KELPO 2 hankkeen loppuraportti: Kierrätyspolttoaineiden energiakäytön järjestäminen Pohjois-Savossa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KELPO 2 hankkeen loppuraportti: Kierrätyspolttoaineiden energiakäytön järjestäminen Pohjois-Savossa"

Transkriptio

1 KELPO 2 hankkeen loppuraportti: Kierrätyspolttoaineiden energiakäytön järjestäminen Pohjois-Savossa Mika Arffman Marjaleena Aatamila Jarmo Tervo Pentti Janka Jari Kymäläinen

2 3 ALKUSANAT toteutetussa Kierrätyspolttoaineiden ja lietteiden energiakäyttö Pohjois-Savossa (KELPO 1) -hankkeessa selvitettiin mahdolliset vaihtoehdot jätteiden energiakäytön järjestämiseksi Pohjois-Savossa. Hankkeessa selvitettiin ympäristönäkökohdat huomioiden teknisesti ja taloudellisesti sopivimmat ratkaisut kierrätyspolttoaineiden, teollisuus- ja yhdyskuntalietteiden sekä muiden biopolttoaineiden käyttöön Pohjois-Savossa. Hankkeessa pyrittiin huomioimaan alueen teollisuuden ja kuntien energiantarpeiden kehitys, uudet ympäristösäädökset ja vielä suunnitteluvaiheessa olleet tekniikat. Kierrätyspolttoaineiden energiakäytön järjestäminen Pohjois-Savossa (KELPO 2) -hanke on KELPO 1 -hankkeen itsenäinen jatkohanke. Tässä julkaisussa on esitetty KELPO 2 - hankkeen aikana ( ) tehtyjen selvitysten keskeisimmät asiat. Hankkeessa jatkettiin KELPO 1- hankkeen myötä Pohjois-Savon jäte- ja energia-alan asiantuntijoiden, ympäristöviranomaisten sekä oppilaitosten välille muodostunutta yhteistyötä. Hankkeen keskeisimpänä päämääränä oli tarkentaa ja selvittää KELPO 1-hankkeessa esille nousseita kysymyksiä Pohjois-Savon energiajätteen hyötykäytön järjestämisessä. Hankkeen rahoittajina ovat toimineet Pohjois-Savon ympäristökeskus, Kuopion Energia, Jätekukko Oy, Ylä-Savon Jätehuolto Oy ja Varkauden kaupunki. Kiitokset kaikille rahoittajille ja ohjausryhmän jäsenille erittäin aktiivisesta osallistumisesta hanketyöskentelyyn. Toivottavasti KELPO -hankkeiden myötä muodostunut yhteistyö ja hankkeissa tehdyt selvitykset ovat edesauttamassa jätteen energiakäytön osalta tehtäviä ratkaisuja Pohjois- Savossa. Kuopiossa Erkki Karttunen KELPO 2 hankkeen vastuullinen johtaja Hankeosioiden tekemisestä ja kirjoittamisesta ovat vastanneet seuraavat henkilöt: Insinööri Mika Arffman (vastaava kirjoittaja) DI Jarmo Tervo, DI Pentti Janka ja DI Jari Kymäläinen FM Marjaleena Aatamila Pohjois-Savon ammattikorkeakoulu (Kappaleet: 1-5, 7 ja 9) Empower Engineering Oy (Kappale 6: Energialaitostarkastelu) Kuopion yliopisto (Kappale 8: Terveys- ja ympäristövaikutusten arviointi)

3 4 SANASTO Epäpuhtaudet Haitallinen Hyötyjäte Kaatopaikkakaasu Kierrätyspolttoaineeseen kuulumattomat vieraat ainesosat ja kappaleet kuten esim. kivet, hiekka, lasi ja metalli. Aineet ja valmisteet, jotka hengitettyinä tai nieltyinä tai ihon kautta imeytyneinä voivat aiheuttaa haittaa terveydelle. Jätejae, joka voidaan käyttää uudelleen sellaisenaan tai, jonka sisältämä materiaali tai energia voidaan hyödyntää. Biokaasu (pääosin metaanin ja hiilidioksidin muodostama kaasuseos, joka syntyy mikrobiologisen metaanikäymisen tuloksena), joka muodostuu kaatopaikan hapettomissa kerroksissa. KELPO 1 hanke toteutettu ensimmäinen KELPO - hanke Kierrätyspolttoaineiden ja lietteiden energiakäyttöselvitys Pohjois-Savossa. Kierrätyspolttoaine Lisääntymiselle vaarallinen Loppusijoitus Myrkyllinen Ongelmajäte Yhdyskuntien ja yritysten polttokelpoisista, kuivista, kiinteistä ja syntypaikoilla lajitelluista jätteistä valmistettua polttoainetta. Aineet ja valmisteet, jotka hengitettyinä tai nieltyinä tai ihon kautta imeytyneinä voivat aiheuttaa periytyviä geneettisiä vaurioita tai lisätä niiden esiintyvyyttä. Jätteiden sijoittaminen kaatopaikalle. Aineet ja valmisteet mukaan lukien erittäin myrkylliset aineet ja valmisteet, jotka hengitettyinä tai nieltyinä tai ihon kautta imeytyneinä voivat aiheuttaa vakavan akuutin tai kroonisen terveydellisen haitan tai kuoleman. Jäte, joka kemiallisen tai muun ominaisuutensa takia voi aiheuttaa erityistä vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Perimää vaurioittava REF (Recovered Fuel) Sekajäte Aineet tai valmisteet, jotka hengitettyinä tai nieltyinä tai ihon kautta imeytyneinä voivat aiheuttaa periytyviä geneettisiä vaurioita tai lisätä niiden esiintyvyyttä. Kts. kohta kierrätyspolttoaine. Lajittelematonta yhdyskunta-, teollisuus- tai rakennusjätettä.

4 5 Syntypistelajittelu Syöpää aiheuttava Syövyttävä Yhdyskuntajäte Ärsyttävä Jätteiden lajittelua ja erillään pitämistä niiden syntypaikoilla. Aineet tai valmisteet, jotka hengitettyinä tai nieltyinä tai ihon kautta imeytyneinä voivat aiheuttaa syövän tai lisätä sen esiintyvyyttä. Aineet ja valmisteet, jotka voivat tuhota elävän kudoksen ollessaan kosketuksessa sen kanssa. Asumisessa syntyvää jätettä sekä ominaisuuksiltaan, koostumukseltaan ja määrältään siihen rinnastettavaa teollisuudessa, kaupassa tai muussa vastaavassa toiminnassa syntyvää jätettä. Aineet ja valmisteet, jotka eivät ole syövyttäviä, mutta voivat aiheuttaa tulehduksen välittömästi, pitkäaikaisessa tai toistuvassa kosketuksessa ihon tai limakalvojen kanssa.

5 6 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO TAUSTA TAVOITTEET HANKEKUVAUS TIIVISTELMÄ KELPO 2 -HANKKEESEEN LIITTYVIÄ YMPÄRISTÖSÄÄDÖKSIÄ LAINSÄÄDÄNTÖ KAATOPAIKKADIREKTIIVI, VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖS 861/97, 1049/99, 552/2001 JA 13/2002 KAATOPAIKOISTA JÄTEVEROLAKI (495/1996, 1157/1998 JA 923/2001) ENERGIAVEROLAKI (SÄHKÖN JA ERÄIDEN POLTTOAINEIDEN VALMISTUSVEROLAKI 1260/96, 1261/97, 510/98, 919/ 2001 JA 1244/ 2001) VALTAKUNNALLINEN JÄTESUUNNITELMA VUOTEEN JÄTTEENPOLTTOASETUS, JÄTTEENPOLTTODIREKTIIVI (2000/76/EY) YMPÄRISTÖMINISTERIÖN ASETUS YLEISIMPIEN JÄTTEIDEN SEKÄ ONGELMAJÄTTEIDEN LUETTELOSTA / VALTIONEUVOSTON ASETUS JÄTEASETUKSEN ( /1390) LIITTEEN 4 MUUTTAMISESTA / JÄTTEEN JALOSTAMINEN KIINTEÄKSI POLTTOAINEEKSI, LAADUNVALVONTAJÄRJESTELMÄ (SFS 5875) ITÄ-SUOMEN ALUEELLA TOTEUTETUT JA SUUNNITTELU-VAIHEESSA OLEVAT KIERRÄTYSPOLTTOAINERATKAISUT ETELÄ-SAVO Jätemäärät Jätehuollon järjestäminen Energiajätehuolto Kierrätyspolttoaineiden valmistuslaitokset Etelä-Savossa Kierrätyspolttoaineiden polttolaitokset Etelä-Savossa Energiajätteen käyttömäärät KAINUU Jätemäärät Jätehuollon järjestäminen Energiajätehuolto Energiajätteen keräys Energiajätteitä käyttävät laitokset Energiajätteen käyttömäärät KESKI-SUOMI Jätemäärät Jätehuollon järjestäminen Energiajätehuolto Energiajätteen keräys Energiajätteitä käyttävät laitokset Energiajätteen käyttömäärät... 32

6 POHJOIS-KARJALA Jätemäärät Jätehuollon järjestäminen Energiajätehuolto Energiajätteen keräys Energiajätteitä käyttävät laitokset Energiajätteen käyttömäärät POHJOIS-SAVO KOKO TARKASTELTAVA ALUE Tarkasteltavan alueen asukas- ja jätemäärät Tarkasteltavan alueen jätemäärien mukaan lasketut kuivajäte- ja REF-määrät YHTEENVETO TARKASTELTAVASTA ALUEESTA REF-LAITOSTARKASTELU TAUSTAA JA LÄHTÖTIETOJA REF:N VALMISTUSKUSTANNUKSET Käyttökustannukset Investointikustannukset Investoinnit yhteensä REF-laitoksen käyttö- ja investointikustannukset yhteensä KULJETUSKUSTANNUKSET Kuivajätteen kuljetuskustannukset REF:n kuljetuskustannukset REF:n/erilliskerätyn jätteen poltossa muodostuneen tuhkan kuljetuskustannukset Kuivajätteen, REF:n ja tuhkan kuljetuskustannukset yhteensä ENERGIALAITOSTARKASTELU JOHDANTO HAAPANIEMEN VOIMALAITOKSEN YHTEYTEEN TULEVA REF-KATTILA Yleistä REF-kattila Savukaasujen puhdistus Savukaasupäästöjen pitoisuuksien kontrollointi Kierrätyspolttoaineen vastaanotto ja käsittely voimalaitoksella HAAPANIEMEN VOIMALAITOKSEN YHTEYTEEN TULEVA KAASUTIN Yleistä Kaasutin Kiinteäkerroskaasuttimet Leijukerroskaasuttimet Tuotekaasun puhdistus Kytkentä voimalaitokseen STROMSDALIN JUANKOSKEN KARTONKITEHTAALLE RAKENNETTAVA REF-KATTILA Perusvaihtoehto; kuori- ja turvekattila Vaihtoehto, REF-kattila Vaihtoehto, sähkön tuotanto... 59

7 KAUKOLÄMPÖVERKON JA HEINÄLAMMINRINTEEN JÄTEKESKUKSEN LÄHEISYYTEEN RAKENNETTAVA JÄTTEENPOLTTOKATTILA Yleistä Kattila Arinakattila Leijupetikattila Polttoaineenkäsittely Polttoaineenkäsittely arinakattilalle Polttoaineenkäsittely leijupetikattilalle ENERGIATASELASKELMAT Kuopion alueen energiantuotantovaihtoehdot Kuopion alueen kaukolämpökuorma Voimalaitosten suoritusarvot Ajojärjestykset ja seisokit Energiataseet Juankosken energiantarve ja energiantuotantovaihtoehdot ENERGIANTUOTANNON KUSTANNUKSET JA INVESTOINNIT Polttoainekustannukset ja -verot Investoinnit, pääoma-, kiinteät käyttö- ja kunnossapitokustannukset Muuttuvat käyttö- ja kunnossapitokustannukset Kustannukset yhteensä KANNATTAVUUSLASKELMAT YHTEENVETO ENERGIALAITOSTARKASTELUSTA JUANKOSKEN ENERGIALAITOSVAIHTOEHDON LISÄTARKASTELU VAIHTOEHDOT REF:N POLTTO ENSISIJAISENA POLTTOAINEENA JUANKOSKEN ENERGIALAITOSVAIHTOEHDOISSA YHTEENVETO JUANKOSKEN TILANTEESTA TERVEYS- JA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTENARVIOINTI JOHDANTO KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT KULJETUKSET REF:N VALMISTUS JA SIIRTO POLTTOON POLTTO Kaasutus Arinapoltto TUHKAT SAVUKAASUJEN PUHDISTUS YHTEENVETO TERVEYS- JA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINNISTA YHTEENVETO LÄHTEET KIRJALLISUUSLÄHTEET INTERNET-LÄHTEET HENKILÖKOHTAISET TIEDONANNOT... 94

8 9 1. JOHDANTO 1.1. Tausta Jätteenpolttodirektiivin (2000/76/EY) myötä tulevat mittaus- ja puhdistusvelvoitteet vaikuttavat jätteiden energiakäytön järjestämiseen merkittävästi. Nykyinen jätteenpoltto, jossa jätettä käytetään seos- ja rinnakkaispolttoaineena tulee tulevaisuudessa taloudellisesti kannattamattomaksi, koska toiminta katsotaan jätteenpoltoksi, mikäli prosenttikin polttoaineesta on peräisin jätteestä. Jätteenpolttodirektiivi koskee käytössä olevia polttolaitoksia lähtien. Uudet jätteenpolttolaitokset ovat kuuluneet jätteenpolttodirektiivin alaisuuteen vuoden 2003 alusta lähtien. (Härkönen 2002) Valtioneuvoston tavoitteen mukainen 70 %:n jätteen hyötykäyttöaste vuodelle 2005 edellyttää jätteen energiahyötykäytön lisäämistä. Tämä tarkoittaa sitä, että neljän vuoden päästä Suomessa tulisi olla polttokapasiteettia noin miljoonalle tonnille energiajätettä vuodessa. Tällöin tarvittaisiin viisi tonnin polttolaitosta ja noin parikymmentä tonnin polttolaitosta lisää sekä muutamia erikoislaitoksia teollisuuden erityisjätteille (Härkönen 2002). Vuonna 2000 Pohjois-Savossa syntyi noin t loppusijoitettavaa yhdyskunta-, teollisuus- ja rakennusjätettä. Tästä määrästä loppusijoitukseen päätyi t. Maakunnan yhdyskuntajätehuollon hyötykäyttöaste oli 37 %. (Kiema et al. 2002) KELPO 1 -hankkeessa laskettiin, että loppusijoitettavasta jätemäärästä noin t olisi kuivajätettä, josta voitaisiin valmistaa noin t kierrätyspolttoainetta. Kun kierrätyspolttoaineen ja biojätteen osuus vähennetään loppusijoitettavan jätteen määrästä, hyöty-käyttöaste (n. 67 %) maakunnassa nousee lähelle Valtioneuvoston asettamaa 70 %:n tavoitetta. (Kiema et al. 2002) 1.2. Tavoitteet KELPO 2 -hankkeen tavoitteena oli selvittää ja tarkentaa KELPO 1 -hankkeessa energialaitostarkastelun sekä terveys- ja ympäristövaikutusten osalta esille nousseita kysymyksiä. Lähimaakuntien energiajätehuollon tilanteesta oli tarkoitus selvittää ratkaisut, joilla olisi mahdollista vaikutusta Pohjois-Savoon suunniteltavaa jätteenpolttoa ajatellen. REF:n valmistus-laitokseen ja ympäristösäädöksiin liittyvät asiat oli tarkoitus päivittää vastaamaan hankkeen aikaista tilannetta. KELPO 1 -hankkeessakin mukana olleista energialaitostarkasteluvaihtoehdoista, tarkasteltavaksi valittiin kohteet, joiden toteuttaminen voi olla tulevaisuudessa mahdollista ja joiden osalta tarvittiin lisäselvityksiä (Haapaniemen ja Stromsdalin REF-vaihtoehto). Haapaniemen voimalaitoksen yhteyteen rakennettava kaasutinvaihtoehto, jossa tuotekaasu puhdistettaisiin ennen polttoa, ja kaukolämmöntuotantoon keskittyvä Heinälamminrinteen jätteenpolttovaihtoehto otettiin mukaan täysin uusina kohteina. Hankkeen tavoitteena oli vertailla energialaitosvaihtoehtojen kannattavuuksia ottaen huomioon tulevaisuuden jätteenpolttosäädökset. Lisäksi energialaitosvaihtoehdoille pyrittiin selvittämään jätteenpolton teknisistä ratkaisuista aiheutuvat kustannukset ja riskit. Terveys- ja ympäristövaikutusten arvioinnissa oli tavoitteena hahmottaa energialaitostarkastelussa tutkittujen vaihtoehtojen terveys- ja ympäristövaikutukset.

9 Hankekuvaus KELPO 2 -hanke Kierrätyspolttoaineiden energiakäytön järjestäminen Pohjois-Savossa on osa Itä- Suomen Tavoite 1-ohjelmakautta. Hankeen päärahoittajana on ollut Pohjois-Savon ympäristökeskus, jonka rahoitusosuudesta puolet saatiin Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) ja toinen puoli oli kansallista rahoitusta. Muina rahoittajina olivat Kuopion Energia, Jätekukko Oy, Ylä-Savon Jätehuolto Oy ja Varkauden kaupunki. KELPO 2 -hanke on osa Pohjois-Savon ammattikorkeakoulun hallinnoimaa KOKOEKOhankeperhettä, missä on tavoitteena edistää ja kehittää Pohjois-Savon ympäristöalan osaamista ja ympäristöalan teknologioita. KELPO 2 -hanke on itsenäinen jatkohanke toteutetulle KELPO 1 -hankkeelle (Kierrätyspolttoaineiden ja lietteiden energiakäyttö Pohjois-Savossa), jossa selvitettiin vaihtoehdot jätteiden energiakäytön järjestämiseksi Pohjois-Savossa. KELPO 1 -hankkeessa selvitettiin ympäristönäkökohdat huomioiden teknisesti ja taloudellisesti kannattavimmat ratkaisut kierrätyspolttoaineiden, teollisuus- ja yhdyskuntalietteiden sekä muiden biopolttoaineiden käyttöön Pohjois-Savossa. Pohjois-Savon ammattikorkeakoulun ja rahoittajien lisäksi Kuopion yliopisto toimi KELPO 2 - hankkeessa partnerina sekä Kuopion kaupunki ja Pohjois-Savon liitto asiantuntijatahoina. KELPO 2 -hankkeen ohjausryhmätyöskentelyyn osallistuivat: Yliopettaja Erkki Karttunen (puheenjohtaja) Ympäristöinsinööri Helka Markkanen Tuotantojohtaja Esa Lindholm ( ) Käyttöpäällikkö Matti Voutilainen ( ) Toimitusjohtaja Arto Ryhänen Tekninen johtaja Pekka Björk Toimitusjohtaja Risto Kauhanen Jätehuoltopäällikkö Jarmo Vepsäläinen Professori Juhani Ruuskanen Ympäristönsuojelutarkastaja Erkki Pärjälä Maakuntasuunnittelija Seppo Laitila Projekti-insinööri Mika Arffman (sihteeri) PSAMK Pohjois-Savon ympäristökeskus Kuopion Energia Kuopion Energia Jätekukko Oy Jätekukko Oy Ylä-Savon Jätehuolto Oy Varkauden kaupunki Kuopion yliopisto Kuopion kaupunki Pohjois-Savon liitto PSAMK

10 11 2. TIIVISTELMÄ KELPO 2 -hanke koostui kuudesta osatehtävästä: 1. Hankkeeseen liittyvät ympäristösäädökset. 2. Itä-Suomen alueella toteutetut ja suunnitteluvaiheessa olevat kierrätyspolttoaineratkaisut. 3. Energialaitostarkastelu. 4. Juankosken energialaitosvaihtoehdon lisätarkastelu. 5. REF:n valmistuslaitostarkastelu. 6. Terveys- ja ympäristövaikutusten arviointi. Hankkeen osatehtävistä Pohjois-Savon ammattikorkeakoulu teki neljä osiota (1, 2, 4 ja 5). Yksi osatehtävä (3) ostettiin hankkeen ulkopuoliselta taholta (Empower Engineering Oy). Terveys- ja ympäristövaikutusten arvioinnista vastasi hankkeessa partnerina toiminut Kuopion yliopisto. Hankkeessa tarkasteltiin ympäristösäädöksiä, jotka ovat vaikuttaneet ja vaikuttavat osatehtävissä käsiteltyihin osa-alueisiin. Esitetyillä ympäristösäädöksillä on pyritty selventämään muissa osatehtävissä esille nousseita asioita. Suomen lainsäädäntöön on viime vuosina sisällytetty ja lähivuosina tullaan sisällyttämään monia merkittäviä EU-direktiivejä. Euroopan Unionin jätepolitiikan ensisijainen tavoite on jätteiden synnyn ehkäiseminen. Jätteet tulisi hyödyntää materiaalina tai energiana ja vasta viimeisenä vaihtoehtona on jätteiden turvallinen loppusijoittaminen. Vahvimmin lähivuosien jätehuoltoon ovat vaikuttaneet/vaikuttavat valtioneuvoston päätös kaatopaikoista sekä kaatopaikkadirektiivi, jotka asettavat vaatimuksia kaatopaikkarakenteille ja rajoituksia kaatopaikalle läjitettävän biohajoavan jätteen määrälle. Vuoden 2003 alusta voimaan astunut jätteenpolttoasetus (jätteenpolttodirektiivi) tulee lisäämään kierrätyspolttoaineiden/jätteiden rinnakkaispolton kustannuksia tiukentamalla laitosten päästömääräyksiä (mittaus- ja puhdistusjärjestelmäinvestoinnit). Tarkistetun valtakunnallisen jätesuunnitelman (vuoteen 2005) mukaan jätealan kehittämiseksi tarvitaan uusia ohjauskeinoja, joita on lähivuosina tulossa jätteiden määrän sekä jätehuollon kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Lisäksi valtioneuvosto esitti, että jätevero korotetaan asteittain nykyisestä 15,14 /t vuoden 2003 aikana 23 /t ja vuonna 2005 jo 30 /t. Korotuksella pyritään parantamaan erityisesti yhdyskunta- ja rakennusjätteiden hyödyntämistä, joille asetettuihin hyödyntämistavoitteisiin ei ole päästy. Jätteenpolttoasetuksen myötä tulleet velvoitteet (puhdistus-, mittaus- ja analyysivaatimukset) aiheuttavat lisäkustannuksia nykymuotoiselle jätteiden rinnakkais- ja seospoltolle. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että vuoden 2005 jälkeen ollaan tilanteessa, jossa nykymuotoinen jätteiden poltto ei ole enää kannattavaa. Mikäli yksikin prosentti polttoaineseoksesta on peräisin jätteestä, kattilaa koskevat kaikki jätteenpolttodirektiivin vaatimukset. Mittausvelvoitteiden ja kustannusten kasvaessa sekä investointien lisääntyessä nykyinen 5-30 %:n kierrätyspolttoainemäärä polttoaineseoksessa ei enää riitä kattamaan muodostuvia kustannuksia. Kierrätyspolttoaineen osuus polttoaineessa tulisikin nostaa mahdollisimman suureksi. (Härkönen 2002) Valtioneuvoston tavoitteen mukainen 70 %:n jätteen hyötykäyttöaste edellyttää jätteen energiahyötykäytön lisäämistä. Tämä tarkoittaa sitä, että neljän vuoden päästä Suomessa tulisi olla polttokapasiteettia noin miljoonalle tonnille energiajätettä vuodessa. Tällöin tarvittaisiin viisi tonnin polttolaitosta ja noin parikymmentä tonnin polttolaitosta lisää (Härkönen 2002). Jätteenpolttoa tullaan keskittämään suuriin laitoksiin, joiden polttoaineenkeräysalueet tulevat olemaan laajoja ja poltettavan jätteen kuljetusmatkat pitkiä.

11 12 Hankkeessa tarkasteltiin Pohjois-Savon lähimaakuntien eli Etelä-Savon, Kainuun, Keski-Suomen ja Pohjois-Karjalan energiajätehuollon tilannetta. Niistä selvitettiin poltettavaksi kelpaavat jätemäärät, jätteitä polttavat energialaitokset, jätepolttoainetta valmistavat murskauslaitokset, kaatopaikkaratkaisut nyt ja tulevaisuudessa sekä jätteenpolttoratkaisut, joilla on mahdollisesti vaikutuksia Pohjois-Savon alueelle suunniteltavaan jätteen energiakäyttöön. Tarkastelluissa maakunnissa ei ole järjestetty laajaa yhdyskuntajätteenpolttoa eikä lähitulevaisuudessa ollut rakenteilla edellä esitetyn kokoluokan jätteenpolttolaitoksia KELPO 1 -hankkeessa tehty REF-laitostarkastelu päivitettiin vastaamaan vuoden 2002 tilannetta. Kierrätyspolttoaineen valmistuslaitoksen prosessilaitteiden investointi-kustannukset tarkistettiin Rumen Oy:ltä, jolta saadut kustannusarviot olivat KELPO 1 -hankkeen laskelmien perustana. Lisäksi osatehtävässä REF-laitostarkastelu tehtiin tarkastelu Suomessa vuonna 2002 toimineista kierrätyspolttoaineen valmistuslaitoksista. Tarkastelu on esitetty raportin liitteenä 16. Lähimaakuntien tarkastelun perusteella ohjausryhmässä päätettiin, että REF- ja energialaitostarkasteluissa käytetään KELPO 1 -hankkeessa selvitettyjä Pohjois-Savon jätemäärätietoja. Selvityksessä on tarkasteltu tilannetta, missä hyödynnettäisiin kaikki Pohjois-Savon alueella muodostuva polttokelpoinen jäte ja polttolaitos sijoittuisi Pohjois-Savon alueelle. Polttokelpoiseen jätteeseen sisällytetään kotitalouksissa, yrityksissä, rakennustoiminnassa ja teollisuudessa muodostuvat jätteet. KELPO 2 -hankkeeseen tehdyssä energialaitostarkastelussa tarkennettiin jätteiden energiakäytön teknisiä ratkaisuita ja kustannuksia KELPO 1 -hankkeen perusteella valituille toteutusvaihtoehdoille: G REF-höyrykattila Haapaniemen voimalaitokselle. G REF-kaasutin, jossa tuotekaasu puhdistetaan ennen polttoa ja poltetaan Haapaniemen voimalaitoksella. G REF-höyrykattila Stromsdalin kartonkitehtaalle. G Kaukolämpökattila Heinälamminrinteen jätekeskuksen läheisyyteen. Stromsdalin kartonkitehtaan osalta energialaitostarkastelussa laskennan perusteeksi otettiin tilanne, jossa ensisijaisesti poltettaisiin kartonkitehtaalla muodostuva kuori sekä tasteriliete ja loput käytettävästä polttoaineesta olisi REF:ä. Tarkastelussa oli kaksi vaihtoehtoa eli höyrykeskus- ja voimalaitosvaihtoehto. Energialaitostarkastelussa havaittiin, ettei kummassakaan vaihtoehdossa kaikkea Pohjois-Savon alueella muodostuvaa jätettä saada poltettua. Tämän vuoksi tehtiin Juankosken energiavaihtoehdon lisätarkastelu. Siinä laskennan perusteeksi otettiin tilanne, jossa Juankoskella poltettaisiin ensisijaisesti REF:ä ja, mikäli REF ei riittäisi, loput polttoaineesta olisi kuorta ja tasterilietettä. Myöskään tässä vaihtoehdossa kaikkea REF:ä ei saada poltettua, vaan osa kierrätyspolttoaineesta tulisi toimittaa johonkin toiseen polttolaitokseen. Lisäksi kuori ja tasterilietteelle tulisi keksiä jokin loppukäyttöratkaisu. Energialaitostarkastelun kannattavuustarkastelussa Heinälamminrinteen jätekeskuksen läheisyyteen rakennettava kaukolämpölaitos osoittautui parhaaksi vaihtoehdoksi. Siinä kuivajätteen vastaanottohinnan tulisi olla n. 38 /t, jotta päästäisiin turpeen polttoa Haapaniemen voimalaitoksella vastaavaan kustannustasoon. Juankosken voimalaitos osoittautui toiseksi parhaaksi vaihtoehdoksi, jossa jätteen vastaanottohinnaksi REF-polttoaineen valmistus-laitoksella tuli 60 /t. Tässä vaihtoehdossa tulee kuitenkin huomioida, ettei kaikkea Pohjois-Savon alueella muodostuvaa jätettä saada poltettua tutkitun kokoluokan laitoksella. Haapaniemen yhteyteen suunniteltava REF-kaasutin, jossa tuotekaasu pudistetaan ennen polttoa, osoittautui kolmanneksi parhaaksi vaihtoehdoksi. Siinä vastaanottohinnan tulisi olla n. 78 /t, jotta päästäisiin turpeen polttoa vastaavaan kustannustasoon. Kaasutinvaihtoehdon huono puoli on se, ettei

12 13 tuotekaasun puhdistukseen perustuvaa ratkaisua (ennen polttoa) ole vielä suuressa mittakaavassa käytössä. Haapaniemen voimalaitoksen REF-kattilainvestoinnin vastaanottohinnan tulisi olla 100 /t, jotta päästäisiin turpeen polttoa vastaavaan kustannustasoon. Huono kannattavuus johtuu pääasiassa kattilan korkeasta hinnasta ja tuorehöyryn arvojen rajoituksista. Kattilan hinta on korkea johtuen kattilan tyypistä ja siitä, että ainoastaan osa (35 % - 50 %) sen kapasiteetista käytetään REF:n polttoon, mutta koko kapasiteetille on oltava REF-polton mitoitus ja tekniikka. REF-kattilan matalammat höyrynarvot alentavat Haapaniemen laitoksen sähköntuotantoa. KELPO 1 -hankkeessa tehdyssä terveys- ja ympäristövaikutusten selvityksessä esiteltiin laajemmin jätteenkäsittelyn terveysvaikutuksia. Näin ollen KELPO 2 -hankkeessa keskityttiin tarkemmin eri vaihtoehtojen ympäristövaikutuksiin. KELPO 2 -hankkeessa tehdyssä terveys- ja ympäristövaikutusten tarkastelussa asioita on käsitelty suppeammin varsinaiseen ympäristövaikutusten arviointiin verrattuna. Vaikutuksissa ilmakehään rajoituttiin kasvihuonekaasujen määriin ja esim. liikenteen osalta ympäristövaikutuksia arvioitiin välillisesti esittämällä liikenteen päästöt eri vaihtoehdoissa. Vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön ei ole käsitelty. Hankkeessa oli useita eri vaihtoehtoja ja niiden tarkastelussa keskityttiin lähinnä eroavaisuuksien vertailuun saatavilla olevan aineiston perusteella.

13 14 3. KELPO 2 -HANKKEESEEN LIITTYVIÄ YMPÄRISTÖSÄÄDÖKSIÄ Tässä kohdassa on tarkasteltu sellaisia ympäristösäädöksiä, jotka ovat vaikuttaneet/vaikuttavat hankkeessa käsiteltyihin osa-alueisiin. Näin ollen tässä tarkastelussa esitetyt asiat eroavat jonkin verran KELPO 1 -hankkeessa käsitellyistä säädöksistä. Biojätteen biologista käsittelyä, puhdistamolietteiden käyttöä, yhdyskuntajätevesien käsittelyä, lannoitelainsäädäntöä ja RES-Edirektiiviä koskevat osiot on jätetty tämän tarkastelun ulkopuolelle, kun taas Jätteen jalostaminen kiinteäksi polttoaineeksi. Laadunvalvontajärjestelmä. (SFS 5875), Valtioneuvoston asetus jäteasetuksen ( /1390) liitteen 4 muuttamisesta /1128 ja Energiaverolaki (Sähkön ja eräiden polttoaineiden valmistusverolaki 1260/96, 1261/97, 510/98, 919/ 2001 ja 1244/ 2001) on otettu mukaan selventämään muissa osaselvityksissä esille nousseita asioita. Seuraavassa on käyty lyhyesti läpi jätteisiin ja niiden energiakäyttöön liittyviä ympäristösäädöksiä ja niiden vaikutuksia Suomessa Lainsäädäntö Viime vuosikymmenen aikana Suomen lainsäädäntöä on mukautettu vastaamaan EU-lainsäädäntöä ja lähivuosinakin kansalliseen lainsäädäntöön tullaan sisällyttämään monia merkittäviä EU-direktiivejä. Uusia määräyksiä ja velvoitteita on tullut ja tulee vastaamaan tiukentuviin ympäristövaatimuksiin. Euroopan Unionin jätepolitiikan ensisijainen tavoite on jätteiden synnyn ehkäiseminen. Jätteet tulisi hyödyntää materiaalina tai energiana ja vasta viimeisenä vaihtoehtona on jätteiden turvallinen loppusijoittaminen. Vahvimmin lähivuosien jätehuoltoon ovat vaikuttaneet/vaikuttavat valtioneuvoston päätös kaatopaikoista sekä kaatopaikkadirektiivi, jotka asettavat vaatimuksia kaatopaikkarakenteiden tasolle ja rajoituksia kaatopaikalle läjitettävän biohajoavan jätteen määrälle. Jätteenpolttodirektiivi tulee lisäämään kierrätyspolttoaineiden/jätteiden rinnakkaispolton kustannuksia tiukentamalla laitosten päästömääräyksiä (mittaus- ja puhdistusjärjestelmäinvestoinnit). Tarkistetun valtakunnallisen jätesuunnitelman (vuoteen 2005) mukaan jätealan kehittämiseksi tarvitaan uusia ohjauskeinoja, joita on lähivuosina tulossa jätteiden määrän sekä jätehuollon kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Lisäksi valtioneuvosto päätti esittää (jätesuunnitelman tarkistuksen yhteydessä), että jätevero korotettaisiin asteittain nykyisestä 15,14 /t vuonna /t ja vuonna 2005 jo 30 /t. Korotuksella pyritään parantamaan erityisesti yhdyskunta- ja rakennusjätteiden hyödyntämistä, joille asetettuihin hyödyntämistavoitteisiin ei ole päästy

14 Kaatopaikkadirektiivi, Valtioneuvoston päätös 861/97, 1049/99, 552/2001 ja 13/2002 kaatopaikoista Kaatopaikkadirektiivi (31/99/EY) astui voimaan Valtioneuvoston päätös kaatopaikoista (VNp 861/97) vastasi jo suurelta osin kaatopaikkadirektiivin vaatimuksia ja tarvittavat muutokset on tehty päätöksissä 1049/99, 552/2001 ja 13/2002. Vuoden 2002 alusta lähtien kaatopaikoille ei ole saanut sijoittaa jätettä, jota ei ole esikäsitelty. Vaatimusta ei tarvitse noudattaa, mikäli esikäsittely ei edistä jätteen määrän terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan vaaran tai haitan vähentämistä. Esikäsittelyllä tarkoitetaan lajittelua sekä fysikaalisia, kemiallisia tai biologisia menetelmiä, joiden avulla jätteen ominaisuuksia muutetaan sen määrän tai haitallisuuden vähentämiseksi ja käsittelyn tai hyödyntämisen helpottamiseksi. Tämä tarkoittaa sitä, että jäte tulee vähintäänkin syntypistelajitella ennen kaatopaikkasijoitusta. Kaatopaikalla on vuoden 2002 alusta lähtien tarkoitettu jätteiden käsittelypaikkaa, jossa jätettä sijoitetaan maan päälle tai maahan, mukaan lukien tuotantopaikan yhteydessä oleva paikka, jonne jätteen tuottaja sijoittaa omaa jätettään sekä yli vuoden käytössä oleva paikka, jossa jätettä varastoidaan väliaikaisesti. Vuoden 2002 alusta lähtien kaatopaikkakaasut on pitänyt kerätä yhteen ja hyödyntää tai käsitellä mahdollisuuksien mukaan. Samoin kaatopaikkojen pintarakenteet sekä vesien hallinta ja käsittely on tullut olla (jo olemassa olevilla kaatopaikoilla) kunnossa vuoden 2002 alusta saakka. Kaatopaikoille ei saa vuoden 2004 jälkeen sijoittaa asumisessa syntyvää jätettä eikä ominaisuudeltaan ja koostumukseltaan siihen rinnastettavaa teollisuus, palvelu tai muussa toiminnassa syntynyttä jätettä, josta suurinta osaa biohajoavasta jätteestä ei ole erilliskerätty (hyödyntämistä varten). Käytössä olevan kaatopaikan tulee täyttää kaatopaikan pohjarakenteita koskevat vaatimukset lähtien. Kaatopaikkadirektiivin mukaan tulisi jätteenkäsittelymaksulla kattaa kaatopaikan perustamisesta, hoidosta, jälkihoidosta ja lopettamisesta muodostuvat kustannukset Jäteverolaki (495/1996, 1157/1998 ja 923/2001) Jätevero on Suomessa 15,14 /t jätteestä, joka toimitetaan kaatopaikalle. Veroa ei tarvitse suorittaa muista jätteistä eroteltuna toimitettavasta: G Saastuneesta maa-aineksesta, joka voidaan sijoittaa kyseiselle kaatopaikalle. G Keräyspaperin puhdistuksessa syntyvästä siistausjätteestä. G Voimalaitoksen rikinpoistojätteestä ja lentotuhkasta. G Jätteestä, joka hyödynnetään kaatopaikalla sen perustamisen, käytön, käytöstä poistamisen tai jälkihoidon kannalta välttämättömissä rakenteissa tai rakennuksissa. Jäteverolaissa kaatopaikkana ei pidetä aluetta, jossa säilytetään muista jätteistä erotettuna jätettä väliaikaisesti kolmea vuotta lyhyempi aika ennen sen käsittelyä tai hyödyntämistä. Jäteverolakia ei sovelleta alueeseen, jonne sijoitetaan ainoastaan maan ja kallioperän aineksia. Myöskään tätä lakia ei sovelleta alueeseen, jossa jäte hyödynnetään muista jätteistä eroteltuna, kompostoidaan tai muutoin biologisesti käsitellään erilliskerättyä biojätettä tai jäte-vedenpuhdistamon lietettä.

15 Energiaverolaki (Sähkön ja eräiden polttoaineiden valmistusverolaki 1260/96, 1261/97, 510/98, 919/ 2001 ja 1244/ 2001) Tämän hetkisen energiaverotuksen mukaan sähköntuotannossa polttoaineella ei ole valmisteveroa, kun taas lämmöntuotannossa vero on polttoainekohtainen. Lämmöntuotannossa puuperäiset polttoaineet ovat verottomia ja kiinteistä polttoaineista laissa on määritetty vero kivihiilelle sekä polttoturpeelle. Jätepolttoaineen osalta tulkintaongelmia on aiheuttanut polttoaineen tyypin määrittely. Puuperäisillä polttoaineilla tuotetulle sähkölle on maksettu tuotantotukea, muttei jäteperäisillä polttoaineilla tuotetulle sähkölle. (Loikala 2001) Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen energiaverotuksen muutoksista vuoden 2003 alusta lähtien. Esityksen mukaan kaikkia energiaveroja korotetaan noin viidellä prosentilla ja energiaverotukseen tehdään muitakin muutoksia. (Saarinen 2002) Keskeisiä muutosesityksiä (Saarinen 2002): G Sähköntuotannon energiaverotukia esitettiin laajennettavaksi koskemaan kierrätyspolttoaineilla ja biokaasulla tuotettua sähköä (kansallisen ilmastostrategian mukaisesti). G Metsähakkeella tuotetulle sähkölle esitettiin aiempaa korkeampaa energiaverotukea. G Yhdistetyn sähkön ja lämmön tuotannon verollisten polttoaineiden laskentasääntöä esitettiin muutettavaksi yhdistettyä tuotantoa suosivampaan suuntaan. G Turpeen verottoman käytön rajaa esitettiin nostettavaksi. G Lisäksi esitys sisälsi erinäisiä teknisluonteisia lakimuutoksia, joilla on pyritty helpottamaan ja täsmentämään lain soveltamista. Kierrätyspolttoaineilla ja biokaasulla tuotetun sähkön energiaverotuen osuus olisi 0,42 snt/kwh. Metsähakkeella tuotetun sähkön energiaverotuen osuus nousisi muita puupolttoaineita suuremmaksi eli 0,69 snt/kwh. (KTM 5/2002) 3.5. Valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen 2005 (Ympäristöministeriö 2002) Valtioneuvosto hyväksyi tarkistetun valtakunnallisen jätesuunnitelman, joka ulottuu vuoteen Tarkistettu suunnitelma korvaa voimassa olevan vuonna 1998 hyväksytyn valtakunnallisen jätesuunnitelman. Suunnitelman mukaan jätealan kehittämiseksi tarvitaan nopeasti uusia ohjauskeinoja, joita on lähivuosina tulossa jätteiden määrän sekä jätehuollon kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi ja jätteiden hyödyntämisen edistämiseksi. G Orgaanisten ja biohajoavien jätteiden kaatopaikkasijoitusta aiotaan rajoittaa ja jäteveroa korottaa asteittain. G Tuotteiden valmistajien ja maahantuojien jätehuoltovastuuta laajennetaan. G Valtion taloudellista osallistumista jätealan kehittämiseen sekä alan tieteellistä tutkimusta ja koulutusta lisätään nykyisestä. Tarkistetun jätesuunnitelman mukaan kaatopaikoille saisi vuodesta 2010 lähtien sijoittaa vain sellaista yhdyskunta- ja talonrakennusjätettä, jonka orgaanisesta ja biohajoavasta osasta vähintään 80 prosenttia on erotettu muuta käsittelyä tai hyödyntämistä varten. Lisäksi teollisuudessa syntyvän biohajoavan jätteen sijoittamista teollisuuden omille kaatopaikoille rajoitettaisiin. Säädösmuutokset

16 17 toteutettaisiin mahdollisimman pian, jotta tarvittaviin laitosinvestointeihin ehdittäisiin varautua. Esimerkiksi Ruotsissa orgaanisen jätteen sijoittaminen kaatopaikoille loppuu vuoden 2005 alussa. Jätesuunnitelman tarkistuksen yhteydessä valtioneuvosto päätti esittää, että jätevero korotettaisiin asteittain nykyisestä 15,14 /t vuonna /t ja vuonna 2005 jo 30 /t. Korotuksella pyritään parantamaan erityisesti yhdyskunta- ja rakennusjätteiden hyödyntämistä, joille asetettuihin hyödyntämistavoitteisiin ei ole päästy. Veronkorotuksen tuottamilla varoilla voidaan turvata valtion entistä suurempi osallistuminen jätealan kehittämiseen. Suomessa jäteveron nykyinen taso on noin puolet Ruotsin, noin 40 % Norjan ja noin kolmasosa Tanskan jäteveron tasosta. Suomi on näistä maista edelleen ainoa, jossa teollisuuden omat kaatopaikat on vapautettu kokonaan jäteverosta. Tuottajanvastuuta (tuotteen valmistajan ja maahantuojan vastuuta) lisättäisiin aiempaa enemmän myös tuotteista käytön jälkeen muodostuvien jätteiden käsittelyyn ja hyödyntämiseen. Uudet tuottajanvastuuseen perustuvat säädökset ovat valmisteilla ajoneuvoista sekä sähkö- ja elektroniikkalaitteista. Lisäksi tällaiset säädökset tulisivat akuille ja paristoille. Jätteiden määrän ja haitallisuuden vähentäminen tulisi, tarkistetun jätesuunnitelman mukaan, ottaa nykyistä paremmin huomioon ympäristönsuojelulain nojalla myönnettävissä ympäristöluvissa. Myös jätteiden hyödyntämistä ja loppusijoittamista koskevien lupaehtojen yhtenäisyys varmistettaisiin tämän hetkistä paremmin koko maassa. Jätehuollon kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi biokaasun keräys toteutettaisiin myös sellaisilla, jo käytöstä poistetuilla kaatopaikoilla, joilla biokaasun tuotanto ja päästöt ovat vielä pitkään merkittäviä Jätteenpolttoasetus, jätteenpolttodirektiivi (2000/76/EY) Jätteenpolttodirektiivi tuli voimaan , kun se julkaistiin Euroopan Yhteisöjen virallisessa lehdessä (EYVL ). Suomen lainsäädäntöön direktiivi on sovitettu mennessä. Direktiivi koskee vanhoja laitoksia ja uusia laitoksia lähtien (Jätteenpolttodirektiivi 2000/76/EY). Jätteenpolttodirektiivi koskee sekä jätteitä että ongelmajätteitä polttavia/rinnakkaispolttavia laitoksia. Direktiivin soveltamisalaan eivät kuitenkaan kuulu laitokset, joissa käsitellään puujätettä, lukuun ottamatta sellaista puujätettä, joka voi puunsuoja-ainekäsittelyn tai pinnoituksen seurauksena sisältää halogenoituja orgaanisia yhdisteitä tai raskasmetalleja (rakennus- ja purkupuujäte). (Jätteenpolttodirektiivi 2000/76/EY) Jätteenpolttodirektiivi tiukentaa kierrätyspolttoaineita/jätteitä rinnakkaispolttavien laitosten savukaasupäästöjen raja-arvoja nykyisiin ympäristölupiin verrattuna. Lisäksi direktiivi asettaa laitoksille niiden koosta ja kierrätyspolttoaineen määrästä riippumatta velvoitteen mitata/seurata jatkuvatoimisesti savukaasupäästöjä (SO 2, NO x, CO, TOC, HCl, HF, hiukkaset ja happipitoisuus sekä H 2 O). Vetykloridin, vetyfluoridin ja rikkidioksidin osalta viranomaiset voivat myöntää luvan jaksottaisiin mittauksiin, mikäli laitos voi osoittaa näiden komponenttien olevan jatkuvasti alle rajaarvojen. Savukaasujen vesihöyrysisältöä ei tarvitse mitata, jos ne kuivataan ennen analysointia. Lisäksi laitosten tulee mitata dioksiini- ja furaanipäästöt sekä raskasmetallit kaksi kertaa vuodessa. Viranomaiset voivat myöntää näistä mittauksista poikkeuksia, jos poltettavan jätteen laatu tunnetaan, laatua seurataan ja päästöt ovat aina alle 50 % raja-arvoista. Vuoteen 2005 mennessä on kansallisten

17 18 viranomaisten määritettävä pysyvät ehdot näiden poikkeusten myöntämisille. (Jätteenpolttodirektiivi 2000/76/EY) Lisäksi direktiivi asettaa tiukemmat päästörajat ja mittausvelvoitteet savukaasun puhdistuksessa syntyvälle jätevedelle (Jätteenpolttodirektiivi 2000/76/EY). On arvioitu, että savukaasupäästöjen mittauksesta muodostuvat kustannukset ovat keskimäärin /a (Lohiniva et al. 2001). Koska samat mittausvaatimukset koskevat kaikkia jätettä/ kierrätyspolttoainetta käyttäviä polttolaitoksia, riippumatta niiden koosta tai poltettavan jätteen/kierrätyspolttoaineen määrästä, tulee jätteen/kierrätyspolttoaineen rinnakkaispoltto pienellä osuudella pääpolttoaineen seassa (vanhoissa laitoksissa) taloudellisesti kannattamattomaksi vuoden 2005 jälkeen. Mikäli polttoaineseoksesta yksikin prosentti on peräisin jätteestä, kattilaa koskevat kaikki jätteenpolttodirektiivin vaatimukset. Kun mittausvelvoitteet sekä kustannukset kasvavat ja investoinnit lisääntyvät, nykyinen 5-30 prosentin jäte-/kierrätyspolttoainemäärä polttoaineseoksessa ei enää riitä kattamaan kustannuksia (Härkönen 2002). Ilman isoja investointeja direktiivin voimaantulo uhkaa lopettaa suurimman osan nykymuotoisesta yhdyskuntajätteen energiakäytöstä, jolloin jätevirta ohjautuu joko uusiin kehitteillä oleviin kierrätysvaihtoehtoihin tai kaatopaikoille (Härkönen 2002) Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta /1129 Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta /1129 astui voimaan vuoden 2002 alusta lähtien. Asetuksessa sisällytettiin Euroopan unionin jäteluettelon (EWC) kansalliseen lainsäädäntöön. Asetuksella kumottiin yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta annettu ympäristöministeriön päätös (867/1996). Jäteluetteloa uudistettiin lähinnä luokittelun ja numeroinnin sekä joidenkin jätejakeiden tulkinnan helpottamiseksi. Jäteluettelo listaa jätteet ja ongelmajätteet käyttäen kuusinumeroista koodausjärjestelmää. Uudessa luettelossa on yhdistetty jätteiden ja ongelmajätteiden listat. Ongelmajätteet ja vaaralliset jätteet on merkitty tähdellä. Jäteluetteloon on lisätty muutamille jätejakeille ns. kaksoiskirjausmenettely, jonka mukaan jäte voi olla joko ongelmajätettä tai tavanomaista jätettä, riippuen jätteen laadusta. Esim. kaksoiskirjausmenettelyn mukaan rinnakkaispoltossa syntyvälle pohjatuhkalle ja lentotuhkalle on määritetty kaksi luokkaa, riippuen tuhkien sisältämistä haitta-ainepitoisuuksista: * rinnakkaispoltossa syntyvä pohjatuhka, kuona ja kattilatuhka, joka sisältää vaarallisia aineita muu kuin nimikkeessä mainittu rinnakkaispoltossa syntyvä pohjatuhka, kuona ja kattilatuhka * rinnakkaispoltossa syntyvä lentotuhka, joka sisältää vaarallisia aineita muu kuin nimikkeessä mainittu rinnakkaispoltossa syntyvä lentotuhka Luokittelu ongelmajätteeksi tai tavanomaiseksi jätteeksi tehdään ympäristöviranomaisten toimesta tapauskohtaisesti.

18 Valtioneuvoston asetus jäteasetuksen ( /1390) liitteen 4 muuttamisesta /1128 Valtioneuvoston asetus jäteasetuksen liitteen 4 muuttamisesta /1128 astui voimaan Jäteasetuksen /1390 liite 4 Ominaisuudet, joiden perusteella jätteet luokitellaan ongelmajätteiksi on muutettu kaksiosaiseksi Ominaisuudet, joiden perusteella jätteet luokitellaan ongelmajätteiksi, ja ominaisuuksien tulkinnassa sovellettavat raja-arvot : 4A = Ominaisuudet, joiden perusteella jätteet luokitellaan ongelmajätteiksi. 4B = Ominaisuuksien tulkinnassa sovellettavat raja-arvot. Muutetun liitteen ensimmäinen osa (4A) on sisällöltään samanlainen kuin alkuperäisessä jäteasetuksessa. Toinen osa (4B) on kokonaan uusi ja sisältää ominaisuuksien tulkinnassa sovellettavat raja-arvot. Osan 4B lisäys uudisti jätteiden luokittelua ongelmajätteiksi oleellisesti, kun käyttöön otettiin pitoisuusraja-arvot (taulukko 1). Jätteellä katsotaan olevan yksi tai useampia seuraavista ominaisuuksista (jäteasetuksen liite 4A): ärsyttävä (H 4), haitallinen (H 5), myrkyllinen (H 6), syöpää aiheuttava (H 7), syövyttävä (H 8), lisääntymiselle vaarallinen (H 10) ja perimää vaurioittava (H 11), jos vaaralliseksi luokitellun aineen pitoisuus jätteestä (painoprosentteina ilmaistuna) on yhtä suuri tai suurempi kuin taulukossa 1 esitetty raja-arvo. Raja-arvoja ei sovelleta puhtaisiin metalliseoksiin, jotka eivät ole vaarallisten aineiden saastuttamia. Mikäli aineelle on kemikaalilain 11 :n 4 momentin nojalla annetussa yleisempien vaarallisten kemikaalien luettelossa säädetty alhaisempi raja-arvo, sovelletaan sitä. Taulukko 1. Ominaisuuksien tulkinnassa sovellettavat raja-arvot. Aineen luokitus Aineen pitoisuuden raja-arvo (%) Ärsyttävä (Xi ja R41) *) 5 Ärsyttävä (Xi ja R36, R37, R38) *) 20 Haitallinen (Xn ja R20, R21 ja R22) *) 25 Haitallinen, voi aiheuttaa pysyvien vaurioiden vaaraa (Xn ja R68/altistustapa) 10 Haitallinen, voi pitkäaikaisessa altistuksessa aiheuttaa vakavaa haittaa terveydelle (Xn ja R48/altistustapa) 10 Erittäin myrkyllinen (T+ ja R 26, R27, R28) *) 0.1 Erittäin myrkyllinen, voi aiheuttaa erittäin vakavien pysyvien vaurioiden vaaraa (T+ ja R39/altistustapa) 0.1 Myrkyllinen (T ja R23, R24, R25) *) 3 Myrkyllinen, voi aiheuttaa erittäin vakavien pysyvien vaurioiden vaaraa (T+ ja R39/altistustapa) 1 Myrkyllinen, voi pitkäaikaisessa altistuksessa aiheuttaa vakavaa haittaa terveydelle (T ja R48/altistustapa) 1 Syöpää aiheuttava, ryhmä 1 tai 2 (T ja R45, R49) 0.1 Syöpää aiheuttava, ryhmä 3 (Xn ja R40) 1 Syövyttävä (C ja R35) * ) 1 Syövyttävä (C ja R34) * ) 5 Lisääntymiselle vaarallinen, ryhmä 1 tai 2 (T ja R60, R61) 0.5 Lisääntymiselle vaarallinen, ryhmä 3 (Xn ja R62, R63) 5 Perimää vaurioittava, ryhmä 1 tai 2 (T ja R46) 0.1 Perimää vaurioittava, ryhmä 3 (Xn ja R68) 1 *) Jos jäte sisältää useampaa kuin yhtä vaaralliseksi luokiteltua ainetta, noudatetaan aineiden pitoisuuksien yhteenlaskussa kemikaalilain 19 :n 2 momentin nojalla annettuja säännöksiä kemikaaleja koskevista varoitusmerkinnöistä ja kemikaalien luokituksesta.

19 Jätteen jalostaminen kiinteäksi polttoaineeksi, laadunvalvontajärjestelmä (SFS 5875) Standardin tavoitteena on tukea kestävää kehitystä edistämällä jätteiden hyödyntämistä ja ehkäisemällä siitä aiheutuvaa haittaa terveydelle ja ympäristölle. Kierrätyspolttoaineiden turvallinen käyttö edellyttää vähän haitta-aineita ja epäpuhtauksia sisältäviä materiaaleja, hyvää syntypaikkalajittelua sekä asianmukaista valmistusprosessia. Vaatimukset tukevat myös materiaalien kierrätystä. Standardi määrittää menettelytavan, jota käyttäen syntypaikkalajitellusta jätteestä energian-tuotantoon valmistetun kierrätyspolttoaineen laatu voidaan hallita ja esittää yksiselitteisesti. Standardi kattaa koko tuotantoketjun jätteiden syntypaikkalajittelusta valmiin kierrätyspolttoaineen toimitukseen. Kierrätyspolttoaineen valmistajan ja käyttäjän tulee sopia yhdessä laadunvalvontamenettelystä siten, että se palvelee kaikkia asianomaisia osapuolia ja täyttää ympäristönsuojelulle asetetut vaatimukset. Laadunvalvontajärjestelmä tulee sisällyttää tuotantoketjussa olevien toimijoiden mahdollisiin laatujärjestelmiin. Mikäli toimijalla ei ole omaa laatujärjestelmää, kierrätyspolttoaineen laadusta ja laadunvalvonnasta vastaa valmistaja. Taulukko 2. Kierrätyspolttoaineen laatuluokitus. Kohta Ominaisuus Yksikkö Ilmoitustarkkuus LAATULUOKITUS (kuiva-aineessa) I II III 1 Klooripitoisuus m-% 2) 0.01 < 0.15 < 0.50 < Rikkipitoisuus m-% 2) 0.01 < 0.20 < 0.30 < Typpipitoisuus m-% 2) 0.01 < 1.00 < 1.50 < Kalium- ja natriumpitoisuus 1) m-% 2) 0.01 < 0.20 < 0.40 < Alumiinipitoisuus m-% 2) 0.01 Raja-arvon kohdistuminen 3) 4) 5) 6) 6 Elohopeapitoisuus mg/kg 0.1 < 0.1 < 0.2 < Kadmiumpitoisuus mg/kg 0.1 < 1.0 < 4.0 < 5.0 6) 6) 6) 6) 6) 6) 1) Yhteenlaskettu (K+Na) vesiliukoisen ja ionivaihtuvan osan pitoisuus kuiva-aineessa. 2) m-% tarkoittaa massan osuutta prosentteina. 3) Metallista alumiinia ei sallita, mutta se on hyväksyttävissä ilmoitustarkkuuden rajoissa. 4) Syntypaikkalajittelulla ja polttoaineen valmistusprosessilla pyritään poistamaan metallinen alumiini. 5) Metallinen alumiinipitoisuus sovitaan erikseen. 6) Raja-arvo kohdistuu enintään 1000 m 3 :n tai yhden kuukauden aikana valmistettuun tai toimitettuun polttoainemäärään ja tulee verifioida (todentaa) vähintään vastaavalla tiheydellä. Standardi ei koske käsittelemättömiä puujätteitä (kuorta, sahanpurua ja metsätähteitä).

20 21 4. ITÄ-SUOMEN ALUEELLA TOTEUTETUT JA SUUNNITTELU- VAIHEESSA OLEVAT KIERRÄTYSPOLTTOAINERATKAISUT Jätteenpolttodirektiivin myötä tulevat velvoitteet (puhdistus-, mittaus- ja analyysivaatimukset) aiheuttavat lisäkustannuksia nykymuotoiselle jätteiden rinnakkais- ja seospoltolle. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että vuoden 2005 jälkeen ollaan tilanteessa, jossa jätteiden seospoltto ei ole enää kannattavaa, sillä jos yksikin prosentti polttoaineseoksesta on peräisin jätteestä, kattilaa koskevat kaikki jätteenpolttodirektiivin vaatimukset. Mittausvelvoitteiden ja kustannusten kasvaessa sekä investointien lisääntyessä nykyinen 5-30 %:n kierrätyspolttoainemäärä polttoaineseoksessa ei enää riitä kattamaan muodostuvia kustannuksia. Kierrätyspolttoaineen määrä tulisikin nostaa %:iin niissä kattiloissa, missä se on teknisesti mahdollista. (Härkönen 2002) Valtioneuvoston tavoitteen mukainen 70 %:n jätteen hyötykäyttöaste edellyttää jätteen energiahyötykäytön lisäämistä. Tämä tarkoittaa sitä, että neljän vuoden päästä Suomessa tulisi olla polttokapasiteettia noin miljoonalle tonnille energiajätettä vuodessa. Tällöin tarvittaisiin viisi tonnin polttolaitosta ja noin parikymmentä tonnin polttolaitosta lisää (Härkönen 2002). Edellä esitettyjen polttolaitosmäärien perusteella havaitaan, että jätteenpolttoa tullaan keskittämään suuriin laitoksiin, joiden polttoaineenkeräysalueet tulevat olemaan laajoja ja poltettavan jätteen kuljetusmatkat pitkiä. Tässä osiossa tarkasteltiin Pohjois-Savon lähimaakuntien energiajätehuollon tilannetta; selvitettiin poltettavaksi kelpaavat jätemäärät, energialaitokset, jotka käyttävät jätepohjaisia polttoaineita, jätepolttoainetta valmistavat murskauslaitokset, kaatopaikkaratkaisut nyt ja tulevaisuudessa sekä jätteenpolttoratkaisut, joilla on mahdollisesti vaikutuksia Pohjois-Savon alueelle suunniteltavaan jätteen energiakäyttöön. Jätemäärätietoja on määritetty siten, että kunkin jätelajin osalta pyrittiin selvittämään se osuus, joka soveltuu poltettavan jakeen valmistukseen. Osuus on merkitty jätemäärätaulukoihin kursiivilla. Näiden tietojen perusteella on laskettu jokaisessa maakunnassa ja koko alueella muodostuvat kierrätyspolttoainemäärät. Tarkastelussa on selvitetty seuraavien maakuntien tilannetta: Etelä-Savo, Kainuu, Keski-Suomi ja Pohjois-Karjala. Pohjois-Savon tilannetta on selvitelty KELPO 1 -hankkeessa, joten sitä ei ole sisällytetty tähän osioon. Kohdassa 3.6 olevat tiedot on Pohjois-Savon osalta otettu KELPO 1 - raportista.

Esko Meloni, JLY-Jätelaitos ry. Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon?

Esko Meloni, JLY-Jätelaitos ry. Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon? Esko Meloni, JLY-Jätelaitos ry Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon? Sisältö Yhdyskuntajätteet ja niiden käsittely Kierrätyksestä Jätteenpolton kehitys Suomessa Jätevoimala ja rinnakkaispoltto

Lisätiedot

Haasteet orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon toteuttamisessa. KokoEko-seminaari, Kuopio, 10.2.2015

Haasteet orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon toteuttamisessa. KokoEko-seminaari, Kuopio, 10.2.2015 Haasteet orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon toteuttamisessa KokoEko-seminaari, Kuopio, 10.2.2015 Ossi Tukiainen, Pohjois-Savon ELY-keskus 17.2.2015 1 Tavanomaisen jätteen kaatopaikka VNA kaatopaikoista

Lisätiedot

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Eko-Kymppi. KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Eko-Kymppi. KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121 Kainuun jätehuollon kuntayhtymä KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121 Jätehuollon tulevaisuus Kainuussa 2012 Jukka Oikarinen puh. 08 636 611 fax. 08 636 614 www.eko-kymppi.fi info@eko-kymppi.fi

Lisätiedot

Oulun läänin jätesuunnitelman

Oulun läänin jätesuunnitelman Oulun läänin jätesuunnitelman Jätesuunnitelma on jätelain velvoitteita Jäte on aine tai esine, jonka sen haltija on poistanut tai aikoo poistaa käytöstä tai on velvollinen poistamaan käytöstä. (jätelaki

Lisätiedot

Itä-Suomen jätesuunnitelman toimenpiteiden priorisointi Ehdotetut hankeaihiot Alue 1: Jätteiden energiahyötykäytön lisäys

Itä-Suomen jätesuunnitelman toimenpiteiden priorisointi Ehdotetut hankeaihiot Alue 1: Jätteiden energiahyötykäytön lisäys Itä-Suomen jätesuunnitelman toimenpiteiden priorisointi Ehdotetut hankeaihiot Alue 1: Jätteiden energiahyötykäytön lisäys 1 1.1 Energiajäte pois kaatopaikoilta... 3 1.2 Energiajätteen polttolaitos Itä-Suomeen...

Lisätiedot

Kaatopaikka-asetuksen vaikutukset ja valvonta. KokoEko-seminaari, Kuopio, 11.2.2014

Kaatopaikka-asetuksen vaikutukset ja valvonta. KokoEko-seminaari, Kuopio, 11.2.2014 Kaatopaikka-asetuksen vaikutukset ja valvonta KokoEko-seminaari, Kuopio, 11.2.2014 Ossi Tukiainen, Pohjois-Savon ELY-keskus 12.2.2014 1 Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista 331/2013 Voimassa 1.6.2013

Lisätiedot

Jätteen energiahyötykäyttö -käytännön vaikutukset. KOKOEKO 16.2.2012 Eila Kainulainen Keski-Savon ympäristötoimi

Jätteen energiahyötykäyttö -käytännön vaikutukset. KOKOEKO 16.2.2012 Eila Kainulainen Keski-Savon ympäristötoimi Jätteen energiahyötykäyttö -käytännön vaikutukset KOKOEKO 16.2.2012 Eila Kainulainen Keski-Savon ympäristötoimi Aiempia kokemuksia energiahyötykäytöstä Keski- Savossa Poltettavaa muovijätettä kerättiin

Lisätiedot

Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen

Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen Tulevaisuuden haasteet jätehuollossa, Joensuun tiedepuisto 24.10.2013 Yhdyskuntajäte Yhdyskuntajäte: vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajan asunnossa,

Lisätiedot

Kemikaalit jätteinä (Ongelmajätteet)

Kemikaalit jätteinä (Ongelmajätteet) Yritysneuvojakoulutus Gardenia 28.2.2008 Ympäristötarkastaja Hannu Arovaara Kemikaalit jätteinä (Ongelmajätteet) Ongelmajätteet Jätelaki (1072/1993) Jäte: aine tai esine, jonka sen haltija on poistanut

Lisätiedot

Haasteet orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon toteuttamisessa

Haasteet orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon toteuttamisessa Haasteet orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon toteuttamisessa Valtakunnalliset jätehuoltopäivät, Tampere, 7.10.2015 Ossi Tukiainen, Pohjois-Savon ELY-keskus 7.10.2015 1 Tavanomaisen jätteen kaatopaikka

Lisätiedot

Jätteenpoltto näkökulmia 2008, Dipoli 17.9.2008. P. Kouvo 19.9.2008

Jätteenpoltto näkökulmia 2008, Dipoli 17.9.2008. P. Kouvo 19.9.2008 Jätteenpoltto näkökulmia 2008, Dipoli 17.9.2008 P. Kouvo 19.9.2008 Jätteenpoltto Euroopassa Jätemäärät Suomessa Valtakunnallinen Jätesuunnitelma YTV-alueen tilanne Valtioneuvosto hyväksynyt Valtakunnallisen

Lisätiedot

Kaavoitus ja jätehuolto

Kaavoitus ja jätehuolto 1 Kaavoitus ja jätehuolto Kaarina Rautio 21.4.2008 2 Maakunnan kehittämisen malli 2 3 Kaavajärjestelmä (MRL) Valtakunnalliset alueidenkäyttö- tavoitteet - Valtioneuvosto hyväksyy MAAKUNTAKAAVA Kuntien

Lisätiedot

Biohajoavien (Orgaanisten) jätteiden tuleva kaatopaikkakielto ja sen vaikutukset

Biohajoavien (Orgaanisten) jätteiden tuleva kaatopaikkakielto ja sen vaikutukset Biohajoavien (Orgaanisten) jätteiden tuleva kaatopaikkakielto ja sen vaikutukset Orgaanisen jätteen hyödyntämisen vaihtoehdot materiana ja energiana, Jokioinen 16.11.2010, Biolaitosyhdistys Risto Saarinen,

Lisätiedot

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Miksi voimalaitos on rakennettu? Lahti Energialla on hyvät kokemukset yli 12 vuotta hiilivoimalan yhteydessä

Lisätiedot

Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu?

Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu? Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu? Green Growth osaamisfoorumi 31.5.2012 Jaana Lehtovirta, viestintäjohtaja, Lahti Energia Oy Lahti Energia Oy Toimimme energia-alalla Hyödynnämme jätettä

Lisätiedot

Yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteet. Biolaitosyhdistyksen ajankohtaisseminaari, Lahti 29.10.2014 Markku Salo JLY

Yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteet. Biolaitosyhdistyksen ajankohtaisseminaari, Lahti 29.10.2014 Markku Salo JLY Yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteet Biolaitosyhdistyksen ajankohtaisseminaari, Lahti 29.10.2014 Markku Salo JLY Arvio yhdyskuntajätteen koostumuksesta (2012) Lähde: Tilastokeskus 2012, Jätelaitosyhdistys

Lisätiedot

Jätekeskuksella vastaanotetun yhdyskuntajätteen hyödyntäminen

Jätekeskuksella vastaanotetun yhdyskuntajätteen hyödyntäminen Yhdyskuntajätteisiin liittyvät tilastot vuodelta 214 Savo-Pielisen jätelautakunnan toimialueella Kerätyn yhdyskuntajätteen määrä ja yhdyskuntajätteen hyödyntäminen Kuopion jätekeskus on kunnallisen jäteyhtiön

Lisätiedot

Bioenergian lähteillä seminaari 12.11.2010 Rovaniemen ammattikorkeakoulu. Yhdyskuntajäte energiakäytössä johtaja Markku Illikainen, Oulun Jätehuolto

Bioenergian lähteillä seminaari 12.11.2010 Rovaniemen ammattikorkeakoulu. Yhdyskuntajäte energiakäytössä johtaja Markku Illikainen, Oulun Jätehuolto Bioenergian lähteillä seminaari 12.11.2010 Rovaniemen ammattikorkeakoulu Yhdyskuntajäte energiakäytössä johtaja Markku Illikainen, Oulun Jätehuolto Oulun Jätehuolto Oulun kaupungin liikelaitos Toiminta-alueella

Lisätiedot

Jätehierarkian toteuttaminen YTV-alueella

Jätehierarkian toteuttaminen YTV-alueella Pääkaupunkiseudun jätehuolto- ja energiaratkaisut 1 hanke 2002-2007 YTV:n hallitus hyväksyi strategian 1/2002 Osa YTV:n jätehuoltostrategiaa Tavoitteena on syntyvän jätemäärän väheneminen vuoteen 2007

Lisätiedot

POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT

POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT Posion kunta, Toimintaympäristöpalvelut 01.03.2016 1 Kunta perii järjestämästään jätehuollosta ja siihen liittyvistä kustannuksista jäljempänä

Lisätiedot

Pirkanmaan Jätehuolto Oy

Pirkanmaan Jätehuolto Oy Pirkanmaan Jätehuolto Oy Pirkanmaan Jätehuolto Oy 17 osakaskuntaa omistavat yhtiön asukaslukujensa mukaisessa suhteessa yhtiö toimii omakustannusperiaatteella n. 60 työntekijää Jätehuollon työnjako Pirkanmaan

Lisätiedot

Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa?

Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa? Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa? 1. Jätehuolto, kierrätys ja ongelmajätteet 16.8.2007 16.8.2007 Page 1 of 13 Sisältö 1.1 REF... 3 1.2 Läheisyysperiaate... 4 1.3 Metalli+ympäristö... 5 1.4 kaikki

Lisätiedot

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Leena Rantanen 07.05.2014 1 (7)

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Leena Rantanen 07.05.2014 1 (7) Leena Rantanen 07.05.2014 1 (7) Ympäristölupahakemus Helsingin Energian Lassilan huippulämpökeskuksen ympäristölupamääräysten tarkistamiseksi vastaamaan Valtioneuvoston asetuksen (96/2013) määräyksiä 1.

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Energiantuotannon tuhkien hyödyntäminen. Eeva Lillman 12.11.2015

Energiantuotannon tuhkien hyödyntäminen. Eeva Lillman 12.11.2015 Energiantuotannon tuhkien hyödyntäminen Eeva Lillman 12.11.2015 Päätuotteet yhteistuotannolla tuotettu sähkö ja kaukolämpö Lahden kaupungin 100- prosenttisesti omistama Kolme voimalaitosta Lahdessa, yksi

Lisätiedot

Harjoituksia 2013 oikeat vastaukset. Jätteiden lajittelu & jätteiden hyödyntäminen

Harjoituksia 2013 oikeat vastaukset. Jätteiden lajittelu & jätteiden hyödyntäminen Harjoituksia 2013 oikeat vastaukset Jätteiden lajittelu & jätteiden hyödyntäminen Ristikko Täytä ristikon vaakarivit annettujen vihjeiden avulla. Selvitä pystyriville muodostuva sana. 1. -keräykseen kuuluvat

Lisätiedot

JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Kaukolämpöpäivät 2015, Radisson Blu Hotel Oulu Esa Sipilä Pöyry Management Consulting

JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Kaukolämpöpäivät 2015, Radisson Blu Hotel Oulu Esa Sipilä Pöyry Management Consulting JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Kaukolämpöpäivät 2015, Radisson Blu Hotel Oulu Esa Sipilä Pöyry Management Consulting SISÄLLYS Jätteen energiahyödyntämisen nykytila Kierrätystavoitteet ja kaatopaikkakielto

Lisätiedot

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään Jätteistä bioenergiaa ja ravinnetuotteita - mädätyksen monet mahdollisuudet Tuuli Myllymaa, Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

KOKOEKO Kuopio 24.2.2011. Jätelaki ja muutokset kuntien jätelaitoksille

KOKOEKO Kuopio 24.2.2011. Jätelaki ja muutokset kuntien jätelaitoksille KOKOEKO Kuopio 24.2.2011 Jätelaki ja muutokset kuntien jätelaitoksille Yhdyskuntajätehuollon vastuunjako Yhdyskuntajätteen kokonaismäärä on noin 2,8 milj.tonnia. Teollisuus 22 % Rakentaminen 31 % Yhdyskuntajäte

Lisätiedot

Suomen jätehuoltoratkaisuja ja Pöyryn jätehuolto-osaaminen

Suomen jätehuoltoratkaisuja ja Pöyryn jätehuolto-osaaminen 1 Suomen jätehuoltoratkaisuja ja Pöyryn jätehuolto-osaaminen Moskovan Duuman edustajien vierailu 21.4.2008 Pöyry-talo Vantaa 2 Suomen jätehuoltovaatimukset perustuvat EU:n jätelainsäädäntöön Suomen lainsäädäntöä

Lisätiedot

ORIMATTILAN LÄMPÖ OY. Hevosenlanta -ympäristöuhka vai hukattu mahdollisuus? -seminaari 4.11.2009 Toimitusjohtaja Reijo Hutri

ORIMATTILAN LÄMPÖ OY. Hevosenlanta -ympäristöuhka vai hukattu mahdollisuus? -seminaari 4.11.2009 Toimitusjohtaja Reijo Hutri ORIMATTILAN LÄMPÖ OY Hevosenlanta -ympäristöuhka vai hukattu mahdollisuus? -seminaari 4.11.2009 Toimitusjohtaja Reijo Hutri ORIMATTILA 2 ORIMATTILAN HEVOSKYLÄ Tuottaa n. 20 m³/vrk kuivikelantaa, joka sisältää

Lisätiedot

Kohti kiertotaloutta: jätteetön Eurooppa. EU-edunvalvontapäivä 13.2.2015

Kohti kiertotaloutta: jätteetön Eurooppa. EU-edunvalvontapäivä 13.2.2015 Kohti kiertotaloutta: jätteetön Eurooppa EU-edunvalvontapäivä EU:n kiertotalouspaketti Komissiolta 2.7.2014 Kohti kiertotaloutta: jätteetön Eurooppa tiedonanto Direktiiviehdotukset mm. jätedirektiivin

Lisätiedot

Riikinvoiman Ekovoimalaitoshanke

Riikinvoiman Ekovoimalaitoshanke Riikinvoiman Ekovoimalaitoshanke Joensuun seudun jätteiden energiahyötykäyttö 24.10.2013, Joensuu Riikinvoiman Ekovoimalaitoshanke Hanke käynnistyi syksyllä 2010 Hankkeen perustana: Tarve Itä-Suomen jätteenpolttolaitokselle

Lisätiedot

Jätteen hyödyntäminen tehostuu. Info jätevoimalasta lähialueiden asukkaille Länsimäen koulu 21.5.2013

Jätteen hyödyntäminen tehostuu. Info jätevoimalasta lähialueiden asukkaille Länsimäen koulu 21.5.2013 Jätteen hyödyntäminen tehostuu Info jätevoimalasta lähialueiden asukkaille Länsimäen koulu Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:n jätehuolto Ruskeasannan Sortti-asemasta ympäristöä säästävä Toimipisteet

Lisätiedot

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja

Lisätiedot

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy TSME Oy Neste Oil 49,5 % Fortum Power & Heat

Lisätiedot

KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013

KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013 KUIVAN LAATUHAKKEEN MARKKINAT 11.11.2013 KUIVA LAATUHAKE Kuiva laatuhake tehdään metsähakkeesta, joka kuivataan hyödyntämällä Oulussa olevien suurten teollisuuslaitosten hukkalämpöjä ja varastoidaan erillisessä

Lisätiedot

Retki Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskukseen to 22.3.2012

Retki Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskukseen to 22.3.2012 Retki Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskukseen to 22.3.2012 Seniorit tutustuivat 22.3.2012 Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n toimintaan. Toimitusjohtaja Pentti Rantala ja neuvoja Erkki Piippo ottivat meidät

Lisätiedot

MIHIN PANOSTAA JÄTEHUOLLON PÄÄTÖKSENTEOSSA? Mari Hupponen Tutkija Lappeenrannan teknillinen yliopisto

MIHIN PANOSTAA JÄTEHUOLLON PÄÄTÖKSENTEOSSA? Mari Hupponen Tutkija Lappeenrannan teknillinen yliopisto MIHIN PANOSTAA JÄTEHUOLLON PÄÄTÖKSENTEOSSA? Mari Hupponen Tutkija Lappeenrannan teknillinen yliopisto TAUSTA Yhdyskuntajätteen kaatopaikkasijoitusta halutaan vähentää Energiahyötykäyttö lisääntynyt Orgaanisen

Lisätiedot

Rakennusosien ja materiaalien uudelleenkäytön sääntelyyn liittyviä kysymyksiä

Rakennusosien ja materiaalien uudelleenkäytön sääntelyyn liittyviä kysymyksiä Rakennusosien ja materiaalien uudelleenkäytön sääntelyyn liittyviä kysymyksiä ReUSE seminar Ulla-Maija Mroueh VTT Technical Research Centre of Finland Rakennusosien uudelleenkäytön sääntely Miten jäte-

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 128/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi jäteverolain 4 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan jäteverolakia muutettavaksi siten, että kaatopaikoille toimitettavasta jätteestä valtiolle kannettavan

Lisätiedot

Jätehuollon näkymät ja haasteet. Markku Salo

Jätehuollon näkymät ja haasteet. Markku Salo Jätehuollon näkymät ja haasteet Markku Salo yhdyskuntajäte jätteen kuljetus kaatopaikkakielto biojäte energiahyödyntäminen siirtokuormaus mädätys LCA tuottajavastuu arinakattila kaasutus leijupeti jätekeskus

Lisätiedot

KANSALLINEN STRATEGIA BIOHAJOAVAN JÄTTEEN KAATOPAIKKAKÄSITTE- LYN VÄHENTÄMISESTÄ

KANSALLINEN STRATEGIA BIOHAJOAVAN JÄTTEEN KAATOPAIKKAKÄSITTE- LYN VÄHENTÄMISESTÄ YMPÄRISTÖMINISTERIÖ 2.12.2004 1 KANSALLINEN STRATEGIA BIOHAJOAVAN JÄTTEEN KAATOPAIKKAKÄSITTE- LYN VÄHENTÄMISESTÄ 1. JOHDANTO Kaatopaikoista annetussa neuvoston direktiivissä (1999/31/EY, jäljempänä kaatopaikkadirektiivi)

Lisätiedot

Mitä EU sanoo jätteistä? Jäteseminaari: Elämä, jätteet ja EU 5.6.2007 Tuusulan kunnantalo

Mitä EU sanoo jätteistä? Jäteseminaari: Elämä, jätteet ja EU 5.6.2007 Tuusulan kunnantalo Mitä EU sanoo jätteistä? Jäteseminaari: Elämä, jätteet ja EU 5.6.2007 Tuusulan kunnantalo Ylitarkastaja Tarja-Riitta Blauberg Ympäristöministeriö 1 Esityksen sisältö EU:n 6. ympäristöohjelma ja jätteet

Lisätiedot

TURUN SEUDUN JÄTEHUOLTO OY JÄTTEEN ENERGIAHYÖTYKÄYTÖN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI

TURUN SEUDUN JÄTEHUOLTO OY JÄTTEEN ENERGIAHYÖTYKÄYTÖN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI TURUN SEUDUN JÄTEHUOLTO OY JÄTTEEN ENERGIAHYÖTYKÄYTÖN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI TYÖPAJA 1 14.5.2012 Eero Parkkola etunimi.sukunimi@ramboll.fi 14.5.2012 JÄTEVOIMALAN YVA YVA-MENETTELYN KULKU Arviointimenettelyn

Lisätiedot

HE 35/2015 vp. Jäteveron tasoa korotettaisiin 55 eurosta 70 euroon tonnilta jätettä, joka toimitetaan kaatopaikalle.

HE 35/2015 vp. Jäteveron tasoa korotettaisiin 55 eurosta 70 euroon tonnilta jätettä, joka toimitetaan kaatopaikalle. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi jäteverolain 5 ja 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi jäteverolakia. Jäteveron tasoa korotettaisiin 55 eurosta

Lisätiedot

ILMOITUKSEN VIREILLETULO, ILMOITUKSEN TEKEMISEN PERUSTE JA TOIMIVALTAINEN VIRANOMAINEN

ILMOITUKSEN VIREILLETULO, ILMOITUKSEN TEKEMISEN PERUSTE JA TOIMIVALTAINEN VIRANOMAINEN Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 23/2011/1 Dnro ISAVI/278/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 3.2.2011 ASIA Ympäristönsuojelulain 61 :n mukainen ilmoitus, joka koskee yhdyskunnista kerätystä

Lisätiedot

HSY:n jätehuollon vuositilasto 2014

HSY:n jätehuollon vuositilasto 2014 HSY:n jätehuollon vuositilasto 214 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority Helsingin seudun ympäristöpalvelut

Lisätiedot

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä 1(7) Viestitie 2 87700 KAJAANI Hallituksen kokous 8.8.2014 nro 3/2014

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä 1(7) Viestitie 2 87700 KAJAANI Hallituksen kokous 8.8.2014 nro 3/2014 Kainuun jätehuollon kuntayhtymä 1(7) KOKOUSAIKA Perjantai 8.8.2014 kello 13.00 14.20 KOKOUSPAIKKA Kainuun jätehuollon kuntayhtymä 87700 KAJAANI SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä kuka toimi puheenjohtajana)

Lisätiedot

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Niina Heiskanen Avainluvut lyhyesti Kotkan Energia 2013 Kotkan kaupungin kokonaan omistama osakeyhtiö Liikevaihto 43,2 milj. (45,9) Liikevoitto 4,9 milj. (4,2)

Lisätiedot

HINNASTO 1/2009. 1.1.2009 alkaen

HINNASTO 1/2009. 1.1.2009 alkaen HINNASTO 1/2009 1.1.2009 alkaen YHTEYSTIEDOT: DOMARGÅRDIN JÄTEASEMA Ritamäentie 20, 06200 PORVOO AVOINNA: ma-pe 7.00-19.00 Puh 020 637 7080, fax 020 637 7050 la 9.00-14.00 PIENJÄTEASEMAT MÖMOSSENIN PIENJÄTEASEMA

Lisätiedot

Käytännön ratkaisuja jätehuollon ilmastovaikutusten vähentämiseksi

Käytännön ratkaisuja jätehuollon ilmastovaikutusten vähentämiseksi 11.10.2012 Käytännön ratkaisuja jätehuollon ilmastovaikutusten vähentämiseksi Juha-Heikki Tanskanen Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy Jätehuolto ja ilmastonmuutos (vuosi 2010, lähde Tilastokeskus) Suomen khk-päästöt:

Lisätiedot

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa. Moduuli 1 Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa. Moduuli 1 Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa Moduuli 1 Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa Moduuli 1: Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa Turvallisuus mahdollisten

Lisätiedot

Jäteselviytyjät 2013. Tietokilpailu. Koulun nimi. Paikkakunta. Luokka. Joukkue (jokaisen osallistujan etu- ja sukunimi) pisteet yhteensä / 90 pistettä

Jäteselviytyjät 2013. Tietokilpailu. Koulun nimi. Paikkakunta. Luokka. Joukkue (jokaisen osallistujan etu- ja sukunimi) pisteet yhteensä / 90 pistettä Jäteselviytyjät 2013 Tietokilpailu Koulun nimi Paikkakunta Luokka Joukkue (jokaisen osallistujan etu- ja sukunimi) 1. 2. 3. pisteet yhteensä / 90 pistettä 1. Ympyröi YKSI oikea vaihtoehto. 1. Miksi jätteitä

Lisätiedot

KIERRÄTTÄMÄLLÄ. Kiinteistöseminaari 22.3.2013 Jorma Mikkonen

KIERRÄTTÄMÄLLÄ. Kiinteistöseminaari 22.3.2013 Jorma Mikkonen KIERRÄTTÄMÄLLÄ. Kiinteistöseminaari 22.3.2013 Jorma Mikkonen JÄTE EI OLE ENÄÄ UHKA VAAN MAHDOLLISUUS KAATOPAIKAT Tavoitteena hygienian parantaminen Luotiin terveydenhuollon jatkoksi Jätteiden hautaaminen

Lisätiedot

Oljen energiakäyttö voimalaitoksessa 27.5.2014

Oljen energiakäyttö voimalaitoksessa 27.5.2014 Oljen energiakäyttö voimalaitoksessa 27.5.2014 TurunSeudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy 1 Voimalaitosprosessin periaate Olki polttoaineena Oljen ominaisuuksia polttoaineena: Olki

Lisätiedot

Kaukolämmitys. Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015

Kaukolämmitys. Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015 Kaukolämmitys Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015 Lämmityksen markkinaosuudet Asuin- ja palvelurakennukset Lämpöpumppu: sisältää myös lämpöpumppujen käyttämän sähkön Sähkö: sisältää myös sähkökiukaat ja

Lisätiedot

Jätehuoltomääräykset 2015. 21.5.2015 Esittäjän nimi 1

Jätehuoltomääräykset 2015. 21.5.2015 Esittäjän nimi 1 Jätehuoltomääräykset 2015 21.5.2015 Esittäjän nimi 1 Jätehuoltomääräykset Jätelain (646/2011) 91 :n mukaisesti kunta voi antaa lain täytäntöön panemiseksi tarpeellisia paikallisista oloista johtuvia, kuntaa

Lisätiedot

Vantaan Energia Oy. Korson omakotiyhdistys 1.4.2014. Ilkka Reko Myyntijohtaja

Vantaan Energia Oy. Korson omakotiyhdistys 1.4.2014. Ilkka Reko Myyntijohtaja Vantaan Energia Oy Korson omakotiyhdistys 1.4.2014 Ilkka Reko Myyntijohtaja 1 Asiakasraportoinnilla säästöä Energiapeili Tervetuloa Vantaan Energian Raportointipalveluun! Rekisteröidy palveluun Kirjaudu

Lisätiedot

Suur-Savon Sähkö Oy. Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä. Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä

Suur-Savon Sähkö Oy. Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä. Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä Suur-Savon Sähkö Oy Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä Sähköpalvelu Marketta Kiilo 98,5 M 37 hlöä Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä Järvi-Suomen Energia Oy Arto Pajunen

Lisätiedot

KELPO-hanke: Kierrätyspolttoaineiden energiakäyttöselvitys Pohjois-Savossa

KELPO-hanke: Kierrätyspolttoaineiden energiakäyttöselvitys Pohjois-Savossa KELPO RAPORTTI 5.3.2002 KELPO-hanke: Kierrätyspolttoaineiden energiakäyttöselvitys Pohjois-Savossa Yhteistarkastelu yhdyskuntalietteiden, hakkuutähteiden ja peltobiomassojen kanssa Martti Heikkinen, Sirke

Lisätiedot

Jätteet energiaksi. Polttoainetta, lämpöä, sähköä ENERGIA

Jätteet energiaksi. Polttoainetta, lämpöä, sähköä ENERGIA Jätteet energiaksi Polttoainetta, lämpöä, sähköä ENERGIA UUTTA TEKNIIKKAA JÄTTEIDEN HYÖTYKÄYTTÖÖN VTT Energia kehittää voimakkaasti jätteiden energiakäytön tutkimus- ja tuotekehityspalveluja ja tarjoaa

Lisätiedot

Alueellinen uusiomateriaalien edistämishanke, UUMA2 TURKU

Alueellinen uusiomateriaalien edistämishanke, UUMA2 TURKU Tehtävänä on huolehtia Turun alueen perusenergian tuotannosta taloudellisesti ja tehokkaasti monipuolisella tuotantokapasiteetilla. TSE:n omistavat Fortum (49,5%), Turku Energia (39,5%), Raision kaupunki

Lisätiedot

N:o 1017 4287. Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot

N:o 1017 4287. Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot N:o 1017 4287 Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot Taulukko 1. Kiinteitä polttoaineita polttavien polttolaitosten

Lisätiedot

www.pori.fi/porinjatehuolto Yhteistyössä ympäristön ja asukkaiden eduksi.

www.pori.fi/porinjatehuolto Yhteistyössä ympäristön ja asukkaiden eduksi. www.pori.fi/porinjatehuolto Yhteistyössä ympäristön ja asukkaiden eduksi. Porin kierrätyskeskus Savipajakatu 8, 860 Pori (Tiiliruukki) Asiakaspalvelu: puh. 0 6 56 Avoinna: maanantai tiistai, torstai 9

Lisätiedot

Jätteen energiahyödyntäminen ja luonnonvarojen kestävä käyttö. Markku Salo Jätelaitosyhdistys ry 8.11.2007

Jätteen energiahyödyntäminen ja luonnonvarojen kestävä käyttö. Markku Salo Jätelaitosyhdistys ry 8.11.2007 Jätteen energiahyödyntäminen ja luonnonvarojen kestävä käyttö Markku Salo Jätelaitosyhdistys ry 8.11.2007 Kuntien jätehuoltotehtävät Jätehuollon järjestäminen kunnan näkökulmasta, Kuntaliitto 2006 huolehtia

Lisätiedot

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Johtaja Jorma Tolonen Metsäkeskus Kainuu Projektipäällikkö Cemis-Oulu Sivu 1 9.12.2011 Esityksen sisältö Kainuun bioenergiaohjelma

Lisätiedot

Uusiomateriaalien ympäristökelpoisuus ja lainsäädäntö

Uusiomateriaalien ympäristökelpoisuus ja lainsäädäntö Uusiomateriaalien ympäristökelpoisuus ja lainsäädäntö Jätteen hyödyntäminen Keskeistä lainsäädäntöä ja viranomaisohjetta Ympäristölupa vai ilmoitus Ympäristölupahakemuksesta Annetut päätökset LSSAVIssa

Lisätiedot

Syntypaikkalajittelu Siirtoasiakirjat. Keräysvälineet

Syntypaikkalajittelu Siirtoasiakirjat. Keräysvälineet Syntypaikkalajittelu Siirtoasiakirjat Keräysvälineet Valtioneuvoston asetus jätteistä 179/2012 Rakennus- ja purkujätteen määrän ja haitallisuuden vähentäminen Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

LOPPURAPORTTI 16.10.2015 ENERGIATEOLLISUUS RY. Jätteiden energiahyödyntäminen Suomessa

LOPPURAPORTTI 16.10.2015 ENERGIATEOLLISUUS RY. Jätteiden energiahyödyntäminen Suomessa LOPPURAPORTTI 16.10.2015 ENERGIATEOLLISUUS RY Jätteiden energiahyödyntäminen Suomessa 1 Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Pöyry

Lisätiedot

Biomassan hyötykäytön lisääminen Suomessa. Mika Laine

Biomassan hyötykäytön lisääminen Suomessa. Mika Laine Biomassan hyötykäytön lisääminen Suomessa Mika Laine toimitusjohtaja, Suomen Vesiyhdistys, jätevesijaos Envor Group Oy Mädätyksen Rakenne- ja lietetekniikka 15.10.2013 Kokonaisvaltaista kierrätystä Käsittelymäärät

Lisätiedot

Ekomaksut 01.01.2015. Yhteisen keräyspisteen väärinkäyttö. Vapaa-ajan asuntojen lukolliset jäteastiat Pienikokoinen poltettava jäte 01.01.

Ekomaksut 01.01.2015. Yhteisen keräyspisteen väärinkäyttö. Vapaa-ajan asuntojen lukolliset jäteastiat Pienikokoinen poltettava jäte 01.01. Ekomaksut Jätemaksutaulukko nro 1 /vuosi /vuosi Asunnot, joissa asuu 1 henkilö 20,00 24,8 Asunnot, joissa asuu 2 henkilöä 33,00 40,92 Asunnot, joissa asuu 3 henkilöä tai enemmän 38,00 47,12 Rivi- ja kerrostalot/asunto

Lisätiedot

Biomassavoimalaitokset yleistyvät Euroopassa. Jouni Kinni ClimBus-ohjelman päätösseminaari Helsinki 10.6.2009

Biomassavoimalaitokset yleistyvät Euroopassa. Jouni Kinni ClimBus-ohjelman päätösseminaari Helsinki 10.6.2009 Biomassavoimalaitokset yleistyvät Euroopassa Jouni Kinni ClimBus-ohjelman päätösseminaari Helsinki 10.6.2009 Metso: kestävien teknologioiden ja palveluiden kansainvälinen toimittaja Metso - Noin 29 000

Lisätiedot

Turvetuhkien hyödyntäminen Seinäjoen seudulla Pienten laitosten tuhkien hyötykäyttömahdollisuudet Seinäjoen seudun teollisuudessa ja lämpölaitoksissa

Turvetuhkien hyödyntäminen Seinäjoen seudulla Pienten laitosten tuhkien hyötykäyttömahdollisuudet Seinäjoen seudun teollisuudessa ja lämpölaitoksissa Turvetuhkien hyödyntäminen Seinäjoen seudulla Pienten laitosten tuhkien hyötykäyttömahdollisuudet Seinäjoen seudun teollisuudessa ja lämpölaitoksissa Johdanto Tämä raportti liittyy Thermopolis Oy:n ja

Lisätiedot

SKKY Kevätseminaari 21.3.2013 SER -markkinat. Quide Lehtikuja

SKKY Kevätseminaari 21.3.2013 SER -markkinat. Quide Lehtikuja SKKY Kevätseminaari 21.3.2013 SER -markkinat Quide Lehtikuja Uusi SER -direktiivi (WEEE -direktiivi) julkaistiin Euroopan Unionin virallisessa lehdessä 24.7.2012 (2012/19/EU) Direktiivi tulee panna täytäntöön

Lisätiedot

Ekomaksut 01.01.2015. Yhteisen keräyspisteen väärinkäyttö. Vapaa-ajan asuntojen lukolliset jäteastiat Pienikokoinen poltettava jäte 01.01.

Ekomaksut 01.01.2015. Yhteisen keräyspisteen väärinkäyttö. Vapaa-ajan asuntojen lukolliset jäteastiat Pienikokoinen poltettava jäte 01.01. Ekomaksut Jätemaksutaulukko nro 1 /vuosi /vuosi Asunnot, joissa asuu 1 henkilö 20,00 24,8 Asunnot, joissa asuu 2 henkilöä 33,00 40,92 Asunnot, joissa asuu 3 henkilöä tai enemmän 38,00 47,12 Rivi- ja kerrostalot/asunto

Lisätiedot

Materiaalitehokkuus kierrätysyrityksessä

Materiaalitehokkuus kierrätysyrityksessä Materiaalitehokkuus kierrätysyrityksessä Materiaalitehokkuusseminaari, Lahti 11.4.2013 Hanna Pynnönen Kuusakoski Oy Title and content slide Level 1 bullet - Level 2 bullet Level 3 bullet 1 Title and content

Lisätiedot

Jätelaki ja jätealan asetusten valmistelu. Kuntamarkkinat 19.9.2011 Ari Seppänen, ympäristöministeriö

Jätelaki ja jätealan asetusten valmistelu. Kuntamarkkinat 19.9.2011 Ari Seppänen, ympäristöministeriö Jätelaki ja jätealan asetusten valmistelu Kuntamarkkinat 19.9.2011 Ari Seppänen, ympäristöministeriö Uusi jätelaki ja eräät siihen liittyvät lait jätelaki 646/2011 laki ympäristönsuojelulain muuttamisesta

Lisätiedot

Rakentamisen jätteet Itä-Suomen jätesuunnitelmassa

Rakentamisen jätteet Itä-Suomen jätesuunnitelmassa Rakentamisen jätteet Itä-Suomen jätesuunnitelmassa Kokoeko-seminaari Hyvät rakennuskäytännöt jätteet ja hyötykäyttö Kuopiossa 11.2.2010 Taustaa, ELY-keskus, valtakunnalliset tavoitteet Nykytilanteesta

Lisätiedot

Selvitys jätteen energiakäytöstä ja päästökaupasta

Selvitys jätteen energiakäytöstä ja päästökaupasta RAPORTTI 52A16339 25.6.2012 Työ- ja elinkeinoministeriö Selvitys jätteen energiakäytöstä ja päästökaupasta Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään

Lisätiedot

Lainsäädännön raamit jätteen hyötykäytölle

Lainsäädännön raamit jätteen hyötykäytölle Lainsäädännön raamit jätteen hyötykäytölle KEMIAN PÄIVÄT 2011 22.3.2011 Risto Saarinen Suomen ympäristökeskus Uusi jätelaki voimaan 2012 Uusi jätelaki hyväksyttiin eduskunnassa 11.3.2011 ja laki vahvistettaneen

Lisätiedot

Kierrätyskelpoista uuniin ja lämpöä harakoille?

Kierrätyskelpoista uuniin ja lämpöä harakoille? Kierrätyskelpoista uuniin ja lämpöä harakoille? Elämä, EU ja jätteet 21.5.2007 Helsingin työväenopisto, Suomen luonnonsuojeluliitto ja luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri Erja Heino tutkija Suomen luonnonsuojeluliitto

Lisätiedot

KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014

KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014 KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014 KÄYTTÖPAIKKAMURSKA JA METSÄENERGIAN TOIMITUSLOGISTIIKKA Hankintainsinööri Esa Koskiniemi EPV Energia Oy EPV Energia Oy 19.11.2014 1 Vaskiluodon Voima Oy FINLAND

Lisätiedot

Linjauksia yhdyskuntajätteen energiana hyödyntämisestä ja kestävästä jätehuollosta

Linjauksia yhdyskuntajätteen energiana hyödyntämisestä ja kestävästä jätehuollosta Saatteeksi Linjauksia yhdyskuntajätteen energiana hyödyntämisestä ja kestävästä jätehuollosta Hyväksytty puoluehallituksessa 20.10.2006 Kunnallinen jätepolitiikka elää parhaillaan voimakkaiden muutosten

Lisätiedot

Linjauksia yhdyskuntajätteen energiana hyödyntämisestä ja kestävästä jätehuollosta

Linjauksia yhdyskuntajätteen energiana hyödyntämisestä ja kestävästä jätehuollosta 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 Saatteeksi Linjauksia yhdyskuntajätteen energiana hyödyntämisestä ja kestävästä jätehuollosta

Lisätiedot

TEM:n energiatuki uudistuu 2013 alkaen

TEM:n energiatuki uudistuu 2013 alkaen TEM:n energiatuki uudistuu 2013 alkaen Kansallinen cleantech -investointifoorumi Ylitarkastaja Pekka Grönlund 13.12.2012 TEM: rahoitusta uuden teknologian käyttöönottoon Rahoitus 10 M 5 M 1 M Rahoitusta

Lisätiedot

LUMI Lujitemuovijätteen materiaalin ja energian kierrätys sementtiuunissa

LUMI Lujitemuovijätteen materiaalin ja energian kierrätys sementtiuunissa LUMI Lujitemuovijätteen materiaalin ja energian kierrätys sementtiuunissa Dick Blom Kumi instituutti Sastamala 17.4.2015 LUMI Lujitemuovijätteen materiaalin ja energian kierrätys sementtiuunissa 2013-2014

Lisätiedot

Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT

Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT 2 Bioenergian nykykäyttö 2008 Uusiutuvaa energiaa 25 % kokonaisenergian

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN MATERIAALIKÄSITTELYKESKUS

UUDENKAUPUNGIN MATERIAALIKÄSITTELYKESKUS UUDENKAUPUNGIN MATERIAALIKÄSITTELYKESKUS YVA-ohjelman julkistaminen 28.8.2013 MATERIAALINKÄSITTELYKESKUS HANKKEEN ESITTELY JORMA MIKKONEN Ympäristöhuollon tulevaisuuden trendit Niiden vaikutus Lounais-Suomeen

Lisätiedot

Mitä on vaarallinen jäte?

Mitä on vaarallinen jäte? Mitä on vaarallinen jäte? Mitä on vaarallinen jäte? Monet kotona käytettävät tuotteet, kuten puhdistusaineet ovat vaarallisia ja myrkyllisiä. Vaaralliset jätteet ovat vaarallisia ihmisten terveydelle tai

Lisätiedot

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010 Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden

Lisätiedot

Kierrätystä ja hyötykäyttöä

Kierrätystä ja hyötykäyttöä Kierrätystä ja hyötykäyttöä Oulun Jätehuolto Oulun Jätehuolto on Oulun kaupungin liikelaitos, joka vastaa toimialueellaan jätteenkäsittelystä, kuljetusten toimivuudesta ja jäteneuvonnasta. Oulun Jätehuollon

Lisätiedot

Energiatutkimuskeskuksen palvelut kiertotalouden näkökulmasta Kiertotalous seminaari 21.4.2015. Teknologia- ja ympäristöala, Varkaus Jukka Huttunen

Energiatutkimuskeskuksen palvelut kiertotalouden näkökulmasta Kiertotalous seminaari 21.4.2015. Teknologia- ja ympäristöala, Varkaus Jukka Huttunen Energiatutkimuskeskuksen palvelut kiertotalouden näkökulmasta Kiertotalous seminaari 21.4.2015 Teknologia- ja ympäristöala, Varkaus Jukka Huttunen Varkauden kampus - energiatutkimuskeskusta luomassa Energiatutkimuskeskus

Lisätiedot

Ajankohtaista HSY:n jätehuollosta

Ajankohtaista HSY:n jätehuollosta Ajankohtaista HSY:n jätehuollosta Isännöitsijöiden koulutustilaisuus Kierrätys tehostuu, hyötykäyttö paranee, Lasi, Metalli ja Kartonki Lasin, metallin ja kartongin kierrätys tehostuu Uudet jätehuolto

Lisätiedot

Jätteen kaatopaikkakelpoisuus ja kuormien tarkastus Munkkaalla. Jäteklubi 27.5.2008 Saara Sipilä

Jätteen kaatopaikkakelpoisuus ja kuormien tarkastus Munkkaalla. Jäteklubi 27.5.2008 Saara Sipilä Jätteen kaatopaikkakelpoisuus ja kuormien tarkastus Munkkaalla Jäteklubi 27.5.2008 Saara Sipilä Kaatopaikkakelpoisuus Jätelainsäädäntö VNa 202/2006: mm. prosessinkulku, raja-arvot suolojen liukoisuuksille..

Lisätiedot

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen

Lisätiedot

Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote

Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote MERI-PORIN VOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSTIEDOTE Tässä turvallisuustiedotteessa kuvataan Meri-Porin voimalaitoksen toimintaa ja toiminnasta aiheutuvia vaaratekijöitä.

Lisätiedot

Uuma-rakentaminen Oulun seudulla. Pohjois-Suomen UUMA2 alueseminaari 15.8.2013 Markku Illikainen, Oulun Jätehuolto

Uuma-rakentaminen Oulun seudulla. Pohjois-Suomen UUMA2 alueseminaari 15.8.2013 Markku Illikainen, Oulun Jätehuolto Uuma-rakentaminen Oulun seudulla Pohjois-Suomen UUMA2 alueseminaari 15.8.2013 Markku Illikainen, Oulun Jätehuolto Oulun Jätehuolto Alansa edelläkävijä, joka tarjoaa monipuolista täyden palvelun jätteenkäsittelyä

Lisätiedot

Itä-Suomen ympäristölupaviraston toimintaa jatkaa 1.1.2010 lukien Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue.

Itä-Suomen ympäristölupaviraston toimintaa jatkaa 1.1.2010 lukien Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue. Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 23/10/1 Dnro ISAVI/74/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 12.3.2010 Itä-Suomen ympäristölupaviraston toimintaa jatkaa 1.1.2010 lukien Itä-Suomen aluehallintoviraston

Lisätiedot