Kokouspäivämäärä SATAKUNNAN ALUEEN HYVINVOINNIN JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA VUOTEEN 2016+

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kokouspäivämäärä 25.5.2015 106 SATAKUNNAN ALUEEN HYVINVOINNIN JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA VUOTEEN 2016+"

Transkriptio

1 Satakunnan sairaanhoitopiiri Yhtymähallitus Kokouspäivämäärä PÖYTÄKIRJANOTE 106 SATAKUNNAN ALUEEN HYVINVOINNIN JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA VUOTEEN Porin apulaiskaupunginjohtaja Aulis Laaksonen esittää kirjeessään seuraavaa: "Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita tulevaisuudessa ohjaavat kolme keskeistä lakia ovat vuonna 2011 voimaan astunut terveydenhuoltolaki, kuluvan vuoden alusta voimaan tullut sosiaalihuoltolaki ja tällä hetkellä eduskunnan käsittelyssä oleva laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä. Kussakin laissa on yhdenmukainen kuntia ja palveluiden muita järjestäjiä koskeva velvoite toiminnan suunnittelusta ja yhteistyöstä palveluiden ja palvelurakenteen kehittämiseksi. Terveydenhuoltolakia koskevan järjestämissuunnitelman valmistelu käynnistyi keväällä Lähtökohdaksi Satakunnassa asetettiin alusta lähtien eheä hyvinvointikokonaisuus, jossa tarkastellaan lain velvoitteita sekä terveydenhuollon että sosiaali- ja perhepalveluiden näkökulmasta. Hallitusohjelman kirjausten perusteella käynnistyi työ kuntarakenteen uudistamiseksi ja uudenlaisen järjestämismallin valmistamiseksi sotepalveluihin. Sen johdosta keskeytettiin järjestämissuunnitelman valmistelu kunnes on käytettävissä tarkempaa tietoa uudesta kuntarakenteesta ja sote-järjestämismallista. Kuntarakenteen osalta maan hallituksen tavoittelema vahvan kunnan malli ei ole edennyt ainakaan alkuperäisten tavoitteiden mukaisesti. Myöskään sote-uudistus ei ole toteutumassa alkuperäisen vahvoihin kuntiin perustuvan mallin mukaisena ja uudistuksen eteneminen muutoinkin tällä vaalikaudella on epävarmaa. Järjestämissuunnitelman valmistelun edetessä on kerätty paljon sellaista tulevien valintojen ja valmistelujen kannalta hyödyllistä tietoa ja selvityksiä, jotka on tärkeää koota tiiviiseen muotoon. Vaikka käynnistynyt rakennetyö on edennyt viiveellä, päätti hankkeen ohjausryhmä, että työ saatetaan kerätyn materiaalin pohjalta tässä vaiheessa loppuun. Suunnitelma tukee tulevan sote-rakenteen uudistamista ja kuntien vastuulle jäävää hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä sekä hyvinvointitiedon keräämistä ja käsittelyä ja siten osaltaan tukee yhteistyötä uuden sote-palvelurakenteen ja peruskunnan kesken. Suunnitelma lähetetään maakunnan kuntien hyväksyttäväksi, minkä jälkeen se menee vielä Satakunnan sairaanhoitopiirille hyväksyttäväksi kesäkuussa 2015 pidettävässä valtuuston kokouksessa. Järjestämissuunnitelman ohjausryhmän puolesta esitä, että Satakunnan kunnat käsittelevät ja osaltaan hyväksyvät suunnitelman. Pyydän, että kunnat lähettävät käsittelystään tiedon Satakunnan sairaanhoito-

2 Satakunnan sairaanhoitopiiri Yhtymähallitus Kokouspäivämäärä PÖYTÄKIRJANOTE piirille. Suunnitelma on toimitettu käsiteltäväksi Satakunnan sairaanhoitopiirille ja tiedoksi myös maakunnassa toimiville hyvinvointipalveluiden yhteistyöorganisaatioille. Satakunnan ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin yhteisen perusterveydenhuollon yksikön ohjausryhmän kokous toteaa suunnitelmaluonnoksesta : Satakunnan hyvinvointisuunnitelma on valmistumassa. Seuraava ohjausryhmän kokous pidetään Porissa Keskustelu: Suunnitelmaluonnos on hyvä pohjaselvitys nykytilanteesta. Suunnitelmaa kehittämistarpeista ja jatkokehittämisestä ei tässä pohjaselvityksessä ollut. Tärkeää olisi ollut, että olisi edes priorisoitu mitä tulisi tehdä. Sairaanhoitopiirin johtaja Ahti Pisto : Sairaanhoitopiirille tilanteessa tulleet ilmoitukset suunnitelman käsittelystä ovat esityslistan liitteenä nro 11. Suunnitelmaa eivät ole sairaanhoitopiirin tiedon perusteella käsitelleet sairaanhoitopiirin jäsenkunnat: Kokemäki, Köyliö, Luvia, Merikarvia, Nakkila, Pomarkku, Rauma ja Ulvila. Eurajoen kunta on lausunnossaan suunnitelmasta todennut, että: Hyvinvointipalvelujen järjestämissuunnitelma perustuu eduskunnassa kaatuneen sote-järjestämislakiesityksen ennakointiin. Tämän vuoksi järjestämissuunnitelma ei ole hyväksyttävissä, vaan suunnitelma pitäisi valmistella uudestaan. Riittämättömän kuntakäsittelyn vuoksi suunnitelmaa ei voida käsitellä Satakunnan sairaanhoitopiirin yhtymävaltuuston kokouksessa LIITTEET NROT Johtoryhmä käsitteli asiaa kokouksessaan eikä johtoryhmän jäsenillä ollut huomautettavaa sairaanhoitopiirin johtajan ehdotukseen. Sairaanhoitopiirin johtajan ehdotus yhtymähallitus päättää merkitä liitteen nro 11 mukaisen suunnitelmaluonnoksen tiedoksi merkitä jäsenkuntien suunnitelmaluonnosta koskevat kuntakäsittelyt, tilanteen mukaan tiedoksi liitteen nro 10 mukaan kuntakäsittelyn perusteella, että sairaanhoitopiirillä ei ole edellytyksiä suunnitelmaluonnoksen hyväksyvään käsittelyyn ja ehdottaa jäsenkunnille, että terveydenhuoltolain tarkoittaman Satakunnan terveydenhuollon järjestämissuunnitelman ja siitä annetun suosituksen mukaisen suunnitelman valmistelua jatkettaisiin jäsenkuntien ja mm. sairaanhoitopiirin yhteistyönä.

3 Satakunnan sairaanhoitopiiri Yhtymähallitus Kokouspäivämäärä PÖYTÄKIRJANOTE Päätös Täytäntöönpano Lisätiedot yhtymähallitus hyväksyi yksimielisesti sairaanhoitopiirin johtajan ehdotuksen. pöytäkirjanote liitteineen - apulaiskaupunginjohtaja Aulis Laaksonen, Porin kaupunki ja projektipäällikkö Sirkka-Liisa Varjus, Porin kaupunki - jäsenkuntien hallitukset - Porin perusturva, Keski-Satakunnan terveydenhuollon ky, Posa, Säkylä-Köyliön terveydenhuollon ky - sairaanhoitopiirin johtaja ja johtajaylilääkäri sekä hallintoylihoitaja, sairaanhoidollisten toimialueiden johtaja ja liikelaitoksen johtaja - hanketoiminnan päällikkö - VSSHP / Perusterveydenhuollon yksikkö / johtaja sairaanhoitopiirin johtaja Ahti Pisto puhelin: , sähköposti: Tarkastetusta pöytäkirjasta kirjoitetun otteen oikeaksi todistaa Porissa Liisa Kotka hallintopäällikkö

4 Yhtymähallitus / 106 LIITE NRO 10 YHTEENVETO Hyvinvoinnin järjestämissuunnitelma, Kuntien käsittely KUNTA Eura Käsittelypäivä Pykälä 91 Eurajoki Harjavalta Honkajoki Huittinen Jämijärvi Kankaanpää Karvia Kokemäki Köyliö Käsittelevä elin/ Käsittelyn tulos KH: Satakunnan alueen hyvinvointipalveluiden järjestämissuunnitelma hyväksytään perusturvalautakunnan esityksen mukaisesti. KH: Kunnanhallitus lausuu hyvinvointipalvelujen järjestämissuunnitelmasta seuraavaa: Hyvinvointipalvelujen järjestämissuunnitelma perustuu eduskunnassa kaatuneen sote-järjestämislakiesityksen ennakointiin. Tämän vuoksi järjestämissuunnitelma ei ole hyväksyttävissä, vaan suunnitelma pitäisi valmistella uudestaan. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. KV: Kaupunginhallitus esittää, että valtuusto hyväksyy Satakunnan alueen hyvinvoinnin järjestämissuunnitelman ---Valtuusto hyväksyi kaupunginhallituksen esityksen. KV: Kunnanhallitus päättää esittää kunnanvaltuustolle, että se hyväksyisi Satakunnan alueen hyvinvointipalveluiden järjestämissuunnitelman. Päätös: Asiasta käydyn keskustelun jälkeen päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. KH: Kaupunginhallitus hyväksyy perusturvalautakunnan ehdotuksen, että Satakunnan alueen hyvinvointipalveluiden järjestämissuunnitelmaa ei hyväksytä. KV:: Valtuusto hyväksyy Satakunnan hyvinvoinnin järjestämissuunnitelman. KV: Kaupunginvaltuusto hyväksyy Satakunnan hyvinvoinnin järjestämissuunnitelman. Päätös: Esitys hyväksyttiin. KV: Puheenjohtaja Voitto Raita-aho avasi keskustelun antaen ensimmäisen puheenvuoron kunnanjohtaja Tarja Hosiasluomalle. Kunnanjohtaja selvitti valtuustolle, että tällainen hyvinvoinnin järjestämissuunnitelma tulee tehdä valtuustokausittain. Suunnitelma sisältää olemassa olevat palvelut ja kehittämiskohteet. Siinä on keskitytty sote uudistukseen, joka ei kuitenkaan toteutunut. Suunnitelma on kuitenkin hyvä tehdä, jotta täytetään lain vaatimukset. Kunnanjohtajan puheenvuoron jälkeen kunnanvaltuusto hyväksyi Satakunnan hyvinvoinnin järjestämissuunnitelman.

5 Luvia Merikarvia Nakkila Pomarkku Pori KV: Kaupunginvaltuusto hyväksyi Satakunnan hyvinvoinnin järjestämissuunnitelman yksimielisesti valtuutettu Tommi Raunelan ehdottamalla tavalla muutettuna. Rauma Siikainen KV: KH:n ehdotus: Kunnanvaltuusto hyväksyy osaltaan Satakunnan alueen hyvinvointipalveluiden järjestämissuunnitelman. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Säkylä KV: Kunnanvaltuusto hyväksyi Satakunnan alueen hyvinvointipalveluiden järjestämissuunnitelman. Ulvila

6 Yhtymähallitus / 106 LIITE NRO 11 Satakunnan alueen hyvinvointipalveluiden järjestämissuunnitelma Vuoteen 2016+

7 S i v u 1 Sisällys ESIPUHE LAINSÄÄDÄNNÖLLINEN TAUSTA SOTE-UUDISTUKSEN TAUSTAA JA KÄSITTEITÄ Väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kunnissa Sosiaalipalvelut Terveyspalvelut Kuntayhtymä, sairaanhoitopiiri ja erityisvastuualue Miksi uudistus? MISTÄ PALVELURAKENNEUUDISTUKSESSA ON KYSE? Sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatio Hallinto Rahoitus Aikataulu SOTEUUDISTUS KÄYTÄNNÖSSÄ Kuntien ja sote-alueiden vastuualueet, tehtävät ja yhteistyö Lähipalvelut Keskitetyt palvelut Yksityiset palvelut Sosiaalihuollon rooli uudistuksessa Asiakkaan asema Henkilöstön asema Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen laatima vaikutusarviointi LINJAUKSIA JÄRJESTETTÄVISTÄ PALVELUISTA Turvallisuus Ensihoidon palvelut Päivystysaikaiset palvelut Erikoissairaanhoidon päivystys Yleislääketieteen päivystys Suun terveydenhuollon päivystys Maakunnallinen sosiaalipäivystys Peruspalvelut Peruspalvelut Lääkinnällinen kuntoutus ja apuvälinepalvelut Sairaalahoito Mielenterveyspalvelut... 26

8 S i v u Tukipalvelut Kuvantamispalvelut Lääkehuoltopalvelut Välinehuolto Laboratoriopalvelut Sairaalahygienian palvelut Kuljetus- ja varastointipalvelut Hankintapalvelut Kehittäminen Yleinen kehittäminen Henkilöstön saatavuus ja osaaminen Laadunhallinta ja potilasturvallisuus Tietohallinto Hoitoketjut HYVINVOINNIN JÄRJESTÄMISSUUNNITELMAN PANOS PALVELUIDEN JA PALVELUJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISESSÄ LÄHTEET JA OHEISLUKEMISTO LIITTEET LIITE 1: Valmistelutyön keskeiset toimijat LIITE 2: Hyvinvointipalveluiden järjestämisen nykyinen toimintaympäristö LIITE 3: Vertaileva analyysi Satakunnan kuntien kantokyvystä. Aro T. (toim.), Kynäslahti S., Lundenius M. & Widbom T. Joulukuu Porin kaupunki... 39

9 S i v u 3 ESIPUHE Suomen väestö ikääntyy voimakkaasti. Ikääntyvän väestön suoriutuminen arjessa vaatii myös hyvinvointipalveluilta uutta otetta. Palvelutarpeen määrä kasvaa ja laatu muuttuu tulevien parin vuosikymmenen aikana. Samanaikaisesti osaavan työvoiman ja asiantuntijoiden saatavuuteen liittyy uhkia. Julkisen talouden heikentyvät näkymät ja erilaiset palvelurakenteen uudistamiseen liittyvät mahdollisuudet yhdessä edellyttävät vahvaa paneutumista hyvinvointipalveluiden palvelujärjestelmän uudistamiseen. Kunta on suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan palvelujärjestelmän keskeisin toimija, joka tähän asti on järjestänyt ja tuottanut merkittävimmän osan asukkaiden julkisin varoin rahoitetuista hyvinvointipalveluista. Suomalaisessa hyvinvointimallissa suurimman osan palveluista tuottavat kunnat itse tai erilaisin yhteistoimintaorganisaatioin. Kuntapohjainen palveluiden järjestäminen ja tuottaminen on sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluiden osalta johtanut pirstaleiseen tuottajarakenteeseen, mikä osaltaan on vaikuttanut palveluiden painopisteen siirtymiseen ennaltaehkäisevästä korjaavaan toimintaan. Eriarvoisuus palveluiden saatavuudessa ja saavutettavuudessa on lisääntynyt ja kustannusten hallinta on hukassa. Palvelurakenne on jäykkä, eikä kykene muuttumaan tai mukautumaan muuttuviin tarpeisiin eikä uusiin mahdollisuuksiin. Varat palveluiden tuottamiseen on kerätty pääsääntöisesti veroilla ja asiakasmaksuilla. Veroista kuntaveron osuus on runsaat puolet. Valtionosuus kokonaisrahoituksesta on alle 30 % ja laskee tämän hetken tiedon mukaan noin 25 %:n tasolle. Kansainvälisessä taloudellisessa vertailussa suomalainen palvelujärjestelmä kestää vertailun hyvin, mutta asiakasmaksujen osuus kokonaiskustannuksista on poikkeuksellisen korkea. Julkisen talouden kestävyysvajeen umpeen kurominen asettaa palveluiden kustannusten kasvulle voimakkaita paineita. Valtionosuusuudistus osaltaan syvensi talousongelmia mm. suurimmassa osassa Satakuntalaisia kuntia. Palvelurakenteen uudistamiselle haettiin korjausta ensin ns. Paras-lain velvoitteella kuntien yhteistoimintaa kehittämällä ja sittemmin uudistamalla koko palvelujärjestelmän keskeinen lainsäädäntö. Vuonna 2011 astui voimaan terveydenhuoltolaki (1326/2010) ja vireillä on uusi sosiaalihuoltolaki sekä laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämismallin uudistamisen rinnalla on säädetty kuntarakennelaki (Kuntarakennelaki 1698/2009; Laki kuntajakolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta 478/2013) ja sen ohjaamana ja velvoittamana on selvitelty ja valmisteltu paikallisia kuntaliitoksia. Muutokset jäänevät selvästi odotuksia pienemmiksi. Terveydenhuoltolaki edellyttää, että samaan sairaanhoitopiiriin kuuluvien kuntien on laadittava terveydenhuollon järjestämissuunnitelma, joka perustuu alueen väestön terveysseurantatietoihin ja palvelutarpeeseen. Suunnitelmassa on sovittava kuntien yhteistyöstä, terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä koskevista tavoitteista ja vastuutahoista, terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä, päivystys-, kuvantamis- ja lääkinnällisen kuntoutuksen palveluista sekä tarvittavasta yhteistyöstä perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalihuollon, lasten päivähoidon, lääkehuollon ja muiden toimijoiden kesken. Terveydenhuollon suunnitelmasta on annettu erikseen valtioneuvoston asetus. Kiireellisestä hoidosta on valmisteltu asetus, joka tulee voimaan (14 voimaan ). Valmisteilla olevaan sosiaalihuoltolakiin on sisältymässä samankaltainen säännös sosiaalihuollon järjestämissuunnitelmasta, jossa yhdenmukaisesti on sovittava kuntien yhteistyöstä ja palveluiden järjestämisestä. Sosiaalihuollon järjestämissuunnitelman laatiminen on kunnan tehtävä. Sosiaalihuollon järjestämissuunnitelmat on sovitettava yhteen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmien kanssa. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annettavan lain luonnoksessa on palveluiden järjestäminen ja tuottaminen erotettu eri toimijoille. Merkittävä osa järjestämissuunnitelmiin edellytetyistä palveluiden linjauksista, rakenteista ja toimijoiden yhteistyöstä tullaan kirjaamaan neljäksi vuodeksi kerrallaan hyväk-

10 S i v u 4 syttävään sote-kuntayhtymän hyväksymään järjestämispäätökseen, joka tulee ohjaamaan tuottamisvastuullisen kuntayhtymän toimintaa. Terveydenhuollon järjestämissuunnitelman valmistelun rinnalla valmisteilla olleisiin kuntarakennetta ja palvelurakennetta koskeviin uudistuksiin liittyi siinä määrin epävarmuutta ja mm. yhteistyömallien rakentamiseen liittyvää epävarmuutta ja epätietoisuutta, että valmistelu on jäänyt odottamaan tilanteen selkeytymistä. Odotuksesta tuli odottamattoman pitkä. Vieläkään ei ole saatu lopullista varmuutta mm. valmistellun järjestämismallin perustuslain mukaisuudesta eikä siitä, miten muuttunut malli mahdollisesti vaikuttaa mm. terveydenhuoltolain muutostarpeisiin tai valmisteilla olevaan sosiaalihuoltolain esitykseen. Palvelurakenteen uudistamisella on kiire. Järjestämissuunnitelmat voivat osaltaan tukea ja edistää sekä järjestäjä-kuntayhtymän perustamiseen ja järjestämispäätökseen että tuottamisvastuuseen ja tuottamiseen liittyviä valmisteluja. Uudistus korostaa integraatioiden merkitystä. Sen vuoksi on tarkoituksenmukaista yhdistää suunnitelmat yhdeksi asiakirjaksi. Uudessa palvelurakenteessa peruskunta ei enää ole entisensä. Kunnille jää kuitenkin edelleen vastuu kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä sekä kestävästä kehityksestä. Kunnilla tulee olla paikallinen hyvinvointitieto ja sitä koskeva seuranta- ja raportointijärjestelmä. Osallisuuden kehittäminen on yksi palvelurakenteen kehittämistavoitteita. Sen vuoksi tässä järjestämissuunnitelmassa on keskeiseksi jatkovalmistelun teemaksi nostettu järjestämislain luonnoksen 8 :ssä säädetyn hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ja siihen liittyvien rakenteiden kokoaminen ja vahvistaminen. Tuotantovastuun organisoimiseen ja sitä palvelevien hallinnollisten ja toiminnallisten rakenteiden valmistelu on tarkoituksenmukaista käynnistää erikseen. Kiitän kaikkia tähän hyvinvointipalveluiden järjestämissuunnitelman valmistelutyöhön osallistuneita tahoja, toimijoita ja työryhmiä. Aulis Laaksonen apulaiskaupunginjohtaja, Pori valmistelutyön ohjausryhmän puheenjohtaja

11 S i v u 5 1 LAINSÄÄDÄNNÖLLINEN TAUSTA Järjestämissuunnitelman laadinta perustuu voimaan tulleeseen terveydenhuoltolakiin (1326/2010), jäljempänä THL ja valtioneuvoston asetukseen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta ja erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksesta (337/2011). THL:n 34 :n mukaan samaan sairaanhoitopiiriin kuuluvien kuntien on laadittava terveydenhuollon järjestämissuunnitelma, joka perustuu alueen väestön terveysseurantatietoihin ja palvelutarpeeseen. Suunnitelmasta on neuvoteltava sairaanhoitopiirin kanssa. THL 34 Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Samaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymään kuuluvien kuntien on laadittava terveydenhuollon järjestämissuunnitelma, joka perustuu alueen väestön terveysseurantatietoihin ja palvelutarpeeseen. Suunnitelmasta on neuvoteltava sairaanhoitopiirin kuntayhtymän kanssa. Suunnitelmassa on sovittava kuntien yhteistyöstä, terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä koskevista tavoitteista ja vastuutahoista, terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä, päivystys-, kuvantamis- ja lääkinnällisen kuntoutuksen palveluista sekä tarvittavasta yhteistyöstä perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalihuollon, lasten päivähoidon, lääkehuollon ja muiden toimijoiden kesken. (Laki terveydenhuoltolain 32 ja 34 :n muuttamisesta 914/2012.) Suunnitelma on laadittava valtuustokausittain ja hyväksyttävä sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä. Suunnitelman hyväksymisen edellytyksenä on, että kuntayhtymään kuuluvista jäsenkunnista vähintään kaksi kolmannesta sitä kannattaa ja niiden asukasluku on vähintään puolet kaikkien jäsenkuntien yhteenlasketusta asukasluvusta. Kuntien ja kuntayhtymän on yhdessä arvioitava suunnitelman toteutumista vuosittain sekä tehtävä siihen tarvittaessa muutokset. Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä asioista, joista on sovittava terveydenhuollon järjestämissuunnitelmassa. Valtioneuvoston asetuksella 337/2011 annetaan tarkempia säännöksiä niistä asioista, joista järjestämissuunnitelmassa on sovittava. Terveydenhuoltolaissa ja asetuksessa todetaan, että suunnitelmassa on sovittava terveydenhuollon toimintayksiköiden yhteistyöstä kuntien sosiaalihuollon ja muun toiminnan kanssa. Hallituksen esitys uudeksi sosiaalihuoltolaiksi (SHL) ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi on annettu Eduskunnalle syyskuussa Lain tarkoitus on siirtää painopistettä erityispalveluista yleispalveluihin, vahvistaa asiakkaiden yhdenvertaisuutta ja tiivistää viranomaisten yhteistyötä. Valmistelu on aikataulutettu kolmeen vaiheeseen. Ensimmäiseksi valmistellaan uusi sosiaalihuoltolaki ja tehdään siitä aiheutuvat välttämättömät muutokset muuhun lainsäädäntöön. Toisessa vaiheessa tarkistetaan sosiaalihuollon erityislainsäädäntö ja kolmannessa rajapintalait. Lakien on tarkoitus tulla voimaan 1. huhtikuuta Kotipalvelua koskevia säännöksiä sovellettaisiin jo vuoden 2015 alusta. Sosiaalihuoltolain säännöksiä, jotka koskevat hoidon ja huolenpidon turvaavia päätöksiä, henkilökunnan ilmoitusvelvollisuutta sekä toimenpiteitä ilmoituksen takia sovellettaisiin vasta alkaen. Voimassa olevaa lastensuojelun kiireellistä sijoitusta koskevaa sääntelyä sovellettaisiin myös vuoden 2015 loppuun. Sosiaalihuoltolaissa määriteltäisiin ne tuen tarpeet, joiden perusteella sosiaalipalveluja ja sosiaalihuoltoa järjestetään. Asiakkailla olisi oikeus niihin palveluihin, joilla turvataan välttämätön huolenpito ja toimeentulo sekä lapsen terveys ja kehitys. Tavoitteena olisi mahdollisimman tehokas lyhytaikainen tuki. Kaikilla sosiaalihuollon asiakkailla olisi oikeus saada tarvittaessa arvio palvelutarpeesta sekä nimetty omatyöntekijä. Lailla autettaisiin etenkin erityistä tukea tarvitsevia ihmisiä, joilla on vaikeuksia hakea ja saada tarvitsemiaan sosiaali- ja terveyspalveluja terveydellisistä syistä. Mm. terveydenhuollon ammattihenkilöt, poliisit sekä

12 S i v u 6 työ- ja elinkeinohallinnon viranomaiset olisivat velvoitettuja ohjaamaan sosiaalihuoltoa tarvitseva henkilö oikean viranomaisen puoleen. Lakiin sisältyisi myös nuorisopalvelutakuu. Nuori saisi moniammatillista tukea yhden luukun kautta niin kauan, kun hänellä on tarvetta sosiaalipalveluihin. Takuuseen kuuluu omatyöntekijä, palvelutarpeen arviointi ja kohdennettu sosiaalinen kuntoutus. Lapsiperheillä olisi oikeus saada kotipalvelua, kun se on välttämätöntä lapsen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Myös perhetyötä, tukihenkilöitä ja -perheitä sekä vertaisryhmätoimintaa olisi jatkossa saatavilla ilman lastensuojelun asiakkuutta. Tavoitteena on madaltaa tuen hakemisen kynnystä ja turvata oikea-aikainen tuki perheille. Ensisijaisesti käytettäisiin avohuollon tukitoimia, kuten kotiin annettavaa tehostettua perhetyötä sekä avohuollon sijoituksia. Lastensuojelun asiakkuus alkaisi vasta, jos lastensuojelun tarve todettaisiin tai perheelle annettaisiin lastensuojelun palveluja tai tukitoimia. SHL 6 (esitys) Sosiaalihuollon järjestämissuunnitelma Kunnan on laadittava sosiaalihuollon järjestämissuunnitelma, joka perustuu 7-9 :ssä mainittuihin seurantatietoihin ja suunnitelman kattavalla alueella esiintyvään sosiaalihuollon tarpeeseen. Suunnitelmassa on sovittava kuntien yhteistyöstä, hyvinvoinnin edistämisen tavoitteista ja vastuutahoista, sosiaalipalvelujen ja muiden sosiaalihuollon tukitoimien järjestämisestä ja yhteensovittamisesta muun tuen kanssa, erityisosaamisen saatavuuden turvaamisesta, sosiaalihuollon sisäisestä yhteistyöstä sekä yhteistyöstä terveydenhuollon, työ- ja elinkeinohallinnon, opetus- ja sivistystoimen, asuntotoimen sekä muiden toimijoiden kanssa. Sosiaalihuollon järjestämissuunnitelmat on sovitettava yhteen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmien kanssa. Suunnitelmat on laadittava valtuustokausittain ja niiden toteutumista on arvioitava sekä tehtävä niihin tarvittaessa muutokset vuosittain. Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä asioista, joista on sovittava sosiaalihuollon järjestämissuunnitelmassa. Satakunnan alueen järjestämissuunnitelmatyön ohjausryhmä on tarkastellut tätä suunnitelmaa terveydenhuoltoa laajemmin ja määritellyt suunnitelman hyvinvointipalveluiden järjestämissuunnitelmaksi. Hyvinvointipalveluiden keskiössä ovat tässä yhteydessä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut, vaikkakin koulutus-, kulttuuri- ja liikuntapalveluilla luodaan myös hyvinvointia. Kahdessa vaiheessa ( ja ) voimaan tuleva sosiaali- ja terveysministeriön asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (782/2014) täsmentää ympärivuorokautista päivystystoimintaa, synnytyksiä, päivystyksenä tapahtuvaa leikkaustoimintaa ja suun terveydenhuoltoa. Asetuksen mukaan ympärivuorokautinen päivystys on järjestettävä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystyksenä, ellei saavutettavuus- ja potilasturvallisuusnäkökohdista muuta johdu. Hallituksen esitys laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä sekä laki sen voimaanpanosta on saanut hahmonsa ja etenee hallituksen esityksenä eduskunnan käsittelyyn. Järjestäjäkuntayhtymä aloittaa vuoden 2016 alussa. Varsinainen palvelutuotanto uudella järjestämismallilla alkaa Uudessa mallissa on erotettu toisistaan palvelujen järjestäminen ja tuottaminen. Laissa tulee keskeisesti esille myös palvelujen asiakaslähtöinen integraatio, hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, esteettömyyden edistäminen sekä omavalvonta. Järjestämisvastuu tulee olemaan viidellä sosiaali- ja terveysalueella. Sote-alueen kuntayhtymä vastaa siitä, että sen alueella asukkaat ja muut palveluihin oikeutetut saavat tarvitsemansa palvelut. Lähtökohtana on lähipalvelujen turvaaminen. Palveluja voidaan keskittää vain, mikäli palvelujen saatavuus ja laadun turvaa-

13 S i v u 7 minen edellyttävät erityisosaamista tai kalliita investointeja, tai palvelujen tarkoituksenmukainen ja kustannustehokas toteuttaminen edellyttävät keskittämistä. Palvelujen tuottamisvastuu on kuntayhtymällä tai kuntien niin sopiessa vastuukunnalla, joka kantaa saman tuottamisvastuun kuin kuntayhtymäkin. Tuottamisvastuullisten toimijoiden lukumäärä on määritelty Sotealueittain. Länsi-Suomen alueella tuottamisvastuullisia toimijoita voi olla enintään kolme. Tuottamisvastuun edellytykset määritellään uudessa laissa. Tuottamisvastuullisella tulee olla kyky vastata ehkäisevistä, korjaavista, hoitavista, kuntouttavista ja muista sote-palveluista yhtenäisenä kokonaisuutena. Nämä tehtävät edellyttävät omaa henkilöstöä ja muita voimavaroja. Järjestämislaki korostaa palveluiden joustavaa tuottamisrakennetta, jossa tuotannossa mukana ovat myös yritykset ja yhteisöt (monituottajuus). Järjestämisen ja tuotantovastuun erottaminen toisistaan ja irrottaminen kuntien muusta toiminnasta vaikuttaa merkittävästi kuntien tehtäviin ja toimintaympäristöön. Kuntiin jäävistä tehtävistä on säännös järjestämislakiesityksen 8 ja 9 :ssä seuraavasti: 8 (esitys) Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kunnassa Kunnan on seurattava asukkaittensa elinoloja, hyvinvointia ja terveyttä sekä niihin vaikuttavia tekijöitä alueittain ja väestöryhmittäin. Kuntalaisten hyvinvoinnista ja terveydestä sekä toteutetuista toimenpiteistä on raportoitava kunnanvaltuustolle vuosittain. Lisäksi valtuustolle on kerran valtuustokaudessa valmisteltava hyvinvointikertomus. Kunnan on strategisessa suunnittelussaan asetettava hyvinvoinnin ja terveyden edistämiselle tavoitteet. Lisäksi sen tulee määritellä tavoitteita tukevat toimenpiteet. Päätösten vaikutukset ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen on arvioitava ennakkoon ja otettava huomioon kunnan eri toimialojen päätöksenteossa. Kunnan eri toimialojen on tehtävä yhteistyötä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Lisäksi kunnan on nimettävä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen vastuutahot ja tehtävä yhteistyötä muiden kunnassa toimivien julkisten toimijoiden sekä yksityisten yritysten ja yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa. 9 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen alueellisesti ja palvelujen tuotannossa Sosiaali- ja terveysalueen sekä tuottamisvastuussa olevien kuntien ja kuntayhtymien toiminnassa on arvioitava ennakkoon ja otettava huomioon päätösten vaikutukset eri väestöryhmien hyvinvointiin ja terveyteen. Sosiaali- ja terveysalueen sekä tuottamisvastuussa olevien kuntien ja kuntayhtymien on toimittava yhteistyössä alueen kuntien kanssa ja annettava niille asiantuntija-apua hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi.

14 S i vu 8 2 SOTE-UUDISTUKSEN TAUSTAA JA KÄSITTEITÄ 2.1 Väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kunnissa Järjestämislain esitysluonnoksen (2014) mukaan hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on yksilöön, perheisiin, yhteisöihin, väestöön, elinoloihin, elinympäristöön sekä palvelujen järjestämiseen kohdentuvaa toimintaa, jonka avulla parannetaan väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä vähennetään eroja väestöryhmien välillä. Kunnilla on lainsäädännön mukaan vastuu edistää asukkaidensa terveyttä ja hyvinvointia. Väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, eriarvoisuuden vähentäminen ja terveyserojen kaventaminen ovat kunnan perustehtäviä. Lain mukaan julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. Tämä asettaa vaatimukset kuntien toiminnalle sosiaali- ja terveyspalveluiden organisoinnissa. Terveydenhuoltolaissa (1326/2010) velvoitetaan kuntia ja kuntayhtymiä terveys- ja hyvinvointivaikutusten ennakkoarviointiin päätöksenteossaan ja ratkaisujen valmistelussa. Se velvoittaa kuntia seuraamaan asukkaittensa terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin. Seurantaa varten on valmisteltava hyvinvointikertomus ja määriteltävä seurannan indikaattorit. Yhteenvetona voi todeta, että sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän uudistus kytkeytyy keskeisesti terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. 2.2 Sosiaalipalvelut Kunnan sosiaalihuollon tehtävänä on sosiaalisten ongelmien ehkäisy, sosiaalisen turvallisuuden ylläpitäminen sekä ihmisten omatoimisuuden tukeminen. Tällä hetkellä kunnat vastaavat sosiaalipalvelujen järjestämisestä, toimeentulotuen antamisesta ja sosiaalisen luoton myöntämisestä. Lisäksi ne ovat vastuussa sosiaaliturvaetuuksia ja niiden käyttöä koskevasta ohjauksesta ja neuvonnasta, sosiaalisten olojen kehittämisestä sekä sosiaalisten epäkohtien poistamisesta. (STM 2014.) Kunta vastaa seuraavien sosiaalipalvelujen järjestämisestä (Sosiaalihuoltolaki 17 ): Sosiaalityö: Sosiaalihuollon henkilöstö ohjaa, neuvoo, selvittää ongelmia ja järjestää tukitoimia joko yksittäisille henkilöille, perheille tai yhteisöille. Sosiaalipäivystys: Turva akuuteissa ongelmatilanteissa, jotka liittyvät esimerkiksi perheväkivaltaan, lasten heitteillejättöihin tai onnettomuus- ja rikostapahtumien jälkihoitoon. Kotipalvelut: Vanhuksia, vammaisia, sairaita ja lapsiperheitä autetaan kotipalveluilla selviytymään arkielämästä ja esimerkiksi hygieniaan kuuluvista askareista. Omaishoidon tuki: Omainen voi hoitaa vanhusta, vammaista tai pitkäaikaissairasta kotona ja saada siitä palkkiota. Asumispalvelut: Vanhusten ja vammaisten kotona asumista voidaan tukea asunnon muutostöillä tai palveluasumisen järjestämisellä. Laitoshoito: Ympärivuorokautista hoitoa ja huolenpitoa laitoshoidossa annetaan niille, jotka eivät selviydy muiden palvelujen avulla kotona. Laitoshoito voi olla joko pitkäaikaista, lyhytaikaista tai jaksottaista.

15 S i vu 9 Perhehoito: Perhehoitoon turvaudutaan silloin, kun apua ja tukea tarvitsevalle henkilölle (esimerkiksi lapselle tai vammaiselle) halutaan antaa mahdollisimman kodinomaista ja yksilöllisiä tarpeita vastaavaa hoitoa. Kuntoutus: Kuntouttava työote kuuluu kaikkiin sosiaalipalveluihin. Kuntouttavan työtoiminnan järjestäminen on kunnan sosiaalihuollon vastuulla. Jos asiakas tarvitsee lisäksi kuntoutusta, jota sosiaalipalveluissa ei voida järjestää, sitä hankitaan muualta. Lasten ja perheiden palvelut: Kunta huolehtii päivähoidosta, lastensuojelusta, ottolapsineuvonnasta, kasvatus- ja perheneuvonnasta, perheasioiden sovittelusta, isyyden selvittämiseen ja vahvistamiseen liittyvistä palveluista, sekä lapsen huoltoon ja tapaamisoikeuteen liittyvästä sovittelusta. Ikäihmisten palvelut: Ikäihmisten tarvitsemia sosiaalipalveluja ovat muun muassa kotipalvelu tukipalveluineen, omaishoidon tuki ja laitoshoito. Vammaispalvelut: Vammaiset henkilöt käyttävät ensisijaisesti yleisiä sosiaali- ja terveyspalveluja ja turvautuvat erityispalveluihin, kuten asumis-, apuväline-, kuljetus- ja tulkkipalveluihin vasta, kun yleisten palveluiden apu ei enää riitä. Päihdetyö ja palvelut: Ehkäisevällä päihdetyöllä edistetään päihteettömiä elintapoja ja lisätään päihteisiin liittyvää tietoutta. Päihdepalveluilla tarjotaan tukea, apua, hoitoa ja kuntoutusta päihteiden ongelmakäyttäjille ja heidän läheisilleen. 2.3 Terveyspalvelut Terveyspalvelut jakautuvat perusterveydenhuoltoon, erikoissairaanhoitoon ja erityistason erikoissairaanhoitoon. Perusterveydenhuollolla tarkoitetaan kunnan järjestämää väestön terveydentilan seurantaa, terveyden edistämistä ja erilaisia palveluita. Perusterveydenhuollon palvelut tuotetaan kunnan terveyskeskuksessa. Perusterveydenhuolto sisältää seuraavat palvelut (Terveydenhuoltolaki 1326/2010, 3 ): Terveysneuvonta Terveystarkastus Suun terveydenhuolto Lääkinnällinen kuntoutus (Työterveyshuolto) (Ympäristöterveydenhuolto) Päivystys Avosairaanhoito Kotisairaanhoito Kotisairaala- ja sairaalahoito sekä mielenterveystyö ja päihdetyö siltä osin, kun niitä ei järjestetä sosiaalihuollossa tai erikoissairaanhoidossa. Erikoissairaanhoito tarkoittaa lääketieteen ja hammaslääketieteen erikoisalojen mukaisia sairauksien ehkäisyyn, tutkimiseen, hoitoon, ensihoitoon, päivystykseen ja lääkinnälliseen kuntoutukseen kuuluvia terveydenhuollon palveluja. Esimerkkinä lääketieteen erikoisaloista voidaan mainita esimerkiksi kirurgia, sisätaudit, anestesiologia, gynekologia, neurokirurgia tai lasten psykiatria. Suurin osa erikoissairaanhoidon palveluista järjestetään sairaaloissa. (Terveydenhuoltolaki 1326/2010, 13.)

16 S i v u 10 Erityistason erikoissairaanhoito tarkoittaa sairaanhoitoa, joka on valtioneuvoston asetuksella säädetty sairauden harvinaisuuden, erikoissairaanhoidon vaativuuden tai erikoissairaanhoidon järjestämisen asettamien erityisten vaatimusten perusteella erityistason hoitoa vaativaksi (Terveydenhuoltolaki 1326/2010, 13 ). 2.4 Kuntayhtymä, sairaanhoitopiiri ja erityisvastuualue Kuntayhtymä: Kuntayhtymä on jäsenkuntien valtuustojen hyväksymällä perussopimuksella perustettu jäsenkunnistaan erillinen julkisoikeudellinen oikeushenkilö, joka hoitaa jäsenkuntiensa puolesta perussopimuksen mukaisia tehtäviä (Kunnat.net/Kuntayhtymät). Kunnat perustavat kuntayhtymiä muun muassa voidakseen paremmin tuottaa palveluita väestölle. Esimerkiksi erikoissairaanhoitopalvelut on nykyjärjestelmässä järjestetty sairaanhoitopiireissä, jotka ovat esimerkkejä kuntayhtymistä. Myös sote-alue tulee olemaan kuntayhtymä. Sairaanhoitopiirit: Suomessa on 20 sairaanhoitopiiriä, jotka ovat kuntien omistamia ja rahoittamia kuntayhtymiä. Sairaanhoitopiirit vastaavat erikoissairaanhoidon järjestämisestä alueellaan. Ne myös tuottavat itse suurimman osan palveluistaan. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymät suunnittelevat ja kehittävät erikoissairaanhoitoa niin, että perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito muodostavat toimivan kokonaisuuden. Esimerkiksi Länsi-Suomen alueella toimii Satakunnan, Varsinais-Suomen ja Vaasan sairaanhoitopiirit, joiden pohjalta myös tuleva Länsi-Suomen sote-alue tullaan muodostamaan. Sairaanhoitopiirien järjestämisvastuu lakkaa vuoden 2016 lopussa ja siirtyy perustettaville sote-alueille. (STM 2014.) Erityisvastuualue: Erityistason sairaanhoidon järjestämiseksi Suomi on jaettu viiteen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueeseen (Turun yliopistollinen keskussairaala TYKS, Helsingin seudun yliopistollinen sairaala HUS, Oulun yliopistollinen sairaala OYS, Tampereen yliopistollinen sairaala TAYS ja Kuopion yliopistollinen sairaala KYS). Jokainen erityisvastuualue muodostuu yhden tai useamman sairaanhoitopiirin yhteistyöstä. Esimerkiksi TYKS:n erityisvastuualue muodostuu Satakunnan, Vaasan ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiireistä. Erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien on yhteistyössä suunniteltava ja sovitettava yhteen alueensa erikoissairaanhoidon palvelujen tuotanto, tietojärjestelmäratkaisut, lääkinnällinen kuntoutus ja erilaiset hankinnat. (STM 2014.) 2.5 Miksi uudistus? Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseen ja tuottamiseen liittyvät suuret haasteet niin kansallisella kuin globaalilla tasolla. Keskeiset haasteet liittyvät muun muassa työikäisen väestön määrän vähenemiseen, palvelutarpeen ja -menojen kasvuun väestön ikärakenteen muuttumisen vuoksi, eriarvoistumiseen palveluiden saatavuudessa ja laadussa, sosiaali- ja terveyserojen kasvuun eri väestöryhmien välillä jne. Kaikki haasteet liittyvät samalla taloudelliseen kantokykyyn ja hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjaan. Suomen erityishaasteena on monia muita maita pirstaleisemmat järjestämis- ja tuotantorakenteet, jotka vaikeuttavat hallinnointia ja mahdollistavat alueellisen eriarvoistumisen palveluiden laadussa ja niiden saatavuudessa. THL:n (2014) mukaan pirstaleinen rakenne luo turhia päällekkäisyyksiä, joka taas aiheuttaa ylimääräisiä kustannuksia. Vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä ja toteuttamisesta on kuulunut pitkään kunnille. Kunnat ovat toimineet niin sanottuina hyvinvointikuntina, jotka tarjoavat laaja-alaisesti sekä perus- että erityispalveluja kuntalaisille. Hyvinvointikuntana taloudellinen liikkumavara on kuitenkin koko ajan pienentynyt: tämä tulee parhaiten esiin pienissä kunnissa, joissa työikäisen väestön määrä vähenee ja taloudellinen huoltosuhde muuttuu koko ajan epäedullisempaan suuntaan.

17 S i v u 11 STM:n (2014) mukaan pienten kuntien on vaikea suoriutua tehtävistään kuntatalouden heikon tilan, palvelujen kustannusten kasvun sekä väestön ikääntymisen vuoksi. Kuntien valtionosuuksia vähennetään samalla kun kuntatasolla asukkaiden huoltosuhde kasvaa suurten ikäluokkien siirtyessä eläkeikään. Taloudelliset ongelmat ovat johtaneet rajuihin leikkauksiin, joilla on ollut negatiivisia vaikutuksia palveluiden laatuun ja saatavuuteen. Seudulliset yhteistoiminta-alueet tai muut seudulliset järjestelyt ovat osittain paikanneet palvelujärjestelmän aukkoja, sillä jokaisen kunnan ei ole ollut mahdollista tai edes tarkoituksenmukaista tuottaa kaikkia palveluita itse. Haasteita aiheuttaa lisäksi se, että palveluihin pääsy sekä niiden laatu on heikentynyt. Peruspalvelut ovat heikentyneet ja hyvinvointierot kasvaneet. Palvelujen saatavuus ja laatu vaihtelevat alueittain niin suuresti, että eri alueiden asukkaiden välinen tasa-arvo ei toteudu. Väestön ikääntyminen vaikuttaa negatiivisesti myös palveluiden rahoittamiseen, sillä huoltosuhteen kasvaessa kunnan sekä valtion verotulot vähenevät. Samalla niiden terveys- ja sosiaalipalvelujen menot kasvavat. STM:n (2014) työryhmän mukaan sosiaali- ja terveyspalvelujen integraation uskotaan olevan paras keino vastata paineisiin. Nykyjärjestelmän toimimattomuuden seurauksena on tehtävä merkittäviä rakennemuutoksia, jotta järjestelmä voisi kantaa tulevaisuuden lisääntyvät paineet. Vallitsevat pirstaleiset järjestämisja tuotantorakenteet kootaan suuremmiksi kokonaisuuksiksi ja sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelut integroidaan siten, että palvelut voidaan tuottaa kustannustehokkaasti palveluketjun sujuvuutta ja laatua parantaen sekä lähipalvelut kaikille turvaten. Uuden mallin uskotaan kaventavan kasvavia terveyseroja, ja lisäävän asukkaiden välistä tasa-arvoa. 3 MISTÄ PALVELURAKENNEUUDISTUKSESSA ON KYSE? 3.1 Sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatio STM:n (2014) mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus on laadittu turvaamaan yhdenvertaiset sosiaali- ja terveyspalvelut koko maassa. Niiden turvaaminen vaatii kustannustehokkaita ratkaisuja, minkä vuoksi on päätetty purkaa vanhoja rakenteita ja luoda uusia tilalle. Hallitus ja oppositiopuolueet päätyivät maaliskuussa 2014 siihen tulokseen, että paras mahdollinen keino Suomessa terveys- ja sosiaalipalvelujen turvaamiseksi on luoda järjestelmä, jossa palveluiden tuottaja ja järjestäjä erotetaan toisistaan. Palveluiden järjestämisvastuu halutaan organisoida mahdollisimman laajasti samalle taholle. Sosiaali- ja terveydenhuollon päätöksenteko, johtaminen ja rahoitus halutaan keskittää yhdelle alueensa väestöstä vastaavalle taholle. Uudistuksen ideaalisena lähtökohtana on täydellinen sosiaali- ja terveyspalveluiden integraatio vahvan alueellisen toimijan järjestämänä, jolloin sekä perus- että erikoispalveluja koskevat päätökset sekä sosiaali- että terveyspalvelujen osalta tuotetaan saman johdon ja budjetin alla. Uusi malli koostuu viidestä sote-alueesta, jotka muodostetaan nykyisten erityisvastuualueiden pohjalta. Kun vanhassa mallissa kunnat vastasivat pääsiassa itse sekä palveluiden järjestämisestä että tuottamisesta, uudistuksessa palveluiden järjestämisvastuu siirtyy kunnilta sote-alueelle. Järjestämisvastuulla tarkoitetaan oikeudellista vastuuta siitä, että lailla säädetyt palvelut ja velvoitteet tulevat säännösten mukaisesti hoidetuksi. Järjestämisvastuun myötä sote-alue päättää muun muassa seuraavista asioista: mikä kunta tai kuntayhtymä saa vastuun palveluiden tuottamisesta, minkälainen palvelurakenne muodostetaan, kuinka varat ja muut resurssit kohdennetaan ja mitkä ovat palvelujen laatu- ja tasokriteerit. Sote-alue vastaa siis siitä, että sen alueella asukkaat ja muut palveluihin oikeutetut saavat tarvitsemansa palvelut oikeaaikaisesti ja laadukkaasti. Sen lähtökohtana on ennen kaikkea turvata lähipalvelut kaikille. Palveluiden tuottamisvastuu tulee olemaan kunnalla tai kuntayhtymällä. Sote-alue päättää, mitkä kunnat tai kuntayhtymät ovat tuottamisvastuussa. Vaihtoehdot palvelujen tuottamiselle ovat yhä samat: vastuukunnat tai kuntayhtymät voivat (1.) tuottaa palvelut itse, (2.) ostaa palveluja muilta tahoilta, esimerkiksi yksityisiltä yrityksiltä ja järjestöiltä ja (3.) käyttää palveluseteleitä. Sote-alueellakin voi olla tuottamisvastuu-

18 S i v u 12 ta, mutta tämä koskee lähinnä tukipalveluita, kuten tietotekniikkahankintoja tai apuvälinepalveluja kunnille ja kuntayhtymille. Asiakkaisiin kohdistuvia palveluita sote-alue voi tuottaa vain äärimmäisissä tapauksissa, jos kunta tai kuntayhtymä ei tähän pysty. Palveluja tullaan siis yhä tuottamaan monin eri tavoin, ja yksityisillä yrittäjillä on päättäjien mukaan edelleen osansa sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotannossa. Palvelujen tuotannon keskittäminen on uuden järjestämislain kriteeristöjen mukaan sallittua vain, jos palvelun saatavuus tai laadun varmistaminen edellyttää erikoisosaamista, tiloja tai laitteita, jotka vaativat kalliita investointeja ja/tai on muuten kustannustehoton tuotettuna muuten kuin keskitetysti. (Kuviot 1 ja 2) PÄHKINÄNKUORESSA Sote-alueet vastaavat järjestämisestä, kunnat tuottamisesta. 5 sote-aluetta vastaa sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä. Kunnat ja kuntayhtymät vastaavat palveluiden tuottamisesta. Kunta/kuntayhtymä tarjoaa palvelut (1) tuottamalla ne itse, (2) ostamalla yksityiseltä tai järjestöltä ja/tai (3) palvelusetelillä. Sote-alue päättää, mitkä kunnat ja kuntayhtymät hoitavat palvelujen tuottamisen ja mitkä niiden tehtävät ovat. Tärkein päätöksenteon väline on kerran neljässä vuodessa hyväksyttävä järjestämispäätös. Kunnilla on edustus sote-alueen päättävissä elimissä. Kunnat antavat rahaa sote-alueelle, joka sitten rahoittaa palvelut. Sote-alueet aloittavat vuoden 2017 alussa. Kuvio 1. Sote-alueen tehtävät tiivistettynä

19 S i v u 13 Uudistuksen tavoitteet Alueellisten hyvinvointierojen kaventaminen Palveluiden yhdenvertainen laatu ja saatavuus Palveluiden kustannustehokkuus Lähipalvelujen saannin turvaaminen Painopiste ennaltaehkäiseviin toimiin Turhien päällekkäisyyksien poistaminen Hallinnon selkeyttäminen ja tehostaminen Palvelujen rahoituksen turvaaminen Kuvio 2. Sote-uudistuksen tavoitteet 3.2 Hallinto Järjestämislain luonnoksen mukaan Sote-alueen hallintomalliksi tulee kuntayhtymä. Sote-alueen kuntayhtymään ja hallintoon sovelletaan pääsääntöisesti kuntalakia. Sen mukaan kuntayhtymän ylin päättävä elin on yhtymäkokous tai yhtymävaltuusto, jossa jokaisella kunnalla on vähintään yksi edustaja. Kunnan edustajien äänivalta jakautuu kuntien asukaslukumäärän perusteella, yhden kunnan äänimäärä ei kuitenkaan saa olla 50 % tai sen yli. Sote-alueen tärkein päätöksenteon väline on kerran neljässä vuodessa hyväksyttävä järjestämispäätös, jossa määritellään seuraavat asiat: tuottamisvastuussa olevat kunnat, kuntayhtymät sekä niiden tehtävät miten rahoitus ja voimavarat kohdennetaan palvelurakenne ja periaatteet muualta hankittaville palveluille eli ostopalveluille sote-palvelujen laatu- ja palvelutaso ja yhtenäiset käytännöt väestön kielellisten oikeuksien toteuttaminen miten lähipalvelujen saatavuus ja saavutettavuus varmistetaan miten alueen sote-palvelut toteutetaan siten, että asiakaslähtöinen integraatio toteutuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteet ja vastuutahot sekä yhteistyö alueen kuntien ja muiden tahojen kanssa. Tuottamisvastuussa olevat tahot ovat mukana valmistelussa. Sote-alueen ja tuottamisvastuisen välillä käydään lisäksi tulosohjausneuvottelu kerran vuodessa. Nykyisten kuntien ja kuntayhtymien sote-henkilöstö siirtyy hallinnollisesti tuotantovastuussa olevien kuntien ja kuntayhtymien palvelukseen. Sosiaali- ja terveydenhuollossa käytettävän omaisuuden järjestelyistä sovitaan kuntien kesken. Jos kunnat eivät sovi omaisuusjärjestelyistä, omaisuus jää nykyisille omistajille.

20 S i v u 14 STM:n tavoitteena on lisätä valtion ohjausta. Kansallisen ohjauksen avulla pyritään nykyistä paremmin kaventamaan erikoissairaanhoidon tehokkuuseroja ja hyödyntämään uutta teknologiaa sekä alueiden välistä ja alueiden sisäistä työnjakoa. Sosiaali- ja terveysministeriöön perustetaan sote-neuvottelukunta, jossa on sote-alueen edustus ja ohjausyksikkö. Ohjausyksikön tehtävänä on vastata lain toimeenpanosta ja seurannasta. Ohjausyksikkö seuraa sote-alueiden ja palvelun tuottajien toiminnan tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta, josta se raportoi eduskunnalle. Palvelujen valvonnasta vastaavat aluehallintovirastot ja Valvira kuten nykyisinkin. Lisäksi sote-alueiden ja palveluja tuottavien kuntien on laadittava omavalvontaohjelmat. Sote-alue neuvottelee vuosittain ministeriön kanssa alueensa tehtävien ja palvelujen toteuttamisesta sekä seurannasta. Näiden neuvottelujen yhteydessä ministeriö myös hyväksyy järjestämispäätöksen. 3.3 Rahoitus Sote-uudistuksen rahoituskysymykset jätettiin laajalti auki kesäkuussa laaditussa lakiesityksessä. Rahoituksen eri vaihtoehtoja tutkimaan perustettiin erillinen työryhmä, jonka mietintö valmistuu vuonna Lakiesitykseen kuitenkin kirjattiin rahoituksen periaate, jonka mukaan kunnat rahoittavat sote-alueen toiminnan ja sote-alueet rahoittavat palvelujen tuottamisen. (STM 2014.) Lakiesityksen mukaan kunnat rahoittavat sote-alueen toiminnan kapitaatioperiaatteen mukaisesti eli jokainen kunta maksaa asukaslukuunsa perustuvan summan. Kunnan rahoitusosuuden määrään vaikuttaa myös muita tarvetekijöitä, kuten väestön ikärakenne ja sairastavuus. Huomioimalla ikärakenne ja sairastavuus jokainen kunta maksaa sen mukaan, paljonko ja minkälaisia palveluja he tarvitsevat. Lisäksi sotealueella voidaan tehdä päätös, että myös muita mahdollisia valtionosuustekijöitä otetaan huomioon. Kunnat keräävät rahoituksen pääosin saamistaan verotuloista, valtionosuuksista sekä asiakasmaksuista. Sote-alueet rahoittavat puolestaan palvelujen tuottamisen. Sote-alue maksaa korvauksen niille kunnille ja kuntayhtymille, jotka tuottavat palveluja alueelle. Korvausten suuruuteen vaikuttavat palvelujen tarve sekä vaikuttavuus ja kustannustehokkuus. Rahoituksen periaatteista neuvotellaan sote-alueen ja tuottajatahon välillä. Lisäksi sote-alue tekee tuottamisvastuussa olevien kuntien ja kuntayhtymien kanssa vuosittain tulossopimukset, joissa sekä sote-alueella että palveluja tuottavilla kunnilla ja kuntayhtymillä on kuntalain mukainen alijäämän kattamisvelvollisuus. Rahoituskysymys tai sen ratkaisun puute on herättänyt paljon keskustelua mediassa. Suurin kysymys liittyy monikanavaisen rahoitusjärjestelmän säilyttämiseen. Jos monikanavainen rahoitus säilytetään, rahoituksen lähteenä olisi edelleen kuntien ja valtion rahoitus, eli verotulot ja valtionosuudet, sairausvakuutus, työterveyshuollon rahoitus sekä asiakasmaksut. Sosiaali- ja terveysministeriö on käynnistänyt sosiaali- ja terveydenhuollon monikanavarahoituksen purkamisen vaihtoehtoja koskevan selvitystyön. Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Päivi Sillanaukeen (2014) mukaan rahoitus halutaan tuottaa siten, että siitä muodostuu mahdollisimman selkeä ja läpinäkyvä kokonaisuus. Ratkaisua suuntaan tai toiseen monikanavaisen rahoituksen säilyttämisestä tai sen vaihtoehdoista ei vielä ole tehty, mutta spekulaatioita muun muassa raha seuraa asiakasta mallin käyttöönotosta on esitetty. Malli antaa asiakkaalle mahdollisuuden valita haluamansa palveluntuottaja hyväksyttyjen ja laatukriteerit täyttävien tuottajien joukosta. Oulussa tehdyn tuoreen selvityksen mukaan se lisäisi olennaisesti asiakkaan valinnanvapautta, mikä kehittäisi palvelukonsepteja ja palvelujen laatua. Myös kustannusten hallinta olisi helpompaa. (Pikkujämsä, Ylitalo- Katajisto, Paasovaara, Koski & Salo 2014.) Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaismenot olivat 25,8 miljardia euroa vuonna Ne jakaantuivat siten, että terveydenhuollon osuus oli 16,5 miljardia, vanhustenhuolto 2,9 miljardia ja sosiaalihuolto 6,4 miljardia. Seppälän ja Pekurisen (2014) mukaan valtaosa eli noin 71 % sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaismenoista rahoitetaan valtion ja kuntien verotuloilla. Toiseksi tärkein rahoituslähde ovat erilaiset asiakasmaksut ja omavastuut, joilla kootaan vajaat 15 prosenttia kokonaismenojen rahoituksesta. Pakollisilla ja vapaaehtoisilla vakuutusmaksuilla rahoitetaan yhteensä noin 12 prosenttia kokonaismenoista.

21 S i v u Aikataulu Sosiaali- ja terveyspalvelurakenteen uudistamisesta päätettiin Uusi lakiesitys saatiin valmiiksi Lakiesitys lausuntokierrokselle Lausuntoaika päättyy Lakiesitys tulee eduskuntakäsittelyyn marraskuussa Sote-järjestämislain on tarkoitus tulla voimaan alkuvuodesta Sote-alueet aloittavat toimintansa alkuvuodesta Varsinainen uusien sosiaali- ja terveyspalveluista vastaavien alueiden toiminta alkaa SOTEUUDISTUS KÄYTÄNNÖSSÄ 4.1 Kuntien ja sote-alueiden vastuualueet, tehtävät ja yhteistyö Palolan ja Räsäsen (2013) mukaan järjestämisvastuun siirto kokonaisuudessaan kunnilta sote-alueelle tarkoittaa käytännössä sitä, että kunta siirtää itseltään päätösvallan ja vastuun koskien tiettyjä palveluita. Kunta ei enää päätä siitä, mitä palveluja kuntalaisille järjestetään tai kenelle (palveluiden myöntämiskriteerit) ja missä (toimipaikkaverkko ja lähipalvelut) ne järjestetään. Se ei myöskään enää päätä siitä, kuka tai millä tavoin palveluita tuotetaan (eli tuotetaanko itse, ostetaanko muilta vai tarjotaanko palveluseteleitä), tai kuinka paljon asiakkailta peritään asiakasmaksuja. Lisäksi päätös siitä, kuinka paljon kunnan rahoja käytetään palveluiden järjestämiseen, siirtyy pois kunnan vastuualueelta. Tuottamisvastuun saavalla kunnalla tai kuntayhtymällä tulee olla taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata palvelujen tuottamisesta. Tuottamisvastuullisella tulee olla kyky vastata ehkäisevistä, korjaavista, hoitavista, kuntouttavista ja muista sote-palveluista yhtenäisenä kokonaisuutena. Vastuukunnan tai kuntayhtymän tulee pystyä tuottamaan sekä perus- että erityistason palvelut. Karppasen (2014) mukaan yksittäiseltä tuottajakunnalta ei kuitenkaan vaadita ympärivuorokautista päivystystä. Esimerkiksi Kytän (2014) mukaan käytännössä hyvin harva yksittäinen kunta pystyy tarpeeksi laajaan tuotantoon, jolloin kuntayhtymien ja yhteistyön merkitys tuotannon suunnittelussa kasvaa. Järjestämislain 16 :n mukaan sosiaali- ja terveysalue sekä tuottamisvastuun kantava kuntayhtymä tai vastuukunta voi toteuttaa palvelut tuottamalla ne itse tai yhteistyössä muiden tuottamisvastuussa olevien kuntayhtymien kanssa, olemalla jäsenenä kuntayhtymässä taikka hankkimalla palveluja muulta palvelujen tuottajilta. THL:n (2014) mukaan kunnilla on järjestämisvastuusta luopumisesta huolimatta kokonaisvaltainen vastuu alueensa asukkaiden hyvinvoinnista. Sen tulee yhä seurata asukkaidensa hyvinvoinnin tilaa ja tuottaa hyvinvointikertomus valtuustokausittain. Uutta kunnille on se, että kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijuus siirtyy lakimuutoksen myötä sote-alueelle ja tuottamisvastuun saavalle kunnalle tai kuntayhtymälle. Sote-alue tekee terveydenedistämistyötä vastuukuntien kanssa sekä tarjoaa asiantuntemustaan kunnille. Asiantuntemuksen luonnetta tai mihin tehtäviin se liittyy, ei ole kuitenkaan vielä määritelty. On kuitenkin selvää, että ilman tiivistä yhteistyötä sote-alueen, vastuukuntien ja muiden kuntien välillä ei terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen tai ylläpitäminen ole mahdollista. Palolan ja Räsäsen (2013) mukaan tämän vuoksi kuntien ja sote-alueiden väliseen yhteistoimintaan sekä yhteistyön käytännön toteuttamiseen tulee kohdistaa erityistä huomiota.

22 S i v u 16 Lakiehdotuksessa myös edellytetään asukkaiden mielipiteiden huomioonottamista. Sote-alueen ja tuotannosta vastaavan tahon tulee kerätä asukkaiden näkemyksiä terveyden ja hyvinvoinnin tilasta sekä palveluiden laadusta ja toimivuudesta. Lisäksi palveluiden käyttäjiä tulee kannustaa aloitteellisuuteen sekä yhteistyöhön palveluiden kehittämisessä. Järjestämislain 18 :n mukaan sosiaali- ja terveysalueiden tulee laatia omavalvontaohjelma. Ohjelmassa tulee määritellä, miten sosiaali- ja terveyspalvelujen toteuttaminen ja laatu sekä asiakkaiden ja potilaiden yhdenvertaisuus varmistetaan. Omavalvontaohjelmassa on lisäksi todettava miten sen toteutumista seurataan ja havaitut puutteet korjataan. 4.2 Lähipalvelut STM:n (2014) mukaan yksi uudistuksen tavoitteista on lähipalvelujen turvaaminen koko maassa. Sotealueen on määriteltävä järjestämispäätöksessään, miten lähipalvelut turvataan kaikille asukkaille yhdenvertaisesti ja mahdollisimman esteettömästi. Kuntaliiton (2014) mukaan lähipalvelut ovat palveluita, joita käytetään toistuvasti/päivittäin, ja joita tarjotaan asukkaan lähiympäristössä tai tuodaan kotiin palveluntarpeen mukaisessa laajuudessa. STM:n mukaan sote-palveluiden tulee olla lähellä palveluiden käyttäjiä, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että lähipalveluiden on sijaittava melko lähellä useimpia ihmisiä tai ne tuodaan ihmisten arkeen sähköisillä välineillä tai liikkuvina palveluina. Lähipalveluja voidaan siis käytännössä tuottaa neljässä eri muodossa: Sähköiset palvelut, Liikkuvat palvelut, Kotiin tuotavat palvelut ja Lähellä tuotettavat palvelut. Sähköiset palvelut parantavat palvelujen alueellista saatavuutta. Sähköisesti voidaan tuottaa esimerkiksi neuvonta, palvelunohjaus, ajanvaraus ja omahoito. Liikkuvat palvelut ovat pyörien päällä toteutettuja palveluja, esimerkiksi terveystarkastuksia, laboratorionäytteenottoja, suun terveydenhuoltoa, sairaanhoitoa ja sosiaalityön palveluja. Kotiin tuotavat palvelut tukevat toimintakykyä ja arjessa selviytymistä ja niitä ovat esimerkiksi kotihoito, perhetyö, kuntoutus ja kotisairaanhoito. Lähellä tuotettavat palvelut tuotetaan matalan kynnyksen palvelupisteissä (esim. terveyskeskus), jotka tarjoavat ns. perinteiset palvelut, kuten lääkärin ja hoitajan vastaanoton, suun terveydenhuollon, laboratorionäytteenoton, neuvolapalvelut sekä sosiaali- ja palveluohjauksen. Seuraavaan kuvioon (kuvio 3) on kuvattu esimerkinomaisesti lähipalveluiden neljää tuotantomuotoa laajemmin. Kuvaan punaisella kirjoitetut palvelut ovat mahdollisesti sote-alueen tarjoamia palveluita ja valkoisella kirjoitetut palvelut kunnan muiden hallinnonalojen tarjoamia palveluita.

23 S i v u 17 Kuvio 3. Lähipalveluiden neljä tuotantomuotoa 4.3 Keskitetyt palvelut STM:n mukaan keskitetyt palvelut ovat yhteisiä palveluja, joille ei ole päivittäistä tarvetta, niiden tuottamiseen vaaditaan laajempi asiakaspohja tai ne edellyttävät erityisosaamista sekä tiloja tai laitteita, minkä vuoksi on mielekkäämpää tuottaa palvelut keskitetysti. Järjestämislakiesityksen mukaan sote-alueen palveluja saa keskittää vain, jos palvelujen saatavuus ja laadukkuus edellyttävät erityisosaamista, kalliita investointeja tai palveluja ei voida muuten toteuttaa riittävän kustannustehokkaasti. Sosiaali- ja terveydenhuoltoa voidaan myös keskittää joillekin kunnille tai kuntayhtymille, jos tehtävien vaativuus, harvinaisuus tai kielelliset oikeudet estävät hajautetun tuottamisen. 4.4 Yksityiset palvelut Julkisen ja yksityisen tuotannon välinen kilpailu on puhuttanut paljon uudistuksessa. Useat tahot toivoivatkin ennen uudistuksen julkaisemista, että yksityisen tuotannon rooli palvelujärjestelmässä olisi kasvanut. Järjestelmä kuitenkin pohjautuu jatkossakin julkiseen tuotantoon, sillä STM:n mukaan vaativimpien hoitojen, korkeatasoisen tutkimuksen ja koulutuksen toteuttaminen, tiettyjen hallintopäätösten tekeminen sekä varautumisen ja päivystysluonteisen toiminnan ylläpito olisi mahdotonta, jos järjestelmä pohjautuisi kokonaan vapaalle kilpailulle. Siksi järjestelmä pohjautuu STM:n mukaan jatkossakin julkiseen tuotantoon. Uusi laki ei muuta tilannetta nykyisestä.

24 S i v u 18 Tuottamisvastuussa olevat kunnat ja kuntayhtymät voivat hankkia palveluja yrityksiltä ostopalveluina tai käyttämällä palveluseteleitä. Niiden käyttömahdollisuudet linjataan tarkemmin vasta sote-alueen järjestämispäätöksessä. Yksityisiltä hankittavat palvelut tulee aina kilpailuttaa, kun taas sote-alueen ja tuottamisvastuussa olevien kuntien ja kuntayhtymien välillä kilpailuttamista ei tarvita, koska niiden suhde on EU:n hankintadirektiivin tarkoittamaa kunnallisten toimijoiden välistä yhteistoimintaa. Myöhemmin tehtävät rahoituksen ratkaisut voivat vaikuttaa asiakkaiden valinnanvapauteen sekä julkisen ja yksityisen palvelutuotannon kilpailuun. 4.5 Sosiaalihuollon rooli uudistuksessa Tällä hetkellä kunnat tuottavat sosiaalipalveluja joko itsenäisesti tai yhteistyössä muiden kanssa. Palveluverkko on hajanainen ja palvelujen saatavuus vaihtelee kuntien välillä johtuen niiden suurista kokoeroista. Pienten kuntien on vaikea houkutella tarpeeksi paljon osaavaa työvoimaa, mikä näkyy sosiaalihuollon palveluiden tarjonnassa ja laadussa. Etenkin erityisosaamista vaativat sosiaalitoimen alueet, kuten lastensuojelu ovat olleet vaikeita järjestää tarpeiden mukaisesti pienissä kunnissa. THL uskoo uudistuksen tarjoavan mahdollisuuden sosiaalipalvelujen saatavuuden ja laadun parantamiseen. STM:n mukaan sosiaalihuolto ja terveydenhuolto halutaan järjestää yhtenä palvelukokonaisuutena, sillä asiakkaat tarvitsevat usein selviytyäkseen sekä terveydenhuollon että sosiaalihuollon palveluja. Tällöin on tarkoituksenmukaista, että ne järjestetään yhdessä. Sosiaalihuollolla on tärkeä rooli uudistuksessa myös siksi, että suuri osa sen palveluista on luonteeltaan ennaltaehkäiseviä tai hyvinvointia tukevia. Lisäksi ne ovat kustannuksiltaan edullisia. Sen vuoksi niitä on tarpeen vahvistaa osana sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuutta. Perustason sosiaalipalvelut ovat usein myös linkki muihin kunnallisiin palveluihin, kuten varhaiskasvatukseen, kouluun, liikuntapalveluihin, kulttuuripalveluihin yms., mikä on tärkeää säilyttää uudistuksessa. Käytännössä sosiaalihuollon palvelujen yhdistäminen terveydenhuollon kanssa tarkoittaa sitä, että sosiaalija terveydenhuollon raja-aidat ylittävät päällekkäiset palveluketjut siirtyvät saman organisaation sisäisiksi palveluiksi, jolloin niitä on helpompi johtaa ja koordinoida. Tarkoituksena on päästä eroon päällekkäisistä palveluketjuista, mikä taas tuo toimiessaan säästöjä tulevaisuudessa. Käytännön välineitä yhdistymisen kehittämiselle ja koordinaatiolle ovat esimerkiksi organisaatiotasolla edellä mainitut koko sosiaali- ja terveydenhuollon kattavat järjestämispäätökset sekä yksilötasolla asiakkaalle/potilaalle laadittava yhdistetty hoito- ja palvelusuunnitelma. Lainsäädännön tasolla integraatiota voidaan toteuttaa purkamalla lainsäädännössä tällä hetkellä olevia päällekkäisyyksiä. THL:n vaikuttavuusarvioinnin (2014) mukaan terveydenhuollon ja sosiaalihuollon integraatio ei ole ajatuksena kuitenkaan uusi. Suurin osa Suomen väestöstä (92 %) asuu kunnissa, joissa sosiaali- ja terveystoimen integraatiota on toteutettu laajasti kuntatasolla. Kunnat, joissa sosiaali- ja terveyshuolto toimivat yhä erillään, ovat pieniä keskimäärin alle asukkaan kuntia. Sosiaalipalvelujen järjestämistavat ja laajuus kuitenkin vaihtelevat paljon alueittain ja integraatio on toteutunut huonoiten juuri pienillä kunnilla, missä siitä voisi olla eniten hyötyä. Tämän vuoksi lakiehdotuksessa tavoitellaan mahdollisimman laajaa integraatiota, joka suunnitellaan yhdessä ja varmistetaan järjestämispäätöksessä sekä sote-alueen ja tuottamisvastuisen välisissä tulossopimuksissa. Se, miten palvelut toteutetaan niin, että integraatio toteutuu ja asiakkaan tarpeet otetaan huomioon kokonaisuutena, on lakiehdotuksen mukaan määriteltävä järjestämispäätöksessä. Vastuu palvelujen integraation toteutumisesta ja palvelujen tuottamisesta lähellä asiakasta on THL:n vaikutusarvion mukaan erityisesti tuottamisvastuussa olevilla kunnilla ja kuntayhtymillä.

25 S i v u Asiakkaan asema Järjestämispäätöksissä otetaan huomioon asukkaiden näkemykset palveluista. Asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet palvelujen tuottamiseen määritellään myöhemmin. Myös uudistuksen vaikutukset kuntien asukkaisiin sekä asiakkaisiin ja potilaisiin on lakiluonnoksessa jätetty tässä kohtaa myöhemmin täydennettäviksi. Sosiaali- ja terveysministeriön neuvotteleva virkamies Liisa Heinämäki (2014) on laatinut alustavan arvioinnin sote-uudistuksen vaikutuksista asiakkaan asemaan. Vaikutuksia on tarkasteltu uudistuksen tavoitteiden näkökulmasta ja ne on koottu alla olevaan taulukkoon (taulukko 1). Taulukko 1. Arvioita asiakkaan aseman muutoksesta Tavoite Yhdenvertaiset palvelut väestölle Kansalaisten osallistumismahdollisuus Palvelujen saatavuus Palvelujen saavutettavuus Asiakasohjaus Mahdollisuus järjestää palvelujen tuotanto joustavasti Perus- ja erityispalvelujen kokonaisuus Palvelujen yhdentyminen sektorien välillä Palvelujen yhdentyminen sektorien sisällä Arvio asiakkaan aseman muutoksesta Kuntien väliset erot palvelutasossa vähenevät ja yhdenvertaisuus lisääntyy Kansalaisten vaikuttamismahdollisuus muuttuu yhä välillisemmäksi päätöksenteon etääntyessä yksittäisestä kunnasta laajoille sotealueille. Asiakkaiden osallistuminen on kuitenkin tärkeää palveluiden kehittämisessä, mikä lisää aktiivisuuden lisäämisen tarvetta. Palvelujen laatu ja saatavuus ovat jatkossa turvatummat kuin nykyisessä mallissa, etenkin pienissä kunnissa. Pienissä kunnissa palveluvalikoima monipuolistuu. Harvemmin tarvittavien palvelujen saavutettavuus voi vaikeutua, mutta tämä kehitys olisi todennäköinen vähenevän väestön alueilla ilman muutostakin. Liikkuvien ja sähköisten palvelujen järjestäminen ja palvelujen hajauttaminen kuitenkin parantaa saatavuutta. Väestöpohjaltaan aiempaa laajemmilla järjestämisvastuun alueilla myös pienten tarvitsijaryhmien palveluita pystytään organisoimaan paremmin. Järjestelmällinen asiakasohjaus on mahdollista laajemmalla alueella. Esimerkiksi pienten asiakasryhmien, joilla on erityisiä tarpeita, asiakasohjaus tehostuu. Järjestämisvastuun vieminen laajalle alueelle voi lisätä palveluntuottajien määrää tavalla, joka vaikeuttaa asiakaskeskeisten hoitoketjujen muodostamista ja hajauttaa palveluja. Toisaalta laajemmat alueet voivat järjestää yhä useampia palveluja itse, jolloin niiden mahdollisuus vaikuttaa palvelujen sisältöihin parantuu nykyisestä. Vahva alueellinen palvelujen järjestäjä voi muuttaa joustavasti tuotantorakennetta väestön palvelutarpeiden muuttuessa. Perus- ja erityistason osaaminen muodostavat yhä tiiviimmän kokonaisuuden palveluissa. Organisaatioita voidaan muodostaa aiempaa selkeämmin asiakkaiden palvelukokonaisuuksien mukaisesti. Järjestämisen ja tuottamisen vastuiden selkiytyminen vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon strategista suunnittelua, joka voidaan aiempaa tiiviimmin kiinnittää myös kunnan kokonaisstrategiaan. Sellaiset yhteiset sosiaali- ja terveydenhuollon hallinnolliset ja toiminnalliset ratkaisut, jotka noudattavat asiakkaiden palvelujen tarvetta, tulevat yleistymään. Lähde: Heinämäki 2014

26 S i v u Henkilöstön asema Lakiuudistuksessa uudistuksen vaikutukset henkilöstön asemaan on jätetty tässä vaiheessa auki ja myöhemmin täydennettäviksi. Tiedossa on kuitenkin se, että kuntien ja kuntayhtymien sote-henkilöstö tulee uudistuksen myötä siirtymään hallinnollisesti tuotantovastuussa olevien kuntien ja kuntayhtymien palvelukseen. (Kuvio 4) SOTE-HENKILÖSTÖ Yhteensä Terveyspalvelut HYKS TYKS Sosiaalipalvelut TAYS KYS OYS Lähde: Tilastokeskus, kunta-alan palkkatilasto 2012 Kuvio 4. Sote-henkilöstö yhteensä 4.8 Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen laatima vaikutusarviointi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos sai STM:ltä toimeksiannon arvioida lakiesityksen vaikutuksia seuraaviin asioihin: 1. Palveluverkko, tuotanto ja integraation toteutuminen 2. Hallinto- ja tuotantorakenteen toimivuus 3. Edellytykset turvata riittävät ja yhdenvertaiset palvelut ja niiden saavutettavuus 4. Vaikutukset valtion ja kuntien talouteen 5. Tietojenkäsittely 6. Palvelujärjestelmän ohjattavuus Tutkimuksessa hyödynnettiin muun muassa tietoa sosiaali- ja terveydenhuollon alueellisista uudistuksista ja kokeiluista sekä niiden pohjalta laadituista kustannuslaskelmista, kansainvälistä tutkimus- ja seurantatietoa alan järjestämismalleista ja uudistuksista sekä THL:ssä syntynyttä kokonaisnäkemystä koko maan alueellisista järjestelyistä.

27 S i v u 21 Lisäksi THL:n asiantuntijat haastattelivat 15 palvelujärjestelmässä toimivaa johtajaa, jotka kaikki olivat osaltaan mukana miettimässä uudistuksen myötä uudistuvia järjestämisen ja tuottamisen rakenteita omilla sote-alueillaan. Haastatellut suhtautuivat uudistukseen varautuneen myönteisesti. Esityksen puitteet hyväksyttiin, mutta esityksen lukuisat tulkinnanvaraiset kohdat vaativat heidän näkökulmastaan täydentämistä. Suurimpana puutteena pidettiin monikanavarahoituksen uudistamisen suunnitelman puuttumista. Lisäksi uudistuksen erittäin kiireinen aikataulu nähtiin käytännön ongelmana. Haastateltujen mukaan esitetyn lakiehdotuksen mukaisen rakenteellisen muutoksen onnistuminen kuitenkin edellyttää seuraavia asioita: Lain täsmentämistä, jotta tulkinnanvaraisuus vähenisi ja yhtenäinen rakenne syntyisi. Uudenlaista ja osaavaa johtamista sekä ammattilaisten sitoutumista uudistamiseen. Integraatiovelvollisuuden korostamista sekä järjestämisessä että tuotannossa. Tarpeeksi vahvoja tuotantoalueita, joilla on intressi ja velvollisuus tehdä päätöksiä alueen talouden ja väestön tarpeiden näkökulmasta. THL:n (2014) mukaan sosiaali- ja terveyspalvelujen keskittämisestä viidelle sote-alueelle ei ole Suomessa aiempaa kokemusta, eikä muissa maissa ole tehty yhtä kattavaa muutosta. Tämän vuoksi taloudellisten vaikutusten suuruusluokan arviointiin on esitettävä runsaasti varauksia. Taloudellisia vaikutuksia on arvioitu kansainvälisten arvioiden, sekä kahden esimerkkialueelta (Kainuun hallintokokeilu ja Eksote) saatujen tietojen avulla. Näiden tietojen perusteella THL:n asiantuntijat arvioivat (2014), että sote-integraatio hidastaa sosiaali- ja terveydenhuollon nettokustannusten kasvuvauhtia melko maltillisesti, arviolta n. 0-1 % tai 0-2,4 % riippuen esimerkkitapauksesta. THL:n (2014) mukaan kustannuskehitykseen vaikuttaa myös oleellisesti tulevat valtakunnalliset poliittiset päätökset kuntien tehtävistä sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen menokatosta. Myös päätökset mahdollisista taloudellisista kannustimista kustannusten hillintään tulevat vaikuttamaan lukuihin. Uudistuksen vaikutuksista kustannusten kehi-tykseen on siis hyvin vaikea arvioida, sillä siihen vaikuttavat monet asiat niin suoraan sekä välillisesti. Tämän hetkiset arviot eivät kuitenkaan lupaa merkittävän suuria muu-toksia. Myös Eero Laesterä ja Tuomas Hanhela (2014) ovat tehneet koelaskelmia sote-ratkaisun taloudellisista vaikutuksista. He tarkastelivat kapitaatiomalliin pohjautuvan rahoituksen vaikutuksia kuntien talouteen ja totesivat, että kapitaatiomalli on edullinen toisille ja epäedullinen toisille. 5 LINJAUKSIA JÄRJESTETTÄVISTÄ PALVELUISTA Tähän lukuun on koottu keskeisin tieto järjestämissuunnitelman valmistelutyöryhmien tuotoksesta. Työryhmien pääteemat olivat: turvallisuuteen liittyvät asiat, peruspalveluiden järjestäminen, tukipalvelut ja kehittämis-, koulutus-, henkilöstö- ja yhteistyöasiat. Järjestämislain yhteydessä tulee myös terveydenhuoltolaki muuttumaan merkittäviltä osin. Muutos tulee koskemaan hallinnon ohella myös yhteistoimintarakenteita ja toimintaprosesseja ja muuttaa toimintatapoja voimakkaasti. Samanaikaisesti on meneillään kuntarakenteen uudistuminen.

28 S i v u 22 Vaikka järjestämissuunnitelman valmistelemisen perusteen ovat voimakkaassa murroksessa, on tarve toiminnan ja palveluprosessien kehittämiseksi olemassa palvelutarpeiden muuttuessa ja hoitokeinojen kehittyessä, unohtamatta talouden kiristyviä odotuksia. Suunnitelma on ohut erityisesti peruspalveluiden yhteistyön kehittämisen ja sosiaalitoimen palveluiden osalta, tosin sosiaalihuoltolaki, johon yhteistyön suunnitteluvelvoite on myös sijoitettu, ei ole vielä edes voimassa. Suunnitelmaan on kirjattu tulevaa kehittämistä varten aihioita tavoitellen eheän palvelujärjestelmän kehittämistä. 5.1 Turvallisuus Ensihoidon palvelut Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymällä on Terveydenhuoltolain 39 ja 40 perusteella järjestämisvastuu sairaanhoitopiirin ensihoitopalvelun osalta alkaen. Ensihoitopalvelulla tarkoitetaan toimintoja, joilla turvataan kiireellinen sairaalan ulkopuolinen potilaan tilanarvio, ensihoito ja tarvittaessa kuljetus sairaalaan. Ensihoitopalvelun tulee tehdä lain mukaan palvelutasopäätös, missä määritellään toiminnan palvelurakenne ja tavoitteet. Tärkeimmät palvelutasopäätöksen osatekijät ovat riskikartoitus ja siihen perustuva tasavertainen potilaiden tavoittaminen eri riskiluokissa. Lisäksi siinä tulee määritellä mm. potilaalle annettava hoito, jälkihoidon (debriefing) järjestäminen sekä yhteistyö eri yhteistyöviranomaisten ja päivystyspisteiden kanssa. Lain edellyttämä ensihoidon kenttäjohtaja tuotetaan sairaanhoitopiirin omana toimintana. Laki edellyttää myös ensihoitopalvelun ja päivystystoiminnan tiivistä yhteistyötä. Terveydenhuoltolain 40 :n mukaisesti Ensihoitopalveluun sisältyy: 1) äkillisesti sairastuneen tai loukkaantuneen potilaan kiireellinen hoito ensisijaisesti terveydenhuollon hoitolaitoksen ulkopuolella lukuun ottamatta meripelastuslaissa (1145/2001) tarkoitettuja tehtäviä ja tarvittaessa potilaan kuljettaminen lääketieteellisesti arvioiden tarkoituksenmukaisimpaan hoitoyksikköön; 2) ensihoitovalmiuden ylläpitäminen; 3) tarvittaessa potilaan, hänen läheisensä ja muiden tapahtumaan osallisten ohjaaminen psykososiaalisen tuen piiriin; 4) osallistuminen alueellisten varautumis- ja valmiussuunnitelmien laatimiseen suuronnettomuuksien ja terveydenhuollon erityistilanteiden varalle yhdessä muiden viranomaisten ja toimijoiden kanssa; ja 5) virka-avun antaminen poliisille, pelastusviranomaisille, rajavartioviranomaisille ja meripelastusviranomaisille niiden vastuulla olevien tehtävien suorittamiseksi. Ensihoitopalveluun kuuluvat ainoastaan terveydenhuoltolaitosten ulkopuolella tapahtuvat kansalaistehtävät. Kiireettömät, ambulanssilla tapahtuvat laitossiirrot eivät kuulu ensihoitopalvelun tehtäviin, mutta ne tulisi kuitenkin järjestää keskitetysti ja ensihoitopalvelun kenttäjohtajan tulee olla tietoinen kaikista alueella liikkuvista ambulansseista. Niitä tulee tarvittaessa käyttää ensihoidon ruuhkatilanteiden hoitamiseen. Ensivastetoimintaa tuotetaan jokaiselta miehitetyltä paloasemalta (7 kpl) sekä kumppanuussopimuksella sopimuspalokuntien kanssa 36 paloasemalta. Kaikki asemapaikat ovat määritelty ensihoidon palvelutasopäätöksessä. Ensihoitolääkäripäivystys toimii yöaikaa lukuun ottamatta. Palvelu tuotetaan Satakunnan Ensihoidon Lääkäriautotoiminnan tukiyhdistys ry:n ja Satakunnan sairaanhoitopiirin tuella. Satakunnan sairaanhoitopiirin ensihoitopalvelun nykyinen palvelutasopäätös loppuu Uusi palvelutasopäätösluonnos toimitetaan kunnille ja tärkeimmille yhteistyökumppaneille lausunnolle ennen sairaanhoitopiirin yhtymähallituksen ja yhtymävaltuuston hyväksymistä. Palvelutasopäätöksen perusteella järjestetään mm. vuoden 2015 aikana yksityisen palvelutuotannon kilpailuttaminen. Palvelutason kustan-

29 S i v u 23 nustasoon tulee eniten vaikuttamaan Lounais-Suomen aluehallintoviraston päätös siitä, että yöaikaan useassa ensihoitopalvelun yksikössä käytetty 15 minuutin varallaoloaika on aktiivityötä. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikissa yksiköissä toiminta-aikana on jatkossa ns. välitön lähtövalmius. Palvelutasopäätös on ajateltu kattavan esitetyllä toiminnalla 4 vuoden ajanjakson. Päätöksessä pyritään säilyttämään ennustettavuus sekä toiminnan että talouden osalta. Sote-uudistuksen ei oleteta merkittävästi muuttavan ensihoidon rakenteita, minkä vuoksi palvelutasopäätösluonnos ulotetaan ns. Sote-lain ja sen nykyiseen substanssilainsäädäntöön tulevien muutoksien mahdollisista vaikutuksista huolimatta vuoteen 2019 asti Päivystysaikaiset palvelut Kahdessa vaiheessa ( ja ) voimaan tuleva Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 782/2014 kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä täsmentää ympärivuorokautista päivystystoimintaa, synnytyksiä, päivystyksenä tapahtuvaa leikkaustoimintaa ja suun terveydenhuoltoa. Asetuksen mukaan ympärivuorokautinen päivystys on järjestettävä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystyksenä, ellei saavutettavuus- ja potilasturvallisuusnäkökohdista muuta johdu Erikoissairaanhoidon päivystys Satakunnan sairaanhoitopiirissä erikoissairaanhoidon päivystyksen potilasmäärä on n käyntiä vuodessa (Satks). Erikoissairaanhoidon päivystystoimintaa Satakunnan keskussairaalassa tulee edelleen kehittää sekä tulee huolehtia osaavan henkilöstön rekrytoinnista. Lääkärikoulutusta kuten eri erikoisalojen erikoislääkäri, kuten mm. uutta akuuttilääketieteen (ensihoito- ja päivystyslääketiede) koulutusta tulee Satakunnassa edelleen jatkaa. Hoitoonohjausohjeessa tulee sopia kunkin potilasryhmän oikea hoitopaikka. Hoitoketjujen kuvausta tulee eri toimijoiden kesken jatkaa. Yhteistyötä perusterveydenhuollon ja erikoissairashoidon kesken tulee tehostaa. Erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksessa sovitaan yliopistolliseen sairaalaan keskitettävät hoidot Yleislääketieteen päivystys Satakunnan sairaanhoitopiirin yleislääketieteen päivystyksessä käy n potilasta vuodessa. Etäisyys päivystykseen on pisimmillään n. 100 km. Yleislääketieteen päivystystoiminta tulee jatkossakin järjestää keskitetysti virka-ajan ulkopuolella. Toimivan päivystyksen edellytys on virka-aikainen toimiva lähipalvelu. Lisäksi tulee kaikin keinoin kehittää kotona tapahtuvaa hoitoa, jotta tarpeetonta päivystykseen hakeutumista voidaan välttää. Potilaan kotiuttamisprosessin suunnittelu tulee alkaa jo potilaan saapuessa päivystykseen. Ikäihmisten päivystyskäyntien sisältöä tulee kehittää ja sujuvoittaa. Satakunnan sairaanhoitopiirin vuosien toiminta- ja taloussuunnitelmassa (yhtymävaltuusto ) on esitetty ns. päivystyksen hanke K1,K2,yhteispäivystys vuosille , n. Hankkeen budjetti on noin 10,5 milj. euroa. Hankesuunnitelman laadinta on vireillä ja hankkeen sisällön suunnittelussa otetaan huomioon erikoissairaanhoidon toimintojen lisäksi Satakunnan perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon päivystystarpeet, mm. päihde- ja sosiaalipäivystys. Sosiaali- ja terveysministeriö on Rauman kaupungin esityksestä myöntänyt päivystysasetuksen perusteella poikkeusluvan Raumalle. Määräaikainen lupa päivystykselle myönnettiin 1. kesäkuuta 2017 asti.

30 S i v u Suun terveydenhuollon päivystys Hammashoidon viikonlopun ja arkipyhien yhteispäivystys on järjestetty kiireellistä ensiapuhammashoitoa varten Porin lisäksi Euran, Eurajoen, Harjavallan, Honkajoen, Jämijärven, Kankaanpään, Karvian, Kokemäen, Köyliön, Lavian, Luvian, Merikarvian, Nakkilan, Pomarkun, Siikaisten, Säkylän ja Ulvilan asukkaille. Yhteispäivystys toimii Porissa, keskushammashoitolassa. STM:n asetus (782/2014; voimaan ) edellyttää suun terveydenhuollon osalta, että virka-ajan ulkopuolinen ilta- ja viikonloppupäivystys tulee järjestää toimintaa keskittämällä sairaanhoitopiirin alueella yhteen yhteispäivystyspisteeseen osana muuta päivystystä. Tilojen, välineiden ja laitteiden on oltava päivystystoimintaan soveltuvat ja ilmoitettuna päivystysaikana tulee olla saatavilla laillistetun hammaslääkärin palvelut. Yöaikainen päivystys (klo 21-08) keskitetään yliopistosairaaloihin. Asetuksen mukainen suun terveydenhuollon virka-ajan ulkopuolinen päivystys sairaanhoitopiirin alueella järjestetään alkaen sairaanhoitopiirin järjestämänä Satakunnan keskussairaalan päivystyksen yhteydessä. Tilat valmistuvat kevään 2015 aikana. Ennen niiden valmistumista päivystys tapahtuu Porin kaupungin keskushammashoitolassa. Suun terveydenhuollon päivystyksen toteuttamisesta on vireillä kilpailutus Maakunnallinen sosiaalipäivystys Maakunnallinen sosiaalipäivystys toimii Porin poliisilaitokselta sekä yhteispäivystyksestä käsin. Sosiaalipäivystyksessä työskentelee 5 sosiaalityöntekijää. Satakunnan kunnat ovat delegoineet heille toimivallan virka-ajan ulkopuolella. Satakunnan sosiaalipäivystys toimii seuraavasti: Aktiivityöaika ma-to klo 15-24, pe klo 15-02, la klo 08-02, su klo Muu virka-ajan ulkopuolinen aika hoidetaan varallaolona. Sosiaalipäivystyksen ensisijaiset tehtävät ovat: - lähisuhdeväkivaltatilanteet erityisesti, jos osapuolilla alaikäisiä lapsia - lapsi päihtyneen seurassa tai hoidossa - lapsi jää muuten ilman asianmukaista hoitajaa - lapsen huolto- ja tapaamisriidat - lasten ja vanhempien väliset ristiriidat - alaikäiset rikoksentekijät - alaikäiset päihtyneet - luvattomasti lastensuojeluyksiköstä poistuneet nuoret - tuki, ohjaus ja neuvonta sijaisperheille äkillisissä kriisitilanteissa - äkilliset kriisitilanteet. Lastensuojelun kriisitilanteet ovat ensisijaisia ja sosiaalipäivystyksen sosiaalityöntekijä arvioi kiireellisyysjärjestyksen. Sosiaalipäivystykseen asiakkaat ottavat yhteyttä hätäkeskuksen kautta 112. Viranomaiset ottavat yhteyttä viranomaisnumeron ja / Virve:n kautta. Henkisen ensiavun päivystys toimii yhteispäivystyksestä käsin. Toimintaan osallistuvat myös koulutetut Suomen punaisen ristin yksiköt.

31 S i v u Peruspalvelut Peruspalvelut Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmää uudistetaan valtakunnallisesti. Tavoitteena on aloittaa palvelutuotanto uudella järjestämismallilla ja palvelurakenteella vuoden 2017 alussa. Uudistuksessa järjestäminen ja tuottaminen eriytetään ja erotetaan kahdelle kuntien omistamalle alueelliselle organisaatiotasolle. Tulevaisuudessa palveluiden järjestämisestä päättää ylimaakunnallinen sote-järjestäjä -kuntayhtymä ja tuottamisvastuun kantaa uusi maakunnallinen kuntayhtymä. Sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluiden järjestämisessä ja tuottamisessa korostetaan alueellisten lähipalveluiden merkitystä sekä asiakaslähtöisiä, laadukkaita ja vaikuttavia palveluja ja palveluprosesseja. Palveluverkko muuntuu alueellisesti asukkaiden palvelutarvetta (ikärakenne, sairastavuus, sosioekonomiset tekijät) vastaavalla tavalla. Sosiaali- ja terveyspalveluilla edistetään uuden kunnan väestön terveyttä ja hyvinvointia sekä lisätään ennaltaehkäiseviä ja kuntalaisten omahoitoa tukevia toimintatapoja ja menetelmiä. Sosiaali- ja terveyspalvelujen vuosittaisessa palvelusuunnitelmaprosessissa arvioidaan ja käyttöönotetaan rohkeasti uusia toimintatapoja. Kuntalaisille varmistetaan yhdenvertaiset palvelut siten, että niitä tuotetaan väestötarpeen mukaisesti lähipalveluina tai keskitetysti yhteisinä palveluina. Asukkaiden omaa valinnanvapautta palvelevia toimintatapoja edistetään. Uudessa kunnassa rakennetaan yhtenäiset ja kustannustehokkaat palvelurakenteet, jotka ottavat huomioon myös palveluiden saatavuuden ja saavutettavuuden nykyaikaiset vaatimukset ja mahdollisuudet. Palveluiden järjestämisen lähtökohtana on yhdenvertaisuuden toteuttaminen, jossa korostetaan alueellisten lähipalvelujen merkitystä sekä asiakaslähtöisiä palveluja. Palveluiden vaikuttavuutta tulee kehittää aktiivisesti yhteistyössä asukkaiden ja henkilöstön kanssa. Palveluiden ja palveluverkon suunnittelussa ja kehittämisessä otetaan huomioon itse toteutetun palvelun ohella paikallisten yhteisöjen ja yritysten mahdollisuudet palveluiden tuottamiseen (monituottajuus). Asukkaiden omaa valinnanvapautta palvelevia toimintatapoja edistetään. Palvelurakenteet muodostetaan kustannustehokkaasti. Palveluiden vaikuttavuutta arvioidaan hyvinvointikertomuksessa. Arvioita laadittaessa tulee huomioida myös osallisuusjärjestelmien kautta saadut asiakas- ja asukaspalautteet. Tavoitteena tulee olla palveluiden laatu, oikea-aikaisuus ja vaikuttavuus, asiantuntemuksen hyödyntäminen, asiantuntijoiden ja työntekijöiden saatavuus, kehittämismahdollisuuksien hyödyntäminen, paikallisen osallisuuden edistäminen ja alueen vaikutusvallan vahvistaminen Satakunnassa, sote-alueella ja kansallisesti Lääkinnällinen kuntoutus ja apuvälinepalvelut Satakunnan sairaanhoitopiiri järjestää ja ohjaa kuntoutustoimintaa jäsenkuntiensa alueella sekä ohjaa ja valvoo muilta tahoilta ostamiaan kuntoutuspalveluita. Sairaanhoitopiiri myös järjestää Satakunnan alueella kuntoutukseen liittyvää koulutusta. Satakunnassa apuvälinepalvelut järjestää alueellinen apuvälinekeskus. Apuvälinekeskus tuottaa sellaiset liikkumisen ja kommunikoinnin apuvälinepalvelut, jotka vaativat erityisosaamista. Perusterveydenhuolto (esimerkiksi terveyskeskukset) vastaa perusapuvälineistä. Apuvälinekeskus tarjoaa kuitenkin myös perusapuvälineisiin liittyviä palveluja, jos siitä on sovittu kunnan kanssa. Alueellisessa toiminnassa ovat mukana kaikki sairaanhoitopiirin jäsenkunnat Raumaa lukuun ottamatta.

32 S i v u Sairaalahoito Satakunnan sairaanhoitopiirin tavoitteena on varmistaa alueellaan päivystävä, kattavasti erikoissairaanhoitoa tuottava sairaala. Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä tarjoaa erikoissairaanhoidon palveluja 20 jäsenkuntansa noin asukkaalle yhteistyössä alueen perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen kanssa. Sairaanhoitopiirin sairaalat sijaitsevat Porissa, Raumalla ja Harjavallassa ja näiden lisäksi psykiatrian toimipisteitä on useilla eri paikkakunnilla Mielenterveyspalvelut Satakunnan sairaanhoitopiirin psykiatrisen hoidon toimialue vastaa psykiatrisesta erikoissairaanhoidosta yhteistyössä kuntien perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen kanssa. Psykiatrinen erikoissairaanhoito on vaativinta osaamista edellyttävä osa mielenterveyspalveluista. Psykiatrisen hoidon toimialue jakaantuu lastenpsykiatrian, nuorisopsykiatrian, aikuispsykiatrian laitoshoidon sekä aikuispsykiatrian avohoidon vastuualueisiin. 5.3 Tukipalvelut Tukipalveluina tarkastellaan tässä kuvantamis-, lääkehuolto-, välinehuolto-, laboratorio- ja sairaalahygienian, kuljetus- ja varastointi- sekä hankintapalveluja. Pääsääntöisesti Satakunnan sairaanhoitopiirin sairaanhoidollisten palveluiden liikelaitos, SataDiag, tuottaa alueen kunnille diagnostisia ja lääkehuollon palveluja. Sen toimialaan kuuluvat lisäksi tartuntatautien ehkäisyyn ja hygieniaan liittyvät palvelut Kuvantamispalvelut Alueellisena palvelujen tuottajana SataDiag:in kuvantaminen tuottaa erikoissairaanhoidon potilaiden radiologiset palvelut sekä radiologisia palveluja terveyskeskuksille. Haasteena on ollut viime vuosina radiologien rekrytointi. Rekrytointiin ja palveluiden saatavuuteen on panostettu viime vuosina ja näissä on onnistuttu. Toimipisteet ovat Satakunnan keskussairaalassa, Rauman aluesairaalassa, Porin kaupunginsairaalassa sekä Euran, Huittisten, Säkylä-Köyliön, Noormarkun ja Ulvilan terveyskeskusten yhteydessä. Porin perusturvan yhteistoiminta-alue hankkii kuvantamispalvelut SataDiag:ista. Euran, Huittisten, Köyliön ja Säkylän kuvantamisyksiköt henkilöstöineen ovat siirtyneet SataDiag:in toiminnaksi Kunnallinen oma kuvantaminen/röntgen on Harjavallassa ja koko Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymässä sekä Kankaanpäässä ja koko Posassa. Visiona jatkossa olisi saada yksi toimija Satakuntaan. Tärkeimpänä kehittämiskohteena on saada käyttöön yhteinen kuvantamisarkisto koko Satakuntaan Lääkehuoltopalvelut Satadiag lääkehuoltoon kuuluvat sairaala-apteekki keskussairaalassa sekä neljä alueellista lääkekeskusta, jotka sijaitsevat Kankaanpäässä, Harjavallassa, Raumalla ja Porissa. SataDiag-lääkehuollon asiakkaita ovat erikoissairaanhoidon lisäksi alueen perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen yksiköt 16 kunnan alueella.

33 S i v u 27 Lääkelain mukaisesti SataDiag-lääkehuolto ei voi toimittaa lääkkeitä yksityisille henkilöille (esim. palvelutaloihin). Satakunnan sairaanhoitopiirin lääkehuolto tuottaa asiakkailleen seuraavat lääkehuollon palvelut: lääkkeiden toimittaminen tilausten perusteella, lääkehuollon toimintaohjeet, lääkkeiden hankinta tukkuliikkeistä, peruslääkevalikoiman ylläpito, huumausainekirjanpito, erityislupien anominen ja ylläpito, lääkekulutusraportit kustannuspaikoittain, osastokäynnit ja tarkastukset, vanhentuneiden lääkkeiden hävitys, lääkeinformaatio, velvoitevaraston ylläpitäminen ja varastointi-ilmoitukset viranomaisille. Erillissopimuksella lääkehuolto tarjoaa myös koneellista potilaskohtaista lääkejakelupalvelua ja lääkehoidon kokonaisarviointipalvelua. Lääkkeet tilataan pääsääntöisesti sähköisesti ja ne toimitetaan toimituspisteittäin tilaajille arkipäivisin. Lääkkeiden toimitus tapahtuu yleensä logistisesti läheisimmästä SataDiag-lääkehuollon toimipisteestä. Visiona olisi saada lääkelogistiikka yhdelle toimijalle, mutta farmaseutin työpanoksia tulisi lisätä alueellisesti Välinehuolto Satakunnan sairaanhoitopiirin Välinehuolto tuottaa organisaation ydinprosesseille välttämättömät tukipalvelut. Toiminta on vastuullista, tartuntojen leviämistä ehkäisevää työtä. Välinehuolto tuottaa puhtaita, desinfioituja, steriilejä ja toimintakuntoisia instrumentteja potilaan hoitoa ja tutkimuksia varten. Välinehuoltokeskus palvelee erikoissairaanhoitoa ja Porin Perusturvan yhteistoiminta-alueen yksiköitä Laboratoriopalvelut SataDiag Laboratorio on FINAS- akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio (T245). Akkreditointivaatimuksina ovat standardit SFS-EN ISO/IEC17025:2005 ja SFS-EN ISO 15189:2007. SataDiag:in laboratorio tuottaa näytteenottopalveluja ja kliinisen kemian, kliinisen hematologian sekä kliinisen mikrobiologian tutkimuspalveluja ja joissakin toimipisteissä myös kliinisen fysiologian palveluja. Laboratorion asiakkaita ovat Satakunnan alueen erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon toimintayksiköt, sosiaalipalveluja tuottavat yksiköt ja Puolustusvoimat. Näytteenottopalvelujen laajuudesta ja analyysipalvelujen toteutuksesta sovitaan palvelujen käyttäjien kanssa toimipistekohtaisesti. Suurin osa aamulla otetuista näytteistä on vastattu samana iltapäivänä. Porin perusturvan ja Posan yhteistoiminta-alueet hankkivat laboratoriopalvelut SataDiag:ista. Kunnallinen oma laboratoriotoiminta on Eurassa, Säkylä-Köyliössä (neuvotteluja), Huittisissa (neuvotteluja) ja Keski- Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymässä. Visiona olisi saada yksi vahva toimija koko Satakuntaan Sairaalahygienian palvelut Alueellisena palvelujen tuottajana SataDiag:in infektioyksikkö on tartuntatautien ja sairaalahygienian asiantuntija sairaanhoitopiirin alueella ja siten omalta osaltaan edistää väestön terveyttä ja kehittää laitoshygieniaa alueella. Infektioyksikkö huolehtii sairaanhoitopiirille säädetyistä tartuntatautien valvonta- ja torjuntavelvollisuuksista, tuottaa konsultaatiopalveluja sekä opetusta.

34 S i v u Kuljetus- ja varastointipalvelut Satakunnan sairaanhoitopiirin Logistiikkakeskuksen tehtävänä on huolehtia sairaanhoitopiirin omien yksiköiden materiaalitoimitusten lisäksi sairaanhoitopiirin jäsenkuntien terveydenhuollon yksiköiden materiaalitoimituksista ja kuljetuksista. Logistiikkakeskus toimii Porissa Pinomäessä sijaitsevissa, vuonna 2010 valmistuneissa tiloissa, joista on hyvät liikenneyhteydet ympäri Satakuntaa. Lattianeliöitä logistiikkakeskuksessa on 2700 m2 ja tuotevalikoima käsittää lähes tuoteartikkelia. Varastopaikkoja logistiikkakeskuksessa on n kpl ja viikoittain ympäri Satakuntaa kuljetettavan tavaran volyymi on n. 400 kuutiota. Logistiikkakeskuksella on toimipisteet lisäksi Satakunnan keskussairaalalla ja Porin kaupunginsairaalalla, joista käsin hoidetaan em. sairaaloiden sisälogistiikkaa. Logistiikkakeskuksen asiakkaina ovat Porin perusturvan yhteistoiminta-alue, Posa, Eura, Säkyä ja Köyliö. Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä ja Huittinen eivät ole ko. keskuksen asiakkaita. Visiona olisi saada yksi toimija koko Satakuntaan. Tärkeimpänä kehittämiskohteena ovat sairaalan sisällä tarjottavat palvelut (terminaalipalvelut, sisäinen kuljettaminen, hyllytys- ja tilauspalvelut) Hankintapalvelut Satakunnan sairaanhoitopiirin hankintapalvelut avustavat Satakunnan sairaanhoitopiirin muita yksiköitä kilpailuttamisessa, tilaa suoratoimituksiin perustuvat tuotteet sekä huolehtii monistuspalveluista. Yksikön toiminta on laajentunut kumppanuussopimusten myötä myös sairaanhoitopiirin ulkopuolelle. Lähinnä kyse on tuolloin irtaimistohankinnoista. Tärkeimpänä kehittämiskohteena on yhteistyön kehittäminen, esimerkiksi Porin kaupungin hankintapalvelujen kanssa. 5.4 Kehittäminen Yleinen kehittäminen Tavoitteena on huomioida Satakunnan alueen väestön hyvinvointi sekä yksilön oma voimaantuminen ja aktiivisuuden tukeminen. Terveyden edistäminen tulee näkyä kunnan kaikessa toiminnassa ja sen tulee mahdollistaa terveyttä edistävä asuin- ja elinympäristö. Kunnissa tulee olla nimetty terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen vastuutahot. Terveyden edistämisen on kuntien poikkihallinnollista toimintaa ja kuntastrategioissa on kuvattu kunnan väestön terveystietoihin perustuvat terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet sekä tavoitteita koskevien toimenpiteiden systemaattinen toteuttaminen ja seuranta. Kunnissa on käytössä sähköinen hyvinvointikertomus. Satakuntalaisten terveyttä ja hyvinvointia seurataan systemaattisesti maakunnallisella tasolla keskeisten indikaattorien ja koordinoidun yhteistyön avulla. Maakunnallinen hyvinvoinnin rakenteen organisointi sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen strategia ohjaavat kuntia väestön hyvinvoinnin edistämisessä. Kunnat ja sairaanhoitopiiri arvioivat tehtävien päätösten ja ratkaisujen vaikutukset väestön terveyteen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. (THL 11.) Satakunnan kunnat tekevät tiiviisti yhteistyötä eri oppilaitosten kanssa Satakunnassa. Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikössä järjestetään Hyvinvointialan liiketoimintaosaamisen maisteriohjelma, josta valmistuu hyvinvointialaan erikoistuneita kauppatieteiden maistereita (KTM, 120 op). Kauppatieteellisen ydinosaamisen lisäksi maisteriohjelmasta valmistuneella on kokonaisvaltainen näkemys hyvinvointialan julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin keskinäiseen vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön pohjautuvista palveluverkostoista ja muutosprosesseista sekä niiden ennakoivasta johtamisesta ja kehittämisestä. Monitieteisten

35 S i v u 29 opintojen myötä opiskelija pääsee tarkastelemaan ja analysoimaan erityisesti sosiaali- ja terveysalan, mutta myös muiden hyvinvointialojen, ajankohtaisia, yhteiskunnallisesti merkittäviä teemoja ja ilmiöitä uusimpien tieteellisten tutkimusten valossa. Tarkastelussa huomioidaan alueelliset, kansalliset ja kansainväliset näkökulmat. Keskeisimmät kehittämiskohteet ovat: 1. Kehittämisorganisaatioiden kokoaminen ja toiminnan uusi koordinaatio 2. Terveys- ja hyvinvointipalvelujen suunnittelu luomalla alueellinen sähköinen hyvinvointikertomus ja suunnitelma a. Tavoitteena on jäsentynyt tiedon keruu ja systemaattinen hyvinvoinnin edistäminen, ennaltaehkäisevä työ ja sairauksien, erityisesti kansantautien ehkäisy sekä varhaisen tuen keinojen kehittäminen. 3. Toimintaorganisaatioiden kokoaminen ja alueellisen hyvinvointipalveluiden koordinaation kehittäminen uudessa palvelurakenteessa yhteistyöstä sopimalla ja yhteistyötä tiivistämällä sosiaali- ja terveysalueen, palvelujen järjestämisvastuussa olevien tahojen, kuntien ja kolmannen sektorin kanssa. 4. Palveluketjujen tarkentaminen sekä kustannusvaikuttavuuden seurannan kehittäminen a. Tavoitteena on asiakkaan palvelujen joustavuus ja niiden järjestäminen kustannusvaikuttavalla tavalla Henkilöstön saatavuus ja osaaminen Sosiaali- ja terveydenhuollossa noudatetaan yleisesti valtakunnallisia kelpoisuusvaatimuksia. Satakunnan alueella on jonkin verran ongelmia lääkärien rekrytoinnissa. Toistaiseksi hoitajien vakanssit on saatu täytettyä, mutta pätevistä sijaisista saattaa jo olla pulaa. Satakunnassa kunnilla on pääsääntöisesti kuntarekryohjelma käytössä muilla, paitsi Nakkilassa, Säkylässä ja Köyliössä. Joissakin palvelukokonaisuuksissa henkilöstömääriin on laadittu valtakunnalliset suositukset. Lastenneuvoloissa sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa terveydenhoitajien määrää ohjaa neuvola-asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta. (STM 2008a.) Ikäihmisten palvelujen laatusuosituksessa on määritelty kotipalvelun ja ympärivuorokautisen hoidon henkilöstömitoitukset (STM 2008b.) Kunnissa noudatetaan myös hyvän saattohoidon suosituksia. (STM 2010.) Henkilöstömäärät perustuvat valtakunnallisiin suosituksiin sekä yksikön hoitoisuuteen. Terveydenhuollon ammattilaisten opetusta ja koulutusta ohjaavat terveydenhuoltolaki, kansanterveyslaki, erikoissairaanhoitolaki, laki ja asetus terveydenhuollon ammattihenkilöistä, yliopistolaki ja asetus, ammattikorkeakoululaki ja valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista, laki ammatillisesta koulutuksesta, laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta sekä opetusministeriön asetus ammatillisista perustutkinnoista, täydennyskoulutusasetus, työterveyshuoltolaki ja terveydenhuoltolaki. Satakunnan sairaanhoitopiirin osaamisen kehittämissuunnitelman päivitys on käynnistymässä osana sekä TYKSin erityisvastuualueen opetus- ja koulutuspolitiikkaa. Satakunnan sairaanhoitopiirissä toimii koulutuspäällikkö, joka vastaa alueellisen koulutusohjelman suunnittelusta, tiedottamisesta ja koordinoinnista. Visio on: Henkilöstön rakenteen ja määrän tulee vastata alueen väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen palvelujen tarvetta. Sairaanhoitopiirien, perusterveydenhuollon yksiköiden ja koulutusorganisaatioiden välille luodaan toimiva yhteistyöverkosto, jonka koordinaatiosta vastaa sairaanhoitopiiri/perusterveydenhuollon yksikkö. Vahvistetaan entisestään koko Satakunnan alueen tutkimus- ja kehittämistyötä sekä kehitetään

36 S i v u 30 tutkijoiden koulutusta. Tavoitteena on ylläpitää laaja-alaista ammatillista koulutusta ja taata koulutetun työvoiman pysyminen Satakunnassa. Keskeisimmät kehittämiskohteet ovat: 1. Satakunnassa järjestettävän lääkäri- sekä sosiaali- ja terveydenhuollon koulutuksen turvaaminen 2. Koulutusorganisaatioiden ja työelämän yhteistyön kehittäminen Harjoittelukäytännöt, klinikkaopettajatoiminta 3. Täydennyskoulutuksen koordinointi maakunnallisesti Satakunnan sairaanhoitopiiri koordinoi, suunnittelee ja järjestää alueellisen täydennyskoulutuksen yhteistyössä alueen sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioiden ja koulutusorganisaatioiden kanssa Verkko- ja videovälitteisen koulutuksen kehittäminen 4. Porin perusturvan yhteistoiminta-alueella on kehitetty työssäoppimiskeskusta, joka pohjautuu moniammatilliseen työskentelyyn valmiuksia antavaan toimintamalliin oppilaitosten työharjoittelussa ja mahdollistaa kesäaikaisen opiskelun. 5. Alueellisen rekrytoinnin ja maakunnallisen näkyvyyden kehittäminen Laadunhallinta ja potilasturvallisuus Laadunhallinta sisältää toiminnan ja sen tavoitteiden suunnittelun ja johtamisen, tulosten jatkuvan arvioinnin suhteessa tavoitteisiin sekä toiminnan jatkuvan parantamisen tavoitteiden saavuttamiseksi. Sosiaali- ja terveydenhuollossa laadun ulottuvuuksina nähdään yleisimmin mm. asiakaslähtöisyys, palvelun/hoidon saatavuus, oikea-aikaisuus, vaikuttavuus ja turvallisuus. Toimintayksikön johto vastaa terveydenhuoltolain edellyttämän laadunhallinnan ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosuunnitelman laadinnasta ja sen toimeenpanosta. Satakunnan sairaanhoitopiirin alueella terveydenhuollon toimintayksiköt ovat laatineet laadunhallinnan ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosuunnitelmat. Erikoissairaanhoidon yksiköissä ja osassa kuntia ja kuntayhtymiä on suunnitelmiin liittyvät laadunhallinnan ja potilasturvallisuuden vastuut jo määritelty. Johdolla on keskeinen vastuu myös laatu- ja turvallisuusongelmien tunnistamisesta, ennakoinnista ja hallinnasta organisaation kaikilla tasoilla. Organisaation myönteinen turvallisuuskulttuuri estää vaaratapahtumien syntyä, kun kaikki työntekijät tuntevat oman vastuunsa potilaiden turvallisuudesta, järjestelmälähtöistä virheistä oppimista tuetaan ja turvallisuus on tärkeässä roolissa taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden rinnalla ja näkyy myös resursoinnissa. Satakunnan sairaanhoitopiirin alueen erikoissairaanhoidossa on turvallisuuskulttuuria jo arvioitu käyttäen VTT:n kehittämää turvallisuuskulttuurin tilaa kartoittavaa TUKU-mittaria. Asiakaslähtöisyyden ja eri toimijoiden välisen palvelu-/hoitokokonaisuuksien arviointi ja kehittäminen vaativat yhtenäisten toimintatapojen dokumentointia ja organisaatioiden välisen tiedonkulun sujuvuutta. Poikkitoiminnallisten hoito- ja kuntoutusketjujen kuvausta tehdään yhteistyössä erikoissairaanhoidon ja peruspalveluiden kanssa. Laadunhallintaan ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanoon liittyvä yhteistyö sairaanhoitopiirin alueen sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioiden välillä ilmenee mm. yhteisen vaaratapahtumaraportointijärjestelmän (Haipro) käytössä. Yhteisen Haipro-vaaratapahtumien raportointijärjestelmän avulla työntekijät voivat ilmoittaa havaitsemansa vaaratapahtuman sähköisesti myös oman organisaation ulkopuolelle. Alueellisen sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan kehittämisen kannalta muidenkin yhtenäisten raportointimenettelyjen käyttö mahdollistaa vertailun kuntien ja organisaatioiden välillä ja tehostaa hoidonporrastusta. Tämän kaltaisia yhteisiä raportointimenettelyjä on vielä tällä hetkellä vähän. Keskeinen laadun parantamisen keino on asiakas-/potilaspalautteen keruu ja sen hyödyntäminen. Tällä hetkellä sairaanhoitopiirin alueella on palautteen keräämiseen, analysointiin ja hyödyntämiseen käytössä erilaisia menettelyjä sekä jatkuvana ja määräajoin kerättävänä. Toimintayksiköissä on sovittu menettelyta-

37 S i v u 31 vat, joilla asiakas-/potilaspalautteeseen vastataan. Satakunnan sairaanhoitopiirin erikoissairaanhoidossa on käytössä sähköinen jatkuva asiakaspalautteiden keräämiskäytäntö. Satakunnan sairaanhoitopiiri on ollut mukana yliopistosairaaloiden muodostamassa asiakaspalautetyöryhmässä, jossa on laadittu yhteiset asiakaspalautekysymykset/väittämät. Tämä viiden kysymyksen sarja on käytössä erikoissairaanhoidossa ja antaa yleisen ja vertailtavan kuvan asiakkaan laatukokemuksesta. Näiden kysymysten sisällyttämistä kunkin terveyskeskuksen asiakaspalautejärjestelmään kysymyspatteristoon suositellaan. Kansallisten asiakaspalautekysymysten tuottama aineisto pyritään jatkossa kokoamaan THL:n Palveluvaaka sivustolle. Asiakkaat odottavat jatkossa terveydenhuollon organisaatioilta yhä enemmän ja laajempaa tietoa niiden toiminnasta ja näin erilaisin mittarein toiminnasta tuotetun tiedon avoin raportointi tulee vaatimaan yksiköiltä asiaan paneutumista ja resursointia Tietohallinto Satakunnan sairaanhoitopiirin alueen sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköissä on käytössä eri toimittajien asiakas- ja potilastietojärjestelmiä. Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymällä potilashallinnon järjestelmänä on Effica, laboratoriojärjestelmänä Weblab/Multilab, kuvantamisjärjestelmänä Radu v4 ja kuvaarkistojärjestelmä on PACS CS11. Psykiatrian järjestelmänä on Effica. Myös potilaskertomusjärjestelmänä on Effica v4.1. Sosiaalipalveluissa on käytössä Effica v4.1, joka on yhdistetty sairaanhoitopiirin verkkoon. Perusterveydenhuollossa Satakunnassa valtajärjestelmänä toimii Effica (Tieto) ja seuraavana on Pegasos (Logica). Suun terveydenhuollossa on valtaosalla Effica, Säkylä-Köyliössä on WinHIT. Sosiaalihuollossa Effica ja ProConsona (CGI) ovat yleisimmät järjestelmät. Sote-tieto hyötykäyttöön strategia 2020 (STM) tavoitteena on tietohallinnon yhteentoimiva alueellinen kokonaisuus, jossa määritykset ja vaatimukset tehdään yhdessä parasta asiantuntemusta käyttäen. Tieto toimii hyvinvoinnin ja uudistettavien palvelujen tukena. Strategiassa Kansalainen on aktiivinen osallistuja hoitoonsa kansallisten Omahoito-sivujen avulla. Tavoitteena on saada henkilöstölle hoitotyötä tukevat järjestelmät ja sosiaali- ja terveydenhuollon johtamisen tueksi reaaliaikaista tietoa. Satakunnassa on aloittanut toimintansa vuonna 2012 terveydenhuollon alueellinen tietohallinnon neuvottelukunta, jonka tehtävänä on koordinoida alueellista tietohallinnon kehittymistä. Neuvottelukunnassa on edustus koko alueen terveyskeskuksista sekä Kelasta ja sairaanhoitopiiristä. Alueellista yhteistyötä tehdään parhaillaan kansalliseen potilastiedon arkistoon liittymisessä ja suunnitellaan yhteistä alueen Efficatietokantaa. Liittyminen Kanta-arkistoon tapahtuu Medbit Oy:n kautta vaiheittain. Porin kaupunki ja Porin perusturvan yhteistoiminta-alueen kunnat sekä Rauman kaupunki ovat Medbit Oy:n osakkaita. Porin perusturvan tietohallinto on alkaen siirtynyt liikkeen luovutuksella yhtiölle Hoitoketjut Satakunnan sairaanhoitopiiri on koordinoinut useiden hoitoketjujen kuvaamista. Sairaanhoitopiirin sivuilta löytyvät diabeteksen, muistihäiriöpotilaan, akuutin aivoverenkierron häiriön, rintasyövän, lasten lihavuuden, keuhkoahtaumataudin (COPD), sepelvaltimotautikohtauksen, skitsofrenian ja lasten astman alueelliset hoito-ohjelmat. Tärkeimmät kehittämiskohteet ovat: 1. Alueellisten hoitoprosessien kuvaaminen. 2. Hoito- ja palvelusuunnitelmien käyttöönotto.

38 S i v u 32 6 HYVINVOINNIN JÄRJESTÄMISSUUNNITELMAN PANOS PALVELUIDEN JA PALVELUJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISESSÄ Hyvinvoinnin järjestämissuunnitelmassa on koottu yhteiseen asiakirjaan tietoa hyvinvoinnin tilasta, palvelutarpeista ja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän toiminnasta Satakunnassa. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki merkitsee järjestämissuunnitelman näkökulmasta kahta hyvin merkittävää muutosta. Kunnilta poistuu rooli palveluiden järjestäjänä ja tuottajana. Samalla nykyisen sirpaleisen toimijakentän sijaan palveluista vastaa vahvasti keskitetyt järjestämis- ja tuottamisvastuun kantavat organisaatiot. Uudessa toimintamallissa järjestäjä-kuntayhtymä lakiin määriteltävää vuorovaikutusjärjestelmää toteuttaen päättää palveluiden laadusta, määrästä, toteuttamisen periaatteista ja rahoituksesta. Järjestämisvastuuseen kuuluu myös tuotantorakenteesta ja tuottamistavoista päättäminen sekä toiminnallisten prosessien ja toiminnan vaikuttavuuden seuranta ja arvioiminen. Uusi järjestämismalli kattaa pääosan niistä tehtävistä, jotka terveydenhuollon ja sosiaalihuollon järjestämissuunnitelmissa on määritelty suunnitelmassa kuntien yhteisesti suunniteltavaksi tai toteutettavaksi. Uudessa kootussa järjestämismallissa järjestämispäätös kattaa merkittävän osa järjestämissuunnitelman asioista ja toiminta on tuottamisvastuun kantavan kuntayhtymän varsinaista toimintaa. Uuden sotejärjestämismallin mukaisen toiminnan käynnistyessä muuttuu peruskunnan rooli ja profiili merkittävästi. Vaikka palvelut irtoavat perinteisestä toimintamallista, jää kunnille edelleen hyvin merkittävä rooli ja vastuu kuntalaisten hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisestä. Vaikka kuntien ja sote-palveluiden välille muodostuu uusi hallinnollinen raja, on tärkeää, että toiminnan tasolla koordinaatio, yhteistyö ja toiminnallinen kumppanuus toimivat. Järjestämislain 8 :n mukaan kunnan on seurattava asukkaittensa elinoloja, hyvinvointia ja terveyttä sekä niihin vaikuttavia tekijöitä alueittain ja väestöryhmittäin. Kuntalaisten hyvinvoinnista ja terveydestä sekä toteutetuista toimenpiteistä on raportoitava kunnanvaltuustolle vuosittain. Lisäksi valtuustolle on kerran valtuustokaudessa valmisteltava hyvinvointikertomus. Kunnan on strategisessa suunnittelussaan asetettava hyvinvoinnin ja terveyden edistämiselle tavoitteet. Lisäksi sen tulee määritellä tavoitteita tukevat toimenpiteet. Päätösten vaikutukset ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen on arvioitava ennakkoon ja otettava huomioon kunnan eri toimialojen päätöksenteossa. Kunnan eri toimialojen on tehtävä yhteistyötä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Lisäksi kunnan on nimettävä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen vastuutaho ja tehtävä yhteistyötä muiden kunnassa toimivien julkisten toimijoiden sekä yksityisten yritysten ja yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa. Hyvinvointikertomus on laadittava sähköisesti Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vahvistaman mallin ja määrittelemien teknisten vaatimusten mukaisesti. Järjestämislain 9 :n mukaan sosiaali- ja terveysalueen on valmisteltava omalta osaltaan alueellinen hyvinvointikertomus väestön hyvinvoinnista, terveydestä ja niihin vaikuttavista tekijöistä sekä toteutetuista toimenpiteistä. Kertomusta laadittaessa on kuultava alueen kuntia sekä tuottamisvastuussa olevia kuntayhtymiä. Tuottamisvastuussa olevien kuntayhtymien on toimittava yhteistyössä alueen kuntien kanssa ja tuettava niitä asiantuntemuksellaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Myös järjestämispäätöksen ja tuottamisvastuun toiminnallisten valintojen tulee perustua paikalliseen hyvinvointitietoon. Sen tulisi olla mahdollisimman ajantasaista, havainnollista ja hyödynnettävää. Samaa tietoa tulisi voida käyttää sekä kunnissa että sote-palvelujärjestelmän kaikilla tasoilla. Hyvinvointitiedon ja palveluiden vaikuttavuuden arvioinnissa tulee käyttää asukkaiden ja asiakkaiden osallisuutta. Järjestämissuunnitelmassa on sovittava kuntien yhteistyöstä, terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä koskevista tavoitteista ja vastuutahoista.

39 S i v u 33 Uuden järjestämisvastuun ja tuottamisvastuun vaativa valmistelu on käynnistymässä sote-alueilla ja maa valmistelu. ESITYS Järjestämissuunnitelman ohjausryhmä esittää, että tämän suunnitelman pohjalta käynnistetään Satakunnan kuntien yhteinen valmistelu: hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toiminnallisten yhteistyömallien ja järjestelmien kehittämiseksi uudessa tilanteessa, jossa kuntien perustehtävät ja sote-palvelut eriytyvät hallinnollisesti eri toimijoille yhtenäisen hyvinvoinnin raportointijärjestelmän luomiseksi niin, että paikallinen tieto väestötarpeesta, sen muutoksista ja toiminnan vaikuttavuudesta on kuntien strategisen suunnittelun, päätöksenteon, arvioinnin ja raportoinnin ohella myös uusien sote-palveluorganisaatioiden käytössä niiden toiminnan suunnittelussa, ohjauksessa, päätöksenteossa ja arvioinnissa.

40 S i v u 34 LÄHTEET JA OHEISLUKEMISTO Hallituksen esitys Eduskunnalle sosiaalihuoltolaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Hallituksen esitys laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä sekä laki sen voimaanpanosta Heinämäki 2014 Karppanen 2014 Kunnat.net/Kuntayhtymät. Kuntaliitto Kuntarakennelaki 1698/2009 Kyttä 2014 Laesterä & Hanhela 2014 Laki kuntajakolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta 478/2013 Laki terveydenhuoltolain 32 ja 34 :n muuttamisesta 914/2012 Palola & Räsänen 2013 Pikkujämsä, Ylitalo-Katajisto, Paasovaara, Koski & Salo Seppälä & Pekurinen 2014 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä 782/2014 STM 2008a. Asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2008:37. Helsinki. STM 2008b. Ikäihmisten palvelujen laatusuositus. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2008:3. Helsinki. STM Hyvä saattohoito Suomessa. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2010:6. Helsinki. STM Terveydenhuoltolaki 1326/2010 THL THL:n vaikuttavuusarviointi 2014 Tilastokeskus. Kunta-alan palkkatilasto 2012 Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta 338/2011 Valtioneuvoston asetus terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta ja erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksesta 337/2011

41 S i v u 35 LIITTEET LIITE 1: Valmistelutyön keskeiset toimijat Ohjausryhmä Kuntaryhmä Henkilö Kaakkoinen Jyrki Peltomaa, Kalevi Mäkipää Keskinen Juhani Tiitinen, Kalevi Viren (Matti Sjögren ajalla ) Pohjoinen Paavo Karttunen, Jaana Männikkö Porin Yta (Pori, Merikarvia, Ulvila) Aulis Laaksonen (pj), Terttu Nordman, Sirkka-Liisa Varjus (sihteeri), (Marika Luoma, sihteeri ad ) Rauma Antti Parpo alkaen (aik. Arno Miettinen, Pekka Jaatinen) Satakunnan sairaanhoitopiiri Ahti Pisto (aik. Paula Asikainen) Posa Esa Hakala Työryhmien vetäjät ja jäsenet Kehittämis-, koulutus-, henkilöstö- ja yhteistyöasiat Kristiina Kuusio, suunnittelupäällikkö, Rauma Turvallisuuteen liittyvät asiat Tarja Horn, hoitotyönjohtaja, Huittinen Peruspalvelujen järjestäminen Tomi Lähteenmäki, strategiapäällikkö, Pori Tukipalvelut Ilkka Manninen, talouspäällikkö, Pori yta Paula Asikainen, hallintoylihoitaja, Satshp (varalla Riitta Mikkonen, toimialueylihoitaja) Pirjo Mäkilä, vanhuspalveluiden päällikkö, Pori yta (varalla Katriina Virtanen, vanhuspalveluiden päällikkö, Pori yta) Pirkko Levola, hallintopäällikkö, Pori yta Kalevi Mäkipää, perusturvajohtaja, Säkylä Eija Vaula, ensihoidon ja päivystyksen toimialueen johtaja, Satshp (varalla ylilääkäri Katriina Lähteenmäki) Marika Nirhamo, sosiaalityöntekijä, Pori yta Kaija Antola, johtava ylilääkäri, Posa (varalla Sirkku Lehtinen) Pasi Vainio, turvallisuuspäällikkö, Pori Olli Wanne, johtajaylilääkäri, Satshp (varalla Jouko Remes, konservatiivisen hoidon toimialueen johtaja) Ulla-Maija Nikula, kotihoidon palvelupäällikkö, Rauma Taina Granholm-Rantala, vanhuspalveluiden päällikkö, Pori yta (varalla Tarja Hagback, vanhuspalveluiden päällikkö, Pori yta) Leila Linnainmaa, vs. lastensuojelun päällikkö, Pori yta Joni Palmgren, liikelaitoksen johtaja, SataDiag (varalla ylilääkäri Maria Raitakari) Mikko Rämö, talouspäällikkö, Posa (varalla Esa Hakala) Heli Salo-Kivinen, ylihoitaja, Säkylä-Köyliö Marita Kaitale, farmaseutti, Eura Jaana Männikkö, tilaajajohtaja, Posa (varalla Anne Vanhatalo) Jussi Laaksonen, johtava lääkäri, Keski-Satakunta Sanna Rautalammi, sosiaalijohtaja, Nakkila Terhi Holmström, johtava lääkäri, Eura Ari Salmela, ylilääkäri, Rauma/Satakunnan sairaanhoitopiiri Markku Nurmi, johtava hoitaja, Eura Tarja Leskelä, perheneuvolan päällikkö, Pori yta Jenni Ketonen, vastaava suunnittelija, Pori yta Mari Siitari-Mattila, johtava ylilääkäri, Rauma Jaana Oksa, johtava hoitaja, Keski-Satakunta Mika Mulari, ylilääkäri, Keski- Satakunta Armi Kreivilä, vanhustyön ohjaaja, Säkylä Sirkku Lehtinen, avopalvelupäällikkö, Posa (varalla Kaija Antola) Eija Kuokka, sosiaalijohtaja, Kokemäki laboratoriovastuuhenkilö, Keski-Satakunta

42 S i v u 36 Muut osallistujat Organisaatio Varsinais-Suomen ja Satakunnan sairaanhoitopiirien perusterveydenhuollon yksikkö Varsinais-Suomen ja Satakunnan sairaanhoitopiirien perusterveydenhuollon yksikkö Varsinais-Suomen ja Satakunnan sairaanhoitopiirien perusterveydenhuollon yksikkö Henkilö Pirjo Immonen-Räihä, johtaja Ritva Kosklin, ylihoitaja Mari Viljanen-Peuraniemi, ylihoitaja

43 S i v u 37 LIITE 2: Hyvinvointipalveluiden järjestämisen nykyinen toimintaympäristö Alueella on meneillään kuntarakennelakiin (478/2013) liittyen vapaaehtoisia kuntajakoselvityksiä ja uuteen sote-lakiin liittyen toiminnallisia pohdintoja. Seuraavassa on kuvattu alueen keskeisten toimijoiden tämänhetkinen tilanne ja henkilöstö- sekä väestöluvut tilanteen mukaan. Satakunnan sairaanhoitopiiri Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä tarjoaa erikoissairaanhoidon palveluja 20 jäsenkuntansa noin asukkaalle yhteistyössä perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen kanssa. Sairaanhoitopiirin sairaalat sijaitsevat Porissa, Raumalla ja Harjavallassa ja näiden lisäksi psykiatrian toimipisteitä on useilla eri paikkakunnilla. Kehitysvammaisten erityishuoltoa tarjoavat Antinkartanon kuntoutuskeskus Ulvilassa ja toimipisteet useilla eri paikkakunnilla. Satakunnan sairaanhoitopiirin palveluksessa työskentelee yhteensä 3650 työntekijää. Porin perusturvan yhteistoiminta-alue Porin perusturvakeskus järjestää sosiaali- ja terveyspalvelut Porin, Merikarvian ja Ulvilan asukkaille. Vuoden 2015 alusta Lavian kunta liittyi Poriin, jolloin väestöpohjaksi tuli yhteensä noin asukasta. Yhteistoiminta-alue on aloittanut toimintansa eri kokoonpanossa Toiminnan painopiste on ennaltaehkäisevässä työssä ja se pohjautuu sekä alueelliseen että moniammatilliseen yhteistyöhön ja kumppanuuteen. Perusturvakeskuksen tärkeimpänä tehtävänä on edistää yhteistoiminta-alueen asukkaiden hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta oikea-aikaisten ja asiakasta lähellä olevien peruspalvelujen avulla. Sosiaali- ja terveyspalvelut tuotetaan pääasiassa lähipalveluina, mutta osa palveluista järjestetään keskitetysti. Porin perusturvakeskuksen palveluksessa työskentelee yhteensä 2622 työntekijää. Vuoden 2015 alusta Lavian kunnasta perusturvaan siirtyi lisäksi 49 työntekijää. Pohjois-Satakunnan peruspalvelukuntayhtymä (POSA) PoSan toiminta on käynnistynyt PoSa tarjoaa tällä hetkellä Honkajoen, Jämijärven, Kankaanpään, Karvian, Pomarkun ja Siikaisten alueella sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelut lasten päivähoitoa lukuun ottamatta. Lisäksi PoSa hoitaa ympäristöterveydenhuollon ja ympäristönsuojelun sekä työterveyshuollon alueella. PoSan tavoitteena on, että asukkaat saavat samantasoista palvelua samoilla ohjeistuksilla asuinkunnasta riippumatta. Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän jäsenkuntia ovat Harjavallan ja Kokemäen kaupungit sekä Eurajoen, Luvian ja Nakkilan kunnat. Alueen väestöpohja on noin asukasta (Eurajoki 5931, Harjavalta 7407, Kokemäki 7769, Luvia 3355, Nakkila 5706). Kuntayhtymä on aloittanut toimintansa vuoden 1974 alusta, jolloin jäsenkuntina olivat Harjavallan kaupunki sekä Kiukaisten ja Nakkilan kunnat. Vuoden 2006 alusta Kokemäen kaupunki liittyi kuntayhtymään. Vuoden 2011 alusta Eurajoki ja vuoden 2013 alusta Luvian kunta liittyivät kuntayhtymään. Henkilökuntaa kuntayhtymässä on tällä hetkellä kaikkiaan noin 280. Kuntayhtymän toimipisteet sijaitsevat Eurajoella, Harjavallassa, Kokemäellä (toimipiste myös Kauvatsalla), Luvialla ja Nakkilassa.

44 S i v u 38 Rauman kaupunki Rauman kaupungin sosiaali- ja terveysvirasto vastaa kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä sosiaali- ja terveyslautakunnan alaisuudessa. Sosiaali- ja terveyspalveluilla ylläpidetään ja edistetään kuntalaisten hyvinvointia ja terveyttä. Raumalla tuotetaan kattavasti sosiaalipalveluita sekä perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja ympäristöterveydenhuollon palveluita. Henkilöstöä on yhteensä Rauman väkiluku on noin Eura, Köyliö, Säkylä ja Huittinen Euran kunta järjestää perustason sosiaali- ja terveyspalvelut itse. Henkilöstöä on yhteensä noin 270. Euran asukasluku on noin Köyliön perusturva toimii sosiaali- ja terveysalan peruspalveluiden ja tarvittaessa erityispalveluiden turvaajana kaikenikäisille kuntalaisille. Köyliössä on asukkaita noin Säkylän kunta vastaa riittävien peruspalvelujen järjestämisestä kuntalaisilleen. Säkylässä on asukkaita noin Säkylän ja Köyliön terveydenhuollon kuntayhtymä järjestää ja tuottaa jäsenkuntiensa asukkaille asiakaslähtöisiä ja ajantasaisia perusterveydenhuollon ja vanhusten laitoshoidon palveluja. Huittisten kaupungissa sosiaali- ja terveyspalvelut on yhdistetty perusturvapalveluiksi v Huittisten asukasluku on noin

45 S i v u 39 LIITE 3: Vertaileva analyysi Satakunnan kuntien kantokyvystä. Aro T. (toim.), Kynäslahti S., Lundenius M. & Widbom T. Joulukuu Porin kaupunki Erillisenä asiakirjana

46 LIITE 3 VERTAILEVA ANALYYSI SATAKUNNAN KUNTIEN KANTOKYVYSTÄ LAATIJAT: TIMO ARO (TOIM.) SIRPA KYNÄSLAHTI MARKO LUNDENIUS TIMO WIDBOM PORIN KAUPUNKI, JOULUKUU 2014

47 SATAKUNNAN KUNTIEN PROFIILIKUVAUS SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KANTOKYKYMITTARIEN OSALTA 2 Satakunnan kuntien profiilikuvauksessa analysoidaan alueen kuntia erilaisilla alueen terveyttä, toimeentuloa, palvelurakennetta ja palveluiden kustannuksia kuvaavilla tilastollisilla mittareilla. Tiedot on kerätty kaikista Satakunnan 20 kunnasta. Satakunnassa on kolme seutukuntaa, joiden keskuksia ovat Pori, Rauma ja Kankaanpää. Näiden kolmen seutukeskuksen tilastotiedot on nostettu selitteissä tarkemmin esiin. Lisäksi esiin on tuotu suurimman ja pienimmän arvon saaneet kunnat. Taulukoissa esitellään lisäksi muuttujakohtainen mediaani. Mediaani kuvaa aineiston keskimmäistä arvoa suuruusjärjestykseen asetetussa muuttujajoukossa. Joidenkin tilastojen kohdalla on nostettu esiin myös koko maan keskiarvo tai mediaani. Tiedot esitetään graafeina ja karttoina. Karttakuvissa on kuvattuna rinnakkain ko. indikaattorin viimeisin tieto sekä saman indikaattoritiedon suhteellinen muutos prosentteina viimeisen viiden vuoden ajalta. Graafien ja karttojen lisäksi tietoja on avattu lyhyesti kunkin indikaattorin kohdalta. Indikaattoritietojen lähteenä on käytetty Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnettiä. Karvia ja Jämijärvi siirtyvät sote-uudistuksen lakiesityksessä pois läntisestä sote-alueesta, johon muu Satakunta kuuluu. Esitellyn suunnitelman mukaan Karvia ja Jämijärvi siirtyisivät niin sanottuun keskiseen sote-alueeseen. Tässä raportissa ne ovat kuitenkin vielä mukana.

48 3 1.1 Satakunnan kuntien perustiedot Kuntien väestö Satakunnan asukasmäärä vuoden 2013 lopussa oli Alueen suurimmassa kunnassa Porissa asui asukasta eli reilu kolmannes (37,2 %) koko Satakunnan asukkaista. Rauma (39 979), Ulvila (13 361), Eura (12 368) ja Kankaanpää (11 972) kuuluivat Porin lisäksi alueen viiteen suurimpaan kuntaan. Näiden viiden lisäksi Huittinen (10 543) ylitti asukkaan rajan. Kuntien asukasmäärä Asukasmäärä Lähde: Sotkanet Kuvio 1. Satakunnan kuntien asukasmäärä Alue koostuu pääosin pienistä kunnista: 70 % (14 kuntaa) alueen kunnista oli alle asukkaan kuntia. Alle 5000 asukkaan kuntia alueella oli 10 eli puolet. Asukasmäärältään Satakunnassa on siis hyvin erikokoisia kuntia. Suurimmassa eli Porissa asukkaita oli vuoden 2013 lopussa yli , kun taas pienimmässä eli Siikaisissa asukasmäärä jäi alle 1700 asukkaan.

49 4 Väestöennuste ,00 +2,64 2,00 +1,98 +1,10 Väestöennuste ,00-2,00-4,00-0,79-1,98-2,21-3,13-3,13-6,00-8,00-10,00-12,00-14,00-16,00-5,81-6,52-6,61-6,71-7,48-8,52-11,21-12,21-12,84-12,88-13,09-15,06 Lähde: Sotkanet Kuvio 2. Satakunnan kuntien väestöennuste Satakunnan alueella asuu väestöennusteen mukaan noin asukasta vuonna Satakunnan asukaslukumäärä vähenee siis väestöennusteiden mukaan noin 4400 asukkaalla vuoteen 2030 mennessä. Väestöennusteen mukaan väestön kasvu tulee olemaan suhteessa suurinta Porissa (+2,6 %), jonka asukasluku kasvaa ennusteen mukaan noin 2200 asukkaalla. Muut kasvavat kunnat tulevat ennusteen mukaan olemaan Nakkila (+2 %) ja Luvia +(1,1 %). Muiden Satakunnan alueen kuntien väestökehitys tulee ennusteen mukaan olemaan laskevaa. Seutukeskuksista Rauman väestö tulee ennusteen mukaan vähenemään -3,1 % ja Kankaanpään -8,5 % Ikärakenne Väestön ikärakenne on keskeinen tekijä palveluiden tarvetta määrittäessä. Seuraavaksi esitetään Satakunnan kuntien ikärakennetta jakamalla väestö kolmeen eri ikäryhmään: 0 14-vuotiaat, vuotiaat ja 65 vuotta täyttäneet.

50 vuotiaat, (%) väestöstä 20 18, vuotiaiden osuus väestöstä ,6 Mediaani 14,8 % 17,1 16,5 15,6 15,3 14,9 14,8 14,8 14,8 14, ,4 14, ,8 13,7 13,5 12,9 12, Lähde: Sotkanet Kuvio 3. Satakunnan kuntien 0-14-vuotiaat, (%) väestöstä v Satakunnan kunnissa lasten (0 14-vuotiaat) osuuden mediaani oli 14,8 % eli noin 1,5 prosenttia alempi verrattaessa sitä koko maan yleiseen keskiarvoon (16,4 %). Luvialla lapsia oli suhteessa eniten (18,7 %), vähiten taas Laviassa (12,8 %). Seutukeskuksista Porissa lapsia oli 14,8 %, Raumalla 14,9 % ja Kankaanpäässä 15,3 %.

51 vuotiaiden osuus väestöstä vuotiaat, (%) väestöstä 62,9 62,8 62,7 61,9 60,8 60,6 60,5 60,4 Mediaani 59,3 % 60 59,5 59,4 59,2 59,2 58,9 58,9 58,8 58,6 58, , ,8 55, Lähde: Sotkanet Kuvio 4. Satakunnan kuntien vuotiaat (%) väestöstä v Satakunnassa työikäisten (15 64-vuotiaiden) mediaani oli 59,3 %. Satakunnan työikäisten määrä oli noin 5 prosenttiyksikköä koko maan keskiarvoa (64,2 %) alhaisempi. Satakunnan kaikissa kunnissa työikäisten osuus oli siis alhaisempi kuin koko maassa keskimäärin. Suhteessa eniten vuotiaita Satakunnan alueella oli Raumalla (62,9 %) ja vähiten puolestaan Merikarvialla (55,6 %). Seutukeskuksista Porissa vuotiaita oli 62,7 % ja Kankaanpäässä 62,8 %.

52 7 65 vuotta täyttäneet, (%) väestöstä vuotta täyttäneiden osuus väestöstä 30,8 30, Mediaani 25,2 % 28,9 28,3 26,8 26,7 26, ,9 25,4 24,9 24,3 24, ,7 22,5 22,2 21,9 21,9 21, Lähde: Sotkanet Kuvio 5. Satakunnan kuntien 65 vuotta täyttäneet (%) väestöstä v Satakunnassa 65 vuotta täyttäneiden mediaani oli 25,2 %. Yli 65-vuotiaiden määrä oli lähes 6 % -yksikköä korkeampi kuin koko maan keskiarvo (19,4 %). Alueen erot vaihtelivat Merikarvian 30,8 %:in osuudesta Eurajoen 21,2 %:in osuuteen väestöstä. Porissa yli 65-vuotiaita oli 22,5 %, Raumalla 22,2 % ja Kankaanpäässä 21,9 %.

53 Huoltosuhde Väestöllinen huoltosuhde ilmaisee, kuinka monta alle 15-vuotiasta ja 65 vuotta täyttänyttä on sataa vuotiasta eli työikäistä kohti. Eli mitä enemmän on lapsia ja/tai eläkeikäisiä työikäiseen väestöön nähden, sitä korkeampi huoltosuhde on. Väestöllinen huoltosuhde 90 Demografinen huoltosuhde 80 Mediaani 68,6 79,8 79,2 72,9 71,5 70,7 70,1 69,9 69,8 68,9 68,8 68, ,6 65,3 65,1 64,4 61, ,5 59, Lähde: Sotkanet Kuvio 6. Satakunnan kuntien väestöllinen huoltosuhde v Suomessa väestöllinen huoltosuhde oli 55,7 eli sataa työikäistä kohden on keskimäärin 55,7 lasta tai eläkeläistä. Satakunnassa luku vaihteli kunnittain merkittävästi: huoltosuhde oli korkein Merikarvialla (79,8) ja alhaisin Raumalla (59). Alueen mediaani oli 68,6 eli selvästi korkeampi kuin koko maan keskiarvo (55,7). Kaikkien Satakunnan kuntien huoltosuhde oli korkeampi kuin koko maan keskiarvo Verotulot Indikaattori ilmaisee kunnan verotulot euroina asukasta kohti. Satakunnan kuntien verotulojen mediaani asukasta kohden oli eli noin 14 % vähemmän (514 ) kuin Suomessa (3 560 ) keskimäärin.

54 Verotulot euroa per asukas Verotulot /asukas Mediaani /asukas Lähde: Sotkanet Kuvio 7. Satakunnan kuntien verotulot /asukas v Alueelliset erot olivat suuret Satakunnan sisällä: Eurajoen eurosta Karvian euroon. Seutukeskuksista Rauman (3 808 ) verotulot asukasta kohden olivat korkeimmat. Muissa seutukeskuksissa Porissa verotulot olivat asukasta kohti ja Kankaanpäässä Valtionosuudet Indikaattori ilmaisee kunnan valtionosuudet yhteensä asukasta kohti euroina. Valtionosuus on valtion maksama rahoitus, jolla katetaan osa kunnan lakisääteisten palvelujen kustannuksista. Valtionosuuksia ovat laskennallisen järjestelmän mukaan määräytyvät sosiaali- ja terveystoimen valtionosuudet, opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet sekä kuntien yleinen valtionosuus ja harkinnanvarainen rahoitusavustus.

55 10 Valtionosuudet /asukas 4000 Mediaani 2072 /asukas Valtionosuudet /asukas Lähde: Sotkanet Kuvio 8. Satakunnan kuntien valtionosuudet /asukas Satakunnan kuntien valtionosuuksien mediaani oli /asukas vuonna Se oli noin 30 % enemmän asukasta kohden (585 ) kuin keskimäärin Suomessa (1 487 ). Valtionosuuksien määrä vaihteli Merikarvian 3697 eurosta Rauman 1265 euron välillä. Muista seutukeskuksista Porin valtionosuus oli 1680 ja Kankaanpään Koulutustasomittain Indikaattori ilmaisee väestön koulutustason, joka on mitattu laskemalla perusasteen jälkeen suoritetun korkeimman koulutuksen keskimääräinen pituus henkeä kohti. Koulutustasoa mitataan siis peruskoulun jälkeisten tutkintojen (lukio-, ammattikoulu-, ammattikorkeakoulu-, yliopisto- ja korkeakoulututkintojen) pituudella. Esimerkiksi koulutustasoluku 246 osoittaa, että teoreettinen koulutusaika henkeä kohti on 2,5 vuotta peruskoulun suorittamisen jälkeen. Väestön koulutustasoa mitattaessa perusjoukkona käytetään tavallisesti 20 vuotta täyttänyttä väestöä, koska alle 20 -vuotiaat ovat pääsääntöisesti vielä koulussa, eivätkä näin ollen ole ehtineet suorittaa tutkintoa. Tutkinnot on luokiteltu henkilön korkeimman, viimeksi suoritetun ammatillisen tutkinnon mukaan. Mittaimen avulla voidaan arvioida eri alueiden välisiä koulutustasoeroja.

56 11 Koulutustasomittain 350 Mediaani Koulutustasomittain Lähde: Sotkanet Kuvio 9. Satakunnan kuntien koulutustasomittain v Satakunnassa koulutustason mediaani oli 271. Alueen mediaani jäi selvästi alle koko maan keskiarvon (345). Alueen sisäiset erot olivat suuret. Karvian koulutustaso oli vain 217, kun Ulvilan taas 324. Satakunnan kaikkien kuntien koulutustaso oli alle maan keskiarvon. Seutukeskuksien arvot olivat Porissa 320, Raumalla 321 ja Kankaanpäässä Yksinhuoltajaperheet Indikaattori ilmaisee yhden huoltajan lapsiperheiden osuuden prosentteina kaikista lapsiperheistä. Lapsiperheiksi luokitellaan perheet, joissa on alle 18-vuotiaita lapsia. Perheen muodostavat yhdessä asuvat avio- tai avoliitossa olevat henkilöt ja heidän lapsensa, jompikumpi vanhemmista lapsineen sekä avio- ja avopuolisot ilman lapsia.

57 12 Yksinhuoltajaperheet lapsiperheistä % Yksinhuoltajaperheiden osuus % lapsiperheistä Mediaani 17,5 % 23, ,6 20, ,8 18,8 18,4 18,2 17,7 17,3 17,3 17, ,3 16, ,6 14, , Lähde: Sotkanet Kuvio 10. Satakunnan kuntien yksinhuoltajaperheet (%) lapsiperheistä v Satakunnassa yksinhuoltajaperheitä oli keskimäärin vähemmän kuin Suomessa. Alueen mediaani (17,5 %) jäi alle Suomen keskitason (20,9 %). Alueen sisältä löytyy kuitenkin eroja. Harjavallassa joka neljäs lapsiperheistä (27 %) oli yksinhuoltajaperheitä. Vähiten yksinhuoltajaperheitä oli Karviassa (12,8 %). Seutukeskuksissa yksinhuoltajaperheiden osuus ylitti alueen mediaanin, arvot olivat Raumalla 18,8 %, Porissa 23 % ja Kankaanpäässä 23,1 %. 1.2 Terveys Terveyttä arvioitiin erilaisten indeksien avulla: sairastavuusindeksien, PYLL-indeksin ja työkyvyttömyyttä ja mielenterveysongelmia mittaavien tilastojen avulla.

58 Sairastavuusindeksit Kuntien sairastavuutta voidaan tarkastella kahdella eri indeksillä, sekä KELAn että THL:n sairastavuusindekseillä. Molemmat mittarit kuvaavat asukkaiden terveyden tilaa, mutta eri näkökulmasta. Kuntien sairastavuutta vertailtaessa on hyvä tunnistaa eri indeksien mittausperiaatteet, jotta voitaisiin tehdä johdonmukaisia päätelmiä asukkaiden terveydentilasta. KELAn sairastavuusindeksi ilmaisee jokaiselle Suomen kunnalle lasketun indeksin avulla miten tervettä tai sairasta väestö on suhteessa koko maan väestön keskiarvoon (= 100). Indeksi lasketaan kolmesta ikävakioidusta muuttujasta: kuolleisuuden osuus väestöstä, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuus työikäisistä, sekä erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen määrästä. Kukin muuttujista on suhteutettu erikseen maan väestön keskiarvoon, jota merkitään luvulla 100. Sairastavuusindeksi kertoo nopeasti yleistilanteen kunnan sairastavuudesta. Sairastavuudella on yhteys väestöä ryhmitteleviin tekijöihin, kuten ikään, sukupuoleen, koulutukseen, tuloihin, asuinalueeseen, sosiaaliryhmään, siviilisäätyyn ja työttömyyteen. Myös sosioekonomisilla tekijöillä on osoitettu olevan yhteys sairastavuuteen: korkeammin koulutetut ovat keskimäärin terveempiä kuin vähemmän koulutetut. KELAn sairastavuusindeksi perustuu osittain lääkäreiden diagnoosien tekemisen aktiivisuuteen ja sitä kautta reseptilääkkeiden käyttöön (eli kuinka helposti kukin lääkäri antaa diagnoosin ja kirjoittaa reseptin). On hyvä ottaa tarkasteluun mukaan THL:n sairastavuusindeksi, joka kuvaa myös alueen väestön sairastavuutta, mutta se lasketaan toisilla muuttujilla. THL:n sairastavuusindeksi mittaa väestön sairastavuutta seitsemän eri sairausryhmän, jotka ovat syöpä, sepelvaltimotauti, aivoverisuonisairaudet, tuki- ja liikuntaelinsairaudet, mielenterveyden ongelmat, tapaturmat ja dementia, avulla. Indeksissä kunkin sairausryhmän yleisyyttä painotetaan sen perusteella, mikä on kyseisen sairausryhmän merkitys väestön kuolleisuuden, työkyvyttömyyden, elämänlaadun ja terveydenhuollon kustannusten kannalta. Tuoreimmat tilastotiedot ovat vuodelta 2010.

59 14 Lähde: Sotkanet Kartta 1. Satakunnan kuntien Kelan sairastavuusindeksi v KELAn sairastavuusindeksin mukaan Satakunnan kuntien erot sairastavuudessa olivat suuret: sairastavuusindeksi oli korkein Laviassa (122) ja alhaisin Luviassa (86,6). Alueen mediaani oli 103,6 joka oli koko maan mediaania korkeampi (97,7). Seutukeskuksista Porin indeksi oli 105,3, Rauman 93,1 ja Kankaanpään 107. Väestön sairastavuudella on useita kumuloituvia kerrannaisvaikutuksia ikärakenteen lisäksi sosiaali- ja terveysmenoihin ja sitä kautta maksettavan rahoituksen määrään. KELA:n sairastavuusindeksin osalta muutokset olivat vähäisiä Rauman seudulla ja Keski-Satakunnassa vuosina Sairastavuusindeksi aleni eli muuttui viisivuotisajanjakson aikana parempaan suuntaan Huittisissa, Köyliössä, Pomarkussa ja Honkajoella. Sairastavuus taas kasvoi suhteessa koko maan keskiarvoon erityisesti Merikarvialla, Siikaisissa ja Jämijärvellä. Luvian, Ulvilan ja Lavian tilanne kohdalla sairastavuusindeksi heikkeni keskimääräistä enemmän, mutta varsinkin Luvian ja Ulvilan kohdalla lähtötilanne oli jo selvästi parempi kuin muilla kunnilla Satakunnassa.

60 15 Lähde: Sotkanet Kartta 2. Satakunnan kuntien THL:n sairastavuusindeksi v THL:n sairastavuusindeksi antaa kuntien sairastavuudesta hieman erilaisen kuvan kuntatasolla kuin KELA:n sairastavuusindeksi. Satakunnan kuntien mediaani (97,2) oli THL:n sairastavuusindeksin mukaan alle Suomen keskitason (100). Satakunnan alueen sairastavin kunta oli Lavia (126) ja vähiten sairastavin Luvia (75) myös THL:n indeksillä mitattuna. Seutukeskuksien arvot poikkesivat KELA:n indeksistä. Porissa THL:n indeksiluku oli 100,6, Raumalla 88,1 ja Kankaanpäässä 97,1. THL:n sairastavuusindeksin osalta muutokset olivat vähäisiä Porissa, Eurajoella, Nakkilassa ja Kokemäellä. THL:n sairastavuusindeksi aleni suhteellisesti eniten Luvialla, Eurassa, Köyliössä ja Huittisissa. Näiden kuntien suhteellinen asema parantui edelleen vuosina muihin satakuntalaisiin kuntiin verrattuna, sillä sairastavuus oli jo lähtökohtaisesti em. kunnissa Huittista lukuun ottamatta selvästi parempi kuin maakunnassa keskimäärin. Sairastavuus kasvoi suhteellisesti eniten Harjavallassa, Säkylässä ja Pomarkussa. Tilanne heikkeni keskimääräistä enemmän myös Ulvilassa, Jämijärvellä ja Honkajoella. KELA:n ja THL:n sairastavuusindeksit antavat sairastavuuden kehityksestä vastakkaisen kuvan Pomarkun kohdalla: KELA:n indeksin mukaan Pomarkun sairastavuus väheni ja THL:n indeksin mukaan kasvoi.

61 Menetetyt ikävuodet, PYLL-indeksi PYLL-indeksi PYLL-indeksi (PYLL=Potential Years of Life Lost) ilmaisee ennen 80 ikävuotta tapahtuneiden kuolemien takia menetettyjen elinvuosien lukumäärää väestössä asukasta kohti. Yläikärajan valinta perustuu siihen, että suomalaisten elinajanodote on noin 80 vuotta. Indikaattori on kansainvälisesti laajalti käytetty, ja se mittaa ennenaikaista kuolleisuutta korostaen nuorella iällä tapahtuvien kuolemantapausten merkitystä. Tarkasteltavan kunnan PYLL -indeksi kertoo, kuinka monta elinvuotta menetettäisiin ennenaikaisten kuolemien vuoksi sellaisessa kuvitteellisessa väestössä, jossa vallitsisi tarkasteltavan alueen kuolemanvaara jokaisessa ikäryhmässä ja jossa olisi alle 80-vuotiasta jakautuneena ikäryhmiin samalla tavalla kuin koko maassa. Eri alueiden PYLL -lukuja voidaan siis vertailla sekä keskenään että koko maan tasoon. Kuolleisuutta pidetään yhtenä luotettavimmista väestön terveydentilan osoittimista etenkin kansainvälisissä vertailuissa. PYLL -indeksissä painottuvat erityisesti sellaiset terveyden ja hyvinvoinnin ongelmat, jotka lisäävät kuoleman riskiä nuoremmissa ikäryhmissä Menetetyt ikävuodet, PYLL-indeksi Mediaani Lähde: Sotkanet Kuvio 11. Satakunnan kuntien menetetyt ikävuodet PYLL-indeksillä mitattuna v Satakunnan kuntien mediaani oli 7264 menetettyä ikävuotta. Satakunnan luku ylitti Suomen keskitason (6957). Alueen erot olivat PYLL -indeksilläkin mitattuna varsin suuret. PYLL -indeksi eli ennenaikainen kuolleisuus oli korkein Nakkilassa (10051). (Kyse on yhdestä vuodesta ja pienestä kunnasta, jonka vuoksi

62 17 vuosittaiset poikkeamat ovat korkeat ja saattavat vääristävät arviointia.) Alin PYLL -indeksi eli alin ennenaikainen kuolleisuus oli Huittisissa (6118). Seutukeskuksissa Porin arvon oli 7816, Rauman 6841 ja Kankaanpään Työkyvyttömyyseläkettä saavat Indikaattori ilmaisee työkyvyttömyyseläkettä vuoden lopussa saaneiden vuotiaiden osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Väestösuhteutuksessa on käytetty Kelan vakuutettua väestöä ja se sisältää henkilöt, jotka saivat työkyvyttömyyseläkettä joko työeläke- tai kansaneläkejärjestelmästä tai molemmista järjestelmistä. Työkyvyttömyyseläkkeen saaminen ilmaisee pitkäaikaista tai pysyvää työkyvyttömyyttä. Sen taustalla ovat useimmiten mielenterveyden häiriöt sekä tuki- ja liikuntaelinten sairaudet masennuksen ja selkäsairauksien ollessa yleisimmät. Työkyvyttömyys ilmentää osin sairastavuutta, mutta sairastavuuden tarkastelu tällä indikaattorilla on tehtävä tietyin varauksin, sillä työkyvyttömyyseläkkeen hakemiseen vaikuttaa sairauden lisäksi muun muassa henkilön taloudellinen tilanne ja työttömyys. Lisäksi indikaattoria tulkittaessa on otettava huomioon muiden etuuksien vaikutus työkyvyttömyyseläkkeiden käyttöön erityisesti vanhimmissa ikäryhmissä. Näitä ovat työttömyyseläke ja ns. eläkeputki, julkisen sektorin ammatilliset vanhuuseläkeiät ja osa-aikaeläke. Työkyvyttömyyseläkettä saavat vuotiaat (%) Työkyvyttömyyseläkettä saavat 16-64vuotiaat (%) vastaavanikäisestä väestöstä 16 Mediaani 8,5 % Lähde: Sotkanet Kuvio 12. Satakunnan kuntien työkyvyttömyyseläkettä saavat vuotiaat, (%) vastaavanikäisestä väestöstä v.2013.

63 18 Satakunnan kuntien mediaani (8,5 %) oli puolitoista prosenttiyksikköä suurempi kuin työkyvyttömyyseläkettä saavien osuus koko maassa (7 %). Alueen kuntien työkyvyttömyyseläkettä saavien osuus vaihteli Siikaisten 14 % osuudesta Eurajoen, Luvia, Rauman, Säkylän ja Ulvilan 7 %:in osuuteen samanikäisestä väestöstä. Seutukeskuksista Porin arvo oli 8 %, Rauman jo edellä mainittu 7 % ja Kankaanpään 9 % Mielenterveyden ja käyttäytymishäiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat % vuotiaista Indikaattori ilmaisee mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työ- tai kansaneläkejärjestelmästä työkyvyttömyyseläkettä saaneiden osuuden prosentteina vuotiaasta väestöstä vuoden 2013 lopussa. Työkyvyttömyyseläkkeet käsittävät toistaiseksi myönnetyt eläkkeet ja määräaikaiset kuntoutustuet. Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Mielenterveyden ja käyttäytymishäiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat % 25-64vuotiaista Mediaani 3,9 % 7 6, ,9 4,7 4,6 4,5 4,5 4, ,7 3,6 3,6 3,4 3,4 3,2 3,2 2,9 2,7 2, Lähde: Sotkanet Kuvio 13. Satakunnan kuntien mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä v.2013.

64 Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi 8. ja 9. luokan oppilaista (%) 19 Satakunnan kuntien mediaani (3,9 %) oli lähes samalla tasolla kuin Suomen (3,7 %) mielenterveyden ja käyttäytymishäiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saaneiden osuus väestöstä. Alueen suurin osuus oli Merikarvialla (6,1 %) ja alhaisin Luvialla (2,4 %). Seutukeskuksista Porissa (4,7 %) oli suhteessa eniten mielenterveyden ja käyttäytymishäiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavia henkilöitä. Raumalla (3,2 %) osuus oli keskuskaupunkien ja seutukeskusten alhaisin. Kankaanpään lukema oli 4,4 % Nuorten kokema terveys Indikaattori ilmaisee terveydentilansa keskinkertaiseksi, melko huonoksi tai huonoksi kokevien peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisten osuuden prosentteina kyselyyn vastanneista ko. ikäluokassa. Tarkastelusta ovat jääneet pois ne kunnat, joissa vastausprosentti on ollut liian pieni Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi 8. ja 9. luokan oppilaista (%) 25,1 Mediaani 15,7 % 20 19, ,3 15,8 15,8 15,6 15,4 14,6 14,6 12, Lähde: Sotkanet Kuvio 14. Satakunnan kuntien keskinkertaiseksi tai huonoksi terveydentilansa kokevat 8. ja 9. luokan oppilaat (%) v Satakunnan kuntien mediaani (15,7 %) oli hieman alle Suomen keskitason (15,9 %). Nakkilassa oli suhteessa eniten 8. ja 9. luokan oppilaita, jotka kokivat terveytensä huonoksi. Säkylässä terveytensä koki keskinkertaiseksi tai huonoksi suhteellisesti vähiten vastanneista eli 12,5 %. Seutukeskuksista Porin (19,6 %) arvo oli yli maan keskiarvon, Rauma (14,6 %), ja Kankaanpää (15,8 %) pääsivät taas hieman alle koko maan keskiarvon. Kouluterveyskyselyn tulosten mukaan tytöt kokevat terveydentilaansa poikia yleisemmin keskinkertaiseksi tai huonoksi.

65 20 Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi (%), ammatillinen oppilaitos vs. lukio 30 24,8 23, , ,7 18 Ammattikoulu 15 11,5 Lukio Kankaanpää Pori Rauma Lähde: Sotkanet Kuvio 15. Satakunnan kuntien terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi kokevat ammatillisen oppilaitoksen ja lukion oppilaat (%) v Kuvion 15 indikaattorit ilmaisevat terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi kokevien ammatillisen oppilaitoksen sekä lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden osuuden prosentteina kyselyyn vastanneista ko. ikäluokassa. Tulokset on esitetty vain seutukeskusten osalta, koska tietoja muista kunnista ei ollut saatavilla. Satakunnan seutukeskuksissa samoin kuin koko Suomessa ammattikouluissa useammat oppilaat kokivat terveytensä huonommaksi kuin lukiossa. Suomessa 16,4 % lukiolaisista oli kokenut terveytensä melko huonoksi tai huonoksi ja ammattikouluissa vastaava osuus oli 21,3 %. Seutukeskuksissa Porissa ja Kankaanpäässä ammattikoulun ja lukion välillä oli selvä ero, Raumalla puolestaan vain yhden prosenttiyksikön ero. 1.3 Toimeentulo Tuloerot Gini-kertoimella ilmaistuna Gini-kerroin on yksi yleisimmin käytetyistä tuloerojen mittareista. Se ilmaisee alueen asuntokuntien käytettävissä olevien rahatulojen jakautumista, eli kuinka suuret tuloerot asuntokuntien välillä ovat tietyllä alueella. Tuloerojen taso on kiteytetty yhteen lukuarvoon, mikä voi vaihdella nollan ja sadan välillä: mitä

66 21 suuremman arvon Gini-kerroin saa, sitä epätasaisempi tulonjako tarkasteltavalla alueella on. Työllisyys ja työttömyys ovat keskeisimmät tuloeroihin vaikuttavat tekijät. Hyvin suurten tuloerojen katsotaan heikentävän sosiaalista koheesiota, luottamusta ja liikkuvuutta, joiden heikkenemisellä on negatiivisia vaikutuksia väestön hyvinvointiin ja talouteen. Lähde: Sotkanet Kartta 3. Satakunnan kuntien tuloerot gini-kertoimella ilmaistuna v Satakunnassa gini-kerroin vaihteli 29,1 (Siikainen) ja 22,5 (Köyliö) välillä. Koko maassa Gini kerroin oli keskimäärin 27,7, Satakunnassa puolestaan 25. Seutukeskuksista Porissa (25,6) ja Raumalla (25,5) tuloerot olivat alueen mediaania suuremmat, mutta pienemmät kuin Suomessa keskimäärin. Kankaanpäässä (24,9) tuloerot olivat sekä alueen että koko maan mediaania pienemmät. Tuloerot kasvoivat suhteellisesti vain Siikaisissa vuosina Kaikkien muiden satakuntalaisten kuntien suhteelliset tuloerot alentuivat. Asuntokuntien tuloerot alentuivat suhteellisesti eniten Raumalla, Nakkilassa, Jämijärvellä ja Honkajoella. Kaakkois-Satakunnan ja Ulvilan tuloerot pienenivät myös selvästi viisivuotisjakson aikana. Porin tuloerot vähenivät maltillisesti.

67 Työllisten osuus (%) väestöstä Työllisyys Indikaattori ilmaisee työllisten osuuden prosentteina väestöstä. Työllisiksi luetaan vuotiaat henkilöt, jotka laskentaviikolla tekivät yhtenäkin päivänä ansiotyötä tai olivat tilapäisesti työstä poissa. Tieto työllisyydestä perustuu työeläke- ja veroviranomaisten tietoihin. Tätä työllisten määrää kutsutaan myös työlliseksi työvoimaksi. 50 Työllisten osuus (%) väestöstä Mediaani 40,6 % 45 43,7 42,9 41,9 41,9 41,8 41,6 41,5 41,3 40,9 40,6 40, ,1 38,9 38,9 38,9 38,4 36,7 36, , Lähde: Sotkanet Kuvio 16. Satakunnan kuntien työllisten osuus (%) väestöstä v Satakunnan kuntien mediaani (40,6 %) oli alle Suomen arvon (43,1 %). Alueen kuntien työllisten osuus vaihteli Säkylän 43,7 %:n ja Siikaisen 33,9 %:in välillä. Seutukeskuksista Rauma (41,9 %) oli yli alueen keskiarvon, Pori (40,5 %) ja Kankaanpää (40,6 %) puolestaan alle alueen keskiarvon.

68 23 Työttömien osuus (%) työvoimasta 16 Työttömien osuus (%) työvoimasta 14 13,8 13, ,4 12,1 11,8 11,7 11,5 11,5 11,1 10,8 Mediaani 11 % työvoimasta 10,4 10,4 10 9,8 9,7 8,6 8 7,7 7,3 7 6, Lähde: Sotkanet Kuvio 17. Satakunnan kuntien työttömien osuus (%) työvoimasta v Indikaattori ilmaisee työttömien osuuden prosentteina työvoimasta. Työttömään työvoimaan luetaan vuotiaat työttömät työnhakijat. Suomessa työttömien osuus työvoimasta oli 11,3 % vuonna Satakunnassa (11 %) mediaani jäi siis koko maan keskiarvon alle. Työttömyysaste oli korkein Porissa (13,8 %) ja alhaisin Säkylässä (6,3 %). Seutukeskuksista jo mainitun Porin lisäksi Raumalla työttömien osuus (%) työvoimasta oli 11,5 % ja Kankaanpäässä 10,4 %.

69 Pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä (%) Pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä (%) 33, ,1 29,8 26,9 26,5 26,3 26,2 25, ,8 21,8 20,3 20 Mediaani 24,5 % työttömistä 17,9 17,8 16,5 15,8 14, Lähde: Sotkanet Kuvio 18. Satakunnan kuntien pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä v Indikaattori ilmaisee pitkäaikaistyöttömien osuuden prosentteina työttömistä. Pitkäaikaistyötön on työtön työnhakija, joka on ollut työttömänä vähintään 12 kuukautta. Suomessa pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä oli 25,1 % eli joka noin neljäs työtön oli ollut työttömänä vähintään 12 kuukautta vuonna Satakunnassa mediaani oli Suomen keskiarvoa hieman alhaisempi (24,5 %), mutta pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä vaihtelee kunnittain melko suuresti. Pitkäaikaistyöttömien osuus oli korkein Ulvilassa (33,1 %) ja alhaisin Karviassa (14,5 %). Seutukeskuksista korkein pitkäaikaistyöttömien osuus oli Porissa (31,1 %). Alueen mediaania alhaisempi pitkäaikaistyöttömien osuus seutukeskuksista oli Raumalla (21,8 %) ja Kankaanpäässä (15,8 %).

70 25 Nuorisotyöttömien osuus (%) vuotiaasta työvoimasta Nuorisotyöttömien osuus (%) vuotiaasta työvoimasta 25 Mediaani 16 % 20,3 20, ,5 19,5 19,4 18,6 16,7 16,4 16,3 16,1 15,9 14, ,7 12,2 10,4 10,3 10 9,9 8,2 8 7,9 5 0 Lähde: Sotkanet Kuvio 19. Satakunnan kuntien nuorisotyöttömien osuus (%) vuotiaasta työvoimasta v Indikaattori ilmaisee vuotiaiden työttömien osuuden prosentteina vuotiaasta työvoimasta. Nuorisotyötön on vuotias työtön. Satakunnan kuntien mediaani (16 %) oli yli Suomen tason (14,6 %). Kuntien väliset erot olivat merkittävät. Nuorten työttömien osuus vaihteli Honkajoen 20,3 %:in osuudesta Eurajoen kunnan 7,9 %:in osuuteen. Porissa (18,6 %) ja Kankaanpäässä (16,4 %) nuorisotyöttömien osuus oli suurempi kuin keskimäärin Suomessa. Raumalla (12,7 %) puolestaan jäätiin koko maan tason alle Toimeentulotuki Indikaattori ilmaisee kalenterivuoden aikana toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden 25 64vuotiaiden osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Toimeentulotuen pitkäaikaisasiakkaissa ovat mukana ne asiakkaat, joiden tuen tarve jatkuu vuodesta toiseen. Pitkäaikaisasiakkaiden osuus väestöstä mittaa paremmin todellista köyhyyttä kuin kaikkien toimeentulotukiasiakkaiden osuus väestöstä.

71 26 Lähde: Sotkanet Kartta 1. Satakunnan kuntien toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden vuotiaiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä v Suomessa toimeentulotukea sai pitkäaikaisesti 2,1 % työikäisestä väestöstä vuonna Satakunnan kuntien mediaani oli 1 %. Kuntien osuudet eroavat toisistaan: suhteessa eniten toimeentulotuen piiriin kuuluvia oli Harjavallassa (2,8 %) ja vähiten Honkajoella (0,5 %). Laviasta ja Luviasta ei tietoja ollut saatavilla. Seutukeskuksista Porin prosenttiosuus oli 1,4 %, Rauman 1,3 % ja Kankaanpään 1 %. Toimeentuloa saaneen aikuisväestön (25 64-vuotiaat) osuus suhteessa vastaavanikäiseen väestöön säilyi ennallaan Porissa, Kokemäellä ja Karviassa. Toimeentulotukea saaneiden aikuisten osuus kasvoi suhteellisesti eniten Huittisissa, Siikaisissa, Säkylässä, Harjavallassa ja Ulvilassa. Toimentulotukea saaneiden aikuisten osuus sen sijaan väheni Eurassa, Nakkilassa ja Pomarkussa.

72 27 Lähde: Sotkanet Kartta 5. Satakunnan kuntien toimeentulotuki / asukas v Indikaattori kertoo toimeentulotuen kustannukset asukasta kohti. Satakunnan kuntien toimeentulotuen mediaani (62,5 /asukas) alitti yli kaksinkertaisesti koko maan keskimääräiset toimeentulon kustannukset (135 /asukas). Alueen kuntien keskinäiset erot olivat suuret. Eniten toimeentulotuen kustannuksia kertyi yhtä asukasta kohden Harjavallassa (154 /asukas) ja vähiten Jämijärvellä (17 /asukas). Pori (93 /asukas) ja Rauma (65 /asukas) ylittivät alueen mediaanin. Seutukeskuksista vain Kankaanpää (56 /asukas) jäi alle Satakunnan mediaanin. Toimeentulotukimenojen muutos asukasta kohden säilyi samalla tasolla lähinnä Porin seudun kunnissa ja Karviassa vuosina Toimeentulotukimenojen määrä asukasta kohde nousi suhteellisesti eniten Laviassa, Huittisissa, Säkylässä, Eurajoella, Siikaisissa ja Köyliössä. Toimeentulotukimenojen määrä asukasta kohden laski Raumalla, Eurassa, Luvialla ja Jämijärvellä. Toimeentulotuen bruttomenot asukasta kohti vaihtelevat kunnittain koko Suomen alueella erittäin paljon. Kuntien työttömyysasteella ei ole niin suurta vaikutusta toimeentulotuen menojen määrään kuin saattaisi olettaa. Suurempi vaikutus lienee sillä, että kuntien toimeentulotuen myöntämiskäytännöt eroavat toisistaan eli yksissä kunnissa myöntämiskriteerit ovat väljemmät kuin toisissa, mikä vaikuttaa maksetun toi- meentulotuen määrään. Sen sijaan kuntien kaupunkimaisuus nostaa toimeentulotuen kustannuksia.

73 Palvelurakenne Seuraavien palvelurakennetta kuvaavien mittareiden tulkintaan on esitettävä varauksia. Alueiden palveluiden käytön määrään vaikuttavat monet tekijät, kuten alueen sairastavuus ja ikärakenne (eli palveluiden tarve) sekä palveluiden tarjonnan määrä, laatu, saavutettavuus ja erilaiset hoitokäytännöt. Jonkin yksittäisen alueen korkea luku esimerkiksi erikoissairaanhoidon avohoitokäynneissä voi tarkoittaa joko sitä, että alueella on laadukkaat tai helposti saavutettavat palvelut, joita tarjotaan paljon tai alueella on korkea sairastavuus ja korkea palvelun tarve. Mittarit eivät siis missään nimessä suoraan osoita palveluiden tarpeen määrää. Mittarit eivät myöskään kerro, kuinka paljon yksityisiä palveluita käytetään kunnissa ja miten se vaikuttaa julkisten palveluiden käyttöön Perusterveydenhuollon avohoidon kaikki lääkärikäynnit Indikaattori ilmaisee perusterveydenhuollon avohoidon kaikki lääkärikäynnit terveyskeskusten äitiysneuvolassa, lastenneuvolassa, perhesuunnitteluneuvolassa, kouluterveydenhuollossa, opiskelijaterveydenhuollossa ja työterveyshuollossa. Se sisältää myös kotisairaanhoito- ja mielenterveyskäynnit ja muut avohoitokäynnit (erilaiset vastaanottokäynnit, terveystarkastus- ja seulontakäynnit sekä käynnit, jotka liittyvät terveydentilan selvittämiseen, esim. lääkärintodistukset). Tilastossa näkyvät myös lääkärin suorittamat käynnit potilaan luona.

74 29 Perusterveydenhuollon avohoidon kaikki lääkärikäynnit /1000 asukasta Mediaani 1601 käyntiä/1000 as. Perusterveydenhuollon avohoidon kaikki lääkärikäynnit/1000 asukasta Lähde: Sotkanet Kuvio 20. Satakunnan kuntien perusterveydenhuollon avohoidon kaikki lääkärikäynnit 1000 asukasta kohden v Satakunnan kuntien mediaani oli 1601 käyntiä 1000 asukasta kohti, mikä oli 22 % enemmän kuin keskimäärin koko maassa (1247). Alueen kuntakohtaiset erot olivat suuret: Honkajoella oli eniten käyntejä (2889) ja vähiten Laviassa (162). Seutukeskuksissa eniten perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäyntejä tehtiin Kankaanpäässä (2513) ja vähiten Porissa (1085): Porin käyntien määrä oli 2,5 kertaa alhaisempi kuin Kankaanpäässä, joka osoittaa mittarin luotettavuuden haasteet, sillä on vaikea nähdä, että Kankaanpäässä tarve perusterveydenhuollon avokäynneille olisi niin paljon suurempi kuin Porissa. Raumalla (1588) lääkärikäyntejä oli hieman enemmän kuin Suomessa Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit Indikaattori ilmaisee kaikki erikoissairaanhoidon avohoidon lääkärikäynnit alueella tuhatta asukasta kohti. Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit sisältävät kaikkien erikoisalojen erikoissairaanhoidon käynnit kaikissa kunnallisissa sairaaloissa, sisältäen erikoislääkärijohtoiset terveyskeskukset. Erikoissairaanhoidon käynteinä tilastoidaan asiakkaiden/potilaiden sairaanhoitokäynnit vastaanotoilla. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Tiedonkeruutavan ja -vastuun muutoksesta johtuen vuoden 2013 tiedot tulee nähdä suuntaa antavina, sillä niihin sisältyy joitakin epätäydellisyyksiä.

75 Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit /1000 asukasta v Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit /1000 asukasta Mediaani 1700 käyntiä/1000 as Lähde: Sotkanet Kuvio 21. Satakunnan kuntien erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit 1000 asukasta kohden v Satakunnan kuntien mediaani erikoissairaanhoidon avohoitokäynneissä oli 1700 käyntiä tuhatta asukasta kohden. Koko maassa vastaavia lääkärikäyntejä tilastoitiin keskimäärin 1536 käyntiä tuhatta asukasta kohden eli noin 9 prosenttia vähemmän. Alueella eniten erikoissairaanhoidon avohoidon lääkärikäyntejä tehtiin Harjavallassa (2368) ja vähiten Siikaisissa (1401). Seutukeskuksista Rauma (1556) jäi alle alueen mediaanin. Pori (2024) ja Kankaanpää (1726) puolestaan ylittivät alueen mediaanin Hammaslääkärikäynnit terveyskeskuksissa Indikaattori ilmaisee, montako käyntiä keskimäärin tuhatta asukasta kohden on toteutunut terveyskeskusten hammaslääkärillä tilastovuoden aikana. Perusterveydenhuollon avohoidon hammaslääkärikäynteinä tilastoidaan potilaiden hammaslääkärikäynnit vastaanotoilla ja hammaslääkärin suorittamat käynnit potilaan luo. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa.

76 Hammaslääkärikäynnit terveyskeskuksissa /1000 asukasta Hammaslääkärikäynnit terveyskeskuksissa /1000 asukasta Mediaani käyntiä/1000 as Lähde: Sotkanet Kuvio 22. Satakunnan kuntien hammaslääkärikäynnit terveyskeskuksissa tuhatta asukasta kohden v Satakunnan kuntien mediaani oli 769 hammaslääkärikäyntiä 1000 asukasta kohti vuonna Koko maassa hammaslääkärikäyntejä 1000 asukasta kohti tehtiin keskimäärin 614 eli noin viidennes (20 %) vähemmän kuin Satakunnan mediaanikunnassa. Alueen kuntakohtainen tarkastelu tuo jälleen esille suuret kuntakohtaiset eroavaisuudet: eniten hammaslääkärikäyntejä tehtiin Jämijärvellä (1392) ja vähiten Harjavallassa (8). Harjavallan, Nakkilan, Kokemäen, Lavian ja Eurajoen arvot eroavat muista kunnista. Näiden viiden kunnan hammaslääkärikäyntien määrä ei ole vertailukelpoinen muihin kuntiin. Hammaslääkärikäyntejä tehtiin alueen mediaania vähemmän Porissa (668) ja mediaania enemmän Raumalla (955) ja Kankaanpäässä (1036).

77 Perusterveydenhuollon vuodeosastohoidon hoitopäivät / 1000 asukasta Indikaattori ilmaisee vuoden aikana kaikkien perusterveydenhuollossa sairaalahoitoa saaneiden potilaiden hoitopäivien lukumäärän tuhatta asukasta kohti. Sairaalahoito sisältää sekä julkisen sektorin (kunnat, kuntayhtymät ja valtio) että yksityisen sektorin järjestämän sairaalahoidon. Mukana ovat terveyskeskusten yleislääkärijohtoiset vuodeosastot sekä kuntien/kuntayhtymien muulta taholta hankkima yleislääkäritasoinen vuodeosastohoito. Hoitopäivät saadaan lähtöpäivän (tai 31.12) ja tulopäivän (tai 1.1) erotuksena, joten lähtöpäivä ei tule mukaan. Jos lähtö- ja tulopäivä ovat samat, hoitopäivien lukumääräksi tulee yksi. Indikaattori kuvaa perusterveydenhuollon sairaalapalveluiden käyttöä alueellisesti sekä jossain määrin iäkkäämmän väestönosan sairastavuutta. Perusterveydenhuollon vuodeosastohoidon hoitopäivät / 1000 asukasta Perusterveydenhuollon vuodeosastohoidon hoitopäivät /1000 asukasta 5000 Mediaani 961 hoitopäivää/1000 as Lähde: Sotkanet Kuvio 23. Satakunnan kuntien perusterveydenhuollon vuodeosaston hoitopäivät tuhatta asukasta kohden v Satakunnan kuntien mediaani oli 961 eli alempi kuin koko maan vastaava (1017). Alueen kuntakohtainen vaihtelu on jälleen suurta: hoitopäivien määrä vaihteli Lavian 4754 hoitopäivän ja Eurajoen 90 hoitopäivän välillä. Ero ei voi pitää paikkansa, vaan kyseessä on oltava tilastointiin liittyvät erot. Seutukeskuksista Porin (1129) ja Kankaanpään (1276) mediaanit olivat sekä koko maan että alueen arvoja suuremmat. Rauman (679) arvo puolestaan jäi molempien alle.

78 Somaattisen erikoissairaanhoidon hoitopäivät / 1000 asukasta Indikaattori ilmaisee vuoden aikana kaikkien somaattista erikoissairaanhoitoa saaneiden potilaiden hoitopäivien lukumäärän tuhatta asukasta kohti. Sairaalahoito sisältää sekä julkisen sektorin (kunnat, kuntayhtymät ja valtio) että yksityisen sektorin järjestämän sairaalahoidon. Se sisältää lisäksi terveyskeskusten erikoislääkärijohtoiset vuodeosastot sekä sairaalahoitoon kuuluvat synnytykset. Hoitopäivät saadaan lähtöpäivän ja tulopäivän erotuksena, joten lähtöpäivä ei tule mukaan. Jos lähtö- ja tulopäivä ovat samat, hoitopäivien lukumääräksi tulee yksi. Indikaattori kuvaa erikoissairaanhoidon palveluiden käyttöä alueellisesti sekä jossain määrin akuuttia sairastavuutta. Sairastavuuden lisäksi siihen vaikuttavia tekijöitä ovat väestön ikärakenne, palveluiden tarjonta, hoitokäytännöt sekä hoitoon hakeutumisen kynnystä eli indikaattori on monitulkintainen, sillä korkea tulos saattaa kertoa korkeasta sairastavuudesta tai palveluiden hyvästä laadusta. Tilastoa on tämän vuoksi tulkittava varauksin. Somaattisen erikoissairaanhoidon hoitopäivät / 1000 asukasta Somaattisen erikoissairaanhoidon hoitopäivät / 1000 asukasta Mediaani 685 hoitopäivää/1000 as Lähde: Sotkanet Kuvio 24. Satakunnan kuntien somaattisen erikoissairaanhoidon hoitopäivät tuhatta asukasta kohti v.2013.

79 Psykiatrian laitoshoidon hoitopäivät / asukasta 34 Satakunnan kuntien somaattisen erikoissairaanhoidon hoitopäivien mediaani oli 685 hoitopäivää tuhatta asukasta kohti. Koko maassa vastaavia hoitopäiviä tuhatta asukasta kohti oli 587 eli 14 prosenttia alueen mediaania vähemmän. Kuntakohtaiset erot vaihtelevat Harjavallan 777 hoitopäivän ja Köyliön 507 hoitopäivän välillä. Seutukeskuksista Kankaanpää (676) alittaa alueen mediaanin. Porissa (760) ja Raumalla (731) somaattisen erikoissairaanhoidon hoitopäiviä oli alueen mediaania enemmän Psykiatrian laitoshoidon hoitopäivät / asukasta Indikaattori ilmaisee vuoden aikana kaikkien psykiatrisessa sairaalassa hoidettujen potilaiden hoitopäivien lukumäärän tuhatta asukasta kohti. Mukana ovat kaikki psykiatrian erikoisalan vuodeosastot julkisella sektorilla (kunnat, kuntayhtymät ja valtio). Hoitopäivät lasketaan lähtöpäivän ja tulopäivän erotuksena, joten lähtöpäivä ei tule mukaan. Jos lähtö- ja tulopäivä ovat samat, hoitopäivien lukumääräksi tulee yksi. Indikaattori kuvaa psykiatristen sairaaloiden palveluiden käyttöä sekä jossain määrin psyykkistä sairastavuutta alueellisesti. Tilastoa tulee em. alaluvun varauksin kuitenkin tulkita harkiten Psykiatrian laitoshoidon hoitopäivät /1 000 asukasta Mediaani hoitopäivää Lähde: Sotkanet Kuvio 25. Satakunnan kuntien psykiatrian laitoshoidon hoitopäivät tuhatta asukasta kohti v

80 Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä 35 Satakunnan kuntien psykiatrian laitoshoidon hoitopäivien mediaani oli 199 hoitopäivää tuhatta asukasta kohti. Koko maassa psykiatrian laitoshoidon hoitopäivien määrä oli 251 hoitopäivää tuhatta asukasta kohden. Satakunnan kuntien hoitopäivät vaihtelevat Harjavallan 437 hoitopäivän ja Jämijärven 34 hoitopäivän välillä. Seutukeskuksista Pori (236) ja Kankaanpää (282) ylittivät alueen mediaanin. Rauma (197) puolestaan jäi juuri sen alle Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä Indikaattori ilmaisee vuoden lopussa kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Indikaattoria laskettaessa kotona asuviksi on laskettu ne, jotka eivät olleet vuoden viimeisenä päivänä sairaaloissa ja terveyskeskuksissa pitkäaikaishoidossa, vanhainkodeissa, vanhusten tehostetussa palveluasumisessa, kehitysvammalaitoksissa tai kehitysvammaisten autetussa asumisessa. Sosiaali- ja terveysministeriön palvelurakennetyöryhmä on jo vuonna 1992 asettanut tavoitteeksi nostaa 80 vuotta täyttäneiden kotona joko itsenäisesti tai lähiomaisten tai -ympäristön tukemana (ja/tai sosiaalija terveydenhuollon järjestämien koti- ja avohuollon palveluiden turvin) selviävien osuuden 90 prosenttiin ,4 92,4 Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä Mediaani 89,5 % ,9 90,8 90,7 90, ,8 89,1 89,1 88,5 88,4 88,3 88,3 88,2 88, , Lähde: Sotkanet Kuvio 26. Satakunnan kuntien kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä v

81 36 Satakunnan kuntien mediaanikunnassa 75 vuotta täyttäneistä 89,5 % asui kotona. Suomessa on keskimäärin päästy hyvin STM:n tavoitteeseen, sillä 75 vuotta täyttäneistä vielä 90 % vastaavanikäisestä väestöstä asuu kotonaan koko Suomen tasolla. Alueen korkein tulos oli Huittisissa, jossa 93,4 % 75 vuotta täyttäneistä asuivat tilaston mukaan kotona. Alin lukema oli Jämijärvellä (84,9 %). Seutukeskuksista Porin (89,1 %) ja Rauman (88,4 %) arvo jäi mediaanin alle, Kankaanpään puolestaan sen yli (90,9 %) Säännöllisen kotihoidon piirissä olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Indikaattori ilmaisee, kuinka monta prosenttia 75 vuotta täyttäneistä saa säännöllisesti kotipalvelua ja/tai kotisairaanhoitoa. Tilastoon on kerätty tiedot kaikista niistä asiakkaista, jotka saavat kotipalvelua, kotisairaanhoitoa tai päiväsairaalahoitoa vähintään kerran viikossa. Asiakkaisiin ei sisälly niitä henkilöitä, jotka ovat laitoshoidossa tai asumispalvelujen piirissä laskentapäivänä, vaikka heillä olisi palvelu- ja hoitosuunnitelma voimassa. Indikaattori ei kerro avopalveluihin panostamisesta tai resursoinnista, sillä kunta voi tarjota paljon apua harvoille asiakkaille tai vähän palvelua monille asiakkaille. Kotipalvelu on vain osa ikääntyneiden palvelujärjestelmän kokonaisuutta ja sen järjestämistavat vaihtelevat kunnittain. Yksittäisten palvelujen vertailu kuntien kesken ei siis kerro koko totuutta, sillä kunnassa voi olla panostettu esimerkiksi palveluasumiseen asiakkaiden kunnosta ja toiveista johtuen.

82 37 Säännöllisen kotihoidon piirissä olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Säännöllisen kotihoidon piirissä olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat, % Mediaani vastaavanikäisestä väestöstä 18 11,1 % 16, ,4 15,4 14,4 14,1 12,8 12,5 12,5 11,3 11,1 11,1 10,9 10,9 9,5 9,3 9,1 9,1 9 8,1 8 7, Lähde: Sotkanet Kuvio 27. Satakunnan kuntien säännöllisen kotihoidon piirissä olleiden 75 vuotta täyttäneiden asiakkaiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä v Satakunnan kuntien mediaani (11,1 %) oli vuonna 2013 hieman koko maan keskiarvoa (11,9 %) alhaisempi. Satakunnan alueella on suhteessa vastaavanikäiseen väestöön eniten kotihoidon piirissä olevia 75 vuotta täyttäneitä Luvialla (16,6 %) ja vähiten Kankaanpäässä (7,2 %). Myös Porissa (9,1 %) jäätiin mediaanin alle. Rauman (11,1 %) lukema oli sama kuin koko alueen mediaanin Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0-17-vuotiaita vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä Indikaattori ilmaisee vuoden aikana lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä olevien 0-17vuotiaiden lasten ja nuorten osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Avohuollon tukitoimet käsittävät lapsen ja nuoren tukiasumisen, toimeentulon, koulunkäynnin ja harrastamisen turvaamisen sekä muut tarpeen vaatimat tukitoimet. Avohuollon tukitoimiin kuuluvat myös perheen tuki ja kuntoutus. Kokonaiskuvan saamiseksi avohuollon tukitoimia koskevien tietojen rinnalla voi tarkastella kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten määriä ja osuuksia, joita tarkastellaan myöhemmin kuviossa 29.

83 Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä vuotiaita vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0-17-vuotiaita vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä 11,2 Mediaani 7,2 % 10 9, ,5 8,4 8 7,5 7,5 7,5 7,3 7,3 7,1 6,8 6,2 5,9 5, ,3 2,9 2,9 2,5 1,7 0 Lähde: Sotkanet Kuvio 28. Satakunnan kuntien lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0-17-vuotiaita vuoden 2013 aikana % vastaavanikäisestä väestöstä. Satakunnan kuntien lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä olevien 0-17-vuotiaiden lasten ja nuorten mediaani oli 7,2 %, eli sama kuin koko maan keskiarvo. Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä olevien lasten ja nuorten osuus vaihteli Siikaisen 11,2 %:in osuudesta Lavian 1,7 %:in osuuteen, mutta vertailu ei ole luotettava vuosipoikkeamien kohdalla pienissä kunnissa. Seutukeskuksien kohdalla kaikki saivat mediaania suuremman luvun eli Pori 7,3 %, Rauma 8 % ja Kankaanpää 7,5 % Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0 17-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Indikaattori ilmaisee vuoden aikana kodin ulkopuolelle sijoitettujen 0-17-vuotiaiden lasten osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Kokonaiskuvan saamiseksi kodin ulkopuolelle sijoitettujen rinnalla on hyvä tarkastella lastensuojelun avohuollon piirissä olevien lasten ja nuorten määriä ja osuuksia (ks. kuvio 28). Kodin ulkopuolelle sijoitusten taustalla voivat olla niin vanhemmista kuin lapsistakin johtuvat syyt. Usein taustalla on päihteiden käyttö. Avohuollon tukitoimien lisääminen voi vähentää sijoitusten määrää, mutta samalla se voi lisätä huostaanottojen määrää kun lastensuojelullisia toimenpiteitä vaativia tilanteita tulee enemmän esille.

84 39 Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 2,5 2,1 2 1, ,9 Mediaani 1,6 % 1,8 1,7 1,6 1,6 1,6 1,3 1,2 1,1 1 0,8 0,6 0,5 0 Lähde: Sotkanet Kuvio 29. Satakunnan kuntien kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä v Satakunnan kuntien kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten (0-17-vuotiaat) mediaani oli 1,6 % vastaavanikäisestä väestöstä, kun koko maan keskiarvo oli vähän pienempi (1,4 %). Kunnittaiset vaihtelut olivat suuria ja huonosti vertailukelpoisia. Kuntien pienen koon vuoksi tilastotietoja ei ollut edes käytettävissä kaikista kunnista (Honkajoki, Karvia, Luvia, Lavia, Pomarkku, Siikainen,). Kodin ulkopuolelle oli sijoitettu lapsia ja nuoria eniten Harjavallassa (2,1 %) ja vähiten Huittisissa (0,6 %). Seutukeskuksista Pori (1,8 %) oli mediaanin yläpuolella, Rauman arvo oli sama kuin mediaani ja Kankaanpään arvo (1,3 %) alle mediaanin.

85 Kustannukset Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Indikaattori ilmaisee kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset euroina asukasta kohti. Nettokustannukset saadaan vähentämällä käyttökustannuksista käyttötuotot. Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset /asukas Mediaani 3561 /asukas Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset, / asukas Lähde: Sotkanet Kuvio 30. Satakunnan kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset euroa asukasta kohden v Satakunnan kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannusten mediaani oli /asukas, joka ylitti hieman koko maan keskiarvon (3 453 /asukas). Yksittäisten kuntien nettokustannukset kuitenkin vaihtelivat paljon: kustannukset olivat korkeimmillaan Laviassa (4569 /asukas) ja alimmillaan Luvialla (3012 /asukas) vuonna Alueen seutukeskuksien alimmat arvot olivat Kankaanpäässä (3375 ) ja Porissa (3409 ). Rauman (3501 ) ylitti hieman koko maan mediaanin.

86 Sosiaalitoimen nettokustannukset Indikaattori ilmaisee kuntien sosiaalitoimen nettokustannukset euroina asukasta kohti. Tosin kuntien taloustilastossa ei kaikkia toimintoja ole eritelty selkeästi sosiaali- tai terveystoimeen, jonka vuoksi kuntien välisiin eroihin kannattaa suhtautua pienellä varauksella. Lähde: Sotkanet Kartta 6. Satakunnan kuntien sosiaalitoimen nettokustannukset v Satakunnan kuntien sosiaalitoimen nettokustannusten mediaani oli 1645 asukasta kohti vuonna Satakunnan mediaani oli alhaisempi kuin koko maan keskiarvo (1 700 /asukas). Alueen sisältä löytyy kuitenkin suuria eroja. Korkeimmat sosiaalitoimen nettokustannukset asukasta kohden olivat Merikarvialla (2 003 ), alhaisimmat taas Luvialla (1 343 ). Seutukeskuksissa alimmat kustannukset asukasta kohden olivat Kankaanpäässä (1 504 ). Porin ja Rauman (molemmilla ) kustannukset olivat Kankaanpään lisäksi alueen mediaania alemmat. Sosiaalitoimen nettokustannukset kasvoivat kaikissa satakuntalaisissa kunnissa vuosina Suhteellisesti eniten ne kasvoivat Merikarvialla, Harjavallassa ja Karviassa. Kustannukset nousivat keskimääräistä enemmän myös Huittisissa, Nakkilassa ja Pomarkussa. Maltillisinta sosiaalitoimen nettokustannusten nousu oli Luvialla, Eurajoella, Eurassa ja Jämijärvellä.

87 Perusterveydenhuollon nettokustannukset Indikaattori ilmaisee kuntien perusterveydenhuollon nettokustannukset euroina asukasta kohti. Perusterveydenhuollon nettokustannuksiin lasketaan perusterveydenhuollon avohoidon nettokustannukset (sis. hammashuollon, kouluterveydenhuollon, koulupsykologin toiminnan ja perusterveydenhuollon ylläpitämät mielenterveystoimistot tai vastaavat toiminnat) sekä vuodeosastohoidon nettokustannukset. Lähde: Sotkanet Kartta 7. Satakunnan kuntien perusterveydenhuollon nettokustannukset euroa asukasta kohden v Satakunnan kuntien perusterveydenhuollon nettokustannusten mediaani oli 752 euroa asukasta kohden vuonna Koko maan perusterveydenhuollon nettokustannukset olivat samaa luokkaa (663 /asukas). Alueen kuntien nettokustannukset vaihtelivat Lavian 1369 eurosta Ulvilan 527 euroon asukasta kohden. Seutukeskuksista Porissa (658 /asukas) ja Kankaanpäässä (647 ) nettokustannukset olivat alueen mediaania ja koko Suomen keskiarvoa alhaisemmat. Raumalla (757 ) nettokustannukset olivat yli alueen mediaanin ja koko Suomen keskiarvon. Perusterveydenhuollon nettokustannukset nousivat kaikissa satakuntalaisissa kunnissa. Perusterveydenhuollon menot kasvoivat suhteellisesti eniten Laviassa, Raumalla ja Säkylässä. Kustannusnousu oli keskimääräistä suurempi lisäksi Luvialla, Eurajoella ja Köyliössä. Perusterveydenhuollon nettokustannukset nousivat maltillisimmin Porissa, Ulvilassa, Harjavallassa ja Kankaanpäässä.

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Sote-uudistus, ensihoito ja ensihoidon pätevyysvaatimukset

Sote-uudistus, ensihoito ja ensihoidon pätevyysvaatimukset Sote-uudistus, ensihoito ja ensihoidon pätevyysvaatimukset Hyvinvointialojen koulutustarjonnan tulevaisuus -dialogi Anne Koskela hallitusneuvos, STM Sote-uudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen

Lisätiedot

Satakunnan alueen hyvinvointipalveluiden järjestämissuunnitelma Vuoteen 2016+

Satakunnan alueen hyvinvointipalveluiden järjestämissuunnitelma Vuoteen 2016+ Satakunnan alueen hyvinvointipalveluiden järjestämissuunnitelma Vuoteen 2016+ S i v u 1 Sisällys ESIPUHE... 3 1 LAINSÄÄDÄNNÖLLINEN TAUSTA... 5 2 SOTE-UUDISTUKSEN TAUSTAA JA KÄSITTEITÄ... 8 2.1 Väestön

Lisätiedot

Perusturvalautakunta 66 30.09.2014 Kaupunginhallitus 306 06.10.2014. Lausunto sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiluonnoksesta

Perusturvalautakunta 66 30.09.2014 Kaupunginhallitus 306 06.10.2014. Lausunto sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiluonnoksesta Perusturvalautakunta 66 30.09.2014 Kaupunginhallitus 306 06.10.2014 Lausunto sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiluonnoksesta PETUR 30.09.2014 66 Sosiaali- ja terveysministeriön asettama sosiaali-

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

Satakunnan alueen hyvinvointipalveluiden järjestämissuunnitelma Vuoteen 2016+

Satakunnan alueen hyvinvointipalveluiden järjestämissuunnitelma Vuoteen 2016+ Satakunnan alueen hyvinvointipalveluiden järjestämissuunnitelma Vuoteen 2016+ Sivu 1 Sisällys ESIPUHE 3 1 LAINSÄÄDÄNNÖLLINEN TAUSTA 5 2 SOTE-UUDISTUKSEN TAUSTAA JA KÄSITTEITÄ 8 2.1 Väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen. Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Kuntajohtajapäivät 29.8.2014 Pori

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen. Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Kuntajohtajapäivät 29.8.2014 Pori Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Kuntajohtajapäivät 29.8.2014 Pori Lausuntokierros http://www.stm.fi/vireilla/lausuntopyynnot Lausuntoaika

Lisätiedot

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor Kristina Wikberg, Johtaja, ruotsinkieliset ja kansainväliset asiat Direktör, svenska och

Lisätiedot

Lausunnon antaminen hallituksen esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä

Lausunnon antaminen hallituksen esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä Lausunnon antaminen hallituksen esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 169/00.04.00/2014 KH 22.09.2014 211 Asian valmistelija: Merja Olenius, kunnanjohtaja, gsm 044 743 2217 Sosiaali-

Lisätiedot

Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa

Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa } Erikoissairaanhoito ja kehitysvammaisten erityishuolto Satakunnan sairaanhoitopiirin ky:stä } Kunnat Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän jäsenkuntia Väestöpohja

Lisätiedot

SOTE palveluiden tuottaminen Pohjois-Savossa. Jussi Huttunen Neuvottelutilaisuus, Tahko 19.9.2014

SOTE palveluiden tuottaminen Pohjois-Savossa. Jussi Huttunen Neuvottelutilaisuus, Tahko 19.9.2014 SOTE palveluiden tuottaminen Pohjois-Savossa Jussi Huttunen Neuvottelutilaisuus, Tahko 19.9.2014 Tuottajalle asetetut vaatimukset Tuottamisvastuullisella pitää olla kyky vastata ehkäisevistä, korjaavista,

Lisätiedot

Sote-uudistuksen tavoitteet

Sote-uudistuksen tavoitteet Sote-uudistuksen tavoitteet Taata yhdenvertaiset sosiaali- ja terveyspalvelut kaikille koko maassa Varmistaa mahdollisimman laaja integraatio Palvelukokonaisuus saman johdon ja budjetin alla Ihmisten sosiaali-

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Pekka Järvinen 2.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Pohjatietoa kuntavaaleihin Kaikki yhteen ääneen. 28.10.2012 Använd din röst. Kuntien järjestämisvastuu Kunnilla on vastuu palvelujen järjestämisestä

Lisätiedot

SOTE-UUDISTUS, KUNTIEN ELINVOIMA JA YRITTÄJYYS

SOTE-UUDISTUS, KUNTIEN ELINVOIMA JA YRITTÄJYYS 26.8.2014 1 (5) SOTE-UUDISTUS, KUNTIEN ELINVOIMA JA YRITTÄJYYS Tähän muistioon on koottu tiiviisti perustietoja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta sekä Suomen Yrittäjien näkemyksiä siitä. Tarkemmin

Lisätiedot

Sote-uudistus Keskeinen sisältö ICT-muutosten suunnittelu. 8.10.2014 Maritta Korhonen, STM Pekka Järvinen, STM

Sote-uudistus Keskeinen sisältö ICT-muutosten suunnittelu. 8.10.2014 Maritta Korhonen, STM Pekka Järvinen, STM Sote-uudistus Keskeinen sisältö ICT-muutosten suunnittelu 8.10.2014 Maritta Korhonen, STM Pekka Järvinen, STM Sote-uudistus, IT-jaos Puheenjohtaja Maritta Korhonen, kehittämispäällikkö, sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Sote-uudistus Miten Kanta-palvelut tukevat Sotejärjestämislain

Sote-uudistus Miten Kanta-palvelut tukevat Sotejärjestämislain Sote-uudistus Miten Kanta-palvelut tukevat Sotejärjestämislain toimeenpanoa? 14.10.2014 Maritta Korhonen, STM Pekka Järvinen, STM Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon kehittämisen yhteistyöseminaari

Lisätiedot

Terveempi ja Liikkuvampi Kainuu 24.2.2014. Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja

Terveempi ja Liikkuvampi Kainuu 24.2.2014. Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja Terveempi ja Liikkuvampi Kainuu 24.2.2014 Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä Lain tarkoitus 1 : 1) edistää ja ylläpitää

Lisätiedot

Kuntayhtymien purkaminen ja perustaminen

Kuntayhtymien purkaminen ja perustaminen Kuntayhtymien purkaminen ja perustaminen Uuden kuntalain ja järjestämislain näkökulmasta Kuntien sote forum 27.1.2015 Kaupunginlakimies Tiina Mikkola Hallituksen esitys kuntalaiksi vp. 268/2014 Järjestämislakia

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot

Sosiaalihuollon tutkimus, koulutus ja kehittäminen työseminaari. Tarja Myllärinen 10.4.2014

Sosiaalihuollon tutkimus, koulutus ja kehittäminen työseminaari. Tarja Myllärinen 10.4.2014 Sosiaalihuollon tutkimus, koulutus ja kehittäminen työseminaari Tarja Myllärinen 10.4.2014 Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen viidelle alueelle Valtioneuvoston tiedote 23.3.2014 Alueet rakentuvat

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen päämäärä ja tavoitteet Päämääränä väestön

Lisätiedot

Hankintalain uudistaminen, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen hankinta

Hankintalain uudistaminen, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen hankinta Hankintalain uudistaminen, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen hankinta 19.9.2014 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Kuntaliitto Hankintalainsäädännön uudistaminen Hankintalain uudistaminen - aikataulu

Lisätiedot

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Sote-uudistus valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Kirsi Varhila, valmisteluryhmän puheenjohtaja sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen

Lisätiedot

Pohjois Karjalan Sotetuotantoalue. Pekka Kuosmanen 1.9.2014

Pohjois Karjalan Sotetuotantoalue. Pekka Kuosmanen 1.9.2014 Pohjois Karjalan Sotetuotantoalue Pekka Kuosmanen 1.9.2014 MIKSI SOTE RAKENNEUUDISTUS? Talouden kestävyysvaje Peruspalvelut rapautuneet ESH/PTH/SOS rajapinnat ongelmana Tietotekniikan ongelmat 23.3.2014

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Kari Haavisto 11.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

Sote-uudistus. Sote uudistus ja sen toimeenpano. Oulu 5.2.2015. Päivi Sillanaukee kansliapäällikkö STM

Sote-uudistus. Sote uudistus ja sen toimeenpano. Oulu 5.2.2015. Päivi Sillanaukee kansliapäällikkö STM Sote-uudistus Sote uudistus ja sen toimeenpano Oulu Päivi Sillanaukee kansliapäällikkö STM Tässä puheenvuorossa Uudistuksen tavoitteet ja keinot Uusi palvelurakenne Uudistuksen toimeenpano Asukkaat ja

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012 Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012 Liisa-Maria Voipio-Pulkki Stm / STO / Terveyspalveluryhmä Lainsäädännön vaiheittainen eteneminen 2010

Lisätiedot

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ?

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? - Haasteista - Muutoksen tarpeesta 1 MISTÄ ASIANTUNTIJAT YHTÄ MIELTÄ?

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM. 1. Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi. 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lausuntopyyntö STM. 1. Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi. 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi Niuvanniemen sairaala 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi la Tiihonen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

SOTE-UUDISTUKSEN TILANNE

SOTE-UUDISTUKSEN TILANNE SOTE-UUDISTUKSEN TILANNE JA VANHUSPALVELULAKI Anneli Kiljunen Kansanedustaja Sosiaali- ja terveysvaliokunnan vpj. Valtiovarainvaliokunnan jäsen Kelan valtuutettujen vpj. Omaishoitajat ja Läheiset -Liiton

Lisätiedot

Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu

Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu 21.11.2013 Pekka Järvinen sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Varhaiskasvatus ja opetus Terhi Päivärinta Johtaja, opetus ja kulttuuri Kuntatalo 4.2.2015 Nykyinen yhteistyö Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Iisalmen kaupunki 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Jarmo Ronkainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen Reumaliitto ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Miranna Seppälä 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti Kunnanhallitus 252 01.10.2013 Kunnanhallitus 64 17.03.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti KH 01.10.2013 252 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki. Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011

Terveydenhuoltolaki. Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011 Terveydenhuoltolaki Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011 45 min ESH järjestämisuunnitelma Laatu ja turvallisuus Ensihoito Välitön yhteydensaanti? Aamuiseen palaaminen Kaksoislaillistuksen poisto Potilasrekisterit

Lisätiedot

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013 Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset 27.6.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perusja erikoistason palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään

Lisätiedot

SOTE uudistus Kunnan asukasluvun sekä muiden kantokykyperusteiden mukaan järjestämisvastuu määräytyy seuraavasti;

SOTE uudistus Kunnan asukasluvun sekä muiden kantokykyperusteiden mukaan järjestämisvastuu määräytyy seuraavasti; SOTE uudistus Kunnan asukasluvun sekä muiden kantokykyperusteiden mukaan järjestämisvastuu määräytyy seuraavasti; Alle 20 000 asukkaan kunnat: Kunnalla ei ole oikeutta järjestää sote palveluja. Perustason

Lisätiedot

8. 7 :ssä säädetään palvelujen kielestä. Turvaako säännös asianmukaisesti palvelujen käyttäjien kielelliset oikeudet?

8. 7 :ssä säädetään palvelujen kielestä. Turvaako säännös asianmukaisesti palvelujen käyttäjien kielelliset oikeudet? 1 (8) Lausuntopyyntö KYSYMYKSET 1 luku Yleiset säännökset 7. 5 :ssä säädetään palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta. Säännöksen mukaan palvelut on toteutettava väestön tarpeet huomioon ottaen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksesta

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksesta Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksesta l k t Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Hallitusohjelma l Sosiaali- ja terveydenhuollon laadukkaiden, vaikuttavien ja oikea-aikaisten

Lisätiedot

Kuntauudistus sote kuntien tehtävät. Kari Prättälä 2.4.2013

Kuntauudistus sote kuntien tehtävät. Kari Prättälä 2.4.2013 Kuntauudistus sote kuntien tehtävät Kari Prättälä 2.4.2013 Kehysriihi + rakennelaki Kuntarakennelaki annetaan eduskunnalle huhtikuun alussa siten, että laki voi tulla voimaan 1.7.2013 alkaen. Kuntien tulee

Lisätiedot

Henkilöstön asema sote-uudistuksessa. Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Suolahti 19.11.2014 Keski-Suomen Sote 2020 - hanke

Henkilöstön asema sote-uudistuksessa. Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Suolahti 19.11.2014 Keski-Suomen Sote 2020 - hanke Henkilöstön asema sote-uudistuksessa Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Suolahti 19.11.2014 Keski-Suomen Sote 2020 - hanke Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä (Luonnos 18.8.2014) 1 Lain

Lisätiedot

Sote-uudistus. Kari Haavisto, STM

Sote-uudistus. Kari Haavisto, STM Sote-uudistus Kari Haavisto, STM Tässä puheenvuorossa Sote-uudistus Hallitusohjelma 2015 Aikataulu Sote-uudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen Potilasturvallisuuden lainsäädäntö Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen VISIO - tavoitetila vuoteen 2013 mennessä Potilasturvallisuus on ankkuroitu toiminnan rakenteisiin ja toimintatapoihin:

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan sote-hanke

Pohjois-Karjalan sote-hanke Pohjois-Karjalan sote-hanke Pohjois-Karjalan sote-hanke tekee suunnitelman kuntien päätöksentekoa siitä, miten alueen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut tuotetaan ja organisoidaan 1.1.2017 alkaen.

Lisätiedot

Kouvola 22 9 2009 Kari Haavisto STM Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osasto

Kouvola 22 9 2009 Kari Haavisto STM Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osasto Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuuden palvelurakenne (~2017) - lähtökohtia erityislainsäädännön uudistamiselle puitelain voimassaolon jälkeen 2013 Kouvola 22 9 2009 Kari Haavisto STM Hyvinvoinnin

Lisätiedot

LAUSUNTO SATAKUNNAN SAIRAANHOITOPIIRIN EHDOTUKSEEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISLAIN EDELLYTTÄMÄSTÄ VALMISTELUSTA SATAKUNNASSA

LAUSUNTO SATAKUNNAN SAIRAANHOITOPIIRIN EHDOTUKSEEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISLAIN EDELLYTTÄMÄSTÄ VALMISTELUSTA SATAKUNNASSA Kaupunginhallitus 181 22.09.2014 LAUSUNTO SATAKUNNAN SAIRAANHOITOPIIRIN EHDOTUKSEEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISLAIN EDELLYTTÄMÄSTÄ VALMISTELUSTA SATAKUNNASSA 370/00.08.080/2014 Kh 181 SOTE

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat

Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat Lokakuu 2012 STM Kari Haavisto Keskeinen sisältö Hyvinvoinnin edistäminen ja sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen hallitusohjelmassa Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus Sote-järjestämislain tilanne 3.2.2015 Pekka Järvinen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Pohjois-Savon liiton kuntatalouspäivä Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus. Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja, Kuntaliitto 9.10.

Pohjois-Savon liiton kuntatalouspäivä Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus. Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja, Kuntaliitto 9.10. Pohjois-Savon liiton kuntatalouspäivä Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus Varatoimitusjohtaja, Kuntaliitto 9.10.2014 Muutoksen aika on täällä Kuntarakenneuudistus, kuntalaki, valtionosuusuudistus ja

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM. 1. Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi. 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lausuntopyyntö STM. 1. Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi. 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Monimuotoiset perheet verkosto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Kerppola-Pesu Jenni 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen. Kari Haavisto sosiaali- ja terveysministeriö 21.1.2014

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen. Kari Haavisto sosiaali- ja terveysministeriö 21.1.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Kari Haavisto sosiaali- ja terveysministeriö 21.1.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Erityiset haasteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu

Lisätiedot

Aika: 22.8.2014 klo 13.03 13.35 Paikka: Forssan kaupungintalo (kaupunginhallituksen huone 2. kerros), Turuntie 18, Forssa

Aika: 22.8.2014 klo 13.03 13.35 Paikka: Forssan kaupungintalo (kaupunginhallituksen huone 2. kerros), Turuntie 18, Forssa KOKOUSPÖYTÄKIRJA 3/2014 Forssan seudun kuntarakennelain mukaisen selvityksen ohjausryhmä Aika: 22.8.2014 klo 13.03 13.35 Paikka: Forssan kaupungintalo (kaupunginhallituksen huone 2. kerros), Turuntie 18,

Lisätiedot

SOTE, uhka vai mahdollisuus vanhuspsykiatriassa. Taina Mäntyranta 24.4.2015

SOTE, uhka vai mahdollisuus vanhuspsykiatriassa. Taina Mäntyranta 24.4.2015 SOTE, uhka vai mahdollisuus vanhuspsykiatriassa Taina Mäntyranta 24.4.2015 SOTE Missä mennään Eri vaihtoehtoja: mitä voisi tarkoittaa vanhuuspsykiatrialle Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset

Lisätiedot

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kuusamon kaupunki 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Vesa Isoviita 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Kuopio 7.9.2010 Johtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki Stm / sosiaali- ja terveysosasto / terveyspalveluryhmä Esityksen sisältö Kunta- ja palvelurakenneuudistus

Lisätiedot

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Espoon kaupunki 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Remes Marja-Leena, Paavilainen Mika 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kannuksen kaupunki 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Sirpa Kiianmies 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan

Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan Anne Koskela Hallitusneuvos Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Ajankohtaista sote-uudistuksesta

Ajankohtaista sote-uudistuksesta Ajankohtaista sote-uudistuksesta Kuntatalousristeily 21.5.2013 Erikoissuunnittelija Laura Leppänen Yleistä - Koordinaatioryhmän valmistelemat linjaukset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen

Lisätiedot

Lausunto sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain hallituksen esityksen luonnoksesta

Lausunto sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain hallituksen esityksen luonnoksesta Kaupunginhallitus 373 06.10.2014 Kaupunginvaltuusto 92 13.10.2014 Lausunto sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain hallituksen esityksen luonnoksesta 518/00.01.00/2013 KHALL 06.10.2014 373 Seutukaupunkiverkoston

Lisätiedot

Sote-alueiden hallinto? Kuntaliiton hallitus 7.5.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma

Sote-alueiden hallinto? Kuntaliiton hallitus 7.5.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Sote-alueiden hallinto? Kuntaliiton hallitus 7.5.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Esimerkkejä eroista: Erikoissairaanhoito Pohjoismaissa Tanska Norja Suomi Ruotsi Alueet Alueet (valtio) Lkm

Lisätiedot

Lastensuojelun kehityssuuntia

Lastensuojelun kehityssuuntia Lastensuojelun kehityssuuntia Valtakunnalliset neuvolapäivät 21.-22.10.2014 Neuvotteleva virkamies Marjo Lavikainen Lastensuojelun laatusuositus Julkaistiin toukokuussa 2014 yhdessä Suomen Kuntaliiton

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolaki uudistuu. Mikä muuttuu lastensuojelussa?

Sosiaalihuoltolaki uudistuu. Mikä muuttuu lastensuojelussa? Sosiaalihuoltolaki uudistuu Mikä muuttuu lastensuojelussa? VALTAKUNNALLISET LASTENSUOJELUPÄIVÄT HÄMEENLINNA 1.10.2014 Lotta Hämeen-Anttila Valmisteluvaiheet Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmä:

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen Psykiatriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Hanna-Mari Alanen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema

Lisätiedot

Sote ja yleislääkärit

Sote ja yleislääkärit Sote ja yleislääkärit Yleislääkäripäivät 26.-27.11.2015 Hilton Kalastajatorppa Helsinki Heikki Pärnänen, Lääkäriliitto Päätoimi'aja Eila Kujansuu Professori Mauno Vanhala Johtava lääkäri Erkki Lehtomäki

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008 sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008 Organisoitumisen lähtökohdat Organisaation on vastattava n perussopimuksen ja perustamissuunnitelman tavoitteita

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus PPSHP:n KUNTAJOHDON TAPAAMINEN Sote -palvelurakenne Oulu 16.1.2013 Kuntauudistuksen kokonaisuus Kuntarakenteen uudistaminen (kuntarakennelaki) Kuntalain

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM. 1. Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi. 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lausuntopyyntö STM. 1. Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi. 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Harvinaiset-verkosto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - la Niemi 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Sosiaali ja terveydenhuolto Uusikunnassa. Sosiaali ja terveystoimikunta 19.02.10

Sosiaali ja terveydenhuolto Uusikunnassa. Sosiaali ja terveystoimikunta 19.02.10 Sosiaali ja terveydenhuolto Uusikunnassa Sosiaali ja terveystoimikunta 19.02.10 Mistä on kysymys Mitä uusia mahdollisuuksia Uusikunta avaa terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseksi sekä palvelujen

Lisätiedot

Petteri Orpon koordinaatioryhmän linjaukset STM 23.10.2013

Petteri Orpon koordinaatioryhmän linjaukset STM 23.10.2013 Petteri Orpon koordinaatioryhmän linjaukset STM 23.10.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perusja erikoistason palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään

Lisätiedot

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen uudessa terveydenhuollon mallissa Liisa-Maria Voipio-Pulkki/ Terveyspalveluryhmä Sosiaali- ja terveysministeriö Mikä on uusi terveydenhuollon malli? Työ on vielä

Lisätiedot

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen Hallituksen tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaali- ja terveystoimi huomenna seminaari 19.3.2010 Suomen Kuntaliitto Vesa Rantahalvari, valtiosihteeri Vesa Rantahalvari

Lisätiedot

SATAKUNNAN SAIRAANHOITOPIIRI TÄNÄÄN

SATAKUNNAN SAIRAANHOITOPIIRI TÄNÄÄN 15.2.2012 Kunnallisjohtajat Maakuntajohtaja SATAKUNNAN SAIRAANHOITOPIIRI TÄNÄÄN Sairaanhoitopiirin johtaja Ahti Pisto Toimialueet ja toimipisteet 1.1.2012 - Kaskinen Kristiinankaupunki 98 km Vaasa 190

Lisätiedot

Sosiaali- terveyspalvelujen turvaaminen uudistuvassa Suomessa

Sosiaali- terveyspalvelujen turvaaminen uudistuvassa Suomessa Sosiaali- terveyspalvelujen turvaaminen uudistuvassa Suomessa Lähihoitajakoulutuksen 20-vuotisjuhlaseminaari Kuopio, 9.10.2013 sosiaali- ja terveysministeri 2010-luvun toimintaympäristö Globalisaatio Teknologian

Lisätiedot

Reumaviikon avajaiset Aluepäivä. 11.10.2014 Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko

Reumaviikon avajaiset Aluepäivä. 11.10.2014 Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko Reumaviikon avajaiset Aluepäivä 11.10.2014 Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko Teemat: I. Kuntauudistus II. Palvelurakenneuudistus SOTE III. Ikääntyvien palvelujen kehittäminen IV. Työurien pidentäminen

Lisätiedot

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Asia: Svenska Finlands folkting järjestön lausunto hallituksen eduskunnalle antamasta esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

SOTE-UUDISTUS Sosiaaliturvan uudistukset- 2020-luvun sosiaalipolitiikan kokonaiskuvaa hahmottelemassa Sosiaalipoliittinen yhdistys 3.2.

SOTE-UUDISTUS Sosiaaliturvan uudistukset- 2020-luvun sosiaalipolitiikan kokonaiskuvaa hahmottelemassa Sosiaalipoliittinen yhdistys 3.2. SOTE-UUDISTUS Sosiaaliturvan uudistukset- 2020-luvun sosiaalipolitiikan kokonaiskuvaa hahmottelemassa Sosiaalipoliittinen yhdistys 3.2.2015 Reijo Väärälä 1 Sote politiikkaprosessina Politiikan toimintatavan

Lisätiedot

KUNTAKOHTAISET LASKUTUSTIEDOT

KUNTAKOHTAISET LASKUTUSTIEDOT KUNTAKOHTAISET LASKUTUSTIEDOT ajalta 1.1.-31.7.2014 - palveluhinnaston mukainen laskutus - vaativan erityistason laskutus - erityisvelvoitemaksut www.satshp.fi 050 Eura KONSERVATIIVISEN HOIDON TOIMIALUE

Lisätiedot

Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT

Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT Sote- seminaari: Integraatiolla puhtia sote- palveluihin Kuntamarkkinat 11.9.2014 Palveluintegraation johtaminen ja talouden hallinta Erva- alueen näkökulma Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT

Lisätiedot

TUOTANTORAKENNETYÖ- RYHMÄ. Marja Heikkilä 21.11.2014

TUOTANTORAKENNETYÖ- RYHMÄ. Marja Heikkilä 21.11.2014 TUOTANTORAKENNETYÖ- RYHMÄ Marja Heikkilä 21.11.2014 TUOTANTOALUE 14.11.2014 ratkaisu SOTE-ALUE Järjestämisvastuu Kunnat päättävät Valtio ohjaa TUOTANTO-ALUE Tuotantovastuu Keski-Suomen SOTE 2020-hanke

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM. 1. Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi. 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lausuntopyyntö STM. 1. Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi. 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen Mielenterveysseura ry. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Sami Liukkonen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema

Lisätiedot

Palvelujen järjestämissopimus. OYS erva

Palvelujen järjestämissopimus. OYS erva Palvelujen järjestämissopimus OYS erva järjestämissopimus Valtuustot käsittelevät marras-joulukuussa 2013 Voimassa vuoden 2016 loppuun saakka Päivitetään tarvittaessa, vastuu johtajaylilääkäreillä Luottamushenkilöitä

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Lastensuojelussa juuri nyt - meillä ja muualla. Sosiaali- ja terveysjaosto 17.9.2014

Lastensuojelussa juuri nyt - meillä ja muualla. Sosiaali- ja terveysjaosto 17.9.2014 Lastensuojelussa juuri nyt - meillä ja muualla Sosiaali- ja terveysjaosto 17.9.2014 Muutoksia ajassa Sosiaali- ja terveyspalveluiden integraatio sotelakiluonnos lausunnolla 14.10. mennessä Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM. 1. Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi. 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lausuntopyyntö STM. 1. Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi. 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Opetus- ja kulttuuriministeriö 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Väisänen Matti 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema

Lisätiedot

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon

Lisätiedot

osaamisella? Eduskuntaseminaari 17.9.2014 Juha Luomala Johtaja, sosiaalialan osaamiskeskus Verso

osaamisella? Eduskuntaseminaari 17.9.2014 Juha Luomala Johtaja, sosiaalialan osaamiskeskus Verso Sosiaalipalvelut, mitä ja millä osaamisella? Eduskuntaseminaari 17.9.2014 Juha Luomala Johtaja, sosiaalialan osaamiskeskus Verso "sote uudistuksessa on kyse siitä kuinka nopeasti sinne omalle terveyskeskuslääkärille

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? YHTEISTOIMINTA-ALUEVERKOSTON XIV TAPAAMINEN 17.2.2011 Helsinki Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä, STM 1 2.3.2011

Lisätiedot

Suuri SOTE-uudistus pienen ihmisen asialla miten kunta edistää ja maakunta korjaa?

Suuri SOTE-uudistus pienen ihmisen asialla miten kunta edistää ja maakunta korjaa? Suuri SOTE-uudistus pienen ihmisen asialla miten kunta edistää ja maakunta korjaa? 2.6.2016 Erityisliikunnan symposio Paula Risikko, TtT Nykytila 02.06.2016 Paula Risikko 2 Kansansairaudet ja niiden ehkäisy

Lisätiedot

SOTE UUDISTUS. Luonnos sote-järjestämislakia koskevaksi hallituksen esitykseksi. Valtuustoseminaari 15.09.2014 Matti Ansala

SOTE UUDISTUS. Luonnos sote-järjestämislakia koskevaksi hallituksen esitykseksi. Valtuustoseminaari 15.09.2014 Matti Ansala SOTE UUDISTUS Luonnos sote-järjestämislakia koskevaksi hallituksen esitykseksi Valtuustoseminaari 15.09.2014 Matti Ansala LAUSUNTOPYYNTÖ Sote-uudistuksen parlamentaarisen ohjausryhmän valmistelu pohjana

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaislainsäädännössä

Ajankohtaista vammaislainsäädännössä Ajankohtaista vammaislainsäädännössä Kuinka lakia luetaan, Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry, 6.10.2015 Helsinki. Elina Akaan-Penttilä, lakimies, Invalidiliitto. 1 Vammaisia henkilöitä koskevan sosiaalihuollon

Lisätiedot