BIOPOLTTOAINEITA KÄYTTÄVIEN ENERGIANTUOTANTOLAITOSTEN TUHKIEN HYÖTYKÄYTTÖ- JA LOGISTIIKKAVIRRAT ITÄ-SUOMESSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "BIOPOLTTOAINEITA KÄYTTÄVIEN ENERGIANTUOTANTOLAITOSTEN TUHKIEN HYÖTYKÄYTTÖ- JA LOGISTIIKKAVIRRAT ITÄ-SUOMESSA"

Transkriptio

1

2 Hanne Soininen Leena Mäkelä Anni Kyyhkynen Elina Muukkonen BIOPOLTTOAINEITA KÄYTTÄVIEN ENERGIANTUOTANTOLAITOSTEN TUHKIEN HYÖTYKÄYTTÖ- JA LOGISTIIKKAVIRRAT ITÄ-SUOMESSA Mikkelin ammattikorkeakoulu A: Tutkimuksia ja raportteja - Research Reports 59 MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Mikkeli 2010

3 MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU A: Tutkimuksia ja raportteja - Research Reports PL 181, Mikkeli Puhelin Tekijät ja Mikkelin ammattikorkeakoulu Kannen kuva: Leena Mäkelä ISBN (nid.) ISBN (pdf) ISSN Ulkoasu: Mainostoimisto ILME Ky Kannen ja sisällön painatus: Kopijyvä Oy - Mikkeli

4 KUVAILULEHTI Päivämäärä Julkaisusarja ja nro A:Tutkimuksia ja raportteja 59 Tekijät Hanne Soininen, Leena Mäkelä, Anni Kyyhkynen, Elina Muukkonen Nimeke Biopolttoaineita käyttävien energiatuotantolaitosten tuhkien hyötykäyttö ja logistiikkavirrat Itä- Suomessa Tiivistelmä Vuosina toteutetun Mikkelin ammattikorkeakoulun YTI-palveluiden hankkeen Biopolttoaineita käyttävien energiantuotantolaitosten tuhkien hyötykäyttö- ja logistiikkavirrat Itä- Suomessa tavoitteena oli kartoittaa Itä-Suomen alueella (Etelä-Savo, Pohjois-Karjala ja Pohjois- Savo) muodostuvat tuhkavirrat ja hyötykäytön nykytilanne sekä tuhkien laatu ja lainsäädännön niille asettamat käsittelyvaatimukset. Hankkeen tavoitteena oli ohjata Itä-Suomen alueella muodostuvien kuntien ja yritysten omistamien energiantuotantolaitosten tuhkavirrat hyötykäyttöön ja turvalliseen loppusijoitukseen nykyisiä sekä uusia tuhkankäsittelytekniikoita apuna käyttäen. Hanke oli EU-osarahoitteinen (EAKR) hanke. Hankkeen osatoteuttajia olivat Etelä-Savon Energia Oy, Metsäsairila Oy, Savon Kuljetus Oy, Savon Voima Oyj, Suur-Savon Sähkö Oy ja Wiser Oy. Hankkeessa analysoitiin mukaan lähteneiden energiayhtiöiden Itä-Suomen alueen 31 energiantuotantolaitoksen tuhkien laatu Mikkelin ammattikorkeakoulun ympäristölaboratoriossa. Lisäksi hankkeen aikana tehtiin energiantuotantolaitosten lentotuhkille vanhentamis- ja fraktiointikokeita, jotta energiantuotantolaitosten tuhkavirrat voitaisiin ohjata nykyistä tehokkaammin hyötykäyttöön ja turvalliseen loppusijoitukseen. Itä-Suomen alueen tuhkamäärät ja niiden hyötykäytön nykytilanteen tarkasteluun valittiin tarkemmin Etelä-Savosta 53, Pohjois-Savosta 26 ja Pohjois-Karjalasta 28 energiantuotantolaitosta. Polttoaineena laitoksilla käytetään pääasiassa puuperäisiä polttoaineita sekä turvetta. Muodostuva biopolttoainetuhkan kokonaismäärä on vuodessa noin tonnia. Määrään vaikuttavat muun muassa laitosten polttoaineen laatu, käynnissäoloaika, taloussuhdanne ja säävaihtelut. Tuhkaa käytetään tällä hetkellä esimerkiksi tie- ja kenttärakenteissa sekä muissa maarakennustöissä, kaatopaikkarakenteissa sekä metsien lannoitteina. Pääasiassa Itä-Suomen energiantuotantolaitosten tuhka loppusijoitetaan tavanomaisen jätteen kaatopaikoille, missä niitä voidaan hyödyntää luonnonmateriaaleja korvaavina rakenteina. Varsinaiseen muuhun hyötykäyttöön tuhkavirroista ohjautuu noin neljännes. Tuhkan hyötykäyttöä koskevaan lainsäädäntöön on tullut muutoksia viime aikoina. Hyötykäyttö muun muassa lannoitteena voi edellyttää tuhkan jatkojalostusta ja prosessointia. Avainsanat (asiasanat) bioenergia, lentotuhka, tuhka, hyötykäyttö, energiantuotanto, energiantuotantolaitokset, Etelä-Savo, fraktiointi Sivumäärä 111 s. Muita tietoja Kieli Suomi ISBN (nid.) (pdf) ISSN Luokitukset YKL 60.82; 60.8 UDK ;

5 DESCRIPTION Date Publication series and NO A: Research Reports Authors Hanne Soininen, Leena Mäkelä, Anni Kyyhkynen, Elina Muukkonen Name of the work Utilisation of biofuel consuming energy plants ash flows and logistic flows in eastern Finland Abstract In , the Mikkeli University of Applied Sciences carried out a project titled Utilisation of Biofuel Consuming Energy Plants Ash Flows and Logistic Flows in Eastern Finland. The objective of this project was to survey the ash flows generated in the area of eastern Finland (South Savo, North Karelia and North Savo), and to establish their quality and current utilisation situation, including their statutory processing requirements. The project was geared towards steering the ash flows from municipal and commercial energy production plants operating in eastern Finland to efficient utilisation and safe final placement with the aid of currently available and the latest ash processing technologies. The project was partly funded by the EU (an ERDF project). The implementers of this project included Etelä-Savon Energia Oy, Metsäsairila Oy, Savon Kuljetus Oy, Savon Voima Oyj, Suur-Savon Sähkö Oy and Wiser Oy. The project analysed the ash quality of 31 energy production plants owned by the participating companies in eastern Finland. The analyses were performed at the environmental laboratory of the Mikkeli University of Applied Sciences. In addition, the project conducted ageing and fractionation tests on fly ash volumes produced by the plants in question, to establish how these could be more effectively steered to efficient utilisation and safe final placement. For a more detailed analysis of the ash volumes produced in eastern Finland, and to establish their current utilisation situation, 53 energy production plants were selected from South Savo, 26 from North Savo, and 28 from North Karelia. The plants in question chiefly consume wood-based fuels and peat for energy production. The total biofuel ash volume produced is approximately tonnes per annum. Among other factors, the volume is affected by the plants fuel quality, uptime, market conditions and weather conditions. Currently, ash is used in road and field construction, for other earthwork constructions, land filling site constructions, and for forest fertilising purposes. In eastern Finland, the fly ash produced by energy production plants is chiefly placed in land fill sites intended for ordinary waste for its final storage where it can be used for structures that replace the natural materials. Additional forms of actual utilisation consume about 25% of the current ash flows. Finnish legislation on fly ash utilisation has been recently updated. Utilisation as a fertiliser may require, for example, that the ash in question be further refined and processed accordingly. Keywords bioenergy, fly ash, ash, utilisation, energy production, energy production plant, South Savo, fractionation Pages 111 p. Remarks Language Finnish ISBN (nid.) (pdf) ISSN Classifications YKL 60.82; 60.8 UDK ;

6 ESIPUHE Tämä julkaisu on laadittu osana Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy:n YTIpalveluissa vuosina toteutettua Biopolttoaineita käyttävien energiantuotantolaitosten tuhkien hyötykäyttö- ja logistiikkavirrat Itä-Suomessa -hanketta. Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa Itä-Suomen alueella (Etelä- Savo, Pohjois-Karjala ja Pohjois-Savo) muodostuvat tuhkavirrat ja hyötykäytön nykytilanne sekä tuhkien laatu ja lainsäädännön niille asettamat käsittelyvaatimukset. Hankkeen tavoitteena oli ohjata Itä-Suomen alueella muodostuvien kuntien ja yritysten omistamien energiantuotantolaitosten tuhkavirrat hyötykäyttöön ja turvalliseen loppusijoitukseen nykyisiä sekä uusia tuhkankäsittelytekniikoita apuna käyttäen. Hankkeen vastuullisina johtajina ovat olleet johtajat ins. Kari Kuhmonen, TkL Veli-Matti Mäkelä ja TkT Pekka Turkki ja projektipäällikkönä DI Hanne Soininen YTI-palveluista. Hankkeen projektihenkilöstöä ovat olleet laskentasihteeri Hanna-Maija Penttinen, projekti-insinööri DI Leena Mäkelä ja harjoittelijat insinööriopiskelijat (AMK) Heidi Kantanen, Anni Kyyhkynen, Elina Muukkonen, Anni Laitinen, Riikka Vihavainen ja Leena Loisa YTIpalveluista. Hankkeen laboratoriotyöhön on osallistunut laborantti Sari Seppäläinen Mikkelin ammattikorkeakoulun ympäristölaboratorioista. Tutkimushanketta rahoittivat Etelä-Savon ELY-keskus ja hankkeen osatoteuttajat Etelä-Savon Energia Oy, Metsäsairila Oy, Savon Kuljetus Oy, Savon Voima Oyj, Suur-Savon Sähkö Oy ja Wiser Oy. Hanke oli EU-osarahoitteinen (EAKR) hanke. Hanketyön etenemistä ohjasi ja valvoi ohjausryhmä, johon kuuluivat ympäristöinsinööri Eero Kuusela Savon Voima Oyj:sta, lehtori Marjatta Lehesvaara Mikkelin ammattikorkeakoulusta, toimitusjohtaja Alpo Leinonen Metsäsairila Oy:stä, myöhemmin toimitusjohtaja Vesa Nykänen Metsäsairila Oy:stä ja myöhemmin toimitusjohtaja, vt. Sami Hirvonen Metsäsairila Oy:stä, voimalaitoksen päällikkö Timo Leppänen Etelä-Savon Energia Oy:stä, toimitusjohtaja Jan Rönnberg Wiser Oy:stä, aluejohtaja Olli Miettinen Savon Kuljetus Oy:stä, toimistopäällikkö Mika Muinonen Etelä-Savon

7 Energiatoimistosta, ympäristötarkastaja Marita Savo Mikkelin seudun ympäristöpalveluista, liiketoimintajohtaja Heikki Tirkkonen Suur-Savon Sähkö Oy:stä, tutkimusjohtaja Aki Valkeapää Mikkelin ammattikorkeakoulusta ja myöhemmin johtaja Kari Kuhmonen Mikkelin ammattikorkeakoulusta. Etelä-Savon ELY-keskuksen puolesta hankkeen valvojana on ollut ympäristöinsinööri Jyrki Hämäläinen. Lisäksi hankkeeseen on osallistunut hankkeen osatoteuttajien muuta henkilökuntaa. Tekijät kiittävät hankkeen rahoittajia tutkimustyön mahdollistamisesta sekä ohjausryhmän jäseniä ja hankkeeseen osallistuneita osatoteuttajia erittäin aktiivisesta osallistumisesta hankkeen toteutukseen. Mikkelissä Tekijät

8 SISÄLTÖ ESIPUHE 1 JOHDANTO Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoite ja toteutus YLEISTÄ BIOPOLTTOAINEISTA JA TUHKIEN HYÖTYKÄYTÖSTÄ Hyötykäyttöä ohjaava lainsäädäntö Jätteen kaatopaikkakelpoisuus Hyötykäyttökohteiden vaatimukset Omavalvonta REACH-asetus Jäteverolain uudistus Ympäristölupavaatimukset Biopolttoaineiden ominaisuudet ja käyttöaste Lentotuhkien ominaisuudet Muodostuvien tuhkien määrät ja niiden hyötykäyttö Suomessa Tuhkien käsittelytekniikoita Vanhentaminen Fraktiointi Itsekovetus, rakeistus ja stabilointi Pesu Tuhkien hyötykäyttövaihtoehdot ja hyödyntäjät Suomessa Hyödyntäminen pelto- ja metsäviljelyssä Hyödyntäminen maarakentamisessa ja teollisuuden raaka-aineena Hyödyntäminen kaatopaikkarakentamisessa Tuhkien hyödyntäjät Suomessa Tuhkien käsittely- ja hyötykäytön ympäristövaikutukset Lannoituskäyttö Kaatopaikka- ja maarakentaminen... 47

9 3 ITÄ-SUOMEN ALUEEN TUHKAMÄÄRÄT JA TUHKIEN HYÖTYKÄYTTÖ SEKÄ LOPPUSIJOITUS Tutkimusmenetelmät Etelä-Savon alueen lähtötiedot Pohjois-Savon alueen lähtötiedot Pohjois-Karjalan alueen lähtötiedot Tutkimuksen tulokset Etelä-Savon alueen tuhkamäärät ja niiden hyötykäytön nykytilanne Pohjois-Savon alueen tuhkamäärät ja niiden hyötykäytön nykytilanne Pohjois-Karjalan alueen tuhkamäärät ja niiden hyötykäytön nykytilanne Yhteenveto Itä-Suomen alueen tuhkamääristä ja niiden hyötykäytön nykytilanteesta Ympäristölupavaatimukset ITÄ-SUOMEN ALUEEN TUHKAVIRTOJEN LAATU JA OMINAISUUDET Näytteenottokohteet ja tutkimusmenetelmät Analyysitulokset Energiantuotantolaitosten tuhkien liukoisuuskokeiden tulokset Energiantuotantolaitosten tuhkien raskasmetallianalyysien tulokset Tulostarkastelu Energiantuotantolaitosten tuhkien liukoisuusominaisuudet Energiantuotantolaitosten tuhkien raskasmetallipitoisuudet LENTOTUHKAN VANHENTAMIS- JA FRAKTIOINTIKOKEET Vanhentamiskokeet Vanhentamiskokeiden tutkimusmenetelmät ja näytteenotto Tutkimuksen tulokset Tulostarkastelu Fraktiointikokeet Fraktiointikokeiden tutkimusmenetelmät... 88

10 5.2.2 Fraktiointikokeiden tulokset Tulostarkastelu ITÄ-SUOMEN ALUEEN TUHKIEN HYÖDYNTÄJÄT JA LOPPUSIJOITUSALUEET YHTEENVETO LÄHTEET

11 LUETTELO KUVISTA JA TAULUKOISTA KUVAT Kuva 1. Energian kokonaiskulutus energialähteittäin vuosina Kuva 2. Kivihiilen, turpeen ja seospolton tuhkamäärät vuosina Kuva 3. Kivihiilen, turpeen ja seospolton tuhkien hyötykäyttöaste vuosina Kuva 4. Sähkösuodattimen kenttien 1-3 raeluokat (µm) D10 ja D50 Kuva 5. Kuvassa vasemmalla sähkösuodattimen kenttien 1-3 Cdpitoisuudet ja oikealla Ni- ja As-pitoisuudet (mg/kg). Voimalaitoksella käytettiin polttoaineena 49 % turvetta ja 51 % puuperäisiä polttoaineita Kuva 6. Biopolttoainevoimalaitoksen eri tuhkajakeet Kuva 7. Raskasmetallien pitoisuudet ja jakaantuminen massaprosentteina pohjatuhkan, syklonin ja sähkösuodattimen lentotuhkan osalta Kuva 8. Rakeistusrummun (yllä) ja rakeistuslautasen (alla) toimintaperiaate Kuva 9. Kuvassa vasemmalla lentotuhkan levitystä kesäaikaan helikopterilla ja oikealla talviaikaan metsätraktorilla Kuva 10. Etelä-Savon alueella yli 500 tonnia tuhkaa tuottavat energiantuotantolaitokset ja niiden tuhkamäärät Kuva 11. Etelä-Savon alueella tonnia tuhkaa tuottavat energiantuotantolaitokset ja niiden tuhkamäärät Kuva 12. Pohjois-Savon alueella yli 500 tonnia tuhkaa tuottavat energiantuotantolaitokset ja niiden tuhkamäärät Kuva 13. Pohjois-Savon alueella tonnia tuhkaa tuottavat energiantuotantolaitokset ja niiden tuhkamäärät Kuva 14. Pohjois-Karjalan alueella yli 500 tonnia tuhkaa tuottavat energiantuotantolaitokset ja niiden tuhkamäärät Kuva 15. Pohjois-Karjalan alueella tonnia tuhkaa tuottavat energiantuotantolaitokset ja niiden tuhkamäärät

12 Kuva 16. Tutkimuksessa mukana olleiden energiantuotantolaitosten lukumäärät sekä maakunnissa syntyvät vuotuiset tuhkamäärät (1 000 t/a) Kuva 17. Maakunnissa 50 t/a ja 500 t/a tuhkaa tuottavien energiantuotantolaitosten tuhkien hyötykäytön- ja loppusijoituksen tilanne vuonna 2008 Kuva 18. Vanhentamiskokeen tuhkanäytteitä otettiin energiantuotantolaitosten lentotuhka-aumoista (Kuva Leena Mäkelä) Kuva 19. Näytteenottokuopan kaivaminen ja valmis näytteenottokuoppa (syvyys 4 m) (Kuva Hanne Soininen) Kuva 20. Vasemmalla 2-kenttäisen sähkösuodattimen ja oikealla 3- kenttäisen sähkösuodattimen kenttien arseenipitoisuudet (mg/kg kuiva-ainetta) Kuva 21. Vasemmalla 2-kenttäisen sähkösuodattimen ja oikealla 3- kenttäisen sähkösuodattimen kenttien kadmiumpitoisuudet (mg/kg kuiva-ainetta) Kuva 22. Vasemmalla 2-kenttäisen sähkösuodattimen ja oikealla 3- kenttäisen sähkösuodattimen kenttien kromipitoisuudet (mg/kg kuiva-ainetta) Kuva 23. Vasemmalla 2-kenttäisen sähkösuodattimen ja oikealla 3- kenttäisen sähkösuodattimen kenttien kuparipitoisuudet (mg/kg kuiva-ainetta) Kuva 24. Vasemmalla 2-kenttäisen sähkösuodattimen ja oikealla 3- kenttäisen sähkösuodattimen kenttien lyijypitoisuudet (mg/kg kuiva-ainetta) Kuva 25. Vasemmalla 2-kenttäisen sähkösuodattimen ja oikealla 3- kenttäisen sähkösuodattimen kenttien nikkelipitoisuudet (mg/kg kuiva-ainetta) Kuva 26. Vasemmalla 2-kenttäisen sähkösuodattimen ja oikealla 3- kenttäisen sähkösuodattimen kenttien sinkkipitoisuudet (mg/kg kuiva-ainetta)

13 Kuva 27. Itä-Suomen alueen energiatuotantolaitosten vuodessa tuottamat tuhkamäärät (yli 500 t/a ja t/a) (Karttapohjan lähde: Itä- Suomen lääninhallitus 2010) TAULUKOT Taulukko 1. Pysyvän, tavanomaisen sekä ongelmajätteen kaatopaikalle sijoitettavaksi hyväksyttävän jätteen arvioinnissa käytetyt rajaarvot Taulukko 2. Kivihiilen, turpeen ja puuperäisen aineksen polton lento- ja pohjatuhkien käytölle maarakentamisessa asetettuja raja-arvoja Taulukko 3. Haitallisten metallien enimmäispitoisuudet (mg/kg kuivaainetta) tuhkassa Taulukko 4. Tuhkan tuoteselosteessa ilmoitettavat tiedot sekä viranomaisanalyysin analyysimenetelmä Taulukko 5. Tuhkien pääkomponenttipitoisuuksia massaprosentteina kuiva-aineessa. Puutuhka koostuu eri puulajien ja kuoren tuhkasta Taulukko 6. Eri lentotuhkien raskasmetallipitoisuuksia ja VNa 591/2006 raja-arvot Taulukko 7. Puun poltossa syntyneiden raskasmetallien pitoisuudet pohjaja lentotuhkissa Taulukko 8. Turvetuhkan tyypilliset raskasmetallipitoisuudet Taulukko 9. Turpeen ja puun sekä kivihiilen lentotuhkan liukoisuusominaisuuksista L/S-suhteessa 10 ja pysyvän, tavanomaisen sekä ongelmajätteen kaatopaikalle sijoitettavaksi hyväksyttävän jätteen arvioinnissa käytetyt raja-arvot (VNa 202/2006). Testimenetelmänä kaksivaiheinen CEN-testi EN tai läpivirtaustesti (prcen/ts 14405, NEN7343) Taulukko 10. Alkuaineiden lähteitä jäteperäisissä polttoaineissa Taulukko 11. ph:n ja kaliumin pitoisuuden muutokset varastoinnin aikana Taulukko 12. Esimerkki turvemaiden lannoitukseen soveltuvien lannoitteiden alkuainesisällöstä

14 Taulukko 13. Tuhkien mahdolliset käyttökohteet tierakenteessa Taulukko 14. Lentotuhkan ja kuitulietteen vedenläpäisevyyksiä Taulukko 15. Etelä-Savon asukasluku kunnittain vuonna 2008 Taulukko 16. Pohjois-Savon asukasluku kunnittain vuonna 2008 Taulukko 17. Pohjois-Karjalan asukasluku kunnittain vuonna 2008 Taulukko 18. Etelä-Savon energiantuotantolaitosten tuhkan loppusijoitus- ja hyötykäyttöaste Taulukko 19. Pohjois-Savon energiantuotantolaitosten tuhkan loppusijoitusja hyötykäyttöaste Taulukko 20. Pohjois-Karjalan energiantuotantolaitosten tuhkan loppusijoitus- ja hyötykäyttöaste Taulukko 21. Tuhkan hyötykäyttökohteita ja vastaanottajia Itä-Suomessa Taulukko 22. Analysoitavien lento- ja arinatuhkanäytteiden määrät energiantuotantolaitosten kokoluokan mukaisesti Taulukko 23. Energiantuotantolaitosten (alle 5 MW) arina- ja lentotuhkanäytteiden liukoisuuskokeiden tulosten vaihteluväli (L/S = 10 l/kg) ja VNa 202/2006 raja-arvoja Taulukko 24. Energiantuotantolaitosten (5-10 MW) arina- ja lentotuhkanäytteiden liukoisuuskokeiden tulosten vaihteluväli (L/S = 10 l/kg) ja VNa 202/2006 raja-arvoja Taulukko 25. Energiantuotantolaitosten (11-50 MW ja yli 50 MW) arina- ja lentotuhkanäytteiden liukoisuuskokeiden tulosten keskiarvoja (L/S = 10 l/kg) ja VNa 202/2006 raja-arvoja Taulukko 26. Energiantuotantolaitosten (alle 5 MW) lentotuhkanäytteiden raskasmetallianalyysien tulosten vaihteluväli ja hyötykäytön raja-arvoja Taulukko 27. Energiantuotantolaitosten (5-10 MW) lentotuhkanäytteiden raskasmetallianalyysien tulosten vaihteluväli ja hyötykäytön raja-arvoja Taulukko 28. Energiantuotantolaitosten (11-50 MW ja yli 50 MW) lentotuhkanäytteiden raskasmetallianalyysien tulosten vaihteluväli ja hyötykäytön raja-arvoja

15 Taulukko 29. Energiantuotantolaitosten lentotuhkien näytteenottokaavio ja kokoomanäytteen muodostuminen Taulukko 30. Teollisuuden energiantuotantolaitosten lentotuhkien näytteenottokaavio ja kokoomanäytteen muodostuminen Taulukko 31. Energiantuotantolaitosten lentotuhkanäytteiden vanhentamiskokeen liukoisuuskokeiden tuloksia (L/S = 10 l/kg) ja VNa 202/2006 raja-arvot Taulukko 32. Teollisuuden energiantuotantolaitosten lentotuhkanäytteiden vanhentamiskokeen liukoisuuskokeiden tuloksia (L/S = 10 l/kg) ja VNa 202/2006 raja-arvot Taulukko 33. Koekuoppien 2 ja 4 metriä lentotuhkanäytteiden liukoisuuskokeiden tuloksia (L/S = 10 l/kg) ja VNa 202/2006 raja-arvot Taulukko 34. Energiantuotantolaitosten lentotuhkanäytteiden raskasmetallianalyysien tulokset ja hyötykäytön raja-arvoja Taulukko 35. Teollisuuden energiantuotantolaitosten lentotuhkien vanhentamiskokeen raskasmetallianalyysien tulokset ja hyötykäytön raja-arvoja Taulukko 36. Koekuoppien 2 ja 4 metriä lentotuhkanäytteiden raskasmetallipitoisuudet ja hyötykäytön raja-arvoja Taulukko 37. Fraktiointikokeiden raskasmetallianalyysitulosten vaihteluväli voimalaitosten sähkösuodattimen eri kentissä ja hyötykäytön raja-arvoja

16 1 1 JOHDANTO 1.1 Tutkimuksen tausta Energiantuotannosta syntyvät jätteet ovat suurelta osin voimalaitoksista syntyvää tuhkaa ja pölyä. Syntyvästä tuhkamäärästä noin 80 % on lentotuhkaa, josta puolestaan yli puolet muodostuu hiilen poltosta ( tonnia) ja loput ( tonnia) puun ja turpeen poltosta. Turpeen ja puun polton tuhkamäärä on lähes kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa, ja tuhkan määrän oletetaan kohoavan tulevaisuudessa biopolttoaineiden käytön lisääntyessä. Etelä-Savossa energiantuotannon tuhkia ja kuonaa syntyy vuosittain noin tonnia. Nämä ovat pääasiassa peräisin puun ja turpeen poltosta. Suurimpia voimalaitoksia ja samalla tuhkan tuottajia Etelä-Savossa ovat Etelä-Savon Energia Oy:n Pursialan voimalaitos Mikkelissä, Suur-Savon Sähkö Oy:n Savonlinnan voimalaitos, Versowood Oy:n saha Mikkelissä, Järvi- Suomen Voima Oy:n UPM:n Pelloksen vaneritehdas Ristiinassa ja Finnforest Oy:n vaneritehdas Punkaharjulla sekä Savon Voima Oyj:n Pieksämäen voimalaitos. Näiden kuuden laitoksen osuus alueen kokonaistuhkamäärästä on noin 90 %. Etelä-Savon laitosten lisäksi Itä-Suomessa (Etelä-Savo, Pohjois-Karjala ja Pohjois-Savo) sijaitsevat yritysten ja kuntien omistamat voimalaitokset tuottavat kymmeniätuhansia tonneja lento- ja pohjatuhkaa. Pohjois-Savossa suurimpia tuhkia tuottavia laitoksia ovat Kuopion Energia Oy:n Haapaniemen voimalaitos, Stora Enson Varkauden voimalaitos, Savon Sellu Oy:n voimalaitos, Savon Voima Oyj:n Iisalmen voimalaitos, UPM-Kymmene Wood Oy, Kuopion vaneritehdas, Fortum Power and Heat Oy:n Lapinlahden voimalaitos, Savon Voima Oyj:n Suonenjoen voimalaitos, Juankosken biolämpö Oy ja Lapinlahden Ekolämpö Oy. Pohjois-Karjalan alueen suurimmat tuhkantuottajat ovat Fortum Power and Heat Oy:n Joensuun voimalaitos, Fortum Power and Heat Oy:n Uimaharjun voimalaitos ja Vapo Oy:n Kevätniemen voimalaitos, UPM- Kymmene Wood Oy, Joensuun vaneritehdas sekä Nurmeksen lämpö Oy, Ritoniemen lämpökeskus. Itä-Suomen alueella on yhteensä 54 kuntaa, joissa

17 2 sijaitsee useita erikokoisia yhteiskunnan ja teollisuuden energiantuotannon voimalaitoksia. Suurin osa voimalaitosten turve- ja seospolton tuhkista päätyy edelleen kaatopaikalle ja teollisuuden läjitysalueille, jotka useimmiten sijaitsevat voimalaitosten läheisyydessä. Yksi hyödyntämisen este on pitkät matkat hyödyntämiskohteisiin. Kivihiililentotuhkan hyötykäyttöaste oli Suomessa vuonna % ja turve- ja seospolton tuhkan 63 %. Turve- ja seospolton tuhkien hyötykäyttöaste on vuosina ollut prosenttia. Tuhkia hyödynnetään yhä enenevässä määrin ja niitä käytetään esimerkiksi tie- ja kenttärakenteissa sekä muissa maarakennustöissä. Tuhkan hyötykäyttöä koskevaan lainsäädäntöön on tullut muutoksia viime aikoina. Ongelmia voivat aiheuttaa niiden hyötykäytön raja-arvot ylittävät raskasmetallipitoisuudet ja suuret laadunvaihtelut. Hyötykäyttö muun muassa lannoitteena voikin edellyttää tuhkan jatkojalostusta ja prosessointia. 1.2 Tutkimuksen tavoite ja toteutus EU-osarahoitteisen Biopolttoaineita käyttävien energiantuotantolaitosten tuhkien hyötykäyttö- ja logistiikkavirrat Itä-Suomessa -hankkeen tavoitteena oli kartoittaa Itä-Suomen alueella (Etelä-Savo, Pohjois-Karjala ja Pohjois-Savo) muodostuvat tuhkavirrat ja hyötykäytön nykytilanne sekä tuhkien laatu sekä lainsäädännön niille asettamat käsittelyvaatimukset. Hankkeen tavoitteena oli ohjata Itä-Suomen alueella muodostuvien kuntien ja yritysten omistamien energiantuotantolaitosten tuhkavirrat hyötykäyttöön ja turvalliseen loppusijoitukseen nykyisiä sekä uusia tuhkankäsittelytekniikoita apuna käyttäen. Tavoitteena oli selvittää Itä-Suomen alueen (Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakunnat, asukasta) 54 kunnan biopolttoaineita käyttävien energiantuotantolaitosten tuhkamäärät ja niiden hyötykäytön nykytilanne sekä viranomaismääräykset käsittelylle. Tarkemmin tarkasteluun valittiin Etelä-Savosta 53, Pohjois-Savosta 26 ja Pohjois-Karjalasta 28 energian-

18 tuotantolaitosta, joissa käytetään polttoaineena puuperäisiä polttoaineita sekä turvetta. 3 Hankkeen aikana analysoitiin Itä-Suomen alueen 31 energiantuotantolaitoksen arina- ja lentotuhkien laatu Mikkelin ammattikorkeakoulun ympäristölaboratoriossa hyötykäyttökohteiden vaatimusten ja loppusijoituksen osalta. Tuhkille tehtiin vaatimusten mukaisesti muun muassa liukoisuuskokeita ja raskasmetallianalyysejä. Lisäksi hankkeen aikana tehtiin energiantuotantolaitosten lentotuhkille vanhentamis- ja fraktiointikokeita, jotta kuntien ja yritysten omistamien energiantuotantolaitosten tuhkavirrat voitaisiin ohjata nykyistä tehokkaammin hyötykäyttöön ja turvalliseen loppusijoitukseen. Hankkeessa toteutettiin tuhkan käsittelyketjun logistinen tarkastelu, jonka aikana kartoitettiin tiedossa ja käytössä olevat tuhkien käsittelytavat sekä hyötykäyttökohteet. Lisäksi selvitettiin alueen nykyisten toimijoiden mahdollisuudet työskennellä yrittäjinä loppusijoitusalueiden ylläpitäjinä sekä tuhkavirtojen tuotteistajina erilaisissa hyötykäyttökohteissa. 2 YLEISTÄ BIOPOLTTOAINEISTA JA TUHKIEN HYÖTYKÄYTÖSTÄ 2.1 Hyötykäyttöä ohjaava lainsäädäntö Tuhkat ovat merkittäviä kaatopaikkoja kuormittavia jätejakeita, jotka tulisi jätelainsäädännön mukaan ensisijaisesti hyödyntää, ellei se aiheuta kohtuuttomia kustannuksia jätteen muuhun käsittelyyn verrattuna ja mikäli se on teknisesti mahdollista. Ongelmia voivat aiheuttaa tuhkien hyötykäytön rajaarvot ylittävät raskasmetallipitoisuudet ja suuret laadunvaihtelut. Myöskään nykyinen jäteverokäytäntö ei kannusta hyötykäytön kehittämistä, sillä teollisuusyritykset voivat läjittää jätteitänsä omille kaatopaikoilleen ilman jäteveroa.

19 4 Tuhkien hyödyntämistä ja loppusijoitusta ohjaa Suomessa kaksi lakia ja kaksi asetusta. Tuhkien loppusijoituksesta kaatopaikoille on säädetty valtioneuvoston päätöksessä (861/1997, muutettu 202/2006). Kaatopaikat on luokiteltu ongelmajätteen, tavanomaisen jätteen tai pysyvän jätteen kaatopaikoiksi. Asetuksessa on määritetty jätteiden ominaisuuksille raja-arvot kaatopaikkaluokittain. Valtioneuvoston asetuksessa (591/2006) asetetaan raja-arvoja kivihiilen, turpeen ja puuperäisen aineksen polton lento- ja pohjatuhkien käytölle maarakentamisessa. Mikäli biopolttoainepohjaista tuhkaa käytetään lannoitteena, sovelletaan maa- ja metsätalousministeriön asetusta lannoitevalmisteista 12/2007 (pohjautuu lannoitevalmistelakiin (539/2006)). Lannoitevalmisteena käytettävä tuhka saa sisältää vain puhtaan puun, turpeen tai peltobiomassojen tuhkaa. Seuraavissa luvuissa on käsitelty tarkemmin tuhkien hyötykäyttöä ja loppusijoitusta ohjaavaa lainsäädäntöä Jätteen kaatopaikkakelpoisuus Jätteen kaatopaikkakelpoisuus arvioidaan valtioneuvoston asetuksessa kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen muuttamisesta (202/2006). Asetuksessa annetaan raja-arvot pysyvän, tavanomaisen ja ongelmajätteen kaatopaikoille hyväksyttävän jätteen osalta (taulukko 1). Seuraavia suotautumisen raja-arvoja käytetään pysyvän jätteen kaatopaikalle sijoitettavaksi hyväksyttävän jätteen arvioinnissa. Ne lasketaan neste-kiintoainessuhteilla (L/S) 2 l/kg ja 10 l/kg mitattavan aineen liukoisen osuuden kokonaismäärästä ja ilmaistaan suoraan yksikköinä mg/l. Laadunvalvonnassa voidaan käyttää standardin SFS-EN mukaista kaksivaiheista ravistelutestiä. Haitallisten aineiden pitoisuus uuttoliuoksissa on määritettävä standardien SFS- EN ja SFS -EN mukaisesti.

20 TAULUKKO 1. Pysyvän, tavanomaisen sekä ongelmajätteen kaatopaikalle sijoitettavaksi hyväksyttävän jätteen arvioinnissa käytetyt rajaarvot (VNa 202/2006) Aine/muuttuja Pysyvän jätteen kaaa- topaikka Tavanomaisen jät- teen kaatopaikka (mg/kg kuiva-ainetta ainetta) (L/S = 10 l/kg) 5 Ongelmajätteen kaaa- topaikka Arseeni (As) 0, Barium (Ba) Kadmium (Cd) 0, Kromi (Cr kok ) 0, Kupari (Cu) Elohopea (Hg) 0,01 0,2 2 Molybdeeni (Mo) 0, Nikkeli (Ni) 0, Lyijy (Pb) 0, Antimoni (Sb) 0,06 0,7 5 Seleeni (Se) 0,1 0,5 7 Sinkki (Zn) Kloridi (Cl - ) Fluoridi (F - ) Sulfaatti (SO 4 2- ) ) Fenoli-indeksi 1 Liuennut orgaaninen hiili DOC 2) Liuenneiden aineiden kokonaismäärä TDS 3) 1) Jätteen katsotaan täyttävän kelpoisuusvaatimuksen myös, jos sulfaattipitoisuus ei ylitä seuraavia arvoja: mg/l (läpivirtaustestin ensimmäinen uutos uuttosuhteessa L/S = 0,1 l/kg) ja mg/kg (uuttosuhteessa L/S = 10 l/kg). Pitoisuuden määrittämiseksi uuttosuhteessa L/S = 0,1 l/kg on käytettävä läpivirtaustestiä. Pitoisuus uuttosuhteessa L/S = 10 l/kg voidaan määrittää joko ravistelu- tai läpivirtaustestillä. 2) Jos liuenneen orgaanisen hiilen raja-arvo ylittyy jätteen omassa ph:ssa, voidaan jäte vaihtoehtoisesti testata uuttosuhteessa L/S = 10 l/kg ph:ssa 7,5-8,0. Jätteen katsotaan täyttävän liuenneen orgaanisen hiilen kelpoisuusvaatimuksen, jos pitoisuus on pysyvän jätteen kaatopaikoilla enintään 500 mg/kg, tavanomaisen jätteen kaatopaikoilla enintään 800 mg/kg ja ongelmajätteen kaatopaikoilla enintään mg/kg. 3) Liuenneiden aineiden kokonaismäärän raja-arvoa voidaan soveltaa sulfaatin ja kloridin raja-arvojen sijasta.

21 Hyötykäyttökohteiden vaatimukset Valtioneuvoston asetuksessa (591/2006) asetetaan raja-arvoja kivihiilen, turpeen ja puuperäisen aineksen polton lento- ja pohjatuhkien käytölle maarakentamisessa. Mikäli biopolttoainepohjaista tuhkaa käytetään lannoitteena, sovelletaan maa- ja metsätalousministeriön asetusta lannoitevalmisteista (12/2007). Valtioneuvoston asetuksen (591/2006) tarkoituksena on edistää jätteiden hyödyntämistä määrittelemällä edellytykset, joiden täyttyessä asetuksessa tarkoitettujen jätteiden käyttöön maarakentamisessa ei tarvita ympäristönsuojelulain (86/2000) mukaista ympäristölupaa. Taulukossa 2 on esitetty kivihiilen, turpeen ja puuperäisen aineksen polton tuhkien käytölle maarakentamisessa asetettuja raja-arvoja.

22 7 TAULUKKO 2. Kivihiilen, turpeen ja puuperäisen aineksen polton lento- ja pohjatuhkien käytölle maarakentamisessa asetettuja rajaarvoja (VNa 591/2006) Haitallinen Raja-arvo arvo (mg/kg kuiva-ainetta ainetta) aine Perustutkimukset 1 Pitoisuus Liukoisuus (L/S = 10 l/kg) Peitetty rakenne PCB 2 1,0 Liukoisuus (L/S = 10 l/kg) Päällystetty rakenne Raja-arvo arvo (mg/kg kuiva-ainetta ainetta) Laadunvalvontatutkimukset 1 Pitoisuus Liukoisuus (L/S = 10 l/kg) Peitetty rakenne Liukoisuus (L/S = 10 l/kg) Päällystetty rakenne PAH 3 20/40 4 DOC Sb 0,06 0,18 As 50 0,5 1,5 50 Ba Cd 15 0,04 0,04 15 Cr 400 0,5 3, ,5 3,0 Cu 400 2,0 6,0 400 Hg 0,01 0,01 Pb 300 0,5 1, ,5 1,5 Mo 50 0,5 6,0 50 0,5 6,0 Ni 0,4 1,2 V 400 2,0 3, ,0 3,0 Zn , Se 0,1 0,5 0,1 0,5 Fluoridi Sulfaatti Kloridi Katso VNa 591/2006, liitteessä 2 oleva kohta 2. 2 Polyklooratut bifenyylit, kongeneerien 28, 52, 101, 118, 138, 153 ja 180 kokonaismäärä. 3 Polyaromaattiset hiilivedyt, yhdisteiden (antraseeni, asenafteeni, asenaftyleeni, bentso(a)antraseeni, bentso(a)pyreeni, bentso(b) fluoranteeni, bentso(g,h,i)peryleeni, bentso(k)fluoranteeni, dibentso(a,h)antraseeni, fenantreeni, fluoranteeni, fluoreeni, indeno(1,2,3- cd)pyreeni, naftaleeni, pyreeni, kryseeni) kokonaismäärä. 4 Peitetty rakenne/päällystetty rakenne. 5 Liuennut orgaaninen hiili.

Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus.

Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus. Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus. 2012 Envitop Oy Riihitie 5, 90240 Oulu Tel: 08375046 etunimi.sukunimi@envitop.com www.envitop.com 2/5 KUUSAKOSKI OY Janne Huovinen Oulu 1 Tausta Valtioneuvoston

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 586. Laki. yliopistolain muuttamisesta. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006

SISÄLLYS. N:o 586. Laki. yliopistolain muuttamisesta. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2006 Julkaistu Helsingissä 14 päivänä heinäkuuta 2006 N:o 586 591 SISÄLLYS N:o Sivu 586 Laki yliopistolain muuttamisesta... 1749 587 Laki kirkkolain 1 luvun 3 :n muuttamisesta...

Lisätiedot

UPM-KYMMENE OYJ:N KAIPOLAN VOIMALAITOKSEN TALVITUHKAN VASTAAVUUS-/LAADUNVALVONTAKOE V. 2015. HYÖTYKÄYTTÖ- JA KAATOPAIKKAKELPOISUUDEN MÄÄRITTELY.

UPM-KYMMENE OYJ:N KAIPOLAN VOIMALAITOKSEN TALVITUHKAN VASTAAVUUS-/LAADUNVALVONTAKOE V. 2015. HYÖTYKÄYTTÖ- JA KAATOPAIKKAKELPOISUUDEN MÄÄRITTELY. Päiväys Datum Nro Nr 25.2.2015 15-2587 UPM-KYMMENE OYJ KAIPOLA PEKKA A. RANTALA TEHTAANKATU 1 42220 KAIPOLA Tilaus (KVVY) Beställning 220554 Viite / Hänvisning UPM-KYMMENE OYJ:N KAIPOLAN VOIMALAITOKSEN

Lisätiedot

Esikäsittely, mikroaaltohajotus, kuningasvesi ok Metallit 1. Aromaattiset hiilivedyt ja oksygenaatit, PIMA ok

Esikäsittely, mikroaaltohajotus, kuningasvesi ok Metallit 1. Aromaattiset hiilivedyt ja oksygenaatit, PIMA ok Pvm: 16.8.2013 1/2 Projekti: 1510005691/9 Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaarantie 66 88120 TUHKAKYLÄ Tutkimuksen nimi: Talvivaara Sotkamo Oy, sakkanäytteiden kaatopaikkakelpoisuustutkimukset, Maauimala, kon

Lisätiedot

Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet

Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet GES-verkostotapaaminen Kukkuroinmäen jätekeskus 24.02.2016 Apila Group Oy Ab Mervi Matilainen Apila Group Kiertotalouden koordinaattori

Lisätiedot

JÄTEJAKEIDEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS MAARAKENTAMISESSA. RAMBOLL FINLAND OY 28.1.2016 marjo.ronkainen@ramboll.fi

JÄTEJAKEIDEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS MAARAKENTAMISESSA. RAMBOLL FINLAND OY 28.1.2016 marjo.ronkainen@ramboll.fi JÄTEJAKEIDEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS MAARAKENTAMISESSA RAMBOLL FINLAND OY 28.1.2016 marjo.ronkainen@ramboll.fi UUSIOMATERIAALIT MAANRAKENNUKSESSA UUMA2-OHJELMA 2013-2017 Tavoite Tavoitteena on saada uusiomateriaalit

Lisätiedot

Kaatopaikkakelpoisuus valvovan viranomaisen näkökulmasta: Case valimo

Kaatopaikkakelpoisuus valvovan viranomaisen näkökulmasta: Case valimo Kaatopaikkakelpoisuus valvovan viranomaisen näkökulmasta: Case valimo Tuomo Eskelinen Ylitarkastaja 1 Valimon jätteet Ympäristöluvassa kaatopaikalle sijoitettavia jätteitä: hiekka 11,6 t ja sekajäte 83

Lisätiedot

KEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE

KEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE PENTTI PAUKKONEN VALUHIEKAN HAITTA-AINETUTKIMUS KEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE Työ nro 82102448 23.10.2002 VALUHIEKAN HAITTA-AINETUTKIMUS Kehävalu Oy 1 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 2 2. TUTKIMUSKOHDE 2 2.1

Lisätiedot

Jätteiden kaatopaikkakelpoisuus

Jätteiden kaatopaikkakelpoisuus Jätteiden kaatopaikkakelpoisuus Jätelaki 1072/ 1993 VNP (861/1997) muutettu VNA:lla (202/2006) 1 Jätehuollon järjestämistä koskevat yleiset huolehtimisvelvollisuudet, Jätelaki 6 Jäte on hyödynnettävä,

Lisätiedot

SEOSMULLAN TUOTESELOSTEEN LAATIMISOHJE

SEOSMULLAN TUOTESELOSTEEN LAATIMISOHJE Vastuuhenkilö Lehtolainen Sivu/sivut 1 / 5 SEOSMULLAN TUOTESELOSTEEN LAATIMISOHJE Seosmullalla tarkoitetaan MMMa 24/11 liitteen I kasvualustojen seosmullat (5A2) ryhmään kuuluvaa lannoitevalmistetta, joka

Lisätiedot

!"## "$! % & $ $ " #$ " '( $&

!## $! % & $ $  #$  '( $& !"## $ "$! % & $ " #$ " ' $& !"##"$! %&$$"#$" '$& * && ) * *!"" #$$$% & #$$$% ''') ! ",-*..-" / 0.!/12.*" $ %, )-. -. 1 3 4 - $ % 5 / - 0 0. /.-.* $ 5 4 $ 3 4 $ * 4 $4 5 4 $4 65 4 $4 0-4 $4 0 $ $44 0 $

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön asetus lannoitevalmisteista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta

Maa- ja metsätalousministeriön asetus lannoitevalmisteista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 7/13 Päivämäärä Dnro 27.03.2013 731/14/2013 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 15.04.2013 toistaiseksi Muuttaa MMMa lannoitevalmisteista (24/11) liitettä I ja II,

Lisätiedot

Rekisteröinti ja ilmoitusmenettelyt. Ympäristönsuojelulaki uudistuu Syksyn 2014 koulutukset Hallitussihteeri Jaana Junnila Ympäristöministeriö

Rekisteröinti ja ilmoitusmenettelyt. Ympäristönsuojelulaki uudistuu Syksyn 2014 koulutukset Hallitussihteeri Jaana Junnila Ympäristöministeriö Rekisteröinti ja ilmoitusmenettelyt Ympäristönsuojelulaki uudistuu Syksyn 2014 koulutukset Hallitussihteeri Jaana Junnila Ympäristöministeriö Viitekehys YSL Ympäristön tilatavoitteet ja - vaatimukset Asetukset

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus PCB-laitteistojen käytön rajoittamisesta ja PCB-jätteen käsittelystä

Valtioneuvoston asetus PCB-laitteistojen käytön rajoittamisesta ja PCB-jätteen käsittelystä 1 30.8.2016 1. PCB-laitteistojen käytön rajoittamisesta ja PCB-jätteen käsittelystä Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään jätelain (646/2011) nojalla: 1 Määritelmät Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

Lisätiedot

HE 35/2015 vp. Jäteveron tasoa korotettaisiin 55 eurosta 70 euroon tonnilta jätettä, joka toimitetaan kaatopaikalle.

HE 35/2015 vp. Jäteveron tasoa korotettaisiin 55 eurosta 70 euroon tonnilta jätettä, joka toimitetaan kaatopaikalle. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi jäteverolain 5 ja 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi jäteverolakia. Jäteveron tasoa korotettaisiin 55 eurosta

Lisätiedot

Luonnos uudeksi MARAasetukseksi. Else Peuranen, ympäristöministeriö MARA-MASA -neuvottelupäivä, , SYKE

Luonnos uudeksi MARAasetukseksi. Else Peuranen, ympäristöministeriö MARA-MASA -neuvottelupäivä, , SYKE Luonnos uudeksi MARAasetukseksi Else Peuranen, ympäristöministeriö MARA-MASA -neuvottelupäivä, 22.11.2016, SYKE Esityksen sisältö Soveltamisala Määritelmät Jätteen hyödyntämisen ja siihen liittyvän välivarastoinnin

Lisätiedot

TURUN JÄTTEENPOLT- TOLAITOS SAVUKAASUJEN RASKASMETALLI- JA DIOKSIINIMITTAUKSET 2013

TURUN JÄTTEENPOLT- TOLAITOS SAVUKAASUJEN RASKASMETALLI- JA DIOKSIINIMITTAUKSET 2013 Vastaanottaja Jätteenpolttolaitos TE Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 18.12.2013 Viite 1510005392-001A TURUN JÄTTEENPOLT- TOLAITOS SAVUKAASUJEN RASKASMETALLI- JA DIOKSIINIMITTAUKSET 2013 TURUN JÄTTEENPOLTTOLAITOS

Lisätiedot

Keljonlahden voimalaitoksen tuhkien hyötykäyttö Keski-Suomessa - KL-Tuhka

Keljonlahden voimalaitoksen tuhkien hyötykäyttö Keski-Suomessa - KL-Tuhka Keljonlahden voimalaitoksen tuhkien hyötykäyttö Keski-Suomessa - KL-Tuhka Bioenergiasta elinvoimaa klusterin tulosseminaari Saarijärvellä 8.12.2010 Kirsi Korpijärvi, VTT 2 Keljonlahden voimalaitoksen tuhkien

Lisätiedot

TAMMERVOIMA OY:N POHJAKUONAN PERUSMÄÄRITTELY JA LAADUNVALVON- TAKOE. HYÖTYKÄYTTÖ- JA KAATOPAIKKAKELPOISUUDEN MÄÄRITTELY. NÄYTE 1/2015.

TAMMERVOIMA OY:N POHJAKUONAN PERUSMÄÄRITTELY JA LAADUNVALVON- TAKOE. HYÖTYKÄYTTÖ- JA KAATOPAIKKAKELPOISUUDEN MÄÄRITTELY. NÄYTE 1/2015. Päiväys Datum Nro Nr TAMMERVOIMA OY MIKA PEKKINEN HYÖTYVOIMANKUJA 1 33680 TAMPERE 10.2.2016 16-134 (kokonaiset+ravistelu; koko seloste) 16-1216 (kolonni) Tilaus (KVVY) Beställning 247547 (kokonaiset+ravistelu)

Lisätiedot

TUTKIMUSTODISTUS 2012E

TUTKIMUSTODISTUS 2012E TUTKIMUSTODISTUS 2012E- 21512-1 Tarkkailu: Talvivaara kipsisakka-altaan vuoto 2012 Tarkkailukierros: vko 51 Tilaaja: Pöyry Finland Oy Otto pvm. Tulo pvm. Tutkimuksen lopetus pvm. Havaintopaikka Tunnus

Lisätiedot

Haasteet orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon toteuttamisessa. KokoEko-seminaari, Kuopio, 10.2.2015

Haasteet orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon toteuttamisessa. KokoEko-seminaari, Kuopio, 10.2.2015 Haasteet orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon toteuttamisessa KokoEko-seminaari, Kuopio, 10.2.2015 Ossi Tukiainen, Pohjois-Savon ELY-keskus 17.2.2015 1 Tavanomaisen jätteen kaatopaikka VNA kaatopaikoista

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista ja biohajoavan jätteen kaatopaikkakielto

Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista ja biohajoavan jätteen kaatopaikkakielto Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista ja biohajoavan jätteen kaatopaikkakielto Kuntien ympäristösuojelun neuvottelupäivä 4.9.2013 Tommi Kaartinen, VTT 2 Taustaa Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista voimaan

Lisätiedot

LAKEUDEN ETAPPI OY:N TUHKAN PERUSMÄÄRITTELY JA LAADUNVALVONTAKOE. HYÖTYKÄYTTÖ- JA KAATOPAIKKAKELPOISUUDEN MÄÄRITTELY. NÄYTE 3.

LAKEUDEN ETAPPI OY:N TUHKAN PERUSMÄÄRITTELY JA LAADUNVALVONTAKOE. HYÖTYKÄYTTÖ- JA KAATOPAIKKAKELPOISUUDEN MÄÄRITTELY. NÄYTE 3. Päiväys Datum Nro Nr LAKEUDEN ETAPPI OY SATU ESTAKARI LASKUNMÄENTIE 15 60760 POJANLUOMA 5.2.2014 14-1067 (kokonaiset+ravistelu; koko seloste) 14-1069 (kolonni) Tilaus (KVVY) Beställning 199390 (kokonaiset+ravistelu)

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Ympäristölautakunta Ysp/7 25.08.2015

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Ympäristölautakunta Ysp/7 25.08.2015 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Asia tulisi käsitellä 25.8.2015 283 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös Helen Oy:n Patolan huippulämpökeskuksen ympäristölupa-asiassa HEL 2015-001987 T

Lisätiedot

HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360

HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360 Vastaanottaja Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti ID 1 387 178 Päivämäärä 13.8.2015 HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360 PAIKOITUSALUEEN MAAPERÄN HAITTA-AINETUTKIMUS

Lisätiedot

Kaatopaikat ja veronalaiset jätteet

Kaatopaikat ja veronalaiset jätteet Jäteveropohjan laajeneminen TIIVISTELMÄ Ylitarkastaja Ari Seppänen ympäristöministeriö 25. Valtakunnalliset jätehuoltopäivät Scandic Hotel Rosendahl, Tampere 5.-6.10.2011 5.10.2011 1 Kaatopaikat ja veronalaiset

Lisätiedot

POP-aineet jätteissä; katsaus lainsäädäntöön. Else Peuranen, ympäristöministeriö SYKE, Helsinki

POP-aineet jätteissä; katsaus lainsäädäntöön. Else Peuranen, ympäristöministeriö SYKE, Helsinki POP-aineet jätteissä; katsaus lainsäädäntöön SYKE, 29.-30.10.2013 Helsinki POP-ainelainsäädäntö ja kv.sopimukset Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) 850/2004 pysyvistä orgaanisista yhdisteistä

Lisätiedot

MAAPERÄN PILAANTU- NEISUUSTUTKIMUS, ASEMAKAAVANMUU- TOSALUE, LUOLALA- TUPAVUORI

MAAPERÄN PILAANTU- NEISUUSTUTKIMUS, ASEMAKAAVANMUU- TOSALUE, LUOLALA- TUPAVUORI Vastaanottaja Naantalin kaupunki Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä 29.5.2012 MAAPERÄN PILAANTU- NEISUUSTUTKIMUS, ASEMAKAAVANMUU- TOSALUE, LUOLALA- TUPAVUORI MAAPERÄN PILAANTUNEISUUSTUTKIMUS,

Lisätiedot

TALVIVAARA SOTKAMO OY

TALVIVAARA SOTKAMO OY JÄTEJAKEIDEN TARKKAILU 2012 16WWE0993 25.3.2013 TALVIVAARA SOTKAMO OY TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU 2012 Osa V Jätejakeiden tarkkailu Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2012 Osa V Jätejakeiden tarkkailu

Lisätiedot

Puu- ja turvetuhkan hyötykäyttömahdollisuudet. FA Forest Oy Tuula Väätäinen

Puu- ja turvetuhkan hyötykäyttömahdollisuudet. FA Forest Oy Tuula Väätäinen Puu- ja turvetuhkan hyötykäyttömahdollisuudet FA Forest Oy Tuula Väätäinen FA Forest Oy Perheyritys, henkilöstöä n. 15, liikevaihto n. 5 milj. Toimialana tuhkien käsittely ja hyötykäyttö sekä lannoituspalvelut

Lisätiedot

LAADUNHALLINTA MARA- ASETUKSESSA KESKEISET UUDISTUSEHDOTUKSET

LAADUNHALLINTA MARA- ASETUKSESSA KESKEISET UUDISTUSEHDOTUKSET LAADUNHALLINTA MARA- ASETUKSESSA KESKEISET UUDISTUSEHDOTUKSET Neuvottelupäivä 22.11.2016 Jani Salminen Kulutuksen ja tuotannon keskus SYKE 1 Laadunvarmistusjärjestelmästä Jätteen tuottajalla on oltava

Lisätiedot

Ympäristönsuojelu- ja vesihuoltolainsäädäntö on uudistunut alkaen

Ympäristönsuojelu- ja vesihuoltolainsäädäntö on uudistunut alkaen Ympäristönsuojelu- ja vesihuoltolainsäädäntö on uudistunut 1.9.2014 alkaen Ympäristönsuojelu- ja vesihuoltolainsäädäntöjen muutokset ovat olleet vireillä tätä suojelusuunnitelmaa laadittaessa. Suojelusuunnitelmassa

Lisätiedot

YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOMAISEN VALVONTAOHJELMA VUODELLE 2016 Ympäristölautakunta

YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOMAISEN VALVONTAOHJELMA VUODELLE 2016 Ympäristölautakunta YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOMAISEN VALVONTAOHJELMA VUODELLE 2016 Ympäristölautakunta 8.12.2015 163 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Ympäristölupalaitosten valvonta... 3 3 Ympäristönsuojelulain mukaisti rekisteröitävien

Lisätiedot

Hallinnolliset pullonkaulat ja rahoitus. YVA ja ympäristöluvat mahdollistajina tulevaisuudessa

Hallinnolliset pullonkaulat ja rahoitus. YVA ja ympäristöluvat mahdollistajina tulevaisuudessa Hallinnolliset pullonkaulat ja rahoitus YVA ja ympäristöluvat mahdollistajina tulevaisuudessa Biokaasua Varsinais-Suomessa -seminaari 16.2.2016 Eljas Hietamäki Varsinais-Suomen ELY-keskus Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Analyysi Menetelmä Yksikkö Kaivovesi Tehdasalue P1. 148,4 Alkaliniteetti Sis. men. O-Y-003 mmol/l < 0,02 Väriluku. lämpötilakompensaatio

Analyysi Menetelmä Yksikkö Kaivovesi Tehdasalue P1. 148,4 Alkaliniteetti Sis. men. O-Y-003 mmol/l < 0,02 Väriluku. lämpötilakompensaatio Tutkimustodistus 2012-8409 1(3) 06.08.2012 Pöyry Finland Oy PL 40774 LASKUTUS Näytetiedot Näyte Kaivovesi Näyte otettu 12.06.2012 Näytteen ottaja Esa-Pekka Kukkonen Saapunut 13.06.2012 Näytteenoton syy

Lisätiedot

Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY

Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY Esityksen sisältö Ekopellettien ja puupellettien vertailua polttotekniikan kannalta Koetuloksia ekopellettien poltosta

Lisätiedot

MAAPERÄN PILAANTUNEISUUSSELVITYS

MAAPERÄN PILAANTUNEISUUSSELVITYS GEOPALVELU OY TYÖ N:O 13043 22.03.2013 SKOL jäsen ATALAN KERROSTALOT 1 / 6838 / ATALA / TAMPERE Atanväylä 2 33580 TAMPERE Ristimäenkatu 2 33310 Tampere Puhelin (03) 2767 200 Faksi (03) 2767 222 Sähköposti

Lisätiedot

HEVOSENLANNAN PIENPOLTTOHANKKEEN TULOKSIA. Erikoistutkija Tuula Pellikka

HEVOSENLANNAN PIENPOLTTOHANKKEEN TULOKSIA. Erikoistutkija Tuula Pellikka HEVOSENLANNAN PIENPOLTTOHANKKEEN TULOKSIA Erikoistutkija Tuula Pellikka TUTKIMUKSEN TAUSTA Tavoitteena oli tutkia käytännön kenttäkokeiden avulla hevosenlannan ja kuivikkeen seoksen polton ilmaan vapautuvia

Lisätiedot

TEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖLUVAT

TEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖLUVAT Teollisuuden toimintaa ohjaavat tekijät: TEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖLUVAT prof. O. Dahl Puhtaat teknologiat -tutkimusryhmä Dia n:o 1, CHEM-A1100 Teollisuuden toimintaympäristö ja prosessit (5 op) Nykyinen ympäristölainsäädäntö

Lisätiedot

Uutta liiketoimintaa jätteestä tuhkien modifiointi ja geopolymerisointi

Uutta liiketoimintaa jätteestä tuhkien modifiointi ja geopolymerisointi Uutta liiketoimintaa jätteestä tuhkien modifiointi ja geopolymerisointi Tuhkasta timantteja Liiketoimintaa teollisista sivutuotteista ja puhtaasta energiasta Peittoon kierrätyspuisto -hanke Yyterin kylpylähotelli,

Lisätiedot

Sivutuotteiden hyötykäytön nykytila voimalaitosten tuhkat

Sivutuotteiden hyötykäytön nykytila voimalaitosten tuhkat Sivutuotteiden hyötykäytön nykytila voimalaitosten tuhkat Risto Ryymin 23.9.2016 www.jyvaskylanenergia.fi Tuhkan tuotantolaitokset Rauhalah (1986 ) Keljonlahti (2010 ) Pääpolttoaineet: turve, teollisuuden

Lisätiedot

SAVUKAASUPESUREIDEN LUVITUSKÄYTÄNNÖT JA JÄTEVESIEN JA LIETTEIDEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari Kirsi Koivunen

SAVUKAASUPESUREIDEN LUVITUSKÄYTÄNNÖT JA JÄTEVESIEN JA LIETTEIDEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari Kirsi Koivunen SAVUKAASUPESUREIDEN LUVITUSKÄYTÄNNÖT JA JÄTEVESIEN JA LIETTEIDEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari Kirsi Koivunen TAUSTA JA SISÄLTÖ Selvitys polttolaitosten savukaasupesureiden

Lisätiedot

ASIA LUVAN HAKIJA. YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 112/08/2 Dnro Psy-2008-y-141 Annettu julkipanon jälkeen

ASIA LUVAN HAKIJA. YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 112/08/2 Dnro Psy-2008-y-141 Annettu julkipanon jälkeen YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 112/08/2 Dnro Psy-2008-y-141 Annettu julkipanon jälkeen 3.10.2008 1 ASIA LUVAN HAKIJA Rautaruukki Oyj:n Raahen terästehtaan prosessikuonan käyttämistä Someronlahden täyttämisessä

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Neuvotteleva virkamies 16.12.2012 Anneli Karjalainen

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Neuvotteleva virkamies 16.12.2012 Anneli Karjalainen YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Neuvotteleva virkamies 16.12.2012 Anneli Karjalainen VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖS YMPÄRISTÖNSUOJELULAIN 110 A :SSÄ TARKOI- TETUSTA POLTTOAINETEHOLTAAN VÄHINTÄÄN 50 MEGAWATIN POLTTOLAI-

Lisätiedot

Kestävyyskriteerit kiinteille energiabiomassoille?

Kestävyyskriteerit kiinteille energiabiomassoille? Forest Energy 2020 -vuosiseminaari 8.10.2013, Joensuu Kestävyyskriteerit kiinteille energiabiomassoille? Kaisa Pirkola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Kestävyyskriteerit kiinteille biomassoille? Komission

Lisätiedot

MARA-asetuksen uudistaminen. Neuvotteleva virkamies Else Peuranen, ympäristöministeriö UUMA2-vuosiseminaari , SYKE

MARA-asetuksen uudistaminen. Neuvotteleva virkamies Else Peuranen, ympäristöministeriö UUMA2-vuosiseminaari , SYKE MARA-asetuksen uudistaminen Neuvotteleva virkamies Else Peuranen, ympäristöministeriö UUMA2-vuosiseminaari 10.9.2015, SYKE MARA-asetuksen (591/2006) ilmoitusmenettely Sovelletaan tietyissä käyttökohteissa

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Neuvotteleva virkamies Anneli Karjalainen

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Neuvotteleva virkamies Anneli Karjalainen YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Neuvotteleva virkamies 7.9.2010 Anneli Karjalainen EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI ORGAANISTEN LIUOTTIMIEN KÄYTÖSTÄ ERÄISSÄ TOIMINNOISSA JA LAITOKSISSA AIHEUTUVIEN HAIHTUVI-

Lisätiedot

HE 51/2002 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ympäristönsuojelulakia,

HE 51/2002 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ympäristönsuojelulakia, Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ympäristönsuojelulain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ympäristönsuojelulakia, jotta se vastaisi sanamuodoltaan voimassa olevaa lakia tarkemmin

Lisätiedot

A-Insinöörit Suunnittelu Oy on tehnyt alueelle syyskuussa 2009 koekuoppa-

A-Insinöörit Suunnittelu Oy on tehnyt alueelle syyskuussa 2009 koekuoppa- HAKIJA Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Salmisaarenranta 11 00180 HELSINKI KIINTEISTÖ Pirkkalan kunnassa kiinteistörekisteritunnus 604-412-1-542 osoitteessa Palmrothintie 1, 33950 PIRKKALA. Kiinteistön

Lisätiedot

Mottomme pidä pönttösi tyhjänä!

Mottomme pidä pönttösi tyhjänä! Mottomme pidä pönttösi tyhjänä! Nykyaikainen jätehuolto: Uudelleen käyttö! Uusiokäyttö! Energiatuotanto! Loppusijoitus Sama laki kaikilla: erilaisia ratkaisuja esim. lajittelussa 25 Päivämäärä Päijät-Hämeen

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 508-405-9-472 osoitteessa Uittosalmentie Mänttä-Vilppula

Mänttä-Vilppulan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 508-405-9-472 osoitteessa Uittosalmentie Mänttä-Vilppula HAKIJA Metsä Board Oyj PL 20 02020 METSÄ KIINTEISTÖ Mänttä-Vilppulan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 508-405-9-472 osoitteessa Uittosalmentie Mänttä-Vilppula VIREILLETULOPERUSTE Ympäristönsuojelulaki

Lisätiedot

KOKEMUKSIA OMAVALVON- NASTA Jaana Tuppurainen Watrec Oy

KOKEMUKSIA OMAVALVON- NASTA Jaana Tuppurainen Watrec Oy KOKEMUKSIA OMAVALVON- NASTA Jaana Tuppurainen Watrec Oy WATREC OY 2003 perustettu ympäristöalan asiantuntijayritys. Ydinosaamista biokaasuteknologia, jätevesien käsittely sekä näihin liittyvät urakointi,

Lisätiedot

MARA-asetuksen uudistus. Neuvotteleva virkamies Else Peuranen, ympäristöministeriö YGOFORUMin seminaari 2.11.2015, Helsinki

MARA-asetuksen uudistus. Neuvotteleva virkamies Else Peuranen, ympäristöministeriö YGOFORUMin seminaari 2.11.2015, Helsinki MARA-asetuksen uudistus Neuvotteleva virkamies Else Peuranen, ympäristöministeriö YGOFORUMin seminaari 2.11.2015, Helsinki MARA-asetuksen (591/2006) ilmoitusmenettely Sovelletaan tietyissä käyttökohteissa

Lisätiedot

MAAPERÄTUTKIMUS. RAPORTTI (Täydennetty ) Ristinummentie KYLMÄLÄ

MAAPERÄTUTKIMUS. RAPORTTI (Täydennetty ) Ristinummentie KYLMÄLÄ MAAPERÄTUTKIMUS RAPORTTI 14.8.2014 (Täydennetty 24.10.2014) Ristinummentie 121 Ristinummentie 121 2 / 11 Sisällysluettelo 1 KOHTEEN PERUSTIEDOT... 3 1.1 Kohdetiedot ja tilaaja... 3 1.2 Toimeksiannon laatija...

Lisätiedot

Ympäristönsuojeluviranomaisen valvontaohjelma vuodelle Rakennus- ja ympäristölautakunta (8)

Ympäristönsuojeluviranomaisen valvontaohjelma vuodelle Rakennus- ja ympäristölautakunta (8) Ympäristönsuojeluviranomaisen valvontaohjelma vuodelle 2017 Rakennus- ja ympäristölautakunta 13.12.2016 147 1 (8) Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Ympäristölupalaitosten valvonta... 3 3 Ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

55 12.05.2015. Lausunto: Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunta/taipalsaaren harjoitus- ja ampuma-alueen ampumaratojen ympäristölupahakemus

55 12.05.2015. Lausunto: Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunta/taipalsaaren harjoitus- ja ampuma-alueen ampumaratojen ympäristölupahakemus Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta 55 12.05.2015 Lausunto: Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunta/taipalsaaren harjoitus- ja ampuma-alueen ampumaratojen ympäristölupahakemus 154/11.01.00.01/2015

Lisätiedot

Ympäristökelpoisuustyön tulokset ehdotus uusiksi MARA:n raja-

Ympäristökelpoisuustyön tulokset ehdotus uusiksi MARA:n raja- Ympäristökelpoisuustyön tulokset ehdotus uusiksi MARA:n raja- Lauri Äystö, SYKE/KTK Neuvottelupäivä MARA- ja MASA-asetuksista 22.11.2016 Ympäristökelpoisuus:Nykyiset MARA-rajaarvot Pysyvän jätteen kaatopaikan

Lisätiedot

Jätteen käyttö maarakentamisessa näkökulmia

Jätteen käyttö maarakentamisessa näkökulmia Jätteen käyttö maarakentamisessa näkökulmia Neuvotteleva virkamies Else Peuranen, ympäristöministeriö Resurssiviisas infrarakentaminen, 18.11.2015, Hki Esityksen runko Mitä on puhdas teknologia (cleantech)?

Lisätiedot

Jätteenpolton pohjakuonat uusi mahdollisuus Riina Rantsi Suomen Erityisjäte oy

Jätteenpolton pohjakuonat uusi mahdollisuus Riina Rantsi Suomen Erityisjäte oy Jätteenpolton pohjakuonat uusi mahdollisuus Riina Rantsi Suomen Erityisjäte oy Sisältö Tausta Pohjakuonien käsittely Pohjakuonien hyödyntäminen maanrakennuksessa Pohjakuonien muut hyödyntämiskohteet Hyödyntämisen

Lisätiedot

Yhdyskuntalietteen käyttö

Yhdyskuntalietteen käyttö Yhdyskuntalietteen käyttö Tiina Tontti MTT Kasvintuotannon tutkimus Lantapäivä 19.3.2014 Kempele, InnoTietoa!-hanke 19.3.2014 1 Esityksen sisältö Puhdistamolieteopas, poimintoja Yhdyskuntalietteen etuja

Lisätiedot

KK4 P25 KK2 P24 KK1 KK3 P26 KK5 P23. HP mg/kg öljy. HP mg/kg öljy. Massanvaihto 2004 (syv. 3m) Massanvaihto 2000

KK4 P25 KK2 P24 KK1 KK3 P26 KK5 P23. HP mg/kg öljy. HP mg/kg öljy. Massanvaihto 2004 (syv. 3m) Massanvaihto 2000 Kaupunginvaltuusto 25.1.2016 Liite 2 3 P25 KK4 491-2-10-111 P26 P24 KK2 KK3 KK1 Rakennenäytteet kellarikerroksesta: MHT1 (Tiiliseinä) MHT2 (Betonilattia) P23 HP 2 1100 mg/kg öljy KK5 Massanvaihto 2004

Lisätiedot

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07 Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Esa Marttila, LTY, ympäristötekniikka Jätteiden kertymät ja käsittely

Lisätiedot

FORSSAN KAUPUNKI Tekninen ja ympäristötoimi

FORSSAN KAUPUNKI Tekninen ja ympäristötoimi 18.1.2012 1(4) YMPÄRISTÖVALVONTASUUNNITELMA Valvontasuunnitelmassa kuvataan Ympäristönsuojelulain (86/2000) mukaiset valvonnan tarpeet, valvontaan käytettävät resurssit ja valvonnan tavoitteet sekä raportoidaan

Lisätiedot

UUMA2. Lainsäädännön kehittämisen tarve Mara ja Masa. Pirkanmaan UUMA2-alueseminaari UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA

UUMA2. Lainsäädännön kehittämisen tarve Mara ja Masa. Pirkanmaan UUMA2-alueseminaari UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA UUMA2 UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2017 Lainsäädännön kehittämisen tarve Mara ja Masa Pirkanmaan UUMA2-alueseminaari Tampere 29.10.2015 Marjo Ronkainen, Ramboll VNA (591/2006, 403/2009)

Lisätiedot

Punkalaitumen kunnassa osoitteessa Lauttakyläntie 6, PUNKA- LAIDUN kiinteistörekisteritunnus

Punkalaitumen kunnassa osoitteessa Lauttakyläntie 6, PUNKA- LAIDUN kiinteistörekisteritunnus HAKIJA Oy Teboil Ab PL 102 00121 HELSINKI KIINTEISTÖT Punkalaitumen kunnassa osoitteessa Lauttakyläntie 6, 31900 PUNKA- LAIDUN kiinteistörekisteritunnus 619-425-2-17 Kiinteistön omistaa Oy Teboil Ab. VIREILLETULOPERUSTE

Lisätiedot

Ympäristönsuojelulain mukainen perustilaselvitys

Ympäristönsuojelulain mukainen perustilaselvitys Ympäristönsuojelulain mukainen perustilaselvitys 25.3.2015 MUTKU-päivät Ympäristöneuvos Anna-Maija Pajukallio Ympäristönsuojelulain uudistus YSL-hanke etenee vaiheittain 1. vaihe eli uusi YSL ja YSA tulivat

Lisätiedot

Sastamalan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 790-1-27-12 osoitteessa Lapinmäenkatu 38200 SASTAMALA

Sastamalan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 790-1-27-12 osoitteessa Lapinmäenkatu 38200 SASTAMALA HAKIJA Sastamalan kaupunki PL 23 38201 SASTAMALA KIINTEISTÖ Sastamalan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 790-1-27-12 osoitteessa Lapinmäenkatu 38200 SASTAMALA Kiinteistön omistaa Kiinteistö Oy Pohjolan

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus^ 29.5.2015

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus^ 29.5.2015 1 (3) Heinäveden kunta Tekninen lautakunta Kermanrannantie 7 79700 HEINÄVESI Tilausnro 188708 (4232/TALVE), saapunut 11.5.2015, näytteet otettu 11.5.2015 Näytteenottaja: Kuuva Kauko NÄYTTEET Lab.nro Näytteen

Lisätiedot

Ajankohtaista suurten ja pienten polttolaitosten päästösääntelyssä

Ajankohtaista suurten ja pienten polttolaitosten päästösääntelyssä Ajankohtaista suurten ja pienten polttolaitosten päästösääntelyssä Ilmansuojelupäivät Lappeenranta 23. -24.8.2016 Neuvotteleva virkamies Anneli Karjalainen Ajankohtaista päästösääntelyssä suuret ja pienet

Lisätiedot

Pirkkalan kunnassa kiinteistörekisteritunnus osoitteessa Killonvainiontie

Pirkkalan kunnassa kiinteistörekisteritunnus osoitteessa Killonvainiontie HAKIJA Asianajotoimisto Krogerus Rautatienkatu 21 A 33100 TAMPERE KIINTEISTÖ Pirkkalan kunnassa kiinteistörekisteritunnus 604-402-1-634 osoitteessa Killonvainiontie 1 33960 PIRKKALA VIREILLETULOPERUSTE

Lisätiedot

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 2.1.216 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 2 3 4 5

Lisätiedot

Jätehuoltosäädökset ja -tavoitteet. Ympäristökeskus / Ympäristönsuojelutoimisto Tuula-Anneli Kinnunen

Jätehuoltosäädökset ja -tavoitteet. Ympäristökeskus / Ympäristönsuojelutoimisto Tuula-Anneli Kinnunen 1 Jätehuoltosäädökset ja -tavoitteet Ympäristökeskus / Ympäristönsuojelutoimisto Tuula-Anneli Kinnunen 30.11.2010 2 JÄTELAINSÄÄDÄNNÖN TAVOITTEET Ehkäistä jätteen syntymistä, edistää jätteen hyödyntämistä

Lisätiedot

Itä-Suomen ympäristölupaviraston toimintaa jatkaa 1.1.2010 lukien Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue.

Itä-Suomen ympäristölupaviraston toimintaa jatkaa 1.1.2010 lukien Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue. Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 23/10/1 Dnro ISAVI/74/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 12.3.2010 Itä-Suomen ympäristölupaviraston toimintaa jatkaa 1.1.2010 lukien Itä-Suomen aluehallintoviraston

Lisätiedot

PÄÄTÖS. Helsinki No YS 1031

PÄÄTÖS. Helsinki No YS 1031 PÄÄTÖS Helsinki 24.7.2008 Annettu julkipanon jälkeen Dnro UUS 2003 Y 96 119 No YS 1031 ASIA Päätös Neste Oil Oyj:n Porvoon jalostamon toiminnasta aiheutuvan melun tarkkailuohjelman muuttamisesta ja jalostamoalueen

Lisätiedot

Lautakunta päättää lupahakemuksen johdosta seuraavaa.

Lautakunta päättää lupahakemuksen johdosta seuraavaa. Rakennus- ja ympäristölautakunta 33 21.12.2016 Ympäristölupa/Tilausliikenne Ola Mäensivu Rakennus- ja ympäristölautakunta 33 Tilausliikenne Ola Mäensivu on 4.11.2016 toimittanut Pomarkun kunnan rakennus-

Lisätiedot

Metallien biosaatavuus merkitys riskin arvioinnissa

Metallien biosaatavuus merkitys riskin arvioinnissa Metallien biosaatavuus merkitys riskin arvioinnissa Matti Leppänen, SYKE, Mutku-seminaari, 21.11.2013 Miten arvioida metallipitoisuuksien haitallisuutta? EU direktiivit (+ maakohtaisia ohjeita; USA, Can)

Lisätiedot

Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote

Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote MERI-PORIN VOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSTIEDOTE Tässä turvallisuustiedotteessa kuvataan Meri-Porin voimalaitoksen toimintaa ja toiminnasta aiheutuvia vaaratekijöitä.

Lisätiedot

Vastaanottaja Naantalin kaupunki. Asiakirjatyyppi Maaperän tutkimusraportti. Päivämäärä 31.10.2013 MAAPERÄTUTKIMUS KUKOLAN TEOLLISUUSALUE, NAANTALI

Vastaanottaja Naantalin kaupunki. Asiakirjatyyppi Maaperän tutkimusraportti. Päivämäärä 31.10.2013 MAAPERÄTUTKIMUS KUKOLAN TEOLLISUUSALUE, NAANTALI Vastaanottaja Naantalin kaupunki Asiakirjatyyppi Maaperän tutkimusraportti Päivämäärä 31.10.2013 MAAPERÄTUTKIMUS KUKOLAN TEOLLISUUSALUE, NAANTALI MAAPERÄTUTKIMUS KUKOLAN TEOLLISUUSALUE, NAANTALI Päivämäärä

Lisätiedot

Päätös. Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti ja 2 momentin kohta 4 Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohta 13 f

Päätös. Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti ja 2 momentin kohta 4 Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohta 13 f Päätös Etelä-Suomi Nro 55/2013/1 Dnro ESAVI/78/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 14.3.2013 ASIA Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus ongelmajätteiden vastaanottokeskuksen toimintaa koskevan ympäristölupapäätöksen

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO 1. LAITOKSEN TOIMINTA YMPÄRISTÖN TARKKAILU

SISÄLLYSLUETTELO 1. LAITOKSEN TOIMINTA YMPÄRISTÖN TARKKAILU SISÄLLYSLUETTELO 1. LAITOKSEN TOIMINTA... 2 2. YMPÄRISTÖN TARKKAILU 2013... 2 2.1 Vuoden 2013 mittauksista/tutkimuksista valmistuneet raportit... 3 2.2 Päästöt ilmaan... 3 2.3 Päästöt veteen... 4 2.4 Ilmanlaadun

Lisätiedot

Sakokaivolietteen hyötykäyttö peltoviljelyssä - lannoitevalmistesäädösten näkökulmasta

Sakokaivolietteen hyötykäyttö peltoviljelyssä - lannoitevalmistesäädösten näkökulmasta Sakokaivolietteen hyötykäyttö peltoviljelyssä - lannoitevalmistesäädösten näkökulmasta Arja Vuorinen Evira, Valvontaosasto, Lannoitevalmistejaosto Nilsiä Evira - elintarviketurvallisuus/ Lannoitevalmisteiden

Lisätiedot

NEUVOSTON DIREKTIIVI, annettu 12 päivänä kesäkuuta 1986, ympäristön, erityisesti maaperän, suojelusta käytettäessä puhdistamolietettä maanviljelyssä

NEUVOSTON DIREKTIIVI, annettu 12 päivänä kesäkuuta 1986, ympäristön, erityisesti maaperän, suojelusta käytettäessä puhdistamolietettä maanviljelyssä 15/Nide 07 Euroopan yhteisöjen virallinen lehti 127 386L0278 N:o L 181 /6 EUROOPAN YHTEISÖJEN VIRALLINEN LEHTI 4.7.86 NEUVOSTON DIREKTIIVI, annettu 12 päivänä kesäkuuta 1986, ympäristön, erityisesti maaperän,

Lisätiedot

Soveltamisala 24.5.2016

Soveltamisala 24.5.2016 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus CE-merkittyjen lannoitevalmisteiden asettamista saataville markkinoilla koskevien sääntöjen vahvistamisesta ja asetusten 1069/2009 ja 1107/2009 muuttamisesta Pirjo

Lisätiedot

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Martti Flyktman, VTT martti.flyktman@vtt.fi Puh. 040 546 0937 10.10.2013 Martti Flyktman 1 Sisältö Suomen energian kokonaiskulutus Suomen puupolttoaineiden käyttö ja

Lisätiedot

Pvm/Datum/Date Aerobiset mikro-organismit akkr ISO :2013 Myös rohdosvalmisteet ja ravintolisät. Sisäinen menetelmä, OES

Pvm/Datum/Date Aerobiset mikro-organismit akkr ISO :2013 Myös rohdosvalmisteet ja ravintolisät. Sisäinen menetelmä, OES 1 Novalab Oy, Kemian ja mikrobiologian osastot Lepolantie 9 03600 KARKKILA Puh. 09 2252860 EVIRAN REKISTERISSÄ OLEVAT MENETELMÄT elintarvikkeet Aerobiset mikro-organismit akkr ISO 4833-1:2013 Myös rohdosvalmisteet

Lisätiedot

LIITE LEMPÄÄLÄN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOMAISEN TAKSAAN

LIITE LEMPÄÄLÄN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOMAISEN TAKSAAN LIITE LEMPÄÄLÄN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOMAISEN TAKSAAN MAKSUTAULUKKO Lempäälän kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen maksut ympäristönsuojelulain, merenkulun ympäristönsuojelulain, jätelain, vesilain

Lisätiedot

NUOLIALANTIE 62, TAMPERE MAAPERÄN, RAKENTEIDEN JA SEDIMENTIN HAITTA- AINETUTKIMUS

NUOLIALANTIE 62, TAMPERE MAAPERÄN, RAKENTEIDEN JA SEDIMENTIN HAITTA- AINETUTKIMUS Vastaanottaja Skanska Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti, Härmälänranta Päivämäärä 26.3.2013 Työnumero 82142844 NUOLIALANTIE 62, TAMPERE MAAPERÄN, RAKENTEIDEN JA SEDIMENTIN HAITTA- AINETUTKIMUS Tarkastus

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 19.4.2016

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 19.4.2016 TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 19.4.2016 16-2170 #1 1 (4) Uudenkaupungin kaupunki Uudenkaupungin Vesi PL 20 23501 UUSIKAUPUNKI Tilausnro 189593 (WUKI/N1), saapunut 5.4.2016, näytteet otettu 5.4.2016

Lisätiedot

Tuhkan rakeistus Pohjois Pohjanmaalla Kehittämishankkeen esittely

Tuhkan rakeistus Pohjois Pohjanmaalla Kehittämishankkeen esittely Tuhkan rakeistus Pohjois Pohjanmaalla Kehittämishankkeen esittely Kotimaista energiaa puusta ja turpeesta seminaari 24.3.2011, Radisson Blu, Oulu Eija Riitta Hämäläinen Hankkeen tavoite ja tehtävät Selvitetään

Lisätiedot

Broilertilojen ympäristöluvat

Broilertilojen ympäristöluvat Broilertilojen ympäristöluvat Lähde: www.ymparisto.fi Kuva Pekka Koskinen Ympäristölupavaatimukset Eläinsuoja tarvitsee ympäristöluvan, jos se on tarkoitettu vähintään (YSA 1 1 momentti 11 kohta) 10 000

Lisätiedot

Pietarsaaren kaatopaikan velvoitetarkkailuraportti vuosi 2014

Pietarsaaren kaatopaikan velvoitetarkkailuraportti vuosi 2014 Pietarsaaren kaatopaikan velvoitetarkkailuraportti vuosi 2014 Joni Virtanen Pietarsaari 2015 Sisällys 1 JOHDANTO... 3 2 KAATOPAIKKA... 3 3 KAATOPAIKAN TARKKAILU... 4 3.1 Pohjaveden tarkkailu... 4 3.2 Pintavesien

Lisätiedot

Jäteveropohjan laajeneminen

Jäteveropohjan laajeneminen Jäteveropohjan laajeneminen Ylitarkastaja Ari Seppänen ympäristöministeriö 25. Valtakunnalliset jätehuoltopäivät Scandic Hotel Rosendahl, Tampere 5.-6.10.2011 5.10.2011 1 Jätevero jätehuollon ohjauskeinona

Lisätiedot

MUSTOLAN KAATO- PAIKKA-ALUE, VT13 LÄNTINEN RAMPPI YMPÄRISTÖRISKITAR- KASTELU

MUSTOLAN KAATO- PAIKKA-ALUE, VT13 LÄNTINEN RAMPPI YMPÄRISTÖRISKITAR- KASTELU Vastaanottaja Lappeenrannan kaupunki Asiakirjatyyppi Ympäristöriskitarkastelu Päivämäärä Helmikuu 2014 Viite 1510005105-003 MUSTOLAN KAATO- PAIKKA-ALUE, VT13 LÄNTINEN RAMPPI YMPÄRISTÖRISKITAR- KASTELU

Lisätiedot

Biopolttoaineiden kestävyys

Biopolttoaineiden kestävyys Biopolttoaineiden kestävyys Biopolttoaineiden kestävyyskriteeri-info, Energiamarkkinavirasto 30.8.2013 Pekka Ripatti Ohjelma Ajankohtaista EMV:sta Ylijohtaja Riku Huttunen Biopolttoaineiden kestävyys Ryhmäpäällikkö

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 116. Ympäristölautakunta 13.11.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 116. Ympäristölautakunta 13.11.2014 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 13.11.2014 Sivu 1 / 1 4278/11.01.00/2014 116 Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Fortum Power and Heat Oy:n Kivenlahden lämpökeskuksen toiminnan muutosta ja ympäristöluvan

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUVAT JA LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMINEN

YMPÄRISTÖLUVAT JA LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMINEN YMPÄRISTÖLUVAT JA LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMINEN 07.03.2016 Ympäristönsuojelulain uudistaminen, ehdotuksen keskeiset kohdat: Lakiuudistuksen 3. vaihe ollut lausunnolla, lausuntoaika päättyy tänään. Ehdotuksen

Lisätiedot

Kysymyksiä ja vastauksia: sähkö- ja elektroniikkalaiteromua koskeva EU:n politiikka

Kysymyksiä ja vastauksia: sähkö- ja elektroniikkalaiteromua koskeva EU:n politiikka MEMO/05/248 Bryssel 11 elokuuta 2005 Kysymyksiä ja vastauksia: sähkö- ja elektroniikkalaiteromua koskeva EU:n politiikka 1) Miksi sähkö- ja elektroniikkalaiteromu on ongelmallista? Sähkö- ja elektroniikkalaiteromu

Lisätiedot

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden

Lisätiedot

Liite 1 (1/2) ISO/DIS µg/l

Liite 1 (1/2) ISO/DIS µg/l Liite 1 (1/2) Mittausmenetelmät ja määritysrajat (1/2) Määritys Mittausmenetelmä Määritysraja Yksikkö ph, titraattori SFS 3021:1979 Kokonaistyppi vesistövedestä SFS-EN ISO 11905-1:1998 50 µg/l Kokonaisfosfori

Lisätiedot