Jalostuspäivät Tallien ympäristöasiat tutkittu Etelä-Savossa. Ympäristöasiat osana hevostallien kannattavuutta -hanke

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Jalostuspäivät 16. - 17.2.2012. Tallien ympäristöasiat tutkittu Etelä-Savossa. Ympäristöasiat osana hevostallien kannattavuutta -hanke"

Transkriptio

1 Jalostuspäivät Tallien ympäristöasiat tutkittu Etelä-Savossa Ympäristöasiat osana hevostallien kannattavuutta -hanke tutkimusjohtaja Hanne Soininen Mikkelin ammattikorkeakoulu Energia- ja ympäristötekniikan laitos Lisätietoja: SISÄLTÖ: Yleistä tietoa Ympäristöasiat osana hevostallien kannattavuutta -hankkeesta Hankkeen toteutus ja toimenpiteet Hevostallien jätehuollon ja ympäristöasioiden i id nykytila Etelä-Savossa Yleistä ympäristövaikutuksista Valumavesien käsittely Hevostalouden pesuvesien laatu Lannan käsittelymenetelmät Katetun lantalan mitoitus ja kustannusarvio Avolantalan mitoitus ja kustannusarvio Teknistaloudellinen tarkastelu hevosen lannan kompostoinnille ja polttamiselle Yhteenveto ja lisätarpeita tutkimukselle 1

2 Ympäristöasiat osana hevostallien kannattavuutta -hanke TAVOITE: Tutkimuksen tavoitteena oli kehittää eteläsavolaisten hevostallien jätehuoltoa ja parantaa yritysten ympäristöriskien hallintaa sekä tehostaa yritysten energiaomavaraisuutta taloudelliset näkökohdat huomioon ottaen. Tavoitteena oli saattaa yrityksissä muodostuva lantajae lannoitus- tai muuhun hyötykäyttöön. AIKATAULU: Hanke toteutettiin vuosina RAHOITUS: Tutkimushanketta rahoittivat Etelä-Savon ELY-keskus ja hankkeen osatoteuttajat Kekkolan Kartano, Mikkelin Hevosjalostusliitto ry, Mikkelin Ravirata Oy, Mikkelin seudun ympäristöpalvelut, Ravitalli Suuronen Oy ja Raita Environment sekä Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy. Hanke oli EU-osarahoitteinen (EAKR) hanke. Budjetti Ympäristöasiat osana hevostallien kannattavuutta -hanke TOTEUTUS JA TOIMENPITEET: Hankkeessa tehtiin yhdeksälle alueen hevostalousyrittäjälle Hevostallien jätehuollon ja ympäristöturvallisuuden nykytila -tarkastelu tarkastelu. Hevosyrityksille tehtiin muun muassa jätehuollon ja ympäristöasioiden nykytilaselvitys sekä ympäristöriskien arviointi. Selvityksestä koottiin julkinen kuvitteellinen esimerkkiraportti Heikki ja Helmi Hevosmies Hankkeessa arvioitiin yrityksissä muodostuvien sivutuotteiden hyötykäyttömahdollisuuksia sekä lantajakeiden kompostointiprosessin onnistumista laboratoriomittakaavassa. Valituille lannan hyötykäyttövaihtoehdoille, y y rumpukompostointi p ja lannan poltto, tehtiin myös alustava kustannustarkastelu sekä tekninen tarkastelu. Lisäksi tehtiin periaatepiirrokset kuuden ja kahdenkymmenen hevostallin avoja katetuille lantaloille sekä arvioitiin niiden investointikustannukset. 2

3 Ympäristöasiat osana hevostallien kannattavuutta -hanke TOTEUTUS JA TOIMENPITEET: Hankkeen aikana arvioitiin Sanni-Mari Häkkisen ja Maria Laineen opinnäytetyössä y Hevostilojen lannan ja valumavesien käsittely hevostarhojen valumavesien laatua ja niiden ominaisuuksia sekä tutkittiin vuonna 2008 laskeutusojaston soveltuvuutta valumavesien käsittelyyn. Hankkeessa tutkittiin hevosten pesuvesien laatua Mikkelin Raviradalta vuosina 2009 ja 2010 otettujen pesuvesinäytteiden pohjalta. Hevosten pesuvesille tehtiin lisäksi laskeutuskokeita saostuskemikaaleja apuna käyttäen. Laskeutuskokeiden tulokset ovat raportoituina Leena Loisan hankkeelle tekemässä opinnäytetyössä Hevostalouden pesuvesien laatu ja soveltuvat puhdistusmenetelmät. t Hankkeen tuloksista koottiin julkaisu, jonka tavoitteena on antaa tukea Etelä- Savon alueen hevostallien ympäristöturvallisuuteen liittyvien asioiden kehittämiseen ja hallintaan. HEVOSTALLIEN JÄTEHUOLLON JA YMPÄRISTÖASIOIDEN NYKYTILA ETELÄ-SAVOSSA Hankkeen nykytilaselvityksiin osallistui seuraavat yritykset (hevosmäärä) Kekkolan Kartano Oy (22 kpl) Kotikorven puutarha (4 kpl) Leijonamielen tila (20 kpl) Mikkelin Ravirata Oy Ravitalli Suuronen Oy (52 kpl) Relanderin ponitalli (30 kpl) Rouhialan Talli (30 kpl) Suojalammen talli (18 kpl) Tiina ja Asko Viljanen Oy (7 kpl) Yritysten toiminta Siittolatoiminta Ravitalli Pienet ja isot yksityistallit Ravirata Ratsastuskoulu 3

4 HEVOSTALLIEN JÄTEHUOLLON JA YMPÄRISTÖASIOIDEN NYKYTILA ETELÄ-SAVOSSA Talleilla käytössä olevat kuivikkeet Turvetta, kutterinpurua ja olkea Lantalat ja lannan hyötykäyttö Suurimmassa osassa yrityksistä i tä käytössä ä betonilaatalle t ll perustettu lantala (katettuja ja kattamattomia) Lantalana on myös siirto- tai avolavoja Muutamissa yrityksissä lanta siirretään karsinoista ensin siirtolavalle, joka tyhjennetään lantalaatalle Lanta hyödynnetään suurimmaksi osaksi peltoviljelyssä (sopimusviljelijät hakevat lannan) Osa lannasta käytetään yrityksen omien laidunten tai peltojen kunnostamisen yhteydessä. Lantaa hyödynnetään myös puutarhakasvien lannoitteena sekä kompostoinnissa Kutterilannan hyödyntäminen haasteellista HEVOSTALLIEN JÄTEHUOLLON JA YMPÄRISTÖASIOIDEN NYKYTILA ETELÄ-SAVOSSA Lantalaratkaisuja 4

5 HEVOSTALLIEN JÄTEHUOLLON JA YMPÄRISTÖASIOIDEN NYKYTILA ETELÄ-SAVOSSA Eläinten jaloittelualueet Tarhojen pohjamateriaalina käytetään hiekkaa ja haketta Suurin osa poistaa tarhoista hevosenlannan säännöllisesti Tarhat vaihtopohjaisia (uusiminen 4-5 vuoden välein) Ne joiden tarha-alueet sijaitsevan vesistön läheisyydessä, ovat ryhtyneet toimenpiteisiin ympäristökuormituksen vähentämiseksi Yhdessä kohteista tarhojen valumavedet käsitellään laskeutusojastossa ennen niiden ympäristöön pääsyä Laidunalueet kynnetään, yksi yritys poistaa lannat Vesistön läheisyydessä sijaitsevia laitumia ei lannoiteta ja laitumet eivät yllä vesistöön asti (suojaetäisyys, ympäristötukiehdot) HEVOSTALLIEN JÄTEHUOLLON JA YMPÄRISTÖASIOIDEN NYKYTILA ETELÄ-SAVOSSA Tarhojen pohjaratkaisuja 5

6 HEVOSTALLIEN JÄTEHUOLLON JA YMPÄRISTÖASIOIDEN NYKYTILA ETELÄ-SAVOSSA Jätehuolto Hevostaloudessa ei muodostu erityisiä ongelmajätteitä Lääkkeet ja muut ongelmajätteet toimitetaan niille varattuihin keräyspisteisiin Jokaisella käytössä lääkekirjanpito (lainsäädännön vaatimus) Maatalousmuovi myös hevostalouden riesa (joissakin kunnissa 4H kerää) Lanta määrältään suurin muodostuva jäte Tllil Talleilta kerätään erilleen sekajäte kj sekä keräyspaperi ja -pahvi HEVOSTALLIEN JÄTEHUOLLON JA YMPÄRISTÖASIOIDEN NYKYTILA ETELÄ-SAVOSSA Muut esiin nousseet asiat 80 %:lla käytössä oma talousvesikaivo (rengaskaivo tai porakaivo) Hevosten juomavettä otetaan myös suoraan vesistöstä, vesistön vettä käytetään myös kenttien yms. kasteluun Sähköä kuluu tallirakennusten ilmanvaihtoon, valaistukseen, toimisto- ja hoitotilojen lämmittämiseen Talleilla ei ole käytössä yleensä varajärjestelmiä sähkökatkojen varalle Kaikilla isoilla talleilla käytössä turvallisuusasiakirjat ja pelastussuunnitelmat Noin 50 %:a yrityksistä kiinnostaa lannan käyttö energiana, jos se olisi lainsäädännön sallimaa Kuivikkeiden hinta ja niiden saatavuus aiheuttavat ongelmia 6

7 YLEISTÄ YMPÄRISTÖVAIKUTUKSISTA Hevostallin toiminta vaikuttaa ympäristöön monella eri tapaa. Suurimmat tekijät ovat hevosenlannan käsittely ja vesistökuormitus, joka aiheutuu hevosten ulkoilualueiden kunnosta ja paikasta sekä tallin jätevesistä. Lannankäsittely voi muodostua ongelmaksi erityisesti sellaisissa hevosalan yrityksissä, joissa ei ole viljelykäytössä lannanlevitykseen soveltuvaa peltoa. Keskikokoinen hevonen tuottaa yhden vuoden aikana jopa kg sontaa ja 1900 kg virtsaa, kuivikelannan ik määrän ä ollessa vuosittain i arviolta 12 m 3 Etelä-Savossa on noin 3000 kpl poneja ja hevosia, jotka tuottavat puruja turvepohjaista lantaa vuosittain arviolta m 3 VALUMAVESIEN KÄSITTELY Valumavesiä voidaan puhdistaa laskeutusaltaiden ja -ojastojen, kosteikkojen, suojavyöhykkeiden sekä pohjapatojen avulla. Valumavesiä voidaan biologisten laskeutusmenetelmien lisäksi käsitellä kemiallisella puhdistuksella, saostamalla, maasuodatuksella tai pienpuhdistamolla P i t ii Periaatepiirros valumavesien kemiallisesta puhdistuksesta (Närvänen ym. 2008) 7

8 VALUMAVESIEN KÄSITTELY Hankkeessa tutkittiin vuoden 2008 aikana laskeutusojaston vaikutusta hevosten jaloittelualueiden valumavesien pitoisuuksiin Laskeutusojastosta piirretty havainnollistamiskuva Tulokset on raportoitu Maria Laineen ja Sanni-Mari Häkkisen opinnäytetyössä Kuvat: Sanni-Mari Häkkinen ja Maria Laine VALUMAVESIEN KÄSITTELY Valumavesinäytteistä määritettiin MAMK:n ympäristölaboratoriossa Escherichia coli, koliformiset bakteerit, ph, sähkönjohtokyky, väriluku, kiintoaines, kokonaistyppi, nitraatti, kokonaisfosfori ja liukoinen fosfori. Laskeutusojastostak t j t t analysoitujen valumavesinäytteiden id perusteella laskeutusojasto vähentää valumavesien sisältämää ravinnekuormitusta sekä epäpuhtauksia. Valumavesien pitoisuudet olivat alhaisimmat laskeutusojaston loppuosassa. Parhaat tulokset saatiin pohjapadon läheisyydestä. Laskeutusojaston puhdistustehokkuus oli kokonaisfosforin osalta % ja kokonaistypen osalta %. Tutkimuksen mukaan laskeutusojaston puhdistustehokkuus olikin lähes yhtä hyvä kuin kemiallisella puhdistuksella. Laskeutusojastoa voidaankin pitää yhtenä varteenotettavana käsittelyvaihtoehtona hevostarhojen valumavesille. 8

9 HEVOSTALOUDEN PESUVESIEN LAATU Hevosten pesemiseen käytetystä vedestä otettiin näytteitä , , ja Mikkelin Raviradalta TotoTV-ravien yhteydessä y Näytteenottopaikoiksi valittiin kaksi erillistä hevostenpesupaikkaa Parametri HEVOSTALOUDEN PESUVESIEN LAATU Pesuvesinäytteen tuloksia ja käytetyt analysointimenetelmät Pesuvesinäytteiden analyysitulokset Orgaaninen aines BHK 7 (mg/l) Kokonaisfosfori P (mg/l) 1,1-7,1 Kokonaistyppi N (mg/l) Annettu raja-arvo puhdistusvaatimuksist a (VNa 542/2003) 90 % puhdistettava laitteiston 85 % puhdistettava laitteiston 40 % puhdistettava laitteiston Analysointimenetelmä tai - laitteisto Respirometrric BOD-measurement (ASTM 5210 D), The OxiTop System SFS 3026: Veden kokonaisfosforin määritys. Hajotus peroksodisulfaatilla SFS 5505 Jäteveden epäorgaanisen ja orgaanisen typen määritys. Modifioitu Kjeldahlmenetelmä Ammoniumtyppi Ei raja-arvoa V-2000 Photometer, CHEMetrics (mg/l) Ei raja-arvoa SFS 3021: Veden ph-arvon ph 7,3-8,8 määritys Ei raja-arvoa SFS 27888: Veden laatu. Sähkönjohtavuus Sähkönjohtavuuden määritys 9

10 HEVOSTALOUDEN PESUVESIEN LAATU Analysoitujen pesuvesien kokonaisfosforipitoisuus oli jätevedenpuhdistamoille tulevan jäteveden kuormituspitoisuuteen verrattuna pienempi. Kokonaistyppipitoisuus puolestaan oli jätevedenpuhdistamoille tulevan kuormituksen kanssa samaa suuruusluokkaa. Näytteiden orgaanisen aineen aiheuttama BHK-kuorma oli pesuvesinäytteissä korkea. Näytteenoton aikana hevosten pesuvedet eivät olleet laimentuneet esimerkiksi hevosten viilentämisvesillä. Todellisuudessa pesuvesien BHK-kuorma voi olla näytteenottohetkellä olleita arvoja alhaisempi. HEVOSTALOUDEN PESUVESIEN LAATU Hankkeen näytteenoton aikana kerätyille pesuvesinäytteille ( ) tehtiin peruslaskeutuskokeita VNa 542/2003 mukaan kokonaisfosforin puhdistusteho jätevedenkäsittely prosessissa tulee olla vähintään 85 % ja kokonaistypen vähintään 40 %. Tulokset on raportoitu Leena Loisan opinnäytetyössä Käsittelyvaihtoehdot olivat peruslaskeutuskoe ilman kemikaaleja ja kokeet eri pitoisuuksia alumiinikloridia ja rautakloridia (saostuskemikaaleja) käyttäen Näyte Saostuskemi kaalin pitoisuus (mg/l) Kokonaistypen puhdistuvuus- % Kokonaisfosforin puhdistuvuus- % Peruslaskeutuskoe Al -laskeutus Al -laskeutus Al -laskeutus Fe-laskeutus Fe-laskeutus Fe-laskeutus

11 LANNAN KÄSITTELYMENETELMÄT Hevonen tuottaa vuodessa noin kg sontaa ja kg virtsaa. Karsinassa tuotettu sonta ja virtsa sekoittuvat kuivikkeisiin ja lopputulos on lantaa Käytetyn kuivikemateriaalin laatu ja karsinoiden puhdistustekniikka vaikuttavat oleellisesti kuivikkeen määrään, ja se voi olla jopa 80 % lannasta. Tallissa muodostuva kuivikelanta ja tarhoista kerättävä sonta varastoidaan lantalaan. EU:n sivutuoteasetuksen mukaisesti hevosenlanta luokitellaan eläinperäiseksi sivutuotteeksi. Kaupallisesti myytävällä ja markkinoitavalla lannoitevalmisteella, myös hevosenlannalla, tulee olla Eviran tyyppinimihyväksyntä. Hevosenlantaa voidaan kompostoida muun muassa aumakompostoinnilla sekä rumpu- ja tuubikompostoinnilla Hevosenlantaa voitaisiin myös polttaa hajautetuissa pienmittakaavan laitoksissa tai keskitetysti voimalaitoksissa, jos se olisi lainsäädännöllisesti mahdollista Suomessa LANNAN KÄSITTELYMENETELMÄT KATETUN LANTALAN MITOITUS JA KUSTANNUSARVIO Otettava huomioon MMM-RMO C4 määräykset Mitoitettu 12 kuukauden varastoimistarpeelle Katetun lantalan periaatepiirroksien mitoitus: 20 hevosen lantala -> tilavuus 240 kuutiota 6 hevosen lantala -> tilavuus 78 kuutiota Kustannusarvioon saatu hintatietoja vuonna 2010 seuraavilta j yrityksiltä: Savon Kuljetus Oy, K-Rauta Mikkeli, Mikkelin Betoni, Puukeskus Mikkeli, Betonituote Hokkanen 11

12 Rakentamiskusta nnuksista otettiin huomioon pohjatyöt ja salaojitustarvikk eet, lantalan pohjalaatta ja seinärakenteet sekä katettujen lantalavaihtoehto jen osalta puu- ja kattorakenteet. Arviokustannuks et eivät sisällä rakentamis- ja kaivurityön kustannuksia eivätkä rakennussuunnit telusta ja lupaprosessista aiheutuvia kustannuksia. Arvio katettujen lantalavaihtoehtojen (6 ja 20 hevosen) rakentamiskustannuksista (ALV 0 %) Katetun lantalan rakenteet Pohjatyöt ja salaojitus 6 hevosen katettu lantala harkko- ja elementtirakenteella Pohjan pinta-ala = 48 m 2 (sis. ajoluiskan), salaojasoran kerrospaksuus 30 cm, salaojatarvikkeet 320 Pohjalaatta Valukerros 15 cm: K-50 betonia ja kaksi raudoitusverkkokerros ta Seinärakenteet k i i Katetun lantalan puu- ja kattorakenteet Seinärakenteinen pinta-ala 25,6 m 2, harkkoja, muurauslaastia ja raudoitus Seinälautaa, kattoruoteet lankkuja, kattotuoleja ja kattopellit 6 hevosen 20 hevosen katettu lantalan lantala harkko- ja arvioidut elementtirakenteella kustannukset ( ) Harkot, laasti ja raudoitus: 630 Elementit (16 m) : Seinälaudat, ruoteet ja lankut: 240, kattotuolit ja kattopellit: hevosen lantalan arvioidut kustannukse t ( ) Pohjan pinta-ala = 110 m 2 (sis. ajoluiskan), salaojasoran kerrospaksuus 30 cm, salaojatarvikkeet 650 Valukerros 15 cm: K- 50 betonia ja kaksi raudoitusverkkokerr osta Seinärakenteinen Harkot, laasti pinta-ala 52 m 2, ja raudoitus: harkkoja, muurauslaastia ja Elementit raudoitus (26m): Seinälautaa, kattoruoteet lankkuja, kattotuoleja ja kattopellit Seinälaudat, ruoteet ja lankut: 730, kattotuolit ja kattopellit: 3200 Rakentamis- ja kaivurityöt Tee se itse -periaatteella Ei otettu huomioon Tee se itse -periaatteella Ei otettu huomioon Kustannusarvio Harkoilla Harkoilla yhteensä ( ) Elementeillä Elementeillä

13 LANNAN KÄSITTELYMENETELMÄT AVOLANTALAN MITOITUS JA KUSTANNUSARVIO Otettava huomioon MMM-RMO C4 määräykset Mitoitettu 8 kuukauden varastoimistarpeelle, joka edellyttää 4 kk laidunkautta Avolantalassa otettava huomioon säämitoitus (0,1 m 3 /m 2 ) Avolantalan periaatepiirroksien mitoitus: 20 hevosen lantala -> tilavuus 270 kuutiota 6 hevosen lantala -> tilavuus 109 kuutiota Kustannusarvioon saatu hintatietoja vuonna 2010 seuraavilta yrityksiltä: Savon Kuljetus Oy, K-Rauta Mikkeli, Mikkelin Betoni, Puukeskus Mikkeli, Betonituote Hokkanen

14 Arvio avolantalavaihtoehtojen (6 ja 20 hevosen) rakentamiskustannuksista (ALV 0 %) Myöskään avolantalan rakentamiskus tannuksissa ki ei ole otettu huomioon rakentamis- ja kaivurityön kustannuksia eikä rakennussuun nittelusta ja lupaprosessist a aiheutuvia kustannuksia. Avolantalan rakenteet 6 hevosen avolantala harkko- ja elementtirakentee lla 6 hevosen lantalan arvioidut kustannukset ( ) 20 hevosen avolantala harkko- ja elementtirakente ella 20 hevosen lantalan arvioidut kustannukset ( ) Phjtöt Pohjatyöt ja Pohjan pinta-ala = Pohjan pinta-ala salaojitus 63 m 2 (sis. = 117 m 2 (sis. ajoluiskan), ajoluiskan), salaojasoran salaojasoran kerrospaksuus 30 kerrospaksuus 30 cm, cm, salaojatarvikkeet 400 salaojatarvikkeet 710 Pohjalaatta Valukerros 15 cm: Valukerros 15 K-50 betonia ja cm: K-50 betonia kaksi ja kaksi raudoitusverkkoke raudoitusverkko rrosta kerrosta Siä Seinärakenteet t Siä Seinärakenteinen ti Siä Seinärakenteinen ti Harkot, laasti ja Rakentamis- ja kaivurityöt Kustannusarvio yhteensä ( ) pinta-ala 30,4 m 2, harkkoja, muurauslaastia ja raudoitus Harkot, laasti ja raudoitus: 730 Elementit (16m): pinta-ala 58 m 2, harkkoja, muurauslaastia ja raudoitus Tee se itse Ei otettu Tee se itse -periaatteella huomioon -periaatteella Harkoilla Harkoilla Elementeillä Elementeillä raudoitus: Elementit (26m): Ei otettu huomioon LANNAN KÄSITTELYMENETELMÄT Teknistaloudellinen tarkastelu hevosen lannan kompostoinnille ja polttamiselle Kustannustarkasteluun valittiin kuuden, kahdenkymmenen ja viidenkymmenen hevosen tallin vuodessa tuottama tt lantamäärä. ä Kuivikemateriaaleiksi valittiin kutterinpuru ja turve. Turvelannan irtotiheyden on arvioitu olevan 250 kg/m 3 ja kutterinpurulannan 200 kg/m 3. Turvelannan kuiva-ainepitoisuus on 31,2-36,2 %, laskelmissa on käytetty arvoa 33 %. Kutterinpurulannan kuiva-ainepitoisuus ainepitoisuus on 35,0-57,2 % (laskelmissa on käytetty arvoa 45 %). Laskelmissa on käytetty turvelannan tehollisena lämpöarvona saapumistilassa 3,22 MJ/kg ja kutterinpurulannalla arvoa 3,86 MJ/kg. 14

15 LANNAN KÄSITTELYMENETELMÄT Teknistaloudellinen tarkastelu hevosen lannan kompostoinnille ja polttamiselle Hevosten lukumäärä Kuivike Lanta (m 3 /a) Lanta (t/a) Lanta (t/a) kuivaaineena Energiamäärä (MJ) Energiamäär ä (MWh) kutterinpur 6 u , ,4 6 turve , ,1 kutterinpur 20 u , ,3 20 turve , ,5 kutterinpur 50 u , ,3 50 turve , ,8 LANNAN KÄSITTELYMENETELMÄT Teknistaloudellinen tarkastelu hevosen lannan kompostoinnille ja polttamiselle Kompostointi Hevosenlanta voidaan käsitellä ennen sen peltoviljelykäyttöä tai tuotteistamista muun muassa auma-, rumpu- tai säkkikompostoinnilla. Hankkeessa tarkasteluun valittiin käsittelyvaihtoehdoksi rumpukompostointimenetelmä. Budjettitarjoukset saatiin eri kokoluokkiin Preseco Oy:ltä ja Raita Environment Oy:ltä vuonna 2010 Hevosten lukumäärä Lanta Kuivike (m 3 /a) 6 kutterinpuru turve kutterinpuru turve kutterinpuru turve Investointikustannus, ALV 0 % ( ) 15

16 Kuvia kompostoreista, rumpu- ja tuubitekniikka Kuvat: Raita Environment & Preseco Oy & MurskaBiopacker LANNAN KÄSITTELYMENETELMÄT Teknistaloudellinen tarkastelu hevosen lannan kompostoinnille ja polttamiselle Energiahyötykäyttö Hevosenlannan energiakäyttö voitaisiin toteuttaa kahdella eri tavoin Etelä- Savossa, jos sen käyttö olisi mahdollista ilman jätteenpolttodirektiivin vaatimuksia. Alueen yrittäjiltä muodostuva turve- ja kutterinpurupohjainen hevosenlanta voitaisiin varastoida ja kuljettaa polttoon alueen voimalaitoksille. Etelä-Savossa on muun muassa Mikkelissä ja Savonlinnassa voimalaitokset, joissa lantaa voitaisiin hyödyntää energialähteenä. Toinen vaihtoehto olisi investoida omaan lannan polttamiseen soveltuvaan esikäsittely- ja kattilajärjestelmään. Hankkeelle vuonna 2010 annetuissa budjettitarjouksissa (Swebo Biotherm/Piccola Oy & Ökotherm) lannan polttolaitteistojen kustannukset vaihtelivat eri koko luokissa euron välillä (ALV 0 %). Jos lannanpoltto hyväksyttäisiin lainsäädännöllisesti, tulisivat laitteistojen investointikustannukset tarkentumaan. 16

17 Ökotherm 1. Murskain, kuljetin ja kuivausyksikkö 2. Hienomurskain ja pelletöinti 3. Poltinyksikkö (kuvassa 120 kw) Kuvat: Ökotherm 2010 KUSTANNUSTARKASTELU Swebo Biotherm/Piccola Oy 1. Lantavarasto ja ruuvikuljetin 2. Biotherm etu-uuni (kuivaukseen ja kaasuunnuttamiseen) 3. Arimaxin kattilan Kuvat: Swebo Bioenergy

18 YHTEENVETO JA LISÄTARPEITA TUTKIMUKSELLE Hankkeen tulosten pohjalta voidaan todeta, että Etelä-Savon alueen hevosyrittäjät näkevät ympäristöasioiden kehittämisen yrityksissään tärkeänä osana tulevaisuuden yritystoimintaansa. Toiminnasta ympäristöön kohdistuvia vaikutuksia ja haittoja on vähennetty muun muassa jäte- ja pesuvesien käsittelyllä, lantaloiden rakentamisella sekä ulkoilualueiden oikealla sijoittamisella ja pohjarakenteilla sekä lannan keräämisellä tarhoista. Jatkossa kehittämisen painopisteitä voitaisiin ohjata ulkoilualueiden pohjaratkaisuiden ja valumavesien käsittelymenetelmien t l i kehittämiseen, i lannankäsittelyn l energiahyötykäytön edistämiseen sekä laaja-alaiseen taloudelliset näkökohdat huomioon ottavaan ympäristöturvallisuuden kehittämistyöhön. 18

19 LÄHTEET Valokuvat: Hanne Soininen ja Leena Mäkelä Loisa, Leena Hevostalouden pesuvesien laatu ja soveltuvat puhdistusmenetelmät. Opinnäytetyö. Mikkelin ammattikorkeakoulu. Ympäristöteknologian koulutusohjelma. 45 s. Häkkinen, Sanni-Mari, Laine, Maria Hevostilojen lannan ja valumavesien käsittely. Opinnäytetyö. Mikkelin ammattikorkeakoulu. Ympäristöteknologian koulutusohjelma. 95 s. + liitt. 7 s. Soininen, H. & Luste, S Bioenergy from horse manure. S (4 pages). In: Book of Proceedings (CD) of the International Nordic Bioenergy 2011, Conference held in Jyväskylä, Finland Editor Mia Savolainen, FINBIO The Bioenergy Association of Finland. FINBIO publication s. ISBN Soininen, H., Mäkelä, L., Äikäs, V., Laitinen, A Ympäristöasiat osana hevostallien kannattavuutta. Mikkelin ammattikorkeakoulu, A: Tutkimuksia ja raportteja nro s. + liit. 11 s. ISBN (Julkaisun sähköinen versio on ladattavissa osoitteessa: 19

UUSIUTUVAA ENERGIAA HEVOSENLANNASTA

UUSIUTUVAA ENERGIAA HEVOSENLANNASTA UUSIUTUVAA ENERGIAA HEVOSENLANNASTA ESISELVITYS ETELÄ-SAVON HEVOSTALOUDEN MATERIAALIVIRTOJEN HYÖDYNTÄMISESTÄ UUSIUTUVANA ENERGIANA (HEVOSWOIMA) -HANKE Puhdas vesi ja ympäristö -seminaari 8.12.2016 Projektipäällikkö

Lisätiedot

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Jyväskylä 24.1.2017 Johdanto Uusiutuvan energian

Lisätiedot

Hevosen lannan ravinteet talteen ja kiertoon ympäristön hyvinvoinnin vuoksi HorseManure

Hevosen lannan ravinteet talteen ja kiertoon ympäristön hyvinvoinnin vuoksi HorseManure Hevosen lannan ravinteet talteen ja kiertoon ympäristön hyvinvoinnin vuoksi HorseManure Riikka Keskinen, Johanna Nikama, Susanna Särkijärvi, Marianna Myllymäki, Aaro Närvänen, Markku Saastamoinen ja Jaana

Lisätiedot

Ravinteita viljelyyn ja viherrakentamiseen

Ravinteita viljelyyn ja viherrakentamiseen Ravinteita viljelyyn ja viherrakentamiseen Hevosenlannan, kompostin ja mädätysjäännöksen ravinteiden hyödyntäminen ja siinä huomioitavat asiat. Helmet Pirtti, Jyväskylä 24.1.2017 Pentti Seuri Tutkija,

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta

Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta Uudenmaan ELY-keskus / Y-vastuualue / Johan Sundberg 23.9.15 Valtioneuvoston asetus eräiden

Lisätiedot

Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen. Mikko J. Jaakkola

Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen. Mikko J. Jaakkola Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen Mikko J. Jaakkola mikko.j.jaakkola@ely-keskus.fi Asetuksen uudistaminen Ympäristöministeriö asetti nitraattiasetuksen uudistamistyöryhmän 28.10.2011. Työryhmän

Lisätiedot

Kuivikelannan poltto parasta maaseudun uusiutuvaa energiaa

Kuivikelannan poltto parasta maaseudun uusiutuvaa energiaa Kuivikelannan poltto parasta maaseudun uusiutuvaa energiaa Hevosen lannan käytön nykytila Pahimmillaan kuivikelanta on hevostilan suurin päivittäinen kustannuserä Nykymallin mukaiset keinot hevosenlannan

Lisätiedot

Nitraattiasetus (1250/2014)

Nitraattiasetus (1250/2014) Lannan varastointi, uutta: Lantalan ohjetilavuudet ovat muuttuneet, prosessoiduille lannoille on omat ohjetilavuudet. Myös nautojen alkuperäisroduille on omat lantalatilavuudet. Lantalan vähimmäistilavuuden

Lisätiedot

Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen

Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen Mikko J. Jaakkola mikko.j.jaakkola@ely-keskus.fi Asetuksen uudistaminen Ympäristöministeriö asetti nitraattiasetuksen uudistamistyöryhmän 28.10.2011. Työryhmän

Lisätiedot

luonnos Valtioneuvoston asetus

luonnos Valtioneuvoston asetus luonnos Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta Annettu Helsingissä päivänä kuuta 201_ 1 Tarkoitus Tällä asetuksella pannaan täytäntöön 12 päivänä

Lisätiedot

PUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA 2008-2011

PUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA 2008-2011 PUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA 2008-2011 Raita PA 2.0-panospuhdistamo Seurannassa oli yksi Raita PA 2.0-panospuhdistamo, josta otettiin kahdeksan lähtevän jäteveden

Lisätiedot

Killerin hevosurheilukeskuksen hevosenlannan loppusijoitus Haastattelun tulokset Marianne Niinikoski JAMK

Killerin hevosurheilukeskuksen hevosenlannan loppusijoitus Haastattelun tulokset Marianne Niinikoski JAMK Killerin hevosurheilukeskuksen hevosenlannan loppusijoitus 2016 Haastattelun tulokset Marianne Niinikoski JAMK Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää: Kokevatko alueen tallinpitäjät

Lisätiedot

Ilmoitus hevosenlannan koepolttamisesta lämpölaitoksessa. Suur-Savon Sähkö Oy/yhteyshenkilö Harri Karhu PL Mikkeli

Ilmoitus hevosenlannan koepolttamisesta lämpölaitoksessa. Suur-Savon Sähkö Oy/yhteyshenkilö Harri Karhu PL Mikkeli RANTASALMEN KUNTA Ympäristölautakunta Poikkitie 2 58900 RANTASALMI PÄÄTÖS koeluonteisen toiminnan ilmoituksesta Päätös annettu julkipanon jälkeen XX.XX.2016. ASIA Ilmoitus hevosenlannan koepolttamisesta

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta

Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta Uudenmaan ELY-keskus / Y-vastuualue / Johan Sundberg 2.12.2016 Valtioneuvosto hyväksyi uuden

Lisätiedot

HEVOSENLANNAN PIENPOLTTOHANKKEEN TULOKSIA. Erikoistutkija Tuula Pellikka

HEVOSENLANNAN PIENPOLTTOHANKKEEN TULOKSIA. Erikoistutkija Tuula Pellikka HEVOSENLANNAN PIENPOLTTOHANKKEEN TULOKSIA Erikoistutkija Tuula Pellikka TUTKIMUKSEN TAUSTA Tavoitteena oli tutkia käytännön kenttäkokeiden avulla hevosenlannan ja kuivikkeen seoksen polton ilmaan vapautuvia

Lisätiedot

Ympäristöriskianalyysit 1/7 Jätevedet Kyllä Osittain Ei

Ympäristöriskianalyysit 1/7 Jätevedet Kyllä Osittain Ei Ympäristöriskianalyysit 1/7 Jätevedet Kyllä Osittain Ei 1. Tunnetaanko tilalla muodostuvien jätevesien laatu ja niille soveltuvat käsittelymenetelmät? 2. Toimiiko asuinrakennusten jätevesien käsittely

Lisätiedot

Sakokaivolietteen hyötykäyttö peltoviljelyssä - lannoitevalmistesäädösten näkökulmasta

Sakokaivolietteen hyötykäyttö peltoviljelyssä - lannoitevalmistesäädösten näkökulmasta Sakokaivolietteen hyötykäyttö peltoviljelyssä - lannoitevalmistesäädösten näkökulmasta Arja Vuorinen Evira, Valvontaosasto, Lannoitevalmistejaosto Nilsiä Evira - elintarviketurvallisuus/ Lannoitevalmisteiden

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 25. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 25. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 19.03.2015 Sivu 1 / 1 142/11.01.03/2014 25 Nitraattiasetuksen valvonta vuonna 2014 Valmistelijat / lisätiedot: Armi Tukia, puh. 043 826 5218 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

RavinneRenki Kaltevat pellot viljelyssä Nitraattiasetus uudistui. Vuokko Mähönen POSELY

RavinneRenki Kaltevat pellot viljelyssä Nitraattiasetus uudistui. Vuokko Mähönen POSELY RavinneRenki Kaltevat pellot viljelyssä Nitraattiasetus uudistui 5.10.2016 Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta Asetus astui voimaan voimaan

Lisätiedot

Hevostilan ympäristömääräykset

Hevostilan ympäristömääräykset Hevostilan ympäristömääräykset Talli-ilta 11.6.2013 Keski-Uudenmaan hevostilallisille ympäristötarkastaja Kirsi Järvinen Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Lannan käsittely ja varastointi (1/2) Tallilla on

Lisätiedot

Viljelijä tulotukikoulutus Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta

Viljelijä tulotukikoulutus Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta Viljelijä tulotukikoulutus 2015 Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta 9.4.2015 Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin

Lisätiedot

Envor Group Hämeenlinna

Envor Group Hämeenlinna Envor Group 9.12.2016 Hämeenlinna Envor Group Envor Group muodostuu neljästä eri yrityksestä, joilla on vuosikymmenten kokemus kierrätyspalveluiden tuottamisesta. Envor Group tarjoaa asiakkailleen monipuolisia,

Lisätiedot

105,00 104,90 104,80 Yläraja Vuosi 2001 Vuosi 2002 Vuosi 2003 Alaraja 104,70 104,60 104,50 104,40 104,30 104,20 104,10 104,00 1.1. 29.1. 20.2. 17.3. 9.4. 25.4. 14.5. 30.3. 21.6. 13.7. 3.8. 21.8. 7.9. 20.9.

Lisätiedot

Maanparannuskompostin maataloskäyttö. Mikko Wäänänen, HSY Vesihuolto

Maanparannuskompostin maataloskäyttö. Mikko Wäänänen, HSY Vesihuolto Maanparannuskompostin maataloskäyttö Mikko Wäänänen, HSY Vesihuolto 18.11.2011 Teollisuusjätevesien tarkkailu ja neuvonta Jätevedenpuhdistusosasto Jätevedenpuhdistus Lietteiden jatkojalostus Vedenjakelun

Lisätiedot

Tulosten analysointi. Liite 1. Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma

Tulosten analysointi. Liite 1. Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Liite 1 Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Tulosten analysointi Liite loppuraporttiin Jani Isokääntä 9.4.2015 Sisällys 1.Tutkimustulosten

Lisätiedot

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle - Lannankäsittelytekniikat nyt ja tulevaisuudessa- Toni Taavitsainen, Envitecpolis Oy 6/30/2009 4/15/2009 12/10/2010

Lisätiedot

Hevosen lannan ravinteiden kierrätys ja huuhtoutuminen tuloksia HorseManurehankkeesta

Hevosen lannan ravinteiden kierrätys ja huuhtoutuminen tuloksia HorseManurehankkeesta Hevosen lannan ravinteiden kierrätys ja huuhtoutuminen tuloksia HorseManurehankkeesta Jaana Uusi-Kämppä 1, Riikka Keskinen 1, Johanna Nikama 1, Susanna Särkijärvi 2, Marianna Myllymäki 2 ja Markku Saastamoinen

Lisätiedot

Energiaa ja lannoitteita markkinoille

Energiaa ja lannoitteita markkinoille Energiaa ja lannoitteita markkinoille JALOJÄTE päätösseminaari 2.12.2010 Mika Horttanainen Jouni Havukainen Mika Luoranen ENERGIA- malli Keskitetty käsittely: Mikkeli 175 000 t/v Pieksämäki 155 000 t/v

Lisätiedot

Järviruo on hyötykäyttömahdollisuudet

Järviruo on hyötykäyttömahdollisuudet Järviruo on hyötykäyttömahdollisuudet 4.12.2014 Joensuu Karelia-ammattikorkeakoulu, Sirkkala-kampus Ilona Joensuu, Suomen ympäristökeskus, Joensuun toimipaikka KEMIALLINEN HAJOTUS esim. butanoli, etanoli,

Lisätiedot

Hevosen lannan hyötykäyttö osana biotaloutta, syyskuu ( ),

Hevosen lannan hyötykäyttö osana biotaloutta, syyskuu ( ), Hevosen lannan hyötykäyttö osana biotaloutta, syyskuu 2016. (20.9.2016), Oulun Seudun BiotalousLeader-hanke Esimerkkinä Mika Hämäläisen hevostallin Pollen Puhti Talli on rakennettu ja kompostointitoiminta

Lisätiedot

Hevostallien lantahuolto Länsi-Turunmaalla

Hevostallien lantahuolto Länsi-Turunmaalla Hevostallien lantahuolto Länsi-Turunmaalla Huovila, Tuulia 2009 Hyvinkää Laurea-ammattikorkeakoulu Laurea Hyvinkää Hevostallien lantahuolto Länsi-Turunmaalla Tuulia Huovila Maaseutuelinkeinojen ko. Opinnäytetyö

Lisätiedot

HUMUSVESIEN PUHDISTUSTEKNOLOGIA

HUMUSVESIEN PUHDISTUSTEKNOLOGIA HUMUSVESIEN PUHDISTUSTEKNOLOGIA 2012-2014 1 HANKKEEN TOIMIJAT JA RAHOITTAJAT Hankkeen toteuttajat: VTT (hallinnoija) ja JAMK Hankkeen rahoittajat: Euroopan aluekehitysrahasto, Vapo Oy, Turveruukki Oy,

Lisätiedot

Päätösmallin käyttö lietteenkäsittelymenetelmän valinnassa

Päätösmallin käyttö lietteenkäsittelymenetelmän valinnassa Päätösmallin käyttö lietteenkäsittelymenetelmän valinnassa Diplomityön esittely Ville Turunen Aalto yliopisto Hankkeen taustaa Diplomityö Vesi- ja ympäristötekniikan laitokselta Aalto yliopistosta Mukana

Lisätiedot

KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Ympäristöteknologian koulutusohjelma Ylempi ammattikorkeakoulututkinto

KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Ympäristöteknologian koulutusohjelma Ylempi ammattikorkeakoulututkinto KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Ympäristöteknologian koulutusohjelma Ylempi ammattikorkeakoulututkinto Hanne Turunen HEVOSENLANTA LÄMMÖNLÄHTEENÄ VESIKIERTOISESSA LÄMMITYSJÄRJESTELMÄSSÄ Opinnäytetyö Huhtikuu

Lisätiedot

Jätevesien määrä, laatu ja kuormituksen vähentäminen

Jätevesien määrä, laatu ja kuormituksen vähentäminen Jätevesien määrä, laatu ja kuormituksen vähentäminen Johanna Kallio, Suomen ympäristökeskus Jätevesineuvojien koulutus 3.6.2016 Kuva: Erkki Santala Johdanto jätevedenpuhdistukseen 1. jätevesien syntyminen

Lisätiedot

Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus

Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus FM Johanna Kalmari-Harju Kokeet 190 pv ja 90 pv panoskokeet tiloilla käytettävissä olevista massoista. Massat Massojen suhteet N1 Munintakananlanta + heinä 3:1 N2

Lisätiedot

Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016

Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016 Orimattilan kaupunki / vesilaitos Tokkolantie 3 16300 ORIMATTILA Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016 Vääräkosken jätevedenpuhdistamon tarkkailunäytteet

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 30. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 30. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 13.03.2014 Sivu 1 / 1 62/11.01.03/2013 30 Nitraattiasetuksen valvonta vuonna 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Armi Tukia, puh. 043 826 5218 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Va.

Lisätiedot

KERTARAPORTTI 25.8.2015

KERTARAPORTTI 25.8.2015 s. 1 (2) UUDENKAUPUNGIN HÄPÖNNIEMEN JÄTEVEDENPUHDISTAMO Tutkimus: 8/2015, 11.8.2015 (uki8). Etelä-Suomen aluehallintovirasto on tarkistanut 21.11.2012 päätöksellä nro 186/2012/1 (Dnro ESAVI/15/04.08/2010)

Lisätiedot

JÄTEVEDENPUHDISTAMOJEN EDELLÄKÄVIJÄ METSÄ-SAIRILAAN

JÄTEVEDENPUHDISTAMOJEN EDELLÄKÄVIJÄ METSÄ-SAIRILAAN JÄTEVEDENPUHDISTAMOJEN EDELLÄKÄVIJÄ METSÄ-SAIRILAAN 1 PUHTAAMPI SAIMAA SYDÄMEN ASIANA Mikkelin Metsä-Sairilan alueelle kallion sisään rakennetaan uusi jätevedenpuhdistamo. Puhdistamon rakentaminen on osa

Lisätiedot

Nitraattiasetuksen ja ympäristöluvituksen muutokset. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Elina Venetjoki

Nitraattiasetuksen ja ympäristöluvituksen muutokset. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Elina Venetjoki Nitraattiasetuksen ja ympäristöluvituksen muutokset Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Elina Venetjoki Valtioneuvoston asetus eräiden maaja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (1250/2014)

Lisätiedot

Itä-Suomen bioenergiapäivä Kajaani

Itä-Suomen bioenergiapäivä Kajaani Itä-Suomen bioenergiapäivä Kajaani 21.11.2016 Envitecpolis Oy HELMET-hankkeen vastuullinen päätoteuttaja on Envitecpolis Oy, joka on vuonna 2008 perustettu hajautetun uusiutuvan energian, energia- ja materiaalitehokkuuden

Lisätiedot

Keinoja lannan ympäristöystävälliseen käyttöön

Keinoja lannan ympäristöystävälliseen käyttöön Keinoja lannan ympäristöystävälliseen käyttöön Leena-Marja Kauranne, YM seminaari 22.10.2014 Säätytalo, Helsinki Sisältö Arvokas lanta kiertämään - pakollako vai vapaaehtoisesti? nitraattiasetus ravinteiden

Lisätiedot

`Nautojen ja hevosten paikkamäärä eri eläinsuojarakennuksissa (tuleva tilanne) Liite 7.1 Haudat ja hevoset

`Nautojen ja hevosten paikkamäärä eri eläinsuojarakennuksissa (tuleva tilanne) Liite 7.1 Haudat ja hevoset `Nautojen ja hevosten paikkamäärä eri eläinsuojarakennuksissa (tuleva tilanne) Liite 7.1 Haudat ja hevoset Eläinsuoja (nimeä rakennus) Eläinsuoja (nimeä rakennus) Eläinsuoja (nimeä rakennus) Eläinsuoja

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS ELÄINSUOJALLE

YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS ELÄINSUOJALLE YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS ELÄINSUOJALLE (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille 1. TOIMINTA JOLLE LUPAA HAETAAN Kyseessä on uusi toiminta nykyinen toiminta

Lisätiedot

HEVOSENLANNAN KÄYTTÖ LANNOITTEENA PORIN SEUDULLA

HEVOSENLANNAN KÄYTTÖ LANNOITTEENA PORIN SEUDULLA HEVOSENLANNAN KÄYTTÖ LANNOITTEENA PORIN SEUDULLA Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma Mustiala, 7.5.2013 Jessica Jokinen TIIVISTELMÄ MUSTIALA Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma

Lisätiedot

TALLITARKASTUS Sivu 1 / 5

TALLITARKASTUS Sivu 1 / 5 TALLITARKASTUS Sivu 1 / 5 Tarkastuspäivämäärä Tarkastuksen tekijän nimi Tarkastuksen tekijän asema Virkaeläinlääkäri Hevosjalostusliiton tj. Yksityinen eläinlääkäri Valmentaja (omavalvonta) Valmentaja

Lisätiedot

Hallinnolliset pullonkaulat ja rahoitus. YVA ja ympäristöluvat mahdollistajina tulevaisuudessa

Hallinnolliset pullonkaulat ja rahoitus. YVA ja ympäristöluvat mahdollistajina tulevaisuudessa Hallinnolliset pullonkaulat ja rahoitus YVA ja ympäristöluvat mahdollistajina tulevaisuudessa Biokaasua Varsinais-Suomessa -seminaari 16.2.2016 Eljas Hietamäki Varsinais-Suomen ELY-keskus Varsinais-Suomen

Lisätiedot

KERTARAPORTTI 20.11.2015

KERTARAPORTTI 20.11.2015 s. 1 (2) UUDENKAUPUNGIN HÄPÖNNIEMEN JÄTEVEDENPUHDISTAMO Tutkimus: 11/2015, 3.11.2015 (uki8). Puhdistamo toimi tarkkailun aikana kohtalaisesti. Puhdistustulos täytti ympäristöluvan mukaiset puhdistusvaatimukset

Lisätiedot

Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista

Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista 22.9.2006 Käytännön toteuttaminen: Osoitettiin pääkaupunkiseudun 15 vuotta täyttäneelle väestölle Tutkimuksen teki TNS Gallup Aineisto kerättiin

Lisätiedot

Valtion rahoitus vesien- ja merenhoidon toimenpideohjelman toteutukseen Jenni Jäänheimo, Ympäristöministeriö

Valtion rahoitus vesien- ja merenhoidon toimenpideohjelman toteutukseen Jenni Jäänheimo, Ympäristöministeriö Valtion rahoitus vesien- ja merenhoidon toimenpideohjelman toteutukseen 2016-2018 Jenni Jäänheimo, Ympäristöministeriö Vesien ja merenhoitoa tukevat kärkihankkeet YM/ yhteistyö YM/ELY koordinaatio Hakuyhteistyö

Lisätiedot

Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus

Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus 19.3.2014 Sisältö Ravinnekuormituksesta Maatalouden ympäristötoimenpiteistä

Lisätiedot

Keljonlahden voimalaitoksen tuhkien hyötykäyttö Keski-Suomessa - KL-Tuhka

Keljonlahden voimalaitoksen tuhkien hyötykäyttö Keski-Suomessa - KL-Tuhka Keljonlahden voimalaitoksen tuhkien hyötykäyttö Keski-Suomessa - KL-Tuhka Bioenergiasta elinvoimaa klusterin tulosseminaari Saarijärvellä 8.12.2010 Kirsi Korpijärvi, VTT 2 Keljonlahden voimalaitoksen tuhkien

Lisätiedot

REKISTERIOTE Hyväksytty laboratorio

REKISTERIOTE Hyväksytty laboratorio 1 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry, Tampere PL 265 (Patamäenkatu 24) 33101 Tampere Puh. 03 2461111 EVIRAN REKISTERISSÄ OLEVAT MENETELMÄT elintarvikkeet Elohopea akkr Sisäinen menetelmä KVVY

Lisätiedot

Olki energian raaka-aineena

Olki energian raaka-aineena Olki energian raaka-aineena Olki Isokyrö Vilja- ala 6744 ha Koruu ala 70% Energia 50324 MW Korjuu kustannus 210 /ha Tuotto brutto ilman kustannuksia 3,4 mijl. Vehnä ala 1100 ha Vähäkyrö Vilja- ala 5200

Lisätiedot

VALVJAOS 26 Vs. ympäristönsuojelusihteeri 24.3.2010

VALVJAOS 26 Vs. ympäristönsuojelusihteeri 24.3.2010 Teknisen lautakunnan valvontajaosto 26 30.03.2010 Teknisen lautakunnan valvontajaosto 34 14.06.2010 TILALLA MIERONVAARA HARJOITETTAVAN ELÄINTENPITOON LIITTYVÄN VIRTSAN- JA LANNAN VARASTOINTI KUIVALANTALASSA

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS ELÄINSUOJALLE

YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS ELÄINSUOJALLE YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS ELÄINSUOJALLE (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille 1. TOIMINTA JOLLE LUPAA HAETAAN Lypsykarjanavetta Kyseessä on uusi toiminta

Lisätiedot

LITTOISTENJÄRVEN POHJOISPUOLISELTA JÄRVELÄN KOSTEIKOLTA LÄH- TEVÄN VEDEN SEKÄ LITTOISTENJÄRVEEN LASKEVIEN KAHDEN OJAN VE- DENLAATUTUTKIMUS 11.6.

LITTOISTENJÄRVEN POHJOISPUOLISELTA JÄRVELÄN KOSTEIKOLTA LÄH- TEVÄN VEDEN SEKÄ LITTOISTENJÄRVEEN LASKEVIEN KAHDEN OJAN VE- DENLAATUTUTKIMUS 11.6. 1(2) 30.6.2015 LITTOISTENJÄRVEN POHJOISPUOLISELTA JÄRVELÄN KOSTEIKOLTA LÄH- TEVÄN VEDEN SEKÄ LITTOISTENJÄRVEEN LASKEVIEN KAHDEN OJAN VE- DENLAATUTUTKIMUS 11.6.2015 1 Yleistä Littoistenjärven pohjoispuolella

Lisätiedot

KERTARAPORTTI

KERTARAPORTTI s. 1 (1) KANKAANPÄÄN KAUPUNKI, JVP Tutkimus: 4/2016, 20.4.2016 (5kanka). Kankaanpään jätevedenpuhdistamolle tuli tarkkailuajankohtana lähes yhtä suuri jätevesivirtaama kuin maaliskuun tarkkailun (31.3.2016)

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus^

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus^ SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus^ 13.5.2016 16-2916 #2 1 (3) Kotakylän Vesiosuuskunta Tirkkonen Erkki Piilianlahdentie 15 73600 KAAVI Tilausnro 204620 (4546/Jatkuva),

Lisätiedot

LOHKO-hanke. Viljelijäaineisto

LOHKO-hanke. Viljelijäaineisto LOHKO-hanke Viljelijäaineisto Nitrogen loading from forested catchments Markus Huttunen ja Inese Huttunen SYKE/Vesikeskus 8/12/2016 Marie Korppoo VEMALA catchment meeting, 25/09/2012 Hankkeen päämäärät

Lisätiedot

MTT MAA- JA ELINTARVIKETALOUDEN TUTKIMUSKESKUS, TTS TYÖTEHOSEURA. HorseManure LOPPURAPORTTI 9.12.2014. Markku Saastamoinen

MTT MAA- JA ELINTARVIKETALOUDEN TUTKIMUSKESKUS, TTS TYÖTEHOSEURA. HorseManure LOPPURAPORTTI 9.12.2014. Markku Saastamoinen MTT MAA- JA ELINTARVIKETALOUDEN TUTKIMUSKESKUS, TTS TYÖTEHOSEURA HorseManure - hevosenlannan käsittely ja hyödyntäminen ravinteiden kierrätyksen tehostamiseksi LOPPURAPORTTI 9.12.2014 Markku Saastamoinen

Lisätiedot

KEMIÖNSAAREN VESI VESISTÖÖN JOHDETTUJEN JÄTEVESIEN KUORMITUKSEN KEHITTYMINEN VUOSINA Nro

KEMIÖNSAAREN VESI VESISTÖÖN JOHDETTUJEN JÄTEVESIEN KUORMITUKSEN KEHITTYMINEN VUOSINA Nro KEMIÖNSAAREN VESI VESISTÖÖN JOHDETTUJEN JÄTEVESIEN KUORMITUKSEN KEHITTYMINEN VUOSINA 2010 2016 3.1.2017 Nro 615-17-12 2 (10) KEMIÖNSAAREN VESI JÄTEVESIEN KUORMITUS VESISTÖÖN 2010-2016 Sisällys 1. YLEISTÄ...

Lisätiedot

N:o 931/ 2000. Annettu Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 2000

N:o 931/ 2000. Annettu Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 2000 N:o 931/ 2000 Annettu Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 2000 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on

Lisätiedot

Yhdyskuntalietteen käyttö

Yhdyskuntalietteen käyttö Yhdyskuntalietteen käyttö Tiina Tontti MTT Kasvintuotannon tutkimus Lantapäivä 19.3.2014 Kempele, InnoTietoa!-hanke 19.3.2014 1 Esityksen sisältö Puhdistamolieteopas, poimintoja Yhdyskuntalietteen etuja

Lisätiedot

Ekomo Ämmässuon ekoteollisuuskeskus. Resurssiviisas tulevaisuus -seminaari Kuopio

Ekomo Ämmässuon ekoteollisuuskeskus. Resurssiviisas tulevaisuus -seminaari Kuopio Ekomo Ämmässuon ekoteollisuuskeskus Resurssiviisas tulevaisuus -seminaari Kuopio 26.5.2016 Ekomo alusta liiketoiminnan kasvulle Ämmässuon ekoteollisuuskeskus Ekomo tarjoaa yrityksille alustan teollisille

Lisätiedot

HULE- JA VUOTOVESITUTKIMUKSIA ETELÄ-SAVOSSA

HULE- JA VUOTOVESITUTKIMUKSIA ETELÄ-SAVOSSA HULE- JA VUOTOVESITUTKIMUKSIA ETELÄ-SAVOSSA Projektipäällikkö Tuija Ranta-Korhonen Mikkelin ammattikorkeakoulu Veden ja ilman monitorointi ympäristötilan turvaamiseksi Etelä-Savossa VIM Veden ja ilman

Lisätiedot

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti:

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: Taustaselvitys puukaasun ja aurinkoenergian tuotannon kannattavuudesta 10.10.2013 1 Lähtökohta Tässä raportissa käydään lävitse puukaasulaitoksen ja aurinkoenergian (sähkön

Lisätiedot

ympäristölupa sijoituslupa/sijoituspaikkalupa ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta annetun lain mukainen luvan hakemista koskeva ratkaisu

ympäristölupa sijoituslupa/sijoituspaikkalupa ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta annetun lain mukainen luvan hakemista koskeva ratkaisu YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS ELÄINSUOJALLE (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille 1. TOIMINTA JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta Kyseessä on uusi tai

Lisätiedot

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA Elina Virkkunen, vanhempi tutkija MTT Sotkamo p. 040 759 9640 Kuvat Elina Virkkunen, ellei toisin mainita MTT Agrifood Research Finland Biokaasu Kaasuseos, joka sisältää

Lisätiedot

Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila. Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009

Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila. Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009 Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009 Valajärven valuma-alue Soita, metsää, harjuja; vähän peltoja: 15,01 km 2 : 4,3 x järven ala eli ei erityisen suuri 2.6.2009

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (VNa 1250/2014) eli ns. nitraattiasetus (NiA)

Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (VNa 1250/2014) eli ns. nitraattiasetus (NiA) Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (VNa 1250/2014) eli ns. nitraattiasetus (NiA) Airi Kulmala/MTK Tilanne 9.2.2015 Asetuksen tarkoitus

Lisätiedot

Teknisten palveluiden lautakunta 2.12.2015 liite nro 1 1 (7) YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 121 Annettu julkipanon jälkeen 8.12.2015

Teknisten palveluiden lautakunta 2.12.2015 liite nro 1 1 (7) YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 121 Annettu julkipanon jälkeen 8.12.2015 Teknisten palveluiden lautakunta 2.12.2015 liite nro 1 1 (7) YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 121 Annettu julkipanon jälkeen 8.12.2015 HAKIJA Haaja-Maito Oy Niemeläntie 338 69100 Kannus KIINTEISTÖ Alavainio 217-403-3-25

Lisätiedot

Sanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT)

Sanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Tuoteketjujen massa-, ravinne- ja energiataseet Sanna Marttinen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Kestävästi kiertoon yhdyskuntien ja teollisuuden ravinteiden hyödyntäminen lannoitevalmisteina

Lisätiedot

ESISELVITYS ETELÄ-SAVON HEVOSTALOUDEN MATERIAALI- VIRTOJEN HYÖDYNTÄMISESTÄ UUSIUTUVANA ENERGIANA

ESISELVITYS ETELÄ-SAVON HEVOSTALOUDEN MATERIAALI- VIRTOJEN HYÖDYNTÄMISESTÄ UUSIUTUVANA ENERGIANA ESISELVITYS ETELÄ-SAVON HEVOSTALOUDEN MATERIAALI- VIRTOJEN HYÖDYNTÄMISESTÄ UUSIUTUVANA ENERGIANA Riikka Tanskanen (toim.) Riikka Tanskanen (toim.) ESISELVITYS ETELÄ-SAVON HEVOS- TALOUDEN MATERIAALI- VIRTOJEN

Lisätiedot

Case Mikkelin ammattikorkeakoulun metsätalouden koulutusohjelma

Case Mikkelin ammattikorkeakoulun metsätalouden koulutusohjelma Case Mikkelin ammattikorkeakoulun metsätalouden koulutusohjelma Metsätieteenpäivä 30.10.2012 Kati Kontinen ja Timo Antero Leinonen Metsätalousinsinöörin i i (amk) tutkintotki t 240 op Opintojaksoja 195

Lisätiedot

Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet

Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet GES-verkostotapaaminen Kukkuroinmäen jätekeskus 24.02.2016 Apila Group Oy Ab Mervi Matilainen Apila Group Kiertotalouden koordinaattori

Lisätiedot

REKISTERIOTE Hyväksytty laboratorio

REKISTERIOTE Hyväksytty laboratorio 1 SeiLab Seinäjoen elintarvike- ja ympäristölaboratorio Vaasantie 1 C 60100 SEINÄJOKI Puh. 06 425 5701 EVIRAN REKISTERISSÄ OLEVAT MENETELMÄT elintarvikkeet Aerobiset mikro-organismit akkr NMKL 86:2006

Lisätiedot

REKISTERIOTE Hyväksytty laboratorio

REKISTERIOTE Hyväksytty laboratorio 1 Ramboll Finland Oy Ramboll Analytics Niemenkatu 73 15140 LAHTI Puh. 0403567895 EVIRAN REKISTERISSÄ OLEVAT MENETELMÄT asumisterveystutkimukset Formaldehydi akkr STM:n Asumisterveysohje (2003:1), Asumisterveysopas

Lisätiedot

Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa. Marja Lehto, MTT

Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa. Marja Lehto, MTT Kestävästi Kiertoon - seminaari Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa Marja Lehto, MTT Orgaaniset haitta-aineet aineet Termillä tarkoitetaan erityyppisiä orgaanisia aineita, joilla on jokin

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta 18.12.2014/1250

Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta 18.12.2014/1250 Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta 8.2.204/250 Tämä säädös on tulostettu Edilex-lakitietopalvelusta osoitteesta www.edilex.fi/saadokset/lainsaadanto/204250.

Lisätiedot

Pirkanmaan keskuspuhdistamohankkeen

Pirkanmaan keskuspuhdistamohankkeen Pirkanmaan keskuspuhdistamohankkeen tilanne Keskuspuhdistamoseminaari 17.11.2011 Tj Pekka Pesonen Tampereen Vesi HANKKEEN KEHITYSVAIHEET 2005: Pirkanmaan vesihuollon alueellinen yleissuunnitelma: Idea

Lisätiedot

Vapon kuiviketurpeet. Edistää tuotantoeläinten hyvinvointia.

Vapon kuiviketurpeet. Edistää tuotantoeläinten hyvinvointia. VAPO YMPÄRISTÖ Vapon kuiviketurpeet. Edistää tuotantoeläinten hyvinvointia. Imukykyinen ja monikäyttöinen vaalea rahkaturve on ylivoimainen kuivike nesteiden, ravinteiden ja hajujen sitomisessa. Se sopii

Lisätiedot

Kiertotalous & WtE. Kiertotalouden vaikutus jätteen energiahyödyntämiseen L. Pirhonen

Kiertotalous & WtE. Kiertotalouden vaikutus jätteen energiahyödyntämiseen L. Pirhonen Kiertotalous & WtE Kiertotalouden vaikutus jätteen energiahyödyntämiseen 25.10.2016 L. Pirhonen 1 Sisältö Kiertotalous ja kierrätystavoitteet Millaisilla tavoilla kierrätysaste olisi mahdollista saavuttaa?

Lisätiedot

Maatalouden ravinteet kiertoon Hämeenlinna Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Luonnonvarakeskus

Maatalouden ravinteet kiertoon Hämeenlinna Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Luonnonvarakeskus Maatalouden ravinteet kiertoon 29.1.2016 Hämeenlinna Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Luonnonvarakeskus Sivu 1 31.1.2016 Sivu 2 31.1.2016 Sivu 3 31.1.2016 Kiertotalous Joka vuosi ylikulutuspäivä tulee

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA- JA YMPÄRIS- TÖALAN VALINTAKOE 2008 MATEMATIIKKA

AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA- JA YMPÄRIS- TÖALAN VALINTAKOE 2008 MATEMATIIKKA AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA- JA YMPÄRIS- TÖALAN VALINTAKOE 008 MATEMATIIKKA TEHTÄVIEN RATKAISUT Tehtävä. Maljakossa on 0 keltaista ja 0 punaista tulppaania, joista puutarhuriopiskelijan on määrä

Lisätiedot

Ravinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Ravinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Ravinnehuuhtoumien mittaaminen Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHa-hankkeen loppuseminaari 17.6.2014 18.6.2014 1 Mitä hankkeessa tavoiteltiin? Kehittää

Lisätiedot

HEVOSTEN POHJOIS-POHJANMAA Hevostalouden kehittämisohjelma. Projektipäällikkö Heini Iinatti, Pro Agria Oulu p. 0405551674, heini.iinatti@proagria.

HEVOSTEN POHJOIS-POHJANMAA Hevostalouden kehittämisohjelma. Projektipäällikkö Heini Iinatti, Pro Agria Oulu p. 0405551674, heini.iinatti@proagria. HEVOSTEN POHJOIS-POHJANMAA Hevostalouden kehittämisohjelma Projektipäällikkö Heini Iinatti, Pro Agria Oulu p. 0405551674, heini.iinatti@proagria.fi Hevosten Pohjois-Pohjanmaa - hevostalouden kehittämisohjelma

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus^

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus^ 1 (3) Heinäveden kunta Tekninen lautakunta Kermanrannantie 7 79700 HEINÄVESI Tilausnro 211333 (4359/TALVES), saapunut 6.9.2016 Näytteenottaja: Kuuva Kauko NÄYTTEET Lab.nro Näytteen kuvaus 25581 Raakavesi

Lisätiedot

Esityksen rakenne. Lannan kuljetuksen mallintaminen perustietoa ennen optimointia. Kannattaa kunnes lannan:

Esityksen rakenne. Lannan kuljetuksen mallintaminen perustietoa ennen optimointia. Kannattaa kunnes lannan: Esityksen rakenne Lannan kuljetuksen mallintaminen perustietoa ennen optimointia Janne Helin MTT Taloustutkimus 8/2/21 Kuinka arvioida lannan kuljettamisen kannattavuutta Esimerkki Aurajoki & sikatilat

Lisätiedot

SAVUKAASUPESUREIDEN LUVITUSKÄYTÄNNÖT JA JÄTEVESIEN JA LIETTEIDEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari Kirsi Koivunen

SAVUKAASUPESUREIDEN LUVITUSKÄYTÄNNÖT JA JÄTEVESIEN JA LIETTEIDEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari Kirsi Koivunen SAVUKAASUPESUREIDEN LUVITUSKÄYTÄNNÖT JA JÄTEVESIEN JA LIETTEIDEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari Kirsi Koivunen TAUSTA JA SISÄLTÖ Selvitys polttolaitosten savukaasupesureiden

Lisätiedot

Pienpuhdistamo-vertailu Pernajassa Ilkka Sipilä, MTT. Länsi-Uudenmaan Vesi- ja ympäristö ry Jätevesiseminaari Lohja

Pienpuhdistamo-vertailu Pernajassa Ilkka Sipilä, MTT. Länsi-Uudenmaan Vesi- ja ympäristö ry Jätevesiseminaari Lohja Pienpuhdistamo-vertailu Pernajassa Ilkka Sipilä, MTT Länsi-Uudenmaan Vesi- ja ympäristö ry Jätevesiseminaari 15.11.2010 Lohja Hankkeen historiaa Suunnittelu käynnistettiin jo 2008, maanrakennustöihin päästiin

Lisätiedot

Kerääjäkasveista biokaasua

Kerääjäkasveista biokaasua Kerääjäkasveista biokaasua Erika Winquist (Luke), Maritta Kymäläinen ja Laura Kannisto (HAMK) Ravinneresurssi-hankkeen koulutuspäivä 8.4.2016 Mustialassa Kerääjäkasvien korjuu 2 11.4.2016 1 Kerääjäkasvien

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 14/ (5) Ympäristölautakunta Ysp/

Helsingin kaupunki Esityslista 14/ (5) Ympäristölautakunta Ysp/ Helsingin kaupunki Esityslista 14/2016 1 (5) 15 Vantaanjoen jätevedenpuhdistamoiden toiminta vuonna 2015 HEL 2016-009468 T 11 00 02 Päätösehdotus Tiivistelmä Riihimäen puhdistamo päättää merkitä tiedoksi

Lisätiedot

Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa. Juha Luostarinen Metener Oy

Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa. Juha Luostarinen Metener Oy Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa Juha Luostarinen Metener Oy Tausta Biokaasulaitos Kalmarin tilalle vuonna 1998 Rakentamispäätöksen taustalla navetan lietelannan hygieenisen laadun parantaminen

Lisätiedot

Separoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö

Separoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö Separoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö Separointipäivä 1.3.2013. Heikki Ajosenpää, ProAgria Länsi-Suomi Otsikko tähän Sisältö Esittely Separoinnin idea Ensikosketukseni separointiin

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus Tilausnro (WRAISIO/R2), saapunut , näytteet otettu (13:30) Näytteenottaja: SaKo

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus Tilausnro (WRAISIO/R2), saapunut , näytteet otettu (13:30) Näytteenottaja: SaKo TESTAUSSELOSTE 1 (4) Raision kaupunki Ympäristövirasto Nallinkatu 2 21200 RAISIO Tilausnro 157803 (WRAISIO/R2), saapunut 15.7.2013, näytteet otettu 15.7.2013 (13:30) Näytteenottaja: SaKo NÄYTTEET Lab.nro

Lisätiedot

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi PienCHP-laitosten tuotantokustannukset ja kannattavuus TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy www.ekogen.fi Teemafoorumi: Pien-CHP laitokset Joensuu 28.11.2012 PienCHPn kannattavuuden edellytykset

Lisätiedot

PUHTAAN VEDEN HYVÄKSI Ohjeita ja neuvoja mökkien jätevesien käsittelyyn Kesämökk esämökkik ikin in kuormittaa vesistöä Suomen järvien rannoille rakennetaan jatkuvasti uusia kesämökkejä. Varustelutaso on

Lisätiedot