TIROn jäsenmäärä lähti kiitoon

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TIROn jäsenmäärä lähti kiitoon"

Transkriptio

1 5/2010 TIROn jäsenmäärä lähti kiitoon

2 sisältö 10 IOL:n paikallisyhdistyksien tapahtumat ovat mainioita paikkoja tutustua muihin insinööriopiskelijoihin. Valtakunnallisesti kokoonnutaan Insinööriopiskelijapäiville, tänä vuonna Tampereelle. Pääkirjoitus... 5 Toiveet ja todellisuus Uutisia... 6 Kolumni... 8 Sota apatiaa vastaan Puheenjohtajan palsta... 9 Menestystä opintoihin! Edunvalvonta opiskelija-asiaa Insinööriopiskelijat tarjoavat toisilleen luontevan seurapiirin Vetovoimaa koulutukseen Ministeriön ja ammattikorkeakoulujen vuoropuhelu Töitä ja opintoja yhdistämällä insinööriksi Miljöösuunnittelija markkinoi itseään ja alaansa Osaaminen Insinöörimatikka uutena Hyvä paha liha Aikuisopiskelusta nostetta uralle Maailmalta Palkansaajajärjestöt yhteiskuntakriisin ukkosenjohdattimina Totta ja tutkittua Vastavalmistuneiden työllisyystilanne yhä vaikea Pysyvät tuloerot ovat kasvaneet Suomessa Oikeutta Teitkö päättösopimuksen Oikeus lomarahaan 18 Työskentely omaa alaa sivuavissa töissä opettaa arvostamaan opintojen ja insinööriksi valmistumisen tärkeyttä, sanoo auto- ja kuljetustekniikan opiskelija Mikko Oksanen. Opiskelija-asiaa Työelämän ABC-sanastoa Tapahtumia Järjestöasiaa Kannen kuva: Jyrki Luukkonen 2

3 19.8. numero 5/2010 Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja muiden tekniikan ammattilaisten järjestölehti. Aikakauslehtien liiton jäsen. Julkaisija Uusi Insinööriliitto UIL ry Nya Ingenjörsförbundet UIL rf Osoite Ratavartijankatu 2, 8. krs Helsinki Puhelin, vaihde Faksi Kuopion Insinöörit kävivät joukolla asuntomessuilla ihmettelemässä muun muassa insinööriopiskelijoiden Inssisaunaa. Päätoimittaja/Toimituspäällikkö Ilona Mäenpää Toimittaja Kirsi Tamminen Taitto Kaaripiste Oy Ilmestymispäivät , , , Tarkastettu levikki kpl ( ) Painos Osoitteenmuutokset puh opiskelijat Painopaikka Acta Print Oy Verkkolehti: 38 Mitä tarkoittavat lojaliteettivelvol- Mitä tarkoittavat lojaliteettivelvollisuus, sunnuntaityökorvaus tai vähimmäispalkka? Työelämän sanastosta untuvikko voi opetella tärkeitä termejä ja konkari kerrata jo opittua. Ilmoitushinnat Aukeama mv / 4-väri Sivu mv / 4-väri /2 sivu mv / 4-väri /4 sivu mv / 4-väri Tilaushinta 50 /vuosikerta Ilmoitukset ja tilaukset Kirsi Tamminen ISSN INSINÖÖRI UUSI 3

4 JÄSENVAKUUTUKSET Hammaspeikko sai häädön Tallinnassa Pasi oli lähtenyt työkavereiden kanssa Tallinnaan laivalla, kun julma hammassärky alkoi. Laivan infosta saadut särkylääkkeet eivät toimineet pitkään, joten Tallinnassa oli pakko turvautua hammaslääkäriin. Onneksi työkaveri muisti, että heillä on liiton jäsenetuna matkavakuutus. Uuden Insinööriliiton jäsenenä sinullakin on matkavakuutus Ifissä ja yhteistyökumppania käyttäessäsi saat kulut suoralaskutukseen. Lisäksi sinulla on jo Ifistä mm. tapaturmavakuutus. Täydennä vakuutusturvaasi ja vakuuta myös perheesi. UIL:n jäsenenä saat Ryhmäsampo Primus -henki-ja tapaturmavakuutuksen markkinoiden edullisimpaan hintaan. Suojaudu kolhuilta hyödynnä jäsenetusi. Lue lisää if.fi/uil tai soita Turvan myöntää Ifin yhteistyökumppani Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. Ole huoletta. Me autamme Valittujen Palojen lukijat valitsivat Ifin v luotetuimmaksi suomalaiseksi vakuutusyhtiöksi. Kiitos siitä! if.fi/uil p

5 pääkirjoitus Toiveet ja todellisuus Elokuu 2010 Ilona Mäenpää Insinööriopiskelijat valitsevat työnantajan pikemmin korkean kiinteän palkan kuin työtehtävien kiinnostavuuden perusteella. He arvostavat työaikojen joustavuutta ja saman henkisiä työkavereita. He ovat materialisteja ja arvostavat tradenomi- ja diplomi-insinööriopiskelijoita enemmän turvallisuutta sekä taloudellista menestystä. T-median tekemän tutkimuksen mukaan he työskentelisivät mieluiten suurissa monikansallisissa yrityksissä. Opiskelijat toivovat työtiimin menestyksen sekä työntekemistä edistävien oivallusten vaikuttavan palkan muodostumiseen. Näillä toiveilla ja todellisuudella on toivottavasti yhteyttä. Työelämän murroksessa opiskelijat ja valmistuvat kohtaavat kuitenkin monenlaisia haasteita. Niiden kohtaamisessa tarvitaan rohkeutta, sinnikkyyttä ja aktiivista toimintaa. Yhdessä asetettujen päämäärien puolesta toimien voi asioihin vaikuttaa. Yhteiskunnallinen osallistuminen ja vaikuttaminen on siksi tärkeää. Siinä tarvitaan valveutunutta ja loogisesti ajattelevaa insinööriä. Eduskuntavaalit lähestyvät. Huhtikuu 2011 ei ole enää kaukana. Tavoitteita asetetaan ja poliittisia linjauksia hiotaan jo kovaa vauhtia. Demokratia on yhteisten asioiden hoitamista ja yhteisten resurssien ohjaamista. Insinöörit, asettukaa ehdolle eduskuntavaaleihin! Vain siten voimme äänestää teitä. UUSI INSINÖÖRI 5

6 uutisia Teknologiateollisuuden neuvottelut jatkuivat tauon jälkeen Pääneuvottelija Ismo Kokko lähdössä ensimmäisiin kesätauon jälkeisiin neuvotteluihin. n Neuvottelut teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden syksyn palkankorotuksista alkoivat uudestaan kesätauon jälkeen. Ylemmät toimihenkilöt YTN:n ja Teknologiateollisuuden viime syksynä solmiman työehtosopimuksen mukaisesti lokakuun alussa maksuun tulevista, tämän vuoden palkankorotuksista piti neuvotella jo keväällä. Lukuisista neuvottelukontakteista huolimatta sopua ei silloin syntynyt, joten neuvotteluja päätettiin jatkaa elokuussa. Kevään yritys kariutui erimielisyyteen Hankkeella parempaa työhyvinvointia palkkaratkaisun mallista ennen kuin korotuksen tasosta ehdittiin edes keskustella. YTN tavoittelee ylempien toimihenkilöiden reaaliansioiden korotusta prosentuaalisella yleiskorotuksella. Paikallisia eriä ei hyväksytä ilman täyttä perälautaa ja paikalliset neuvottelut voi käydä vain luottamusmiehen kanssa. Jos neuvotteluissa ei päästä yksimielisyyteen, sopimus päättyy Myös Metalliliitto, Sähköliitto ja Toimihenkilöunioni käyvät neuvotteluja teknologiateollisuudessa samaan aikaan YTN:n kanssa. n Teknologiateollisuudessa on käynnistetty työhyvinvoinnin edistämiseen ja työurien pidentämiseen tähtäävä liittojen yhteinen hanke. Hankkeessa halutaan kiinnittää huomiota myös sukupolvien erilaisiin tarpeisiin ja mahdollisuuksiin. Työhyvinvointia ja pidempiä työuria voidaan rakentaa vain hyvässä yhteistyössä. Hankkeen suunnittelusta vastaa emeritusprofessori Juhani Ilmarinen Työterveyslaitokselta. Kun henkilöstön jaksaminen, osaaminen ja motivaatio ovat kohdallaan ja esimiehillä kyky tukea näitä, syntyy myös hyvää tulosta, Ilmarinen painottaa. Hanke käynnistetään syksyn aikana valittavien pilottiyritysten kanssa. Yrityksille tarjotaan työvälineitä, joiden avulla ne voivat arvioida kehittämistarpeitaan ja seurata hankkeensa edistymistä. Yrityksiä autetaan tunnistamaan tehokkaat ja tulokselliset ratkaisut työhyvinvoinnin parantamiseksi. Toimenpiteet priorisoidaan ja tehdään suunnitelma niiden läpiviemiseksi. Ratkaisevaa tulosten saavuttamiseksi on yritysten ja henkilöstön osallistuminen kehittämistoimiin. ICT-alan ylemmille toimihenkilöille uusi työehtosopimus n Ylemmät toimihenkilöt YTN ry ja Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI pääsivät sopimukseen ICTalan ylempien toimihenkilöiden uudesta työehtosopimuksesta. Uusi työehtosopimus on voimassa YTN:n pääneuvottelija Tage Lindbergin mukaan lopputulos oli kohtuullinen. Palkkaratkaisultaan sopimus on yksi korkeimmista YTN:n sopimista. Ensimmäisen sopimusvuoden korotukset ovat yhteensä 1,3 prosenttia. Seuraavien vuosien korotuksista neuvotellaan aina toukokuun loppuun mennessä ja mikäli sopuun ei päästä, sopimus on irtisanottavissa päättymään kyseisen vuoden syyskuun lopussa. Palkoista ei haluta sopia useiksi vuosiksi eteenpäin, kun taloudellinen tilanne voi heitellä vielä voimakkaastikin ja se on otettava huomioon aina uusista korotuksista sovittaessa, Lindberg kertoo. ICT-alan keskeiset yritykset ovat tahkonneet hyvää tulosta viime vuodet. YTN:n ICT-alan ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksen piirissä on noin palkansaajaa. Alalla toimivista ylemmistä toimihenkilöistä reilut 80 prosenttia työskentelee TeliaSonerassa, Elisassa, DNA:ssa ja TDC:llä. Insinöörejä on kuultava rakennusmääräysuudistuksessa n Uuden Insinööriliiton puheenjohtaja Pertti Porokari on närkästynyt siitä, että ammattijärjestöjä ei ole riittävästi kuultu Suomen rakennusmääräyskokoelman säädösten valmistelussa. Porokarin mielestä muun muassa suunnittelupätevyyksiin keskittyvä rakentamismääräyskokoelman A2-osa pitäisi uudistetussa muodossaan saattaa käyttöön pikimmiten. Insinöörit ovat avainasemassa uusien määräysten käytäntöön ottamisessa. Porokari korostaa, että säännösehdotusten vaikutuksia on arvioitava ammattikorkeakouluissa rakennetekniikkaan suuntautuneiden insinööriopiskelijoiden työmahdollisuuksia vasten. On opiskelijan oikeusturvan vastaista, että valmistuttuaan he eivät saisikaan toimia niissä tehtävissä, joihin ovat kouluttautuneet. Tämä on jopa kansantaloudellista haaskausta. UIL:n hallitus vahvisti eduskuntavaalitavoitteet n Seuraavat eduskuntavaalit pidetään huhtikuussa Ne ovat tärkeä tapahtuma myös insinööreille. Eduskuntavaalien perusteella maahan muodostetaan hallitus ja hallitusohjelma sanelee, mitä valtakunnassa tapahtuu seuraavan nelivuotiskauden aikana. 6

7 Jotta insinöörien näkemykset ja tavoitteet saavuttaisivat kansanedustajaehdokkaat, siihen tarvitaan meitä kaikkia. Tätä tarkoitusta varten Uuden Insinööriliiton hallitus on vahvistanut eduskuntavaalitavoitteet. Ne postitetaan kaikille yhdistyksille ja sidosryhmille alkusyksyn aikana. Niitä voi käyttää oman seudun kansanedustajaehdokkaan lobbaamiseen. Tavoitteet tulevat myös liiton wwwsivuille ja niitä saa painettuna liiton toimistolta. Helena Lamposesta yhteistoiminta-asiamies n Oikeustieteen tohtori Helena Lamponen on nimitetty ensimmäiseksi yhteistoiminta-asiamieheksi. Yt-asiamies valvoo yt-lain ja muiden henkilöstön osallistumisjärjestelmiä koskevien lakien noudattamista. Asiamiehen tehtäviin kuuluvat myös henkilöstörahastojen valvonta ja henkilöstörahastorekisterin ylläpito. Lamponen on toiminut palkka-asiamiehenä ja lakimiehenä Akavan Erityisalat ry:ssä vuodesta 1989 lähtien. Hänellä on vahva käytännön kokemus viran tehtäväalaan kuuluvasta lainsäädännöstä. Lamponen on toiminut muun muassa palkansaajakeskusjärjestöjen yhteisenä lakimiessihteerinä yt-lakikomiteassa. Lisäksi hän on väitellyt yhteistoiminta-asiamiehen tehtävään läheisesti liittyvästä aiheesta. Asiamies toimii itsenäisesti työ- ja elinkeinoministeriön yhteydessä. Lamposen viisivuotinen toimikausi alkaa syyskuun alussa. Sairauspäivärahan hakeminen opiskelijalle helpottui n Opiskelijan ei tarvitse enää lakkauttaa opintotukeaan hakeakseen sairauspäivärahaa. Lyhytaikaisissa sairauksissa opiskelija voi pysyä jatkossakin opintotuen saajana. Lainmuutoksen myötä opiskelijaa kannustetaan hakemaan hänen tilanteeseensa sopivaa ensisijaista etuutta. Pidempikestoisessa sairaudessa ensisijainen etuus on sairauspäiväraha. Lisäksi lainmuutos korjaa opiskelijan sairauspäivärahalle siirtymiseen aiemmin liittyneitä epäkohtia. Opintotukea saava opiskelija voi sairastuessaan hakea sairauspäivärahaa ja yleistä asumistukea ja jatkaa opintotuen nostamista sairauspäivärahan myöntämiseen saakka. Kela lakkauttaa opintotuen, jos sairauspäiväraha myönnetään. Lyhyissä, alle kahden kuukauden pituisissa sairauksissa opiskelijan on edelleen tarkoituksenmukaisinta pysyä opintotuen saajana. Lyhytaikainen sairaus ja vähentyneet opintosuoritukset eivät estä opintotuen saamista, mutta opiskelija voi joutua antamaan opintojen edistymisen seurannassa selvityksen sairaudestaan. Avoimia työpaikkoja enemmän kuin vuosi sitten n Avoimia työpaikkoja oli Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2010 toisella neljänneksellä , eli 29 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin (37 800). Avoimista työpaikoista eli 54 prosenttia oli yksityisten yritysten tarjoamia. Vuoden takaiseen neljännekseen verrattuna avoimet työpaikat lisääntyivät koko maassa. Avoimet työpaikat lisääntyivät kaupan toimialalla, ammatillisessa, tieteellisessä ja teknisessä toiminnassa, julkisessa hallinnossa, koulutuksessa, terveys- ja sosiaalipalveluissa ja teollisuudessa. Avoimet työpaikat 2010/II 2009/II Vuosi/Neljännes 2010/II 2009/II Avoimet työpaikat Osa-aikaisia 32 % 21% Määräaikaisia 63 % 64% Vaikeasti täytettäviä 41 % 33% Osa-aikaisten avoimien työpaikkojen osuus lisääntyi vuoden takaisesta 11 prosenttiyksikköä. Työnantajat kohtasivat rekrytointivaikeuksia enemmän kuin vuosi sitten. Vaikeasti täytettävien työpaikkojen osuus kaikista avoimista työpaikoista nousi kahdeksan prosenttiyksikköä 41 prosenttiin. Palkinto ammatinharjoittajille ja yrittäjille A kava on perustanut Akavan ammatinharjoittaja- ja yrittäjäpalkinnon, joka myönnetään vuonna 2010 ensimmäistä kertaa. Palkinnon tavoite on tuoda esille yrittäjyyden suurta merkitystä akavalaisille ja akavalaisen yrittäjyyden merkitystä suomalaiselle yhteiskunnalle, talouskasvulle ja hyvinvoinnille. Palkinto myönnetään tunnustuksena ansiokkaasta yrittäjyydestä, toimimisesta akavalaisen korkeasti koulutetun ammatinharjoittamisen ja yrittäjyyden hyväksi tai niiden toimintaedellytysten vahvistamiseksi. Palkinnon saaja voi olla akavalaisen jäsenjärjestön yksi tai useampi jäsen tai poikkeuksellisesti muu henkilö tai ryhmä, joka on toiminut merkittävällä tavalla akavalaisen yrittäjyyden hyväksi. Ehdotuksessa on kerrottava ainakin seuraavat seikat: 1) Minkä jäsenjärjestön jäsen ehdotettu ammatinharjoittaja tai yrittäjä on? Mikäli hän ei ole jäsen, minkälainen muu yhteys hänellä on Akavaan tai akavalaiseen yrittäjyyteen? 2) Millä tavalla ehdotettu ammatinharjoittaja tai yrittäjä on ansioitunut yrittäjyydessä ja/tai toimimisessa akavalaisen yrittäjyyden tai sen toimintaedellytysten hyväksi? 3) Palkittavaksi ehdotetun yhteystiedot, mahdollinen verkkosivuosoite sekä asiasta lisätietoja antavan henkilön yhteys tiedot. Ehdotukset perusteluineen lähetetään Akavan yrittäjäpalkintotyöryhmän sihteerille Jaana Meklinille mennessä joko sähköpostilla tai kirjeitse osoitteeseen Akava ry, Rautatieläisenkatu 6, Helsinki. Akava julkistaa palkinnon saajan liittokokouksensa yhteydessä 22. marraskuuta. UUSI Insinööri 7

8 kolumni Ville Välimäki Projektiasiamies, IOL ry Sota apatiaa vastaan Puhutaanpa hetki aktiivisuudesta. Se on kemiallinen suure, jonka kaava on a = f C/C Θ. Kuitenkin meidän opiskelijatoimijoiden keskuudessa aktiivisuus on vaikean yhtälön takana. Tarinat kertovat aikalaisista, jotka vapaaehtoisvoimin synnyttivät legendoja ja toteuttivat muutosta. Tässä ajassa kuitenkin sellaiset tekijät ja toimijat ovat markkinoilta vähissä. Kysyntää onneksi vielä löytyy. Opiskelija-aktiivisuuden epätasapaino on välillä painostava niitä kohtaan, jotka kokevat arvokkaana vapaaehtoisen yhdessä tekemisen riemun. Opiskelijatoiminnan dystopiani on, että aktiivisuuden kysyntäkin tyrehtyy. Ihminen on luonnon luoma olento ja luonto pyrkii aina energiaminimiin. Niin myös ihminen, kaikissa toimissaan. Tästä luonnon ominaisuudesta insinöörit ja insinööriopiskelijat ansaitsevat leipänsä. Me kehitämme ne vekottimet, välineet ja laitteet, joilla asiat toteutetaan energiaa säästäen, paremmin hyödyntäen tai tehokkaammin kohdistaen. Kuitenkin, olemme myös tämän ominaisuuden vankeja ja joudumme kamppailemaan sitä vastaan jatkuvasti. Insinööriopiskelijoiden, kuten muidenkin nykynuorten on syytä muistaa, että olemme kaikki poliittisia olentoja. Toimimme yhteisössä ja sen hyvinvoinnin kuuluisi olla meidän kaikkien etu. Silti passiivisuus ja välinpitämättömyys nousevat jatkuvasti esille. Olemme yhä heikompia toimimaan yhteisöissä, vaikka välineemme ovat monipuolisemmat kuin koskaan aiemmin. Apatia tuntuu vallanneen meidät. Insinööriopiskelijoita on tässä maassa yli Viehätys tekniikkaa ja sen kehittämistä kohtaan yhdistää meitä. Tekniikka tarjoaa meille yhteisen kielen ja kulttuurin, josta pystymme ammentamaan mitä tahansa. Kun tälle ryhmälle tuo käsitteen politiikka, alkaa monesti tekniikan kehittäjää hirvittää. Insinööriopiskelijat, monen muun opiskelijaryhmän lailla, vierastavat termiä politiikka. Politiikka on kuitenkin vain yhdessä toimimista yhteisön parhaaksi. Pitäisi ymmärtää, että ryhmän etu on jokaisen yksilön etu ja huomioida itsensä ryhmän jäsenenä. Elomme turvallisuuden, yritteliäisyyden ja menestyksen viholliset ovat huomattavasti monitahoisempia kuin koskaan aikaisemmin. Astronomit voivat todistaa että Telluksen pyörimisnopeus tuskin on kiihtynyt viimeisen 30 vuoden aikana, mutta työelämän maaperällä syklit ovat nopeampia ja vauhti on kohentunut. Työelämässä on haasteiden kenttiä, joita ei aiemmin ollut. Joudumme keksimään paremmat pyörät, joilla työelämän maaperällä kulkea. Näitä haasteita emme voita yksin yksilöinä, vaan yhdessä tehden. Nykyihminen viettää aikuiselämässään noin puolet valveillaoloajasta työssään tai siihen liittyvillä matkoilla. Tänä syksynä opintonsa aloittavien insinööriopiskelijoiden on tärkeä ymmärtää, miten tässä ajassa luo menestyksen eväät. Se tapahtuu siten, että itsensä kehittämisen ohella otamme huomioon toiset; huolehdimme ammattikunnastamme, sen asemasta ja tulevaisuudesta yhdessä. Luomme aktiivisuudellamme turvaa ja välineitä voittaaksemme mahdolliset vaikeudet. Tälle on jo kehys olemassa, kenttä missä toimia; insinöörien kenttä, insinöörien liitto. Nuorien insinöörialkujen on tullut aika jättää taakseen Nuorien insinöörialkujen on tullut aika jättää taakseen sukupolvemme kirous passiivisuudesta ja kiinnostumattomuudesta. sukupolvemme kirous passiivisuudesta ja kiinnostumattomuudesta. On upea mahdollisuus luoda legendoja, elvyttää rikas imppukulttuuri ja tehdä meidän ammattikunnastamme myönteistä kateutta herättävä yhteisö. Tähän vaaditaan energiaa ja yhteistyötä. Tarvitaan siis politiikkaa ja aktiivisuutta. Tarvitaan kapinaa ja toimeliaisuutta, jolla kääntää nykyinen passiivisuuden murhenäytelmä menestystarinaksi. On tullut aika julistaa sota apatiaa vastaan. 8

9 puheenjohtajan palsta Menestystä opintoihin! Elokuu 2010 Pertti Porokari Onnittelut opintonsa aloittaville uusille insinööriopiskelijoille. Olette tehneet loistavan uravalinnan. Insinöörin tutkinto antaa laaja-alaiset valmiudet erilaisiin työtehtäviin. Insinöörit myyvät, markkinoivat, suunnittelevat, huoltavat, käyttöönottavat, kouluttavat ja opettavat. Listaa voi jatkaa pitkästi. Opiskeli jat pystyvät vaikuttamaan edunvalvontaan kaikkein tehokkaimmin puhe- ja läsnäolo-oikeudella hallinto elimissä. Järkevät ideat eivät jää huomioimatta, vaan insinöörit hallinnossa kuuntelevat herkällä korvalla opiskelijoiden koulutuspoliittisia linjauksia ja ideoita. Se on oikea tapa vaikuttaa. Opiskelijan tärkein tavoite on valmistua määräajassa ja saada hyvät valmiudet insinöörintehtäviin. Opiskelijaedunvalvonta muodostuu koulutuspoliittisesta edunvalvonnasta, jota tehdään insinööriliitossa yhteistyössä pääsääntöisesti koulutuspoliittisen yksikön kanssa. Opiskelija-aikaisen järjestäytymisen kautta saadaan myös luontevasti tarvittavaa työelämätietämystä ja luodaan linkit työelämään. Insinööriliitossa opiskelijaedunvalvonnalla eli koulutuspolitiikalla on keskeinen rooli. Opiskelijoilla on erittäin hyvät kanavat vaikuttaa tähän Insinööriliitossa. Aktiivisuus opiskelijana antaa hyvät valmiudet työelämään. Insinööriliiton tärkein tehtävä on työmarkkinaedunvalvonta niin työpaikka- kuin liittotasolla. Liitto ja työpaikan liiton edustaja, luottamusmies, auttavat työsuhdeasioissa, heti työsopimuksen teosta lähtien. Toivon, että monesta opiskelija-aktiivista tulee tulevaisuudessa, kun työelämästä on saatu riittävästi kokemusta, myös valmiiden insinöörien edunvalvojia, luottamusmiehiä. Vain insinööri osaa ajaa insinöörin etuja. Toivotan opiskelijoille ahkeraa lukuvuotta ja menestystä mielenkiintoisiin insinööriopintoihin! INSINÖÖRI UUSI 9

10 edunvalvonta Teksti: Kirsi Tamminen Kuvat: Jyrki Luukkonen Insinööriopiskelijat tarjoavat toi luontevan seurapiir 10

11 IOL:n paikallisyhdistys tukee uutta opiskelijaa opintojen alussa, tarjoaa vapaa-ajan rientoja ja auttaa tutustumaan muihin samanhenkisiin. Yhdistysten toiminnassa mukana olevien on koko opintojen ajan mahdollisuus saada elinikäisiä ystävyyssuhteita ja vieläpä saman alan ihmisten kanssa. TIROn hallituksen jäsenten Oskari Timperin (vas.), Ville Salmisen, Heidi Laitasen ja Aarni Karjalaisen on helppo hymyillä, sillä heidän luotsaama Tampereen Insinööriopiskelijat valittiin IOL:n paikallisyhdistykseksi. T isilleen irin ampereen Insinööriopiskelijat TIRO valittiin Insinööriopiskelijaliitto IOL:n viime vuoden paikallisyhdistykseksi. Perusteina mainittiin muun muassa hyvä perusja yhteyshenkilötoiminta. Myös jäsenhankinta on onnistunut hyvin. Meillä on ollut viime vuosina erittäin hyvää väkeä tekemässä erittäin aktiivista yhdistystoimintaa, kehuu TIROn varapuheenjohtaja Ville Salminen. Kokonaisuus näkyi ulospäin hyvänä vuotena, arvelee puolestaan puheenjohtaja Oskari Timperi valinnan perusteita. TIRO on suhteellisen iso paikallisyhdistys, minkä tähden sillä on enemmän resursseja tarjota toimintaa kuin pienemmillä yhdistyksillä. Toisaalta koko myös edellyttää, että isommalle porukalle täytyy tarjotakin enemmän vaihtoehtoja. Yhdistyksen aktiivit arvioivat, että suurin konkreettinen syy valintaan oli onnistunut jäsenhankinta. Vuosittain uusia jäseniä tulee reilu 400, mutta viime vuonna uusia liittyi >>> UUSI INSINÖÖRI 11

12 edunvalvonta puolisen tuhatta. Vuosittainen kokonaisjäsenmäärä siinä vaiheessa, kun syksyllä aloittaneet ovat liittyneet, on noin Jäsenhankinnan onnistumisen avaimena oli tieto, mitä ja miten tehdään. Toimintatavan pohjaa on jalostettu useampi vuosi. Nyt osuivat oikeat ihmiset myymään toimintaa, Salminen sanoo. Lisäksi kaikki tulevat toimeen yhdessä ja täydentävät toisiaan, huomauttaa TIROn sihteeri Heidi Laitanen. Viime syksynä opintonsa aloittaneen Aarni Karjalaisen mukaan opiskelijayhdistys on helposti lähestyttävä. Hän lähti toimintaan heti aktiivisesti mukaan ja on yhdistyksen www-vastaava. Opiskelijoita kaikkialta Tunnettuna opiskelijakaupunkina Tampere kerää opiskelijoita ympäri Suomea. Myös TIROn hallituksen jäsenet ovat ympäri maata, muun muassa Raumalta, Lappeenrannasta, Ylöjärveltä ja Kuhmosta. Vain muutama on alkuperäisiä tamperelaisia. Kun opiskelijat tulevat eri paikkakunnilta ja taustoista ja puhuvat vielä eri murteilla, niin yhdistys kokoaa heitä, Timperi toteaa. On hyvä kun sopassa on kieroja, hitaita, nopeita ja hassuja, Salminen täydentää. IOL:n paikallisyhdistykseen mukaan lähtöön on monia syitä: kuka haluaa uusia kavereita uudella paikkakunnalla, kuka verkostoitua samanhenkisten nuorten kanssa laajemminkin Suomessa. Osaa innostavat kaverit liittymään, toisia houkuttaa yhteyshenkilön homma, jossa tutustuu helpommin muihin. Aktiivit arvostavat yhdistystoiminnasta saatavaa kokemusta ja lähestyvä valmistuminen saa kiinnostumaan entisestään ay-asioista ja työelämän kuvioista. Kovin moni lukiosta valmistunut nuori heppu ole työelämän asioita miettinyt, kuten en itsekään, Timperi veikkaa. Aarni Karjalainen (vas.), Ville Salminen, Oskari Timperi ja Heidi Laitanen ottavat TIROn ja tamperelaisten insinööriopiskelijoiden kanssa vastaan muualta tulevat kävijät Insinööriopiskelijapäiville. Salminen kokee toiminnan olevan hyödyllistä sekä itselle että opiskelutovereille. Sellaista toimintaa pyörittää ja kehittää mielellään. Yhdistyksellä tärkeitä tehtäviä TIROn tärkein tehtävä on toimia opiskelijoiden auttavana kätenä ja yhteisen hengen ylläpitäjänä, Aarni Karjalainen määrittelee. Heidi Laitasen mielestä tärkeintä on vaikuttaa ja auttaa nuorten opiskeluun sekä tulevaisuuteen liittyvissä asioissa. Yhdistyksen on huolehdittava siitä, 12

13 että TAMK:ssa opiskelu on laadukasta ja että opinnot liittyvät oikeasti tuleviin töihin, Oskari Timperi kiteyttää. Ville Salmisen mielestä TIROn on toimittava opiskelijoiden etua ja asioita eteenpäin ajavana sekä parantavana järjestönä. Sen on oltava toiminnan pohja-asetuksena, vaikkei se välttämättä jokapäiväisessä toiminnassa näykään. Turhauttavia menneisyyden haamuja Tampereella opiskelevat löytävät parannettavaa koulunsa insinööriopinnoissa. Opintoihin sisältyy vanhoja riippakiviä. Yhteisesti haastateltavat hämmästelevät kaikille pakollista, orientoivaa tietotekniikan jaksoa, jossa opetellaan tietokoneen peruskäyttöä. Kyseisen kurssin voisi kuulemma jo poistaa. Asiathan käytiin läpi jo yläasteella, Laitanen huudahtaa. Meillä jengi hajoili syksyllä, kun piti istua kolme tuntia joka torstai. Oli kyllä helpot viisi opintopistettä, Karjalainen kritisoi. Ammattikorkeakoulu on jo asiaan reagoinut. Kun vuonna 2012 kaikkien koulutusohjelmien opintosuunnitelmat uusitaan, koulu on luvannut, että opiskelijat pääsevät mukaan suunnitteluun, jotta turhat kurssit saadaan karsittua. Insinöörikoulutuksen aloituspaikkojen vähentämisestä on puhuttu jo ennen näiden nuorten syntymää. Aihe on jälleen kerran ajankohtainen tänä syksynä. Kaikilla haastateltavilla on kokemuksia opintonsa kesken lopettaneista kurssikavereista: ensimmäiset luovuttavat jo ensimmäisen viikon aikana, ja jouluun saakka keskeyttäneiden joukko kasvaa. Osalla luokista puolet lopetti ensimmäisen lukuvuoden aikana. Tampereen Ammattikorkeakoulun opiskelijakunnassa on tehty aiheesta opinnäytetyö nimeltä Lähdin kokeilemaan kepillä jäätä. Sen mukaan monilla on ammatinvalintaongelmia tai on hakeutunut väärälle alalle. Monet tulevat katsomaan ja toteavat, ettei tämä olekaan oma ala. Keskeyttämiset häiritsevät myös opintojaan jatkavia ja vievät opettajien voimavaroja. Jos aloituspaikkoja vähennettäisiin, niin koulutusta voisi tehdä vaativammaksi, kun ei tarvitse edetä heikompien mukaan. Silloin pienemmälle porukalle voisi opettaa enemmän ja yksityiskohtaisemmin, Salminen pohtii. Kesätöitä sopivasti Timperin ja Salmisen on tarkoitus valmistua alkavan lukukauden aikana. Kumpikin on saanut kaikki harjoittelut suoritettua. Ohjelmistotekniikan opiskelija Timperi työskenteli kesän Ixonoksella, joka tekee asiakasprojekteja. Ixonos maksoi palkan, mutta käytännössä työt olivat Nokialla. Viime kesä näytti todella heikolta, mutta tänä vuonna on ollut paljon paremmin töitä. Opinnäytepaikka on vielä auki. Yhteyksiä on ollut muidenkin yritysten kanssa kuin kesätyönantajan. Lentokonetekniikkaa opiskelevan Salmisen kesä vierähti oman alan töissä. Jo viime kesänä hän suoritti samassa paikassa osan harjoittelusta. Samaiseen paikkaan saatan päästä tekemään opinnäytetyötä ja valmistumisenkin jälkeen siellä saattaa olla töitä. Laitasella on opintoja takana kaksi vuotta ja Karjalaisella vuosi. Rakennustekniikkaa opiskeleva Laitanen teki kesän töitä rautakaupassa, joka ensimmäisenä harjoitteluna käy niin sanotusta miljööharjoittelusta. Tekstiilitekniikan opiskelija Karjalainen ei ensimmäisenä kesänä saanut vielä sopivaa harjoittelupaikkaa, mutta kesään mahtui kesäkursseja. Tapahtumien määrä ennallaan TIRO järjestää lokakuussa jokavuotiset, valtakunnalliset Insinööriopiskelijapäivät. Vaikka ne ovat suuri tapahtuma järjestävälle yhdistykselle, muu toiminta halutaan pitää samalla tasolla kuin viime vuonna. Yhdistyksellä on haastateltujen mielestä jo riittävästi tapahtumia, joten uusia ei ole tarkoitus luoda, vaan kehittää nykyistä toimintaa. TIROn hallituksen jäsenet ovat opiskelleet yhdestä viiteen vuoteen, mutta suurin osa on vasta-aloittaneita. Meillä alkaa Villen kanssa näkyä ovet selän takana. Sen tähden ensi vuodelle pitää värvätä hyvät toimijat, jotka parantavat koko ajan toimintaa, Timperi sanoo. Pyrimme jättämään mahdollisimman hyvän perinnön, Salminen puolestaan painottaa. Konkarit haluavat siirtää seuraajille kaiken tiedon TIROn toiminnasta ja tekemisistä, jotta hyväksi havaittu toiminta ei kuihdu. Toki he tietävät, että yhdistyksissäkin tulee parempia ja huonompia vuosia ja että uusilla on uusia, jopa entisestään loistavampia ajatuksia toiminnan kehittämisestä. Karjalaisella, Laitasella ja muilla on kunnioitettava tehtävä viedä TIROn viestiä eteenpäin. n Tampereella insinööriopiskelijatoiminnalla on pitkät perinteet. Vuosikymmenen lopulla kaupungissa on ollut sata vuotta insinöörien yhdistystoimintaa. Sitä kohti tirolaiset ovat matkalla. UUSI Insinööri 13

14 edunvalvonta Teksti: Ilona Mäenpää Opetushallitus on taas listannut vetovoimaisimmat ammattikorkeakoulut ja koulutusohjelmat. Insinööriopintoihin parhaat yksiköt löytyvät Jyväskylästä, Tampereelta ja Helsingistä. Perää pitävät Keski- Pohjanmaa, Kajaani, Mikkeli ja Vaasa. Satakunnan ammattikorkeakoulun Porin toimipisteestä viime keväänä valmistuneet insinöörit tunsivat vetovoimaa opiskeluun opintojen loppuunsaattamiseen saakka. Kuva: Jari Vihervirta Vetovoimaa koulutukseen Jyväskylän ammattikorkeakoulu JAMK on listauksen mukaan vetovoimaisuudeltaan huippuluokkaa. Erityisesti energiatekniikan koulutusohjelma on saanut korkeimpiin kuuluvan vetovoimaluvun 6,05. Yhteistyö yritysten kanssa, jotka odottavat meiltä erityisen vaativaa asiantuntijuutta, on paras keinomme kehittyä, sanoo JAMK:n teknologiayksikön johtaja Matti R. Salminen. Salmisen mukaan kansainvälisessä kilpailussa olevat yritykset edellyttävät koulun panosten olevan kansainvälisellä tasolla, jotta niistä olisi aidosti yrityksille hyötyä. Yhteistyömuotoina tarjolla on henkilöstökoulutusta yrityksille sekä yhteisiä T&K-projekteja. Tämä edellyttää, että henkilöstömme kehittää koko ajan osaamistaan ja asiantuntijuuttaan kohti huippua. Sillä on välitön vaikutus opetuksen laatuun ja sisältöön. Myös opiskelijoiden motivaatio on korkeampi, kun he voivat seurata työelämän arvostamien asiantuntijoiden opetusta. Insinööriopiskelijoille on tarjolla kotimaisia ja kansainvälisiä projektiopintoja toteutettuna yhdessä yritysten kanssa. Opinnäytetyöt ja opintoihin kuuluvat työssäoppimisjaksot tehdään kaikki yrityksille. Keskeisimpiä palveluja ovat yritysten kehittämishankkeisiin liittyvät henkilöstökoulutukset sekä erilaiset mittaus- ja laboratoriopalvelut. Tarjoamme vain palveluja, jotka kytkeytyvät valitsemiimme asiantuntijuuksiin. Näin ne pysyvät riittävän laadukkaina ja oma asiantuntijuutemme karttuu edelleen, Salminen kertoo. Tämä myönteisen kehittymisen kehä palvelee kaikkia osapuolia. Hankkeet liittyvät aina joko yritysten tai niiden alihankkijoiden toiminnan tai tuotteiden kehittämiseen. Viimeisimpänä palvelujen toteutusmaana on ollut Kiina, jossa suomalaiset yritykset ovat käyttäneet JAMKin osaamista jo pari vuotta oman toimintansa kehittämiseksi. Pakkaamme laukkumme ja teemme työn siellä, missä siitä on eniten kumppaneillemme hyötyä. Näin hankittu tieto ja osaaminen palautuvat kouluttajien myötä takaisin insinöörikoulutuksen vahvuudeksi. Kansainvälisyyteen suhtaudutaan JAMKissa hyvin strategisesti. Jokaista toimenpidettä arvioidaan insinöörikoulutuksen ja suomalaisen teollisuuden kehittämisen näkökulmasta. Esimerkkinä verkostojen rakentamisesta on vuonna 2006 käynnistetty vuosittainen IFME-konferenssi. Sen tavoitteena on vahvistaa eurooppalaista kilpailukykyä yritysten ja korkeakoulujen yhteistyön avulla. Keski-Euroopassa järjestettyjen konferenssien jälkeen vuorossa on jälleen IFME 2010 Jyväskylässä. Tekniikka houkutti Metropoliassa Tekniikka houkutteli nuoria tänä vuonna hyvin myös Metropoliassa. Tekniikan ensisijaisten hakijoiden määrää kasvoi yli 12 prosentilla. Vetovoiman ylläpitämiseen ja edelleen parantamiseen ei ole vippaskonsteja, 14

15 sanoo johtaja Seija Ristimäki Metropolia ammattikorkeakoulusta. Insinöörikoulutuksen laadun ja maineen jatkuva kehittäminen, oikein suunnatut koulutusohjelmat ja työllistyvyys ovat tekijöitä, joilla saadaan kestäviä tuloksia. Oikealla viestinnällä ja markkinoinnilla on oma tärkeä tehtävänsä siinä, että saamme insinööriopintoihin motivoituneita opiskelijoita, jotka vievät opintonsa myös loppuun. Ristimäen mukaan Suomen kilpailustrategia perustuu korkeaan teknologiseen osaamiseen. Siihen tarvitaan insinöörejä. Osaamisen ytimessä tulee olla Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn kannalta keskeiset alat, älykkäät järjestelmät, energiaosaaminen, ympäristöteknologia, ICT:n soveltaminen tuotannossa ja palveluissa, älykkäät rakennukset ja asuminen. Yhteiskuntamme infran ylläpidossa ja kehittämisessä tarvitaan hyvin monen alan insinöörejä, joiden pitää omata poikki- ja monialainen kielitaito ja kyky soveltaa teknologista osaamista erilaisissa yhteyksissä. Suomalainen insinöörikoulutus on arvostettua ja se voi olla myös valttikortti, sillä suomalaiset insinööritutkinnot kiinnostavat maailmalla. Lainsäädäntömme tulisikin kehittyä tutkintoihin perustuvan koulutusviennin mahdollistavaksi. Toisaalta olemme myös globaalissa kilpailutilanteessa muun muassa Aasiasta tulevien insinöörien rinnalla. Valmius kansainväliseen työskentelyyn on Ristimäen mukaan yksi perusedellytys kilpailussa pärjäämiseen. Siihen taas luo edellytyksiä opiskelu kansainvälisessä ympäristössä, jossa on myös ulkomaalaisia opiskelijoita. Meillä on pedagogista ketteryyttä ja osaamista, jota voimme viedä maailmalle ja jolla voimme houkutella opiskelijoita Suomeen. Ulkomaalaisten opiskelijoiden haalimisessa tänne tulee kuitenkin eri keinoin huolehtia siitä, että saamme hyviä ja motivoituneita opiskelijoita. Ammattikorkeakoulujen vetovoimaisuus tekniikan ja liikenteen alalla vuonna 2010 Tampere Jyväskylä Metropolia Oulu KESKIARVO Lahti Saimaa Turku Häme Savonia Seinäjoki Kymenlaakso Pohjois-Karjala Arcada Yh Novia Rovaniemi Mikkeli Keni-Tornio Vaasa Satakunta Kajaani Keski-Pohjanmaa Huom! Savoniasta on poistettu ins. palopäällystö, koska se ei kuulu tekniikan ja liikenteen alaan. Jos se otetaan mukaan, on Savonian vetovoimaisuus 2,3. Merenkulun ko Talotekniikan ko Rakennusalan työnjohdon ko Auto- ja kuljetustekniikan ko Hyvinvointiteknologian ko Rakennustekniikan ko Energiatekniikan ko Mediatekniikan ko Sähkötekniikan ko Automaatiotekniikan ko Tuotantotalouden ko Ohjelmistotekniikan ko Lähde: Opetushallituksen tilastot Vetovoimaisuus: ensisijaisten hakijoiden ja aloituspaikkojen suhde Koulutusohjelmien vetovoimaisuus insinöörikoulutuksessa vuonna 2010 ( vetovoimaisimmat ) Lähde: Opetushallituksen tilastot Merenkulku kiinnostaa Satakunnassa Logistiikan ko Merenkulun koulutusohjelma on vetänyt hakijoita hyvin Satakunnan ammattikor Vetovoimaisuus: ensisijaisten hakijoiden ja aloituspaikkojen suhde 4 > > > UUSI Insinööri 15

16 edunvalvonta Teksti: Kirsi Tamminen n Kuva: Riitta Supperi/Gorilla keakouluun, muuten vetovoimaisuus ei ole aivan huippuluokkaa. Miten jatkossa taataan ammattikorkeakoulun kehittymisen? Alueen elinkeinoelämää palvelevilla koulutus- ja osaamispainotuksilla, jotka näkyvät nykyisissä strategisissa painoaloissa: osaamisintensiivinen opiskeluaikainen yrittäjyys, hyvinvointiosaaminen, ympäristö ja energia, innovatiiviset palvelut ja prosessit sekä automaatio- ja koneteknologia, sanoo Satakunnan ammattikorkeakoulun vararehtori Matti Lähdeniemi. Ympäristöön ja energiaan liittyen Satakunta tunnetaan jo nyt energiamaakuntana. Energialla on vahva rooli koulutuksen sisältönä. Tutkimuspuolella aurinkoenergiaan liittyvä tutkimusprojektikanta on merkittävä kuin myös sen kansalliset ja kansainväliset verkostot. Myös yhteistyötä yritysten ja korkeakoulujen kanssa on tehty pitkään. SAMKilla on pitkät perinteet yritysyhteistyön osalta ja se on myös edelläkävijä tutkimus-, tuotekehitys- ja innovaatiotoiminnassa, josta se on myös kansallisesti palkittu. Uusin työkalu yritysyhteistyössä on strateginen kumppanuussopimus avainyhteistyökumppaneiden kanssa. Se sisältää elementit niin opiskelijan jatkuvaan kasvuun opiskelun aikana kuin yritysasiantuntijoiden hyödyntämisen ja tietysti jatkuvan tutkimus- ja kehitystyön. Kumppanuussopimus voi olla monialainen tai alakohtainen. Tähänastisissa kumppanuussopimuksissa insinööriosaamisella on vahva painotus. Myös TKI-toimintamme perustuu hyvin pitkälle kumppanuuksiin, joissa yhdessä haetaan yritysten kehittämiskohteita. Niitä toteutetaan niin tutkimushankkeina, opinnäytetöinä ja opiskelijaprojekteina. Pääsääntöisesti kyseessä on tuotteiden ja palveluiden kehittäminen tuotekehityksen keinoin mutta innovaatiotoiminnan osuus on selkeästi kasvussa käynnistyneen innovaatiolaboratorion myötä. n Ministeriön ja ammattikorkeakoulujen vuoropuhelu Ammattikorkeakoulukentällä jatkuu rakenteellinen kehittäminen. Työtä on tehty pari vuotta ja vuonna 2012 uudet rakenteet pitäisi olla käytössä. Julkisessa keskustelussa korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen on näyttäytynyt ammattikorkeakoulujen osalta lähinnä lukumääräkisailulta: kuinka monta ammattikorkeakoulua Suomesta pitää vähentää. Ammattikorkeakoulujen määrä on viime vuosina vähentynyt 31:stä 25:een oppilaitosten vapaaehtoisilla yhdistymisillä. Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) tavoitteena on 18 ammattikorkeakoulua ja noin viisi strategista liittoutumaa yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välille. Ammattikorkeakoulu Savonian rehtori Veli-Matti Tolppa pitää huonona ministeriön lähtökohtaa pidättäytyä määrällisissä mitoituksissa. Hän kuitenkin arvostaa, että myös rakenteellisessa kehittämisessä keskustelukulttuuri on kehittynyt. OKM ei harrasta enää sanelua, vaan kentänkin esittämiä ideoita ymmärretään. Tavoitesopimusneuvottelut ovat edenneet strategisempaan suuntaan ja tässä asiassa edistyneitä amk:ja on palkittu rahoituksella, Tolppa kertoo. On varsin luonnollista, että useassa kaupungissa toimivan ammattikorkeakoulun toimipisteverkosta ja rakenteellisesta kehittämisestä eivät ammattikorkeakoulun ja OKM:n ajatukset ole yksituumaisia, sanoo Satakunnan ammattikorkeakoulun vararehtori Matti Lähdeniemi. Riittävän kattava amk-verkko Niin OKM kuin ammattikorkeakoulut itse myöntävät kentän hajanaisuuden. Myös viime syksynä kaksi eri kansainvälistä arviointia huomauttivat suomalaisen korkeakoululaitoksen pirstoutuneisuudesta. Yhteisymmärrys vallitsee myös kattavuudessa: jokaisessa maakunnassa on oltava vähintään yksi ammattikorkeakoulu. Osapuolet korostavat yhteistyön lisäämistä erityisesti yliopistojen kanssa. OKM:llä on selkeät määrälliset tavoitteet koskien esimerkiksi koulutusohjelman minimikokoa ja kriittistä kampuskokoa, Lähdeniemi kiittelee. Tutkinnon suoritusajat, läpäisy, kansainvälisyys ja houkuttelevuus sekä monet muut korkeakoulun tunnuslukutavoitteet ovat selkeästi määritelty, mutta niiden soveltaminen samalla tavalla niin kasvukeskuksissa kuin muilla alueilla ei välttämättä tue 16

17 opitaan myös teoria. Saimme tästä laatuyksikköstatuksen vuosille , Tolppa kertoo. Kehittäminen jo pitkälti käynnissä Savoniassa aiotaan jatkossa yhdistää entistä enemmän opetusta ja t&k-työtä. Veli-Matti Tolpan mukaan tavoitteena on lisätä kansainvälisyyttä. Rakenteellisessa kehittämisessä olemme edistyneet hyvin Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun kanssa muodostamalla strategisen kumppanuuden. Kumppanuus sisältää muun muassa koulutusohjelmatarjonnan yhteisen miettimisen sekä yhteisten painopistealueiden kehittämisen t&k-toiminnassa, Tolppa jatkaa. Satakunnan ammattikorkeakoulu on tehnyt merkittäviä määrällisiä muutoksia koulutusohjelmiin ja niiden painotuksiin sekä panostanut aikuiskoulutukseen ja sen alueellisiin painotuksiin. Arvioimme kriittisesti koulutusohjelmiemme elinkelpoisuuden ja tarpeellisuuden alueen kannalta. Pienempien alueen tarpeen kannalta tarpeellisten koulutusohjelmien osalta selvitämme synergia- ja työnjakomahdollisuudet yhteistyökorkeakoulujen kanssa, Matti Lähdeniemi kertoo. Resurssien yhdistäminen auttaa sekä ammattikorkeakouluja ja yliopistoja, vaikka tutkinnot pidetään erillään. Yksi mahdollisuus on yhteiset opiskelijakirjastot. alueitten kilpailukykyä, hän huomauttaa. Eriäviä näkemyksiä amk-kentällä ja OKM:llä on myös vaikuttavuuden lisäämisen toimenpiteissä. OKM:lle vain suuri yksikkö on vaikuttava, Tolppa kärjistää. Tekniikka ei innosta kaikkialla Rehtorit näkevät tekniikan koulutusohjelmien suurena ongelmana sen, ettei tekniikan ala kiinnosta riittävästi nuoria. Houkuttelemattomuus korostuu erityisesti kasvukeskusalueiden ulkopuolella, kuten esimerkiksi Satakunnassa, Lähdeniemi sanoo. Valtakunnallisesti asiaan on pyritty vaikuttamaan muun muassa teknillisen korkeakoulutuksen kansallisella strategialla ja parhaillaan menossa olevalla INSSI-hankkeella. Alueellinen elinkeinoelämä Satakunnassa kuten varmaan muuallakin on vahvasti houkuttelevuustalkoissa mukana. Tolppa nostaa esiin myös toisen merkittävän ongelman: keskeyttäneiden suuren määrän. Hän ehdottaa ratkaisuksi kehittämistä monella rintamalla, esimerkiksi opintosisältöjen uudistamista ja nuorten motivaatiota kasvattavilla opetusmenetelmillä. Savonialla on hyviä kokemuksia esimerkiksi Savonia Chopper -projektista, jossa konealan koulutusta on yhdistetty projektimaiseen opetukseen. Oikean moottoripyörän rakentamisen ohessa Ministeriryhmältä patistusta Hallituksen sivistyspoliittinen ministeriryhmä vauhdittaa korkeakoulujen rakenteellista kehittämistä korkeakoulujen laadun ja vaikuttavuuden vahvistamiseksi. Ministeriryhmä vahvisti rakenteellisen kehittämisen periaatteet ja antoi kannanoton jatkolinjauksiksi kesäkuussa. Opetusministeri Henna Virkkunen on tyytyväinen yhteisten linjausten syntymiseen. Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen on edennyt opetusministeriön vuonna 2008 asettamien suuntaviivojen mukaisesti, mutta kirittävää löytyy. Virkkunen käynnisti alkukesästä kaksi korkeakoulujen rakenteellista kehittämistä tukevaa selvitystä. KTL Pekka Ylä- Anttila Etlasta ja KT Hannele Salminen Kuntaliitosta selvittävät ammattikorkeakoulujen rahoitus- ja ohjausmallin uudistamista. Toinen selvitys koskee taideyliopiston muodostamista. n UUSI Insinööri 17

18 edunvalvonta Teksti: Kirsi Tamminen n Kuva: Tuulikki Holopainen Töitä ja opintoja yhdistämällä insinööriksi Auto- ja kuljetustekniikkaa opiskeleva Mikko Oksanen on ollut onnekas harjoittelu- ja kesätyöpaikkojen suhteen. Hän on saanut opiskeluaikoina oman alan opintoja tukevia paikkoja. 18 Keuruulta kotoisin oleva Mikko Oksanen hakeutui tradenomikoulutukseen, mutta ennen opintoja alkua, armeijan aikana tuli toisiin aatoksiin. Syksyllä 2007 hän aloitti insinööriopinnot Metropoliassa Helsingissä. Jyväskylä tuntui liian läheiseltä paikkakunnalta ja Helsinki kiinnosti enemmän kuin Tampere, Oksanen perusteluu opiskelupaikan valintaa. Helsinki ei ollut aiemmin tuttu muuten kuin lyhyiltä lomamatkoilta eikä jää välttämättä lopulliseksi kotiseuduksi. Opintojen aikana hän on asunut useammallakin alueella pääkaupungissa ennen kuin päätyi Espooseen. Jo ensimmäisenä opiskelusyksynä Oksanen sai töitä Volkswagenin rengaspalvelusta. Paikasta hän kuuli samassa paikassa työskennelleeltä kaveriltaan, joka oli puolestaan kuulut siitä omalta kaveriltaan. Korjaamolla hän työskenteli ensimmäisen opiskeluvuoden kesänä. Kun toinen lukuvuosi alkoi, Oksanen laittoi useita työhakemuksia eri yrityksiin. Loppuvuodesta hän aloitti Volvon raskaan kaluston puolella asiakaspalvelussa. Se oli hyvä aika aloittaa, koska ei ollut lomakausi. Sain rauhassa harjoitella ja tutustua talon tapoihin. Viime vuonna hän teki Volvossa työnjohtajatuurauksia. Kun vakituiset jäivät lomille, hänellä oli jo tietämystä asioista ja kykeni vastaamaan asiakkaiden kiperiinkin kysymyksiin. Työpolku eteni vaativimpiin töihin Tämän vuoden keväällä avautui Volvolla takuukäsittelijän paikka, kun tehtävää aiemmin hoitanut lähti muihin töihin. Ennen kuin uusi rekrytoitu pääsi aloittamaan, Oksanen toimi takuukäsittelijänä kesän. Hän viihtyi hyvin kolmen hengen työporukassa. Asiakaspalveluun verrattuna tuntemus talon asioista on laajentunut. Tämä kesätyö oli ponnahduslauta. Verkosto talon sisällä on kasvanut, Oksanen sanoo. Hän arvioi, että useille talon sisällä ja myös ulkopuolella oma nimi on tullut tutuksi. Kun paikkoja tulevaisuudessa vapautuu, joku saattaa muistaa hänet. Ahkera työntekijä nuoresta alkaen Auto- ja kuljetusala oli luonteva valinta Mikko Oksaselle. Suvussa on kuljetusyritys ja jo peruskouluikäisenä hän tuurasi siivoojan kesälomilla linja-autojen Opintojen ja työnteon yhdistäminen vaatii välillä pitkää päivää. siivouk sissa. Hän on tehnyt nuoresta pitäen erilaisia kesätöitä, niin kasvimailla kuin varastoissa. Aina olen rassannut autojen parissa, Oksanen kertoo. Sekin lienee helpottanut hänen pääsyään alan töihin. Opintojen ja työnteon yhdistäminen vaatii välillä pitkää päivää. Koulu on tullut vastaan, kunhan opinnot etenevät aikataulussaan ja tasokkaasti. Volvolla on suhtauduttu joustavasti opiskelijan työskentelyyn, sillä työtä tehdään kahdessa vuorossa aamuseitsemän ja iltayhdentoista välillä. Myös opiskelija on joustanut ja tehnyt välillä itsensä kannalta hankalia vuoroja, kun Volvolla on tarvittu tuuraajaa. Ei palkasta mitään säästöön jää, vaan kaikki menee vuokraan ja elämiseen, Oksanen huomauttaa. Sen sijaan työnteko on antanut monenlaista muuta oppia. Ennen Volvolla aloittamista hänellä oli hyvin suppea näkemys, minkälaisissa tehtävissä auto- ja kuljetusalan insinööri voi toimia. Työt ovat myös vahvistaneet hänen omia näkemyksiään, millaisissa töissä hän itse haluaa tulevaisuudessa olla ja millaisissa ei. Myös näkemys opintojen tärkeydestä on lujittunut. Ammattikorkeakoulussa opiskellaan myös suunnittelua, mutta Oksanen muistuttaa, ettei Suomessa ole juurikaan töitä autojen suunnittelussa. Työt ovat ennemminkin jälkimarkkinoilla. Silti on hyvä osata ja ymmärtää autojen valmistusprosessia. Oksasella on edessä viimeinen opintovuosi. Heinäkuun lopussa päättyneen kesätyön jälkeen hänellä ei ole mitään uutta sovittuna Volvon kanssa, mutta ovi on raollaan. Lopputyön aihekin voi löytyä sieltä. Viiden vuoden kuluttua auto- ja kuljetusalan insinööri toivoo olevansa maahantuontitehtävissä autoalalla, mutta muitakin vaihtoehtoja on: esimerkiksi jatko-opinnot tai työskentely sukuyrityksessä. n

19 Insinööriopiskelija Mikko Oksanen arvelee, että autoja kuljetusalalla oli tänä vuonna enemmän kesätyömahdollisuuksia kuin vuotta aiemmin. Ainakin ammattikorkeakoululle tuli enemmän työnantajien ilmoituksia. UUSI Insinööri 19

20 edunvalvonta Teksti ja kuvat: Ari Hautaniemi Miljöösuunnittelija markkinoi itseään ja alaansa Opiskelu voi antaa hyvät eväät työhön, muttei välttämättä riittävästi tukea työelämään astumisessa. Oman osaamisen myynti voi olla hankalaa Tutkimusten mukaan erityisesti vastavalmistuneilla naisilla on usein vaikeuksia saada omaa osaamista vastaavia tehtäviä. Lisäksi palkkatoivomukset ovat varsin usein liiankin pieniä. Haastetta lisää vielä, jos opiskelualalta ei valmistuta suoraan tiettyyn ammattiin. Silloin pitää osata markkinoida sekä itseään että omaa koulutustaan. Eräs tällainen ala on miljöösuunnittelu, jota on opetettu Lahden ammattikorkeakoulussa parikymmentä vuotta. Miljöösuunnittelija on amk-insinööri, joka työskentelee erilaisissa yhdyskuntaja maisemasuunnittelun tehtävissä. Opinnoissa painotetaan esimerkiksi kestävää kehitystä sekä rakennetun ja luonnon ympäristön vuorovaikutussuhteita. Oma paikka löydettävä itse Tiia Vaskelainen valmistui keväällä miljöösuunnittelijaksi. Työnsaanti on osoittautunut haasteelliseksi, sillä yhtä aikaa pitää osata markkinoida sekä itseä että omaa alaa. Lahtelainen Tiia Vaskelainen valmistui keväällä miljöösuunnittelijaksi. Työnsaanti on osoittautunut hankalaksi. Yritykset palkkaavat tällä hetkellä varovasti. Opintojen aikainen työelämäyhteistyö oli kyllä hyvää. Tutustuimme muun muassa pariin konsulttitoimistoon ja kaupungin kaavoitustoimintaan. Silti hän olisi toivonut vielä enemmän käytännön neuvoja siihen, mihin kaikkialle miljöösuunnittelija voi työllistyä. Kaikkia mahdollisuuksia ei opintojen aikana tajua. Hän on havainnut, että alan tuntemattomuus tekee työnhausta haasteellista. Ensin pitää selittää, mitä miljöösuunnittelija tekee ja sitten perustella, miksi itse olisi paras. Kun opinnoista ei valmistuta tiettyyn tehtävään, oma paikka pitää löytää itse. Vaikeutta lisää se, ettei koulutus anna spesifien osa-alueiden syvällistä tietämystä. Toisaalta tämä on vahvuus. Uravaihtoehtoja on monia. Työnhakua hidastaa myös se, ettei insinööriä kovin helposti oteta tehtäviin, johon tällä on liian hyvä koulutus. Hain suunnitteluavustajaksi pääsemättä edes haastatteluun, koska tehtävään haettiin lähinnä opistotason ihmistä. Vaskelaista itseään kiinnostaisivat aluesuunnittelutehtävät. Hän oli opintoihin liittyvässä työharjoittelussa Lahden teknisellä toimialalla ja työ miellytti. Silloin pääsi hyödyntämään omaa osaamista ja oppimaan oman alan ihmisiltä. Vertaistiedosta apua Miljöösuunnittelijoiden arkea avasi Lahden ammattikorkeakoulun TASSU -hankkeen järjestämä urailta, jossa jo valmistuneet miljöösuunnittelijat kertoivat omista urapoluistaan ja antoivat vinkkejä oman osaamisen muuttamisesta uraksi. Hanke murtaa työelämän sukupuolijakoja järjestämällä muun muassa uravalmennusta tekniikan alan naisopiskelijoille. Keväällä järjestetyssä tapahtumassa esiin nousi erityisesti yksi haaste: hintalappu omalle työlle. Vaskelaisen näkemystä oman työn hinnoittelusta on helpottanut se, että yhdellä hänen opettajistaan on oma suunnittelutoimisto. Hän kertoi meille avoimesti siitä, mitä omasta työstä kannattaa pyytää ja minkälaista palkkaa opiskelijana voi vaatia. 20

Tekniikan Alojen Foorumin (TAF) seminaari 28.1.2011. Pertti Porokari Uusi Insinööriliitto UIL ry

Tekniikan Alojen Foorumin (TAF) seminaari 28.1.2011. Pertti Porokari Uusi Insinööriliitto UIL ry Tekniikan Alojen Foorumin (TAF) seminaari 28.1.2011 Pertti Porokari Uusi Insinööriliitto UIL ry 24.1.2010 Insinöörikoulutukseen hyväksytyt ja insinööritutkinnon suorittaneet 1984-2009 Lähde: Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari 18.8.2016 Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen 1 Opetushallituksen ennakoinnista Osaamistarpeiden valtakunnallinen ennakointi Työvoima- ja koulutustarpeiden

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti.

Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Turun

Lisätiedot

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Esittäjän nimi 24.11.2014 1 Sisältö: Keskeisiä tuloksia Aineiston kuvailu Taustatiedot (Sp, ikä, yliopisto, tutkinnot, vuosikurssi, opintopisteet)

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Lapin alueella on suuri tarve

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO

Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO 2 Miksi teknologia! Miksi kone- ja tuotantotekniikka! 3 Teknologiateollisuus mahdollisuuksien maailma Teknologia työllistää

Lisätiedot

ONKO OIKEA VASTAUS 18 VAI LAATU JA VAIKUTTAVUUS? Tavoitteena aito rakenteellinen kehittäminen ja alueellinen hyvinvointi

ONKO OIKEA VASTAUS 18 VAI LAATU JA VAIKUTTAVUUS? Tavoitteena aito rakenteellinen kehittäminen ja alueellinen hyvinvointi ONKO OIKEA VASTAUS 18 VAI LAATU JA VAIKUTTAVUUS? Tavoitteena aito rakenteellinen kehittäminen ja alueellinen hyvinvointi ARENE tiedotustilaisuus 23.4.2010 - Helsinki Vesa Saarikoski YHTÄÄLTÄ: RAKENTAKAA

Lisätiedot

Erikoistumiskoulutusten kehittämisen väliseminaari Tervetuloa ja Arenen ajankohtaiskatsaus

Erikoistumiskoulutusten kehittämisen väliseminaari Tervetuloa ja Arenen ajankohtaiskatsaus Erikoistumiskoulutusten kehittämisen väliseminaari Tervetuloa ja Arenen ajankohtaiskatsaus Toiminnanjohtaja Riitta Rissanen, Arene ry 17.8.2016 Haaga-Helia ammattikorkeakoulu 26.8.2016 Ajankohtaista Ammattikorkeakoulujen

Lisätiedot

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Antti Yli-Tainio Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Tervetuliaissanat Arvoisa rehtori, hyvät opiskelijatoverit ja henkilökunnan edustajat, Haluan toivottaa

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen ja nuorten koulutustarjonnan suuntaaminen

Ammattikorkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen ja nuorten koulutustarjonnan suuntaaminen Ammattikorkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen ja nuorten koulutustarjonnan suuntaaminen Tampere 1.3.2007 Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen OPETUSMINISTERIÖ OPETUSMINISTERIÖ/ Tarmo Mykkänen/ as /1.3.2007

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulun panostaminen kansainvälisessä yhteistyössä erityisesti kehittyvien maiden suuntaan tukee korkeakoulun profiilia.

Ammattikorkeakoulun panostaminen kansainvälisessä yhteistyössä erityisesti kehittyvien maiden suuntaan tukee korkeakoulun profiilia. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE DIAKONIA AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Satakunnan

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Vastata päihdetyön koulutuksen kehittämisen tarpeeseen osana päihdepalveluiden laadun kehittämistä Koulutuksen tavoitteena on päihdeasiantuntemuksen t

Vastata päihdetyön koulutuksen kehittämisen tarpeeseen osana päihdepalveluiden laadun kehittämistä Koulutuksen tavoitteena on päihdeasiantuntemuksen t Oulun- ja Lapin yliopistot Oulun seudun-, Kemi-Tornion- ja Rovaniemen ammattikorkeakoulut yhteistyö korkeakoulujen yhteisten Päihdetyön opintojen toteuttamiseksi alkanut vuoden 2008 alussa Rahoitus ESR,

Lisätiedot

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi 1 Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOJEN HARJOITTELU OPISKELIJAN SILMIN "Harjoittelun tavoitteena

Lisätiedot

PARASTA SUOMELLE MUOKKAA PERUSTYYLEJ KOULUTUSPOLIITTINEN OHJELMA

PARASTA SUOMELLE MUOKKAA PERUSTYYLEJ KOULUTUSPOLIITTINEN OHJELMA PARASTA SUOMELLE MUOKKAA PERUSTYYLEJ Ä TEKIN NAPS. KOULUTUSPOLIITTINEN OHJELMA OHJELMA VALMISTELTU LAAJASSA YHTEISTYÖSSÄ Valmisteluvastuussa TEKin koulutusvaliokunta ja projektiryhmä Projektipäällikkö

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet)

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisessä?

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 1. Koulutus- ja opetussuunnittelu, aliprosessit 1. Korkeakoulun koulutusvastuiden strateginen suunnittelu 2. Koulutuksen

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI JYVÄSKYLÄSSÄ 14.-15.11.2007

OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI JYVÄSKYLÄSSÄ 14.-15.11.2007 OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI JYVÄSKYLÄSSÄ 14.-15.11.2007 TULEVAISUUDEN KORKEAKOULU OPISKELIJANÄKÖKULMASTA Tämä puheenvuoro pohjautuu opiskelijanäkökulmasta kuvattuun

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista.

Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole

Lisätiedot

MITÄ HYÖDYN. OAJ:n jäsenyydestä?

MITÄ HYÖDYN. OAJ:n jäsenyydestä? MITÄ HYÖDYN OAJ:n jäsenyydestä? Miksi kannattaa olla ammattijärjestön jäsen? Konkreettiset taloudelliset jäsenedut on jokaisen helppo ymmärtää, mutta mitä muuta jäsenmaksulla saa? OAJ:n tärkein tehtävä

Lisätiedot

Terveydenhoitajakoulutuksen työpajan taustamateriaali

Terveydenhoitajakoulutuksen työpajan taustamateriaali Terveydenhoitajakoulutuksen työpajan taustamateriaali Koonti terveydenhoitaja (AMK) koulutuksen tilastoista ammattikorkeakouluittain Vuonna 2010 tutkinnon suorittaneista työlliset 2011 Vuonna 2010 tutkinnon

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ Petri Haltia Osataan!-seminaari 27.9.2012 KESU 2011-2016: KORKEAKOULUJEN AIKUISKOULUTUKSELLA LAAJENNETAAN JA PÄIVITETÄÄN OSAAMISTA Lähtökohtia Lähes kolmasosalla korkeakouluihin

Lisätiedot

Uudistuva insinöörikoulutus. Seija Ristimäki

Uudistuva insinöörikoulutus. Seija Ristimäki Uudistuva insinöörikoulutus Seija Ristimäki Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Toimipaikat sijaitsevat Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla Neljä koulutusalaa: kulttuuri liiketalous sosiaali-

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen TAMPERE3: VISIO 2025 Visiona on synnyttää tamperelaiset korkeakoulut yhdistävä uusi kansainvälisesti vaikuttava tiedeyliopisto, joka luo uutta osaamista ja ennennäkemättömiä mahdollisuuksia monialaisiin

Lisätiedot

Tekniikan akateemiset TEK Jäsentutkimus Yhteenveto tuloksista

Tekniikan akateemiset TEK Jäsentutkimus Yhteenveto tuloksista Tekniikan akateemiset TEK Jäsentutkimus 2013 Yhteenveto tuloksista Taustamuuttujat: Ikä Taustamuuttujat: Jäsenlaji Taustamuuttujat: Työtilanne Jäsenpalvelut ja -edut J1. Miten hyödyllisenä pidät TEKin

Lisätiedot

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010 JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Iloisin mielin kohti tulevaa vuotta 2011 Joulukuu 2010 Näin joulun alla on hyvä pysähtyä

Lisätiedot

Jäsenet. Arvot. Toiminta- ajatus

Jäsenet. Arvot. Toiminta- ajatus Jäsenet Arvot Toiminta- ajatus Visio Tavoitteet 3.2.2016 Nimi Sukunimi @TK_akateemiset 2 3.2.2016 Nimi Sukunimi @TK_akateemiset 3 Suurin osa jäsenistä on tekniikan tai luonnontieteiden yliopistollisen

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta 2013 Vuonna 2012 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 2013 lopulla

Sijoittumisseuranta 2013 Vuonna 2012 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 2013 lopulla Sijoittumisseuranta 13 Vuonna 12 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 13 lopulla Jyväskylän yliopisto - koko aineisto (kyselyn vastausprosentti 4 %) Jari Penttilä Jyväskylän yliopisto/työelämäpalvelut

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Lapin alueella on suuri

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen kehitystarpeet Kymenlaakson alueella

Insinöörikoulutuksen kehitystarpeet Kymenlaakson alueella Insinöörikoulutuksen kehitystarpeet Kymenlaakson alueella Jouko Lehtoranta, toimitusjohtaja, DI Sisältö: Lähtökohdat: Työpaikat Kymenlaaksossa AMK:sta valmistuneet insinöörit Toimintaympäristö ja sen muutokset

Lisätiedot

Laboratoriohenkilökunnan koulutus; miten turvata tulevaisuuden ammattitaitoinen henkilökunta? Labquality

Laboratoriohenkilökunnan koulutus; miten turvata tulevaisuuden ammattitaitoinen henkilökunta? Labquality Laboratoriohenkilökunnan koulutus; miten turvata tulevaisuuden ammattitaitoinen henkilökunta? Labquality Mikrobiologian laboratorioiden edustajien neuvottelukokous 17.10.2008 Seija Tuokko Laboratoriossa

Lisätiedot

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy T-Media Oy T-Media tarjoaa parhaat palvelut maineen ja sidosryhmäsuhteiden johtamiseen. Palvelemme asiakkaitamme

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat ammattiopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

Harjoittelukurssi lukuvuonna Leena Mattila

Harjoittelukurssi lukuvuonna Leena Mattila Harjoittelukurssi lukuvuonna 2013-2014 Leena Mattila Harjoittelu ennen Opiskelija hankki harjoittelupaikan itsekseen Työn jälkeen kirjoitti raportin ja liitti siihen työtodistuksen Raportti luettiin laitoksella

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten Seutuhallitus 26.10.2016 Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet

Lisätiedot

KORKEASTI KOULUTETUT TYÖTTÖMÄT HÄMEESSÄ JA HEILLE SUUNNATUT PALVELUT

KORKEASTI KOULUTETUT TYÖTTÖMÄT HÄMEESSÄ JA HEILLE SUUNNATUT PALVELUT KORKEASTI KOULUTETUT TYÖTTÖMÄT HÄMEESSÄ JA HEILLE SUUNNATUT PALVELUT Vuokko Laine, yrityspalvelut Korkeasti koulutettujen yhdyshenkilö 1 11.6.2015 Hämeen TE-toimisto/Vuokko Laine Taustaa Kesällä 2014 nimetty

Lisätiedot

Liikkuvuusjaksot yliopiston ulkopuolella osana tohtorikoulutuksen opetussuunnitelmaa

Liikkuvuusjaksot yliopiston ulkopuolella osana tohtorikoulutuksen opetussuunnitelmaa Liikkuvuusjaksot yliopiston ulkopuolella osana tohtorikoulutuksen opetussuunnitelmaa Elise Pinta, tutkijakoulukoordinaattori, Turun yliopiston tutkijakoulu Anne Tuittu, tutkimus- ja jatkokoulutussuunnittelija,

Lisätiedot

HARJOITTELU VUONNA Tiedotustilaisuus ke klo

HARJOITTELU VUONNA Tiedotustilaisuus ke klo TAMPEREEN YLIOPISTO Kasvatustieteiden yksikkö Elinikäisen oppimisen ja kasvatuksen koulutus HARJOITTELU VUONNA 2017 Tiedotustilaisuus ke 23.11.2016 klo 10.00-11 (Virta 114) Harjoittelu osana opintoja KASELOHA

Lisätiedot

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Lausunto 1 (5) Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/83/010/2014 Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Koulutuksella hankitun tutkinnon

Lisätiedot

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki Innovaatioammattikorkeakoulun strategiset lähtökohdat Sinimaaria Ranki 2.9.2008 1 Taustalla vaikuttavat talouden muutosvoimat Informaatiokumous Ennuste: puolet maailmankaupasta immateriaalikauppaa Tuotanto

Lisätiedot

Rakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa 29.11.2012

Rakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa 29.11.2012 Rakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa 29.11.2012 Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Mikko Väisänen, Pohjois-Pohjanmaan liitto 15-vuotiaat vuosina 2008 ja 2020 2 410 1 898-21,3

Lisätiedot

Ammatilliset opettajat AO ry on tekemässä OAJ:n ja OAO:n linjauksia ja toteuttaa niitä / toteuttaa OAJ:n ja OAO:n päättämiä linjauksia.

Ammatilliset opettajat AO ry on tekemässä OAJ:n ja OAO:n linjauksia ja toteuttaa niitä / toteuttaa OAJ:n ja OAO:n päättämiä linjauksia. LIITE 4 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 Ammatilliset opettajat Yrkeslärarna AO ry Ammatilliset opettajat Yrkeslärarna AO ry on OAJ:n Ammatilliset Opettajat OAO ry:n jäsenyhdistys ja Opetusalan Ammattijärjestö

Lisätiedot

Tampereen yliopisto ja korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen Vararehtori Harri Melin Opintopalvelupäällikkö Mikko Markkola

Tampereen yliopisto ja korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen Vararehtori Harri Melin Opintopalvelupäällikkö Mikko Markkola 1 Tampereen yliopisto ja korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen 15.11.2013 Vararehtori Harri Melin Opintopalvelupäällikkö Mikko Markkola 2 Lähtökohtia koulutusuudistukseen Uusi strategia - Tehdään

Lisätiedot

Teekkarit työelämässä - tutkittua tietoa TEKin opiskelijajäsenistä

Teekkarit työelämässä - tutkittua tietoa TEKin opiskelijajäsenistä Teekkarit elämässä - tutkittua tietoa TEKin opiskelijajäsenistä Lisätietoja: Jarna Savolainen TEK, koulutuspoliittinen asiamies jarna.savolainen@tek.fi Tuloksia kahdesta vuosittain tehtävästä TEKin tutkimuksesta

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Uusi Tampereen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Tutkimustulokset Nokiasta lähteneiden uudelleensijoittuminen. HRM Partners Oy Julkaistavissa klo 03.00

Tutkimustulokset Nokiasta lähteneiden uudelleensijoittuminen. HRM Partners Oy Julkaistavissa klo 03.00 Tutkimustulokset Nokiasta lähteneiden uudelleensijoittuminen HRM Partners Oy Julkaistavissa 21.3.2014 klo 03.00 Taustaa Nokia tarjosi henkilöstövähennysten kohteena oleville työntekijöilleen laajan Bridge-yhteiskuntavastuuohjelman,

Lisätiedot

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

Millainen on hyvä työhakemus?

Millainen on hyvä työhakemus? TYÖHAKEMUS- OPAS Millainen on hyvä työhakemus? Hyvä hakemus erottuu joukosta ja vastaa kysymykseen, miksi sinä olisit hyvä valinta tehtävään. Hakemuksessa voit tuoda omaa persoonaasi esiin, jopa ehkä enemmän

Lisätiedot

Sijoittumiskyselyn kooste: suomen kieli

Sijoittumiskyselyn kooste: suomen kieli Sijoittumiskyselyn kooste: suomen kieli Vastausprosentti oppiaineen osalta 37 % Naisia 88 % vastaajista Vastaajien ikä keskimäärin 33 vuotta Opintojen kesto vuosissa keskimäärin 8 vuotta Vastanneissa eniten

Lisätiedot

Sporttimerkonomi - koulutus -

Sporttimerkonomi - koulutus - Tuntuuko sinusta, että tarvitset lisää osaamista tulevaisuuden haasteisiin infotilaisuus 20.5.2013 klo 17-19 Sporttimerkonomi - koulutus - Koulutusohjelma tähtää liiketalouden perustutkinnon, merkonomi,

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE kevät 2016 Vastausprosentti: 87,6 % Työ, työnhaku ja työllistyminen Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa parhaiten

Lisätiedot

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00 METALLITYÖVÄEN LIITTO RY Puhe 1 (5) Arvoisa ministeri, hyvät kansanopistopäiville osallistujat! Syyskuun alussa tulee kuluneeksi 35 vuotta tämän Murikkaopiston toiminnan käynnistämisestä. Päätös opiston

Lisätiedot

Pidä kiinni tulevaisuudesta

Pidä kiinni tulevaisuudesta Pidä kiinni tulevaisuudesta Metropolia Ammattikorkeakoulun tavoitteet hallituskaudelle 2015 2019 Pidä kiinni tulevaisuudesta panosta vahvoihin ammattikorkeakouluihin Työelämäläheisyys takaa Suomelle osaajat,

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Hankkeistaminen Webinaari Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1)

Hankkeistaminen Webinaari Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1) Hankkeistaminen Webinaari 24.11.2015 Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1) Ulkopuolisen rahoituksen konteksti AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN KONTEKSTI: STRATEGIAT, LINJAUKSET, KEHITTÄMISTARPEET, RESURSSIT,

Lisätiedot

Hankkeistaminen Webinaari Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1)

Hankkeistaminen Webinaari Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1) Hankkeistaminen Webinaari 1.11.2016 Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1) Ulkopuolisen rahoituksen konteksti AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN KONTEKSTI: STRATEGIAT, LINJAUKSET, KEHITTÄMISTARPEET, RESURSSIT,

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotakuu koulutus 21.3.2014 Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi 25.3.2014 1 Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuusta

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration 1 of 5 8.6.2010 12:39 Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Teologisessa tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen ESR haku 16.2.2015 mennessä Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen 14.1.2015 Ison kuvan hahmottaminen - Mikä on meidän roolimme kokonaisuudessa? Lähde: Maija-Riitta Ollila,

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Arene ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Riitta Rissanen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

TUPA-projektin ohjausryhmä

TUPA-projektin ohjausryhmä TUPA-projekti Tuotantopainotteisen insinöörikoulutuksen laatu- ja kehittämishanke Opetusministeriön rahoittama 2.9.2002 31.12.2007 Vastuuyksikkö: Hämeen amk Projektipäällikkö: Juhani Keskitalo Projektisihteeri

Lisätiedot

Palautetta hyödynnetään tekniikan yliopistoopetuksen kehittämisessä ja koulutuspoliittisessa vaikuttamisessa

Palautetta hyödynnetään tekniikan yliopistoopetuksen kehittämisessä ja koulutuspoliittisessa vaikuttamisessa Tekniikan akateemiset TEKin ja tekniikan alan yliopistojen toteuttavat yhdessä palautekyselyn vastavalmistuneille diplomi-insinööreille ja arkkitehdeille Palautetta hyödynnetään tekniikan yliopistoopetuksen

Lisätiedot

Työelämäyhteydet ammattikorkeakoulujen strategioissa ja johdon näkemykset. Pro Gradu tutkielma Kirsi Hyttinen Projektityöntekijä

Työelämäyhteydet ammattikorkeakoulujen strategioissa ja johdon näkemykset. Pro Gradu tutkielma Kirsi Hyttinen Projektityöntekijä Työelämäyhteydet ammattikorkeakoulujen strategioissa ja johdon näkemykset Pro Gradu tutkielma Kirsi Hyttinen Projektityöntekijä Stepit - projektissa STEPIT: n ASIAKAS osaprojekti: Johdolle yhteinen ymmärrys:

Lisätiedot

Kurssitusten tarve kipuaa

Kurssitusten tarve kipuaa Kurssitusten tarve kipuaa 9.11.2000 08:02 Muinoin tietotekniikkakurssilla opeteltiin ohjelmat läpikotaisin. Nyt niistä opetellaan vain työssä tarvittavat toiminnot. Niissäkin on työntekijälle tekemistä,

Lisätiedot

HARJOITTELU VUONNA Tiedotustilaisuus ti klo

HARJOITTELU VUONNA Tiedotustilaisuus ti klo TAMPEREEN YLIOPISTO Kasvatustieteiden yksikkö Elinikäisen oppimisen ja kasvatuksen koulutus HARJOITTELU VUONNA 2016 Tiedotustilaisuus ti 1.12.2015 klo 13.00-14 (Virta 113) Harjoittelu osana opintoja KASELOHA

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

KESÄTYÖ. Avoimet kesätyöpaikat

KESÄTYÖ. Avoimet kesätyöpaikat KESÄTYÖ 22.02.2016 Kesko on todettu kansainvälisessä Global 100 -listauksessa maailman vastuullisimmaksi kaupan alan yritykseksi. Pistä hakemus vetämään niin käsissäsi voi olla kesätyöpaikka, josta jää

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

1. Oppimisen arviointi

1. Oppimisen arviointi 1. Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää oppilaan

Lisätiedot

Kansainvälisyys maakunnissa. Siru Korkala

Kansainvälisyys maakunnissa. Siru Korkala Kansainvälisyys maakunnissa Siru Korkala 26.11.2012 Mitä tutkittiin? Miten kansainvälinen aktiivisuus jakautuu alueellisesti? Miten kansainvälisyys on huomioitu maakuntasuunnitelmissa? Mitä kansainvälisyys

Lisätiedot

Eläkeselvitys 2012: Selvitys TEKin jäsenten näkemyksistä eläkeiästä ja eläke-ehdoista. Tulosraportti 24.4.2012 Susanna Bairoh

Eläkeselvitys 2012: Selvitys TEKin jäsenten näkemyksistä eläkeiästä ja eläke-ehdoista. Tulosraportti 24.4.2012 Susanna Bairoh Eläkeselvitys 2012: Selvitys TEKin jäsenten näkemyksistä eläkeiästä ja eläke-ehdoista Tulosraportti 24.4.2012 Susanna Bairoh Sisältö Yhteenveto Selvityksen toteutus ja tietoa vastaajista Selvityksen tavoitteet

Lisätiedot

Numeeriset arviot. Opintojaksolla vallinnut ilmapiiri loi hyvät puitteet oppimiselle. Saavutin opintojaksolle määritellyt osaamistavoitteet

Numeeriset arviot. Opintojaksolla vallinnut ilmapiiri loi hyvät puitteet oppimiselle. Saavutin opintojaksolle määritellyt osaamistavoitteet Tämä asiakirja sisältää opiskelijoiden antaman palautteen opettajan Metropoliassa vuoteen 2014 mennessä opettamista kursseista. Palautteet on kerätty Metropolian anonyymin sähköisen palautejärjestelmän

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

Nuorisotutkimus 2008

Nuorisotutkimus 2008 Nuorisotutkimus 08 Tutkimuksen taustatiedot Nuorisotutkimus tehtiin huhtikuussa 08 verkkokyselynä Tutkimus toteutettiin Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelman alueilla Vastaajina on peruskoulun 7. 9.-luokkalaisia

Lisätiedot