LAPPEENRANNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖANALYYSIN LIITTEET. Työterveyslaitos Lappeenrannan aluetoimipiste

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LAPPEENRANNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖANALYYSIN LIITTEET. Työterveyslaitos Lappeenrannan aluetoimipiste"

Transkriptio

1 1 LAPPEENRANNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖANALYYSIN LIITTEET Työterveyslaitos Lappeenrannan aluetoimipiste 2006

2 2 LIITELUETTELO 1 Valtakunnalliset strategiat ja ohjelmat 3 2 Maakuntaprofiilit ja väestöennusteet maakunnittain 11 3 Palkansaajien ja yrittäjien määrät toimialoittain Kaakkois- Suomen työsuojelupiirissä 13 4 Työllisten ammattitaudit , toimialoittain 2002 ja tautiryhmittäin Kaakkois-Suomen työsuojelupiirissä 21 5 Palkansaajien työtapaturmat , toimialoittain 2003 sekä työpaikka- ja työliikenneturmien tapaturmasuhteet Kaakkois-Suomen työsuojelupiirissä 27 6 Palkansaajien sairauspäivärahapäivät tautiryhmittäin Kaakkois- Suomen työsuojelupiirissä sekä maassa ASA-rekisteriin ilmoitetut toimialoittain 2003 Kaakkois-Suomen työsuojelupiirissä 37 8 Työterveyshuoltopalvelut Kaakkois-Suomessa 1997, 2000 ja

3 3 Liite 1 Valtakunnalliset strategiat ja ohjelmat Suomen kansallinen alue- ja rakennepoliittinen strategia Vuosittainen talouskasvu Suomessa on ollut n. 2,5% ja perustunut tuottavuuden kasvuun. Tulevaisuudessa sen arvioidaan hidastuvan 1,5%:n tasolle. Suomen vuosittainen viennin kasvu on n. 3%, jossa erityisesti elektroniikkateollisuuden osuus on merkittävä. Vastaavasti puu- ja paperiteollisuuden vienillä on laskeva trendi. Kansantalouden investointiaste säilynee n. 19%:n tasolla. Suomalaisyritykset investoivat erityisesti ulkomaille. Yksityisen kulutuksen arvioidaan kasvavan vuosittain n. 2%. Työikäisen väestön työllisyysastetavoite on 75%. Työllisten osuus kaikissa ikäluokissa säilynee ennallaan, mutta työvoima keskittyy kasvukeskuksiin. Suomen työttömyysaste on tällä hetkellä 10%, ja tavoitetaso vuodelle ,5%. Suurten ikäluokkien eläköityminen 2010 jälkeen voi johtaa työvoimapulaan joillakin toimialoilla ja alueilla. Suomen yrityksistä 93% työllistää alle 10 henkeä (mikroyrityksiä). Kasvupotentiaalia on erityisesti tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntävillä aloilla, kuten logistiikka, liikenne, liikkeenjohdon palvelut, taide-, muotoilu-, joukkoviestinnän, vapaa-ajan ja viihteen aloilla. Osaamisvaatimukset kasvavat teknologian hyödyntämisen, korkeampien laatuodotusten ja kansainvälisen kilpailun takia. Suomen panostus T&K-toimintaan on 3,5% BKT:stä, ja tavoite 2010 on 4%. Noin 70% T&K-rahoituksesta tulee yksityiseltä sektorilta. Paikallisten osaamiskeskittymien merkitys on suuri. Innovatiivinen pk-yritystoiminta on keskittynyt kaupunkeihin, joissa on yliopisto ja muita osaamiskeskittymiä. EU-neuvoston uudistama Lissabonin strategia korostaa jäsenvaltioiden toimenpiteitä kasvun ja työllisyyden edistämiseksi EU:n alueella ja edellyttää paikallisten toimijoiden ja työmarkkinaosapuolten sitoutumista strategiaan. Koheesiopolitiikan tavoitteena on tehdä jäsenvaltioista, alueista ja kaupungeista entistä houkuttelevampia, edistää innovaatiota, yrittäjyyttä ja tietoon perustuvaa taloutta ja luoda uusia ja parempia työpaikkoja. Strategia luo puitteet Suomen rakennerahastopolitiikalle ja ohjaa kansallisten toimenpideohjelmien ja maakuntaohjelmien laadintaa. Suomen rakennerahastorahoitus tulevalla ohjelmakaudella on milj. euroa. Alueellisten EAKR-toimenpideohjelmien laadinnasta vastaavat maakuntaliitot ja Manner-Suomen ESRtoimenpideohjelmasta sekä maaseudun ja kalatalouden kehittämistoimien koordinoinnista vastaavat työministeriö ja paikallisesti TE-keskukset maakuntaliittojen koordinoimina. Tämä kehitystyö ohjaa voimakkaasti maakuntaohjelmien sisältöä kaudelle Sisäasianministeriön strategiatyöryhmä huolehtii alueilla laadittujen ohjelmaesitysten yhteensovittamisesta kansalliseen alue- ja rakennepoliittiseen strategiaan sekä viimeistelee ohjelmaesitykset valtioneuvostolle ja komissiolle syksyllä Koko Suomi kuuluu Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys- tavoitteeseen, jonka pääpaino on tutkimuksessa, innovaatioissa, työpaikkojen luomisessa ja inhimilliseen pääomaan keskittyvissä investoinneissa. Tavoitteen toimenpiteistä 75% tulee tukea Lissabonin strategian mukaisesti kasvun ja työllisyyden edistämistä. Manner-Suomessa on neljä suuralueittaista Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittamaa toimenpideohjelmaa. Näistä yksi on luonnosvaiheessa oleva Etelä-Suomen ohjelma, jonka asiakirjat ovat parhaillaan nähtävillä. Etelä-Suomen ohjelma-alueeseen kuuluvat Etelä-Karjalan, Hämeen, Itä-Uudenmaan, Kymenlaakson, Päijät- Hämeen, Uudenmaan ja Varsinais-Suomen maakunnat. Kansallinen strategia nostaa esille seuraavat keskeiset haasteet: 1) Globalisaatio, sen vaikutuksiin sopeutuminen ja mahdollisuuksien hyödyntäminen. 2 Talouden ja yhteiskunnan muutosvalmius ja kyky jatkuvaan uudistumiseen ja haasteiden ennakointiin. 3) Väestön ikääntymisestä ja muuttoliikkeestä seuraavat haasteet työvoiman saatavuudessa ja sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisessä, erityisesti peruspalvelujen turvaamisessa harvaanasutuilla ja syrjäisillä alueilla. 4) Yrittäjyyden, liikeatalousosaamisen ja kansainvälistymisen kehittäminen, osaamisen ja innovatiivisuuden sekä uusien teknologioiden hyödyntäminen yritystoiminnassa ja tuotekehityksessä. Strategian tavoitteena on vastata kiristyvään kansalliseen ja kansainväliseen kilpilukykyyn, ennakoida ja reagoida maailman talouden muutoksia sekä lisätä yritys-, osaamis-, työ- ja asuinympäristön houkuttelevuutta.

4 4 Strategian painoaloiksi on määritelty seuraavat kohteet: 1) Yritykset ja innovaatiot: Yritystoiminnan edistämiseksi kehitetään mm. monipuolisia rahoitusmahdollisuuksia ja asiakaslähtöisiä neuvonta- ja kehittämispalveluita, huomioidaan alueelliset toimialakeskittymät ja klusterit sekä kannustetaan yrityksiä yhteistyöhön yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa, panostetaan tuottavuuden ja kilpailukyvyn parantamiseen, tuotteistamiseen, kaupallistamiseen ja liiketoimintaosaamiseen sekä uuden teknologian hyödyntämiseen. Uutena painoalueina ovat palvelualojen yritykset ja murrosvaiheessa olevat yritykset. Keskitytään uusiin kasvualoihin ja yritysryhmittymiin sekä valtakunnallisesti viennin kannalta merkittäviin klustereihin (mm. ympäristöpalvelut, sosiaali- ja terveyspalvelut, energiateknologia, teknologiateollisuus ja logistiikka). Pk-yritysten innovaatiotoimintaa edistetään alueellisia osaamisrakenteita vahvistamalla ja kannustamalla esim. bioenergian, ympäristö- ja energiateknologian hyödyntämiseen. 2) Osaaminen, työvoima, työllisyys ja yrittäjyys: Parannetaan organisaatioiden (erityisesti pk- yritykset, mikroyritykset, yksinyrittäjät) valmiuksia ennakoida ja hallita globalisaation, teknologisen kehityksen ja työvoiman ikääntymisen aiheuttamia rakennemuutoksia, kannustetaan uusiutumaan ja parantamaan laatua, korostetaan innovaatioita työn organisoinnissa ja henkilöstön johtamisessa ja kiinnitetään huomiota työssä jaksamiseen. Edistetään ikääntyvien ammattitaidon ja työkyvyn säilymistä. Kohderyhmänä ovat erityisesti syrjäytymisvaarassa olevat nuoret ja työttömät, vajaakuntoiset ja maahanmuuttajat. Kehitetään työmarkkinoiden toimintaa edistäviä osaamis- ja palvelujärjestelmiä, edistetään ammattillista liikkuvuutta, tuetaan koulutustarjontaa ja verkostojen kehittämistä. 3) Kilpailukykyiset toimintaympäristöt: Vahvistetaan alueellisia ja kansallisia innovaatio- ja osaamisrakenteita ja tuetaan erikoistumista. Alueiden saavutettavuuden kehittämiseksi parannetaan liikenneyhteyksiä ja tietoliikennepalveluja. Alueiden vetovoimaisuuden parantamisessa kiinnitetään huomiota luontoon ja kulttuuriympäristöön. Manner-Suomen ESR-ohjelma asiakirjaesitys (luonnos 4) Manner-Suomen ESR-toimenpideohjelman rahoituskehys on 549 milj. euroa. Ahvenanmaa valmistelee oman ESR-ohjelmansa ja sen rahoitus on 3 milj. euroa. ESR-ohjelman laadinnassa on otettu huomioon Lissabonin strategia, työllisyysstrategia ja sitä toteuttavat työllisyyslinjaukset. Valmistelu on tehty kumppanuusperiaatteella. ESR-strategiaa varten tehtiin vuoden 2005 aikana taustaselvitys toimintaympäristön tilasta ja sen kehityksestä, tulevaisuuden haasteista ja edellisen ohjelman arvioinneista. Ohjelmakauden strategiset painopisteet määriteltiin taustaselvityksen ja kansallisen alue- ja rakennepoliittisten linjausten perusteella. Lähtökohtana on kansalliset työllisyyden, työelämän ja osaamisen kehittämisohjelmat, jotka kohdennetaan toimintaympäristön haasteisiin ja kehittämistarpeisiin. Näitä ovat: rakennetyöttömyyden alentaminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen tuottavuuden ja työllisyysasteen nostaminen ja osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen väestön ikärakenteen muutos: työvoiman ikääntyminen ja ikäluokkien pienentyminen työelämän ja työorganisaatioiden kehittäminen ja sosiaalisen innovaatiotoiminnan tukeminen pk-yritysten ja henkilöstön sopeutumiskyvyn vahvistaminen yrittäjyyden lisääminen, liiketoiminta-, teknologia-, ja verkosto-osaamisen ja pk-toiminnan vahvistaminen innovaatio- ja yrityspalvelujärjestelminen kehittäminen alueiden kilpailukyvyn vahvistaminen ESR-rahoitus suunnataan mm. tasa-arvon ja sosiaalisten innovaatioiden tukemiseen ja levittämiseen, kestävän kehityksen edistämiseen ja sosiaalisen ulottuvuuden vahvistamiseen, kumppanuuteen, projektimaiseen toimintamalliin, pitkäkestoisiin ja kysynnän mukaan räätälöityihin toimiin ja yhteistyöverkostoihin sekä kansainvälisyyteen. Koko Suomen kattava ESR-ohjelma jakautuu kahteen naisuuteen: valtakunnallinen osio muodostuu hallinnonalaisista ja hallinnonalojen yhteisistä kehittämisohjelmistä ja suuralueiden osioissa keskitytään alueiden kannalta tärkeisiin osaamis- ja työllisyysteemoihin.

5 5 Toiminnan sisältö on määritelty toimintalinjoissa: Toimintalinja 1. Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen kehitetään työorganisaatioiden, erityisesti pk-yritysten, valmiuksia reagoida rakennemuutostilanteisiin (globalisaatio, teknologinen kehitys, työvoiman ikääntyminen) kriittisillä toimialoilla (tietointensiiviset palvelut, luovat toimialat, hoivapalvelut, julkinen sektori) ja henkilöstöryhmissä (epätyypillisissä työsuhteissa työskentelevät, vuokratyövoima, yksinyrittäjät, maahanmuuttajat): johtamiskulttuurin uudistaminen, henkilöstön osallistumisen lisääminen uudistusten suunnitteluun ja toteutukseen, kehitetään työorganisaatioiden luovia toimintatapoja tuottavuuden parantamiseksi ja innovaatioiden edistämiseksi: kehitetään henkilöstön osaamista ja työkyvyä, rekrytointimalleja, tunnistetaan henkilöstön koulutus- ja kehittämistarpeita, kehitetään innovaatioiden seulonta- ja arviointijärjestelmiä edistetään työhyvinvointia työssä jaksamisen parantamiseksi, työssäolojakson pidentämiseksi sekä työn tuottavuuden nostamiseksi parannetaan pk-yritysten johtamis- ja liiketoimintaosaamista ja tuetaan uusien yritysten perustamista, kehitetään ennakoivaa toimintaa ja kansainvälistymistä sekä uusien teknologioiden käyttöönottoa ja kaupallistamista, yrityshautomotoimintaa Toimintalinja 2. Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäisy lisätään erityisesti pitkäaikaistyöttömien ja vaikeasti työllistyvien työmahdollisuuksia: yksilölliset työllisyystoimet ja -palvelut ja viestintätoimet, työpoolimallit vahvistetaan erityisesti 3. sektorin ja sosiaalisten yritysten roolia uusien työpaikkojen luomisessa: työvoiman palvelukeskukset, välityömarkkinat, eri tahojen yhteistyön tiivistäminen alennetaan koulutuksen keskeyttämistä, työpajatoiminta vähennetään syrjintää kouluksessa, työelämässä ja pääsyssä työmarkkinoille (nuoret, naiset, yksinhuoltajat, maahanmuuttajat, pitkäaikaistyöttömät, vajaakuntoiset Toimintalinja 3. Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen kehitetään uusia koulutusmalleja, työvoimapalvelu-, tiedostus-, ohjaus- ja neuvontajärjestelmiä sekä alueellisten toimijoiden yhteistyötä ja alueellisia ennakointijärjestelmiä kehitetään uuden tiedon ja osaamisen siirtämistä yritystoimintaan kohderyhminä työssä olevat, ikääntyvät kehitetään innovaatioverkostoja, tuotteistamis- ja kaupallistamisosaamista Toimintalinja 4. Jäsenvaltioiden ja alueiden välinen yhteistyö ESR-toiminnassa aktiiviset maahanmuuttopoliittiset toimet: ennakointijärjestelmien hyödyntäminen, lupamenettelyjen yksinkertaistaminen, rekrytoinnin edistäminen, maahanmuuttajien kotouttaminen jäsenvaltioiden yhteiset toimintatavat ja hyvien käytäntöjen levittäminen Toimintalinja 5. Kansallinen varaus äkillisiin alueellisiin ja paikallisiin rakennemuutostilanteisiin taloudellisiin, sosiaalisiin uudelleenjärjestelyihin tai kaupan avautumiseen liittyvät muutokset: irtisanotut, pitkäaikaistyöttömät Toimintalinja 6. Tekninen tuki valmistelu, hallinnointi, seuranta, arvioinnit, tiedotustoimet, valvonta ja tarkastus Neljän ensimmäisen toimintalinjan sisällä rahoitus on keskitetty valtakunnallisiin kehittämisohjelmiin, joiden toimeenpano on pääsääntöisesti alueellista. Alueosioiden valmisteluun ovat osallistuneet TEkeskukset, maakuntaliitot ja lääninhallitukset ja esitykset on hyväksytty maakunnallisissa päätöksentekoelimissä. Ohjelman valtakunnallista osiota (puolet rahoituksesta) toteutetaan Itä-Suomen suuralueen ulkopuolisilla alueilla, ja Itä-Suomi osallistuu valtakunnallisiin kehittämisohjelmiin omalla rahoitusosuudellaan. ESR-ohjelman toimeenpanossa tavoitteena on aikaansaada laajempia hankenaisuuksia, kannustaa pienten toimijoiden mukanaoloa, tukea kaupunkien paikallista aloitteellisuutta, levittää kehitettyjä käytäntöjä projektien ja hallinnonalojen välillä sekä yksinkertaistaa ja tehostaa ohjelmien hallinnointia ja seuranta tapahtuisi yhden hallinnonaloille yhteisen järjestelmän kautta (valtakunnalliset tukirakenteet).

6 6 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma (luonnos ) Maa- ja metsätalousministeriön laatima Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma on vasta luonnosvaiheessa. Ohjelma linjaa tulevan kauden ESR-toimenpideohjelman sisältöä maaseudun kehittämisen osalta. Ohjelma tähtää elinvoimaisen ja toimivan maaseudun säilymiseen, ympäristötilan parantamiseen ja uusiutuvien luonnonvarojen kestävään käyttöön. Pohjoinen sijantimme vaikuttaa maaseudun toimintaedellytysten turvaamiskeinoihin ja kehittämistoimenpiteiden valintaan. Maatalouden ohella maaseudun sivuelinkeinoilla on merkittävä rooli maaseudun elinvoimaisuuden säilyttämisessä. Ohjelma perustuu kolmeen strategiseen linjaan: Maa- ja metsätalouden harjoittaminen taudellisesti ja ekologisesti kestävällä sekä eettisesti hyväksyttävällä tavalla Suomessa Yritysten kilpailukykyä, uutta yrittäjyyttä ja yrittäjien verkostoitumista suosiva ja keihttävä toiminta maaseudun elinkeinojen monipuolistamiseksi ja työllisyyden parantamiseksi Paikallisen omaehtoisen toiminnan vahvistaminen maaseudun elinvoiman ja elämänlaadun lisäämiseksi Kaikkia linjauksia koskevia periaatteita ovat paikallisuus, yhteistyö ja verkostoituminen, väestöryhmien tasavertaisuus, osaamisen ja innovaatioiden käyttöönotto, kestävä kehitys ja ympäristönsuojelu. Ohjelma koostuu neljästä toimintalinjasta: 1. Maa- ja metsätalouden kilpailukyvyn parantaminen Tavoiteena on kehittää maatalouden päätuotantosuuntien tuottavuutta ja kilpailukykyä sekä ehkäistä viljelijöiden ikärakenteen heikkenemistä tukemalla perheviljelmiä ja edistää maatalouden muotojen ja toiminnan monipuolistumista. parantaa maatalous- ja luonnontuotteita jalostavien pk-yritysten kilpailukykyä, kehittää puuenergian ja muiden uusiutuvien energiamuotojen tuotantoa ja käyttöä, vaikuttaa pienimuotoisen puunjalostuksen jalostusarvon kasvuun ja lisätä innovaatiivista tuotekehitystä. kehittää maatalousyrittäjien liiketoiminnallista osaamista ja ympäristötietoutta sekä tietoisuutta tuotantoeläinten hyvinvoinnista ja terveydestä ja parantaa metsänomistajien tietoutta metsien hoidosta, käytöstä ja metsäluonnon monimuotoisuudesta. 2. Ympäristön ja maaseudun tilan parantaminen Tavoitteena on ylläpitää arvoksa, avoin, viljelty maatalousmaisema vähentää maatalouden ympäristökuormitusta ja edistää bioenergian tuotantoa ja käyttöä säilyttää luonnon monimuotoisuutta 3. Maaseudun elinkeinoelämän monipuolistaminen ja elämänlaadun parantaminen Tavoitteena on hidastaa väestön vähenemistä ja parantaa työllisyyttä maaseudulla tukea maaseudun yritysten ja työpaikkojen lisääntymistä ja elinkeinoelämän monipuolistumista, vahvistaa naisten ja nuorten osuutta elinkeinotoiminnassa, edistää uusien innovaatioiden ja tuotekehityksen hyödyntämistä ja lisätä yrittäjien teknologista osaamista lisätä maaseudun vetovoimaisuutta 4. Leader-toiminta, jolla edistetään maaseudun toimijoiden ja väestön yhteistyötä ja aktiivisuutta

7 7 Teknologiastrategiat Valtion Tiede- ja teknologianeuvoston linjaus strategisen huippuosaamisen keskittymistä Valtion Tiede- ja teknologianeuvosto esittää, että Suomeen perustettaisiin strategisen huippuosaamisen keskittymiä. Ensi vaiheessa näiden keskittymien aloja olisivat seuraavat sektorit: 1. Energia ja ympäristö 2. Metallituotteet ja koneenrakennus, 3. Metsäklusteri 4. Terveys ja hyvinvointi 5. Tieto- ja viestintäteollisuus ja -palvelut Keskittymien toiminta perustuisi yritysten, yliopistojen, tutkimuslaitosten ja rahoittajaorganisaatioiden vahvaan sitoutumiseen. Keskittymiin suunnattaisiin sekä olemassa olevia että uusia tutkimus- ja tuotekehitysrahoja selvästi nykyistä suuremmassa mittakaavassa. Esitys sisältyy raporttiin, jonka pääministerin johtama tiede- ja teknologianeuvosto hyväksyi Selvityksessä kehotetaan Opetusministeriötä ja Kauppa- ja teollisuusministeriötä asettamaan johtoryhmän ohjaamaan ja arvioimaan toteutusta. Neuvosto myös linjaa, mihin julkisen tutkimusrahoituksen lisäpanostukset olisi suunnattava. Suomen tavoitteena on nostaa kansallisen tutkimusrahoituksen osuutta bruttokansantuotteesta tämän vuosikymmenen loppuun mennessä 4%:iin, kun osuus on nyt 3,5%. FinnSight 2015 Keväällä 2006 julkaistun Suomen Akatemian ja Tekesin FinnSight raportin mukaan yhteiskuntamme muutostekijöitä ovat: globalisaatio, väestömuutokset, tiede ja teknologia muutosvoimana, kestävä kehitys, osaamisen, kulttuuriympäristön ja työn muutokset ja ihmisen henkiset voimavarat sekä hallinta ja turvallisuus. Raportissa esitetään seuraavat 10 teemaa, joiden valintakriteereinä olivat kansallinen merkittävyys, osaamisperustan taso ja laajuus sekä teeman potentiaaliset sosioekonomiset vaikutukset. 1. Oppiminen ja oppimalla uudistuva yhteiskunta: Osaaminen muuttuu yhtä tärkeämmäksi hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn voimavaraksi. Oppisen joustavuus ja uudet toimintatavat sekä tarve monitieteiseen oppimistutkimukseen korostuvat. Osaamisalueita ovat: oppisen neurologinen, kognitiivinen, motivationaalinen ja sosiaalinen perusta, oppimista tukevat ihmisläheiset teknologiat, teknologian muokkaamat toimintaympäristöt, mobiilin ja hajautetun työn johtaminen, elinikäisen oppimisen käytännöt, koulutusjärjestelmä ja epämuodollinen oppiminen sekä kansalaisvalmiudet, elämän hallinta ja sosiaaliset innovaatiot. 2. Palvelut ja palveluinnovaatiot: Uutta palveluliiketoimintaa ja -innovaatiota tarvitaan kaikilla elinkeinoelämän ja julkishallinnon sektoreilla. Haasteena on tuottavuuden ja laadun nostaminen ja uusien teknologioiden hyödyntäminen mm. väestön ikääntymisestä johtuen. Osaamisalueita ovat: asiakas- ja kuluttajalähtöisyyden edistäminen, liiketoimintaosaaminen palveluissa, parempien asuin-, palvelu- ja työympäristöjen kehittäminen, palveluviennin edistäminen, tietoturva ja informatiikka palveluissa, kulttuuri- ja elämyspalvelut sekä julkisten palveluiden uudistaminen. 3. Hyvinvointi ja terveys: Hyvinvointiin vaikuttavat terveyskäyttäytyminen, lääketieteen edistyminen, ehkäisevä terveydenhuolto sekä uudet terveydenhuoltopalvelut ja -innovaatiot. Lapset ja nuoret ovat avainasemassa. Osaamisalueita ovat: biolääketieteellinen tutkimus, aivo- ja neurotutkimus, väestön terveyttä edistävän tieto- ja viestintäteknologian kehittäminen, liikunta- ja ravitsemustutkimus, mielenterveys- ja päidetutkimus, etä- ja kotihoitoteknologiat, lääketutkimus sekä sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmää tukeva tutkimus. 4. Ympäristö ja energia: Uusiutuvat energiamuodot sekä energian käytön tehokkuus ovat haasteita tutkimukselle ja innovaatiotoiminnalle. Suomella on tällä alalla vahvuuksia, jotka voivat johtaa uusiin ratkaisuihin ja läpimurtoihin. Osaamisalueita ovat: ekosysteemien toiminta, ympäristöasioiden hallinta, urbaanit ympäristö, vesijärjestelmän ja vesien puhdistusteknologiat, biomassat energiaraaka-aineena ja niiden tuotannon teknologiat, energian käytön tehostaminen, uudet energian tuotantojärjestelmät, uudet tekniikat, logistiikka ja jakelu, mobiilit ja hajautetut teknologiat energia- ja ympäristöpalvelujen alustana.

8 8 5. Infrastruktuuri ja turvallisuus: Uusia turvallisuusuhkia voi nousta mm. kansainvälisestä rikollisuudesta ja pandemioista. Tieto- ja energiaverkot voivat olla haavoittuvia, mutta toiminta- ja huoltovarmuus ovat kansallisia kilpailuvaltteja. Osaamisalueita ovat: ympäristöosaaminen ja -teknologia, logistinen osaaminen ja huoltovaruuden hallinta, monikulttuurinen, integraatio-, menetelmä- ja Venäjä-osaaminen. 6. Bio-osaaminen ja -yhteiskunta: Bio-osaamisella on keskeinen merkitys useimmilla yhteiskunnan ja teollisuuden sektoreilla sekä ympäristönsuojelussa. Bio-osaaminen käsittää biologiseen materiaaliin ja perimään kohdistuvan tutkimuksen, biotekniset innovaatiot ja vaikutukset sekä bio- ja informaatiotieteiden hybridialueet. Tarvitaan osaamista innovaatioketjun toteuttamiselle tutkimuksesta kaupalliseen hyödyntämiseen asti. Osaamisalueita ovat: uusiutuvien luonnonvarojen naiskäyttö, biotuotannon kehittäminen, uudet biotekniset tuotemahdollisuudet, lääkekehitys, mittausmenetelmät ja diagnostiikka, biologisen tiedon hallinta ja mallinnus sekä tieteiden välinen synergia. 7. Tieto ja viestintä: Aihepiiri käsittää mm. tietoliikenteen, tiedonlouhinnan, käyttöliittymätutkimuksen, neurotieteet sekä lingvistiikan. Raja-aitojen murtuminen voi synnyttää naan uusia toimijoita. Osaamisalueita ovat: viestintäteknologia, vuorovaikutus, käytettävyys, käyttöliittymät, anturiteknologian sovellutukset, tiedonlouhinta, analysointi, hallinta ja haku, tietoliikenne, palveluiden kehittäminen, perinteisen teollisuuden uudistaminen, yhteiskunnan digitaaliset tietoinfrastruktuurit, ohjelmistoteollisuus, biotietotekniikka ja laitteistoteollisuus. 8. Ymmärtäminen ja inhimillinen vuorovaikutus. Vastakohtaisuuksien, kuten tekniikan ja ihmistieteiden erojen, sijasta tavoitteena tulisi olla yhtymäkohtien, uusien mahdollisuuksien ja ymmärryksen lisääminen monialaisen yhteistyön avulla. Osaamisalueita ovat: inhimillinen vuorovaikutus, ymmärtäminen ja dialogi, monikulttuurinen osaaminen, kieli ja viestintä, elämänikainen oppiminen ja ymmärtäminen, ihminen ja media, inhimillinen teknologia ja luovuus, älykäs teknologia ja suomalaisuus. 9. Materiaalit: Jo käytössä olevien materiaalien uudet käyttösovellukset sekä uusien materiaalien käyttömahdollisuudet ja näiden vaihtoehtoiset hyödyntämismenetelmät ovat merkittävässä asemassa suomalaiselle teollisuudelle ja ekologisesti kestävälle raaka-ainetaloudelle. Osaamisalueita ovat: teknologiasiirto, innovaatioketjut ja -prosessit, painettava elektroniikka, uudet pintatekniikat, puun, biomassan ja uusiutuvien raaka-aineiden hyödyntäminen, kustannustehokkaat ja ympäristöystävälliset terästuotteet, biomimeettiset materiaalit, uudet hiilimateriaalit, poikkitieteelliset ja -teknologiset sovellutukset terveysteknologiassa, fotoniikan ja elektroniikan materiaalikehitys, biomateriaalit ja bioaktiiviset materiaalit sekä polymeerien hallittu synteesi. 10. Globaali talous: Globaali talous vaikuttaa ratkaisevasti Suomen elinkeinoelämän ja yhteiskunnan kehittämistarpeisiin ja -mahdollisuuksiin. Kehittämiskohteita ovat palveluliiketoiminta, riskien hallinta sekä tiedon tehokas hyödyntäminen tieteessä, teknologissa ja taloudessa. Osaamisalueita ovat: globaalien riskien arviointi ja hallinta, yritystoiminnan globalisoitumisen vaikutukset kansantalouteen, globaalin osaamisen hyödyntäminen, julkisen sektorin muutos, verotuksen edellytykset ja julkiset hankinnat, palvelut, innovaatioprosessin edistäminen ja hallinta, tutkimuksen uudet suunnat sekä kansainväliset muuttoliikkeet. Tekesin teknologiastrategiat Tekesin laatimien teknologiastrategioiden (2002 ja 2005) mukaan perusosaamisen painoalueita ovat: Tieto- ja viestintäteknologia, jonka sovellutusten hyödyntäminen ulottuu lähes kaikille elämän ja yhteiskunnan osa-alueilla, palvelujärjestelmiin ja toimintaympäristöihin. Materiaaliteknologia, jonka kehitys muuttaa oleellisesti tuotantoprosesseja erityisesti tieto- ja viestintäteollisuudessa, energia-, ympäristö-, hyvinvointi- ja kuljetusklusterissa. Nanoteknologia lisää materiaaliteknologian mahdollisuuksia pienen mittakaavan tehokkaissa sovellutuksissa. Bioteknologia, jonka mahdollisuudet luovat edellytyksiä erityisesti lääke- ja elintarvikkeiden kehityksen ja diagnostiikan alueilla. Näissä Suomella on maailmanlaajuisesti hyvä kilpailuasema. Perusteknologioiden soveltaminen tuotantoprosesseissa ja järjestelmissä (mm. turvallisuus), hyvinvointipalveluissa ja -tuotteissa, kestävän kehityksen sovellutuksissa (ympäristö ja energia) sekä osaamisintensiivissä palveluliiketoiminnassa luo hyvät lähtökohdat innovaatioympäristön elinkeinoelämän ja yhteiskunnan kehitykselle ja vakaalle kasvulle. Paikallisuuden merkitys on tärkeä, kun kehitetään kotimarkkinoita ja klusteriyhteistyötä kilpailukyvyn ylläpitämiseksi. Myös kestävän kehityksen periaatteet ovat oleellinen osa liiketoiminnan kilpailukyvylle.

9 9 Suomen suurimmat haasteet ovat: ihmisten hyvinvoinnin varmistaminen mm. kiinnittämällä huomiota osaajien jaksamiseen sekä työn ja muun elämän tasapainon ylläpitämiseen, elinkeinoelämän uudistaminen mm. liiketoiminta- ja substanssiosaamista kehittämällä ja tulevaisuuden investoinneilla, kansallisten ja kansainvälisten yhteistyöverkostojen rakentaminen innovaatioympäristön takaamiseksi, teknologian eettisyyden varmistaminen ja riittävä panostus koulutukseen sekä T&K-toimintaan. Tekesin teknologiastrategian mukaan suomalaisten osuus maailman markkinoista kasvaa erityisesti energia-, ympäristö- ja tieto- ja viestintäklustereissa, joissa kahdessa viimeksi mainitussa markkinoiden kasvu on nopeaa. Energiaklusterin voimakkaat, jopa kaksinkertaisiksi arvioidut kasvuennusteet perustuvat erityisesti uusiutuvien energioiden tekniikkaan sekä bioenergian tuotantoon ja jalostamiseen. Kehityksen edellytyksenä on uusien teknologioiden tehokas hyödyntäminen ja vahva perusosaaminen energiateknisessä tuotekehityksessä ja teollisuudessa. Ympäristöklusterin tulevaisuus on ympäristöteknologiassa ja sen yhteistyössä muiden klustereiden kanssa kestävän kehityksen alueella. Menestyminen riippuu kotimaisten ja erityisesti kansainvälisten markkinoiden kehityksestä. Klusterin odotetaan kasvavan 6-7% vuodessa. Tieto- ja viestintäklusterissa erityisiä kasvualoja ovat tietoliikennelaitteet ja -palvelut, ohjelmistoliiketoiminta sekä instrumentit ja automaatio. Klusterin tuotanto arvioidaan kasvavan 5-10% vuodessa. Suomella on vakaa asema maailman markkinoilla metsä-, metalli- ja kemia/bioklusterissa. Perinteisen kemian teollisuuden rinnalle on nousemassa osaamisen pohjautuva, teknologioita hyödyntävä "life science"-teollisuus, joka tuottaa moderneja bioteknologian tuotteita (lääkkeet, rokotteet, diagnostiset testit, biomateriaalit, elintarviketeollisuuden komponentit). Metsäteollisuuden kemia, vesikemia ja ympäristöratkaisut vahvistavat perinteistä kemianteollisuutta. Kemian ja bioteollisuuden mahdollisuudet ovat pitkäjänteisessä tuotteiden ja prosessien kehityksessä, yhteistyössä muiden klustereiden kanssa sekä erikoistumisessa. Metsäklusterin vahvuutena on koneiden ja laitteiden valmistus, joka kasvaa sekä liikevaihdoltaan että työllistämisasteeltaan. Metalliklusterin kasvualoja ovat koneiden, laitteiden ja komponenttien valmistus erityisesti elektroniikkateollisuuden tarpeisiin, rakentamisen metallituotteet ja metallinjalostus. Molempiin klustereihin kohdistuu huomattavia muutospaineita ja kilpailu alalla voimistuu. Kilpailuvaltteina ovat uusien teknologioiden soveltaminen tuotekehityksessä ja tuotantoprosesseissa, jalostusasteen kohottaminen, osaamisen ja konevalmistuksen säilyttäminen kotimaassa ja viennin osuuden kasvattaminen. Suomen osuus maailman markkinoista hyvinvointi-, kiinteistö ja rakennus- sekä elintarvikeklustereissa ei ole merkittävä. Klustereilla on kuitenkin tärkeä asema kotimaassa. Hyvinvointiklusterin vahvuutena on toimiva kotimainen sosiaali- ja terveyssektori, hyvät teknologioiden hyödyntämismahdollisuudet ja korkeatasoinen tutkimusosaaminen. Kasvualoja ovat terveydenhuollon tekniikat ja terveysvaikutteiset elintarvikkeet. Kiinteistö- ja rakennusklusterin tulevaisuus on alan asiakaslähtöisten ja älykkäiden tuotteiden ja palvelujen (suunnitteluprosessit, talotekniikkajärjestelmät, ohjelmistotuotteet) kehittämisessä ja markkinoissa. Elintarviketeollisuus perustuu kotimaisiin raaka-aineisiin ja kotimaan markkinoihin. Kansainväliset markkinat avautuvat korkean teknologian tuotteiden, kuten terveysvaikutteisten elintarvikkeiden, tuotannon myötä.

10 10 Muut elinkeinoelämän kehityksen arvioinnit Tekniikan Akateemisen Liiton analyysit Tekniikan Akateemisten Liitto analysoi maakunnittain Suomessa vuosille laaditut alueelliset strategiat sekä niiden pohjalta tehdyt päätelmät tulevaisuuden suuntauksista alueen elinkeinoelämässä. Metla: Metsäteknologiasektorin visio ja tiekartta vuoteen 2020 Raportissa arvioidaan, että metsäteknologian asema Suomessa vahvistuu pitkäjänteisen ja uutta teknologiaan hyödyntävän metsäkonetuotekehityksen ja -tuontannon ansiosta. Myös metsäkonemarkkinoiden vientinäkymät ovat hyvät. Kesäkuussa 2006 julkaistun Metlan metsäalan tulevaisuusraportin mukaan metsäalalla Suomessa sijaitsevan metsäteollisuuden tuotannon kasvumahdollisuudet perustuvat liiketoiminnan laajentamiseen, uusiin työpaikkoihin, teknologian vientiin ja metsävarojen käyttöön perustuvat bioenergian tuotantoon, korkean jalostusarvon tuotteisiin ja naan uusiin tuotteisiin. Nykyisen metsäteollisuuden tuotannon (sahatavaran, paperin, kartongin, vaneerin tuotannon) arvioidaan vähenevän 15% seuraavan 10 vuoden aikana. Nykytuotteissa on Suomessa saavutettu jo tuotannon kasvun rajat ja kannattavuus parenee vain tuotantoa tehostamalla ja teknologiaa kehittämällä. Metsiin perustuvan bioenergian tuotanto ja käyttö monipuolistuvat, mikä osaltaan lisää nykytuotteiden kannattavuutta. Metsiin liittyvien palvelujen (mm. luontomatkailun) ja metsien muiden kuin puutuotannollisten käyttömuotojen merkitys kasvaa tulevaisuudessa. Suomen metsävarat eivät rajoita metsäteollisuuden kasvua. Metsäteollisuuden arvion mukaan tuontipuun osuus metsäteollisuuden puunkäytöstä on n. 20%, joten kotimaisen puun käyttö on edelleen merkittävää. Metlan mukaan metsäteollisuuden tulevaisuuden uhkia voivat olla tuontipuun käytön väheneminen, metsäalan julkisen tuen romahtaminen ja odotettua nopeammat vaikutukset ilmaston muutoksesta.

11 11 Liite 2 Maakuntaprofiilit ja väestöennusteet maakunnittain Taulukko 1. Maakunnat tunnuslukuina (Lähde: Tilastokeskus) Etelä-Karjala Etelä-Savo Kymenlaakso Suomi Väestö Väkiluku 2004 (31.12.) Väkiluvun muutos - 2,7-7,3-3,5 9, , % Luonnollinen väestönkasvu - 5,1-0,9-1,0 0, , osuus väestöstä, % Ikärakenne , ikäluokan osuus väestöstä, % 0-14 v 15,2 15,0 15,7 17, v. 65,4 64,1 65,3 66,7 65 v. - 19,3 20,9 18,9 15,9 Taajamissa asuvan väestön osuus 80,2 67,8 86,3 83,3 väestöstä, % Koulutustaso Tutkinnon suorittaneiden osuus 15 59,4 58,2 61,1 61,9 v. täyttäneistä 2003, % Korkea-asteen tutkinnon suor. 9,7 8,8 9,1 24,6 osuus 15 v. täyttäneistä 2003, % Työmarkkinat Työvoimaosuus 2004, % 64,5 64,0 65,2 65,9 Työttömyysaste 2004, % 9,4 10,8 9,1 8,8 Työpaikat (alueella työssäkäyvät) Toimipaikkarakenne 2003, kpl, (osuus kaikista työpaikosta, %) Alkutuotanto: Maa-, riista- ja metsätalous Kalatalous Teollisuus & Jalostus Kaivostoiminta ja louhinta Teollisuus Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto Rakentaminen Palvelut Tukku- ja vähittäiskauppa Majoitus- ja ravitsemustoim. Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne Rahoitustoiminta Kiinteistö-, vuokraus-, tutkimus ja liike-elämän palv. Koulutus Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut Muut Aluetalous, yritykset Seutukunnat 192 (5,3) (29,3) (63,2) (9,9) (23,0) (64,4) (4,4) (28,9) (65,0) (3,3) 7847 (3,0) 645 (0,3) (24,1) 1279 (0,5) (10,7) 1305 (0,5) (12,4) (65,1) (22,3) (5,3) (9,9) 5174 (2,0) (18,9) 1990 (0,8) (5,9) (7,6) Kuntien määrä Maatilojen lukumäärä x) x) = Kaakkois Keskimääräinen tila, ha 31,3 x) 21,4 x) Suomi 31,40 Metsämaata naismaa-alasta,% 76 x) 78 x) -"- 66,8 Yritysten liikevaihdon kasvu 5,8 2004, % Toimivat yritykset 2004 (31.12.) Aloittaneet yritykset Lopettaneet yritykset Yritykset/1000 asukasta T&K-toiminnan osuus alueen BKT:sta, 2003, % 3,5

12 12 Liite 3 Palkansaajien ja yrittäjien määrät toimialoittain Kaakkois-Suomen työsuojelupiirissä (Lähde: Suomen alueelliset työolot- tietojärjestelmä) Taulukko 1. Palkansaajien määrä Kaakkois-Suomessa Palkansaajien määrä toimialoittain ja vuosittain Alue: Kaakkois-Suomen työsuojelupiiri Muutos % % % % Muutos maan maan maan maan alueella maassa Toimialakoodi Luku- palkan- Luku- palkan- Luku- palkan- Luku- palkan Toimiala määrä saajista määrä saajista määrä saajista määrä saajista A Maatalous, riistatalous ja metsätalous % % % % MAA- JA RIISTATALOUS % % % % METSÄTALOUS JA SIIHEN LIITT. 2 PALV % % % % B Kalatalous % % % % KALASTUS JA KALANVILJELY % % % % C Mineraalien kaivu % % % % KIVI- JA RUSKOHIILEN KAIVU; 10 TURPEEN NOSTO 75 8 % 76 8 % 85 8 % 76 7 % RAAKAÖLJYN JNE. TUOT. JA LIITT 11 PALV 0 0 % 0 0 % 0 0 % 0 0 % 0 0 URAANI- JA TORIUMMALMIEN 12 LOUHINTA 0 0 % 0 0 % 0 0 % 0 0 % METALLIMALMIEN LOUHINTA 0 0 % 0 0 % 0 0 % 0 0 % MUU MINERAALIEN KAIVU % % % % D Teollisuus % % % % ELINTARVIKKEIDEN JA JUOMIEN 15 VALM % % % % TUPAKKATUOTTEIDEN VALMISTUS 0 0 % 0 0 % 0 0 % 0 0 % TEKSTIILIEN VALMISTUS % % % %

13 13 VAATTEIDEN VALM.; TURKISTEN 18 MUOKK % % % % PARKITSEMINEN; LAUKKUJEN JNE. 19 VALM % % % % PUUTAVARAN JA PUUTUOTTEIDEN 20 VALM % % % % MASSAN PAPERIN JNE. VALM % % % % KUSTANTAMINEN, PAINAMINEN JNE % % % % KOKSIN, ÖLJYTUOTTEIDEN JNE. 23 VALM % 63 3 % 61 3 % 72 4 % KEMIKAALIEN, KEM. TUOTT. JNE. 24 VALM % % % % KUMI- JA MUOVITUOTTEIDEN 25 VALMISTUS % % % % EI-METALLISTEN MINERAALITUOTT. 26 VALM % % % % PERUSMETALLIEN VALMISTUS % % % % METALLITUOTTEIDEN VALMISTUS % % % % KONEIDEN JA LAITTEIDEN 29 VALMISTUS % % % % KONTTORI- JA TIETOKONEIDEN 30 VALM 29 3 % 29 4 % 35 8 % 36 8 % MUU SÄHKÖKONEIDEN, -LAITTEIDEN 31 VALM % % % % RADIO-, TV-VÄLINEIDEN JNE. VALM % 18 0 % 42 0 % 58 0 % LÄÄKINTÄKOJEIDEN, KELLOJEN JNE 33 VALM % % % % AUTOJEN JA PERÄVAUNUJEN 34 VALMISTUS % % % % MUU KULKUNEUVOJEN VALMISTUS % % % % HUONEKALUJEN VALMISTUS; MUU 36 VALM % % % % KIERRÄTYS % % % % E Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto % % % % SÄHKÖ-, KAASU- JA LÄMPÖHUOLTO % % % % VEDEN PUHDISTUS JA JAKELU % % % % -4 84

14 14 F Rakentaminen % % % % RAKENTAMINEN % % % % G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen % % % % MOOTTORIAJONEUVOJEN KAUPPA % % % % AGENTUURITOIMINTA JA 51 TUKKUKAUPPA % % % % VÄHITTÄISKAUPPA, KOTITAL. TAV. 52 KORJ % % % % H Majoitus- ja ravitsemistoiminta % % % % MAJOITUS- JA RAVITSEMISTOIMINTA % % % % I Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne % % % % MAALIIKENNE; 60 PUTKIJOHTOKULJETUS % % % % VESILIIKENNE % % % % ILMALIIKENNE 16 0 % 11 0 % 5 0 % 3 0 % LIIKENNETTÄ PALV. TOIM., 63 MATKATOIM % % % % POSTI- JA TELELIIKENNE % % % % J Rahoitustoiminta % % % % RAHOITUKSEN VÄLITYS % % % % VAKUUTUSTOIMINTA % % % % RAHOITUSTA PALVELEVA TOIMINTA 65 1 % 67 2 % 72 2 % 82 2 % K Kiinteistö-, vuokraus-, ja tutkimuspalvelut % % % % KIINTEISTÖALAN PALVELUT % % % % KULKUNEUVOJEN JNE. VUOKRAUS % % % % TIETOJENKÄSITTELYPALVELU % % % % TUTKIMUS JA KEHITTÄMINEN % % % % MUU LIIKE-ELÄMÄÄ PALVELEVA 74 TOIMINTA % % % % L Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus % % % % JULKINEN HALLINTO, MAANPUOL. 75 JNE % % % %

15 15 M Koulutus % % % % KOULUTUS % % % % N Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut % % % % TERVEYDENHUOLTO- JA 85 SOSIAALIPALV % % % % O Muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut % % % % YMPÄRISTÖHUOLTO % % % % JÄRJESTÖTOIMINTA % % % % VIRKISTYS-, KULTTUURI- JA URH. 92 TOIM % % % % MUUT PALVELUT % % % % P Työnantajakotitaloudet 5 12 % 2 4 % 1 2 % 4 8 % TYÖNANTAJAKOTITALOUDET 5 12 % 2 4 % 1 2 % 4 8 % -1 6 Q Kansainväliset järjestöt ja ulkomaiset edustustot 0 0 % 0 0 % 0 0 % 0 0 % KV. JÄRJESTÖT JA ULKOM. 97 EDUSTUSTOT 0 0 % 0 0 % 0 0 % 0 0 % X Toimiala tuntematon % % % % % % % % Yhteensä % % % % Tietolähteet: Suomen alueelliset työolot -tietojärjestelmä (Työterveyslaitos ja sosiaali- ja terveysministeriö). Palkansaajien lukumäärätiedot on saatu työssäkäyntirekisteristä (Tilastokeskus). Määritelmät: Palkansaajien toimiala kirjataan työnantajan ilmoituksen mukaan toimipaikan (ei yrityksen) toimialan perusteella. Tietojen tulkinnasta: Maatalousyrittäjien ja muiden yrittäjien tiedot eivät ole mukana taulukossa. Osa palkansaajista on voinut virheellisen tai tulkinnanvaraisen ilmoituksen takia tulla luokitetuksi väärälle toimialalle.

16 16 Liite 3 Taulukko 2. Yrittäjien määrä Kaakkois-Suomessa Yrittäjien määrä toimialoittain ja vuositta in Alue: Kaakkois-Suomen työsuojelupiiri % % % maan maan maan yrittäjistmäärjistmäärjistä Luku- yrittä- Luku- yrittä- Lukumäärä % maan yrittäjistä Muutos alueella Muutos maassa Toimialakoodi Lukumäärä Toimiala A Maatalous, riistatalous ja metsätalous % % % % MAA- JA RIISTATALOUS % % % % METSÄTALOUS JA SIIHEN LIITT. PALV % % % % B Kalatalous 52 6 % 44 6 % 46 6 % 50 7 % KALASTUS JA KALANVILJELY 52 6 % 44 6 % 46 6 % 50 7 % C Mineraalien kaivu 47 9 % 46 9 % 46 9 % 51 8 % KIVI- JA RUSKOHIILEN KAIVU; TURPEEN NOSTO 13 5 % 13 5 % 11 4 % 17 5 % RAAKAÖLJYN JNE. TUOT. JA LIITT PALV 0 0 % 0 0 % 0 0 % 0 0 % URAANI- JA TORIUMMALMIEN LOUHINTA 0 0 % 0 0 % 0 0 % 0 0 % METALLIMALMIEN LOUHINTA 0 0 % 0 0 % 0 0 % 0 0 % MUU MINERAALIEN KAIVU % % % % 0 27 D Teollisuus % % % % ELINTARVIKKEIDEN JA JUOMIEN VALM % % % % TUPAKKATUOTTEIDEN VALMISTUS 0 0 % 0 0 % 0 0 % 0 0 % TEKSTIILIEN VALMISTUS % 67 9 % 69 9 % % VAATTEIDEN VALM.; TURKISTEN MUOKK % % % % PARKITSEMINEN; LAUKKUJEN JNE. VALM % 15 6 % 13 6 % 16 7 % PUUTAVARAN JA PUUTUOTTEIDEN VALM % % % % MASSAN PAPERIN JNE. VALM. 0 0 % 1 7 % 1 6 % 1 4 % KUSTANTAMINEN, PAINAMINEN JNE % 58 6 % 55 6 % 60 6 % KOKSIN, ÖLJYTUOTTEIDEN JNE. VALM. 0 0 % 0 0 % 0 0 % 0 0 % 0 2

17 17 24 KEMIKAALIEN, KEM. TUOTT. JNE. VALM. 5 6 % 5 7 % 6 8 % 5 6 % KUMI- JA MUOVITUOTTEIDEN VALMISTUS 23 7 % 24 8 % 21 7 % 24 7 % EI-METALLISTEN MINERAALITUOTT. VALM % % % % PERUSMETALLIEN VALMISTUS 1 8 % 1 6 % 1 6 % 2 10 % METALLITUOTTEIDEN VALMISTUS % % % % KONEIDEN JA LAITTEIDEN VALMISTUS % % % % KONTTORI- JA TIETOKONEIDEN VALM 0 0 % 0 0 % 0 0 % 0 0 % MUU SÄHKÖKONEIDEN, -LAITTEIDEN VALM 5 11 % 4 9 % 5 11 % 7 13 % RADIO-, TV-VÄLINEIDEN JNE. VALM. 3 8 % 4 12 % 3 9 % 4 9 % LÄÄKINTÄKOJEIDEN, KELLOJEN JNE VALM 14 8 % 20 9 % 21 9 % 24 9 % AUTOJEN JA PERÄVAUNUJEN VALMISTUS 3 6 % 5 10 % 6 11 % 6 9 % MUU KULKUNEUVOJEN VALMISTUS % % 36 9 % % HUONEKALUJEN VALMISTUS; MUU VALM % % % % KIERRÄTYS 2 13 % 0 0 % 0 0 % 0 0 % -2-7 E Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto 0 0 % 1 50 % 1 50 % 1 50 % SÄHKÖ-, KAASU- JA LÄMPÖHUOLTO 0 0 % % % % VEDEN PUHDISTUS JA JAKELU 0 0 % 0 0 % 0 0 % 0 0 % 0 0 F Rakentaminen % % % % RAKENTAMINEN % % % % G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen % % % % MOOTTORIAJONEUVOJEN KAUPPA % % % % AGENTUURITOIMINTA JA TUKKUKAUPPA % % % % VÄHITTÄISKAUPPA, KOTITAL. TAV. KORJ % % % % H Majoitus- ja ravitsemistoiminta % % % % MAJOITUS- JA RAVITSEMISTOIMINTA % % % % I Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne % % % % MAALIIKENNE; PUTKIJOHTOKULJETUS % % % % VESILIIKENNE % % % % ILMALIIKENNE 0 0 % 0 0 % 0 0 % 0 0 % LIIKENNETTÄ PALV. TOIM., MATKATOIM % % % % POSTI- JA TELELIIKENNE 8 8 % 8 7 % 7 6 % 8 5 % 0 44

18 18 J Rahoitustoiminta % % % % RAHOITUKSEN VÄLITYS 0 0 % 1 33 % 2 33 % 2 25 % VAKUUTUSTOIMINTA 0 0 % 0 0 % 1 33 % 3 50 % RAHOITUSTA PALVELEVA TOIMINTA % % % % K Kiinteistö-, vuokraus-, ja tutkimuspalvelut % % % % KIINTEISTÖALAN PALVELUT % % % % KULKUNEUVOJEN JNE. VUOKRAUS % % % % TIETOJENKÄSITTELYPALVELU 33 6 % 39 7 % 41 7 % 57 7 % TUTKIMUS JA KEHITTÄMINEN 0 0 % 0 0 % 0 0 % 1 4 % MUU LIIKE-ELÄMÄÄ PALVELEVA TOIMINTA % % % % L Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus 2 17 % 2 13 % 2 14 % 2 12 % JULKINEN HALLINTO, MAANPUOL. JNE % 2 13 % 2 14 % 2 12 % 0 5 M Koulutus 68 6 % 61 5 % 61 5 % 74 6 % KOULUTUS 68 6 % 61 5 % 61 5 % 74 6 % N Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut % % % % TERVEYDENHUOLTO- JA SOSIAALIPALV % % % % O Muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut % % % % YMPÄRISTÖHUOLTO % 22 8 % 23 8 % 31 8 % JÄRJESTÖTOIMINTA 0 0 % 0 0 % 0 0 % 0 0 % VIRKISTYS-, KULTTUURI- JA URH. TOIM % % % % MUUT PALVELUT % % % % P Työnantajakotitaloudet 0 0 % 0 0 % 2 33 % 2 33 % TYÖNANTAJAKOTITALOUDET 0 0 % 0 0 % 2 33 % 2 33 % 2 4 Q Kansainväliset järjestöt ja ulkomaiset edustustot 0 0 % 0 0 % 0 0 % 0 0 % KV. JÄRJESTÖT JA ULKOM. EDUSTUSTOT 0 0 % 0 0 % 0 0 % 0 0 % 0 0 X Toimiala tuntematon % % % % % % % % Yhteensä % % % %

19 19 Tietolähteet: Suomen alueelliset työolot -tietojärjestelmä (Työterveyslaitos ja sosiaali- ja terveysministeriö). Palkansaajien lukumäärätiedot on saatu työssäkäyntirekisteristä (Tilastokeskus). Määritelmät: Palkansaajien toimiala kirjataan työnantajan ilmoituksen mukaan toimipaikan (ei yrityksen) toimialan perusteella. Tietojen tulkinnasta: Osa palkansaajista on voinut virheellisen tai tulkinnanvaraisen ilmoituksen takia tulla luokitetuksi väärälle toimialalle.

20 20 Liite 4 Työllisten ammattitaudit , toimialoittain 2002 ja tautiryhmittäin Kaakkois-Suomen työsuojelupiirissä Taulukko 1. Työllisten ammattitaudit vuosittain Kaakkois-Suomessa Työllisten ammattitaudit vuosittain Alue: Kaakkois-Suomen työsuojelupiiri Vuosi Ammattitauteja alueella Ammattitauteja maassa Työllisiä alueella Työllisiä maassa Ammattitauteja alueella: % maan ammattitaudeista Ilmaantuvuus alueella/ työllistä Ilmaantuvuus maassa/ työllistä Ammattitautien odotusarvo Indeksi , , , Tietolähteet: Suomen alueelliset työolot -tietojärjestelmä (Työterveyslaitos ja sosiaali- ja terveysministeriö). Ammattitautien lukumäärätiedot ovat peräisin Työperäisten sairauksien rekisteristä (Työterveyslaitos) ja työllisten (työssäkäyvien) lukumäärätiedot työssäkäyntirekisteristä (Tilastokeskus). Määritelmät: Ammattitautiluvut kuvaavat lääkärien vakuutuslaitoksille tai työsuojelupiireille ammattitauteina tai ammattitautiepäilyinä ilmoittamia tapauksia. Ammattitautien ilmaantuvuus on laskettu jakamalla ammattitautien määrä työllisten määrällä ja kertomalla tulos sadallatuhannella. Ammattitautien odotusarvo kuvaa tapausmäärää, joka alueella ilmaantuisi, jos toimialakohtaiset (toimialaluokituksen 2-numerotasolla) ilmaantuvuudet alueella olisivat samat kuin maassa. Indeksi kuvaa alueen ammattitauti-ilmaantuvuuden ajallista muutosta suhteessa vuoteen 2000 (vuosi 2000=100). Tietojen tulkinnasta: Maatalousyrittäjien ja muiden yrittäjien tiedot ovat mukana taulukossa. Tiedot ovat ilmoituspäivämäärään perustuvia poikkileikkaustietoja ja tältä osin vertailukelpoisia eri vuosina. Vastaavanlaisia tietoja ei ole saatavissa vuoden 2002 jälkeen.

TYÖTERVEYSLAITOS KANTA HÄMEEN, PÄIJÄT HÄMEEN, PIRKANMAAN, ETELÄ POHJANMAAN, POHJANMAAN JA KESKI POHJANMAAN TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI 26.10.

TYÖTERVEYSLAITOS KANTA HÄMEEN, PÄIJÄT HÄMEEN, PIRKANMAAN, ETELÄ POHJANMAAN, POHJANMAAN JA KESKI POHJANMAAN TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI 26.10. TYÖTERVEYSLAITOS KANTA HÄMEEN, PÄIJÄT HÄMEEN, PIRKANMAAN, ETELÄ POHJANMAAN, POHJANMAAN JA KESKI POHJANMAAN TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI 26.10.2006 LIITTEET Palkansaajien määrä toimialoittain ja vuosittain

Lisätiedot

Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko)

Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko) Vuosi 2009 Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko) Koko maa 2009 Ryhmälomautettujen henkilöiden lukumäärä Laskentapäivä

Lisätiedot

Kymenlaakso ennusteet päivitetty

Kymenlaakso ennusteet päivitetty Kymenlaakso 2010-2040 ennusteet 12.04.2016 päivitetty Kymenlaakson väkilukuennuste 2014-2040 2 Lähde: Tilastokeskus Kymenlaakson väestöennuste 2014-2040 3 Lähde: Tilastokeskus Kymenlaakson ikärakenne-ennuste

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Yritystoiminta Helsingissä 2004

Yritystoiminta Helsingissä 2004 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2006 9 Yritystoiminta Helsingissä 2004 Helsingin kaupungin tietokeskus/ Kari Palomäki Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-644-6 Painettuna ISSN

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Alue-ennuste, työllisyys VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014

Alue-ennuste, työllisyys VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014 Alue-ennuste, työllisyys VATT Toimiala Online syysseminaari 21.11. Kasvinviljely ja kotieläintalous, riistatalous ja niihin liittyvät palvelut 1, työllisyyden kumulatiivinen %-muutos -4-6 -8-1 -12-14 Metsätalous

Lisätiedot

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä 3.3.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö 24.2.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä

Lisätiedot

Lapin liitto 23.11.2009 Työpaikat (alueella työssäkäyvät) 1993-2007 Tornionlaakson seutukunnassa

Lapin liitto 23.11.2009 Työpaikat (alueella työssäkäyvät) 1993-2007 Tornionlaakson seutukunnassa 1 Lapin liitto 23.11.2009 Työpaikat (alueella työssäkäyvät) 1993-2007 Tornionlaakson seutukunnassa - luokitus vuoden 1995 mukainen vuodet 1993-2000 ja luokitus vuoden 2002 mukainen vuodet 2001-2006 TORNIONLAAKSO

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

Lapin liitto 23.11.2009 Työpaikat (alueella työssäkäyvät) 1993-2007 Rovaniemen seutukunnassa

Lapin liitto 23.11.2009 Työpaikat (alueella työssäkäyvät) 1993-2007 Rovaniemen seutukunnassa 1 Lapin liitto 23.11.2009 Työpaikat (alueella työssäkäyvät) 1993-2007 Rovaniemen seutukunnassa - luokitus vuoden 1995 mukainen vuodet 1993-2000 ja luokitus vuoden 2002 mukainen vuodet 2001-2007 ROVANIEMEN

Lisätiedot

2011 Pielisen Karjalan TOL osuudet liikevaihdon mukaan

2011 Pielisen Karjalan TOL osuudet liikevaihdon mukaan 1 % 5 % 4 % 1 % 2011 Pielisen Karjalan TOL osuudet liikevaihdon mukaan 1 % 2 % 1 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 2 % C Teollisuus G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Lapin liitto 23.11.2009 Työpaikat (alueella työssäkäyvät) 1993-2007 Kemi-Tornion seutukunnassa

Lapin liitto 23.11.2009 Työpaikat (alueella työssäkäyvät) 1993-2007 Kemi-Tornion seutukunnassa 1 Lapin liitto 23.11.2009 Työpaikat (alueella työssäkäyvät) 1993-2007 Kemi-Tornion seutukunnassa - luokitus vuoden 1995 mukainen vuodet 1993-2000 ja luokitus vuoden 2002 mukainen vuodet 2001-2007 KEMI-TORNION

Lisätiedot

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 18.8.2015 päivitetty

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 18.8.2015 päivitetty Tilastotietoja Kymenlaaksosta 18.8.215 päivitetty Kymenlaakson väkiluku kunnittain 215 Väkiluku yhteensä 179 861 ennakko (1.1.215) 2 Lähde: Tilastokeskus ennakko Kymenlaakson väkiluku kunnittain 215 Väkiluku

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi

Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi Valtion kasvupalvelut o o o ELY-keskusten elinkeinopalvelut, kuten yrityksen kehittämisavustus, toimintaympäristön

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

3 Maakunta: Väkiluku , väestönmuutokset Väestönkehitys seutukunnittain 5 Väestöpyramidit 2014 ja 2030 (maakunta) 6 Väestön

3 Maakunta: Väkiluku , väestönmuutokset Väestönkehitys seutukunnittain 5 Väestöpyramidit 2014 ja 2030 (maakunta) 6 Väestön 3 Maakunta: Väkiluku 1990-2025, väestönmuutokset 1990-2015 4 Väestönkehitys seutukunnittain 5 Väestöpyramidit 2014 ja 2030 (maakunta) 6 Väestön ikärakenne, väestöllinen huoltosuhde, väkiluku kunnittain

Lisätiedot

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 1200 Lestijärvi Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 1100 1000 900 2014; 817 800 700 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty Työpaikka- ja elinkeinorakenne Päivitetty 23.9.2013 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-2010 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Helsinki 372 352 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia Ennakointiseminaari 16.2.2016 Ilpo Hanhijoki Esityksen sisältö 1. Työvoima ja koulutustarpeet 2020- luvulla - ennakointituloksia 2. Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 12.4.2013 Tuukka Arosara, projektipäällikkö Hanna Silvennoinen, projektisuunnittelija POKETTI-hanke: www.poketti.fi

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Toholampi Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4100 3900 3700 3500 3300 2014; 3354 3100 2900 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet

Lisätiedot

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Veteli Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4200 4000 3800 3600 3400 3200 3000 2800 2014; 3342 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

TIETEEN TILA Tohtoreiden sijoittuminen työelämässä: toimialoittainen tarkastelu

TIETEEN TILA Tohtoreiden sijoittuminen työelämässä: toimialoittainen tarkastelu TIETEEN TILA 2016 Tohtoreiden sijoittuminen työelämässä: toimialoittainen tarkastelu 19.12.2016 Lisätietoja: www.aka.fi/tieteentila Suunnittelu ja johdon tuki -yksikkö Suomen Akatemia 1 Tohtoreiden sijoittumisaineisto

Lisätiedot

kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009

kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009 kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009 Kainuun osuus koko maasta Kainuun maakuntaprofiili Kainuun kuntien väkiluku Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus.

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus. Tiedoston välilehdet 1. Toimialan työlliset maakunnittain VOSE-hankkeessa määritellyllä vähittäiskaupan alalla (poikkeaa siis hieman Tilastokeskuksen pelkästä vähittäiskauppa-luokasta, koska sisältää ajoneuvojen

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen Kansallisen metsäohjelman linjaukset Joensuu 28.4.2009 Marja Kokkonen 1 MIKSI KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015? Toimintaympäristön muutos: Tuotannon ja talouden globalisaatio Venäjän puutullit ja markkinat

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kehityskuvia

Työmarkkinoiden kehityskuvia Työmarkkinoiden kehityskuvia Heikki Räisänen, tutkimusjohtaja, dosentti Työ- ja elinkeinoministeriö Pirkanmaan liiton tulevaisuusfoorumi 7.11.2011, Tampere Sisältö 1. Lähtökohtia työmarkkinoiden toimintaan

Lisätiedot

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu. EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 204-2020 Huippuvalmennuspäivät Helsinki 3.2.203 Opetusneuvos Seija asku seija.rasku@minedu.fi Valmistelu EU:ssa akennerahastotoimintaa ohjaavat asetukset Asetusluonnokset

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014 Irja Henriksson 14.11.2016 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti Vuoden lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutoksia

Toimintaympäristön muutoksia Jämsä Kuhmoinen Toimintaympäristön muutoksia Jämsä ja Kuhmoinen 24.11.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys väestö 1980 2013

Lisätiedot

Yritysten työeläkemaksut vuonna 2004

Yritysten työeläkemaksut vuonna 2004 Yritysten työeläkemaksut vuonna 2004 Eläketurvakeskuksen tilastoraportteja 5/2005 Yritysten työeläkemaksut vuonna 2004 Eläketurvakeskuksen tilastoraportteja 5/2005 Eläketurvakeskus 00065 ELÄKETURVAKESKUS

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

EU:n tuleva rr-ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

EU:n tuleva rr-ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto EU:n tuleva rr-ohjelmakausi 2014-2020 Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Aluepolitiikka 2014-2020 Euroopan komission rahoituskehysehdotus 10/2011 336 miljardia euroa, 5,3%

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston

Lisätiedot

Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q4/2012

Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q4/2012 Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q4/2012 Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q4/2012 Tutkimuksen taustaa ja tavoitteet Tällä tutkimuksella profiloitiin perinnän kohteena olevat yritykset suhteessa Suomen

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

TOIMIALAKATSAUS 2010

TOIMIALAKATSAUS 2010 TOIMIALAKATSAUS 2010 Toimialakatsaus Tämä talouskatsaus tarkastelee tilannetta Pohjanmaan kauppakamarin alueella. Alue on sama kuin Pojanmaan TEkeskuksen alue ja käsittää Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen Viljelijätilaisuudet Savonia 17.2.2015 Iso-Valkeinen 20.2.2015 Pauli Lehtonen, Pohjois-Savon ELY-keskus, 18.2.2015 1 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Ohjelman yleisesittely ja keskeiset uudistukset

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Suomi postinumeroalueittain 2014 -palvelun taulukko- ja tietoluettelo

Suomi postinumeroalueittain 2014 -palvelun taulukko- ja tietoluettelo 1(23) Suomi 2014 -palvelun taulukko- ja tietoluettelo Tietosuojasyistä kaikki alle 100 asukkaan postinumeroalueet on poistettu. Jako on tehty 31.12.2012 asukasmäärän perusteella. Tästä syystä postinumeroalueita

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 16.2.2010 Mikael Andolin Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Viestintä Neuvottelukunta Strategia- ja aluekehitysyksikkö

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2016 1.1.-31.12. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 18.1.2017 Myönnetty rahoitus maakunnittain 2016 Yrityksen kehittämisavustus Yritysten toimintaympäristön

Lisätiedot

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Perho Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 3400 3200 3000 2014; 2893 2800 2600 2400 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Suomen rakennerahasto-ohjelman 2014 2020 EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Satu Sikanen 13.3.2014 Rakennerahasto-ohjelmassa esitettyjä kehittämishaasteita

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Kaustinen Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4500 4300 2014; 4283 4100 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät 23.10.2013 Kimmo Niiranen Maakunta-asiamies Tilastokatsaus mm. seuraaviin asioihin: Väestökehitys Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2015 1.1.-31.12. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 2.2.2016 Myönnetty rahoitus maakunnittain Yritysten toimintaympäristön Yrityksen kehittämisavustus

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita

Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita 2015-2018 27.2.2015 1 Varmuus laadukkaista työpaikoista Työntekijöiden osalta ei ole perusteita tuotannon siirtämiseksi muihin maihin. Suomalaisten työntekijöiden

Lisätiedot

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki Innovaatioammattikorkeakoulun strategiset lähtökohdat Sinimaaria Ranki 2.9.2008 1 Taustalla vaikuttavat talouden muutosvoimat Informaatiokumous Ennuste: puolet maailmankaupasta immateriaalikauppaa Tuotanto

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 23:2016

TILASTOKATSAUS 23:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 23:2016 1 13.12.2016 VANTAALAISTEN TYÖLLISTEN KESKIMÄÄRÄISET VALTIONVERON- ALAISET VUOSITULOT ERI TOIMIALOILLA VUOSINA 2011 2014 Vantaalaisten työllisten miesten keskitulot

Lisätiedot

Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi

Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi 23.- Hallitus varautuu huonoon kehitykseen Lähivuosina Suomi velkaantuu kymmenillä miljardeilla Työllisyydestä

Lisätiedot

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen Kainuu tilastoina 2013 Kuva: Samu Puuronen KAINUUN OSUUS KOKO MAASTA Kainuun maakuntaprofiili Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen lukumäärä Väkiluku Tutkinnon

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

EAKR -yritystuet 2014-2020

EAKR -yritystuet 2014-2020 EAKR -yritystuet 2014-2020 Infotilaisuus 14.1.2015 Timo Mäkelä / Varsinais-Suomen ELY-keskus 16.1.2015 Ohjelma-asiakirja: yritys- ja innovaatiotoiminta haasteena yksipuolinen elinkeinorakenne, yritysten

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Rahoitus ja toimintalinjat 28.5.2013/ 4.6.2013 Rakennerahastojen rahoitus Suomessa (vuoden 2011 hinnoin) 2014-2020 2007-2013

Lisätiedot

Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma Kainuun maaseuturahoitus kaudella ; Oulu

Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma Kainuun maaseuturahoitus kaudella ; Oulu Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma 2014-2020 Kainuun maaseuturahoitus kaudella 2014 2020; Oulu 25.2.2015 Sivu 1 26.2.2015 Toiminnan visio Kainuun maaseutu tarjoaa turvallisen, toimivan, viihtyisän

Lisätiedot

BIOTALOUDEN KÄRJET SUOMEN HALLITUSOHJELMASSA. Liisa Saarenmaa MMM SIÑAL 2016 tiedotustilaisuus

BIOTALOUDEN KÄRJET SUOMEN HALLITUSOHJELMASSA. Liisa Saarenmaa MMM SIÑAL 2016 tiedotustilaisuus BIOTALOUDEN KÄRJET SUOMEN HALLITUSOHJELMASSA Liisa Saarenmaa MMM 23.11.2015 SIÑAL 2016 tiedotustilaisuus Sipilän hallitusohjelman toimintasuunnitelma Muutosohjelma, jonka tavoitteena nostaa Suomen talous

Lisätiedot

Työpaikat Vaasassa

Työpaikat Vaasassa Työpaikat Vaasassa 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasassa vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa 2017.

Lisätiedot

Hämeen väestöä, työmarkkinoita, toimialojen kehitystä, tuotannon volyymia ja työvoiman poistumia kuvaavia määrällisiä ennusteita

Hämeen väestöä, työmarkkinoita, toimialojen kehitystä, tuotannon volyymia ja työvoiman poistumia kuvaavia määrällisiä ennusteita Hämeen väestöä, työmarkkinoita, toimialojen kehitystä, tuotannon volyymia ja työvoiman poistumia kuvaavia määrällisiä ennusteita Hämeen ELY-keskus Johdon tuki yksikkö Erikoissuunnittelija Jesse Marola

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

Vertailu I-II nelj vs. I-II nelj Liikevaihto Palkkasumma Vienti

Vertailu I-II nelj vs. I-II nelj Liikevaihto Palkkasumma Vienti Vertailu I-II nelj. 2010 vs. I-II nelj. 2009 Liikevaihto Palkkasumma Vienti %-muutos edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna Koko maa Koko maa Koko maa TOL BCD: Koko teollisuus I-II nelj. yhteensä

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

Ajankohtaista maakuntauudistuksesta kulttuurin näkökulmasta

Ajankohtaista maakuntauudistuksesta kulttuurin näkökulmasta Ajankohtaista maakuntauudistuksesta kulttuurin näkökulmasta KAAKKOIS-SUOMEN LUOVIEN ALOJEN KEHITTÄMISVERKOSTON KOKOUS 3/2016 Kirsi Kaunisharju 26.10.2016 Sote- ja maakuntauudistus Hallituksen linjaus 5.4.2016:

Lisätiedot

Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011

Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011 Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan aineistoon. Toimialarakenne

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden

Lisätiedot

Kilpailukyky ja työmarkkinat

Kilpailukyky ja työmarkkinat Kilpailukyky ja työmarkkinat - Työpaikka- ja elinkeinorakenne - Työvoima ja työttömyys - Työvoiman saatavuus - Tulotaso ja Helsingin kaupungin tietokeskus Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikat Helsingin

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia 8.5.2014 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014 2030 Biotalous on talouden seuraava aalto,

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2013 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 Julkaisuvapaa 26.11.2013 Aloittaneiden yritysten määrä jatkaa laskuaan Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 hyväksyttiin Euroopan komissiossa virallisesti joulukuun 12. päivänä 2014. Kehittämisohjelmassa

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR)

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020, PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) Tavoitteena luoda yritystoiminnalle paras mahdollinen toimintaympäristö Tuetaan yritysten kasvua, kilpailukykyä ja uusiutumista

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v. 2015 TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä Vuonna 2015 myönnetty ELY keskusten yritysrahoitus Rahoitusmuoto Milj. euroa Myönnetty

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus Seurantakomitean kokous Liminka/Oulu 18.-19.5.2016 Ylitarkastaja Harri Ahlgren, työ- ja elinkeinoministeriö, yritys- ja alueosasto Ohjelman edistymistilanne

Lisätiedot