Jalostuspäivät Tallien ympäristöasiat tutkittu Etelä-Savossa. Ympäristöasiat osana hevostallien kannattavuutta -hanke

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Jalostuspäivät 16. - 17.2.2012. Tallien ympäristöasiat tutkittu Etelä-Savossa. Ympäristöasiat osana hevostallien kannattavuutta -hanke"

Transkriptio

1 Jalostuspäivät Tallien ympäristöasiat tutkittu Etelä-Savossa Ympäristöasiat osana hevostallien kannattavuutta -hanke tutkimusjohtaja Hanne Soininen Mikkelin ammattikorkeakoulu Energia- ja ympäristötekniikan laitos Lisätietoja: SISÄLTÖ: Yleistä tietoa Ympäristöasiat osana hevostallien kannattavuutta -hankkeesta Hankkeen toteutus ja toimenpiteet Hevostallien jätehuollon ja ympäristöasioiden i id nykytila Etelä-Savossa Yleistä ympäristövaikutuksista Valumavesien käsittely Hevostalouden pesuvesien laatu Lannan käsittelymenetelmät Katetun lantalan mitoitus ja kustannusarvio Avolantalan mitoitus ja kustannusarvio Teknistaloudellinen tarkastelu hevosen lannan kompostoinnille ja polttamiselle Yhteenveto ja lisätarpeita tutkimukselle 1

2 Ympäristöasiat osana hevostallien kannattavuutta -hanke TAVOITE: Tutkimuksen tavoitteena oli kehittää eteläsavolaisten hevostallien jätehuoltoa ja parantaa yritysten ympäristöriskien hallintaa sekä tehostaa yritysten energiaomavaraisuutta taloudelliset näkökohdat huomioon ottaen. Tavoitteena oli saattaa yrityksissä muodostuva lantajae lannoitus- tai muuhun hyötykäyttöön. AIKATAULU: Hanke toteutettiin vuosina RAHOITUS: Tutkimushanketta rahoittivat Etelä-Savon ELY-keskus ja hankkeen osatoteuttajat Kekkolan Kartano, Mikkelin Hevosjalostusliitto ry, Mikkelin Ravirata Oy, Mikkelin seudun ympäristöpalvelut, Ravitalli Suuronen Oy ja Raita Environment sekä Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy. Hanke oli EU-osarahoitteinen (EAKR) hanke. Budjetti Ympäristöasiat osana hevostallien kannattavuutta -hanke TOTEUTUS JA TOIMENPITEET: Hankkeessa tehtiin yhdeksälle alueen hevostalousyrittäjälle Hevostallien jätehuollon ja ympäristöturvallisuuden nykytila -tarkastelu tarkastelu. Hevosyrityksille tehtiin muun muassa jätehuollon ja ympäristöasioiden nykytilaselvitys sekä ympäristöriskien arviointi. Selvityksestä koottiin julkinen kuvitteellinen esimerkkiraportti Heikki ja Helmi Hevosmies Hankkeessa arvioitiin yrityksissä muodostuvien sivutuotteiden hyötykäyttömahdollisuuksia sekä lantajakeiden kompostointiprosessin onnistumista laboratoriomittakaavassa. Valituille lannan hyötykäyttövaihtoehdoille, y y rumpukompostointi p ja lannan poltto, tehtiin myös alustava kustannustarkastelu sekä tekninen tarkastelu. Lisäksi tehtiin periaatepiirrokset kuuden ja kahdenkymmenen hevostallin avoja katetuille lantaloille sekä arvioitiin niiden investointikustannukset. 2

3 Ympäristöasiat osana hevostallien kannattavuutta -hanke TOTEUTUS JA TOIMENPITEET: Hankkeen aikana arvioitiin Sanni-Mari Häkkisen ja Maria Laineen opinnäytetyössä y Hevostilojen lannan ja valumavesien käsittely hevostarhojen valumavesien laatua ja niiden ominaisuuksia sekä tutkittiin vuonna 2008 laskeutusojaston soveltuvuutta valumavesien käsittelyyn. Hankkeessa tutkittiin hevosten pesuvesien laatua Mikkelin Raviradalta vuosina 2009 ja 2010 otettujen pesuvesinäytteiden pohjalta. Hevosten pesuvesille tehtiin lisäksi laskeutuskokeita saostuskemikaaleja apuna käyttäen. Laskeutuskokeiden tulokset ovat raportoituina Leena Loisan hankkeelle tekemässä opinnäytetyössä Hevostalouden pesuvesien laatu ja soveltuvat puhdistusmenetelmät. t Hankkeen tuloksista koottiin julkaisu, jonka tavoitteena on antaa tukea Etelä- Savon alueen hevostallien ympäristöturvallisuuteen liittyvien asioiden kehittämiseen ja hallintaan. HEVOSTALLIEN JÄTEHUOLLON JA YMPÄRISTÖASIOIDEN NYKYTILA ETELÄ-SAVOSSA Hankkeen nykytilaselvityksiin osallistui seuraavat yritykset (hevosmäärä) Kekkolan Kartano Oy (22 kpl) Kotikorven puutarha (4 kpl) Leijonamielen tila (20 kpl) Mikkelin Ravirata Oy Ravitalli Suuronen Oy (52 kpl) Relanderin ponitalli (30 kpl) Rouhialan Talli (30 kpl) Suojalammen talli (18 kpl) Tiina ja Asko Viljanen Oy (7 kpl) Yritysten toiminta Siittolatoiminta Ravitalli Pienet ja isot yksityistallit Ravirata Ratsastuskoulu 3

4 HEVOSTALLIEN JÄTEHUOLLON JA YMPÄRISTÖASIOIDEN NYKYTILA ETELÄ-SAVOSSA Talleilla käytössä olevat kuivikkeet Turvetta, kutterinpurua ja olkea Lantalat ja lannan hyötykäyttö Suurimmassa osassa yrityksistä i tä käytössä ä betonilaatalle t ll perustettu lantala (katettuja ja kattamattomia) Lantalana on myös siirto- tai avolavoja Muutamissa yrityksissä lanta siirretään karsinoista ensin siirtolavalle, joka tyhjennetään lantalaatalle Lanta hyödynnetään suurimmaksi osaksi peltoviljelyssä (sopimusviljelijät hakevat lannan) Osa lannasta käytetään yrityksen omien laidunten tai peltojen kunnostamisen yhteydessä. Lantaa hyödynnetään myös puutarhakasvien lannoitteena sekä kompostoinnissa Kutterilannan hyödyntäminen haasteellista HEVOSTALLIEN JÄTEHUOLLON JA YMPÄRISTÖASIOIDEN NYKYTILA ETELÄ-SAVOSSA Lantalaratkaisuja 4

5 HEVOSTALLIEN JÄTEHUOLLON JA YMPÄRISTÖASIOIDEN NYKYTILA ETELÄ-SAVOSSA Eläinten jaloittelualueet Tarhojen pohjamateriaalina käytetään hiekkaa ja haketta Suurin osa poistaa tarhoista hevosenlannan säännöllisesti Tarhat vaihtopohjaisia (uusiminen 4-5 vuoden välein) Ne joiden tarha-alueet sijaitsevan vesistön läheisyydessä, ovat ryhtyneet toimenpiteisiin ympäristökuormituksen vähentämiseksi Yhdessä kohteista tarhojen valumavedet käsitellään laskeutusojastossa ennen niiden ympäristöön pääsyä Laidunalueet kynnetään, yksi yritys poistaa lannat Vesistön läheisyydessä sijaitsevia laitumia ei lannoiteta ja laitumet eivät yllä vesistöön asti (suojaetäisyys, ympäristötukiehdot) HEVOSTALLIEN JÄTEHUOLLON JA YMPÄRISTÖASIOIDEN NYKYTILA ETELÄ-SAVOSSA Tarhojen pohjaratkaisuja 5

6 HEVOSTALLIEN JÄTEHUOLLON JA YMPÄRISTÖASIOIDEN NYKYTILA ETELÄ-SAVOSSA Jätehuolto Hevostaloudessa ei muodostu erityisiä ongelmajätteitä Lääkkeet ja muut ongelmajätteet toimitetaan niille varattuihin keräyspisteisiin Jokaisella käytössä lääkekirjanpito (lainsäädännön vaatimus) Maatalousmuovi myös hevostalouden riesa (joissakin kunnissa 4H kerää) Lanta määrältään suurin muodostuva jäte Tllil Talleilta kerätään erilleen sekajäte kj sekä keräyspaperi ja -pahvi HEVOSTALLIEN JÄTEHUOLLON JA YMPÄRISTÖASIOIDEN NYKYTILA ETELÄ-SAVOSSA Muut esiin nousseet asiat 80 %:lla käytössä oma talousvesikaivo (rengaskaivo tai porakaivo) Hevosten juomavettä otetaan myös suoraan vesistöstä, vesistön vettä käytetään myös kenttien yms. kasteluun Sähköä kuluu tallirakennusten ilmanvaihtoon, valaistukseen, toimisto- ja hoitotilojen lämmittämiseen Talleilla ei ole käytössä yleensä varajärjestelmiä sähkökatkojen varalle Kaikilla isoilla talleilla käytössä turvallisuusasiakirjat ja pelastussuunnitelmat Noin 50 %:a yrityksistä kiinnostaa lannan käyttö energiana, jos se olisi lainsäädännön sallimaa Kuivikkeiden hinta ja niiden saatavuus aiheuttavat ongelmia 6

7 YLEISTÄ YMPÄRISTÖVAIKUTUKSISTA Hevostallin toiminta vaikuttaa ympäristöön monella eri tapaa. Suurimmat tekijät ovat hevosenlannan käsittely ja vesistökuormitus, joka aiheutuu hevosten ulkoilualueiden kunnosta ja paikasta sekä tallin jätevesistä. Lannankäsittely voi muodostua ongelmaksi erityisesti sellaisissa hevosalan yrityksissä, joissa ei ole viljelykäytössä lannanlevitykseen soveltuvaa peltoa. Keskikokoinen hevonen tuottaa yhden vuoden aikana jopa kg sontaa ja 1900 kg virtsaa, kuivikelannan ik määrän ä ollessa vuosittain i arviolta 12 m 3 Etelä-Savossa on noin 3000 kpl poneja ja hevosia, jotka tuottavat puruja turvepohjaista lantaa vuosittain arviolta m 3 VALUMAVESIEN KÄSITTELY Valumavesiä voidaan puhdistaa laskeutusaltaiden ja -ojastojen, kosteikkojen, suojavyöhykkeiden sekä pohjapatojen avulla. Valumavesiä voidaan biologisten laskeutusmenetelmien lisäksi käsitellä kemiallisella puhdistuksella, saostamalla, maasuodatuksella tai pienpuhdistamolla P i t ii Periaatepiirros valumavesien kemiallisesta puhdistuksesta (Närvänen ym. 2008) 7

8 VALUMAVESIEN KÄSITTELY Hankkeessa tutkittiin vuoden 2008 aikana laskeutusojaston vaikutusta hevosten jaloittelualueiden valumavesien pitoisuuksiin Laskeutusojastosta piirretty havainnollistamiskuva Tulokset on raportoitu Maria Laineen ja Sanni-Mari Häkkisen opinnäytetyössä Kuvat: Sanni-Mari Häkkinen ja Maria Laine VALUMAVESIEN KÄSITTELY Valumavesinäytteistä määritettiin MAMK:n ympäristölaboratoriossa Escherichia coli, koliformiset bakteerit, ph, sähkönjohtokyky, väriluku, kiintoaines, kokonaistyppi, nitraatti, kokonaisfosfori ja liukoinen fosfori. Laskeutusojastostak t j t t analysoitujen valumavesinäytteiden id perusteella laskeutusojasto vähentää valumavesien sisältämää ravinnekuormitusta sekä epäpuhtauksia. Valumavesien pitoisuudet olivat alhaisimmat laskeutusojaston loppuosassa. Parhaat tulokset saatiin pohjapadon läheisyydestä. Laskeutusojaston puhdistustehokkuus oli kokonaisfosforin osalta % ja kokonaistypen osalta %. Tutkimuksen mukaan laskeutusojaston puhdistustehokkuus olikin lähes yhtä hyvä kuin kemiallisella puhdistuksella. Laskeutusojastoa voidaankin pitää yhtenä varteenotettavana käsittelyvaihtoehtona hevostarhojen valumavesille. 8

9 HEVOSTALOUDEN PESUVESIEN LAATU Hevosten pesemiseen käytetystä vedestä otettiin näytteitä , , ja Mikkelin Raviradalta TotoTV-ravien yhteydessä y Näytteenottopaikoiksi valittiin kaksi erillistä hevostenpesupaikkaa Parametri HEVOSTALOUDEN PESUVESIEN LAATU Pesuvesinäytteen tuloksia ja käytetyt analysointimenetelmät Pesuvesinäytteiden analyysitulokset Orgaaninen aines BHK 7 (mg/l) Kokonaisfosfori P (mg/l) 1,1-7,1 Kokonaistyppi N (mg/l) Annettu raja-arvo puhdistusvaatimuksist a (VNa 542/2003) 90 % puhdistettava laitteiston 85 % puhdistettava laitteiston 40 % puhdistettava laitteiston Analysointimenetelmä tai - laitteisto Respirometrric BOD-measurement (ASTM 5210 D), The OxiTop System SFS 3026: Veden kokonaisfosforin määritys. Hajotus peroksodisulfaatilla SFS 5505 Jäteveden epäorgaanisen ja orgaanisen typen määritys. Modifioitu Kjeldahlmenetelmä Ammoniumtyppi Ei raja-arvoa V-2000 Photometer, CHEMetrics (mg/l) Ei raja-arvoa SFS 3021: Veden ph-arvon ph 7,3-8,8 määritys Ei raja-arvoa SFS 27888: Veden laatu. Sähkönjohtavuus Sähkönjohtavuuden määritys 9

10 HEVOSTALOUDEN PESUVESIEN LAATU Analysoitujen pesuvesien kokonaisfosforipitoisuus oli jätevedenpuhdistamoille tulevan jäteveden kuormituspitoisuuteen verrattuna pienempi. Kokonaistyppipitoisuus puolestaan oli jätevedenpuhdistamoille tulevan kuormituksen kanssa samaa suuruusluokkaa. Näytteiden orgaanisen aineen aiheuttama BHK-kuorma oli pesuvesinäytteissä korkea. Näytteenoton aikana hevosten pesuvedet eivät olleet laimentuneet esimerkiksi hevosten viilentämisvesillä. Todellisuudessa pesuvesien BHK-kuorma voi olla näytteenottohetkellä olleita arvoja alhaisempi. HEVOSTALOUDEN PESUVESIEN LAATU Hankkeen näytteenoton aikana kerätyille pesuvesinäytteille ( ) tehtiin peruslaskeutuskokeita VNa 542/2003 mukaan kokonaisfosforin puhdistusteho jätevedenkäsittely prosessissa tulee olla vähintään 85 % ja kokonaistypen vähintään 40 %. Tulokset on raportoitu Leena Loisan opinnäytetyössä Käsittelyvaihtoehdot olivat peruslaskeutuskoe ilman kemikaaleja ja kokeet eri pitoisuuksia alumiinikloridia ja rautakloridia (saostuskemikaaleja) käyttäen Näyte Saostuskemi kaalin pitoisuus (mg/l) Kokonaistypen puhdistuvuus- % Kokonaisfosforin puhdistuvuus- % Peruslaskeutuskoe Al -laskeutus Al -laskeutus Al -laskeutus Fe-laskeutus Fe-laskeutus Fe-laskeutus

11 LANNAN KÄSITTELYMENETELMÄT Hevonen tuottaa vuodessa noin kg sontaa ja kg virtsaa. Karsinassa tuotettu sonta ja virtsa sekoittuvat kuivikkeisiin ja lopputulos on lantaa Käytetyn kuivikemateriaalin laatu ja karsinoiden puhdistustekniikka vaikuttavat oleellisesti kuivikkeen määrään, ja se voi olla jopa 80 % lannasta. Tallissa muodostuva kuivikelanta ja tarhoista kerättävä sonta varastoidaan lantalaan. EU:n sivutuoteasetuksen mukaisesti hevosenlanta luokitellaan eläinperäiseksi sivutuotteeksi. Kaupallisesti myytävällä ja markkinoitavalla lannoitevalmisteella, myös hevosenlannalla, tulee olla Eviran tyyppinimihyväksyntä. Hevosenlantaa voidaan kompostoida muun muassa aumakompostoinnilla sekä rumpu- ja tuubikompostoinnilla Hevosenlantaa voitaisiin myös polttaa hajautetuissa pienmittakaavan laitoksissa tai keskitetysti voimalaitoksissa, jos se olisi lainsäädännöllisesti mahdollista Suomessa LANNAN KÄSITTELYMENETELMÄT KATETUN LANTALAN MITOITUS JA KUSTANNUSARVIO Otettava huomioon MMM-RMO C4 määräykset Mitoitettu 12 kuukauden varastoimistarpeelle Katetun lantalan periaatepiirroksien mitoitus: 20 hevosen lantala -> tilavuus 240 kuutiota 6 hevosen lantala -> tilavuus 78 kuutiota Kustannusarvioon saatu hintatietoja vuonna 2010 seuraavilta j yrityksiltä: Savon Kuljetus Oy, K-Rauta Mikkeli, Mikkelin Betoni, Puukeskus Mikkeli, Betonituote Hokkanen 11

12 Rakentamiskusta nnuksista otettiin huomioon pohjatyöt ja salaojitustarvikk eet, lantalan pohjalaatta ja seinärakenteet sekä katettujen lantalavaihtoehto jen osalta puu- ja kattorakenteet. Arviokustannuks et eivät sisällä rakentamis- ja kaivurityön kustannuksia eivätkä rakennussuunnit telusta ja lupaprosessista aiheutuvia kustannuksia. Arvio katettujen lantalavaihtoehtojen (6 ja 20 hevosen) rakentamiskustannuksista (ALV 0 %) Katetun lantalan rakenteet Pohjatyöt ja salaojitus 6 hevosen katettu lantala harkko- ja elementtirakenteella Pohjan pinta-ala = 48 m 2 (sis. ajoluiskan), salaojasoran kerrospaksuus 30 cm, salaojatarvikkeet 320 Pohjalaatta Valukerros 15 cm: K-50 betonia ja kaksi raudoitusverkkokerros ta Seinärakenteet k i i Katetun lantalan puu- ja kattorakenteet Seinärakenteinen pinta-ala 25,6 m 2, harkkoja, muurauslaastia ja raudoitus Seinälautaa, kattoruoteet lankkuja, kattotuoleja ja kattopellit 6 hevosen 20 hevosen katettu lantalan lantala harkko- ja arvioidut elementtirakenteella kustannukset ( ) Harkot, laasti ja raudoitus: 630 Elementit (16 m) : Seinälaudat, ruoteet ja lankut: 240, kattotuolit ja kattopellit: hevosen lantalan arvioidut kustannukse t ( ) Pohjan pinta-ala = 110 m 2 (sis. ajoluiskan), salaojasoran kerrospaksuus 30 cm, salaojatarvikkeet 650 Valukerros 15 cm: K- 50 betonia ja kaksi raudoitusverkkokerr osta Seinärakenteinen Harkot, laasti pinta-ala 52 m 2, ja raudoitus: harkkoja, muurauslaastia ja Elementit raudoitus (26m): Seinälautaa, kattoruoteet lankkuja, kattotuoleja ja kattopellit Seinälaudat, ruoteet ja lankut: 730, kattotuolit ja kattopellit: 3200 Rakentamis- ja kaivurityöt Tee se itse -periaatteella Ei otettu huomioon Tee se itse -periaatteella Ei otettu huomioon Kustannusarvio Harkoilla Harkoilla yhteensä ( ) Elementeillä Elementeillä

13 LANNAN KÄSITTELYMENETELMÄT AVOLANTALAN MITOITUS JA KUSTANNUSARVIO Otettava huomioon MMM-RMO C4 määräykset Mitoitettu 8 kuukauden varastoimistarpeelle, joka edellyttää 4 kk laidunkautta Avolantalassa otettava huomioon säämitoitus (0,1 m 3 /m 2 ) Avolantalan periaatepiirroksien mitoitus: 20 hevosen lantala -> tilavuus 270 kuutiota 6 hevosen lantala -> tilavuus 109 kuutiota Kustannusarvioon saatu hintatietoja vuonna 2010 seuraavilta yrityksiltä: Savon Kuljetus Oy, K-Rauta Mikkeli, Mikkelin Betoni, Puukeskus Mikkeli, Betonituote Hokkanen

14 Arvio avolantalavaihtoehtojen (6 ja 20 hevosen) rakentamiskustannuksista (ALV 0 %) Myöskään avolantalan rakentamiskus tannuksissa ki ei ole otettu huomioon rakentamis- ja kaivurityön kustannuksia eikä rakennussuun nittelusta ja lupaprosessist a aiheutuvia kustannuksia. Avolantalan rakenteet 6 hevosen avolantala harkko- ja elementtirakentee lla 6 hevosen lantalan arvioidut kustannukset ( ) 20 hevosen avolantala harkko- ja elementtirakente ella 20 hevosen lantalan arvioidut kustannukset ( ) Phjtöt Pohjatyöt ja Pohjan pinta-ala = Pohjan pinta-ala salaojitus 63 m 2 (sis. = 117 m 2 (sis. ajoluiskan), ajoluiskan), salaojasoran salaojasoran kerrospaksuus 30 kerrospaksuus 30 cm, cm, salaojatarvikkeet 400 salaojatarvikkeet 710 Pohjalaatta Valukerros 15 cm: Valukerros 15 K-50 betonia ja cm: K-50 betonia kaksi ja kaksi raudoitusverkkoke raudoitusverkko rrosta kerrosta Siä Seinärakenteet t Siä Seinärakenteinen ti Siä Seinärakenteinen ti Harkot, laasti ja Rakentamis- ja kaivurityöt Kustannusarvio yhteensä ( ) pinta-ala 30,4 m 2, harkkoja, muurauslaastia ja raudoitus Harkot, laasti ja raudoitus: 730 Elementit (16m): pinta-ala 58 m 2, harkkoja, muurauslaastia ja raudoitus Tee se itse Ei otettu Tee se itse -periaatteella huomioon -periaatteella Harkoilla Harkoilla Elementeillä Elementeillä raudoitus: Elementit (26m): Ei otettu huomioon LANNAN KÄSITTELYMENETELMÄT Teknistaloudellinen tarkastelu hevosen lannan kompostoinnille ja polttamiselle Kustannustarkasteluun valittiin kuuden, kahdenkymmenen ja viidenkymmenen hevosen tallin vuodessa tuottama tt lantamäärä. ä Kuivikemateriaaleiksi valittiin kutterinpuru ja turve. Turvelannan irtotiheyden on arvioitu olevan 250 kg/m 3 ja kutterinpurulannan 200 kg/m 3. Turvelannan kuiva-ainepitoisuus on 31,2-36,2 %, laskelmissa on käytetty arvoa 33 %. Kutterinpurulannan kuiva-ainepitoisuus ainepitoisuus on 35,0-57,2 % (laskelmissa on käytetty arvoa 45 %). Laskelmissa on käytetty turvelannan tehollisena lämpöarvona saapumistilassa 3,22 MJ/kg ja kutterinpurulannalla arvoa 3,86 MJ/kg. 14

15 LANNAN KÄSITTELYMENETELMÄT Teknistaloudellinen tarkastelu hevosen lannan kompostoinnille ja polttamiselle Hevosten lukumäärä Kuivike Lanta (m 3 /a) Lanta (t/a) Lanta (t/a) kuivaaineena Energiamäärä (MJ) Energiamäär ä (MWh) kutterinpur 6 u , ,4 6 turve , ,1 kutterinpur 20 u , ,3 20 turve , ,5 kutterinpur 50 u , ,3 50 turve , ,8 LANNAN KÄSITTELYMENETELMÄT Teknistaloudellinen tarkastelu hevosen lannan kompostoinnille ja polttamiselle Kompostointi Hevosenlanta voidaan käsitellä ennen sen peltoviljelykäyttöä tai tuotteistamista muun muassa auma-, rumpu- tai säkkikompostoinnilla. Hankkeessa tarkasteluun valittiin käsittelyvaihtoehdoksi rumpukompostointimenetelmä. Budjettitarjoukset saatiin eri kokoluokkiin Preseco Oy:ltä ja Raita Environment Oy:ltä vuonna 2010 Hevosten lukumäärä Lanta Kuivike (m 3 /a) 6 kutterinpuru turve kutterinpuru turve kutterinpuru turve Investointikustannus, ALV 0 % ( ) 15

16 Kuvia kompostoreista, rumpu- ja tuubitekniikka Kuvat: Raita Environment & Preseco Oy & MurskaBiopacker LANNAN KÄSITTELYMENETELMÄT Teknistaloudellinen tarkastelu hevosen lannan kompostoinnille ja polttamiselle Energiahyötykäyttö Hevosenlannan energiakäyttö voitaisiin toteuttaa kahdella eri tavoin Etelä- Savossa, jos sen käyttö olisi mahdollista ilman jätteenpolttodirektiivin vaatimuksia. Alueen yrittäjiltä muodostuva turve- ja kutterinpurupohjainen hevosenlanta voitaisiin varastoida ja kuljettaa polttoon alueen voimalaitoksille. Etelä-Savossa on muun muassa Mikkelissä ja Savonlinnassa voimalaitokset, joissa lantaa voitaisiin hyödyntää energialähteenä. Toinen vaihtoehto olisi investoida omaan lannan polttamiseen soveltuvaan esikäsittely- ja kattilajärjestelmään. Hankkeelle vuonna 2010 annetuissa budjettitarjouksissa (Swebo Biotherm/Piccola Oy & Ökotherm) lannan polttolaitteistojen kustannukset vaihtelivat eri koko luokissa euron välillä (ALV 0 %). Jos lannanpoltto hyväksyttäisiin lainsäädännöllisesti, tulisivat laitteistojen investointikustannukset tarkentumaan. 16

17 Ökotherm 1. Murskain, kuljetin ja kuivausyksikkö 2. Hienomurskain ja pelletöinti 3. Poltinyksikkö (kuvassa 120 kw) Kuvat: Ökotherm 2010 KUSTANNUSTARKASTELU Swebo Biotherm/Piccola Oy 1. Lantavarasto ja ruuvikuljetin 2. Biotherm etu-uuni (kuivaukseen ja kaasuunnuttamiseen) 3. Arimaxin kattilan Kuvat: Swebo Bioenergy

18 YHTEENVETO JA LISÄTARPEITA TUTKIMUKSELLE Hankkeen tulosten pohjalta voidaan todeta, että Etelä-Savon alueen hevosyrittäjät näkevät ympäristöasioiden kehittämisen yrityksissään tärkeänä osana tulevaisuuden yritystoimintaansa. Toiminnasta ympäristöön kohdistuvia vaikutuksia ja haittoja on vähennetty muun muassa jäte- ja pesuvesien käsittelyllä, lantaloiden rakentamisella sekä ulkoilualueiden oikealla sijoittamisella ja pohjarakenteilla sekä lannan keräämisellä tarhoista. Jatkossa kehittämisen painopisteitä voitaisiin ohjata ulkoilualueiden pohjaratkaisuiden ja valumavesien käsittelymenetelmien t l i kehittämiseen, i lannankäsittelyn l energiahyötykäytön edistämiseen sekä laaja-alaiseen taloudelliset näkökohdat huomioon ottavaan ympäristöturvallisuuden kehittämistyöhön. 18

19 LÄHTEET Valokuvat: Hanne Soininen ja Leena Mäkelä Loisa, Leena Hevostalouden pesuvesien laatu ja soveltuvat puhdistusmenetelmät. Opinnäytetyö. Mikkelin ammattikorkeakoulu. Ympäristöteknologian koulutusohjelma. 45 s. Häkkinen, Sanni-Mari, Laine, Maria Hevostilojen lannan ja valumavesien käsittely. Opinnäytetyö. Mikkelin ammattikorkeakoulu. Ympäristöteknologian koulutusohjelma. 95 s. + liitt. 7 s. Soininen, H. & Luste, S Bioenergy from horse manure. S (4 pages). In: Book of Proceedings (CD) of the International Nordic Bioenergy 2011, Conference held in Jyväskylä, Finland Editor Mia Savolainen, FINBIO The Bioenergy Association of Finland. FINBIO publication s. ISBN Soininen, H., Mäkelä, L., Äikäs, V., Laitinen, A Ympäristöasiat osana hevostallien kannattavuutta. Mikkelin ammattikorkeakoulu, A: Tutkimuksia ja raportteja nro s. + liit. 11 s. ISBN (Julkaisun sähköinen versio on ladattavissa osoitteessa: 19

YMPÄRISTÖASIAT OSANA HEVOSTALLIEN KANNATTAVUUTTA

YMPÄRISTÖASIAT OSANA HEVOSTALLIEN KANNATTAVUUTTA Hanne Soininen Leena Mäkelä Veikko Äikäs Anni Laitinen YMPÄRISTÖASIAT OSANA HEVOSTALLIEN KANNATTAVUUTTA Mikkelin ammattikorkeakoulu A: Tutkimuksia ja raportteja - Research Reports 57 MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Jaloittelutarharatkaisut, hoito ja valumavesien käsittely

Jaloittelutarharatkaisut, hoito ja valumavesien käsittely Jaloittelutarharatkaisut, hoito ja valumavesien käsittely MTT Kotieläintuotannontutkimus Lantala- ja jaloittelutarhainvestoinnit, Juva18.4.2013 RAE ravinnehävikit euroiksi -hanke Esityksen sisältö Tarhojen

Lisätiedot

Selvitys hevosen kuivikelannan hyötykäyttömahdollisuuksista teknillisestä, juridisesta sekä talliyrittäjien näkökulmasta

Selvitys hevosen kuivikelannan hyötykäyttömahdollisuuksista teknillisestä, juridisesta sekä talliyrittäjien näkökulmasta Selvitys hevosen kuivikelannan hyötykäyttömahdollisuuksista teknillisestä, juridisesta sekä talliyrittäjien näkökulmasta Anna Tenhunen http://adayinthelifeofcj.files.wordpress.com/2012/06/manure.jpg Työn

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (VNa 1250/2014) eli ns. nitraattiasetus (NiA)

Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (VNa 1250/2014) eli ns. nitraattiasetus (NiA) Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (VNa 1250/2014) eli ns. nitraattiasetus (NiA) Hevosyrittäjäpäivät, Nokia 13.11.2015 Maarit Hollmén/MTK

Lisätiedot

Nitraattiasetus (VNa 1250/2014) ja täydentävät ehdot. MTK Pohjois-Savo Tilanne 13.2.2014

Nitraattiasetus (VNa 1250/2014) ja täydentävät ehdot. MTK Pohjois-Savo Tilanne 13.2.2014 Nitraattiasetus (VNa 1250/2014) ja täydentävät ehdot MTK Pohjois-Savo Tilanne 13.2.2014 Täydentävät ehdot: lakisääteiset hoitovaatimukset Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013

Lisätiedot

Jätevesilietteistä multaa ravinteiden kierrätyksen mahdollisuudet. Mikko Wäänänen, HSY Vesihuolto

Jätevesilietteistä multaa ravinteiden kierrätyksen mahdollisuudet. Mikko Wäänänen, HSY Vesihuolto Jätevesilietteistä multaa ravinteiden kierrätyksen mahdollisuudet Mikko Wäänänen, HSY Vesihuolto 25.11.2014 Teollisuusjätevesien tarkkailu ja neuvonta Jätevedenpuhdistusosasto Jätevedenpuhdistus Lietteiden

Lisätiedot

Nitraattiasetus (VNa 1250/2014) ja täydentävät ehdot

Nitraattiasetus (VNa 1250/2014) ja täydentävät ehdot Nitraattiasetus (VNa 1250/2014) ja täydentävät ehdot Airi Kulmala/MTK Tilanne 13.2.2015 Täydentävät ehdot: lakisääteiset hoitovaatimukset Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013

Lisätiedot

Tallin imago ja hyvinvoiva hevonen ympäristötekojen taustalla OSA II. 21.1.2012 Heini Iinatti

Tallin imago ja hyvinvoiva hevonen ympäristötekojen taustalla OSA II. 21.1.2012 Heini Iinatti Tallin imago ja hyvinvoiva hevonen ympäristötekojen taustalla OSA II 21.1.2012 Heini Iinatti Lantahuolto Lanta varastoitava tiivispohjaisessa (betoni, K30-2, asfalttibetoni tai valuasfaltti) lantalassa,

Lisätiedot

UUSI NITRAATTIASETUS. Valtioneuvoston asetus eräiden maaja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta. 1250 / 2015 ( 18.12.

UUSI NITRAATTIASETUS. Valtioneuvoston asetus eräiden maaja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta. 1250 / 2015 ( 18.12. UUSI NITRAATTIASETUS Valtioneuvoston asetus eräiden maaja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta. 1250 / 2015 ( 18.12.2014 ) YTA / MARKKU LAITINEN 1 Asetuksen sisältö Pykäliä 16

Lisätiedot

Hevosenlannan hyötykäytön kehittäminen

Hevosenlannan hyötykäytön kehittäminen Hevosenlannan hyötykäytön kehittäminen - Projektiesittely Hevosalan yhteistyöseminaari 19.5.2010 Ypäjä VTL, koulutuspäällikkö Sirpa Halonen Projektin tavoitteet Hankkeessa selvitetään hevosenlannan hyötykäytön

Lisätiedot

Täydentävät ehdot: lakisääteiset hoitovaatimukset

Täydentävät ehdot: lakisääteiset hoitovaatimukset Täydentävät ehdot: lakisääteiset hoitovaatimukset Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013 liitteessä II säädettyjen täydentävien ehtojen lakisääteinen hoitovaatimus 1 Vain osa NiA:sta

Lisätiedot

Kasvisten kasteluvesien turvallisuus

Kasvisten kasteluvesien turvallisuus Kasvisten kasteluvesien turvallisuus Tuorekasvisten turvallisuuden parantaminen TuoPro Sisältö Kasteluveden laatuvaatimukset Kasteluvesilähteet, -menetelmät ja -laitteistot TuoPro-hankkeen analyysituloksia

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta

Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta Uudenmaan ELY-keskus / Y-vastuualue / Johan Sundberg 16.3.15 Valtioneuvoston asetus eräiden

Lisätiedot

Kuivikelannan poltto parasta maaseudun uusiutuvaa energiaa

Kuivikelannan poltto parasta maaseudun uusiutuvaa energiaa Kuivikelannan poltto parasta maaseudun uusiutuvaa energiaa Hevosen lannan käytön nykytila Pahimmillaan kuivikelanta on hevostilan suurin päivittäinen kustannuserä Nykymallin mukaiset keinot hevosenlannan

Lisätiedot

luonnos Valtioneuvoston asetus

luonnos Valtioneuvoston asetus luonnos Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta Annettu Helsingissä päivänä kuuta 201_ 1 Tarkoitus Tällä asetuksella pannaan täytäntöön 12 päivänä

Lisätiedot

Hevostallien ympäristövaikutukset ja niiden hallinta. Johanna Tanhuanpää, Agropolis Oy Inkeri Pesonen, MTT

Hevostallien ympäristövaikutukset ja niiden hallinta. Johanna Tanhuanpää, Agropolis Oy Inkeri Pesonen, MTT Hevostallien ympäristövaikutukset ja niiden hallinta Johanna Tanhuanpää, Agropolis Oy Inkeri Pesonen, MTT Esityksen sisältö Ympäristövaikutukset Hevostaloudesta syntyviä ympäristövaikutuksia ja ratkaisuja

Lisätiedot

Näytteenotto ja tulosten analysointi

Näytteenotto ja tulosten analysointi Haja-asutuksen jätevedet Näytteenotto ja tulosten analysointi Mirva Levomäki Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy Näytteenoton tärkeys VN asetus 542/2003, hajajätevesiasetus kuormitusta vähennettävä

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta 1250/2014

Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta 1250/2014 Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta 1250/2014 Kotieläintukikoulutukset 29.1.2015, 6.2.2015 ja 10.2.2015 Mikko Jaakkola Varsinais-Suomen

Lisätiedot

KERTARAPORTTI 25.8.2014

KERTARAPORTTI 25.8.2014 s. 1 (2) UUDENKAUPUNGIN HÄPÖNNIEMEN KESKUSPUHDISTAMO Tutkimus: 8/2014, 6.8.2014 (uki8). Puhdistamo toimi tarkkailun aikana melko hyvin. Mereen lähtevän veden BOD7ATU- ja CODCr-arvot sekä fosfori- ja kiintoainepitoisuudet

Lisätiedot

MÄDÄTYSJÄÄNNÖKSEN LABORATORIOTASON VALUMAVESIKOKEET

MÄDÄTYSJÄÄNNÖKSEN LABORATORIOTASON VALUMAVESIKOKEET MÄDÄTYSJÄÄNNÖKSEN LABORATORIOTASON VALUMAVESIKOKEET Biojäte- ja lietepohjainen Laura Kannisto 214 Bioliike-projektia (v. 213-214) rahoitetaan Etelä-Suomen EAKR-ohjelmasta SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 1 2 KOEJÄRJESTELY...

Lisätiedot

Ekologinen talli. VirtuaaliKYLÄ

Ekologinen talli. VirtuaaliKYLÄ Hyvinvointi, turvallisuus ja ympäristöasioista huolehtiminen on oleellinen osa hevosalan yrittäjän arkea. Hevostilan ja sen ympäristön vastuullinen hoitaminen luo hyvinvointia ja turvallisuutta paitsi

Lisätiedot

KERTARAPORTTI 2.10.2015

KERTARAPORTTI 2.10.2015 s. 1 (1) KEURUUN KAUPUNKI, JAAKONSUON JVP Tutkimus: 9/2015, 16.9.2015 (5keukk). Tulokset syyskuun puhdistamotarkkailusta. Lähtevän veden laatu oli hyvä. Laitos nitrifioi täysin ja tulostaso oli kaikkiaan

Lisätiedot

Hevostallien lantahuolto Länsi-Turunmaalla

Hevostallien lantahuolto Länsi-Turunmaalla Hevostallien lantahuolto Länsi-Turunmaalla Huovila, Tuulia 2009 Hyvinkää Laurea-ammattikorkeakoulu Laurea Hyvinkää Hevostallien lantahuolto Länsi-Turunmaalla Tuulia Huovila Maaseutuelinkeinojen ko. Opinnäytetyö

Lisätiedot

HEVOSTALLIOHJE. Hamina, Virolahti, Miehikkälä

HEVOSTALLIOHJE. Hamina, Virolahti, Miehikkälä HEVOSTALLIOHJE Hamina, Virolahti, Miehikkälä Haminan kaupunki Ympäristötoimi 20.10.2015 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. LUVAT JA ILMOITUKSET...3 1.1 Rakennuslupa ja toimenpidelupa...3 1.2 Eläinsuojelulain mukainen

Lisätiedot

PUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA 2008-2011

PUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA 2008-2011 PUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA 2008-2011 Raita PA 2.0-panospuhdistamo Seurannassa oli yksi Raita PA 2.0-panospuhdistamo, josta otettiin kahdeksan lähtevän jäteveden

Lisätiedot

HEVOSTALLIOHJE. Hamina, Virolahti, Miehikkälä

HEVOSTALLIOHJE. Hamina, Virolahti, Miehikkälä HEVOSTALLIOHJE Hamina, Virolahti, Miehikkälä Haminan kaupunki Ympäristötoimi 23.2.2015 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. LUVAT JA ILMOITUKSET...3 1.1 Rakennuslupa ja toimenpidelupa 3 1.2 Eläinsuojelulain mukainen

Lisätiedot

HEVOSENLANNAN PIENPOLTTOHANKKEEN TULOKSIA. Erikoistutkija Tuula Pellikka

HEVOSENLANNAN PIENPOLTTOHANKKEEN TULOKSIA. Erikoistutkija Tuula Pellikka HEVOSENLANNAN PIENPOLTTOHANKKEEN TULOKSIA Erikoistutkija Tuula Pellikka TUTKIMUKSEN TAUSTA Tavoitteena oli tutkia käytännön kenttäkokeiden avulla hevosenlannan ja kuivikkeen seoksen polton ilmaan vapautuvia

Lisätiedot

Hevostoimialan energiakäytön ja aluelogistiikan mahdollisuudet. Lannasta energiaa ja ravinteita -seminaari / Oulu 20.5.2014

Hevostoimialan energiakäytön ja aluelogistiikan mahdollisuudet. Lannasta energiaa ja ravinteita -seminaari / Oulu 20.5.2014 Hevostoimialan energiakäytön ja aluelogistiikan mahdollisuudet Lannasta energiaa ja ravinteita -seminaari / Oulu 20.5.2014 ASIAKASVERKOSTO HAMK Mustialan koulutila Tammela HAMK LTY MTT Teknistaloude llinen

Lisätiedot

Viherrakentamisen ympäristövaikutukset Envirogreen-hanke 2007-2010 08.11.2011. Tapio Salo MTT, Ari Kangas, (SYKE)/AVI

Viherrakentamisen ympäristövaikutukset Envirogreen-hanke 2007-2010 08.11.2011. Tapio Salo MTT, Ari Kangas, (SYKE)/AVI Viherrakentamisen ympäristövaikutukset Envirogreen-hanke 2007-2010 08.11.2011 Tapio Salo MTT, Ari Kangas, (SYKE)/AVI Taustat Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö Viherrakentamisen ympäristövaikutuksia

Lisätiedot

KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Ympäristöteknologian koulutusohjelma Ylempi ammattikorkeakoulututkinto

KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Ympäristöteknologian koulutusohjelma Ylempi ammattikorkeakoulututkinto KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Ympäristöteknologian koulutusohjelma Ylempi ammattikorkeakoulututkinto Hanne Turunen HEVOSENLANTA LÄMMÖNLÄHTEENÄ VESIKIERTOISESSA LÄMMITYSJÄRJESTELMÄSSÄ Opinnäytetyö Huhtikuu

Lisätiedot

HEVOSENLANNAN HYÖTYKÄYTÖN LISÄÄMINEN, CASE KAINUU

HEVOSENLANNAN HYÖTYKÄYTÖN LISÄÄMINEN, CASE KAINUU HEVOSENLANNAN HYÖTYKÄYTÖN LISÄÄMINEN, CASE KAINUU Biojäte ja hepolanta hankkeen selvityksiä 2/4 MTT Hevostutkimus Marianna Myllymäki Susanna Särkijärvi MTT Sotkamo Tiina Karppinen Heidi Kumpula Elina Virkkunen

Lisätiedot

Kohteessa on käymäläratkaisuna ympäristöystävällinen tai umpisäiliö, eli jätevesiä ei kuormiteta wc:n jätevesillä.

Kohteessa on käymäläratkaisuna ympäristöystävällinen tai umpisäiliö, eli jätevesiä ei kuormiteta wc:n jätevesillä. Ohjeellinen malli: Jätevesilaskelmasta Valintaperusteista RAITA BioBox XL harmaavesi -puhdistamolla: Kohdetiedot: Loma-asunnot Pientalot Kohteessa on käymäläratkaisuna ympäristöystävällinen tai umpisäiliö,

Lisätiedot

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Lausunto 8.5.2014 Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Tausta: Kalastajat olivat 6.4.2014 tehneet havainnon, että jäällä oli tummaa lietettä lähellä Viitasaaren

Lisätiedot

Uusi nitraattiasetus Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (luonnos)

Uusi nitraattiasetus Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (luonnos) Uusi nitraattiasetus Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (luonnos) Jaana Rintala, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus RAKI-hankkeen päätösseminaari

Lisätiedot

ENERGIAA JÄTEVESISTÄ. Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014

ENERGIAA JÄTEVESISTÄ. Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014 ENERGIAA JÄTEVESISTÄ Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014 Watrec Oy palvelutarjonta Ratkaisut 1) Viranomaisprosessit 2) Selvitysprosessit 3) Asiantuntijaarvioinnit Asiantuntijapalvelut

Lisätiedot

Hyvät hevostenystävät,

Hyvät hevostenystävät, MUUTOSVARAUKSIN Hevosenlanta ympäristöongelma vai hukattu mahdollisuus? 4.11.2009 Paula Lehtomäki Hyvät hevostenystävät, Historialla on kiintoisa piirre toistaa itseään. Toista sataa vuotta sitten Helsingin

Lisätiedot

Tulosten analysointi. Liite 1. Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma

Tulosten analysointi. Liite 1. Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Liite 1 Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Tulosten analysointi Liite loppuraporttiin Jani Isokääntä 9.4.2015 Sisällys 1.Tutkimustulosten

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (VNa 1250/2014) eli ns. nitraattiasetus (NiA)

Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (VNa 1250/2014) eli ns. nitraattiasetus (NiA) Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (VNa 1250/2014) eli ns. nitraattiasetus (NiA) Airi Kulmala/MTK Tilanne 26.1.2014 Asetuksen tarkoitus

Lisätiedot

Uusi nitraattiasetus -luonnos Valtioneuvoston asetus eräiden maa-ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta

Uusi nitraattiasetus -luonnos Valtioneuvoston asetus eräiden maa-ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta Uusi nitraattiasetus -luonnos Valtioneuvoston asetus eräiden maa-ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta Anne Polso / Elina Venetjoki Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus 7.5.2014 Kokkola

Lisätiedot

Hevonen kaavoituksessa, rakentamisessa ja ympäristössä seminaari. Lahti 15.4.2014 Auli Teppinen ProAgria Etelä-Suomi

Hevonen kaavoituksessa, rakentamisessa ja ympäristössä seminaari. Lahti 15.4.2014 Auli Teppinen ProAgria Etelä-Suomi Hevonen kaavoituksessa, rakentamisessa ja ympäristössä seminaari Lahti 15.4.2014 Auli Teppinen ProAgria Etelä-Suomi SUOMESSA HEVOSTIHEYS ASUKASTA TAI 1000 /ha KOHDEN ON ERITTÄIN PIENI VERRATTUNA MONEEN

Lisätiedot

OHJEITA HEVOSTALLIN RAKENTAJALLE

OHJEITA HEVOSTALLIN RAKENTAJALLE OHJEITA HEVOSTALLIN RAKENTAJALLE Raahen seutukunta Raahe, Siikajoki, Pyhäjoki 1. LUVAT JA ILMOITUKSET Hevostallin ja siihen liittyvien rakennelmien rakentaminen edellyttää rakennuslupaa ja tapauskohtaisesti

Lisätiedot

Jätevedet ja hygienia iltaseminaari Kemira 14.1.2010. Jätevesien hygienian parantaminen Jyväskylän Nenäinniemen jätevedenpuhdistamolla

Jätevedet ja hygienia iltaseminaari Kemira 14.1.2010. Jätevesien hygienian parantaminen Jyväskylän Nenäinniemen jätevedenpuhdistamolla Jätevedet ja hygienia iltaseminaari Kemira 14.1.2010 Jätevesien hygienian parantaminen Jyväskylän Nenäinniemen jätevedenpuhdistamolla Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy - Yhtiö perustettu 1971 - Omistajina

Lisätiedot

JÄTEVESIENKÄSITTELYN TOIMIVUUSSELVITYS VEVI-6 JÄTEVEDENPUHDISTAMOLLA, LAPINJÄRVELLÄ

JÄTEVESIENKÄSITTELYN TOIMIVUUSSELVITYS VEVI-6 JÄTEVEDENPUHDISTAMOLLA, LAPINJÄRVELLÄ JÄTEVESIENKÄSITTELYN TOIMIVUUSSELVITYS VEVI-6 JÄTEVEDENPUHDISTAMOLLA, LAPINJÄRVELLÄ Jarmo Kosunen Ilkka Juva 15.1.2010 Valtioneuvoston asetus jätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen

Lisätiedot

Täydentävät ehdot - muutokset vuonna 2015. Sonja Pyykkönen Uudenmaan ELY-keskus

Täydentävät ehdot - muutokset vuonna 2015. Sonja Pyykkönen Uudenmaan ELY-keskus Täydentävät ehdot - muutokset vuonna 2015 Sonja Pyykkönen Uudenmaan ELY-keskus 23.3.2015 Täydentävien ehtojen opas Opas sisältää sekä Maaseutuviraston että Eviran osuudet täydentävistä ehdoista Muutokset

Lisätiedot

Ympäristöön liittyvät lakisääteiset hoitovaatimukset

Ympäristöön liittyvät lakisääteiset hoitovaatimukset Täydentävät ehdot Ympäristöön liittyvät lakisääteiset hoitovaatimukset Perustuvat Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013 artiklaan 93 ja liitteessä II esitettyihin asetuksiin ja

Lisätiedot

Hevosalan yrittäjyyskartoitus Satakunnassa

Hevosalan yrittäjyyskartoitus Satakunnassa Hevosalan yrittäjyyskartoitus Satakunnassa Nykytoiminnan ja kehittämistarpeiden kartoittaminen - kysely alan toimijoille Hevostaloutta harjoittavan nimi Tallin / Yrityksen nimi Lähiosoite Postinumero (

Lisätiedot

Hulevesien määrän ja laadun vaihtelu Lahden kaupungin keskusta- ja pientaloalueilla

Hulevesien määrän ja laadun vaihtelu Lahden kaupungin keskusta- ja pientaloalueilla Lahden tiedepäivä 11.11.2014 Hulevesien määrän ja laadun vaihtelu Lahden kaupungin keskusta- ja pientaloalueilla Marjo Valtanen, Nora Sillanpää, Heikki Setälä Helsingin yliopisto, Ympäristötieteiden laitos,

Lisätiedot

MTT MAA- JA ELINTARVIKETALOUDEN TUTKIMUSKESKUS, TTS TYÖTEHOSEURA. HorseManure LOPPURAPORTTI 9.12.2014. Markku Saastamoinen

MTT MAA- JA ELINTARVIKETALOUDEN TUTKIMUSKESKUS, TTS TYÖTEHOSEURA. HorseManure LOPPURAPORTTI 9.12.2014. Markku Saastamoinen MTT MAA- JA ELINTARVIKETALOUDEN TUTKIMUSKESKUS, TTS TYÖTEHOSEURA HorseManure - hevosenlannan käsittely ja hyödyntäminen ravinteiden kierrätyksen tehostamiseksi LOPPURAPORTTI 9.12.2014 Markku Saastamoinen

Lisätiedot

LIETELANNAN HAJUNPOISTO JA FRAKTIOINTI Erkki Aura. Tiivistelmä

LIETELANNAN HAJUNPOISTO JA FRAKTIOINTI Erkki Aura. Tiivistelmä 1 LIETELANNAN HAJUNPOISTO JA FRAKTIOINTI Erkki Aura Tiivistelmä Lietelanta sisältää noin 95 % painosta vettä. Levityksessä konetyö on lähinnä veden käsittelyä, mikä vaikeuttaa tehokkaan ja typen haihtumista

Lisätiedot

Separoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö

Separoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö Separoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö Lannan hyödyntäminen ja separointi 11.4.2013. Heikki Ajosenpää, ProAgria Länsi-Suomi Otsikko tähän Sisältö Esittely Separoinnin idea Ensikosketukseni

Lisätiedot

Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus

Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus FM Johanna Kalmari-Harju Kokeet 190 pv ja 90 pv panoskokeet tiloilla käytettävissä olevista massoista. Massat Massojen suhteet N1 Munintakananlanta + heinä 3:1 N2

Lisätiedot

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Ekokymppi

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Ekokymppi Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Ekokymppi Parasta jätehuoltoa puh. 08 636 611 fax. 08 636 614 www.eko-kymppi.fi info@eko-kymppi.fi facebook, Kurre Kainuulainen Eloperäisen jätteen (lietteet, biojätteet)

Lisätiedot

ERIKOISTAPAUKSET VEDEN KÄSITTELYYN SIVUTUOTTEISTA TEHDYILLÄ RAKEILLA,

ERIKOISTAPAUKSET VEDEN KÄSITTELYYN SIVUTUOTTEISTA TEHDYILLÄ RAKEILLA, ERIKOISTAPAUKSET VEDEN KÄSITTELYYN SIVUTUOTTEISTA TEHDYILLÄ RAKEILLA, Kuokkanen, T., Kuokkanen, V., Rämö, J. Rakeistettujen materiaalien ominaisuuksia Kalsiumkarbonaatti, tuhka, verkkosilikaattipohjainen

Lisätiedot

Jätevesienkäsittely kuntoon

Jätevesienkäsittely kuntoon Jätevesienkäsittely kuntoon Eija Säger Hämeen ammattikorkeakoulu Jätevesihuollon kehittäminen Tammelan kunnan hajaasutusalueilla hanke JärviSunnuntai 12.6.2011 Hämeen luontokeskus, Tammela Säädösmuutokset

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI

ORIMATTILAN KAUPUNKI ORIMATTILAN KAUPUNKI Miltä näyttää uusiutuvan energian tulevaisuus Päijät-Hämeessä? Case Orimattila Sisältö Orimattilan kaupunki - Energiastrategia Orimattilan Lämpö Oy Yhtiötietoja Kaukolämpö Viljamaan

Lisätiedot

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle - Lannankäsittelytekniikat nyt ja tulevaisuudessa- Toni Taavitsainen, Envitecpolis Oy 6/30/2009 4/15/2009 12/10/2010

Lisätiedot

Energiaa ja lannoitteita markkinoille

Energiaa ja lannoitteita markkinoille Energiaa ja lannoitteita markkinoille JALOJÄTE päätösseminaari 2.12.2010 Mika Horttanainen Jouni Havukainen Mika Luoranen ENERGIA- malli Keskitetty käsittely: Mikkeli 175 000 t/v Pieksämäki 155 000 t/v

Lisätiedot

Tietoa eri puhdistamotyyppien toiminnasta

Tietoa eri puhdistamotyyppien toiminnasta Tietoa eri puhdistamotyyppien toiminnasta KOKOEKO-seminaari 24.2.2011 Ville Matikka Savonia-ammattikorkeakoulu Tekniikka, Kuopio Ympäristötekniikan opetus- ja tutkimusyksikkö Sisältö Taustaa Pienpuhdistamoista

Lisätiedot

Ilmastovaikutuksia vai vesistönsuojelua?

Ilmastovaikutuksia vai vesistönsuojelua? Ilmastovaikutuksia vai vesistönsuojelua? Juha Grönroos ja Tuuli Myllymaa Suomen ympäristökeskus JaloJäte päätösseminaari 2.12.2010, Mikkeli Etelä Savon biomassat TARKASTELUN ULKOPUOLELLE JÄTETYT TOIMINNOT:

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS ELÄINSUOJALLE

YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS ELÄINSUOJALLE YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS ELÄINSUOJALLE (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille 1. TOIMINTA JOLLE LUPAA HAETAAN Kyseessä on uusi toiminta nykyinen toiminta

Lisätiedot

ORIMATTILAN LÄMPÖ OY. Hevosenlanta -ympäristöuhka vai hukattu mahdollisuus? -seminaari 4.11.2009 Toimitusjohtaja Reijo Hutri

ORIMATTILAN LÄMPÖ OY. Hevosenlanta -ympäristöuhka vai hukattu mahdollisuus? -seminaari 4.11.2009 Toimitusjohtaja Reijo Hutri ORIMATTILAN LÄMPÖ OY Hevosenlanta -ympäristöuhka vai hukattu mahdollisuus? -seminaari 4.11.2009 Toimitusjohtaja Reijo Hutri ORIMATTILA 2 ORIMATTILAN HEVOSKYLÄ Tuottaa n. 20 m³/vrk kuivikelantaa, joka sisältää

Lisätiedot

HEVOSENLANNAN KÄYTTÖ LANNOITTEENA PORIN SEUDULLA

HEVOSENLANNAN KÄYTTÖ LANNOITTEENA PORIN SEUDULLA HEVOSENLANNAN KÄYTTÖ LANNOITTEENA PORIN SEUDULLA Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma Mustiala, 7.5.2013 Jessica Jokinen TIIVISTELMÄ MUSTIALA Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma

Lisätiedot

Laboratoriopalvelut biolaitosasiakkaille. Biolaitosyhdistys ry 16.11.2012 Novalab Oy/Vera Martomaa

Laboratoriopalvelut biolaitosasiakkaille. Biolaitosyhdistys ry 16.11.2012 Novalab Oy/Vera Martomaa Laboratoriopalvelut biolaitosasiakkaille Biolaitosyhdistys ry 16.11.2012 Novalab Oy/Vera Martomaa Novalab Oy on yksityinen, kotimaisessa omistuksessa oleva ympäristö- ja vesilaboratorio toimipiste Karkkilassa

Lisätiedot

Haukiveden vesistötarkkailun tulokset talvelta 2015

Haukiveden vesistötarkkailun tulokset talvelta 2015 1 / 3 Stora Enso Oyj LAUSUNTO A 1741.6 Varkauden tehdas 14.10.2013 Varkauden kaupunki Tekninen virasto Carelian Caviar Oy Tiedoksi: Pohjois-Savon ely-keskus Keski-Savon ympäristölautakunta Rantasalmen

Lisätiedot

Kasvissivutuotteiden käsittelymenetelmiä

Kasvissivutuotteiden käsittelymenetelmiä Kasvissivutuotteiden käsittelymenetelmiä SivuHyöty työpaja 8.4.2015 1 Teppo Tutkija Marja Lehto, Eila järvenpää 9.4.2015 Kasvissivutuotteiden laatu ja määrä Kasvissivutuotteiden määrä ja laatu vaihtelee

Lisätiedot

VALVJAOS 26 Vs. ympäristönsuojelusihteeri 24.3.2010

VALVJAOS 26 Vs. ympäristönsuojelusihteeri 24.3.2010 Teknisen lautakunnan valvontajaosto 26 30.03.2010 Teknisen lautakunnan valvontajaosto 34 14.06.2010 TILALLA MIERONVAARA HARJOITETTAVAN ELÄINTENPITOON LIITTYVÄN VIRTSAN- JA LANNAN VARASTOINTI KUIVALANTALASSA

Lisätiedot

1) poikkeamisesta karjanlannan varastoinnille edellytetystä varastointitilavuudesta (Nitraattiasetuksen (931/2000) 4 :n 2 mom. mukainen ilmoitus)

1) poikkeamisesta karjanlannan varastoinnille edellytetystä varastointitilavuudesta (Nitraattiasetuksen (931/2000) 4 :n 2 mom. mukainen ilmoitus) VALVONTAILMOITUS Porin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle 1) poikkeamisesta karjanlannan varastoinnille edellytetystä varastointitilavuudesta (Nitraattiasetuksen (931/2000) 4 :n 2 mom. mukainen

Lisätiedot

HEVOSENLANNASTA ENERGIAA ORIMATTILASSA

HEVOSENLANNASTA ENERGIAA ORIMATTILASSA HEVOSENLANNASTA ENERGIAA ORIMATTILASSA 20.12.2013 Antti Rusanen Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus -hanke SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 5 2 HEVOSENLANNAN ENERGIAKÄYTÖN TEKNIIKAT

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeri

Maa- ja metsätalousministeri MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 09/08 Päivämäärä Dnro 10.6.2008 1468/01/2008 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 1.7.2008 toistaiseksi Muuttaa MMMa lannoitevalmisteista (12/07) liite I Valtuutussäännökset

Lisätiedot

Jätteen energiahyötykäyttö -käytännön vaikutukset. KOKOEKO 16.2.2012 Eila Kainulainen Keski-Savon ympäristötoimi

Jätteen energiahyötykäyttö -käytännön vaikutukset. KOKOEKO 16.2.2012 Eila Kainulainen Keski-Savon ympäristötoimi Jätteen energiahyötykäyttö -käytännön vaikutukset KOKOEKO 16.2.2012 Eila Kainulainen Keski-Savon ympäristötoimi Aiempia kokemuksia energiahyötykäytöstä Keski- Savossa Poltettavaa muovijätettä kerättiin

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS ELÄINSUOJALLE

YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS ELÄINSUOJALLE YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS ELÄINSUOJALLE (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille 1. TOIMINTA JOLLE LUPAA HAETAAN Lypsykarjanavetta Kyseessä on uusi toiminta

Lisätiedot

JÄTTEET, LOISET, REHUT JA NIIDEN HYVÄT KÄYTÄNTEET. Maria Martikainen harjoittelija, Porutaku-hanke

JÄTTEET, LOISET, REHUT JA NIIDEN HYVÄT KÄYTÄNTEET. Maria Martikainen harjoittelija, Porutaku-hanke JÄTTEET, LOISET, REHUT JA NIIDEN HYVÄT KÄYTÄNTEET Maria Martikainen harjoittelija, Porutaku-hanke TARHAUSJÄTTEET Porojen tarhauksesta syntyvät jätteet tulee käsitellä maaperän ja vesistön pilaantumisen

Lisätiedot

2.2.1. Viemäröinti ja puhdistamo

2.2.1. Viemäröinti ja puhdistamo 2.2. JALASJÄRVEN KUNTA 2.2.1. Viemäröinti ja puhdistamo Jalasjärven kunnan 8 281 asukkaasta 3 5 on liittynyt kunnallisen viemäriverkoston piiriin. Viemäriverkostoon piiriin kuuluu lisäksi juustola, kenkätehdas,

Lisätiedot

Merijärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. lannan varastoinnista lantapatterissa. lannan luovuttamisesta toiselle viljelijälle

Merijärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. lannan varastoinnista lantapatterissa. lannan luovuttamisesta toiselle viljelijälle ILMOITUS Merijärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle lannan varastoinnista lantapatterissa lannan luovuttamisesta toiselle viljelijälle lannan luovuttamisesta ympäristöluvan saaneelle hyödyntäjälle

Lisätiedot

HEVOSPIHATTOJEN JA YKSILÖKARSINOIDEN KUIVITTAMINEN

HEVOSPIHATTOJEN JA YKSILÖKARSINOIDEN KUIVITTAMINEN HEVOSPIHATTOJEN JA YKSILÖKARSINOIDEN KUIVITTAMINEN Amanda Vesiaho¹, Hanna Kaihlajärvi², Mirja Riipinen² 1. Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Biotalousinstituutti, Tuumalantie 17, 43130 Tarvaala, ama.91@hotmail.com

Lisätiedot

Hevostallien uudet määräykset sekä ideoita tallien ja pihattojen peruskorjaamiseen ja rakentamiseen. RKM Juhani Halonen Suomen Hevostietokeskus ry

Hevostallien uudet määräykset sekä ideoita tallien ja pihattojen peruskorjaamiseen ja rakentamiseen. RKM Juhani Halonen Suomen Hevostietokeskus ry Hevostallien uudet määräykset sekä ideoita tallien ja pihattojen peruskorjaamiseen ja rakentamiseen RKM Juhani Halonen Suomen Hevostietokeskus ry Mitä huomioitava tallin suunnittelussa? tallityypin valinta

Lisätiedot

Eviran raportti. Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tuhkavalvonnan tuloksia vuosilta 2007-2009

Eviran raportti. Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tuhkavalvonnan tuloksia vuosilta 2007-2009 Eviran raportti Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tuhkavalvonnan tuloksia vuosilta 2007-2009 Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tuhkavalvonnan tuloksia vuosilta 2007 2009 Dnro 7171/0749/2010 Eviran

Lisätiedot

KERTARAPORTTI 25.8.2015

KERTARAPORTTI 25.8.2015 s. 1 (2) UUDENKAUPUNGIN HÄPÖNNIEMEN JÄTEVEDENPUHDISTAMO Tutkimus: 8/2015, 11.8.2015 (uki8). Etelä-Suomen aluehallintovirasto on tarkistanut 21.11.2012 päätöksellä nro 186/2012/1 (Dnro ESAVI/15/04.08/2010)

Lisätiedot

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ LUPAA VARTEN

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ LUPAA VARTEN SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ LUPAA VARTEN KIINTEISTÖN OMISTAJA Nimi: Osoite: Puhelin kotiin: Puhelin työhön: RAKENNUS- PAIKKA Kiinteistön haltija (jos eri kuin omistaja): Kylä: Rakennuspaikan osoite:

Lisätiedot

Biomassan hyötykäytön lisääminen Suomessa. Mika Laine

Biomassan hyötykäytön lisääminen Suomessa. Mika Laine Biomassan hyötykäytön lisääminen Suomessa Mika Laine toimitusjohtaja, Suomen Vesiyhdistys, jätevesijaos Envor Group Oy Mädätyksen Rakenne- ja lietetekniikka 15.10.2013 Kokonaisvaltaista kierrätystä Käsittelymäärät

Lisätiedot

Kierrätys ja kompostointi 21.11.2015

Kierrätys ja kompostointi 21.11.2015 Kierrätys ja kompostointi 21.11.2015 Anne Silver Jäteneuvoja Porin kaupungin ympäristövirasto Jätehuollon etusijajärjestys (kuluttajalle) Vähennä syntyvän jätteen määrää ja haitallisuutta Korjaa, tuunaa,

Lisätiedot

Hevostalliprojekti 2011 & 2012 Porin kaupungin ympäristövirasto

Hevostalliprojekti 2011 & 2012 Porin kaupungin ympäristövirasto Hevostalliprojekti 2011 & 2012 Porin kaupungin ympäristövirasto Loppuraportti Jessica Jokinen 1 Aluksi... 3 2 Tallien lukumäärä... 3 3 Porilaiset tallit... 4 3.1 Tallikäynnit... 4 3.2 Kuivike... 4 3.3

Lisätiedot

Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016

Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016 Orimattilan kaupunki / vesilaitos Tokkolantie 3 16300 ORIMATTILA Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016 Vääräkosken jätevedenpuhdistamon tarkkailunäytteet

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta 18.12.2014/1250

Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta 18.12.2014/1250 Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta 8.2.204/250 Tämä säädös on tulostettu Edilex-lakitietopalvelusta osoitteesta www.edilex.fi/saadokset/lainsaadanto/204250.

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS ELÄINSUOJALLE

YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS ELÄINSUOJALLE YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS ELÄINSUOJALLE (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille 1. TOIMINTA JOLLE LUPAA HAETAAN Kyseessä on uusi toiminta nykyinen toiminta

Lisätiedot

Lannan ja pakkaamattomien orgaanisten lannoitevalmisteiden varastointi

Lannan ja pakkaamattomien orgaanisten lannoitevalmisteiden varastointi Tukihakukoulutus 2015 1 Tiivistelmä valtioneuvoston asetuksesta eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta 1250/2014 (ns. nitraattiasetus) (Varmista voimassa olevat tiedot

Lisätiedot

Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta

Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta Jari Koskiaho, SYKE Tuusulanjärven tila paremmaksi -seminaari Gustavelund 23.5.2013 Kosteikoissa tapahtuvat vedenpuhdistusprosessit Kiintoaineksen laskeutuminen

Lisätiedot

Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu?

Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu? Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu? Green Growth osaamisfoorumi 31.5.2012 Jaana Lehtovirta, viestintäjohtaja, Lahti Energia Oy Lahti Energia Oy Toimimme energia-alalla Hyödynnämme jätettä

Lisätiedot

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Kaasumoottorikannan uusiminen ja ORC-hanke Helsingin seudun ympäristöpalvelut Riikka Korhonen Viikinmäen jätevedenpuhdistamo Otettiin käyttöön

Lisätiedot

Gallträsk-järven kunnostus imuruoppaamalla 2005-2011 Projektiesittely Kaupunginvaltuusto 6.2.2012. Kaupunginvaltuusto Stadsfullmäktige

Gallträsk-järven kunnostus imuruoppaamalla 2005-2011 Projektiesittely Kaupunginvaltuusto 6.2.2012. Kaupunginvaltuusto Stadsfullmäktige Gallträsk-järven kunnostus imuruoppaamalla 2005-2011 Projektiesittely Kaupunginvaltuusto 6.2.2012 Gallträsk-järvi Gallträsk on Kauniaisten ainoa järvi. Järven pinta-ala ala on 11,7 hehtaaria, keskisyvyys

Lisätiedot

Hevostalouden ympäristörakenteet. Merja Talvitie Kalajoki 27.11.2010

Hevostalouden ympäristörakenteet. Merja Talvitie Kalajoki 27.11.2010 Hevostalouden ympäristörakenteet Merja Talvitie Kalajoki 27.11.2010 Maveplan Oy December 8, 2010 2 Kuka? Mistä? Miksi? Merja Talvitie Ins. AMK, Hevosharrastaja Maatalouden maan- ja tuotantorakennussuunnittelu

Lisätiedot

Uponor panospuhdistamoiden puhdistustuloksia

Uponor panospuhdistamoiden puhdistustuloksia Uponor panospuhdistamoiden puhdistustuloksia Uponor-panospuhdistamot ovat olleet mukana useissa viranomaisten seurantakohteissa sekä puolueettomissa tutkimushankkeissa, kuten Suomen ympäristökeskuksen

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS ELÄINSUOJALLE

YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS ELÄINSUOJALLE YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS ELÄINSUOJALLE Viranomainen täyttää Viranomaisen yhteystiedot Diaarimerkintä Hakemus on tullut vireille 1 HAKIJAN YHTEYSTIEDOT Nimi tai toiminimi Kotipaikka Puhelin / Faksi Lähiosoite

Lisätiedot

TUTKIMUSTODISTUS. Jyväskylän Ympäristölaboratorio. Sivu: 1(1) Päivä: 09.10.14. Tilaaja:

TUTKIMUSTODISTUS. Jyväskylän Ympäristölaboratorio. Sivu: 1(1) Päivä: 09.10.14. Tilaaja: Jyväskylän Ympäristölaboratorio TUTKIMUSTODISTUS Päivä: 09.10.14 Sivu: 1(1) Tilaaja: PIHTIPUTAAN LÄMPÖ JA VESI OY C/O SYDÄN-SUOMEN TALOUSHAL. OY ARI KAHILAINEN PL 20 44801 PIHTIPUDAS Näyte: Verkostovesi

Lisätiedot

JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA. Vs. ympäristösihteeri Satu Ala-Könni puh. 2413 4260 (ma-ti, pe) gsm 050 386 4625

JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA. Vs. ympäristösihteeri Satu Ala-Könni puh. 2413 4260 (ma-ti, pe) gsm 050 386 4625 1 JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA Vs. ympäristösihteeri Satu Ala-Könni puh. 2413 4260 (ma-ti, pe) gsm 050 386 4625 2 TAUSTAA Jäteveden sisältämästä fosforista 50% tulee

Lisätiedot

Oljen energiakäyttö voimalaitoksessa 27.5.2014

Oljen energiakäyttö voimalaitoksessa 27.5.2014 Oljen energiakäyttö voimalaitoksessa 27.5.2014 TurunSeudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy 1 Voimalaitosprosessin periaate Olki polttoaineena Oljen ominaisuuksia polttoaineena: Olki

Lisätiedot

Mitä ovat mauste- ja yrttikasvit nitraattiasetuksessa? Sovelletaanko asetusta myös niihin?

Mitä ovat mauste- ja yrttikasvit nitraattiasetuksessa? Sovelletaanko asetusta myös niihin? päivitetty 15.10.2015 2 soveltaminen Mitä ovat mauste- ja yrttikasvit nitraattiasetuksessa? Sovelletaanko asetusta myös niihin? Sovelletaan. Mauste- ja yrttikasveihin luetaan muun muassa korianteri, kumina

Lisätiedot

Fosfori- ja humuskuormituksen lähteiden selvittäminen ja Saloy Oy:n ratkaisut kuormituksen vähentämiseksi

Fosfori- ja humuskuormituksen lähteiden selvittäminen ja Saloy Oy:n ratkaisut kuormituksen vähentämiseksi Fosfori- ja humuskuormituksen lähteiden selvittäminen ja Saloy Oy:n ratkaisut kuormituksen vähentämiseksi Kuormituskartoitukset Saarijärven Pyhäjärvi 2010 sinilevä mg/l Sinileväkartoituksella saadaan selville

Lisätiedot

Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista

Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista Kosteikkopäivä Saarijärvellä 25.4.2013 Pia Högmander & Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Lisätiedot