Seinäjoen kaupunkistrategia Seinäjoen kaupunginvaltuusto 2013

Transkriptio

1 Seinäjoen kaupunkistrategia Seinäjoen kaupunginvaltuusto 2013

2 Strategian sisältö 1. Kaupunkistrategia Kaupungin toimintaympäristö, arvot, tapa toimia ja visio 3. Kestävän kasvun Seinäjoki Menestyvät ja kasvavat yritykset (1.) Uudistuva kaupunkikeskusta (2.) Kasvua tukevat strategiset valinnat (3.) 4. Uudistuva Seinäjoen kaupunki - Vastuun ja yhteistyön Seinäjoki (4.) - Palvelustrategiset valinnat, johtaminen ja organisaatio (5.) 5. Minun kaupunkini - Vastuullinen ja aktiivinen asukas (6.) - Osallistuva asukas (7.) 6. Talousohjelma

3 Seinäjoen kaupunkistrategia Seinäjoen kaupunkistrategia on Seinäjoen valtuuston hyväksymä strategia vuoteen Strategiassa painotetaan kuluvaa valtuustokautta , joten strategia voidaan nähdä myös valtuustokauden ohjelmana. Seinäjoen kaupungin seuraava strategia hyväksytään Seinäjoen kaupunki tarvitsee strategian tavoitteiden saavuttamiseen asukkaiden ja yritysten vahvaa osallisuutta. Siksi tämä strategia on kaupunkistrategia, ei vain kaupungin strategia Page 3

4 Kaupunkistrategia osana kaupungin johtamisjärjestelmää Kaupunkistrategia on keskeinen osa kaupunkiorganisaation johtamisjärjestelmää. Strategian hyväksymisen jälkeen ja sen perustalta kaupunginhallitus laatii hallitusohjelman ja kaupungin lautakunnat strategiaa ja hallitusohjelmaa toteuttavan lautakuntaohjelman. Lautakuntaohjelmat sisältävät myös kaupunkistrategian linjausten pohjalta laaditun lautakuntakohtaisen palvelustrategian. Kaupunkistrategia ja ohjelmat ohjaavat vuosittaisen talousarvion laadintaa. Talousarviossa on myös asetettu vuosikohtaiset tavoitteet. Erillisohjelmat ja alakohtaiset ohjelmat hyväksyy ao. lautakunta tai laaja alaisten ohjelmien osalta kaupunginhallitus. Strategian ja ohjelmien toteutumista arvioidaan sekä asiakas, vertais että toiminnallis taloudellisella arvioinnilla.

5 Kaupunkistrategia turvaa peruspalvelut Kaupunkistrategian tärkein tavoite on turvata kaupungin asukkaille hyvät ja kehittyvät kunnalliset peruspalvelut. Hyvät peruspalvelut turvaa parhaiten kaupunki, jossa on - menestyviä ja kasvavia yrityksiä, - vetovoimainen, viihtyisä ja kulttuurisesti rikas elinympäristö, - osaava, vastuullinen ja monipuolisesti yhteistyötä tekevä kaupunkiorganisaatio, - vastuuta kantavia, aktiivisia ja osallistuvia asukkaita ja - kestävä talous. Kaupunkistrategia on strategia tämän perustan vahvistamiseksi.

6 Seinäjoen kaupunki ja muuttuva toimintaympäristö Globalisaatio, maahanmuutto ja väestön ikääntyminen, elinympäristön muutos, ilmastonmuutos ja ilmastopolitiikka, teknologian kehitys, kaupungistuminen sekä hyvinvointivaltion ja työn muutos ovat tämän päivän ja tulevien vuosien keskeisiä megatrendejä. Suomessa väestö keskittyy yhä enemmän kasvukeskuksiin, joka näkyy pysyvinä eroina työttömyydessä, työllisyydessä, huoltosuhteessa sekä tuotannossa. Aluerakenteen eriytyminen ja keskittymiskehitys heijastuu väistämättä myös palveluiden järjestämiseen ja tarjontaan niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla. Asukkaiden ja asiakkaiden tarpeet ja odotukset muuttuvat ja erilaistuvat. Kuntien perustehtävä säilyy mutta kuntien on kyettävä kohtaamaan myös kokonaan uudenlaisia tarpeita ja odotuksia. Kuntien viestintäympäristö muuttuu. Asukkaiden viestinnällinen saavuttaminen on mahdollista vain käyttämällä monipuolisesti eri viestintävälineitä ja kanavia Page 6

7 Seinäjoen kaupunki ja muuttuva toimintaympäristö Kuntasektori elää historiansa laajinta murroskautta. Julkisen sektorin kestävyysvajeesta aiheutuvat toiminnan tehostamistarpeet edellyttävät palvelurakenteiden ja konseptien uudistamista. Kuntien määrä tulee merkittävästi vähenemään ja palveluiden järjestämistavat uudistuvat ja korostavat yhteistyötä ja kumppanuutta palveluiden tuottamisessa. Kuntasektoria säätelevä lainsäädäntö uudistuu. Uudistuvia lakeja ovat muun muassa terveydenhuoltolaki, rakennelaki, kuntalaki, vanhuspalvelulaki, sosiaalihuoltolaki, sosiaali ja terveydenhuollon järjestämislaki sekä valtionosuuslainsäädäntö. Lisäksi kuntien tehtävien uudelleenarviointi voi johtaa lainsäädännöllisiin uudistuksiin. Palveluiden tuotantotavat uudistuvat. Keskeisessä asemassa ovat monituottajamallit, sähköiset palvelut, etä ja liikkuvat palvelut ja koko julkisen sektorin kattavan yhteispalvelun kehittäminen.

8 Seinäjoen kaupunki ja muuttuva toimintaympäristö Etelä Pohjanmaan maakunta ja Seinäjoki sen keskuskaupunkina kohtaavat eriytyvän väestö ja työpaikkakehityksen sekä huoltosuhteen muutoksen. Seinäjoen kehitys jatkuu myönteisenä mutta sen maakunnan kattavalla talousalueella on paikoin vakavia vaikeuksia. Seinäjoen kasvun kehän laajentuminen ja positiivinen heijastuminen maakunnassa on koko maakunnan ja myös Seinäjoen kaupungin etu.

9 Seinäjoen kaupungin arvot ja tehtävä Seinäjoen kaupunki toimii oikeudenmukaisuutta, asiakaslähtöisyyttä ja avoimuutta korostaen. Kaupunki arvostaa suomalaista kunnallista demokratiaa ja haluaa edistää kaupungin asukkaiden osallisuutta ja luottamusta oman kaupunkinsa toimintaan. Seinäjoen kaupunki haluaa turvata kaupungin asukkaiden hyvinvoinnin ja hyvän elämän mahdollisuudet kaikissa olosuhteissa. Seinäjoen kaupunki haluaa tukea asukkaidensa aktiivisuutta, elinikäistä oppimista, innovatiivisuutta ja rohkeaa uuden löytämistä. Kaupunki on avoin yhteistyölle ja haluaa tukea Etelä Pohjanmaan maakunnan asukkaiden ja kaikkien kumppaneidensa onnistumista Page 9

10 Visio tahtotila visio työnalla visio on tiivis kuvaus tavoitetilasta Page 10

11 VISIO Uudistuva Seinäjoen kaupunki Minun kaupunkini Kestävän kasvun Seinäjoki Kestävän talouden kaupunki

12 Kestävän kasvun Seinäjoki Yrittäjyys Seinäjoen kestävän kasvun perusta on yrittäjyydessä, yrittäjyysasenteessa ja yritysten tahdossa menestyä ja kasvaa. Uudet työpaikat syntyvät pääosin yrityksiin. Yritysten menestyminen vahvistaa kaupungin verotulopohjaa ja tuo mahdollisuudet kaupungin palveluiden jatkuvaan kehittämiseen. Kasvuyritykset Seinäjoella on yritystoiminnan kasvualoilla ja globaaleilla markkinoilla menestyviä yrityksiä. Yritysten menestyksen tukena on osaamis ja innovaatioympäristö, joka on yksi kansallisista innovaatiokeskittymistä ja joka toimii myös ruokajärjestelmien kansainvälisesti verkottuneena keskuksena. Seinäjoen kaupunki toteuttaa elinkeinopolitiikkaa, jossa yritysten kasvua tuetaan myös maankäytön, asumisen, liikenteen sekä palveluiden kehittämistoimenpiteillä. Kaupunkikeskusta Seinäjoen kaupunkikeskusta vahvistaa Seinäjoen vetovoimaa ja kilpailukykyä. Kaupunkikeskusta on asukkaan kotiseutu, viihtyisä ja kaupunkikulttuurin rikastama ympäristö, kaupan ja palveluiden keskus, osaamisintensiivisen toiminnan alue sekä liikenteen ja logistiikan risteysalue. Seinäjoen valinnat Seinäjoki on Aalto keskuksen, ruokaprovinssin, rytmimusiikin, tapahtumien, messutoiminnan, elämysliikunnan, Ruuhikoski golfin, ravi ja ratsastuskeskusten, Kalajärven matkailualueen ja teatterin kaupunki.

13 Tilastolaatikko: Kasvava kaupunki Seinäjoen kaupungin asukasluku kasvaa positiivisen muuttoliikkeen ja syntyneiden enemmyyden ansiosta. Väkiluvun kasvu on keskimäärin 1,5 prosenttia vuodessa. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Seinäjoen kaupungin väkiluku vuonna 2020 on asukasta. Väkiluvun muutos kunnittain 2012 Yli asukkaan kunnat Espoo Seinäjoki Oulu Helsinki Kuopio Vantaa Jyväskylä Tampere Turku Nurmijärvi Vaasa Lahti Joensuu Lappeenranta Rovaniemi Porvoo Kokkola Hämeenlinna Lohja Pori Kotka Hyvinkää Mikkeli Kouvola Salo -0,8-0,3 0 0,4 0,4 0,4 0,4 0,3 0,3 0,2 0,1 0,1 1 0,9 0,9 0,8 0,7 0,6 1,2 1,1 1,1 1,5 1,5 1,4 1,7 Koko maa 0,5-1 -0,5 0 0,5 1 1,5 2 Muutos (%) Vuoden 2013 alueraja Lähde: Tilastokeskus/Väestö, SeutuNet

14 Seinäjoki tarjoaa monipuoliset asumismahdollisuudet kaupunkiasumisesta elinvoimaisiin kyliin.

15 Kestävän kasvun valinnat Menestyvät ja kasvavat yritykset (strategiavalinta 1.) Seinäjoki kehittää Seinäjoki Green Creative Garden (GCG) innovaatiokeskittymää kansainvälisesti tunnettuna ruokajärjestelmien kasvualustana. Yritystoiminnan kasvua haetaan ruokajärjestelmän kaikilta toimialoilta. Ruokaprovinssi toiminta kokoaa yrityksiä, osaajia ja kuluttajia monipuoliseksi verkostoksi alan yrittäjyyden, palveluiden ja elämysten innovaatioiden ja liiketoiminnan kehittämiseen. Seinäjoki osallistuu innovaatiokeskittymää tukevien tutkimus ja kehitysalustojen toteuttamiseen sekä innovaatioympäristön rakentumista tukeviin investointeihin. Seinäjoki selvittää kaupungin yhtiö ja liikelaitosmuotoisten elinkeinotoimintojen organisoinnin. Seinäjoki tiivistää elinkeino ja innovaatiopolitiikan yhteyttä koulutus, tutkimus ja kehitystoimintaan. Kaupunki korostaa Seinäjoen ammattikorkeakoulun ja Seinäjoen yliopistokeskuksen sekä muiden korkeakoulutoimijoiden kanssa tehtävässä yhteistyössä toiminnan vaikuttavuutta yritysten menestykseen ja kasvuun. Seinäjoen kaupungin hankinnoilla on merkittävä elinkeinopoliittinen merkitys. Hankintatointa kehitetään tiiviissä yhteistyössä elinkeinopolitiikan ja kaupungin palvelutuotannon kanssa. Seinäjoen kaupunki tukee omalla toiminnallaan (mm. esikaupalliset hankinnat, kaupunkisuunnittelulliset kohteet, innovaatioiden aktiivinen hyödyntäminen) kaupungin elinkeinoelämän kasvua ja kehitystä.

16 Luovia aloja (mm. tapahtumatuotanto, kulttuurialan yritystoiminta ja ammattilaisuus) kehitetään kasvavana ja Seinäjokea profiloivana elinkeinotoiminnan alana. Liikunta alan yrittäjyyttä edistetään yritystoiminnan kasvualana. Suuret, huippu urheilun liikuntapaikkarakentamiskohteet, esimerkiksi jalkapallostadion ja jäähalli, toteutetaan pääsääntöisesti yritysvetoisesti. Kaupunki edistää hankkeiden toteuttamista maapoliittisilla ratkaisuilla. Seinäjoen asemaa logistisena keskuksena vahvistetaan edistämällä uuden, Nordic Logistic City (NLC) logistiikka alueen rakentamista Roveksen alueelle. Osana Teräsmäen teollisuusalueen kehittämistä toteutetaan puunkuormauksen logistinen alue. Rengonharjun lentoasema alueen maankäyttöä ja aluerakentamista edistetään lentoliikenteen toimintaedellytysten parantamiseksi. Kaupungin elinkeinopolitiikkaa palvelevan maankäytön keskeisenä tavoitteena on turvata kaupunkikeskustan työpaikkaalueiden lisäksi Seinäjoen itäisen ohikulkutien varteen muodostuvien n ha:n teollisuus ja liiketoiminta alueiden (ml. kaupan suuryksiköt) maankäytöllinen valmius. Kauppa Joupin 75 hehtaarin ja yli kerrosneliön kaupallinen keskus toteutuu kansallisesti merkittävänä kaupan alan investointina.

17 Kestävän kasvun valinnat Uudistuva kaupunkikeskusta (strategiavalinta 2.) Seinäjoen kaupunkikeskustaa parannetaan toteuttamalla laaja alainen keskustan kehittämisohjelma. Keskustan alueelle laaditaan valtuustokauden kattava kaavoitusohjelma, jossa tavoitteena on keskustan rakennustehokkuuden nostaminen ja kaupunkikuvan kehittäminen. Keskusta asumisen lisääminen: Asuntotuotannon painopiste on Pohjois keskustan ja Itikan alueilla. Myös muualla keskusta alueella on korttelikohtaisia kohteita. Kaupunki toteuttaa kortteli 5:n erityisesti ikääntyvien asumista tukevana kohteena. Huhtalantie 10:tä kehitetään palveluasumista tukevana rakennuskohteena. Asema alueen asuntotuotantomahdollisuudet ajoittuvat strategiakauden lopulle. Tavoitteena on keskustan asukasmäärän lisääminen 5000 asukkaalla vuoteen 2020 mennessä. Asukkaiden aktiivisuutta ja osallisuutta tuetaan vuonna 2014 alkavalla kansallisella kaupunki Leader ohjelmalla. Viihtyisä ja toimiva kaupunkikeskusta: Keskustorin maanalainen pysäköintilaitos ja torikansi toteutetaan vuoteen 2016 mennessä. Kauppatorin ja Keskustorin toiminnallinen yhteys ja profiilit selvitetään.keskustan ja siihen liittyvän Areenan ja Rytmikorjaamon alueen tapahtuma alustoja kehitetään, mm. toteuttamalla messutoimintaa palveleva Areenan laajennus ja Marttilan koulun monikäyttöpiha. Kansallinen kaupunkipuisto hanke toteutuu ja keskustan taskupuistoja parannetaan. Keskustan katu ja kaupunkiympäristön kehittämiseen osoitetaan vuosittainen talousarviomääräraha. Kaupunkikulttuuria tuetaan kaupungin profiilialueilla, mm. rytmimusiikki ja ruokaprovinssi. Lakeuden puiston (Y kaava) toiminnallinen suunnittelu toteutetaan strategiakaudella.

18 Kauppa ja palvelut: Keskustassa on merkittävät mahdollisuudet kaupan ja palveluiden tarjonnan laajentamiseen. Keskustan rakennustehokkuutta lisäämällä voidaan keskustaan toteuttaa yli kerrosneliötä uutta kaupan ja palveluiden tilaa. Kaupunki toimii aktiivisessa yhteistyössä keskustan kiinteistönomistajien ja muiden toimijoiden kanssa. Aalto keskus: Aalto keskuksen peruskorjaus toteutuu strategiakaudella. Aalto keskuksen merkitys kaupunkikeskustassa vahvistuu (arkkitehtuuri, matkailu, viestintä). Osaamisintensiiviset työpaikka alueet ja kaupunkikampus: Framin, Itikan ja tulevaisuudessa myös Aseman alueella on Seinäjoen osaamisintensiivisten työpaikkojen keskittymä. Kaupunkikeskustaa kehitetään kaupunkilaisia ja yhteisöjä parhaaseen osaamiseen, tietoon ja taitoon osallistavana kaupunkikampuksena. Yliopistojen ja korkeakoulun tilojen ohella myös kansalaisopiston kansalaiskampus, Apila ja Aallon kirjasto ja muut kaupunkilaisten yhteiset tilat tuovat kaikille mahdollisuuden parhaan osaamisen käyttöön. Liikenne ja logistiikka: Seinäjoen asema alueen kokonaisvaltaisen kehittämisen lähtökohtana on keskusta alueen ja asema alueen tiivistäminen. Asema alue on liikenteen ja logistiikan, asumisen, palveluiden ja osaamisintensiivisen yritystoiminnan kehittämisalue. Joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen toiminnallisuutta parannetaan asema alueen ja matkakeskuksen lisäksi myös toteuttamalla kaupunkikeskustan läpikulkevat pyöräilyverkostot sekä kävely että kävelypainotteista katuverkostoa laajentamalla.

19 Kestävän kasvun valinnat Kasvua tukevat strategiset valinnat (strategiavalinta 3) Seinäjoki jatkaa kehitystyötä edellisillä valtuustokaudella valituissa strategisissa kohteissa: Aalto keskus: Toteutettavan peruskorjauksen lisäksi Aalto keskuksen viestintää ja markkinointia kehitetään liittämällä Aaltoarkkitehtuuri kulttuurisena tarjontana osaksi tapahtumia ja alueelle suuntautuvaa matkailua. Tapahtumakaupunki: Tapahtuma alustojen (Keskusta (ml. Areena), Rytmikorjaamo ja Törnävän saari) jatkuvaa parannustyötä tehdään yhteistyössä tapahtumäjärjestäjien kanssa. Yhteistyö tukee alan yritystoiminnan kehittymistä, tapahtumatuotannon osaamista, alan toimijoiden välistä yhteistyötä sekä mahdollistaa uusien tapahtumien synnyn. Majoituskapasiteettia parannetaan yritysyhteistyönä. Uusi, 2020 luvun tapahtuma alusta suunnitellaan Routakallion alueelle. Rytmimusiikki: Tavoitteena on ammattimaisen muusikkouden tukeminen, musiikin tekemisen kansallinen koulutus kokonaisuuden käynnistäminen sekä Louhimon toiminnan vakiinnuttaminen lasten ja nuorten rytmimusiikkikasvatukseen innostajana sekä bänditoimintaa vahvistavana toimijana. Rytmikorjaamoa vahvistetaan kansallisesti merkittävänä rytmimusiikin keskuksena. Luontoliikunta ja elämyksiä liikunnasta: Kansalaisliikuntaa edistetään koko kaupungin alueelle ulottivilla liikuntareitistöillä. Joupilanvuoren alueen kehitetään merkittävänä liikuntakeskuksena lähellä kaupunkikeskusta. Erityisryhmät huomioidaan ylläpitämällä ja kehittämällä esteettömiä elämysliikuntakohteita. Pyöräilystrategiaa toteutetaan mm. pyöräilyreitistöjä toteuttamalla.

20 Teatteri: teatteritalon tekniikan saattaminen nykyajan vaatimalle tasolle mahdollistaa entistä monipuolisemmat teatteriproduktiot. Näyttämötaiteen vahvistaminen perusopetuksesta ammattiteatteriin. Ravi ja ratsastus: Seinäjoen ravikeskuksen ja sen maa alueiden monialainen hyödyntäminen (mm. Animwest, uudet palvelut, reitistöt). Mäki Pohdon ratsastuskeskuksen kehittäminen yrittäjävetoisena kohteena. Kalajärven matkailualue: Aluetta kehitetään toteuttamalla laadittua kehittämissuunnitelmaa (mm. karavaanialueen laajennus, majoituskapasiteetin lisääminen sekä uudet palvelutoiminnot). Ruuhikoski golf: Kentän laajentamismahdollisuudet turvataan maankäytön suunnittelussa. Edistetään palveluiden lisäämistä alueella. Uudet strategiset valinnat: Asuntomessut 2016: Tavoitteena on messujen menestyksekäs ja innovatiivinen toteuttaminen. Messut vahvistavat kaupungin profiilia tapahtumakaupunkina. Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja Seinäjoen yliopistokeskus: Kaupunki toimii aktiivisesti korkeakoulujen, yritysten ja kaupungin yhteistyön jatkuvaksi syventämiseksi ja laajentamiseksi yhä vahvemmin myös yhteisötasolle. Tavoitteena on parhaan tiedon ja taidon hyödyntäminen niin kaupungin, yritysten kuin yhteisöjenkin toiminnassa. Seinäjoen ammattikorkeakoulun toimintaa kehitetään osakeyhtiönä ja kaupungin tytäryhtiönä. Seinäjoen ammattikorkeakoulun toimintaprofiilissa vahvistuu yhteys INKA- ohjelmaan ja ruokajärjestelmiin keskittyvään elinkeino- ja innovaatiotoimintaan. Seinäjoen yliopistokeskuksessa toimivien yliopistojen kanssa tehdään sopimusperustaista ja yhteisiin strategisiin valintoihin perustuvaa yhteistyötä. Seinäjoen taide ja tiedekeskus: Kehitetään vanhan sairaalan alueelle uudenlainen taidekeskus, jossa hyödynnetään poikkitaiteellisuutta sekä alueellista ja maakunnallista yhteistyötä. Toiminta käynnistyy asteittain seuraavan valtuustokauden aikana.

21 Uudistuva Seinäjoen kaupunki Vastuun ja yhteistyön Seinäjoki Seinäjoen kaupunki on kasvun sekä kunta ja palvelurakenteellisten uudistusten johdosta kansallisesti merkittävä kuntapalveluiden järjestäjä ja tuottaja. Seinäjoki on keskeinen palveluiden järjestäjä koko Etelä Pohjanmaan maakunnan alueella. Seinäjoki tekee tiivistä strategista ja toiminnallista yhteistyötä maakunnan ja talousalueensa vahvistuneiden kuntaorganisaatioiden, Etelä Pohjanmaan liiton, muiden keskuskaupunkien sekä valtion alue ja keskushallinnon kanssa. Seinäjoen kaupungin ja yritysten yhteistyö syvenee kaupungin vahvistuvan aseman ja kumppanuusyhteistyön kehittymisen myötä. Seinäjoen kaupungin kansainvälinen toiminta vahvistuu erityisesti osana Seinäjoen innovaatiokeskittymän toimintaa. Palvelustrategiset valinnat, johtaminen ja organisaatio Seinäjoen kaupunki on osaava palveluiden järjestäjä. Kaupungin henkilöstön asiantuntijuus ja palvelustrategiset valinnat tukevat kaupungin onnistumista palveluiden järjestämisessä. Kaupungin oma palvelutuotanto sekä yritysten ja yhteisöjen tuottamat palvelut ovat kokonaisuus, joka sekä turvaa palveluiden hyvän saatavuuden että tuo mahdollisuuksia palveluiden kehittämiselle. Kaupungin johtaminen ja organisaatio edistävät palveluiden asiakaslähtöistä kehittämistä.

22 Uudistuva Seinäjoen kaupunki Vastuun ja yhteistyön Seinäjoki (strategiavalinta 4.) Seinäjoen kaupunki toimii aktiivisesti ja vastuullisesti kunta ja palvelurakenteen uudistamiseksi. Rakenteellinen uudistuminen on välttämätöntä, jotta Seinäjoen kaupungin asukkaille voidaan turvata hyvät ja kehittyvät kunnalliset palvelut. Kaupungin tavoitteena on toteuttaa maakunnan kehitystä tukevia ja luottamusta rakentavia ratkaisuja. Seinäjoki on valmis uusiin kuntaliitoksiin ja näkee kuntaliitokset osana rakenteellista kehittämistä. Kuntaliitoksia tarvitaan koko Etelä Pohjanmaan alueella niin, että maakuntaan muodostuu vahvojen peruskuntien verkosto. Seinäjoki on valmis laajentamaan palveluyhteistyötään muiden kuntien kanssa vastuukunta malliin perustuvana. Seinäjoen kaupungin tavoitteena on nykyisen Etelä Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueen kattava sosiaali ja terveyspalveluiden alue, jossa Seinäjoen kaupunki toimii kuntalain määrittämänä vastuukuntana.

23 Seinäjoen kaupungilla ja sen elinkeino ja innovaatiopolitiikalla on erityinen vastuu Seinäjoen kaupunkiseudun ja koko maakunnan elinvoimaisuuden vahvistamisessa. Seinäjoen kaupunki tekee aktiivista yhteistyötä maakunnan kuntien ja yritysten kanssa niiden menestyksen ja kasvun edistämiseksi. Seinäjoki osallistuu 20 suurimman kaupungin yhteistyö ja kehittämisverkostoon. Kaupunki tekee yhteistyötä eri kaupunkien ja kaupunkiseutujen kanssa edunvalvonnassa, osaamis ja innovaatiopolitiikan yhteistyössä sekä elinkeinopoliittisissa ja logistisissa hankkeissa. Valtion alue ja keskushallinnon sekä Seinäjoen kaupungin yhteistyö vahvistuu kaupunkipolitiikan merkityksen ja aseman korostumisen myötä. Seinäjoki ja Seinäjoen kaupunkiseutu käyvät vuosittain neuvottelut ministeriöiden kanssa kaupunkiseudun kasvua ja kehittämistä koskevista teemoista. Yhdessä aluehallinnon ja Etelä Pohjanmaan liiton kanssa jatketaan alueellista kehittämistyötä ja edunvalvontaa.

24 Uudistuva Seinäjoen kaupunki Palvelustrategiset valinnat, johtaminen ja organisaatio (strategiavalinta 5.) Seinäjoen kaupungin vahvistuva tehtävä ja rooli kunnallisten palveluiden järjestäjänä edellyttää kaupungin palvelustrategisten linjausten, johtamisen ja organisaation jatkuvaa uudistamista. Seinäjoen kaupungilta edellytetään yhä laaja alaisempaan ja erikoistuneempaa osaamista. Kaupunkia on kehitettävä asiakaslähtöisenä asiantuntijaorganisaationa, joka kykenee vastaamaan sekä rakenteellisten uudistusten myötä tulevaan palvelukysyntään että asukkaiden ja asiakkaiten palvelutarpeisiin ja odotuksiin. Kaupungin johtamisessa ja henkilöstöpolitiikassa korostuvat asiantuntijaorganisaation johtamistaidot, tiedeperustainen toiminta, oppiva organisaatio ja palveluinnovaatioiden edistäminen. Henkilöstön jaksamisen tukeminen varhaisen tuen mallia jatkamalla, ammatillinen kuntoutus sekä moniosaamisen tuki ovat myös keskeisiä henkilöstöpoliittisia toimia.

25 Seinäjoen kaupungin kumppanuus sekä hankinta ja tilaajaosaaminen ovat kaupungin ja yritysten välisen yhteistyön kehittämisalueita. Kumppanuutta syvennetään erityisesti osaamis ja innovaatiotoiminnan alueella, jossa kaupungin ja osaamistoimijoiden sekä yritysten välinen yhteistyö on uusien mahdollisuuksien edessä mm. ruokajärjestelmiin pohjautuvan innovaatiokeskittymän rakentamisessa. Hankinta ja tilaajaosaamista kehitetään edelleen sekä osana elinkeinopolitiikkaa että palvelustrategisten linjausten yhteydessä. Palvelustrategiset linjaukset: 1.Palvelustrategisena valintana korostetaan palveluiden saatavuuden turvaamista. Sekä palveluiden laatu, palvelutuotannon tehokkuus että myös mahdollisuudet henkilöstön rekrytointiin tukevat palvelukeskusten kehittämistä ja merkitystä palveluiden saatavuuden turvaajana. Seinäjoella on kolme palvelukeskusta Seinäjoki Nurmo keskusta alue sekä Peräseinäjoen ja Ylistaron lähipalvelukeskukset. Myös näiden palvelukeskusten ulkopuolella on kaupungin palvelutuotantoa. 2.Kaupunki edistää erityisesti kasvavan palvelukysynnän alueilla palvelujen yritysperustaista tuotantoa määrittämällä kaupungin tarjoaman palvelutuotannon osuus sekä laajentamalla palvelusetelien käyttöä. 3.Lautakunnat hyväksyvät toimialakohtaiset palvelusuunnitelmat täydentämään valtuuston hyväksymiä palvelustrategisia linjauksia.

26 Minun kaupunkini Vastuullinen ja aktiivinen asukas Osallistuva asukas Kaupungin asukkaat toimivat vastuullisesti ja aktiivisesti oman ja lähiympäristönsä hyvinvoinnin edistämiseksi. Kaupungin asukkaat osallistuvat aktiivisesti kotikaupunkinsa toimintaan.

27 Vastuullinen ja aktiivinen asukas (strategiavalinta 6.) Kaupungin asukkaat ja yhteisöt ovat kaupungin vastuullisia ja aktiivisia kehittäjiä ja hyvinvoinnin vahvistajia Kaupunki tukee asukkaiden ja yhteisöjen toimintaa mm. seuraavasti: 1. Syrjääntymiskehitykseen puuttuminen: kaupunki vahvistaa varhaista tukea syrjääntymiskehityksen ehkäisemiseksi. Ehkäisevät toimet kohdistetaan erityisesti lapsiin ja heidän perheisiinsä. 2. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen: kaupunki jatkaa terveyden ja hyvinvoinnin ohjelmallista ja tavoitteellista edistämistyötä. Asukkaiden hyvinvoinnin tilaa seurataan vuosittain hyvinvointikertomukseen koottavan hyvinvointitiedon avulla. Kaupunki kehittää hyvinvointitiedon tuottamista ja hyödyntämistä toimintojen suunnittelun ja päätöksenteon perustana. 3. Aktiivisuuteen kannustaminen: kaupunki tukee aktiivisuutta ja yhteisöllisyyttä vahvistavaa toimintaa koko kaupungin alueella. Kansalaisopistolla ja kulttuuripalveluilla on tärkeä merkitys tässä toiminnassa. 4. Yhteistyöllä tekeminen: kaupunki tekee kylä ja kaupunginosayhdistysten kanssa niiden hanketoimintaa ja kyläinvestointeja edistävää yhteistyötä. Rahoituksessa hyödynnetään maaseudun kehittämisrahoitusta sekä Kaupunki Leader rahoitusta.

28 Osallistuva asukas (strategiavalinta 7.) Kaupunki edistää asukkaiden osallistumista kaupungin toimintaan: 1. Toteuttamalla kunnallisvaalien yhteydessä äänestämisen merkitystä ja siihen kannustavan tiedotuskampanjan 2. Kehittämällä jatkuvasti kunnallisen demokratian toimivuutta. Strategiakaudella vahvistetaan lautakuntien asemaa ja toimintaa. 3. Uudistamalla asukaslautakuntatoimintaa niin, että lautakunta toimii koko kaupungin alueen kattavana lautakuntana, uudistamalla sen johtosäännön ja ratkaisuvallan sekä kehittämällä lautakunnan käyttöön uusia, kaupunkilaisten osallisuutta edistäviä toimintamuotoja (mm. kansalaisraati, päätösten ennakkovaikutusten arviointi.). 4. Välittämällä kaupungin asukkaille tietoa kaupungin toiminnasta, tehtävistä ja tavoitteista.

29 Työn alla Talousohjelma

30 Talousohjelma