Tuotanto YHTEIS- RESURSSIT RAHAN TUOTANTO USKONTO JA KEHITYS VIERAANTUMINEN. yhteiskunnallinen aikakauslehti #4/2013

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tuotanto YHTEIS- RESURSSIT RAHAN TUOTANTO USKONTO JA KEHITYS VIERAANTUMINEN. yhteiskunnallinen aikakauslehti #4/2013"

Transkriptio

1 Tuotanto yhteiskunnallinen aikakauslehti #4/2013 YHTEIS- RESURSSIT VIERAANTUMINEN RAHAN TUOTANTO USKONTO JA KEHITYS

2 Vaikka siirtyminen hajautettuun tuotantoon on ehkä väistämätöntä, on vielä epäselvää, millaisen muodon se ottaa. michel bauwens Peruste on voittoa tavoittelematon neljä kertaa vuodessa ilmestyvä yhteiskunnallinen aikakauslehti. Julkaisun voi tilata maksutta osoitteesta Päätoimittaja: Kuutti Koski Toimituskunta: Elina Aaltio, Rita Dahl, Teppo Eskelinen, Sakari Laurila, Johanna Perkiö, Mikko Sauli & Elina Vainikainen Graafinen suunnittelu ja taitto: Anna Kalso Kannen kuva: Tiitus Petäjäniemi (yksityiskohta teoksesta Mielikuvia mielisairauksista 2) Julkaisija: Vasemmistofoorumi Osoite: Peruste / Vasemmistofoorumi, Lintulahdenkatu 10, Helsinki Paino: Miktor/Vammalan Kirjapaino Oy ISSN X Peruste on Kulttuuri-, mieli pide- ja tiedelehtien liitto Kultti ry:n jäsen. Palkansaajasäätiö on tukenut tämän julkaisun tuottamista. 2013

3 002 Kuutti Koski pääkirjoitus Aika verolle? TUOTANTO 006 Michel Bauwens Vertaistuotanto ja yhteisresurssien tulevaisuus 016 Patrizio Lainà Tuotannon rahateoria 024 Mikko A. Niemelä Tehostuva tuotanto kohti ihmiskunnan vapautumista vai rappiota? 032 Elina Aaltio / Markku Pyykkölä debatti Hyvinvointipalveluiden tuotanto 042 Kati Peltola Punavihreä verotus punavihreä tuotanto 050 Aki Tetri Osallisuustalous haastaa puutteelliset markkinarakenteet 064 Keijo Rajakallio Uudet työpaikat tuotantoverkostoista PERUSTELUJA 071 Pii Telakivi Rukoilemalla lukutaitoa ja demokratiaa? Uskonnon ja kehityksen vaiettu suhde KIRJAT 077 David Graeber: Debt. The First Years. ja The Democracy Project. A History, a Crisis, a Movement. (Tero Toivanen) 081 Teivo Teivainen: Yritysvastuun umpikuja. (Johannes Mikkonen) 083 Kai Alhanen: John Deweyn kokemusfilosofia. (Heli Salonen) 086 Ville Lähde: Niukkuuden maailmassa. (Teppo Eskelinen) TAITEILIJA 088 Taiteilijan esittely: Tiitus Petäjäniemi

4 002 PÄÄKIRJOITUS Peruste # aika verolle? uuri ennen Perusteen painoon menoa ilmestyi linjaus aikapankkien verokohtelusta. Aika on nyt pantava verolle. Aikapankkitoiminnassa ihmiset tuottavat toisilleen palveluita ja kirjaavat siihen käytetyn ajan ylös. Aika toimii valuuttana, jota voi vaihtaa toisten palveluihin. Joidenkin mielestä aikapankissa on kyse inhimillistä hyvinvointia lisäävästä tuotannosta, joka jäisi markkinoilla toteutumatta. Toisten mielestä koko systeemi on veronkiertoa. Suomen verottajan tulkinnassa vaihdon monenkeskisyys ja aikavaluutta tekevät aikapankista verotettavaa toimintaa. Palveluiden rahamääräinen käypä arvo tulisi laskea ja maksaa siitä verot, vaikka rahaa ei liikukaan. Esimerkiksi Iso-Britanniassa ja Saksassa aikapankkitoiminta taas on tulkittu verovapaaksi, koska siinä ei tavoitella rahataloudellista voittoa. Suomen verottajan päätös tarkoittaa ainakin nykymuotoisten aikapankkien loppua. Ainoa tapa verottaa aikapankkeja, tuhoamatta niiden ideaa, olisi vaatia ajallisesti tietynmittaisia työpanoksia valtiolle. Aikapankin palveluiden tuottajat/käyttäjät voisi velvoittaa esimerkiksi muutamaksi toviksi siivoamaan verotoimiston käytäviä. Verottaja ei ymmärrettävistä syistä kuitenkaan ole ryhtymässä tähän. Veronkiertoa tai ei, aikapankista tekee mielenkiintoisen se, että se etsii uudenlaisia tapoja järjestää tuotantoa. Viime vuosina on ilmaantunut myös muita vaihtoehtoisia tuotannon järjestämisen kehittelyjä. Aihepiiri tuntuisi saaneen yhteiskuntatieteissä uutta nostetta. Esimerkiksi yhteisresursseihin pohjautuva vertaistuotanto (ks. Michel Bauwensin artikkeli) on muodostunut jo muotikäsitteeksi. Ehkä finanssikapitalismin kriisit, ilmastonmuutos, öljyn hupeneminen ynnä muut ongelmat sysäävät miettimään vaihtoehtoja nykymuotoiselle tuotannolle. Tuotanto itsessään tarkoittaa inhimillisten tarpeiden tyydyttämiseen tähtäävää toimintaa. Tuotannon on muututtava, mikäli tarpeet aiotaan tyydyttää. Niin kutsuttuun aineettomaan tuotantoon ladataan usein suuria odotuksia. Esimerkiksi vastikään julkaistu Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko painottaa digitaalitalouden murroksen tuomia mahdollisuuksia globaalien ongelmien ratkaisemisessa. Selonteon mukaan digitaalisuus mahdollistaa aineettoman arvonluonnin. Informaatio- ja viestintäteknologian kehitys on epäilemättä muuttanut tuotannon ja työn luonnetta ainakin joiltain osin. Materiaalinen tuotanto ei ole kuitenkaan vähentynyt, päinvastoin.

5 003 Niin kutsuttu alkutuotanto ja raakaaineiden jalostus ovat vain siirtyneet osittain pois vanhoista teollisuusmaista. Globaalin työnjaon eriytyminen ja tuotantoketjujen monimutkaistuminen eivät tarkoita, että arvonluonti olisi kokonaisuudessaan aineettomampaa. Tuotannon muutoksessa on ehkä pikemminkin kyse siitä, että yhä useammat asiat ovat siirtyneet markkinoiden piiriin. Esimerkiksi brändien, tekijänoikeuksien ja patenttien osuus arvonluonnissa on korostunut. Niillä on mahdollista rajata aiemmin vapaiden resurssien käyttöoikeuksia yksityisille toimijoille, arvottaa ne rahassa ja käydä niillä kauppaa. Myös julkisten palveluiden sekä yleishyödykkeiden (esimerkiksi veden) yksityistäminen, laajentaa markkinoiden aluetta. Aikapankki ei varsinaisesti vastusta markkinoiden laajentumista, vaan esittää pikemminkin vaihtoehtoisen laajentumisehdotuksen. Se luo omat aikamarkkinat, jotka perustuvat eri tyyppiseen tuotannon järjestämiseen ja arvottamiseen. Kaikki toisten auttamiseen käytetty aika on yhtä arvokasta. Verohallinnon vaatimaa työn laskennallista hintaa ei tässä logiikassa ole olemassa. Vallitsevan järjestelmän näkökulmasta ajatus markkinoista, joilla ei liiku rahaa ja joilla ei tavoitella voittoa, on sietämätön. Tämä lienee syy siihen, miksi aikapankki on Suomessa ajautunut nettikeskustelijoiden, jokusen kolumnistin ja verottajan hampaisiin. Harmaan talouden selvitysyksikkö ei havainnut aikapankkeja koskevassa selvityksessään lainkaan elinkeinonharjoittamiseen rinnastettavaa toimintaa. Selvitysyksikön johtaja Marko Nieme- SUOMEN VEROTTAJAN PÄÄTÖS TARKOITTAA AINAKIN NYKYMUOTOISTEN AIKAPANKKIEN LOPPUA. AINOA TAPA VEROTTAA AIKAPANKKEJA, TUHOAMATTA NIIDEN IDEAA, OLISI VAATIA AJALLISESTI TIETYNMITTAISIA TYÖPANOKSIA VALTIOLLE. lä totesi, ettei aikapankkitoiminnalla ole mitään verotuksellista merkitystä. Jos verohallinto todella haluaa estää veronkiertoa ja puuttua harmaaseen talouteen, resursseja kannattaisi suunnata johonkin aivan muuhun kuin vaihtopiirien kiusaamiseen. Aikapankki on (tai oli) loppujen lopuksi ainakin Suomessa melko pienimuotoinen kokeilu. Puhtaasti aikaan perustuva tuotannon arvottaminen ei olisikaan välttämättä toimiva systeemi laajemmassa mitassa. Erilaisten tuotannon järjestämisen tapojen ideointi ja kehittely on kuitenkin aidosti arvokasta ja välttämätöntä toimintaa. Aikapankin verojupakka nosti julkisuuteen mielenkiintoisia kysymyksiä rahataloudesta ja tuotannosta. Se on jo itsessään saavutus. Tämän tuotanto-teemanumeron on tarkoitus antaa oma panoksensa nykymuotoisen tuotannon tai sen osien analyysiin sekä uudenlaisten tuotannon järjestämisen tapojen hahmotteluun. Kuutti Koski Päätoimittaja

6 004 Peruste # TUOTANTO

7 Vertaistuotanto ja yhteisresurssien tulevaisuus 005 Tiitus Petäjäniemi Kuukauden tyontekija

8 006 Peruste # tuotanto VERTAIS- TUOTANTO JA YHTEISRESURSSIEN TULEVAISUUS Olemme todistamassa uudenlaisen tuotannon prototyypin syntyä. Tämä jaettu tuotannontapa perustuu yhdessä luotuun järjestäytymisen malliin. Se on kehittynyt kapitalismin sisällä jokseenkin samaan tapaan kuin varhainen merkantilismi ja teollisuuskapitalismi kehittyivät Marxin mukaan feodaalijärjestelmän sisällä. Järjestelmän muutos on jälleen ajankohtaista, mutta yllättävällä tavalla. Uusi vaihtoehto ei ole sosialistinen, vaan se perustuu yhteisresursseihin. michel bauwens käännös: niina oisalo Alkuperäinen artikkeli on julkaistu Red Pepper -lehdessä heinäkuussa Teksti on käännetty lyhentäen Red Pepperin luvalla. Englanninkielinen artikkeli on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteessa:

9 Vertaistuotanto ja yhteisresurssien tulevaisuus 007 ykymuotoinen kapitalismi on tulossa tiensä päähän. Resurssipula on tästä selvä merkki. Vaikka talous on kasvanut nopeasti niin kutsutuissa BRICS-maissa (Brasilia, Venäjä, Intia, Kiina ja Etelä-Afrikka), kapitalismi näyttää olevan hajoamistilassa. Kysymys kuuluukin, pystyykö uusi tuotantomalli luomaan vaadittavat institutionaaliset rakenteet ja keräämään taakseen riittävästi tukea, jotta se voisi murtaa aiemman järjestelmän poliittisen vallan. Muutos tarkoittaa erkaantumista aiemmasta tilanteesta, jossa teknologisia ja taloudellisia etuja oli mahdollista saavuttaa vain suurissa talouksissa ja massatuotannossa. Tämä massatuotantomalli on riippuvainen maailmanlaajuisesta edullisesta kuljetusverkostosta ja siten myös fossiilisten polttoaineiden saatavuudesta. Nyt olemme siirtymässä laajuuden ekonomiaan (economies of scope), jossa keskenään verkostoituneiden yritysten yhteinen infrastruktuuri takaa etulyöntiaseman suhteessa kilpailijoihin. Näissä uuteen tieto- ja viestintäteknologiaan nojaavissa laajuuden talouksissa on mahdollista ottaa käyttöön vertaistuotannon malli. 1 kuka ohjaa vertaistuotantoa? Ekologisen kriisin ja resurssipulan maailmassa siirtyminen laajuuden talouksiin tuntuu väistämättömältä. Tämä siirtymä voi tapahtua kahdella tavalla: jakamalla kaikkia hyödyttävä tieto niin kutsutussa avoimen lähdekoodin mallissa, tai jakamalla aineelliset resurssit kaikkien kesken, kuten jakamistaloudessa tehdään. Tällöin myös joutilaina olevat resurssit saadaan hyötykäyttöön. Molemmat liittyvät internetin mukanaan tuomaan laajempaan yhteiskunnalliseen muutokseen, jossa vertaisryhmiin kuuluvien ihmisten välinen viestintä on helpottunut ja yhteistyönä tapahtuva arvonluonti (common value creation) on helpompaa. Keskitetyt instituutiot (kuten yritykset ja valtiot) ja hajaantuneet, verkostomaiset ryhmät (kuten avointa lähdekoodia tuottavat italan toimijat ja sosiaalisen median käyttäjät) voivat toimia myös yhdessä. Toimintojen ohjaus voi olla täysin yritysten vastuulla, jolloin sen työntekijät/ tuottajat jäävät epäedulliseen asemaan. Toinen vaihtoehto on, että tuotanto perustuu yhteisödynamiikkaan, jolloin instituutioiden on sopeuduttava yhteisön sääntöihin ja normeihin. Nämä kaksi ovat selkeästi erilaisia toiminnan tapoja. Aineettoman tuotannon alueella Facebook ja Google edustavat mallia, jossa yksilöt jakavat itseilmaisun tuotoksia toistensa kanssa, mutta eivät tee yhteistyötä konkreettisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Tämäntyyppiset so- 1 Toim. huom. vertaistuotannossa keskenään tasa-arvoisessa asemassa olevat toimijat tuottavat yhdessä tietoa, tuotteita tai keksintöjä. Toiminnan alustana on usein internet. Toiminta perustuu yhteisresursseihin, esimerkiksi vapaasti saatavilla olevaan tietoon, kuten avoimen lähdekoodin ohjelmistoihin tai kaikkien käytössä oleviin luonnonvaroihin.

10 008 Peruste # Tiitus Petäjäniemi Kaikki Kiinan joet vellusalustat eivät tyypillisesti palauta voittoja käyttäjille, jotka ovat itse asiassa ne tuottaneet. Yhteisresursseihin perustuvassa vertaistuotannossa sen sijaan käyttäjät toimivat samaan aikaan tuottajina ja synnyttävät lisäarvoa jaetulla alustalla. Alusta voi käytännössä olla tietoa, lähdekoodia tai suunnittelua. Näin voidaan toimia missä tahansa, missä ihmiset voivat olla yhteydessä toisiinsa ilman hierarkioita ja luoda ilman erityisiä lupia yhdessä jaettua arvoa. Vertaistuotannon protomalli voi toimia vipuvoimana siirryttäessä konkreettiseen tuotantomalliin, josta hyötyvät sekä työntekijät että tavalliset ihmiset. Tähän malliin päästäksemme meidän on luotava strateginen ja taktinen ero kapitalismiin, mutta ei välttämättä nykyisiin markkinamalleihin. miten yhteisresursseihin perustuva vertaistuotanto toimii? Jos yleistämme uuden järjestelmän periaatteet aineettoman tuotannon käytännöistä, järjestelmä toimii seuraavalla tavalla: Tuottajat ovat joko vapaaehtoisia tai mukana olevien yritysten palkattuja työntekijöitä. Yhteistyön rakenteita ylläpitävät usein uudenlaiset yleishyödylliset järjestöt, kuten Wikipediaa ylläpitävä Wikimedia-säätiö, tai niin kutsutut avoimen lähdekoodin FLOSS (Free/Libre and Open Source Software) -säätiöt.

11 Vertaistuotanto ja yhteisresurssien tulevaisuus 009 Tiitus Petäjäniemi Maalaus vallasta lastenhuneen seinälle

12 010 Peruste # LISÄKSI KEHITTÄMISTYÖTÄ VOIDAAN TEHDÄ MAAILMANLAAJUISESTI ILMAN KALLISTA HALLINTOKONEISTOA. YKSI ESIMERKKI ON WIKIPEDIA, MISSÄ KUKA TAHANSA, JOLLA ON RIITTÄVÄT TAIDOT, VOI TYÖSTÄÄ JOKAISTA YKSIKKÖÄ ITSENÄISESTI, ERILLISENÄ KOKONAISUUTENA. MYÖS TUOTANTOKULUT OVAT TÄSSÄ MALLISSA HUOMATTAVASTI ALHAISEMMAT, SILLÄ TUOTTEEN HINTARAKENTEESEEN EI TARVITSE SISÄLLYTTÄÄ IMMATERIAALIOIKEUKSIA. Esimerkiksi Apache Foundation tarjoaa organisatorista, lainopillista ja taloudellista tukea tietokoneohjelmistoille, jotka toimivat käyttövoimana suurelle osalle netin sisällöistä. Yleishyödylliset organisaatiot eivät johda tai kontrolloi tuottajien työtä, vaan mahdollistavat tuottajakunnan muodostumisen ja heidän tuottamiensa resurssien jakamisen. Yhteisresurssien ympärille on kehittymässä yrityksiä, jotka luovat markkina-arvoa hyödyntämällä yhteisiä resursseja. Hyvä esimerkki on avointa lähdekoodia tuottava Red Hat -yhtiö, joka jakaa ja tukee ilmaisen Linux-käyttöjärjestelmän kaupallista versiota. Näiden yritysten tehtävä on mahdollistaa yksittäisten tuottajien/tavallisten ihmisten työn jakaminen. Usein ne myös ylläpitävät yleishyödyllisiä järjestöjä, jotka toimivat välittäjinä yritysten ja vertaistuottajien yhteisön välillä. Uusi tuotantotapa nostaa täyteen arvoonsa yhteistyön ja lyö laudalta klassisen kapitalistisen kilpailun mallin. Se mahdollistaa suuremman määrän kehitysideoita, koska niitä ei yksityistetä. Lisäksi kehittämistyötä voidaan tehdä maailmanlaajuisesti ilman kallista hallintokoneistoa. Yksi esimerkki on Wikipedia, missä kuka tahansa, jolla on riittävät taidot, voi työstää jokaista yksikköä itsenäisesti, erillisenä kokonaisuutena. Myös tuotantokulut ovat tässä mallissa huomattavasti alhaisemmat, sillä tuotteen hintarakenteeseen ei tarvitse sisällyttää immateriaalioikeuksia. Tämä tuotantotapa on korvannut pitkälti omistusoikeuksiin ja immateriaalioikeuksiin perustuvan mallin sisällöntuotannossa, vapaiden tietokoneohjelmistojen tuotannossa ja yhä enemmän myös fyysisten tuotteiden valmistamisessa. Computer and Communications Industry Associationin tutkimuksen mukaan Yhdysvaltain reilujen käyttöoikeuksien talous, joka perustuu jaettuun, tasapuolisten tekijänoikeuksien (balanced copyright) lisenssillä tuotettuun tietoon, työllistää arviolta jo 17,5 miljoonaa ihmistä. Se muodosti kuudesosan maan bruttokansantuotteesta vuonna korvaako uusi malli kapitalismin? Uudet mallit toimivat rinta rinnan hallitsevien tuotannon mallien kanssa ja voivat jopa vahvistaa niitä, samaan tapaan kuin kapitalismia edeltävät mal-

13 Vertaistuotanto ja yhteisresurssien tulevaisuus 011 lit feodalistisessa yhteiskunnassa. Vertaistuotannossa toimivat yksittäiset työntekijät ovat edelleen pääoman palveluksessa. Yhteisresurssit ja yhteisö, ja erityisesti sen yhteistoiminnallinen sekä kapitalisminvastainen logiikka, ovat kuitenkin samaan aikaan keskeisessä asemassa uutta tuotantomallia organisoitaessa. Vertaistuottajat ovat tietotyöläisiä ja kuuluvat työväestöön, vaikka liiketaloudellista yhteenliittymää hallitsee usein verkostohierarkkinen kapitalistinen luokka. Tämä uusi kapitalismin laji ei perustu tekijänoikeuksien omistamiseen, vaan osallistumisalustojen kuten Facebookin kehittämiseen ja hallintaan. Verkostohierarkkinen luokka tietää miten yhteisöllisestä tuotannosta luodaan arvoa, joka hyödyttää pääomaa. Vertaistuotannon uudessa mallissa on piirteitä, jotka ennakoivat uudenalaista tuotantojärjestelmää. Siinä tiedon, koodin tai suunnittelun jakaminen yhdistyy kommunismia muistuttavaan logiikkaan, muodossa jonka Marx kuvasi: kuka tahansa voi olla tuottaja ja kaikki, joilla on pääsy verkostoon, saavat resurssit käyttöönsä. Tuottajat päättävät itse siitä, miten resurssit yhdessä jaetaan sekä siitä, miten he haluavat käyttää taitojaan ja energiaansa tietyn projektin osan hyväksi. Tuotokset lisätään yhteisiin resursseihin ja kaikki saavat ne käyttöönsä, vaikka ratkaisun olisi kehittänyt kapitalistisen yhtiön työntekijä. Mallin paradoksi on, että olemassa oleva kommunismi on riippuvainen tietyn yhteisresurssin alalla toimivasta olemassa olevasta kapitalismista. Sama pätee toisinpäin. Siksi vertaistuotannon ylimenovaihe voi aiheuttaa yhteiskunnallisia jännitteitä ja kamppailuja ja johtaa siihen, että useat yhteiskunnalliset voimat mukautuvat toisiinsa. Viime kädessä uuden mallin tavoite on sama kuin aiempien tuotannon prototyyppien uusi malli pyrkii vapautumaan riippuvuudestaan vanhaan ja rappeutuvaan tuotannontapaan tullakseen riippumattomaksi ja voidakseen korvata pääoman kierron vapaalla yhteisresurssien kierrolla, jossa tavalliset ihmiset luovat jaettua arvoa yhdessä, ilman riippuvaisuussuhdetta pääomaan. Miten tämä saavutetaan? Malli edellyttää nykyisten jakolisenssien muuttamista, jotta arvon vangitseminen yritykselle (ilman rangaistusta) voitaisiin estää. Tämä voi tapahtua esimerkiksi käyttämällä vertaistuotantoon tai yhteisöllisiin tekijänoikeuksiin (copy-farleft) perustuvia lisenssejä, kuten Dmitry Kleiner on ehdottanut, ja kuten P2P Foundation on jo tehnyt. P2P Foundationin mukaan 2 yhteisresurssien käyttäjien tulisi olla yhteisömyönteisiä yritysmuotoja, ei voiton maksimointiin keskittyviä yhtiöitä. Nämä eettiset yritykset, jotka koostuisivat tavallisista ihmisistä/tuottajista, järjestäytyisivät kuten maailmanlaajuiset avoimet suunnittelufirmat. Ne linkittyisivät pienten tehtaiden verkostoon, missä tuotanto perustuu jaetuille arvoille. Näissä yrityksissä voitaisiin helpommin omaksua avoin kirjanpito, avoin rekrytointi ja avoimet tuotantolinjat, joilla varmistettaisiin 2 Toim. huom. Bauwens on P2P-säätiön (The Foundation for Peer to Peer Alternatives) perustaja. Amsterdamissa päämajaansa pitävässä säätiössä tutkitaan vertaistuotannon teknologioiden ja ajattelun vaikutuksia yhteiskunnassa.

14 012 Peruste # Tiitus Petäjäniemi Mieli maisemassa koko verkoston läpinäkyvyys. Näin olisi mahdollista luoda osallistujien tasavertaisuudelle perustuva organisaatiorakenne. Kyseessä on jatke jo olemassa oleville yhteisresurssien aineettoman tuotannon organisatorisille käytännöille, joissa toimintojen täydellinen läpinäkyvyys yhdistyy neuvoteltuun koordinointiin. Jotta vertaistuotanto irtautuisi kapitalismista ja siitä voisi muodostua jopa uusi hallitseva tuotannon tapa, on päätettävä joistakin periaatteista. Aineettoman yhteistuotannon yhteisölliset piirteet on yhdistettävä sellaisiin teollisuusyrityksiin, jotka eivät palkitse osakkaita ja omistajia, vaan arvostavat sen sijaan työntekijöitä. Luomalla yhteyksiä näiden nousevien tekijöiden välille on mahdollista kylvää elinvoimainen siemen, joka voisi tulevaisuudessa kukoistaa. Tavoite voitaisiin saavuttaa myös muokkaamalla nykyistä yhteisötaloutta kohti taloutta, jossa uudet keksinnöt kuuluvat yhteisiin resursseihin. Jos yhteisötalouden toimijat omaksuisivat jaettujen yhteisresurssien idean, heidän yhteistyönsä tiivistyisi entisestään, ja he voisivat kilpailla menestyksekkäästi

15 Vertaistuotanto ja yhteisresurssien tulevaisuus 013 Tiitus Petäjäniemi Maailma sammuttaa

16 014 Peruste # monikansallisten yritysten kanssa, jopa voittaa ne innovaatioiden nopeuden ja syvyyden ansiosta. Uudet toimijat pärjäisivät myös hintataistelussa, sillä ne eivät ole riippuvaisia immateriaalioikeuksien hinnankorotuksista. Marxin kääpiömuodoiksi kutsumista yrittäjistä voisi muodostua elinvoimaisia toimijoita myös maailmanlaajuisesti. miten tämä ajattelu sopii teolliseen tuotantoon? Yhtiövetoinen siirtyminen tuotannon hajauttamiseen on ollut käynnissä jo jonkin aikaa. Kun tämä klassinen valmistustapa yhdistetään jaettujen keksintöjen yhteisresurssin periaatteeseen eli avoimen laitteiston hajautettuun tuotantoon odotettavissa on vielä dramaattisempia muutoksia. Open Source Ecology -projekti, jossa kehitetään avoimen laitteiston (open hardware) periaatteella noin 50 erilaista tuotantokonetta (kuten traktoreita ja muurauskoneita), ja avoimen lähdekoodin ohjelmilla moduuliautoja valmistava Wikispeed ovat ottaneet jo seuraavan askeleen. Nämä toimijat ovat ilmoittaneet alkavansa kehittää ketterän tuotannon (extreme manufacturing) alustaa, jota voi pitää vertaistuotannon vastineena Henry Fordin liukuhihnatuotannolle. Siinä avoimen lähdekoodin yrityksissä hyviksi havaitut nopean tuotannon metodit otetaan käyttöön laitteiston suunnittelussa ja linkitetään suoraan mikrotehtaisiin sekä hajautettuihin yrityksiin. Tällainen hajautettu järjestelmä voi toimia kapitalismin puitteissa. Keksintöihin perustuviin yhteisresursseihin liitettynä se voi kuitenkin tarjota uudenlaisen avoimen ja jaetun tuotantomallin, joka keskittyisi enemmän yhteisölliseen tai yhteiskunnalliseen arvonlisäykseen kuin taloudellisiin voittoihin. Perustaa tälle kokonaisvaltaiselle ja hajautetulle tuotantojärjestelmälle kehitetään parhaillaan. Järjestelmään kuuluisi laaja pääsy laitteistoihin. Tästä esimerkkinä on 3D-kopiointi ja muut yksityisen valmistuksen muodot, joita kehitetään parhaillaan FabLabsissa ja Hacklab-yhteisöissä. Toiminnan malleina voisivat toimia myös uudenlaiset mikrotehtaat, joista esimerkkejä ovat Wikispeed ja Local Motors. Järjestelmä edellyttää avointa pääsyä paikkoihin, joissa tehdään yhteistyötä, jaettuihin työtiloihin, ja mahdollisuutta oppia vertaisiltaan. Seuraava askel on laajentaa rahoitusmahdollisuuksia toiminnalle ja kehittää erityisesti joukkorahoitusta. Se voisi perustua esimerkiksi yhteisöllisiin lainoihin ja hajautettuun valuuttaan (esimerkkinä digitaalinen valuutta Bitcoin). Näiden vertaisrahoitusmallien leviäminen on herättänyt jo Englannin keskuspankin finanssivakauden pääjohtaja Andrew Haldanen kiinnostuksen. Haldane on ehdottanut, että vertaisrahoituksella voitaisiin korvata tehottomat vähittäispankit jopa hyvin pian. Pääsy hajautetun energian ja raakaaineiden lähteille on myös keskeinen kysymys. Esimerkiksi Saksassa puolet maan aurinkoenergiasta tuotetaan yhteisöjen omistamissa paikallisissa osuuskunnissa. Samaan aikaan on tärkeä kehittää yrittämisen sallivia lakeja näillä tuotannon aloilla. Jos todellakin on niin, että kapitalistinen tuotantomalli on ylittänyt rajansa ja uusi arvonlisäämisen malli voi luoda

17 Vertaistuotanto ja yhteisresurssien tulevaisuus 015 merkittäviä mahdollisuuksia yhteisölliseen tuotantoon, meidän on tartuttava tilaisuuteen. Muutosta ei tarvita ainoastaan ruohonjuuritasolla, omaksumalla uusia käytäntöjä, vaan malli on nähtävä yhteiskunnallisen vapautumisen projektina. miten vertaistuotanto voidaan ulottaa koskemaan koko yhteiskuntaan? Nykyinen kapitalistinen järjestelmä perustuu kahteen väärään oletukseen. Ensinnäkin siihen, että luonnonvarat ovat rajattomat ja rajaton kasvu on mahdollista, koska luontoa voi käyttää hyväkseen ikuisesti. Toiseksi siihen, että innovaatioiden, kulttuurin ja tieteen tulosten jakamista on rajoitettava yksityistämällä immateriaalioikeudet, jolloin ne keinotekoisesti muutetaan myös niukoiksi resursseiksi. Nämä makrotaloudelliset periaatteet on kirjattu voiton maksimointiin keskittyvien yhtiöiden perustuslakeihin, jolloin niiden laillisena velvoitteena on rikastuttaa osakkeenomistajia ulkoistamalla yhteiskunnalliset ja ympäristölliset haitat. Vertaistuotannon malli osoittaa, että on olemassa toisenlainen vaihtoehto, jossa demokraattinen kansalaisyhteiskunta, tuottavat yhteisresurssit ja vilkkaasti toimivat markkinat voivat elää rinta rinnan, hyödyttäen toinen toistaan. Mallilla on kolme ulottuvuutta. Arvonluonnin ytimessä ovat monenlaiset yhteisresurssit, joita koskevat keksinnöt jaetaan kaikkien saataville, hyödyttämään kaikkia. Kuka tahansa voi rakentaa niiden päälle uutta. Yhteisöllisen tuotannon valtuuttavat ja mahdollistavat yhteisresursseja ylläpitävät ja suojelevat yleishyödylliset kansalaisten yhteenliittymät, kuten säätiöt. Yhteisresurssien ympärille kasvaa energinen talous, jota pyörittävät eettiset yritykset. Näiden yritysten lailliset rakenteet sitovat ne paikallisten yhteisöjen arvoihin ja tavoitteisiin, eikä jossain muualla sijaitsevien yksityisten osakkeenomistajien tarkoituksiin (voiton maksimointiin hinnalla millä hyvänsä). Näin kansalaiset voivat itse päättää, millainen elämisen ehdot tyydyttävä järjestelmä sopii heille parhaiten. Näin on jo tapahtunut vastaliike Occupy Wall Streetissä, kun ilmaista ruoanjakelua päätettiin täydentää tekemällä sopimus paikallisten katuruokaa tarjoavien yritysten kanssa. Tämä oli tietoinen, kansalaisista itsestään lähtevä valinta, jolla tuettiin eettistä taloutta nojaten kansalaisuuteen sekä sitä tukevaan poliittiseen yhteisöön. Occupyprotestit ja Indignados-liike Espanjassa ovat digitaalisilta alustoilta kasvaneita sosiaalisia liikkeitä, jotka ovat tuoneet mukanaan uudenlaisen tuotannon ja yhteiskunnallisten mahdollisuuksien politisoitumisen aallon, jota tarvittiin. Vaikka siirtyminen hajautettuun tuotantoon on ehkä väistämätöntä, on vielä epäselvää, millaisen muodon se ottaa. Yhteisöllisen toiminnan uudet muodot, joissa kansalaiset, yritykset ja valtio voivat kohdata, ovat tärkeässä asemassa. Tarvitaan kuitenkin myös avointa yhteiskunnallista kamppailua erilaisista poliittisen edustuksellisuuden vaihtoehdoista. Kirjoittaja on vertaistuotannon teknologioiden ja ajattelun vaikutuksia tutkivan P2P-säätiön perustaja.

18 016 Peruste # tuotanto TUOTANNON RAHATEORIA Valtavirtaisessa taloustieteessä rahan kuvitellaan toimivan vain vaihdettavien hyödykkeiden arvon mittana. Jälkikeynesiläisessä tuotannon rahateoriassa puolestaan analysoidaan rahan luontia, kiertoa ja tuhoa. Erityisesti rahan luonti pankkilainojen muodossa on kriittinen tekijä tuotannon käynnistymiseksi. patrizio lainà

19 Tuotannon rahateoria 017 altavirtaisessa uusklassisessa taloustieteessä rahan oletetaan olevan neutraalia. Tällä tarkoitetaan, että rahalla, rahan tuotannolla tai rahapolitiikalla ei ole ainakaan pitkällä aikavälillä minkäänlaisia vaikutuksia reaalitalouteen (esimerkiksi tuotantoon tai työllisyyteen). Uusklassinen talousteoria mallintaakin taloutta lähinnä hyödykkeiden vaihtokauppana eli niin kutsuttuna bartertaloutena. Rahalla on rooli korkeintaan tuotannon arvon mittana. Toisin sanoen raha ainoastaan yhteismitallistaa erilaiset hyödykkeet vertailukelpoisiksi keskenään. Uusklassisen taloustieteen näkemys rahasta on vähintäänkin vanhentunut, jos se on edes koskaan pitänyt paikkaansa. Sen sijaan jälkikeynesiläisen taloustieteen sisällä raha on nähty huomattavasti realistisemmassa valossa. Sen mukaan raha ei ole neutraalia lyhyellä eikä varsinkaan pitkällä aikavälillä, vaan rahan tuotannolla on todellisia vaikutuksia muun muassa tuotannon ja työttömyyden tasoon. tuotannon rahateoria analysoi rahan kiertokulkua kohdusta hautaan Jälkikeynesiläinen tuotannon rahateoria (monetary theory of production) perustuu analyysiin rahan synnystä, sen kierrosta yhteiskunnassa ja lopulta sen tuhoutumisesta. Tästä syystä tuotannon rahateoriaa kutsutaan joskus myös rahan kiertoteoriaksi (monetary circuit theory). Tuotannon rahateorian idean hahmotteli John Maynard Keynes (1936) jo 1930-luvulla. Tuotannon rahateoriaa kehittelivät 1980-luvun puolivälissä Alain Parquez (1984) ja Marc Lavoie (1987). Augusto Graziani (1989) esitti kuitenkin ensimmäisen yksityiskohtaisen teoreettisen analyysin aiheesta. Tuotannon rahateorian merkkiteos on Grazianin (2003) The Monetary Theory of Production, jonka perusidea on seuraava: 1. Aluksi pankit myöntävät lainoja yrityksille. Tässä syntyy uutta rahaa tyhjästä kaksinkertaisen kirjanpidon avulla. Pankit yksinkertaisesti kirjaavat taseisiinsa varallisuudekseen yritysten lainat ja velakseen yritysten pankkitilien saldot. 2. Yritykset voivat lainaamansa rahan avulla aloittaa hyödykkeiden tuottamisen palkkaamalla työntekijöitä. 3. Kun työntekijät kuluttavat saamansa palkat yritysten tuottamiin hyödykkeisiin, palautuu sama raha takaisin yrityksille. 4. Lopuksi yritykset voivat tällä rahalla maksaa lainansa takaisin pankeille. Tässä alussa luotu raha tuhoutuu, kun pankit pyyhkivät pois kirjanpidostaan yritysten lainat sekä vastaavat summat yritysten pankkitilien saldoista. Aivan kuten pankkien myöntämät lainat luovat uutta rahaa, lainojen takaisinmaksu tuhoaa rahaa. Rahan kiertokulun

20 018 Peruste # päättyessä kaikki toimijat (pankit, yritykset ja työntekijät) ovat täsmälleen alkuperäisessä asemassa. Rahan väliaikainen olemassaolo synnytti kuitenkin tuotantoa ja loi työtä. Vaikka yllä esitetty malli kuvastaa osuvasti rahan koko elinkaarta, se on karkea yksinkertaistus. Siitä puuttuu muun muassa korko, keskuspankki, valtio ja ulkomaat. Siinä ei myöskään huomioida rahan hamstraamista tai rahan luomista spekulatiivisiin tarkoituksiin. Febreron (2009) mukaan tuotannon rahateorian perussanoma ei juuri muutu, vaikka nämä puuttuvat kohdat otettaisiinkin huomioon, mutta ne rikastavat kyllä analyysiä. Keenin (2009) mukaan keskuspankin huomioiminen ei ole tarpeellista niin kauan kuin talletuspankkien luoma raha kelpaa yleisesti maksujen selvittämiseen, kuten nykyään. Käsittelen seuraavaksi muita edellä mainittuja tuotannon rahateoriasta puuttuvia tekijöitä. korko pakottaa talouskasvuun Tuotannon rahateorian yksinkertaistetusta versiosta puuttui korko. Joskus väitetään, että koron takia kaikkia lainoja ei voida mitenkään maksaa takaisin, sillä velallisten on palautettava enemmän rahaa pankkijärjestelmään kuin he alun perin saivat käyttöönsä. Ainakaan teoriassa korko ei tee lainojen takaisinmaksamisesta mahdotonta, sillä koron maksaminen ei tuhoa rahaa, toisin kuin lainapääoman maksaminen takaisin. Korko siis siirtyy pankille, joka voi kuluttaa sen takaisin yhteiskuntaan. Käytännössä kaikkien lainojen maksaminen takaisin saattaa kuitenkin olla mahdotonta. Fisher (1930) ja Keynes (1936) huomauttivat, että ihmisillä on tapana hamstrata rahaa pahan päivän varalle epävarman tulevaisuuden takia. Mooren (1988) mukaan hamstraaminen hidastaa rahan kiertonopeutta. Tällöin kaikki raha ei palaudukaan velallisille, joten he eivät voi maksaa velkojaan takaisin olemassa olevan rahan turvin. Velkojen takaisinmaksu edellyttääkin usein käytännössä rahan määrän (ja samalla velan) jatkuvaa kasvua. Korko saattaa kuitenkin aiheuttaa vakavia vääristymiä ihmisten kollektiiviseen käyttäytymiseen. Korko aiheuttaa tavallaan talouskasvun pakon, sillä velallinen joutuu palauttamaan aina enemmän rahaa takaisin kuin alun perin sai käyttöönsä. Niinpä velallisen on jollain tavalla laitettava raha kasvamaan. Tämä kasvu tarkoittaa usein talouskasvua, mikä saattaa olla ristiriidassa ympäristön kantokyvyn ja ihmisten hyvinvoinnin kanssa. rahaa luodaan myös spekulaatioon Yksinkertaistettu tuotannon rahateoria ei myöskään huomioi rahan luomista muuhun tarkoitukseen kuin yritysten investointitarkoituksiin. Tietenkin pankit voivat lainata yrityksille (erityisesti rahoitusmarkkinoilla toimiville) rahaa vaikkapa osakkeiden hankkimista varten. Tällöin on kyse lähinnä spekulaatiosta, jolloin molemmat osapuolet odottavat osakkeen arvon nousevan 1. Vastaavasti pankit voivat lainata kotitalouksille vaikkapa asunnon ostamista varten. Jos kyseessä on uusi asunto, on 1 Jos osakkeen arvon odotetaan pysyvän ennallaan, osapuolet odottavat osinkotulojen kattavan vähintään lainan korkomenot.

VERTAIS- TUOTANTO JA YHTEISRESURSSIEN TULEVAISUUS

VERTAIS- TUOTANTO JA YHTEISRESURSSIEN TULEVAISUUS 006 Peruste #4 2013 tuotanto VERTAIS- TUOTANTO JA YHTEISRESURSSIEN TULEVAISUUS Olemme todistamassa uudenlaisen tuotannon prototyypin syntyä. Tämä jaettu tuotannontapa perustuu yhdessä luotuun järjestäytymisen

Lisätiedot

TEHOSTUVA TUOTANTO KOHTI IHMISKUNNAN VAPAUTUMISTA VAI RAPPIOTA?

TEHOSTUVA TUOTANTO KOHTI IHMISKUNNAN VAPAUTUMISTA VAI RAPPIOTA? 024 Peruste #4 2013 tuotanto TEHOSTUVA TUOTANTO KOHTI IHMISKUNNAN VAPAUTUMISTA VAI RAPPIOTA? Tuotannon tehostuminen sisältää kaksi toisilleen ristiriitaista kehityskulkua: se luo materiaaliset mahdollisuudet

Lisätiedot

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN Nykyinen kapitalistinen taloudellinen ja poliittinen järjestelmämme ei ole enää kestävällä pohjalla Se on ajamassa meidät kohti taloudellista ja sosiaalista kaaosta sekä ekologista

Lisätiedot

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisi-illuusio Jussi Ahokas Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisin syövereissä Julkisen sektorin velkaantuminen nopeutunut kaikissa länsimaissa Julkinen velkaantuminen

Lisätiedot

YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ

YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ Juhlaseminaari 17.11.2009 eduskunta Jarna Pasanen Maan ystävät ry SDP:n ympäristöohjelma 1969: Luonnon käytön, hoidon ja suojelun suunnittelua estävät meillä ennen kaikkea perustuslain

Lisätiedot

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! VAIKUTA VALINNOILLASI

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! VAIKUTA VALINNOILLASI VAIKUTA VALINNOILLASI Oletko kyllästynyt nykyiseen yltiökapitalistiseen ja keinotteluun perustuvaan talousjärjestelmäämme, joka perustuu aineellisen ja tarpeettoman kulutuksen kasvattamiseen ja kulutuksen

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Ylä-Savon kauppakamariosasto 16.5.2011 Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki Maailmantaloudessa piristymisen merkkejä 60 Teollisuuden ostopäällikköindeksi,

Lisätiedot

Vieraantunut yksilö ja anominen yhteiskunta sosiaalisesta mediasta ratkaisu? Lehtori Matti Pesola Humanistinen ammattikorkeakoulu

Vieraantunut yksilö ja anominen yhteiskunta sosiaalisesta mediasta ratkaisu? Lehtori Matti Pesola Humanistinen ammattikorkeakoulu Vieraantunut yksilö ja anominen yhteiskunta sosiaalisesta mediasta ratkaisu? Lehtori Matti Pesola Humanistinen ammattikorkeakoulu Vieraantuminen ja anomia Sosiaalinen vieraantuminen (alienaatio), kuvaa

Lisätiedot

Elämmekö kasvavan niukkuuden vai yltäkylläisyyden aikaa? Perheyritysten liitto ry Leena Mörttinen

Elämmekö kasvavan niukkuuden vai yltäkylläisyyden aikaa? Perheyritysten liitto ry Leena Mörttinen Elämmekö kasvavan niukkuuden vai yltäkylläisyyden aikaa? Perheyritysten liitto ry Leena Mörttinen 10.10.2016 Maailmantalouden mannerlaatat törmäilevät Vienti ei vedä ja investointeja ei näy ekonomistit

Lisätiedot

Museotyö muutoksessa!

Museotyö muutoksessa! Museotyö muutoksessa! Kohti vaikuttavampaa museotoimintaa Carina Jaatinen, Museovirasto Tampere 27.5.2015 Virittelyä ja herättelyä! Mitä on tulevaisuuden museotoiminta? Miksi sitä tehdään? Ketä se palvelee?

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 26.10.2010 Hanna Freystätter, VTL Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 1 Inflaatio = Yleisen hintatason nousu. Deflaatio

Lisätiedot

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA Päihdealan sosiaalityön päivä 22.11.2012 Aulikki Kananoja ESITYKSEN JÄSENNYS Kulttuurinen muutos ( William Ogburn) Globaali ympäristö Väestörakenteen muutos Suomalaisen hyvinvointipolitiikan

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia Erikoistutkija Olli Kauppi 14.1.2013 EU:n energiapolitiikka - Päästökauppa, -yhteismarkkinat, -kapasiteettimarkkinat, - RES-tuki Kilpailu - Edullinen energia - Kestävä

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE.6.016: Mallivastaukset Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti Pohjola, Taloustieteen oppikirja, 014] sivuihin. (1) (a) Julkisten menojen kerroin (suljetun

Lisätiedot

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Lisää tähän otsikko MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KANSANTALOUS VÄESTÖKEHITYS JA TUOTTAVUUS Kestävyysvaje aiempaakin suurempi:

Lisätiedot

Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka KT34 Makroteoria I. Juha Tervala

Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka KT34 Makroteoria I. Juha Tervala Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka KT34 Makroteoria I Juha Tervala Raha Raha on varallisuusesine, joka on yleisesti hyväksytty maksuväline 1. Hyödykeraha Luonnollinen arvo Esim.: kulta, oravanahkat, savukkeet

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

VALO ja tietoyhteiskunnan kehitysvaihtoehdot

VALO ja tietoyhteiskunnan kehitysvaihtoehdot VALO ja tietoyhteiskunnan kehitysvaihtoehdot Jussi Silvonen Joensuun VALO -päivä, 8. 5. 2009 (http://jinux.pokat.org/jussi/) Esityksen rakenne Torikatu 10, Joensuu, SONY Bravia, Lieksan koulut = mitä yhteistä?

Lisätiedot

MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI

MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI 1a. Täydellisen kilpailun vallitessa yrityksen A tuotteen markkinahinta on 18 ja kokonaiskustannukset

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Rahatalous kriisissä. Lauri Holappa Helsingin suomenkielinen työväenopisto 13.9.2011 8.11.2011

Rahatalous kriisissä. Lauri Holappa Helsingin suomenkielinen työväenopisto 13.9.2011 8.11.2011 Rahatalous kriisissä Lauri Holappa Helsingin suomenkielinen työväenopisto 13.9.2011 8.11.2011 YleisAetoa Luennoitsija tavoitecavissa osoiceesta lauri.holappa@helsinki.fi Luennot Aistaisin kello 18.30 20.00

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Fintech-yritykset tuovat markkinoille uudenlaisia rahoituspalveluita 3 BLOGI Fintech-yritykset tuovat markkinoille uudenlaisia rahoituspalveluita

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Uuden tietoyhteiskunnan teesit. #uusitietoyhteiskunta

Uuden tietoyhteiskunnan teesit.  #uusitietoyhteiskunta Uuden tietoyhteiskunnan teesit Uuden tietoyhteiskunnan teesit Suomen on aika lunastaa paikkansa tietoyhteiskuntakehityksen kärjessä. Teknologiavetoisen vanhan tietoyhteiskunnan perustalle on rakennettava

Lisätiedot

TULEVA TYÖELÄMÄ Alustus seminaarissa Haasteet kovenevat millaista kuntoutusta työikäisille? Paasitorni 30.9. 2014

TULEVA TYÖELÄMÄ Alustus seminaarissa Haasteet kovenevat millaista kuntoutusta työikäisille? Paasitorni 30.9. 2014 Antti Kasvio, vanhempi tutkija TULEVA TYÖELÄMÄ Alustus seminaarissa Haasteet kovenevat millaista kuntoutusta työikäisille? Paasitorni 30.9. 2014 Ennakoinnin vaikea tehtävä Aiempia säännönmukaisuuksia talouskasvu

Lisätiedot

Avoin lähdekoodi hankinnoissa Juha Yrjölä

Avoin lähdekoodi hankinnoissa Juha Yrjölä Avoin lähdekoodi hankinnoissa 9.6.2016 Juha Yrjölä Mitä on avoin lähdekoodi? 1. Lähdekoodi tulee jakaa ohjelmiston mukana tai antaa saataville joko ilmaiseksi tai korkeintaan luovuttamiskulujen hinnalla.

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Palveluteollinen käänne ja ekologinen kestävyys

Palveluteollinen käänne ja ekologinen kestävyys Palveluteollinen käänne ja ekologinen kestävyys Talouskasvu vakaan yhteiskuntakehityksen edellytys? -seminaari 11.3.2011 Pekka Ylä-Anttila ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH

Lisätiedot

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut

Lisätiedot

Vantaa ja sen tulevaisuus

Vantaa ja sen tulevaisuus Vantaa ja sen tulevaisuus K-E Michelsen 12.1.2017 30.1.2017 1 Tulevaisuudesta ja sen ennustamisesta Markku Wilenius (2014): Tulevaisuus on salattu maailma ja sen täsmällinen tietäminen on harhaa. Sattuma

Lisätiedot

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Solidaarinen maatalous Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Työn arvotus Ruoan tuotanto 5 /h Jatkojalostus 10 /h Edunvalvonta 0-15 /h Luomenauraus ym. 20 /h Luennot 40-50 /h Maatila nykymalli Tuotantopanos

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015 Suomen Pankki Talouden näkymistä Budjettiriihi 1 Kansainvälisen talouden ja rahoitusmarkkinoiden kehityksestä 2 Kiinan pörssiromahdus heilutellut maailman pörssejä 2.4 2.2 2.0 1.8 1.6 1.4 1.2 1.0 0.8 MSCI

Lisätiedot

Miksi olette tällä kurssilla?

Miksi olette tällä kurssilla? Miksi olette tällä kurssilla? Tämän vuoden peruskurssit Ideat ja aatevirtaukset (I & II & III periodi) Politiikka ja diplomatia (II periodi) Kulttuuri ja yhteiskunta (II periodi) Talous ja talouspolitiikka

Lisätiedot

Counting backwards. vähähiilisen asumisen skenaariot. Aleksi Neuvonen varapuheenjohtaja Dodo ry.

Counting backwards. vähähiilisen asumisen skenaariot. Aleksi Neuvonen varapuheenjohtaja Dodo ry. Counting backwards vähähiilisen asumisen skenaariot Aleksi Neuvonen varapuheenjohtaja Dodo ry. Tiedämme, että asiat eivät voi jatkua nykyisellään toteutuma lähde: Raupach et al.: Global and regional

Lisätiedot

LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ. Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo

LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ. Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo Miksi julistus? YK:ssa tekeillä uusi kehitysohjelma Vuosituhannen

Lisätiedot

Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia

Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia Seppo Honkapohja* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia

Lisätiedot

Digitaalisuus alustojen mahdollistajana

Digitaalisuus alustojen mahdollistajana Digitaalisuus alustojen mahdollistajana Timo Seppälä Time: 10.11.2016 Place: Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Miksi digitalisaatio herättää keskustelua juuri nyt? 40y 98% 50(0) 1T 2 Suomalaiset yritykset

Lisätiedot

Talouskasvun edellytykset

Talouskasvun edellytykset Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna!

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna! Anonyymi Äänestä tänään kadut huomenna! 2007 Yhteiskunnassamme valtaa pitää pieni, rikas, poliittinen ja taloudellinen eliitti. Kilpailu rahasta ja vallasta leimaa kaikkia aloja. Suuryritysten rikastuessa

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

Kääntyykö Venäjä itään?

Kääntyykö Venäjä itään? Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %

Lisätiedot

1(5) Julkisyhteisöjen rahoitusasema ja perusjäämä

1(5) Julkisyhteisöjen rahoitusasema ja perusjäämä 1(5) EU-lainsäädäntö asettaa julkisen talouden hoidolle erilaisia finanssipoliittisia sääntöjä, joista säädetään unionin perussopimuksessa ja vakaus- ja kasvusopimuksessa. Myös kansallinen laki asettaa

Lisätiedot

Elvyttävä kansalaisosinko

Elvyttävä kansalaisosinko Elvyttävä kansalaisosinko 6.2.2016 Helsingin yliopisto Patrizio Lainà Suomen Talousdemokratia ry:n pääsihteeri Määrällisen elvytyksen (QE) ongelmia Inflaatiotavoitteen epäonnistuminen (kuvio) Nollakorkorajoite

Lisätiedot

Osa 12b Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, Chs 16-17)

Osa 12b Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, Chs 16-17) Osa 12b Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, Chs 16-17) Oligopoli on markkinamuoto, jossa markkinoilla on muutamia yrityksiä, jotka uskovat tekemiensä valintojen seurauksien eli voittojen

Lisätiedot

Kappale 6: Raha, hinnat ja valuuttakurssit pitkällä ajalla. KT34 Makroteoria I. Juha Tervala

Kappale 6: Raha, hinnat ja valuuttakurssit pitkällä ajalla. KT34 Makroteoria I. Juha Tervala Kappale 6: Raha, hinnat ja valuuttakurssit pitkällä ajalla KT34 Makroteoria I Juha Tervala Raha Raha on varallisuusesine, joka on yleisesti hyväksytty maksuväline Rahan yksi tehtävä on olla vaihdon väline

Lisätiedot

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa Josek-VTT, Älyä koneisiin ja palveluihin digitalisaation vaikutukset valmistavassa teollisuudessa 7.2.2017

Lisätiedot

TYÖN MARKKINOILLA TOIMIMISEN TAIDOT -YHTEINEN PELIKENTTÄ. Mikko Kesä, vanhempi neuvonantaja, Sitra Työsteen Sillat

TYÖN MARKKINOILLA TOIMIMISEN TAIDOT -YHTEINEN PELIKENTTÄ. Mikko Kesä, vanhempi neuvonantaja, Sitra Työsteen Sillat TYÖN MARKKINOILLA TOIMIMISEN TAIDOT -YHTEINEN PELIKENTTÄ, vanhempi neuvonantaja, Sitra 26.9.2016 Työsteen Sillat Edistämme työelämän uudistumista talouden ja työmarkkinoiden haasteisiin ja tulevaisuuteen

Lisätiedot

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2016 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Kiinan äkkijarrutus

Lisätiedot

FiCom ry:n lausunto sisältöjen siirrettävyydestä

FiCom ry:n lausunto sisältöjen siirrettävyydestä Eduskunnan sivistysvaliokunnalle 29.2.2016/JM U-kirjelmä U 3/2016 vp FiCom ry:n lausunto sisältöjen siirrettävyydestä Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto, FiCom ry kiittää mahdollisuudesta lausua

Lisätiedot

Arjen elämyksistä globaalia bisnestä klo 12 alkaen

Arjen elämyksistä globaalia bisnestä klo 12 alkaen Arjen elämyksistä globaalia bisnestä 29.1.2015 klo 12 alkaen Oulun Kaupunginteatteri, Pikisali #northernserviceday Yhteinen ymmärrys asiakkaan kanssa ja oman organisaation sisällä Oulu 29.1.2015 Marja

Lisätiedot

Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus

Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus 1. Elintason kasvu 2. Kasvun mittaamisesta 3. Elintason osatekijät Suomessa 4. Elintason osatekijät OECD-maissa 5. Työn tuottavuuden kasvutekijät Tämä on pääosin Mankiw

Lisätiedot

HUOM: yhteiskunnallisilla palveluilla on myös tärkeä osuus tulojen uudelleenjaossa.

HUOM: yhteiskunnallisilla palveluilla on myös tärkeä osuus tulojen uudelleenjaossa. 1 2. JULKISEN SEKTORIN MENOT SUOMESSA JA ERÄISSÄ MUISSA MAISSA (NÄMÄ TIEDOT OVAT TUOMALAN UUDESTA JULKAISEMATTOMASTA KÄSIKIRJOITUKSESTA) EI SAA LEVITTÄÄ ULKOPUIOLELLE LUENTOJEN! Tässä luvussa tarkastelemme

Lisätiedot

Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos. Harjoittelukoulujen juhlaseminaari Hämeenlinna Matti Lehti

Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos. Harjoittelukoulujen juhlaseminaari Hämeenlinna Matti Lehti Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos Harjoittelukoulujen juhlaseminaari Hämeenlinna 2.9.2010 Matti Lehti Tietotekniikan ja tietoliikenteen läpimurrot 1900-luvulla avasivat tien digitaaliseen

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA8 Flash Eurobarometer (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL - Companies engaged in online activities FIF A Myykö yrityksenne verkon kautta ja/tai käyttääkö

Lisätiedot

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät?

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? OP -kiinteistökeskusten 60-vuotisjuhlaseminaari 9.8.2006 Pentti Hakkarainen, johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Asuntomarkkinoilla vahvoja kansallisia

Lisätiedot

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka Luentorunko Luennon lähtökohdat riittääkö ruoka? Kriisit: Vuosien 2007-2008 ruokakriisi Väestönkasvu

Lisätiedot

Ethical Leadership and Management symposium

Ethical Leadership and Management symposium www.laurea.fi Ethical Leadership and Management symposium Hyvinvointipalvelut ekosysteemien tietojen mallintaminen 6.10.2016 Dos. Jorma Jokela 2 3 MORFEUS hanke WORKSHOP työskentelyn taustalla yliopettaja

Lisätiedot

12 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu

12 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu 12 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, 2nd ed., chs 16-17; Taloustieteen oppikirja, s. 87-90) Oligopoli on markkinamuoto, jossa markkinoilla on muutamia yrityksiä, jotka uskovat tekemiensä

Lisätiedot

Ravintola-alalla kasvatetaan lisäarvoa

Ravintola-alalla kasvatetaan lisäarvoa Ravintola-alalla kasvatetaan lisäarvoa Saska Heino Helsingin Sanomat uutisoi jokin aika sitten siitä, kuinka Helsingin huippuravintoloissa vallitsevan yleisen käsityksen mukaan korvaukseton työ kuuluu

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun

Lisätiedot

Testaus ja säästöt: Ajatuksia testauksen selviämisestä lama-aikana

Testaus ja säästöt: Ajatuksia testauksen selviämisestä lama-aikana Testaus ja säästöt: Ajatuksia testauksen selviämisestä lama-aikana Muutamia ajatuksia siitä, miten testaus pärjää lama-ajan säästötalkoissa. Laman patologioita ja mahdollisuuksia. Säästämisen strategioita.

Lisätiedot

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN?

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? Kuntamarkkinat tietoisku 14.9.2016 SOTE-UUDISTUKSEN TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Sote-uudistuksen tavoitteet,

Lisätiedot

Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö. Nettovarallisuus.

Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö. Nettovarallisuus. Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö. Nettovarallisuus. Apulaisprofessori Tomi Viitala Miksi osakeyhtiötä verotetaan? Fiskaalisen tavoitteen tehokkaampi toteutuminen Veropohjan laajuus

Lisätiedot

Maailmantalouden trendit

Maailmantalouden trendit Maailmantalouden trendit Maailmantalouden kehitystrendit lyhyellä ja pitkällä aikavälillä ja niiden vaikutukset suomalaiseen metsäteollisuuteen. Christer Lindholm Maailmantalouden trendit 25.05.2011 1

Lisätiedot

Taittuuko lama Suomessa ja maailmalla?

Taittuuko lama Suomessa ja maailmalla? Taittuuko lama Suomessa ja maailmalla? Turku 19.11.2009 Maailmantalous on elpymässä Entisten tuotantomäärien saavuttaminen vie aikaa Velkaelvytys ajaa monen maan julkisen sektorin rahoituskriisiin 1 US

Lisätiedot

IFHE JA KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTTEET

IFHE JA KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTTEET YK:N KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTEET JA KOTITALOUSALA IFHE Position Paper / Terhi Lindqvist Marttaliitto 2016 IFHE JA KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTTEET IFHE hyväksyi Korean maailmankongressissa IFHE Position

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Elintarvikeketjun tietopääoma kilpailutekijänä. Elintarvikeketjun päättäjien visio- ja uutispäivä Prof. Pirjo Ståhle

Elintarvikeketjun tietopääoma kilpailutekijänä. Elintarvikeketjun päättäjien visio- ja uutispäivä Prof. Pirjo Ståhle Elintarvikeketjun tietopääoma kilpailutekijänä Elintarvikeketjun päättäjien visio- ja uutispäivä 14.11.2007 Prof. Pirjo Ståhle Kolme suurta muutosvoimaa kilpailukyvyn perustana Globalisaatio Teknologia

Lisätiedot

Y56 Laskuharjoitukset 4 Palautus viim. ti klo (luennolla!) Opiskelijan nimi. Opiskelijanumero

Y56 Laskuharjoitukset 4 Palautus viim. ti klo (luennolla!) Opiskelijan nimi. Opiskelijanumero Y56 Kevät 2010 1 Y56 Laskuharjoitukset 4 Palautus viim. ti 30.3. klo 12-14 (luennolla!) Opiskelijan nimi Opiskelijanumero Harjoitus 1. Tuotantoteknologia Tavoitteena on oppia hahmottamaan yrityksen tuotantoa

Lisätiedot

ksilöt, ystävyys ja niukkuus ksi Neuvonen w.demos.fi

ksilöt, ystävyys ja niukkuus ksi Neuvonen w.demos.fi ksilöt, ystävyys ja niukkuus ksi Neuvonen w.demos.fi 0 2040 2030 2020 2 Suomalaisen yhteiskunnan suurin muutos Toimivat Vahva instituutiot utonomia Kansan korkea sivistystaso Hyvä luottamus muihin Väestö-Tetris

Lisätiedot

Uudenmaan Yrittäjien syyskokous. Kari Järvenpää

Uudenmaan Yrittäjien syyskokous. Kari Järvenpää Uudenmaan Yrittäjien syyskokous Kari Järvenpää MILLÄ SUOMEN HYVINVOINTI FINANSSIKRIISISTÄ NOUSUUN? Markkinoiden kasvupotentiaalia yrittäjyydellä lisää Jos ei ole yrittäjyyttä ja bisnestä, ei ole mitään

Lisätiedot

Tekijänoikeus,oppilas, opettaja ja koulu. OTK Maria E. Rehbinder

Tekijänoikeus,oppilas, opettaja ja koulu. OTK Maria E. Rehbinder Tekijänoikeus,oppilas, opettaja ja koulu OTK Maria E. Rehbinder 26.10.2009 maria.rehbinder@gmail.com Henkilölle syntyvä oikeus Tekijänoikeus voi syntyä vain luonnolliselle henkilölle Poikkeuksena työnantajalle

Lisätiedot

Kreikan kolmas ohjelma - Kreikan talouden tilanne - Toisen väliarvion tilanne ja eteneminen - Velkakestävyysarviot

Kreikan kolmas ohjelma - Kreikan talouden tilanne - Toisen väliarvion tilanne ja eteneminen - Velkakestävyysarviot Kreikan kolmas ohjelma - Kreikan talouden tilanne - Toisen väliarvion tilanne ja eteneminen - Velkakestävyysarviot Kansainväliset rahoitusasiat -yksikkö 16.2.2017 Kreikan talouden tila ja näkymät Talouden

Lisätiedot

Kreikan kolmas ohjelma - Kreikan talouden tilanne - Toisen väliarvion tilanne ja eteneminen - Velkakestävyysarviot

Kreikan kolmas ohjelma - Kreikan talouden tilanne - Toisen väliarvion tilanne ja eteneminen - Velkakestävyysarviot Kreikan kolmas ohjelma - Kreikan talouden tilanne - Toisen väliarvion tilanne ja eteneminen - Velkakestävyysarviot Kansainväliset rahoitusasiat -yksikkö 16.2.2017 Kreikan talouden tila ja näkymät Talouden

Lisätiedot

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen Talouden näkymiä Reijo Heiskanen 24.9.2015 Twitter: @Reiskanen @OP_Ekonomistit 2 Maailmankauppa ei ota elpyäkseen 3 Palveluiden suhdanne ei onnu teollisuuden lailla 4 Maailmantalouden hidastuminen pitkäaikaista

Lisätiedot

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Ilmastonmuutos Ihmiskunnan suurin haaste Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 1 2 Ilmastonmuutos edelleen tosiasia Maapallon keskimääräinen lämpötila noussut 100 vuoden aikana 0,74 C 15 lämpimintä vuotta

Lisätiedot

Espoon kaupungin omistajapolitiikka

Espoon kaupungin omistajapolitiikka Espoon kaupungin omistajapolitiikka ESPOON KAUPUNGIN OMISTAJAPOLITIIKKA 2016 2 (5) Sisällysluettelo 1 Tausta... 3 2 Omistajapolitiikan päämäärä... 3 3 Omistajapolitiikan tavoitteet... 4 4 Ohjausperiaatteet...

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistamisesta

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistamisesta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.6.2014 COM(2014) 227 final 2014/0129 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistamisesta FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Euroopan unionin

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Eurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase

Eurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Eurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase Elvyttävä kansalaisosinko tilaisuus 6.2.2016 Esitetyt näkemykset ovat omiani.

Lisätiedot

Tavaraliikenneluvanhaltijat

Tavaraliikenneluvanhaltijat Tavaraliikenneluvanhaltijat HTSY Verohallinto 20.8.2012 Verohallinto 2 (5) TAVARALIIKENNELUVANHALTIJAT Yleistä Verovelat Ammattimainen tavarankuljetus tieliikenteessä on pääsääntöisesti luvanvaraista toimintaa.

Lisätiedot

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Avoinkirje kasvihuoneviljelijöille Aiheena energia- ja tuotantotehokkuus. Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Kasvihuoneen kokonaisenergian kulutusta on mahdollista pienentää

Lisätiedot

Muutospolkuja tulevaisuuteen

Muutospolkuja tulevaisuuteen Muutospolkuja tulevaisuuteen Tutkimusjohtaja Per Mickwitz, Suomen ympäristökeskus, SYKE Helsingin seudun ilmastoseminaari 2013: Ilmastonkestävä kaupunki 13.2.2013 1 Sisältö Millaisessa maailmassa toimimme?

Lisätiedot

Mikä ihmeen brändi? Mitä brändäämisellä tarkoitetaan? Miten erottautua? Entä kannattaako brändäys yksin?

Mikä ihmeen brändi? Mitä brändäämisellä tarkoitetaan? Miten erottautua? Entä kannattaako brändäys yksin? KTT, dosentti Saila Saraniemi, Oulun yliopisto, markkinoinnin laitos Rokua 24.8.2013 Mikä ihmeen brändi Mitä brändäämisellä tarkoitetaan Miten erottautua Entä kannattaako brändäys yksin 1 2 Jokainen tuo

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON YRITYKSET

YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON YRITYKSET YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON YRITYKSET HTSY Verohallinto Päiväys 27.5.2014 2 (5) YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON YRITYKSET Tässä kirjoituksessa tarkastellaan yksityisen terveydenhuollon yritysten lakisääteisten

Lisätiedot

Suhdanne 2/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2016 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 27.09.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Ison-Britannian

Lisätiedot

Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen

Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kuntatutkijoiden seminaari 25.5.2011, Lapin yliopisto, Rovaniemi Pasi-Heikki Rannisto, HT Tampereen yliopisto Haasteita johtamiselle ja johtamisteorioille Miksi ennustaminen

Lisätiedot

Finanssipolitiikka EU:ssa. Finanssineuvos Marketta Henriksson

Finanssipolitiikka EU:ssa. Finanssineuvos Marketta Henriksson Finanssipolitiikka EU:ssa Finanssineuvos Marketta Henriksson Perussopimus asettaa rajat Julkisen talouden alijäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen ei saa ylittää kolmea prosenttia Julkisen velan suhde

Lisätiedot

Rahapolitiikasta ja talouden näkymistä

Rahapolitiikasta ja talouden näkymistä Suomen Pankki Rahapolitiikasta ja talouden näkymistä Euro ja talous 1 Euroalueen talousnäkymistä ja EKP:n neuvoston rahapoliittisista päätöksistä viime torstaina 2 Euroalueen kasvunäkymät Euroalueen kasvun

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.6.2014 COM(2014) 226 final 2014/0128 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Euroopan unionin toiminnasta

Lisätiedot