BIOPOLTTOAINEITA KÄYTTÄVIEN ENERGIANTUOTANTOLAITOSTEN TUHKIEN HYÖTYKÄYTTÖ- JA LOGISTIIKKAVIRRAT ITÄ-SUOMESSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "BIOPOLTTOAINEITA KÄYTTÄVIEN ENERGIANTUOTANTOLAITOSTEN TUHKIEN HYÖTYKÄYTTÖ- JA LOGISTIIKKAVIRRAT ITÄ-SUOMESSA"

Transkriptio

1

2 Hanne Soininen Leena Mäkelä Anni Kyyhkynen Elina Muukkonen BIOPOLTTOAINEITA KÄYTTÄVIEN ENERGIANTUOTANTOLAITOSTEN TUHKIEN HYÖTYKÄYTTÖ- JA LOGISTIIKKAVIRRAT ITÄ-SUOMESSA Mikkelin ammattikorkeakoulu A: Tutkimuksia ja raportteja - Research Reports 59 MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Mikkeli 2010

3 MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU A: Tutkimuksia ja raportteja - Research Reports PL 181, Mikkeli Puhelin Tekijät ja Mikkelin ammattikorkeakoulu Kannen kuva: Leena Mäkelä ISBN (nid.) ISBN (pdf) ISSN Ulkoasu: Mainostoimisto ILME Ky Kannen ja sisällön painatus: Kopijyvä Oy - Mikkeli

4 KUVAILULEHTI Päivämäärä Julkaisusarja ja nro A:Tutkimuksia ja raportteja 59 Tekijät Hanne Soininen, Leena Mäkelä, Anni Kyyhkynen, Elina Muukkonen Nimeke Biopolttoaineita käyttävien energiatuotantolaitosten tuhkien hyötykäyttö ja logistiikkavirrat Itä- Suomessa Tiivistelmä Vuosina toteutetun Mikkelin ammattikorkeakoulun YTI-palveluiden hankkeen Biopolttoaineita käyttävien energiantuotantolaitosten tuhkien hyötykäyttö- ja logistiikkavirrat Itä- Suomessa tavoitteena oli kartoittaa Itä-Suomen alueella (Etelä-Savo, Pohjois-Karjala ja Pohjois- Savo) muodostuvat tuhkavirrat ja hyötykäytön nykytilanne sekä tuhkien laatu ja lainsäädännön niille asettamat käsittelyvaatimukset. Hankkeen tavoitteena oli ohjata Itä-Suomen alueella muodostuvien kuntien ja yritysten omistamien energiantuotantolaitosten tuhkavirrat hyötykäyttöön ja turvalliseen loppusijoitukseen nykyisiä sekä uusia tuhkankäsittelytekniikoita apuna käyttäen. Hanke oli EU-osarahoitteinen (EAKR) hanke. Hankkeen osatoteuttajia olivat Etelä-Savon Energia Oy, Metsäsairila Oy, Savon Kuljetus Oy, Savon Voima Oyj, Suur-Savon Sähkö Oy ja Wiser Oy. Hankkeessa analysoitiin mukaan lähteneiden energiayhtiöiden Itä-Suomen alueen 31 energiantuotantolaitoksen tuhkien laatu Mikkelin ammattikorkeakoulun ympäristölaboratoriossa. Lisäksi hankkeen aikana tehtiin energiantuotantolaitosten lentotuhkille vanhentamis- ja fraktiointikokeita, jotta energiantuotantolaitosten tuhkavirrat voitaisiin ohjata nykyistä tehokkaammin hyötykäyttöön ja turvalliseen loppusijoitukseen. Itä-Suomen alueen tuhkamäärät ja niiden hyötykäytön nykytilanteen tarkasteluun valittiin tarkemmin Etelä-Savosta 53, Pohjois-Savosta 26 ja Pohjois-Karjalasta 28 energiantuotantolaitosta. Polttoaineena laitoksilla käytetään pääasiassa puuperäisiä polttoaineita sekä turvetta. Muodostuva biopolttoainetuhkan kokonaismäärä on vuodessa noin tonnia. Määrään vaikuttavat muun muassa laitosten polttoaineen laatu, käynnissäoloaika, taloussuhdanne ja säävaihtelut. Tuhkaa käytetään tällä hetkellä esimerkiksi tie- ja kenttärakenteissa sekä muissa maarakennustöissä, kaatopaikkarakenteissa sekä metsien lannoitteina. Pääasiassa Itä-Suomen energiantuotantolaitosten tuhka loppusijoitetaan tavanomaisen jätteen kaatopaikoille, missä niitä voidaan hyödyntää luonnonmateriaaleja korvaavina rakenteina. Varsinaiseen muuhun hyötykäyttöön tuhkavirroista ohjautuu noin neljännes. Tuhkan hyötykäyttöä koskevaan lainsäädäntöön on tullut muutoksia viime aikoina. Hyötykäyttö muun muassa lannoitteena voi edellyttää tuhkan jatkojalostusta ja prosessointia. Avainsanat (asiasanat) bioenergia, lentotuhka, tuhka, hyötykäyttö, energiantuotanto, energiantuotantolaitokset, Etelä-Savo, fraktiointi Sivumäärä 111 s. Muita tietoja Kieli Suomi ISBN (nid.) (pdf) ISSN Luokitukset YKL 60.82; 60.8 UDK ;

5 DESCRIPTION Date Publication series and NO A: Research Reports Authors Hanne Soininen, Leena Mäkelä, Anni Kyyhkynen, Elina Muukkonen Name of the work Utilisation of biofuel consuming energy plants ash flows and logistic flows in eastern Finland Abstract In , the Mikkeli University of Applied Sciences carried out a project titled Utilisation of Biofuel Consuming Energy Plants Ash Flows and Logistic Flows in Eastern Finland. The objective of this project was to survey the ash flows generated in the area of eastern Finland (South Savo, North Karelia and North Savo), and to establish their quality and current utilisation situation, including their statutory processing requirements. The project was geared towards steering the ash flows from municipal and commercial energy production plants operating in eastern Finland to efficient utilisation and safe final placement with the aid of currently available and the latest ash processing technologies. The project was partly funded by the EU (an ERDF project). The implementers of this project included Etelä-Savon Energia Oy, Metsäsairila Oy, Savon Kuljetus Oy, Savon Voima Oyj, Suur-Savon Sähkö Oy and Wiser Oy. The project analysed the ash quality of 31 energy production plants owned by the participating companies in eastern Finland. The analyses were performed at the environmental laboratory of the Mikkeli University of Applied Sciences. In addition, the project conducted ageing and fractionation tests on fly ash volumes produced by the plants in question, to establish how these could be more effectively steered to efficient utilisation and safe final placement. For a more detailed analysis of the ash volumes produced in eastern Finland, and to establish their current utilisation situation, 53 energy production plants were selected from South Savo, 26 from North Savo, and 28 from North Karelia. The plants in question chiefly consume wood-based fuels and peat for energy production. The total biofuel ash volume produced is approximately tonnes per annum. Among other factors, the volume is affected by the plants fuel quality, uptime, market conditions and weather conditions. Currently, ash is used in road and field construction, for other earthwork constructions, land filling site constructions, and for forest fertilising purposes. In eastern Finland, the fly ash produced by energy production plants is chiefly placed in land fill sites intended for ordinary waste for its final storage where it can be used for structures that replace the natural materials. Additional forms of actual utilisation consume about 25% of the current ash flows. Finnish legislation on fly ash utilisation has been recently updated. Utilisation as a fertiliser may require, for example, that the ash in question be further refined and processed accordingly. Keywords bioenergy, fly ash, ash, utilisation, energy production, energy production plant, South Savo, fractionation Pages 111 p. Remarks Language Finnish ISBN (nid.) (pdf) ISSN Classifications YKL 60.82; 60.8 UDK ;

6 ESIPUHE Tämä julkaisu on laadittu osana Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy:n YTIpalveluissa vuosina toteutettua Biopolttoaineita käyttävien energiantuotantolaitosten tuhkien hyötykäyttö- ja logistiikkavirrat Itä-Suomessa -hanketta. Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa Itä-Suomen alueella (Etelä- Savo, Pohjois-Karjala ja Pohjois-Savo) muodostuvat tuhkavirrat ja hyötykäytön nykytilanne sekä tuhkien laatu ja lainsäädännön niille asettamat käsittelyvaatimukset. Hankkeen tavoitteena oli ohjata Itä-Suomen alueella muodostuvien kuntien ja yritysten omistamien energiantuotantolaitosten tuhkavirrat hyötykäyttöön ja turvalliseen loppusijoitukseen nykyisiä sekä uusia tuhkankäsittelytekniikoita apuna käyttäen. Hankkeen vastuullisina johtajina ovat olleet johtajat ins. Kari Kuhmonen, TkL Veli-Matti Mäkelä ja TkT Pekka Turkki ja projektipäällikkönä DI Hanne Soininen YTI-palveluista. Hankkeen projektihenkilöstöä ovat olleet laskentasihteeri Hanna-Maija Penttinen, projekti-insinööri DI Leena Mäkelä ja harjoittelijat insinööriopiskelijat (AMK) Heidi Kantanen, Anni Kyyhkynen, Elina Muukkonen, Anni Laitinen, Riikka Vihavainen ja Leena Loisa YTIpalveluista. Hankkeen laboratoriotyöhön on osallistunut laborantti Sari Seppäläinen Mikkelin ammattikorkeakoulun ympäristölaboratorioista. Tutkimushanketta rahoittivat Etelä-Savon ELY-keskus ja hankkeen osatoteuttajat Etelä-Savon Energia Oy, Metsäsairila Oy, Savon Kuljetus Oy, Savon Voima Oyj, Suur-Savon Sähkö Oy ja Wiser Oy. Hanke oli EU-osarahoitteinen (EAKR) hanke. Hanketyön etenemistä ohjasi ja valvoi ohjausryhmä, johon kuuluivat ympäristöinsinööri Eero Kuusela Savon Voima Oyj:sta, lehtori Marjatta Lehesvaara Mikkelin ammattikorkeakoulusta, toimitusjohtaja Alpo Leinonen Metsäsairila Oy:stä, myöhemmin toimitusjohtaja Vesa Nykänen Metsäsairila Oy:stä ja myöhemmin toimitusjohtaja, vt. Sami Hirvonen Metsäsairila Oy:stä, voimalaitoksen päällikkö Timo Leppänen Etelä-Savon Energia Oy:stä, toimitusjohtaja Jan Rönnberg Wiser Oy:stä, aluejohtaja Olli Miettinen Savon Kuljetus Oy:stä, toimistopäällikkö Mika Muinonen Etelä-Savon

7 Energiatoimistosta, ympäristötarkastaja Marita Savo Mikkelin seudun ympäristöpalveluista, liiketoimintajohtaja Heikki Tirkkonen Suur-Savon Sähkö Oy:stä, tutkimusjohtaja Aki Valkeapää Mikkelin ammattikorkeakoulusta ja myöhemmin johtaja Kari Kuhmonen Mikkelin ammattikorkeakoulusta. Etelä-Savon ELY-keskuksen puolesta hankkeen valvojana on ollut ympäristöinsinööri Jyrki Hämäläinen. Lisäksi hankkeeseen on osallistunut hankkeen osatoteuttajien muuta henkilökuntaa. Tekijät kiittävät hankkeen rahoittajia tutkimustyön mahdollistamisesta sekä ohjausryhmän jäseniä ja hankkeeseen osallistuneita osatoteuttajia erittäin aktiivisesta osallistumisesta hankkeen toteutukseen. Mikkelissä Tekijät

8 SISÄLTÖ ESIPUHE 1 JOHDANTO Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoite ja toteutus YLEISTÄ BIOPOLTTOAINEISTA JA TUHKIEN HYÖTYKÄYTÖSTÄ Hyötykäyttöä ohjaava lainsäädäntö Jätteen kaatopaikkakelpoisuus Hyötykäyttökohteiden vaatimukset Omavalvonta REACH-asetus Jäteverolain uudistus Ympäristölupavaatimukset Biopolttoaineiden ominaisuudet ja käyttöaste Lentotuhkien ominaisuudet Muodostuvien tuhkien määrät ja niiden hyötykäyttö Suomessa Tuhkien käsittelytekniikoita Vanhentaminen Fraktiointi Itsekovetus, rakeistus ja stabilointi Pesu Tuhkien hyötykäyttövaihtoehdot ja hyödyntäjät Suomessa Hyödyntäminen pelto- ja metsäviljelyssä Hyödyntäminen maarakentamisessa ja teollisuuden raaka-aineena Hyödyntäminen kaatopaikkarakentamisessa Tuhkien hyödyntäjät Suomessa Tuhkien käsittely- ja hyötykäytön ympäristövaikutukset Lannoituskäyttö Kaatopaikka- ja maarakentaminen... 47

9 3 ITÄ-SUOMEN ALUEEN TUHKAMÄÄRÄT JA TUHKIEN HYÖTYKÄYTTÖ SEKÄ LOPPUSIJOITUS Tutkimusmenetelmät Etelä-Savon alueen lähtötiedot Pohjois-Savon alueen lähtötiedot Pohjois-Karjalan alueen lähtötiedot Tutkimuksen tulokset Etelä-Savon alueen tuhkamäärät ja niiden hyötykäytön nykytilanne Pohjois-Savon alueen tuhkamäärät ja niiden hyötykäytön nykytilanne Pohjois-Karjalan alueen tuhkamäärät ja niiden hyötykäytön nykytilanne Yhteenveto Itä-Suomen alueen tuhkamääristä ja niiden hyötykäytön nykytilanteesta Ympäristölupavaatimukset ITÄ-SUOMEN ALUEEN TUHKAVIRTOJEN LAATU JA OMINAISUUDET Näytteenottokohteet ja tutkimusmenetelmät Analyysitulokset Energiantuotantolaitosten tuhkien liukoisuuskokeiden tulokset Energiantuotantolaitosten tuhkien raskasmetallianalyysien tulokset Tulostarkastelu Energiantuotantolaitosten tuhkien liukoisuusominaisuudet Energiantuotantolaitosten tuhkien raskasmetallipitoisuudet LENTOTUHKAN VANHENTAMIS- JA FRAKTIOINTIKOKEET Vanhentamiskokeet Vanhentamiskokeiden tutkimusmenetelmät ja näytteenotto Tutkimuksen tulokset Tulostarkastelu Fraktiointikokeet Fraktiointikokeiden tutkimusmenetelmät... 88

10 5.2.2 Fraktiointikokeiden tulokset Tulostarkastelu ITÄ-SUOMEN ALUEEN TUHKIEN HYÖDYNTÄJÄT JA LOPPUSIJOITUSALUEET YHTEENVETO LÄHTEET

11 LUETTELO KUVISTA JA TAULUKOISTA KUVAT Kuva 1. Energian kokonaiskulutus energialähteittäin vuosina Kuva 2. Kivihiilen, turpeen ja seospolton tuhkamäärät vuosina Kuva 3. Kivihiilen, turpeen ja seospolton tuhkien hyötykäyttöaste vuosina Kuva 4. Sähkösuodattimen kenttien 1-3 raeluokat (µm) D10 ja D50 Kuva 5. Kuvassa vasemmalla sähkösuodattimen kenttien 1-3 Cdpitoisuudet ja oikealla Ni- ja As-pitoisuudet (mg/kg). Voimalaitoksella käytettiin polttoaineena 49 % turvetta ja 51 % puuperäisiä polttoaineita Kuva 6. Biopolttoainevoimalaitoksen eri tuhkajakeet Kuva 7. Raskasmetallien pitoisuudet ja jakaantuminen massaprosentteina pohjatuhkan, syklonin ja sähkösuodattimen lentotuhkan osalta Kuva 8. Rakeistusrummun (yllä) ja rakeistuslautasen (alla) toimintaperiaate Kuva 9. Kuvassa vasemmalla lentotuhkan levitystä kesäaikaan helikopterilla ja oikealla talviaikaan metsätraktorilla Kuva 10. Etelä-Savon alueella yli 500 tonnia tuhkaa tuottavat energiantuotantolaitokset ja niiden tuhkamäärät Kuva 11. Etelä-Savon alueella tonnia tuhkaa tuottavat energiantuotantolaitokset ja niiden tuhkamäärät Kuva 12. Pohjois-Savon alueella yli 500 tonnia tuhkaa tuottavat energiantuotantolaitokset ja niiden tuhkamäärät Kuva 13. Pohjois-Savon alueella tonnia tuhkaa tuottavat energiantuotantolaitokset ja niiden tuhkamäärät Kuva 14. Pohjois-Karjalan alueella yli 500 tonnia tuhkaa tuottavat energiantuotantolaitokset ja niiden tuhkamäärät Kuva 15. Pohjois-Karjalan alueella tonnia tuhkaa tuottavat energiantuotantolaitokset ja niiden tuhkamäärät

12 Kuva 16. Tutkimuksessa mukana olleiden energiantuotantolaitosten lukumäärät sekä maakunnissa syntyvät vuotuiset tuhkamäärät (1 000 t/a) Kuva 17. Maakunnissa 50 t/a ja 500 t/a tuhkaa tuottavien energiantuotantolaitosten tuhkien hyötykäytön- ja loppusijoituksen tilanne vuonna 2008 Kuva 18. Vanhentamiskokeen tuhkanäytteitä otettiin energiantuotantolaitosten lentotuhka-aumoista (Kuva Leena Mäkelä) Kuva 19. Näytteenottokuopan kaivaminen ja valmis näytteenottokuoppa (syvyys 4 m) (Kuva Hanne Soininen) Kuva 20. Vasemmalla 2-kenttäisen sähkösuodattimen ja oikealla 3- kenttäisen sähkösuodattimen kenttien arseenipitoisuudet (mg/kg kuiva-ainetta) Kuva 21. Vasemmalla 2-kenttäisen sähkösuodattimen ja oikealla 3- kenttäisen sähkösuodattimen kenttien kadmiumpitoisuudet (mg/kg kuiva-ainetta) Kuva 22. Vasemmalla 2-kenttäisen sähkösuodattimen ja oikealla 3- kenttäisen sähkösuodattimen kenttien kromipitoisuudet (mg/kg kuiva-ainetta) Kuva 23. Vasemmalla 2-kenttäisen sähkösuodattimen ja oikealla 3- kenttäisen sähkösuodattimen kenttien kuparipitoisuudet (mg/kg kuiva-ainetta) Kuva 24. Vasemmalla 2-kenttäisen sähkösuodattimen ja oikealla 3- kenttäisen sähkösuodattimen kenttien lyijypitoisuudet (mg/kg kuiva-ainetta) Kuva 25. Vasemmalla 2-kenttäisen sähkösuodattimen ja oikealla 3- kenttäisen sähkösuodattimen kenttien nikkelipitoisuudet (mg/kg kuiva-ainetta) Kuva 26. Vasemmalla 2-kenttäisen sähkösuodattimen ja oikealla 3- kenttäisen sähkösuodattimen kenttien sinkkipitoisuudet (mg/kg kuiva-ainetta)

13 Kuva 27. Itä-Suomen alueen energiatuotantolaitosten vuodessa tuottamat tuhkamäärät (yli 500 t/a ja t/a) (Karttapohjan lähde: Itä- Suomen lääninhallitus 2010) TAULUKOT Taulukko 1. Pysyvän, tavanomaisen sekä ongelmajätteen kaatopaikalle sijoitettavaksi hyväksyttävän jätteen arvioinnissa käytetyt rajaarvot Taulukko 2. Kivihiilen, turpeen ja puuperäisen aineksen polton lento- ja pohjatuhkien käytölle maarakentamisessa asetettuja raja-arvoja Taulukko 3. Haitallisten metallien enimmäispitoisuudet (mg/kg kuivaainetta) tuhkassa Taulukko 4. Tuhkan tuoteselosteessa ilmoitettavat tiedot sekä viranomaisanalyysin analyysimenetelmä Taulukko 5. Tuhkien pääkomponenttipitoisuuksia massaprosentteina kuiva-aineessa. Puutuhka koostuu eri puulajien ja kuoren tuhkasta Taulukko 6. Eri lentotuhkien raskasmetallipitoisuuksia ja VNa 591/2006 raja-arvot Taulukko 7. Puun poltossa syntyneiden raskasmetallien pitoisuudet pohjaja lentotuhkissa Taulukko 8. Turvetuhkan tyypilliset raskasmetallipitoisuudet Taulukko 9. Turpeen ja puun sekä kivihiilen lentotuhkan liukoisuusominaisuuksista L/S-suhteessa 10 ja pysyvän, tavanomaisen sekä ongelmajätteen kaatopaikalle sijoitettavaksi hyväksyttävän jätteen arvioinnissa käytetyt raja-arvot (VNa 202/2006). Testimenetelmänä kaksivaiheinen CEN-testi EN tai läpivirtaustesti (prcen/ts 14405, NEN7343) Taulukko 10. Alkuaineiden lähteitä jäteperäisissä polttoaineissa Taulukko 11. ph:n ja kaliumin pitoisuuden muutokset varastoinnin aikana Taulukko 12. Esimerkki turvemaiden lannoitukseen soveltuvien lannoitteiden alkuainesisällöstä

14 Taulukko 13. Tuhkien mahdolliset käyttökohteet tierakenteessa Taulukko 14. Lentotuhkan ja kuitulietteen vedenläpäisevyyksiä Taulukko 15. Etelä-Savon asukasluku kunnittain vuonna 2008 Taulukko 16. Pohjois-Savon asukasluku kunnittain vuonna 2008 Taulukko 17. Pohjois-Karjalan asukasluku kunnittain vuonna 2008 Taulukko 18. Etelä-Savon energiantuotantolaitosten tuhkan loppusijoitus- ja hyötykäyttöaste Taulukko 19. Pohjois-Savon energiantuotantolaitosten tuhkan loppusijoitusja hyötykäyttöaste Taulukko 20. Pohjois-Karjalan energiantuotantolaitosten tuhkan loppusijoitus- ja hyötykäyttöaste Taulukko 21. Tuhkan hyötykäyttökohteita ja vastaanottajia Itä-Suomessa Taulukko 22. Analysoitavien lento- ja arinatuhkanäytteiden määrät energiantuotantolaitosten kokoluokan mukaisesti Taulukko 23. Energiantuotantolaitosten (alle 5 MW) arina- ja lentotuhkanäytteiden liukoisuuskokeiden tulosten vaihteluväli (L/S = 10 l/kg) ja VNa 202/2006 raja-arvoja Taulukko 24. Energiantuotantolaitosten (5-10 MW) arina- ja lentotuhkanäytteiden liukoisuuskokeiden tulosten vaihteluväli (L/S = 10 l/kg) ja VNa 202/2006 raja-arvoja Taulukko 25. Energiantuotantolaitosten (11-50 MW ja yli 50 MW) arina- ja lentotuhkanäytteiden liukoisuuskokeiden tulosten keskiarvoja (L/S = 10 l/kg) ja VNa 202/2006 raja-arvoja Taulukko 26. Energiantuotantolaitosten (alle 5 MW) lentotuhkanäytteiden raskasmetallianalyysien tulosten vaihteluväli ja hyötykäytön raja-arvoja Taulukko 27. Energiantuotantolaitosten (5-10 MW) lentotuhkanäytteiden raskasmetallianalyysien tulosten vaihteluväli ja hyötykäytön raja-arvoja Taulukko 28. Energiantuotantolaitosten (11-50 MW ja yli 50 MW) lentotuhkanäytteiden raskasmetallianalyysien tulosten vaihteluväli ja hyötykäytön raja-arvoja

15 Taulukko 29. Energiantuotantolaitosten lentotuhkien näytteenottokaavio ja kokoomanäytteen muodostuminen Taulukko 30. Teollisuuden energiantuotantolaitosten lentotuhkien näytteenottokaavio ja kokoomanäytteen muodostuminen Taulukko 31. Energiantuotantolaitosten lentotuhkanäytteiden vanhentamiskokeen liukoisuuskokeiden tuloksia (L/S = 10 l/kg) ja VNa 202/2006 raja-arvot Taulukko 32. Teollisuuden energiantuotantolaitosten lentotuhkanäytteiden vanhentamiskokeen liukoisuuskokeiden tuloksia (L/S = 10 l/kg) ja VNa 202/2006 raja-arvot Taulukko 33. Koekuoppien 2 ja 4 metriä lentotuhkanäytteiden liukoisuuskokeiden tuloksia (L/S = 10 l/kg) ja VNa 202/2006 raja-arvot Taulukko 34. Energiantuotantolaitosten lentotuhkanäytteiden raskasmetallianalyysien tulokset ja hyötykäytön raja-arvoja Taulukko 35. Teollisuuden energiantuotantolaitosten lentotuhkien vanhentamiskokeen raskasmetallianalyysien tulokset ja hyötykäytön raja-arvoja Taulukko 36. Koekuoppien 2 ja 4 metriä lentotuhkanäytteiden raskasmetallipitoisuudet ja hyötykäytön raja-arvoja Taulukko 37. Fraktiointikokeiden raskasmetallianalyysitulosten vaihteluväli voimalaitosten sähkösuodattimen eri kentissä ja hyötykäytön raja-arvoja

16 1 1 JOHDANTO 1.1 Tutkimuksen tausta Energiantuotannosta syntyvät jätteet ovat suurelta osin voimalaitoksista syntyvää tuhkaa ja pölyä. Syntyvästä tuhkamäärästä noin 80 % on lentotuhkaa, josta puolestaan yli puolet muodostuu hiilen poltosta ( tonnia) ja loput ( tonnia) puun ja turpeen poltosta. Turpeen ja puun polton tuhkamäärä on lähes kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa, ja tuhkan määrän oletetaan kohoavan tulevaisuudessa biopolttoaineiden käytön lisääntyessä. Etelä-Savossa energiantuotannon tuhkia ja kuonaa syntyy vuosittain noin tonnia. Nämä ovat pääasiassa peräisin puun ja turpeen poltosta. Suurimpia voimalaitoksia ja samalla tuhkan tuottajia Etelä-Savossa ovat Etelä-Savon Energia Oy:n Pursialan voimalaitos Mikkelissä, Suur-Savon Sähkö Oy:n Savonlinnan voimalaitos, Versowood Oy:n saha Mikkelissä, Järvi- Suomen Voima Oy:n UPM:n Pelloksen vaneritehdas Ristiinassa ja Finnforest Oy:n vaneritehdas Punkaharjulla sekä Savon Voima Oyj:n Pieksämäen voimalaitos. Näiden kuuden laitoksen osuus alueen kokonaistuhkamäärästä on noin 90 %. Etelä-Savon laitosten lisäksi Itä-Suomessa (Etelä-Savo, Pohjois-Karjala ja Pohjois-Savo) sijaitsevat yritysten ja kuntien omistamat voimalaitokset tuottavat kymmeniätuhansia tonneja lento- ja pohjatuhkaa. Pohjois-Savossa suurimpia tuhkia tuottavia laitoksia ovat Kuopion Energia Oy:n Haapaniemen voimalaitos, Stora Enson Varkauden voimalaitos, Savon Sellu Oy:n voimalaitos, Savon Voima Oyj:n Iisalmen voimalaitos, UPM-Kymmene Wood Oy, Kuopion vaneritehdas, Fortum Power and Heat Oy:n Lapinlahden voimalaitos, Savon Voima Oyj:n Suonenjoen voimalaitos, Juankosken biolämpö Oy ja Lapinlahden Ekolämpö Oy. Pohjois-Karjalan alueen suurimmat tuhkantuottajat ovat Fortum Power and Heat Oy:n Joensuun voimalaitos, Fortum Power and Heat Oy:n Uimaharjun voimalaitos ja Vapo Oy:n Kevätniemen voimalaitos, UPM- Kymmene Wood Oy, Joensuun vaneritehdas sekä Nurmeksen lämpö Oy, Ritoniemen lämpökeskus. Itä-Suomen alueella on yhteensä 54 kuntaa, joissa

17 2 sijaitsee useita erikokoisia yhteiskunnan ja teollisuuden energiantuotannon voimalaitoksia. Suurin osa voimalaitosten turve- ja seospolton tuhkista päätyy edelleen kaatopaikalle ja teollisuuden läjitysalueille, jotka useimmiten sijaitsevat voimalaitosten läheisyydessä. Yksi hyödyntämisen este on pitkät matkat hyödyntämiskohteisiin. Kivihiililentotuhkan hyötykäyttöaste oli Suomessa vuonna % ja turve- ja seospolton tuhkan 63 %. Turve- ja seospolton tuhkien hyötykäyttöaste on vuosina ollut prosenttia. Tuhkia hyödynnetään yhä enenevässä määrin ja niitä käytetään esimerkiksi tie- ja kenttärakenteissa sekä muissa maarakennustöissä. Tuhkan hyötykäyttöä koskevaan lainsäädäntöön on tullut muutoksia viime aikoina. Ongelmia voivat aiheuttaa niiden hyötykäytön raja-arvot ylittävät raskasmetallipitoisuudet ja suuret laadunvaihtelut. Hyötykäyttö muun muassa lannoitteena voikin edellyttää tuhkan jatkojalostusta ja prosessointia. 1.2 Tutkimuksen tavoite ja toteutus EU-osarahoitteisen Biopolttoaineita käyttävien energiantuotantolaitosten tuhkien hyötykäyttö- ja logistiikkavirrat Itä-Suomessa -hankkeen tavoitteena oli kartoittaa Itä-Suomen alueella (Etelä-Savo, Pohjois-Karjala ja Pohjois-Savo) muodostuvat tuhkavirrat ja hyötykäytön nykytilanne sekä tuhkien laatu sekä lainsäädännön niille asettamat käsittelyvaatimukset. Hankkeen tavoitteena oli ohjata Itä-Suomen alueella muodostuvien kuntien ja yritysten omistamien energiantuotantolaitosten tuhkavirrat hyötykäyttöön ja turvalliseen loppusijoitukseen nykyisiä sekä uusia tuhkankäsittelytekniikoita apuna käyttäen. Tavoitteena oli selvittää Itä-Suomen alueen (Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakunnat, asukasta) 54 kunnan biopolttoaineita käyttävien energiantuotantolaitosten tuhkamäärät ja niiden hyötykäytön nykytilanne sekä viranomaismääräykset käsittelylle. Tarkemmin tarkasteluun valittiin Etelä-Savosta 53, Pohjois-Savosta 26 ja Pohjois-Karjalasta 28 energian-

18 tuotantolaitosta, joissa käytetään polttoaineena puuperäisiä polttoaineita sekä turvetta. 3 Hankkeen aikana analysoitiin Itä-Suomen alueen 31 energiantuotantolaitoksen arina- ja lentotuhkien laatu Mikkelin ammattikorkeakoulun ympäristölaboratoriossa hyötykäyttökohteiden vaatimusten ja loppusijoituksen osalta. Tuhkille tehtiin vaatimusten mukaisesti muun muassa liukoisuuskokeita ja raskasmetallianalyysejä. Lisäksi hankkeen aikana tehtiin energiantuotantolaitosten lentotuhkille vanhentamis- ja fraktiointikokeita, jotta kuntien ja yritysten omistamien energiantuotantolaitosten tuhkavirrat voitaisiin ohjata nykyistä tehokkaammin hyötykäyttöön ja turvalliseen loppusijoitukseen. Hankkeessa toteutettiin tuhkan käsittelyketjun logistinen tarkastelu, jonka aikana kartoitettiin tiedossa ja käytössä olevat tuhkien käsittelytavat sekä hyötykäyttökohteet. Lisäksi selvitettiin alueen nykyisten toimijoiden mahdollisuudet työskennellä yrittäjinä loppusijoitusalueiden ylläpitäjinä sekä tuhkavirtojen tuotteistajina erilaisissa hyötykäyttökohteissa. 2 YLEISTÄ BIOPOLTTOAINEISTA JA TUHKIEN HYÖTYKÄYTÖSTÄ 2.1 Hyötykäyttöä ohjaava lainsäädäntö Tuhkat ovat merkittäviä kaatopaikkoja kuormittavia jätejakeita, jotka tulisi jätelainsäädännön mukaan ensisijaisesti hyödyntää, ellei se aiheuta kohtuuttomia kustannuksia jätteen muuhun käsittelyyn verrattuna ja mikäli se on teknisesti mahdollista. Ongelmia voivat aiheuttaa tuhkien hyötykäytön rajaarvot ylittävät raskasmetallipitoisuudet ja suuret laadunvaihtelut. Myöskään nykyinen jäteverokäytäntö ei kannusta hyötykäytön kehittämistä, sillä teollisuusyritykset voivat läjittää jätteitänsä omille kaatopaikoilleen ilman jäteveroa.

19 4 Tuhkien hyödyntämistä ja loppusijoitusta ohjaa Suomessa kaksi lakia ja kaksi asetusta. Tuhkien loppusijoituksesta kaatopaikoille on säädetty valtioneuvoston päätöksessä (861/1997, muutettu 202/2006). Kaatopaikat on luokiteltu ongelmajätteen, tavanomaisen jätteen tai pysyvän jätteen kaatopaikoiksi. Asetuksessa on määritetty jätteiden ominaisuuksille raja-arvot kaatopaikkaluokittain. Valtioneuvoston asetuksessa (591/2006) asetetaan raja-arvoja kivihiilen, turpeen ja puuperäisen aineksen polton lento- ja pohjatuhkien käytölle maarakentamisessa. Mikäli biopolttoainepohjaista tuhkaa käytetään lannoitteena, sovelletaan maa- ja metsätalousministeriön asetusta lannoitevalmisteista 12/2007 (pohjautuu lannoitevalmistelakiin (539/2006)). Lannoitevalmisteena käytettävä tuhka saa sisältää vain puhtaan puun, turpeen tai peltobiomassojen tuhkaa. Seuraavissa luvuissa on käsitelty tarkemmin tuhkien hyötykäyttöä ja loppusijoitusta ohjaavaa lainsäädäntöä Jätteen kaatopaikkakelpoisuus Jätteen kaatopaikkakelpoisuus arvioidaan valtioneuvoston asetuksessa kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen muuttamisesta (202/2006). Asetuksessa annetaan raja-arvot pysyvän, tavanomaisen ja ongelmajätteen kaatopaikoille hyväksyttävän jätteen osalta (taulukko 1). Seuraavia suotautumisen raja-arvoja käytetään pysyvän jätteen kaatopaikalle sijoitettavaksi hyväksyttävän jätteen arvioinnissa. Ne lasketaan neste-kiintoainessuhteilla (L/S) 2 l/kg ja 10 l/kg mitattavan aineen liukoisen osuuden kokonaismäärästä ja ilmaistaan suoraan yksikköinä mg/l. Laadunvalvonnassa voidaan käyttää standardin SFS-EN mukaista kaksivaiheista ravistelutestiä. Haitallisten aineiden pitoisuus uuttoliuoksissa on määritettävä standardien SFS- EN ja SFS -EN mukaisesti.

20 TAULUKKO 1. Pysyvän, tavanomaisen sekä ongelmajätteen kaatopaikalle sijoitettavaksi hyväksyttävän jätteen arvioinnissa käytetyt rajaarvot (VNa 202/2006) Aine/muuttuja Pysyvän jätteen kaaa- topaikka Tavanomaisen jät- teen kaatopaikka (mg/kg kuiva-ainetta ainetta) (L/S = 10 l/kg) 5 Ongelmajätteen kaaa- topaikka Arseeni (As) 0, Barium (Ba) Kadmium (Cd) 0, Kromi (Cr kok ) 0, Kupari (Cu) Elohopea (Hg) 0,01 0,2 2 Molybdeeni (Mo) 0, Nikkeli (Ni) 0, Lyijy (Pb) 0, Antimoni (Sb) 0,06 0,7 5 Seleeni (Se) 0,1 0,5 7 Sinkki (Zn) Kloridi (Cl - ) Fluoridi (F - ) Sulfaatti (SO 4 2- ) ) Fenoli-indeksi 1 Liuennut orgaaninen hiili DOC 2) Liuenneiden aineiden kokonaismäärä TDS 3) 1) Jätteen katsotaan täyttävän kelpoisuusvaatimuksen myös, jos sulfaattipitoisuus ei ylitä seuraavia arvoja: mg/l (läpivirtaustestin ensimmäinen uutos uuttosuhteessa L/S = 0,1 l/kg) ja mg/kg (uuttosuhteessa L/S = 10 l/kg). Pitoisuuden määrittämiseksi uuttosuhteessa L/S = 0,1 l/kg on käytettävä läpivirtaustestiä. Pitoisuus uuttosuhteessa L/S = 10 l/kg voidaan määrittää joko ravistelu- tai läpivirtaustestillä. 2) Jos liuenneen orgaanisen hiilen raja-arvo ylittyy jätteen omassa ph:ssa, voidaan jäte vaihtoehtoisesti testata uuttosuhteessa L/S = 10 l/kg ph:ssa 7,5-8,0. Jätteen katsotaan täyttävän liuenneen orgaanisen hiilen kelpoisuusvaatimuksen, jos pitoisuus on pysyvän jätteen kaatopaikoilla enintään 500 mg/kg, tavanomaisen jätteen kaatopaikoilla enintään 800 mg/kg ja ongelmajätteen kaatopaikoilla enintään mg/kg. 3) Liuenneiden aineiden kokonaismäärän raja-arvoa voidaan soveltaa sulfaatin ja kloridin raja-arvojen sijasta.

21 Hyötykäyttökohteiden vaatimukset Valtioneuvoston asetuksessa (591/2006) asetetaan raja-arvoja kivihiilen, turpeen ja puuperäisen aineksen polton lento- ja pohjatuhkien käytölle maarakentamisessa. Mikäli biopolttoainepohjaista tuhkaa käytetään lannoitteena, sovelletaan maa- ja metsätalousministeriön asetusta lannoitevalmisteista (12/2007). Valtioneuvoston asetuksen (591/2006) tarkoituksena on edistää jätteiden hyödyntämistä määrittelemällä edellytykset, joiden täyttyessä asetuksessa tarkoitettujen jätteiden käyttöön maarakentamisessa ei tarvita ympäristönsuojelulain (86/2000) mukaista ympäristölupaa. Taulukossa 2 on esitetty kivihiilen, turpeen ja puuperäisen aineksen polton tuhkien käytölle maarakentamisessa asetettuja raja-arvoja.

22 7 TAULUKKO 2. Kivihiilen, turpeen ja puuperäisen aineksen polton lento- ja pohjatuhkien käytölle maarakentamisessa asetettuja rajaarvoja (VNa 591/2006) Haitallinen Raja-arvo arvo (mg/kg kuiva-ainetta ainetta) aine Perustutkimukset 1 Pitoisuus Liukoisuus (L/S = 10 l/kg) Peitetty rakenne PCB 2 1,0 Liukoisuus (L/S = 10 l/kg) Päällystetty rakenne Raja-arvo arvo (mg/kg kuiva-ainetta ainetta) Laadunvalvontatutkimukset 1 Pitoisuus Liukoisuus (L/S = 10 l/kg) Peitetty rakenne Liukoisuus (L/S = 10 l/kg) Päällystetty rakenne PAH 3 20/40 4 DOC Sb 0,06 0,18 As 50 0,5 1,5 50 Ba Cd 15 0,04 0,04 15 Cr 400 0,5 3, ,5 3,0 Cu 400 2,0 6,0 400 Hg 0,01 0,01 Pb 300 0,5 1, ,5 1,5 Mo 50 0,5 6,0 50 0,5 6,0 Ni 0,4 1,2 V 400 2,0 3, ,0 3,0 Zn , Se 0,1 0,5 0,1 0,5 Fluoridi Sulfaatti Kloridi Katso VNa 591/2006, liitteessä 2 oleva kohta 2. 2 Polyklooratut bifenyylit, kongeneerien 28, 52, 101, 118, 138, 153 ja 180 kokonaismäärä. 3 Polyaromaattiset hiilivedyt, yhdisteiden (antraseeni, asenafteeni, asenaftyleeni, bentso(a)antraseeni, bentso(a)pyreeni, bentso(b) fluoranteeni, bentso(g,h,i)peryleeni, bentso(k)fluoranteeni, dibentso(a,h)antraseeni, fenantreeni, fluoranteeni, fluoreeni, indeno(1,2,3- cd)pyreeni, naftaleeni, pyreeni, kryseeni) kokonaismäärä. 4 Peitetty rakenne/päällystetty rakenne. 5 Liuennut orgaaninen hiili.

Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus.

Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus. Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus. 2012 Envitop Oy Riihitie 5, 90240 Oulu Tel: 08375046 etunimi.sukunimi@envitop.com www.envitop.com 2/5 KUUSAKOSKI OY Janne Huovinen Oulu 1 Tausta Valtioneuvoston

Lisätiedot

ENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS

ENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS ENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS NOORA LINDROOS, RAMBOLL FINLAND OY noora.lindroos@ramboll.fi TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Ohjausryhmä: Ympäristöministeriö Metsäteollisuus

Lisätiedot

Standardien merkitys jätelainsäädännössä

Standardien merkitys jätelainsäädännössä Standardien merkitys jätelainsäädännössä Uudet yhteiset standardit ympäristöanalytiikkaan seminaari SFS:ssä 13.5.2014 11:45-16:15 Malminkatu 34, Helsinki Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista (331/2013),

Lisätiedot

Eviran raportti. Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tuhkavalvonnan tuloksia vuosilta 2007-2009

Eviran raportti. Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tuhkavalvonnan tuloksia vuosilta 2007-2009 Eviran raportti Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tuhkavalvonnan tuloksia vuosilta 2007-2009 Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tuhkavalvonnan tuloksia vuosilta 2007 2009 Dnro 7171/0749/2010 Eviran

Lisätiedot

Ilmoitus jätteen hyödyntämisestä maarakentamisessa täyttöohje

Ilmoitus jätteen hyödyntämisestä maarakentamisessa täyttöohje Ilmoitus jätteen hyödyntämisestä maarakentamisessa täyttöohje Yleistä Valtioneuvoston asetuksessa eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa (591/2006, liitteitä koskeva muutos 403/2009) määritellään

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 586. Laki. yliopistolain muuttamisesta. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006

SISÄLLYS. N:o 586. Laki. yliopistolain muuttamisesta. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2006 Julkaistu Helsingissä 14 päivänä heinäkuuta 2006 N:o 586 591 SISÄLLYS N:o Sivu 586 Laki yliopistolain muuttamisesta... 1749 587 Laki kirkkolain 1 luvun 3 :n muuttamisesta...

Lisätiedot

Kaatopaikalle sijoittaminen

Kaatopaikalle sijoittaminen Ekokemin ohje 2/06 Kaatopaikalle sijoittaminen Harkitusti, turvallisesti, pysyvästi Hyvä jätehuolto on terveellisen ja viihtyisän ympäristön edellytys. Jätteiden hyötykäyttö aineena ja energiana sekä turvallinen

Lisätiedot

UPM-KYMMENE OYJ:N KAIPOLAN VOIMALAITOKSEN TALVITUHKAN VASTAAVUUS-/LAADUNVALVONTAKOE V. 2015. HYÖTYKÄYTTÖ- JA KAATOPAIKKAKELPOISUUDEN MÄÄRITTELY.

UPM-KYMMENE OYJ:N KAIPOLAN VOIMALAITOKSEN TALVITUHKAN VASTAAVUUS-/LAADUNVALVONTAKOE V. 2015. HYÖTYKÄYTTÖ- JA KAATOPAIKKAKELPOISUUDEN MÄÄRITTELY. Päiväys Datum Nro Nr 25.2.2015 15-2587 UPM-KYMMENE OYJ KAIPOLA PEKKA A. RANTALA TEHTAANKATU 1 42220 KAIPOLA Tilaus (KVVY) Beställning 220554 Viite / Hänvisning UPM-KYMMENE OYJ:N KAIPOLAN VOIMALAITOKSEN

Lisätiedot

Uusiomateriaalien ympäristökelpoisuus ja lainsäädäntö

Uusiomateriaalien ympäristökelpoisuus ja lainsäädäntö Uusiomateriaalien ympäristökelpoisuus ja lainsäädäntö Jätteen hyödyntäminen Keskeistä lainsäädäntöä ja viranomaisohjetta Ympäristölupa vai ilmoitus Ympäristölupahakemuksesta Annetut päätökset LSSAVIssa

Lisätiedot

JÄTEJAKEIDEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS MAARAKENTAMISESSA. RAMBOLL FINLAND OY 28.1.2016 marjo.ronkainen@ramboll.fi

JÄTEJAKEIDEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS MAARAKENTAMISESSA. RAMBOLL FINLAND OY 28.1.2016 marjo.ronkainen@ramboll.fi JÄTEJAKEIDEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS MAARAKENTAMISESSA RAMBOLL FINLAND OY 28.1.2016 marjo.ronkainen@ramboll.fi UUSIOMATERIAALIT MAANRAKENNUKSESSA UUMA2-OHJELMA 2013-2017 Tavoite Tavoitteena on saada uusiomateriaalit

Lisätiedot

Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet

Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet GES-verkostotapaaminen Kukkuroinmäen jätekeskus 24.02.2016 Apila Group Oy Ab Mervi Matilainen Apila Group Kiertotalouden koordinaattori

Lisätiedot

Kaatopaikkakelpoisuus valvovan viranomaisen näkökulmasta: Case valimo

Kaatopaikkakelpoisuus valvovan viranomaisen näkökulmasta: Case valimo Kaatopaikkakelpoisuus valvovan viranomaisen näkökulmasta: Case valimo Tuomo Eskelinen Ylitarkastaja 1 Valimon jätteet Ympäristöluvassa kaatopaikalle sijoitettavia jätteitä: hiekka 11,6 t ja sekajäte 83

Lisätiedot

Lannoitelainsäädäntö

Lannoitelainsäädäntö Lannoitelainsäädäntö Jari Määttä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Pohjois-Suomen vesihuoltopäivät, Oulu 20.11.2014 Kansallisia tavoitteita Kohti kierrätysyhteiskuntaa: Valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen

Lisätiedot

N:o 403. Valtioneuvoston asetus. eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa annetun valtioneuvoston asetuksen liitteiden muuttamisesta

N:o 403. Valtioneuvoston asetus. eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa annetun valtioneuvoston asetuksen liitteiden muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2009 Julkaistu Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 2009 N:o 403 406 SISÄLLYS N:o Sivu 403 Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa annetun valtioneuvostonasetuksenliitteidenmuuttamisesta...

Lisätiedot

KEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE

KEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE PENTTI PAUKKONEN VALUHIEKAN HAITTA-AINETUTKIMUS KEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE Työ nro 82102448 23.10.2002 VALUHIEKAN HAITTA-AINETUTKIMUS Kehävalu Oy 1 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 2 2. TUTKIMUSKOHDE 2 2.1

Lisätiedot

JÄTTEIDEN KAATOPAIKKAKELPOISUUDEN OSOITTAMINEN. Jutta Laine Ylijoki ja Margareta Wahlström VTT

JÄTTEIDEN KAATOPAIKKAKELPOISUUDEN OSOITTAMINEN. Jutta Laine Ylijoki ja Margareta Wahlström VTT JÄTTEIDEN KAATOPAIKKAKELPOISUUDEN OSOITTAMINEN Jutta Laine Ylijoki ja Margareta Wahlström VTT KOKOEKO Jätteiden kaatopaikkakelpoisuus, Kuopio 03.10.2007 ESITYKSEN SISÄLTÖ Lainsäädännöllistä taustaa Kelpoisuuden

Lisätiedot

Energiantuotannon tuhkien hyödyntäminen. Eeva Lillman 12.11.2015

Energiantuotannon tuhkien hyödyntäminen. Eeva Lillman 12.11.2015 Energiantuotannon tuhkien hyödyntäminen Eeva Lillman 12.11.2015 Päätuotteet yhteistuotannolla tuotettu sähkö ja kaukolämpö Lahden kaupungin 100- prosenttisesti omistama Kolme voimalaitosta Lahdessa, yksi

Lisätiedot

www.ruukki.com MINERAALI- TUOTTEET Kierrätys ja Mineraalituotteet

www.ruukki.com MINERAALI- TUOTTEET Kierrätys ja Mineraalituotteet www.ruukki.com MINERAALI- TUOTTEET Kierrätys ja Mineraalituotteet Masuunihiekka stabiloinnit (sideaineena) pehmeikkörakenteet sidekivien alusrakenteet putkijohtokaivannot salaojan ympärystäytöt alapohjan

Lisätiedot

Biohiilen lannoitevalmistekäyttöä koskevat vaatimukset

Biohiilen lannoitevalmistekäyttöä koskevat vaatimukset Biohiilen lannoitevalmistekäyttöä koskevat vaatimukset Biohiilestä lisätienestiä seminaari 6.6.2013 Olli Venelampi Rehu- ja lannoitevalvontayksikkö Lannoitevalmiste Lannoitevalmisteita ovat lannoitteet,

Lisätiedot

!"## "$! % & $ $ " #$ " '( $&

!## $! % & $ $  #$  '( $& !"## $ "$! % & $ " #$ " ' $& !"##"$! %&$$"#$" '$& * && ) * *!"" #$$$% & #$$$% ''') ! ",-*..-" / 0.!/12.*" $ %, )-. -. 1 3 4 - $ % 5 / - 0 0. /.-.* $ 5 4 $ 3 4 $ * 4 $4 5 4 $4 65 4 $4 0-4 $4 0 $ $44 0 $

Lisätiedot

Puu- ja turvetuhkan hyötykäyttökelpoisuuteen vaikuttavat tekijät pienillä polttolaitoksilla

Puu- ja turvetuhkan hyötykäyttökelpoisuuteen vaikuttavat tekijät pienillä polttolaitoksilla LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO LUT School of Energy Systems Energiatekniikan koulutusohjelma Maisa Kalliokoski Puu- ja turvetuhkan hyötykäyttökelpoisuuteen vaikuttavat tekijät pienillä polttolaitoksilla

Lisätiedot

Analyysi Menetelmä Yksikkö 32057-1 Verkostovesi Pattasten koulu. * SFS-EN ISO pmy/ml 1 Est. 7,5 Sähkönjohtavuus, 25 C * SFS-EN 10523:2012

Analyysi Menetelmä Yksikkö 32057-1 Verkostovesi Pattasten koulu. * SFS-EN ISO pmy/ml 1 Est. 7,5 Sähkönjohtavuus, 25 C * SFS-EN 10523:2012 1 Tutkimustodistus 214-3257 1(4) Raahen Vesi Oy Marintie 1 9214 Pattijoki Näytetiedot Näyte Verkostovesi Näyte otettu 25.8.214 Näytteen ottaja Jukka Ollikkala Saapunut 26.8.214 Näytteenoton syy Jaksottainen

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeri

Maa- ja metsätalousministeri MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 09/08 Päivämäärä Dnro 10.6.2008 1468/01/2008 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 1.7.2008 toistaiseksi Muuttaa MMMa lannoitevalmisteista (12/07) liite I Valtuutussäännökset

Lisätiedot

Dibentso-p-dioksiinien ja dibentsofuraanien ekvivalenttikertoimet

Dibentso-p-dioksiinien ja dibentsofuraanien ekvivalenttikertoimet 151/2013 11 Liite 1 Dibentso-p-dioksiinien ja dibentsofuraanien ekvivalenttikertoimet Dioksiinien ja furaanien kokonaispitoisuuksien määrittämiseksi seuraavien dibentso-pdioksiinien ja dibentsofuraanien

Lisätiedot

TAMMERVOIMA OY:N POHJAKUONAN PERUSMÄÄRITTELY JA LAADUNVALVON- TAKOE. HYÖTYKÄYTTÖ- JA KAATOPAIKKAKELPOISUUDEN MÄÄRITTELY. NÄYTE 1/2015.

TAMMERVOIMA OY:N POHJAKUONAN PERUSMÄÄRITTELY JA LAADUNVALVON- TAKOE. HYÖTYKÄYTTÖ- JA KAATOPAIKKAKELPOISUUDEN MÄÄRITTELY. NÄYTE 1/2015. Päiväys Datum Nro Nr TAMMERVOIMA OY MIKA PEKKINEN HYÖTYVOIMANKUJA 1 33680 TAMPERE 10.2.2016 16-134 (kokonaiset+ravistelu; koko seloste) 16-1216 (kolonni) Tilaus (KVVY) Beställning 247547 (kokonaiset+ravistelu)

Lisätiedot

RIIHIMÄEN KAUPUNKI KORTTIONMÄEN KAATOPAIKKA YMPÄRISTÖTUTKIMUKSET

RIIHIMÄEN KAUPUNKI KORTTIONMÄEN KAATOPAIKKA YMPÄRISTÖTUTKIMUKSET Vastaanottaja Riihimäen kaupunki Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä 23.6.2011 Viite 82136875 RIIHIMÄEN KAUPUNKI KORTTIONMÄEN KAATOPAIKKA YMPÄRISTÖTUTKIMUKSET RIIHIMÄEN KAUPUNKI KORTTIONMÄEN KAATOPAIKKA

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön asetus lannoitevalmisteista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta

Maa- ja metsätalousministeriön asetus lannoitevalmisteista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 7/13 Päivämäärä Dnro 27.03.2013 731/14/2013 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 15.04.2013 toistaiseksi Muuttaa MMMa lannoitevalmisteista (24/11) liitettä I ja II,

Lisätiedot

Raportti Sivu 1 (7) K1301600 2BQWOKQ8N98 Vahanen Oy Projekti TT 1099 Kyösti Nieminen Tilausnumero Sisäänkirjattu 2013-11-13 Linnoitustie 5 Raportoitu 2013-11-21 02600 ESPOO Materiaalin analysointi Asiakkaan

Lisätiedot

TURUN JÄTTEENPOLT- TOLAITOS SAVUKAASUJEN RASKASMETALLI- JA DIOKSIINIMITTAUKSET 2013

TURUN JÄTTEENPOLT- TOLAITOS SAVUKAASUJEN RASKASMETALLI- JA DIOKSIINIMITTAUKSET 2013 Vastaanottaja Jätteenpolttolaitos TE Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 18.12.2013 Viite 1510005392-001A TURUN JÄTTEENPOLT- TOLAITOS SAVUKAASUJEN RASKASMETALLI- JA DIOKSIINIMITTAUKSET 2013 TURUN JÄTTEENPOLTTOLAITOS

Lisätiedot

Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi

Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi Firan vesilaitos Lahelan vesilaitos Lämpötila C 12 9,5 14,4 12 7,9 8,5 ph-luku 12 6,6 6,7 12 8,0 8,1 Alkaliteetti mmol/l 12 0,5 0,5 12 1,1 1,1 Happi mg/l 12 4,2 5,3 12 11,5 13,2 Hiilidioksidi mg/l 12 21

Lisätiedot

Turvetuhkien hyödyntäminen Seinäjoen seudulla Pienten laitosten tuhkien hyötykäyttömahdollisuudet Seinäjoen seudun teollisuudessa ja lämpölaitoksissa

Turvetuhkien hyödyntäminen Seinäjoen seudulla Pienten laitosten tuhkien hyötykäyttömahdollisuudet Seinäjoen seudun teollisuudessa ja lämpölaitoksissa Turvetuhkien hyödyntäminen Seinäjoen seudulla Pienten laitosten tuhkien hyötykäyttömahdollisuudet Seinäjoen seudun teollisuudessa ja lämpölaitoksissa Johdanto Tämä raportti liittyy Thermopolis Oy:n ja

Lisätiedot

Svärdfeltin ampumarata

Svärdfeltin ampumarata SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA SIPOON KUNTA Svärdfeltin ampumarata Ympäristötekniset lisätutkimukset FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 17.12.2012 P19175P001 Ympäristötekniset lisätutkimukset 1 (7) Svanström Terhi

Lisätiedot

LAKEUDEN ETAPPI OY:N TUHKAN PERUSMÄÄRITTELY JA LAADUNVALVONTAKOE. HYÖTYKÄYTTÖ- JA KAATOPAIKKAKELPOISUUDEN MÄÄRITTELY. NÄYTE 3.

LAKEUDEN ETAPPI OY:N TUHKAN PERUSMÄÄRITTELY JA LAADUNVALVONTAKOE. HYÖTYKÄYTTÖ- JA KAATOPAIKKAKELPOISUUDEN MÄÄRITTELY. NÄYTE 3. Päiväys Datum Nro Nr LAKEUDEN ETAPPI OY SATU ESTAKARI LASKUNMÄENTIE 15 60760 POJANLUOMA 5.2.2014 14-1067 (kokonaiset+ravistelu; koko seloste) 14-1069 (kolonni) Tilaus (KVVY) Beställning 199390 (kokonaiset+ravistelu)

Lisätiedot

Metsäteollisuuden sivuvirrat

Metsäteollisuuden sivuvirrat Metsäteollisuuden sivuvirrat Kaakkois-Suomen UUMA2-alueseminaari Hanna Eklund, UPM 2 Sisältö Metsäteollisuus Suomi ja Kaakkois-Suomi Hyödynnettävissä olevat sivuvirrat - Potentiaali Hyötykäyttötilanne

Lisätiedot

Firan vesilaitos. Laitosanalyysit. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi

Firan vesilaitos. Laitosanalyysit. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi Laitosanalyysit Firan vesilaitos Lämpötila C 3 8,3 8,4 4 8,4 9 ph-luku 3 6,5 6,5 4 7,9 8,1 Alkaliteetti mmol/l 3 0,53 0,59 4 1 1,1 Happi 3 2,8 4 4 11,4 11,7 Hiilidioksidi 3 23,7 25 4 1 1,9 Rauta Fe 3

Lisätiedot

Haasteet orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon toteuttamisessa. KokoEko-seminaari, Kuopio, 10.2.2015

Haasteet orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon toteuttamisessa. KokoEko-seminaari, Kuopio, 10.2.2015 Haasteet orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon toteuttamisessa KokoEko-seminaari, Kuopio, 10.2.2015 Ossi Tukiainen, Pohjois-Savon ELY-keskus 17.2.2015 1 Tavanomaisen jätteen kaatopaikka VNA kaatopaikoista

Lisätiedot

TUTKIMUSTODISTUS. Jyväskylän Ympäristölaboratorio. Sivu: 1(1) Päivä: 09.10.14. Tilaaja:

TUTKIMUSTODISTUS. Jyväskylän Ympäristölaboratorio. Sivu: 1(1) Päivä: 09.10.14. Tilaaja: Jyväskylän Ympäristölaboratorio TUTKIMUSTODISTUS Päivä: 09.10.14 Sivu: 1(1) Tilaaja: PIHTIPUTAAN LÄMPÖ JA VESI OY C/O SYDÄN-SUOMEN TALOUSHAL. OY ARI KAHILAINEN PL 20 44801 PIHTIPUDAS Näyte: Verkostovesi

Lisätiedot

TUHKAN RAKEISTUSLAITOKSEN TOIMINTAEDELLYTYKSET JA ALUETALOUSVAIKUTUKSET POHJOIS-POHJANMAALLA

TUHKAN RAKEISTUSLAITOKSEN TOIMINTAEDELLYTYKSET JA ALUETALOUSVAIKUTUKSET POHJOIS-POHJANMAALLA TUHKAN RAKEISTUSLAITOKSEN TOIMINTAEDELLYTYKSET JA ALUETALOUSVAIKUTUKSET POHJOIS-POHJANMAALLA JAANA HAKOLA 18.6.2012 TUHKAN RAKEISTUSLAITOKSEN TOIMINTAEDELLYTYKSET JA ALUETALOUSVAIKUTUKSET POHJOIS-POHJANMAALLA

Lisätiedot

HE 35/2015 vp. Jäteveron tasoa korotettaisiin 55 eurosta 70 euroon tonnilta jätettä, joka toimitetaan kaatopaikalle.

HE 35/2015 vp. Jäteveron tasoa korotettaisiin 55 eurosta 70 euroon tonnilta jätettä, joka toimitetaan kaatopaikalle. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi jäteverolain 5 ja 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi jäteverolakia. Jäteveron tasoa korotettaisiin 55 eurosta

Lisätiedot

TALVIVAARA SOTKAMO OY

TALVIVAARA SOTKAMO OY JÄTEJAKEIDEN TARKKAILU 2012 16WWE0993 25.3.2013 TALVIVAARA SOTKAMO OY TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU 2012 Osa V Jätejakeiden tarkkailu Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2012 Osa V Jätejakeiden tarkkailu

Lisätiedot

N:o 1017 4287. Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot

N:o 1017 4287. Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot N:o 1017 4287 Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot Taulukko 1. Kiinteitä polttoaineita polttavien polttolaitosten

Lisätiedot

TUTKIMUSSELOSTE. Tutkimuksen lopetus pvm. Näkösyv. m

TUTKIMUSSELOSTE. Tutkimuksen lopetus pvm. Näkösyv. m TUTKIMUSSELOSTE Tarkkailu: Talvivaaran prosessin ylijäämävedet 2012 Jakelu: pirkko.virta@poyry.com Tarkkailukierros: vko 3 hanna.kurtti@poyry.com Tilaaja: Pöyry Finland Oy Havaintopaikka Tunnus Näytenumero

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön asetus lannoitevalmisteista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta

Maa- ja metsätalousministeriön asetus lannoitevalmisteista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 21/15 Päivämäärä Dnro 03.11.2015 1668/01.04/2015 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 01.12.2015 toistaiseksi Muuttaa MMMa lannoitevalmisteista (24/11) 8 :n sekä liitteen

Lisätiedot

Haasteet orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon toteuttamisessa

Haasteet orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon toteuttamisessa Haasteet orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon toteuttamisessa Valtakunnalliset jätehuoltopäivät, Tampere, 7.10.2015 Ossi Tukiainen, Pohjois-Savon ELY-keskus 7.10.2015 1 Tavanomaisen jätteen kaatopaikka

Lisätiedot

HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360

HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360 Vastaanottaja Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti ID 1 387 178 Päivämäärä 13.8.2015 HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360 PAIKOITUSALUEEN MAAPERÄN HAITTA-AINETUTKIMUS

Lisätiedot

MAAPERÄN PILAANTUNEISUUSSELVITYS

MAAPERÄN PILAANTUNEISUUSSELVITYS GEOPALVELU OY TYÖ N:O 13043 22.03.2013 SKOL jäsen ATALAN KERROSTALOT 1 / 6838 / ATALA / TAMPERE Atanväylä 2 33580 TAMPERE Ristimäenkatu 2 33310 Tampere Puhelin (03) 2767 200 Faksi (03) 2767 222 Sähköposti

Lisätiedot

Pysyvän kaivannaisjätteen luokittelu-hanke

Pysyvän kaivannaisjätteen luokittelu-hanke Pysyvän kaivannaisjätteen luokittelu-hanke Maa-ainespäivä, SYKE 4.5.2011 1 Tausta Hankkeen taustana on pysyvän kaivannaisjätteen määrittely kaivannaisjätedirektiivin (2006/21/EY), komission päätöksen (2009/359/EY)

Lisätiedot

Teollisuuden sivuainevirrat ja niiden hyödyntäminen

Teollisuuden sivuainevirrat ja niiden hyödyntäminen Teollisuuden sivuainevirrat ja niiden hyödyntäminen prof. Olli Dahl, Clean Technologies DI Mikko Mäkelä, DI Gary Watkins and MMT Roope Husgafvel TkT Jyrki Heino, Oulun yliopisto Helsinki, March 2011 School

Lisätiedot

Ristiinan biologistiikkakeskus ja biohiilipellettitehdas. 29.11.2012 Mika Muinonen

Ristiinan biologistiikkakeskus ja biohiilipellettitehdas. 29.11.2012 Mika Muinonen Ristiinan biologistiikkakeskus ja biohiilipellettitehdas 29.11.2012 Mika Muinonen Taustaa (1) Bioenergia on maakunnallinen kärkiala Etelä-Savossa maan parhaat metsät ja suurin hyödyntämätön potentiaali

Lisätiedot

KIINTEÄN POLTTOAINEIDEN KATTILOIDEN PÄÄSTÖMITTAUKSIA

KIINTEÄN POLTTOAINEIDEN KATTILOIDEN PÄÄSTÖMITTAUKSIA MITTAUSRAPORTTI 3.4.214 KIINTEÄN POLTTOAINEIDEN KATTILOIDEN PÄÄSTÖMITTAUKSIA Jarmo Lundgren LVI ja energiatekniikan insinööri Metalli ja LVI Lundgren Oy Metalli ja LVI lundgren Oy Autokatu 7 Jarmo Lundgren

Lisätiedot

Kivihiili lähellä ja kaukana. Helen hiilineutraaliksi 2050 Pölyistä pienhiukkasiin Ilmastonsuojelu ja ilmansuojelu Mielikuvia.

Kivihiili lähellä ja kaukana. Helen hiilineutraaliksi 2050 Pölyistä pienhiukkasiin Ilmastonsuojelu ja ilmansuojelu Mielikuvia. Hiilitieto ry Dubrovnikissa 18.3.2010 Kivihiili lähellä ja kaukana Martti Hyvönen ympäristöjohtaja martti.hyvonen@helen.fi Helen hiilineutraaliksi 2050 Pölyistä pienhiukkasiin Ilmastonsuojelu ja ilmansuojelu

Lisätiedot

MAAPERÄN PILAANTU- NEISUUSTUTKIMUS, ASEMAKAAVANMUU- TOSALUE, LUOLALA- TUPAVUORI

MAAPERÄN PILAANTU- NEISUUSTUTKIMUS, ASEMAKAAVANMUU- TOSALUE, LUOLALA- TUPAVUORI Vastaanottaja Naantalin kaupunki Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä 29.5.2012 MAAPERÄN PILAANTU- NEISUUSTUTKIMUS, ASEMAKAAVANMUU- TOSALUE, LUOLALA- TUPAVUORI MAAPERÄN PILAANTUNEISUUSTUTKIMUS,

Lisätiedot

Kaatopaikka-asetuksen vaikutukset ja valvonta. KokoEko-seminaari, Kuopio, 11.2.2014

Kaatopaikka-asetuksen vaikutukset ja valvonta. KokoEko-seminaari, Kuopio, 11.2.2014 Kaatopaikka-asetuksen vaikutukset ja valvonta KokoEko-seminaari, Kuopio, 11.2.2014 Ossi Tukiainen, Pohjois-Savon ELY-keskus 12.2.2014 1 Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista 331/2013 Voimassa 1.6.2013

Lisätiedot

1(5) Purso Oy/Olavi Pajarinen Alumiinitie 1 37200 SIURO

1(5) Purso Oy/Olavi Pajarinen Alumiinitie 1 37200 SIURO 1(5) P I R K A N M A A N PÄÄTÖS Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S pilaantuneen alueen puhdistamisesta... Annetaan julkipanon jälkeen Ympäristönsuojeluosasto Päivämäärä Diaarinumero 27.8.2008 PIR-2008-Y-269-114

Lisätiedot

OULUN BIOTUHKIEN FRAKTIOINTI, KEMIALLISET OMINAISUUDET JA HYÖTYKÄYTTÖPOTENTIAALI

OULUN BIOTUHKIEN FRAKTIOINTI, KEMIALLISET OMINAISUUDET JA HYÖTYKÄYTTÖPOTENTIAALI OULUN BIOTUHKIEN FRAKTIOINTI, KEMIALLISET OMINAISUUDET JA HYÖTYKÄYTTÖPOTENTIAALI Fysikaalisen kemian Pro gradu -tutkielma Janne Pesonen Oulun yliopisto Kemian laitos 2012 ESIPUHE Tämä opinnäytetyö on tehty

Lisätiedot

Uutta liiketoimintaa jätteestä tuhkien modifiointi ja geopolymerisointi

Uutta liiketoimintaa jätteestä tuhkien modifiointi ja geopolymerisointi Uutta liiketoimintaa jätteestä tuhkien modifiointi ja geopolymerisointi Tuhkasta timantteja Liiketoimintaa teollisista sivutuotteista ja puhtaasta energiasta Peittoon kierrätyspuisto -hanke Yyterin kylpylähotelli,

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Ympäristölautakunta Ysp/7 25.08.2015

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Ympäristölautakunta Ysp/7 25.08.2015 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Asia tulisi käsitellä 25.8.2015 283 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös Helen Oy:n Patolan huippulämpökeskuksen ympäristölupa-asiassa HEL 2015-001987 T

Lisätiedot

Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY

Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY Esityksen sisältö Ekopellettien ja puupellettien vertailua polttotekniikan kannalta Koetuloksia ekopellettien poltosta

Lisätiedot

Puu- ja turvetuhkan hyötykäyttömahdollisuudet. FA Forest Oy Tuula Väätäinen

Puu- ja turvetuhkan hyötykäyttömahdollisuudet. FA Forest Oy Tuula Väätäinen Puu- ja turvetuhkan hyötykäyttömahdollisuudet FA Forest Oy Tuula Väätäinen FA Forest Oy Perheyritys, henkilöstöä n. 15, liikevaihto n. 5 milj. Toimialana tuhkien käsittely ja hyötykäyttö sekä lannoituspalvelut

Lisätiedot

WESTENERGY OY AB MUSTASAAREN JÄTTEENPOLTTOLAITOKSEN KATTILATUHKA JA SAVUKAASUNPUHDISTUSJÄTE

WESTENERGY OY AB MUSTASAAREN JÄTTEENPOLTTOLAITOKSEN KATTILATUHKA JA SAVUKAASUNPUHDISTUSJÄTE SELVITYS 35/14/AnM 18.2.2014 1(34) WESTENERGY OY AB MUSTASAAREN JÄTTEENPOLTTOLAITOKSEN KATTILATUHKA JA SAVUKAASUNPUHDISTUSJÄTE Selvitys tuhkien ominaisuuksista ja haitallisuudesta ympäristölle SELVITYS

Lisätiedot

Jätteen käyttö maarakentamisessa näkökulmia

Jätteen käyttö maarakentamisessa näkökulmia Jätteen käyttö maarakentamisessa näkökulmia Neuvotteleva virkamies Else Peuranen, ympäristöministeriö Resurssiviisas infrarakentaminen, 18.11.2015, Hki Esityksen runko Mitä on puhdas teknologia (cleantech)?

Lisätiedot

UUMA2 Vuosiseminaari 10.9.2015. Maija Heikkinen Metsäteollisuus ry

UUMA2 Vuosiseminaari 10.9.2015. Maija Heikkinen Metsäteollisuus ry UUMA2 Vuosiseminaari 10.9.2015 Maija Heikkinen Metsäteollisuus ry 2 Esityksen sisältö 1. Metsäteollisuuden potentiaaliset sivuvirrat maarakentamisessa Syntypaikat Hyötykäyttömäärät 2. Haasteet sivuvirtojen

Lisätiedot

Fortumin sivutuotteet

Fortumin sivutuotteet Fortumin sivutuotteet Power-divisioonaan kuuluvat Fortumin sähköntuotanto, fyysinen tuotannonohjaus ja trading-toiminta sekä asiantuntijapalvelut sähköntuottajille. Heat-divisioona sisältää sähkön ja lämmön

Lisätiedot

Päivämäärä. Valtuutussäännökset

Päivämäärä. Valtuutussäännökset MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 20/09 Päivämäärä Dnro 29.7.2009 1855/14/2009 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 5.8.2009 toistaiseksi Muuttaa MMa lannoitevalmisteita koskevan toiminnan harjoittamisesta

Lisätiedot

HEVOSENLANNAN PIENPOLTTOHANKKEEN TULOKSIA. Erikoistutkija Tuula Pellikka

HEVOSENLANNAN PIENPOLTTOHANKKEEN TULOKSIA. Erikoistutkija Tuula Pellikka HEVOSENLANNAN PIENPOLTTOHANKKEEN TULOKSIA Erikoistutkija Tuula Pellikka TUTKIMUKSEN TAUSTA Tavoitteena oli tutkia käytännön kenttäkokeiden avulla hevosenlannan ja kuivikkeen seoksen polton ilmaan vapautuvia

Lisätiedot

Isojen ja pienten polttolaitosten päästövaatimukset

Isojen ja pienten polttolaitosten päästövaatimukset Isojen ja pienten polttolaitosten päästövaatimukset Teollisuuden polttonesteet - seminaari Tampere 9.-10.9.2015 Neuvotteleva virkamies Anneli Karjalainen Polttolaitosten päästöjen sääntely Ympäristönsuojelulaki

Lisätiedot

Alueellinen uusiomateriaalien edistämishanke, UUMA2 TURKU

Alueellinen uusiomateriaalien edistämishanke, UUMA2 TURKU Tehtävänä on huolehtia Turun alueen perusenergian tuotannosta taloudellisesti ja tehokkaasti monipuolisella tuotantokapasiteetilla. TSE:n omistavat Fortum (49,5%), Turku Energia (39,5%), Raision kaupunki

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön asetus

Maa- ja metsätalousministeriön asetus MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 12/07 Päivämäärä Dnro 13.2.2007 656/01/2007 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 15.3.2007 toistaiseksi Kumoaa / Muuttaa MMMp lannoitteista (45/1994) MMMp eräistä lannoitevalmisteista

Lisätiedot

ILMOITUKSEN VIREILLETULO, ILMOITUKSEN TEKEMISEN PERUSTE JA TOIMIVALTAINEN VIRANOMAINEN

ILMOITUKSEN VIREILLETULO, ILMOITUKSEN TEKEMISEN PERUSTE JA TOIMIVALTAINEN VIRANOMAINEN Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 23/2011/1 Dnro ISAVI/278/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 3.2.2011 ASIA Ympäristönsuojelulain 61 :n mukainen ilmoitus, joka koskee yhdyskunnista kerätystä

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy RAASEPORIN KAUPUNKI BILLNÄS - RUUKKIALUE. Pilaantuneiden maiden kartoitus P12684

FCG Finnish Consulting Group Oy RAASEPORIN KAUPUNKI BILLNÄS - RUUKKIALUE. Pilaantuneiden maiden kartoitus P12684 FCG Finnish Consulting Group Oy RAASEPORIN KAUPUNKI BILLNÄS - RUUKKIALUE Pilaantuneiden maiden kartoitus P12684 20.3.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Pilaantuneiden maiden kartoitus 1 ( 1 ) PAL P12684

Lisätiedot

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään Jätteistä bioenergiaa ja ravinnetuotteita - mädätyksen monet mahdollisuudet Tuuli Myllymaa, Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

Lannoitevalmisteita koskeva lainsäädäntö

Lannoitevalmisteita koskeva lainsäädäntö Lannoitevalmisteita koskeva lainsäädäntö Pirjo Salminen Maa- ja metsätalousministeriö 2014 Lannoitevalmiste (4 ) 1) lannoite 2) kalkitusaine 3) maanparannusaine 4) kasvualusta 5) mikrobivalmiste 6) lannoitevalmisteena

Lisätiedot

Yhdyskuntalietteen käyttö

Yhdyskuntalietteen käyttö Yhdyskuntalietteen käyttö Tiina Tontti MTT Kasvintuotannon tutkimus Lantapäivä 19.3.2014 Kempele, InnoTietoa!-hanke 19.3.2014 1 Esityksen sisältö Puhdistamolieteopas, poimintoja Yhdyskuntalietteen etuja

Lisätiedot

Ekenäs Energi (Tammisaaren Energia) PL 31 10601 Tammisaari Y-tunnus: 0131297-0

Ekenäs Energi (Tammisaaren Energia) PL 31 10601 Tammisaari Y-tunnus: 0131297-0 Etelä-Suomi Päätös Nro 177/2012/1 Dnro ESAVI/212/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 30.10.2012 ASIA Ympäristönsuojelulain 61 :n mukainen ilmoitus koeluonteisesta toiminnasta, joka koskee jätepuun käyttöä

Lisätiedot

Jätehierarkian toteuttaminen YTV-alueella

Jätehierarkian toteuttaminen YTV-alueella Pääkaupunkiseudun jätehuolto- ja energiaratkaisut 1 hanke 2002-2007 YTV:n hallitus hyväksyi strategian 1/2002 Osa YTV:n jätehuoltostrategiaa Tavoitteena on syntyvän jätemäärän väheneminen vuoteen 2007

Lisätiedot

Rakennusosien ja materiaalien uudelleenkäytön sääntelyyn liittyviä kysymyksiä

Rakennusosien ja materiaalien uudelleenkäytön sääntelyyn liittyviä kysymyksiä Rakennusosien ja materiaalien uudelleenkäytön sääntelyyn liittyviä kysymyksiä ReUSE seminar Ulla-Maija Mroueh VTT Technical Research Centre of Finland Rakennusosien uudelleenkäytön sääntely Miten jäte-

Lisätiedot

Laboratoriopalvelut biolaitosasiakkaille. Biolaitosyhdistys ry 16.11.2012 Novalab Oy/Vera Martomaa

Laboratoriopalvelut biolaitosasiakkaille. Biolaitosyhdistys ry 16.11.2012 Novalab Oy/Vera Martomaa Laboratoriopalvelut biolaitosasiakkaille Biolaitosyhdistys ry 16.11.2012 Novalab Oy/Vera Martomaa Novalab Oy on yksityinen, kotimaisessa omistuksessa oleva ympäristö- ja vesilaboratorio toimipiste Karkkilassa

Lisätiedot

KESKIMMÄISEN JÄLKIHOIDETUN KAATOPAIKAN OLUSUHTEIDEN JA VAIKUTUSTEN TARKKAILU

KESKIMMÄISEN JÄLKIHOIDETUN KAATOPAIKAN OLUSUHTEIDEN JA VAIKUTUSTEN TARKKAILU SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY E 732 SIILINJÄRVEN KUNTA KESKIMMÄISEN JÄLKIHOIDETUN KAATOPAIKAN OLUSUHTEIDEN JA VAIKUTUSTEN TARKKAILU ESITYS UUDEKSI TARKKAILUSUUNNITELMAKSI KUOPIO 9.6.2010 TÄYDENNETTY

Lisätiedot

NUOLIALANTIE 62, TAMPERE MAAPERÄN, RAKENTEIDEN JA SEDIMENTIN HAITTA- AINETUTKIMUS

NUOLIALANTIE 62, TAMPERE MAAPERÄN, RAKENTEIDEN JA SEDIMENTIN HAITTA- AINETUTKIMUS Vastaanottaja Skanska Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti, Härmälänranta Päivämäärä 26.3.2013 Työnumero 82142844 NUOLIALANTIE 62, TAMPERE MAAPERÄN, RAKENTEIDEN JA SEDIMENTIN HAITTA- AINETUTKIMUS Tarkastus

Lisätiedot

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Onko puu on korvannut kivihiiltä? Onko puu on korvannut kivihiiltä? Biohiilestä lisätienestiä -seminaari Lahti, Sibeliustalo, 6.6.2013 Pekka Ripatti Esityksen sisältö Energian kulutus ja uusiutuvan energian käyttö Puuenergian monet kasvot

Lisätiedot

Uuma-rakentaminen Oulun seudulla. Pohjois-Suomen UUMA2 alueseminaari 15.8.2013 Markku Illikainen, Oulun Jätehuolto

Uuma-rakentaminen Oulun seudulla. Pohjois-Suomen UUMA2 alueseminaari 15.8.2013 Markku Illikainen, Oulun Jätehuolto Uuma-rakentaminen Oulun seudulla Pohjois-Suomen UUMA2 alueseminaari 15.8.2013 Markku Illikainen, Oulun Jätehuolto Oulun Jätehuolto Alansa edelläkävijä, joka tarjoaa monipuolista täyden palvelun jätteenkäsittelyä

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa

Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa Ilmoitusmenettelyn toimivuus ja sen parantaminen Anna Mikkola Jätteiden hyödyntämiseen liittyvää lainsäädäntöä Ympäristölupavelvollisuus

Lisätiedot

Syntypaikkalajittelu Siirtoasiakirjat. Keräysvälineet

Syntypaikkalajittelu Siirtoasiakirjat. Keräysvälineet Syntypaikkalajittelu Siirtoasiakirjat Keräysvälineet Valtioneuvoston asetus jätteistä 179/2012 Rakennus- ja purkujätteen määrän ja haitallisuuden vähentäminen Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava

Lisätiedot

1) Hakemus, joka koskee Aikkalan kaatopaikan tarkkailuohjelman muuttamista,

1) Hakemus, joka koskee Aikkalan kaatopaikan tarkkailuohjelman muuttamista, Etelä-Suomi Päätös Nro:t 1) 51/2010/2 2) 52/2010/2 Dnro:t 1) ESAVI/554/04.08/2010 2) ESAVI/569/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 1.10.2010 ASIA 1) Hakemus, joka koskee Aikkalan kaatopaikan tarkkailuohjelman

Lisätiedot

Turun sataman TBTsedimenttien. liukoisuustutkimukset. Knowledge taking people further --- Modifioitu diffuusiotesti LIFE06 ENV/FIN/00195-STABLE

Turun sataman TBTsedimenttien. liukoisuustutkimukset. Knowledge taking people further --- Modifioitu diffuusiotesti LIFE06 ENV/FIN/00195-STABLE Ramboll Knowledge taking people further --- Turun sataman TBTsedimenttien liukoisuustutkimukset Modifioitu diffuusiotesti LIFE06 ENV/FIN/00195-STABLE Helmikuu 2007 Ramboll Vohlisaarentie 2 B 36760 Luopioinen

Lisätiedot

Vastaanottaja Naantalin kaupunki. Asiakirjatyyppi Maaperän tutkimusraportti. Päivämäärä 31.10.2013 MAAPERÄTUTKIMUS KUKOLAN TEOLLISUUSALUE, NAANTALI

Vastaanottaja Naantalin kaupunki. Asiakirjatyyppi Maaperän tutkimusraportti. Päivämäärä 31.10.2013 MAAPERÄTUTKIMUS KUKOLAN TEOLLISUUSALUE, NAANTALI Vastaanottaja Naantalin kaupunki Asiakirjatyyppi Maaperän tutkimusraportti Päivämäärä 31.10.2013 MAAPERÄTUTKIMUS KUKOLAN TEOLLISUUSALUE, NAANTALI MAAPERÄTUTKIMUS KUKOLAN TEOLLISUUSALUE, NAANTALI Päivämäärä

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Neuvotteleva virkamies 16.12.2012 Anneli Karjalainen

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Neuvotteleva virkamies 16.12.2012 Anneli Karjalainen YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Neuvotteleva virkamies 16.12.2012 Anneli Karjalainen VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖS YMPÄRISTÖNSUOJELULAIN 110 A :SSÄ TARKOI- TETUSTA POLTTOAINETEHOLTAAN VÄHINTÄÄN 50 MEGAWATIN POLTTOLAI-

Lisätiedot

ASROCKS - Ohjeistusta kivi- ja

ASROCKS - Ohjeistusta kivi- ja ASROCKS - Ohjeistusta kivi- ja maa-ainesten kestävään käyttöön luontaisesti korkeiden arseenipitoisuuksien alueilla PANK-menetelmäpäivä 23.1.2014 LIFE10 ENV/FI/062 ASROCKS Esityksen sisältö Mikä ASROCKS-hanke?

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 19.4.2016

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 19.4.2016 TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 19.4.2016 16-2170 #1 1 (4) Uudenkaupungin kaupunki Uudenkaupungin Vesi PL 20 23501 UUSIKAUPUNKI Tilausnro 189593 (WUKI/N1), saapunut 5.4.2016, näytteet otettu 5.4.2016

Lisätiedot

OMAVALVONTAOHJE LANNOITEVALMISTEALAN TOIMIJOILLE

OMAVALVONTAOHJE LANNOITEVALMISTEALAN TOIMIJOILLE Esittelijä Torniainen Sivu/sivut 1 / 5 OMAVALVONTAOHJE LANNOITEVALMISTEALAN TOIMIJOILLE 1 Mitä on omavalvonta Omavalvonta on toimijan omaa toimintaa, jolla varmistetaan markkinoille saatettavien lannoitevalmisteiden

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ratkaisut orgaanisen jätteen kaatopaikkakieltoon. 7.10.2015 Ari-Pekka Heikkilä Metsä Group

Metsäteollisuuden ratkaisut orgaanisen jätteen kaatopaikkakieltoon. 7.10.2015 Ari-Pekka Heikkilä Metsä Group Metsäteollisuuden ratkaisut orgaanisen jätteen kaatopaikkakieltoon 7.10.2015 Ari-Pekka Heikkilä Metsä Group Metsä Group yhtiönä Jätteenkäsittely Orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto Sivutuotteet Haasteet

Lisätiedot

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Leena Rantanen 07.05.2014 1 (7)

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Leena Rantanen 07.05.2014 1 (7) Leena Rantanen 07.05.2014 1 (7) Ympäristölupahakemus Helsingin Energian Lassilan huippulämpökeskuksen ympäristölupamääräysten tarkistamiseksi vastaamaan Valtioneuvoston asetuksen (96/2013) määräyksiä 1.

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 2011. 1352/2011 Työ- ja elinkeinoministeriön asetus. eräistä leluja koskevista kemiallisista vaatimuksista

Julkaistu Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 2011. 1352/2011 Työ- ja elinkeinoministeriön asetus. eräistä leluja koskevista kemiallisista vaatimuksista SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 2011 1352/2011 Työ- ja elinkeinoministeriön asetus eräistä leluja koskevista kemiallisista vaatimuksista Annettu Helsingissä 15 päivänä

Lisätiedot

Mottomme pidä pönttösi tyhjänä!

Mottomme pidä pönttösi tyhjänä! Mottomme pidä pönttösi tyhjänä! Nykyaikainen jätehuolto: Uudelleen käyttö! Uusiokäyttö! Energiatuotanto! Loppusijoitus Sama laki kaikilla: erilaisia ratkaisuja esim. lajittelussa 25 Päivämäärä Päijät-Hämeen

Lisätiedot

Kenttätutkimus hiiliteräksen korroosiosta kaukolämpöverkossa

Kenttätutkimus hiiliteräksen korroosiosta kaukolämpöverkossa 1 (17) Tilaajat Suomen KL Lämpö Oy Sari Kurvinen Keisarinviitta 22 33960 Pirkkala Lahti Energia Olli Lindstam PL93 15141 Lahti Tilaus Yhteyshenkilö VTT:ssä Sähköposti 30.5.2007, Sari Kurvinen, sähköposti

Lisätiedot

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07 Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Esa Marttila, LTY, ympäristötekniikka Jätteiden kertymät ja käsittely

Lisätiedot

Viite. MAKSUTAULUKKO euroa. Ympäristönsuojelulain mukaiset ympäristöluvat. Ehdotus uudeksi maksuksi. maksu

Viite. MAKSUTAULUKKO euroa. Ympäristönsuojelulain mukaiset ympäristöluvat. Ehdotus uudeksi maksuksi. maksu Viite MAKSUTAULUKKO euroa Ympäristönsuojelulain mukaiset ympäristöluvat Metsäteollisuus - sahalaitos tai viilutehdas - puunsuojauskemikaaleja käyttävä laitos Nykyinen maksu Ehdotus uudeksi maksuksi Metalliteollisuus

Lisätiedot

NEUVOSTON DIREKTIIVI, annettu 12 päivänä kesäkuuta 1986, ympäristön, erityisesti maaperän, suojelusta käytettäessä puhdistamolietettä maanviljelyssä

NEUVOSTON DIREKTIIVI, annettu 12 päivänä kesäkuuta 1986, ympäristön, erityisesti maaperän, suojelusta käytettäessä puhdistamolietettä maanviljelyssä 15/Nide 07 Euroopan yhteisöjen virallinen lehti 127 386L0278 N:o L 181 /6 EUROOPAN YHTEISÖJEN VIRALLINEN LEHTI 4.7.86 NEUVOSTON DIREKTIIVI, annettu 12 päivänä kesäkuuta 1986, ympäristön, erityisesti maaperän,

Lisätiedot

KOKKOLAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON JA BIOKAASULAITOKSEN LIETEPÄÄSTÖJEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU POHJAVESINÄYTTEET SYYS LOKAKUUSSA 2012

KOKKOLAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON JA BIOKAASULAITOKSEN LIETEPÄÄSTÖJEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU POHJAVESINÄYTTEET SYYS LOKAKUUSSA 2012 Tiia Sillanpää ja Eeva Kaarina Aaltonen / 26.11.2012 KOKKOLAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON JA BIOKAASULAITOKSEN LIETEPÄÄSTÖJEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU POHJAVESINÄYTTEET SYYS LOKAKUUSSA 2012 1. TAUSTA Kokkolan jätevedenpuhdistamolla

Lisätiedot