Tuotanto YHTEIS- RESURSSIT RAHAN TUOTANTO USKONTO JA KEHITYS VIERAANTUMINEN. yhteiskunnallinen aikakauslehti #4/2013

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tuotanto YHTEIS- RESURSSIT RAHAN TUOTANTO USKONTO JA KEHITYS VIERAANTUMINEN. yhteiskunnallinen aikakauslehti #4/2013"

Transkriptio

1 Tuotanto yhteiskunnallinen aikakauslehti #4/2013 YHTEIS- RESURSSIT VIERAANTUMINEN RAHAN TUOTANTO USKONTO JA KEHITYS

2 Vaikka siirtyminen hajautettuun tuotantoon on ehkä väistämätöntä, on vielä epäselvää, millaisen muodon se ottaa. michel bauwens Peruste on voittoa tavoittelematon neljä kertaa vuodessa ilmestyvä yhteiskunnallinen aikakauslehti. Julkaisun voi tilata maksutta osoitteesta Päätoimittaja: Kuutti Koski Toimituskunta: Elina Aaltio, Rita Dahl, Teppo Eskelinen, Sakari Laurila, Johanna Perkiö, Mikko Sauli & Elina Vainikainen Graafinen suunnittelu ja taitto: Anna Kalso Kannen kuva: Tiitus Petäjäniemi (yksityiskohta teoksesta Mielikuvia mielisairauksista 2) Julkaisija: Vasemmistofoorumi Osoite: Peruste / Vasemmistofoorumi, Lintulahdenkatu 10, Helsinki Paino: Miktor/Vammalan Kirjapaino Oy ISSN X Peruste on Kulttuuri-, mieli pide- ja tiedelehtien liitto Kultti ry:n jäsen. Palkansaajasäätiö on tukenut tämän julkaisun tuottamista. 2013

3 002 Kuutti Koski pääkirjoitus Aika verolle? TUOTANTO 006 Michel Bauwens Vertaistuotanto ja yhteisresurssien tulevaisuus 016 Patrizio Lainà Tuotannon rahateoria 024 Mikko A. Niemelä Tehostuva tuotanto kohti ihmiskunnan vapautumista vai rappiota? 032 Elina Aaltio / Markku Pyykkölä debatti Hyvinvointipalveluiden tuotanto 042 Kati Peltola Punavihreä verotus punavihreä tuotanto 050 Aki Tetri Osallisuustalous haastaa puutteelliset markkinarakenteet 064 Keijo Rajakallio Uudet työpaikat tuotantoverkostoista PERUSTELUJA 071 Pii Telakivi Rukoilemalla lukutaitoa ja demokratiaa? Uskonnon ja kehityksen vaiettu suhde KIRJAT 077 David Graeber: Debt. The First Years. ja The Democracy Project. A History, a Crisis, a Movement. (Tero Toivanen) 081 Teivo Teivainen: Yritysvastuun umpikuja. (Johannes Mikkonen) 083 Kai Alhanen: John Deweyn kokemusfilosofia. (Heli Salonen) 086 Ville Lähde: Niukkuuden maailmassa. (Teppo Eskelinen) TAITEILIJA 088 Taiteilijan esittely: Tiitus Petäjäniemi

4 002 PÄÄKIRJOITUS Peruste # aika verolle? uuri ennen Perusteen painoon menoa ilmestyi linjaus aikapankkien verokohtelusta. Aika on nyt pantava verolle. Aikapankkitoiminnassa ihmiset tuottavat toisilleen palveluita ja kirjaavat siihen käytetyn ajan ylös. Aika toimii valuuttana, jota voi vaihtaa toisten palveluihin. Joidenkin mielestä aikapankissa on kyse inhimillistä hyvinvointia lisäävästä tuotannosta, joka jäisi markkinoilla toteutumatta. Toisten mielestä koko systeemi on veronkiertoa. Suomen verottajan tulkinnassa vaihdon monenkeskisyys ja aikavaluutta tekevät aikapankista verotettavaa toimintaa. Palveluiden rahamääräinen käypä arvo tulisi laskea ja maksaa siitä verot, vaikka rahaa ei liikukaan. Esimerkiksi Iso-Britanniassa ja Saksassa aikapankkitoiminta taas on tulkittu verovapaaksi, koska siinä ei tavoitella rahataloudellista voittoa. Suomen verottajan päätös tarkoittaa ainakin nykymuotoisten aikapankkien loppua. Ainoa tapa verottaa aikapankkeja, tuhoamatta niiden ideaa, olisi vaatia ajallisesti tietynmittaisia työpanoksia valtiolle. Aikapankin palveluiden tuottajat/käyttäjät voisi velvoittaa esimerkiksi muutamaksi toviksi siivoamaan verotoimiston käytäviä. Verottaja ei ymmärrettävistä syistä kuitenkaan ole ryhtymässä tähän. Veronkiertoa tai ei, aikapankista tekee mielenkiintoisen se, että se etsii uudenlaisia tapoja järjestää tuotantoa. Viime vuosina on ilmaantunut myös muita vaihtoehtoisia tuotannon järjestämisen kehittelyjä. Aihepiiri tuntuisi saaneen yhteiskuntatieteissä uutta nostetta. Esimerkiksi yhteisresursseihin pohjautuva vertaistuotanto (ks. Michel Bauwensin artikkeli) on muodostunut jo muotikäsitteeksi. Ehkä finanssikapitalismin kriisit, ilmastonmuutos, öljyn hupeneminen ynnä muut ongelmat sysäävät miettimään vaihtoehtoja nykymuotoiselle tuotannolle. Tuotanto itsessään tarkoittaa inhimillisten tarpeiden tyydyttämiseen tähtäävää toimintaa. Tuotannon on muututtava, mikäli tarpeet aiotaan tyydyttää. Niin kutsuttuun aineettomaan tuotantoon ladataan usein suuria odotuksia. Esimerkiksi vastikään julkaistu Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko painottaa digitaalitalouden murroksen tuomia mahdollisuuksia globaalien ongelmien ratkaisemisessa. Selonteon mukaan digitaalisuus mahdollistaa aineettoman arvonluonnin. Informaatio- ja viestintäteknologian kehitys on epäilemättä muuttanut tuotannon ja työn luonnetta ainakin joiltain osin. Materiaalinen tuotanto ei ole kuitenkaan vähentynyt, päinvastoin.

5 003 Niin kutsuttu alkutuotanto ja raakaaineiden jalostus ovat vain siirtyneet osittain pois vanhoista teollisuusmaista. Globaalin työnjaon eriytyminen ja tuotantoketjujen monimutkaistuminen eivät tarkoita, että arvonluonti olisi kokonaisuudessaan aineettomampaa. Tuotannon muutoksessa on ehkä pikemminkin kyse siitä, että yhä useammat asiat ovat siirtyneet markkinoiden piiriin. Esimerkiksi brändien, tekijänoikeuksien ja patenttien osuus arvonluonnissa on korostunut. Niillä on mahdollista rajata aiemmin vapaiden resurssien käyttöoikeuksia yksityisille toimijoille, arvottaa ne rahassa ja käydä niillä kauppaa. Myös julkisten palveluiden sekä yleishyödykkeiden (esimerkiksi veden) yksityistäminen, laajentaa markkinoiden aluetta. Aikapankki ei varsinaisesti vastusta markkinoiden laajentumista, vaan esittää pikemminkin vaihtoehtoisen laajentumisehdotuksen. Se luo omat aikamarkkinat, jotka perustuvat eri tyyppiseen tuotannon järjestämiseen ja arvottamiseen. Kaikki toisten auttamiseen käytetty aika on yhtä arvokasta. Verohallinnon vaatimaa työn laskennallista hintaa ei tässä logiikassa ole olemassa. Vallitsevan järjestelmän näkökulmasta ajatus markkinoista, joilla ei liiku rahaa ja joilla ei tavoitella voittoa, on sietämätön. Tämä lienee syy siihen, miksi aikapankki on Suomessa ajautunut nettikeskustelijoiden, jokusen kolumnistin ja verottajan hampaisiin. Harmaan talouden selvitysyksikkö ei havainnut aikapankkeja koskevassa selvityksessään lainkaan elinkeinonharjoittamiseen rinnastettavaa toimintaa. Selvitysyksikön johtaja Marko Nieme- SUOMEN VEROTTAJAN PÄÄTÖS TARKOITTAA AINAKIN NYKYMUOTOISTEN AIKAPANKKIEN LOPPUA. AINOA TAPA VEROTTAA AIKAPANKKEJA, TUHOAMATTA NIIDEN IDEAA, OLISI VAATIA AJALLISESTI TIETYNMITTAISIA TYÖPANOKSIA VALTIOLLE. lä totesi, ettei aikapankkitoiminnalla ole mitään verotuksellista merkitystä. Jos verohallinto todella haluaa estää veronkiertoa ja puuttua harmaaseen talouteen, resursseja kannattaisi suunnata johonkin aivan muuhun kuin vaihtopiirien kiusaamiseen. Aikapankki on (tai oli) loppujen lopuksi ainakin Suomessa melko pienimuotoinen kokeilu. Puhtaasti aikaan perustuva tuotannon arvottaminen ei olisikaan välttämättä toimiva systeemi laajemmassa mitassa. Erilaisten tuotannon järjestämisen tapojen ideointi ja kehittely on kuitenkin aidosti arvokasta ja välttämätöntä toimintaa. Aikapankin verojupakka nosti julkisuuteen mielenkiintoisia kysymyksiä rahataloudesta ja tuotannosta. Se on jo itsessään saavutus. Tämän tuotanto-teemanumeron on tarkoitus antaa oma panoksensa nykymuotoisen tuotannon tai sen osien analyysiin sekä uudenlaisten tuotannon järjestämisen tapojen hahmotteluun. Kuutti Koski Päätoimittaja

6 004 Peruste # TUOTANTO

7 Vertaistuotanto ja yhteisresurssien tulevaisuus 005 Tiitus Petäjäniemi Kuukauden tyontekija

8 006 Peruste # tuotanto VERTAIS- TUOTANTO JA YHTEISRESURSSIEN TULEVAISUUS Olemme todistamassa uudenlaisen tuotannon prototyypin syntyä. Tämä jaettu tuotannontapa perustuu yhdessä luotuun järjestäytymisen malliin. Se on kehittynyt kapitalismin sisällä jokseenkin samaan tapaan kuin varhainen merkantilismi ja teollisuuskapitalismi kehittyivät Marxin mukaan feodaalijärjestelmän sisällä. Järjestelmän muutos on jälleen ajankohtaista, mutta yllättävällä tavalla. Uusi vaihtoehto ei ole sosialistinen, vaan se perustuu yhteisresursseihin. michel bauwens käännös: niina oisalo Alkuperäinen artikkeli on julkaistu Red Pepper -lehdessä heinäkuussa Teksti on käännetty lyhentäen Red Pepperin luvalla. Englanninkielinen artikkeli on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteessa:

9 Vertaistuotanto ja yhteisresurssien tulevaisuus 007 ykymuotoinen kapitalismi on tulossa tiensä päähän. Resurssipula on tästä selvä merkki. Vaikka talous on kasvanut nopeasti niin kutsutuissa BRICS-maissa (Brasilia, Venäjä, Intia, Kiina ja Etelä-Afrikka), kapitalismi näyttää olevan hajoamistilassa. Kysymys kuuluukin, pystyykö uusi tuotantomalli luomaan vaadittavat institutionaaliset rakenteet ja keräämään taakseen riittävästi tukea, jotta se voisi murtaa aiemman järjestelmän poliittisen vallan. Muutos tarkoittaa erkaantumista aiemmasta tilanteesta, jossa teknologisia ja taloudellisia etuja oli mahdollista saavuttaa vain suurissa talouksissa ja massatuotannossa. Tämä massatuotantomalli on riippuvainen maailmanlaajuisesta edullisesta kuljetusverkostosta ja siten myös fossiilisten polttoaineiden saatavuudesta. Nyt olemme siirtymässä laajuuden ekonomiaan (economies of scope), jossa keskenään verkostoituneiden yritysten yhteinen infrastruktuuri takaa etulyöntiaseman suhteessa kilpailijoihin. Näissä uuteen tieto- ja viestintäteknologiaan nojaavissa laajuuden talouksissa on mahdollista ottaa käyttöön vertaistuotannon malli. 1 kuka ohjaa vertaistuotantoa? Ekologisen kriisin ja resurssipulan maailmassa siirtyminen laajuuden talouksiin tuntuu väistämättömältä. Tämä siirtymä voi tapahtua kahdella tavalla: jakamalla kaikkia hyödyttävä tieto niin kutsutussa avoimen lähdekoodin mallissa, tai jakamalla aineelliset resurssit kaikkien kesken, kuten jakamistaloudessa tehdään. Tällöin myös joutilaina olevat resurssit saadaan hyötykäyttöön. Molemmat liittyvät internetin mukanaan tuomaan laajempaan yhteiskunnalliseen muutokseen, jossa vertaisryhmiin kuuluvien ihmisten välinen viestintä on helpottunut ja yhteistyönä tapahtuva arvonluonti (common value creation) on helpompaa. Keskitetyt instituutiot (kuten yritykset ja valtiot) ja hajaantuneet, verkostomaiset ryhmät (kuten avointa lähdekoodia tuottavat italan toimijat ja sosiaalisen median käyttäjät) voivat toimia myös yhdessä. Toimintojen ohjaus voi olla täysin yritysten vastuulla, jolloin sen työntekijät/ tuottajat jäävät epäedulliseen asemaan. Toinen vaihtoehto on, että tuotanto perustuu yhteisödynamiikkaan, jolloin instituutioiden on sopeuduttava yhteisön sääntöihin ja normeihin. Nämä kaksi ovat selkeästi erilaisia toiminnan tapoja. Aineettoman tuotannon alueella Facebook ja Google edustavat mallia, jossa yksilöt jakavat itseilmaisun tuotoksia toistensa kanssa, mutta eivät tee yhteistyötä konkreettisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Tämäntyyppiset so- 1 Toim. huom. vertaistuotannossa keskenään tasa-arvoisessa asemassa olevat toimijat tuottavat yhdessä tietoa, tuotteita tai keksintöjä. Toiminnan alustana on usein internet. Toiminta perustuu yhteisresursseihin, esimerkiksi vapaasti saatavilla olevaan tietoon, kuten avoimen lähdekoodin ohjelmistoihin tai kaikkien käytössä oleviin luonnonvaroihin.

10 008 Peruste # Tiitus Petäjäniemi Kaikki Kiinan joet vellusalustat eivät tyypillisesti palauta voittoja käyttäjille, jotka ovat itse asiassa ne tuottaneet. Yhteisresursseihin perustuvassa vertaistuotannossa sen sijaan käyttäjät toimivat samaan aikaan tuottajina ja synnyttävät lisäarvoa jaetulla alustalla. Alusta voi käytännössä olla tietoa, lähdekoodia tai suunnittelua. Näin voidaan toimia missä tahansa, missä ihmiset voivat olla yhteydessä toisiinsa ilman hierarkioita ja luoda ilman erityisiä lupia yhdessä jaettua arvoa. Vertaistuotannon protomalli voi toimia vipuvoimana siirryttäessä konkreettiseen tuotantomalliin, josta hyötyvät sekä työntekijät että tavalliset ihmiset. Tähän malliin päästäksemme meidän on luotava strateginen ja taktinen ero kapitalismiin, mutta ei välttämättä nykyisiin markkinamalleihin. miten yhteisresursseihin perustuva vertaistuotanto toimii? Jos yleistämme uuden järjestelmän periaatteet aineettoman tuotannon käytännöistä, järjestelmä toimii seuraavalla tavalla: Tuottajat ovat joko vapaaehtoisia tai mukana olevien yritysten palkattuja työntekijöitä. Yhteistyön rakenteita ylläpitävät usein uudenlaiset yleishyödylliset järjestöt, kuten Wikipediaa ylläpitävä Wikimedia-säätiö, tai niin kutsutut avoimen lähdekoodin FLOSS (Free/Libre and Open Source Software) -säätiöt.

11 Vertaistuotanto ja yhteisresurssien tulevaisuus 009 Tiitus Petäjäniemi Maalaus vallasta lastenhuneen seinälle

12 010 Peruste # LISÄKSI KEHITTÄMISTYÖTÄ VOIDAAN TEHDÄ MAAILMANLAAJUISESTI ILMAN KALLISTA HALLINTOKONEISTOA. YKSI ESIMERKKI ON WIKIPEDIA, MISSÄ KUKA TAHANSA, JOLLA ON RIITTÄVÄT TAIDOT, VOI TYÖSTÄÄ JOKAISTA YKSIKKÖÄ ITSENÄISESTI, ERILLISENÄ KOKONAISUUTENA. MYÖS TUOTANTOKULUT OVAT TÄSSÄ MALLISSA HUOMATTAVASTI ALHAISEMMAT, SILLÄ TUOTTEEN HINTARAKENTEESEEN EI TARVITSE SISÄLLYTTÄÄ IMMATERIAALIOIKEUKSIA. Esimerkiksi Apache Foundation tarjoaa organisatorista, lainopillista ja taloudellista tukea tietokoneohjelmistoille, jotka toimivat käyttövoimana suurelle osalle netin sisällöistä. Yleishyödylliset organisaatiot eivät johda tai kontrolloi tuottajien työtä, vaan mahdollistavat tuottajakunnan muodostumisen ja heidän tuottamiensa resurssien jakamisen. Yhteisresurssien ympärille on kehittymässä yrityksiä, jotka luovat markkina-arvoa hyödyntämällä yhteisiä resursseja. Hyvä esimerkki on avointa lähdekoodia tuottava Red Hat -yhtiö, joka jakaa ja tukee ilmaisen Linux-käyttöjärjestelmän kaupallista versiota. Näiden yritysten tehtävä on mahdollistaa yksittäisten tuottajien/tavallisten ihmisten työn jakaminen. Usein ne myös ylläpitävät yleishyödyllisiä järjestöjä, jotka toimivat välittäjinä yritysten ja vertaistuottajien yhteisön välillä. Uusi tuotantotapa nostaa täyteen arvoonsa yhteistyön ja lyö laudalta klassisen kapitalistisen kilpailun mallin. Se mahdollistaa suuremman määrän kehitysideoita, koska niitä ei yksityistetä. Lisäksi kehittämistyötä voidaan tehdä maailmanlaajuisesti ilman kallista hallintokoneistoa. Yksi esimerkki on Wikipedia, missä kuka tahansa, jolla on riittävät taidot, voi työstää jokaista yksikköä itsenäisesti, erillisenä kokonaisuutena. Myös tuotantokulut ovat tässä mallissa huomattavasti alhaisemmat, sillä tuotteen hintarakenteeseen ei tarvitse sisällyttää immateriaalioikeuksia. Tämä tuotantotapa on korvannut pitkälti omistusoikeuksiin ja immateriaalioikeuksiin perustuvan mallin sisällöntuotannossa, vapaiden tietokoneohjelmistojen tuotannossa ja yhä enemmän myös fyysisten tuotteiden valmistamisessa. Computer and Communications Industry Associationin tutkimuksen mukaan Yhdysvaltain reilujen käyttöoikeuksien talous, joka perustuu jaettuun, tasapuolisten tekijänoikeuksien (balanced copyright) lisenssillä tuotettuun tietoon, työllistää arviolta jo 17,5 miljoonaa ihmistä. Se muodosti kuudesosan maan bruttokansantuotteesta vuonna korvaako uusi malli kapitalismin? Uudet mallit toimivat rinta rinnan hallitsevien tuotannon mallien kanssa ja voivat jopa vahvistaa niitä, samaan tapaan kuin kapitalismia edeltävät mal-

13 Vertaistuotanto ja yhteisresurssien tulevaisuus 011 lit feodalistisessa yhteiskunnassa. Vertaistuotannossa toimivat yksittäiset työntekijät ovat edelleen pääoman palveluksessa. Yhteisresurssit ja yhteisö, ja erityisesti sen yhteistoiminnallinen sekä kapitalisminvastainen logiikka, ovat kuitenkin samaan aikaan keskeisessä asemassa uutta tuotantomallia organisoitaessa. Vertaistuottajat ovat tietotyöläisiä ja kuuluvat työväestöön, vaikka liiketaloudellista yhteenliittymää hallitsee usein verkostohierarkkinen kapitalistinen luokka. Tämä uusi kapitalismin laji ei perustu tekijänoikeuksien omistamiseen, vaan osallistumisalustojen kuten Facebookin kehittämiseen ja hallintaan. Verkostohierarkkinen luokka tietää miten yhteisöllisestä tuotannosta luodaan arvoa, joka hyödyttää pääomaa. Vertaistuotannon uudessa mallissa on piirteitä, jotka ennakoivat uudenalaista tuotantojärjestelmää. Siinä tiedon, koodin tai suunnittelun jakaminen yhdistyy kommunismia muistuttavaan logiikkaan, muodossa jonka Marx kuvasi: kuka tahansa voi olla tuottaja ja kaikki, joilla on pääsy verkostoon, saavat resurssit käyttöönsä. Tuottajat päättävät itse siitä, miten resurssit yhdessä jaetaan sekä siitä, miten he haluavat käyttää taitojaan ja energiaansa tietyn projektin osan hyväksi. Tuotokset lisätään yhteisiin resursseihin ja kaikki saavat ne käyttöönsä, vaikka ratkaisun olisi kehittänyt kapitalistisen yhtiön työntekijä. Mallin paradoksi on, että olemassa oleva kommunismi on riippuvainen tietyn yhteisresurssin alalla toimivasta olemassa olevasta kapitalismista. Sama pätee toisinpäin. Siksi vertaistuotannon ylimenovaihe voi aiheuttaa yhteiskunnallisia jännitteitä ja kamppailuja ja johtaa siihen, että useat yhteiskunnalliset voimat mukautuvat toisiinsa. Viime kädessä uuden mallin tavoite on sama kuin aiempien tuotannon prototyyppien uusi malli pyrkii vapautumaan riippuvuudestaan vanhaan ja rappeutuvaan tuotannontapaan tullakseen riippumattomaksi ja voidakseen korvata pääoman kierron vapaalla yhteisresurssien kierrolla, jossa tavalliset ihmiset luovat jaettua arvoa yhdessä, ilman riippuvaisuussuhdetta pääomaan. Miten tämä saavutetaan? Malli edellyttää nykyisten jakolisenssien muuttamista, jotta arvon vangitseminen yritykselle (ilman rangaistusta) voitaisiin estää. Tämä voi tapahtua esimerkiksi käyttämällä vertaistuotantoon tai yhteisöllisiin tekijänoikeuksiin (copy-farleft) perustuvia lisenssejä, kuten Dmitry Kleiner on ehdottanut, ja kuten P2P Foundation on jo tehnyt. P2P Foundationin mukaan 2 yhteisresurssien käyttäjien tulisi olla yhteisömyönteisiä yritysmuotoja, ei voiton maksimointiin keskittyviä yhtiöitä. Nämä eettiset yritykset, jotka koostuisivat tavallisista ihmisistä/tuottajista, järjestäytyisivät kuten maailmanlaajuiset avoimet suunnittelufirmat. Ne linkittyisivät pienten tehtaiden verkostoon, missä tuotanto perustuu jaetuille arvoille. Näissä yrityksissä voitaisiin helpommin omaksua avoin kirjanpito, avoin rekrytointi ja avoimet tuotantolinjat, joilla varmistettaisiin 2 Toim. huom. Bauwens on P2P-säätiön (The Foundation for Peer to Peer Alternatives) perustaja. Amsterdamissa päämajaansa pitävässä säätiössä tutkitaan vertaistuotannon teknologioiden ja ajattelun vaikutuksia yhteiskunnassa.

14 012 Peruste # Tiitus Petäjäniemi Mieli maisemassa koko verkoston läpinäkyvyys. Näin olisi mahdollista luoda osallistujien tasavertaisuudelle perustuva organisaatiorakenne. Kyseessä on jatke jo olemassa oleville yhteisresurssien aineettoman tuotannon organisatorisille käytännöille, joissa toimintojen täydellinen läpinäkyvyys yhdistyy neuvoteltuun koordinointiin. Jotta vertaistuotanto irtautuisi kapitalismista ja siitä voisi muodostua jopa uusi hallitseva tuotannon tapa, on päätettävä joistakin periaatteista. Aineettoman yhteistuotannon yhteisölliset piirteet on yhdistettävä sellaisiin teollisuusyrityksiin, jotka eivät palkitse osakkaita ja omistajia, vaan arvostavat sen sijaan työntekijöitä. Luomalla yhteyksiä näiden nousevien tekijöiden välille on mahdollista kylvää elinvoimainen siemen, joka voisi tulevaisuudessa kukoistaa. Tavoite voitaisiin saavuttaa myös muokkaamalla nykyistä yhteisötaloutta kohti taloutta, jossa uudet keksinnöt kuuluvat yhteisiin resursseihin. Jos yhteisötalouden toimijat omaksuisivat jaettujen yhteisresurssien idean, heidän yhteistyönsä tiivistyisi entisestään, ja he voisivat kilpailla menestyksekkäästi

15 Vertaistuotanto ja yhteisresurssien tulevaisuus 013 Tiitus Petäjäniemi Maailma sammuttaa

16 014 Peruste # monikansallisten yritysten kanssa, jopa voittaa ne innovaatioiden nopeuden ja syvyyden ansiosta. Uudet toimijat pärjäisivät myös hintataistelussa, sillä ne eivät ole riippuvaisia immateriaalioikeuksien hinnankorotuksista. Marxin kääpiömuodoiksi kutsumista yrittäjistä voisi muodostua elinvoimaisia toimijoita myös maailmanlaajuisesti. miten tämä ajattelu sopii teolliseen tuotantoon? Yhtiövetoinen siirtyminen tuotannon hajauttamiseen on ollut käynnissä jo jonkin aikaa. Kun tämä klassinen valmistustapa yhdistetään jaettujen keksintöjen yhteisresurssin periaatteeseen eli avoimen laitteiston hajautettuun tuotantoon odotettavissa on vielä dramaattisempia muutoksia. Open Source Ecology -projekti, jossa kehitetään avoimen laitteiston (open hardware) periaatteella noin 50 erilaista tuotantokonetta (kuten traktoreita ja muurauskoneita), ja avoimen lähdekoodin ohjelmilla moduuliautoja valmistava Wikispeed ovat ottaneet jo seuraavan askeleen. Nämä toimijat ovat ilmoittaneet alkavansa kehittää ketterän tuotannon (extreme manufacturing) alustaa, jota voi pitää vertaistuotannon vastineena Henry Fordin liukuhihnatuotannolle. Siinä avoimen lähdekoodin yrityksissä hyviksi havaitut nopean tuotannon metodit otetaan käyttöön laitteiston suunnittelussa ja linkitetään suoraan mikrotehtaisiin sekä hajautettuihin yrityksiin. Tällainen hajautettu järjestelmä voi toimia kapitalismin puitteissa. Keksintöihin perustuviin yhteisresursseihin liitettynä se voi kuitenkin tarjota uudenlaisen avoimen ja jaetun tuotantomallin, joka keskittyisi enemmän yhteisölliseen tai yhteiskunnalliseen arvonlisäykseen kuin taloudellisiin voittoihin. Perustaa tälle kokonaisvaltaiselle ja hajautetulle tuotantojärjestelmälle kehitetään parhaillaan. Järjestelmään kuuluisi laaja pääsy laitteistoihin. Tästä esimerkkinä on 3D-kopiointi ja muut yksityisen valmistuksen muodot, joita kehitetään parhaillaan FabLabsissa ja Hacklab-yhteisöissä. Toiminnan malleina voisivat toimia myös uudenlaiset mikrotehtaat, joista esimerkkejä ovat Wikispeed ja Local Motors. Järjestelmä edellyttää avointa pääsyä paikkoihin, joissa tehdään yhteistyötä, jaettuihin työtiloihin, ja mahdollisuutta oppia vertaisiltaan. Seuraava askel on laajentaa rahoitusmahdollisuuksia toiminnalle ja kehittää erityisesti joukkorahoitusta. Se voisi perustua esimerkiksi yhteisöllisiin lainoihin ja hajautettuun valuuttaan (esimerkkinä digitaalinen valuutta Bitcoin). Näiden vertaisrahoitusmallien leviäminen on herättänyt jo Englannin keskuspankin finanssivakauden pääjohtaja Andrew Haldanen kiinnostuksen. Haldane on ehdottanut, että vertaisrahoituksella voitaisiin korvata tehottomat vähittäispankit jopa hyvin pian. Pääsy hajautetun energian ja raakaaineiden lähteille on myös keskeinen kysymys. Esimerkiksi Saksassa puolet maan aurinkoenergiasta tuotetaan yhteisöjen omistamissa paikallisissa osuuskunnissa. Samaan aikaan on tärkeä kehittää yrittämisen sallivia lakeja näillä tuotannon aloilla. Jos todellakin on niin, että kapitalistinen tuotantomalli on ylittänyt rajansa ja uusi arvonlisäämisen malli voi luoda

17 Vertaistuotanto ja yhteisresurssien tulevaisuus 015 merkittäviä mahdollisuuksia yhteisölliseen tuotantoon, meidän on tartuttava tilaisuuteen. Muutosta ei tarvita ainoastaan ruohonjuuritasolla, omaksumalla uusia käytäntöjä, vaan malli on nähtävä yhteiskunnallisen vapautumisen projektina. miten vertaistuotanto voidaan ulottaa koskemaan koko yhteiskuntaan? Nykyinen kapitalistinen järjestelmä perustuu kahteen väärään oletukseen. Ensinnäkin siihen, että luonnonvarat ovat rajattomat ja rajaton kasvu on mahdollista, koska luontoa voi käyttää hyväkseen ikuisesti. Toiseksi siihen, että innovaatioiden, kulttuurin ja tieteen tulosten jakamista on rajoitettava yksityistämällä immateriaalioikeudet, jolloin ne keinotekoisesti muutetaan myös niukoiksi resursseiksi. Nämä makrotaloudelliset periaatteet on kirjattu voiton maksimointiin keskittyvien yhtiöiden perustuslakeihin, jolloin niiden laillisena velvoitteena on rikastuttaa osakkeenomistajia ulkoistamalla yhteiskunnalliset ja ympäristölliset haitat. Vertaistuotannon malli osoittaa, että on olemassa toisenlainen vaihtoehto, jossa demokraattinen kansalaisyhteiskunta, tuottavat yhteisresurssit ja vilkkaasti toimivat markkinat voivat elää rinta rinnan, hyödyttäen toinen toistaan. Mallilla on kolme ulottuvuutta. Arvonluonnin ytimessä ovat monenlaiset yhteisresurssit, joita koskevat keksinnöt jaetaan kaikkien saataville, hyödyttämään kaikkia. Kuka tahansa voi rakentaa niiden päälle uutta. Yhteisöllisen tuotannon valtuuttavat ja mahdollistavat yhteisresursseja ylläpitävät ja suojelevat yleishyödylliset kansalaisten yhteenliittymät, kuten säätiöt. Yhteisresurssien ympärille kasvaa energinen talous, jota pyörittävät eettiset yritykset. Näiden yritysten lailliset rakenteet sitovat ne paikallisten yhteisöjen arvoihin ja tavoitteisiin, eikä jossain muualla sijaitsevien yksityisten osakkeenomistajien tarkoituksiin (voiton maksimointiin hinnalla millä hyvänsä). Näin kansalaiset voivat itse päättää, millainen elämisen ehdot tyydyttävä järjestelmä sopii heille parhaiten. Näin on jo tapahtunut vastaliike Occupy Wall Streetissä, kun ilmaista ruoanjakelua päätettiin täydentää tekemällä sopimus paikallisten katuruokaa tarjoavien yritysten kanssa. Tämä oli tietoinen, kansalaisista itsestään lähtevä valinta, jolla tuettiin eettistä taloutta nojaten kansalaisuuteen sekä sitä tukevaan poliittiseen yhteisöön. Occupyprotestit ja Indignados-liike Espanjassa ovat digitaalisilta alustoilta kasvaneita sosiaalisia liikkeitä, jotka ovat tuoneet mukanaan uudenlaisen tuotannon ja yhteiskunnallisten mahdollisuuksien politisoitumisen aallon, jota tarvittiin. Vaikka siirtyminen hajautettuun tuotantoon on ehkä väistämätöntä, on vielä epäselvää, millaisen muodon se ottaa. Yhteisöllisen toiminnan uudet muodot, joissa kansalaiset, yritykset ja valtio voivat kohdata, ovat tärkeässä asemassa. Tarvitaan kuitenkin myös avointa yhteiskunnallista kamppailua erilaisista poliittisen edustuksellisuuden vaihtoehdoista. Kirjoittaja on vertaistuotannon teknologioiden ja ajattelun vaikutuksia tutkivan P2P-säätiön perustaja.

18 016 Peruste # tuotanto TUOTANNON RAHATEORIA Valtavirtaisessa taloustieteessä rahan kuvitellaan toimivan vain vaihdettavien hyödykkeiden arvon mittana. Jälkikeynesiläisessä tuotannon rahateoriassa puolestaan analysoidaan rahan luontia, kiertoa ja tuhoa. Erityisesti rahan luonti pankkilainojen muodossa on kriittinen tekijä tuotannon käynnistymiseksi. patrizio lainà

19 Tuotannon rahateoria 017 altavirtaisessa uusklassisessa taloustieteessä rahan oletetaan olevan neutraalia. Tällä tarkoitetaan, että rahalla, rahan tuotannolla tai rahapolitiikalla ei ole ainakaan pitkällä aikavälillä minkäänlaisia vaikutuksia reaalitalouteen (esimerkiksi tuotantoon tai työllisyyteen). Uusklassinen talousteoria mallintaakin taloutta lähinnä hyödykkeiden vaihtokauppana eli niin kutsuttuna bartertaloutena. Rahalla on rooli korkeintaan tuotannon arvon mittana. Toisin sanoen raha ainoastaan yhteismitallistaa erilaiset hyödykkeet vertailukelpoisiksi keskenään. Uusklassisen taloustieteen näkemys rahasta on vähintäänkin vanhentunut, jos se on edes koskaan pitänyt paikkaansa. Sen sijaan jälkikeynesiläisen taloustieteen sisällä raha on nähty huomattavasti realistisemmassa valossa. Sen mukaan raha ei ole neutraalia lyhyellä eikä varsinkaan pitkällä aikavälillä, vaan rahan tuotannolla on todellisia vaikutuksia muun muassa tuotannon ja työttömyyden tasoon. tuotannon rahateoria analysoi rahan kiertokulkua kohdusta hautaan Jälkikeynesiläinen tuotannon rahateoria (monetary theory of production) perustuu analyysiin rahan synnystä, sen kierrosta yhteiskunnassa ja lopulta sen tuhoutumisesta. Tästä syystä tuotannon rahateoriaa kutsutaan joskus myös rahan kiertoteoriaksi (monetary circuit theory). Tuotannon rahateorian idean hahmotteli John Maynard Keynes (1936) jo 1930-luvulla. Tuotannon rahateoriaa kehittelivät 1980-luvun puolivälissä Alain Parquez (1984) ja Marc Lavoie (1987). Augusto Graziani (1989) esitti kuitenkin ensimmäisen yksityiskohtaisen teoreettisen analyysin aiheesta. Tuotannon rahateorian merkkiteos on Grazianin (2003) The Monetary Theory of Production, jonka perusidea on seuraava: 1. Aluksi pankit myöntävät lainoja yrityksille. Tässä syntyy uutta rahaa tyhjästä kaksinkertaisen kirjanpidon avulla. Pankit yksinkertaisesti kirjaavat taseisiinsa varallisuudekseen yritysten lainat ja velakseen yritysten pankkitilien saldot. 2. Yritykset voivat lainaamansa rahan avulla aloittaa hyödykkeiden tuottamisen palkkaamalla työntekijöitä. 3. Kun työntekijät kuluttavat saamansa palkat yritysten tuottamiin hyödykkeisiin, palautuu sama raha takaisin yrityksille. 4. Lopuksi yritykset voivat tällä rahalla maksaa lainansa takaisin pankeille. Tässä alussa luotu raha tuhoutuu, kun pankit pyyhkivät pois kirjanpidostaan yritysten lainat sekä vastaavat summat yritysten pankkitilien saldoista. Aivan kuten pankkien myöntämät lainat luovat uutta rahaa, lainojen takaisinmaksu tuhoaa rahaa. Rahan kiertokulun

20 018 Peruste # päättyessä kaikki toimijat (pankit, yritykset ja työntekijät) ovat täsmälleen alkuperäisessä asemassa. Rahan väliaikainen olemassaolo synnytti kuitenkin tuotantoa ja loi työtä. Vaikka yllä esitetty malli kuvastaa osuvasti rahan koko elinkaarta, se on karkea yksinkertaistus. Siitä puuttuu muun muassa korko, keskuspankki, valtio ja ulkomaat. Siinä ei myöskään huomioida rahan hamstraamista tai rahan luomista spekulatiivisiin tarkoituksiin. Febreron (2009) mukaan tuotannon rahateorian perussanoma ei juuri muutu, vaikka nämä puuttuvat kohdat otettaisiinkin huomioon, mutta ne rikastavat kyllä analyysiä. Keenin (2009) mukaan keskuspankin huomioiminen ei ole tarpeellista niin kauan kuin talletuspankkien luoma raha kelpaa yleisesti maksujen selvittämiseen, kuten nykyään. Käsittelen seuraavaksi muita edellä mainittuja tuotannon rahateoriasta puuttuvia tekijöitä. korko pakottaa talouskasvuun Tuotannon rahateorian yksinkertaistetusta versiosta puuttui korko. Joskus väitetään, että koron takia kaikkia lainoja ei voida mitenkään maksaa takaisin, sillä velallisten on palautettava enemmän rahaa pankkijärjestelmään kuin he alun perin saivat käyttöönsä. Ainakaan teoriassa korko ei tee lainojen takaisinmaksamisesta mahdotonta, sillä koron maksaminen ei tuhoa rahaa, toisin kuin lainapääoman maksaminen takaisin. Korko siis siirtyy pankille, joka voi kuluttaa sen takaisin yhteiskuntaan. Käytännössä kaikkien lainojen maksaminen takaisin saattaa kuitenkin olla mahdotonta. Fisher (1930) ja Keynes (1936) huomauttivat, että ihmisillä on tapana hamstrata rahaa pahan päivän varalle epävarman tulevaisuuden takia. Mooren (1988) mukaan hamstraaminen hidastaa rahan kiertonopeutta. Tällöin kaikki raha ei palaudukaan velallisille, joten he eivät voi maksaa velkojaan takaisin olemassa olevan rahan turvin. Velkojen takaisinmaksu edellyttääkin usein käytännössä rahan määrän (ja samalla velan) jatkuvaa kasvua. Korko saattaa kuitenkin aiheuttaa vakavia vääristymiä ihmisten kollektiiviseen käyttäytymiseen. Korko aiheuttaa tavallaan talouskasvun pakon, sillä velallinen joutuu palauttamaan aina enemmän rahaa takaisin kuin alun perin sai käyttöönsä. Niinpä velallisen on jollain tavalla laitettava raha kasvamaan. Tämä kasvu tarkoittaa usein talouskasvua, mikä saattaa olla ristiriidassa ympäristön kantokyvyn ja ihmisten hyvinvoinnin kanssa. rahaa luodaan myös spekulaatioon Yksinkertaistettu tuotannon rahateoria ei myöskään huomioi rahan luomista muuhun tarkoitukseen kuin yritysten investointitarkoituksiin. Tietenkin pankit voivat lainata yrityksille (erityisesti rahoitusmarkkinoilla toimiville) rahaa vaikkapa osakkeiden hankkimista varten. Tällöin on kyse lähinnä spekulaatiosta, jolloin molemmat osapuolet odottavat osakkeen arvon nousevan 1. Vastaavasti pankit voivat lainata kotitalouksille vaikkapa asunnon ostamista varten. Jos kyseessä on uusi asunto, on 1 Jos osakkeen arvon odotetaan pysyvän ennallaan, osapuolet odottavat osinkotulojen kattavan vähintään lainan korkomenot.

VERTAIS- TUOTANTO JA YHTEISRESURSSIEN TULEVAISUUS

VERTAIS- TUOTANTO JA YHTEISRESURSSIEN TULEVAISUUS 006 Peruste #4 2013 tuotanto VERTAIS- TUOTANTO JA YHTEISRESURSSIEN TULEVAISUUS Olemme todistamassa uudenlaisen tuotannon prototyypin syntyä. Tämä jaettu tuotannontapa perustuu yhdessä luotuun järjestäytymisen

Lisätiedot

TUOTANNON RAHATEORIA

TUOTANNON RAHATEORIA 016 Peruste #4 2013 tuotanto TUOTANNON RAHATEORIA Valtavirtaisessa taloustieteessä rahan kuvitellaan toimivan vain vaihdettavien hyödykkeiden arvon mittana. Jälkikeynesiläisessä tuotannon rahateoriassa

Lisätiedot

TEHOSTUVA TUOTANTO KOHTI IHMISKUNNAN VAPAUTUMISTA VAI RAPPIOTA?

TEHOSTUVA TUOTANTO KOHTI IHMISKUNNAN VAPAUTUMISTA VAI RAPPIOTA? 024 Peruste #4 2013 tuotanto TEHOSTUVA TUOTANTO KOHTI IHMISKUNNAN VAPAUTUMISTA VAI RAPPIOTA? Tuotannon tehostuminen sisältää kaksi toisilleen ristiriitaista kehityskulkua: se luo materiaaliset mahdollisuudet

Lisätiedot

Kapitalismi rahatalousjärjestelmänä. Rahatalous haltuun -luentosarja Jussi Ahokas 28.10.2014

Kapitalismi rahatalousjärjestelmänä. Rahatalous haltuun -luentosarja Jussi Ahokas 28.10.2014 Kapitalismi rahatalousjärjestelmänä Rahatalous haltuun -luentosarja Jussi Ahokas 28.10.2014 Luennon sisältö Kertaus: Moderni raha ja rahatalous Toimintamotiivit rahataloudessa miksi kerrytämme rahavarallisuutta?

Lisätiedot

Raha kulttuurimme sokea kohta

Raha kulttuurimme sokea kohta Raha kulttuurimme sokea kohta Raha mitä se on? Yleisimmät vastaukset: Vaihdon väline Arvon mitta Arvon säilyttäjä Vähemmän yleiset vastaukset: Vaihdon kohde Keinottelun väline Vallan työkalu Mutta kaikki

Lisätiedot

Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen?

Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen? Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen? Jussi Ahokas Itä-Suomen yliopisto Sayn laki 210 vuotta -juhlaseminaari Esityksen sisällys Mitä on tuottavuus? Tuottavuuden määritelmä Esimerkkejä tuottavuudesta

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 5.6.2014 MALLIVASTAUKSET

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 5.6.2014 MALLIVASTAUKSET KANSANTALOUSTIETEEN ÄÄSYKOE 5.6.2014 MALLIVASTAUKSET Jokaisen tehtävän perässä on pistemäärä sekä sivunumero (Matti ohjola, Taloustieteen oppikirja, 2012) josta vastaus löytyy. (1) (a) Suppea raha sisältää

Lisätiedot

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisi-illuusio Jussi Ahokas Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisin syövereissä Julkisen sektorin velkaantuminen nopeutunut kaikissa länsimaissa Julkinen velkaantuminen

Lisätiedot

TÄYTTÄ RAHAA! Kuinka täysvarantopankkijärjestelmä toimisi? Suomen Talousdemokratian keskustelutilaisuus 25.11.2012

TÄYTTÄ RAHAA! Kuinka täysvarantopankkijärjestelmä toimisi? Suomen Talousdemokratian keskustelutilaisuus 25.11.2012 TÄYTTÄ RAHAA! Kuinka täysvarantopankkijärjestelmä toimisi? Suomen Talousdemokratian keskustelutilaisuus 25.11.2012 Patrizio Lainà sihteeri Suomen Talousdemokratia ry Agenda Nykyinen pankkijärjestelmä Täysvarantopankkijärjestelmän

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

Pankkijärjestelmä nykykapitalismissa. Rahatalous haltuun -luentosarja Jussi Ahokas 4.11.2014

Pankkijärjestelmä nykykapitalismissa. Rahatalous haltuun -luentosarja Jussi Ahokas 4.11.2014 Pankkijärjestelmä nykykapitalismissa Rahatalous haltuun -luentosarja Jussi Ahokas 4.11.2014 Mistä raha tulee? Luennon sisältö Yksityiset pankit ja keskuspankki Keskuspankit ja rahapolitiikka Rahan endogeenisuus

Lisätiedot

Julkiset alijäämät ovat yksityisiä ylijäämiä. Lauri Holappa Helsingin työväenopisto Rahatalous haltuun 11.11.2014

Julkiset alijäämät ovat yksityisiä ylijäämiä. Lauri Holappa Helsingin työväenopisto Rahatalous haltuun 11.11.2014 Julkiset alijäämät ovat yksityisiä ylijäämiä Lauri Holappa Helsingin työväenopisto Rahatalous haltuun 11.11.2014 Luennon sisältö Sektoritaseiden perusteet Julkisen sektorin rahoitustase talouden ohjauskeinona

Lisätiedot

Raha ja velka. Mundus Socialis 16.7.2010. Patrizio Lainà pate.laina@gmail.com

Raha ja velka. Mundus Socialis 16.7.2010. Patrizio Lainà pate.laina@gmail.com Raha ja velka Mundus Socialis 16.7.2010 Patrizio Lainà pate.laina@gmail.com Mitä raha on? Rahan tehtävät Perinteisesti Vaihdon väline Arvon mitta Arvon säilyttäjä Vai? Vaihdon kohde Arvon heiluttaja Ihmisarvon

Lisätiedot

YHTEISÖTALOUS JA VERTAISTUOTANTO OVAT TULEVAISUUS

YHTEISÖTALOUS JA VERTAISTUOTANTO OVAT TULEVAISUUS 107 PUHEENVUOROJA YHTEISÖTALOUS JA VERTAISTUOTANTO OVAT TULEVAISUUS Jukka Peltokoski, Hanna Moilanen & Tero Toivanen * Kriittisessä yhteiskunnallisessa keskustelussa on viime aikoina vilahdellut uutta

Lisätiedot

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Suomen kansantalouden haasteet 1) Syvä taantuma jonka yli on vain elettävä 2) Kansantalouden rakennemuutos syventää taantumaa ja hidastaa

Lisätiedot

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta 29.1.2014 Leena Mörttinen/EK Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomella edessä oma rankka rakennemuutos samalla,

Lisätiedot

YRITTÄJYYDEN HISTORIA

YRITTÄJYYDEN HISTORIA YRITTÄJYYDEN HISTORIA Kuka on yrittäjä? Mitä on yrittäjyys? Mikä on yrittäjäuran polku? (omavaraistaloudesta vaihdantatalouteen) Entrepreneur = yrittäjä Entrepreneur on ranskaa ja tarkoittaa: toimija,

Lisätiedot

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros: kolme näkökulmaa 1. Teollisuuden murros: uudet teknologiat sekä tuhoavat että luovat uutta 2. Politiikan murros: poliittiset

Lisätiedot

Uusi työ haastamassa taloutta Tulevaisuuden isoja linjoja

Uusi työ haastamassa taloutta Tulevaisuuden isoja linjoja Uusi työ haastamassa taloutta Tulevaisuuden isoja linjoja K-E Michelsen 31.10.2014 3.11.2014 1 Miksi Suomesta loppuu työ? 1. Suomi on kulkenut historiallisen kehityskaaren, jossa työn ja yhteiskuntarakenteen

Lisätiedot

Valta koneille. K-E Michelsen 11.6.2015 15.6.2015 1

Valta koneille. K-E Michelsen 11.6.2015 15.6.2015 1 Valta koneille K-E Michelsen 11.6.2015 15.6.2015 1 - Tämän päivän ehkä suurin yksittäinen kysymys tulevaisuuden työmarkkinoille on koneen ja ihmisen välinen työnjako Kaksi kuvaa Auguste Rodinin veistoksesta

Lisätiedot

Hanken Svenska handelshögskolan / Hanken School of Economics www.hanken.fi

Hanken Svenska handelshögskolan / Hanken School of Economics www.hanken.fi Sijoittajan sanastoa Pörssisäätiön sijoituskoulu VERO 2014 Prof. Minna Martikainen Hanken School of Economics, Finland Sijoitusmaailman termistö ja logiikka, omat toimet ja näin luen. SIJOITUSMAAILMAN

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Studia Generalia Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Lauri Kajanoja, VTT Ekonomisti, kansantalousosasto Suomen Pankki Rahan käsite mitä raha on? Rahan voi määritellä

Lisätiedot

Kansainvälinen rahatalous Matti Estola. Termiinikurssit ja swapit valuuttariskien hallinnassa

Kansainvälinen rahatalous Matti Estola. Termiinikurssit ja swapit valuuttariskien hallinnassa Kansainvälinen rahatalous Matti Estola ermiinikurssit ja swapit valuuttariskien hallinnassa 1. Valuuttariskien suojauskeinot Rahoitusalan yritykset tekevät asiakkailleen valuuttojen välisiä termiinisopimuksia

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

Hyödykkeet ja tuotannontekijät

Hyödykkeet ja tuotannontekijät Hyödykkeet ja tuotannontekijät Hyödyke = tavara tai palvelu Hyödyke Kulutushyödyke Investointihyödyke Kestokulutushyödyke -Esim. autot ja kodinkoneet Kertakulutushyödyke -Esim. ruoka, sanomalehdet, vaatteet,

Lisätiedot

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15)

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Aluksi Ainoa tapa ennustaa tulevaisuutta, on keksiä se (Alan Kay) Tulevaisuus

Lisätiedot

Antti Kasvio Vallitsevan kasvumallin kestämättömyys onko työkeskeinen sosiaalipolitiikka tullut tiensä päähän?

Antti Kasvio Vallitsevan kasvumallin kestämättömyys onko työkeskeinen sosiaalipolitiikka tullut tiensä päähän? Antti Kasvio Vallitsevan kasvumallin kestämättömyys onko työkeskeinen sosiaalipolitiikka tullut tiensä päähän? Puheenvuoro Sosiaalipoliittisen yhdistyksen kestävän kehityksen työpolitiikka seminaarissa

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 181/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi aravalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan omistusaravalainan siirtoa kunnalle koskevaa aravalain säännöstä

Lisätiedot

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

Lisätiedot

Raha taseessa. Talousdemokratian keskustelutilaisuus Old Bankissa, Turussa 19.10.2013 Patrizio Lainà Suomen Talousdemokratia ry:n puheenjohtaja

Raha taseessa. Talousdemokratian keskustelutilaisuus Old Bankissa, Turussa 19.10.2013 Patrizio Lainà Suomen Talousdemokratia ry:n puheenjohtaja Raha taseessa Talousdemokratian keskustelutilaisuus Old Bankissa, Turussa 19.10.2013 Patrizio Lainà Suomen Talousdemokratia ry:n puheenjohtaja Aiheet Millaista rahaa on olemassa? Mikä on tase? Kuinka keskuspankki

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Studia monetaria Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Lauri Kajanoja, VTT Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 25 20 15 10 5 0-5 Inflaatio Suomessa Kuluttajahintaindeksin

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

Rahan synty ja historia. Rahatalous haltuun -luentosarja Jussi Ahokas 21.10.2014

Rahan synty ja historia. Rahatalous haltuun -luentosarja Jussi Ahokas 21.10.2014 Rahan synty ja historia Rahatalous haltuun -luentosarja Jussi Ahokas 21.10.2014 Luennon sisältö Fiktiivinen valtavirtainen rahatarina Rahatarinan ja todellisuuden väliset ristiriidat Raha velkana ennen

Lisätiedot

Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita

Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita 29.10.2007 Tiedosta kompetensseihin Räjäytetään rajat mielissä ja järjestelmissä Satu Ågren Esityksen sisältö Muutosvoimat uudistumisen moottoreina Arvot ja

Lisätiedot

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Säästämmekö itsemme hengiltä? Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien

Lisätiedot

Luoko tarjonta oman kysyntänsä? Lauri Holappa Sayn laki 210 vuotta juhlaseminaari 20.11.2013

Luoko tarjonta oman kysyntänsä? Lauri Holappa Sayn laki 210 vuotta juhlaseminaari 20.11.2013 Luoko tarjonta oman kysyntänsä? Lauri Holappa Sayn laki 210 vuotta juhlaseminaari 20.11.2013 1 Sayn laki modernissa uusklassisessa talousteoriassa Sayn laki: tarjonta luo oman kysyntänsä Moderni versio:

Lisätiedot

Tuottavuutta tuotemallinnuksella? Infra 2012, Wanha Satama Kimmo Laatunen 6.3.2012

Tuottavuutta tuotemallinnuksella? Infra 2012, Wanha Satama Kimmo Laatunen 6.3.2012 Tuottavuutta tuotemallinnuksella? Infra 2012, Wanha Satama Kimmo Laatunen 6.3.2012 Sisällysluettelo Tuottavuus Tuotemallinnus Miten tuottavuutta tuotemallinnuksella? Tuottavuus Tuottavuus on ollut ja on

Lisätiedot

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit! Lyhyen ajan muutokset Talouden suhdanteet Makrotalouden epätasapainot!

Lisätiedot

TULEVA TYÖELÄMÄ Alustus seminaarissa Haasteet kovenevat millaista kuntoutusta työikäisille? Paasitorni 30.9. 2014

TULEVA TYÖELÄMÄ Alustus seminaarissa Haasteet kovenevat millaista kuntoutusta työikäisille? Paasitorni 30.9. 2014 Antti Kasvio, vanhempi tutkija TULEVA TYÖELÄMÄ Alustus seminaarissa Haasteet kovenevat millaista kuntoutusta työikäisille? Paasitorni 30.9. 2014 Ennakoinnin vaikea tehtävä Aiempia säännönmukaisuuksia talouskasvu

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 4.10.2011

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 4.10.2011 Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I Hanna Freystätter, VTL Ekonomisti Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 1 Inflaatio = Yleisen hintatason nousu. Deflaatio

Lisätiedot

Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille?

Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille? Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille? Maailman Alzheimer -päivän muistiseminaari 20.9.2013 Seminaarin teema: Välitä Timo Järvensivu, KTT, tutkija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu KESTÄVÄ

Lisätiedot

Yliopisto ja rahajärjestelmän uudistaminen

Yliopisto ja rahajärjestelmän uudistaminen Yliopisto ja rahajärjestelmän uudistaminen Porthania, P1 22.9.2015 Valtteri Aaltonen Suomen Talousdemokratia ry Agenda Talousdemokratia liikkeenä Nykyinen raha- ja pankkijärjestelmä Nykyjärjestelmän seurauksia

Lisätiedot

Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka KT34 Makroteoria I. Juha Tervala

Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka KT34 Makroteoria I. Juha Tervala Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka KT34 Makroteoria I Juha Tervala Raha Raha on varallisuusesine, joka on yleisesti hyväksytty maksuväline 1. Hyödykeraha Luonnollinen arvo Esim.: kulta, oravanahkat, savukkeet

Lisätiedot

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014 Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Studia monetaria Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Lauri Kajanoja, VTT Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki Mitä teen työkseni Suomen Pankin tehtävät

Lisätiedot

Timo Järvensivu Tutkimuspäällikkö, kauppatieteiden tohtori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu www.degrowth.fi

Timo Järvensivu Tutkimuspäällikkö, kauppatieteiden tohtori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu www.degrowth.fi Opetusalan Ammattijärjestö OAJ, TAF-seminaari Tekniikan Opettajat TOP ry 28.1.2011 Timo Järvensivu Tutkimuspäällikkö, kauppatieteiden tohtori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu www.degrowth.fi 1. Talouskasvu,

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto - toiminnan säädöspohja. Tekijänoikeusneuvos Viveca Still

Kansallinen digitaalinen kirjasto - toiminnan säädöspohja. Tekijänoikeusneuvos Viveca Still Kansallinen digitaalinen kirjasto - toiminnan säädöspohja Tekijänoikeusneuvos Viveca Still Kansallisen digitaalisen kirjaston säädöspohjasta yleisesti Ei erillistä säädöspohjaa Tulevaisuuden tarve? Organisatoriset,

Lisätiedot

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Mistä puhutaan kun puhutaan hyvinvointitaloudesta?

Mistä puhutaan kun puhutaan hyvinvointitaloudesta? Mistä puhutaan kun puhutaan hyvinvointitaloudesta? Kunta-järjestö yhteistyöseminaari, 23.9.2015 Jussi Ahokas, pääekonomisti, Hyvinvointitalous-tiimin päällikkö, SOSTE Esityksen sisällys 1. Mitä on hyvinvointitalous?

Lisätiedot

Tukiverkostoon yhdessä tulevaisuuspäivä 24.4.2015. Merja Toijonen, ennakointiasiantuntija

Tukiverkostoon yhdessä tulevaisuuspäivä 24.4.2015. Merja Toijonen, ennakointiasiantuntija Tukiverkostoon yhdessä tulevaisuuspäivä 24.4.2015 Merja Toijonen, ennakointiasiantuntija 27.4.2015 Maapallon megatrendit ja Suomi Digitalisaatio ja robottitekniikan laajamittainen käyttöönotto uuden teollistamisen

Lisätiedot

Metsäsektorin elinkeinorakennetta on monipuolistettava Suomessa

Metsäsektorin elinkeinorakennetta on monipuolistettava Suomessa Metsäsektorin elinkeinorakennetta on monipuolistettava Suomessa Anssi Niskanen johtaja - Metsäalan tulevaisuusfoorumi Maa- ja metsätalousministeriön ja Joensuun yliopiston järjestämä keskustelu- ja tiedotustilaisuus

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 4.6.2015 MALLIVASTAUKSET

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 4.6.2015 MALLIVASTAUKSET KANSANTALOUSTIETEEN ÄÄSYKOE 4.6.05 MALLIVASTAUKSET Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti ohjola, Taloustieteen oppikirja,. painos, 04] sivuihin. () (a) Bretton Woods -järjestelmä:

Lisätiedot

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Lisää tähän otsikko MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KANSANTALOUS VÄESTÖKEHITYS JA TUOTTAVUUS Kestävyysvaje aiempaakin suurempi:

Lisätiedot

Sijoittajatapaaminen 17.5.2011 Matti Hyytiäinen, toimitusjohtaja

Sijoittajatapaaminen 17.5.2011 Matti Hyytiäinen, toimitusjohtaja Sijoittajatapaaminen 17.5.2011 Matti Hyytiäinen, toimitusjohtaja Sisältö Q1/2011 Taloudelliseen tulokseen liittyvät avainasiat Taloudelliseen asemaan liittyvät avainasiat Tiesittekö? Q1/2011 Keskeiset

Lisätiedot

TENTTIKYSYMYKSET 8.12.2006

TENTTIKYSYMYKSET 8.12.2006 MIKROTALOUSTEORIA (PKTY1) TuKKK Porin yksikkö/avoin yliopisto Ari Karppinen TENTTIKYSYMYKSET 8.12.2006 OHJE: Tentin läpäisee 9 pisteellä. Vastaa tehtäväpaperiin ja palauta se, vaikket vastaisi yhteenkään

Lisätiedot

Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia. Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi

Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia. Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi Tulevaisuuden epävarmuudet Globaali kehitys EU:n kehitys Suomalainen kehitys Teknologian

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa Joensuu 23.11.2012. Tervetuloa! www.yhteistoiminta.fi

Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa Joensuu 23.11.2012. Tervetuloa! www.yhteistoiminta.fi Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa Joensuu 23.11.2012 Tervetuloa! OHJELMA 9.30-9.40 Tervetuloa koulutukseen Johtaja Risto Ravattinen, Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy 9.40-10.10 Yhteiskunnallisen

Lisätiedot

Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko?

Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko? Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko? Ville Valovirta Miten liiketoimintaa sosiaalisista innovaatioista? -seminaari 23.1.2013 2 1. Miten

Lisätiedot

Talouden näkymät. Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu

Talouden näkymät. Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Talouden näkymät Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Talouden näkymät Ennustamisen vaikeus Maailma Eurooppa Suomi Talouden näkymät; 2008, 2009, 2010,

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125

Lisätiedot

Raha ja velka. Alppilan lukio 19.9.2013. Patrizio Lainà patrizio@talousdemokratia.fi

Raha ja velka. Alppilan lukio 19.9.2013. Patrizio Lainà patrizio@talousdemokratia.fi Raha ja velka Alppilan lukio 19.9.2013 Patrizio Lainà patrizio@talousdemokratia.fi Mitä raha on? Yleisimmät vastaukset: Vaihdon väline Arvon mitta Arvon säilyttäjä Vähemmän yleiset vastaukset: Vaihdon

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskevassa ennusteessa on oletettu, että hallitusohjelmassa

Lisätiedot

OpenIDEO on avoin innovaatioalusta, jonka globaaliin, netissä toimivaan yhteisöön voit liittyä ratkaisemaan suuria ongelmia yhteisen hyvän vuoksi.

OpenIDEO on avoin innovaatioalusta, jonka globaaliin, netissä toimivaan yhteisöön voit liittyä ratkaisemaan suuria ongelmia yhteisen hyvän vuoksi. OpenIDEO on avoin innovaatioalusta, jonka globaaliin, netissä toimivaan yhteisöön voit liittyä ratkaisemaan suuria ongelmia yhteisen hyvän vuoksi. Olit sitten kuka tahansa, sinulla on aina uniikki ja arvokas

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja hyvinvointi: Länsimaisen arkielämän politiikka. Liisa Häikiö

Ilmastonmuutos ja hyvinvointi: Länsimaisen arkielämän politiikka. Liisa Häikiö Ilmastonmuutos ja hyvinvointi: Länsimaisen arkielämän politiikka Liisa Häikiö Idea: Ongelman määrittely: mistä on kysymys? Miten ongelma on mahdollista ratkaista? Hyvinvointi: Mitä se on? Sosiaalipolitiikka:

Lisätiedot

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012 Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa 1 -tutkimushanke: Hyviä käytäntöjä innovaatiojohtamiseen julkisella palvelusektorilla Miten palveluja voidaan kehittää

Lisätiedot

Raha ja velka. Kulosaaren yhteiskoulu 9.9.2014. Patrizio Lainà Suomen Talousdemokratia ry:n puheenjohtaja patrizio@talousdemokratia.

Raha ja velka. Kulosaaren yhteiskoulu 9.9.2014. Patrizio Lainà Suomen Talousdemokratia ry:n puheenjohtaja patrizio@talousdemokratia. Raha ja velka Kulosaaren yhteiskoulu 9.9.2014 Patrizio Lainà Suomen Talousdemokratia ry:n puheenjohtaja patrizio@talousdemokratia.fi Mitä raha on? Yleisimmät vastaukset: Vaihdon väline Arvon mitta Arvon

Lisätiedot

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1 Demokratiakehitys Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät Helsinki, 12.11.2014 Juhana Aunesluoma Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies / Juhana Aunesluoma

Lisätiedot

II Talous on vaihdantaa ja kilpailua

II Talous on vaihdantaa ja kilpailua II Talous on vaihdantaa ja kilpailua 4. Kotitaloudet kuluttavat ja säästävät 5. Yritykset valmistavat ja myyvät 6. Kotitaloudet ja yritykset kohtaavat markkinoilla 7. Hinnan ja kysynnän ja tarjonnan yhteys

Lisätiedot

Öljyn hinnan romahdus

Öljyn hinnan romahdus Samu Kurri Suomen Pankki Öljyn hinnan romahdus Hiekkaa vai öljyä maailmantalouden rattaisiin? 21.5.215 Julkinen 1 Teemat Hinnan laskun välittömät seuraukset Vaikutukset talouden toimijoihin Markkinat,

Lisätiedot

Rahoitusriskit ja johdannaiset Luentokurssi kevät 2011 Lehtori Matti Estola

Rahoitusriskit ja johdannaiset Luentokurssi kevät 2011 Lehtori Matti Estola Rahoitusriskit ja johdannaiset Luentokurssi kevät 2011 Lehtori Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Yhteiskunta- ja Kauppatieteiden tiedekunta, Oikeustieteiden laitos, kansantaloustiede Luennot 22 t, harjoitukset

Lisätiedot

VALO ja tietoyhteiskunnan kehitysvaihtoehdot

VALO ja tietoyhteiskunnan kehitysvaihtoehdot VALO ja tietoyhteiskunnan kehitysvaihtoehdot Jussi Silvonen Joensuun VALO -päivä, 8. 5. 2009 (http://jinux.pokat.org/jussi/) Esityksen rakenne Torikatu 10, Joensuu, SONY Bravia, Lieksan koulut = mitä yhteistä?

Lisätiedot

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 7 Swap sopimuksista lisää

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 7 Swap sopimuksista lisää Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola luento 7 Swap sopimuksista lisää 1. Pankki swapin välittäjänä Yleensä 2 eri-rahoitusalan yritystä eivät tee swap sopimusta keskenään vaan pankin tai yleensäkin

Lisätiedot

EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat

EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki Kansainväliset koulutusmarkkinat Seppo Hölttä Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu Higher Education Group

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015 Suomen Pankki Talouden näkymistä Budjettiriihi 1 Kansainvälisen talouden ja rahoitusmarkkinoiden kehityksestä 2 Kiinan pörssiromahdus heilutellut maailman pörssejä 2.4 2.2 2.0 1.8 1.6 1.4 1.2 1.0 0.8 MSCI

Lisätiedot

Rahatalous kriisissä. Lauri Holappa Helsingin suomenkielinen työväenopisto 13.9.2011 8.11.2011

Rahatalous kriisissä. Lauri Holappa Helsingin suomenkielinen työväenopisto 13.9.2011 8.11.2011 Rahatalous kriisissä Lauri Holappa Helsingin suomenkielinen työväenopisto 13.9.2011 8.11.2011 YleisAetoa Luennoitsija tavoitecavissa osoiceesta lauri.holappa@helsinki.fi Luennot Aistaisin kello 18.30 20.00

Lisätiedot

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120

Lisätiedot

KULTTUURITUOTANNON YHTEYS MATKAILUUN

KULTTUURITUOTANNON YHTEYS MATKAILUUN KULTTUURITUOTANNON YHTEYS MATKAILUUN Pekka Uotila Kulttuuri kyydittää -raportti http://tuottaja2020.metropolia.fi/ KULTTUURITUOTTAJA Välittäjäammatti Kulttuurikokemus, -taito, -asenne ja -tieto Tuotantokokemus,

Lisätiedot

Kuluttajien ostoskorit 2020 Päivi Timonen, tutkimusjohtaja Kuluttajatutkimuskeskus Maaseudun yrittäjyysseminaari Heureka 18.03.

Kuluttajien ostoskorit 2020 Päivi Timonen, tutkimusjohtaja Kuluttajatutkimuskeskus Maaseudun yrittäjyysseminaari Heureka 18.03. Kuluttajien ostoskorit 2020 Päivi Timonen, tutkimusjohtaja Kuluttajatutkimuskeskus Maaseudun yrittäjyysseminaari Heureka 18.03.2011 Esityksessä Tuottaako yrityksissä käytetty kuluttajatieto riittävän ymmärryksen

Lisätiedot

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Solidaarinen maatalous Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Työn arvotus Ruoan tuotanto 5 /h Jatkojalostus 10 /h Edunvalvonta 0-15 /h Luomenauraus ym. 20 /h Luennot 40-50 /h Maatila nykymalli Tuotantopanos

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA Päihdealan sosiaalityön päivä 22.11.2012 Aulikki Kananoja ESITYKSEN JÄSENNYS Kulttuurinen muutos ( William Ogburn) Globaali ympäristö Väestörakenteen muutos Suomalaisen hyvinvointipolitiikan

Lisätiedot

Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla

Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla Tieteiden yö Rahamuseo 10.1.2013 Esa Jokivuolle Suomen Pankki Sisältö Rahoituskriisit - uhka vai mahdollisuus? Miksi rahoitusjärjestelmä joutuu

Lisätiedot

Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät

Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Pekka Sutela 04.04. 2008 www.bof.fi/bofit SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Venäjä Maailman noin 10. suurin talous; suurempi kuin Korea, Intia

Lisätiedot

Lausunto eduskunnan tarkastusvaliokunnalle: EVM, ERVV, 2014. Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 17.9.

Lausunto eduskunnan tarkastusvaliokunnalle: EVM, ERVV, 2014. Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 17.9. Lausunto eduskunnan tarkastusvaliokunnalle: EVM, ERVV, 2014 Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 17.9.2015 Kun euroa ajatellaan, on ajateltava suuria Tarkastusvaliokunta (TrVM

Lisätiedot

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT 2 Maapallo kohtaa haasteet - kestävän kehityksen avaimet Vähähiilisyys Niukkaresurssisuus Puhtaat

Lisätiedot

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä Toiminnallinen tehtävä Tulevaisuusverstas Tulevaisuusverstaassa pohditaan omaa roolia ja toimintaa kestävän kehityksen edistämisessä. Lisäksi tavoitteena on oppia tulevaisuusajattelua: ymmärtää, että nykyiset

Lisätiedot

Suomen talouden näkymät

Suomen talouden näkymät Suomen talouden näkymät Vesa Vihriälä Kruununhaan Maneesi 11.4. 2013 Suomen tilanne Globaali kriisi iski Suomeen kovemmin kuin muihin EAmaihin, vahvat taseet suojasivat kerrannaisvaikutuksilta Toipuminen

Lisätiedot

Euroopan kärjistyvä talouskriisi ja Suomi

Euroopan kärjistyvä talouskriisi ja Suomi Euroopan kärjistyvä talouskriisi ja Suomi Pohdintaa Syyskuu 2012 Reijo Vuorento Apulaisjohtaja, kuntatalous Suuralueiden väestö 1975-2050, keskiennuste 2 Teollisuustuotannon kehitys maailmassa alueittain

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 8: Eurojärjestelmän perusteista ja euron kriisistä 1 1 Tämän luennon tekstit on poimittu lähteistä: http://www.ecb.int/home/html/index.en.html

Lisätiedot

Museotyö muutoksessa!

Museotyö muutoksessa! Museotyö muutoksessa! Kohti vaikuttavampaa museotoimintaa Carina Jaatinen, Museovirasto Tampere 27.5.2015 Virittelyä ja herättelyä! Mitä on tulevaisuuden museotoiminta? Miksi sitä tehdään? Ketä se palvelee?

Lisätiedot

SYSTEEMIJOHTAMINEN! Sami Lilja! itsmf Finland 2014! Oct 2-3 2014! Kalastajatorppa, Helsinki! Reaktor 2014

SYSTEEMIJOHTAMINEN! Sami Lilja! itsmf Finland 2014! Oct 2-3 2014! Kalastajatorppa, Helsinki! Reaktor 2014 SYSTEEMIJOHTAMINEN! Sami Lilja! itsmf Finland 2014! Oct 2-3 2014! Kalastajatorppa, Helsinki! Reaktor Mannerheimintie 2 00100, Helsinki Finland tel: +358 9 4152 0200 www.reaktor.fi info@reaktor.fi 2014

Lisätiedot

Miten tilastotoimi vastaa globalisaation haasteisiin Seminaari 22.3.2012 Eeva Hamunen Kehittämispäällikkö

Miten tilastotoimi vastaa globalisaation haasteisiin Seminaari 22.3.2012 Eeva Hamunen Kehittämispäällikkö Miten globalisaatio vaikuttaa kansantalouden tilastointiin? UNECE:n Globalisaatio-ohjekirja Miten tilastotoimi vastaa globalisaation haasteisiin Seminaari 22.3.2012 Eeva Hamunen Kehittämispäällikkö Mitä

Lisätiedot

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut

Lisätiedot

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut Fiksulla kunnalla on Oikeat kumppanit & parhaat palvelut Fiksusti toimiva pärjää aina. Myös tiukkoina aikoina. Fiksu katsoo eteenpäin Kuntien on tuotettava enemmän ja laadukkaampia palveluita entistä vähemmällä

Lisätiedot