Työmarkkinat muuttuvat ovatko tilastot ajan tasalla?

Transkriptio

1 Julkinen BoF Online Työmarkkinat muuttuvat ovatko tilastot ajan tasalla? Julia Niemeläinen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto

2 Sisällys 1 Johdanto 4 2 Avoimet työpaikat tutkimuskohteena 5 3 Viralliset tilastot eivät kerro kaikkea onko parempaa aineistoa saatavilla? 6 4 Oikotien ja työ- ja elinkeinoministeriön aineistot Alueelliset, toimialakohtaiset ja sektorikohtaiset erot 12 5 TEM:n ja Oikotien vakanssit korreloivat positiivisesti 19 6 Vakanssien ja suhdanneindikaattorien välillä on selvä riippuvuus Työmarkkinoita ja taloutta kuvaavat muuttujat: avointen työpaikkojen lisääntyminen ennakoi työttömyyden laskua Kuluttajien luottamuksen nousu ennakoi avointen työpaikkojen määrän kasvua Toimialojen luottamuksen nousu ennakoi avointen työpaikkojen määrän kasvua 26 7 Päätelmät 28 Lähteet 30 Liitteet 31 Liite 1. TE-toimiston ja internetin välityspalveluiden käyttö työvoiman hankinnassa kolmella eri toimipaikkajaolla 32 Liite 2. Henkilöstöyritysten työpaikkojen jakautuminen toimialoittain 34 Liite 3. Työ- ja elinkeinoministeriön ja Oikotien sarjojen autokorrelaatiofunktiot ajanjaksoille ja Liite 4. Sarjojen välisiä ristikorrelaatioita 37 Kuvioluettelo Kuvio 1. TEM:n ja Tilastokeskuksen avointen työpaikkojen viralliset tilastot 7 Kuvio 2. Eri hankintakanavia käyttäneiden toimipaikkojen osuus (% kaikista toimipaikoista) 8 BoF Online Päätoimittaja Jenni Hellström ISSN (online) Postiosoite Käyntiosoite Snellmaninaukio Sähköposti Swift SPFB FI HH PL 160 Puhelin etunimi.sukunimi@bof.fi Y-tunnus HELSINKI Faksi (09) Kotipaikka Helsinki

3 Kuvio 3. Oikotielle ja työ- ja elinkeinoministeriöön ilmoitetut avoimet työpaikat 11 Kuvio 4. Oikotien työpaikoista huomattava osa sijaitsee pääkaupunkiseudulla 13 Kuvio 5. TEM:n työpaikat sijaitsevat laajemmalla maantieteellisellä alueella 13 Kuvio 6. TEM:n aineistosta käy ilmi työpaikkojen määrän putoaminen lähes kaikilla alueilla vuoden 2007 tasosta 14 Kuvio 7. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella sijaitsevien työpaikkojen lukumäärä on vaihdellut Oikotiellä eniten viimeisen viiden vuoden aikana 15 Kuvio 8. Toimialojen osuus uusista avoimista työpaikoista Oikotiellä Kuvio 9. Toimialojen osuus kuukauden lopun avoimista työpaikoista TEkeskuksissa (35 suurinta) 16 Kuvio 10. Oikotien suurimpien ilmoittajien joukossa on pääasiassa henkilöstöyrityksiä 17 Kuvio 11. Oikotiellä julkaistut ilmoitukset työsuhteen mukaan 18 Kuvio 12. Työ- ja elinkeinotoimistoissa julkaistut työpaikat sektoreittain 18 Kuvio 13. Oikotiellä julkaistut työpaikat työsuhteen laadun mukaan 19 Kuvio 14. TEM:n ja Oikotien sarjat ja niiden välinen ristikorrelaatio 20 Kuvio 15. Työttömien määrä 23 Kuvio 16. Työvoima 24 Kuvio 17. Teollisuustuotanto 25 Kuvio 18. Kuluttajien luottamusindikaattori 26 Kuvio 19. Palvelualojen luottamusindikaattori 27 Taulukkoluettelo Taulukko 1. Analyysissä käytetyt työ- ja elinkeinoministeriön ja Oikotien aineistot 10 Taulukko 2. Aineistojen korrelaatio työmarkkinoita ja taloutta kuvaavien muuttujien kanssa 21 Taulukko 3. Aineistojen korrelaatio kuluttajien ja toimialojen luottamusindikaattoreiden kanssa 22

4 JULKINEN BOF ONLINE Johdanto Tietoa avoimista työpaikoista voidaan käyttää talouden suhdanteiden sekä työmarkkinoiden rakenteen ja kohtaanto-ongelmien analysoimiseen. Aihealuetta koskevan tutkimuksen viitekehyksenä käytetään usein etsintäteoriaa, jossa uusien työsuhteiden syntyminen riippuu pitkälti avointen työpaikkojen ja työttömien työnhakijoiden määrästä. Suomen kahdesta virallisesta avointen työpaikkojen tilastosta toinen on työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) julkaisema aineisto, joka kootaan työ- ja elinkeinotoimistojen (TE-toimisto) tiedoista ja toinen pohjautuu Tilastokeskuksen neljännesvuosittaiseen kyselytutkimukseen. Virallisissa tilastoissa ovat mukana sellaiset työpaikat, jotka ovat toimipaikan ulkopuolisten työnhakijoiden haettavissa. 1 Kaikki työnantajat eivät kuitenkaan ilmoita avoimia paikkojaan TE-toimistoihin, eivätkä kaikki työpaikat tule haettaviksi toimipaikkojen ulkopuolella. Työvoiman hankintaa koskevien selvitysten mukaan tärkein rekrytointikanava ovat suorat kontaktit entisiin työntekijöihin sekä ilmoitukset omalle henkilökunnalle. Yksi rekrytoinnin trendeistä on lisääntynyt internetin käyttö. Työntekijöitä haetaan yhä enemmän sekä työnantajien omien internetsivustojen että yksityisten välityspalveluiden, kuten Uranuksen tai Oikotien, kautta. Tämän muistion tavoite on selvittää, voisiko netti-pohjainen, yksityinen data kertoa työmarkkinoista jotain, mitä virallinen data ei kerro. Tarkoitusta varten analysoidaan Oikotien avointen työpaikkojen tilasto vuodesta 2001 ja verrataan sitä TEM:n aineistoon. Analyysissä havaitaan, että Oikotien ja TEM:n aineistot korreloivat positiivisesti, eikä ainakaan aggregaattitasolla toinen sarjoista ennakoi toista. Aineistojen käyttö suhdanneanalyysissä on kuitenkin perusteltua. Kummankin palvelun avointen työpaikkojen lisääntyminen ennakoi työttömyyden laskua. Kuluttajien ja toimialojen luottamuksen nousu ennakoi avointen työpaikkojen määrän nousua. TEM:n aineiston korrelaatio työttömyyden ja luottamusindikaattoreiden kanssa on pääsääntöisesti vahvempaa kuin Oikotien aineiston. Toisessa luvussa tarkastellaan avoimia työpaikkoja tutkimuskohteena käsitteellisellä tasolla. Luvussa 3 käsitellään avointen työpaikkojen tilastointiin liittyviä kysymyksiä ja rekrytoin- 1 Tilastokeskuksen määritelmän mukaan "avoin työpaikka on kokonaan uusi työpaikka tai olemassa oleva työpaikka, johon työnantaja etsii aktiivisesti hoitajaa. Työpaikan on oltava haettavissa myös toimipaikan ulkopuolisille, ja se on suunniteltu täytettäväksi heti tai lähitulevaisuudessa Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki Finlands Bank

5 BOF ONLINE JULKINEN nin trendejä, ja luvussa 4 esitellään selvityksessä käytetyt aineistot ja käydään läpi aineistojen keskeisimmät eroavuudet. Viidennessä luvussa verrataan aineistojen välisiä ristikorrelaatioita ja luvussa 6 aineistojen käyttäytymistä suhteessa suhdanteita kuvaaviin muuttujiin. Lopuksi esitetään tutkimuksen päätelmät. 2 Avoimet työpaikat tutkimuskohteena Avointen työpaikkojen käsitettä käytetään yleisesti työmarkkinoiden tutkimuksessa, mutta sen lähempi tarkastelu osoittaa, että käsite ei ole täysin yksiselitteinen. Etsintäteoriassa syntyvien työsuhteiden lukumäärää kuvataan kohtaantofunktiolla, jonka panoksina ovat avoimet työpaikat (vacancies, V), joihin työnantajat etsivät työntekijöitä, sekä työttömien työnhakijoiden määrä (unemployed, U) (ks. Pissarides, 2000). Teorian lähtökohtana on, että työnantaja tunnistaa avoimen työtehtävän, jonka pohjalta rekrytointitarve muodostuu ja avoin tehtävä ilmoitetaan. Tuolloin avointen työpaikkojen voidaan katsoa edustavan toimipaikoissa olevaa uusien työntekijöiden tarvetta eli viime kädessä lisätyön määrää. 2 Kaikki tunnistettu työ ei kuitenkaan johda siihen, että toimipaikka alkaisi aktiivisesti hakea työntekijää. Esimerkiksi työnhakuun liittyvät transaktiokustannukset, kuvitellut tai todelliset, voivat olla työnantajan näkökulmasta liian suuret, eikä työntekijän hakuun sen vuoksi ryhdytä. Kuitenkin, jos sopiva kandidaatti samanaikaisesti ottaa yhteyden työnantajaan, tämä saattaa olla halukas solmimaan työsuhteen hakijan kanssa. Tuolloin rekrytointi tapahtuu välittömästi ilman, että avointa työpaikkaa missään vaiheessa syntyy. Vakanssi ei tällöin ole välttämätön edellytys työpaikkojen synnyssä, 3 ja työnhakijan rooli työpaikan synnyssä on kriittinen. Tästä näkökulmasta esim. Farm (2009) haastaa perinteisen etsintäteorian. Hänen mukaansa kohtaantofunktio on harhaanjohtava relaatio, eikä avointen työpaikkojen lukumäärää tulisi tarkastella syntyvien työpaikkojen määrittäjänä vaan pikemmin tulisi nähdä, että syntyvien työpaikkojen määrä (tällä Farm tarkoittaa "todellista" työn tarvetta) määrittää syntyvien 2 Työttömyyden ja avointen työpaikkojen välistä suhdetta kuvataan Beveridge-käyrällä: mitä lähempänä käyrä on origoa, sitä tehokkaampaa on työmarkkinoiden toiminta. 3 Tätä uutta lähestymistapaa työsuhteiden syntyyn käsittelee mm. Räisänen (2011) rekrytointia käsittelevässä selvityksessään. Suomen Pankki Finlands Bank Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto

6 JULKINEN BOF ONLINE avointen työpaikkojen määrän. Mitä tehokkaampaa toimipaikkojen oma rekrytointi on, sitä vähemmän syntyy tilastoissa näkyviä avoimia työpaikkoja. Avoimen työpaikan käsite on yläkäsite, joka pitää sisällään kokoaikaisten, vakituisten töiden lisäksi muun muassa osa-aikaisia ja määräaikaisia töitä sekä sijaisuuksia. Työttömän työnhakijan näkökulmasta nämä tehtävät eivät ole samanarvoisia, ja esimerkiksi syntyvällä osa-aikaisella työsuhteella on erilainen vaikutus työmarkkinoiden dynamiikkaan kuin vakituisella työsuhteella. Avoin työpaikka käsitteenä ja avointen työpaikkojen tilastot käytännössä ovat hyödyllisiä työmarkkinoiden toiminnan analysoinnissa, mutta on tärkeää tunnistaa, mitä tutkimuksessa käytettävät avointen työpaikkojen tilastot todella pitävät sisällään. 3 Viralliset tilastot eivät kerro kaikkea onko parempaa aineistoa saatavilla? Avoimia työpaikkoja koskevan, luotettavan ja ajantasaisen tiedon saaminen on haastavaa, sillä toimipaikoilla ei ole velvollisuutta ilmoittaa avoimia työpaikkoja minnekään, ja suuri osa rekrytoinneista tehdään epävirallisten kanavien kautta. EU-maiden keskuudessa menetelmiä on pyritty kehittämään ja harmonisoimaan viime vuosina, ja yleisesti on päädytty kyselytutkimusten käyttöön aineiston keruussa (Eurostat, 2010). Suomessa avointen työpaikkojen määrää voidaan tällä hetkellä seurata kahden julkisen tilaston avulla. Toinen tilastoista, Tilastokeskuksen neljännesvuosittain julkaisema avoimet työpaikat -tilasto perustuu kyselytutkimukseen ja sen tietoja käytetään Eurostatin avointen työpaikkojen tilastossa. 4 Toisen virallisista tilastoista laatii työ- ja elinkeinoministeriö työantajien TE-keskuksiin ilmoittamista avoimista työpaikoista kuukausittain. Kuten kuviosta 1 käy ilmi, tilastot antavat samansuuntaisen kuvan avointen työpaikkojen määrän kehityksestä. 4 Vastaajina on otos yritysten ja julkisyhteisöjen toimipaikoista ja tiedot kerätään puhelinhaastatteluina ja internetkyselyinä. Ks. tilastokeskus.fi/meta/til/atp.html Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki Finlands Bank

7 BOF ONLINE JULKINEN Kuvio 1. TEM:n ja Tilastokeskuksen avointen työpaikkojen viralliset tilastot 5 Avoimet työpaikat TEM, kausitasoitettu Avoimet työpaikat Tilastokeskus, kausitasoitettu Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, Tilastokeskus. Työ- ja elinkeinoministeriö on analysoinut vuosittain työvoiman hankintaa Suomessa käyttämällä Tilastokeskuksen mikroaineistoja, ja tehtyjen analyysien perusteella voidaan arvioida virallisten tilastojen kattavuutta (Koponen, 2013; Tuomaala, ). TE-keskukset ovat suosittuja rekrytointikanavia ja noin puolet toimipaikoista ilmoittaa käyttävänsä niitä työvoiman hankinnassa (kuvio 2). Näin ollen niitä koskevat tilastot antavat kohtalaisen kattavan kuvan avointen työpaikkojen määrästä. 6 Erilaisten internet-pohjaisten kanavien käyttö työvoiman hankinnassa on lisääntynyt kymmenen viime vuoden aikana. Yhä useampi toimipaikka hyödyntää rekrytoinnissaan omia kotisivujaan, sosiaalista mediaa (mm. Facebook, LinkedIn) ja internetissä toimivia välityspalveluita (esim. Oikotie, Uranus, Monster) 7. Ellei toimipaikka samanaikaisesti käytä TE-keskusten palveluita, nämä työpaikat jäävät 5 Tilastokeskuksen tilaston viitepäivämäärä on kvartaalin viimeisen kuukauden 1. päivä. Työ- ja elinkeinoministeriön tilasto avointen työpaikkojen määrä on kuukauden viimeisen päivän lukema. Vertailussa on käytetty kvartaalin 2. kuukauden viimeisen päivän lukemaa parhaan vertailtavuuden saavuttamiseksi. 6 TE-keskusten käyttö on yleisempää silloin, kun työvoiman hankinta vaikeutuu, tyypillisesti noususuhdanteen aikana. Kuitenkin viimeisimmän selvityksen mukaan työvoiman hankinnassa on esiintynyt vaikeuksia vuoden 2013 aikana taantumasta huolimatta ja TE-toimiston käyttö oli vuonna 2013 ennätyksellisen korkealla tasolla vuodesta 1993 alkaen tehdyssä mittauksessa. Tämä merkitsee, että kun avoimia työpaikkoja seurataan TE-keskusten aineistolla, työpaikkojen määrän laskua hillitsee TE-keskusten lisääntynyt käyttö. 7 Tilastokeskuksen Avoimet työpaikat -tutkimuksessa internetissä toimivia välityspalveluita kuvataan seuraavasti: "Esim. Uranus ja Monster, joilla palvelu sisältää tarvittaessa avoimesta työpaikasta ilmoittamisen ja yhteyden ottamisen sopivaan hakijaan sekä muut maksulliset että maksuttomat palvelut." Lähde: Suomen Pankki Finlands Bank Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto

8 JULKINEN BOF ONLINE puuttumaan TEM:n tilastosta. Lisäksi TEM:n selvitysten mukaan kaikkein suosituimpia työvoiman hankintakanavia ovat suorat henkilökontaktit, kuten suorat yhteydenotot entisiin työntekijöihin sekä kohdennetut ilmoitukset omalle henkilökunnalle, joista ei jää jälkeä tilastoihin. Kuvio 2. Eri hankintakanavia käyttäneiden toimipaikkojen osuus (% kaikista toimipaikoista) TE-toimisto Ilmoitus omalle henkilökunnalle Oppilaitosten välityspalvelut Yhdistysten/järjestöjen välityspalvelut Muut työvoiman hankintakanavat 70 % Lehti Suorat kontaktit entisiin työntekijöihin Omat internet-sivut Internetissä toimivat välityspalvelut Työvoiman vuokrausliike 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Lähde:Työ- ja elinkeinoministeriö. Tilastokeskuksen avoimet työpaikat -tutkimus tehdään neljännesvuosittain kyselytutkimuksena ja sen käyttö suhdannekehityksen mittarina on siksi rajoitettua. Kyselyyn vastaavien toimipaikkojen otos poimitaan Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisteristä, johon yritysten ja toimipaikkojen aloittamistiedot saapuvat lyhyellä viiveellä. 8 Uusiin toimipaikkoihin syntyvät uudet työpaikat muodostavat tyypillisesti merkittävimmän yksittäisen avointen työpaikkojen ryhmän (de Wit et al., 2014) ja on mahdollista, että tämä ryhmä on aliedustettuna kyselytutkimuksen otoksessa. Olemassa olevat aineistot eivät siis muodosta täysin kattavaa ja ajantasaista kuvaa avointen työpaikkojen määrästä. Johtuen mm. epävirallisten rekrytointikanavien merkityksestä täydellistä kuvaa ei myöskään ole mahdollista muodostaa, mutta vaikuttaa siltä, että avointen työpaikkojen seurannan kehittämisellä on mahdollista tarkentaa kuvaa työmarkkinoiden suh- 8 Ks. noin yhden kuukauden viiveellä ensimmäisestä yrityksen palkka- ja/tai ALV - suorituksesta Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki Finlands Bank

9 BOF ONLINE JULKINEN danteista sekä mahdollisista rakennemuutoksista. Tämän selvityksen tavoitteena onkin kartoittaa uusia mahdollisuuksia avointen työpaikkojen seurannassa analysoimalla yksityistä Oikotien avointen työpaikkojen aineistoa, 9 joka edustaa suosiotaan kasvattaneita internetpohjaisia palveluita ja on yksi alan suurimmista toimijoista Suomessa. 4 Oikotien ja työ- ja elinkeinoministeriön aineistot Selvityksessä analysoidaan Sanoma Oyj:n Oikotie-palvelun avointen työpaikkojen aineistoa vuosilta ja verrataan sitä viralliseen TEM:n dataan (TE-toimistojen avoimet työpaikat). Analyysi keskittyy näiden aineistojen vertailuun, sillä molemmat koostuvat ilmoitetuista avoimista paikoista toisin kuin kyselytutkimukseen perustuva Tilastokeskuksen aineisto. Tilastokeskuksen aineisto on myös neljännesvuosittaista, kun taas TEM:n aineisto mahdollistaa analyysin kuukausitasolla. Lisäksi, kuten kuviosta 1 kävi ilmi, TEM:n ja Tilastokeskuksen aineistot välittävät samansuuntaista kuvaa avointen työpaikkojen lukumäärästä. Taulukossa 1 on esitetty keskeiset tiedot käytetyistä aineistoista. 9 TEM:n selvitysten pohjalta (liite 1) tiedetään, että internetissä toimivien välityspalveluiden, kuten Oikotien palvelun, käyttö on selvästi yleisempää suurissa kuin pienissä toimipaikoissa, kun taas TE-keskusten palveluja käyttävät myös pienemmät toimipaikat. Sektoreista kuntasektori ja valtio ovat käyttäneet eniten TE-toimistojen palveluita, yritykset vähiten. Toisaalta julkisen sektorin toimipaikat ovat useina vuosina ilmoittaneet käyttävänsä myös internetin välityspalveluita julkista sektoria enemmän. Toimialoittain tarkasteltuna eniten TE-toimistojen palveluita ovat käyttäneet julkisten palveluiden ja sosiaali- ja terveydenhuollon, kaupan ja ravitsemuksen ja majoituksen toimialat. Internetin yksityisten välityspalveluiden käyttäjinä on tyypillisesti ollut liikeelämän palveluiden toimijoita, muiden palveluiden sekä teollisuuden toimijoita sekä informaatio- ja viestintäalan toimijoita. Suomen Pankki Finlands Bank Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto

10 JULKINEN BOF ONLINE Taulukko 1. Analyysissä käytetyt työ- ja elinkeinoministeriön ja Oikotien aineistot Työ- ja elinkeinoministeriö Oikotie Aikaperiodi alkaen (saatu 2001-toukokuu 2014 TEM:ltä ) Yksittäinen havaintjen Uusien avointen työpaikko- Julkaistu työpaikkailmoitus määrä TE-keskuksissa kuukauden aikana Frekvenssi 1 kk 1 päivä Havaintojen määrä ulkomaiset pois lukien ( kun huomioidaan ilmoitukset joissa avoinna monta tehtävää) Muita huomioita Uusien avointen työpaikkojen lkm ei saatavilla esim. Yksittäiseen havaintoon liitettävissä olevat tiedot: tehtävänimike, työn laatu toimialoittain tai alueittain; (kokopäiväinen, osa-aikainen, tuntityö, näissä analyyseissä käytetään kk lopussa avoinna olevien paikkojen määrää. Kuukauden lopussa auki olevat työpaikat saatavilla vuodesta 1961 alkaen, data SP:lla muu), työsuhteen laatu (vakinainen virka, määräaikainen virka, vakinainen työsuhde, määräaikainen työsuhde, muu, kesätyö, harjoittelu, sijaisuus), toimiala, sijainti, ilmoituksen julkaisupäivämäärä, ilmoituksen poistumispäivämäärä, ilmoituksen avauskertojen määrä, hae tätä työpaikkaa -painikkeen klikkausten määrä Oikotien ja TEM:n aineisto on esitetty kuviossa 3 alkuperäisenä (A) sekä indeksoituna ja kausitasoitettuna (B), indeksoituna ja trendikorjattuna 10 (C) sekä indeksoituna, kausitasoitettuna ja trendikorjattuna (D) 11. Indeksoiduista sarjoista (B-D) huomataan, että Oikotien paikkojen suhteellinen määrä vaihtelee enemmän kuin TEM:n paikkojen johtuen huomattavasti pienemmästä paikkojen määrästä. Tarkastellun jakson aikana avointen työpaikkojen määrä on vaihdellut samansuuntaisesti molemmissa palveluissa. Tämä ilmenee hyvin esimerkiksi kausitasoitetusta sarjasta (B). Vuosituhannen alkupuolella avointen työpaikkojen määrä pysyi pitkään melko tasaisena. Vuoden 2007 vaiheilla määrät alkoivat kasvaa voimakkaasti, mutta putosivat selvästi finanssikriisin yhteydessä vuoden 2008 loppupuolella ja 2009 aikana luvun alussa paikkojen määrä kasvoi jälleen selvästi, mutta kääntyi laskuun viimeistään vuonna Trendikorjaus on tehty lineaarisella regressiolla koko ajanjaksolle. Koska Oikotien työpaikkojen lukumäärä kasvoi voimakkaasti vasta vuodesta 2007, lineaarisen trendin poistaminen koko ajanjaksolta luo harhaanjohtavan vaikutelman siitä, että työpaikkojen lukumäärä Oikotiellä olisi laskenut trendinomaisesti vuodesta 2002 vuoteen Tämä saattaa heikentää Oikotien työpaikkojen ja muiden sarjojen välisiin korrelaatiokertoimia trendikorjattujen sarjojen analyysissä. 11 Analyysiä varten sarjat on kausitasoitettu Seasonal Adjustment Census X12 -menetelmällä (eviews) Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki Finlands Bank

11 BOF ONLINE JULKINEN Kuvio 3. Oikotielle ja työ- ja elinkeinoministeriöön ilmoitetut avoimet työpaikat Alkuperäinen sarja (A) Kausitasoitettu (B) m1 2004m1 2006m1 2008m1 2010m1 2012m1 2014m1 time TEM Oikotie 2002m1 2004m1 2006m1 2008m1 2010m1 2012m1 2014m1 time TEM 2002=100, kausitasoitettu Oikotie 2002=100, kausitasoitettu Trendikorjattu (lineaarinen regressio, residuaa- Kausitasoitettu ja trendikorjattu (D) lit) (C) m1 2004m1 2006m1 2008m1 2010m1 2012m1 2014m1 time TEM 2002=100, trendikorjattu Oikotie 2002=100, trendikorjattu m1 2004m1 2006m1 2008m1 2010m1 2012m1 2014m1 time TEM 2002=100, kausitasoitettu, trendikorjattu Oikotie 2002=100, kausitasoitettu, trendikorjattu Lähde: Oikotie, Työ- ja elinkeinoministeriö. Etenkin Oikotien sarjassa voidaan myös havaita selvä kasvava trendi (ks. kuvio 3, B). Oikotien avointen työpaikkojen aineisto on koottu yli 10 vuoden ajalta, ja tuona aikana palvelun suosio on kasvanut merkittävästi. Oikotieltä saatujen tietojen mukaan sen markkinaosuus kaupallisten toimijoiden joukossa on kasvanut vuodesta 2002, ja vuonna 2009 se siirtyi ilmoitusten määrällä mitattuna suurimmaksi kaupallisten toimijoiden joukossa. Myös työ- ja elinkeinoministeriön palveluiden käytössä voidaan havaita lievä kasvava trendi 10 viime vuoden aikana. Jotta sarjoista olisi saatu mahdollisimman vertailukelpoiset keskenään, ne on indeksoitu siten, että tammikuun 2002 arvo on 100, minkä jälkeen niistä on erotettu trendikomponentti lineaarisen regression avulla. Analyysit on esitetty sekä trendikorjatulle että korjaamattomalle indeksoidulle ja kausitasoitetulle sarjalle. Suomen Pankki Finlands Bank Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto

12 JULKINEN BOF ONLINE Molemmissa aikasarjoissa on havaittavissa voimakas kausittainen vaihtelu: uusia työpaikkoja ilmoitetaan paljon helmi-maaliskuussa sekä elokuussa. Trendikorjatuille aineistoille lasketut autokorrelaatiofunktiot (liite 2) vahvistavat kausivaihtelun. Autokorrelaatio kuvaa nykyisen havainnon ja k aika-askelta myöhemmän havainnon välistä riippuvuutta (esim. Hayashi, 2000). Autokorrelaatio on voimakkaampaa työ- ja elinkeinoministeriön aineistossa. Tarkastelemalla erikseen vuosille ja laskettua autokorrelaatiota huomataan, että jälkimmäisellä ajanjaksolla autokorrelaatio oli selvästi heikompaa molemmissa aineistoissa. Tämän voidaan tulkita johtuvan taloudellisen epävarmuuden myötä lisääntyneestä epävarmuudesta työmarkkinoilla. Lisäksi Oikotien aineistoa on muokattu. Jos työpaikkailmoituksessa on ilmoitettu useampi kuin yksi sijainti, ilmoituksen on laskettu käsittävän yhtä monta avointa työpaikkaa kun sijainteja on ilmoitettu, koska yhdellä ilmoituksella saatetaan hakea useita työntekijöitä kerralla. 12 Alueellista analyysiä varten on myös otettu huomioon vuosien aikana tapahtuneet kuntaliitokset ja korvattu vanhat kunnat uusilla, vuoden 2013 kuntajaon mukaisilla kunnilla. Oikotien aineistosta on poistettu ulkomailla sijaitsevat työpaikat. 4.1 Alueelliset, toimialakohtaiset ja sektorikohtaiset erot Aineistosta tehtävien tulkintojen helpottamiseksi on tärkeää tietää, miten ne eroavat eri tekijöiden suhteen: ovatko esimerkiksi Oikotien paikat enemmän keskittyneitä jollekin maantieteelliselle alueelle, toimialalle tai sektorille (kuten valtio-, kunnalliselle tai yksityiselle sektorille) kuin TEM:n palvelussa olevat paikat. Käytettävissä oleva aineisto ei täysin mahdollista tällaista vertailua, sillä aineistojen luokittelut esimerkiksi toimialojen suhteen eivät ole yhdenmukaiset. 13 Seuraavassa joitakin havaintoja: Alueelliset erot: Työ- ja elinkeinoministeriön avoimista työpaikoista Oikotietä suurempi osa sijaitsee pääkaupunkiseudun ja suurten kaupunkien ulkopuolella (kuviot 4 ja 5). Oikotielläkin yhä useampi julkaistuista ilmoituksista koskee pääkaupunkiseudun ulkopuolisia paikkoja tai sijaintia ei ole määritelty. 12 Näin on menetelty vain jos sijainteja on ilmoitettu korkeintaan viisi. Muussa tapauksessa (esim. jos yhdessä ilmoituksessa on 31 toimipaikkaa) on tulkittu, että ilmoitukseen on listattu kaikki sijainnit, joissa kyseisellä toimipaikalla on toimintaa. Tällaisia ilmoituksia on alle 0,5 % kaikista ilmoituksista. 13 Lisäksi TEM:n datan kuvailu on tehtävä kuukauden lopulla auki olevien työpaikkojen tiedoilla Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki Finlands Bank

13 BOF ONLINE JULKINEN Kuvio 4. Oikotien työpaikoista huomattava osa sijaitsee pääkaupunkiseudulla % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 2002 Tammikuu 2002 Heinäkuu 2003 Tammikuu 2003 Heinäkuu 2004 Tammikuu 2004 Heinäkuu 2005 Tammikuu 2005 Heinäkuu 2006 Tammikuu 2006 Heinäkuu 2007 Tammikuu 2007 Heinäkuu 2008 Tammikuu 2008 Heinäkuu 2009 Tammikuu 2009 Heinäkuu 2010 Tammikuu 2010 Heinäkuu 2011 Tammikuu 2011 Heinäkuu 2012 Tammikuu 2012 Heinäkuu 2013 Tammikuu 2013 Heinäkuu 2014 Tammikuu Muut paikkakunnat ja avoimet yhteensä Oulu Tampere Turku Espoo Helsinki Vantaa Kuvio 5. TEM:n työpaikat sijaitsevat laajemmalla maantieteellisellä alueella 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 2006 Tammikuu 2006 Toukokuu 2006 Syyskuu 2007 Tammikuu 2007 Toukokuu 2007 Syyskuu 2008 Tammikuu 2008 Toukokuu 2008 Syyskuu 2009 Tammikuu 2009 Toukokuu 2009 Syyskuu 2010 Tammikuu 2010 Toukokuu 2010 Syyskuu 2011 Tammikuu 2011 Toukokuu 2011 Syyskuu 2012 Tammikuu 2012 Toukokuu 2012 Syyskuu 2013 Tammikuu 2013 Toukokuu 2013 Syyskuu 2014 Tammikuu 2014 Toukokuu Muut paikkakunnat yhteensä Oulu Tampere Turku Espoo Helsinki Vantaa Mikäli tarkastellaan työpaikkojen määrän muutosta alueellisesti TE-toimistojen aineiston pohjalta (kuvio 6), huomataan, että avointen työpaikkojen määrä vuositasolla on pudonnut suhteessa vuoden 2007 avointen työpaikkojen lukumäärään lähes kaikilla alueilla. Finanssi- 14 Vuoden 2006 alun merkittävä pudotus kaupungeissa olevien työpaikkojen lukumäärässä johtuu siitä, ettei Oikotien datassa vuoden 2006 alun työpaikoissa ole sijaintitietoja, jolloin nämä tulevat luokitelluksi avoin sijainti -luokkaan. Suomen Pankki Finlands Bank Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto

14 JULKINEN BOF ONLINE kriisin yhteydessä pääkaupunkiseudun ja Turun työpaikat vähenivät muuta maata selvemmin, mutta toisaalta viimeisen kolmen vuoden aikana näiden alueiden työpaikkojen lukumäärän kehitys on ollut lievästi positiivisempaa kuin esimerkiksi Oulussa, Turussa, Tampereella ja muilla paikkakunnilla. Kuvio 6. TEM:n aineistosta käy ilmi työpaikkojen määrän putoaminen lähes kaikilla alueilla vuoden 2007 tasosta Oulu Vantaa Tampere Espoo Muut paikkakunnat yhteensä Helsinki Turku Oikotien (trendikorjaamattomassa) aineistossa (kuvio 7) voidaan havaita samankaltainen kehitys. Finanssikriisin yhteydessä työpaikat vähenivät eniten pääkaupunkiseudulla, minkä jälkeen avointen työpaikkojen määrän suhteellinen kasvu oli tämän jälkeen suurinta pääkaupunkiseudun ulkopuolella, mutta toisaalta vuoden 2011 jälkeen tapahtunut kasvun taittuminen on ollut pääkaupunkiseudulla muuta maata hitaampaa Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki Finlands Bank

15 BOF ONLINE JULKINEN Kuvio 7. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella sijaitsevien työpaikkojen lukumäärä on vaihdellut Oikotiellä eniten viimeisen viiden vuoden aikana Oulu Vantaa Tampere Espoo Helsinki Muut paikkakunnat yhteensä Turku Toimialakohtaiset erot: Oikotien ja TEM:n avointen työpaikkojen toimialaluokittelu on erilainen, joten johtopäätökset ovat suuntaa-antavia. Oikotien ilmoitukset luokiteltiin vuoteen 2007/2008 saakka 77 toimialaluokkaan ja tämän jälkeen 34 luokkaan. Luokittelu on yhdenmukaistettu muuntotaulukon avulla. TEM:n aineistossa on vuodesta 2008 lähtien käytetty TOL 2008 toimialaluokitusta, joka jakaantuu 90 alaluokkaan ja 22 pääluokkaan. Oikotien tehtävien toimialajakauma on esitetty kuviossa 8 ja TEM:n toimialajakauma kuviossa 9. Suomen Pankki Finlands Bank Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto

16 JULKINEN BOF ONLINE Kuvio 8. Toimialojen osuus uusista avoimista työpaikoista Oikotiellä % % avoimista työpaikoista 12 % 10 % 8 % 6 % 4 % 2 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % Kumulatiivinen % avoimista työpaikoista (punainen viiva) 0 % 0 % Lähde: Oikotie Toimiala Kuvio 9. Toimialojen osuus kuukauden lopun 15 avoimista työpaikoista TE-keskuksissa (35 suurinta) % avoimista työpaikoista 16 % 14 % 12 % 10 % 8 % 6 % 4 % 2 % 0 % 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Kumulatiivinen % avoimista työpaikoista (punainen viiva) Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö Toimiala 15 Työ- ja elinkeinoministeriön aineisto kuukauden uusista avoimista työpaikoista ei ole analysoitavissa toimialoittain. Siksi toimiala-analyysissä käytetään kuukauden lopun tietoja Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki Finlands Bank

17 BOF ONLINE JULKINEN Yleisimpien toimialojen joukossa on samoja toimialoja sekä Oikotiellä että TEM:n palveluissa. Esimerkiksi terveydenhuollon tehtävät muodostavat merkittävän osan molempien työpaikoista. TEM:n työpaikoista ryhmässä "julkishallinto, maanpuolustus ja sosiaalivakuutus" on noin 11 % kaikista työpaikoista, kun taas Oikotiellä kategoriassa "julkishallinto/järjestöt" on noin 4 % kaikista työpaikoista. Tämän perusteella vaikuttaisi, että TEM:n aineistossa julkisen sektorin tehtävät muodostavat merkittävämmän osuuden kuin Oikotiellä. TEM:n aineistossa "työllistämistoiminta" muodostaa toiseksi tärkeimmän työpaikkakategorian. Kategoriaan sisältyvät mm. työnvälitystoiminta, työvoiman vuokraus sekä muu henkilöstön hankinta. Myös Oikotiellä henkilöstöyritysten ilmoitukset muodostavat suuren osan kaikista ilmoituksista (kuvio 10). Henkilöstöyritysten välittämistä työpaikoista suurin osa sijaitsee teollisuudessa/tuotannossa, hotelli- ja ravintola-alalla, määrittelemättömällä toimialalla ( muu ) tai liikenne- ja kuljetusalalla (ks. liite 2). Oikotien aineisto mahdollistaisi ilmoittajakohtaisen analyysin, sillä ilmoittajat ovat yksilöitävissä. Ilmoittajia on ollut vuosina yhteensä noin Kuvio 10. Henkilöstöyritykset ovat aktiivisia ilmoittajia Oikotien palvelussa Ilmoitusten lukumäärä Lähde: Oikotie Ilmoitusten lukumäärä Sektorikohtaiset erot: Sektorikohtainen jakauma ei käy ilmi Oikotien aineistosta, mutta olemassa olevien tietojen perusteella voidaan tehdä joitakin päätelmiä. Noin 10 % tehtävistä on virkoja (kuvio 10) ja näin ollen julkisella sektorilla. Kaikki julkisen sektorin työtehtävät eivät Suomen Pankki Finlands Bank Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto

18 JULKINEN BOF ONLINE kuitenkaan ole virkoja, 16 jolloin julkisen sektorin työpaikkojen määrä on todennäköisesti suurempi. TE-toimistoihin ilmoitetuista tehtävistä 20 % sijaitsee julkisella sektorilla. TEM:n aineistossa suurin osa tehtävistä sijaitsee siis yksityisellä sektorilla, ja tämä on todennäköistä myös Oikotien työpaikkojen osalta. Kuvio 11. Oikotiellä julkaistut ilmoitukset työsuhteen mukaan % kaikista avoimista työpaikoista Vakinainen virka Vakinainen työsuhde Muu Harjoittelu 60 % 56 % 50 % 40 % 30 % 20 % 9 % 10 % 1 % 0 % Lähde: Oikotie. Määräaikainen virka Määräaikainen työsuhde Kesätyö Sijaisuus 21 % 5 % 6 % 0 % 1 % 2014 Kuvio 12. Työ- ja elinkeinotoimistoissa julkaistut työpaikat sektoreittain % kaikista avoimista työpaikoista 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 2 % 01 Valtio 02 Kunta 03 Yksityinen työnant., yhteisö pl.yritys 04 Yritys 05 Yksityishenkilö, kotitalous 74 % 14 % 5 % Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö % 4 % 16 Esimerkiksi kuntien henkilöstöstä noin 28 prosenttia työskentelee virkasuhteessa Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki Finlands Bank

19 BOF ONLINE JULKINEN Kuvio 13. Oikotiellä julkaistut työpaikat työsuhteen laadun mukaan Kokopäiväinen Osa-aikainen Tuntityö Muu 100 % 90 % 87 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Lähde: Oikotie. 8 % % 4 % 5 TEM:n ja Oikotien vakanssit korreloivat positiivisesti Kuviossa 13 on esitetty TEM:n ja Oikotien alkuperäisten aineistojen sekä kausitasoitettujen, trendikorjattujen ja kausitasoitetun ja trendikorjatun aineistojen väliset ristikorrelaatiot (sarjat kuvattu kuviossa 3). Ristikorrelaatio kuvaa, kuinka kahden muuttujan välinen korrelaatio muuttuu, kun muuttujien välistä viivettä kasvatetaan. Korrelogrammi kertoo muuttujan 1 (esim. TEM:n avoimet työpaikat) ja muuttujan 2 (esim. Oikotien avoimet työpaikat) välisen korrelaatiokertoimen muutoksen, kun muuttujaa 2 viivästetään n periodilla. Esim. kuviossa 13 esitetyssä alkuperäisten sarjojen (A) välisestä korrelogrammista huomataan, että sarjojen välinen korrelaatio on suurimmillaan, kun viive (=lag) on 0 periodia eli tässä tapauksessa kuukautta, mutta korrelaatio on suuri myös, kun viive on 12 ja -12. Tämä kertoo sarjojen voimakkaasta kausivaihtelusta. Jos muuttujan 1 korrelaatio jonkin muuttujan 2 viivästetyn arvon kanssa olisi suurempi kuin nykyisen arvon kanssa, voitaisiin todeta, että tämä muuttuja ennakoi toista. Suomen Pankki Finlands Bank Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto

20 JULKINEN BOF ONLINE Kuvio 14. TEM:n ja Oikotien sarjat ja niiden välinen ristikorrelaatio Cross-correlations of TEM and Oikotie Kausitasoitettu, 2002=100 (C) Cross-correlations of tem_index_sa and oikotie_index_sa Kausitasoitettu, trendikorjattu, 2002=100 (D) Cross-correlations of tem_index_sa_detrended and oikotie_index_sa_detrended Havaitaan, että sarjat ovat positiivisesti korreloituneet. Korrelaatio on voimakkainta kausitasoitetuissa sarjoissa. Jos trendi poistetaan, korrelaatio heikkenee. TEM:n ja Oikotien aineistojen välinen korrelaatio on suurimmillaan, kun aineistojen välinen viive on 0 kuukautta. Ei siis voida sanoa, että toinen aineistoista ennakoisi toista Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki Finlands Bank