heljä Siitari, helja.siitari@jkl.fi Jäsensihteeri: Irene Vierinkari, palveluohjaaja, elisanet.fi Työtaisteluvastaava : Henna Teittinen Hallituksen jäsenet 2012 Anne-Maria Perttula, Hallikainen Kirsti Pusa Anna Leena,Malinen Anna Kristiina Rantanen Riikka,Nurmesniemi Anna Tennilä Heidi,Sarkonen Anne,Tynjä Riitta Käytä jäsenpalveluita! Käytä jäsenpalveluita! 16 Mitä uudet työehtosopimukset sisältävät? 17 Liittovaltuustovaalit tulossa! Ole kuulolla! Lisätietoja Talentia Keski-Suomi ry:n opiskelijatoiminta kevät Kevätkokouskutsu 20 3

4 Pakkaspäivän tervehdys puheenjohtajalta Kellokas Toimintavuosi 2012 on lähtenyt liikkeelle ja ensimmäiset tapahtumatkin ovat jo takana lehden ilmestyessä. Työehtospimuspuolella saimme uudet sopimusehdot käyttöön ja palkankorotukset raamisopimusta noudattaen. Järjestelyvaraeristä neuvoteltiin yksityisellä sektorilla tammikuussa ja seuraavan kerran ensi vuoden alussa. Uusista työehtosopimuksista pidetiin infoilta Jyväskylässä Uutta lainsäädäntöä valmistellaan sosiaalihuoltolain ja varhaiskasvatuksen osalta. Tähän työhön on yhdistys tuonut omia kannanottojaan edustajiensa välityksellä jo viime vuoden puolella. Viime vuosi oli yhdistyksen juhlavuosi ja tänä vuonna on tarkoitus panostaa jäsenten edunvalvontaan sekä alueelliseen työhön oman yhdistyksen alueella unohtamatta kuitenkaan yhteisöllisyyttä ja virkistystä. Viitasaaren jäsenillalla aloitettiin ja tälle vuodelle on vielä muutama jäsenilta suunnitteilla Jyväskylän ulkopuolelle. Toiveita otetaan vastaan ja nopeat syövät hitaat. Yhdyshenkilöverkon puolella Joutsan/ Toivakan seutukunta kaipaa uutta yhdyshenkilöä, joten ottakaapa koppia asiasta sen alueen jäsenet. Yhdyshenkilöverkostossa on tavoite testata myös tiedonkulkua ja asiaa valmistellaan jäsensihteerin avustuksella. Aluekoordinaattori Tiia Oksanen pyrkii myös liikkumaan tämän vuoden aikana a k - tiivisemmin Keski-Suomen alueella ja hänen puoleensa voi kääntyä kaikkiin työehtoihin liittyvissä kysymyksissä, mikäli oma luottamusmies on hukassa. Yhdistyksen kevätkokous pidetään keväällä ja paikaksi olemme varanneet Kylpylä Peurungan johon voi tulla perheen kanssa ja perhe voi viettää kokouksen ajan vaikka kylpylän iloissa. Asiasta tarkemmin erillisessä ilmoituksessa kevään aikana. Jäsensihteeriltä ja päätalentiasta on usein tullut viestiä yhteystietojen ajantasalla pitämisen tärkeydestä. Ajantasalla olevat sähköposti, työpaikka ja puhelintiedot mahdollistavat viestien välityksen jäsenistölle ja jäsenen oma tehtävä on huolehtia niiden ajantasalla pitämisestä. Tarkistakaa siis e-asioinnin kautta että tietonne ovat kunnossa! Yhdistyksemme on mukana Sosiaalialan positiiviset polut -julkisuuskampanjassa, johon toivotaan lehtijutun aiheita sosiaalialan sektorilta Keskisuomalaisen palstoille ja näkyvyyttä sosiaalialan merkittävästä työkentästä. Toimittaja Heljä Roikonen Keskisuomalaisesta ottaa mielellään aiheita vastaan. Kaikenlainen viestintä ja toiveiden esittäminen hallituksen suuntaan on sallitttua ja suotavaa, joten pitäkää yhteyttä ja kommentoikaa, kun siltä tuntuu! Anne-Maria Perttula, 4

5 Toimintasuunnitelma 2012 Talentia Keski-Suomi ry toimii sosiaalialan korkeakoulutettujen ja alan opiskelijoiden paikallisena ammattijärjestönä. Yhdistys vaikuttaa jäsentensä edunvalvontaan niin palkkauksellisella kuin ammatillisella sektorilla sekä antaa turvaa työelämän haasteissa. TOIMINTA-ALUE Yhdistyksen toiminta-alue on Jyväskylä, Hankasalmi, Joutsa, Jämsä, Kannonkoski, Karstula, Keuruu, Kinnula, Kivijärvi, Konnevesi, Kuhmoinen, Kyyjärvi, Laukaa, Luhanka, Multia, Muurame, Petäjävesi, Pihtipudas, Saarijärvi, Toivakka, Uurainen, Viitasaari, Äänekoski. YHDISTYKSEN KOKOUKSET Yhdistyksen kokoukset ovat kevät- ja syyskokoukset. Hallitus kokoontuu noin kerran kuukaudessa. Edunvalvonta-, viestintä-, opiskelija- ja virkistystyöryhmä kokoontuvat tarvittaessa. TOIMINTA Edunvalvonta Lisätään jäsenistön valmiutta vaikuttaa palkkauksellisiin ja työelämän olosuhteisiinsa. Rohkaistaan jäsenistöä toimimaan luottamusmiehinä ja työsuojelutehtävissä. Järjestetään edunvalvontakysymyksiin liittyviä tilaisuuksia. Lisätään aluekoordinaattorin tunnettavuutta ja toimitaan yhteistyössä edunvalvontakysymyksissä. Vahvistetaan sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattikunnan arvostusta. Järjestötoiminta Vahvistetaan jäsenistön järjestövalmiutta. Kehitetään yhdyshenkilöverkostoa ja parannetaan yhteydenpitoa yhdyshenkilöiden kanssa. Toimitaan yhteistyössä aluekoordinaattorin kanssa ja työnjakoa selkeytetään. Tuetaan työryhmämuotoista toimintaa ja huolehditaan työryhmien toimintaedellytyksistä. Viestintä Ylläpidetään nettiviestintää päivittämällä säännöllisesti kotisivuja. Tiedotetaan massapostitusjärjestelmän kautta ja pyritään saattamaan sähköpostiosoitteet kuntoon. Toimitetaan kaksi paperista Kellokasta ja 1-3 nettikellokasta. Toimitaan yhdistyksen ja emotalentian näkyvyyden edistämiseksi erilaisissa tilaisuuksissa. Opiskelijatoiminta Tehostetaan uusien jäsenten rekrytointia jäseneksi ja mukaan yhdistystoimintaan. Panostetaan monipuoliseen opiskelijatoimintaan. Virkistys Järjestetään jäsenistölle tapahtuma/matka, jossa on mahdollinen omakustannusosuus huomioitu. Vaikutetaan ammatilliseen edunvalvontaan. 5

6 Yhdyshenkilöt Jyväskylän seutu Kellokas 1. Jyväskylän kaupunki- sosiaalityöntekijät, (myös koulukuraattorit/ koulun sosiaalityöntekijät, perheneuvolan, terveyskeskusten ja vanhainkotien sosiaalityöntekijät, vammaispalveluyksikkö) Riitta Tynjä 5. Jyväskylän kaupunki, esimiehet Ritva Jokinen 6. Terveydenhuollon sosiaalityöntekijät (Keski- Suomen sairaanhoitopiiri, Kangasvuoren ja Haukkalan sairaala, Palokan terveydenhuollon kuntayhtymä) Leila Lösönen 2. Jyväskylän kaupunki- palveluohjaajat ja muut ohjaajat (sosiaaliasemat, työvoiman palvelukeskus, nuorten taidetyöpaja, maahanmuuttajapalvelut, vanhusten palvelut, kotipalvelu, koulunkäynninohjaaja, NEPA) Irene Vierinkari työpuh Valtio, Kuntayhtymä (oppilaitokset), Jyväskylän seurakunta Pirjo Kainulainen 3. Jyväskylän kaupunki- ohjaajat (lastensuojelulaitokset, perhetyö, kehitysvammahuollon yksiköt) Tarja Vuorela Tarja Tolvanen 4. Jyväskylän kaupunki, päivähoito Anne Sarkonen Merja Hautakangas 8. Jyväskylän yliopisto, opiskelijat, päätoimiset jatko-opiskelijat Riikka Rantanen Linda Nurkkala 9. Ammattikorkeakouluopiskelijat Tiinu Ristinen 10.Yksityissektori (Jyväskylän kaupungin alue ) Anne-Maria Perttula anne-maria.perttula@sovatek.fi merja.hautakangas@jkl.fi 6

7 2.Maakuntien aluevastaavat 11. Uurainen Hannu Janhonen Kellokas Anne Taskinen 17. Jämsä, Jämsänkoski Mirka Matilainen 12. Pihtipudas, Kinnula, Viitasaari Marja-Leena Huttunen 18. Keuruu, Multia, Petäjävesi Heidi Tennilä 13. Laukaa, Hankasalmi, Lievestuore Tia Ahonen 14. Muurame Auli Lepoaho 15. Konnevesi, Äänekoski Ulla Nieminen Hanna-Reetta Ranta-Nilkku 19.Joutsa, Leivonmäki, Luhanka, Toivakka Yhdyshenkilö haussa 20.Työstä poissaolevat (eläkeläiset, äitiyslomalla olevat jos ei työnantajaa, eläkeläiset) tai ei pystytä määrittelemään yhdyshenkilöä jäsenrekisteritietojen perusteella Henna Teittinen OPISKELIJAYHDYSHENKILÖ: Riikka Rantanen, (yliopisto) Linda Nurkkala, (yliopisto) Tiinu Ristinen, (AMK) 16. Saarijärvi, Kannonkoski, Karstula, Kyyjärvi, Pylkönmäki, Kivijärvi Kati Kurkipuro 7

8 Elämäntarinoita maaseudun suurten ikäluokkien naisten huono-osaisuudesta Teksti: Marja-Liisa Kauppinen, YTM, Sosiaalityöntekijä Artikkeli kertoo pro gradu-tutkielmasta, jossa tutkimusaiheena on ollut maaseudun suurten ikäluokkien naisten elämäntarinat huono-osaisuudesta. Artikkelin kirjoittaja on keväällä 2011 valmistunut Jyväskylän yliopiston Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksesta yhteiskuntatieteiden maisteriksi pääaineena sosiaalityö. Opiskelut kestivät yhteensä kuusi vuotta ja samanaikaisesti kirjoittaja oli työelämässä mukana. Työelämästä saadut kokemukset näkyivätkin pro gradu-tutkielman aiheen valinnassa. Huono-osaisuuden tutkiminen ja siihen kytkettynä sukupuolen tutkimus antoivat sysäyksen lähteä tutkimaan aihetta tarkemmin. Pro gradu-tutkielmassani olen tutkinut maaseudulla suuriin ikäluokkiin kuuluvien naisten elämäntarinoita huono-osaisuudesta. Taloudellinen köyhyys on sosiaalinen ongelma, joka näkyy sosiaalityön arjessa. Tutkimuksessani naisten kokemukset taloudellisesta huono-osaisuudesta ovat avainasemassa. Tutkimukseni on myös naistutkimus, jolla Suomessa on vielä varsin lyhyet perinteet, mutta joka on huomattu tärkeäksi tutkimuksen alaksi sosiaalityön tutkimuksessa. Kyseessä on narratiivisella tutkimusmenetelmä tehty tutkimus, jossa on haluttu antaa ääni maaseudun naiselle, joka on syntynyt ja elänyt aikakautena, jolloin Suomea on rakennettu sotien jälkeen. Maaseudun mukaan ottaminen ympäristönä antaa oman perspektiivinsä siitä, miten asuinympäristö vaikuttaa huono-osaisuuden kokemuksiin. Tutkimukseni tekeminen osoittautui mielenkiintoiseksi ja naisten elämäntarinat veivät mukanaan. Aihe ei ole vielä paljon tutkittu ja ennen kaikkea sain sosiaalityön tutkimukselle arvokasta tutkimustietoa maaseudulla elävien ja suuriin ikäluokkiin kuuluvien naisten kokemuksista huono-osaisuudesta. Mistä kaikki alkoi? Kiinnostukseni tutkimusaiheeseen on lähtöisin työelämästä, sosiaalityön arjesta. Miesasiakkaiden elämänhallinnan ongelmat ovat usein tiedossa ja esimerkiksi miesten liiallinen päihteiden käyttö näkyy katukuvassa. Suurten ikäluokkien miehet ovat näkyvämpi asiakaskunta sosiaalitoimessa kuin suurten ikäluokkien naisten. Suuriin ikäluokkiin kuuluvien naisten osuus sosiaalityön asiakkuuksissa on kasvanut ja sosiaalityöntekijänä pienessä maalaiskunnassa tämä trendi oli myös havaittavissa. Halusin tutkimuksellani pohtia naisten asemaa huono-osaisuuden kokemuksissa nimenomaan naisena. Mm. Kuronen Marjo, Granfelt Riitta, Nyqvist Leo ja Petrelius, Päivi (2004, 10) ovat todenneet naistutkimuksen yhdeksi tehtäväksi tutkia sukupuolen ja sosiaalisen ongelman määrityksiä ja löytää keinoja sosiaalisen ongelman poistamiseksi. Tämä lähtökohta tuki tutkimukseni tärkeyttä. Suuriin ikäluokkiin kuuluvien naisten sosiaalisia ongelmia on vähän tutkittu Suomessa, joten halusin tutkimuksellani etsiä vastauksia suuriin ikäluokkiin kuuluvien naisten kokemuksista huono-osaisuudesta. Yhtenä punaisena lankana tutkimuksessani kulkee Simonen de Beauvoirin (1973) esittämä historiallinen lause naiseksi ei synnytä, naiseksi tullaan. Sukupuolen tutkimus eli genealogia tarkastelee sukupuolen merkitystä olemisen sijaan tekemisenä ja sukupuolen tutkimus onkin osana tutkimustani. Voidaankin kysyä ovat sukupuoliroolit opittuja ja äidit antavat tietyn mallin tyttärilleen? Vai onko yhteiskunnalla oma merkityksensä sukupuoliroolien ja etenkin naisena olemiseen? Tutkimusasetelma Tutkimukseni on luonteeltaan kvalitatiivinen ja tutkimuksellani olen halunnut etsiä vastauksia sosiaaliseen ongelmaan, huono-osaisuuden esiintymiseen suuriin ikäluokkiin kuuluvien naisten keskuudessa. Huono-osaisuuden olen rajannut tutkimuksessani taloudelliseen huono-osaisuuteen eli olen valinnut tutkimukseeni osallistuneet naiset toimeentulotukiasiakkuuksien perusteella. Taloudellinen huono-osaisuus merkitsee mielestäni hypoteesia siitä, että jonkin asteinen huono-osaisuuden kokemus on asiakkaalla ja niin oletin myös olevan näillä viidellä 8

9 tutkimukseeni osallistuneilla naisilla. Aivan kuten aikaisimmissa tutkimuksissa (Raunio 2005, Heikkilä 2000) on todettu, toimeentulotukiasiakkuuden takana on usein muita ongelmia. Asetin tutkimuskysymykseni seuraavasti: 1. Miten taloudellinen huono-osaisuus on näkynyt suuriin ikäluokkiin kuuluvien naisten maaseudun elämässä? 2. Miten naiset ovat kokeneet taloudellisen huono-osaisuuden? Tutkimusmenetelmä Elämäntarinat ovat keskeisessä asemassa tutkimuksessani. Sosiaalityöntekijät kohtaavat työssään asiakkaita monissa vaikeissa elämäntilanteissaan. Nämä ongelmat johtavat myös tutkimuksen saralle sen vuoksi, että niihin saataisiin selityksiä ja voitaisiin paremmin auttaa sosiaalityön keinoilla. Tutkimukseeni valittujen viiden naisen kokemukset, elämäntarinat antoivat eräänlaisen aikamatkan kokea heidän elämäänsä. Narratiivinen tutkimus nähdään tutkimuksena, jossa kertomukset ovat sekä tiedon välittäjiä että rakentajina. Hannu Perho ja Merja Korhonen (2008, 351) ovat kiteyttäneet mielestäni hienosti ihmisen elämänkulun ja siitä esille tulevan elämäntarinan. Heitä siteeraten: Elämänkulku sisältää ikään, persoonallisuuteen, yhteiskuntaan, elämäntapahtumiin ja sosiaalisiin suhteisiin liittyviä näkökulmia. Valitsin narratiivisen tutkimuksen aineiston analyysimenetelmäksi holistisen lähestymistavan, joka on kiinnostunut ihmisestä kokonaisuutena ja jossa kertomus nähdään yhtenä kokonaisuutena. Teoreettinen viitekehys Naistutkimus nousee tutkimuksessani yhdeksi tärkeimmiksi tutkimuksen teoreettiseksi viitekehykseksi. Uranuurtajia suomalaisessa naistutkimuksessa ovat olleet Tarja Pösö (1986) ja Riitta Granfelt (1992; 1998), jotka tutkivat mm. naisvankeja ja kodittomia naisia. Marjo Kuronen ym. (2004,10) nostaa esille olennaiset asiat siitä miksi juuri naistutkimusta tarvitaan. Naistutkimusta kaivataan tuottamaan tietoa siitä, miten sosiaalityön erilaisissa käytännöissä, työmuodoissa ja -menetelmissä määritellään ja tuotetaan sukupuolta. Miten sukupuoli kytkeytyy asiakkaiden ja heidän sosiaalisten ongelmien määrityksiin? Sukupuolen ja huono-osaisuuden tarkasteleminen on keskeisessä asemassa tutkimuksessani ja oman vivahteensa tutkimukseen tuo myös maaseudun merkitys elinympäristönä. Naistutkimuksen yhteydessä on mainittava keskeinen tutkija Judith Butler, joka näkee sukupuolten eron tekemisenä kuin olemisena. Naisen identiteetti muotoutuu tekemisen kautta, johon ovat vaikuttaneet sosiaaliset ja kulttuuriset tekijät. Keskeisesti tutkimuksessani nousevat viiden naisen kokemukset huono-osaisuudesta ja kuinka naiset ovat selviytyneet naisena ja maaseudulla huonoosaisuudesta. Tutkimustulokset Huono-osaisuuden kokemukset näkyvät viidennaisen kohdalla lapsuuden perheen köyhyydellä sekä myös naisten perustettua oman perheen, köyhyyden jatkumisella. Suurten ikäluokkien syntyvyys on ollut suurta ja myös osa tutkimukseeni osallistuneista naisista oli syntynyt suurperheeseen. Kotona oli jouduttu tarttumaan työhön jo pienestä ja koulutusta ei ollut lapsuuden kodissa arvostettu. Kouluttautumisen puute näkyi naisten sijoittumisessa työelämään. Tehdastyö ja kotiapulaisen työt olivat töitä joihin he olivat sijoittuneet. Myös oman perheen perustaminen oli tapahtunut nuorena ja lapset saatu hyvin nuorena. Vain yksi tutkimukseeni osallistuneista naisista oli naimisissa. Joukossa oli yksinhuoltaja, lapseton ja lapsensa menettänyt. Päihteet olivat näkyneet lapsuuden kodissa ja päihteet seurasivat sekä puolison että naisten omassa elämässä. Yhdellä naisella oli rankat kokemukset lapsena koetusta seksuaalisesta hyväksikäytöstä, asunnottomuudesta, raiskauksista ja useista aborteista. Työkyvyn alentuminen näkyi naisten elämässä ja kolme heistä oli saanut työkyvyttömyyseläkkeen noin 50-vuotiaana, joka osaltaan oli myös merkittävä tutkimustulos. Merkittävää oli kuitenkin huomioida, että kaupungissa oli käyty asumassa, mutta aina takaisin maaseudulle oli palattu. Naisten elämänhallinta oli ollut parempaa maaseudulla kuin kaupungissa. Aivan kuten yksi naisista toteaa, kun hän oli muuttanut poikansa kanssa maaseudulle: poika oli ekalla luokalla ja kaikki asiat rupesivat menemään läskiksi ja siellä sitten sosiaalitoimessa yksi nainen sanoi, että menkää maalle ja hänellä oli hyvä kokemus jonkin yksinhuoltajaperheen 9

10 kanssa: Kellokas Miten naiseus identiteettinä näkyi tutkimuksessani? Onko sukupuolella merkitystä siihen, miten elämän karikoista selvitään? Vaikeat elämäntilanteet ovat muuttaneet naisten identiteettiä ja esille nousevat tutkimustulokset kulttuurin merkityksestä identiteetin muotoutumiseen. On ollut pakko pärjätä elämään niin oman isän kuin puolison päihteiden käytön kanssa ja on täytynyt oppia elämään niukoissa taloudellisissa raameissa. Rooli siitä, onko oman elämänsä objekti vai subjekti ei ole ollut naisten itsensä valittavissa. Sukupolvilta kulkeneet roolimallit ovat tyypillisiä suurten ikäluokkien ihmisille ja naisten on odotettu käyttäytyvän niiden mukaisesti. Tutkimukseni kuitenkin osoitti, että haastateltavien naisten itsemääräämisoikeus on muovautunut vahvemmaksi kuin mitä heidän äideillään on ollut. On vaatinut rohkeutta muuttaa kaupunkiin ja huolehtia lapsestaan yksin, omalla työllään. Työn arvostuksen merkitys onkin yksi naisten identiteetin kehittymisen kulmakivi. Naisten elämäntarinat tuovat esille sen, kuinka he arvostivat sitä, että saivat ja osasivat tehdä työtä. Kuka teki tehdastyötä, kuka maatilan töitä, kuka käsitöitä. Työstä he ovat saaneet arvostusta oman itseensä ja tarkoitusta elämälleen, silloinkin, kun on ollut todella vaikeaa. Työn tekemisen arvostus on tyypillistä suurille ikäluokille. Tutkimuksessani myös maaseudun merkitys ympäristönä korostuu, osaksi sen vuoksi, että maaseudulla on ollut tekemistä, mutta myös siksi, että sieltä löytyy yhteisöllisyyttä, joka on kannatellut naisia eteenpäin. Lopuksi Yhteenvetona voikin todeta, että lähtökohdat oman elämän hallinnalle ovat olleet rajalliset suurten ikäluokkien naisille. Lapsuuden kodin taloudellinen niukkuus on jatkunut naisten omassa elämässä. On täytynyt opetella selviämään pienillä taloudellisilla resursseilla. Kuitenkin naisten elämäntarinoista huokuu kokemus siitä, että maaseudulla on pystynyt kokemaan itsensä tarpeellisena ja nimenomaan työn tekemisen kautta. Toki maaseutu on ollut myös häpeän elinympäristö, josta kaupunkiin muuttaminen on vapauttanut ja antanut itsenäisen toimeentulon mahdollisuuden. Kaupunkiin on lähdetty, mutta aina kuitenkin maaseudulle takaisin palattu. Naiset ovat kokeneet elämänsä rauhoittuneen vaikka taloudellinen niukkuus onkin jatkunut. Naiseus identiteettinä on antanut vahvuuden selviytyä elämän karikoista. Lähteet: Beauvoir, Simone de The second sex. Käänt. E.M. Parshley. New York: Vintage. (Alkuteos Le deuxieme sexe Suomeksi: Toinen sukupuoli, lyhentäen suomentanut Annikki Suni. Helsinki: Kirjayhtymä 1980.) Butler, Judith Hankala sukupuoli. Suomentaneet Tuija Pulkkinen ja Leena-Maija Rossi. Tammer-Paino Oy. Tampere. Sivu 41. Sivut Granfelt, Riitta Asuntolan naisen elämää. Sosiaalipolitiikan laitos. Tutkimuksia 1/1992. Helsinki: Helsingin yliopisto. Granfelt, Riitta Kertomuksia naisten kodittomuudesta. Helsinki: SKS. Heikkilä, Matti Syrjäytymisen tutkimus 1990-luvulla. Artikkeli teoksessa Heikkilä, Matti & Karjalainen, Jouko (toim.) Köyhyys ja hyvinvointivaltion murros. Tammer-Paino Oy. Tampere. Sivut Kuronen, Marjo., Garnfelt, Riitta., Nyqvist, Leo., Petrelius, Päivi. (toim.) Sukupuoli ja sosiaalityö. WS Bookwell Oy. Juva. Sivut Raunio, Kyösti Sosiaalityö murroksessa. Tammer-Paino Oy. Tampere. Sivut 12, 130, 133. Perho, Hannu & Korhonen, Merja Elämäntarinat keski-iän kynnyksellä ja niiden yhteydet elämänkokemuksiin ja persoonallisuuden piirteisiin. Artikkeli Psykologia-lehdestä numero 5. Sivu Pösö, Tarja Naisesta naisvanki? Tutkimus naisten rikollisuudesta. Sosiaalipolitiikan laitos. Tutkimuksia 83. Tampere: Tampereen yliopisto. 10

11 Jäsenilta Viitasaarella Kellokas Viitasaaren keilahallille oli kokoontunut aluekoordinaattori Tiia Oksasen ja Viitaunionin alueen yhdyshenkilön Marja-Leena Huttusen kutsusta muutama aktiivinen Talentian jäsen vaihtamaan kuulumisia ja kysymään ajankohtaisia kysymyksiä alueasiamieheltä. Kysymykset liikkuivat uuden työehtolainsäädännön piirissä ja eniten pohdintaa käytiin eläkkeelle siirtymisvaiheen kysymyksistä. Eläkkeelle siirtymiseen liittyy kysymys: jatkataanko jäsenyyttä Talentiassa? Talentia jäsenyys voi jatkua mutta työttömyyskassasta pitää itse muistaa irtisanoutua, jotta Talentia ei turhaan maksa työttömyyskassaan rahaa jäsenmäärän perusteella, koska eläkeläinenhän ei tule saamaan kassasta enää mitään etuuksia. Siis muista irtisanoa työttömyyskassan jäsenyys ilmoittamalla siitä jäsen asioita hoitavalle henkilölle päätalentiaan. Eläköityminen on irrottautumista tutuista toimintamalleista ja samalla työpaikoilta häviää paljon hiljaista tietoa. Kävimme pohdintaa myös siitä, että voisimme koota eläkeläisjoukkoja valtaisan hiljaisen tiedon kera koolle esim. mentorointi-mielessä ja samalla eläkkeellä oleville tarjoutuisi mahdollisuus toistensa tapaamiseen. Viitasaarella syntyi innostus koota oman alueen ihmisiä koolle ja asiaa voitaisiin sitä kautta jatkojalostaa. Tiia Oksanen kertoi pääkaupunkiseudun Harmaat Puumat toiminnasta ja valtakunnallisesta SosiaaliSeniorit toiminnasta joista voisi ottaa mallia myös Keski-Suomessa. Hyvän ruoan ja antoisien keskustelujen jälkeen Wiitaunionin ladyt suuntasivat keilabaanalle kaatoja tekemään ja virittelemään yhteistoimintaa tulevaan vuoteen. Menossa mukana pj Anne-Maria Perttula Sosiaalialan Asiantuntijapäivät Wanhassa satamassa Helsingissä. Uutuutena on mahdollisuus osallistua työpaikkavierailulle Avire-Kuntoutukseen ja Kuntoutussäätiöön. Ohjelma, hinnat ja ilmoittautumisohjeet löytyvät Jo kolme henkilöä on ryhmä ja saa -10% alennuksen osallistumismaksuista. 11

12 Kellokas io t n ia starakentaneet) upean sekä näkö että makuaistet n na ja hivelevän kolmen ruokalajin illallisen. e l n a li t l a i a t T h n u Va taa n i m Teksti: Anne-Maria Perttula Kuvat: Mari Satosaari inja-autollinen talentialaisia matkasi kohti Tallinnaa aamuvarhaisella marraskuun alussa. L Alkumatkan kuumennuksesta (linja-auton lämmitys reistaili) selvittyämme pääsimme iloisin ja odottavin mielin Helsingin Länsiterminaaliin josta saimme vielä täydennystä matkalaisten joukkoon. Syysmyrskystä ei ollut tietoakaan joten pikalautalla suoriuduimme nopeasti Viron puolelle. Laivalla toki ennätettiin viivähtää sen verran että mukana olleet yhdyshenkilöt ennättivätlounaan merkeissä tavata toisiaan ja vaihtaa kuulumisia. Majoittuminen Tallinnan vanhan kaupungin sydämeen Baltic Vana Wiruun sujui sekin suhteellisen mallikkaasti syyskokouksen jälkeen. Yhdistyksen syyskokous pidettiin hotellin kokoustilassa ripeään tahtiin, sillä sen verran aikainen aamuherätys näkyi matkalaisten silmissä ettei jaaritteluun ollut kovin paljon varaa ryhtyä. Lupsahtelevat silmäluomet kertoivat karua kieltään: nopeasti kokous läpi ja sitten päiväunillejotta jaksaa illalla juhlia. Osa toki uhmasi unta kokouksen jälkeen ostoskierroksella läheisessä ostoskeskuksessa. Varsinainen iltaohjelma piti sisällään Hotelli Virussa (uudenpi hotelli, jonka suomalaiset ovat 12

13 Kellokas Ruokailun lomassa cabaree Legends of Times esitti historiallisen katsauksen hotellin syntyvaiheisiin ja kehitykseen sekä merkitykseen virolaisille. Urho Kekkonen oli pääosissa esityksen alkuvaiheessa sekä kuvanauhojen että teatterin keinoin. Huikeita tanssiesityksiä, upeaa musiikkia ja pukuloistoa. Ilta päättyi Cafe Amigon yökerhoon ja nälkäiset yökyöpelit saapuivat aamun tunteina hampurilaisbaarin kautta hotellin pehmoisiin sänkyihin. Sunnuntaiaamu valkeni harmaana mutta se ei matkalaisia haitannut. Oli aika tehdä ostoskierros vanhassa kaupungissa ja vielä ennen laivalle menoa myös joulun juhlajuomat tulivat monelle hankittua aivan sataman kupeessa sijainneesta myymälästä. Reissu oli kokonaisuudessaan onnistunut sekä yhdistyksen toiminnan tavoitteiden että osallistujen toiveiden mukainen. Paluumatka Keski-Suomeen sujui ilman kommelluksia ja puhtia yhdistyksen yhteistoimintaan oli jälleen saatu roppakaupalla. 13

14 Köyhä byrokratian rattaissa LUE KIRJA! Irene Roivainen Satu Ylinen Jari Heinonen Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimusjulkaisut nro Suomalaiset köyhyystutkimukset ovat pitkälti keskittyneet köyhyyden kvantitatiivisiin mittauksiin. Sen sijaan köyhyyttä subjektiivisena kokemuksena ei juuri ole tutkittu. Köyhyys kuntatyön haastena- tutkimushankkeessa Tampereella tutkittiin nimenomaan kokemuksellista köyhyyttä ja sitä, miten se kohdataan kunnallisessa päätöksentekojärjestelmässä. Näkökulma on virkistävä poikkeus köyhyystutkimuksessa. Vaikka haastatteluaineisto ei ole määrällisesti suuri, jokaisen haastateltavan kokemus on tosi. Sellaisena niihin tulee suhtautua ja esim. esille nostetut epäkohdat ottaa vakavasti. Yli 30 vuotta kunnallista perussosiaalityötä tehneenä väitän, että tamperelaisten köyhien kokemukset ovat yleistettävissä laajemminkin. Tutkimus koostuu kolmesta osasta; Irene Roivainen tutki yksinhuoltajien (16), Jari Heinonen yksin elävien miesten (19) ja Satu Ylinen vanhusten (20) köyhyyskokemuksia. Aineiston keruu suoritettiin opiskelijatyönä osana opiskelijoiden harjoittelua. Haastateltavat saatiin lehtiilmoituksilla, palvelujärjestelmien kautta ja vertaisryhmistä. Kuhunkin aihepiiriin kuului myös fokusryhmähaastattelu, jossa alan ammattilaiset pohtivat köyhyyttä juuri tietystä näkökulmasta. Lisäksi kukin tutkija on koostanut raporttiin laajat kirjallisuuskatsaukset omasta aihepiiristään. Kaikkien tutkimuksessa mukana olevien köyhyyteen liittyy tavalla tai toisella työttömyys ja heikko työmarkkina-asema. Haastateltuja naisia yhdisti katkonainen työura, joka sitten vanhuudessa näyttäytyy pienenä eläkkeenä ja köyhyyden jatkumisena. Omalla työllä ansaitun rahan puuttuminen korostuu miesten kokemuksissa. Laman myötä lisääntyneisiin työttömyyskokemuksiin liittyy häpeän, katkeruuden ja vihan tunteita, jotka monen kohdalla johtavat myös runsaaseen alkoholinkäyttöön. Kokemukset palvelujärjestelmästä ovat pääosin kielteisiä etenkin yksinhuoltajien ja yksin asuvien miesten joukossa. Miehet kuvaavat elämistä Kelan, TE-toimiston ja sosiaalitoimiston Bermudan kolmiossa, johon ratkaisuksi toivotaan ensisijaisesti työtä ja toissijaisesti riittävää perusturvaa, jonka saisi yhdestä paikasta. Halutaan pärjätä omillaan, ei haluta toisten armoille, asiakkaiksi sosiaalitoimistoon, jonka byrokratian rattaisiin joutumista pelätään. Haastatteluissa toistuvat huonot kokemukset toimeentulotuen hakemisessa ja moni on päättänyt, ettei ikinä astu jalallaan siihen toimistoon. Ihmisen kokonaisvaltainen kohtaaminen, tuttu työntekijä, joka ei vaihdu eikä puhu kapulakieltä, palvelun saaminen lähipalveluna siinä haastateltujen toiveita. Mutta kirjallisen asioinnin lisääminen, monimutkainen byrokratia lippu- ja lappuvaatimuksineen, sosiaaliasemien keskittäminen lyövät korvalle näitä toiveita. Eikä kyse ole vain tamperelaisesta kehityksestä. Haastateltavat kokevat pallottelua, poiskäännyttämistä, vallankäyttöä, kuulematta jäämistä. Tällaiset asiat nousevat usein esiin myös sosiaaliasiamiesten kertomuksista. Tutkimuksen fokusryhmäkeskusteluista nousee esiin rakenteelliset esteet ja huonot palvelukäytännöt, jotka vaikeuttavat asiakkaan kokonaisvaltaista kohtaamista. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut tuottaa tietoa erilaisissa palvelujärjestelmissä asioivien kuntalaisten köyhyydestä ja heidän palvelukokemuksistaan. Kirjoittajat ovat koonneet raportin loppuun ideoita ja ehdotuksia asiakastyön, etuusjärjestelmän ja hyvinvointipalvelujen parantamiseksi. Sosiaaliturvaan, palvelujärjestelmään, ammatillisiin työkäytäntöihin ja syrjäytymisen ehkäisemiseen liittyvät haasteet on heitetty. Puuttuu enää, että me työntekijät ja päättäjät otamme haasteet vastaan. Riitta Tynjä, sosiaalityöntekijä, Jyväskylä 14

15 Koske 10 vuotta Kellokas Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Koske täyttää 10 vuotta keväällä Juhlavuonnaan Koske haluaa nostaa esille maakunnassa tehtävää hyvää yhteistyötä sosiaalialan kehittämiseksi. Yhteistyössä keskisuomalaisten kuntien, oppilaitosten, järjestöjen ja yritysten kanssa onkin päätetty toteuttaa positiivisuuskampanja. Sosiaalialan positiiviset polut on keväälle 2012 ajoittuva keskisuomalainen kampanja, joka tuo esille asiakkaan parasta ajattelevia ammattilaisia, työhönsä tyytyväisiä tekijöitä, hyvää henkeä uhkuvia työyhteisöjä sekä apua saaneita asiakkaita. Kampanja kertoo myös sosiaalialan monipuolisista ammateista, jotta ammattiuraansa valitsevat nuoret tai uutta ammattia harkitsevat aikuiset huomioisivat sosiaalialan hyvät työllistymismahdollisuudet ja monenlaiset mielenkiintoiset ammattivaihtoehdot. Sosiaalialan positiivisuuden puolesta kampanjoidaan paitsi sähköisillä foorumeilla, myös maakunnan sanomalehdissä sekä lukuisissa alan tapahtumissa eri puolilla maakuntaa. Kampanjasta vastaa Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus ja se toteutetaan yhteistyössä peräti 17 organisaation kanssa. Talentia Keski-Suomi on luonnollisesti mukana kampanjassa. Talentian oma tapahtuma on Keski-Suomen päivään ajoittuva sosiaalipusujen jakaminen. Kaikki kampanjaan kuuluvat organisaatiot voivat lisätä omia tapahtumiaan kampanjan sivuille. Levitä tietoa kampanjasta: Käy tykkäämässä myös Facebookissa: Wanted sosiaalialan positiivinen ammattilainen! 15

16 Käytä jäsenpalveluita! Käytä jäsenpalveluita! Uutena jäsenpalveluna Talentia tarjoaa puhelinneuvontaa yksityiselämään kuuluvissa oikeudellisissa asioissa esimerkiksi testamentti, arvioehtosopimukset, perintö- ja lahjaverotus, huoneenvuokraus, asuntoja muun omaisuuden kaupat sekä kaupan virheet ja vahingonkorvausasiat. Puhelinneuvonta kattaa asiat, jotka jäsen voi esittää ja lakimies selvittää puhelimessa ilman perehtymistä asiakirjoihin ja ilman asiakirjojen laatimista. Puhelinneuvontaa antaa asianajotoimisto Bützow oy työpäivinä klo Jyväskylän toimiston puhelinnumero on Soittaessa pitää kertoa Talentian jäsennumero, joka löytyy jäsenkortista tai Talentia -lehden osoitekentästä. Työelämän oikeudellista palvelua antaa Talentian työsuhdeneuvonta arkisin ma-pe klo 9-15 p tai Muista myös kaikenlaisia hyviä tarjouksia esim. katsastukseen, silmälaseihin, huonekaluihin, majoitukseen, vaatteisiin > jokaiselle jotakin. Kattava lista Talentian jäseneduista ja -palveluista löytyy > Jäseneksi >Jäsenedut ja -palvelut. Alueasiamies apunasi Alueasiamies Tiia Oksanen työskentelee Keski- ja Itä-Suomen alueella Alueasiamieheltä saa apua, neuvoa ja tukea työsuhde- ja edunvalvonta-asioissa. Kuntatyönantajilla lähin apu on Jukon (pää)luottamusmies, mutta yksityissektorin pienillä työnantajilla luottamusmiestä ei välttämättä ole ollenkaan. Yleisimmät kysymykset koskevat palkkaa, työvuoroja, vuosilomaa ja työsopimuksen tekemistä. Alueasiamiehen voi kutsua myös työpaikalle esim. selvittämään miten luottamusmies valitaan, miten palkantarkastusasia etenisi tai mitä työaikapankkia perustettaessa tulisi ottaa huomioon. Alueasiamies pitää alueensa yliopistoilla ja ammattikorkeakouluilla työelämäinfoja työelämän ajankohtaisista asioista sekä mahdollisista vaaranpaikoista. Jäsenilloissa kevään teemana on käydä läpi uusia työehtosopimuksia, miten palkantarkastusesitys tehdään ja perustellaan ja jaossa on Talentian uusi Palkkaopas. Tiian tavoittaa p tai Kesälla kansainvälisen sosiaalityöntekijöiden järjestön IFSW:n (International Federation of Social Workers) maailmankonferenssi Tukholmassa. Ohjelma, hinnat ja ilmoittautumisohjeet löytyvät Osallistumismaksu on edullisempi asti. 16

17 Mitä uudet työehtosopimukset sisältävät? Teksti: Tiia Oksanen Sosiaalialan työehtosopimukset tehtiin valtakunnallisen raamisopimuksen mukaisesti. Siinä sovittiin, että reilun kahden vuoden aikana palkankorotukset ovat maltilliset, mutta valtiovalta antaa lisätukea mm. veroratkaisuin sekä työelämäasioissa. Vuorotteluvapaakorvaus muun muassa säilyi entisellä tasollaan. Ensimmäisellä jaksolla palkat nousevat +2,4% heti jakson alussa ja lisäksi maksetaan 150 euron kertaerä. Toisella 12kk jaksolla palkat nousevat +1,9%. Työehtosopimuksissa sovitaan miten palkankorotus käytetään esim. paljonko laitetaan paikallisesti sovittaviin eriin tai tekstimuutoksiin. Jokainen tekstimuutos maksaa, jos sillä parannetaan työntekijän etuja (lasketaan kustannusvaikutus työnantajalle). Raamisopimuksen kattavuus on 93% (julkisella sektorilla 100% ja yksityisellä 91%). Oma työehtosopimus kannattaa lukea läpi. Muutokset uusissa sopimuksissa ovat yleensä vähäisiä. Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus (Kvtes) Vuoden 2012 alussa palkkoihin tulee kaikille +1,7% yleiskorotus. Lisäksi toteutetaan palkkarakennemuutos työkokemuslisiin. Kaikkien kokemuslisää saaneiden euromääräinen palkka pysyy entisellään, mutta kokemuslisistä 2% siirtyy tehtäväkohtaiseen palkkaan ja jatkossa lisä yli 5 vuoden työkokemuksesta on palvelussuhde on ollut keskeytymättä voimassa sekä ja joille tammikuussa maksetaan palkkaa. Päivämäärissä on otettu huomioon mahdolliset joulun ja loppiaisen katkokset, mutta erää eivät saa esim. hoitovapaalla olevat, jos he eivät saa palkkaa tammikuussa. Osa-aikainen työntekijä saa erän samassa suhteessa kuin mitä työ on kokoaikatyöstä. Seuraava paikallinen erä on ,6%. Se tulisi kohdentaa mm. paikallisten palkkausjärjestelmien kehittämiseen, palkkausepäkohtien korjaamiseen ja tuloksellisuutta edistäviin uudelleenjärjestelyihin. Nyt on jo hyvä aika ilmoittautua erän kiinnostuneeksi saajaksi. Vuosilomissa poistuu B-taulukko. Vuosilomaa kertyy jatkossa kaikille siis vanhan A-taulukon mukaisesti (vuoden vaihteessa päättyviin työsuhteisiin erillinen ohjeistus miten toimitaan). Tästä on hyötyä erityisesti määräaikaisissa työsuhteissa oleville sekä jos lomakorvauksesta (osakin) maksetaan rahana. Isyysloman kuusi ensimmäistä arkipäivää muuttuvat palkallisiksi. Palkkausluvun tekstejä täsmennetään ja mm. rekrytointilisän käyttö ohjeistetaan. Jaksotyöjärjestelmän muutosta kokeillaan, mutta tästä ei toistaiseksi ole sovittu tarkemmin. Luottamusmieskorvausta korotetaan +20%. +3% ja yli 10 vuoden +8% (aikaisemmin 5% ja 10%). Työntekijät, joilla on työkokemusta alle 5 vuotta, saavat +2% korotuksen ja loput sitten aikanaan. Tammikuun palkanmaksun yhteydessä maksetaan kertaerä 150e niille työntekijöille, joiden 17

18 Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimus Helmikuun alussa tulee kaikille yleiskorotus +1,7% sekä paikallisesti sovittava erä +0,68%. Helmikuun palkanmaksun yhteydessä maksetaan kertaerä 150e, kun työsuhde on - mahdollista joulun taukoa lukuun ottamatta - jatkunut yhdenjaksoisesti palkanmaksua edeltävät kolme kuukautta ja työntekijä saa palkkaa helmikuussa. Paikallisesti sovittavaa erää tulee kohdentaa Mikäli työntekijällä on työn edellyttämä ylempi korkeakoulututkinto, on vähimmäispalkkaluokka G26. Isyysloman kuusi ensimmäistä arkipäivää joiden työsuhde on päättynyt vuoden 2011 lopussa, mutta jatkunut tammikuussa. Osa-aikatyötä tekevälle kertaerä maksetaan samassa suhteessa kuin työaika on täyttä työaikaa alempi. Jos osa-aikatyön määrä vaihtelee, käytetään kolmen kuukauden keskimääräistä työaikaa. Isyysloman kuusi ensimmäistä arkipäivää muuttuvat palkallisiksi. Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun korvausiin tulee noin 10% korotukset. Työryhmät miettivät mm. hyvää työvuorosuunnittelua, tuloksellisuuden vaikutusta palkkaukseen sekä yleistä mallia työaikapankista. muuttuvat palkallisiksi. Lisäksi on perustettu työryhmiä valmistelemaan tärkeitä asioita: työaikapankki, vuosilomassa siirtyminen viisipäiväiseen laskentaan (kuten Kvtes:ssa), palkkausjärjestelmän kehittäminen sekä luottamusmiessopimuksen kehittäminen. Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun korvausiin tulee noin 6% korotukset sekä pyöristys lähimpään täyteen euroon ylöspäin. Yksityisen terveyspalvelualan työehtosopimus Vuoden vaihteessa tulee kaikille +1,7% yleiskorotus sekä paikallinen järjestelyvaraerä. Paikallinen erä on joko +0,7% tai +0,4%. II kalleusluokkaa lähennetään I kalleusluokkaan 40%:lla, johon II kalleusluokan kunnissa käytetään 0,3% erästä II kalleusluokka poistuu kokonaan. Muutoin paikallinen erä tulee kohdentaa ensisijaisesti tehtäväkohtaisiin erityistekijöihin ja toissijaisesti henkilökohtaisiin palkanosiin. Lisäksi maksetaan kertaerä 150e, jos työsuhde on ollut voimassa palkanmaksua edeltävät kolme kuukautta ja tammikuussa maksetaan palkkaa. Kertaerä maksetaan myös sellaisille määräaikaisille työntekijöille, 18

19 Talentia Keski-Suomi ry:n opiskelijatoiminta kevät 2012 Helmikuu Peli-/saunailta 15.2 klo 18 (paikka varmistuu myöhemmin) Maaliskuu Sosiaalialan ammattilaiset kertovat ilta, teemana kulttuurierot ja kansainvälisyys (ajankohta ja paikka ilmoitetaan myöhemmin) Huhtikuu Keilaus, Jyväskylän keilahalli (ajankohta ilmoitetaan myöhemmin) Stand up 14.4 klo 18.30, Seisomapaikkaklubi/Ilokivi ( Toukokuu Vappupiknik 1.5, Harju Valtakunnallisia tapahtumia: Sosiaalityön tutkimuksen päivät , Tampere Sosiaalialan asiantuntijapäivät , Helsinki Paikalliseen opiskelijatoimintaan osallistuminen ei vaadi Talentian jäsenyyttä (valtakunnallisissa tapahtumissa voi vaatimuksena olla Talentian opiskelijajäsenyys). Jos kiinnostuksesi kuitenkin heräsi, katso myös: Tiedotamme tarkemmin toiminnastamme oppilaitosten sähköpostilistoilla sekä Talentia Keski-Suomen nettisivuilla 19

20 KEVÄTKOKOUSKUTSU! Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Keski-Suomi Ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään Kylpylähotelli Peurungassa. Esillä ovat sääntömääräiset asiat (mm. tilinpäätös,vuosikertomus ). Kokouksen yhteyteen varataan jäsenille mahdollisuus edulliseen ruokailuun ja kylpylän palveluiden käyttöön. Tarkemmat tiedot kokouksen ajasta ja virkistysmahdollisuudesta jälkeen webrobol-tiedotteena ja yhdistyksen omalla kotisivulla. Ilmoittautumiset otetaan vastaan mennessä. TERVETULOA NAUTTIMAAN UUDISTUNEESTA PEURUNGASTA KOKO PERHEEN VOIMIN! 20