LAPPEENRANNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖANALYYSIN LIITTEET. Työterveyslaitos Lappeenrannan aluetoimipiste

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LAPPEENRANNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖANALYYSIN LIITTEET. Työterveyslaitos Lappeenrannan aluetoimipiste"

Transkriptio

1 1 LAPPEENRANNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖANALYYSIN LIITTEET Työterveyslaitos Lappeenrannan aluetoimipiste 2006

2 2 LIITELUETTELO 1 Valtakunnalliset strategiat ja ohjelmat 3 2 Maakuntaprofiilit ja väestöennusteet maakunnittain 11 3 Palkansaajien ja yrittäjien määrät toimialoittain Kaakkois- Suomen työsuojelupiirissä 13 4 Työllisten ammattitaudit , toimialoittain 2002 ja tautiryhmittäin Kaakkois-Suomen työsuojelupiirissä 21 5 Palkansaajien työtapaturmat , toimialoittain 2003 sekä työpaikka- ja työliikenneturmien tapaturmasuhteet Kaakkois-Suomen työsuojelupiirissä 27 6 Palkansaajien sairauspäivärahapäivät tautiryhmittäin Kaakkois- Suomen työsuojelupiirissä sekä maassa ASA-rekisteriin ilmoitetut toimialoittain 2003 Kaakkois-Suomen työsuojelupiirissä 37 8 Työterveyshuoltopalvelut Kaakkois-Suomessa 1997, 2000 ja

3 3 Liite 1 Valtakunnalliset strategiat ja ohjelmat Suomen kansallinen alue- ja rakennepoliittinen strategia Vuosittainen talouskasvu Suomessa on ollut n. 2,5% ja perustunut tuottavuuden kasvuun. Tulevaisuudessa sen arvioidaan hidastuvan 1,5%:n tasolle. Suomen vuosittainen viennin kasvu on n. 3%, jossa erityisesti elektroniikkateollisuuden osuus on merkittävä. Vastaavasti puu- ja paperiteollisuuden vienillä on laskeva trendi. Kansantalouden investointiaste säilynee n. 19%:n tasolla. Suomalaisyritykset investoivat erityisesti ulkomaille. Yksityisen kulutuksen arvioidaan kasvavan vuosittain n. 2%. Työikäisen väestön työllisyysastetavoite on 75%. Työllisten osuus kaikissa ikäluokissa säilynee ennallaan, mutta työvoima keskittyy kasvukeskuksiin. Suomen työttömyysaste on tällä hetkellä 10%, ja tavoitetaso vuodelle ,5%. Suurten ikäluokkien eläköityminen 2010 jälkeen voi johtaa työvoimapulaan joillakin toimialoilla ja alueilla. Suomen yrityksistä 93% työllistää alle 10 henkeä (mikroyrityksiä). Kasvupotentiaalia on erityisesti tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntävillä aloilla, kuten logistiikka, liikenne, liikkeenjohdon palvelut, taide-, muotoilu-, joukkoviestinnän, vapaa-ajan ja viihteen aloilla. Osaamisvaatimukset kasvavat teknologian hyödyntämisen, korkeampien laatuodotusten ja kansainvälisen kilpailun takia. Suomen panostus T&K-toimintaan on 3,5% BKT:stä, ja tavoite 2010 on 4%. Noin 70% T&K-rahoituksesta tulee yksityiseltä sektorilta. Paikallisten osaamiskeskittymien merkitys on suuri. Innovatiivinen pk-yritystoiminta on keskittynyt kaupunkeihin, joissa on yliopisto ja muita osaamiskeskittymiä. EU-neuvoston uudistama Lissabonin strategia korostaa jäsenvaltioiden toimenpiteitä kasvun ja työllisyyden edistämiseksi EU:n alueella ja edellyttää paikallisten toimijoiden ja työmarkkinaosapuolten sitoutumista strategiaan. Koheesiopolitiikan tavoitteena on tehdä jäsenvaltioista, alueista ja kaupungeista entistä houkuttelevampia, edistää innovaatiota, yrittäjyyttä ja tietoon perustuvaa taloutta ja luoda uusia ja parempia työpaikkoja. Strategia luo puitteet Suomen rakennerahastopolitiikalle ja ohjaa kansallisten toimenpideohjelmien ja maakuntaohjelmien laadintaa. Suomen rakennerahastorahoitus tulevalla ohjelmakaudella on milj. euroa. Alueellisten EAKR-toimenpideohjelmien laadinnasta vastaavat maakuntaliitot ja Manner-Suomen ESRtoimenpideohjelmasta sekä maaseudun ja kalatalouden kehittämistoimien koordinoinnista vastaavat työministeriö ja paikallisesti TE-keskukset maakuntaliittojen koordinoimina. Tämä kehitystyö ohjaa voimakkaasti maakuntaohjelmien sisältöä kaudelle Sisäasianministeriön strategiatyöryhmä huolehtii alueilla laadittujen ohjelmaesitysten yhteensovittamisesta kansalliseen alue- ja rakennepoliittiseen strategiaan sekä viimeistelee ohjelmaesitykset valtioneuvostolle ja komissiolle syksyllä Koko Suomi kuuluu Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys- tavoitteeseen, jonka pääpaino on tutkimuksessa, innovaatioissa, työpaikkojen luomisessa ja inhimilliseen pääomaan keskittyvissä investoinneissa. Tavoitteen toimenpiteistä 75% tulee tukea Lissabonin strategian mukaisesti kasvun ja työllisyyden edistämistä. Manner-Suomessa on neljä suuralueittaista Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittamaa toimenpideohjelmaa. Näistä yksi on luonnosvaiheessa oleva Etelä-Suomen ohjelma, jonka asiakirjat ovat parhaillaan nähtävillä. Etelä-Suomen ohjelma-alueeseen kuuluvat Etelä-Karjalan, Hämeen, Itä-Uudenmaan, Kymenlaakson, Päijät- Hämeen, Uudenmaan ja Varsinais-Suomen maakunnat. Kansallinen strategia nostaa esille seuraavat keskeiset haasteet: 1) Globalisaatio, sen vaikutuksiin sopeutuminen ja mahdollisuuksien hyödyntäminen. 2 Talouden ja yhteiskunnan muutosvalmius ja kyky jatkuvaan uudistumiseen ja haasteiden ennakointiin. 3) Väestön ikääntymisestä ja muuttoliikkeestä seuraavat haasteet työvoiman saatavuudessa ja sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisessä, erityisesti peruspalvelujen turvaamisessa harvaanasutuilla ja syrjäisillä alueilla. 4) Yrittäjyyden, liikeatalousosaamisen ja kansainvälistymisen kehittäminen, osaamisen ja innovatiivisuuden sekä uusien teknologioiden hyödyntäminen yritystoiminnassa ja tuotekehityksessä. Strategian tavoitteena on vastata kiristyvään kansalliseen ja kansainväliseen kilpilukykyyn, ennakoida ja reagoida maailman talouden muutoksia sekä lisätä yritys-, osaamis-, työ- ja asuinympäristön houkuttelevuutta.

4 4 Strategian painoaloiksi on määritelty seuraavat kohteet: 1) Yritykset ja innovaatiot: Yritystoiminnan edistämiseksi kehitetään mm. monipuolisia rahoitusmahdollisuuksia ja asiakaslähtöisiä neuvonta- ja kehittämispalveluita, huomioidaan alueelliset toimialakeskittymät ja klusterit sekä kannustetaan yrityksiä yhteistyöhön yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa, panostetaan tuottavuuden ja kilpailukyvyn parantamiseen, tuotteistamiseen, kaupallistamiseen ja liiketoimintaosaamiseen sekä uuden teknologian hyödyntämiseen. Uutena painoalueina ovat palvelualojen yritykset ja murrosvaiheessa olevat yritykset. Keskitytään uusiin kasvualoihin ja yritysryhmittymiin sekä valtakunnallisesti viennin kannalta merkittäviin klustereihin (mm. ympäristöpalvelut, sosiaali- ja terveyspalvelut, energiateknologia, teknologiateollisuus ja logistiikka). Pk-yritysten innovaatiotoimintaa edistetään alueellisia osaamisrakenteita vahvistamalla ja kannustamalla esim. bioenergian, ympäristö- ja energiateknologian hyödyntämiseen. 2) Osaaminen, työvoima, työllisyys ja yrittäjyys: Parannetaan organisaatioiden (erityisesti pk- yritykset, mikroyritykset, yksinyrittäjät) valmiuksia ennakoida ja hallita globalisaation, teknologisen kehityksen ja työvoiman ikääntymisen aiheuttamia rakennemuutoksia, kannustetaan uusiutumaan ja parantamaan laatua, korostetaan innovaatioita työn organisoinnissa ja henkilöstön johtamisessa ja kiinnitetään huomiota työssä jaksamiseen. Edistetään ikääntyvien ammattitaidon ja työkyvyn säilymistä. Kohderyhmänä ovat erityisesti syrjäytymisvaarassa olevat nuoret ja työttömät, vajaakuntoiset ja maahanmuuttajat. Kehitetään työmarkkinoiden toimintaa edistäviä osaamis- ja palvelujärjestelmiä, edistetään ammattillista liikkuvuutta, tuetaan koulutustarjontaa ja verkostojen kehittämistä. 3) Kilpailukykyiset toimintaympäristöt: Vahvistetaan alueellisia ja kansallisia innovaatio- ja osaamisrakenteita ja tuetaan erikoistumista. Alueiden saavutettavuuden kehittämiseksi parannetaan liikenneyhteyksiä ja tietoliikennepalveluja. Alueiden vetovoimaisuuden parantamisessa kiinnitetään huomiota luontoon ja kulttuuriympäristöön. Manner-Suomen ESR-ohjelma asiakirjaesitys (luonnos 4) Manner-Suomen ESR-toimenpideohjelman rahoituskehys on 549 milj. euroa. Ahvenanmaa valmistelee oman ESR-ohjelmansa ja sen rahoitus on 3 milj. euroa. ESR-ohjelman laadinnassa on otettu huomioon Lissabonin strategia, työllisyysstrategia ja sitä toteuttavat työllisyyslinjaukset. Valmistelu on tehty kumppanuusperiaatteella. ESR-strategiaa varten tehtiin vuoden 2005 aikana taustaselvitys toimintaympäristön tilasta ja sen kehityksestä, tulevaisuuden haasteista ja edellisen ohjelman arvioinneista. Ohjelmakauden strategiset painopisteet määriteltiin taustaselvityksen ja kansallisen alue- ja rakennepoliittisten linjausten perusteella. Lähtökohtana on kansalliset työllisyyden, työelämän ja osaamisen kehittämisohjelmat, jotka kohdennetaan toimintaympäristön haasteisiin ja kehittämistarpeisiin. Näitä ovat: rakennetyöttömyyden alentaminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen tuottavuuden ja työllisyysasteen nostaminen ja osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen väestön ikärakenteen muutos: työvoiman ikääntyminen ja ikäluokkien pienentyminen työelämän ja työorganisaatioiden kehittäminen ja sosiaalisen innovaatiotoiminnan tukeminen pk-yritysten ja henkilöstön sopeutumiskyvyn vahvistaminen yrittäjyyden lisääminen, liiketoiminta-, teknologia-, ja verkosto-osaamisen ja pk-toiminnan vahvistaminen innovaatio- ja yrityspalvelujärjestelminen kehittäminen alueiden kilpailukyvyn vahvistaminen ESR-rahoitus suunnataan mm. tasa-arvon ja sosiaalisten innovaatioiden tukemiseen ja levittämiseen, kestävän kehityksen edistämiseen ja sosiaalisen ulottuvuuden vahvistamiseen, kumppanuuteen, projektimaiseen toimintamalliin, pitkäkestoisiin ja kysynnän mukaan räätälöityihin toimiin ja yhteistyöverkostoihin sekä kansainvälisyyteen. Koko Suomen kattava ESR-ohjelma jakautuu kahteen naisuuteen: valtakunnallinen osio muodostuu hallinnonalaisista ja hallinnonalojen yhteisistä kehittämisohjelmistä ja suuralueiden osioissa keskitytään alueiden kannalta tärkeisiin osaamis- ja työllisyysteemoihin.

5 5 Toiminnan sisältö on määritelty toimintalinjoissa: Toimintalinja 1. Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen kehitetään työorganisaatioiden, erityisesti pk-yritysten, valmiuksia reagoida rakennemuutostilanteisiin (globalisaatio, teknologinen kehitys, työvoiman ikääntyminen) kriittisillä toimialoilla (tietointensiiviset palvelut, luovat toimialat, hoivapalvelut, julkinen sektori) ja henkilöstöryhmissä (epätyypillisissä työsuhteissa työskentelevät, vuokratyövoima, yksinyrittäjät, maahanmuuttajat): johtamiskulttuurin uudistaminen, henkilöstön osallistumisen lisääminen uudistusten suunnitteluun ja toteutukseen, kehitetään työorganisaatioiden luovia toimintatapoja tuottavuuden parantamiseksi ja innovaatioiden edistämiseksi: kehitetään henkilöstön osaamista ja työkyvyä, rekrytointimalleja, tunnistetaan henkilöstön koulutus- ja kehittämistarpeita, kehitetään innovaatioiden seulonta- ja arviointijärjestelmiä edistetään työhyvinvointia työssä jaksamisen parantamiseksi, työssäolojakson pidentämiseksi sekä työn tuottavuuden nostamiseksi parannetaan pk-yritysten johtamis- ja liiketoimintaosaamista ja tuetaan uusien yritysten perustamista, kehitetään ennakoivaa toimintaa ja kansainvälistymistä sekä uusien teknologioiden käyttöönottoa ja kaupallistamista, yrityshautomotoimintaa Toimintalinja 2. Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäisy lisätään erityisesti pitkäaikaistyöttömien ja vaikeasti työllistyvien työmahdollisuuksia: yksilölliset työllisyystoimet ja -palvelut ja viestintätoimet, työpoolimallit vahvistetaan erityisesti 3. sektorin ja sosiaalisten yritysten roolia uusien työpaikkojen luomisessa: työvoiman palvelukeskukset, välityömarkkinat, eri tahojen yhteistyön tiivistäminen alennetaan koulutuksen keskeyttämistä, työpajatoiminta vähennetään syrjintää kouluksessa, työelämässä ja pääsyssä työmarkkinoille (nuoret, naiset, yksinhuoltajat, maahanmuuttajat, pitkäaikaistyöttömät, vajaakuntoiset Toimintalinja 3. Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen kehitetään uusia koulutusmalleja, työvoimapalvelu-, tiedostus-, ohjaus- ja neuvontajärjestelmiä sekä alueellisten toimijoiden yhteistyötä ja alueellisia ennakointijärjestelmiä kehitetään uuden tiedon ja osaamisen siirtämistä yritystoimintaan kohderyhminä työssä olevat, ikääntyvät kehitetään innovaatioverkostoja, tuotteistamis- ja kaupallistamisosaamista Toimintalinja 4. Jäsenvaltioiden ja alueiden välinen yhteistyö ESR-toiminnassa aktiiviset maahanmuuttopoliittiset toimet: ennakointijärjestelmien hyödyntäminen, lupamenettelyjen yksinkertaistaminen, rekrytoinnin edistäminen, maahanmuuttajien kotouttaminen jäsenvaltioiden yhteiset toimintatavat ja hyvien käytäntöjen levittäminen Toimintalinja 5. Kansallinen varaus äkillisiin alueellisiin ja paikallisiin rakennemuutostilanteisiin taloudellisiin, sosiaalisiin uudelleenjärjestelyihin tai kaupan avautumiseen liittyvät muutokset: irtisanotut, pitkäaikaistyöttömät Toimintalinja 6. Tekninen tuki valmistelu, hallinnointi, seuranta, arvioinnit, tiedotustoimet, valvonta ja tarkastus Neljän ensimmäisen toimintalinjan sisällä rahoitus on keskitetty valtakunnallisiin kehittämisohjelmiin, joiden toimeenpano on pääsääntöisesti alueellista. Alueosioiden valmisteluun ovat osallistuneet TEkeskukset, maakuntaliitot ja lääninhallitukset ja esitykset on hyväksytty maakunnallisissa päätöksentekoelimissä. Ohjelman valtakunnallista osiota (puolet rahoituksesta) toteutetaan Itä-Suomen suuralueen ulkopuolisilla alueilla, ja Itä-Suomi osallistuu valtakunnallisiin kehittämisohjelmiin omalla rahoitusosuudellaan. ESR-ohjelman toimeenpanossa tavoitteena on aikaansaada laajempia hankenaisuuksia, kannustaa pienten toimijoiden mukanaoloa, tukea kaupunkien paikallista aloitteellisuutta, levittää kehitettyjä käytäntöjä projektien ja hallinnonalojen välillä sekä yksinkertaistaa ja tehostaa ohjelmien hallinnointia ja seuranta tapahtuisi yhden hallinnonaloille yhteisen järjestelmän kautta (valtakunnalliset tukirakenteet).

6 6 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma (luonnos ) Maa- ja metsätalousministeriön laatima Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma on vasta luonnosvaiheessa. Ohjelma linjaa tulevan kauden ESR-toimenpideohjelman sisältöä maaseudun kehittämisen osalta. Ohjelma tähtää elinvoimaisen ja toimivan maaseudun säilymiseen, ympäristötilan parantamiseen ja uusiutuvien luonnonvarojen kestävään käyttöön. Pohjoinen sijantimme vaikuttaa maaseudun toimintaedellytysten turvaamiskeinoihin ja kehittämistoimenpiteiden valintaan. Maatalouden ohella maaseudun sivuelinkeinoilla on merkittävä rooli maaseudun elinvoimaisuuden säilyttämisessä. Ohjelma perustuu kolmeen strategiseen linjaan: Maa- ja metsätalouden harjoittaminen taudellisesti ja ekologisesti kestävällä sekä eettisesti hyväksyttävällä tavalla Suomessa Yritysten kilpailukykyä, uutta yrittäjyyttä ja yrittäjien verkostoitumista suosiva ja keihttävä toiminta maaseudun elinkeinojen monipuolistamiseksi ja työllisyyden parantamiseksi Paikallisen omaehtoisen toiminnan vahvistaminen maaseudun elinvoiman ja elämänlaadun lisäämiseksi Kaikkia linjauksia koskevia periaatteita ovat paikallisuus, yhteistyö ja verkostoituminen, väestöryhmien tasavertaisuus, osaamisen ja innovaatioiden käyttöönotto, kestävä kehitys ja ympäristönsuojelu. Ohjelma koostuu neljästä toimintalinjasta: 1. Maa- ja metsätalouden kilpailukyvyn parantaminen Tavoiteena on kehittää maatalouden päätuotantosuuntien tuottavuutta ja kilpailukykyä sekä ehkäistä viljelijöiden ikärakenteen heikkenemistä tukemalla perheviljelmiä ja edistää maatalouden muotojen ja toiminnan monipuolistumista. parantaa maatalous- ja luonnontuotteita jalostavien pk-yritysten kilpailukykyä, kehittää puuenergian ja muiden uusiutuvien energiamuotojen tuotantoa ja käyttöä, vaikuttaa pienimuotoisen puunjalostuksen jalostusarvon kasvuun ja lisätä innovaatiivista tuotekehitystä. kehittää maatalousyrittäjien liiketoiminnallista osaamista ja ympäristötietoutta sekä tietoisuutta tuotantoeläinten hyvinvoinnista ja terveydestä ja parantaa metsänomistajien tietoutta metsien hoidosta, käytöstä ja metsäluonnon monimuotoisuudesta. 2. Ympäristön ja maaseudun tilan parantaminen Tavoitteena on ylläpitää arvoksa, avoin, viljelty maatalousmaisema vähentää maatalouden ympäristökuormitusta ja edistää bioenergian tuotantoa ja käyttöä säilyttää luonnon monimuotoisuutta 3. Maaseudun elinkeinoelämän monipuolistaminen ja elämänlaadun parantaminen Tavoitteena on hidastaa väestön vähenemistä ja parantaa työllisyyttä maaseudulla tukea maaseudun yritysten ja työpaikkojen lisääntymistä ja elinkeinoelämän monipuolistumista, vahvistaa naisten ja nuorten osuutta elinkeinotoiminnassa, edistää uusien innovaatioiden ja tuotekehityksen hyödyntämistä ja lisätä yrittäjien teknologista osaamista lisätä maaseudun vetovoimaisuutta 4. Leader-toiminta, jolla edistetään maaseudun toimijoiden ja väestön yhteistyötä ja aktiivisuutta

7 7 Teknologiastrategiat Valtion Tiede- ja teknologianeuvoston linjaus strategisen huippuosaamisen keskittymistä Valtion Tiede- ja teknologianeuvosto esittää, että Suomeen perustettaisiin strategisen huippuosaamisen keskittymiä. Ensi vaiheessa näiden keskittymien aloja olisivat seuraavat sektorit: 1. Energia ja ympäristö 2. Metallituotteet ja koneenrakennus, 3. Metsäklusteri 4. Terveys ja hyvinvointi 5. Tieto- ja viestintäteollisuus ja -palvelut Keskittymien toiminta perustuisi yritysten, yliopistojen, tutkimuslaitosten ja rahoittajaorganisaatioiden vahvaan sitoutumiseen. Keskittymiin suunnattaisiin sekä olemassa olevia että uusia tutkimus- ja tuotekehitysrahoja selvästi nykyistä suuremmassa mittakaavassa. Esitys sisältyy raporttiin, jonka pääministerin johtama tiede- ja teknologianeuvosto hyväksyi Selvityksessä kehotetaan Opetusministeriötä ja Kauppa- ja teollisuusministeriötä asettamaan johtoryhmän ohjaamaan ja arvioimaan toteutusta. Neuvosto myös linjaa, mihin julkisen tutkimusrahoituksen lisäpanostukset olisi suunnattava. Suomen tavoitteena on nostaa kansallisen tutkimusrahoituksen osuutta bruttokansantuotteesta tämän vuosikymmenen loppuun mennessä 4%:iin, kun osuus on nyt 3,5%. FinnSight 2015 Keväällä 2006 julkaistun Suomen Akatemian ja Tekesin FinnSight raportin mukaan yhteiskuntamme muutostekijöitä ovat: globalisaatio, väestömuutokset, tiede ja teknologia muutosvoimana, kestävä kehitys, osaamisen, kulttuuriympäristön ja työn muutokset ja ihmisen henkiset voimavarat sekä hallinta ja turvallisuus. Raportissa esitetään seuraavat 10 teemaa, joiden valintakriteereinä olivat kansallinen merkittävyys, osaamisperustan taso ja laajuus sekä teeman potentiaaliset sosioekonomiset vaikutukset. 1. Oppiminen ja oppimalla uudistuva yhteiskunta: Osaaminen muuttuu yhtä tärkeämmäksi hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn voimavaraksi. Oppisen joustavuus ja uudet toimintatavat sekä tarve monitieteiseen oppimistutkimukseen korostuvat. Osaamisalueita ovat: oppisen neurologinen, kognitiivinen, motivationaalinen ja sosiaalinen perusta, oppimista tukevat ihmisläheiset teknologiat, teknologian muokkaamat toimintaympäristöt, mobiilin ja hajautetun työn johtaminen, elinikäisen oppimisen käytännöt, koulutusjärjestelmä ja epämuodollinen oppiminen sekä kansalaisvalmiudet, elämän hallinta ja sosiaaliset innovaatiot. 2. Palvelut ja palveluinnovaatiot: Uutta palveluliiketoimintaa ja -innovaatiota tarvitaan kaikilla elinkeinoelämän ja julkishallinnon sektoreilla. Haasteena on tuottavuuden ja laadun nostaminen ja uusien teknologioiden hyödyntäminen mm. väestön ikääntymisestä johtuen. Osaamisalueita ovat: asiakas- ja kuluttajalähtöisyyden edistäminen, liiketoimintaosaaminen palveluissa, parempien asuin-, palvelu- ja työympäristöjen kehittäminen, palveluviennin edistäminen, tietoturva ja informatiikka palveluissa, kulttuuri- ja elämyspalvelut sekä julkisten palveluiden uudistaminen. 3. Hyvinvointi ja terveys: Hyvinvointiin vaikuttavat terveyskäyttäytyminen, lääketieteen edistyminen, ehkäisevä terveydenhuolto sekä uudet terveydenhuoltopalvelut ja -innovaatiot. Lapset ja nuoret ovat avainasemassa. Osaamisalueita ovat: biolääketieteellinen tutkimus, aivo- ja neurotutkimus, väestön terveyttä edistävän tieto- ja viestintäteknologian kehittäminen, liikunta- ja ravitsemustutkimus, mielenterveys- ja päidetutkimus, etä- ja kotihoitoteknologiat, lääketutkimus sekä sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmää tukeva tutkimus. 4. Ympäristö ja energia: Uusiutuvat energiamuodot sekä energian käytön tehokkuus ovat haasteita tutkimukselle ja innovaatiotoiminnalle. Suomella on tällä alalla vahvuuksia, jotka voivat johtaa uusiin ratkaisuihin ja läpimurtoihin. Osaamisalueita ovat: ekosysteemien toiminta, ympäristöasioiden hallinta, urbaanit ympäristö, vesijärjestelmän ja vesien puhdistusteknologiat, biomassat energiaraaka-aineena ja niiden tuotannon teknologiat, energian käytön tehostaminen, uudet energian tuotantojärjestelmät, uudet tekniikat, logistiikka ja jakelu, mobiilit ja hajautetut teknologiat energia- ja ympäristöpalvelujen alustana.

8 8 5. Infrastruktuuri ja turvallisuus: Uusia turvallisuusuhkia voi nousta mm. kansainvälisestä rikollisuudesta ja pandemioista. Tieto- ja energiaverkot voivat olla haavoittuvia, mutta toiminta- ja huoltovarmuus ovat kansallisia kilpailuvaltteja. Osaamisalueita ovat: ympäristöosaaminen ja -teknologia, logistinen osaaminen ja huoltovaruuden hallinta, monikulttuurinen, integraatio-, menetelmä- ja Venäjä-osaaminen. 6. Bio-osaaminen ja -yhteiskunta: Bio-osaamisella on keskeinen merkitys useimmilla yhteiskunnan ja teollisuuden sektoreilla sekä ympäristönsuojelussa. Bio-osaaminen käsittää biologiseen materiaaliin ja perimään kohdistuvan tutkimuksen, biotekniset innovaatiot ja vaikutukset sekä bio- ja informaatiotieteiden hybridialueet. Tarvitaan osaamista innovaatioketjun toteuttamiselle tutkimuksesta kaupalliseen hyödyntämiseen asti. Osaamisalueita ovat: uusiutuvien luonnonvarojen naiskäyttö, biotuotannon kehittäminen, uudet biotekniset tuotemahdollisuudet, lääkekehitys, mittausmenetelmät ja diagnostiikka, biologisen tiedon hallinta ja mallinnus sekä tieteiden välinen synergia. 7. Tieto ja viestintä: Aihepiiri käsittää mm. tietoliikenteen, tiedonlouhinnan, käyttöliittymätutkimuksen, neurotieteet sekä lingvistiikan. Raja-aitojen murtuminen voi synnyttää naan uusia toimijoita. Osaamisalueita ovat: viestintäteknologia, vuorovaikutus, käytettävyys, käyttöliittymät, anturiteknologian sovellutukset, tiedonlouhinta, analysointi, hallinta ja haku, tietoliikenne, palveluiden kehittäminen, perinteisen teollisuuden uudistaminen, yhteiskunnan digitaaliset tietoinfrastruktuurit, ohjelmistoteollisuus, biotietotekniikka ja laitteistoteollisuus. 8. Ymmärtäminen ja inhimillinen vuorovaikutus. Vastakohtaisuuksien, kuten tekniikan ja ihmistieteiden erojen, sijasta tavoitteena tulisi olla yhtymäkohtien, uusien mahdollisuuksien ja ymmärryksen lisääminen monialaisen yhteistyön avulla. Osaamisalueita ovat: inhimillinen vuorovaikutus, ymmärtäminen ja dialogi, monikulttuurinen osaaminen, kieli ja viestintä, elämänikainen oppiminen ja ymmärtäminen, ihminen ja media, inhimillinen teknologia ja luovuus, älykäs teknologia ja suomalaisuus. 9. Materiaalit: Jo käytössä olevien materiaalien uudet käyttösovellukset sekä uusien materiaalien käyttömahdollisuudet ja näiden vaihtoehtoiset hyödyntämismenetelmät ovat merkittävässä asemassa suomalaiselle teollisuudelle ja ekologisesti kestävälle raaka-ainetaloudelle. Osaamisalueita ovat: teknologiasiirto, innovaatioketjut ja -prosessit, painettava elektroniikka, uudet pintatekniikat, puun, biomassan ja uusiutuvien raaka-aineiden hyödyntäminen, kustannustehokkaat ja ympäristöystävälliset terästuotteet, biomimeettiset materiaalit, uudet hiilimateriaalit, poikkitieteelliset ja -teknologiset sovellutukset terveysteknologiassa, fotoniikan ja elektroniikan materiaalikehitys, biomateriaalit ja bioaktiiviset materiaalit sekä polymeerien hallittu synteesi. 10. Globaali talous: Globaali talous vaikuttaa ratkaisevasti Suomen elinkeinoelämän ja yhteiskunnan kehittämistarpeisiin ja -mahdollisuuksiin. Kehittämiskohteita ovat palveluliiketoiminta, riskien hallinta sekä tiedon tehokas hyödyntäminen tieteessä, teknologissa ja taloudessa. Osaamisalueita ovat: globaalien riskien arviointi ja hallinta, yritystoiminnan globalisoitumisen vaikutukset kansantalouteen, globaalin osaamisen hyödyntäminen, julkisen sektorin muutos, verotuksen edellytykset ja julkiset hankinnat, palvelut, innovaatioprosessin edistäminen ja hallinta, tutkimuksen uudet suunnat sekä kansainväliset muuttoliikkeet. Tekesin teknologiastrategiat Tekesin laatimien teknologiastrategioiden (2002 ja 2005) mukaan perusosaamisen painoalueita ovat: Tieto- ja viestintäteknologia, jonka sovellutusten hyödyntäminen ulottuu lähes kaikille elämän ja yhteiskunnan osa-alueilla, palvelujärjestelmiin ja toimintaympäristöihin. Materiaaliteknologia, jonka kehitys muuttaa oleellisesti tuotantoprosesseja erityisesti tieto- ja viestintäteollisuudessa, energia-, ympäristö-, hyvinvointi- ja kuljetusklusterissa. Nanoteknologia lisää materiaaliteknologian mahdollisuuksia pienen mittakaavan tehokkaissa sovellutuksissa. Bioteknologia, jonka mahdollisuudet luovat edellytyksiä erityisesti lääke- ja elintarvikkeiden kehityksen ja diagnostiikan alueilla. Näissä Suomella on maailmanlaajuisesti hyvä kilpailuasema. Perusteknologioiden soveltaminen tuotantoprosesseissa ja järjestelmissä (mm. turvallisuus), hyvinvointipalveluissa ja -tuotteissa, kestävän kehityksen sovellutuksissa (ympäristö ja energia) sekä osaamisintensiivissä palveluliiketoiminnassa luo hyvät lähtökohdat innovaatioympäristön elinkeinoelämän ja yhteiskunnan kehitykselle ja vakaalle kasvulle. Paikallisuuden merkitys on tärkeä, kun kehitetään kotimarkkinoita ja klusteriyhteistyötä kilpailukyvyn ylläpitämiseksi. Myös kestävän kehityksen periaatteet ovat oleellinen osa liiketoiminnan kilpailukyvylle.

9 9 Suomen suurimmat haasteet ovat: ihmisten hyvinvoinnin varmistaminen mm. kiinnittämällä huomiota osaajien jaksamiseen sekä työn ja muun elämän tasapainon ylläpitämiseen, elinkeinoelämän uudistaminen mm. liiketoiminta- ja substanssiosaamista kehittämällä ja tulevaisuuden investoinneilla, kansallisten ja kansainvälisten yhteistyöverkostojen rakentaminen innovaatioympäristön takaamiseksi, teknologian eettisyyden varmistaminen ja riittävä panostus koulutukseen sekä T&K-toimintaan. Tekesin teknologiastrategian mukaan suomalaisten osuus maailman markkinoista kasvaa erityisesti energia-, ympäristö- ja tieto- ja viestintäklustereissa, joissa kahdessa viimeksi mainitussa markkinoiden kasvu on nopeaa. Energiaklusterin voimakkaat, jopa kaksinkertaisiksi arvioidut kasvuennusteet perustuvat erityisesti uusiutuvien energioiden tekniikkaan sekä bioenergian tuotantoon ja jalostamiseen. Kehityksen edellytyksenä on uusien teknologioiden tehokas hyödyntäminen ja vahva perusosaaminen energiateknisessä tuotekehityksessä ja teollisuudessa. Ympäristöklusterin tulevaisuus on ympäristöteknologiassa ja sen yhteistyössä muiden klustereiden kanssa kestävän kehityksen alueella. Menestyminen riippuu kotimaisten ja erityisesti kansainvälisten markkinoiden kehityksestä. Klusterin odotetaan kasvavan 6-7% vuodessa. Tieto- ja viestintäklusterissa erityisiä kasvualoja ovat tietoliikennelaitteet ja -palvelut, ohjelmistoliiketoiminta sekä instrumentit ja automaatio. Klusterin tuotanto arvioidaan kasvavan 5-10% vuodessa. Suomella on vakaa asema maailman markkinoilla metsä-, metalli- ja kemia/bioklusterissa. Perinteisen kemian teollisuuden rinnalle on nousemassa osaamisen pohjautuva, teknologioita hyödyntävä "life science"-teollisuus, joka tuottaa moderneja bioteknologian tuotteita (lääkkeet, rokotteet, diagnostiset testit, biomateriaalit, elintarviketeollisuuden komponentit). Metsäteollisuuden kemia, vesikemia ja ympäristöratkaisut vahvistavat perinteistä kemianteollisuutta. Kemian ja bioteollisuuden mahdollisuudet ovat pitkäjänteisessä tuotteiden ja prosessien kehityksessä, yhteistyössä muiden klustereiden kanssa sekä erikoistumisessa. Metsäklusterin vahvuutena on koneiden ja laitteiden valmistus, joka kasvaa sekä liikevaihdoltaan että työllistämisasteeltaan. Metalliklusterin kasvualoja ovat koneiden, laitteiden ja komponenttien valmistus erityisesti elektroniikkateollisuuden tarpeisiin, rakentamisen metallituotteet ja metallinjalostus. Molempiin klustereihin kohdistuu huomattavia muutospaineita ja kilpailu alalla voimistuu. Kilpailuvaltteina ovat uusien teknologioiden soveltaminen tuotekehityksessä ja tuotantoprosesseissa, jalostusasteen kohottaminen, osaamisen ja konevalmistuksen säilyttäminen kotimaassa ja viennin osuuden kasvattaminen. Suomen osuus maailman markkinoista hyvinvointi-, kiinteistö ja rakennus- sekä elintarvikeklustereissa ei ole merkittävä. Klustereilla on kuitenkin tärkeä asema kotimaassa. Hyvinvointiklusterin vahvuutena on toimiva kotimainen sosiaali- ja terveyssektori, hyvät teknologioiden hyödyntämismahdollisuudet ja korkeatasoinen tutkimusosaaminen. Kasvualoja ovat terveydenhuollon tekniikat ja terveysvaikutteiset elintarvikkeet. Kiinteistö- ja rakennusklusterin tulevaisuus on alan asiakaslähtöisten ja älykkäiden tuotteiden ja palvelujen (suunnitteluprosessit, talotekniikkajärjestelmät, ohjelmistotuotteet) kehittämisessä ja markkinoissa. Elintarviketeollisuus perustuu kotimaisiin raaka-aineisiin ja kotimaan markkinoihin. Kansainväliset markkinat avautuvat korkean teknologian tuotteiden, kuten terveysvaikutteisten elintarvikkeiden, tuotannon myötä.

10 10 Muut elinkeinoelämän kehityksen arvioinnit Tekniikan Akateemisen Liiton analyysit Tekniikan Akateemisten Liitto analysoi maakunnittain Suomessa vuosille laaditut alueelliset strategiat sekä niiden pohjalta tehdyt päätelmät tulevaisuuden suuntauksista alueen elinkeinoelämässä. Metla: Metsäteknologiasektorin visio ja tiekartta vuoteen 2020 Raportissa arvioidaan, että metsäteknologian asema Suomessa vahvistuu pitkäjänteisen ja uutta teknologiaan hyödyntävän metsäkonetuotekehityksen ja -tuontannon ansiosta. Myös metsäkonemarkkinoiden vientinäkymät ovat hyvät. Kesäkuussa 2006 julkaistun Metlan metsäalan tulevaisuusraportin mukaan metsäalalla Suomessa sijaitsevan metsäteollisuuden tuotannon kasvumahdollisuudet perustuvat liiketoiminnan laajentamiseen, uusiin työpaikkoihin, teknologian vientiin ja metsävarojen käyttöön perustuvat bioenergian tuotantoon, korkean jalostusarvon tuotteisiin ja naan uusiin tuotteisiin. Nykyisen metsäteollisuuden tuotannon (sahatavaran, paperin, kartongin, vaneerin tuotannon) arvioidaan vähenevän 15% seuraavan 10 vuoden aikana. Nykytuotteissa on Suomessa saavutettu jo tuotannon kasvun rajat ja kannattavuus parenee vain tuotantoa tehostamalla ja teknologiaa kehittämällä. Metsiin perustuvan bioenergian tuotanto ja käyttö monipuolistuvat, mikä osaltaan lisää nykytuotteiden kannattavuutta. Metsiin liittyvien palvelujen (mm. luontomatkailun) ja metsien muiden kuin puutuotannollisten käyttömuotojen merkitys kasvaa tulevaisuudessa. Suomen metsävarat eivät rajoita metsäteollisuuden kasvua. Metsäteollisuuden arvion mukaan tuontipuun osuus metsäteollisuuden puunkäytöstä on n. 20%, joten kotimaisen puun käyttö on edelleen merkittävää. Metlan mukaan metsäteollisuuden tulevaisuuden uhkia voivat olla tuontipuun käytön väheneminen, metsäalan julkisen tuen romahtaminen ja odotettua nopeammat vaikutukset ilmaston muutoksesta.

TYÖTERVEYSLAITOS KANTA HÄMEEN, PÄIJÄT HÄMEEN, PIRKANMAAN, ETELÄ POHJANMAAN, POHJANMAAN JA KESKI POHJANMAAN TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI 26.10.

TYÖTERVEYSLAITOS KANTA HÄMEEN, PÄIJÄT HÄMEEN, PIRKANMAAN, ETELÄ POHJANMAAN, POHJANMAAN JA KESKI POHJANMAAN TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI 26.10. TYÖTERVEYSLAITOS KANTA HÄMEEN, PÄIJÄT HÄMEEN, PIRKANMAAN, ETELÄ POHJANMAAN, POHJANMAAN JA KESKI POHJANMAAN TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI 26.10.2006 LIITTEET Palkansaajien määrä toimialoittain ja vuosittain

Lisätiedot

Aviapolis-tilastoja lokakuu 2007

Aviapolis-tilastoja lokakuu 2007 -tilastoja lokakuu 2007 Väestö ikäryhmittäin -alueella ja koko Vantaalla 1.1.2007 ja ennuste 1.1.2015 väestöosuus, % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2007 2015 2007 2015 Vantaa 75+ -vuotiaat 65-74 -vuotiaat

Lisätiedot

Vuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu 8.3.2006

Vuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu 8.3.2006 Vuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu 8.3.2006 Työpaikkojen määrän kehitys Tampereen seutukunnassa 2002 2003 2004* Muutos, 03-04 lkm Kangasala (1 8 017 8 134 8 240 106 1,3 Lempäälä 4 748 4

Lisätiedot

LIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot:

LIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot: Lohjan kaupungin elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 26-213 Lähteet LIITE 3 Lähteenä käytetyt tilastoaineistot: Kaavio 1. Lohjan väkiluku vuosina 1995-25 Kaavio 2. Väkiluvun muutos Lohjalla vuodesta

Lisätiedot

Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko)

Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko) Vuosi 2009 Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko) Koko maa 2009 Ryhmälomautettujen henkilöiden lukumäärä Laskentapäivä

Lisätiedot

Varsinais Suomen, Satakunnan ja Ahvenanmaan toimintaympäristön analyysi. Liitteet. Työterveyslaitos, Turun aluetoimipiste

Varsinais Suomen, Satakunnan ja Ahvenanmaan toimintaympäristön analyysi. Liitteet. Työterveyslaitos, Turun aluetoimipiste Varsinais Suomen, Satakunnan ja Ahvenanmaan toimintaympäristön analyysi Liitteet Työterveyslaitos, Turun aluetoimipiste 2006 Liiteluettelo 1. Varsinais Suomen, Satakunnan ja Ahvenanmaan oppilaitoksia 2.

Lisätiedot

UUDENMAAN JA ITÄ-UUDENMAAN TOIMINTAYMPÄRISTÖANALYYSIN LIITTEET. Toimittanut: Olli Punnonen ja Minna Laukkonen

UUDENMAAN JA ITÄ-UUDENMAAN TOIMINTAYMPÄRISTÖANALYYSIN LIITTEET. Toimittanut: Olli Punnonen ja Minna Laukkonen 1 UUDENMAAN JA ITÄ-UUDENMAAN TOIMINTAYMPÄRISTÖANALYYSIN LIITTEET Toimittanut: Olli Punnonen ja Minna Laukkonen Työterveyslaitos Helsingin aluetoimipiste 2006 2 LIITELUETTELO 1 Valtakunnalliset strategiat

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN, POHJOIS-KARJALAN JA POHJOIS-SAVON TOIMINTAYMPÄRISTÖANALYYSIN LIITTEET. Työterveyslaitos Kuopion aluetoimipiste

KESKI-SUOMEN, POHJOIS-KARJALAN JA POHJOIS-SAVON TOIMINTAYMPÄRISTÖANALYYSIN LIITTEET. Työterveyslaitos Kuopion aluetoimipiste KESKI-SUOMEN, POHJOIS-KARJALAN JA POHJOIS-SAVON TOIMINTAYMPÄRISTÖANALYYSIN LIITTEET Työterveyslaitos Kuopion aluetoimipiste 2006 LIITELUETTELO 1 Valtakunnalliset strategiat ja ohjelmat 2 Maakuntaprofiilit

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 18.9.2012 Työperäisten sairauksien rekisteri/lea Palo. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 18.9.2012 Työperäisten sairauksien rekisteri/lea Palo. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt 2010 Työperäisten sairauksien rekisteriin vakuutusyhtiöiden ilmoituksista kirjatut uudet tapaukset Tämän esityksen tietoja saa käyttää lähde mainiten.

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

VATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa. Toimiala Onlinen syysseminaari 12.10.2011. Jussi Ahokas

VATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa. Toimiala Onlinen syysseminaari 12.10.2011. Jussi Ahokas VATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa Toimiala Onlinen syysseminaari... Jussi Ahokas VATT:n ennakointityö ja Toimiala Online VATT:n ennakointityön taustaa Ennakoinnin tulokset laadulliset skenaariot

Lisätiedot

Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014

Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014 Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT Toimiala Online syysseminaari.. Kotitalouksien reaalitulot (Household income, constant prices) 7 6 5 3 - - -3 Y Y5 3 Y6 PohjSavo Julkisen sektorin investoinnit, perushintaan

Lisätiedot

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku RR-hakuinfo 14.4.2010 Muotoiluakatemia Kuopio Itä-Suomen kehittämisstrategia Visio Vaikuttavuus-/ makrotavoitteet Ohjelmatavoitteet Kehittämisstrategian ydin Toimintalinjat

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 25.1.2012 Työperäisten sairauksien rekisteri/lea Palo. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 25.1.2012 Työperäisten sairauksien rekisteri/lea Palo. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt 29 Työperäisten sairauksien rekisteriin vakuutusyhtiöiden ilmoituksista kirjatut uudet tapaukset Tämän esityksen tietoja saa käyttää lähde mainiten.

Lisätiedot

PALVELUALA TYÖLLISTÄÄ SUHDANNEVAIHTELUISTA HUOLIMATTA

PALVELUALA TYÖLLISTÄÄ SUHDANNEVAIHTELUISTA HUOLIMATTA PALVELUALA TYÖLLISTÄÄ SUHDANNEVAIHTELUISTA HUOLIMATTA Palvelusektori työllistää suhdannevaihteluista huolimatta. Vuosina 2008 2010 uusia työpaikkoja syntyi joka vuosi erityisesti ympäristönhuoltotehtäviin

Lisätiedot

Alue-ennuste, työllisyys VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014

Alue-ennuste, työllisyys VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014 Alue-ennuste, työllisyys VATT Toimiala Online syysseminaari 21.11. Kasvinviljely ja kotieläintalous, riistatalous ja niihin liittyvät palvelut 1, työllisyyden kumulatiivinen %-muutos -4-6 -8-1 -12-14 Metsätalous

Lisätiedot

Uusi toimialaluokitus TOL 2008

Uusi toimialaluokitus TOL 2008 Uusi toimialaluokitus TOL 2008 - Uudistuksen lähtökohdat - Käyttöönotto - Mikä muuttuu - Tilastokeskuksen palvelut Luokitusuudistuksen yleiset lähtökohdat Kv-toimialaluokituksen (ISIC) rakenne tarkistetaan

Lisätiedot

Lapin liitto 23.11.2009 Työpaikat (alueella työssäkäyvät) 1993-2007 Tornionlaakson seutukunnassa

Lapin liitto 23.11.2009 Työpaikat (alueella työssäkäyvät) 1993-2007 Tornionlaakson seutukunnassa 1 Lapin liitto 23.11.2009 Työpaikat (alueella työssäkäyvät) 1993-2007 Tornionlaakson seutukunnassa - luokitus vuoden 1995 mukainen vuodet 1993-2000 ja luokitus vuoden 2002 mukainen vuodet 2001-2006 TORNIONLAAKSO

Lisätiedot

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 29.1.2016 päivitetty

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 29.1.2016 päivitetty Tilastotietoja Kymenlaaksosta päivitetty Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2015 Väkiluku yhteensä 179 861 ennakko (1.1.2015) 2 Lähde: Tilastokeskus ennakko Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2015 Väkiluku

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Hallitusohjelma Rakennerahasatokausi 2007-2013 Pirkanmaan TE-keskuksen tulossuunnitelma 2008 Pirkanmaan ennakointipalvelu Tutkimuspäällikkö,

Lisätiedot

Työperäiset allergiset hengityselinsairaudet

Työperäiset allergiset hengityselinsairaudet Työperäiset allergiset hengityselinsairaudet SAK:n Työympäristöseminaari 23.3.2013 Kari Reijula, professori Työterveyslaitos Ammattitauti on osa laajempaa kokonaisuutta Työperäiset sairaudet Työhön liittyvät

Lisätiedot

Lapin liitto 23.11.2009 Työpaikat (alueella työssäkäyvät) 1993-2007 Rovaniemen seutukunnassa

Lapin liitto 23.11.2009 Työpaikat (alueella työssäkäyvät) 1993-2007 Rovaniemen seutukunnassa 1 Lapin liitto 23.11.2009 Työpaikat (alueella työssäkäyvät) 1993-2007 Rovaniemen seutukunnassa - luokitus vuoden 1995 mukainen vuodet 1993-2000 ja luokitus vuoden 2002 mukainen vuodet 2001-2007 ROVANIEMEN

Lisätiedot

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista Sisältö 1. Kehitys 2000-luvulla... 1 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. Väestön kehitys 2000-2014 (2000=100).... 1 Ikärakenne 2000 ja 2014... 1 Työpaikkojen

Lisätiedot

Lapin liitto 23.11.2009 Työpaikat (alueella työssäkäyvät) 1993-2007 Kemi-Tornion seutukunnassa

Lapin liitto 23.11.2009 Työpaikat (alueella työssäkäyvät) 1993-2007 Kemi-Tornion seutukunnassa 1 Lapin liitto 23.11.2009 Työpaikat (alueella työssäkäyvät) 1993-2007 Kemi-Tornion seutukunnassa - luokitus vuoden 1995 mukainen vuodet 1993-2000 ja luokitus vuoden 2002 mukainen vuodet 2001-2007 KEMI-TORNION

Lisätiedot

Aviapolis-tilastot. Kesäkuu 2008

Aviapolis-tilastot. Kesäkuu 2008 -tilastot Kesäkuu 2008 Väestö ikäryhmittäin Aviapoliksen suuralueella ja koko Vantaalla 1.1.2008 ja ennuste 1.1.2018 100 90 väestöosuus, % 80 70 60 50 40 30 20 10 75+ -vuotiaat 65-74 -vuotiaat 25-64 -vuotiaat

Lisätiedot

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 18.8.2015 päivitetty

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 18.8.2015 päivitetty Tilastotietoja Kymenlaaksosta 18.8.215 päivitetty Kymenlaakson väkiluku kunnittain 215 Väkiluku yhteensä 179 861 ennakko (1.1.215) 2 Lähde: Tilastokeskus ennakko Kymenlaakson väkiluku kunnittain 215 Väkiluku

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

Nestorklinikka. Syvälliseen kokemukseen ja laaja-alaiseen osaamiseen perustuva nopea ja tehokas tapa ratkaista yrityksen haasteita

Nestorklinikka. Syvälliseen kokemukseen ja laaja-alaiseen osaamiseen perustuva nopea ja tehokas tapa ratkaista yrityksen haasteita Nestorklinikka Syvälliseen kokemukseen ja laaja-alaiseen osaamiseen perustuva nopea ja tehokas tapa ratkaista yrityksen haasteita Kokemus syntyy vain kokemalla Lisäarvo asiakkaille Nestorit Vastuuntuntoinen,

Lisätiedot

Toimintaympäristö. TTL Tampere

Toimintaympäristö. TTL Tampere Toimintaympäristö TTL Tampere Toiminta-alue Työterveyslaitoksen Tampereen aluetoimipisteen vastuualueeseen kuuluvat Kanta-Hämeeen, Päijät- Hämeen, Pirkanmaan, Etelä- Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski- Pohjanmaan

Lisätiedot

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019 Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019 25 000 22 500 20 000 Ennuste 19 016 väestön määrä 17 500 15 000 12 500 10 000 15 042 7 500 5 000 2 500 0 1991 1993 1995 1997

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

yrityskatsaus y 2013 Tilastokeskus, Alueellinen yritystoimintatilasto

yrityskatsaus y 2013 Tilastokeskus, Alueellinen yritystoimintatilasto n maakunnan yrityskatsaus y 2013 Lähde: Tilastokeskus, Alueellinen yritystoimintatilasto Yritystoimipaikat Maakuntien % osuudet koko maan yritystoimipaikoista vuonna 2013 Uusimaa 28,0 Varsinais Suomi 9,5

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Ikäjohtamisen seminaari Tampereen yliopisto, 20.3.2012 Lars-Mikael Bjurström 21.3.2012 Taustaa linjausten valmistelulle Työsuojelustrategia 1998

Lisätiedot

TOIMIALAKATSAUS 2010

TOIMIALAKATSAUS 2010 TOIMIALAKATSAUS 2010 Toimialakatsaus Tämä talouskatsaus tarkastelee tilannetta Pohjanmaan kauppakamarin alueella. Alue on sama kuin Pojanmaan TEkeskuksen alue ja käsittää Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Toimintaympäristö. TTL Turku

Toimintaympäristö. TTL Turku Toimintaympäristö TTL Turku Toiminta-alue Työterveyslaitoksen Turun aluetoimipisteen vastuualueeseen kuuluvat Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Ahvenanmaan maakunnat Alue on kooltaan 25 696 km², mikä on

Lisätiedot

Toimintaympäristö. TTL Lappeenranta

Toimintaympäristö. TTL Lappeenranta Toimintaympäristö TTL Lappeenranta Toiminta-alue Työterveyslaitoksen Lappeenrannan aluetoimipisteen vastuualueeseen kuuluvat Etelä-Savon, Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakunnat Alue on kooltaan 26 482

Lisätiedot

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa!Satakunnan talous -katsaus (painettu ja pdf) kaksi kertaa vuodessa, kesä- ja marraskuussa, sis. mm. toimialoittaisen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Lähteet: Tilastokeskus (TK) Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) Yritysharavahaastattelut Pohjanmaan työllisten päätoimialarakenne

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus

Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus Yksi ohjelma viisi toimintalinjaa toiminnalle 2.1 (TL 1) Pk-yritystoiminnan kilpailukyky

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristön muutokset Kyyjärvi Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari Kannonkoski Karstula Saarijärven-Viitasaaren seutukunta 21.10.2014 Heikki Miettinen Saarijärvi Pohjakartta MML, 2012 Selvitysalue

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus.

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus. Tiedoston välilehdet 1. Toimialan työlliset maakunnittain VOSE-hankkeessa määritellyllä vähittäiskaupan alalla (poikkeaa siis hieman Tilastokeskuksen pelkästä vähittäiskauppa-luokasta, koska sisältää ajoneuvojen

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. 13.4.2010 Markku Gardin

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. 13.4.2010 Markku Gardin Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 13.4.2010 Markku Gardin Laajempi aluejako 9 toimialuetta Toimialueet Lappi Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi

Lisätiedot

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Hyvinkään elinkeinorakenne Tähän diasarjaan on koottu muutamia keskeisiä Hyvinkään kaupungin elinkeinorakennetta koskevia

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 25.2.2010 Emmi Karjalainen Uudet viranomaiset Lääninhallitukset (6) Työsuojelupiirit (8) Ympäristölupavirastot (3) TE-keskukset (15)

Lisätiedot

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011 Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 2006-2010 Niiden toimenpiteiden kokonaisuus joilla kunta vaikuttaa omalta osaltaan

Lisätiedot

Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q2 / 2010

Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q2 / 2010 Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q2 / 2010 Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q2/2010 Tutkimuksen taustaa ja tavoitteet Tällä tutkimuksella profiloitiin perinnän kohteena olevat yritykset suhteessa

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR-ohjelma

Manner-Suomen ESR-ohjelma Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ohjelmasta tuetaan työllisyyttä ja osaamista edistäviä hankkeita. Rahoituksella tuetaan heikoimmassa asemassa olevia ryhmiä ja edistetään tasa-arvoisuutta. ESR-ohjelman

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimet rakennemuutosalueilla

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimet rakennemuutosalueilla Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimet rakennemuutosalueilla Yleisö- ja keskustelutilaisuus Lentosotakoulun lakkauttamisesta Kauhava 20.2.2013 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Strategiayksikkö Pekka Rinta-Jouppi

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.2011 Marja Haverinen

Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.2011 Marja Haverinen Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.211 Marja Haverinen Käsitteistä Arvonlisäys (brutto) tarkoittaa tuotantoon osallistuvan yksikön synnyttämää arvoa. Se lasketaan markkinatuotannossa

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 23.2.2010 Mikael Andolin Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Viestintä Neuvottelukunta Strategia- ja aluekehitysyksikkö

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 TYÖVOIMA LAUKAASSA 1990-2011 9000 8000 7000 6000 5000

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri

Lisätiedot

Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q4/2012

Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q4/2012 Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q4/2012 Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q4/2012 Tutkimuksen taustaa ja tavoitteet Tällä tutkimuksella profiloitiin perinnän kohteena olevat yritykset suhteessa Suomen

Lisätiedot

Suomi postinumeroalueittain 2014 -palvelun taulukko- ja tietoluettelo

Suomi postinumeroalueittain 2014 -palvelun taulukko- ja tietoluettelo 1(23) Suomi 2014 -palvelun taulukko- ja tietoluettelo Tietosuojasyistä kaikki alle 100 asukkaan postinumeroalueet on poistettu. Jako on tehty 31.12.2012 asukasmäärän perusteella. Tästä syystä postinumeroalueita

Lisätiedot

TKTT 2000. Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus kahdeksan TE-keskuksen alueella

TKTT 2000. Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus kahdeksan TE-keskuksen alueella Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus kahdeksan TE-keskuksen alueella AINEISTO Haastateltujen työnantajien määrä 300 250 200 150 100 50 0 Etelä-Pohjanmaan TE-K... 267 Hämeen TE-Keskus 60 73 Pirkanmaan

Lisätiedot

KUOPION TYÖPAIKAT JA ELINKEINORAKENNE 1.1.2011

KUOPION TYÖPAIKAT JA ELINKEINORAKENNE 1.1.2011 KUOPION KAUPUNGIN YRITYSPALVELU KUOPION TYÖPAIKAT JA ELINKEINORAKENNE 1.1.2011 Kuopion työpaikka- ja elinkeinorakennetiedot perustuvat Kuopion kaupungin yrityspalvelun ylläpitämään yritys- ja toimipaikkarekisteriin.

Lisätiedot

Teollisuustyöpaikat kunnittain vuosien 2009, 2010, 2011 ja 2012 lopussa

Teollisuustyöpaikat kunnittain vuosien 2009, 2010, 2011 ja 2012 lopussa llomantsi 256 324 341 330 74 28,9 Outokumpu 988 1 035 1 096 1 076 88 8,9 Joensuu 5 184 5308 5377 5321 137 2,6 abs. % Kunta/seutukunta 2009 2010 2011 2012 Muutos C Teollisuus C 1315 Tekstiilien, vaatteiden

Lisätiedot

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu. EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 204-2020 Huippuvalmennuspäivät Helsinki 3.2.203 Opetusneuvos Seija asku seija.rasku@minedu.fi Valmistelu EU:ssa akennerahastotoimintaa ohjaavat asetukset Asetusluonnokset

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 %

TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 % rahasto-osuudet hallinnonaloittain TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 % Eija Haatanen 8.11.2007 1 ESR Tuotekehitys Sosiaaliset innovaatiot ESR kehittämisinstrumenttina, joka tuo lisäarvoa kansalliseen

Lisätiedot

Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q2/2012

Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q2/2012 Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q2/2012 Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q2/2012 Tutkimuksen taustaa ja tavoitteet Tällä tutkimuksella profiloitiin perinnän kohteena olevat yritykset suhteessa Suomen

Lisätiedot

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus Hämeen ELY-keskus Etelä-Suomen RR-ELY Sinikka Kauranen 4.4.2014 RR-ELY rakennerahastorahoittajana Hämeen ELY-keskus toimii Etelä-Suomen RR-ELYnä 1.1.214

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 11.12.2015 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Vuoden 2013 lopussa Lahdessa oli 46 337 työpaikkaa ja työllisiä 41 049. Vuodessa työpaikkojen

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 18.2.2010 Jenni Ruokonen Viestintä Neuvottelukunta Strategia- ja aluekehitysyksikkö Strategia ja kumppanuudet ELY-YLIJOHTAJA Johtoryhmä

Lisätiedot

Käyttäjätiedon, käyttäjien ja käyttäjäinnovaatioiden integrointi yritysten innovaatiotoimintaan 2008 2010

Käyttäjätiedon, käyttäjien ja käyttäjäinnovaatioiden integrointi yritysten innovaatiotoimintaan 2008 2010 Käyttäjätiedon, käyttäjien ja käyttäjäinnovaatioiden integrointi yritysten innovaatiotoimintaan 28 21 Aineistoanalyysi yritysten innovaatiotoiminta 28 21 -aineiston pohjalta Mervi Niemi 2(11) Käyttäjätiedon,

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT

LAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT LAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT 1995=100 YRITYSTEN MÄÄRÄN KEHITYS 1995-2012 200 190 180 Laukaa Koko maa 170 160 150 140 130 120 110 100 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004

Lisätiedot

Pirkanmaan ennakointipalvelu 2002-2008

Pirkanmaan ennakointipalvelu 2002-2008 Pirkanmaan ennakointipalvelu Työvoima- ja elinkeinokeskus Pirkanmaan ennakointipalvelu 2002-2008 Ene Härkönen, 25.10.2007 Ennakointitiedon lisääminen ja jäsentäminen Pirkanmaan ennakointijärjestelmä, joka

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Toimintaympäristö. TTL Oulu

Toimintaympäristö. TTL Oulu Toimintaympäristö TTL Oulu Toiminta-alue Työterveyslaitoksen Oulun aluetoimipisteen vastuualue on koko Pohjois-Suomi, sisältäen Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakunnat Alue on kooltaan 160 518 km²

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä 18.4.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Suunnitelman lähtökohdat Seitsemän maakuntaa Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu,

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012 TEM ja työelämän laatu Antti Närhinen Antti Närhinen 30.3.2012 1 Esitykseni TEM ja työelämän laatu eli TYLA kavereiden kesken Mitä tarkoittamme? Miten palvelemme? Hallitusohjelma

Lisätiedot

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Metsäalan nykytilanne Globaalit trendit sekä metsäbiotalouden

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Kukka Kukkonen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 28.5.2014 Pohjois-Pohjanmaan maaseutustrategian

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008

Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008 KESKI-SUOMEN SUOMEN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008 maakuntajohtaja Anita Mikkonen Keski-Suomen liitto Visio Keski-Suomi tilastojen

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

RR-HAKUINFO Varsinais-Suomi

RR-HAKUINFO Varsinais-Suomi RR-HAKUINFO Varsinais-Suomi ESR-sisällöt Pekka Stenfors Keski-Suomen ELY-keskus/ Turku 13.6.2014 Hallinnon muutokset ESR-rakennerahastohallinto Varsinais-Suomen osalta 1.1.2014 alkaen Keski-Suomen ELY-keskuksessa

Lisätiedot

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Merenkulun ja tekniikan koulutuksen 250-vuotisjuhlaseminaari Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 16.10.2008 Teija Meuronen Suomen metsäteollisuuden

Lisätiedot

Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta. Janne Vartia 11.12.2012

Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta. Janne Vartia 11.12.2012 Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta Janne Vartia 11.12.2012 Alue TEOLLISUUTTA TAPAHTUMIA HYVINVOINTIA 2 Työllistävyys Suurin merkitys Satakunnassa Jalostuksen työllistävyys maakunnittain 2009

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Iisalmen Teollisuuskylä Oy Kehitysyhtiö Savogrow Oy Taustaa Pohjois-Savon kone- ja energiateknologian

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMA 2007-2010

KESKI-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMA 2007-2010 KESKI-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMA 2007-2010 Maakuntasuunnitelma ja väliarvioinnin suositukset pohjana Valintoihin perustuva strateginen asiakirja MAO 2003 2006: yrittäjyys, osaaminen, maaseutu, työllisyys,

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot