LAPPEENRANNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖANALYYSIN LIITTEET. Työterveyslaitos Lappeenrannan aluetoimipiste

Transkriptio

1 1 LAPPEENRANNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖANALYYSIN LIITTEET Työterveyslaitos Lappeenrannan aluetoimipiste 2006

2 2 LIITELUETTELO 1 Valtakunnalliset strategiat ja ohjelmat 3 2 Maakuntaprofiilit ja väestöennusteet maakunnittain 11 3 Palkansaajien ja yrittäjien määrät toimialoittain Kaakkois- Suomen työsuojelupiirissä 13 4 Työllisten ammattitaudit , toimialoittain 2002 ja tautiryhmittäin Kaakkois-Suomen työsuojelupiirissä 21 5 Palkansaajien työtapaturmat , toimialoittain 2003 sekä työpaikka- ja työliikenneturmien tapaturmasuhteet Kaakkois-Suomen työsuojelupiirissä 27 6 Palkansaajien sairauspäivärahapäivät tautiryhmittäin Kaakkois- Suomen työsuojelupiirissä sekä maassa ASA-rekisteriin ilmoitetut toimialoittain 2003 Kaakkois-Suomen työsuojelupiirissä 37 8 Työterveyshuoltopalvelut Kaakkois-Suomessa 1997, 2000 ja

3 3 Liite 1 Valtakunnalliset strategiat ja ohjelmat Suomen kansallinen alue- ja rakennepoliittinen strategia Vuosittainen talouskasvu Suomessa on ollut n. 2,5% ja perustunut tuottavuuden kasvuun. Tulevaisuudessa sen arvioidaan hidastuvan 1,5%:n tasolle. Suomen vuosittainen viennin kasvu on n. 3%, jossa erityisesti elektroniikkateollisuuden osuus on merkittävä. Vastaavasti puu- ja paperiteollisuuden vienillä on laskeva trendi. Kansantalouden investointiaste säilynee n. 19%:n tasolla. Suomalaisyritykset investoivat erityisesti ulkomaille. Yksityisen kulutuksen arvioidaan kasvavan vuosittain n. 2%. Työikäisen väestön työllisyysastetavoite on 75%. Työllisten osuus kaikissa ikäluokissa säilynee ennallaan, mutta työvoima keskittyy kasvukeskuksiin. Suomen työttömyysaste on tällä hetkellä 10%, ja tavoitetaso vuodelle ,5%. Suurten ikäluokkien eläköityminen 2010 jälkeen voi johtaa työvoimapulaan joillakin toimialoilla ja alueilla. Suomen yrityksistä 93% työllistää alle 10 henkeä (mikroyrityksiä). Kasvupotentiaalia on erityisesti tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntävillä aloilla, kuten logistiikka, liikenne, liikkeenjohdon palvelut, taide-, muotoilu-, joukkoviestinnän, vapaa-ajan ja viihteen aloilla. Osaamisvaatimukset kasvavat teknologian hyödyntämisen, korkeampien laatuodotusten ja kansainvälisen kilpailun takia. Suomen panostus T&K-toimintaan on 3,5% BKT:stä, ja tavoite 2010 on 4%. Noin 70% T&K-rahoituksesta tulee yksityiseltä sektorilta. Paikallisten osaamiskeskittymien merkitys on suuri. Innovatiivinen pk-yritystoiminta on keskittynyt kaupunkeihin, joissa on yliopisto ja muita osaamiskeskittymiä. EU-neuvoston uudistama Lissabonin strategia korostaa jäsenvaltioiden toimenpiteitä kasvun ja työllisyyden edistämiseksi EU:n alueella ja edellyttää paikallisten toimijoiden ja työmarkkinaosapuolten sitoutumista strategiaan. Koheesiopolitiikan tavoitteena on tehdä jäsenvaltioista, alueista ja kaupungeista entistä houkuttelevampia, edistää innovaatiota, yrittäjyyttä ja tietoon perustuvaa taloutta ja luoda uusia ja parempia työpaikkoja. Strategia luo puitteet Suomen rakennerahastopolitiikalle ja ohjaa kansallisten toimenpideohjelmien ja maakuntaohjelmien laadintaa. Suomen rakennerahastorahoitus tulevalla ohjelmakaudella on milj. euroa. Alueellisten EAKR-toimenpideohjelmien laadinnasta vastaavat maakuntaliitot ja Manner-Suomen ESRtoimenpideohjelmasta sekä maaseudun ja kalatalouden kehittämistoimien koordinoinnista vastaavat työministeriö ja paikallisesti TE-keskukset maakuntaliittojen koordinoimina. Tämä kehitystyö ohjaa voimakkaasti maakuntaohjelmien sisältöä kaudelle Sisäasianministeriön strategiatyöryhmä huolehtii alueilla laadittujen ohjelmaesitysten yhteensovittamisesta kansalliseen alue- ja rakennepoliittiseen strategiaan sekä viimeistelee ohjelmaesitykset valtioneuvostolle ja komissiolle syksyllä Koko Suomi kuuluu Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys- tavoitteeseen, jonka pääpaino on tutkimuksessa, innovaatioissa, työpaikkojen luomisessa ja inhimilliseen pääomaan keskittyvissä investoinneissa. Tavoitteen toimenpiteistä 75% tulee tukea Lissabonin strategian mukaisesti kasvun ja työllisyyden edistämistä. Manner-Suomessa on neljä suuralueittaista Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittamaa toimenpideohjelmaa. Näistä yksi on luonnosvaiheessa oleva Etelä-Suomen ohjelma, jonka asiakirjat ovat parhaillaan nähtävillä. Etelä-Suomen ohjelma-alueeseen kuuluvat Etelä-Karjalan, Hämeen, Itä-Uudenmaan, Kymenlaakson, Päijät- Hämeen, Uudenmaan ja Varsinais-Suomen maakunnat. Kansallinen strategia nostaa esille seuraavat keskeiset haasteet: 1) Globalisaatio, sen vaikutuksiin sopeutuminen ja mahdollisuuksien hyödyntäminen. 2 Talouden ja yhteiskunnan muutosvalmius ja kyky jatkuvaan uudistumiseen ja haasteiden ennakointiin. 3) Väestön ikääntymisestä ja muuttoliikkeestä seuraavat haasteet työvoiman saatavuudessa ja sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisessä, erityisesti peruspalvelujen turvaamisessa harvaanasutuilla ja syrjäisillä alueilla. 4) Yrittäjyyden, liikeatalousosaamisen ja kansainvälistymisen kehittäminen, osaamisen ja innovatiivisuuden sekä uusien teknologioiden hyödyntäminen yritystoiminnassa ja tuotekehityksessä. Strategian tavoitteena on vastata kiristyvään kansalliseen ja kansainväliseen kilpilukykyyn, ennakoida ja reagoida maailman talouden muutoksia sekä lisätä yritys-, osaamis-, työ- ja asuinympäristön houkuttelevuutta.

4 4 Strategian painoaloiksi on määritelty seuraavat kohteet: 1) Yritykset ja innovaatiot: Yritystoiminnan edistämiseksi kehitetään mm. monipuolisia rahoitusmahdollisuuksia ja asiakaslähtöisiä neuvonta- ja kehittämispalveluita, huomioidaan alueelliset toimialakeskittymät ja klusterit sekä kannustetaan yrityksiä yhteistyöhön yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa, panostetaan tuottavuuden ja kilpailukyvyn parantamiseen, tuotteistamiseen, kaupallistamiseen ja liiketoimintaosaamiseen sekä uuden teknologian hyödyntämiseen. Uutena painoalueina ovat palvelualojen yritykset ja murrosvaiheessa olevat yritykset. Keskitytään uusiin kasvualoihin ja yritysryhmittymiin sekä valtakunnallisesti viennin kannalta merkittäviin klustereihin (mm. ympäristöpalvelut, sosiaali- ja terveyspalvelut, energiateknologia, teknologiateollisuus ja logistiikka). Pk-yritysten innovaatiotoimintaa edistetään alueellisia osaamisrakenteita vahvistamalla ja kannustamalla esim. bioenergian, ympäristö- ja energiateknologian hyödyntämiseen. 2) Osaaminen, työvoima, työllisyys ja yrittäjyys: Parannetaan organisaatioiden (erityisesti pk- yritykset, mikroyritykset, yksinyrittäjät) valmiuksia ennakoida ja hallita globalisaation, teknologisen kehityksen ja työvoiman ikääntymisen aiheuttamia rakennemuutoksia, kannustetaan uusiutumaan ja parantamaan laatua, korostetaan innovaatioita työn organisoinnissa ja henkilöstön johtamisessa ja kiinnitetään huomiota työssä jaksamiseen. Edistetään ikääntyvien ammattitaidon ja työkyvyn säilymistä. Kohderyhmänä ovat erityisesti syrjäytymisvaarassa olevat nuoret ja työttömät, vajaakuntoiset ja maahanmuuttajat. Kehitetään työmarkkinoiden toimintaa edistäviä osaamis- ja palvelujärjestelmiä, edistetään ammattillista liikkuvuutta, tuetaan koulutustarjontaa ja verkostojen kehittämistä. 3) Kilpailukykyiset toimintaympäristöt: Vahvistetaan alueellisia ja kansallisia innovaatio- ja osaamisrakenteita ja tuetaan erikoistumista. Alueiden saavutettavuuden kehittämiseksi parannetaan liikenneyhteyksiä ja tietoliikennepalveluja. Alueiden vetovoimaisuuden parantamisessa kiinnitetään huomiota luontoon ja kulttuuriympäristöön. Manner-Suomen ESR-ohjelma asiakirjaesitys (luonnos 4) Manner-Suomen ESR-toimenpideohjelman rahoituskehys on 549 milj. euroa. Ahvenanmaa valmistelee oman ESR-ohjelmansa ja sen rahoitus on 3 milj. euroa. ESR-ohjelman laadinnassa on otettu huomioon Lissabonin strategia, työllisyysstrategia ja sitä toteuttavat työllisyyslinjaukset. Valmistelu on tehty kumppanuusperiaatteella. ESR-strategiaa varten tehtiin vuoden 2005 aikana taustaselvitys toimintaympäristön tilasta ja sen kehityksestä, tulevaisuuden haasteista ja edellisen ohjelman arvioinneista. Ohjelmakauden strategiset painopisteet määriteltiin taustaselvityksen ja kansallisen alue- ja rakennepoliittisten linjausten perusteella. Lähtökohtana on kansalliset työllisyyden, työelämän ja osaamisen kehittämisohjelmat, jotka kohdennetaan toimintaympäristön haasteisiin ja kehittämistarpeisiin. Näitä ovat: rakennetyöttömyyden alentaminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen tuottavuuden ja työllisyysasteen nostaminen ja osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen väestön ikärakenteen muutos: työvoiman ikääntyminen ja ikäluokkien pienentyminen työelämän ja työorganisaatioiden kehittäminen ja sosiaalisen innovaatiotoiminnan tukeminen pk-yritysten ja henkilöstön sopeutumiskyvyn vahvistaminen yrittäjyyden lisääminen, liiketoiminta-, teknologia-, ja verkosto-osaamisen ja pk-toiminnan vahvistaminen innovaatio- ja yrityspalvelujärjestelminen kehittäminen alueiden kilpailukyvyn vahvistaminen ESR-rahoitus suunnataan mm. tasa-arvon ja sosiaalisten innovaatioiden tukemiseen ja levittämiseen, kestävän kehityksen edistämiseen ja sosiaalisen ulottuvuuden vahvistamiseen, kumppanuuteen, projektimaiseen toimintamalliin, pitkäkestoisiin ja kysynnän mukaan räätälöityihin toimiin ja yhteistyöverkostoihin sekä kansainvälisyyteen. Koko Suomen kattava ESR-ohjelma jakautuu kahteen naisuuteen: valtakunnallinen osio muodostuu hallinnonalaisista ja hallinnonalojen yhteisistä kehittämisohjelmistä ja suuralueiden osioissa keskitytään alueiden kannalta tärkeisiin osaamis- ja työllisyysteemoihin.

5 5 Toiminnan sisältö on määritelty toimintalinjoissa: Toimintalinja 1. Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen kehitetään työorganisaatioiden, erityisesti pk-yritysten, valmiuksia reagoida rakennemuutostilanteisiin (globalisaatio, teknologinen kehitys, työvoiman ikääntyminen) kriittisillä toimialoilla (tietointensiiviset palvelut, luovat toimialat, hoivapalvelut, julkinen sektori) ja henkilöstöryhmissä (epätyypillisissä työsuhteissa työskentelevät, vuokratyövoima, yksinyrittäjät, maahanmuuttajat): johtamiskulttuurin uudistaminen, henkilöstön osallistumisen lisääminen uudistusten suunnitteluun ja toteutukseen, kehitetään työorganisaatioiden luovia toimintatapoja tuottavuuden parantamiseksi ja innovaatioiden edistämiseksi: kehitetään henkilöstön osaamista ja työkyvyä, rekrytointimalleja, tunnistetaan henkilöstön koulutus- ja kehittämistarpeita, kehitetään innovaatioiden seulonta- ja arviointijärjestelmiä edistetään työhyvinvointia työssä jaksamisen parantamiseksi, työssäolojakson pidentämiseksi sekä työn tuottavuuden nostamiseksi parannetaan pk-yritysten johtamis- ja liiketoimintaosaamista ja tuetaan uusien yritysten perustamista, kehitetään ennakoivaa toimintaa ja kansainvälistymistä sekä uusien teknologioiden käyttöönottoa ja kaupallistamista, yrityshautomotoimintaa Toimintalinja 2. Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäisy lisätään erityisesti pitkäaikaistyöttömien ja vaikeasti työllistyvien työmahdollisuuksia: yksilölliset työllisyystoimet ja -palvelut ja viestintätoimet, työpoolimallit vahvistetaan erityisesti 3. sektorin ja sosiaalisten yritysten roolia uusien työpaikkojen luomisessa: työvoiman palvelukeskukset, välityömarkkinat, eri tahojen yhteistyön tiivistäminen alennetaan koulutuksen keskeyttämistä, työpajatoiminta vähennetään syrjintää kouluksessa, työelämässä ja pääsyssä työmarkkinoille (nuoret, naiset, yksinhuoltajat, maahanmuuttajat, pitkäaikaistyöttömät, vajaakuntoiset Toimintalinja 3. Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen kehitetään uusia koulutusmalleja, työvoimapalvelu-, tiedostus-, ohjaus- ja neuvontajärjestelmiä sekä alueellisten toimijoiden yhteistyötä ja alueellisia ennakointijärjestelmiä kehitetään uuden tiedon ja osaamisen siirtämistä yritystoimintaan kohderyhminä työssä olevat, ikääntyvät kehitetään innovaatioverkostoja, tuotteistamis- ja kaupallistamisosaamista Toimintalinja 4. Jäsenvaltioiden ja alueiden välinen yhteistyö ESR-toiminnassa aktiiviset maahanmuuttopoliittiset toimet: ennakointijärjestelmien hyödyntäminen, lupamenettelyjen yksinkertaistaminen, rekrytoinnin edistäminen, maahanmuuttajien kotouttaminen jäsenvaltioiden yhteiset toimintatavat ja hyvien käytäntöjen levittäminen Toimintalinja 5. Kansallinen varaus äkillisiin alueellisiin ja paikallisiin rakennemuutostilanteisiin taloudellisiin, sosiaalisiin uudelleenjärjestelyihin tai kaupan avautumiseen liittyvät muutokset: irtisanotut, pitkäaikaistyöttömät Toimintalinja 6. Tekninen tuki valmistelu, hallinnointi, seuranta, arvioinnit, tiedotustoimet, valvonta ja tarkastus Neljän ensimmäisen toimintalinjan sisällä rahoitus on keskitetty valtakunnallisiin kehittämisohjelmiin, joiden toimeenpano on pääsääntöisesti alueellista. Alueosioiden valmisteluun ovat osallistuneet TEkeskukset, maakuntaliitot ja lääninhallitukset ja esitykset on hyväksytty maakunnallisissa päätöksentekoelimissä. Ohjelman valtakunnallista osiota (puolet rahoituksesta) toteutetaan Itä-Suomen suuralueen ulkopuolisilla alueilla, ja Itä-Suomi osallistuu valtakunnallisiin kehittämisohjelmiin omalla rahoitusosuudellaan. ESR-ohjelman toimeenpanossa tavoitteena on aikaansaada laajempia hankenaisuuksia, kannustaa pienten toimijoiden mukanaoloa, tukea kaupunkien paikallista aloitteellisuutta, levittää kehitettyjä käytäntöjä projektien ja hallinnonalojen välillä sekä yksinkertaistaa ja tehostaa ohjelmien hallinnointia ja seuranta tapahtuisi yhden hallinnonaloille yhteisen järjestelmän kautta (valtakunnalliset tukirakenteet).

6 6 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma (luonnos ) Maa- ja metsätalousministeriön laatima Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma on vasta luonnosvaiheessa. Ohjelma linjaa tulevan kauden ESR-toimenpideohjelman sisältöä maaseudun kehittämisen osalta. Ohjelma tähtää elinvoimaisen ja toimivan maaseudun säilymiseen, ympäristötilan parantamiseen ja uusiutuvien luonnonvarojen kestävään käyttöön. Pohjoinen sijantimme vaikuttaa maaseudun toimintaedellytysten turvaamiskeinoihin ja kehittämistoimenpiteiden valintaan. Maatalouden ohella maaseudun sivuelinkeinoilla on merkittävä rooli maaseudun elinvoimaisuuden säilyttämisessä. Ohjelma perustuu kolmeen strategiseen linjaan: Maa- ja metsätalouden harjoittaminen taudellisesti ja ekologisesti kestävällä sekä eettisesti hyväksyttävällä tavalla Suomessa Yritysten kilpailukykyä, uutta yrittäjyyttä ja yrittäjien verkostoitumista suosiva ja keihttävä toiminta maaseudun elinkeinojen monipuolistamiseksi ja työllisyyden parantamiseksi Paikallisen omaehtoisen toiminnan vahvistaminen maaseudun elinvoiman ja elämänlaadun lisäämiseksi Kaikkia linjauksia koskevia periaatteita ovat paikallisuus, yhteistyö ja verkostoituminen, väestöryhmien tasavertaisuus, osaamisen ja innovaatioiden käyttöönotto, kestävä kehitys ja ympäristönsuojelu. Ohjelma koostuu neljästä toimintalinjasta: 1. Maa- ja metsätalouden kilpailukyvyn parantaminen Tavoiteena on kehittää maatalouden päätuotantosuuntien tuottavuutta ja kilpailukykyä sekä ehkäistä viljelijöiden ikärakenteen heikkenemistä tukemalla perheviljelmiä ja edistää maatalouden muotojen ja toiminnan monipuolistumista. parantaa maatalous- ja luonnontuotteita jalostavien pk-yritysten kilpailukykyä, kehittää puuenergian ja muiden uusiutuvien energiamuotojen tuotantoa ja käyttöä, vaikuttaa pienimuotoisen puunjalostuksen jalostusarvon kasvuun ja lisätä innovaatiivista tuotekehitystä. kehittää maatalousyrittäjien liiketoiminnallista osaamista ja ympäristötietoutta sekä tietoisuutta tuotantoeläinten hyvinvoinnista ja terveydestä ja parantaa metsänomistajien tietoutta metsien hoidosta, käytöstä ja metsäluonnon monimuotoisuudesta. 2. Ympäristön ja maaseudun tilan parantaminen Tavoitteena on ylläpitää arvoksa, avoin, viljelty maatalousmaisema vähentää maatalouden ympäristökuormitusta ja edistää bioenergian tuotantoa ja käyttöä säilyttää luonnon monimuotoisuutta 3. Maaseudun elinkeinoelämän monipuolistaminen ja elämänlaadun parantaminen Tavoitteena on hidastaa väestön vähenemistä ja parantaa työllisyyttä maaseudulla tukea maaseudun yritysten ja työpaikkojen lisääntymistä ja elinkeinoelämän monipuolistumista, vahvistaa naisten ja nuorten osuutta elinkeinotoiminnassa, edistää uusien innovaatioiden ja tuotekehityksen hyödyntämistä ja lisätä yrittäjien teknologista osaamista lisätä maaseudun vetovoimaisuutta 4. Leader-toiminta, jolla edistetään maaseudun toimijoiden ja väestön yhteistyötä ja aktiivisuutta

7 7 Teknologiastrategiat Valtion Tiede- ja teknologianeuvoston linjaus strategisen huippuosaamisen keskittymistä Valtion Tiede- ja teknologianeuvosto esittää, että Suomeen perustettaisiin strategisen huippuosaamisen keskittymiä. Ensi vaiheessa näiden keskittymien aloja olisivat seuraavat sektorit: 1. Energia ja ympäristö 2. Metallituotteet ja koneenrakennus, 3. Metsäklusteri 4. Terveys ja hyvinvointi 5. Tieto- ja viestintäteollisuus ja -palvelut Keskittymien toiminta perustuisi yritysten, yliopistojen, tutkimuslaitosten ja rahoittajaorganisaatioiden vahvaan sitoutumiseen. Keskittymiin suunnattaisiin sekä olemassa olevia että uusia tutkimus- ja tuotekehitysrahoja selvästi nykyistä suuremmassa mittakaavassa. Esitys sisältyy raporttiin, jonka pääministerin johtama tiede- ja teknologianeuvosto hyväksyi Selvityksessä kehotetaan Opetusministeriötä ja Kauppa- ja teollisuusministeriötä asettamaan johtoryhmän ohjaamaan ja arvioimaan toteutusta. Neuvosto myös linjaa, mihin julkisen tutkimusrahoituksen lisäpanostukset olisi suunnattava. Suomen tavoitteena on nostaa kansallisen tutkimusrahoituksen osuutta bruttokansantuotteesta tämän vuosikymmenen loppuun mennessä 4%:iin, kun osuus on nyt 3,5%. FinnSight 2015 Keväällä 2006 julkaistun Suomen Akatemian ja Tekesin FinnSight raportin mukaan yhteiskuntamme muutostekijöitä ovat: globalisaatio, väestömuutokset, tiede ja teknologia muutosvoimana, kestävä kehitys, osaamisen, kulttuuriympäristön ja työn muutokset ja ihmisen henkiset voimavarat sekä hallinta ja turvallisuus. Raportissa esitetään seuraavat 10 teemaa, joiden valintakriteereinä olivat kansallinen merkittävyys, osaamisperustan taso ja laajuus sekä teeman potentiaaliset sosioekonomiset vaikutukset. 1. Oppiminen ja oppimalla uudistuva yhteiskunta: Osaaminen muuttuu yhtä tärkeämmäksi hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn voimavaraksi. Oppisen joustavuus ja uudet toimintatavat sekä tarve monitieteiseen oppimistutkimukseen korostuvat. Osaamisalueita ovat: oppisen neurologinen, kognitiivinen, motivationaalinen ja sosiaalinen perusta, oppimista tukevat ihmisläheiset teknologiat, teknologian muokkaamat toimintaympäristöt, mobiilin ja hajautetun työn johtaminen, elinikäisen oppimisen käytännöt, koulutusjärjestelmä ja epämuodollinen oppiminen sekä kansalaisvalmiudet, elämän hallinta ja sosiaaliset innovaatiot. 2. Palvelut ja palveluinnovaatiot: Uutta palveluliiketoimintaa ja -innovaatiota tarvitaan kaikilla elinkeinoelämän ja julkishallinnon sektoreilla. Haasteena on tuottavuuden ja laadun nostaminen ja uusien teknologioiden hyödyntäminen mm. väestön ikääntymisestä johtuen. Osaamisalueita ovat: asiakas- ja kuluttajalähtöisyyden edistäminen, liiketoimintaosaaminen palveluissa, parempien asuin-, palvelu- ja työympäristöjen kehittäminen, palveluviennin edistäminen, tietoturva ja informatiikka palveluissa, kulttuuri- ja elämyspalvelut sekä julkisten palveluiden uudistaminen. 3. Hyvinvointi ja terveys: Hyvinvointiin vaikuttavat terveyskäyttäytyminen, lääketieteen edistyminen, ehkäisevä terveydenhuolto sekä uudet terveydenhuoltopalvelut ja -innovaatiot. Lapset ja nuoret ovat avainasemassa. Osaamisalueita ovat: biolääketieteellinen tutkimus, aivo- ja neurotutkimus, väestön terveyttä edistävän tieto- ja viestintäteknologian kehittäminen, liikunta- ja ravitsemustutkimus, mielenterveys- ja päidetutkimus, etä- ja kotihoitoteknologiat, lääketutkimus sekä sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmää tukeva tutkimus. 4. Ympäristö ja energia: Uusiutuvat energiamuodot sekä energian käytön tehokkuus ovat haasteita tutkimukselle ja innovaatiotoiminnalle. Suomella on tällä alalla vahvuuksia, jotka voivat johtaa uusiin ratkaisuihin ja läpimurtoihin. Osaamisalueita ovat: ekosysteemien toiminta, ympäristöasioiden hallinta, urbaanit ympäristö, vesijärjestelmän ja vesien puhdistusteknologiat, biomassat energiaraaka-aineena ja niiden tuotannon teknologiat, energian käytön tehostaminen, uudet energian tuotantojärjestelmät, uudet tekniikat, logistiikka ja jakelu, mobiilit ja hajautetut teknologiat energia- ja ympäristöpalvelujen alustana.

8 8 5. Infrastruktuuri ja turvallisuus: Uusia turvallisuusuhkia voi nousta mm. kansainvälisestä rikollisuudesta ja pandemioista. Tieto- ja energiaverkot voivat olla haavoittuvia, mutta toiminta- ja huoltovarmuus ovat kansallisia kilpailuvaltteja. Osaamisalueita ovat: ympäristöosaaminen ja -teknologia, logistinen osaaminen ja huoltovaruuden hallinta, monikulttuurinen, integraatio-, menetelmä- ja Venäjä-osaaminen. 6. Bio-osaaminen ja -yhteiskunta: Bio-osaamisella on keskeinen merkitys useimmilla yhteiskunnan ja teollisuuden sektoreilla sekä ympäristönsuojelussa. Bio-osaaminen käsittää biologiseen materiaaliin ja perimään kohdistuvan tutkimuksen, biotekniset innovaatiot ja vaikutukset sekä bio- ja informaatiotieteiden hybridialueet. Tarvitaan osaamista innovaatioketjun toteuttamiselle tutkimuksesta kaupalliseen hyödyntämiseen asti. Osaamisalueita ovat: uusiutuvien luonnonvarojen naiskäyttö, biotuotannon kehittäminen, uudet biotekniset tuotemahdollisuudet, lääkekehitys, mittausmenetelmät ja diagnostiikka, biologisen tiedon hallinta ja mallinnus sekä tieteiden välinen synergia. 7. Tieto ja viestintä: Aihepiiri käsittää mm. tietoliikenteen, tiedonlouhinnan, käyttöliittymätutkimuksen, neurotieteet sekä lingvistiikan. Raja-aitojen murtuminen voi synnyttää naan uusia toimijoita. Osaamisalueita ovat: viestintäteknologia, vuorovaikutus, käytettävyys, käyttöliittymät, anturiteknologian sovellutukset, tiedonlouhinta, analysointi, hallinta ja haku, tietoliikenne, palveluiden kehittäminen, perinteisen teollisuuden uudistaminen, yhteiskunnan digitaaliset tietoinfrastruktuurit, ohjelmistoteollisuus, biotietotekniikka ja laitteistoteollisuus. 8. Ymmärtäminen ja inhimillinen vuorovaikutus. Vastakohtaisuuksien, kuten tekniikan ja ihmistieteiden erojen, sijasta tavoitteena tulisi olla yhtymäkohtien, uusien mahdollisuuksien ja ymmärryksen lisääminen monialaisen yhteistyön avulla. Osaamisalueita ovat: inhimillinen vuorovaikutus, ymmärtäminen ja dialogi, monikulttuurinen osaaminen, kieli ja viestintä, elämänikainen oppiminen ja ymmärtäminen, ihminen ja media, inhimillinen teknologia ja luovuus, älykäs teknologia ja suomalaisuus. 9. Materiaalit: Jo käytössä olevien materiaalien uudet käyttösovellukset sekä uusien materiaalien käyttömahdollisuudet ja näiden vaihtoehtoiset hyödyntämismenetelmät ovat merkittävässä asemassa suomalaiselle teollisuudelle ja ekologisesti kestävälle raaka-ainetaloudelle. Osaamisalueita ovat: teknologiasiirto, innovaatioketjut ja -prosessit, painettava elektroniikka, uudet pintatekniikat, puun, biomassan ja uusiutuvien raaka-aineiden hyödyntäminen, kustannustehokkaat ja ympäristöystävälliset terästuotteet, biomimeettiset materiaalit, uudet hiilimateriaalit, poikkitieteelliset ja -teknologiset sovellutukset terveysteknologiassa, fotoniikan ja elektroniikan materiaalikehitys, biomateriaalit ja bioaktiiviset materiaalit sekä polymeerien hallittu synteesi. 10. Globaali talous: Globaali talous vaikuttaa ratkaisevasti Suomen elinkeinoelämän ja yhteiskunnan kehittämistarpeisiin ja -mahdollisuuksiin. Kehittämiskohteita ovat palveluliiketoiminta, riskien hallinta sekä tiedon tehokas hyödyntäminen tieteessä, teknologissa ja taloudessa. Osaamisalueita ovat: globaalien riskien arviointi ja hallinta, yritystoiminnan globalisoitumisen vaikutukset kansantalouteen, globaalin osaamisen hyödyntäminen, julkisen sektorin muutos, verotuksen edellytykset ja julkiset hankinnat, palvelut, innovaatioprosessin edistäminen ja hallinta, tutkimuksen uudet suunnat sekä kansainväliset muuttoliikkeet. Tekesin teknologiastrategiat Tekesin laatimien teknologiastrategioiden (2002 ja 2005) mukaan perusosaamisen painoalueita ovat: Tieto- ja viestintäteknologia, jonka sovellutusten hyödyntäminen ulottuu lähes kaikille elämän ja yhteiskunnan osa-alueilla, palvelujärjestelmiin ja toimintaympäristöihin. Materiaaliteknologia, jonka kehitys muuttaa oleellisesti tuotantoprosesseja erityisesti tieto- ja viestintäteollisuudessa, energia-, ympäristö-, hyvinvointi- ja kuljetusklusterissa. Nanoteknologia lisää materiaaliteknologian mahdollisuuksia pienen mittakaavan tehokkaissa sovellutuksissa. Bioteknologia, jonka mahdollisuudet luovat edellytyksiä erityisesti lääke- ja elintarvikkeiden kehityksen ja diagnostiikan alueilla. Näissä Suomella on maailmanlaajuisesti hyvä kilpailuasema. Perusteknologioiden soveltaminen tuotantoprosesseissa ja järjestelmissä (mm. turvallisuus), hyvinvointipalveluissa ja -tuotteissa, kestävän kehityksen sovellutuksissa (ympäristö ja energia) sekä osaamisintensiivissä palveluliiketoiminnassa luo hyvät lähtökohdat innovaatioympäristön elinkeinoelämän ja yhteiskunnan kehitykselle ja vakaalle kasvulle. Paikallisuuden merkitys on tärkeä, kun kehitetään kotimarkkinoita ja klusteriyhteistyötä kilpailukyvyn ylläpitämiseksi. Myös kestävän kehityksen periaatteet ovat oleellinen osa liiketoiminnan kilpailukyvylle.

9 9 Suomen suurimmat haasteet ovat: ihmisten hyvinvoinnin varmistaminen mm. kiinnittämällä huomiota osaajien jaksamiseen sekä työn ja muun elämän tasapainon ylläpitämiseen, elinkeinoelämän uudistaminen mm. liiketoiminta- ja substanssiosaamista kehittämällä ja tulevaisuuden investoinneilla, kansallisten ja kansainvälisten yhteistyöverkostojen rakentaminen innovaatioympäristön takaamiseksi, teknologian eettisyyden varmistaminen ja riittävä panostus koulutukseen sekä T&K-toimintaan. Tekesin teknologiastrategian mukaan suomalaisten osuus maailman markkinoista kasvaa erityisesti energia-, ympäristö- ja tieto- ja viestintäklustereissa, joissa kahdessa viimeksi mainitussa markkinoiden kasvu on nopeaa. Energiaklusterin voimakkaat, jopa kaksinkertaisiksi arvioidut kasvuennusteet perustuvat erityisesti uusiutuvien energioiden tekniikkaan sekä bioenergian tuotantoon ja jalostamiseen. Kehityksen edellytyksenä on uusien teknologioiden tehokas hyödyntäminen ja vahva perusosaaminen energiateknisessä tuotekehityksessä ja teollisuudessa. Ympäristöklusterin tulevaisuus on ympäristöteknologiassa ja sen yhteistyössä muiden klustereiden kanssa kestävän kehityksen alueella. Menestyminen riippuu kotimaisten ja erityisesti kansainvälisten markkinoiden kehityksestä. Klusterin odotetaan kasvavan 6-7% vuodessa. Tieto- ja viestintäklusterissa erityisiä kasvualoja ovat tietoliikennelaitteet ja -palvelut, ohjelmistoliiketoiminta sekä instrumentit ja automaatio. Klusterin tuotanto arvioidaan kasvavan 5-10% vuodessa. Suomella on vakaa asema maailman markkinoilla metsä-, metalli- ja kemia/bioklusterissa. Perinteisen kemian teollisuuden rinnalle on nousemassa osaamisen pohjautuva, teknologioita hyödyntävä "life science"-teollisuus, joka tuottaa moderneja bioteknologian tuotteita (lääkkeet, rokotteet, diagnostiset testit, biomateriaalit, elintarviketeollisuuden komponentit). Metsäteollisuuden kemia, vesikemia ja ympäristöratkaisut vahvistavat perinteistä kemianteollisuutta. Kemian ja bioteollisuuden mahdollisuudet ovat pitkäjänteisessä tuotteiden ja prosessien kehityksessä, yhteistyössä muiden klustereiden kanssa sekä erikoistumisessa. Metsäklusterin vahvuutena on koneiden ja laitteiden valmistus, joka kasvaa sekä liikevaihdoltaan että työllistämisasteeltaan. Metalliklusterin kasvualoja ovat koneiden, laitteiden ja komponenttien valmistus erityisesti elektroniikkateollisuuden tarpeisiin, rakentamisen metallituotteet ja metallinjalostus. Molempiin klustereihin kohdistuu huomattavia muutospaineita ja kilpailu alalla voimistuu. Kilpailuvaltteina ovat uusien teknologioiden soveltaminen tuotekehityksessä ja tuotantoprosesseissa, jalostusasteen kohottaminen, osaamisen ja konevalmistuksen säilyttäminen kotimaassa ja viennin osuuden kasvattaminen. Suomen osuus maailman markkinoista hyvinvointi-, kiinteistö ja rakennus- sekä elintarvikeklustereissa ei ole merkittävä. Klustereilla on kuitenkin tärkeä asema kotimaassa. Hyvinvointiklusterin vahvuutena on toimiva kotimainen sosiaali- ja terveyssektori, hyvät teknologioiden hyödyntämismahdollisuudet ja korkeatasoinen tutkimusosaaminen. Kasvualoja ovat terveydenhuollon tekniikat ja terveysvaikutteiset elintarvikkeet. Kiinteistö- ja rakennusklusterin tulevaisuus on alan asiakaslähtöisten ja älykkäiden tuotteiden ja palvelujen (suunnitteluprosessit, talotekniikkajärjestelmät, ohjelmistotuotteet) kehittämisessä ja markkinoissa. Elintarviketeollisuus perustuu kotimaisiin raaka-aineisiin ja kotimaan markkinoihin. Kansainväliset markkinat avautuvat korkean teknologian tuotteiden, kuten terveysvaikutteisten elintarvikkeiden, tuotannon myötä.

10 10 Muut elinkeinoelämän kehityksen arvioinnit Tekniikan Akateemisen Liiton analyysit Tekniikan Akateemisten Liitto analysoi maakunnittain Suomessa vuosille laaditut alueelliset strategiat sekä niiden pohjalta tehdyt päätelmät tulevaisuuden suuntauksista alueen elinkeinoelämässä. Metla: Metsäteknologiasektorin visio ja tiekartta vuoteen 2020 Raportissa arvioidaan, että metsäteknologian asema Suomessa vahvistuu pitkäjänteisen ja uutta teknologiaan hyödyntävän metsäkonetuotekehityksen ja -tuontannon ansiosta. Myös metsäkonemarkkinoiden vientinäkymät ovat hyvät. Kesäkuussa 2006 julkaistun Metlan metsäalan tulevaisuusraportin mukaan metsäalalla Suomessa sijaitsevan metsäteollisuuden tuotannon kasvumahdollisuudet perustuvat liiketoiminnan laajentamiseen, uusiin työpaikkoihin, teknologian vientiin ja metsävarojen käyttöön perustuvat bioenergian tuotantoon, korkean jalostusarvon tuotteisiin ja naan uusiin tuotteisiin. Nykyisen metsäteollisuuden tuotannon (sahatavaran, paperin, kartongin, vaneerin tuotannon) arvioidaan vähenevän 15% seuraavan 10 vuoden aikana. Nykytuotteissa on Suomessa saavutettu jo tuotannon kasvun rajat ja kannattavuus parenee vain tuotantoa tehostamalla ja teknologiaa kehittämällä. Metsiin perustuvan bioenergian tuotanto ja käyttö monipuolistuvat, mikä osaltaan lisää nykytuotteiden kannattavuutta. Metsiin liittyvien palvelujen (mm. luontomatkailun) ja metsien muiden kuin puutuotannollisten käyttömuotojen merkitys kasvaa tulevaisuudessa. Suomen metsävarat eivät rajoita metsäteollisuuden kasvua. Metsäteollisuuden arvion mukaan tuontipuun osuus metsäteollisuuden puunkäytöstä on n. 20%, joten kotimaisen puun käyttö on edelleen merkittävää. Metlan mukaan metsäteollisuuden tulevaisuuden uhkia voivat olla tuontipuun käytön väheneminen, metsäalan julkisen tuen romahtaminen ja odotettua nopeammat vaikutukset ilmaston muutoksesta.

11 11 Liite 2 Maakuntaprofiilit ja väestöennusteet maakunnittain Taulukko 1. Maakunnat tunnuslukuina (Lähde: Tilastokeskus) Etelä-Karjala Etelä-Savo Kymenlaakso Suomi Väestö Väkiluku 2004 (31.12.) Väkiluvun muutos - 2,7-7,3-3,5 9, , % Luonnollinen väestönkasvu - 5,1-0,9-1,0 0, , osuus väestöstä, % Ikärakenne , ikäluokan osuus väestöstä, % 0-14 v 15,2 15,0 15,7 17, v. 65,4 64,1 65,3 66,7 65 v. - 19,3 20,9 18,9 15,9 Taajamissa asuvan väestön osuus 80,2 67,8 86,3 83,3 väestöstä, % Koulutustaso Tutkinnon suorittaneiden osuus 15 59,4 58,2 61,1 61,9 v. täyttäneistä 2003, % Korkea-asteen tutkinnon suor. 9,7 8,8 9,1 24,6 osuus 15 v. täyttäneistä 2003, % Työmarkkinat Työvoimaosuus 2004, % 64,5 64,0 65,2 65,9 Työttömyysaste 2004, % 9,4 10,8 9,1 8,8 Työpaikat (alueella työssäkäyvät) Toimipaikkarakenne 2003, kpl, (osuus kaikista työpaikosta, %) Alkutuotanto: Maa-, riista- ja metsätalous Kalatalous Teollisuus & Jalostus Kaivostoiminta ja louhinta Teollisuus Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto Rakentaminen Palvelut Tukku- ja vähittäiskauppa Majoitus- ja ravitsemustoim. Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne Rahoitustoiminta Kiinteistö-, vuokraus-, tutkimus ja liike-elämän palv. Koulutus Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut Muut Aluetalous, yritykset Seutukunnat 192 (5,3) (29,3) (63,2) (9,9) (23,0) (64,4) (4,4) (28,9) (65,0) (3,3) 7847 (3,0) 645 (0,3) (24,1) 1279 (0,5) (10,7) 1305 (0,5) (12,4) (65,1) (22,3) (5,3) (9,9) 5174 (2,0) (18,9) 1990 (0,8) (5,9) (7,6) Kuntien määrä Maatilojen lukumäärä x) x) = Kaakkois Keskimääräinen tila, ha 31,3 x) 21,4 x) Suomi 31,40 Metsämaata naismaa-alasta,% 76 x) 78 x) -"- 66,8 Yritysten liikevaihdon kasvu 5,8 2004, % Toimivat yritykset 2004 (31.12.) Aloittaneet yritykset Lopettaneet yritykset Yritykset/1000 asukasta T&K-toiminnan osuus alueen BKT:sta, 2003, % 3,5

12 12 Liite 3 Palkansaajien ja yrittäjien määrät toimialoittain Kaakkois-Suomen työsuojelupiirissä (Lähde: Suomen alueelliset työolot- tietojärjestelmä) Taulukko 1. Palkansaajien määrä Kaakkois-Suomessa Palkansaajien määrä toimialoittain ja vuosittain Alue: Kaakkois-Suomen työsuojelupiiri Muutos % % % % Muutos maan maan maan maan alueella maassa Toimialakoodi Luku- palkan- Luku- palkan- Luku- palkan- Luku- palkan Toimiala määrä saajista määrä saajista määrä saajista määrä saajista A Maatalous, riistatalous ja metsätalous % % % % MAA- JA RIISTATALOUS % % % % METSÄTALOUS JA SIIHEN LIITT. 2 PALV % % % % B Kalatalous % % % % KALASTUS JA KALANVILJELY % % % % C Mineraalien kaivu % % % % KIVI- JA RUSKOHIILEN KAIVU; 10 TURPEEN NOSTO 75 8 % 76 8 % 85 8 % 76 7 % RAAKAÖLJYN JNE. TUOT. JA LIITT 11 PALV 0 0 % 0 0 % 0 0 % 0 0 % 0 0 URAANI- JA TORIUMMALMIEN 12 LOUHINTA 0 0 % 0 0 % 0 0 % 0 0 % METALLIMALMIEN LOUHINTA 0 0 % 0 0 % 0 0 % 0 0 % MUU MINERAALIEN KAIVU % % % % D Teollisuus % % % % ELINTARVIKKEIDEN JA JUOMIEN 15 VALM % % % % TUPAKKATUOTTEIDEN VALMISTUS 0 0 % 0 0 % 0 0 % 0 0 % TEKSTIILIEN VALMISTUS % % % %

13 13 VAATTEIDEN VALM.; TURKISTEN 18 MUOKK % % % % PARKITSEMINEN; LAUKKUJEN JNE. 19 VALM % % % % PUUTAVARAN JA PUUTUOTTEIDEN 20 VALM % % % % MASSAN PAPERIN JNE. VALM % % % % KUSTANTAMINEN, PAINAMINEN JNE % % % % KOKSIN, ÖLJYTUOTTEIDEN JNE. 23 VALM % 63 3 % 61 3 % 72 4 % KEMIKAALIEN, KEM. TUOTT. JNE. 24 VALM % % % % KUMI- JA MUOVITUOTTEIDEN 25 VALMISTUS % % % % EI-METALLISTEN MINERAALITUOTT. 26 VALM % % % % PERUSMETALLIEN VALMISTUS % % % % METALLITUOTTEIDEN VALMISTUS % % % % KONEIDEN JA LAITTEIDEN 29 VALMISTUS % % % % KONTTORI- JA TIETOKONEIDEN 30 VALM 29 3 % 29 4 % 35 8 % 36 8 % MUU SÄHKÖKONEIDEN, -LAITTEIDEN 31 VALM % % % % RADIO-, TV-VÄLINEIDEN JNE. VALM % 18 0 % 42 0 % 58 0 % LÄÄKINTÄKOJEIDEN, KELLOJEN JNE 33 VALM % % % % AUTOJEN JA PERÄVAUNUJEN 34 VALMISTUS % % % % MUU KULKUNEUVOJEN VALMISTUS % % % % HUONEKALUJEN VALMISTUS; MUU 36 VALM % % % % KIERRÄTYS % % % % E Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto % % % % SÄHKÖ-, KAASU- JA LÄMPÖHUOLTO % % % % VEDEN PUHDISTUS JA JAKELU % % % % -4 84

14 14 F Rakentaminen % % % % RAKENTAMINEN % % % % G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen % % % % MOOTTORIAJONEUVOJEN KAUPPA % % % % AGENTUURITOIMINTA JA 51 TUKKUKAUPPA % % % % VÄHITTÄISKAUPPA, KOTITAL. TAV. 52 KORJ % % % % H Majoitus- ja ravitsemistoiminta % % % % MAJOITUS- JA RAVITSEMISTOIMINTA % % % % I Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne % % % % MAALIIKENNE; 60 PUTKIJOHTOKULJETUS % % % % VESILIIKENNE % % % % ILMALIIKENNE 16 0 % 11 0 % 5 0 % 3 0 % LIIKENNETTÄ PALV. TOIM., 63 MATKATOIM % % % % POSTI- JA TELELIIKENNE % % % % J Rahoitustoiminta % % % % RAHOITUKSEN VÄLITYS % % % % VAKUUTUSTOIMINTA % % % % RAHOITUSTA PALVELEVA TOIMINTA 65 1 % 67 2 % 72 2 % 82 2 % K Kiinteistö-, vuokraus-, ja tutkimuspalvelut % % % % KIINTEISTÖALAN PALVELUT % % % % KULKUNEUVOJEN JNE. VUOKRAUS % % % % TIETOJENKÄSITTELYPALVELU % % % % TUTKIMUS JA KEHITTÄMINEN % % % % MUU LIIKE-ELÄMÄÄ PALVELEVA 74 TOIMINTA % % % % L Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus % % % % JULKINEN HALLINTO, MAANPUOL. 75 JNE % % % %

15 15 M Koulutus % % % % KOULUTUS % % % % N Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut % % % % TERVEYDENHUOLTO- JA 85 SOSIAALIPALV % % % % O Muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut % % % % YMPÄRISTÖHUOLTO % % % % JÄRJESTÖTOIMINTA % % % % VIRKISTYS-, KULTTUURI- JA URH. 92 TOIM % % % % MUUT PALVELUT % % % % P Työnantajakotitaloudet 5 12 % 2 4 % 1 2 % 4 8 % TYÖNANTAJAKOTITALOUDET 5 12 % 2 4 % 1 2 % 4 8 % -1 6 Q Kansainväliset järjestöt ja ulkomaiset edustustot 0 0 % 0 0 % 0 0 % 0 0 % KV. JÄRJESTÖT JA ULKOM. 97 EDUSTUSTOT 0 0 % 0 0 % 0 0 % 0 0 % X Toimiala tuntematon % % % % % % % % Yhteensä % % % % Tietolähteet: Suomen alueelliset työolot -tietojärjestelmä (Työterveyslaitos ja sosiaali- ja terveysministeriö). Palkansaajien lukumäärätiedot on saatu työssäkäyntirekisteristä (Tilastokeskus). Määritelmät: Palkansaajien toimiala kirjataan työnantajan ilmoituksen mukaan toimipaikan (ei yrityksen) toimialan perusteella. Tietojen tulkinnasta: Maatalousyrittäjien ja muiden yrittäjien tiedot eivät ole mukana taulukossa. Osa palkansaajista on voinut virheellisen tai tulkinnanvaraisen ilmoituksen takia tulla luokitetuksi väärälle toimialalle.

16 16 Liite 3 Taulukko 2. Yrittäjien määrä Kaakkois-Suomessa Yrittäjien määrä toimialoittain ja vuositta in Alue: Kaakkois-Suomen työsuojelupiiri % % % maan maan maan yrittäjistmäärjistmäärjistä Luku- yrittä- Luku- yrittä- Lukumäärä % maan yrittäjistä Muutos alueella Muutos maassa Toimialakoodi Lukumäärä Toimiala A Maatalous, riistatalous ja metsätalous % % % % MAA- JA RIISTATALOUS % % % % METSÄTALOUS JA SIIHEN LIITT. PALV % % % % B Kalatalous 52 6 % 44 6 % 46 6 % 50 7 % KALASTUS JA KALANVILJELY 52 6 % 44 6 % 46 6 % 50 7 % C Mineraalien kaivu 47 9 % 46 9 % 46 9 % 51 8 % KIVI- JA RUSKOHIILEN KAIVU; TURPEEN NOSTO 13 5 % 13 5 % 11 4 % 17 5 % RAAKAÖLJYN JNE. TUOT. JA LIITT PALV 0 0 % 0 0 % 0 0 % 0 0 % URAANI- JA TORIUMMALMIEN LOUHINTA 0 0 % 0 0 % 0 0 % 0 0 % METALLIMALMIEN LOUHINTA 0 0 % 0 0 % 0 0 % 0 0 % MUU MINERAALIEN KAIVU % % % % 0 27 D Teollisuus % % % % ELINTARVIKKEIDEN JA JUOMIEN VALM % % % % TUPAKKATUOTTEIDEN VALMISTUS 0 0 % 0 0 % 0 0 % 0 0 % TEKSTIILIEN VALMISTUS % 67 9 % 69 9 % % VAATTEIDEN VALM.; TURKISTEN MUOKK % % % % PARKITSEMINEN; LAUKKUJEN JNE. VALM % 15 6 % 13 6 % 16 7 % PUUTAVARAN JA PUUTUOTTEIDEN VALM % % % % MASSAN PAPERIN JNE. VALM. 0 0 % 1 7 % 1 6 % 1 4 % KUSTANTAMINEN, PAINAMINEN JNE % 58 6 % 55 6 % 60 6 % KOKSIN, ÖLJYTUOTTEIDEN JNE. VALM. 0 0 % 0 0 % 0 0 % 0 0 % 0 2

17 17 24 KEMIKAALIEN, KEM. TUOTT. JNE. VALM. 5 6 % 5 7 % 6 8 % 5 6 % KUMI- JA MUOVITUOTTEIDEN VALMISTUS 23 7 % 24 8 % 21 7 % 24 7 % EI-METALLISTEN MINERAALITUOTT. VALM % % % % PERUSMETALLIEN VALMISTUS 1 8 % 1 6 % 1 6 % 2 10 % METALLITUOTTEIDEN VALMISTUS % % % % KONEIDEN JA LAITTEIDEN VALMISTUS % % % % KONTTORI- JA TIETOKONEIDEN VALM 0 0 % 0 0 % 0 0 % 0 0 % MUU SÄHKÖKONEIDEN, -LAITTEIDEN VALM 5 11 % 4 9 % 5 11 % 7 13 % RADIO-, TV-VÄLINEIDEN JNE. VALM. 3 8 % 4 12 % 3 9 % 4 9 % LÄÄKINTÄKOJEIDEN, KELLOJEN JNE VALM 14 8 % 20 9 % 21 9 % 24 9 % AUTOJEN JA PERÄVAUNUJEN VALMISTUS 3 6 % 5 10 % 6 11 % 6 9 % MUU KULKUNEUVOJEN VALMISTUS % % 36 9 % % HUONEKALUJEN VALMISTUS; MUU VALM % % % % KIERRÄTYS 2 13 % 0 0 % 0 0 % 0 0 % -2-7 E Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto 0 0 % 1 50 % 1 50 % 1 50 % SÄHKÖ-, KAASU- JA LÄMPÖHUOLTO 0 0 % % % % VEDEN PUHDISTUS JA JAKELU 0 0 % 0 0 % 0 0 % 0 0 % 0 0 F Rakentaminen % % % % RAKENTAMINEN % % % % G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen % % % % MOOTTORIAJONEUVOJEN KAUPPA % % % % AGENTUURITOIMINTA JA TUKKUKAUPPA % % % % VÄHITTÄISKAUPPA, KOTITAL. TAV. KORJ % % % % H Majoitus- ja ravitsemistoiminta % % % % MAJOITUS- JA RAVITSEMISTOIMINTA % % % % I Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne % % % % MAALIIKENNE; PUTKIJOHTOKULJETUS % % % % VESILIIKENNE % % % % ILMALIIKENNE 0 0 % 0 0 % 0 0 % 0 0 % LIIKENNETTÄ PALV. TOIM., MATKATOIM % % % % POSTI- JA TELELIIKENNE 8 8 % 8 7 % 7 6 % 8 5 % 0 44

18 18 J Rahoitustoiminta % % % % RAHOITUKSEN VÄLITYS 0 0 % 1 33 % 2 33 % 2 25 % VAKUUTUSTOIMINTA 0 0 % 0 0 % 1 33 % 3 50 % RAHOITUSTA PALVELEVA TOIMINTA % % % % K Kiinteistö-, vuokraus-, ja tutkimuspalvelut % % % % KIINTEISTÖALAN PALVELUT % % % % KULKUNEUVOJEN JNE. VUOKRAUS % % % % TIETOJENKÄSITTELYPALVELU 33 6 % 39 7 % 41 7 % 57 7 % TUTKIMUS JA KEHITTÄMINEN 0 0 % 0 0 % 0 0 % 1 4 % MUU LIIKE-ELÄMÄÄ PALVELEVA TOIMINTA % % % % L Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus 2 17 % 2 13 % 2 14 % 2 12 % JULKINEN HALLINTO, MAANPUOL. JNE % 2 13 % 2 14 % 2 12 % 0 5 M Koulutus 68 6 % 61 5 % 61 5 % 74 6 % KOULUTUS 68 6 % 61 5 % 61 5 % 74 6 % N Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut % % % % TERVEYDENHUOLTO- JA SOSIAALIPALV % % % % O Muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut % % % % YMPÄRISTÖHUOLTO % 22 8 % 23 8 % 31 8 % JÄRJESTÖTOIMINTA 0 0 % 0 0 % 0 0 % 0 0 % VIRKISTYS-, KULTTUURI- JA URH. TOIM % % % % MUUT PALVELUT % % % % P Työnantajakotitaloudet 0 0 % 0 0 % 2 33 % 2 33 % TYÖNANTAJAKOTITALOUDET 0 0 % 0 0 % 2 33 % 2 33 % 2 4 Q Kansainväliset järjestöt ja ulkomaiset edustustot 0 0 % 0 0 % 0 0 % 0 0 % KV. JÄRJESTÖT JA ULKOM. EDUSTUSTOT 0 0 % 0 0 % 0 0 % 0 0 % 0 0 X Toimiala tuntematon % % % % % % % % Yhteensä % % % %

19 19 Tietolähteet: Suomen alueelliset työolot -tietojärjestelmä (Työterveyslaitos ja sosiaali- ja terveysministeriö). Palkansaajien lukumäärätiedot on saatu työssäkäyntirekisteristä (Tilastokeskus). Määritelmät: Palkansaajien toimiala kirjataan työnantajan ilmoituksen mukaan toimipaikan (ei yrityksen) toimialan perusteella. Tietojen tulkinnasta: Osa palkansaajista on voinut virheellisen tai tulkinnanvaraisen ilmoituksen takia tulla luokitetuksi väärälle toimialalle.

20 20 Liite 4 Työllisten ammattitaudit , toimialoittain 2002 ja tautiryhmittäin Kaakkois-Suomen työsuojelupiirissä Taulukko 1. Työllisten ammattitaudit vuosittain Kaakkois-Suomessa Työllisten ammattitaudit vuosittain Alue: Kaakkois-Suomen työsuojelupiiri Vuosi Ammattitauteja alueella Ammattitauteja maassa Työllisiä alueella Työllisiä maassa Ammattitauteja alueella: % maan ammattitaudeista Ilmaantuvuus alueella/ työllistä Ilmaantuvuus maassa/ työllistä Ammattitautien odotusarvo Indeksi , , , Tietolähteet: Suomen alueelliset työolot -tietojärjestelmä (Työterveyslaitos ja sosiaali- ja terveysministeriö). Ammattitautien lukumäärätiedot ovat peräisin Työperäisten sairauksien rekisteristä (Työterveyslaitos) ja työllisten (työssäkäyvien) lukumäärätiedot työssäkäyntirekisteristä (Tilastokeskus). Määritelmät: Ammattitautiluvut kuvaavat lääkärien vakuutuslaitoksille tai työsuojelupiireille ammattitauteina tai ammattitautiepäilyinä ilmoittamia tapauksia. Ammattitautien ilmaantuvuus on laskettu jakamalla ammattitautien määrä työllisten määrällä ja kertomalla tulos sadallatuhannella. Ammattitautien odotusarvo kuvaa tapausmäärää, joka alueella ilmaantuisi, jos toimialakohtaiset (toimialaluokituksen 2-numerotasolla) ilmaantuvuudet alueella olisivat samat kuin maassa. Indeksi kuvaa alueen ammattitauti-ilmaantuvuuden ajallista muutosta suhteessa vuoteen 2000 (vuosi 2000=100). Tietojen tulkinnasta: Maatalousyrittäjien ja muiden yrittäjien tiedot ovat mukana taulukossa. Tiedot ovat ilmoituspäivämäärään perustuvia poikkileikkaustietoja ja tältä osin vertailukelpoisia eri vuosina. Vastaavanlaisia tietoja ei ole saatavissa vuoden 2002 jälkeen.