Seinäjoen kaupunkistrategia

Transkriptio

1 1 Seinäjoen kaupunkistrategia

2 Seinäjoen kaupunginvaltuusto

3 Seinäjoen kaupunkistrategia...4 Kaupunkistrategia osana kaupungin johtamisjärjestelmää...5 Kaupunkistrategia turvaa peruspalvelut...5 Seinäjoen kaupunki ja muuttuva toimintaympäristö...6 Seinäjoen kaupungin arvot ja tehtävä...7 Visio - tahtotila...8 Kasvava kaupunki...10 Kestävän kasvun Seinäjoki Menestyvät ja kasvavat yritykset...13 Uudistuva kaupunkikeskusta...15 Kasvua tukevat strategiset valinnat...17 Uudistuva Seinäjoen kaupunki Vastuun ja yhteistyön Seinäjoki...21 Palvelustrategiset valinnat, johtaminen ja organisaatio...22 Minun kaupunkini Vastuullinen ja aktiivinen asukas...24 Osallistuva asukas...25 Kestävän talouden kaupunki...26 Tasapainoinen talous...26

4 4 Seinäjoen kaupunkistrategia Seinäjoen kaupunkistrategia on Seinäjoen valtuuston hyväksymä strategia vuoteen Painopisteenä on kuluva valtuustokausi , joten strategia voidaan nähdä myös valtuustokauden ohjelmana. Seinäjoen kaupungin seuraava strategia hyväksytään vuonna Seinäjoen kaupunki tarvitsee strategian tavoitteiden saavuttamiseksi asukkaiden ja yritysten osallistumista.

5 5 KAUPUNKISTRATEGIA OSANA KAUPUNGIN JOHTAMISJÄRJESTELMÄÄ KAUPUNKISTRATEGIA TURVAA PERUSPALVELUT Kaupunkistrategia on keskeinen osa kaupunkiorganisaation johtamisjärjestelmää. Strategian hyväksymisen jälkeen kaupunginhallitus laatii hallitusohjelman ja kaupungin lautakunnat strategiaa ja hallitusohjelmaa toteuttavat lautakuntaohjelmat. Lautakuntaohjelmat sisältävät myös toimialakohtaisten palvelujen suunnitelmat. Kaupunkistrategia ja ohjelmat ohjaavat vuosittaisen talousarvion laadintaa. Talousarviossa on myös asetettu vuosikohtaiset tavoitteet. Erillisohjelmat ja alakohtaiset ohjelmat hyväksyy ao. lautakunta tai laaja-alaisten ohjelmien osalta kaupunginhallitus. Kaupunkistrategian tärkein tavoite on turvata kaupungin asukkaille hyvät ja kehittyvät kunnalliset perus- palvelut. Hyvät peruspalvelut turvaa parhaiten kaupunki, jossa on menestyviä ja kasvavia yrityksiä, vetovoimainen, viihtyisä ja kulttuurisesti rikas elinympäristö, osaava, vastuullinen ja monipuolisesti yhteistyötä tekevä kaupunkiorganisaatio, vastuuta kantavia, aktiivisia ja osallistuvia asukkaita ja kestävä talous. Kaupunkistrategia on strategia tämän perustan vahvistamiseksi. Strategian ja ohjelmien toteutumista arvioidaan sekä asiakas-, vertais- että toiminnallis-taloudellisella arvioinnilla.

6 6 SEINÄJOEN KAUPUNKI JA MUUTTUVA TOIMINTAYMPÄRISTÖ Globalisaatio, maahanmuutto ja väestön ikääntyminen, ilmastonmuutos, kaupungistuminen sekä hyvinvointivaltion ja työn muutos ovat tämän päivän ja tulevien vuosien keskeisiä megatrendejä. Suomessa väestö keskittyy yhä enemmän kasvukeskuksiin, joka näkyy pysyvinä aluellisina eroina työttömyydessä, työllisyydessä, huoltosuhteessa sekä tuotannossa. Aluerakenteen eriytyminen ja keskittymiskehitys heijastuvat myös palveluiden järjestämiseen ja tarjontaan niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla. Asukkaiden ja asiakkaiden tarpeet ja odotukset muuttuvat ja erilaistuvat. Kuntien perustehtävä säilyy, mutta kuntien on kyettävä kohtaamaan myös kokonaan uudenlaisia tarpeita ja odotuksia. Kuntien viestintäympäristö muuttuu. Asukkaiden viestinnällinen saavuttaminen on mahdollista vain käyttämällä monipuolisesti eri viestintävälineitä ja -kanavia. Kuntasektori elää suurta murroskautta. Julkisen sektorin kestävyysvajeesta aiheutuvat tehostamistarpeet edellyttävät palvelurakenteiden ja -konseptien uudistamista. Kuntien määrä tulee vähenemään ja palveluiden järjestämistavat uudistuvat ja korostavat yhteistyötä ja kumppanuutta palveluiden tuottamisessa. Kuntasektoria säätelevä lainsäädäntö uudistuu. Uudistuvia lakeja ovat muun muassa terveydenhuoltolaki, rakennelaki, kuntalaki, vanhuspalvelulaki, sosiaalihuoltolaki, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki sekä valtionosuuslainsäädäntö. Lisäksi kuntien tehtävien uudelleenarviointi voi johtaa lainsäädännöllisiin uudistuksiin. Palveluiden tuotantotavat uudistuvat. Keskeisessä asemassa ovat monituottajamallit, sähköiset palvelut, etäja liikkuvat palvelut ja koko julkisen sektorin kattavan yhteispalvelun kehittäminen. Etelä-Pohjanmaan maakunta ja Seinäjoki sen keskuskaupunkina kohtaavat eriytyvän väestö- ja työpaikkakehityksen sekä huoltosuhteen muutoksen. Seinäjoen kehitys jatkuu myönteisenä, mutta sen maakunnan kattavalla talousalueella on paikoin vakavia vaikeuksia. Seinäjoen kasvun kehän laajentuminen ja positiivinen heijastuminen maakunnassa on koko maakunnan ja myös Seinäjoen kaupungin etu.

7 7 SEINÄJOEN KAUPUNGIN ARVOT JA TEHTÄVÄ Seinäjoen kaupunki toimii oikeudenmukaisuutta, asiakaslähtöisyyttä ja avoimuutta korostaen. Kaupunki arvostaa suomalaista kunnallista demokratiaa ja haluaa edistää asukkaiden osallisuutta ja luottamusta oman kaupunkinsa toimintaan. Seinäjoen kaupunki haluaa turvata asukkaiden hyvinvoinnin ja hyvän elämän mahdollisuudet kaikissa olosuhteissa. Seinäjoen kaupunki haluaa tukea asukkaidensa aktiivisuutta, elinikäistä oppimista, innovatiivisuutta ja rohkeaa uuden löytämistä. Kaupunki on avoin yhteistyölle ja haluaa tukea Etelä-Pohjanmaan maakunnan asukkaiden ja kaikkien kumppaneidensa onnistumista.

8 8 Visio - tahtotila Seinäjoella on yrittäjyyttä ja kestävää kasvua, osaava ja uudistuva kaupunkiorganisaatio sekä aktiivisia ja vastuullisia asukkaita.

9 9

10 10 Kasvava kaupunki Seinäjoen kaupungin asukasluku kasvaa positiivisen muuttoliikkeen ja syntyneiden enemmyyden ansiosta. Väkiluvun kasvu on keskimäärin 1,5 prosenttia vuodessa. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Seinäjoen kaupungin väkiluku vuonna 2020 on asukasta.

11 11 Seinäjoki tarjoaa monipuoliset asumismahdollisuudet kaupunkiasumisesta elinvoimaisiin kyliin.

12 12 Kestävän kasvun Seinäjoki 2020 YRITTÄJYYS Seinäjoen kestävän kasvun perusta on yrittäjyydessä, yrittäjyysasenteessa ja yritysten tahdossa menestyä ja kasvaa. Uudet työpaikat syntyvät pääosin yrityksiin. Yritysten menestyminen vahvistaa kaupungin verotulopohjaa ja tuo mahdollisuudet kaupungin palveluiden jatkuvaan kehittämiseen. KAUPUNKIKESKUSTA Seinäjoen kaupunkikeskusta vahvistaa Seinäjoen vetovoimaa ja kilpailukykyä. Kaupunkikeskusta on asukkaan kotiseutu, viihtyisä ja kaupunkikulttuurin rikastama ympäristö, kaupan ja palveluiden keskus, osaamisintensiivisen toiminnan alue sekä liikenteen ja logistiikan risteysalue. KASVUYRITYKSET Seinäjoella on yritystoiminnan kasvualoilla ja globaaleilla markkinoilla menestyviä yrityksiä. Yritysten menestyksen tukena on osaamis- ja innovaatioympäristö, joka on yksi kansallisista innovaatiokeskittymistä ja joka toimii myös ruokajärjestelmien kansainvälisesti verkottuneena keskuksena. Seinäjoen kaupunki toteuttaa elinkeinopolitiikkaa, jossa yritysten kasvua tuetaan myös maankäytön, asumisen, liikenteen sekä palveluiden kehittämistoimenpiteillä. SEINÄJOEN VALINNAT Seinäjoki on Aalto-keskuksen, ruokaprovinssin, rytmimusiikin, tapahtumien, kokous- ja messutoiminnan, elämysliikunnan, Ruuhikoski-golfin, ravi- ja ratsastuskeskusten, Kalajärven matkailualueen ja teatterin kaupunki.

13 13 MENESTYVÄT JA KASVAVAT YRITYKSET STRATEGIAVALINTA 1 Seinäjoki kehittää Seinäjoki Green Creative Garden (GCG) innovaatiokeskittymää kansainvälisesti tunnettuna ruokajärjestelmien kasvualustana. Yritystoiminnan kasvua haetaan kaikilta toimialoilta alkutuotannosta jalostukseen, agroteknologiasta ruokajärjestelmiin. Ruokaprovinssitoiminta kokoaa yrityksiä, osaajia ja kuluttajia monipuolisesti alan yrittäjyyden, palveluiden ja elämysten innostavaan kehittämiseen. Seinäjoki osallistuu innovaatiokeskittymää tukevien tutkimus- ja kehitysalustojen toteuttamiseen sekä innovaatioympäristön rakentumista tukeviin investointeihin. Seinäjoki tiivistää elinkeino- ja innovaatiopolitiikan yhteyttä koulutus-, tutkimus- ja kehitystoimintaan. Kaupunki korostaa Seinäjoen ammattikorkeakoulun, Seinäjoen yliopistokeskuksen sekä muiden korkeakoulutoimijoiden ja koulutuskeskus Sedun kanssa tehtävässä yhteistyössä toiminnan vaikuttavuutta yritysten menestykseen ja kasvuun. Seinäjoen kaupunki organisoi elinkeinotoimintojen kehittämisen niin, että se on tuloksellisuudeltaan ja tehokkuudeltaan Suomen huipputasoa. Seinäjoen kaupungin hankinnoilla on merkittävä elinkeinopoliittinen merkitys. Hankintatointa kehitetään tiiviissä yhteistyössä elinkeinopolitiikan ja kaupungin palvelutuotannon kanssa. Seinäjoen kaupunki tukee omalla toiminnallaan (mm. esikaupalliset hankinnat, kaupunkisuunnittelulliset kohteet, innovaatioiden aktiivinen hyödyntäminen) kaupungin elinkeinoelämän kasvua ja kehitystä. Luovia aloja (mm. tapahtumatuotanto, kulttuurialan yritystoiminta ja ammattilaisuus) kehitetään kasvavana ja Seinäjokea profiloivana elinkeinotoiminnan alana.

14 14 Liikunta-alan yrittäjyyttä edistetään yritystoiminnan kasvualana. Suuret huippu-urheilun liikuntapaikkarakentamiskohteet, esimerkiksi jalkapallostadion ja jäähalli, toteutetaan pääsääntöisesti yritysvetoisesti. Kaupunki edistää hankkeiden toteuttamista maapoliittisilla ratkaisuilla. Seinäjoen asemaa logistisena keskuksena vahvistetaan edistämällä uuden, Nordic Logistic City (NLC) logistiikkaalueen rakentamista Roveksen alueelle. Osana Teräsmäen teollisuusalueen kehittämistä toteutetaan puunkuormauksen logistinen alue. Rengonharjun lentoasema-alueen maankäyttöä ja aluerakentamista edistetään lentoliikenteen toimintaedellytysten parantamiseksi. Kaupungin elinkeinopolitiikkaa palvelevan maankäytön keskeisenä tavoitteena on turvata kaupunkikeskustan työpaikka-alueiden lisäksi Seinäjoen itäisen ohikulkutien varteen muodostuvien n ha:n teollisuus- ja liiketoiminta-alueiden (ml. kaupan suuryksiköt) maankäytöllinen valmius. Kauppa-Joupin 75 hehtaarin ja yli kerrosneliön kaupallinen keskus toteutuu kansallisesti merkittävänä kaupan alan investointina.

15 15 UUDISTUVA KAUPUNKIKESKUSTA STRATEGIAVALINTA 2 Seinäjoen kaupunkikeskustaa parannetaan toteuttamalla laaja-alainen keskustan kehittämisohjelma. Keskustan alueelle laaditaan valtuustokauden kattava kaavoitusohjelma, jossa tavoitteena on keskustan rakennustehokkuuden nostaminen ja kaupunkikuvan kehittäminen. Keskusta-asumisen lisääminen: Asuntotuotannon painopiste on pohjoiskeskustan ja Itikan alueilla. Myös muualla keskusta-alueella on korttelikohtaisia kohteita. Kaupunki toteuttaa kortteli 5:n erityisesti ikääntyvien asumista tukevana kohteena. Huhtalantie 10:tä kehitetään palveluasumista tukevana rakennuskohteena. Asema-alueen asuntotuotantomahdollisuudet ajoittuvat strategiakauden lopulle. Tavoitteena on keskustan asukasmäärän lisääminen asukkaalla vuoteen 2020 mennessä. Asukkaiden aktiivisuutta ja osallisuutta tuetaan vuonna 2014 alkavalla kansallisella kaupunki-leader ohjelmalla. Viihtyisä ja toimiva kaupunkikeskusta: Keskustorin maanalainen pysäköintitalo ja torikansi toteutetaan vuoteen 2016 mennessä. Kauppatorin ja Keskustorin toiminnallinen yhteys ja profiilit selvitetään. Keskustan ja siihen liittyvän Areenan ja Rytmikorjaamon alueen tapahtuma-alustoja kehitetään mm. toteuttamalla messutoimintaa palveleva Areenan laajennus ja Marttilan koulun monikäyttöpiha. Kansallinen kaupunkipuisto hanke toteutuu ja keskustan taskupuistoja parannetaan. Keskustan katu- ja kaupunkiympäristön kehittämiseen osoitetaan vuosittainen talousarviomääräraha. Kaupunkikultturia tuetaan erityisesti kaupungin profiilialueilla (mm. rytmimusiikki ja ruokaprovinssi). Lakeuden puiston (Y-kaava) toiminnallinen suunnittelu toteutetaan strategiakaudella. Kauppa ja palvelut: Keskustassa on merkittävät mahdollisuudet kaupan ja palveluiden tarjonnan laajentamiseen. Keskustan rakennustehokkuutta lisäämällä voidaan keskustaan toteuttaa yli kerrosneliötä uutta kaupan ja palveluiden tilaa. Kaupunki toimii aktiivisessa yhteistyössä keskustan kiinteistönomistajien ja muiden toimijoiden kanssa.

16 16 Aalto-keskus: Aalto-keskuksen peruskorjaus toteutuu strategiakaudella. Aalto-keskuksen merkitys kaupunkikeskustassa vahvistuu (arkkitehtuuri, matkailu, viestintä). Osaamisintensiiviset työpaikka-alueet: Framin, Itikan ja tulevaisuudessa myös Aseman alueella on Seinäjoen osaamisintensiivisten työpaikkojen keskittymä. Kaupunkikeskustaa kehitetään kaupunkilaisia ja yhteisöjä parhaaseen osaamiseen, tietoon ja taitoon osallistavana kaupunkikampuksena. Yliopistojen ja korkeakoulujen tilojen ohella myös kansalaisopiston kansalaiskampus, Apila ja Aallon kirjasto ja muut kaupunkilaisten yhteiset tilat tuovat parhaan tiedon, taidon ja osaamisen kaikkien ulottuville. Liikenne ja logistiikka: Seinäjoen asema-alueen kokonaisvaltaisen kehittämisen lähtökohtana on keskusta-alueen ja asema-alueen tiivistäminen. Asema-alue on liikenteen ja logistiikan, asumisen, palveluiden ja osaamisintensiivisen yritystoiminnan kehittämisalue. Joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen toiminnallisuutta parannetaan lisäksi myös toteuttamalla kaupunkikeskustan läpikulkevat pyöräilyverkostot sekä kävely- että kävelypainotteista katuverkostoa laajentamalla.

17 17 KASVUA TUKEVAT STRATEGISET VALINNAT STRATEGIAVALINTA 3 Seinäjoki jatkaa kehitystyötä edellisillä valtuustokaudella valituissa strategisissa kohteissa: Aalto-keskus: Toteutettavan peruskorjauksen lisäksi Aalto-keskuksen viestintää ja markkinointia kehitetään liittämällä Aaltoarkkitehtuuri kulttuurisena tarjontana osaksi tapahtumia ja alueelle suuntautuvaa matkailua. Tapahtumakaupunki: Tapahtuma-alustojen (keskusta - ml. Areena - Rytmikorjaamo ja Törnävän saari) jatkuvaa parannustyötä tehdään yhteistyössä tapahtumajärjestäjien kanssa. Yhteistyö tukee alan yritystoiminnan kehittymistä, tapahtumatuotannon osaamista, alan toimijoiden välistä yhteistyötä sekä mahdollistaa uusien tapahtumien synnyn. Majoituskapasiteettia parannetaan yritysyhteistyönä. Uusi, 2020-luvun tapahtuma-alusta suunnitellaan Routakallion alueelle. Rytmimusiikki: Tavoitteena on ammattimaisen muusikkouden tukeminen, musiikin tekemisen kansallisen koulutuskokonaisuuden käynnistäminen sekä Louhimon toiminnan vakiinnuttaminen lasten ja nuorten rytmimusiikkikasvatukseen innostajana sekä bänditoimintaa vahvistavana toimijana. Rytmikorjaamoa vahvistetaan kansallisesti merkittävänä rytmimusiikin keskuksena. Luontoliikunta ja elämyksiä liikunnasta: Kansalaisliikuntaa edistetään koko kaupungin alueelle ulottuvilla liikuntareitistöillä. Jouppilanvuoren aluetta kehitetään liikuntakeskuksena lähellä kaupunkikeskustaa. Erityisryhmät huomioidaan ylläpitämällä ja kehittämällä esteettömiä elämysliikuntakohteita. Pyöräilystrategiaa toteutetaan mm. pyöräilyreitistöillä. Teatteri: Teatteritalon tekniikan nykyaikaistaminen mahdollistaa entistä monipuolisemmat teatteriproduktiot. Näyttämötaidetta vahvistetaan perusopetuksesta ammattiteatteriin.

18 18 Raviurheilu ja ratsastus: Seinäjoen ravikeskusta ja sen maa-alueita hyödynnetään monipuolisesti (mm. Animwest, uudet palvelut, reitistöt). Mäki-Pohdon ravi- ja ratsastuskeskusta kehitetään yrittäjävetoisena kohteena. Kalajärven matkailualue: Aluetta kehitetään toteuttamalla laadittua kehittämissuunnitelmaa (mm. karavaanialueen laajennus, majoituskapasiteetin lisääminen sekä uudet palvelutoiminnot). Ruuhikoski golf: Kentän laajentamismahdollisuudet turvataan maankäytön suunnittelussa. Edistetään palveluiden lisäämistä alueella.

19 19 UUDET STRATEGISET VALINNAT: Asuntomessut 2016: Tavoitteena on messujen menestyksekäs ja innovatiivinen toteuttaminen. Messut vahvistavat kaupungin profiilia tapahtumakaupunkina. Seinäjoen taidekeskus: Kehitetään vanhan sairaalan alueelle uudenlainen taidekeskus, jossa hyödynnetään poikkitaiteellisuutta sekä alueellista ja maakunnallista yhteistyötä. Toiminta käynnistyy asteittain seuraavan valtuustokauden aikana. Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja Seinäjoen yliopistokeskus: Kaupunki toimii aktiivisesti korkeakoulujen, yritysten ja kaupungin yhteistyön syventämiseksi ja laajentamiseksi yhä vahvemmin myös yhteisötasolle. Tavoitteena on parhaan tiedon ja taidon hyödyntäminen niin kaupungin, yritysten kuin yhteisöjenkin toiminnassa. Seinäjoen ammattikorkeakoulun toimintaa kehitetään osakeyhtiönä ja kaupungin tytäryhtiönä. Seinäjoen ammattikorkeakoulun toimintaprofiilissa vahvistuu yhteys ruokajärjestelmiin keskittyvään elinkeino- ja innovaatiotoimintaan. Seinäjoen yliopistokeskuksessa toimivien yliopistojen kanssa tehdään sopimusperustaista ja yhteisiin strategisiin valintoihin perustuvaa yhteistyötä.

20 20 Uudistuva Seinäjoen kaupunki 2020 VASTUUN JA YHTEISTYÖN SEINÄJOKI Seinäjoen kaupunki on kasvun sekä kunta- ja palvelurakenteellisten uudistusten johdosta kansallisesti merkittävä kuntapalveluiden järjestäjä ja tuottaja. Seinäjoki on keskeinen palveluiden järjestäjä koko Etelä-Pohjanmaan maakunnan alueella. Seinäjoki tekee tiivistä strategista ja toiminnallista yhteistyötä maakunnan ja talousalueensa vahvistuneiden kuntaorganisaatioiden, Etelä-Pohjanmaan liiton, muiden keskuskaupunkien sekä valtion alue- ja keskushallinnon kanssa. Seinäjoen kaupungin ja yritysten yhteistyö syvenee kaupungin vahvistuvan aseman ja kumppanuusyhteistyön kehittymisen myötä. Seinäjoen kaupungin kansainvälinen toiminta vahvistuu erityisesti osana Seinäjoen innovaatiokeskittymän toimintaa. PALVELUSTRATEGISET VALINNAT, JOHTAMINEN JA ORGANISAATIO Seinäjoen kaupunki on osaava palveluiden järjestäjä. Kaupungin henkilöstön asiantuntijuus ja palvelustrategiset valinnat tukevat kaupungin onnistumista palveluiden järjestämisessä. Kaupungin oma palvelutuotanto sekä yritysten ja yhteisöjen tuottamat palvelut ovat kokonaisuus, joka turvaa palveluiden hyvän saatavuuden ja kehittämisen. Kaupungin johtaminen ja organisaatio edistävät palveluiden asiakaslähtöistä kehittämistä.

21 21 VASTUUN JA YHTEISTYÖN SEINÄJOKI STRATEGIAVALINTA 4 Seinäjoen kaupunki toimii aktiivisesti ja vastuullisesti kunta- ja palvelurakenteen uudistamiseksi. Rakenteellinen uudistuminen on välttämätöntä, jotta Seinäjoen kaupungin asukkaille voidaan turvata hyvät ja kehittyvät kunnalliset palvelut. Kaupungin tavoitteena on toteuttaa maakunnan kehitystä tukevia ja luottamusta rakentavia ratkaisuja. Seinäjoki on valmis uusiin kuntaliitoksiin ja näkee kuntaliitokset osana rakenteellista kehittämistä. Kuntaliitoksia tarvitaan koko Etelä-Pohjanmaan alueella niin, että maakuntaan muodostuu vahvojen peruskuntien verkosto. Seinäjoki on valmis laajentamaan palveluyhteistyötään muiden kuntien kanssa ensisijaisesti vastuukuntamalliin perustuvana. Seinäjoen kaupungin tavoitteena on nykyisen Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueen kattava sosiaali- ja terveyspalveluiden alue, jossa Seinäjoen kaupunki toimii kuntalain määrittämänä vastuukuntana. maakunnan elinvoimaisuuden vahvistamisessa. Seinäjoen kaupunki tekee aktiivista yhteistyötä maakunnan kuntien ja yritysten kanssa niiden menestyksen ja kasvun edistämiseksi. Seinäjoki osallistuu 20 suurimman kaupungin yhteistyöja kehittämisverkostoon. Kaupunki tekee yhteistyötä eri kaupunkien ja kaupunkiseutujen kanssa edunvalvonnassa, osaamis- ja innovaatiopolitiikassa sekä elinkeinopoliittisissa ja logistisissa hankkeissa. Valtion alue- ja keskushallinnon sekä Seinäjoen kaupungin yhteistyö vahvistuu kaupunkipolitiikan merkityksen ja aseman korostumisen myötä. Seinäjoki ja Seinäjoen kaupunkiseutu käyvät vuosittain neuvottelut ministeriöiden kanssa kaupunkiseudun kasvua ja kehittämistä koskevista teemoista. Yhdessä aluehallinnon ja Etelä- Pohjanmaan liiton kanssa jatketaan alueellista kehittämistyötä ja edunvalvontaa. Seinäjoen kaupungilla ja sen elinkeino- ja innovaatiopolitiikalla on erityinen vastuu kaupunkiseudun ja koko

22 22 PALVELUSTRATEGISET VALINNAT, JOHTAMINEN JA ORGANISAATIO STRATEGIAVALINTA 5 Seinäjoen kaupungin vahvistuva tehtävä ja rooli kunnallisten palveluiden järjestäjänä edellyttää kaupungin palvelustrategisten linjausten, johtamisen ja organisaation jatkuvaa uudistamista. Seinäjoen kaupungilta edellytetään yhä laaja-alaisempaa ja erikoistuneempaa osaamista. Kaupunkia on kehitettävä asiakaslähtöisenä asiantuntijaorganisaationa, joka kykenee vastaamaan sekä rakenteellisten uudistusten myötä tulevaan palvelukysyntään että asukkaiden ja asiakkaiten palvelutarpeisiin ja odotuksiin. Kaupungin johtamisessa ja henkilöstöpolitiikassa korostuvat asiantuntijaorganisaation johtamistaidot, tiedeperustainen toiminta, oppiva organisaatio ja palveluinnovaatioiden edistäminen. Henkilöstön jaksamisen tukeminen varhaisen tuen mallia jatkamalla, ammatillinen kuntoutus sekä moniosaamisen tuki ovat myös keskeisiä henkilöstöpoliittisia toimia. Seinäjoen kaupungin kumppanuus sekä hankinta- ja tilaajaosaaminen ovat kaupungin ja yritysten välisen yhteistyön kehittämisalueita. Kumppanuutta syven- netään erityisesti osaamis- ja innovaatiotoiminnan alueella, jossa kaupungin ja osaamistoimijoiden sekä yritysten välinen yhteistyö on uusien mahdollisuuksien edessä mm. ruokajärjestelmiin pohjautuvan innovaatiokeskittymän rakentamisessa. Palvelustrategiset linjaukset: 1. Palvelustrategisena valintana korostetaan palveluiden saatavuuden turvaamista. Sekä palveluiden laatu, palvelutuotannon tehokkuus että myös mahdollisuudet henkilöstön rekrytointiin tukevat palvelukeskusten kehittämistä ja merkitystä palveluiden saatavuuden turvaajana. Seinäjoella on kolme palvelukeskusta: Seinäjoki-Nurmo keskusta-alue sekä Peräseinäjoen ja Ylistaron lähipalvelukeskukset. Myös näiden keskusten ulkopuolella on kaupungin palvelutuotantoa. 2. Kaupunki edistää erityisesti kasvavan palvelukysynnän alueilla yritysperustaista tuotantoa määrittämällä kaupungin tarjoaman palvelutuotannon osuuden sekä laajentamalla palvelusetelien käyttöä. 3. Lautakunnat hyväksyvät toimialakohtaiset palvelujen suunnitelmat täydentämään kaupunginvaltuuston hyväksymiä palvelustrategisia linjauksia.

23 23 Minun kaupunkini 2020 VASTUULLINEN JA AKTIIVINEN ASUKAS Kaupungin asukkaat toimivat vastuullisesti ja aktiivisesti oman ja lähiympäristönsä hyvinvoinnin edistämiseksi. OSALLISTUVA ASUKAS Kaupungin asukkaat osallistuvat aktiivisesti kotikaupunkinsa toimintaan.

24 24 VASTUULLINEN JA AKTIIVINEN ASUKAS STRATEGIAVALINTA 6 Kaupungin asukkaat ja yhteisöt ovat kaupungin vastuullisia ja aktiivisia kehittäjiä ja hyvinvoinnin vahvistajia. Kaupunki tukee asukkaiden ja yhteisöjen toimintaa mm. seuraavasti: Syrjääntymiskehitykseen puuttuminen: kaupunki vahvistaa varhaista tukea syrjääntymiskehityksen ehkäisemiseksi. Ehkäisevät toimet kohdistetaan erityisesti lapsiin ja perheisiin. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen: kaupunki jatkaa terveyden ja hyvinvoinnin tavoitteellista edistämistyötä. Asukkaiden hyvinvoinnin tilaa seurataan vuosittaisella hyvinvointikertomuksella, jota hyödynnetään toimintojen suunnittelussa ja päätöksenteossa. Aktiivisuuteen kannustaminen: kaupunki tukee aktiivisuutta ja yhteisöllisyyttä vahvistavaa toimintaa koko kaupungin alueella. Kansalaisopistolla ja kulttuuripalveluilla on tärkeä merkitys tässä toiminnassa. Yhteistyöllä tekeminen: kaupunki tekee kylä- ja kaupunginosayhdistysten kanssa niiden hanketoimintaa ja kyläinvestointeja edistävää yhteistyötä. Rahoituksessa hyödynnetään maaseudun kehittämisrahoitusta sekä Kaupunki-Leader -rahoitusta.

25 25 OSALLISTUVA ASUKAS STRATEGIAVALINTA 7 Kaupunki edistää asukkaiden osallistumista kaupungin toimintaan: 1. Toteuttamalla kunnallisvaalien yhteydessä äänestämiseen kannustavan tiedotuskampanjan. Tavoitteena on äänestysprosentin nostaminen vähintään 70 %:iin. 2. Kehittämällä kunnallisen demokratian toimivuutta. Strategiakaudella vahvistetaan lautakuntien asemaa ja toimintaa. 3. Uudistamalla asukaslautakuntatoimintaa niin, että asukaslautakunta toimii koko kaupungin kattavana lautakuntana. Myös sen johtosääntö uudistetaan. Lautakunnan käyttöön kehitetään uusia, kaupunkilaisten osallisuutta edistäviä toimintamuotoja (mm. kansalaisraati, päätösten ennakkovaikutusten arviointi). 4. Välittämällä kaupungin asukkaille tietoa kaupungin toiminnasta, tehtävistä ja tavoitteista.

26 26 Kestävän talouden kaupunki TASAPAINOINEN TALOUS STRATEGIAVALINTA 8 Kaupunkistrategian toteuttaminen perustuu kaupungin talouden antamiin mahdollisuuksiin ja liikkumavaraan. Strategian tavoitteiden saavuttaminen edellyttää myös kaupungin ulkopuolista rahoitusta. Kaupungin taloudessa keskeinen tavoite on menokehityksen hyvä hallinta niin, että kaupunkilaisiin kohdistuva verorasitus ja kaupungin velkaantumiskehitys ei muodostu kohtuuttomaksi ja vertailukaupunkien kehitystä huonommaksi. Talouden keskeisiä mittareita ovat: 1. Toimintamenojen kasvu tulee suhteuttaa asukasluvun kasvuun. 2. Vuosikatetavoitteeksi asetetaan vuosille kaupungin poistotaso ja vuosille nettoinvestointien taso 3. Kaupungin asukasta kohti laskettu velkaantumiskehitys pysäytetään strategiakaudella. 4. Strategiakaudella tehostetaan kuntayhtymien ja ostopalvelujen kustannuskehityksen seurantaa ja tehdään toimenpiteitä kustannuskehityksen hallitsemiseksi. 5. Strategiakaudella kehitetään konsernitalouden ohjausta. 6. Tuottopohjaa vahvistetaan aktiivisella elinkeinopolitiikalla, mikä tuo uusia työpaikkoja ja kasvattaa niiden myötä verotuloja. 7. Strategiakaudella parannetaan tuottavuutta ja jatketaan talouden tasapainottamisohjelman toteuttamista. 8. Strategiakaudella lisätään vertailukaupungeista saatavan tiedon hyödyntämistä talouden suunnittelussa.

27 27

28 28 Seinäjoen kaupunki Kirkkokatu Seinäjoki p