YMPÄRISTÖASIAT OSANA HEVOSTALLIEN KANNATTAVUUTTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "YMPÄRISTÖASIAT OSANA HEVOSTALLIEN KANNATTAVUUTTA"

Transkriptio

1

2 Hanne Soininen Leena Mäkelä Veikko Äikäs Anni Laitinen YMPÄRISTÖASIAT OSANA HEVOSTALLIEN KANNATTAVUUTTA Mikkelin ammattikorkeakoulu A: Tutkimuksia ja raportteja - Research Reports 57 MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Mikkeli 2010

3 MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU A: Tutkimuksia ja raportteja - Research Reports PL 181, Mikkeli Puhelin Tekijät ja Mikkelin ammattikorkeakoulu Kannen kuva: Hanne Soininen ISBN (nid.) ISBN: (pdf) ISSN Ulkoasu: Mainostoimisto ILME Ky Kannen ja sisällön painatus: Kopijyvä Oy - Mikkeli

4 KUVAILULEHTI Päivämäärä Julkaisusarja ja nro A:Tutkimuksia ja raportteja 57 Tekijät Hanne Soininen, Leena Mäkelä, Veikko Äikäs, Anni Laitinen Nimeke Ympäristöasiat osana hevostallien kannattavuutta Tiivistelmä Vuosina toteutetun Mikkelin ammattikorkeakoulun YTI-palveluiden hankkeen Ympäristöasiat osana hevostallien kannattavuutta tavoitteena oli kehittää eteläsavolaisten hevostallien jätehuoltoa ja parantaa yritysten ympäristöriskien hallintaa sekä tehostaa yritysten energiaomavaraisuutta taloudelliset näkökohdat huomioon ottaen. Tavoitteena oli saattaa yrityksissä muodostuva lantajae lannoitus- tai muuhun hyötykäyttöön. Hanke oli EU-osarahoitteinen (EAKR) hanke. Hankkeen osatoteuttajia olivat Kekkolan Kartano, Mikkelin Hevosjalostusliitto ry, Mikkelin Ravirata Oy, Mikkelin seudun ympäristöpalvelut, Ravitalli Suuronen Oy ja Raita Environment Oy. Hankkeen nykytilaselvitykseen osallistuivat osatoteuttajien lisäksi Tiina ja Asko Viljanen Oy, Relanderin ponitalli, Rouhialan talli, Suojalammen talli ja Kotikorven puutarha. Mukaan lähteneille yrityksille tehtiin muun muassa jätehuollon ja ympäristöasioiden nykytilaselvitys, jonka pohjalta koostettiin esimerkkiraportti Heikki ja Helmi Hevosmies. Hevostalouden ympäristövaikutukset perustuvat suurelta osin toiminnasta muodostuvan lannan käsittelyyn sekä ulkoilualueiden sijoituksesta ja kunnosta johtuvaan vesistökuormitukseen. Lannan käsittely voi muodostua ongelmaksi hevosalan yrityksissä, joissa ei ole viljelykäytössä lannanlevitykseen soveltuvaa peltoa. Hevosenlannan käsittely ja kallis karsinoiden kuivittaminen onkin nykymallin mukaan kestämättömän suuri taloudellinen kustannuserä koko hevostaloudelle. Etelä-Savossa on noin kappaletta hevosia ja poneja, jotka tuottavat puru- ja turvepohjaista lantaa vuosittain kuutiota, joka on energiana noin MWh. Tällä energiamäärällä lämmittäisi vuosittain noin 670 omakotitaloa. Hevosenlanta tulisikin jatkossa tulkita kasvisperäiseksi jätteeksi, jolloin sitä eivät koskettaisi EU:n jätteenpolttodirektiivin vaatimukset. Purulanta voitaisiin briketöinnin jälkeen polttaa alueen voimalaitosten kattiloissa tai tallinpitäjien omissa tarkoitukseen soveltuvissa pienkattiloissa alueen energiaomavaraisuuden lisäämiseksi. Hevosyritysten ympäristöturvallisuuden kehittämiseksi tehtiin hankkeen aikana periaatepiirrokset kuuden ja kahdenkymmenen hevosen avo- ja katetuille lantaloille sekä arvioitiin niiden investointikustannukset. Hankkeen aikana arvioitiin hevostalouden pesuvesien ja ulkoilualueiden valumavesien laatua sekä tehtiin valituille lannan hyötykäyttövaihtoehdoille, jotka ovat rumpukompostointi ja lannan poltto, alustava kustannus- ja tekninen tarkastelu. Hankkeen julkaisun toivotaan tukevan alueen hevostallien ympäristöturvallisuuteen liittyvien asioiden kehittämistä ja hallintaa. Avainsanat (asiasanat bioenergia, Etelä-Savo, hevostalous, jätevesi, lanta, turvallisuus, ulkoilualueet, valumavesi, ympäristönsuojelu, ympäristöriskit Sivumäärä 107 s. + liit. 11 s. Muita tietoja Kieli Suomi ISBN (nid.) (pdf) ISSN Luokitukset YKL 50.1; 67.41; UDK 504.6; 636.1;

5 DESCRIPTION Date Publication series and NO A: Research Reports Authors Hanne Soininen, Leena Mäkelä, Veikko Äikäs, Anni Laitinen Name of the work Environmental issues in horse stable business profitability Abstract Environmental Issues in Horse Stable Business Profitability was a project implemented by the Mikkeli University of Applied Sciences in The purpose of this project was to develop waste management processes for horse stables operating in South Savo, and to improve the participant companies environmental risk management while boosting their energy self-sufficiency in compliance with the economic aspects involved. The aim was to use the manure fractions produced by these companies for fertilisation and other purposes. The project was partly funded by the EU (an ERDF project). The project participants included: Kekkola Manor, Mikkeli Horse Breeders Association, Mikkeli Trotting Track, Mikkeli Region Environmental Services, Suuronen Trotting Horse Stables, and Raita Environment Oy. Tiina & Asko Viljanen Co, Relander Pony Stables, Rouhiala Horse Stables, Suojalampi Horse Stables, and Kotikorpi Gardens participated in clarifying the current state of affairs for the project, in addition to the parties mentioned above. Among other things, the participant companies underwent an analysis of their current waste management practices and environmental policies, based on which an example case report was compiled (titled Heikki ja Helmi Hevosmies in Finnish). The environmental effects of horse management largely arise from handling the manure being produced, and from the environmental load imposed on waterways by the location and current condition of outdoor recreation areas. The handling of manure may cause problems for those horse management companies that cannot spread manure on suitable agricultural land. This means that the current horse manure handling practice and the drying of horse pens is too expensive, thus constituting an unsustainable cost item for the entire horse management business. Currently, there are about horses and ponies in the South Savo region. These produce about cubic metres of sawdust-based or peat-based manure per annum, which corresponds to about MWh in terms of energy production. This amount of energy would suffice to heat about 670 detached houses per annum. Consequently, horse manure should be regarded as a plant-based waste material in the future, which means that the EU s current waste combustion requirements would no longer apply to it. After briquetting, sawdust-based manure could be combusted in local power plant boilers, or in the horse stable keepers own suitably modified small-scale boilers, thus enhancing energy self-sufficiency on a local basis. The project produced principle drawings, diagrams and the related investment cost estimates for open and covered manure processing plants, to improve the environmental safety of horse management companies. Each of these plants has a capacity for six or twenty horses respectively. During the project, the quality of wash water from the various horse management processes was assessed, including the quality of effluents from the outdoor recreation areas. In addition, the selected manure utilisation options underwent drum composting and manure combustion tests, and an initial cost calculation and technical analysis. It is hoped that the project publication will improve the development and management of environmental safety issues by the horse stables operating in the region Keywords bioenergy, South Savo, horse management, waste water, manure, safety, outdoor recreation areas, effluent, environmental protection, environmental risks Pages 107 p.+ app. 11 p Remarks Language Finnish ISBN (nid.) (pdf) ISSN Classifications YKL 50.1; 67.41; UDK 504.6; 636.1;

6 ESIPUHE Tämä julkaisu on laadittu osana Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy:n YTIpalveluissa vuosina toteutettua Ympäristöasiat osana hevostallien kannattavuutta -hanketta. Tutkimuksen tavoitteena oli kehittää eteläsavolaisten hevostallien jätehuoltoa ja parantaa yritysten ympäristöriskien hallintaa sekä tehostaa yritysten energiaomavaraisuutta taloudelliset näkökohdat huomioon ottaen. Tavoitteena oli saattaa yrityksissä muodostuva lantajae lannoitus- tai muuhun hyötykäyttöön. Hankkeen vastuullisina johtajina ovat olleet johtajat ins. Kari Kuhmonen, TkL Veli-Matti Mäkelä ja TkT Pekka Turkki ja projektipäällikkönä DI Hanne Soininen YTI-palveluista. Hankkeen projektihenkilöstöä ovat olleet laskentasihteeri Hanna-Maija Penttinen, projekti-insinöörit DI Iiro Kiukas, DI Leena Mäkelä, DI Veikko Äikäs ja harjoittelijat, ins. (AMK) opiskelijat Anni Laitinen, Riikka Viljanen ja Thomas Andre YTI-palveluista. Hankkeen opinnäytetyöntekijöitä ovat olleet ins. (AMK) opiskelijat Leena Loisa, Sanni-Mari Häkkinen ja Maria Laine Mikkelin ammattikorkeakoulusta. Hankkeen laboratoriotyöhön on osallistunut laborantti Sari Seppäläinen Mikkelin ammattikorkeakoulun ympäristölaboratorioista. Tutkimushanketta rahoittivat Etelä-Savon ELY-keskus ja hankkeen osatoteuttajat Kekkolan Kartano, Mikkelin Hevosjalostusliitto ry, Mikkelin Ravirata Oy, Mikkelin seudun ympäristöpalvelut, Ravitalli Suuronen Oy ja Raita Environment sekä Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy. Hanke oli EUosarahoitteinen (EAKR) hanke. Hanketyön etenemistä ohjasi ja valvoi ohjausryhmä, johon kuuluivat yritysneuvoja Aarre Damski ProAgria Etelä-Savosta, koulutussuunnittelija Riitta Kaipainen Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista, ympäristötarkastaja Anne Luttinen Mikkelin seudun ympäristöpalveluista ja myöhemmin ympäristötarkastaja Tiina Kamula Mikkelin seudun ympäristöpalveluista, toimitusjohtaja Roland Mildh Kekkolan Kartano Oy:stä, toiminnanjohtaja Kaj Närhi-

7 nen Mikkelin Hevosjalostusliitto ry:stä, toimitusjohtaja Tuula Pihkala Mikkelin Ravirata Oy:stä, toimitusjohtaja Ilkka Raita Raita Environment Oy:stä ja tutkimusjohtaja Aki Valkeapää Mikkelin ammattikorkeakoulusta ja myöhemmin johtaja Kari Kuhmonen Mikkelin ammattikorkeakoulusta. Etelä- Savon ELY-keskuksen puolesta hankkeen valvojana on ollut ympäristösuunnittelija Pirjo Angervuori. Hankkeen nykytilaselvitykseen ovat osallistuneet seuraavat alueen hevosalan yritykset: Mikkelin Ravirata Oy, Kekkolan Kartano, Ravitalli Suuronen Oy, Tiina ja Asko Viljanen Oy, Relanderin ponitalli, Rouhialan talli, Suojalammen talli ja Kotikorven puutarha. Tekijät kiittävät hankkeen rahoittajia tutkimustyön mahdollistamisesta sekä ohjausryhmän jäseniä ja hankkeeseen osallistuneita yrittäjiä erittäin aktiivisesta osallistumisesta hankkeen toteutukseen. Mikkelissä Tekijät

8 SISÄLTÖ ESIPUHE 1 JOHDANTO Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoite ja toteutus HEVOSTALOUS, SEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET JA TURVALLISUUS Hevosten lukumäärä Suomessa ja Etelä-Savossa Hevostalouden kehitys ja sen taloudelliset näkymät Hevostalouden vaikutukset ympäristöön Turvallisuus ja riskitekijät Talliympäristön turvallisuus Paloturvallisuus Pelastussuunnitelma ja turvallisuusasiakirja Työnantaja ja henkilökunta Liikkuminen tallialueen ulkopuolella Yritystoiminnan koneellistaminen TOIMINTAA KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ JA MÄÄRÄYKSET Jätelainsäädäntö Lannoitevalmistelaki Sivutuoteasetus Nitraattiasetus Haja-asutusalueen jätevesiasetus Ympäristölupavaatimukset Rakentamismääräyksiä ja -ohjeita Etelä-Savoa koskevat määräykset ja vaatimukset LANNAN KÄSITTELYMENETELMÄT JA NIIDEN KUSTANNUKSET Hevosenlannan ominaisuudet Kuivikemateriaalit ja niiden ominaisuudet Kutterin- ja sahanpuru... 39

9 4.2.2 Turve Olki ja olkipelletit Muut kuivikemateriaalit Hevostallien lantaloiden rakentamisen ja lannan käsittelyn vaatimukset Lantalan periaatepiirrokset ja kustannusarvio Lannan kompostointi Rumpukompostointi Tuubi- ja säkkikompostointi Aumakompostointi ja jälkikypsytys Hevosenlannan energiahyötykäyttö Lannan tuotteistaminen ja hyödyntäminen peltoviljelyssä Teknistaloudellinen tarkastelu hevosen lannan kompostoinnille ja polttamiselle Hevosenlannan rumpukompostointi Hevosenlannan energiakäyttö ULKOILUALUEIDEN POHJARAKENTEET JA VALUMAVESIEN KÄSITTELY Tarhojen pohjarakenteet ja -materiaalit Jaloittelualueiden valumavedet ja ravinnekuormituksen vähentäminen Jaloittelualueiden valumavesien käsittelyvaihtoehdot Valumavesien biologinen puhdistaminen Muita vaihtoehtoja valumavesien käsittelyyn JÄTE- JA VESIHUOLTO Jätehuolto Hevosten juomaveden laatu ja sen riittävyys Pesupaikalla ja tallissa muodostuvien jätevesien käsittely Pesuvedet ja niiden laatu Muodostuvien jätevesien käsittelymenetelmät YHTEENVETO... 93

10 LÄHTEET LIITTEET Heikki ja Helmi Hevosmies -raportti 2 Hevostallien lantaloiden periaatepiirrokset

11 LUETTELO KUVISTA JA TAULUKOISTA KUVAT Kuva 1. Hevosten lukumäärän kehitys Suomessa vuosina Kuva 2. Alkusammutusvälineet tulee sijoittaa paikkaan, josta ne on helppo löytää ja käyttää (Kuva Leena Mäkelä) Kuva 3. Työntekijöiden ergonomiaa ja työturvallisuutta voidaan lisätä kaiteilla sekä vähentämällä fyysisiä nostoja (Kuva Hanne Soininen) Kuva 4. Ruokintahäkki vähentää hiekkaähkyn vaaraa (Kuva Leena Mäkelä) Kuva 5. Periaatepiirros aktiivitallista Kuva 6. Ympäristölupakäsittelyn vaiheet Kuva 7. Avolantalan kattaminen Kuva 8. Kooste lannan varastointi- ja käsittelyvaatimuksista Kuva 9. Kompostoinnin viisi eri vaihetta Kuva 10. Raita Environment Oy:n rumpukompostori Kuva 11. Preseco Oy:n rumpukompostori Kuva 12. Tuubikompostorin täyttäminen hoidetaan koneellisesti Kuva 13. Aumakompostointi onnistuu parhaiten päällystetyllä alustalla (Kuva Hanne Soininen) Kuva 14. KDS MicronexTM laitteisto hevosenlannan kuivaamiseen Kuva 15. Swebo Bioenergyn tarjoamia vaihtoehtoja hevosenlannan polttamiselle Kuva 16. Ökothermin lannanpolttoyksikkö, johon kuuluvat murskain, kuljetin ja kuivausyksikkö, hienomurskain ja pelletöintiyksikkö sekä poltinyksikkö (kuvassa 120 kw) Kuva 17. Swebo Bioenergyn Bio-Therm lannan esikäsittely-yksikkö, lannan varastointitilat ja kattila Kuva 18. Heikosti kantavalla maalla hevosten ulkotarhan pohjarakenteen tulee olla kestävä (Ms = murskesora ja Hk = hiekka)

12 Kuva 19. Kuva 20. Kuva 21. Kuva 22. Kuva 23. Kuva 24. Kuva 25. Kuva 26. Kuva 27. Kuva 28. Kuva 29. Kuva 30. Kantavalla maalla hevosten ulkotarhan pohjarakenne voi olla kevyempi erityisesti tukikerroksen osalta (Hk = hiekka ja Ms = murskesora) Poikkileikkauskuva haketarhoista Hevosten ulkoilualueiden on oltava turvallisia ja riittävän tilavia. Puhtaanapidon ja tarhan pohjan keston kannalta on suositeltavaa jättää joku tarha tai laidun välillä lepäämään Tarhaan rakennettu sontimispaikka, jossa imetysmateriaalina voidaan käyttää turvetta tai kutterinpurua Laskeutusojastosta piirretty havainnollistamiskuva Periaatepiirros valumavesien kemiallisesta puhdistuksesta Hevosten pesemisen yhteydessä voidaan säästää vettä vesiletkun suuttimen valinnan avulla (Kuva Hanne Soininen) Mikkelin Raviradan pesupaikkoja, näytteenottopaikat sijaitsivat rakennuksen vasemmassa päädyssä (Kuva Leena Mäkelä) Sakokaivo, josta pesuvesinäytteitä otettiin (Kuva Hanne Soininen) Kuvassa vasemmalla maasuodattimen osat ja rakenne ja oikealla imeytyskentän yleisrakenne IN-DRÄN-menetelmä, Raita Environment Oy Esimerkki panospuhdistamon rakenteesta, Raita Environment Oy TAULUKOT Taulukko 1. Taulukko 2. Taulukko 3. Taulukko 4. Hevostalouksia koskevaa lainsäädäntöä Haja-asutuskuormituksen alkuperä ja kuormituslajien määrät asukasta kohden vuorokaudessa sekä niiden prosenttiosuudet Hevosten ja ponien eläinyksikkökertoimet ympäristölupatarkoituksiin sekä lantaan tuottamat fosforimäärät vuodessa Hevosen yksittäiskarsinan tilavaatimukset

13 Taulukko 5. Etelä-Savon alueen voimassa olevat kuntakohtaiset ympäristönsuojelu- ja jätehuoltomääräykset Taulukko 6. Hevosen sonnan ravinnepitoisuuksia tuorepainoa kohti (kg/1000 kg) Taulukko 7. Erilaisia orgaanisia kuivikemateriaaleja sekä niiden ominaisuuksia Taulukko 8. Tapaukset, jolloin tallin yhteyteen eri tarvitse rakentaa lantalaa tai sen koko voi olla normien mukaista pienempi Taulukko 9. Arvio katettujen lantalavaihtoehtojen (6 ja 20 hevosen) rakentamiskustannuksista (ALV 0 %) Taulukko 10. Arvio avolantalavaihtoehtojen (6 ja 20 hevosen) rakentamiskustannuksista (ALV 0 %) Taulukko 11. Hakkeen ja hevosenlantakuivikkeiden ominaisuuksia Taulukko 12. Lannan polton päästöt ja jätteenpolttoasetuksen raja-arvot Taulukko 13. Kustannustarkasteluun valitut vaihtoehdot Taulukko 14. Rumpukompostorin investointikustannukset eri vaihtoehdoissa (ALV 0 %) Taulukko 15. Liukoisen fosforin ja kokonaisfosforin pitoisuudet hevostarhojen maanäytteiden pintavalumavesissä vuonna 2006 (laboratorio-olosuhteissa tehty koe) Taulukko 16. Jaloittelutarhojen valumavesien käsittelyyn soveltuvia menetelmiä Taulukko 17. Esimerkki jätehuolto-ohjeista raviradan käyttäjille eteläsavolaisella raviradalla Taulukko 18. Talousvedelle annettuja mikrobiologisia ja kemiallisia rajaarvoja Taulukko 19. Pesuvesinäytteen tuloksia ja käytetyt analysointimenetelmät Taulukko 20. Kiinteistökohtaisten jätevesikäsittelyjärjestelmien valmistajia ja markkinoijia Suomessa

14 1 1 JOHDANTO 1.1 Tutkimuksen tausta Vuonna 2006 Etelä-Savon alueella oli maatilaa, mikä on 4,8 % koko maan maatiloista. Hevostaloutta näistä harjoitti 130 tilaa. Hevostalouteen lasketaan kuuluvan ne tilat, joiden bruttotuloista suurin osa tulee hevostaloudesta. (Maatalouden tilastoinnissa hevosten lukumäärä sisältää vain maatiloilla olevat hevoset.) Tiken (Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus) mukaan vuonna 2006 Suomessa oli hevostalouteen erikoistunutta maatilaa. Hevoset ja ponit tuottavat Etelä-Savossa lantaa yhteensä noin kuutiota vuodessa. Suomessa vastaava määrä on noin kuutiota vuodessa. Etelä-Savossa on hevosia ja poneja noin kappaletta ja talleja, joissa hevosia on keskimäärin 4,3 kappaletta, on noin 700. Etelä-Savon alueella tehdyn hevosyrittäjyyskyselyn mukaan yleisimmät toimintamuodot ovat hevoskasvatus ja ravivalmennus. Ravivalmennustoimintaa alueella on enemmän kuin keskimäärin koko maassa. Yritystallien liikevaihto vuonna 2005 oli euroa, mikä oli enemmän kuin koko maan keskitaso ( ). Hevostalouden ympäristövaikutukset perustuvat suurelta osin toiminnasta muodostuvan lannan ja jätevesien käsittelyyn sekä ulkoilualueiden sijoituksesta ja kunnosta johtuvaan vesistökuormitukseen. Lannan käsittely voi muodostua ongelmaksi hevosalan yrityksissä, joissa ei ole viljelykäytössä lannanlevitykseen soveltuvaa peltoa. Hevosenlanta voidaan hyödyntää muun muassa kompostoituna lannoitekäytössä, biokaasulaitoksen raaka-aineena, pilaantuneiden maamassojen kompostoinnin tukiaineena tai energiantuotannossa polttoaineena. Hevosenlannan energiakäyttöä voitaisiin kehittää edelleen. Suomessa hevosenlanta ja karsinoiden kuivike katsotaan jätteeksi, jota saa polttaa vain jätteenpolttoon erikoistuneilla voimalaitoksilla. Hevosenlanta voitaisiin käyttää myös bio-

15 2 energiana kuten Ruotsissa, Tanskassa, Saksassa ja Hollannissa. Näissä maissa hevostalleilla on jo käytössä hevosenlannan polttamiseen soveltuvia kattiloita. Yritykset hyödyntävät muodostuvan sivutuotteen, eli hevosenlannan, lämpöenergian lähteenä esimerkiksi kiinteistöjen lämmittämiseen. Tämä pienentää samalla tilojen suuria jätehuoltokustannuksia ja vähentää niiden ympäristöongelmia. 1.2 Tutkimuksen tavoite ja toteutus EU-osarahoitteisen Ympäristöasiat osana hevostallien kannattavuutta -hankkeen tavoitteena oli kehittää eteläsavolaisten hevostallien jätehuoltoa ja parantaa yritysten ympäristöriskien hallintaa sekä tehostaa yritysten energiaomavaraisuutta taloudelliset näkökohdat huomioon ottaen. Tavoitteena oli saattaa yrityksissä muodostuva lantajae lannoitus- tai muuhun hyötykäyttöön. Hankkeessa tehtiin yhdeksälle alueen hevostalousyrittäjälle Hevostallien jätehuollon ja ympäristöturvallisuuden nykytila -tarkastelu. Hevosyrityksille tehtiin muun muassa jätehuollon ja ympäristöasioiden nykytilaselvitys sekä ympäristöriskien arviointi. Selvityksestä koottiin julkinen kuvitteellinen esimerkkiraportti Heikki ja Helmi Hevosmies, joka on julkaisun liitteenä 1. Raporttia voidaan käyttää alueen hevosyritysten ympäristöasioiden nykytilakartoituksen apuvälineenä. Hankkeessa arvioitiin yrityksissä muodostuvien sivutuotteiden hyötykäyttömahdollisuuksia sekä lantajakeiden kompostointiprosessin onnistumista laboratoriomittakaavassa. Valituille lannan hyötykäyttövaihtoehdoille, rumpukompostointi ja lannan poltto, tehtiin myös alustava kustannustarkastelu sekä tekninen tarkastelu. Lisäksi tehtiin periaatepiirrokset kuuden ja kahdenkymmenen hevostallin avo- ja katetuille lantaloille sekä arvioitiin niiden investointikustannukset.

16 3 Hankkeen aikana arvioitiin Sanni-Mari Häkkisen ja Maria Laineen opinnäytetyössä Hevostilojen lannan ja valumavesien käsittely hevostarhojen valumavesien laatua ja niiden ominaisuuksia sekä tutkittiin vuonna 2008 laskeutusojaston soveltuvuutta valumavesien käsittelyyn. Hankkeessa tutkittiin myös hevosten pesuvesien laatua Mikkelin Raviradalta vuosina 2009 ja 2010 otettujen pesuvesinäytteiden pohjalta. Hevosten pesuvesille tehtiin lisäksi laskeutuskokeita saostuskemikaaleja apuna käyttäen. Laskeutuskokeiden tulokset ovat raportoituina Leena Loisan hankkeelle tekemässä opinnäytetyössä Hevostalouden pesuvesien laatu ja soveltuvat puhdistusmenetelmät. Hankkeen aikana selvitettiin yritysten nykytilanselvityksien ja riskienarvioinnin pohjalta hevostalouden yleisiä ympäristövaikutuksia. Hankkeen julkaisuun onkin koottu yleistä tietoa hevostaloudesta, sen ympäristövaikutuksista ja riskitekijöistä sekä toimintaa koskevasta lainsäädännöstä ja määräyksistä. Lisäksi julkaisussa on lannankäsittelymenetelmistä ja niiden kustannuksista tietoa, joka sisältää hankkeen tulokset ja laskelmat sekä lantaloiden periaatepiirrokset. Julkaisussa on tietoa myös hevosyritysten ulkoilualueiden pohjarakenteista ja niiden valumavesien käsittelystä sekä jäte- ja vesihuollosta. Hankkeen lähtökohtana oli tukea hevostalouden toimintaa siten, että hevosyrittäjien ympäristöasioiden parantaminen tuottaa hyötyä sekä yrittäjille että lähialueelle. Ympäristön tilan parantuminen tulee myös edistämään Etelä-Savon alueellista vetovoimaisuutta. Julkaisun toivotaan antavan tukea Etelä-Savon alueen hevostallien ympäristöturvallisuuteen liittyvien asioiden kehittämiseen ja hallintaan. Lisäksi kaikki eteläsavolaiset hevosyrittäjät voivat käyttää julkaisua käsikirjana ympäristöhuoltoon liittyvien seikkojen osalta.

17 2 HEVOSTALOUS, SEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET JA TURVALLI- SUUS Hevosten lukumäärä Suomessa ja Etelä-Savossa Hevosten lukumäärä vaihteli Suomessa luvuilla hevosen välillä. Eniten hevosia oli vuonna 1950 (noin eläintä). Suomen hevoskanta oli 1900-luvun keskivaiheille saakka pääosin suomenhevosia. Maatalouden koneellistumisen lisääntyessä hevosten määrä väheni 1950-luvun aikana peräti hevosella. Hevosten määrän väheneminen jatkui vuoteen 1980 saakka, jolloin hevosten määrä oli alhaisimmillaan (noin eläintä). (Tiilikainen 2004, ) Hevosiin liittyvä harrastus- ja kilpailutoiminta on viime vuosina lisääntynyt ja monipuolistunut. Suomessa oli vuonna 2009 arviolta hevosta. Hevosmäärästä noin 36 % on lämminverisiä ravihevosia, 27 % suomenhevosia ja 37 % puoliveriratsuja ja poneja. Varsoja syntyy vuosittain noin Lisäksi maahamme tuodaan hevosia vuosittain arviolta 3 500, joista yli puolet on ratsuja. (Suomen Hippos ry 2010, 9-13; Hippolis 2010.) Kuvassa 1 on esitetty hevosten lukumäärän kehitys Suomessa vuosina Hevosten lukumääriä kuvaaviin tilastoihin aiheuttavat tilastovirheitä muun muassa hevoset, joita ei ole ilmoitettu poistettavaksi rekisteristä niiden kuoltua. [lukumäär ä] [vuosi] 2009 KUVA 1. Hevosten lukumäärän kehitys Suomessa vuosina (Suomen Hippos ry 2010, 11)

18 5 Etelä-Savossa on arvioitu olevan noin hevosta ja vajaat 400 ponia (Närhinen 2009). Tallien, joissa hevosia on keskimäärin 4,3 kappaletta, lukumäärän ollessa noin 700 kappaletta. Etelä-Savon alueella vuosittain syntyvät varsat rekisteröi ja tunnistaa Mikkelin Hevosjalostusliitto ry. Vuosittain alueella tunnistetaan lämminveri-, suomenhevos-, poni- ja ratsuvarsoja noin 220 yksilöä. Hevosten lukumäärä on ollut Etelä-Savossa kasvussa 2000-luvun alkupuolella. Myös alan investoinnit ovat olleet hienoisessa kasvussa viime vuosina, mikä vaikuttanee hevosmäärän kehittymiseen alueella. (Närhinen 2010; Damski 2007, 7, 29.) 2.2 Hevostalouden kehitys ja sen taloudelliset näkymät Hevostalous on kiinteä osa maaseudun elinkeinorakennetta, joka perustuu 2000-luvulla hevosten käyttöön vapaa-ajan harrastuksissa ja urheilussa (Tiilikainen 2004, 8-9). Kasvusuunnassa oleva hevosala on toimimuodoltaan monipuolinen kokonaisuus. Hevosyritysten toimintamuotoja ovat muun muassa ratsastuskoulutoiminta, ravivalmennus, hevoskasvatus, hevosten hoitopalvelut, siitostoiminta- ja oriasemapalvelut sekä hevosmatkailu- ja elämyspalvelut. (Suomen Hippos ry 2010, 3.) Ravien ja ratsastuksen suosio on kasvanut viime vuosina nopeasti. Raviurheilua seuraa raviradoilla noin ihmistä ja ratsastuksen harrastajia arvioidaan olevan noin Vuonna 2006 raviradoilla kilpaili hevosta ja kansallisella tasolla kilpailevia ratsuja oli Hevosten määrä on kymmenessä vuodessa lisääntynyt noin 40 %, ja uusia yrityksiä hevostalouteen perustetaan vuosittain Hevosenomistajia on maassamme noin , ja talleja , joista neljännes on yrityksiä. (Hippolis 2010.) Kolme neljännestä talleista toimii maatilojen yhteydessä, ja puolet hevoskannasta on maatilayrittäjien omistuksessa (Tiilikainen 2004, 13). Ratsastajainliiton hyväksymiä ratsastuskouluja oli vuoden 2007 lopussa 274 ja muita ratsastuspalveluja myyviä talleja on noin 600 (Ympäristöministeriö 2008, 12).

19 6 Hevostalous työllistää noin henkilöä, joista noin päätoimisesti. Lisäksi rehuntuotanto, kauppa, rakentaminen, varustetuotanto, eläinlääkintä ja muu hevostaloutta palveleva toiminta työllistää noin päätoimista ja osa-aikaista työntekijää. (Ympäristöministeriö 2008, 12.) Hevosten perusrehujen tuotanto sitoo noin hehtaaria peltoa, mikä on noin 4-5 %:a maamme peltoalasta (Hippolis 2010). Hevosurheilu- ja harrastus ovat nykyisin yhä useammin palveluiden tuottamista ja myymistä, jolloin asiakaskunnan tarpeet vaikuttavat entistä enemmän (Sorsa 2003, 18). Hevostalouden liikevaihdon on arvioitu olevan yli 700 miljoonaa euroa vuodessa. Viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana talleihin, ratsastusmaneeseihin ja muuhun toimintaympäristöön on investoitu noin 80 miljoonaa euroa. Seuraavien viiden vuoden aikana ala arvioi investointien nousevan yli 115 miljoonaan euroon. (Hippolis 2010.) Hevostaloudella ja -harrastuksella on positiivia aluetaloudellisia, ympäristöllisiä ja sosiaalisia vaikutuksia. Hevosten pito ja laidunnus edistää maaseutumaiseman ja luonnon monimuotoisuuden säilymistä. Hevosharrastus on myös merkittävää nuorisotyötä. Hevosyrittäjyydessä yritystoiminnan kokonaisuus muodostuu tyypillisesti useammasta kuin yhdestä toimintamuodosta. (Ympäristöministeriö 2008, 12.) Hevostenkasvatus on taloudelliselta kannattavuudeltaan alan vaikein ja heikoin sektori (Damski 2007, 4). Hevoskasvatusyrityksissä liikevaihdon mediaani on euroa vuodessa ja liikevaihdot ylittää euroa noin kymmenellä prosenttia yrittäjistä. Selityksenä liikevaihdon kokoon voi olla, että hevoskasvatusta harjoitetaan usein sivutoimisena maatalouden yhteydessä. (Pussinen ym. 2007, ) Ratsastusyritykset sijaitsevat lähempänä kaupunkien taajama-alueita. Muihin toimintamuotoihin verrattuna ratsastusyritysten liikevaihto on melko korkea, mutta vastaavasti tilan koko on pienempi. Ratsastustunteja tarjoavien yritysten ammattimaisuutta kuvaa, että liikevaihdon mediaani on euroa ja

20 7 neljäsosalla liikevaihto ylittää euroa. Ratsastustallien investointikohteita ovat lähivuosina hevosten ulkoilualueet, harjoittelualueet, vanhan tallin peruskorjaus, lantala, maneesit ja uusi talli. (Pussinen ym. 2007, ) Yritysmuotoista ravivalmennusta ja harrastustoimintaa on koko maassa. Ravivalmennuspalveluita tarjoavat tallit eroavat omien hevosten valmennukseen keskittyvistä talleista erityisesti liikevaihtonsa perusteella. Näiden tallien liikevaihto on lähes nelinkertainen (mediaani euroa) pääosin omia hevosia valmentaviin verrattuna (mediaani euroa). Valmennustallit ovat merkittäviä työllistäjiä, sillä yleensä talleilla on yrittäjän lisäksi palkattuja työntekijöitä. (Pussinen ym. 2007, ) Hevostenhoitopalvelujen tarjonta on pääasiallisena toimintamuotona melko vähäistä, mutta oheistoimintana yleistä. Yleisimmin yritystoiminnan ohessa muita toimintamuotoja ovat hevoskasvatus, oma harrastuskäyttö, ratsu- ja ratsastusvalmennus tai ravihevosten valmennus. Toiminnan luonteesta johtuu, että näillä yrittäjillä on hevosia omistuksessaan vähemmän kuin muissa toimintamuodoissa. Puolella hevostenhoitopalveluyrityksistä liikevaihto yltää vuosittain euroon. Hevostenhoitopalvelutalleissa on odotettavissa yrittäjyyden ja päätoimisuuden lisääntymistä. (Pussinen ym. 2007, ) Suomessa on noin 70 siittola- ja oriasemaa, joissa harjoitetaan tammojen siemennys- ja eläinlääkäripalveluita. Päätoiminnan ohella muita yleisiä toimintoja ovat hevoskasvatus, ravivalmennus, hevostenhoitopalvelut ja hevosten myynti. Siittola- ja oriasematoiminnassa investointikustannukset ovat olleet suuria verrattuna useimpiin muihin toimintamuotoihin. Yrityksistä puolella liikevaihto on euroa vuodessa ja neljäsosalla yli euroa. (Pussinen ym. 2007, ) Suomessa arvioidaan olevan yhteensä yli 100 yritystä, jotka tarjoavat hevosmatkailupalveluita. Useimmat matkailupalveluja tarjoavista yritystalleista ovat aikeissa edelleen laajentaa yritystoimintaansa. Liikevaihdon mediaani on vuosittain euroa. Hevonen matkailussa ja elämyksen tuottajana on

21 8 melko uusi 2000-luvun ilmiö. Matkailutoimintoja tarjoavien yritysten haasteena ovat turvallisuuskysymykset ja laadun varmistaminen tuotepaketin jokaisella osa-alueella. Hevosella liikkumiseen on oltava myös riittävä määrä soveltuvia reittejä ja puitteita. (Pussinen ym. 2007, ) Hevostoimialan kasvu näkyy myös Etelä-Savossa, jossa hevosmäärä on kasvanut viiden vuoden aikana noin 33 %. Hevosmäärän kasvaessa myös tallien määrä on kasvanut (arviolta 27 %). ProAgria Etelä-Savo on arvioinut, että Etelä-Savon alueen hevosalan kokonaistyöllistävyys on 375 henkilötyövuotta, joista päätoimisesti työllistyviä on noin 200 henkilöä. (Damski 2007, 7.) Yritysmäisesti eri hevosalan sektoreilla toimivia talleja on Etelä-Savossa noin 100 kappaletta. Yrityksistä 50 prosenttia on keskittynyt ravitoimintaan ja loput ratsastukseen sekä täysihoitopaikkoihin. Suomen Ratsastajainliiton hyväksymiä ratsastuskouluja on alueella neljä ja ratsastuksen harrastajien lukumäärä arviolta Ammattimaisten ravivalmentajien määrä on alueella kymmenen ja harrastajavalmentajien määrä yli 300 henkilöä. Ratsastuspalveluja tarjoavat tallit ovat sijoittuneet kaupunkien ja kuntakeskusten läheisyyteen, kun taas ravitallit ovat levittäytyneet tasaisemmin muodostaen isomman keskittymän Juvalle. (Damski 2007, 8-9.) Harrastustallit mukaan lukien arvioidaan hevostalouden vuosittaiseksi liikevaihdoksi Etelä-Savon alueella 7-8 miljoonaa euroa. Hevostoimintaan on sitoutunut pääomaa lähes 40 miljoonaa euroa. ProAgria Etelä-Savon tekemän tutkimuksen mukaan ravitalliyrittäjistä noin 90 % uskoo ravitallien liikevaihdon pysyvän vähintään ennallaan tai kasvavan. Ravitallien liikevaihto oli vuonna 2006 Etelä-Savossa euroa. Ratsastustallien puolella liikevaihdon kasvuun omalla alallaan uskoi 75 % ja 25 % uskoi liikevaihdon pysyvän entisellään. Ratsastustallien liikevaihto vuonna 2006 Etelä-Savossa oli euroa. Tutkimukseen osallistuneista ratsastustalliyrittäjistä puolet piti toimintaansa kannattavana. Sekä ravi- että ratsastuspuolella investointeja tehdään kohtuullisen paljon, ja myös asiakasmäärien uskotaan kasvavan tulevaisuudessa. (Damski 2007, 9-24.)

22 9 2.3 Hevostalouden vaikutukset ympäristöön Hevostallin toiminta vaikuttaa ympäristöön monella eri tapaa. Suurimmat tekijät ovat hevosenlannan käsittely ja vesistökuormitus, joka aiheutuu hevosten ulkoilualueiden kunnosta ja paikasta sekä tallin jätevesistä. Lannankäsittely voi muodostua ongelmaksi erityisesti sellaisissa hevosalan yrityksissä, joissa ei ole viljelykäytössä lannanlevitykseen soveltuvaa peltoa. (Piispa 2009, 15.) Keskikokoinen hevonen tuottaa yhden vuoden aikana jopa kg sontaa ja kg virtsaa, kuivikelannan määrän ollessa vuosittain arviolta 12 m 3 (Airaksinen & Heiskanen 2008, 24). Hevosenlannan kerääminen talteen päivittäin ulkotarhoista ja tarpeen mukaan myös laitumilta, ulkoilutilojen salaojittaminen sekä lantaloiden rakentaminen maa- ja metsätalousministeriön määräysten mukaisesti vähentää ympäristöön kohdistuvia vesistöhaittoja ja lisää hevosten hyvinvointia. Ulkoilutarhoja ja laitumia ei tulisi perustaa pohjavesialueille tai valtaojaan viettäviin rinteisiin. Vesistön kuormituksen lisäksi mahdollisia hevostenpidosta aiheutuvia ympäristövaikutuksia voi syntyä ilmaan, ympäristön asukkaille ja virkistyskäyttäjille. Toisaalta hevostaloudella voi olla myös myönteisiä vaikutuksia maiseman elävöittäjänä ja virkistyskäyttäjille. (Ympäristöministeriö 2008, ) Viemäriverkoston ulkopuolella sijaitsevien kiinteistöjen, myös hevostallien, jätevesien käsittely tulee hoitaa haja-asutusalueen jätevesiasetuksen (542/2003) mukaisesti. Tallin jätevesiä ovat tallitilojen ja hevosten pesuvedet sekä sosiaalitilojen jätevedet. Tallin jätevedet voidaan johtaa joko yhteiskäsittelyyn asuinrakennuksen jätevesien kanssa tai vaihtoehtoisesti erilliseen järjestelmään. Jätevesien käsittelyjärjestelmien valvonta sekä neuvonta kunnassa kuuluvat rakennus- ja ympäristönsuojeluviranomaiselle. (Luttinen 2008, 37.) Tallilla syntyvät jätteet on hoidettava jätelain mukaisesti. Jäteasioissa tulee ottaa huomioon kuntakohtaiset jätehuoltomääräykset. Hevosenpidosta aiheutuviin pölyhaittoihin voidaan vaikuttaa valitsemalla sopivia pintamateriaaleja

23 10 paikoitusalueelle sekä ulkotarhoihin. Meluhaittoja voidaan vähentää sijoittamalla toiminta tiettyihin vuorokaudenaikoihin sekä rajoittamalla alueen ajonopeuksia. Jokamiehenoikeuksiin kuuluu vapaa liikkuminen hevosella niin metsissä kuin teilläkin, mutta välillä se saattaa aiheuttaa ristiriitoja muiden tienkäyttäjien ja naapureiden kesken. Hevostalouden sijoittamiseen voidaankin vaikuttaa kaavoituksella, jolloin kaavoitukseen voidaan lisätä myös tarpeellisia maastoreittejä ratsastustarkoituksiin. (Ympäristöministeriö 2008, ) Erääksi tärkeäksi seikaksi hevostallien ympäristövaikutuksia tarkasteltaessa nousevat energia- ja materiaalivirrat. Hevostalleilla käytettävät materiaalit aiheuttavat myös kuormitusta ympäristölle. Jätettä tai päästöjä syntyy kaikissa tuotteen elinkaaren vaiheissa. Tallille tulee materiaaleina muun muassa rehuja, kuivikkeita, vettä ja sähkö- ja lämpöenergiaa. Jätteinä poistuvia materiaalivirtoja ovat muun muassa lanta ja jätevedet. On ympäristöystävällisempää kuluttaa vähemmän ja hankkia ympäristöä vähän kuormittavia tuotteita (muun muassa pesuaineet). Aina kulutusta ei voida vähentää; tällöin tulisi keskittyä esimerkiksi pilaantuneen rehun hävikin estämiseen. (Pesonen ym. 2008, ) Suoraan ympäristöön kohdistuvien vaikutusten lisäksi hevostalouksista aiheutuu ympäristöön myös välillisiä vaikutuksia oheistoiminnan seurauksena. Tällaisina ympäristövaikutuksina voidaan pitää esimerkiksi talleille ja erilaisiin kilpailuihin saapuvien ihmisten määrää, ja sitä, millä ja kuinka pitkästä matkasta ihmiset saapuvat paikalle. Hevosurheilun laajentuessa tulevat kysymykseen jo pitkätkin välimatkat kilpailupaikkojen välillä ja matkoja taitetaan osittain jopa lentämällä. Lisäksi ympäristöön kohdistuu kuormituksia tilaisuuksien jäte- ja vesihuollon järjestämisestä. (Halminen 2003, ) Nykyään suomalaisista hevosista noin puolet on taajamien läheisyydessä ja puolet maaseututalleilla. Kehityssuunta niin Suomessa kuin muuallakin osoittaa, että hevostallit ovat siirtymässä yhä lähemmäksi taajama-alueita ja asutuskeskuksia. Tallin sijaintia valittaessa tulisi ottaa huomioon toiminnan

24 11 luonne ja erityispiirteet. Esimerkiksi ratsastuskeskukset tulisi sijoittaa lähelle asutuskeskuksia ja täyshoitotallit voivat sijaita hieman kauempana asutuskeskuksista. Talli- ja hevostoiminnan sijoituspaikan tulee olla sellainen, että toimintaa voidaan harjoittaa turvallisesti, eikä toiminnasta aiheudu merkittävää ympäristön pilaantumista tai terveyshaittaa. (Airaksinen & Heiskanen 2008, 8-9.) Mikkelin ammattikorkeakoulun Ympäristöasiat osana hevostallien kannattavuutta -hankkeen aikana tehtiin alkukartoitus hevostallien jätehuollon ja ympäristöasioiden nykytilasta Etelä-Savon alueen hevosyrittäjille. Kohderyhmäksi valittiin ravirata, ratsastuskouluja, ravitalli ja yksityisiä täysihoitotalleja (yhteensä yhdeksän yritystä). Osa yrittäjistä harjoitti siittola-, kasvatus-, valmennus- sekä majoitustoimintaa. Tallipaikkojen määrät vaihtelivat 6-50 hevoseen. Alkukartoituksen yhteenvetona koostettiin liitteenä 1 oleva Heikki ja Helmi hevosmies -raportti, jota alueen hevosalan yrittäjät voivat jatkossa käyttää ympäristöasioidensa nykytilaselvityksen pohjana. 2.4 Turvallisuus ja riskitekijät Turvallisuuden ja hevosen hyvinvoinnin kannalta on tärkeää luoda suhde, jossa hevonen kunnioittaa, mutta ei pelkää ihmistä. Turvallisuuden kannalta merkittävä riski ovat ihmiset, jotka eivät tunne hevosen käyttäytymistä, aisteja tai viestintää. He eivät ymmärrä aiheuttavansa itse vaaraa tilanteissa, joissa hevonen kohtaa koneita, liikennettä, melua tai muuta yllättävää häiriötä. Eniten onnettomuuksia tapahtuu hevosten kuljetuksen, talutuksen tai valjastuksen yhteydessä. Yleisempiä hevosten kanssa tapahtuvia tapaturmia ovat potkut, puremat, hevosen alle jääminen sekä riuhtaisun aiheuttamat vammat. Henkilöriskien lisäksi keskeinen riski on tallirakennus ja sen paloturvallisuus. (Pesonen ym. 2008, 71.) Hevosalalla esiintyvät riskit voidaan jakaa työturvallisuus-, henkilö-, ympäristö-, toiminta-, omaisuus- ja tuoteriskeihin. Riskien hallinta koostuu riskien tunnistamisesta, haittojen merkittävyyden ja todennäköisyyden arvioinnista

25 12 (suuruuden arviointi), toimenpiteiden arvioinnista ja valinnasta (riskien välttäminen, pienentäminen, vakuuttaminen tai säilyttäminen) ja toimenpiteiden toteuttamisesta. Riskien suuruutta arvioidaan tapahtuman seurausten (vähäinen, haitallinen ja vakava) ja todennäköisyyden (epätodennäköinen, mahdollinen ja todennäköinen) mukaan. (Jokipii ym. 2005, 11, 13, 23.) Hevosyrittäjät voivatkin ehkäistä omalla asenteellaan ja toiminnallaan vaaratilanteita ja onnettomuuksia. Riskien kartoittamisen lisäksi, olisikin hyvä pitää vuosittain koko tallihenkilökunnan kanssa turvallisuuspäivä, jossa käydään läpi myös tallin omat säännöt. (Pesonen ym. 2008, 71.) Talliympäristön turvallisuus Tallien turvallisuutta koskevia lakeja ja säännöksiä ovat muun muassa pelastuslaki (468/2003), valtionneuvoston asetus pelastustoimesta, työturvallisuuslaki (738/2002), valtioneuvoston päätös työpaikkojen turvallisuus- ja terveysvaatimuksista (577/2003), ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta (2002) ja maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) sekä eläinsuojelulaki (247/1996). Työturvallisuuslain mukaan työpaikan lattiat, portaat ja käytävät on pidettävä sellaisessa kunnossa, ettei liukastumis- tai kompastumisvaaraa ole. Lattiamateriaalien (esimerkiksi kumimatto tai karkea betoni) tulisi olla sellaisia, ettei hevonen liukastu niissä. Väljät ja esteettömät kulkuväylät vähentävät tapaturmariskiä, karsinoiden välisen käytävän tulisi olla ratsastustallissa vähintään 2,5 metriä ja ravitallissa 3,5 metriä. Tilavat käytävät helpottavat myös pelastustyöntekijöiden työskentelyä. (Pesonen ym. 2008, ) Karsinoiden materiaalien ja rakenteiden pitää olla tukevia ja helposti puhdistettavia. Materiaalien tulisi lisäksi olla palamattomia tai vähintään huonosti syttyviä. Hevosten turvallisuuden kannalta ei karsinoiden kalteriväli saa ylittää seitsemää senttiä normaalikokoisilla hevosilla. Tallin turvallisuutta lisää myös hevosen hoitoa varten oleva erillinen tila, jossa hevonen voidaan kiinnittää päästään kahdelta puolelta seinään. Tämän tarkoituksena on ehkäistä hoitajan jääminen puristukseen hevosen ja seinän väliin. Kunnollista hoitoti-

26 13 laa voidaan käyttää hyväksi muun muassa kengityksessä, pesussa ja lääkinnässä. Talleissa on lisäksi hyvä olla erilliset tilat varusteille ja muille tarvikkeille. Varusteet ja tarvikkeet on tarkistettava säännöllisesti. Ensiaputarvikkeet tulee säilyttää selvästi merkityssä paikassa, josta jokainen tarvittaessa löytää ne. Myös ensiaputarvikkeiden kunto tulee tarkistaa säännöllisesti. (Pesonen ym. 2008, 75.) Mahdollisiin sähkökatkoksiin tallilla olisi hyvä varautua esimerkiksi dieselkäyttöisellä aggregaatilla tai traktorikäyttöisellä generaattorilla. Sähkökatkokset voivat aiheuttaa vaaratilanteita esimerkiksi maneesin pimentyessä sähkökatkon yhteydessä talviaikaan tai aiheuttaa ongelmia hevosten juomaveden hankinnan osalta. Tallin automaattiset sähkölaitteet ovat herkkiä muun muassa salamaniskuille ja sähköhäiriölle, joka tulisikin ottaa huomioon laitteiden asennusvaiheessa hoitamalla ylijännite-, ja vikavirtasuojaukset sekä maadoitukset kuntoon. (Jokipii ym. 2005, 50, 54.) Myös tallirakennuksen sähkösuunnittelun ja sen toteutuksen on täytettävä eläinsuojan erityiset turvallisuusvaatimukset. Hevosenhoidossa vaarallisia töitä ovat erityisesti siirrot ja kuljetukset. Hevosperävaunujen tai -autojen tulee muiden ajoneuvojen tapaan olla rakenteeltaan ja kunnoltaan turvallisia, rekisteröityjä ja asianmukaisesti katsastettuja. Hevosten kuljettamista koskevia lakeja ovat laki eläinten kuljetuksesta (1429/2006), eläinsuojelulaki (247/1996) sekä kyseisten lakien asetukset. Näissä laeissa on asetettu vaatimuksia muun muassa kuljetusvälineiden olosuhteista ja materiaaleista. (Pesonen ym. 2008, 89.) Piha-alueilla, tarhoissa ja suorituspaikoilla turvallisuuden kannalta tulisi olla hyvä valaistus, aitojen ja porttien kunto, hyvät opasteet, toimivat liikennejärjestelyt, erillinen paikoitusalue, hiekoitus ja auraus talvella sekä lemmikkieläinten kiinnipitäminen. Hevosten kulkureitit olisi pidettävä erillään tallialueen muusta liikenteestä. Kuluttajaviraston ohjeiden mukaan ratsastusalueen on oltava aidattu ja sen pohjan on oltava tasainen ja joustava. Sähköistetyt laidunaidat tulisi varustaa varoitusmerkillä. Ratsastusalueiden seinien, aito-

27 14 jen ja pohjan kuntoa on tarkkailtava ja huollettava säännöllisesti. Aitauksissa on myös tärkeää kertoa kieltomerkein hevosten ruokintakiellosta. Mikäli alueella on katsomo, on yleisöä ohjeistettava toimimaan sääntöjen mukaisesti aitauksien läheisyydessä ja maneesissa. (Pesonen ym. 2008, 76.) Paloturvallisuus Eläinsuojien palot saavat usein alkunsa niiden ulkopuolelta, kuten rehuvarastosta tai heinäparvelta. Aiheuttajaksi osoittautuvat yleensä sähkö- ja lämmityslaitteet sekä huolimattomuus huolto- ja korjaustöissä. Paloja aiheuttavat yleensä ylikuormitus, eristysvika, huonot liitokset, sähkölaitteiden ja asennusten ikääntyminen, virheellinen käyttö tai omatekoiset asennukset. (Pesonen ym. 2008, 76.) Tallit ovat usein kuivempia kuin monet muut kotieläinrakennukset. Palovaara on suuri erityisesti talvisin, varsinkin lisälämmittimiä käytettäessä. Talliilmassa on huomattava määrä pölyä, joka voi kasaantua esimerkiksi sähkölämmittimien tai lämmityslaitteiden kanaviin ja aiheuttaa paloturvallisuusriskin. Mahdollisiin palotilanteisiin on syytä varautua huolella tarkastamalla säännöllisin väliajoin sähkölaitteiden kunto, kiinnittämällä huomiota tallien rakenteelliseen turvallisuuteen, pitämällä talli puhtaana pölyistä, kouluttamalla henkilökuntaa sekä hankkimalla asianmukaiset sammutusvarusteet. Alkusammutuskalustot on sijoitettava paikkaan, josta ne on helppo löytää ja ottaa käyttöön (kuva 2). Toisin kuin sammutusvälineet, palovaroittimet eivät ole talleissa pakollisia. Palovaroitin antaa kuitenkin arvokkaita lisäminuutteja palon alkuvaiheessa. Markkinoilla on tarjolla myös eläinsuojiin tarkoitettuja palonvaroitinjärjestelmiä, jonka avulla voi saada alennuksia vakuutusmaksuista. (Pesonen ym. 2008, 75, )

28 15 KUVA 2. Alkusammutusvälineet tulee sijoittaa paikkaan, josta ne on helppo löytää ja käyttää Pelastuslain mukaisesti pelastustiet on pidettävä ajokelpoisina ja esteettöminä. Talleissa käytettävät materiaalit ovat tärkeä paloturvallisuustekijä. Pelastuslaki edellyttää, että kaikki rakennukset on suunniteltava, rakennettava ja pidettävä kunnossa siten, että tulipalon syttymisen tai leviämisen vaara on vähäinen. Palotarkastuksia on tehtävä säännöllisin väliajoin. Tarkastuksen tekee pelastusviranomainen, jolta saa myös neuvoja paloturvallisuuden suunnitteluun. (Pesonen ym. 2008, 77.) Tallien osastoinnilla voidaan edistää paitsi paloturvallisuutta myös helpottaa ilmastoinnin säätelyä ja vähentää melua ja pölyä. Rakentamismääräykset edellyttävät palo-osastointia eri toiminnoille, kuten heinä- ja kuivikevarastolle. Tallissa on oltava paloturvallisuuden vuoksi vähintään kaksi sellaista uloskäyntiä, josta myös hevonen mahtuu (vähintään 1,5 m), ja poistumisovien on sijaittava eri ilmansuuntiin. Rakennusohjeiden mukaan kulkureitti lähimpään uloskäyntiin saa olla enintään 30 metriä ja poistumisteiden on oltava esteettömät. Poistumistiet tulee merkitä selkeästi, jotta myös vieraat osaavat

29 16 tarvittaessa käyttää reittiä. Etukäteen toteutetut paloharjoitukset henkilökunnan ja hevosten kanssa ovat hyödyllisiä, koska ne paljastavat ongelmia etukäteen. Vaaratilanteita koskevan toimintaohjeen ja hätäilmoitusohjeen tulisi olla esillä tallin näkyvässä paikassa. Lisäksi on hyvä suunnitella etukäteen, kuka tiedottaa hätätilanteista ulkopuolisille (esimerkiksi lasten vanhemmille). (Pesonen ym. 2008, 77, 79.) Pelastussuunnitelma ja turvallisuusasiakirja Pelastuslaki ja valtioneuvosten asetus pelastustoimesta määrittelevät kohteet, joihin pelastussuunnitelma on laadittava. Suunnitelma on pakollinen muun muassa silloin, kun tallin alueella on useampia asuntoja, leiritoimintaa tai suurempia tapahtumia. Lisäksi suunnitelma on oltava talleilla, joissa on vähintään 60 hevosta tai ponia. Pelastussuunnitelma kannattaa tehdä aina, vaikka lainsäädäntö ei sitä vaatisikaan. Pelastussuunnitelmalla pyritään siihen, että tulipalo pystytään estämään tai ainakin havaitsemaan varhaisessa vaiheessa. Todellisessa vaaratilanteessa ratkaisevassa asemassa on alkusammutus ja selkeä evakuointisuunnitelma. (Pesonen ym. 2008, ) Yleisötilaisuudessa vastuu turvallisuuden ylläpidosta on aina järjestäjillä, ja sitä varten onkin laadittava pelastussuunnitelma. Hevostapahtumissa turvallisuusriskit kiteytyvät ihmisten ja hevosten ei-toivottuun kohtaamiseen esimerkiksi tilanteessa, jossa säikähtänyt hevonen pakenee yleisöjoukon läpi. Lisäksi hevostapahtumia koskevat samat turvallisuusriskit kuin kaikkia yleisötilaisuuksia. Ravitapahtuman ja sen varikkoalueen turvallisuutta säätelevät Suomen Hippoksen asettamat ravikilpailusäännöt ja Raviradan turvallisuusoppaan ohjeet. Ratsastustapahtumia säätelevät Suomen Ratsastajainliitto ry:n asettamat kilpailusäännöt. (Virtanen ym. 2008, 38.) Pelastussuunnitelmaa tehtäessä selvitetään ja merkitään muun muassa rakennusten poistumistiet ja suojautumismahdollisuudet sekä alkusammutuskalusto. Lisäksi selvitetään ja hankitaan muut tarvittavat materiaalit, kuten pelastus- ja raivauskalusto, henkilösuojaimet ja ensiaputarvikkeet. Laadinnan

30 17 yhteydessä arvioidaan myös yrityksen riski ja vaaratilanteet sekä niiden vaikutukset ja mietitään ennaltaehkäisevät toimenpiteet sekä laaditaan ohjeet ennakoituja onnettomuus-, vaara- ja vahinkotilanteita varten. Pelastussuunnitelmaan määritetään myös yrityksen turvallisuushenkilöstö yhteystietoineen ja kirjataan ylös tiedottamisen periaatteet. Pelastussuunnitelman laadinnan jälkeen on tärkeää perehdyttää henkilökunta sen sisältöön ja pitää paloturvallisuuskoulutuksia. Pelastussuunnitelma on hyvä päivittää vuosittain. Kuluttajavirasto edellyttää ratsastuskoulujen, täysihoitotallien ja ohjelmapalvelujen tarjoajien laativan turvallisuusasiakirjan. Verrattuna pelastussuunnitelmaan turvallisuusasiakirja kattaa myös asiakkaiden turvallisuuden jokapäiväisessä toiminnassa. Lisäksi ohjelmapalveluiden tuottajilta edellytetään turvallisuussuunnitelmaa yleisötapahtumista. Turvallisuusasiakirjan sisältö pitää käydä läpi henkilökunnan ja vapaaehtoistyöntekijöiden kanssa. Viranomaisten vaatima pelastussuunnitelma ja turvallisuusasiakirja on myös mahdollista yhdistää. Malli asiakirjan laatimiseksi löytyy Kuluttajaviraston ohjeista ratsastuspalvelujen turvallisuuden edistämiseksi. (Pesonen ym. 2008, 80.) Lainsäädännön mukaan ratsastuspalvelu tai siihen osallistuminen ei saa aiheuttaa vaaraa kuluttajan terveydelle tai omaisuudelle (kulutustavaroiden ja kuluttajapalveluiden turvallisuus laki 75/2004). Ratsastuspalvelu ei myöskään saa aiheuttaa vaaraa tai haittaa sen vaikutuspiirissä oleville muille henkilöille esimerkiksi ohikulkijoille tai katsojille. Toiminnanharjoittajan tulisikin määrittää nämä asiat oman toiminnan osalta turvallisuusasiakirjassaan. Mikkelin ja Mikkelin lähialueen talleille vuonna 2008 tehdyn selvityksen mukaan suurimpia puutteita ratsastuspalveluyrittäjillä oli yleensä turvallisuusasiakirjan laadinnassa, ja siihen kuuluvissa kirjallisissa dokumentoinneissa. Puutteita oli myös tuoteturvallisuudessa. Talleilta puuttui esimerkiksi alkusammutuskalustoa ja näkyvillä pidettävät kirjalliset toimintaohjeet hätätilanteiden varalta yhteys- ja hätänumerotietoineen. Turvallisuusasioiden ja asiakirjojen kuntoon saattaminen yrityksessä herättää luottamusta myös asiakaskunnassa. (Rouvinen 2008, )

Jalostuspäivät 16. - 17.2.2012. Tallien ympäristöasiat tutkittu Etelä-Savossa. Ympäristöasiat osana hevostallien kannattavuutta -hanke

Jalostuspäivät 16. - 17.2.2012. Tallien ympäristöasiat tutkittu Etelä-Savossa. Ympäristöasiat osana hevostallien kannattavuutta -hanke Jalostuspäivät 16. - 17.2.2012 Tallien ympäristöasiat tutkittu Etelä-Savossa Ympäristöasiat osana hevostallien kannattavuutta -hanke tutkimusjohtaja Hanne Soininen Mikkelin ammattikorkeakoulu Energia-

Lisätiedot

Hippolis Hevosalan osaamiskeskus ry. Sanna Mäki-Tuuri HAMI/HAMK Mustiala 9.2.2012

Hippolis Hevosalan osaamiskeskus ry. Sanna Mäki-Tuuri HAMI/HAMK Mustiala 9.2.2012 Hippolis Hevosalan osaamiskeskus ry Sanna Mäki-Tuuri HAMI/HAMK Mustiala 9.2.2012 Hevosmäärän historia 375 000 31 500 75 000 130 000 Hevosmäärän jakautuminen Hevostalouden tunnuslukuja Suomessa n. 75 000

Lisätiedot

Hevostalouden haasteet mahdollisuuksien hevonen

Hevostalouden haasteet mahdollisuuksien hevonen Hevostalouden haasteet mahdollisuuksien hevonen MTK:n maatalous- ja maaseutupolitiikan AMK-konferenssi 19.3.2015 Maarit Hollmén, MTK Hevosmäärän historia 400 000 350 000 300 000 250 000 200 000 150 000

Lisätiedot

Hevostutkimuksen infopäivä 17.3.2011 Ypäjällä

Hevostutkimuksen infopäivä 17.3.2011 Ypäjällä Hevostutkimuksen infopäivä 17.3.2011 Ypäjällä Työn aiheen valintaan johtivat omat kokemukseni sekä hevosurheilun harrastajana että hevosalan koulutettuna työntekijänä kuin myös pitkä kokemus vapaaehtoisella

Lisätiedot

Hevonen kaavoituksessa, rakentamisessa ja ympäristössä seminaari. Lahti 15.4.2014 Auli Teppinen ProAgria Etelä-Suomi

Hevonen kaavoituksessa, rakentamisessa ja ympäristössä seminaari. Lahti 15.4.2014 Auli Teppinen ProAgria Etelä-Suomi Hevonen kaavoituksessa, rakentamisessa ja ympäristössä seminaari Lahti 15.4.2014 Auli Teppinen ProAgria Etelä-Suomi SUOMESSA HEVOSTIHEYS ASUKASTA TAI 1000 /ha KOHDEN ON ERITTÄIN PIENI VERRATTUNA MONEEN

Lisätiedot

HEVOSTEN POHJOIS-POHJANMAA Hevostalouden kehittämisohjelma. Projektipäällikkö Heini Iinatti, Pro Agria Oulu p. 0405551674, heini.iinatti@proagria.

HEVOSTEN POHJOIS-POHJANMAA Hevostalouden kehittämisohjelma. Projektipäällikkö Heini Iinatti, Pro Agria Oulu p. 0405551674, heini.iinatti@proagria. HEVOSTEN POHJOIS-POHJANMAA Hevostalouden kehittämisohjelma Projektipäällikkö Heini Iinatti, Pro Agria Oulu p. 0405551674, heini.iinatti@proagria.fi Hevosten Pohjois-Pohjanmaa - hevostalouden kehittämisohjelma

Lisätiedot

Hevosalan yrittäjyyskartoitus Satakunnassa

Hevosalan yrittäjyyskartoitus Satakunnassa Hevosalan yrittäjyyskartoitus Satakunnassa Nykytoiminnan ja kehittämistarpeiden kartoittaminen - kysely alan toimijoille Hevostaloutta harjoittavan nimi Tallin / Yrityksen nimi Lähiosoite Postinumero (

Lisätiedot

Näkymiä hevosten Pohjois-Pohjanmaalta. projektipäällikkö Heini Iinatti

Näkymiä hevosten Pohjois-Pohjanmaalta. projektipäällikkö Heini Iinatti Näkymiä hevosten Pohjois-Pohjanmaalta projektipäällikkö Heini Iinatti Hevosten Pohjois-Pohjanmaa - hevostalouden kehittämisohjelma Laadittiin 2008, valmis 2009 Tunnistettiin kehittämistarpeet Määriteltiin

Lisätiedot

Kuivikelannan poltto parasta maaseudun uusiutuvaa energiaa

Kuivikelannan poltto parasta maaseudun uusiutuvaa energiaa Kuivikelannan poltto parasta maaseudun uusiutuvaa energiaa Hevosen lannan käytön nykytila Pahimmillaan kuivikelanta on hevostilan suurin päivittäinen kustannuserä Nykymallin mukaiset keinot hevosenlannan

Lisätiedot

Hevostallityöryhmä. Ympäristönsuojelupäivät, Lammi 1.10.2008. Katri Nuuja, YM. Ympäristöministeriö / Hevostallityöryhmä 1.10.2008

Hevostallityöryhmä. Ympäristönsuojelupäivät, Lammi 1.10.2008. Katri Nuuja, YM. Ympäristöministeriö / Hevostallityöryhmä 1.10.2008 Hevostallityöryhmä Ympäristönsuojelupäivät, Lammi Katri Nuuja, YM 1 Hevostallityöryhmän tehtävät Erityisesti pienten hevostallien maankäytön suunnittelun, rakentamisen ohjauksen ja ympäristönsuojelun kehittämistarpeiden

Lisätiedot

HEVONEN HOITAA MAISEMAA JA LUONTO HEVOSTA

HEVONEN HOITAA MAISEMAA JA LUONTO HEVOSTA HEVONEN HOITAA MAISEMAA JA LUONTO HEVOSTA Lahti 15.4.2014 Hannele Partanen Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ProAgria Keskukset Hevonen nauttii laiduntamisesta. Se on osa hevosen luontaista elämää. Laumaeläin,

Lisätiedot

HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke. Anne Laitinen

HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke. Anne Laitinen HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke Sivu 1 7.11.2012 Anne Laitinen Yleistä hankkeesta Hevoset ja yhteiskunta rajapintoja hanke 15.3.2012 31.12.2014 Toteuttaja Hippolis Hevosalan osaamiskeskus ry

Lisätiedot

4. Ovatko tallin lattiamateriaalit sellaisia, etteivät hevonen ja ihminen liukastu niissä?

4. Ovatko tallin lattiamateriaalit sellaisia, etteivät hevonen ja ihminen liukastu niissä? Ekologinen talli Hyvinvointi, turvallisuus ja ympäristöasioista huolehtiminen on oleellinen osa hevosalan yrittäjän arkea. Hevostilan ja sen ympäristön vastuullinen hoitaminen luo hyvinvointia ja turvallisuutta

Lisätiedot

PIENI HEVOSTAITO-OPAS SUOMEN RATSASTAJAINLIITTO RY 3

PIENI HEVOSTAITO-OPAS SUOMEN RATSASTAJAINLIITTO RY 3 PIENI HEVOSTAITO-OPAS SUOMEN RATSASTAJAINLIITTO RY 3 TÄMÄN HEVOSTAITO-OPPAAN OMISTAA TALLI Hevoset asuvat tallissa. Jokaisella hevosella on tallissa oma karsinansa. Hevoset ovat päivisin ulkona tarhassa.

Lisätiedot

LAIDUNTAMINEN LUONNONLAITUMILLA

LAIDUNTAMINEN LUONNONLAITUMILLA LAIDUNTAMINEN LUONNONLAITUMILLA Ypäjä 30.5.2013 Hannele Partanen Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ProAgria Keskukset Hevostallit lisääntyvät Hevostalleja 16 000 kpl Hevosia 76 000, lisääntyy 1 500 hevosta

Lisätiedot

Hyvät hevostenystävät,

Hyvät hevostenystävät, MUUTOSVARAUKSIN Hevosenlanta ympäristöongelma vai hukattu mahdollisuus? 4.11.2009 Paula Lehtomäki Hyvät hevostenystävät, Historialla on kiintoisa piirre toistaa itseään. Toista sataa vuotta sitten Helsingin

Lisätiedot

Ohje riskien arvioinnin työkalun käyttämiseksi

Ohje riskien arvioinnin työkalun käyttämiseksi Riskien arvioinnin työkalu ohjelmapalveluiden tuottajille Ohje riskien arvioinnin työkalun käyttämiseksi Tämä riskien arvioinnin työkalu on tarkoitettu matkailualan ohjelmapalveluja tarjoaville yrityksille.

Lisätiedot

Hevosenlannan hyötykäytön kehittäminen

Hevosenlannan hyötykäytön kehittäminen Hevosenlannan hyötykäytön kehittäminen - Projektiesittely Hevosalan yhteistyöseminaari 19.5.2010 Ypäjä VTL, koulutuspäällikkö Sirpa Halonen Projektin tavoitteet Hankkeessa selvitetään hevosenlannan hyötykäytön

Lisätiedot

OHJEITA HEVOSTALLIN RAKENTAJALLE

OHJEITA HEVOSTALLIN RAKENTAJALLE OHJEITA HEVOSTALLIN RAKENTAJALLE Raahen seutukunta Raahe, Siikajoki, Pyhäjoki 1. LUVAT JA ILMOITUKSET Hevostallin ja siihen liittyvien rakennelmien rakentaminen edellyttää rakennuslupaa ja tapauskohtaisesti

Lisätiedot

PELASTUSALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT SN 26. Teuvo Reinikainen SPEK

PELASTUSALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT SN 26. Teuvo Reinikainen SPEK PELASTUSALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT SN 26 Teuvo Reinikainen SPEK SUOJELUSUUNNITELMA Velvoite väestönsuojelulaista ja -asetuksesta v. 1958/1959 (muutokset v. 1990) Ohje teollisuuslaitosten ja liikeyritysten poikkeusolojen

Lisätiedot

Selvitys hevosen kuivikelannan hyötykäyttömahdollisuuksista teknillisestä, juridisesta sekä talliyrittäjien näkökulmasta

Selvitys hevosen kuivikelannan hyötykäyttömahdollisuuksista teknillisestä, juridisesta sekä talliyrittäjien näkökulmasta Selvitys hevosen kuivikelannan hyötykäyttömahdollisuuksista teknillisestä, juridisesta sekä talliyrittäjien näkökulmasta Anna Tenhunen http://adayinthelifeofcj.files.wordpress.com/2012/06/manure.jpg Työn

Lisätiedot

- puheenjohtajien yhteenvedot, osallistujien priorisointi numeroina

- puheenjohtajien yhteenvedot, osallistujien priorisointi numeroina Learning cafe- TIIVISTELMÄ TYÖPAJOJEN TULOKSISTA HEVOSALA 2020 Neuvonta, koulutus ja kehittäminen Ke 25.5.2011, OSANA HEVOSALAN YHTEISTYÖSEMINAARIA Alustuksena: Hevosalan tulevaisuustyöpajan tulokset,

Lisätiedot

1 HEVOSET SUOMESSA. Tallien ja harrastajien määrä on asettanut kuntien viranomaiset ja päättäjät uusien kysymysten eteen.

1 HEVOSET SUOMESSA. Tallien ja harrastajien määrä on asettanut kuntien viranomaiset ja päättäjät uusien kysymysten eteen. 1 HEVOSET SUOMESSA 1.1 Hevoset kasvukeskuksissa Sanna Mäki-Tuuri ja Anne Laitinen Hevosala on kasvanut voimakkaasti viimeisten vuosikymmenten aikana. Samalla hevonen on siirtynyt maaseudulta lähemmäs asutuskeskuksia

Lisätiedot

Jätehuoltotilojen paloturvallisuusmääräykset. Kuopio 14.2.2013 Pohjois-Savon pelastuslaitos Johtava palotarkastaja Ilkka Itkonen

Jätehuoltotilojen paloturvallisuusmääräykset. Kuopio 14.2.2013 Pohjois-Savon pelastuslaitos Johtava palotarkastaja Ilkka Itkonen Jätehuoltotilojen paloturvallisuusmääräykset Kuopio 14.2.2013 Pohjois-Savon pelastuslaitos Johtava palotarkastaja Ilkka Itkonen Pelastuslain 379 / 2011velvoitteet 1. Yleiset velvollisuudet 4 Jokaisen on

Lisätiedot

Jaloittelutarharatkaisut, hoito ja valumavesien käsittely

Jaloittelutarharatkaisut, hoito ja valumavesien käsittely Jaloittelutarharatkaisut, hoito ja valumavesien käsittely MTT Kotieläintuotannontutkimus Lantala- ja jaloittelutarhainvestoinnit, Juva18.4.2013 RAE ravinnehävikit euroiksi -hanke Esityksen sisältö Tarhojen

Lisätiedot

Hevostoimialan energiakäytön ja aluelogistiikan mahdollisuudet. Lannasta energiaa ja ravinteita -seminaari / Oulu 20.5.2014

Hevostoimialan energiakäytön ja aluelogistiikan mahdollisuudet. Lannasta energiaa ja ravinteita -seminaari / Oulu 20.5.2014 Hevostoimialan energiakäytön ja aluelogistiikan mahdollisuudet Lannasta energiaa ja ravinteita -seminaari / Oulu 20.5.2014 ASIAKASVERKOSTO HAMK Mustialan koulutila Tammela HAMK LTY MTT Teknistaloude llinen

Lisätiedot

HEVOSTEN POHJOIS-POHJANMAA. Pohjois-Pohjanmaan hevostalouden esiselvityshanke

HEVOSTEN POHJOIS-POHJANMAA. Pohjois-Pohjanmaan hevostalouden esiselvityshanke HEVOSTEN POHJOIS-POHJANMAA Pohjois-Pohjanmaan hevostalouden esiselvityshanke Projektipäällikkö Heini Iinatti, ProAgria Oulu p. 0443090869, heini.iinatti@kenttaratsastus.fi POHJOIS-POHJANMAAN HEVOSTALOUDEN

Lisätiedot

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Vasikoita (<6kk) Lypsylehmiä Emolehmiä Muita yht. kpl. nautoja

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Vasikoita (<6kk) Lypsylehmiä Emolehmiä Muita yht. kpl. nautoja Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS VASIKKA JA NAUTA YLI 6 KK Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys vasikoiden suojelua

Lisätiedot

Tallin imago ja hyvinvoiva hevonen ympäristötekojen taustalla OSA I. 21.1.2012 Heini Iinatti

Tallin imago ja hyvinvoiva hevonen ympäristötekojen taustalla OSA I. 21.1.2012 Heini Iinatti Tallin imago ja hyvinvoiva hevonen ympäristötekojen taustalla OSA I 21.1.2012 Heini Iinatti Tallin imago ja hyvinvoiva hevonen ympäristötekojen taustalla Hevostallin ympäristöasiat Hevostalouden ympäristövaikutukset

Lisätiedot

Ota kumppaniksi. A UTC Fire & Security Company

Ota kumppaniksi. A UTC Fire & Security Company Ota kumppaniksi paloturvallisuuden ammattilainen A UTC Fire & Security Company Paloturvallisuus yhteinen asiamme Onko kiinteistön paloturvallisuus varmasti kunnossa? Omistajan ja vuokralaisen asenteet

Lisätiedot

Maatalouden ravinteet kiertoon. Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström Eduskunnan ympäristövaliokunta 13.10.2015

Maatalouden ravinteet kiertoon. Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström Eduskunnan ympäristövaliokunta 13.10.2015 Maatalouden ravinteet kiertoon Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström Eduskunnan ympäristövaliokunta 13.10.2015 Sivu 1 12.10.2015 Sivu 2 12.10.2015 Ympäristön hoitoa edistäviä toimenpiteitä ohjelmassa

Lisätiedot

Hevostallien uudet määräykset sekä ideoita tallien ja pihattojen peruskorjaamiseen ja rakentamiseen. RKM Juhani Halonen Suomen Hevostietokeskus ry

Hevostallien uudet määräykset sekä ideoita tallien ja pihattojen peruskorjaamiseen ja rakentamiseen. RKM Juhani Halonen Suomen Hevostietokeskus ry Hevostallien uudet määräykset sekä ideoita tallien ja pihattojen peruskorjaamiseen ja rakentamiseen RKM Juhani Halonen Suomen Hevostietokeskus ry Mitä huomioitava tallin suunnittelussa? tallityypin valinta

Lisätiedot

Turvallisuussuunnitelma

Turvallisuussuunnitelma Turvallisuussuunnitelma Vastuu tapahtuman turvallisuudesta on aina tapahtuman järjestäjällä. Laki määrittää useita asioita koskien tapahtuman järjestämisen turvallisuutta. - Kokoontumis- ja järjestyksenvalvonnanlaki

Lisätiedot

Talliympäristö ja hevosen hyvinvointi eläinsuojelueläinlääkärin näkökulma

Talliympäristö ja hevosen hyvinvointi eläinsuojelueläinlääkärin näkökulma Talliympäristö ja hevosen hyvinvointi eläinsuojelueläinlääkärin näkökulma Maria Wahlfors Valvontaeläinlääkäri Tampere 21.1.2012 Eläinsuojelulainsäädännön vaatimukset Hevosen hyvinvointi Yleistä Hevosten

Lisätiedot

Tunnusluvut 2013. Massive Babe / Mika Forss, Solvalla 3-vuotiaiden tammojen ME 11,0 / 1609m

Tunnusluvut 2013. Massive Babe / Mika Forss, Solvalla 3-vuotiaiden tammojen ME 11,0 / 1609m Tunnusluvut 2013 Massive Babe / Mika Forss, Solvalla 3-vuotiaiden tammojen ME 11,0 / 1609m Suomen Hippos ry Vastaa ravikilpailutoiminnasta Rekisteröi kaikki kavioeläimet Tuottaa hevosalan jalostuspalveluja

Lisätiedot

Pasi Poukka Raumanmeren Ohjelmapalvelut / AquaSport Raumanmeri

Pasi Poukka Raumanmeren Ohjelmapalvelut / AquaSport Raumanmeri Pasi Poukka Raumanmeren Ohjelmapalvelut / AquaSport Raumanmeri Lomailu ja kohde ovat asiakkaalle vapaavalintaisia. Pääosa matkailijoista ajattelee helppoutta ja turvallisuutta. Matkailu on altis erilaisille

Lisätiedot

MIHIN HEVONEN MAHTUU JA KUINKA TAAJAMA-ALUEIDEN HARRASTETALLEJA/-MANEESEJA SUUNNITTELEVAN ARKKITEHDIN NÄKÖKULMA. Rosemarie Schnitzler

MIHIN HEVONEN MAHTUU JA KUINKA TAAJAMA-ALUEIDEN HARRASTETALLEJA/-MANEESEJA SUUNNITTELEVAN ARKKITEHDIN NÄKÖKULMA. Rosemarie Schnitzler New Yorkers may be able to enjoy horseback riding in Central Park the city is searching for a company to run a riding center MIHIN HEVONEN MAHTUU JA KUINKA TAAJAMA-ALUEIDEN HARRASTETALLEJA/-MANEESEJA SUUNNITTELEVAN

Lisätiedot

haja-asutusalueella asutusalueella Asukaskoulutus Satu Heino -hanke 2 Kuva: Harri Mattila

haja-asutusalueella asutusalueella Asukaskoulutus Satu Heino -hanke 2 Kuva: Harri Mattila Jätevesien käsittely k haja-asutusalueella asutusalueella Asukaskoulutus Satu Heino Järkeä jätevedenkäsittelyyn -hanke 2 Kuva: Harri Mattila 1 Mitä kuormittavaa jätevesi j sisält ltää? 3 Asetus talousjätevesien

Lisätiedot

TURVALLISUUSASIAKIRJA. Mattilankatu

TURVALLISUUSASIAKIRJA. Mattilankatu 1 TURVALLISUUSASIAKIRJA Mattilankatu JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Kaupunkirakennepalvelut Yhdyskuntatekniikka 16.4.2010 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ... 3 1.1 1.2 Turvallisuusasiakirjan tarkoitus... 3 Rakennuttaja

Lisätiedot

Suomen Hippos ry ja tytäryhtiöt

Suomen Hippos ry ja tytäryhtiöt Tunnusluvut 2015 Suomen Hippos ry ja tytäryhtiöt SUOMEN HIPPOS RY Raviurheilun ja hevoskasvatuksen keskusjärjestö Pitää rekisteriä ja kantakirjaa kaikista Suomessa kasvatettavista hevosroduista Johtaa

Lisätiedot

ristöhuolto ongelmia vai hallittua hoitoa? Killerjärvi helmikuu 2010

ristöhuolto ongelmia vai hallittua hoitoa? Killerjärvi helmikuu 2010 Hevostallien ympärist ristöhuolto ongelmia vai hallittua hoitoa? Killerjärvi helmikuu 2010 YSL 4 yleiset periaatteet 1. Ennaltaehkäisyn ja haittojen minimoinnin periaate 2. Varovaisuus- ja huolellisuusperiaate

Lisätiedot

TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1

TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1 TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1 JÄTEVEDEN KÄSITTELY Tiivistelmä: Asetus talousjätevesien käsittely vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla MR PIPE SERVICE FINLAND OY 2 1.

Lisätiedot

MainaRI - kokonaisturvallisuuden arviointi- ja kehittämismenetelmä työhyvinvoinnin edistämiseksi

MainaRI - kokonaisturvallisuuden arviointi- ja kehittämismenetelmä työhyvinvoinnin edistämiseksi MainaRI - kokonaisturvallisuuden arviointi- ja kehittämismenetelmä työhyvinvoinnin edistämiseksi PERUSTASO TAVOITETASO Perusasiat ja lainsäädäntö kunnossa Aktiivista ja tavoitteellista toimintaa Systemaattisesti

Lisätiedot

Katsaus hevosalan yritystoimintaan

Katsaus hevosalan yritystoimintaan Katsaus hevosalan yritystoimintaan raportti hevosyrittäjyys 2009 -kyselystä Sirpa Pussinen & Terhi Thuneberg Katsaus hevosalan yritystoimintaan raportti hevosyrittäjyys 2009 -kyselystä Sirpa Pussinen &

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

ELÄINSUOJELUN VAATIMUKSET HEVOSTEN PIDOLLE 17.9.2011

ELÄINSUOJELUN VAATIMUKSET HEVOSTEN PIDOLLE 17.9.2011 ELÄINSUOJELUN VAATIMUKSET HEVOSTEN PIDOLLE 17.9.2011 Eläinten hyvinvointi Käyttäytymistarpeiden toteuttaminen liikkuminen, laumakäyttäytyminen lisääntymiskäyttäytyminen syömiskäyttäytyminen Muiden tarpeiden

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNKI RUUSUKVARTSINKATU, LUMIKVARTSINKATU TYÖTURVALLISUUSLIITE. No 53209 / 10

VANTAAN KAUPUNKI RUUSUKVARTSINKATU, LUMIKVARTSINKATU TYÖTURVALLISUUSLIITE. No 53209 / 10 VANTAAN KAUPUNKI 16UBS0001 1(5) VANTAAN KAUPUNKI TYÖTURVALLISUUSLIITE No 53209 / 10 25.05.2014 VANTAAN KAUPUNKI 16UBS0001 2(5) SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 3 1.1 Työturvallisuusliitteen tarkoitus... 3

Lisätiedot

ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU Porutaku hanke, Merja Mattila

ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU Porutaku hanke, Merja Mattila POROYMPÄRISTÖ ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU Porutaku hanke, Merja Mattila POROYMPÄRISTÖ Poroympäristö Poron kannalta tila, ravintoa, rehua, rauhaa Poronhoidon kannalta tila harjoittaa elinkeinoa, erään

Lisätiedot

Tuomarinkylän Ratsastuskeskuksen toiminta ja tavoitteet

Tuomarinkylän Ratsastuskeskuksen toiminta ja tavoitteet Tuomarinkylän Ratsastuskeskuksen toiminta ja tavoitteet Kaupunkimittausosasto, Helsinki Marja Kivenheimo Tuomarinkartanon Kilpatalli Oy Tuomarinkylän Ratsastuskeskuksen kehittämistoimikunta Ratsastuksen

Lisätiedot

Toimivat lannanpoistojärjestelmät

Toimivat lannanpoistojärjestelmät Toimivat lannanpoistojärjestelmät Hyviä käytännön ratkaisuja hevostalleille Käsityövaltaisuus yleistä hevospuolella Lannanpoisto tapahtuu suurimmassa osassa talleja perinteisellä talikko/kottikärryt menetelmällä

Lisätiedot

Tunnusluvut 2012 Brad de Veluwe ja Tuomas Korvenoja, UET GP, Gelsenkirchen 2012

Tunnusluvut 2012 Brad de Veluwe ja Tuomas Korvenoja, UET GP, Gelsenkirchen 2012 Tunnusluvut 2012 Brad de Veluwe ja Tuomas Korvenoja, UET GP, Gelsenkirchen 2012 Suomen Hippos ry Vastaa ravikilpailutoiminnasta Rekisteröi kaikki kavioeläimet Tuottaa hevosalan jalostuspalveluja Koordinoi

Lisätiedot

Automatisointi säästää työtunteja hevostallilla

Automatisointi säästää työtunteja hevostallilla Liite 9.6.2008 65. vuosikerta Numero 2 Sivut 8 9 Automatisointi säästää työtunteja hevostallilla Hanna Lensu, Maaseudun Tulevaisuus Keijo Viertoman ja Tiina Tuomisen tilan 30 vuotta vanhan mullinavetan

Lisätiedot

PELASTUSSUUNNITELMA, PALOTARKASTUKSET JA POIKKEUSTILANTEET

PELASTUSSUUNNITELMA, PALOTARKASTUKSET JA POIKKEUSTILANTEET PELASTUSSUUNNITELMA, PALOTARKASTUKSET JA POIKKEUSTILANTEET Lähteet: Maatilojen palontorjunta, FK Finanssialan Keskusliitto http://www.satapelastus.fi/onnettomuuksienehkaisy/valvontatoiminta.html Valvontapäällikkö

Lisätiedot

Eri tuotantomuodot -kulutusprofiilit ja vaatimukset energialähteelle

Eri tuotantomuodot -kulutusprofiilit ja vaatimukset energialähteelle Eri tuotantomuodot -kulutusprofiilit ja vaatimukset energialähteelle Maarit Kari ProAgria Keskusten Liitto Maatilojen energiapalapelille on monta pelaajaa Maatilan kokoluokka & energiavirtojen kompleksisuus

Lisätiedot

Yleisötapahtuman pelastussuunnitelman laatimisvelvoite Pelastuslaki 379/2011 16 Yleisötilaisuuden pelastussuunnitelma

Yleisötapahtuman pelastussuunnitelman laatimisvelvoite Pelastuslaki 379/2011 16 Yleisötilaisuuden pelastussuunnitelma Yleisötapahtuman pelastussuunnitelman laatimisvelvoite Pelastuslaki 379/2011 16 Yleisötilaisuuden pelastussuunnitelma Yleisötilaisuuksiin ja muihin tapahtumiin, joihin osallistuvien ihmisten suuren määrän

Lisätiedot

Hevosalan fiilisbarometri 2015

Hevosalan fiilisbarometri 2015 Hevosalan fiilisbarometri 2015 Yhteenveto tuloksista Sirpa Pussinen ja Terhi Thuneberg Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK) Kyselyprojektissa mukana HAMKin hevostalouden opiskelijat Riikka Alijoki, Marika

Lisätiedot

Hyvässä seurassa on turvallista liikkua. Turvallisuuskoulutus

Hyvässä seurassa on turvallista liikkua. Turvallisuuskoulutus Hyvässä seurassa on turvallista liikkua Turvallisuuskoulutus Onko Suomi turvallinen maa? Sisäasianministeriö listasi uhkakuvat Suomessa seuraavalle 10 vuodelle! Terveys, kunto, uusavuttomuus, ikääntyminen

Lisätiedot

LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULUN JULKAISUSARJA B 19. Sirpa Pussinen, Jukka Korhonen, Ilpo Pölönen, Rauni Varkia KASVAVA HEVOSALA

LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULUN JULKAISUSARJA B 19. Sirpa Pussinen, Jukka Korhonen, Ilpo Pölönen, Rauni Varkia KASVAVA HEVOSALA LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULUN JULKAISUSARJA B 19 Sirpa Pussinen, Jukka Korhonen, Ilpo Pölönen, Rauni Varkia KASVAVA HEVOSALA Hevosalan kehitysnäkymiä Suomessa Laurea-ammattikorkeakoulun julkaisusarja B 19

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (VNa 1250/2014) eli ns. nitraattiasetus (NiA)

Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (VNa 1250/2014) eli ns. nitraattiasetus (NiA) Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (VNa 1250/2014) eli ns. nitraattiasetus (NiA) Hevosyrittäjäpäivät, Nokia 13.11.2015 Maarit Hollmén/MTK

Lisätiedot

2238/752 1 (5) KAUNIAISTEN KAUPUNKI BREDANNIITYNKUJA, BREDAÄNGSGRÄNDEN TYÖTURVALLISUUSLIITE 6.8.2015

2238/752 1 (5) KAUNIAISTEN KAUPUNKI BREDANNIITYNKUJA, BREDAÄNGSGRÄNDEN TYÖTURVALLISUUSLIITE 6.8.2015 2238/752 1 (5) KAUNIAISTEN KAUPUNKI BREDANNIITYNKUJA, BREDAÄNGSGRÄNDEN TYÖTURVALLISUUSLIITE 6.8.2015 2238/752 2 (5) Sisällysluettelo 1 Yleistä... 3 1.1 Työturvallisuusliitteen tarkoitus... 3 1.2 Päätoteuttaja...

Lisätiedot

JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA. Vs. ympäristösihteeri Satu Ala-Könni puh. 2413 4260 (ma-ti, pe) gsm 050 386 4625

JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA. Vs. ympäristösihteeri Satu Ala-Könni puh. 2413 4260 (ma-ti, pe) gsm 050 386 4625 1 JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA Vs. ympäristösihteeri Satu Ala-Könni puh. 2413 4260 (ma-ti, pe) gsm 050 386 4625 2 TAUSTAA Jäteveden sisältämästä fosforista 50% tulee

Lisätiedot

TALLIMÄÄRÄYKSET 2014 ja muuta ajankohtaista

TALLIMÄÄRÄYKSET 2014 ja muuta ajankohtaista TALLIMÄÄRÄYKSET 2014 ja muuta ajankohtaista Pori 12.2.2014 Lounais-Suomen aluehallintovirasto, läänineläinlääkäri Taina-Riitta Seppälä 12.2.2014 1 Eläinsuojelulainsäädäntö Eläinsuojelulaki (247/1996) Eläinsuojeluasetus

Lisätiedot

PALOTURVALLINEN TALLI

PALOTURVALLINEN TALLI PALOTURVALLINEN TALLI Yhteenveto HevosAgron järjestämän tiedotustilaisuuden (15.9.2012 Oulussa) Juhani Savolaisen Paloturvallinen talli -luennosta. Keskeisimpiä tallipalojen syttymissyitä ovat Sähkölaitteet

Lisätiedot

HEVOSTALLIOHJE. Hamina, Virolahti, Miehikkälä

HEVOSTALLIOHJE. Hamina, Virolahti, Miehikkälä HEVOSTALLIOHJE Hamina, Virolahti, Miehikkälä Haminan kaupunki Ympäristötoimi 23.2.2015 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. LUVAT JA ILMOITUKSET...3 1.1 Rakennuslupa ja toimenpidelupa 3 1.2 Eläinsuojelulain mukainen

Lisätiedot

Kaavoitus ja jätehuolto

Kaavoitus ja jätehuolto 1 Kaavoitus ja jätehuolto Kaarina Rautio 21.4.2008 2 Maakunnan kehittämisen malli 2 3 Kaavajärjestelmä (MRL) Valtakunnalliset alueidenkäyttö- tavoitteet - Valtioneuvosto hyväksyy MAAKUNTAKAAVA Kuntien

Lisätiedot

YLEISET KOKOUKSET. - Kokoontumislaki

YLEISET KOKOUKSET. - Kokoontumislaki YLEISÖTILAISUUDET JA YLEISET KOKOUKSET - Kokoontumislaki KOKOONTUMISLAKI Lain tarkoituksena perustuslaissa säädetyn kokoontumisvapauden turvaaminen Lakia sovelletaan sekä yleisötilaisuuksiin että yleisiin

Lisätiedot

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA Matkailu Hämeen aluekehittämisohjelmassa 2000-luvun alusta lähtien strategisesti tärkeä elinkeino - Matkailu yksi voimakkaimmin kasvavista elinkeinoista

Lisätiedot

KEHITTYVÄ METSÄENERGIA

KEHITTYVÄ METSÄENERGIA KEHITTYVÄ METSÄENERGIA KEHITTYVÄ METSÄENERGIA 2008-2010 RAHOITUS Hanke kuuluu EU-rahoitteeseen Manner-Suomen maaseutuohjelmaan TAUSTA Suomi on sitoutunut osaltaan toteuttamaan EU:n ilmasto ja energiapolitiikkaa

Lisätiedot

haja-asutusalueella asutusalueella Asukaskoulutus Satu Heino -hanke Kuva: Satu Heino

haja-asutusalueella asutusalueella Asukaskoulutus Satu Heino -hanke Kuva: Satu Heino Jätevesien käsittely k haja-asutusalueella asutusalueella Asukaskoulutus Satu Heino Järkeä jätevedenkäsittelyyn -hanke 2 Kuva: Satu Heino 1 Kuva: Satu Heino Mitä kuormittavaa jätevesi j sisält ltää? 4

Lisätiedot

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 Vaasa Yhteinen työpaikka ja perehdyttäminen

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 Vaasa Yhteinen työpaikka ja perehdyttäminen Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 Vaasa Yhteinen työpaikka ja perehdyttäminen ABB Oy Jukka Peltola April 29, 2015 Slide 1 ABB Vaasassa globaali liiketoiminta Liikevaihto yli 700 miljoonaa euroa

Lisätiedot

2. Poistumisturvallisuus ja tulipalon vaarallisuus. 1. Esipuhe

2. Poistumisturvallisuus ja tulipalon vaarallisuus. 1. Esipuhe 1. Esipuhe Tämän dvd:n tarkoituksena on havainnollistaa poistumisturvallisuuden kannalta keskeisiä tekijöitä erilaisissa asumisympäristöissä ja julkisissa rakennuksissa. Video tai sen erilliset osat soveltuvat

Lisätiedot

Yleisötilaisuuden ympäristöasiat. Ilmoitukset ja luvat

Yleisötilaisuuden ympäristöasiat. Ilmoitukset ja luvat Yleisötilaisuuden ympäristöasiat Ilmoitukset ja luvat Yleisötilaisuudesta mahdollisesti vaadittavia ilmoituksia ja lupia Meluilmoitus Ympäristönsuojelulaki 527/2014 Jätehuoltosuunnitelma Jätelaki 646/2011

Lisätiedot

TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE

TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE SEINÄJOEN KAUPUNKI TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE 15.2.2016 Tämä asiakirja koskee Seinäjoen Kaupungin Törnävänsaaren sillan rakennustöitä. 1 (5) TYÖTURVALLISUUSLIITE 0. YLEISTÄ 0.1 TURVALLISUUSLIITTEEN

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI

ORIMATTILAN KAUPUNKI ORIMATTILAN KAUPUNKI Miltä näyttää uusiutuvan energian tulevaisuus Päijät-Hämeessä? Case Orimattila Sisältö Orimattilan kaupunki - Energiastrategia Orimattilan Lämpö Oy Yhtiötietoja Kaukolämpö Viljamaan

Lisätiedot

HERMANNINSAARENKADUT, 1. VAIHE

HERMANNINSAARENKADUT, 1. VAIHE Porvoon kaupunki HERMANNINSAARENKADUT, 1. VAIHE Turvallisuusasiakirja Vaahterakalliontie, Albert Edelfeltin rantatie, Hermanninsaarentie Sisällys 1. Yleistä 1 2. Rakennuskohde 1 3. Työssä esiintyvät vaaratekijät

Lisätiedot

TURVALLISUUSKARTOITUS

TURVALLISUUSKARTOITUS TURVALLISUUSKARTOITUS Turvallisuusosan tarkastukset Vanajan kirkko Hautausmaantie, 13110, Hämeenlinna Raporttipäivä: 14.01.2014 Tarkastuspäivä: 28.10.2013 Muokkauspäivä: 12.06.2014 2 (14) Vanajan kirkko

Lisätiedot

Mitä urakoitsijan tulisi tietää ympäristölainsäädännöstä. Lakimies Marko Nurmikolu

Mitä urakoitsijan tulisi tietää ympäristölainsäädännöstä. Lakimies Marko Nurmikolu Mitä urakoitsijan tulisi tietää ympäristölainsäädännöstä Lakimies Marko Nurmikolu Selvilläolovelvollisuus YSL 6 : Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit BioG Haapavesi 8.12. 2010 Ritva Imppola ja Pekka Kokkonen Maaseudun käyttämätön voimavara Biokaasu on luonnossakin muodostuva kaasu, joka sisältää pääasiassa -

Lisätiedot

aimo.palovaara@lakkapaa.com

aimo.palovaara@lakkapaa.com BIOENERGIAA TILOILLE JA TALOILLE Torniossa 24.5.2012 Aimo Palovaara aimo.palovaara@lakkapaa.com 050-3890 819 24.5.2012 1 Energiapuu: 1. hakkuutähde => HAKETTA 2. kokopuu => HAKETTA 3. ranka => HAKETTA,

Lisätiedot

AS OY UNTO TURVALLISUUSTARKASTUS

AS OY UNTO TURVALLISUUSTARKASTUS AS OY UNTO TURVALLISUUSTARKASTUS TARKASTETTAVA KIINTEISTÖ Kiinteistön postiosoite Agricolankatu 13 / Kaarlenkatu 1 Kaupunki Helsinki Kaupunginosa Kallio Kiinteistössä tarkastettuja rakennuksia 1 Tämä tarkastusraportti

Lisätiedot

Tarkastaja Eini Hyttinen Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojeluvastuualue

Tarkastaja Eini Hyttinen Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojeluvastuualue Tarkastaja Eini Hyttinen Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojeluvastuualue Koulutus: yhteiskuntatieteiden maisteri (YTM) Työpaikka: ylitarkastajana Itä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueella

Lisätiedot

PELASTUSSUUNNITELMA JA TURVALLISUUSJÄRJESTELYT

PELASTUSSUUNNITELMA JA TURVALLISUUSJÄRJESTELYT TS AGILITYURHEILUKESKUS OY PELASTUSSUUNNITELMA 1 Johdanto: PELASTUSSUUNNITELMA JA TURVALLISUUSJÄRJESTELYT Tämän pelastussuunnitelman tarkoituksena on antaa perusteita kohteessa oleskelevien henkilöiden

Lisätiedot

KAUKLAHDENVÄYLÄN KEHITTÄMISSELVITYS, 2007

KAUKLAHDENVÄYLÄN KEHITTÄMISSELVITYS, 2007 Kauklahden alueella on käynnissä useita maankäytön kehittämiseen tähtääviä suunnitelmia. Kauklahdenväylän kehittämisselvitys Länsiväylän ja Kehä III:n välillä on laadittu, jotta maankäytön suunnittelussa

Lisätiedot

Omatoiminen varautuminen 2014 (%)

Omatoiminen varautuminen 2014 (%) Väestön omatoiminen varautuminen on yleistynyt ja kehittynyt myönteisesti Omatoimisen varautumisen velvollisuuksia on jokaisella ihmisillä ja taloyhtiöillä. Pelastuslain velvoitteiden tavoitteena on, että

Lisätiedot

From waste to traffic fuel (W-FUEL) Erja Heino, MTT Liikennebiokaasu ja Suomi -seminaari 31.5, 2010 Joensuu

From waste to traffic fuel (W-FUEL) Erja Heino, MTT Liikennebiokaasu ja Suomi -seminaari 31.5, 2010 Joensuu From waste to traffic fuel (W-FUEL) Erja Heino, MTT Liikennebiokaasu ja Suomi -seminaari 31.5, 2010 Joensuu PERUSTIETOA HANKKEESTA Nimi: From waste to traffic fuel (W-FUEL) Kesto: 1.9.2009 31.12.2011 Kokonaisbudjetti:

Lisätiedot

Hevosalan yrittäjyyskartoitus Satakunta 2010

Hevosalan yrittäjyyskartoitus Satakunta 2010 Hevosalan yrittäjyyskartoitus Satakunta 2010 Pro Agria Satakunta Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto 1 Sisältö 1. Kyselyn tausta ja toteuttaminen... 4 2. Satakunta, koko aineisto... 5 Nykytoiminta...

Lisätiedot

Asunto Oy Siltakyläntie 2

Asunto Oy Siltakyläntie 2 TURVALLISUUS- ja PELASTUSSUUNNITELMA Kiinteistön nimi Asunto Oy Siltakyläntie 2 1. Johdanto Suunnitelman tekemisestä on säädetty pelastuslaissa (468/2003) ja valtioneuvoston asetuksessa pelastustoimesta

Lisätiedot

Yleisötapahtuman turvallisuus. Kalle Eklund turvallisuusviestintäpäällikkö

Yleisötapahtuman turvallisuus. Kalle Eklund turvallisuusviestintäpäällikkö Yleisötapahtuman turvallisuus Kalle Eklund turvallisuusviestintäpäällikkö Sisältö Lainsäädäntö Lupamenettely käytännössä Viranomaisten laatimia ohjeita Yleisötilaisuuden määritelmä ITSE TAPAHTUMANJÄRJESTÄJÄNÄ

Lisätiedot

Nitraattiasetus (VNa 1250/2014) ja täydentävät ehdot. MTK Pohjois-Savo Tilanne 13.2.2014

Nitraattiasetus (VNa 1250/2014) ja täydentävät ehdot. MTK Pohjois-Savo Tilanne 13.2.2014 Nitraattiasetus (VNa 1250/2014) ja täydentävät ehdot MTK Pohjois-Savo Tilanne 13.2.2014 Täydentävät ehdot: lakisääteiset hoitovaatimukset Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013

Lisätiedot

Hyvä hevosalan yrittäjä. Kiinnostuitko?

Hyvä hevosalan yrittäjä. Kiinnostuitko? Hyvä hevosalan yrittäjä Tule mukaan Iitin Hevoskeskuksen uuteen hankkeeseen, niin saat yrityksellesi tai harrastuksellesi paikan, jossa voit kehittää hevosurheilutoimintaasi edelleen. Alue sijaitsee Ravilinnan

Lisätiedot

HEVOSTALLIOHJE. Hamina, Virolahti, Miehikkälä

HEVOSTALLIOHJE. Hamina, Virolahti, Miehikkälä HEVOSTALLIOHJE Hamina, Virolahti, Miehikkälä Haminan kaupunki Ympäristötoimi 20.10.2015 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. LUVAT JA ILMOITUKSET...3 1.1 Rakennuslupa ja toimenpidelupa...3 1.2 Eläinsuojelulain mukainen

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn muuttuneet säädökset. NEUVO-hanke

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn muuttuneet säädökset. NEUVO-hanke Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn muuttuneet säädökset NEUVO-hanke Yleinen lainsäädäntö Vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille. Suomen perustuslaki

Lisätiedot

SUOMENHEVONEN. Vauhtia. Voimaa. Tunnetta.

SUOMENHEVONEN. Vauhtia. Voimaa. Tunnetta. SUOMENHEVONEN Vauhtia. Voimaa. Tunnetta. Suomenhevonen Suomenhevonen on Suomen kansallishevonen ja ainoa alkuperäinen kotimainen hevosrotu. Suomenhevosia on Suomessa noin 20 000. Suomenhevosvarsoja syntyy

Lisätiedot

HEVOSVOIMAA -ESISELVITYSHANKE

HEVOSVOIMAA -ESISELVITYSHANKE HEVOSVOIMAA -ESISELVITYSHANKE 13.04. 15.10.2010 1 Hevosvoimaa -esiselvityshanke Rahoittaja Maaseudun Kehittämisyhdistys Viisari ry., hallinnoija Saarijärven Seudun Yrityspalvelu Oy Esiselvityshanke 13.4.

Lisätiedot

Hyviä käytännön ratkaisuja hevostalleille

Hyviä käytännön ratkaisuja hevostalleille Hyviä käytännön ratkaisuja hevostalleille Elsa Roponen 1), Jaana Auer 2), Hanna Kaihlajärvi 2) 1) Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Biotalousinstituutti, Tuumalantie 17, 43130 Tarvaala, elsa.roponen@outlook.com

Lisätiedot

18.1.2015 TURVALLISUUSASIAKIRJA KLAUKKALAN JALKAPALLOHALLIN TEKONURMIKENTTÄ. Puhelin

18.1.2015 TURVALLISUUSASIAKIRJA KLAUKKALAN JALKAPALLOHALLIN TEKONURMIKENTTÄ. Puhelin TYÖTURVALLISUUSASIAKIRJA 1 (6) TURVALLISUUSASIAKIRJA KLAUKKALAN JALKAPALLOHALLIN TEKONURMIKENTTÄ (09) 2500 2010 etunimi.sukunimi@nurmijarvi.fi TYÖTURVALLISUUSASIAKIRJA 2 (6) SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

Pelastustoimen lainsäädännön uudistustilanne

Pelastustoimen lainsäädännön uudistustilanne Pelastustoimen lainsäädännön uudistustilanne Kirsi Rajaniemi Palonehkäisyn perinnepäivät, 25.-26.5.2011 Padasjoki 25.5.2011 1.7.2011 voimaan tulevat asetukset VN asetus pelastustoimesta (407/2011) VN asetus

Lisätiedot

MAHDOLLISUUKSIEN HEVONEN

MAHDOLLISUUKSIEN HEVONEN MAHDOLLISUUKSIEN HEVONEN Mahdollisuuksien hevonen -hanke on osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden 2017 ohjelmaa www.suomifinland100.fi Miksi? Suomenhevonen on kulkenut suomalaisten rinnalla koko

Lisätiedot

Uusi nitraattiasetus Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (luonnos)

Uusi nitraattiasetus Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (luonnos) Uusi nitraattiasetus Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (luonnos) Jaana Rintala, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus RAKI-hankkeen päätösseminaari

Lisätiedot