Seinäjoen kaupunkistrategia Seinäjoen kaupunginvaltuusto 2013

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Seinäjoen kaupunkistrategia 2013 2020. Seinäjoen kaupunginvaltuusto 2013"

Transkriptio

1 Seinäjoen kaupunkistrategia Seinäjoen kaupunginvaltuusto 2013

2 Strategian sisältö 1. Kaupunkistrategia Kaupungin toimintaympäristö, arvot, tapa toimia ja visio 3. Kestävän kasvun Seinäjoki Menestyvät ja kasvavat yritykset (1.) Uudistuva kaupunkikeskusta (2.) Kasvua tukevat strategiset valinnat (3.) 4. Uudistuva Seinäjoen kaupunki - Vastuun ja yhteistyön Seinäjoki (4.) - Palvelustrategiset valinnat, johtaminen ja organisaatio (5.) 5. Minun kaupunkini - Vastuullinen ja aktiivinen asukas (6.) - Osallistuva asukas (7.) 6. Talousohjelma

3 Seinäjoen kaupunkistrategia Seinäjoen kaupunkistrategia on Seinäjoen valtuuston hyväksymä strategia vuoteen Strategiassa painotetaan kuluvaa valtuustokautta , joten strategia voidaan nähdä myös valtuustokauden ohjelmana. Seinäjoen kaupungin seuraava strategia hyväksytään Seinäjoen kaupunki tarvitsee strategian tavoitteiden saavuttamiseen asukkaiden ja yritysten vahvaa osallisuutta. Siksi tämä strategia on kaupunkistrategia, ei vain kaupungin strategia Page 3

4 Kaupunkistrategia osana kaupungin johtamisjärjestelmää Kaupunkistrategia on keskeinen osa kaupunkiorganisaation johtamisjärjestelmää. Strategian hyväksymisen jälkeen ja sen perustalta kaupunginhallitus laatii hallitusohjelman ja kaupungin lautakunnat strategiaa ja hallitusohjelmaa toteuttavan lautakuntaohjelman. Lautakuntaohjelmat sisältävät myös kaupunkistrategian linjausten pohjalta laaditun lautakuntakohtaisen palvelustrategian. Kaupunkistrategia ja ohjelmat ohjaavat vuosittaisen talousarvion laadintaa. Talousarviossa on myös asetettu vuosikohtaiset tavoitteet. Erillisohjelmat ja alakohtaiset ohjelmat hyväksyy ao. lautakunta tai laaja alaisten ohjelmien osalta kaupunginhallitus. Strategian ja ohjelmien toteutumista arvioidaan sekä asiakas, vertais että toiminnallis taloudellisella arvioinnilla.

5 Kaupunkistrategia turvaa peruspalvelut Kaupunkistrategian tärkein tavoite on turvata kaupungin asukkaille hyvät ja kehittyvät kunnalliset peruspalvelut. Hyvät peruspalvelut turvaa parhaiten kaupunki, jossa on - menestyviä ja kasvavia yrityksiä, - vetovoimainen, viihtyisä ja kulttuurisesti rikas elinympäristö, - osaava, vastuullinen ja monipuolisesti yhteistyötä tekevä kaupunkiorganisaatio, - vastuuta kantavia, aktiivisia ja osallistuvia asukkaita ja - kestävä talous. Kaupunkistrategia on strategia tämän perustan vahvistamiseksi.

6 Seinäjoen kaupunki ja muuttuva toimintaympäristö Globalisaatio, maahanmuutto ja väestön ikääntyminen, elinympäristön muutos, ilmastonmuutos ja ilmastopolitiikka, teknologian kehitys, kaupungistuminen sekä hyvinvointivaltion ja työn muutos ovat tämän päivän ja tulevien vuosien keskeisiä megatrendejä. Suomessa väestö keskittyy yhä enemmän kasvukeskuksiin, joka näkyy pysyvinä eroina työttömyydessä, työllisyydessä, huoltosuhteessa sekä tuotannossa. Aluerakenteen eriytyminen ja keskittymiskehitys heijastuu väistämättä myös palveluiden järjestämiseen ja tarjontaan niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla. Asukkaiden ja asiakkaiden tarpeet ja odotukset muuttuvat ja erilaistuvat. Kuntien perustehtävä säilyy mutta kuntien on kyettävä kohtaamaan myös kokonaan uudenlaisia tarpeita ja odotuksia. Kuntien viestintäympäristö muuttuu. Asukkaiden viestinnällinen saavuttaminen on mahdollista vain käyttämällä monipuolisesti eri viestintävälineitä ja kanavia Page 6

7 Seinäjoen kaupunki ja muuttuva toimintaympäristö Kuntasektori elää historiansa laajinta murroskautta. Julkisen sektorin kestävyysvajeesta aiheutuvat toiminnan tehostamistarpeet edellyttävät palvelurakenteiden ja konseptien uudistamista. Kuntien määrä tulee merkittävästi vähenemään ja palveluiden järjestämistavat uudistuvat ja korostavat yhteistyötä ja kumppanuutta palveluiden tuottamisessa. Kuntasektoria säätelevä lainsäädäntö uudistuu. Uudistuvia lakeja ovat muun muassa terveydenhuoltolaki, rakennelaki, kuntalaki, vanhuspalvelulaki, sosiaalihuoltolaki, sosiaali ja terveydenhuollon järjestämislaki sekä valtionosuuslainsäädäntö. Lisäksi kuntien tehtävien uudelleenarviointi voi johtaa lainsäädännöllisiin uudistuksiin. Palveluiden tuotantotavat uudistuvat. Keskeisessä asemassa ovat monituottajamallit, sähköiset palvelut, etä ja liikkuvat palvelut ja koko julkisen sektorin kattavan yhteispalvelun kehittäminen.

8 Seinäjoen kaupunki ja muuttuva toimintaympäristö Etelä Pohjanmaan maakunta ja Seinäjoki sen keskuskaupunkina kohtaavat eriytyvän väestö ja työpaikkakehityksen sekä huoltosuhteen muutoksen. Seinäjoen kehitys jatkuu myönteisenä mutta sen maakunnan kattavalla talousalueella on paikoin vakavia vaikeuksia. Seinäjoen kasvun kehän laajentuminen ja positiivinen heijastuminen maakunnassa on koko maakunnan ja myös Seinäjoen kaupungin etu.

9 Seinäjoen kaupungin arvot ja tehtävä Seinäjoen kaupunki toimii oikeudenmukaisuutta, asiakaslähtöisyyttä ja avoimuutta korostaen. Kaupunki arvostaa suomalaista kunnallista demokratiaa ja haluaa edistää kaupungin asukkaiden osallisuutta ja luottamusta oman kaupunkinsa toimintaan. Seinäjoen kaupunki haluaa turvata kaupungin asukkaiden hyvinvoinnin ja hyvän elämän mahdollisuudet kaikissa olosuhteissa. Seinäjoen kaupunki haluaa tukea asukkaidensa aktiivisuutta, elinikäistä oppimista, innovatiivisuutta ja rohkeaa uuden löytämistä. Kaupunki on avoin yhteistyölle ja haluaa tukea Etelä Pohjanmaan maakunnan asukkaiden ja kaikkien kumppaneidensa onnistumista Page 9

10 Visio tahtotila visio työnalla visio on tiivis kuvaus tavoitetilasta Page 10

11 VISIO Uudistuva Seinäjoen kaupunki Minun kaupunkini Kestävän kasvun Seinäjoki Kestävän talouden kaupunki

12 Kestävän kasvun Seinäjoki Yrittäjyys Seinäjoen kestävän kasvun perusta on yrittäjyydessä, yrittäjyysasenteessa ja yritysten tahdossa menestyä ja kasvaa. Uudet työpaikat syntyvät pääosin yrityksiin. Yritysten menestyminen vahvistaa kaupungin verotulopohjaa ja tuo mahdollisuudet kaupungin palveluiden jatkuvaan kehittämiseen. Kasvuyritykset Seinäjoella on yritystoiminnan kasvualoilla ja globaaleilla markkinoilla menestyviä yrityksiä. Yritysten menestyksen tukena on osaamis ja innovaatioympäristö, joka on yksi kansallisista innovaatiokeskittymistä ja joka toimii myös ruokajärjestelmien kansainvälisesti verkottuneena keskuksena. Seinäjoen kaupunki toteuttaa elinkeinopolitiikkaa, jossa yritysten kasvua tuetaan myös maankäytön, asumisen, liikenteen sekä palveluiden kehittämistoimenpiteillä. Kaupunkikeskusta Seinäjoen kaupunkikeskusta vahvistaa Seinäjoen vetovoimaa ja kilpailukykyä. Kaupunkikeskusta on asukkaan kotiseutu, viihtyisä ja kaupunkikulttuurin rikastama ympäristö, kaupan ja palveluiden keskus, osaamisintensiivisen toiminnan alue sekä liikenteen ja logistiikan risteysalue. Seinäjoen valinnat Seinäjoki on Aalto keskuksen, ruokaprovinssin, rytmimusiikin, tapahtumien, messutoiminnan, elämysliikunnan, Ruuhikoski golfin, ravi ja ratsastuskeskusten, Kalajärven matkailualueen ja teatterin kaupunki.

13 Tilastolaatikko: Kasvava kaupunki Seinäjoen kaupungin asukasluku kasvaa positiivisen muuttoliikkeen ja syntyneiden enemmyyden ansiosta. Väkiluvun kasvu on keskimäärin 1,5 prosenttia vuodessa. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Seinäjoen kaupungin väkiluku vuonna 2020 on asukasta. Väkiluvun muutos kunnittain 2012 Yli asukkaan kunnat Espoo Seinäjoki Oulu Helsinki Kuopio Vantaa Jyväskylä Tampere Turku Nurmijärvi Vaasa Lahti Joensuu Lappeenranta Rovaniemi Porvoo Kokkola Hämeenlinna Lohja Pori Kotka Hyvinkää Mikkeli Kouvola Salo -0,8-0,3 0 0,4 0,4 0,4 0,4 0,3 0,3 0,2 0,1 0,1 1 0,9 0,9 0,8 0,7 0,6 1,2 1,1 1,1 1,5 1,5 1,4 1,7 Koko maa 0,5-1 -0,5 0 0,5 1 1,5 2 Muutos (%) Vuoden 2013 alueraja Lähde: Tilastokeskus/Väestö, SeutuNet

14 Seinäjoki tarjoaa monipuoliset asumismahdollisuudet kaupunkiasumisesta elinvoimaisiin kyliin.

15 Kestävän kasvun valinnat Menestyvät ja kasvavat yritykset (strategiavalinta 1.) Seinäjoki kehittää Seinäjoki Green Creative Garden (GCG) innovaatiokeskittymää kansainvälisesti tunnettuna ruokajärjestelmien kasvualustana. Yritystoiminnan kasvua haetaan ruokajärjestelmän kaikilta toimialoilta. Ruokaprovinssi toiminta kokoaa yrityksiä, osaajia ja kuluttajia monipuoliseksi verkostoksi alan yrittäjyyden, palveluiden ja elämysten innovaatioiden ja liiketoiminnan kehittämiseen. Seinäjoki osallistuu innovaatiokeskittymää tukevien tutkimus ja kehitysalustojen toteuttamiseen sekä innovaatioympäristön rakentumista tukeviin investointeihin. Seinäjoki selvittää kaupungin yhtiö ja liikelaitosmuotoisten elinkeinotoimintojen organisoinnin. Seinäjoki tiivistää elinkeino ja innovaatiopolitiikan yhteyttä koulutus, tutkimus ja kehitystoimintaan. Kaupunki korostaa Seinäjoen ammattikorkeakoulun ja Seinäjoen yliopistokeskuksen sekä muiden korkeakoulutoimijoiden kanssa tehtävässä yhteistyössä toiminnan vaikuttavuutta yritysten menestykseen ja kasvuun. Seinäjoen kaupungin hankinnoilla on merkittävä elinkeinopoliittinen merkitys. Hankintatointa kehitetään tiiviissä yhteistyössä elinkeinopolitiikan ja kaupungin palvelutuotannon kanssa. Seinäjoen kaupunki tukee omalla toiminnallaan (mm. esikaupalliset hankinnat, kaupunkisuunnittelulliset kohteet, innovaatioiden aktiivinen hyödyntäminen) kaupungin elinkeinoelämän kasvua ja kehitystä.

16 Luovia aloja (mm. tapahtumatuotanto, kulttuurialan yritystoiminta ja ammattilaisuus) kehitetään kasvavana ja Seinäjokea profiloivana elinkeinotoiminnan alana. Liikunta alan yrittäjyyttä edistetään yritystoiminnan kasvualana. Suuret, huippu urheilun liikuntapaikkarakentamiskohteet, esimerkiksi jalkapallostadion ja jäähalli, toteutetaan pääsääntöisesti yritysvetoisesti. Kaupunki edistää hankkeiden toteuttamista maapoliittisilla ratkaisuilla. Seinäjoen asemaa logistisena keskuksena vahvistetaan edistämällä uuden, Nordic Logistic City (NLC) logistiikka alueen rakentamista Roveksen alueelle. Osana Teräsmäen teollisuusalueen kehittämistä toteutetaan puunkuormauksen logistinen alue. Rengonharjun lentoasema alueen maankäyttöä ja aluerakentamista edistetään lentoliikenteen toimintaedellytysten parantamiseksi. Kaupungin elinkeinopolitiikkaa palvelevan maankäytön keskeisenä tavoitteena on turvata kaupunkikeskustan työpaikkaalueiden lisäksi Seinäjoen itäisen ohikulkutien varteen muodostuvien n ha:n teollisuus ja liiketoiminta alueiden (ml. kaupan suuryksiköt) maankäytöllinen valmius. Kauppa Joupin 75 hehtaarin ja yli kerrosneliön kaupallinen keskus toteutuu kansallisesti merkittävänä kaupan alan investointina.

17 Kestävän kasvun valinnat Uudistuva kaupunkikeskusta (strategiavalinta 2.) Seinäjoen kaupunkikeskustaa parannetaan toteuttamalla laaja alainen keskustan kehittämisohjelma. Keskustan alueelle laaditaan valtuustokauden kattava kaavoitusohjelma, jossa tavoitteena on keskustan rakennustehokkuuden nostaminen ja kaupunkikuvan kehittäminen. Keskusta asumisen lisääminen: Asuntotuotannon painopiste on Pohjois keskustan ja Itikan alueilla. Myös muualla keskusta alueella on korttelikohtaisia kohteita. Kaupunki toteuttaa kortteli 5:n erityisesti ikääntyvien asumista tukevana kohteena. Huhtalantie 10:tä kehitetään palveluasumista tukevana rakennuskohteena. Asema alueen asuntotuotantomahdollisuudet ajoittuvat strategiakauden lopulle. Tavoitteena on keskustan asukasmäärän lisääminen 5000 asukkaalla vuoteen 2020 mennessä. Asukkaiden aktiivisuutta ja osallisuutta tuetaan vuonna 2014 alkavalla kansallisella kaupunki Leader ohjelmalla. Viihtyisä ja toimiva kaupunkikeskusta: Keskustorin maanalainen pysäköintilaitos ja torikansi toteutetaan vuoteen 2016 mennessä. Kauppatorin ja Keskustorin toiminnallinen yhteys ja profiilit selvitetään.keskustan ja siihen liittyvän Areenan ja Rytmikorjaamon alueen tapahtuma alustoja kehitetään, mm. toteuttamalla messutoimintaa palveleva Areenan laajennus ja Marttilan koulun monikäyttöpiha. Kansallinen kaupunkipuisto hanke toteutuu ja keskustan taskupuistoja parannetaan. Keskustan katu ja kaupunkiympäristön kehittämiseen osoitetaan vuosittainen talousarviomääräraha. Kaupunkikulttuuria tuetaan kaupungin profiilialueilla, mm. rytmimusiikki ja ruokaprovinssi. Lakeuden puiston (Y kaava) toiminnallinen suunnittelu toteutetaan strategiakaudella.

18 Kauppa ja palvelut: Keskustassa on merkittävät mahdollisuudet kaupan ja palveluiden tarjonnan laajentamiseen. Keskustan rakennustehokkuutta lisäämällä voidaan keskustaan toteuttaa yli kerrosneliötä uutta kaupan ja palveluiden tilaa. Kaupunki toimii aktiivisessa yhteistyössä keskustan kiinteistönomistajien ja muiden toimijoiden kanssa. Aalto keskus: Aalto keskuksen peruskorjaus toteutuu strategiakaudella. Aalto keskuksen merkitys kaupunkikeskustassa vahvistuu (arkkitehtuuri, matkailu, viestintä). Osaamisintensiiviset työpaikka alueet ja kaupunkikampus: Framin, Itikan ja tulevaisuudessa myös Aseman alueella on Seinäjoen osaamisintensiivisten työpaikkojen keskittymä. Kaupunkikeskustaa kehitetään kaupunkilaisia ja yhteisöjä parhaaseen osaamiseen, tietoon ja taitoon osallistavana kaupunkikampuksena. Yliopistojen ja korkeakoulun tilojen ohella myös kansalaisopiston kansalaiskampus, Apila ja Aallon kirjasto ja muut kaupunkilaisten yhteiset tilat tuovat kaikille mahdollisuuden parhaan osaamisen käyttöön. Liikenne ja logistiikka: Seinäjoen asema alueen kokonaisvaltaisen kehittämisen lähtökohtana on keskusta alueen ja asema alueen tiivistäminen. Asema alue on liikenteen ja logistiikan, asumisen, palveluiden ja osaamisintensiivisen yritystoiminnan kehittämisalue. Joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen toiminnallisuutta parannetaan asema alueen ja matkakeskuksen lisäksi myös toteuttamalla kaupunkikeskustan läpikulkevat pyöräilyverkostot sekä kävely että kävelypainotteista katuverkostoa laajentamalla.

19 Kestävän kasvun valinnat Kasvua tukevat strategiset valinnat (strategiavalinta 3) Seinäjoki jatkaa kehitystyötä edellisillä valtuustokaudella valituissa strategisissa kohteissa: Aalto keskus: Toteutettavan peruskorjauksen lisäksi Aalto keskuksen viestintää ja markkinointia kehitetään liittämällä Aaltoarkkitehtuuri kulttuurisena tarjontana osaksi tapahtumia ja alueelle suuntautuvaa matkailua. Tapahtumakaupunki: Tapahtuma alustojen (Keskusta (ml. Areena), Rytmikorjaamo ja Törnävän saari) jatkuvaa parannustyötä tehdään yhteistyössä tapahtumäjärjestäjien kanssa. Yhteistyö tukee alan yritystoiminnan kehittymistä, tapahtumatuotannon osaamista, alan toimijoiden välistä yhteistyötä sekä mahdollistaa uusien tapahtumien synnyn. Majoituskapasiteettia parannetaan yritysyhteistyönä. Uusi, 2020 luvun tapahtuma alusta suunnitellaan Routakallion alueelle. Rytmimusiikki: Tavoitteena on ammattimaisen muusikkouden tukeminen, musiikin tekemisen kansallinen koulutus kokonaisuuden käynnistäminen sekä Louhimon toiminnan vakiinnuttaminen lasten ja nuorten rytmimusiikkikasvatukseen innostajana sekä bänditoimintaa vahvistavana toimijana. Rytmikorjaamoa vahvistetaan kansallisesti merkittävänä rytmimusiikin keskuksena. Luontoliikunta ja elämyksiä liikunnasta: Kansalaisliikuntaa edistetään koko kaupungin alueelle ulottivilla liikuntareitistöillä. Joupilanvuoren alueen kehitetään merkittävänä liikuntakeskuksena lähellä kaupunkikeskusta. Erityisryhmät huomioidaan ylläpitämällä ja kehittämällä esteettömiä elämysliikuntakohteita. Pyöräilystrategiaa toteutetaan mm. pyöräilyreitistöjä toteuttamalla.

20 Teatteri: teatteritalon tekniikan saattaminen nykyajan vaatimalle tasolle mahdollistaa entistä monipuolisemmat teatteriproduktiot. Näyttämötaiteen vahvistaminen perusopetuksesta ammattiteatteriin. Ravi ja ratsastus: Seinäjoen ravikeskuksen ja sen maa alueiden monialainen hyödyntäminen (mm. Animwest, uudet palvelut, reitistöt). Mäki Pohdon ratsastuskeskuksen kehittäminen yrittäjävetoisena kohteena. Kalajärven matkailualue: Aluetta kehitetään toteuttamalla laadittua kehittämissuunnitelmaa (mm. karavaanialueen laajennus, majoituskapasiteetin lisääminen sekä uudet palvelutoiminnot). Ruuhikoski golf: Kentän laajentamismahdollisuudet turvataan maankäytön suunnittelussa. Edistetään palveluiden lisäämistä alueella. Uudet strategiset valinnat: Asuntomessut 2016: Tavoitteena on messujen menestyksekäs ja innovatiivinen toteuttaminen. Messut vahvistavat kaupungin profiilia tapahtumakaupunkina. Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja Seinäjoen yliopistokeskus: Kaupunki toimii aktiivisesti korkeakoulujen, yritysten ja kaupungin yhteistyön jatkuvaksi syventämiseksi ja laajentamiseksi yhä vahvemmin myös yhteisötasolle. Tavoitteena on parhaan tiedon ja taidon hyödyntäminen niin kaupungin, yritysten kuin yhteisöjenkin toiminnassa. Seinäjoen ammattikorkeakoulun toimintaa kehitetään osakeyhtiönä ja kaupungin tytäryhtiönä. Seinäjoen ammattikorkeakoulun toimintaprofiilissa vahvistuu yhteys INKA- ohjelmaan ja ruokajärjestelmiin keskittyvään elinkeino- ja innovaatiotoimintaan. Seinäjoen yliopistokeskuksessa toimivien yliopistojen kanssa tehdään sopimusperustaista ja yhteisiin strategisiin valintoihin perustuvaa yhteistyötä. Seinäjoen taide ja tiedekeskus: Kehitetään vanhan sairaalan alueelle uudenlainen taidekeskus, jossa hyödynnetään poikkitaiteellisuutta sekä alueellista ja maakunnallista yhteistyötä. Toiminta käynnistyy asteittain seuraavan valtuustokauden aikana.

21 Uudistuva Seinäjoen kaupunki Vastuun ja yhteistyön Seinäjoki Seinäjoen kaupunki on kasvun sekä kunta ja palvelurakenteellisten uudistusten johdosta kansallisesti merkittävä kuntapalveluiden järjestäjä ja tuottaja. Seinäjoki on keskeinen palveluiden järjestäjä koko Etelä Pohjanmaan maakunnan alueella. Seinäjoki tekee tiivistä strategista ja toiminnallista yhteistyötä maakunnan ja talousalueensa vahvistuneiden kuntaorganisaatioiden, Etelä Pohjanmaan liiton, muiden keskuskaupunkien sekä valtion alue ja keskushallinnon kanssa. Seinäjoen kaupungin ja yritysten yhteistyö syvenee kaupungin vahvistuvan aseman ja kumppanuusyhteistyön kehittymisen myötä. Seinäjoen kaupungin kansainvälinen toiminta vahvistuu erityisesti osana Seinäjoen innovaatiokeskittymän toimintaa. Palvelustrategiset valinnat, johtaminen ja organisaatio Seinäjoen kaupunki on osaava palveluiden järjestäjä. Kaupungin henkilöstön asiantuntijuus ja palvelustrategiset valinnat tukevat kaupungin onnistumista palveluiden järjestämisessä. Kaupungin oma palvelutuotanto sekä yritysten ja yhteisöjen tuottamat palvelut ovat kokonaisuus, joka sekä turvaa palveluiden hyvän saatavuuden että tuo mahdollisuuksia palveluiden kehittämiselle. Kaupungin johtaminen ja organisaatio edistävät palveluiden asiakaslähtöistä kehittämistä.

22 Uudistuva Seinäjoen kaupunki Vastuun ja yhteistyön Seinäjoki (strategiavalinta 4.) Seinäjoen kaupunki toimii aktiivisesti ja vastuullisesti kunta ja palvelurakenteen uudistamiseksi. Rakenteellinen uudistuminen on välttämätöntä, jotta Seinäjoen kaupungin asukkaille voidaan turvata hyvät ja kehittyvät kunnalliset palvelut. Kaupungin tavoitteena on toteuttaa maakunnan kehitystä tukevia ja luottamusta rakentavia ratkaisuja. Seinäjoki on valmis uusiin kuntaliitoksiin ja näkee kuntaliitokset osana rakenteellista kehittämistä. Kuntaliitoksia tarvitaan koko Etelä Pohjanmaan alueella niin, että maakuntaan muodostuu vahvojen peruskuntien verkosto. Seinäjoki on valmis laajentamaan palveluyhteistyötään muiden kuntien kanssa vastuukunta malliin perustuvana. Seinäjoen kaupungin tavoitteena on nykyisen Etelä Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueen kattava sosiaali ja terveyspalveluiden alue, jossa Seinäjoen kaupunki toimii kuntalain määrittämänä vastuukuntana.

23 Seinäjoen kaupungilla ja sen elinkeino ja innovaatiopolitiikalla on erityinen vastuu Seinäjoen kaupunkiseudun ja koko maakunnan elinvoimaisuuden vahvistamisessa. Seinäjoen kaupunki tekee aktiivista yhteistyötä maakunnan kuntien ja yritysten kanssa niiden menestyksen ja kasvun edistämiseksi. Seinäjoki osallistuu 20 suurimman kaupungin yhteistyö ja kehittämisverkostoon. Kaupunki tekee yhteistyötä eri kaupunkien ja kaupunkiseutujen kanssa edunvalvonnassa, osaamis ja innovaatiopolitiikan yhteistyössä sekä elinkeinopoliittisissa ja logistisissa hankkeissa. Valtion alue ja keskushallinnon sekä Seinäjoen kaupungin yhteistyö vahvistuu kaupunkipolitiikan merkityksen ja aseman korostumisen myötä. Seinäjoki ja Seinäjoen kaupunkiseutu käyvät vuosittain neuvottelut ministeriöiden kanssa kaupunkiseudun kasvua ja kehittämistä koskevista teemoista. Yhdessä aluehallinnon ja Etelä Pohjanmaan liiton kanssa jatketaan alueellista kehittämistyötä ja edunvalvontaa.

24 Uudistuva Seinäjoen kaupunki Palvelustrategiset valinnat, johtaminen ja organisaatio (strategiavalinta 5.) Seinäjoen kaupungin vahvistuva tehtävä ja rooli kunnallisten palveluiden järjestäjänä edellyttää kaupungin palvelustrategisten linjausten, johtamisen ja organisaation jatkuvaa uudistamista. Seinäjoen kaupungilta edellytetään yhä laaja alaisempaan ja erikoistuneempaa osaamista. Kaupunkia on kehitettävä asiakaslähtöisenä asiantuntijaorganisaationa, joka kykenee vastaamaan sekä rakenteellisten uudistusten myötä tulevaan palvelukysyntään että asukkaiden ja asiakkaiten palvelutarpeisiin ja odotuksiin. Kaupungin johtamisessa ja henkilöstöpolitiikassa korostuvat asiantuntijaorganisaation johtamistaidot, tiedeperustainen toiminta, oppiva organisaatio ja palveluinnovaatioiden edistäminen. Henkilöstön jaksamisen tukeminen varhaisen tuen mallia jatkamalla, ammatillinen kuntoutus sekä moniosaamisen tuki ovat myös keskeisiä henkilöstöpoliittisia toimia.

25 Seinäjoen kaupungin kumppanuus sekä hankinta ja tilaajaosaaminen ovat kaupungin ja yritysten välisen yhteistyön kehittämisalueita. Kumppanuutta syvennetään erityisesti osaamis ja innovaatiotoiminnan alueella, jossa kaupungin ja osaamistoimijoiden sekä yritysten välinen yhteistyö on uusien mahdollisuuksien edessä mm. ruokajärjestelmiin pohjautuvan innovaatiokeskittymän rakentamisessa. Hankinta ja tilaajaosaamista kehitetään edelleen sekä osana elinkeinopolitiikkaa että palvelustrategisten linjausten yhteydessä. Palvelustrategiset linjaukset: 1.Palvelustrategisena valintana korostetaan palveluiden saatavuuden turvaamista. Sekä palveluiden laatu, palvelutuotannon tehokkuus että myös mahdollisuudet henkilöstön rekrytointiin tukevat palvelukeskusten kehittämistä ja merkitystä palveluiden saatavuuden turvaajana. Seinäjoella on kolme palvelukeskusta Seinäjoki Nurmo keskusta alue sekä Peräseinäjoen ja Ylistaron lähipalvelukeskukset. Myös näiden palvelukeskusten ulkopuolella on kaupungin palvelutuotantoa. 2.Kaupunki edistää erityisesti kasvavan palvelukysynnän alueilla palvelujen yritysperustaista tuotantoa määrittämällä kaupungin tarjoaman palvelutuotannon osuus sekä laajentamalla palvelusetelien käyttöä. 3.Lautakunnat hyväksyvät toimialakohtaiset palvelusuunnitelmat täydentämään valtuuston hyväksymiä palvelustrategisia linjauksia.

26 Minun kaupunkini Vastuullinen ja aktiivinen asukas Osallistuva asukas Kaupungin asukkaat toimivat vastuullisesti ja aktiivisesti oman ja lähiympäristönsä hyvinvoinnin edistämiseksi. Kaupungin asukkaat osallistuvat aktiivisesti kotikaupunkinsa toimintaan.

27 Vastuullinen ja aktiivinen asukas (strategiavalinta 6.) Kaupungin asukkaat ja yhteisöt ovat kaupungin vastuullisia ja aktiivisia kehittäjiä ja hyvinvoinnin vahvistajia Kaupunki tukee asukkaiden ja yhteisöjen toimintaa mm. seuraavasti: 1. Syrjääntymiskehitykseen puuttuminen: kaupunki vahvistaa varhaista tukea syrjääntymiskehityksen ehkäisemiseksi. Ehkäisevät toimet kohdistetaan erityisesti lapsiin ja heidän perheisiinsä. 2. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen: kaupunki jatkaa terveyden ja hyvinvoinnin ohjelmallista ja tavoitteellista edistämistyötä. Asukkaiden hyvinvoinnin tilaa seurataan vuosittain hyvinvointikertomukseen koottavan hyvinvointitiedon avulla. Kaupunki kehittää hyvinvointitiedon tuottamista ja hyödyntämistä toimintojen suunnittelun ja päätöksenteon perustana. 3. Aktiivisuuteen kannustaminen: kaupunki tukee aktiivisuutta ja yhteisöllisyyttä vahvistavaa toimintaa koko kaupungin alueella. Kansalaisopistolla ja kulttuuripalveluilla on tärkeä merkitys tässä toiminnassa. 4. Yhteistyöllä tekeminen: kaupunki tekee kylä ja kaupunginosayhdistysten kanssa niiden hanketoimintaa ja kyläinvestointeja edistävää yhteistyötä. Rahoituksessa hyödynnetään maaseudun kehittämisrahoitusta sekä Kaupunki Leader rahoitusta.

28 Osallistuva asukas (strategiavalinta 7.) Kaupunki edistää asukkaiden osallistumista kaupungin toimintaan: 1. Toteuttamalla kunnallisvaalien yhteydessä äänestämisen merkitystä ja siihen kannustavan tiedotuskampanjan 2. Kehittämällä jatkuvasti kunnallisen demokratian toimivuutta. Strategiakaudella vahvistetaan lautakuntien asemaa ja toimintaa. 3. Uudistamalla asukaslautakuntatoimintaa niin, että lautakunta toimii koko kaupungin alueen kattavana lautakuntana, uudistamalla sen johtosäännön ja ratkaisuvallan sekä kehittämällä lautakunnan käyttöön uusia, kaupunkilaisten osallisuutta edistäviä toimintamuotoja (mm. kansalaisraati, päätösten ennakkovaikutusten arviointi.). 4. Välittämällä kaupungin asukkaille tietoa kaupungin toiminnasta, tehtävistä ja tavoitteista.

29 Työn alla Talousohjelma

30 Talousohjelma

Seinäjoen kaupunkistrategia 2013 2020

Seinäjoen kaupunkistrategia 2013 2020 1 Seinäjoen kaupunkistrategia 2013 2020 Seinäjoen kaupunginvaltuusto 26.8.2013 Seinäjoen kaupunkistrategia...4 Kaupunkistrategia osana kaupungin johtamisjärjestelmää...5 Kaupunkistrategia turvaa peruspalvelut...5

Lisätiedot

Elinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat 11.9.2013. SEEK/jp

Elinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat 11.9.2013. SEEK/jp Elinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat 11.9.2013 SEEK/jp SEINÄJOKI PERÄSEINÄJOKI Seinäjoki + Peräseinäjoki + Nurmo ja Ylistaro 31.12.2004 1.1.2005 1.1.2009 Asukkaita 32.000 35.939 57.000 Työpaikkoja 19.206

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA KAUPUNKISTRATEGIAN TARKENTAMINEN UUDISTUVA HMEENLINNA 2015 STRATEGIA STRATEGIA OHJAA UUDISTUNEEN KAUPUNGIN TOIMINTAA Strategia ohjaa kaupungin kokonaissuunnittelua sekä lautakuntien suunnittelua ja toimintaa

Lisätiedot

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Kaupunkistrategian lähtökohtia 1. Kaupunkistrategia = Oulun kaupungin strategia (ei vain kaupunkiorganisaation strategia) Kuntalaiset aktiivisina

Lisätiedot

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 Kunnanhallitus 30.5.2011 91 LIITE 37 Valtuusto 13.6.2011 15 LIITE 18 MYRSKYLÄN KUNTA MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 JA STRATEGIA VISION TOTEUTUMISEKSI Kunnan visio 2020 Myrskylä on viihtyisä asuinkunta kohtuullisten

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Satu Rinkinen, Tuija Oikarinen & Helinä Melkas LUT Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Alue- ja innovaatiopolitiikan haasteet - Europe

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsingin seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsingin seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Helsingin seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Vaasan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Vaasan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Vaasan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kuopion seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

INKA Innovatiiviset kaupungit Ohjelma 2014-2020. Aiehaku. Pirjo Kutinlahti Elinkeino- ja innovaatio-osasto 13.5.2013

INKA Innovatiiviset kaupungit Ohjelma 2014-2020. Aiehaku. Pirjo Kutinlahti Elinkeino- ja innovaatio-osasto 13.5.2013 INKA Innovatiiviset kaupungit Ohjelma 2014-2020 Aiehaku Pirjo Kutinlahti Elinkeino- ja innovaatio-osasto 13.5.2013 INKA Innovatiiviset kaupungit ohjelma 2014-2020 Toiminta-ajatuksena on synnyttää osaamislähtöistä

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lappeenrannan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS 21.11.2013 Lapin pääkaupunki ja Joulupukin virallinen kotikaupunki 21.11.2013 Matkailufaktoja

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen Kuntien yritysilmasto 2012 Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä

Lisätiedot

joensuun kaupunkistrategia

joensuun kaupunkistrategia Kantavat Siivet joensuun kaupunkistrategia Kantavat Siivet Joensuu on rohkeasti muutoksia hyödyntävä osaamisen ja elämysten kaupunki, jossa on hyvä elää. VISIO 2015 muutoksia hyödyntävä kaupunki Rakennemuutos,

Lisätiedot

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Sote-uudistus valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Kirsi Varhila, valmisteluryhmän puheenjohtaja sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Jyväskylän seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Jyväskylän seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Jyväskylän seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki PALVELUOHJELMA 1 Palvelujen järjestäminen Kaupungin ydintoimintoja ovat palvelutarpeen

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lahden seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Oulun seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Oulun seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Oulun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät

Lisätiedot

TEM 20.1.2015 Case:Seinäjoki Intoa kehittyä. Leena Perämäki IntoSeinäjoki Oy

TEM 20.1.2015 Case:Seinäjoki Intoa kehittyä. Leena Perämäki IntoSeinäjoki Oy TEM 20.1.2015 Case:Seinäjoki Intoa kehittyä Leena Perämäki IntoSeinäjoki Oy Into Seinäjoki Oy Seinäjoen kaupungin kehitysyhtiö Omistajat: Seinäjoen kaupunki, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy Tavoite: Asiakkaiden

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest. SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella

Lisätiedot

ORIMATTILA. Kaupunkistrategia

ORIMATTILA. Kaupunkistrategia ORIMATTILA Kaupunkistrategia 2020 Kaupunginvaltuusto 7.6.2011 Kaupunginvaltuusto 18. - 19.11.2011 Kaupunginvaltuusto 20.2.2012 Strategiatyöryhmä 20.5.2013 Kaupunginhallitus 27.5.2013 Kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

Seinäjoen kaupunginhallitus. Hallitusohjelma 2010 2012

Seinäjoen kaupunginhallitus. Hallitusohjelma 2010 2012 Seinäjoen kaupunginhallitus Hallitusohjelma 2010 2012 Kaupunginhallitus 7.12.2009 Kaupunginvaltuusto 14.12.2009 1 Hallitusohjelma 2010-2012 Kaupunginhallituksen hallitusohjelma on Seinäjoen kaupunginhallituksen

Lisätiedot

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Esi- ja perusopetuksen kehittämisverkoston päätösseminaari katse kohti tulevaisuutta 11.5.2006 Tampere Veli-Matti Kanerva, kehityspäällikkö Kasvatus- ja

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin STRATEGIA 2009-2016

Seinäjoen kaupungin STRATEGIA 2009-2016 Seinäjoen kaupungin STRATEGIA 2009-2016 Seinäjoen kaupungin strategia 2009-2016 1 Seinäjoen kaupungin valtuuston 29.6.2009 hyväksymä Seinäjoen kaupungin strategia 2009-2016 2 Seinäjoen toimintaympäristön

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012

KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012 KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012 UUSI JYVÄSKYLÄ 2009 ASUKKAITA 130 000 MAAPINTA-ALA 106 km2 1172 km2 UURAINEN LAUKAA HANKASALMI

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Kilpailukyky-ja elinkeinopolitiikan terävöittäminen (KELPO) Valtuustoseminaari 5.-6.2.2013 Risto Kortelainen, muutosjohtaja

Kilpailukyky-ja elinkeinopolitiikan terävöittäminen (KELPO) Valtuustoseminaari 5.-6.2.2013 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Kilpailukyky-ja elinkeinopolitiikan terävöittäminen (KELPO) Valtuustoseminaari 5.-6.2.2013 Risto Kortelainen, muutosjohtaja 1.2.2013 Kilpailukyky- ja elinkeinopolitiikan terävöittäminen KELPO(1) Talousarvio

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Uuden sukupolven organisaatio

Uuden sukupolven organisaatio Uuden sukupolven organisaatio Kaupunkiorganisaation palvelujen järjestämistason perusrakenne ja luottamushenkilöorganisaation toimielinrakenne Organisaatiotoimikunta 30.08.2010 Muutosjohtaja Risto Kortelainen

Lisätiedot

Kuntien ja Liikenneviraston hankintojen yhteinen kehittäminen kohti julkisten hankintojen yhteistä portaalia

Kuntien ja Liikenneviraston hankintojen yhteinen kehittäminen kohti julkisten hankintojen yhteistä portaalia Kuntien ja Liikenneviraston hankintojen yhteinen kehittäminen kohti julkisten hankintojen yhteistä portaalia Kirsi Rontu Infra-alasta tuottavampi yhteistyöllä 2 Kirsi Rontu 1 Julkiset hankkijat yhteistyöhön

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa

Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa 1.6.2015 Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus SYKE Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Elinvoima ja Osallisuus. Seinäjoen kaupunginhallituksen hyväksymä 29.11.2010

Elinvoima ja Osallisuus. Seinäjoen kaupunginhallituksen hyväksymä 29.11.2010 Elinvoima ja Osallisuus Seinäjoen kaupunginhallituksen hyväksymä 29.11.2010 Elinvoima ja osallisuus -ohjelma Seinäjoen, Nurmon ja Ylistaron kuntaliitos yhdisti kolme kasvavaa kuntaa. Kuntaliitoksen jälkeen

Lisätiedot

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA 1 2 Hallitusohjelman tarkoitus ja merkitys Pirkkalan pormestarimalliin kuuluu toimintatapa, jossa uusi pormestari ryhtyy heti valintansa jälkeen kokoamaan hallitusohjelmaa.

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET

Lisätiedot

Seurakunta paikallisen yhteisön tulevaisuuden mahdollisuuksista

Seurakunta paikallisen yhteisön tulevaisuuden mahdollisuuksista Seurakunta paikallisen yhteisön tulevaisuuden mahdollisuuksista Kirkkovaltuuston puheenjohtaja Maria Kaisa Aula 28.1.2016 Kirkollisen johtamisen forum - Vantaa Seurakuntien (hallinnollinen) toimintaympäristö

Lisätiedot

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työryhmien toimeksianto II Uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia 17.1.2014

Lisätiedot

Sopimukset tukemaan uudistuvia kaupunkiseutuja. Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 7.5.2012

Sopimukset tukemaan uudistuvia kaupunkiseutuja. Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 7.5.2012 Sopimukset tukemaan uudistuvia kaupunkiseutuja Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 7.5.2012 Kaupunkien merkitys kansantalouden kannalta Kaupunkien merkitys kansantalouden

Lisätiedot

KYL TOIMII! palvelustrategia 2016KV 13.6.2011

KYL TOIMII! palvelustrategia 2016KV 13.6.2011 KYL TOIMII! 2016 palvelustrategia 2016KV 13.6.2011 Sisältö Tiivistelmä 3 1. Palvelustrategian tehtävä 4 2. Palvelustrategian arvot 5 3. Palveluvisio 2016 5 4. Palvelujen järjestäminen 6 5. Palvelujen järjestämisen

Lisätiedot

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen Maarit Lahtonen, asiantuntija Työelämän innovaatiot ja kehittäminen DM 629213 11-2011 VetoVoimaa! tekesläisen silmin

Lisätiedot

Yritetään ja työllistetään. Kehittämispäällikkö Seija Mustonen

Yritetään ja työllistetään. Kehittämispäällikkö Seija Mustonen Yritetään ja työllistetään Kehittämispäällikkö Seija Mustonen Oulu / Syyskuu 2013 Työttömien lukumäärä 18 000 16 000 14 000 12 000 13 226 Kaikki työttömät Yli 50- vuotiaat 14,4% 27,0% Henkilöä 10 000 8

Lisätiedot

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Yhteistoimintaryhmä 29.11.2010 Kaupunginhallitus 29.11.2010 Kaupunginvaltuusto 13.12.2010 Sisällysluettelo 1. Edellisen

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen

Lisätiedot

Uuden sukupolven organisaatio ja johtaminen. Vaikuttava organisaatio eri tasoisia prosesseja johtamalla

Uuden sukupolven organisaatio ja johtaminen. Vaikuttava organisaatio eri tasoisia prosesseja johtamalla Uuden sukupolven organisaatio ja johtaminen Vaikuttava organisaatio eri tasoisia prosesseja johtamalla USO seminaari Kuntamarkkinat 14.10.2011 Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen, Audiapro Oy USO-kuntien toteutunut

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi. Paavo Moilanen

Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi. Paavo Moilanen Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi Paavo Moilanen Kaupunkiseutujen kasautumisanalyysi Ydinalue = pienin alue/tila (250 m ruudut) jolle sijoittuu 90 % työntekijöistä Kasautumisluku

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin kehitysaallot

Jyväskylän kaupungin kehitysaallot Uuden aallon Jyväskylä Jyväskylän kaupungin kehitysaallot Jyväskylän kaupunkistrategia Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 22.3.2010 Strategiaperusta yhdistymissopimus 18.2.2008 Jyväskylä - kilpailukykyinen

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kouvolan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kouvolan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kouvolan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Monikeskuksinen aluerakenne

Monikeskuksinen aluerakenne Monikeskuksinen aluerakenne Seminaarin paneeli Helsinki 17.3.2011 Keijo Sahrman Johtaja, Suomen Kuntaliitto Kuntahallinnon murros: Kuntapalveluiden uudistaminen kohti 2020 lukua, muutosvaateita mm. Palveluiden

Lisätiedot

MAL-verkosto ja kaupunkipolitiikka. Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 16.10.2012 Vaasa

MAL-verkosto ja kaupunkipolitiikka. Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 16.10.2012 Vaasa MAL-verkosto ja kaupunkipolitiikka Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 16.10.2012 Vaasa Jäsentelyä MAL osana kaupunkipolitiikkaa Sopimusperusteinen kaupunkipolitiikka

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Seinäjoen seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Seinäjoen seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Seinäjoen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma

Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma Pääkaupunkiseudun Val osallistuminen INKAan Kimmo Heinonen Elinkeinoasiamies Helsingin kaupunki 12.11.2013 INKA-ohjelma 2014-2020 Uusi innovaatiopolitiikan väline

Lisätiedot

Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu

Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu 21.11.2013 Pekka Järvinen sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja

Lisätiedot

8.10.2013 INNOVAATIOKESKITTYMÄ KESKELLÄ SUOMEA - KASVUA JA UUTTA LIIKETOIMINTAA

8.10.2013 INNOVAATIOKESKITTYMÄ KESKELLÄ SUOMEA - KASVUA JA UUTTA LIIKETOIMINTAA INNOVAATIOKESKITTYMÄ KESKELLÄ SUOMEA - KASVUA JA UUTTA LIIKETOIMINTAA Politiikkatoimien kokonaisuus: Suurten kaupunkien kasvusopimukset 2014-2015 INKA Innovatiiviset kaupungit 2014-2020 ohjelma Neuvottelumenettely

Lisätiedot

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Ulla-Maija Laiho Työ- ja elinkeinoministeriö, HYVÄ hanke Helsinki 26.11.2009 Miksi TEM:n linjauksia hyvinvointialalle? Sosiaali-

Lisätiedot

Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta

Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta 1 Tampereen pormestarin puheenvuoro Suomalais Saksalaisessa Ystävyyskuntakokouksessa 17.6.2011 Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta Hyvät suomalais saksalaisen

Lisätiedot

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys 1.2.2011 Anne Korhonen Toteutus etsittiin viitteitä Green Care -malliin soveltuvista palvelutarpeista palvelustrategiat, palvelutarve- ja väestöselvitykset,

Lisätiedot

KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA

KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.5. 1 JOHDANTO Henkilöstöohjelmalla tuetaan Kokkolan kaupunkistrategian toteuttamista. Henkilöstöohjelmalla tuodaan näkyväksi kaupunkistrategian

Lisätiedot

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen INTERREG IVC Alueiden välinen yhteistyö Suomessa Tuomas Turpeinen Mikä on INTERREG IVC? Lissabonin ja Göteborgin strategioissa määriteltyjä tavoitteita korostava yhteistyöohjelma Tarjoaa yhteistyömahdollisuuksia

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Tampereen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto

KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto Toimintaympäristön muutokset Asiakkaiden ja julkisen vallan käyttäjien asettamat vaatimukset kasvavat. Urbanisoituminen muuttaa palvelutarpeita ja yhdyskuntarakennetta.

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA - Luovaa taloutta edistävät julkiset toimet ja kehittämislinjaukset Rysä goes Luova Suomi, Mikkeli, 16.-17.10.2012 Tn Sakari Immonen TEM/Elinkeino- ja innovaatio-osasto

Lisätiedot

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA 1. Keravan kaupungin visio KERAVA ON METROPOLIALUEEN KÄRJESSÄ KULKEVA, VETO-VOIMAINEN, ROHKEA, MENESTYVÄ JA UUTTA LUOVA KAUPUNKI, JOSSA PALVELUT JA LUONTO OVAT JOKAISTA LÄHELLÄ Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI,

Lisätiedot

Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008

Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008 KESKI-SUOMEN SUOMEN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008 maakuntajohtaja Anita Mikkonen Keski-Suomen liitto Visio Keski-Suomi tilastojen

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin tervehdys

Jyväskylän kaupungin tervehdys Jyväskylän kaupungin tervehdys Kunta- ja palvelurakenneseminaari 18.10.05 Paviljonki Kuntien vuosikatteet maakunnittain vuosina 2003-2004, euroa/asukas Uusimaa Itä-Uusimaa Pirkanmaa Satakunta Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Mika Mannervesi 5.6.2014 Elinkeinopoliittisen ohjelman päivitys: taustamuuttujat Kaksi Salon tulevaisuuden kannalta merkittävää, toisistaan lähes riippumatonta

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelma 2015-2020

Elinkeino-ohjelma 2015-2020 Elinkeino-ohjelma 2015-2020 Elinkeino-ohjelma 2015-2020 Painopisteet: Yrittäjyysmyönteisen ilmapiirin edistäminen Toimintaedellytysten luominen elinkeinoelämälle Seudullisen yhteistyön Yrittäjyysmyönteisen

Lisätiedot

Talousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide

Talousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide Hyvinvoiva kuntalainen Ennaltaehkäisevien ja terveyttä edistävien palveluiden kehittäminen Varhaisen puuttumisen resurssien kohdentaminen ja palveluiden kehittäminen poikkihallinnollisesti 1. Liikuntapalveluissa

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020

SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020 SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020 VISIO Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020. Kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä MISSIO Suomen Karateliitto on

Lisätiedot

MITEN KUNTAA JOHDETAAN VAIKUTTAVUUDELLA JA HYVINVOINTITIEDOLLA. Kuntaliitto 6.5.2014 Kehitysjohtaja Soile Kuitunen

MITEN KUNTAA JOHDETAAN VAIKUTTAVUUDELLA JA HYVINVOINTITIEDOLLA. Kuntaliitto 6.5.2014 Kehitysjohtaja Soile Kuitunen MITEN KUNTAA JOHDETAAN VAIKUTTAVUUDELLA JA HYVINVOINTITIEDOLLA Kuntaliitto 6.5.2014 Kehitysjohtaja Soile Kuitunen Kunnan tehtävänä on hyvinvoinnin tuottaminen asukkailleen ja kestävän kehityksen edistäminen

Lisätiedot

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Lieksa 20.5.2014 Strateginen sitoutuminen ja visio Pohjois-Karjalan strategia

Lisätiedot

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen

Lisätiedot

Helsinki Espoo Tampere Vantaa Oulu Turku. Kuuden suurimman kaupungin hallitus ohjelma tavoitteet

Helsinki Espoo Tampere Vantaa Oulu Turku. Kuuden suurimman kaupungin hallitus ohjelma tavoitteet Helsinki Espoo Tampere Vantaa Oulu Turku Kuuden suurimman kaupungin hallitus ohjelma tavoitteet 2 Suuret kaupunki seudut ovat Suomen kasvun ja kansain välistymisen moottoreita Kaupungistuminen on globaali

Lisätiedot

28.10.2013 Ari Hiltunen

28.10.2013 Ari Hiltunen 28.10.2013 Ari Hiltunen Kaupunginhallituksen kokous 28.10.2013 Ari Hiltunen, toimitusjohtaja Mitattavuus ja vaikuttavuus Välittömät vaikutukset eli mitä tehdään ja välilliset tulokset muiden toimijoiden

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

Kasvun ja oppimisen palvelualue 2016

Kasvun ja oppimisen palvelualue 2016 Kaupunginhallitus 5.10.2016 Kuopion kaupungin talousarvio 2016 sekä vuosien 2016-2019 toimintaja taloussuunnitelma Sivu 87: sivun loppuun lisätään kasvun ja oppimisen palvelualueen toiminnalliset tavoitteet

Lisätiedot

Vantaalla? Mitä me olemme tehneet. Kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden seminaari Finlandia-talo 2.12.2014

Vantaalla? Mitä me olemme tehneet. Kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden seminaari Finlandia-talo 2.12.2014 Mitä me olemme tehneet Vantaalla? Kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden seminaari Finlandia-talo Kaupunginjohtaja Kari Nenonen Vantaan kaupunki Vantaan kaupungin strategia Uudistuvat palvelut Vakaa talous

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 Mänttä-Vilppulan kehityskuva Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT Rakennemallivaihtoehtojen kautta etsitään Mänttä-Vilppulalle paras mahdollinen tulevaisuuden aluerakenne

Lisätiedot

KIILA JA VISIO 2020 SENAATTORITAPAHTUMA. Johanna Hasu/8.5.2014/Kuntatalo Helsinki

KIILA JA VISIO 2020 SENAATTORITAPAHTUMA. Johanna Hasu/8.5.2014/Kuntatalo Helsinki KIILA JA VISIO 2020 SENAATTORITAPAHTUMA Johanna Hasu/8.5.2014/Kuntatalo Helsinki 1 Ei yhteiskunta vaan pyöri sillä tavalla, että mä sulle tässä uudeksi Kiilaksi tai hyvinvointipalveluvisioksi muuttuisin

Lisätiedot

Terveyden edistäminen ja ehkäisevätyö kehittyy - Mikä on kuntoutuslaitosten rooli tulevaisuudessa?

Terveyden edistäminen ja ehkäisevätyö kehittyy - Mikä on kuntoutuslaitosten rooli tulevaisuudessa? Terveyden edistäminen ja ehkäisevätyö kehittyy - Mikä on kuntoutuslaitosten rooli tulevaisuudessa? Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysyksikkö Päihdekuntoutuksen keskusliitto ry:n tulevaisuus

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Turun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot