KELPO 2 hankkeen loppuraportti: Kierrätyspolttoaineiden energiakäytön järjestäminen Pohjois-Savossa
|
|
- Niilo Väänänen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KELPO 2 hankkeen loppuraportti: Kierrätyspolttoaineiden energiakäytön järjestäminen Pohjois-Savossa Mika Arffman Marjaleena Aatamila Jarmo Tervo Pentti Janka Jari Kymäläinen
2 3 ALKUSANAT toteutetussa Kierrätyspolttoaineiden ja lietteiden energiakäyttö Pohjois-Savossa (KELPO 1) -hankkeessa selvitettiin mahdolliset vaihtoehdot jätteiden energiakäytön järjestämiseksi Pohjois-Savossa. Hankkeessa selvitettiin ympäristönäkökohdat huomioiden teknisesti ja taloudellisesti sopivimmat ratkaisut kierrätyspolttoaineiden, teollisuus- ja yhdyskuntalietteiden sekä muiden biopolttoaineiden käyttöön Pohjois-Savossa. Hankkeessa pyrittiin huomioimaan alueen teollisuuden ja kuntien energiantarpeiden kehitys, uudet ympäristösäädökset ja vielä suunnitteluvaiheessa olleet tekniikat. Kierrätyspolttoaineiden energiakäytön järjestäminen Pohjois-Savossa (KELPO 2) -hanke on KELPO 1 -hankkeen itsenäinen jatkohanke. Tässä julkaisussa on esitetty KELPO 2 - hankkeen aikana ( ) tehtyjen selvitysten keskeisimmät asiat. Hankkeessa jatkettiin KELPO 1- hankkeen myötä Pohjois-Savon jäte- ja energia-alan asiantuntijoiden, ympäristöviranomaisten sekä oppilaitosten välille muodostunutta yhteistyötä. Hankkeen keskeisimpänä päämääränä oli tarkentaa ja selvittää KELPO 1-hankkeessa esille nousseita kysymyksiä Pohjois-Savon energiajätteen hyötykäytön järjestämisessä. Hankkeen rahoittajina ovat toimineet Pohjois-Savon ympäristökeskus, Kuopion Energia, Jätekukko Oy, Ylä-Savon Jätehuolto Oy ja Varkauden kaupunki. Kiitokset kaikille rahoittajille ja ohjausryhmän jäsenille erittäin aktiivisesta osallistumisesta hanketyöskentelyyn. Toivottavasti KELPO -hankkeiden myötä muodostunut yhteistyö ja hankkeissa tehdyt selvitykset ovat edesauttamassa jätteen energiakäytön osalta tehtäviä ratkaisuja Pohjois- Savossa. Kuopiossa Erkki Karttunen KELPO 2 hankkeen vastuullinen johtaja Hankeosioiden tekemisestä ja kirjoittamisesta ovat vastanneet seuraavat henkilöt: Insinööri Mika Arffman (vastaava kirjoittaja) DI Jarmo Tervo, DI Pentti Janka ja DI Jari Kymäläinen FM Marjaleena Aatamila Pohjois-Savon ammattikorkeakoulu (Kappaleet: 1-5, 7 ja 9) Empower Engineering Oy (Kappale 6: Energialaitostarkastelu) Kuopion yliopisto (Kappale 8: Terveys- ja ympäristövaikutusten arviointi)
3 4 SANASTO Epäpuhtaudet Haitallinen Hyötyjäte Kaatopaikkakaasu Kierrätyspolttoaineeseen kuulumattomat vieraat ainesosat ja kappaleet kuten esim. kivet, hiekka, lasi ja metalli. Aineet ja valmisteet, jotka hengitettyinä tai nieltyinä tai ihon kautta imeytyneinä voivat aiheuttaa haittaa terveydelle. Jätejae, joka voidaan käyttää uudelleen sellaisenaan tai, jonka sisältämä materiaali tai energia voidaan hyödyntää. Biokaasu (pääosin metaanin ja hiilidioksidin muodostama kaasuseos, joka syntyy mikrobiologisen metaanikäymisen tuloksena), joka muodostuu kaatopaikan hapettomissa kerroksissa. KELPO 1 hanke toteutettu ensimmäinen KELPO - hanke Kierrätyspolttoaineiden ja lietteiden energiakäyttöselvitys Pohjois-Savossa. Kierrätyspolttoaine Lisääntymiselle vaarallinen Loppusijoitus Myrkyllinen Ongelmajäte Yhdyskuntien ja yritysten polttokelpoisista, kuivista, kiinteistä ja syntypaikoilla lajitelluista jätteistä valmistettua polttoainetta. Aineet ja valmisteet, jotka hengitettyinä tai nieltyinä tai ihon kautta imeytyneinä voivat aiheuttaa periytyviä geneettisiä vaurioita tai lisätä niiden esiintyvyyttä. Jätteiden sijoittaminen kaatopaikalle. Aineet ja valmisteet mukaan lukien erittäin myrkylliset aineet ja valmisteet, jotka hengitettyinä tai nieltyinä tai ihon kautta imeytyneinä voivat aiheuttaa vakavan akuutin tai kroonisen terveydellisen haitan tai kuoleman. Jäte, joka kemiallisen tai muun ominaisuutensa takia voi aiheuttaa erityistä vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Perimää vaurioittava REF (Recovered Fuel) Sekajäte Aineet tai valmisteet, jotka hengitettyinä tai nieltyinä tai ihon kautta imeytyneinä voivat aiheuttaa periytyviä geneettisiä vaurioita tai lisätä niiden esiintyvyyttä. Kts. kohta kierrätyspolttoaine. Lajittelematonta yhdyskunta-, teollisuus- tai rakennusjätettä.
4 5 Syntypistelajittelu Syöpää aiheuttava Syövyttävä Yhdyskuntajäte Ärsyttävä Jätteiden lajittelua ja erillään pitämistä niiden syntypaikoilla. Aineet tai valmisteet, jotka hengitettyinä tai nieltyinä tai ihon kautta imeytyneinä voivat aiheuttaa syövän tai lisätä sen esiintyvyyttä. Aineet ja valmisteet, jotka voivat tuhota elävän kudoksen ollessaan kosketuksessa sen kanssa. Asumisessa syntyvää jätettä sekä ominaisuuksiltaan, koostumukseltaan ja määrältään siihen rinnastettavaa teollisuudessa, kaupassa tai muussa vastaavassa toiminnassa syntyvää jätettä. Aineet ja valmisteet, jotka eivät ole syövyttäviä, mutta voivat aiheuttaa tulehduksen välittömästi, pitkäaikaisessa tai toistuvassa kosketuksessa ihon tai limakalvojen kanssa.
5 6 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO TAUSTA TAVOITTEET HANKEKUVAUS TIIVISTELMÄ KELPO 2 -HANKKEESEEN LIITTYVIÄ YMPÄRISTÖSÄÄDÖKSIÄ LAINSÄÄDÄNTÖ KAATOPAIKKADIREKTIIVI, VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖS 861/97, 1049/99, 552/2001 JA 13/2002 KAATOPAIKOISTA JÄTEVEROLAKI (495/1996, 1157/1998 JA 923/2001) ENERGIAVEROLAKI (SÄHKÖN JA ERÄIDEN POLTTOAINEIDEN VALMISTUSVEROLAKI 1260/96, 1261/97, 510/98, 919/ 2001 JA 1244/ 2001) VALTAKUNNALLINEN JÄTESUUNNITELMA VUOTEEN JÄTTEENPOLTTOASETUS, JÄTTEENPOLTTODIREKTIIVI (2000/76/EY) YMPÄRISTÖMINISTERIÖN ASETUS YLEISIMPIEN JÄTTEIDEN SEKÄ ONGELMAJÄTTEIDEN LUETTELOSTA / VALTIONEUVOSTON ASETUS JÄTEASETUKSEN ( /1390) LIITTEEN 4 MUUTTAMISESTA / JÄTTEEN JALOSTAMINEN KIINTEÄKSI POLTTOAINEEKSI, LAADUNVALVONTAJÄRJESTELMÄ (SFS 5875) ITÄ-SUOMEN ALUEELLA TOTEUTETUT JA SUUNNITTELU-VAIHEESSA OLEVAT KIERRÄTYSPOLTTOAINERATKAISUT ETELÄ-SAVO Jätemäärät Jätehuollon järjestäminen Energiajätehuolto Kierrätyspolttoaineiden valmistuslaitokset Etelä-Savossa Kierrätyspolttoaineiden polttolaitokset Etelä-Savossa Energiajätteen käyttömäärät KAINUU Jätemäärät Jätehuollon järjestäminen Energiajätehuolto Energiajätteen keräys Energiajätteitä käyttävät laitokset Energiajätteen käyttömäärät KESKI-SUOMI Jätemäärät Jätehuollon järjestäminen Energiajätehuolto Energiajätteen keräys Energiajätteitä käyttävät laitokset Energiajätteen käyttömäärät... 32
6 POHJOIS-KARJALA Jätemäärät Jätehuollon järjestäminen Energiajätehuolto Energiajätteen keräys Energiajätteitä käyttävät laitokset Energiajätteen käyttömäärät POHJOIS-SAVO KOKO TARKASTELTAVA ALUE Tarkasteltavan alueen asukas- ja jätemäärät Tarkasteltavan alueen jätemäärien mukaan lasketut kuivajäte- ja REF-määrät YHTEENVETO TARKASTELTAVASTA ALUEESTA REF-LAITOSTARKASTELU TAUSTAA JA LÄHTÖTIETOJA REF:N VALMISTUSKUSTANNUKSET Käyttökustannukset Investointikustannukset Investoinnit yhteensä REF-laitoksen käyttö- ja investointikustannukset yhteensä KULJETUSKUSTANNUKSET Kuivajätteen kuljetuskustannukset REF:n kuljetuskustannukset REF:n/erilliskerätyn jätteen poltossa muodostuneen tuhkan kuljetuskustannukset Kuivajätteen, REF:n ja tuhkan kuljetuskustannukset yhteensä ENERGIALAITOSTARKASTELU JOHDANTO HAAPANIEMEN VOIMALAITOKSEN YHTEYTEEN TULEVA REF-KATTILA Yleistä REF-kattila Savukaasujen puhdistus Savukaasupäästöjen pitoisuuksien kontrollointi Kierrätyspolttoaineen vastaanotto ja käsittely voimalaitoksella HAAPANIEMEN VOIMALAITOKSEN YHTEYTEEN TULEVA KAASUTIN Yleistä Kaasutin Kiinteäkerroskaasuttimet Leijukerroskaasuttimet Tuotekaasun puhdistus Kytkentä voimalaitokseen STROMSDALIN JUANKOSKEN KARTONKITEHTAALLE RAKENNETTAVA REF-KATTILA Perusvaihtoehto; kuori- ja turvekattila Vaihtoehto, REF-kattila Vaihtoehto, sähkön tuotanto... 59
7 KAUKOLÄMPÖVERKON JA HEINÄLAMMINRINTEEN JÄTEKESKUKSEN LÄHEISYYTEEN RAKENNETTAVA JÄTTEENPOLTTOKATTILA Yleistä Kattila Arinakattila Leijupetikattila Polttoaineenkäsittely Polttoaineenkäsittely arinakattilalle Polttoaineenkäsittely leijupetikattilalle ENERGIATASELASKELMAT Kuopion alueen energiantuotantovaihtoehdot Kuopion alueen kaukolämpökuorma Voimalaitosten suoritusarvot Ajojärjestykset ja seisokit Energiataseet Juankosken energiantarve ja energiantuotantovaihtoehdot ENERGIANTUOTANNON KUSTANNUKSET JA INVESTOINNIT Polttoainekustannukset ja -verot Investoinnit, pääoma-, kiinteät käyttö- ja kunnossapitokustannukset Muuttuvat käyttö- ja kunnossapitokustannukset Kustannukset yhteensä KANNATTAVUUSLASKELMAT YHTEENVETO ENERGIALAITOSTARKASTELUSTA JUANKOSKEN ENERGIALAITOSVAIHTOEHDON LISÄTARKASTELU VAIHTOEHDOT REF:N POLTTO ENSISIJAISENA POLTTOAINEENA JUANKOSKEN ENERGIALAITOSVAIHTOEHDOISSA YHTEENVETO JUANKOSKEN TILANTEESTA TERVEYS- JA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTENARVIOINTI JOHDANTO KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT KULJETUKSET REF:N VALMISTUS JA SIIRTO POLTTOON POLTTO Kaasutus Arinapoltto TUHKAT SAVUKAASUJEN PUHDISTUS YHTEENVETO TERVEYS- JA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINNISTA YHTEENVETO LÄHTEET KIRJALLISUUSLÄHTEET INTERNET-LÄHTEET HENKILÖKOHTAISET TIEDONANNOT... 94
8 9 1. JOHDANTO 1.1. Tausta Jätteenpolttodirektiivin (2000/76/EY) myötä tulevat mittaus- ja puhdistusvelvoitteet vaikuttavat jätteiden energiakäytön järjestämiseen merkittävästi. Nykyinen jätteenpoltto, jossa jätettä käytetään seos- ja rinnakkaispolttoaineena tulee tulevaisuudessa taloudellisesti kannattamattomaksi, koska toiminta katsotaan jätteenpoltoksi, mikäli prosenttikin polttoaineesta on peräisin jätteestä. Jätteenpolttodirektiivi koskee käytössä olevia polttolaitoksia lähtien. Uudet jätteenpolttolaitokset ovat kuuluneet jätteenpolttodirektiivin alaisuuteen vuoden 2003 alusta lähtien. (Härkönen 2002) Valtioneuvoston tavoitteen mukainen 70 %:n jätteen hyötykäyttöaste vuodelle 2005 edellyttää jätteen energiahyötykäytön lisäämistä. Tämä tarkoittaa sitä, että neljän vuoden päästä Suomessa tulisi olla polttokapasiteettia noin miljoonalle tonnille energiajätettä vuodessa. Tällöin tarvittaisiin viisi tonnin polttolaitosta ja noin parikymmentä tonnin polttolaitosta lisää sekä muutamia erikoislaitoksia teollisuuden erityisjätteille (Härkönen 2002). Vuonna 2000 Pohjois-Savossa syntyi noin t loppusijoitettavaa yhdyskunta-, teollisuus- ja rakennusjätettä. Tästä määrästä loppusijoitukseen päätyi t. Maakunnan yhdyskuntajätehuollon hyötykäyttöaste oli 37 %. (Kiema et al. 2002) KELPO 1 -hankkeessa laskettiin, että loppusijoitettavasta jätemäärästä noin t olisi kuivajätettä, josta voitaisiin valmistaa noin t kierrätyspolttoainetta. Kun kierrätyspolttoaineen ja biojätteen osuus vähennetään loppusijoitettavan jätteen määrästä, hyöty-käyttöaste (n. 67 %) maakunnassa nousee lähelle Valtioneuvoston asettamaa 70 %:n tavoitetta. (Kiema et al. 2002) 1.2. Tavoitteet KELPO 2 -hankkeen tavoitteena oli selvittää ja tarkentaa KELPO 1 -hankkeessa energialaitostarkastelun sekä terveys- ja ympäristövaikutusten osalta esille nousseita kysymyksiä. Lähimaakuntien energiajätehuollon tilanteesta oli tarkoitus selvittää ratkaisut, joilla olisi mahdollista vaikutusta Pohjois-Savoon suunniteltavaa jätteenpolttoa ajatellen. REF:n valmistus-laitokseen ja ympäristösäädöksiin liittyvät asiat oli tarkoitus päivittää vastaamaan hankkeen aikaista tilannetta. KELPO 1 -hankkeessakin mukana olleista energialaitostarkasteluvaihtoehdoista, tarkasteltavaksi valittiin kohteet, joiden toteuttaminen voi olla tulevaisuudessa mahdollista ja joiden osalta tarvittiin lisäselvityksiä (Haapaniemen ja Stromsdalin REF-vaihtoehto). Haapaniemen voimalaitoksen yhteyteen rakennettava kaasutinvaihtoehto, jossa tuotekaasu puhdistettaisiin ennen polttoa, ja kaukolämmöntuotantoon keskittyvä Heinälamminrinteen jätteenpolttovaihtoehto otettiin mukaan täysin uusina kohteina. Hankkeen tavoitteena oli vertailla energialaitosvaihtoehtojen kannattavuuksia ottaen huomioon tulevaisuuden jätteenpolttosäädökset. Lisäksi energialaitosvaihtoehdoille pyrittiin selvittämään jätteenpolton teknisistä ratkaisuista aiheutuvat kustannukset ja riskit. Terveys- ja ympäristövaikutusten arvioinnissa oli tavoitteena hahmottaa energialaitostarkastelussa tutkittujen vaihtoehtojen terveys- ja ympäristövaikutukset.
9 Hankekuvaus KELPO 2 -hanke Kierrätyspolttoaineiden energiakäytön järjestäminen Pohjois-Savossa on osa Itä- Suomen Tavoite 1-ohjelmakautta. Hankeen päärahoittajana on ollut Pohjois-Savon ympäristökeskus, jonka rahoitusosuudesta puolet saatiin Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) ja toinen puoli oli kansallista rahoitusta. Muina rahoittajina olivat Kuopion Energia, Jätekukko Oy, Ylä-Savon Jätehuolto Oy ja Varkauden kaupunki. KELPO 2 -hanke on osa Pohjois-Savon ammattikorkeakoulun hallinnoimaa KOKOEKOhankeperhettä, missä on tavoitteena edistää ja kehittää Pohjois-Savon ympäristöalan osaamista ja ympäristöalan teknologioita. KELPO 2 -hanke on itsenäinen jatkohanke toteutetulle KELPO 1 -hankkeelle (Kierrätyspolttoaineiden ja lietteiden energiakäyttö Pohjois-Savossa), jossa selvitettiin vaihtoehdot jätteiden energiakäytön järjestämiseksi Pohjois-Savossa. KELPO 1 -hankkeessa selvitettiin ympäristönäkökohdat huomioiden teknisesti ja taloudellisesti kannattavimmat ratkaisut kierrätyspolttoaineiden, teollisuus- ja yhdyskuntalietteiden sekä muiden biopolttoaineiden käyttöön Pohjois-Savossa. Pohjois-Savon ammattikorkeakoulun ja rahoittajien lisäksi Kuopion yliopisto toimi KELPO 2 - hankkeessa partnerina sekä Kuopion kaupunki ja Pohjois-Savon liitto asiantuntijatahoina. KELPO 2 -hankkeen ohjausryhmätyöskentelyyn osallistuivat: Yliopettaja Erkki Karttunen (puheenjohtaja) Ympäristöinsinööri Helka Markkanen Tuotantojohtaja Esa Lindholm ( ) Käyttöpäällikkö Matti Voutilainen ( ) Toimitusjohtaja Arto Ryhänen Tekninen johtaja Pekka Björk Toimitusjohtaja Risto Kauhanen Jätehuoltopäällikkö Jarmo Vepsäläinen Professori Juhani Ruuskanen Ympäristönsuojelutarkastaja Erkki Pärjälä Maakuntasuunnittelija Seppo Laitila Projekti-insinööri Mika Arffman (sihteeri) PSAMK Pohjois-Savon ympäristökeskus Kuopion Energia Kuopion Energia Jätekukko Oy Jätekukko Oy Ylä-Savon Jätehuolto Oy Varkauden kaupunki Kuopion yliopisto Kuopion kaupunki Pohjois-Savon liitto PSAMK
10 11 2. TIIVISTELMÄ KELPO 2 -hanke koostui kuudesta osatehtävästä: 1. Hankkeeseen liittyvät ympäristösäädökset. 2. Itä-Suomen alueella toteutetut ja suunnitteluvaiheessa olevat kierrätyspolttoaineratkaisut. 3. Energialaitostarkastelu. 4. Juankosken energialaitosvaihtoehdon lisätarkastelu. 5. REF:n valmistuslaitostarkastelu. 6. Terveys- ja ympäristövaikutusten arviointi. Hankkeen osatehtävistä Pohjois-Savon ammattikorkeakoulu teki neljä osiota (1, 2, 4 ja 5). Yksi osatehtävä (3) ostettiin hankkeen ulkopuoliselta taholta (Empower Engineering Oy). Terveys- ja ympäristövaikutusten arvioinnista vastasi hankkeessa partnerina toiminut Kuopion yliopisto. Hankkeessa tarkasteltiin ympäristösäädöksiä, jotka ovat vaikuttaneet ja vaikuttavat osatehtävissä käsiteltyihin osa-alueisiin. Esitetyillä ympäristösäädöksillä on pyritty selventämään muissa osatehtävissä esille nousseita asioita. Suomen lainsäädäntöön on viime vuosina sisällytetty ja lähivuosina tullaan sisällyttämään monia merkittäviä EU-direktiivejä. Euroopan Unionin jätepolitiikan ensisijainen tavoite on jätteiden synnyn ehkäiseminen. Jätteet tulisi hyödyntää materiaalina tai energiana ja vasta viimeisenä vaihtoehtona on jätteiden turvallinen loppusijoittaminen. Vahvimmin lähivuosien jätehuoltoon ovat vaikuttaneet/vaikuttavat valtioneuvoston päätös kaatopaikoista sekä kaatopaikkadirektiivi, jotka asettavat vaatimuksia kaatopaikkarakenteille ja rajoituksia kaatopaikalle läjitettävän biohajoavan jätteen määrälle. Vuoden 2003 alusta voimaan astunut jätteenpolttoasetus (jätteenpolttodirektiivi) tulee lisäämään kierrätyspolttoaineiden/jätteiden rinnakkaispolton kustannuksia tiukentamalla laitosten päästömääräyksiä (mittaus- ja puhdistusjärjestelmäinvestoinnit). Tarkistetun valtakunnallisen jätesuunnitelman (vuoteen 2005) mukaan jätealan kehittämiseksi tarvitaan uusia ohjauskeinoja, joita on lähivuosina tulossa jätteiden määrän sekä jätehuollon kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Lisäksi valtioneuvosto esitti, että jätevero korotetaan asteittain nykyisestä 15,14 /t vuoden 2003 aikana 23 /t ja vuonna 2005 jo 30 /t. Korotuksella pyritään parantamaan erityisesti yhdyskunta- ja rakennusjätteiden hyödyntämistä, joille asetettuihin hyödyntämistavoitteisiin ei ole päästy. Jätteenpolttoasetuksen myötä tulleet velvoitteet (puhdistus-, mittaus- ja analyysivaatimukset) aiheuttavat lisäkustannuksia nykymuotoiselle jätteiden rinnakkais- ja seospoltolle. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että vuoden 2005 jälkeen ollaan tilanteessa, jossa nykymuotoinen jätteiden poltto ei ole enää kannattavaa. Mikäli yksikin prosentti polttoaineseoksesta on peräisin jätteestä, kattilaa koskevat kaikki jätteenpolttodirektiivin vaatimukset. Mittausvelvoitteiden ja kustannusten kasvaessa sekä investointien lisääntyessä nykyinen 5-30 %:n kierrätyspolttoainemäärä polttoaineseoksessa ei enää riitä kattamaan muodostuvia kustannuksia. Kierrätyspolttoaineen osuus polttoaineessa tulisikin nostaa mahdollisimman suureksi. (Härkönen 2002) Valtioneuvoston tavoitteen mukainen 70 %:n jätteen hyötykäyttöaste edellyttää jätteen energiahyötykäytön lisäämistä. Tämä tarkoittaa sitä, että neljän vuoden päästä Suomessa tulisi olla polttokapasiteettia noin miljoonalle tonnille energiajätettä vuodessa. Tällöin tarvittaisiin viisi tonnin polttolaitosta ja noin parikymmentä tonnin polttolaitosta lisää (Härkönen 2002). Jätteenpolttoa tullaan keskittämään suuriin laitoksiin, joiden polttoaineenkeräysalueet tulevat olemaan laajoja ja poltettavan jätteen kuljetusmatkat pitkiä.
11 12 Hankkeessa tarkasteltiin Pohjois-Savon lähimaakuntien eli Etelä-Savon, Kainuun, Keski-Suomen ja Pohjois-Karjalan energiajätehuollon tilannetta. Niistä selvitettiin poltettavaksi kelpaavat jätemäärät, jätteitä polttavat energialaitokset, jätepolttoainetta valmistavat murskauslaitokset, kaatopaikkaratkaisut nyt ja tulevaisuudessa sekä jätteenpolttoratkaisut, joilla on mahdollisesti vaikutuksia Pohjois-Savon alueelle suunniteltavaan jätteen energiakäyttöön. Tarkastelluissa maakunnissa ei ole järjestetty laajaa yhdyskuntajätteenpolttoa eikä lähitulevaisuudessa ollut rakenteilla edellä esitetyn kokoluokan jätteenpolttolaitoksia KELPO 1 -hankkeessa tehty REF-laitostarkastelu päivitettiin vastaamaan vuoden 2002 tilannetta. Kierrätyspolttoaineen valmistuslaitoksen prosessilaitteiden investointi-kustannukset tarkistettiin Rumen Oy:ltä, jolta saadut kustannusarviot olivat KELPO 1 -hankkeen laskelmien perustana. Lisäksi osatehtävässä REF-laitostarkastelu tehtiin tarkastelu Suomessa vuonna 2002 toimineista kierrätyspolttoaineen valmistuslaitoksista. Tarkastelu on esitetty raportin liitteenä 16. Lähimaakuntien tarkastelun perusteella ohjausryhmässä päätettiin, että REF- ja energialaitostarkasteluissa käytetään KELPO 1 -hankkeessa selvitettyjä Pohjois-Savon jätemäärätietoja. Selvityksessä on tarkasteltu tilannetta, missä hyödynnettäisiin kaikki Pohjois-Savon alueella muodostuva polttokelpoinen jäte ja polttolaitos sijoittuisi Pohjois-Savon alueelle. Polttokelpoiseen jätteeseen sisällytetään kotitalouksissa, yrityksissä, rakennustoiminnassa ja teollisuudessa muodostuvat jätteet. KELPO 2 -hankkeeseen tehdyssä energialaitostarkastelussa tarkennettiin jätteiden energiakäytön teknisiä ratkaisuita ja kustannuksia KELPO 1 -hankkeen perusteella valituille toteutusvaihtoehdoille: G REF-höyrykattila Haapaniemen voimalaitokselle. G REF-kaasutin, jossa tuotekaasu puhdistetaan ennen polttoa ja poltetaan Haapaniemen voimalaitoksella. G REF-höyrykattila Stromsdalin kartonkitehtaalle. G Kaukolämpökattila Heinälamminrinteen jätekeskuksen läheisyyteen. Stromsdalin kartonkitehtaan osalta energialaitostarkastelussa laskennan perusteeksi otettiin tilanne, jossa ensisijaisesti poltettaisiin kartonkitehtaalla muodostuva kuori sekä tasteriliete ja loput käytettävästä polttoaineesta olisi REF:ä. Tarkastelussa oli kaksi vaihtoehtoa eli höyrykeskus- ja voimalaitosvaihtoehto. Energialaitostarkastelussa havaittiin, ettei kummassakaan vaihtoehdossa kaikkea Pohjois-Savon alueella muodostuvaa jätettä saada poltettua. Tämän vuoksi tehtiin Juankosken energiavaihtoehdon lisätarkastelu. Siinä laskennan perusteeksi otettiin tilanne, jossa Juankoskella poltettaisiin ensisijaisesti REF:ä ja, mikäli REF ei riittäisi, loput polttoaineesta olisi kuorta ja tasterilietettä. Myöskään tässä vaihtoehdossa kaikkea REF:ä ei saada poltettua, vaan osa kierrätyspolttoaineesta tulisi toimittaa johonkin toiseen polttolaitokseen. Lisäksi kuori ja tasterilietteelle tulisi keksiä jokin loppukäyttöratkaisu. Energialaitostarkastelun kannattavuustarkastelussa Heinälamminrinteen jätekeskuksen läheisyyteen rakennettava kaukolämpölaitos osoittautui parhaaksi vaihtoehdoksi. Siinä kuivajätteen vastaanottohinnan tulisi olla n. 38 /t, jotta päästäisiin turpeen polttoa Haapaniemen voimalaitoksella vastaavaan kustannustasoon. Juankosken voimalaitos osoittautui toiseksi parhaaksi vaihtoehdoksi, jossa jätteen vastaanottohinnaksi REF-polttoaineen valmistus-laitoksella tuli 60 /t. Tässä vaihtoehdossa tulee kuitenkin huomioida, ettei kaikkea Pohjois-Savon alueella muodostuvaa jätettä saada poltettua tutkitun kokoluokan laitoksella. Haapaniemen yhteyteen suunniteltava REF-kaasutin, jossa tuotekaasu pudistetaan ennen polttoa, osoittautui kolmanneksi parhaaksi vaihtoehdoksi. Siinä vastaanottohinnan tulisi olla n. 78 /t, jotta päästäisiin turpeen polttoa vastaavaan kustannustasoon. Kaasutinvaihtoehdon huono puoli on se, ettei
12 13 tuotekaasun puhdistukseen perustuvaa ratkaisua (ennen polttoa) ole vielä suuressa mittakaavassa käytössä. Haapaniemen voimalaitoksen REF-kattilainvestoinnin vastaanottohinnan tulisi olla 100 /t, jotta päästäisiin turpeen polttoa vastaavaan kustannustasoon. Huono kannattavuus johtuu pääasiassa kattilan korkeasta hinnasta ja tuorehöyryn arvojen rajoituksista. Kattilan hinta on korkea johtuen kattilan tyypistä ja siitä, että ainoastaan osa (35 % - 50 %) sen kapasiteetista käytetään REF:n polttoon, mutta koko kapasiteetille on oltava REF-polton mitoitus ja tekniikka. REF-kattilan matalammat höyrynarvot alentavat Haapaniemen laitoksen sähköntuotantoa. KELPO 1 -hankkeessa tehdyssä terveys- ja ympäristövaikutusten selvityksessä esiteltiin laajemmin jätteenkäsittelyn terveysvaikutuksia. Näin ollen KELPO 2 -hankkeessa keskityttiin tarkemmin eri vaihtoehtojen ympäristövaikutuksiin. KELPO 2 -hankkeessa tehdyssä terveys- ja ympäristövaikutusten tarkastelussa asioita on käsitelty suppeammin varsinaiseen ympäristövaikutusten arviointiin verrattuna. Vaikutuksissa ilmakehään rajoituttiin kasvihuonekaasujen määriin ja esim. liikenteen osalta ympäristövaikutuksia arvioitiin välillisesti esittämällä liikenteen päästöt eri vaihtoehdoissa. Vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön ei ole käsitelty. Hankkeessa oli useita eri vaihtoehtoja ja niiden tarkastelussa keskityttiin lähinnä eroavaisuuksien vertailuun saatavilla olevan aineiston perusteella.
13 14 3. KELPO 2 -HANKKEESEEN LIITTYVIÄ YMPÄRISTÖSÄÄDÖKSIÄ Tässä kohdassa on tarkasteltu sellaisia ympäristösäädöksiä, jotka ovat vaikuttaneet/vaikuttavat hankkeessa käsiteltyihin osa-alueisiin. Näin ollen tässä tarkastelussa esitetyt asiat eroavat jonkin verran KELPO 1 -hankkeessa käsitellyistä säädöksistä. Biojätteen biologista käsittelyä, puhdistamolietteiden käyttöä, yhdyskuntajätevesien käsittelyä, lannoitelainsäädäntöä ja RES-Edirektiiviä koskevat osiot on jätetty tämän tarkastelun ulkopuolelle, kun taas Jätteen jalostaminen kiinteäksi polttoaineeksi. Laadunvalvontajärjestelmä. (SFS 5875), Valtioneuvoston asetus jäteasetuksen ( /1390) liitteen 4 muuttamisesta /1128 ja Energiaverolaki (Sähkön ja eräiden polttoaineiden valmistusverolaki 1260/96, 1261/97, 510/98, 919/ 2001 ja 1244/ 2001) on otettu mukaan selventämään muissa osaselvityksissä esille nousseita asioita. Seuraavassa on käyty lyhyesti läpi jätteisiin ja niiden energiakäyttöön liittyviä ympäristösäädöksiä ja niiden vaikutuksia Suomessa Lainsäädäntö Viime vuosikymmenen aikana Suomen lainsäädäntöä on mukautettu vastaamaan EU-lainsäädäntöä ja lähivuosinakin kansalliseen lainsäädäntöön tullaan sisällyttämään monia merkittäviä EU-direktiivejä. Uusia määräyksiä ja velvoitteita on tullut ja tulee vastaamaan tiukentuviin ympäristövaatimuksiin. Euroopan Unionin jätepolitiikan ensisijainen tavoite on jätteiden synnyn ehkäiseminen. Jätteet tulisi hyödyntää materiaalina tai energiana ja vasta viimeisenä vaihtoehtona on jätteiden turvallinen loppusijoittaminen. Vahvimmin lähivuosien jätehuoltoon ovat vaikuttaneet/vaikuttavat valtioneuvoston päätös kaatopaikoista sekä kaatopaikkadirektiivi, jotka asettavat vaatimuksia kaatopaikkarakenteiden tasolle ja rajoituksia kaatopaikalle läjitettävän biohajoavan jätteen määrälle. Jätteenpolttodirektiivi tulee lisäämään kierrätyspolttoaineiden/jätteiden rinnakkaispolton kustannuksia tiukentamalla laitosten päästömääräyksiä (mittaus- ja puhdistusjärjestelmäinvestoinnit). Tarkistetun valtakunnallisen jätesuunnitelman (vuoteen 2005) mukaan jätealan kehittämiseksi tarvitaan uusia ohjauskeinoja, joita on lähivuosina tulossa jätteiden määrän sekä jätehuollon kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Lisäksi valtioneuvosto päätti esittää (jätesuunnitelman tarkistuksen yhteydessä), että jätevero korotettaisiin asteittain nykyisestä 15,14 /t vuonna /t ja vuonna 2005 jo 30 /t. Korotuksella pyritään parantamaan erityisesti yhdyskunta- ja rakennusjätteiden hyödyntämistä, joille asetettuihin hyödyntämistavoitteisiin ei ole päästy
14 Kaatopaikkadirektiivi, Valtioneuvoston päätös 861/97, 1049/99, 552/2001 ja 13/2002 kaatopaikoista Kaatopaikkadirektiivi (31/99/EY) astui voimaan Valtioneuvoston päätös kaatopaikoista (VNp 861/97) vastasi jo suurelta osin kaatopaikkadirektiivin vaatimuksia ja tarvittavat muutokset on tehty päätöksissä 1049/99, 552/2001 ja 13/2002. Vuoden 2002 alusta lähtien kaatopaikoille ei ole saanut sijoittaa jätettä, jota ei ole esikäsitelty. Vaatimusta ei tarvitse noudattaa, mikäli esikäsittely ei edistä jätteen määrän terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan vaaran tai haitan vähentämistä. Esikäsittelyllä tarkoitetaan lajittelua sekä fysikaalisia, kemiallisia tai biologisia menetelmiä, joiden avulla jätteen ominaisuuksia muutetaan sen määrän tai haitallisuuden vähentämiseksi ja käsittelyn tai hyödyntämisen helpottamiseksi. Tämä tarkoittaa sitä, että jäte tulee vähintäänkin syntypistelajitella ennen kaatopaikkasijoitusta. Kaatopaikalla on vuoden 2002 alusta lähtien tarkoitettu jätteiden käsittelypaikkaa, jossa jätettä sijoitetaan maan päälle tai maahan, mukaan lukien tuotantopaikan yhteydessä oleva paikka, jonne jätteen tuottaja sijoittaa omaa jätettään sekä yli vuoden käytössä oleva paikka, jossa jätettä varastoidaan väliaikaisesti. Vuoden 2002 alusta lähtien kaatopaikkakaasut on pitänyt kerätä yhteen ja hyödyntää tai käsitellä mahdollisuuksien mukaan. Samoin kaatopaikkojen pintarakenteet sekä vesien hallinta ja käsittely on tullut olla (jo olemassa olevilla kaatopaikoilla) kunnossa vuoden 2002 alusta saakka. Kaatopaikoille ei saa vuoden 2004 jälkeen sijoittaa asumisessa syntyvää jätettä eikä ominaisuudeltaan ja koostumukseltaan siihen rinnastettavaa teollisuus, palvelu tai muussa toiminnassa syntynyttä jätettä, josta suurinta osaa biohajoavasta jätteestä ei ole erilliskerätty (hyödyntämistä varten). Käytössä olevan kaatopaikan tulee täyttää kaatopaikan pohjarakenteita koskevat vaatimukset lähtien. Kaatopaikkadirektiivin mukaan tulisi jätteenkäsittelymaksulla kattaa kaatopaikan perustamisesta, hoidosta, jälkihoidosta ja lopettamisesta muodostuvat kustannukset Jäteverolaki (495/1996, 1157/1998 ja 923/2001) Jätevero on Suomessa 15,14 /t jätteestä, joka toimitetaan kaatopaikalle. Veroa ei tarvitse suorittaa muista jätteistä eroteltuna toimitettavasta: G Saastuneesta maa-aineksesta, joka voidaan sijoittaa kyseiselle kaatopaikalle. G Keräyspaperin puhdistuksessa syntyvästä siistausjätteestä. G Voimalaitoksen rikinpoistojätteestä ja lentotuhkasta. G Jätteestä, joka hyödynnetään kaatopaikalla sen perustamisen, käytön, käytöstä poistamisen tai jälkihoidon kannalta välttämättömissä rakenteissa tai rakennuksissa. Jäteverolaissa kaatopaikkana ei pidetä aluetta, jossa säilytetään muista jätteistä erotettuna jätettä väliaikaisesti kolmea vuotta lyhyempi aika ennen sen käsittelyä tai hyödyntämistä. Jäteverolakia ei sovelleta alueeseen, jonne sijoitetaan ainoastaan maan ja kallioperän aineksia. Myöskään tätä lakia ei sovelleta alueeseen, jossa jäte hyödynnetään muista jätteistä eroteltuna, kompostoidaan tai muutoin biologisesti käsitellään erilliskerättyä biojätettä tai jäte-vedenpuhdistamon lietettä.
15 Energiaverolaki (Sähkön ja eräiden polttoaineiden valmistusverolaki 1260/96, 1261/97, 510/98, 919/ 2001 ja 1244/ 2001) Tämän hetkisen energiaverotuksen mukaan sähköntuotannossa polttoaineella ei ole valmisteveroa, kun taas lämmöntuotannossa vero on polttoainekohtainen. Lämmöntuotannossa puuperäiset polttoaineet ovat verottomia ja kiinteistä polttoaineista laissa on määritetty vero kivihiilelle sekä polttoturpeelle. Jätepolttoaineen osalta tulkintaongelmia on aiheuttanut polttoaineen tyypin määrittely. Puuperäisillä polttoaineilla tuotetulle sähkölle on maksettu tuotantotukea, muttei jäteperäisillä polttoaineilla tuotetulle sähkölle. (Loikala 2001) Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen energiaverotuksen muutoksista vuoden 2003 alusta lähtien. Esityksen mukaan kaikkia energiaveroja korotetaan noin viidellä prosentilla ja energiaverotukseen tehdään muitakin muutoksia. (Saarinen 2002) Keskeisiä muutosesityksiä (Saarinen 2002): G Sähköntuotannon energiaverotukia esitettiin laajennettavaksi koskemaan kierrätyspolttoaineilla ja biokaasulla tuotettua sähköä (kansallisen ilmastostrategian mukaisesti). G Metsähakkeella tuotetulle sähkölle esitettiin aiempaa korkeampaa energiaverotukea. G Yhdistetyn sähkön ja lämmön tuotannon verollisten polttoaineiden laskentasääntöä esitettiin muutettavaksi yhdistettyä tuotantoa suosivampaan suuntaan. G Turpeen verottoman käytön rajaa esitettiin nostettavaksi. G Lisäksi esitys sisälsi erinäisiä teknisluonteisia lakimuutoksia, joilla on pyritty helpottamaan ja täsmentämään lain soveltamista. Kierrätyspolttoaineilla ja biokaasulla tuotetun sähkön energiaverotuen osuus olisi 0,42 snt/kwh. Metsähakkeella tuotetun sähkön energiaverotuen osuus nousisi muita puupolttoaineita suuremmaksi eli 0,69 snt/kwh. (KTM 5/2002) 3.5. Valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen 2005 (Ympäristöministeriö 2002) Valtioneuvosto hyväksyi tarkistetun valtakunnallisen jätesuunnitelman, joka ulottuu vuoteen Tarkistettu suunnitelma korvaa voimassa olevan vuonna 1998 hyväksytyn valtakunnallisen jätesuunnitelman. Suunnitelman mukaan jätealan kehittämiseksi tarvitaan nopeasti uusia ohjauskeinoja, joita on lähivuosina tulossa jätteiden määrän sekä jätehuollon kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi ja jätteiden hyödyntämisen edistämiseksi. G Orgaanisten ja biohajoavien jätteiden kaatopaikkasijoitusta aiotaan rajoittaa ja jäteveroa korottaa asteittain. G Tuotteiden valmistajien ja maahantuojien jätehuoltovastuuta laajennetaan. G Valtion taloudellista osallistumista jätealan kehittämiseen sekä alan tieteellistä tutkimusta ja koulutusta lisätään nykyisestä. Tarkistetun jätesuunnitelman mukaan kaatopaikoille saisi vuodesta 2010 lähtien sijoittaa vain sellaista yhdyskunta- ja talonrakennusjätettä, jonka orgaanisesta ja biohajoavasta osasta vähintään 80 prosenttia on erotettu muuta käsittelyä tai hyödyntämistä varten. Lisäksi teollisuudessa syntyvän biohajoavan jätteen sijoittamista teollisuuden omille kaatopaikoille rajoitettaisiin. Säädösmuutokset
16 17 toteutettaisiin mahdollisimman pian, jotta tarvittaviin laitosinvestointeihin ehdittäisiin varautua. Esimerkiksi Ruotsissa orgaanisen jätteen sijoittaminen kaatopaikoille loppuu vuoden 2005 alussa. Jätesuunnitelman tarkistuksen yhteydessä valtioneuvosto päätti esittää, että jätevero korotettaisiin asteittain nykyisestä 15,14 /t vuonna /t ja vuonna 2005 jo 30 /t. Korotuksella pyritään parantamaan erityisesti yhdyskunta- ja rakennusjätteiden hyödyntämistä, joille asetettuihin hyödyntämistavoitteisiin ei ole päästy. Veronkorotuksen tuottamilla varoilla voidaan turvata valtion entistä suurempi osallistuminen jätealan kehittämiseen. Suomessa jäteveron nykyinen taso on noin puolet Ruotsin, noin 40 % Norjan ja noin kolmasosa Tanskan jäteveron tasosta. Suomi on näistä maista edelleen ainoa, jossa teollisuuden omat kaatopaikat on vapautettu kokonaan jäteverosta. Tuottajanvastuuta (tuotteen valmistajan ja maahantuojan vastuuta) lisättäisiin aiempaa enemmän myös tuotteista käytön jälkeen muodostuvien jätteiden käsittelyyn ja hyödyntämiseen. Uudet tuottajanvastuuseen perustuvat säädökset ovat valmisteilla ajoneuvoista sekä sähkö- ja elektroniikkalaitteista. Lisäksi tällaiset säädökset tulisivat akuille ja paristoille. Jätteiden määrän ja haitallisuuden vähentäminen tulisi, tarkistetun jätesuunnitelman mukaan, ottaa nykyistä paremmin huomioon ympäristönsuojelulain nojalla myönnettävissä ympäristöluvissa. Myös jätteiden hyödyntämistä ja loppusijoittamista koskevien lupaehtojen yhtenäisyys varmistettaisiin tämän hetkistä paremmin koko maassa. Jätehuollon kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi biokaasun keräys toteutettaisiin myös sellaisilla, jo käytöstä poistetuilla kaatopaikoilla, joilla biokaasun tuotanto ja päästöt ovat vielä pitkään merkittäviä Jätteenpolttoasetus, jätteenpolttodirektiivi (2000/76/EY) Jätteenpolttodirektiivi tuli voimaan , kun se julkaistiin Euroopan Yhteisöjen virallisessa lehdessä (EYVL ). Suomen lainsäädäntöön direktiivi on sovitettu mennessä. Direktiivi koskee vanhoja laitoksia ja uusia laitoksia lähtien (Jätteenpolttodirektiivi 2000/76/EY). Jätteenpolttodirektiivi koskee sekä jätteitä että ongelmajätteitä polttavia/rinnakkaispolttavia laitoksia. Direktiivin soveltamisalaan eivät kuitenkaan kuulu laitokset, joissa käsitellään puujätettä, lukuun ottamatta sellaista puujätettä, joka voi puunsuoja-ainekäsittelyn tai pinnoituksen seurauksena sisältää halogenoituja orgaanisia yhdisteitä tai raskasmetalleja (rakennus- ja purkupuujäte). (Jätteenpolttodirektiivi 2000/76/EY) Jätteenpolttodirektiivi tiukentaa kierrätyspolttoaineita/jätteitä rinnakkaispolttavien laitosten savukaasupäästöjen raja-arvoja nykyisiin ympäristölupiin verrattuna. Lisäksi direktiivi asettaa laitoksille niiden koosta ja kierrätyspolttoaineen määrästä riippumatta velvoitteen mitata/seurata jatkuvatoimisesti savukaasupäästöjä (SO 2, NO x, CO, TOC, HCl, HF, hiukkaset ja happipitoisuus sekä H 2 O). Vetykloridin, vetyfluoridin ja rikkidioksidin osalta viranomaiset voivat myöntää luvan jaksottaisiin mittauksiin, mikäli laitos voi osoittaa näiden komponenttien olevan jatkuvasti alle rajaarvojen. Savukaasujen vesihöyrysisältöä ei tarvitse mitata, jos ne kuivataan ennen analysointia. Lisäksi laitosten tulee mitata dioksiini- ja furaanipäästöt sekä raskasmetallit kaksi kertaa vuodessa. Viranomaiset voivat myöntää näistä mittauksista poikkeuksia, jos poltettavan jätteen laatu tunnetaan, laatua seurataan ja päästöt ovat aina alle 50 % raja-arvoista. Vuoteen 2005 mennessä on kansallisten
17 18 viranomaisten määritettävä pysyvät ehdot näiden poikkeusten myöntämisille. (Jätteenpolttodirektiivi 2000/76/EY) Lisäksi direktiivi asettaa tiukemmat päästörajat ja mittausvelvoitteet savukaasun puhdistuksessa syntyvälle jätevedelle (Jätteenpolttodirektiivi 2000/76/EY). On arvioitu, että savukaasupäästöjen mittauksesta muodostuvat kustannukset ovat keskimäärin /a (Lohiniva et al. 2001). Koska samat mittausvaatimukset koskevat kaikkia jätettä/ kierrätyspolttoainetta käyttäviä polttolaitoksia, riippumatta niiden koosta tai poltettavan jätteen/kierrätyspolttoaineen määrästä, tulee jätteen/kierrätyspolttoaineen rinnakkaispoltto pienellä osuudella pääpolttoaineen seassa (vanhoissa laitoksissa) taloudellisesti kannattamattomaksi vuoden 2005 jälkeen. Mikäli polttoaineseoksesta yksikin prosentti on peräisin jätteestä, kattilaa koskevat kaikki jätteenpolttodirektiivin vaatimukset. Kun mittausvelvoitteet sekä kustannukset kasvavat ja investoinnit lisääntyvät, nykyinen 5-30 prosentin jäte-/kierrätyspolttoainemäärä polttoaineseoksessa ei enää riitä kattamaan kustannuksia (Härkönen 2002). Ilman isoja investointeja direktiivin voimaantulo uhkaa lopettaa suurimman osan nykymuotoisesta yhdyskuntajätteen energiakäytöstä, jolloin jätevirta ohjautuu joko uusiin kehitteillä oleviin kierrätysvaihtoehtoihin tai kaatopaikoille (Härkönen 2002) Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta /1129 Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta /1129 astui voimaan vuoden 2002 alusta lähtien. Asetuksessa sisällytettiin Euroopan unionin jäteluettelon (EWC) kansalliseen lainsäädäntöön. Asetuksella kumottiin yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta annettu ympäristöministeriön päätös (867/1996). Jäteluetteloa uudistettiin lähinnä luokittelun ja numeroinnin sekä joidenkin jätejakeiden tulkinnan helpottamiseksi. Jäteluettelo listaa jätteet ja ongelmajätteet käyttäen kuusinumeroista koodausjärjestelmää. Uudessa luettelossa on yhdistetty jätteiden ja ongelmajätteiden listat. Ongelmajätteet ja vaaralliset jätteet on merkitty tähdellä. Jäteluetteloon on lisätty muutamille jätejakeille ns. kaksoiskirjausmenettely, jonka mukaan jäte voi olla joko ongelmajätettä tai tavanomaista jätettä, riippuen jätteen laadusta. Esim. kaksoiskirjausmenettelyn mukaan rinnakkaispoltossa syntyvälle pohjatuhkalle ja lentotuhkalle on määritetty kaksi luokkaa, riippuen tuhkien sisältämistä haitta-ainepitoisuuksista: * rinnakkaispoltossa syntyvä pohjatuhka, kuona ja kattilatuhka, joka sisältää vaarallisia aineita muu kuin nimikkeessä mainittu rinnakkaispoltossa syntyvä pohjatuhka, kuona ja kattilatuhka * rinnakkaispoltossa syntyvä lentotuhka, joka sisältää vaarallisia aineita muu kuin nimikkeessä mainittu rinnakkaispoltossa syntyvä lentotuhka Luokittelu ongelmajätteeksi tai tavanomaiseksi jätteeksi tehdään ympäristöviranomaisten toimesta tapauskohtaisesti.
18 Valtioneuvoston asetus jäteasetuksen ( /1390) liitteen 4 muuttamisesta /1128 Valtioneuvoston asetus jäteasetuksen liitteen 4 muuttamisesta /1128 astui voimaan Jäteasetuksen /1390 liite 4 Ominaisuudet, joiden perusteella jätteet luokitellaan ongelmajätteiksi on muutettu kaksiosaiseksi Ominaisuudet, joiden perusteella jätteet luokitellaan ongelmajätteiksi, ja ominaisuuksien tulkinnassa sovellettavat raja-arvot : 4A = Ominaisuudet, joiden perusteella jätteet luokitellaan ongelmajätteiksi. 4B = Ominaisuuksien tulkinnassa sovellettavat raja-arvot. Muutetun liitteen ensimmäinen osa (4A) on sisällöltään samanlainen kuin alkuperäisessä jäteasetuksessa. Toinen osa (4B) on kokonaan uusi ja sisältää ominaisuuksien tulkinnassa sovellettavat raja-arvot. Osan 4B lisäys uudisti jätteiden luokittelua ongelmajätteiksi oleellisesti, kun käyttöön otettiin pitoisuusraja-arvot (taulukko 1). Jätteellä katsotaan olevan yksi tai useampia seuraavista ominaisuuksista (jäteasetuksen liite 4A): ärsyttävä (H 4), haitallinen (H 5), myrkyllinen (H 6), syöpää aiheuttava (H 7), syövyttävä (H 8), lisääntymiselle vaarallinen (H 10) ja perimää vaurioittava (H 11), jos vaaralliseksi luokitellun aineen pitoisuus jätteestä (painoprosentteina ilmaistuna) on yhtä suuri tai suurempi kuin taulukossa 1 esitetty raja-arvo. Raja-arvoja ei sovelleta puhtaisiin metalliseoksiin, jotka eivät ole vaarallisten aineiden saastuttamia. Mikäli aineelle on kemikaalilain 11 :n 4 momentin nojalla annetussa yleisempien vaarallisten kemikaalien luettelossa säädetty alhaisempi raja-arvo, sovelletaan sitä. Taulukko 1. Ominaisuuksien tulkinnassa sovellettavat raja-arvot. Aineen luokitus Aineen pitoisuuden raja-arvo (%) Ärsyttävä (Xi ja R41) *) 5 Ärsyttävä (Xi ja R36, R37, R38) *) 20 Haitallinen (Xn ja R20, R21 ja R22) *) 25 Haitallinen, voi aiheuttaa pysyvien vaurioiden vaaraa (Xn ja R68/altistustapa) 10 Haitallinen, voi pitkäaikaisessa altistuksessa aiheuttaa vakavaa haittaa terveydelle (Xn ja R48/altistustapa) 10 Erittäin myrkyllinen (T+ ja R 26, R27, R28) *) 0.1 Erittäin myrkyllinen, voi aiheuttaa erittäin vakavien pysyvien vaurioiden vaaraa (T+ ja R39/altistustapa) 0.1 Myrkyllinen (T ja R23, R24, R25) *) 3 Myrkyllinen, voi aiheuttaa erittäin vakavien pysyvien vaurioiden vaaraa (T+ ja R39/altistustapa) 1 Myrkyllinen, voi pitkäaikaisessa altistuksessa aiheuttaa vakavaa haittaa terveydelle (T ja R48/altistustapa) 1 Syöpää aiheuttava, ryhmä 1 tai 2 (T ja R45, R49) 0.1 Syöpää aiheuttava, ryhmä 3 (Xn ja R40) 1 Syövyttävä (C ja R35) * ) 1 Syövyttävä (C ja R34) * ) 5 Lisääntymiselle vaarallinen, ryhmä 1 tai 2 (T ja R60, R61) 0.5 Lisääntymiselle vaarallinen, ryhmä 3 (Xn ja R62, R63) 5 Perimää vaurioittava, ryhmä 1 tai 2 (T ja R46) 0.1 Perimää vaurioittava, ryhmä 3 (Xn ja R68) 1 *) Jos jäte sisältää useampaa kuin yhtä vaaralliseksi luokiteltua ainetta, noudatetaan aineiden pitoisuuksien yhteenlaskussa kemikaalilain 19 :n 2 momentin nojalla annettuja säännöksiä kemikaaleja koskevista varoitusmerkinnöistä ja kemikaalien luokituksesta.
19 Jätteen jalostaminen kiinteäksi polttoaineeksi, laadunvalvontajärjestelmä (SFS 5875) Standardin tavoitteena on tukea kestävää kehitystä edistämällä jätteiden hyödyntämistä ja ehkäisemällä siitä aiheutuvaa haittaa terveydelle ja ympäristölle. Kierrätyspolttoaineiden turvallinen käyttö edellyttää vähän haitta-aineita ja epäpuhtauksia sisältäviä materiaaleja, hyvää syntypaikkalajittelua sekä asianmukaista valmistusprosessia. Vaatimukset tukevat myös materiaalien kierrätystä. Standardi määrittää menettelytavan, jota käyttäen syntypaikkalajitellusta jätteestä energian-tuotantoon valmistetun kierrätyspolttoaineen laatu voidaan hallita ja esittää yksiselitteisesti. Standardi kattaa koko tuotantoketjun jätteiden syntypaikkalajittelusta valmiin kierrätyspolttoaineen toimitukseen. Kierrätyspolttoaineen valmistajan ja käyttäjän tulee sopia yhdessä laadunvalvontamenettelystä siten, että se palvelee kaikkia asianomaisia osapuolia ja täyttää ympäristönsuojelulle asetetut vaatimukset. Laadunvalvontajärjestelmä tulee sisällyttää tuotantoketjussa olevien toimijoiden mahdollisiin laatujärjestelmiin. Mikäli toimijalla ei ole omaa laatujärjestelmää, kierrätyspolttoaineen laadusta ja laadunvalvonnasta vastaa valmistaja. Taulukko 2. Kierrätyspolttoaineen laatuluokitus. Kohta Ominaisuus Yksikkö Ilmoitustarkkuus LAATULUOKITUS (kuiva-aineessa) I II III 1 Klooripitoisuus m-% 2) 0.01 < 0.15 < 0.50 < Rikkipitoisuus m-% 2) 0.01 < 0.20 < 0.30 < Typpipitoisuus m-% 2) 0.01 < 1.00 < 1.50 < Kalium- ja natriumpitoisuus 1) m-% 2) 0.01 < 0.20 < 0.40 < Alumiinipitoisuus m-% 2) 0.01 Raja-arvon kohdistuminen 3) 4) 5) 6) 6 Elohopeapitoisuus mg/kg 0.1 < 0.1 < 0.2 < Kadmiumpitoisuus mg/kg 0.1 < 1.0 < 4.0 < 5.0 6) 6) 6) 6) 6) 6) 1) Yhteenlaskettu (K+Na) vesiliukoisen ja ionivaihtuvan osan pitoisuus kuiva-aineessa. 2) m-% tarkoittaa massan osuutta prosentteina. 3) Metallista alumiinia ei sallita, mutta se on hyväksyttävissä ilmoitustarkkuuden rajoissa. 4) Syntypaikkalajittelulla ja polttoaineen valmistusprosessilla pyritään poistamaan metallinen alumiini. 5) Metallinen alumiinipitoisuus sovitaan erikseen. 6) Raja-arvo kohdistuu enintään 1000 m 3 :n tai yhden kuukauden aikana valmistettuun tai toimitettuun polttoainemäärään ja tulee verifioida (todentaa) vähintään vastaavalla tiheydellä. Standardi ei koske käsittelemättömiä puujätteitä (kuorta, sahanpurua ja metsätähteitä).
20 21 4. ITÄ-SUOMEN ALUEELLA TOTEUTETUT JA SUUNNITTELU- VAIHEESSA OLEVAT KIERRÄTYSPOLTTOAINERATKAISUT Jätteenpolttodirektiivin myötä tulevat velvoitteet (puhdistus-, mittaus- ja analyysivaatimukset) aiheuttavat lisäkustannuksia nykymuotoiselle jätteiden rinnakkais- ja seospoltolle. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että vuoden 2005 jälkeen ollaan tilanteessa, jossa jätteiden seospoltto ei ole enää kannattavaa, sillä jos yksikin prosentti polttoaineseoksesta on peräisin jätteestä, kattilaa koskevat kaikki jätteenpolttodirektiivin vaatimukset. Mittausvelvoitteiden ja kustannusten kasvaessa sekä investointien lisääntyessä nykyinen 5-30 %:n kierrätyspolttoainemäärä polttoaineseoksessa ei enää riitä kattamaan muodostuvia kustannuksia. Kierrätyspolttoaineen määrä tulisikin nostaa %:iin niissä kattiloissa, missä se on teknisesti mahdollista. (Härkönen 2002) Valtioneuvoston tavoitteen mukainen 70 %:n jätteen hyötykäyttöaste edellyttää jätteen energiahyötykäytön lisäämistä. Tämä tarkoittaa sitä, että neljän vuoden päästä Suomessa tulisi olla polttokapasiteettia noin miljoonalle tonnille energiajätettä vuodessa. Tällöin tarvittaisiin viisi tonnin polttolaitosta ja noin parikymmentä tonnin polttolaitosta lisää (Härkönen 2002). Edellä esitettyjen polttolaitosmäärien perusteella havaitaan, että jätteenpolttoa tullaan keskittämään suuriin laitoksiin, joiden polttoaineenkeräysalueet tulevat olemaan laajoja ja poltettavan jätteen kuljetusmatkat pitkiä. Tässä osiossa tarkasteltiin Pohjois-Savon lähimaakuntien energiajätehuollon tilannetta; selvitettiin poltettavaksi kelpaavat jätemäärät, energialaitokset, jotka käyttävät jätepohjaisia polttoaineita, jätepolttoainetta valmistavat murskauslaitokset, kaatopaikkaratkaisut nyt ja tulevaisuudessa sekä jätteenpolttoratkaisut, joilla on mahdollisesti vaikutuksia Pohjois-Savon alueelle suunniteltavaan jätteen energiakäyttöön. Jätemäärätietoja on määritetty siten, että kunkin jätelajin osalta pyrittiin selvittämään se osuus, joka soveltuu poltettavan jakeen valmistukseen. Osuus on merkitty jätemäärätaulukoihin kursiivilla. Näiden tietojen perusteella on laskettu jokaisessa maakunnassa ja koko alueella muodostuvat kierrätyspolttoainemäärät. Tarkastelussa on selvitetty seuraavien maakuntien tilannetta: Etelä-Savo, Kainuu, Keski-Suomi ja Pohjois-Karjala. Pohjois-Savon tilannetta on selvitelty KELPO 1 -hankkeessa, joten sitä ei ole sisällytetty tähän osioon. Kohdassa 3.6 olevat tiedot on Pohjois-Savon osalta otettu KELPO 1 - raportista.
Esko Meloni, JLY-Jätelaitos ry. Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon?
Esko Meloni, JLY-Jätelaitos ry Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon? Sisältö Yhdyskuntajätteet ja niiden käsittely Kierrätyksestä Jätteenpolton kehitys Suomessa Jätevoimala ja rinnakkaispoltto
LisätiedotHaasteet orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon toteuttamisessa. KokoEko-seminaari, Kuopio, 10.2.2015
Haasteet orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon toteuttamisessa KokoEko-seminaari, Kuopio, 10.2.2015 Ossi Tukiainen, Pohjois-Savon ELY-keskus 17.2.2015 1 Tavanomaisen jätteen kaatopaikka VNA kaatopaikoista
LisätiedotKainuun jätehuollon kuntayhtymä Eko-Kymppi. KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121
Kainuun jätehuollon kuntayhtymä KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121 Jätehuollon tulevaisuus Kainuussa 2012 Jukka Oikarinen puh. 08 636 611 fax. 08 636 614 www.eko-kymppi.fi info@eko-kymppi.fi
LisätiedotOulun läänin jätesuunnitelman
Oulun läänin jätesuunnitelman Jätesuunnitelma on jätelain velvoitteita Jäte on aine tai esine, jonka sen haltija on poistanut tai aikoo poistaa käytöstä tai on velvollinen poistamaan käytöstä. (jätelaki
LisätiedotItä-Suomen jätesuunnitelman toimenpiteiden priorisointi Ehdotetut hankeaihiot Alue 1: Jätteiden energiahyötykäytön lisäys
Itä-Suomen jätesuunnitelman toimenpiteiden priorisointi Ehdotetut hankeaihiot Alue 1: Jätteiden energiahyötykäytön lisäys 1 1.1 Energiajäte pois kaatopaikoilta... 3 1.2 Energiajätteen polttolaitos Itä-Suomeen...
LisätiedotKaatopaikka-asetuksen vaikutukset ja valvonta. KokoEko-seminaari, Kuopio, 11.2.2014
Kaatopaikka-asetuksen vaikutukset ja valvonta KokoEko-seminaari, Kuopio, 11.2.2014 Ossi Tukiainen, Pohjois-Savon ELY-keskus 12.2.2014 1 Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista 331/2013 Voimassa 1.6.2013
LisätiedotYhdyskuntajätteisiin liittyvät tilastot vuodelta 2016 Savo-Pielisen jätelautakunnan toimialueella
Yhdyskuntajätteisiin liittyvät tilastot vuodelta 216 Savo-Pielisen jätelautakunnan toimialueella Kerätyn jätteen määrä ja hyödyntäminen Vuonna 216 sekajätettä kerättiin koko toimialueella 44 37 tonnia.
LisätiedotJätteen energiahyötykäyttö -käytännön vaikutukset. KOKOEKO 16.2.2012 Eila Kainulainen Keski-Savon ympäristötoimi
Jätteen energiahyötykäyttö -käytännön vaikutukset KOKOEKO 16.2.2012 Eila Kainulainen Keski-Savon ympäristötoimi Aiempia kokemuksia energiahyötykäytöstä Keski- Savossa Poltettavaa muovijätettä kerättiin
LisätiedotKemikaalit jätteinä (Ongelmajätteet)
Yritysneuvojakoulutus Gardenia 28.2.2008 Ympäristötarkastaja Hannu Arovaara Kemikaalit jätteinä (Ongelmajätteet) Ongelmajätteet Jätelaki (1072/1993) Jäte: aine tai esine, jonka sen haltija on poistanut
LisätiedotHaasteet orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon toteuttamisessa
Haasteet orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon toteuttamisessa Valtakunnalliset jätehuoltopäivät, Tampere, 7.10.2015 Ossi Tukiainen, Pohjois-Savon ELY-keskus 7.10.2015 1 Tavanomaisen jätteen kaatopaikka
LisätiedotBiohajoavien (Orgaanisten) jätteiden tuleva kaatopaikkakielto ja sen vaikutukset
Biohajoavien (Orgaanisten) jätteiden tuleva kaatopaikkakielto ja sen vaikutukset Orgaanisen jätteen hyödyntämisen vaihtoehdot materiana ja energiana, Jokioinen 16.11.2010, Biolaitosyhdistys Risto Saarinen,
LisätiedotJätteenpoltto näkökulmia 2008, Dipoli 17.9.2008. P. Kouvo 19.9.2008
Jätteenpoltto näkökulmia 2008, Dipoli 17.9.2008 P. Kouvo 19.9.2008 Jätteenpoltto Euroopassa Jätemäärät Suomessa Valtakunnallinen Jätesuunnitelma YTV-alueen tilanne Valtioneuvosto hyväksynyt Valtakunnallisen
LisätiedotJätekeskuksella vastaanotetun yhdyskuntajätteen hyödyntäminen
24.5.216 Yhdyskuntajätteisiin liittyvät tilastot vuodelta 215 Savo-Pielisen jätelautakunnan toimialueella Kerätyn yhdyskuntajätteen määrä ja yhdyskuntajätteen hyödyntäminen Kuopion jätekeskus on kunnallisen
LisätiedotBioenergian lähteillä seminaari 12.11.2010 Rovaniemen ammattikorkeakoulu. Yhdyskuntajäte energiakäytössä johtaja Markku Illikainen, Oulun Jätehuolto
Bioenergian lähteillä seminaari 12.11.2010 Rovaniemen ammattikorkeakoulu Yhdyskuntajäte energiakäytössä johtaja Markku Illikainen, Oulun Jätehuolto Oulun Jätehuolto Oulun kaupungin liikelaitos Toiminta-alueella
LisätiedotJätekeskuksella vastaanotetun yhdyskuntajätteen hyödyntäminen
Yhdyskuntajätteisiin liittyvät tilastot vuodelta 214 Savo-Pielisen jätelautakunnan toimialueella Kerätyn yhdyskuntajätteen määrä ja yhdyskuntajätteen hyödyntäminen Kuopion jätekeskus on kunnallisen jäteyhtiön
LisätiedotYhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen
Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen Tulevaisuuden haasteet jätehuollossa, Joensuun tiedepuisto 24.10.2013 Yhdyskuntajäte Yhdyskuntajäte: vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajan asunnossa,
LisätiedotYhdyskuntajätteen kierrätystavoitteet. Biolaitosyhdistyksen ajankohtaisseminaari, Lahti 29.10.2014 Markku Salo JLY
Yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteet Biolaitosyhdistyksen ajankohtaisseminaari, Lahti 29.10.2014 Markku Salo JLY Arvio yhdyskuntajätteen koostumuksesta (2012) Lähde: Tilastokeskus 2012, Jätelaitosyhdistys
LisätiedotKierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu?
Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu? Green Growth osaamisfoorumi 31.5.2012 Jaana Lehtovirta, viestintäjohtaja, Lahti Energia Oy Lahti Energia Oy Toimimme energia-alalla Hyödynnämme jätettä
LisätiedotPirkanmaan Jätehuolto Oy
Pirkanmaan Jätehuolto Oy Pirkanmaan Jätehuolto Oy 17 osakaskuntaa omistavat yhtiön asukaslukujensa mukaisessa suhteessa yhtiö toimii omakustannusperiaatteella n. 60 työntekijää Jätehuollon työnjako Pirkanmaan
LisätiedotJätehierarkian toteuttaminen YTV-alueella
Pääkaupunkiseudun jätehuolto- ja energiaratkaisut 1 hanke 2002-2007 YTV:n hallitus hyväksyi strategian 1/2002 Osa YTV:n jätehuoltostrategiaa Tavoitteena on syntyvän jätemäärän väheneminen vuoteen 2007
LisätiedotLahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy
Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Miksi voimalaitos on rakennettu? Lahti Energialla on hyvät kokemukset yli 12 vuotta hiilivoimalan yhteydessä
LisätiedotKaavoitus ja jätehuolto
1 Kaavoitus ja jätehuolto Kaarina Rautio 21.4.2008 2 Maakunnan kehittämisen malli 2 3 Kaavajärjestelmä (MRL) Valtakunnalliset alueidenkäyttö- tavoitteet - Valtioneuvosto hyväksyy MAAKUNTAKAAVA Kuntien
LisätiedotValtioneuvoston asetus kaatopaikoista ja biohajoavan jätteen kaatopaikkakielto
Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista ja biohajoavan jätteen kaatopaikkakielto Kuntien ympäristösuojelun neuvottelupäivä 4.9.2013 Tommi Kaartinen, VTT 2 Taustaa Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista voimaan
LisätiedotHelsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Leena Rantanen 07.05.2014 1 (7)
Leena Rantanen 07.05.2014 1 (7) Ympäristölupahakemus Helsingin Energian Lassilan huippulämpökeskuksen ympäristölupamääräysten tarkistamiseksi vastaamaan Valtioneuvoston asetuksen (96/2013) määräyksiä 1.
LisätiedotPOSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT
POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT Posion kunta, Toimintaympäristöpalvelut 01.03.2016 1 Kunta perii järjestämästään jätehuollosta ja siihen liittyvistä kustannuksista jäljempänä
LisätiedotJÄTTEENKÄSITTELYLAITOKSET Kuntien ympäristönsuojelun neuvottelupäivä Jyri Nummela, Lassila&Tikanoja Oyj
JÄTTEENKÄSITTELYLAITOKSET Kuntien ympäristönsuojelun neuvottelupäivä 4.9.2013 Jyri Nummela, Lassila&Tikanoja Oyj Lassila & Tikanoja Oyj Lassila & Tikanoja Oyj KULUTUSYHTEISKUNNASTA KIERRÄTYSYHTEISKUNNAKSI
LisätiedotKunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen taksan muutokset alkaen
Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 2/2017 1 (1) 10 Asianro 8780/14.06.00.02/2017 Kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen taksan muutokset 1.1.2018 alkaen Vs. palvelupäällikkö Hanna Kisonen
LisätiedotRiikinvoiman ajankohtaiset
Riikinvoiman ajankohtaiset Yhdyskuntajätteestä energiaa kiertopetitekniikalla 18.2.2016 Sisältö 1. Hanke- ja prosessiesittely 2. Kiertopetitekniikan haasteet ja mahdollisuudet 3. Tilannekatsaus Riikinvoiman
LisätiedotJÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Kaukolämpöpäivät 2015, Radisson Blu Hotel Oulu Esa Sipilä Pöyry Management Consulting
JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Kaukolämpöpäivät 2015, Radisson Blu Hotel Oulu Esa Sipilä Pöyry Management Consulting SISÄLLYS Jätteen energiahyödyntämisen nykytila Kierrätystavoitteet ja kaatopaikkakielto
LisätiedotPIRKANMAAN JÄTEHUOLTO OY:N JÄTEVOIMALAHANKE Harri Kallio. Pirkanmaan ympäristöohjelman 2. seurantaseminaari Pirkanmaan ELY-keskus
PIRKANMAAN JÄTEHUOLTO OY:N JÄTEVOIMALAHANKE Harri Kallio Pirkanmaan ympäristöohjelman 2. seurantaseminaari 11.6.2013 Pirkanmaan ELY-keskus 1 ESITYS Kuntavastuullisen sekajätteen energiana hyödyntämisen
LisätiedotHarjoituksia 2013 oikeat vastaukset. Jätteiden lajittelu & jätteiden hyödyntäminen
Harjoituksia 2013 oikeat vastaukset Jätteiden lajittelu & jätteiden hyödyntäminen Ristikko Täytä ristikon vaakarivit annettujen vihjeiden avulla. Selvitä pystyriville muodostuva sana. 1. -keräykseen kuuluvat
LisätiedotJätteen rinnakkaispolton vuosiraportti
Jätteen rinnakkaispolton vuosiraportti 2016 1 Johdanto Tämä raportti on jätteenpolttoasetuksen 151/2013 26 :n mukainen vuosittain laadittava selvitys Pankakoski Mill Oy:n kartonkitehtaan yhteydessä toimivan
LisätiedotRakennusjätteiden lajittelu hyötykäyttöä varten
Rakennusjätteiden lajittelu hyötykäyttöä varten Rakennusjätteistä kohti kierrätysmateriaaleja Käyttöpäällikkö Pekka Hyvärinen Vuokra-alue 140 ha. Käytössä 30 ha Jätteitä 180 000 t Ympäristölupa n. 50 ha
LisätiedotJätehuoltosäädökset ja -tavoitteet. Ympäristökeskus / Ympäristönsuojelutoimisto Tuula-Anneli Kinnunen
1 Jätehuoltosäädökset ja -tavoitteet Ympäristökeskus / Ympäristönsuojelutoimisto Tuula-Anneli Kinnunen 30.11.2010 2 JÄTELAINSÄÄDÄNNÖN TAVOITTEET Ehkäistä jätteen syntymistä, edistää jätteen hyödyntämistä
LisätiedotEsityksen laatija 7/4/09 JÄTTEEN POLTON VAIKUTUS KIERRÄTYKSEEN
Esityksen laatija 7/4/09 JÄTTEEN POLTON VAIKUTUS KIERRÄTYKSEEN 30.10.2014 Hyvä ympäristö ei synny sattumalta. Se on yhteinen juttu. Kiertokapula Oy:n tehtävänä on huolehtia mahdollisimman ympäristöystävällisesti
LisätiedotSavon ilmasto-ohjelma
Savon ilmasto-ohjelma www.ymparisto.fi/savonilmasto-ohjelma Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012 Projektipäällikkö Sami Mörsky Hankeorganisaatio Neuvottelukunta 8+8 (ESA, POS) Jussi
LisätiedotMihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa?
Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa? 1. Jätehuolto, kierrätys ja ongelmajätteet 16.8.2007 16.8.2007 Page 1 of 13 Sisältö 1.1 REF... 3 1.2 Läheisyysperiaate... 4 1.3 Metalli+ympäristö... 5 1.4 kaikki
LisätiedotHÄMEENKYRÖN VOIMA OY. Raportti 2018
HÄMEENKYRÖN VOIMA OY Raportti 2018 23.3.2018 2 (7) Sisällysluettelo 1 Yleistä... 3 2 Tuotanto... 3 3 Käyttötarkkailu... 3 4 Polttoaineiden laadun ja määrän tarkkailu... 4 5 Polton tarkkailu... 4 6 Savukaasujen
LisätiedotKAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA
YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon
LisätiedotYhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista
Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista 22.9.2006 Käytännön toteuttaminen: Osoitettiin pääkaupunkiseudun 15 vuotta täyttäneelle väestölle Tutkimuksen teki TNS Gallup Aineisto kerättiin
LisätiedotEnergiantuotannon tuhkien hyödyntäminen. Eeva Lillman 12.11.2015
Energiantuotannon tuhkien hyödyntäminen Eeva Lillman 12.11.2015 Päätuotteet yhteistuotannolla tuotettu sähkö ja kaukolämpö Lahden kaupungin 100- prosenttisesti omistama Kolme voimalaitosta Lahdessa, yksi
LisätiedotEkovoimalaitoshankkeen tilanne ja projektin/toiminnan jatko
Ekovoimalaitoshankkeen tilanne ja projektin/toiminnan jatko Petri Onikki Lounavoima Oy Kotipaikka Salo Perustettu 4.12.2017 Omistajat Lounais-Suomen Jätehuolto Oy (50 %) ja Salon Kaukolämpö Oy (50 %) Toimii
LisätiedotORIMATTILAN LÄMPÖ OY. Hevosenlanta -ympäristöuhka vai hukattu mahdollisuus? -seminaari 4.11.2009 Toimitusjohtaja Reijo Hutri
ORIMATTILAN LÄMPÖ OY Hevosenlanta -ympäristöuhka vai hukattu mahdollisuus? -seminaari 4.11.2009 Toimitusjohtaja Reijo Hutri ORIMATTILA 2 ORIMATTILAN HEVOSKYLÄ Tuottaa n. 20 m³/vrk kuivikelantaa, joka sisältää
LisätiedotLahden seudun kierrätyspuisto
Lahden seudun kierrätyspuisto Kujalan jätekeskus? Hajut, haittaeläimet? Vaarallinen jäte? Asukastilaisuudet 3. ja 4.6.2019 Heinsuon koulu, Hollola / Erkko-lukio, Orimattila Mielipiteissä ja kommenteissa
LisätiedotKohti kiertotaloutta: jätteetön Eurooppa. EU-edunvalvontapäivä 13.2.2015
Kohti kiertotaloutta: jätteetön Eurooppa EU-edunvalvontapäivä EU:n kiertotalouspaketti Komissiolta 2.7.2014 Kohti kiertotaloutta: jätteetön Eurooppa tiedonanto Direktiiviehdotukset mm. jätedirektiivin
LisätiedotRiikinvoiman Ekovoimalaitoshanke
Riikinvoiman Ekovoimalaitoshanke Joensuun seudun jätteiden energiahyötykäyttö 24.10.2013, Joensuu Riikinvoiman Ekovoimalaitoshanke Hanke käynnistyi syksyllä 2010 Hankkeen perustana: Tarve Itä-Suomen jätteenpolttolaitokselle
LisätiedotJätteen hyödyntäminen tehostuu. Info jätevoimalasta lähialueiden asukkaille Länsimäen koulu 21.5.2013
Jätteen hyödyntäminen tehostuu Info jätevoimalasta lähialueiden asukkaille Länsimäen koulu Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:n jätehuolto Ruskeasannan Sortti-asemasta ympäristöä säästävä Toimipisteet
LisätiedotSuomen jätehuoltoratkaisuja ja Pöyryn jätehuolto-osaaminen
1 Suomen jätehuoltoratkaisuja ja Pöyryn jätehuolto-osaaminen Moskovan Duuman edustajien vierailu 21.4.2008 Pöyry-talo Vantaa 2 Suomen jätehuoltovaatimukset perustuvat EU:n jätelainsäädäntöön Suomen lainsäädäntöä
LisätiedotKiertotalouskylä KokoEko-seminaari , Kuopio
Kiertotalouskylä KokoEko-seminaari, Kuopio Sisältö Yritysesittely Case: Kiertotalouskylä Ekokem & Fortum: kansainvälinenyhtiö 10 maata 14 jätteenpoltto-tai monipolttoainelaitosta 5 vaarallisen jätteen
LisätiedotJätehuolto, kierrätys ja lajittelu
Jätehuolto, kierrätys ja lajittelu Tuotamme jätettä Yhdyskuntajätettä syntyy Suomessa vuosittain noin 2,4-2,8 miljoonaa tonnia Henkilöä kohden jätettä syntyy noin 500kg vuodessa Tällä hetkellä suurin osa
LisätiedotLähienergialiiton kevätkokous
Lähienergialiiton kevätkokous 23.5.2017 Tarja Hellstén tarja.hellsten@vantaanenergia.fi 050 390 3300 Julkinen Vantaan Energia Oy TUOTAMME Tuotamme kaukolämpöä ja sähköä jätevoimalassa ja Martinlaakson
LisätiedotKOKOEKO Kuopio 24.2.2011. Jätelaki ja muutokset kuntien jätelaitoksille
KOKOEKO Kuopio 24.2.2011 Jätelaki ja muutokset kuntien jätelaitoksille Yhdyskuntajätehuollon vastuunjako Yhdyskuntajätteen kokonaismäärä on noin 2,8 milj.tonnia. Teollisuus 22 % Rakentaminen 31 % Yhdyskuntajäte
LisätiedotÖljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010
Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja
LisätiedotPohjois- ja Etelä-Savon kasvihuonekaasupäästölaskenta 2010
Kuntakoulutus 05.12.2012 Suonenjoki 12.12.2012 Mikkeli Pohjois- ja Etelä-Savon kasvihuonekaasupäästölaskenta 2010 Kimmo Koistinen, Sami Mörsky, Hannu Koponen Pohjois-Savon ELY-keskus etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi
LisätiedotTurun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014
Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy TSME Oy Neste Oil 49,5 % Fortum Power & Heat
LisätiedotJätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen
Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään Jätteistä bioenergiaa ja ravinnetuotteita - mädätyksen monet mahdollisuudet Tuuli Myllymaa, Suomen ympäristökeskus
LisätiedotKUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013
KUIVAN LAATUHAKKEEN MARKKINAT 11.11.2013 KUIVA LAATUHAKE Kuiva laatuhake tehdään metsähakkeesta, joka kuivataan hyödyntämällä Oulussa olevien suurten teollisuuslaitosten hukkalämpöjä ja varastoidaan erillisessä
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON ASETUS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 19.1.2017 COM(2017) 23 final 2017/0010 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/98/EY liitteen III muuttamisesta vaarallisuusominaisuuden
LisätiedotMIHIN PANOSTAA JÄTEHUOLLON PÄÄTÖKSENTEOSSA? Mari Hupponen Tutkija Lappeenrannan teknillinen yliopisto
MIHIN PANOSTAA JÄTEHUOLLON PÄÄTÖKSENTEOSSA? Mari Hupponen Tutkija Lappeenrannan teknillinen yliopisto TAUSTA Yhdyskuntajätteen kaatopaikkasijoitusta halutaan vähentää Energiahyötykäyttö lisääntynyt Orgaanisen
LisätiedotHE 35/2015 vp. Jäteveron tasoa korotettaisiin 55 eurosta 70 euroon tonnilta jätettä, joka toimitetaan kaatopaikalle.
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi jäteverolain 5 ja 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi jäteverolakia. Jäteveron tasoa korotettaisiin 55 eurosta
LisätiedotPÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 128/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi jäteverolain 4 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan jäteverolakia muutettavaksi siten, että kaatopaikoille toimitettavasta jätteestä valtiolle kannettavan
LisätiedotTULEVIEN BAT-PÄÄTELMIEN VAIKUTUKSET SUURILLA POLTTOLAITOKSILLA PÄÄSTÖJEN JA VAIKUTUSTEN TARKKAILUT JOHTAMIS- JÄRJESTELMÄT JA -STRATEGIAT
TULEVIEN BAT-PÄÄTELMIEN VAIKUTUKSET SUURILLA POLTTOLAITOKSILLA Ilmansuojelupäivät Kirsi Koivunen SOSIAALISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI (SVA), SIDOSRYHMÄTYÖ JA VAIKUTUKSET ALUETALOUTEEN YMPÄRISTÖLAINSÄÄNNÖN
LisätiedotLahti Energia. Kokemuksia termisestä kaasutuksesta Matti Kivelä Puh
Lahti Energia Kokemuksia termisestä kaasutuksesta 22.04.2010 Matti Kivelä Puh 050 5981240 matti.kivela@lahtienergia.fi LE:n energiatuotannon polttoaineet 2008 Öljy 0,3 % Muut 0,8 % Energiajäte 3 % Puu
LisätiedotMitä EU sanoo jätteistä? Jäteseminaari: Elämä, jätteet ja EU 5.6.2007 Tuusulan kunnantalo
Mitä EU sanoo jätteistä? Jäteseminaari: Elämä, jätteet ja EU 5.6.2007 Tuusulan kunnantalo Ylitarkastaja Tarja-Riitta Blauberg Ympäristöministeriö 1 Esityksen sisältö EU:n 6. ympäristöohjelma ja jätteet
LisätiedotHSY:n jätehuollon vuositilasto 2014
HSY:n jätehuollon vuositilasto 214 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority Helsingin seudun ympäristöpalvelut
LisätiedotRetki Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskukseen to 22.3.2012
Retki Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskukseen to 22.3.2012 Seniorit tutustuivat 22.3.2012 Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n toimintaan. Toimitusjohtaja Pentti Rantala ja neuvoja Erkki Piippo ottivat meidät
LisätiedotKANSALLINEN STRATEGIA BIOHAJOAVAN JÄTTEEN KAATOPAIKKAKÄSITTE- LYN VÄHENTÄMISESTÄ
YMPÄRISTÖMINISTERIÖ 2.12.2004 1 KANSALLINEN STRATEGIA BIOHAJOAVAN JÄTTEEN KAATOPAIKKAKÄSITTE- LYN VÄHENTÄMISESTÄ 1. JOHDANTO Kaatopaikoista annetussa neuvoston direktiivissä (1999/31/EY, jäljempänä kaatopaikkadirektiivi)
LisätiedotKainuun jätehuollon kuntayhtymä 1(6) Viestitie KAJAANI Hallituksen kokous nro 2/2014
Kainuun jätehuollon kuntayhtymä 1(6) KOKOUSAIKA Perjantai 4.7.2014 kello 13.00 14.10 KOKOUSPAIKKA Kainuun jätehuollon kuntayhtymä 87700 KAJAANI SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä kuka toimi puheenjohtajana)
LisätiedotRakennusosien ja materiaalien uudelleenkäytön sääntelyyn liittyviä kysymyksiä
Rakennusosien ja materiaalien uudelleenkäytön sääntelyyn liittyviä kysymyksiä ReUSE seminar Ulla-Maija Mroueh VTT Technical Research Centre of Finland Rakennusosien uudelleenkäytön sääntely Miten jäte-
LisätiedotEtelä-Savon Energiatase Energiapuusta enemmän - seminaari, Mikkeli Mika Laihanen & Antti Karhunen
Etelä-Savon Energiatase 2015 14.11.2016 Energiapuusta enemmän - seminaari, Mikkeli Mika Laihanen & Antti Karhunen 1 Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tavoitteet 2. Energiataseen määritelmä ja hyödyt 3.
LisätiedotJätehuollon näkymät ja haasteet. Markku Salo
Jätehuollon näkymät ja haasteet Markku Salo yhdyskuntajäte jätteen kuljetus kaatopaikkakielto biojäte energiahyödyntäminen siirtokuormaus mädätys LCA tuottajavastuu arinakattila kaasutus leijupeti jätekeskus
LisätiedotTURUN SEUDUN JÄTEHUOLTO OY JÄTTEEN ENERGIAHYÖTYKÄYTÖN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI
TURUN SEUDUN JÄTEHUOLTO OY JÄTTEEN ENERGIAHYÖTYKÄYTÖN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI TYÖPAJA 1 14.5.2012 Eero Parkkola etunimi.sukunimi@ramboll.fi 14.5.2012 JÄTEVOIMALAN YVA YVA-MENETTELYN KULKU Arviointimenettelyn
LisätiedotTurvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa. Moduuli 1 Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa
Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa Moduuli 1 Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa Moduuli 1: Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa Turvallisuus mahdollisten
LisätiedotKotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma
Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Niina Heiskanen Avainluvut lyhyesti Kotkan Energia 2013 Kotkan kaupungin kokonaan omistama osakeyhtiö Liikevaihto 43,2 milj. (45,9) Liikevoitto 4,9 milj. (4,2)
LisätiedotÄÄNEVOIMA OY ILMANSUOJELUN VUOSIRAPORTTI 2016
ÄÄNEVOIMA OY ILMANSUOJELUN VUOSIRAPORTTI 2016 Sisällysluettelo 1. TUOTANTOTIEDOT 2. POLTTOAINETIEDOT 3. SAVUKAASUPÄÄSTÖT 3.1 BIOKATTILA 3.2 S40-KATTILA 3.3 HÖGFORS-KATTILA 4. YKSITTÄISMITTAUKSET 5. YHTEENVETO
LisätiedotÄänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Äänekosken energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Äänekosken energiatase 2010 Öljy 530 GWh Turve 145 GWh Teollisuus 4040 GWh Sähkö 20 % Prosessilämpö 80 % 2 Mustalipeä 2500 GWh Kiinteät
LisätiedotJäteselviytyjät 2013. Tietokilpailu. Koulun nimi. Paikkakunta. Luokka. Joukkue (jokaisen osallistujan etu- ja sukunimi) pisteet yhteensä / 90 pistettä
Jäteselviytyjät 2013 Tietokilpailu Koulun nimi Paikkakunta Luokka Joukkue (jokaisen osallistujan etu- ja sukunimi) 1. 2. 3. pisteet yhteensä / 90 pistettä 1. Ympyröi YKSI oikea vaihtoehto. 1. Miksi jätteitä
LisätiedotHINNASTO 1/2009. 1.1.2009 alkaen
HINNASTO 1/2009 1.1.2009 alkaen YHTEYSTIEDOT: DOMARGÅRDIN JÄTEASEMA Ritamäentie 20, 06200 PORVOO AVOINNA: ma-pe 7.00-19.00 Puh 020 637 7080, fax 020 637 7050 la 9.00-14.00 PIENJÄTEASEMAT MÖMOSSENIN PIENJÄTEASEMA
LisätiedotKäytännön ratkaisuja jätehuollon ilmastovaikutusten vähentämiseksi
11.10.2012 Käytännön ratkaisuja jätehuollon ilmastovaikutusten vähentämiseksi Juha-Heikki Tanskanen Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy Jätehuolto ja ilmastonmuutos (vuosi 2010, lähde Tilastokeskus) Suomen khk-päästöt:
LisätiedotVäestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista. Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille
Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille Sisältö Väkiluvun kehitys (maakunta, kunnat) Väestöennuste 2015-2040 (maakunta, kunnat) Ikärakenne ja ennuste
LisätiedotKAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA
YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon
LisätiedotHevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä
Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Forssa 2.3.2017 Johdanto Uusiutuvan energian
LisätiedotKiertotalous & WtE. Kiertotalouden vaikutus jätteen energiahyödyntämiseen L. Pirhonen
Kiertotalous & WtE Kiertotalouden vaikutus jätteen energiahyödyntämiseen 25.10.2016 L. Pirhonen 1 Sisältö Kiertotalous ja kierrätystavoitteet Millaisilla tavoilla kierrätysaste olisi mahdollista saavuttaa?
LisätiedotKaukolämmitys. Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015
Kaukolämmitys Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015 Lämmityksen markkinaosuudet Asuin- ja palvelurakennukset Lämpöpumppu: sisältää myös lämpöpumppujen käyttämän sähkön Sähkö: sisältää myös sähkökiukaat ja
LisätiedotAlueellinen uusiomateriaalien edistämishanke, UUMA2 TURKU
Tehtävänä on huolehtia Turun alueen perusenergian tuotannosta taloudellisesti ja tehokkaasti monipuolisella tuotantokapasiteetilla. TSE:n omistavat Fortum (49,5%), Turku Energia (39,5%), Raision kaupunki
LisätiedotKIERRÄTTÄMÄLLÄ. Kiinteistöseminaari 22.3.2013 Jorma Mikkonen
KIERRÄTTÄMÄLLÄ. Kiinteistöseminaari 22.3.2013 Jorma Mikkonen JÄTE EI OLE ENÄÄ UHKA VAAN MAHDOLLISUUS KAATOPAIKAT Tavoitteena hygienian parantaminen Luotiin terveydenhuollon jatkoksi Jätteiden hautaaminen
LisätiedotKiertokapula Oy. 13 kunnan omistama jätehuoltoyhtiö. 5 jätteidenkäsittelyaluetta 1 käytössä oleva loppusijoitusalue
Kiertokapula Oy 13 kunnan omistama jätehuoltoyhtiö 5 jätteidenkäsittelyaluetta 1 käytössä oleva loppusijoitusalue Jätehuolto Jätehuollon järjestäminen Jätteiden käsittely Jätteiden hyödyntämisen edistäminen
LisätiedotSuur-Savon Sähkö Oy. Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä. Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä
Suur-Savon Sähkö Oy Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä Sähköpalvelu Marketta Kiilo 98,5 M 37 hlöä Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä Järvi-Suomen Energia Oy Arto Pajunen
LisätiedotJätteen energiahyödyntäminen ja luonnonvarojen kestävä käyttö. Markku Salo Jätelaitosyhdistys ry 8.11.2007
Jätteen energiahyödyntäminen ja luonnonvarojen kestävä käyttö Markku Salo Jätelaitosyhdistys ry 8.11.2007 Kuntien jätehuoltotehtävät Jätehuollon järjestäminen kunnan näkökulmasta, Kuntaliitto 2006 huolehtia
LisätiedotVäestöennusteet (2012) Lähde: Tilastokeskus
Väestöennusteet (2012) Lähde: Tilastokeskus Väestöennustekuviot perustuvat Tilastokeskuksen viimeisimpään väestöennusteeseen vuodelta 2012 http://tilastokeskus.fi/til/vaenn/index.html Tilastokeskuksen
LisätiedotKainuun jätehuollon kuntayhtymä 1(7) Viestitie 2 87700 KAJAANI Hallituksen kokous 8.8.2014 nro 3/2014
Kainuun jätehuollon kuntayhtymä 1(7) KOKOUSAIKA Perjantai 8.8.2014 kello 13.00 14.20 KOKOUSPAIKKA Kainuun jätehuollon kuntayhtymä 87700 KAJAANI SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä kuka toimi puheenjohtajana)
LisätiedotHelsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Leena Rantanen (6)
Leena Rantanen 07.05.2014 1 (6) Ympäristölupahakemus Helsingin Energian Ruskeasuon huippulämpökeskuksen ympäristölupamääräysten tarkistamiseksi vastaamaan Valtioneuvoston asetuksen (96/2013) määräyksiä
LisätiedotJätteet energiaksi. Polttoainetta, lämpöä, sähköä ENERGIA
Jätteet energiaksi Polttoainetta, lämpöä, sähköä ENERGIA UUTTA TEKNIIKKAA JÄTTEIDEN HYÖTYKÄYTTÖÖN VTT Energia kehittää voimakkaasti jätteiden energiakäytön tutkimus- ja tuotekehityspalveluja ja tarjoaa
LisätiedotJätehuoltomääräykset 2015. 21.5.2015 Esittäjän nimi 1
Jätehuoltomääräykset 2015 21.5.2015 Esittäjän nimi 1 Jätehuoltomääräykset Jätelain (646/2011) 91 :n mukaisesti kunta voi antaa lain täytäntöön panemiseksi tarpeellisia paikallisista oloista johtuvia, kuntaa
LisätiedotOljen energiakäyttö voimalaitoksessa 27.5.2014
Oljen energiakäyttö voimalaitoksessa 27.5.2014 TurunSeudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy 1 Voimalaitosprosessin periaate Olki polttoaineena Oljen ominaisuuksia polttoaineena: Olki
LisätiedotILMOITUKSEN VIREILLETULO, ILMOITUKSEN TEKEMISEN PERUSTE JA TOIMIVALTAINEN VIRANOMAINEN
Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 23/2011/1 Dnro ISAVI/278/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 3.2.2011 ASIA Ympäristönsuojelulain 61 :n mukainen ilmoitus, joka koskee yhdyskunnista kerätystä
LisätiedotJÄTEMAKSUTAKSA. Hyväksytty Ylä-Savon Jätehuoltolautakunnan kokouksessa Voimassa alkaen
1 JÄTEMAKSUTAKSA Hyväksytty Ylä-Savon Jätehuoltolautakunnan kokouksessa 25.10.2017 Voimassa 1.1.2018 alkaen 2 1. YLEISTÄ Ylä-Savon Jätehuolto Oy:n osakaskunnat, Iisalmi, Keitele, Kiuruvesi, Lapinlahti,
LisätiedotVantaan Energia Oy. Korson omakotiyhdistys 1.4.2014. Ilkka Reko Myyntijohtaja
Vantaan Energia Oy Korson omakotiyhdistys 1.4.2014 Ilkka Reko Myyntijohtaja 1 Asiakasraportoinnilla säästöä Energiapeili Tervetuloa Vantaan Energian Raportointipalveluun! Rekisteröidy palveluun Kirjaudu
LisätiedotJätteiden kaatopaikkakelpoisuus
Jätteiden kaatopaikkakelpoisuus Jätelaki 1072/ 1993 VNP (861/1997) muutettu VNA:lla (202/2006) 1 Jätehuollon järjestämistä koskevat yleiset huolehtimisvelvollisuudet, Jätelaki 6 Jäte on hyödynnettävä,
Lisätiedot>> Ekovoimalaitos täydessä toiminnassa
Ekovoimalaitos täydessä toiminnassa Riikinvoima Oy lyhyesti 100 % kunnallinen osakeyhtiö, osakkaina Varkauden Aluelämpö ja kahdeksan itä-suomalaista jätehuoltoyhtiötä Osakkaat huolehtivat noin 640 000
Lisätiedot