Työmarkkinat muuttuvat ovatko tilastot ajan tasalla?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työmarkkinat muuttuvat ovatko tilastot ajan tasalla?"

Transkriptio

1 Julkinen BoF Online Työmarkkinat muuttuvat ovatko tilastot ajan tasalla? Julia Niemeläinen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto

2 Sisällys 1 Johdanto 4 2 Avoimet työpaikat tutkimuskohteena 5 3 Viralliset tilastot eivät kerro kaikkea onko parempaa aineistoa saatavilla? 6 4 Oikotien ja työ- ja elinkeinoministeriön aineistot Alueelliset, toimialakohtaiset ja sektorikohtaiset erot 12 5 TEM:n ja Oikotien vakanssit korreloivat positiivisesti 19 6 Vakanssien ja suhdanneindikaattorien välillä on selvä riippuvuus Työmarkkinoita ja taloutta kuvaavat muuttujat: avointen työpaikkojen lisääntyminen ennakoi työttömyyden laskua Kuluttajien luottamuksen nousu ennakoi avointen työpaikkojen määrän kasvua Toimialojen luottamuksen nousu ennakoi avointen työpaikkojen määrän kasvua 26 7 Päätelmät 28 Lähteet 30 Liitteet 31 Liite 1. TE-toimiston ja internetin välityspalveluiden käyttö työvoiman hankinnassa kolmella eri toimipaikkajaolla 32 Liite 2. Henkilöstöyritysten työpaikkojen jakautuminen toimialoittain 34 Liite 3. Työ- ja elinkeinoministeriön ja Oikotien sarjojen autokorrelaatiofunktiot ajanjaksoille ja Liite 4. Sarjojen välisiä ristikorrelaatioita 37 Kuvioluettelo Kuvio 1. TEM:n ja Tilastokeskuksen avointen työpaikkojen viralliset tilastot 7 Kuvio 2. Eri hankintakanavia käyttäneiden toimipaikkojen osuus (% kaikista toimipaikoista) 8 BoF Online Päätoimittaja Jenni Hellström ISSN (online) Postiosoite Käyntiosoite Snellmaninaukio Sähköposti Swift SPFB FI HH PL 160 Puhelin Y-tunnus HELSINKI Faksi (09) Kotipaikka Helsinki

3 Kuvio 3. Oikotielle ja työ- ja elinkeinoministeriöön ilmoitetut avoimet työpaikat 11 Kuvio 4. Oikotien työpaikoista huomattava osa sijaitsee pääkaupunkiseudulla 13 Kuvio 5. TEM:n työpaikat sijaitsevat laajemmalla maantieteellisellä alueella 13 Kuvio 6. TEM:n aineistosta käy ilmi työpaikkojen määrän putoaminen lähes kaikilla alueilla vuoden 2007 tasosta 14 Kuvio 7. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella sijaitsevien työpaikkojen lukumäärä on vaihdellut Oikotiellä eniten viimeisen viiden vuoden aikana 15 Kuvio 8. Toimialojen osuus uusista avoimista työpaikoista Oikotiellä Kuvio 9. Toimialojen osuus kuukauden lopun avoimista työpaikoista TEkeskuksissa (35 suurinta) 16 Kuvio 10. Oikotien suurimpien ilmoittajien joukossa on pääasiassa henkilöstöyrityksiä 17 Kuvio 11. Oikotiellä julkaistut ilmoitukset työsuhteen mukaan 18 Kuvio 12. Työ- ja elinkeinotoimistoissa julkaistut työpaikat sektoreittain 18 Kuvio 13. Oikotiellä julkaistut työpaikat työsuhteen laadun mukaan 19 Kuvio 14. TEM:n ja Oikotien sarjat ja niiden välinen ristikorrelaatio 20 Kuvio 15. Työttömien määrä 23 Kuvio 16. Työvoima 24 Kuvio 17. Teollisuustuotanto 25 Kuvio 18. Kuluttajien luottamusindikaattori 26 Kuvio 19. Palvelualojen luottamusindikaattori 27 Taulukkoluettelo Taulukko 1. Analyysissä käytetyt työ- ja elinkeinoministeriön ja Oikotien aineistot 10 Taulukko 2. Aineistojen korrelaatio työmarkkinoita ja taloutta kuvaavien muuttujien kanssa 21 Taulukko 3. Aineistojen korrelaatio kuluttajien ja toimialojen luottamusindikaattoreiden kanssa 22

4 JULKINEN BOF ONLINE Johdanto Tietoa avoimista työpaikoista voidaan käyttää talouden suhdanteiden sekä työmarkkinoiden rakenteen ja kohtaanto-ongelmien analysoimiseen. Aihealuetta koskevan tutkimuksen viitekehyksenä käytetään usein etsintäteoriaa, jossa uusien työsuhteiden syntyminen riippuu pitkälti avointen työpaikkojen ja työttömien työnhakijoiden määrästä. Suomen kahdesta virallisesta avointen työpaikkojen tilastosta toinen on työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) julkaisema aineisto, joka kootaan työ- ja elinkeinotoimistojen (TE-toimisto) tiedoista ja toinen pohjautuu Tilastokeskuksen neljännesvuosittaiseen kyselytutkimukseen. Virallisissa tilastoissa ovat mukana sellaiset työpaikat, jotka ovat toimipaikan ulkopuolisten työnhakijoiden haettavissa. 1 Kaikki työnantajat eivät kuitenkaan ilmoita avoimia paikkojaan TE-toimistoihin, eivätkä kaikki työpaikat tule haettaviksi toimipaikkojen ulkopuolella. Työvoiman hankintaa koskevien selvitysten mukaan tärkein rekrytointikanava ovat suorat kontaktit entisiin työntekijöihin sekä ilmoitukset omalle henkilökunnalle. Yksi rekrytoinnin trendeistä on lisääntynyt internetin käyttö. Työntekijöitä haetaan yhä enemmän sekä työnantajien omien internetsivustojen että yksityisten välityspalveluiden, kuten Uranuksen tai Oikotien, kautta. Tämän muistion tavoite on selvittää, voisiko netti-pohjainen, yksityinen data kertoa työmarkkinoista jotain, mitä virallinen data ei kerro. Tarkoitusta varten analysoidaan Oikotien avointen työpaikkojen tilasto vuodesta 2001 ja verrataan sitä TEM:n aineistoon. Analyysissä havaitaan, että Oikotien ja TEM:n aineistot korreloivat positiivisesti, eikä ainakaan aggregaattitasolla toinen sarjoista ennakoi toista. Aineistojen käyttö suhdanneanalyysissä on kuitenkin perusteltua. Kummankin palvelun avointen työpaikkojen lisääntyminen ennakoi työttömyyden laskua. Kuluttajien ja toimialojen luottamuksen nousu ennakoi avointen työpaikkojen määrän nousua. TEM:n aineiston korrelaatio työttömyyden ja luottamusindikaattoreiden kanssa on pääsääntöisesti vahvempaa kuin Oikotien aineiston. Toisessa luvussa tarkastellaan avoimia työpaikkoja tutkimuskohteena käsitteellisellä tasolla. Luvussa 3 käsitellään avointen työpaikkojen tilastointiin liittyviä kysymyksiä ja rekrytoin- 1 Tilastokeskuksen määritelmän mukaan "avoin työpaikka on kokonaan uusi työpaikka tai olemassa oleva työpaikka, johon työnantaja etsii aktiivisesti hoitajaa. Työpaikan on oltava haettavissa myös toimipaikan ulkopuolisille, ja se on suunniteltu täytettäväksi heti tai lähitulevaisuudessa Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki Finlands Bank

5 BOF ONLINE JULKINEN nin trendejä, ja luvussa 4 esitellään selvityksessä käytetyt aineistot ja käydään läpi aineistojen keskeisimmät eroavuudet. Viidennessä luvussa verrataan aineistojen välisiä ristikorrelaatioita ja luvussa 6 aineistojen käyttäytymistä suhteessa suhdanteita kuvaaviin muuttujiin. Lopuksi esitetään tutkimuksen päätelmät. 2 Avoimet työpaikat tutkimuskohteena Avointen työpaikkojen käsitettä käytetään yleisesti työmarkkinoiden tutkimuksessa, mutta sen lähempi tarkastelu osoittaa, että käsite ei ole täysin yksiselitteinen. Etsintäteoriassa syntyvien työsuhteiden lukumäärää kuvataan kohtaantofunktiolla, jonka panoksina ovat avoimet työpaikat (vacancies, V), joihin työnantajat etsivät työntekijöitä, sekä työttömien työnhakijoiden määrä (unemployed, U) (ks. Pissarides, 2000). Teorian lähtökohtana on, että työnantaja tunnistaa avoimen työtehtävän, jonka pohjalta rekrytointitarve muodostuu ja avoin tehtävä ilmoitetaan. Tuolloin avointen työpaikkojen voidaan katsoa edustavan toimipaikoissa olevaa uusien työntekijöiden tarvetta eli viime kädessä lisätyön määrää. 2 Kaikki tunnistettu työ ei kuitenkaan johda siihen, että toimipaikka alkaisi aktiivisesti hakea työntekijää. Esimerkiksi työnhakuun liittyvät transaktiokustannukset, kuvitellut tai todelliset, voivat olla työnantajan näkökulmasta liian suuret, eikä työntekijän hakuun sen vuoksi ryhdytä. Kuitenkin, jos sopiva kandidaatti samanaikaisesti ottaa yhteyden työnantajaan, tämä saattaa olla halukas solmimaan työsuhteen hakijan kanssa. Tuolloin rekrytointi tapahtuu välittömästi ilman, että avointa työpaikkaa missään vaiheessa syntyy. Vakanssi ei tällöin ole välttämätön edellytys työpaikkojen synnyssä, 3 ja työnhakijan rooli työpaikan synnyssä on kriittinen. Tästä näkökulmasta esim. Farm (2009) haastaa perinteisen etsintäteorian. Hänen mukaansa kohtaantofunktio on harhaanjohtava relaatio, eikä avointen työpaikkojen lukumäärää tulisi tarkastella syntyvien työpaikkojen määrittäjänä vaan pikemmin tulisi nähdä, että syntyvien työpaikkojen määrä (tällä Farm tarkoittaa "todellista" työn tarvetta) määrittää syntyvien 2 Työttömyyden ja avointen työpaikkojen välistä suhdetta kuvataan Beveridge-käyrällä: mitä lähempänä käyrä on origoa, sitä tehokkaampaa on työmarkkinoiden toiminta. 3 Tätä uutta lähestymistapaa työsuhteiden syntyyn käsittelee mm. Räisänen (2011) rekrytointia käsittelevässä selvityksessään. Suomen Pankki Finlands Bank Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto

6 JULKINEN BOF ONLINE avointen työpaikkojen määrän. Mitä tehokkaampaa toimipaikkojen oma rekrytointi on, sitä vähemmän syntyy tilastoissa näkyviä avoimia työpaikkoja. Avoimen työpaikan käsite on yläkäsite, joka pitää sisällään kokoaikaisten, vakituisten töiden lisäksi muun muassa osa-aikaisia ja määräaikaisia töitä sekä sijaisuuksia. Työttömän työnhakijan näkökulmasta nämä tehtävät eivät ole samanarvoisia, ja esimerkiksi syntyvällä osa-aikaisella työsuhteella on erilainen vaikutus työmarkkinoiden dynamiikkaan kuin vakituisella työsuhteella. Avoin työpaikka käsitteenä ja avointen työpaikkojen tilastot käytännössä ovat hyödyllisiä työmarkkinoiden toiminnan analysoinnissa, mutta on tärkeää tunnistaa, mitä tutkimuksessa käytettävät avointen työpaikkojen tilastot todella pitävät sisällään. 3 Viralliset tilastot eivät kerro kaikkea onko parempaa aineistoa saatavilla? Avoimia työpaikkoja koskevan, luotettavan ja ajantasaisen tiedon saaminen on haastavaa, sillä toimipaikoilla ei ole velvollisuutta ilmoittaa avoimia työpaikkoja minnekään, ja suuri osa rekrytoinneista tehdään epävirallisten kanavien kautta. EU-maiden keskuudessa menetelmiä on pyritty kehittämään ja harmonisoimaan viime vuosina, ja yleisesti on päädytty kyselytutkimusten käyttöön aineiston keruussa (Eurostat, 2010). Suomessa avointen työpaikkojen määrää voidaan tällä hetkellä seurata kahden julkisen tilaston avulla. Toinen tilastoista, Tilastokeskuksen neljännesvuosittain julkaisema avoimet työpaikat -tilasto perustuu kyselytutkimukseen ja sen tietoja käytetään Eurostatin avointen työpaikkojen tilastossa. 4 Toisen virallisista tilastoista laatii työ- ja elinkeinoministeriö työantajien TE-keskuksiin ilmoittamista avoimista työpaikoista kuukausittain. Kuten kuviosta 1 käy ilmi, tilastot antavat samansuuntaisen kuvan avointen työpaikkojen määrän kehityksestä. 4 Vastaajina on otos yritysten ja julkisyhteisöjen toimipaikoista ja tiedot kerätään puhelinhaastatteluina ja internetkyselyinä. Ks. tilastokeskus.fi/meta/til/atp.html Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki Finlands Bank

7 BOF ONLINE JULKINEN Kuvio 1. TEM:n ja Tilastokeskuksen avointen työpaikkojen viralliset tilastot 5 Avoimet työpaikat TEM, kausitasoitettu Avoimet työpaikat Tilastokeskus, kausitasoitettu Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, Tilastokeskus. Työ- ja elinkeinoministeriö on analysoinut vuosittain työvoiman hankintaa Suomessa käyttämällä Tilastokeskuksen mikroaineistoja, ja tehtyjen analyysien perusteella voidaan arvioida virallisten tilastojen kattavuutta (Koponen, 2013; Tuomaala, ). TE-keskukset ovat suosittuja rekrytointikanavia ja noin puolet toimipaikoista ilmoittaa käyttävänsä niitä työvoiman hankinnassa (kuvio 2). Näin ollen niitä koskevat tilastot antavat kohtalaisen kattavan kuvan avointen työpaikkojen määrästä. 6 Erilaisten internet-pohjaisten kanavien käyttö työvoiman hankinnassa on lisääntynyt kymmenen viime vuoden aikana. Yhä useampi toimipaikka hyödyntää rekrytoinnissaan omia kotisivujaan, sosiaalista mediaa (mm. Facebook, LinkedIn) ja internetissä toimivia välityspalveluita (esim. Oikotie, Uranus, Monster) 7. Ellei toimipaikka samanaikaisesti käytä TE-keskusten palveluita, nämä työpaikat jäävät 5 Tilastokeskuksen tilaston viitepäivämäärä on kvartaalin viimeisen kuukauden 1. päivä. Työ- ja elinkeinoministeriön tilasto avointen työpaikkojen määrä on kuukauden viimeisen päivän lukema. Vertailussa on käytetty kvartaalin 2. kuukauden viimeisen päivän lukemaa parhaan vertailtavuuden saavuttamiseksi. 6 TE-keskusten käyttö on yleisempää silloin, kun työvoiman hankinta vaikeutuu, tyypillisesti noususuhdanteen aikana. Kuitenkin viimeisimmän selvityksen mukaan työvoiman hankinnassa on esiintynyt vaikeuksia vuoden 2013 aikana taantumasta huolimatta ja TE-toimiston käyttö oli vuonna 2013 ennätyksellisen korkealla tasolla vuodesta 1993 alkaen tehdyssä mittauksessa. Tämä merkitsee, että kun avoimia työpaikkoja seurataan TE-keskusten aineistolla, työpaikkojen määrän laskua hillitsee TE-keskusten lisääntynyt käyttö. 7 Tilastokeskuksen Avoimet työpaikat -tutkimuksessa internetissä toimivia välityspalveluita kuvataan seuraavasti: "Esim. Uranus ja Monster, joilla palvelu sisältää tarvittaessa avoimesta työpaikasta ilmoittamisen ja yhteyden ottamisen sopivaan hakijaan sekä muut maksulliset että maksuttomat palvelut." Lähde: Suomen Pankki Finlands Bank Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto

8 JULKINEN BOF ONLINE puuttumaan TEM:n tilastosta. Lisäksi TEM:n selvitysten mukaan kaikkein suosituimpia työvoiman hankintakanavia ovat suorat henkilökontaktit, kuten suorat yhteydenotot entisiin työntekijöihin sekä kohdennetut ilmoitukset omalle henkilökunnalle, joista ei jää jälkeä tilastoihin. Kuvio 2. Eri hankintakanavia käyttäneiden toimipaikkojen osuus (% kaikista toimipaikoista) TE-toimisto Ilmoitus omalle henkilökunnalle Oppilaitosten välityspalvelut Yhdistysten/järjestöjen välityspalvelut Muut työvoiman hankintakanavat 70 % Lehti Suorat kontaktit entisiin työntekijöihin Omat internet-sivut Internetissä toimivat välityspalvelut Työvoiman vuokrausliike 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Lähde:Työ- ja elinkeinoministeriö. Tilastokeskuksen avoimet työpaikat -tutkimus tehdään neljännesvuosittain kyselytutkimuksena ja sen käyttö suhdannekehityksen mittarina on siksi rajoitettua. Kyselyyn vastaavien toimipaikkojen otos poimitaan Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisteristä, johon yritysten ja toimipaikkojen aloittamistiedot saapuvat lyhyellä viiveellä. 8 Uusiin toimipaikkoihin syntyvät uudet työpaikat muodostavat tyypillisesti merkittävimmän yksittäisen avointen työpaikkojen ryhmän (de Wit et al., 2014) ja on mahdollista, että tämä ryhmä on aliedustettuna kyselytutkimuksen otoksessa. Olemassa olevat aineistot eivät siis muodosta täysin kattavaa ja ajantasaista kuvaa avointen työpaikkojen määrästä. Johtuen mm. epävirallisten rekrytointikanavien merkityksestä täydellistä kuvaa ei myöskään ole mahdollista muodostaa, mutta vaikuttaa siltä, että avointen työpaikkojen seurannan kehittämisellä on mahdollista tarkentaa kuvaa työmarkkinoiden suh- 8 Ks. noin yhden kuukauden viiveellä ensimmäisestä yrityksen palkka- ja/tai ALV - suorituksesta Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki Finlands Bank

9 BOF ONLINE JULKINEN danteista sekä mahdollisista rakennemuutoksista. Tämän selvityksen tavoitteena onkin kartoittaa uusia mahdollisuuksia avointen työpaikkojen seurannassa analysoimalla yksityistä Oikotien avointen työpaikkojen aineistoa, 9 joka edustaa suosiotaan kasvattaneita internetpohjaisia palveluita ja on yksi alan suurimmista toimijoista Suomessa. 4 Oikotien ja työ- ja elinkeinoministeriön aineistot Selvityksessä analysoidaan Sanoma Oyj:n Oikotie-palvelun avointen työpaikkojen aineistoa vuosilta ja verrataan sitä viralliseen TEM:n dataan (TE-toimistojen avoimet työpaikat). Analyysi keskittyy näiden aineistojen vertailuun, sillä molemmat koostuvat ilmoitetuista avoimista paikoista toisin kuin kyselytutkimukseen perustuva Tilastokeskuksen aineisto. Tilastokeskuksen aineisto on myös neljännesvuosittaista, kun taas TEM:n aineisto mahdollistaa analyysin kuukausitasolla. Lisäksi, kuten kuviosta 1 kävi ilmi, TEM:n ja Tilastokeskuksen aineistot välittävät samansuuntaista kuvaa avointen työpaikkojen lukumäärästä. Taulukossa 1 on esitetty keskeiset tiedot käytetyistä aineistoista. 9 TEM:n selvitysten pohjalta (liite 1) tiedetään, että internetissä toimivien välityspalveluiden, kuten Oikotien palvelun, käyttö on selvästi yleisempää suurissa kuin pienissä toimipaikoissa, kun taas TE-keskusten palveluja käyttävät myös pienemmät toimipaikat. Sektoreista kuntasektori ja valtio ovat käyttäneet eniten TE-toimistojen palveluita, yritykset vähiten. Toisaalta julkisen sektorin toimipaikat ovat useina vuosina ilmoittaneet käyttävänsä myös internetin välityspalveluita julkista sektoria enemmän. Toimialoittain tarkasteltuna eniten TE-toimistojen palveluita ovat käyttäneet julkisten palveluiden ja sosiaali- ja terveydenhuollon, kaupan ja ravitsemuksen ja majoituksen toimialat. Internetin yksityisten välityspalveluiden käyttäjinä on tyypillisesti ollut liikeelämän palveluiden toimijoita, muiden palveluiden sekä teollisuuden toimijoita sekä informaatio- ja viestintäalan toimijoita. Suomen Pankki Finlands Bank Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto

10 JULKINEN BOF ONLINE Taulukko 1. Analyysissä käytetyt työ- ja elinkeinoministeriön ja Oikotien aineistot Työ- ja elinkeinoministeriö Oikotie Aikaperiodi alkaen (saatu 2001-toukokuu 2014 TEM:ltä ) Yksittäinen havaintjen Uusien avointen työpaikko- Julkaistu työpaikkailmoitus määrä TE-keskuksissa kuukauden aikana Frekvenssi 1 kk 1 päivä Havaintojen määrä ulkomaiset pois lukien ( kun huomioidaan ilmoitukset joissa avoinna monta tehtävää) Muita huomioita Uusien avointen työpaikkojen lkm ei saatavilla esim. Yksittäiseen havaintoon liitettävissä olevat tiedot: tehtävänimike, työn laatu toimialoittain tai alueittain; (kokopäiväinen, osa-aikainen, tuntityö, näissä analyyseissä käytetään kk lopussa avoinna olevien paikkojen määrää. Kuukauden lopussa auki olevat työpaikat saatavilla vuodesta 1961 alkaen, data SP:lla muu), työsuhteen laatu (vakinainen virka, määräaikainen virka, vakinainen työsuhde, määräaikainen työsuhde, muu, kesätyö, harjoittelu, sijaisuus), toimiala, sijainti, ilmoituksen julkaisupäivämäärä, ilmoituksen poistumispäivämäärä, ilmoituksen avauskertojen määrä, hae tätä työpaikkaa -painikkeen klikkausten määrä Oikotien ja TEM:n aineisto on esitetty kuviossa 3 alkuperäisenä (A) sekä indeksoituna ja kausitasoitettuna (B), indeksoituna ja trendikorjattuna 10 (C) sekä indeksoituna, kausitasoitettuna ja trendikorjattuna (D) 11. Indeksoiduista sarjoista (B-D) huomataan, että Oikotien paikkojen suhteellinen määrä vaihtelee enemmän kuin TEM:n paikkojen johtuen huomattavasti pienemmästä paikkojen määrästä. Tarkastellun jakson aikana avointen työpaikkojen määrä on vaihdellut samansuuntaisesti molemmissa palveluissa. Tämä ilmenee hyvin esimerkiksi kausitasoitetusta sarjasta (B). Vuosituhannen alkupuolella avointen työpaikkojen määrä pysyi pitkään melko tasaisena. Vuoden 2007 vaiheilla määrät alkoivat kasvaa voimakkaasti, mutta putosivat selvästi finanssikriisin yhteydessä vuoden 2008 loppupuolella ja 2009 aikana luvun alussa paikkojen määrä kasvoi jälleen selvästi, mutta kääntyi laskuun viimeistään vuonna Trendikorjaus on tehty lineaarisella regressiolla koko ajanjaksolle. Koska Oikotien työpaikkojen lukumäärä kasvoi voimakkaasti vasta vuodesta 2007, lineaarisen trendin poistaminen koko ajanjaksolta luo harhaanjohtavan vaikutelman siitä, että työpaikkojen lukumäärä Oikotiellä olisi laskenut trendinomaisesti vuodesta 2002 vuoteen Tämä saattaa heikentää Oikotien työpaikkojen ja muiden sarjojen välisiin korrelaatiokertoimia trendikorjattujen sarjojen analyysissä. 11 Analyysiä varten sarjat on kausitasoitettu Seasonal Adjustment Census X12 -menetelmällä (eviews) Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki Finlands Bank

11 BOF ONLINE JULKINEN Kuvio 3. Oikotielle ja työ- ja elinkeinoministeriöön ilmoitetut avoimet työpaikat Alkuperäinen sarja (A) Kausitasoitettu (B) m1 2004m1 2006m1 2008m1 2010m1 2012m1 2014m1 time TEM Oikotie 2002m1 2004m1 2006m1 2008m1 2010m1 2012m1 2014m1 time TEM 2002=100, kausitasoitettu Oikotie 2002=100, kausitasoitettu Trendikorjattu (lineaarinen regressio, residuaa- Kausitasoitettu ja trendikorjattu (D) lit) (C) m1 2004m1 2006m1 2008m1 2010m1 2012m1 2014m1 time TEM 2002=100, trendikorjattu Oikotie 2002=100, trendikorjattu m1 2004m1 2006m1 2008m1 2010m1 2012m1 2014m1 time TEM 2002=100, kausitasoitettu, trendikorjattu Oikotie 2002=100, kausitasoitettu, trendikorjattu Lähde: Oikotie, Työ- ja elinkeinoministeriö. Etenkin Oikotien sarjassa voidaan myös havaita selvä kasvava trendi (ks. kuvio 3, B). Oikotien avointen työpaikkojen aineisto on koottu yli 10 vuoden ajalta, ja tuona aikana palvelun suosio on kasvanut merkittävästi. Oikotieltä saatujen tietojen mukaan sen markkinaosuus kaupallisten toimijoiden joukossa on kasvanut vuodesta 2002, ja vuonna 2009 se siirtyi ilmoitusten määrällä mitattuna suurimmaksi kaupallisten toimijoiden joukossa. Myös työ- ja elinkeinoministeriön palveluiden käytössä voidaan havaita lievä kasvava trendi 10 viime vuoden aikana. Jotta sarjoista olisi saatu mahdollisimman vertailukelpoiset keskenään, ne on indeksoitu siten, että tammikuun 2002 arvo on 100, minkä jälkeen niistä on erotettu trendikomponentti lineaarisen regression avulla. Analyysit on esitetty sekä trendikorjatulle että korjaamattomalle indeksoidulle ja kausitasoitetulle sarjalle. Suomen Pankki Finlands Bank Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto

12 JULKINEN BOF ONLINE Molemmissa aikasarjoissa on havaittavissa voimakas kausittainen vaihtelu: uusia työpaikkoja ilmoitetaan paljon helmi-maaliskuussa sekä elokuussa. Trendikorjatuille aineistoille lasketut autokorrelaatiofunktiot (liite 2) vahvistavat kausivaihtelun. Autokorrelaatio kuvaa nykyisen havainnon ja k aika-askelta myöhemmän havainnon välistä riippuvuutta (esim. Hayashi, 2000). Autokorrelaatio on voimakkaampaa työ- ja elinkeinoministeriön aineistossa. Tarkastelemalla erikseen vuosille ja laskettua autokorrelaatiota huomataan, että jälkimmäisellä ajanjaksolla autokorrelaatio oli selvästi heikompaa molemmissa aineistoissa. Tämän voidaan tulkita johtuvan taloudellisen epävarmuuden myötä lisääntyneestä epävarmuudesta työmarkkinoilla. Lisäksi Oikotien aineistoa on muokattu. Jos työpaikkailmoituksessa on ilmoitettu useampi kuin yksi sijainti, ilmoituksen on laskettu käsittävän yhtä monta avointa työpaikkaa kun sijainteja on ilmoitettu, koska yhdellä ilmoituksella saatetaan hakea useita työntekijöitä kerralla. 12 Alueellista analyysiä varten on myös otettu huomioon vuosien aikana tapahtuneet kuntaliitokset ja korvattu vanhat kunnat uusilla, vuoden 2013 kuntajaon mukaisilla kunnilla. Oikotien aineistosta on poistettu ulkomailla sijaitsevat työpaikat. 4.1 Alueelliset, toimialakohtaiset ja sektorikohtaiset erot Aineistosta tehtävien tulkintojen helpottamiseksi on tärkeää tietää, miten ne eroavat eri tekijöiden suhteen: ovatko esimerkiksi Oikotien paikat enemmän keskittyneitä jollekin maantieteelliselle alueelle, toimialalle tai sektorille (kuten valtio-, kunnalliselle tai yksityiselle sektorille) kuin TEM:n palvelussa olevat paikat. Käytettävissä oleva aineisto ei täysin mahdollista tällaista vertailua, sillä aineistojen luokittelut esimerkiksi toimialojen suhteen eivät ole yhdenmukaiset. 13 Seuraavassa joitakin havaintoja: Alueelliset erot: Työ- ja elinkeinoministeriön avoimista työpaikoista Oikotietä suurempi osa sijaitsee pääkaupunkiseudun ja suurten kaupunkien ulkopuolella (kuviot 4 ja 5). Oikotielläkin yhä useampi julkaistuista ilmoituksista koskee pääkaupunkiseudun ulkopuolisia paikkoja tai sijaintia ei ole määritelty. 12 Näin on menetelty vain jos sijainteja on ilmoitettu korkeintaan viisi. Muussa tapauksessa (esim. jos yhdessä ilmoituksessa on 31 toimipaikkaa) on tulkittu, että ilmoitukseen on listattu kaikki sijainnit, joissa kyseisellä toimipaikalla on toimintaa. Tällaisia ilmoituksia on alle 0,5 % kaikista ilmoituksista. 13 Lisäksi TEM:n datan kuvailu on tehtävä kuukauden lopulla auki olevien työpaikkojen tiedoilla Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki Finlands Bank

13 BOF ONLINE JULKINEN Kuvio 4. Oikotien työpaikoista huomattava osa sijaitsee pääkaupunkiseudulla % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 2002 Tammikuu 2002 Heinäkuu 2003 Tammikuu 2003 Heinäkuu 2004 Tammikuu 2004 Heinäkuu 2005 Tammikuu 2005 Heinäkuu 2006 Tammikuu 2006 Heinäkuu 2007 Tammikuu 2007 Heinäkuu 2008 Tammikuu 2008 Heinäkuu 2009 Tammikuu 2009 Heinäkuu 2010 Tammikuu 2010 Heinäkuu 2011 Tammikuu 2011 Heinäkuu 2012 Tammikuu 2012 Heinäkuu 2013 Tammikuu 2013 Heinäkuu 2014 Tammikuu Muut paikkakunnat ja avoimet yhteensä Oulu Tampere Turku Espoo Helsinki Vantaa Kuvio 5. TEM:n työpaikat sijaitsevat laajemmalla maantieteellisellä alueella 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 2006 Tammikuu 2006 Toukokuu 2006 Syyskuu 2007 Tammikuu 2007 Toukokuu 2007 Syyskuu 2008 Tammikuu 2008 Toukokuu 2008 Syyskuu 2009 Tammikuu 2009 Toukokuu 2009 Syyskuu 2010 Tammikuu 2010 Toukokuu 2010 Syyskuu 2011 Tammikuu 2011 Toukokuu 2011 Syyskuu 2012 Tammikuu 2012 Toukokuu 2012 Syyskuu 2013 Tammikuu 2013 Toukokuu 2013 Syyskuu 2014 Tammikuu 2014 Toukokuu Muut paikkakunnat yhteensä Oulu Tampere Turku Espoo Helsinki Vantaa Mikäli tarkastellaan työpaikkojen määrän muutosta alueellisesti TE-toimistojen aineiston pohjalta (kuvio 6), huomataan, että avointen työpaikkojen määrä vuositasolla on pudonnut suhteessa vuoden 2007 avointen työpaikkojen lukumäärään lähes kaikilla alueilla. Finanssi- 14 Vuoden 2006 alun merkittävä pudotus kaupungeissa olevien työpaikkojen lukumäärässä johtuu siitä, ettei Oikotien datassa vuoden 2006 alun työpaikoissa ole sijaintitietoja, jolloin nämä tulevat luokitelluksi avoin sijainti -luokkaan. Suomen Pankki Finlands Bank Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto

14 JULKINEN BOF ONLINE kriisin yhteydessä pääkaupunkiseudun ja Turun työpaikat vähenivät muuta maata selvemmin, mutta toisaalta viimeisen kolmen vuoden aikana näiden alueiden työpaikkojen lukumäärän kehitys on ollut lievästi positiivisempaa kuin esimerkiksi Oulussa, Turussa, Tampereella ja muilla paikkakunnilla. Kuvio 6. TEM:n aineistosta käy ilmi työpaikkojen määrän putoaminen lähes kaikilla alueilla vuoden 2007 tasosta Oulu Vantaa Tampere Espoo Muut paikkakunnat yhteensä Helsinki Turku Oikotien (trendikorjaamattomassa) aineistossa (kuvio 7) voidaan havaita samankaltainen kehitys. Finanssikriisin yhteydessä työpaikat vähenivät eniten pääkaupunkiseudulla, minkä jälkeen avointen työpaikkojen määrän suhteellinen kasvu oli tämän jälkeen suurinta pääkaupunkiseudun ulkopuolella, mutta toisaalta vuoden 2011 jälkeen tapahtunut kasvun taittuminen on ollut pääkaupunkiseudulla muuta maata hitaampaa Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki Finlands Bank

15 BOF ONLINE JULKINEN Kuvio 7. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella sijaitsevien työpaikkojen lukumäärä on vaihdellut Oikotiellä eniten viimeisen viiden vuoden aikana Oulu Vantaa Tampere Espoo Helsinki Muut paikkakunnat yhteensä Turku Toimialakohtaiset erot: Oikotien ja TEM:n avointen työpaikkojen toimialaluokittelu on erilainen, joten johtopäätökset ovat suuntaa-antavia. Oikotien ilmoitukset luokiteltiin vuoteen 2007/2008 saakka 77 toimialaluokkaan ja tämän jälkeen 34 luokkaan. Luokittelu on yhdenmukaistettu muuntotaulukon avulla. TEM:n aineistossa on vuodesta 2008 lähtien käytetty TOL 2008 toimialaluokitusta, joka jakaantuu 90 alaluokkaan ja 22 pääluokkaan. Oikotien tehtävien toimialajakauma on esitetty kuviossa 8 ja TEM:n toimialajakauma kuviossa 9. Suomen Pankki Finlands Bank Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto

16 JULKINEN BOF ONLINE Kuvio 8. Toimialojen osuus uusista avoimista työpaikoista Oikotiellä % % avoimista työpaikoista 12 % 10 % 8 % 6 % 4 % 2 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % Kumulatiivinen % avoimista työpaikoista (punainen viiva) 0 % 0 % Lähde: Oikotie Toimiala Kuvio 9. Toimialojen osuus kuukauden lopun 15 avoimista työpaikoista TE-keskuksissa (35 suurinta) % avoimista työpaikoista 16 % 14 % 12 % 10 % 8 % 6 % 4 % 2 % 0 % 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Kumulatiivinen % avoimista työpaikoista (punainen viiva) Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö Toimiala 15 Työ- ja elinkeinoministeriön aineisto kuukauden uusista avoimista työpaikoista ei ole analysoitavissa toimialoittain. Siksi toimiala-analyysissä käytetään kuukauden lopun tietoja Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki Finlands Bank

17 BOF ONLINE JULKINEN Yleisimpien toimialojen joukossa on samoja toimialoja sekä Oikotiellä että TEM:n palveluissa. Esimerkiksi terveydenhuollon tehtävät muodostavat merkittävän osan molempien työpaikoista. TEM:n työpaikoista ryhmässä "julkishallinto, maanpuolustus ja sosiaalivakuutus" on noin 11 % kaikista työpaikoista, kun taas Oikotiellä kategoriassa "julkishallinto/järjestöt" on noin 4 % kaikista työpaikoista. Tämän perusteella vaikuttaisi, että TEM:n aineistossa julkisen sektorin tehtävät muodostavat merkittävämmän osuuden kuin Oikotiellä. TEM:n aineistossa "työllistämistoiminta" muodostaa toiseksi tärkeimmän työpaikkakategorian. Kategoriaan sisältyvät mm. työnvälitystoiminta, työvoiman vuokraus sekä muu henkilöstön hankinta. Myös Oikotiellä henkilöstöyritysten ilmoitukset muodostavat suuren osan kaikista ilmoituksista (kuvio 10). Henkilöstöyritysten välittämistä työpaikoista suurin osa sijaitsee teollisuudessa/tuotannossa, hotelli- ja ravintola-alalla, määrittelemättömällä toimialalla ( muu ) tai liikenne- ja kuljetusalalla (ks. liite 2). Oikotien aineisto mahdollistaisi ilmoittajakohtaisen analyysin, sillä ilmoittajat ovat yksilöitävissä. Ilmoittajia on ollut vuosina yhteensä noin Kuvio 10. Henkilöstöyritykset ovat aktiivisia ilmoittajia Oikotien palvelussa Ilmoitusten lukumäärä Lähde: Oikotie Ilmoitusten lukumäärä Sektorikohtaiset erot: Sektorikohtainen jakauma ei käy ilmi Oikotien aineistosta, mutta olemassa olevien tietojen perusteella voidaan tehdä joitakin päätelmiä. Noin 10 % tehtävistä on virkoja (kuvio 10) ja näin ollen julkisella sektorilla. Kaikki julkisen sektorin työtehtävät eivät Suomen Pankki Finlands Bank Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto

18 JULKINEN BOF ONLINE kuitenkaan ole virkoja, 16 jolloin julkisen sektorin työpaikkojen määrä on todennäköisesti suurempi. TE-toimistoihin ilmoitetuista tehtävistä 20 % sijaitsee julkisella sektorilla. TEM:n aineistossa suurin osa tehtävistä sijaitsee siis yksityisellä sektorilla, ja tämä on todennäköistä myös Oikotien työpaikkojen osalta. Kuvio 11. Oikotiellä julkaistut ilmoitukset työsuhteen mukaan % kaikista avoimista työpaikoista Vakinainen virka Vakinainen työsuhde Muu Harjoittelu 60 % 56 % 50 % 40 % 30 % 20 % 9 % 10 % 1 % 0 % Lähde: Oikotie. Määräaikainen virka Määräaikainen työsuhde Kesätyö Sijaisuus 21 % 5 % 6 % 0 % 1 % 2014 Kuvio 12. Työ- ja elinkeinotoimistoissa julkaistut työpaikat sektoreittain % kaikista avoimista työpaikoista 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 2 % 01 Valtio 02 Kunta 03 Yksityinen työnant., yhteisö pl.yritys 04 Yritys 05 Yksityishenkilö, kotitalous 74 % 14 % 5 % Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö % 4 % 16 Esimerkiksi kuntien henkilöstöstä noin 28 prosenttia työskentelee virkasuhteessa Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki Finlands Bank

19 BOF ONLINE JULKINEN Kuvio 13. Oikotiellä julkaistut työpaikat työsuhteen laadun mukaan Kokopäiväinen Osa-aikainen Tuntityö Muu 100 % 90 % 87 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Lähde: Oikotie. 8 % % 4 % 5 TEM:n ja Oikotien vakanssit korreloivat positiivisesti Kuviossa 13 on esitetty TEM:n ja Oikotien alkuperäisten aineistojen sekä kausitasoitettujen, trendikorjattujen ja kausitasoitetun ja trendikorjatun aineistojen väliset ristikorrelaatiot (sarjat kuvattu kuviossa 3). Ristikorrelaatio kuvaa, kuinka kahden muuttujan välinen korrelaatio muuttuu, kun muuttujien välistä viivettä kasvatetaan. Korrelogrammi kertoo muuttujan 1 (esim. TEM:n avoimet työpaikat) ja muuttujan 2 (esim. Oikotien avoimet työpaikat) välisen korrelaatiokertoimen muutoksen, kun muuttujaa 2 viivästetään n periodilla. Esim. kuviossa 13 esitetyssä alkuperäisten sarjojen (A) välisestä korrelogrammista huomataan, että sarjojen välinen korrelaatio on suurimmillaan, kun viive (=lag) on 0 periodia eli tässä tapauksessa kuukautta, mutta korrelaatio on suuri myös, kun viive on 12 ja -12. Tämä kertoo sarjojen voimakkaasta kausivaihtelusta. Jos muuttujan 1 korrelaatio jonkin muuttujan 2 viivästetyn arvon kanssa olisi suurempi kuin nykyisen arvon kanssa, voitaisiin todeta, että tämä muuttuja ennakoi toista. Suomen Pankki Finlands Bank Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto

20 JULKINEN BOF ONLINE Kuvio 14. TEM:n ja Oikotien sarjat ja niiden välinen ristikorrelaatio Cross-correlations of TEM and Oikotie Kausitasoitettu, 2002=100 (C) Cross-correlations of tem_index_sa and oikotie_index_sa Kausitasoitettu, trendikorjattu, 2002=100 (D) Cross-correlations of tem_index_sa_detrended and oikotie_index_sa_detrended Havaitaan, että sarjat ovat positiivisesti korreloituneet. Korrelaatio on voimakkainta kausitasoitetuissa sarjoissa. Jos trendi poistetaan, korrelaatio heikkenee. TEM:n ja Oikotien aineistojen välinen korrelaatio on suurimmillaan, kun aineistojen välinen viive on 0 kuukautta. Ei siis voida sanoa, että toinen aineistoista ennakoisi toista Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki Finlands Bank

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

Työmarkkinoilta kadonneet

Työmarkkinoilta kadonneet Julkinen BoF Online 6 2014 Työmarkkinoilta kadonneet Seppo Orjasniemi Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 15 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 72,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010 3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 010 Työllisten määrä jäi Helsingissä vuoden 010 viimeisellä neljänneksellä runsaan prosentin pienemmäksi kuin vuosi sitten. Pääkaupunkiseudun,

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2011 viimeisellä neljänneksellä 73,6 prosenttia, eli samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Työllisten

Lisätiedot

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2008

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2008 Työ- ja elinkeinoministeriö SET/TUTE 26.11.2008 Mika Tuomaala REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2008 1. Avointen työpaikkojen sekä rekrytointiongelmien

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 4/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnan kuuleminen 19.11.2015 klo 12.15 Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Vuorotteluvapaasijaisena

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 6 TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 Tampereen työllisyyden kehitys jatkoi hidastumistaan Työnvälitysrekisteritietojen mukaan Tampereella oli tämän vuoden puolivälissä

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014 Irja Henriksson 14.11.2016 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti Vuoden lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lahti 11.5.2011 11.5.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lohja 12.10.2011 12.10.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Tiina Herttuainen 09 1734 3619 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Joensuu 24.11.2011 24.11.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takaisesta

Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takaisesta Tilastokeskus - Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takais... http://www.stat.fi/til/ttvi/2009/11/ttvi_2009_11_2010-01-08_tie_001.html?tulosta Page 1 of 3 Teollisuustuotanto väheni

Lisätiedot

ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Lappeenranta 1.10.2008. - Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot

ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Lappeenranta 1.10.2008. - Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU - Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Tiina Karppanen (09) 1734 2656 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lappeenranta 1.10.2008 1.10.2008 A 1 Mihin suhdannetietoja

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Rovaniemi 17.11.2010 Tiina Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai alueiden kehitystä lyhyellä

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot

Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Tiina Herttuainen (09) 1734 3619 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Jyväskylä 1.12.2009 1.12.2009 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 22.7.2008 klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 22.7.2008 klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 28 puh. 1 6 4851 ja 1 6 485 Julkistettavissa 22.7.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Oulu 15.2.2007 A 1. - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan

ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Oulu 15.2.2007 A 1. - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan ASAKASKOHTANEN SUHDANNEPALVELU - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan Oulu 15.2.2007 (09) 1734 2709 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi 15.2.2007 A 1 Liikevaihdon

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: SYYSKUU 213 puh. 29 54 85 ja 29 54 851 Julkistettavissa 22.1.213 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 35 ' 3 25 2 (1) 15 1 5 (2) 28 '9 '1

Lisätiedot

NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa. Kuopio 12.11.2008

NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa. Kuopio 12.11.2008 NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa Merja Huopainen (09) 1734 2672 Mark Rantala (09) 1734 3552 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Kuopio 12.11.2008 12.11.2008

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HELMIKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 18.3.2008 klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HELMIKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 18.3.2008 klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: HELMIKUU 28 puh. 1 6 4851 ja 1 6 485 Julkistettavissa 18.3.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 2009 puh. 010 604 8050 ja 010 604 8051 Julkistettavissa 21.7.2009 klo 9.

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 2009 puh. 010 604 8050 ja 010 604 8051 Julkistettavissa 21.7.2009 klo 9. TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 29 puh. 1 64 85 ja 1 64 851 Julkistettavissa 21.7.29 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 35 ' 3 25 2 (1) 15 1 5 (2) 21 '2 '3 '4

Lisätiedot

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Suhdanteet t vaihtelevat t - Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa 23.11.2010 Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2009

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2009 Työ- ja elinkeinoministeriö SET/TUTE 16.11.2009 Mika Tuomaala REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2009 1. Avointen työpaikkojen sekä rekrytointiongelmien

Lisätiedot

Mikä koulutus työllistää? Kuinka yritykset rekrytoivat? EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelun tuloksia

Mikä koulutus työllistää? Kuinka yritykset rekrytoivat? EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelun tuloksia Mikä koulutus työllistää? Kuinka yritykset rekrytoivat? EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelun tuloksia Jenni Ruokonen 13.3.2014 Elinkeinoelämän keskusliitto EK 27 jäsenliittoa 16 000 jäsenyritystä, joista

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 '14

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 '14 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 214 puh. 29 4 8 Julkistettavissa 22.7.214 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 3 3 2 (1) 2 1 1 (2) Kuvio 1. Työttömät työnhakijat

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HEINÄKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 26.8.2008 klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HEINÄKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 26.8.2008 klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: HEINÄKUU 28 puh. 1 6 4851 ja 1 6 485 Julkistettavissa 26.8.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa. Mikkeli

NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa. Mikkeli NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa Merja Huopainen (09) 1734 2672 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Mikkeli 30.9.2009 A 1 Asiakaskohtainen suhdannepalvelu

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 Anetjärvi Mikko Karvonen Kaija Ojala Satu Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa. Turku 13.03.2008

NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa. Turku 13.03.2008 NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa Tiina Herttuainen (09) 1734 3619 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Turku 13.03.2008 13.03.2008 A 1 A) Budjettirahoitteinen

Lisätiedot

Palvelualojen taskutilasto

Palvelualojen taskutilasto Palvelualojen taskutilasto 2008 Sisältö PAMin jäsenet... 3 Palkansaajien määriä... 4 Yritysten lukumääriä palvelutoimialoilla... 6 Tietoja ansioista ja työttömyydestä... 8 Vähittäiskaupan yritykset henkilöstön

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 9/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 '14

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 '14 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: SYYSKUU 214 puh. 29 54 85 Julkistettavissa 21.1.214 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) 28 '9 '1 '11 '12 '13

Lisätiedot

NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa. Oulu

NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa. Oulu NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa Merja Huopainen (09) 1734 2672 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Oulu 29.10.2009 2009 A 1 Asiakaskohtainen suhdannepalvelu

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: SYYSKUU 2008 puh. 010 604 8051 ja 010 604 8050 Julkistettavissa 21.10.2008 klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: SYYSKUU 2008 puh. 010 604 8051 ja 010 604 8050 Julkistettavissa 21.10.2008 klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: SYYSKUU 28 puh. 1 64 851 ja 1 64 85 Julkistettavissa 21.1.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin llisyysaste oli vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä 71,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön.

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 21.10.2011 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: JOULUKUU 2013 puh. 029 504 8050 ja 029 504 8051 Julkistettavissa 21.1.2014 klo 9.00 www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 350 '000 300 250 200 (1)

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, elokuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, elokuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 22.9. klo 9.00 Kausivaihtelu pudotti työttömien määrää Myös vuositasolla pientä laskua Työttömien määrä putosi Kainuussa kuussa

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HUHTIKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 20.5.2008 klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HUHTIKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 20.5.2008 klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: HUHTIKUU 28 puh. 1 6 4851 ja 1 6 485 Julkistettavissa 2.5.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

2015:24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015

2015:24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 2015:24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2015 toisella neljänneksellä 73,3 prosenttia, mikä oli 0,8 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuotta

Lisätiedot

Työmarkkinat Helsingissä - tuoreimmat tilastotiedot kuvioina

Työmarkkinat Helsingissä - tuoreimmat tilastotiedot kuvioina Työmarkkinat Helsingissä - tuoreimmat tilastotiedot kuvioina Tuorein päivitys.1. TYÖPAIKAT (lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus) 1. Työpaikkamäärän muutos (%) ed. vuodesta Helsingissä, Helsingin seudulla

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2011 toisella neljänneksellä 75,1 prosenttia, mikä oli puoli prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuosi

Lisätiedot

Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu. Liikevaihdon muutos Pirkanmaalla 2003-2012 Kaikki toimialat (vuosimuutos-%)

Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu. Liikevaihdon muutos Pirkanmaalla 2003-2012 Kaikki toimialat (vuosimuutos-%) Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Liikevaihdon muutos Pirkanmaalla 2003-2012 Kaikki toimialat (vuosimuutos-%) Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Liikevaihto päätoimialoittain

Lisätiedot

Kaupan varastotilasto

Kaupan varastotilasto Kauppa 2011 Kaupan varastotilasto 2011, 2. vuosineljännes Kaupan varastot nousivat 7,8 prosenttia vuoden 2011 toisella vuosineljänneksellä Kaupan yritysten varastojen arvo oli Tilastokeskuksen mukaan kesäkuun

Lisätiedot

Kaupan varastotilasto

Kaupan varastotilasto Kauppa 2010 Kaupan varastotilasto 2009, 4. neljännes Kaupan varastojen arvo laski edelleen vuoden 2009 viimeisellä neljänneksellä Kaupan yritysten varastojen arvo oli Tilastokeskuksen mukaan joulukuun

Lisätiedot

Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot

Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Satu Elho (09) 1734 2966 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Tampere 11.3.2009 11.03.2009 A 1 Jos taantuma määritellään vähintään puoli vuotta kestäneeksi

Lisätiedot

2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 neljännellä neljänneksellä 71,3 prosenttia. Vuonna 2014 keskimääräinen työllisyysaste oli

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Työllisyys

Toimintaympäristö: Työllisyys Toimintaympäristö: Työllisyys Tampere 24.3.2009 Jenni Kallio Prosenttia 31.12. 14,0-19,4 (13) 11,0-13,9 (25) 8,0-10,9 (32) 6,0-7,9 (20) 3,6-5,9 (13) Työllisyys 2008 % 25,0 22,5 Työttömyys kääntyi nousuun

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

2015:36 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015

2015:36 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 2015:36 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2015 kolmannella neljänneksellä 73 prosenttia, mikä oli 0,1 prosenttiyksikköä pienempi kuin

Lisätiedot

Asiakastilaisuus 2.3.2011 Mira Kuussaari. Tilastokeskuksen tuottamat kaupan tilastot

Asiakastilaisuus 2.3.2011 Mira Kuussaari. Tilastokeskuksen tuottamat kaupan tilastot Kaupan Suhdanteet Asiakastilaisuus Tilastokeskuksen tuottamat kaupan tilastot Kaupan liikevaihtokuvaaja- ja myynnin määrä, kk Kaupan palkkasummakuvaajat, kk Kaupan varastotilastot, neljännesvuosi Kaupan

Lisätiedot

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Hyvinkään elinkeinorakenne Tähän diasarjaan on koottu muutamia keskeisiä Hyvinkään kaupungin elinkeinorakennetta koskevia

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kehityspiirteet ja Keski-Suomen ohjelmatyön asemoituminen

Työmarkkinoiden kehityspiirteet ja Keski-Suomen ohjelmatyön asemoituminen Työmarkkinoiden kehityspiirteet ja Keski-Suomen ohjelmatyön asemoituminen Heikki Räisänen, äsä tutkimusjohtaja, usjo dosentti Työ- ja elinkeinoministeriö Esitys Osaava työvoima -seminaarissa 27.11.2008

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, huhtikuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, huhtikuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 27.5. klo 9.00 Työttömyys pysytteli kuussa kutakuinkin vuoden takaisella tasolla Kainuussa Työvoiman kysyntä piristyi selvästi,

Lisätiedot

Henkilöstöpalvelut. Odotukset loppuvuoden liikevaihdon kehityksestä ovat positiiviset. Liikevaihdon arvioidaan kasvavan 6,3 prosenttia.

Henkilöstöpalvelut. Odotukset loppuvuoden liikevaihdon kehityksestä ovat positiiviset. Liikevaihdon arvioidaan kasvavan 6,3 prosenttia. Liikevaihtotiedustelu Henkilöstöpalvelujen liikevaihto on yhä vuoden takaista pienempi. Tiedustelun tiedot on tarkoitettu jäsenliiton sisäiseen käyttöön, eikä niitä saa julkaista ilman lupaa. Henkilöstön

Lisätiedot

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2014 PIRKANMAAN ELY-KESKUS Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 Julkaisuvapaa tiistaina 25.2.2014 klo 9.00 Pirkanmaan tilanne ennallaan Työttömien työnhakijoiden määrä oli lähes

Lisätiedot

Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista. Hannu Viertola

Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista. Hannu Viertola Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista Hannu Viertola Suomen Pankki Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 29.1.2015 Sisällys 1 Johdanto 2 Vuosityöajan pidentämisen dynaamisista vaikutuksista

Lisätiedot

Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa

Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa Juha Puranen KAINUU-OHJELMA ----> Hyvinvointifoorumi

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 TYÖVOIMA LAUKAASSA 1990-2011 9000 8000 7000 6000 5000

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu 2012

Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu 2012 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 24.7. klo 9.00 Kesäkuu ei tuonut ta työttömyyden kokonaiskuvaan Vuosimuutokset ovat pieniä, Kajaanin työttömyys kasvoi touko-kuussa

Lisätiedot

Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot

Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Tiina Herttuainen (09) 1734 3619 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Turku 13.05.2009 13.05.2009 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 Sisällysluettelo 1. Selvityksen yleistiedot... 3 1.1. Toimialat... 3 1.2. Taustatiedot... 4 2. Liikevaihto ja talousodotukset... 4 2.1. Liikevaihtoindeksit... 4

Lisätiedot

Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2013

Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2013 NÄKYMIÄ JOULUKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen 0295 021 117 Joulukuun työllisyyskatsaus 12/ Julkaisuvapaa tiistaina 21.1.2014 klo 9.00 Työttömyyden kasvu on tasaantunut, pitkäaikaistyöttömyys

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

Työvoiman hankintakanavat palveluyrityksissä Kesäkuu 2000 Mikko Martikainen 1 Taustaa kyselylle Tämän selvityksen tulokset ovat osa Palvelutyönantajien jäsenyrityksille marraskuussa 1999 lähetettyä kyselyä,

Lisätiedot

Autokaupan määrävuosiselvitys 2010

Autokaupan määrävuosiselvitys 2010 Kauppa 2012 Autokaupan määrävuosiselvitys 2010 Autokaupassa vähittäis- ja lähes yhtä suuret Vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan autokaupan tuotteiden lähes 14,5 miljardin euron liikevaihdosta vähittäiskaupan

Lisätiedot

Konkurssien määrä väheni lähes 13 prosenttia tammi joulukuussa 2010

Konkurssien määrä väheni lähes 13 prosenttia tammi joulukuussa 2010 Oikeus 2011 Konkurssit 2010, joulukuu Konkurssien määrä väheni lähes 13 prosenttia tammi joulukuussa 2010 Vuoden 2010 aikana pantiin vireille 2 864 konkurssia, mikä on 12,5 prosenttia vähemmän kuin vastaavana

Lisätiedot

2014:23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

2014:23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 TILASTOJA 2014:23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste säilyi vuoden 2014 toisella neljänneksellä samalla tasolla kuin vuosi sitten, huhti-kesäkuussa

Lisätiedot

Työmarkkinat Helsingissä - tuoreimmat tilastotiedot kuvioina

Työmarkkinat Helsingissä - tuoreimmat tilastotiedot kuvioina Tuorein päivitys 2.12.21 Työmarkkinat Helsingissä - tuoreimmat tilastotiedot kuvioina TYÖPAIKAT (lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus) 1. Työpaikkamäärän muutos % ed. vuodesta Helsingissä, pk-seudulla,

Lisätiedot

Elokuun työllisyyskatsaus 8/2013

Elokuun työllisyyskatsaus 8/2013 NÄKYMIÄ ELOKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen 050 395 5170 Elokuun työllisyyskatsaus 8/ Julkaisuvapaa tiistaina 24.9. klo 9.00 Työttömiä nuoria yli 40 % enemmän kuin vuotta aiemmin Uudenmaan

Lisätiedot

Kuopion työpaikat Muutokset 5 vuodessa: Kuopiossa työpaikkaa. Kuopioon työpaikkaa. Tilastotiedote 12 / 2016

Kuopion työpaikat Muutokset 5 vuodessa: Kuopiossa työpaikkaa. Kuopioon työpaikkaa. Tilastotiedote 12 / 2016 Kuopion työpaikat 2010 2014 Muutokset 5 vuodessa: Tilastotiedote 12 / 2016 Kuopion työpaikkojen määrä kasvoi 960:llä. Työpaikat lisääntyivät yksityisellä sektorilla 860:llä ja kunnalla 740:llä. Valtion

Lisätiedot

Henkilöstöpalvelut. Liikevaihtotiedustelu. Henkilöstövuokraus. Henkilöstöpalvelut. Henkilöstöpalveluiden. Henkilöstövuokrauspalveluiden

Henkilöstöpalvelut. Liikevaihtotiedustelu. Henkilöstövuokraus. Henkilöstöpalvelut. Henkilöstöpalveluiden. Henkilöstövuokrauspalveluiden Liikevaihtotiedustelu Henkilöstöpalvelut zhenkilöstöpalvelualan kokonaisliikevaihto oli joulukuussa 74,34 miljoonaa Liikevaihto supistui 3,6 prosenttia. Tiedustelun tiedot on tarkoitettu jäsenliiton sisäiseen

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus syyskuu 2015

Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus syyskuu 2015 NÄKYMIÄ LOKAKUU 2015 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus syyskuu 2015 Julkaisuvapaa 20.10.2015 kello 9.00 Työttömyys kasvoi Hämeessä, mutta maltillisemmin kuin maassa keskimäärin Kanta-

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

2015:16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015

2015:16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 2015:16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä 71,5 prosenttia, mikä oli 0,4 prosenttiyksikköä pienempi kuin

Lisätiedot

Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2014

Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2014 NÄKYMIÄ HUHTIKUU 2014 Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 20.5.2014 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus huhtikuu 2014 Kaakkois-Suomen työttömien työnhakijoiden määrä on lisääntynyt

Lisätiedot

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin 76 9. Kaupunkialueiden kasvu - talouskasvu: kaupunkialueen työllisyyden (ja tuotannon) kasvu, jonka taustalla on - kaupungin tuottamien hyödykkeiden kysynnän kasvu ---> työvoiman kysynnän kasvu - työvoiman

Lisätiedot

MARA. pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi. Jouni Vihmo, ekonomisti 29.9.2015

MARA. pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi. Jouni Vihmo, ekonomisti 29.9.2015 pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi Jouni Vihmo, ekonomisti 9.9.15 Kohti neljättä taantumavuotta kulutusvetoinen kasvu ei tartu investointituotteita vievään Suomeen Päätoimialojen

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, syyskuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, syyskuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllikatsaus, kuu Julkistettavissa 20.10. klo 9.00 Työttömyys vähenee jälleen Kainuussa Yksi taustalla oleva syy on ikärakenne Työttömyys on alkukesän jälkeen palannut

Lisätiedot

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty Työpaikka- ja elinkeinorakenne Päivitetty 23.9.2013 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-2010 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Helsinki 372 352 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Henkilöstöpalvelut. Liikevaihtotiedustelu. Henkilöstövuokraus. Henkilöstöpalvelut. Henkilöstöpalveluiden. oli henkilöstövuokrauspalvelut.

Henkilöstöpalvelut. Liikevaihtotiedustelu. Henkilöstövuokraus. Henkilöstöpalvelut. Henkilöstöpalveluiden. oli henkilöstövuokrauspalvelut. Liikevaihtotiedustelu zhenkilöstöpalvelualan kokonaisliikevaihto kesäkuussa selvästi vuoden takaista suurempi Tiedustelun tiedot on tarkoitettu jäsenliiton sisäiseen käyttöön, eikä niitä saa julkaista

Lisätiedot

Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2014

Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2014 NÄKYMIÄ HELMIKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen 0295 021 117 Tuunia Keränen 0295 020 914 Helmikuun työllisyyskatsaus 2/ Julkaisuvapaa tiistaina 25.3. klo 9.00 Nuorisotyöttömyyden kasvu

Lisätiedot

YRITTÄJIEN LOMAT 2007 1

YRITTÄJIEN LOMAT 2007 1 YRITTÄJIEN LOMAT 2007 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien kesäkuussa 2007 tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista sekä kesätyöntekijöiden palkkaamisesta.

Lisätiedot

Tilastokatsaus 11:2010

Tilastokatsaus 11:2010 Tilastokatsaus 11:2010 1.11.2010 Tietopalvelu B14:2010 Työpaikat Vantaalla 31.12.2008 1 Työllisen työvoiman määrä oli Vantaalla vuoden 2008 lopussa 101 529 henkilöä. Työttömänä oli tuolloin 6 836 vantaalaista.

Lisätiedot