OHJELMAN TIEDOTUSLEHTI 2 l 2010

Transkriptio

1 OHJELMAN TIEDOTUSLEHTI 2 l VANHAN TEHTAAN KONEET KÄYVÄT KUUMINA 8 IMPULSSEJA IDEOINTIIN 10 LUOVIEN ALOJEN YRITYSTEN KEHITTÄMINEN JATKUU Luova Tampere 1

2 Kimmo Torkkeli KARI KANKAALA JOHTAJA, KAUPUNKIKEHITYS, TAMPEREEN KAUPUNKI Luovuuden vuoro Luova Tampere -ohjelma syntyi tarpeeseen kehittää ja kasvattaa luovien alojen liiketoimintaa ja tarpeeseen vahvistaa Tampereen seudun vetovoimaisuutta. Perustana olivat useiden vuosien mittaiset osaamiskeskus-, etampere- ja BioneXt-ohjelmat, joilla pyrittiin kasvattamaan osaamis- ja innovaatiopohjaisen aluetalouden menestymisen edellytyksiä. Richard Florida luokitteli aikanaan menestyvien alueiden tarpeet kolmeen T-kokonaisuuteen: talent, tolerance ja technology. Floridan luokittelun mukaiseen teknologian kehittämiseen oli siis panostettu 1990-luvun alkupuolelta lähtien. Nyt oli talentin, lahjakkuuden vuoro. Luova Tampere -ohjelma on alusta alkaen tulkinnut luovuuden käsitteen melko laajasti sisältäen paitsi perinteiset kulttuurialat, myös osaamisen ja uudistumiskyvyn kehittämisen muillakin aloilla. Hyvä esimerkki tästä on Finlaysonin alueella toimiva, kymmenien yritysten hyödyntämä avoin innovaatioiden kehitysalusta Uusi Tehdas. Ohjelma on tuonut myös panoksensa kaupunkiympäristön kehittämiseen: ohjelma antoi vauhtia niin arkkitehtuuriviikkoon kuin Tammelan täydennysrakentamisen pohdintaan. Luova Tampere -ohjelma on ollut kaupungilta noin 1,2 miljoonan euron vuosittainen panostus vuosina Ensi vuosi on Luova Tampere -ohjelman viimeinen. Sen aikana ohjelmasta tehdään myös kattava arviointi niin talouden kuin eri vetovoimatekijöiden kehittymisen näkökulmasta. Kehitysohjelmat ovat monella tapaa kuin kätilöitä: yksikään lapsi ei ole niiden vuoksi jäänyt syntymättä eivätkä ne synnytä yhtään uutta lasta. Kuitenkin ne ovat omalla tavallaan välttämättömiä monilla ratkaisevilla hetkillä. Toivottavasti tämä on tekijöidenkin kokemus Luovasta Tampereesta. Tulevaisuus on niiden kaupunkiseutujen, jotka haluavat voittaa sen. Kaikki on mahdollista, mutta mikään ei ole helppoa. Osaavat ja luovat yksilöt valitsevat asuin- ja työpaikoikseen sellaiset seudut, jotka miellyttävät heitä. Heidän varaansa rakentuvat kasvavat ja uudet yritykset alasta riippumatta. Uudet työpaikat syntyvät kasvaviin yrityksiin. Kulttuuri- ja muiden elämyspalveluiden käyttäjät tulevat sieltä. Vaikka Luova Tampere ohjelmana loppuu, luovien alojen merkitys Tampereen vetovoimatekijänä ei pienene vaan voimistuu. Tampere saa luovilta aloilta koko ajan lisää kasvun aineksia. Siksi sillekin on tärkeää, että elämystalouden kasvu jatkuu vahvana. BR BR Mikä se on? Miltä se näytt PIRKANMAAN BRÄNDITYÖ paitsi etenee rivakasti, on myös herättänyt vahvaa kiinnostusta. Työ alkoi elokuussa, ja tuloksia on tarkoitus esitellä ensi vuoden alussa. Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredean johdolla toimivassa toteuttajatiimissä brändiä jalostavat Konseptitoimisto Differo, Viestintätoimisto Tammisto, Knuutila & Tammisto ja Mainoscraft. Työtä tehdään avoimesti, laajassa yhteistyössä ja monen eri kanavan kautta. Erilaisissa ryhmissä on mukana noin 200 edustajaa yli 60 organisaatiosta. Ryhmien näkemyksiä on nyt kerätty kokouksissa, seminaarissa ja työpajassa, ja ajatuksista tiivistetään yhtenäistä viestiä, kertoo Tredean kehitysjohtaja Anne-Mari Järvelin. Työtä tehdään kansainvälinen kylki edellä. Kohderyhmiksi ajatellaan matkailijat, investoijat, osaajat ja innovaattorit, ja heistä modernit humanistit. Brändin lisäksi luodaan työkaluja brändin käyttäjille, työkalujen käyttöohje eli viestintästrategia ja systemaattisen markkinointiviestinnän toimintamalli. Tavoitteemme ja toiveemme on, että brändi ja sen elementit leviäisivät mahdollisimman laajaan käyttöön, Järvelin sanoo. Brändi on koko toimijaverkon brändi, korostaa Pirkanmaan työtä konsultoiva paikan brändäämisen asiantuntija Teemu Moilanen. Se on yhteinen hiili: mitä useampi siihen puhaltaa, sitä komeammin se hehkuu. Brändin hyvä jalkautus ja toteutus toimivat taas kuin bändi: soittajilla on eri soittimet, mutta sama biisi. MUTTA SE BRÄNDI Niin: mikä oikeasti on se ydin, millä me kansainvälisesti erotumme muista? Löytyykö se koneenrakennuksen, ICT:n ja terveystek- 2 Luova Tampere

3 brändi brändi brändi brändi brändi brändi brändi brändi brändi brändi brändi brändi bbrändi brändi brändi brändi BRÄNDIÄ TULOSSA! brändi brändi brändi brändi bränd ää? Kertokaa jo! Malttia, malttia nologian osaamisen ja menestyksen takana olevista yhteisistä nimittäjistä? Niissä avaintekijöitä ovat uskallus, luovuus ja kyky tehdä yhteistyötä, Anne-Mari Järvelin pohtii ja painottaa brändityössäkin nimenomaan uskallusta tehdä uusia asioita. Erottautuminen vaatii rohkeita valintoja. Teemu Moilanen muistuttaa, että brändääminen on työkalu, jota paikka voi käyttää muovatakseen mainettaan. Se ei ole vain logon, sloganin tai visuaalisen ilmeen suunnittelua. More than anything else, the natural environment is Tampere s defining characteristic. We often take for granted what other central Europeans regard with envy: an active, cutting edge, vibrant city set within a landscape of immense beauty, says Charles Sandison. MEDIA ARTIST CHARLES SANDISON: Youth, Creativity and Ecologies l The wow factor I witness again and again from international guest is in response to Tampere s environment. A busy city centre between two beautiful lakes. There are few places in Europe like it! Overall as an international brand I cannot point easily at one thing alone. I would carefully suggest that with its combination of environment, academia, technology, culture, city-life one could describe the city itself as a brand. The advantage Tampere has compared Ja oli brändin sisältö mitä hyvänsä, sen pitää olla totta ja näkyä paikassa jatkuvana todisteiden virtana. Brändityö on osa Pirkanmaan vetovoimaisuuden kasvattamiseen keskittyvää hanketta, jonka toinen osa tähtää lentoyhteyksien lisäämiseen ja alueen saavutettavuuden parantamiseen. Hankkeen päärahoittaja on Pirkanmaan liitto. Myös Luova Tampere -ohjelman Vetovoimainen kaupunki -teema edistää erilaisilla hankkeilla Tampereen vetovoimaa. to other established European cities is size and relative youth. The decisions we make today regarding the balance between urban growth, ecologies, and environment will shape the brands we can offer in the future. I imagine the Tampere of tomorrow will be a magnet for international academia and technology. They will provide the audience and market required to support and encourage developing local brands. Annikaisa Knuutila brändi brändi br brändi brändi brändi brändi brändi brändi brändi brändi brändi brändi b brändi brändi brändi brändi brändi brändi brändi KIRJAILIJA, KÄSIKIRJOITTAJA JOHANNA SINISALO: Tampere is hot! l Mielestäni brändiä pitäisi lähestyä ennakkoluulottomasti ja unohtaa ne perustäkyt, joita kaikki muutkin kaupungit tarjoavat. Viime kesänä, kun katselin vilkasta kaksipäiväistä chilifestivaalia Tampereen keskustassa, mieleeni tuli etsimättä, että Tampereesta voisi helposti tehdä Suomen chilipääkaupungin täällä on vahvat perinteet tulisien makujen lanseeraukseen ja runsaasti keskenään tulisella ruoalla kilpailevia ravintoloita. Chiliharrastus on muutenkin koko ajan nouseva, intohimoja herättävä trendi. Tampereen Naga Morich tapahtumassa järjestettiin jopa chilinsyönnin MM-kilpailu! Kylmän pohjoisen kaupungin yhdistäminen kuumiin makuelämyksiin olisi kiinnostava kontrasti, ja Tampereen gourmet-ravintolat voisivat lähteä mukaan kehittämään chiligastronomiaa. Tulisiin makuihin olisi helppo yhdistää muuta kulttuuria: musiikkia, tanssia, tuliteatteria... Teemaksi vaikka Tampere is Hot! Jari Koivisto brändi Luova Tampere 3

4 di brändi bränd brändi brändi brändi brändi brändi brändi brändi brändi brändi brändi brändi brändi VALOA, VIRTAA, VETOVOIMAA Pimeälle vuodenajalle emme mahda mitään, joten käännetään kaamos voimaksi synnyttämällä valaistuksesta ja valotapahtumista uutta virtaa Tampereelle! Tampereen kaupunki polkaisi tänä syksynä liikkeelle Valovoimainen Pirkanmaa -projektin. Se perustuu Luovan Tampereen vuosi sitten teettämään esiselvitykseen sekä Tampereen Valoviikkojen ja kaupunkivalaistuksen tulevaisuuden peruskartoitukseen. Myös Pirkanmaan elämystalouden strategiassa kaupungin valaiseminen ja valotapahtumat nostettiin esille yksittäisinä keinoina, joilla Tampere voisi erottautua edukseen muista kaupungeista. Pirkanmaan liitto on myöntänyt projektille Euroopan aluekehitysrahastosta ja valtion rahoitusosuutena yhteensä euroa. Tampereen kaupungin osuus on euroa. Projekti toteutetaan kahdessa vaiheessa. Ensiksi tehdään uutta teknologiaa soveltava seudullinen valaistuksen yleissuunnitelma, jossa keskitytään varsinkin sisääntuloväylien, Tampereen ydinkeskustan ja kuntien erityiskohteiden valaisemiseen. Valaistus suunnitellaan muunneltavaksi eri vuorokaudenaikojen ja liikennemäärien sekä juhlapäivien ja tapahtumien mukaan. Lisäksi valitaan kymmenkunta highlight-kohdetta, joille tehdään erikseen visuaalisesti korkeatasoinen valaistussuunnitelma. Yleissuunnitelmaa varten perustetaan ideointi- ja ohjausryhmiä, joihin kutsutaan mukaan kuntalaisia, kansalaisjärjestöjen edustajia, elinkeinoelämää sekä matkailun ammattilaisia. Myös syntyvät tuotokset ovat yhteisiä. Esimerkiksi taloyhtiöt saavat valais- tuksen yleissuunnitelmasta työkaluja ja ideoita oman kiinteistönsä valaisemiseksi. Projektin toisessa vaiheessa kehitetään uusia pimeän ajan valotapahtumia, joiden suunnittelua varten kootaan samalla tavoin eri toimijoiden yhteistyöryhmiä. Tavoitteena on siirtää tapahtumatarjonnan painotusta talvimatkailuun, joka on ollut viime vuosi- na kasvussa Pirkanmaalla. Valotapahtumat halutaan myös koota yhden, yhteisen kattobrändin alaisuuteen. Luova Uusi Teh Luovan Tampereen yhtenä tavoitteena on tamperelaisen innovaatiojärjestelmän laajentaminen ja laajaalaistaminen niin, että luovuus ja innovatiivisuus eivät ole ainoastaan insinöörien asia. Vanhaan tehtaaseen syntynyt innovaatioympäristö on tästä paras esimerkki. Brändityö kärjessä kohti elämystaloutta Vuosi sitten valmistui Pirkanmaan liiton ja Tampereen kauppakamarin rahoittamana Pirkanmaan ensimmäinen elämystalouden toimialastrategia. Sen tavoitteena on kasvattaa seudullista vetovoimaa pirkanmaalaista matkailun, kulttuurin, urheilun ja virkistyksen toimialaklusteria vahvistamalla. Miten strategiassa esitettyjen tavoitteiden saavuttamisessa on edetty, asiantuntija Harri Ojala Tampereen kauppakamarista? Hyvin sujuu. Strategiaa muutetaan käytännöksi toimenpideohjelmalla, josta on paljon konkreettista kerrottavaa. Strategiassa kiirehdittiin varsinkin Pirkanmaan brändin kirkastamista. Brändityö onkin edennyt tänä syksynä ripeästi, mikä on hyvä, sillä brändi linjaa monen muun asian, kuten alueellisen matkailuportaalin, kehittämistä. Matkailuyrittäjien yhteismarkkinointia varten perustettava portaali etenee vauhdikkaasti. Parhaillaan siihen tuotetaan sisältöä. Yksi keskeisistä asioista strategiassa oli elämyssektorin liiketoimintaympäristön kehittäminen. Tällä saralla tärkeää työtä tekee muun muassa Pirkanmaan Festivaalit ry Pirfest, joka levittää hyviä käytäntöjä festivaalijärjestäjille ja tuotteistaa festivaalimatkailua. Tampereen kaupunki suunnittelee puolestaan palvelutoimistoa, jolla sujuvoitetaan tapahtumajärjestäjien työtä. Luova Tampere on kantanut tähän mennessä päävastuun luovan talouden yritysten liiketoimintaosaamisen kehittämisestä. Tänä syksynä Pirkanmaan Yrittäjät aloitti lisäksi Uudet palvelukonseptit -hankkeen, jossa innovoidaan uusia, vetovoimaisia toimintamalleja elämyssektorille. Elämystalouden toteutumista tuetaan myös tutkimuksella. Esimerkiksi Tampereen yliopistossa alkaa laaja, Venäjään keskittyvä tutkimuskokonaisuus. Sen tuloksia sovelletaan matkailumarkkinoinnissa niin pian kuin mahdollista, Harri Ojala kertoo. Finlaysonin alueen Kuus- vooninkiseen eli 170-vuotiaaseen Vanhaan tehtaaseen on syntynyt uudenlainen innovaatioympäristö. Se ei tuota mitään innovaatiojargonia vaan siellä tehdään aivan oikeaa työtä. Hihat on kääritty ja hiki virtaa: vanhan tehtaan tuotanto on saavuttamassa uuden huippunsa. VANHAN TEHTAAN kuuteen kerrokseen mahtuu tamperelaisen innovaatiojärjestelmän uusi ydin. Viidennessä kerroksessa toimii Luova Tampere -ohjelma ja sen tarjoamat yrityskehitys- ja neuvontapalvelut sekä uudenlainen yrityskeskittymä The Hub. Nämä muodostavat saumattoman kokonaisuuden, jossa alkavat ja olemassa olevat yrityk- 4 Luova Tampere

5 Annikaisa Knuutila Tampere -ohjelma The Hub Proakatemia das: Demola, Protomo, Suuntaamo Uuden Tehtaan tuoleilla istuvat niin teekkarit, sairaanhoitajat kuin yhteiskunta- ja taloustieteilijät ja markkinoijatkin tehtaan eri työkoneista. Lisäarvoa syntyy siitäkin, että jokin projekti voi kulkea Protomosta Demolaan ja takaisin Protomoon, tai yrityksestä lähtenyt idea päätyä Demolan kautta Suuntaamoon testattavaksi ja synnyttää uuden Demola-projektin, sanovat joskus itsekin istahtamaan ehtivät tehtaan pyörittäjät Ville Kairamo (vas.), Petri Räsänen, Riina Pulkkinen ja Jukka Matikainen. VANHAN TEHTAAN koneet käyvät kuumina set saavat tarvitsemiaan sykäyksiä päästä eteenpäin. Neljännen kerroksen ovat vallanneet liiketaloutta yrittäjämäisesti opiskelevat Proakatemian opiskelijatiimit, jotka toteuttavat opintonsa myymällä ja tekemällä yritysprojekteja. Kolmanteen kerrokseen on syntynyt kaikille avoin Uusi Tehdas, joka käyttää raaka-aineenaan yritysten, tutkijoiden ja tavallisten tamperelaisten kehitysideoita. Sen työkoneita ovat Demola, Protomo ja Suuntaamo, jotka jalostavat ideoista prototyyppejä, tuotteita ja palveluita, liiketoimintaa ja työpaikkoja. Eri alojen opiskelijoiden, vapaiden ammattilaisten, tutkijoiden ja kehittäjien osaamisia yhdistetään tehokkaan yhteistoiminnan avulla, ja asiakaslähtöisiä tuote- ja palvelukehityshankkeita viedään läpi nopeasti ja tehokkaasti. SOSIAALISET INNOVAATIOT KIINNOSTAVAT Uuden Tehtaan ytimen muodostaa Demola, joka käynnistettiin vuonna 2008 osaksi Luova Tampere -ohjelmaa. Siellä on menossa 20 ja Protomossa toistakymmentä aktiivista projektia. Suuntaamon toimintaa on konseptoitu, ja tarkoitus on laajentaa sitä edelleen. Demolan hankkeet painottuivat aluksi pääasiassa tieto- ja viestintäteknologiaan. Vuonna 2009 päätettiin käynnistää alkuperäisen Demolan toimintaa tukemaan Sosiaalisten innovaatioiden Demola -hanke. Ajankohtaisia ovat muun muassa kestävän kehityksen mukaiset liikkumisen ratkaisut. Sosiaalisista innovaatioista myös hyvinvointiin liittyviä projekteja pilotoidaan. Koukkuniemi kehittämishankkeessa visioitiin, minkälainen yhteiskunnallinen yritys toimisi Jukola-talossa vuonna Yksi tiimi osallistui Hämeenpuiston ystävien puistofiestan konseptointiin ja yksi tiimi tekee Eco 2 -projektille kansalaiskampanjaa. Tarkoitus on kehittää muun muassa web-pohjaisia tapoja, joilla kansalaiset saisivat helposti tietää ympäristöystävällisistä tuotteista ja palveluista, kertoo sosiaalisten innovaatioiden Demolaa vetävä Riina Pulkkinen.! Paitsi työn touhussa, Uusi Tehdas on ollut kiireinen myös palkintorintamalla: se voitti InnoSuomi aluekilpailun ja Tuottava Idea -aluekilpailusta tuli kunniamaininta. Se sai myös Euroopan alueiden liiton (AER) Innovaatiopalkinnon. Luova Tampere 5

6 Päivi Eskelinen Helsinki-filmin Pihalla-elokuvaa kuvattiin syksyllä 2008 Tampereella, muun muassa Särkänniemessä. Tampereen kaupunki halusi kokemukset talteen ja teetti selvityksen, jossa filmiyhtiön toimitusjohtaja Aleksi Bardy tutkaili Tampereen mahdollisuuksia elokuvakaupungiksi. Tamperelaiselle av-alalle haetaan uutta virtaa yritysten toimintaympäristön tukemisesta. Tänä syksynä valmistuneessa AV-Step1-selvityksessä ehdotetaan, että alalle perustettaisiin yritysten liiketoimintaa kehittävä Media Hub. Se toimisi aluksi hankerahoituksella, myöhemmin itsenäisenä palveluyrityksenä. AV-OSAAMISTA ON, NYT ETSITÄÄN PELINRAKENTA MALLIA ON otettu pelialan valtakunnallisesta kehittämiskeskuksesta Neogamesista, joka perustettiin muutama vuosi sitten tukemaan pelitoimialaa. Neogamesia hallinnoidaan Tampereella Hermia Oy:ssä. Muutamia yksittäisiä onnistumisia lukuun ottamatta avala on Tampereella tällä hetkellä heikossa hapessa, sanoo AV- Step1-selvitystyötä konsultoinut Timoteus Tuovinen Digital Media Finland Oy:stä. Alan yrityksiä on vähän, eikä tamperelainen sinänsä korkeatasoinen elokuva- ja tv-alan koulutus kasvata yritysten lukumäärää, sillä valmistuneet nuoret valitsevat palkkatyön. He muuttavat työn perässä pääkaupunkiseudulle, jonne alan yrityksetkin ovat keskittyneet. Yrittäjyyskoulutuksen vahvistamisesta ei löydy ratkaisua, sillä Tampereen ongelma on alan bisnespohjan heikkous. Tuovinen sanoo suhtautuvansa Media Hub -ideaan toiveikkaasti. Mielestäni tamperelaista av-alaa kehitetään tehokkaimmin parantamalla juuri yritysten liiketoimintaosaamista. Julkisesti rahoitettu hanke on hyvä vaihtoehto tähän tarpeeseen. Tavoitteena on, että hankkeen päätyttyä Tampereelle olisi syntynyt kehittämispalveluja tuottava yritys, jota ympäröi tiuha alan verkosto. KETTERYYDESTÄ KILPAILUVALTTI AV-Step1-selvityksen tehneet VTT:n tutkijat Petri Ruutikainen ja Teppo Kivento näkevät Tuovisen tavoin Tampereella paljon hyödyntämättömiä mahdollisuuksia. Meillä on av-alan koulutusta ja siten erittäin hyvää jälkituotanto-osaamista. On Yle ammattilaisineen ja kalustoineen, Nokian tutkimus- ja kehitysyksikkö sekä sadoittain ohjelmistoosaajia. Lisäksi Tampere tunnetaan teknologian ja innovaatioiden kehittäjänä. Esimerkiksi VTT julkisti tänä syksynä kehittämänsä elämyksellisen Ihme-tilan, joka sopisi mainiosti erilaisiin av-tuotantoihin, tutkijat kertovat. Toimialan pelinrakentajana Media Hub kokoaisi yhteen eri tahoilla hajallaan olevan tamperelaisosaamisen. Tuotannoissa tarvitaan yhä monipuolisempaa osaamista, sillä sisältöjen digitalisoitumisen seurauksena välineiden rajat vähitellen katoavat. Saman sisällön on toimittava kaikissa päätelaitteissa. Tampereella olisi mahdollisuus myös osaamisen joustavaan siirtämiseen alalta toiselle. Esimerkiksi 3D-mallinnusta tarvitaan niin pelien kuin animaatioidenkin tuotannossa, Tuovinen kertoo. Monitaitoinen ja vahva avtoimiala tukisi myös elokuvatuotantojen houkuttelemista paikkakunnalle. Jos emme kykene tarjoamaan taloudellisia houkuttimia elokuvantekijöille, voisimme tarjota paikan, jossa on sujuvaa työskennellä. Profiloitumalla ketteräksi osaajaksi Tampere voisi saada 6 Luova Tampere

7 Pala Pariisia Ojakadulla, Moskova Hervannassa Lyhyttä ja pitkää elokuvaa, musiikkivideoita, tvsarjoja, mainoksia... Tampere tahdottaisiin nykyistä useammin erilaisten tuotantojen kuvauspaikaksi. Ne työllistäisivät av-alaa ja piristäisivät muutoinkin elinkeinoelämää. Myös matkailu saisi lisäpotkua. Pirkanmaan elokuvakeskuksessa pohdittiin syyskuussa, mitä Pirkanmaa voisi tarjota elokuvantekijöille. Sadoissa suomalaisissa elokuva- ja tvtuotannoissa järjestäjänä toiminut Rami Mikkola arvioi, ettei seudulta puutu ainakaan kuvausympäristöjä. Tampere taipuu yllättävän moneksi: Pariisi löytyy Ojakadulta, nyky-moskova Hervannasta ja antiikin Rooma Viinikan kirkon sisäpihalta. Siinä näkijä, missä tekijä -elokuvan kuvauksissa Tampereella vuosi sitten viimeksi työskennellyt Mikkola kehui myös kaupungin myönteistä asennoitumista kuvauksiin. Asiat sujuvat, kunhan kaupungin organisaatiosta löytää ensin oikean henkilön. Ehdottomasti tarvittaisiin yhdyshenkilö tai yksi puhelinnumero, johon voisi ottaa yhteyttä, hän sanoi. TAPAHTUMATOIMISTO PALVELEE MYÖS ELOKUVAVÄKEÄ Hyviä uutisia, sanoo vs. suunnittelupäällikkö Iina Ojalalla Tampereen kaupungilta. Ensi vuoden alussa toimintansa aloittanee kaupungin tapahtumatoimisto, joka palvelee paitsi tapahtumien järjestäjiä myös elokuvaväkeä. Hanke tarvitsee vielä budjettivaltuuston siunauksen, mutta Ojala on luottavainen. Toimistoa on valmisteltu kulunut vuosi, puheissa se on ollut jo monta vuotta. Tampere haluaa olla nykyistä aktiivisempi liikunnan ja kulttuurin suurtapahtumien hankinnassa. Lisäksi kaupungilla on tarvetta kehittää prosessejaan tapahtumien järjestämisessä, luoda yhteisiä pelisääntöjä ja tehostaa sisäistä viestintäänsä. Jos valtuusto näyttää vihreää valoa, toimisto aloittaisi palvelujen tuottamisen heti alkuvuodesta. Se olisi siis ensimmäinen taho, niin sanottu front office, johon voi ottaa yhteyttä. Toimisto ei kuitenkaan päätä esimerkiksi kadun sulkemisesta kuvausten ajaksi, vaan etsii henkilön, jolle asia kuuluu, Ojala muistuttaa. Isoissa tuotannoissa toimisto voisi organisoida yhteisen aloituspalaverin elokuvantekijöille ja kaupungin toimijoille. Tätä kokeiltiin jo Siinä näkijä, missä tekijä -tuotannossa. Molempien osapuolten mukaan kokous oli hyödyllinen. Tampereella on väläytelty keskusteluissa silloin tällöin myös elokuvakomission perustamista. Se ei ole näköpiirissä juuri nyt, mutta yksi keskeisistä tavoitteistamme on yhteistyön kehittäminen Pirkanmaan elokuvakeskuksen kanssa, Ojala sanoo. JAA kilpailuetua jopa kansainvälisesti, varsinkin kun elokuvantekijöille jälkituotannon sijainti ei ole enää olennainen asia. Jälkituotanto voi periaatteessa sijaita missä vain, kunhan jakelu pelaa. Tampereella onkin kehitetty erityisesti pienille yrityksille soveltuva digitaalinen jakelualusta, Ruutikainen ja Kivento kertovat. Media Hubiin etsitään nyt sopivaa koordinaattoria. Tutkijat kertovat, että keskusteluja hankkeen hallinnoinnista on käyty eri tahojen kanssa ja kiinnostusta on, mutta rahoitusmallissa riittää vielä selvitettävää. Riikka Tietäväinen-Arola Elokuvantekijät kysyvät ensimmäiseksi, paljonko rahaa säästyy, jos elokuva tehdään Tampereella, ohjaaja Timo Vuorensola sanoo. MIKÄ ON TAMPEREEN LISÄARVO? Jos todella halutaan houkutella tuotantoja Tampereelle, kannattaa miettiä, mihin vetoamalla tuotantoja voitetaan. Mikä on Tampereen lisäarvo? Jotkut alueet näkevät elokuvatuotannot taloudellisesti niin hyödyllisinä, että ne ovat perustaneet tukirahastoja tai tarjoavat verohelpotuksia, sanoo elokuvaohjaaja Timo Vuorensola tamperelaisesta tuotantoyhtiö Energiasta. Vuorensolaa työllistää juuri nyt tamperelaiskaverusten hullusta ideasta alkunsa saanut avaruus-scifielokuva Iron Sky. Sitä kuvataan parhaillaan Frankfurtissa, myöhemmin myös Australian Brisbanessa. Elokuvan tekeminen on kallista, joten euroista puristetaan irti mahdollisimman paljon. Kaikki lasketaan tarkkaan, ja se mitä jää viivan alle, ratkaisee kuvauspaikkaa valittaessa. Vuorensolan Tampereella olisi mahdollisuuksia kilpailla tuotannoista jopa kansainvälisesti. Tampereella on hyvää teknistä osaamista, jota tarvitaan nykyaikaisessa elokuvanteossa yhä enemmän. Tampere on myös jonkin verran halvempi kuin esimerkiksi Helsinki, ei kuitenkaan merkittävästi. Tämä säästö valuu nopeasti matkakuluihin ja kaluston liikuttelusta koostuviin kustannuksiin. Tuottaja vahtii siis tikkana budjettia, mutta arvostaa Vuorensolan mukaan myös tekemisen sujuvuutta. Tarvitaan tarpeeksi kokeneita ammattilaisia ja tietenkin Luova Tampere 7

8 Innovointityökalut verkossa Co-Innovation go go go! Impulsseja ideointiin tilat. Tampereella pitäisi olla edes valmius perustaa väliaikainen studio. Sen ei tarvitse olla rakennuksena kummoinen, tarvitaan vain tarpeeksi korkea ja iso tila, johon voidaan virittää sähköt ja nykytekniikan tarvitsemat vihreät taustat. IRON SKYN JÄLKITUOTANTO TAMPEREELLE? Iron Skyn ennakkotraileri ja valtava määrä tietokonetehosteita tehtiin Tampereella. Vuorensola kertoo, että yhtiökumppani, Energian toimitusjohtaja Samuli Torssonen paiskii parhaillaan hartiavoimin töitä, jotta myös elokuvan jälkituotanto saataisiin tänne. Iron Sky on antanut Energian bisneksen kehittämiseen määrätietoisuutta. Erikoistumme jälkituotantotaloksi. Jos onnistumme Iron Skyn kanssa, meillä on hyvät mahdollisuudet hankkia isojen kansainvälisten tuotantojen tehoste- ja jälkituotantotöitä ja työllistää alan ammattilaisia. Avbisnekselle Tampereella se voisi antaa laajemminkin nostetta. Kokemusta on jo kartutettu muun muassa indonesialaisen 3D-kauhuelokuvan erikoistehosteiden tuotannon avulla. Indonesialaiset tulivat Tampereelle ja pitivät kokemastaan. Homma sujui ja hinta oli heidän mielestään sopiva. Olen itse tutustunut eurooppalaisiin tuotantotaloihin. Laitteet voivat olla hienompia kuin meillä, mutta osaamisessa ollaan ihan samalla viivalla, Vuorensola sanoo. POTKUA IDEOINTIIN? Vauhtia ja vaikuttavuutta? Luova Tampere -ohjelmaa hallinoiva Ideone Oy ja TAMKin yrittäjyysyksikkö Proakatemia ovat kehittäneet yritysten, yhteisöjen ja muiden organisaatioiden innovointivalmennukseen Co-Innovation -työkalun. Se on jalostettu versio Proakatemiassa jo kymmenen vuoden ajan toteutetuista 24h-innovoinneista. Co-innovationissa ryhmän pitää yhteistyössä, tietoa jakamalla ja dialogin avulla ratkaista annettu tehtävä, tuottaa uusia ideoi ta sekä jalostaa ideoista yksi tai useampi ratkaisumalli. Työ on tehtävä tietyssä ajassa, joka voi olla neljästä tunnista kahteen vuorokauteen. Ryhmää ohjaa valmentaja, joka virittää osanottajien mielikuvitusta luovuustyökaluilla ja heittää impulsseja innovointiharjoitteilla, kertoo Noora Anttila Luova Tampere -ohjelmasta. Ryhmään voi kuulua yrityksen työntekijöitä, asiakkaita ja sidosryhmän edustajia, kuten hallituksen jäseniä. Co-Innovation sopii monenlaisiin tilanteisiin, varsinkin, kun halutaan hyödyntää hiljaista tietoa, innostua uudesta tiedosta ja synnyttää näiden avulla ideoita ongelman ratkaisemiseksi ja jonkin asian kehittämiseksi. Kyseessä voi olla sukupolvenvaihdos, strategian jalkauttaminen, tiimityön edistäminen tai vaikka sen ideoin ti, kuinka saadaan nuoret kiinnostumaan yrityksen tuotteista. NELJÄN METODIN PAKETTI Co-Innovation-työkalua on tehty EU:n rahoittamassa Creative tools -projektissa, jossa omia, yrittäjien luovuuden ja yrittäjyystaitojen parantamiseen tähtääviä menetelmiään ovat kehittäneet myös Terrassan kauppa- ja teollisuuskamari Espanjasta, Creative Industries Development Agency CIDA Isosta-Britanniasta ja Flanders DC (District of Creativity) Belgiasta. Projektipäällikkö Jari Myllymäki on käynyt kouluttamassa konsultteja ulkomailla tamperelaisen työkalun käyttöön. Kaikista työkaluista on tullut hyviä tuloksia ja myönteistä palautetta. Kulttuurieroja tietysti on, mutta se myös rikastuttaa. Kokeneet konsultit ovat pitäneet Co-Innovationia omassa työssään käyttökelpoisena ja hyödyllisenä. Innovointityökaluja on tarkoitus hyödyntää myös pk-yritysten tuotteiden ja palveluiden elämyksellisyyttä kehittävässä EUrahoitteissa Exbased-projektissa. Siinä tamperelaisten lisäksi on mukana edustajia Tanskasta, Isosta-Britanniasta ja Belgiasta. Creative tools -projektissa syntynyttä neljää konsultointimenetelmää koulutettiin lokakuun lopulla Tampereella. Flanderilaiset ovat kehittäneet Yritys GPS -aivoriihilautapelin, jossa ideoita tuotetaan tulevaisuuden trendien avulla. Marc Clerkx esitteli peliä pirkanmaalaisille konsulteille ja yrityskehittäjille, tässä kuulolla ovat Kari Heinonen (vas.), Taru Kumpulainen ja Timo Jyrkiäinen. 8 Luova Tampere Annikaisa Knuutila

9 Kaikki mitä teette, on oikein, kannustaa Arttu Haapalainen (peilikuvassa) Tredean tiimiä. Kommunikaatioharjoitus sujui tuttuun tapaan: rennosti ja luottamuksellisesti. Päivi Eskelinen YLEISÖTYÖ ON TEATTERIN SOSIAALISTA MEDIAA SUOMALAISET ammattiteatterit ovat järjestäneet tähän mennessä melko vähän työpajoja ja muuta yhteisöllistä toimintaa. Tilanne on muuttumassa, sillä yhä useampi teatteri on kiinnostunut yleisötyöstä. Yleisötyössä yleisö nähdään aktiivisena toimijana, ei pelkästään katsojana. Kun ihmiset pääsevät kokeilemaan uusia asioita, he saavat teatterista uudenlaisia kokemuksia ja teatteri saa ehkä innostuneita uusia katsojia, sanoo projektiassistentti Arttu Haapalainen. Hän toimi Tampereen Työväen Teatterin yleisötyöntekijänä kaksivuotisessa Ylös Ammattiteattereiden yleisötyön kehittäminen -hankkeessa. Sen toteutti Tampereen yliopiston Tutkivan teatterityön keskus Euroopan sosiaalirahaston ja Luova Tampere -ohjelman tuella. Teatterit voivat tehdä yleisötyötä eri tavoilla. Helsingin kaupunginteatterissa, jossa yleisötyötä on tehty jo joitakin vuosia, on valmistettu muun muassa ikäihmisten tanssiesitys. Siitä tuli suorastaan hitti. Yleisötyöstä teatteri saa uusia ideoita ja voi uudistaa sen avulla jopa taiteellista linjaansa, Haapalainen sanoo. LEIRINUOTIOLLA TAVATAAN! TTT:ssa yleisötyö vietiin työpajoihin, joiden teemat tamperelaisuus, raha ja työ poimittiin teatterin ohjelmistosta. Lisäksi teatterin lämpiöön pystytettiin interaktiivinen näyttely. Se sisälsi muun muassa Tampereen kartan, johon katsojat merkitsivät esitysten väliajalla suosikkipaikkojaan ja kirjoittivat pieniä tarinoita. Kartta oli sinänsä pieni asia, mutta katsojia se kiinnosti. Paperia sai vaihtaa yhtenään. Se on se vuorovaikutus! Yleisötyö on ikään kuin sosiaalista mediaa teatterin omilla keinoilla tai leirinuotio: kokoonnutaan tasavertaisina yhteisen asian ääreen. Työpajoja Haapalainen räätälöi muun muassa työttömille, maahanmuuttajille, kehitysvammaisille ja kunnan luottamushenkilöille. Teemoja muutettiin näkyviksi toiminnallisissa harjoituksissa, joissa sai näytellä, jos halusi. Pakkoa ei ollut. Mukana oli ihmisiä, jotka eivät käy koskaan teatterissa. Kierros lavastamossa oli heille iso juttu. TTT:n lisäksi Ylös-hankkeessa olivat mukana Rauman ja Lahden kaupunginteatterit. Raumalla yleisötyöntekijä meni seudun kouluihin ja nuorisotaloille ja järjesti teatteri-ilmaisun avulla harjoituksia nuorten toivomista aiheista. Lahdessa jalkauduttiin lähiöön ja Päijät-Hämeen kyliin. SOPII MYÖS YRITYKSILLE Tampereella Ylös-toimintaan otettiin myös yrityksiä. Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy:ssä henkilöstön tiimiytymistä tuettiin teatterin keinoin vuoden ajan. Haapalainen suunnitteli työparinsa, teatteri-ilmaisun ohjaaja Riku Laakkosen kanssa harjoituksia, joissa käsiteltiin henkilöstölle juuri sillä hetkellä tärkeitä asioita, kuten ihmisten erilaisia tapoja toimia, tilanteiden rooliutumista tai tunteita bisneksessä. Yleisötyö yritysten kanssa on teatterille enemmän kuin perinteinen sponsorointisuhde. Molemmat oppivat toisiltaan, ja työnohjaus voi saada ammattiteatterin avulla kokonaan uusia muotoja. Kokemukset ovat niin rohkaisevia, että niiden pohjalta voitaisiin kehittää yrityspalveluja TTT:n käyttöön, Haapalainen kertoo. TTT:ssa Ylös-hanke laukaisi yleisötyön liikkeelle ja pysyväksi. Teatterinjohtaja Riku Suokkaan mukaan se on jo kirjattu seuraavan viisivuotiskauden toimintasuunnitelmaan. Luova Tampere 9

10 Luovien alojen yritysvalmennus täydentyy Luova Tampere -ohjelman Luovien alojen yritystoiminnan kehittäminen eli LUKE täydentää toimintaansa uusilla palveluilla. LUKE-palvelua tuottanut Ideone Oy on valittu valtakunnalliseksi Jalostamo-toimijaksi sekä kasvuyritysten kiihdyttämöpalvelujen toteuttajaksi Pirkanmaalla. Vaikka LUKE-ohjelma Tam pereen kaupungin rahoittamana päättyy Luovan Tampereen mukana, huolissaan ei siis tarvitse olla. Luovien alojen yrityskehityksen asiantuntijapalvelut eivät häviä Tampereelta mihinkään, LUKEn projektipäällikkö Jari Myllymäki sanoo. Vuonna 2007 perustettu LU- KE on ollut yksi Luovan Tampereen onnistuneimmista hankkeista, kuten viime keväänä valmistuneesta väliarvioinnista käy ilmi. Vuoden 2009 loppuun mennessä LUKEssa oli annettu yritysneuvontaa yli 500 asiakkaalle, ja LU- KE-valmennusavulla on syntynyt lähes 200 luovaa yritystä ja 16 osuuskuntaa. Yritysten perustamisvauhti on ollut tänä vuonna edellisvuosien tasolla, jopa parempi, Myllymäki sanoo. LUKEn työkaluja ovat olleet yritysvalmennus, konsultointi, koulutus ja yhteistyöverkostot. Päätoiminto on henkilökohtainen yritysvalmennus. Asiakasvirtoja on pääsääntöisesti tuottanut uusyrityskeskus Ensimetri, joka lähettää luovan alan asiakkaita LUKE-asiantuntijan syventävään valmennukseen. Kaikkia ei lähetetä LUKEvalmennukseen, vaan suurin osa jatkaa luoviksi yrittäjiksi omin avuin. Me seuraamme kuitenkin Ensimetrin luovien alojen asiakaskäyntien kokonaismäärää, ja sopivin aikavälein tarjoamme yrittäjille ammatti- ja erikoisammattitutkintoon johtavia koulutuksia. Niihin on osallistuttu vilkkaasti, Myllymäki selvittää. Ensimetri-neuvonta, LUKEvalmennus ja yrittäjäkoulutukset ovat Myllymäen mukaan sellaisia tukijalkoja, joiden soisi jäävän pysyviksi. Pirkanmaan elämystalouden strategian mukaisesti luovia aloja pyritään jatkossa saattamaan koulutuksissa yhteen matkailun, myöhemmin myös ICTja hyvinvointialan kanssa. Tavoitteena ovat elämykselliset palvelukonseptit. Luovien alojen yrittäjien kou lutusta jatkaa tahollaan myös Pir kanmaan Yrittäjien Luovien alojen toimikunta, joka syntyi LUKEn innostamana. Jalostamoon! Luovan alan yrittäjä voi hankkia liiketoimintansa kirittämiseksi uutta Jalostamo-palvelua. Pirkanmaalla sitä tarjoaa Luova Tampere -ohjelmaa hallinnoiva Ideone Oy asiantuntijanaan Jari Myllymäki. Toisin kuin LUKE, Jalostamo on valtakunnallinen palvelu, ja Jalostamo-asiantuntijat ovat tilattavissa minkä tahansa ELY-toimiston alueelle Suomessa, hän kertoo. Jalostamo-palveluja on kolmenlaisia: Yrittäjälle maksuton Jalostamo-tapaaminen on noin tunnin kestävä sparrauskeskustelu, jossa selvitetään yrityksen liikeideaa ja markkinakelpoisuutta. MUISTA! Jalostamo-neuvontaa järjestetään tarvittaessa tapaamisen jälkeen. Se kestää yhden päivän ja etenee pintaa syvemmälle yrityksen liiketoiminnan ja prosessien tarkasteluun. Jalostamo-klinikat ovat kokonaisen päivän kestäviä tilaisuuksia, jotka koostuvat useista yrityskohtaisista Jalostamo-tapaamisista. Klinikalla voi olla myös teema, kuten musiikki, pelit tai markkinointi. Suunnitelmissa on tehostaa luovien alojen yrityskehitystä Tampereen ulkopuolella järjestämällä ensi vuonna kymmenkunta Jalostamo-klinikkaa ympäri Pirkanmaata, Myllymäki kertoo. Hop, hop HUBiin Viime keväänä Finlaysonille perustettu Hub Tampere kasvattaa suosiotaan. Katso, ketkä ovat jo mukana, ja varaa oma paikkasi. KULTTUURI JA MATKAILU sopivat yhteen Pirkanmaan liki kolmellakymmenellä kulttuurifestivaalilla vierailee vuosittain puoli miljoonaa kävijää. Festivaaleja järjestetään tasapuolisesti pitkin Pirkanmaata ympäri vuoden, joten kulttuurimatkailussa piilee kasvun mahdollisuus koko maakunnan matkailuelinkeinolle. Tänä syksynä aloitettiin hanke, jossa kulttuuri- ja matkailutoimijoiden yhteistyötä tiivistetään ja valituista festivaaleista kehitetään kiinnostavia, asiakaslähtöisiä ja helposti ostettavia kulttuurimatkailutuotteita. Tärkeimmät kohderyhmät ovat Tampereelle suoralentokohteista saapuvat lentomatkustajat, kotimaiset matkailijat, venäläiset kulttuurimatkailijat ja Pirkanmaan asukkaat. Pirkanmaan kulttuurifestivaalien matkailullisesta kehittämisestä vastaa Pirkanmaan festivaalit Pirfest ry Luova Tampere -ohjelman sekä opetus- ja kulttuuriministeriön tuella. Erityisen tärkeää on lähimarkkinointi eli kulttuurifestivaalien tunnettuuden lisääminen pirkanmaalaisten keskuudessa. Tutki- muksen mukaan 40 prosenttia lentomatkus- tajista tulee tänne täkäläisen ystävän tai su- kulaisen suosituksesta. Kansainvälisen sa- tunnaisen matkailijan tavoittaa parhaiten siis pirkanmaalaisen kautta, kertoo Pirfestin edustaja Susanna Markkola. 10 Luova Tampere

11 Päivi Eskelinen Kasvu-uralle! Ideone Oy on valittu mukaan toteuttajaksi Tampereelle perustettuun kasvuyrityskiihdyttämöön, jossa on yrityskehityksen osaamista luovista aloista koneenrakennukseen. Yhteisö tarjoaa palveluja valituille kasvuyrityksille Tampereen seudulla. Kiihdyttämö nimensä mukaisesti vauhdittaa sellaisten nuorten, alle viisi vuotta sitten perustettujen yritysten liiketoimintaa, joka on lupaavaa varsinkin kansainvälisesti. Ideone etsii mukaan sellaisia luovien alojen yrityksiä, joissa on nopean kasvun mahdollisuus, Myllymäki kertoo. Ideone ja poolin muut yrityskehittäjät antavat omaa osaamistaan yritysten kasvun ja kehittymisen tueksi ja linkittävät niitä kansallisiin ja kansainvälisiin verkostoihin. Ideonen vastuulla on luovien toimialojen kehitys. PALKITTUJA l Viron oikeusministeri Rein Lang on saanut Tampere Music Award -palkinnon virolaisen musiikkielämän hyväksi tekemästään työstä. Lang on poliittisen uransa ohella perustanut Viron ensimmäisen itsenäisen radiokanavan, osallistunut erilaisten festivaalien järjestämiseen ja tehnyt työtä tekijänoikeuksien puolesta. Tampereen kaupungin perustama Tampere Music Award -palkinto jaettiin ensimmäistä kertaa lokakuussa Musiikki & Media -tapahtumassa. l Valoa Design Oy:n Kirsimaria ja Roope Siiroinen palkittiin Pirkanmaan Vuoden luova yrittäjä -palkinnolla. Toimiston suunnittelemia töitä on useissa kohteissa Tampereella sekä Venäjällä, Virossa, Ruotsissa ja Kiinassa. Luova yrittäjä -palkinto jaettiin kolmatta kertaa. Valinnan tekivät Luova Tampere-ohjelma ja Pirkanmaan Yrittäjien Luovien alojen toimikunta. Näyttelijä, ohjaaja ja kouluttaja Perttu Pesä on Tampereen apulaispormestari vastuualueinaan osaamis- ja elinkeinopalvelut sekä elämänlaatu- ja sivistyspalvelut. Hän on myös Luova Tampere -ohjelman ohjausryhmän jäsen. PERTTU PESÄN KOLME MATKAA l TAITEILIJAKSI Teatteri on kuulunut elämääni aina. Isäni oli ohjaaja ja äitini työskenteli kuiskaajana. Debytoin kaksivuotiaana tv-sarjassa Hanski. Vuosi oli Murrosiässä vihasin ajatusta näyttelijän ammatista, menin silti Kallion ilmaisutaidon lukioon. Näyttelijäopinnot Tampereella aloitin Ensimmäinen huomioni kaupungista oli sen sykkeen verkkaisuus. Ihmisillä oli aikaa. Silloin se ei tuntunut ylellisyydeltä, vaan loputtomalta jahkailulta. Mutta yliopistolla meitä oli hyvä ryhmä ja tekemisen meininki, anarkiaakin, kuten kuuluu. Muistan, kuinka valmistumisen jälkeen opitut asiat alkoivat loksahdella paikoilleen ja sain oivalluksia: tätähän se tarkoittaa käytännössä. Samalla mietin, mitä muuta voisin vielä tehdä. (Tiedänköhän sitä vieläkään?) Energiaa oli niin paljon, että sen purkamiseksi ei teatteri yksinkertaisesti riittänyt. l YRITTÄJÄKSI Olen pikkupojasta lähtien hankkiutunut tekemään kaikenlaista. Ajattelen jotenkin näin, että mitä enemmän tekee töitä, sitä enemmän elämä tarjoaa vaihtoehtoja. Olen uskaltautunut urallani myös tallaamattomille poluille. 90-luvun lopussa kokosimme näyttelijäosuuskunta Koitoksen alan freelancereiden yhteisölliseksi työnantajaksi. Se syntyi käytännön tarpeeseen. Meitä oli joukko ihmisiä, jotka halusivat työllistää itse itsensä, mutta väänsivät asioita varsinkin verottajan kanssa. Itse tein koulutuskeikkoja ja yhdenkin vuoden aikana minulla oli lähes sata työnantajaa. Työskentely verokortilla yritysmaailmassa ei yksinkertaisesti onnistunut. Teen edelleen Koitoksen riveissä muutamia koulutuksia vuodessa. Nykyinen kiinnitykseni Tampereen kaupungilla kestää vain neljä vuotta. Jos kadotan tänä aikana kaikki asiakkaani, laskusta tulee kallis. l PÄÄTTÄJÄKSI Hallinto on kiinnostanut minua varsinkin siltä kantilta, miten sitä pystyy kiertämään (naurua). Vakavasti puhuen, olen lähtenyt kaikkeen mukaan, myös politiikkaan, koska takavasemmalla napiseminen on turhaa. On laitettava itsensä peliin. Nykyisessä tehtävässäni tahdon tuulettaa ajattelua, sekoittaa perinteisiä kuvioita ja saada ihmiset käyttämään hyväkseen toistensa osaamista. En tavoittele välttämättä monumentteja, uusia kirjastoja ja teattereita, vaan hyvää yhdessä tekemisen draivia. Se synnyttää uutta, niitä monumenttejakin. Luova Tampere -ohjelma on tehnyt selväksi, että tässä kaupungissa on hutunkeittäjien porukka, jolla on järjetön määrä paitsi ener giaa ja ideoita, myös myytävää. Kun mukaan yhytetään lisäksi insinöörejä ja humanisteja, voi syntyä mitä vain! Jos jokin tarvitsee monumentin, niin Luova ohjelma. Se monumentti olisi luovien alojen keskus, jossa työtä jatkettaisiin, kun ohjelma loppuu. Luova Tampere 11

12 Luova Tampere Luova Tampere on Tampereen kaupungin elinkeino-ohjelma, joka toteutetaan vuosina Ohjelmassa on kolme teema-aluetta: Luovat toimialat Innovaatiot ja yrittäjyys Vetovoimainen kaupunki Luova Tampere -ohjelman tavoitteena on kehittää luovia toimialoja, edistää innovatiivisuutta ja yrittäjyyttä sekä kasvattaa Tampereen vetovoimaisuutta. Luova Tampere -ohjelmaa hallinnoi Ideone Oy. Luova Tampere -ohjelma Ideone Oy Finlaysoninkuja 8, 5. krs Tampere Ohjelmajohtaja Lasse Paananen Koordinaattori Liina Kangas (äitiysvapaalla) Projektiassistentti Noora Anttila Kaupunki kesannolla? Tampereen Arkkitehtuuriviikon päätapahtuman, Architecture and cities in transition -seminaarin teemana ovat kaupunkikesannot, vajaakäytössä olevat kaupunkialueet ja rakennukset. Seminaarissa puhuvat muun muassa uuden polven kaupunkisuunnittelun professorit Mark Michaeli (ETH Zürich, TU Münich) ja Panu Lehtovuori (Viron taideakatemia). Tulossa on myös palkitun maailmanperintökohteen Zeche Zollvereinin uudelleenkäytön suunnitteluun osallistunut Alex de Jong. Seminaari järjestetään Elokuvateatteri Plevnassa Finlaysonilla. Arkkitehtuuriviikolla järjestetään lisäksi valaistustapahtuma Night of Lights. Yksi näyttävimmistä valaistuksista nähdään Finlaysonin Väinö Linna -aukiolla pääseminaarin päätyttyä. Kuusvooninkisen julkisivuun projisoidaan reaaliajassa syntyvää tietokonetaidetta ja julkisivumanipulaatioita. Luova Tampere -ohjelman tiedotuslehti 2/2010 Päätoimittaja Ohjelmajohjaja Lasse Paananen Toimitus ja taitto Viestintätoimisto Tammisto Knuutila & Tammisto Oy Paino Tammerprint Oy, marraskuu 2010 Kansi Tuliryhmä Flamma, kuva Liisa Mäkinen. Luovien alojen kehittämisohjelma LUKE Projektipäällikkö Jari Myllymäki Luova Suomi Koordinaattori Ulla Vehmasaho Liity sähköpostilistalle! Saat kerran kuukaudessa tietoa ajankohtaista tapahtumista. Luovaa syksyä l Creativity World Forum, Oklahoma USA. Tampereelta tapahtumaan osallistuu kahdeksan henkilöä, seminaarissa puheenvuoron pitävät Ari Hynynen, TTY, ja Antti Vuento, Proakatemia. l Arkkitehtuuriviikko, päätapahtuma Architecture and cities in transition -seminaari l Luotu-päivä; luovien alojen, matkailun, ICT:n ja hyvinvointialan yritystreffit. Mukana myös Jalostamo-klinikka. Luova Tampere -ohjelma synnyttää tamperelaisesta luovasta osaamisesta kannattavaa liiketoimintaa ja työpaikkoja yhdessä pirkanmaalaisten osaajien, yritysten ja organisaatioiden kanssa.