LAPIN LIITTO Vahva aluebrändi luo kilpailukykyä Miten alueen brändiä voidaan kehittää?
|
|
- Pirkko Mäkelä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Vahva aluebrändi luo kilpailukykyä Miten alueen brändiä voidaan kehittää? Projektipäällikkö Inkeri Starry Lappi-brändin kehittämishanke Aluekehityspäivä , Tornio 1
2 Sisältö Johdanto Aluebrändi, maineen idea Lappi-brändin kehittämishanke Lappi-brändin nykytilanteen selvitystyön tulokset 2
3 Johdanto aiheeseen 3
4 Brändi = Kilpailuidentiteetti, maine Alue, paikk: Tuotteet, palvelut, tapahtumat, ideat, asukkaat ja matkailijat, taidot/osaaminen, sijoitukset, vaikutusvalta, viestintä ja politiikka. 4
5 Alueen maine on yksi kilpailutekijä Kulkee ennen ihmisiä, avaa ovia, luo luottamusta, kunnioitusta, nostaa laatu- ja osaamistason odotuksia, luo eheyttä ja yhtenäisyyttä Alueille, joilla on epäselvä tai taantumuksellinen, vaarallinen maine kaikki on lähialueen ulkopuolella vaikeampaa. 5
6 Alueen hyvä maine on sen asukkaiden arvokkain omaisuus Maineensa tutkiminen, ymmärtäminen ja mahdollisuuksien pohtiminen kuinka siihen voi vaikutta ja miten sitä voi johtaa on välttämätöntä kilpailukyvyn kannalta. Muutoin jää yleisen mielipiteen ajopuuksi Tuotteet kunnossa mutta kaikki tuotekeksinnöt ovat kopioitavissa, brändi ei. Alueen hyvä maine on arvokkainta mitä se voi asukkailleen antaa. 6
7 Asukkaiden tyytyväisyys paras brändin lähtökohta Asukkailla tärkeä rooli brändin määrittelyssä Lojaaleja tukijoita, suurlähettiläitä Vaikuttaa paljon siihen miten muut alueesta kiinnostuneet kokevat sen. Viihtyvyystekijöillä suuri rooli Yritykset ja osaajat sijoittautuvat paikoille, jotka tarjoavat enemmän sosiaalisia ja tunneperäisiä etuja kuin haittoja asukkailleen Tavoitteena tulisi olla kiinnostavan paikan luominen, jossa on hyvä asua, elää, tehdä työtä ja viettää vapaaaikaa 7
8 Brändityön todellinen tärkeys tulee esille vasta silloin kun luovumme ajatuksesta, että aluebrändäys on jonkinlaista markkinointitaitoa tai pelkästään viestinnän tehostamista. 8
9 Maineen idea on äärettömän arvokas pitkätähtäimen omaisuus Alueen kiinnostavuus muodostuu sen ainutlaatuisuudesta, kulttuurista, historiasta, perinteistä, tavoista, neroudesta Viestin läpivienti haasteellisempaa Tarvitaan sopimusta miten kuljemme kohti kirkkaampaa brändiä Yhteinen tavoite ja tarkoitus, johon linkittää omia intressejään 9
10 Brändi vaikuttaa Vipuvaikutus tulee kun kriittinen massa yrityksiä ja organisaatioita omistautuu uusien asioiden tekemiseen: Uusia ideoita, linjauksia, lakeja, tuotteita, palveluja, rakennuksia, taidetta, tiedettä, keksintöjä, hankepäätöksiä, sijoituksia, koulutussuunnittelua, parhaan olemassa olevan teknologian käyttöä > Todistavat perustotuuksia alueesta maine kehittyy. 10
11 Maine täytyy ansaita Ei voi vain julistautua joksikin Vrt. stand-up koomikko, joka kertoo olevansa hauska ei naurata. Täytyy olla hauska. Pyrkiä sellaiseksi miltä haluaa vaikuttaa Pysyväislaatuinen mielikuva Ei muutu helposti pelkällä viestinnällä 11
12 Symboliset teot Auttavat ilmentämään alueen brändiä käytännössä, todistavat sen olemassaolosta sekä sisään että ulospäin Osa alueen tarinaa Esimerkkejä: Slovenia tarjosi humanitääristä apua Balkanin naapurivaltioille osoittaakseen, että ei ole osa Balkania Espanja salli homoavioliitot osoittaakseen, että sen arvot ovat nykyaikaistuneet Francon jälkeen Irtanti vapautti kirjailijat, taiteilijat tuloverotuksesta ilmentääkseen vatiollista arvostusta heitä kohtaan Viro julkisti internet-yhteydet kansalaisoikeudeksi ilmentääkseen mainetta modernina yhteiskuntana
13 Brändin kehittäminen Luoda yhteinen tavoitemielikuva kuvaus brändin tavoitetilasta, niistä asioista millä haluamme erottautua kilpailijoista eduksemme. Avointa yhteistyötä asukkaiden ja kaikkien toimialojen kanssa saavuttaakseen alueellisen inspiroivan ja käytönnöllisen strategian ja viihdyttävän tarinan millainen alue on ja mihin se on menossa ja miten perustuen tosiin ja oikeisiin alueelle omaisiin seikkoihin Brändi = se mielikuva, joka ihmisillä on, totta vaikka olisi meidän mielestä väärä. Maine / kilpailuidentiteetti. Kehittäminen = Työtä, jota tehdään jotta ihmisten mielessä oleva brändi/maine/kilpailuidentiteetti vastaa mahdollisimman paljon valitsemaamme tavoitemielikuvaa. Brändin johtaminen Varmistaa, että alueen tarjooma koostuu luovista, huomiotaherättävistä tuotteista, palveluista, aloitteista ja teoista kaikilla sektoreilla, jotka herättävät kiinnostusta, ihailua ja näyttävät miksi tämä alue on halutun maineensa ansainnut. Edistyksen seurantaa ja mittaamista Koordinoitua viestintää 80 % tekemistä, 15% koordinointia, 5% viestintää
14 Aluebrändäys Sateenvarjobrändin, yhteisöllisen tekijän, luominen niin, että se on hyvä toimialoille, asukkaille ja kohdeyleisöille ja että toimialakohtaiset ja muut alueen brändit tukevat yhteistä sanomaa. Esim. Eurooppa Yhteinen tekijä puuttuu > ei identiteettiä 14
15 Yhteinen maakunnallinen missio Matkailu Vientituotteet Hallinto Yritysmaailma Miten alue suhtautuu ulk. investoijiin, yrityksien etabloitumiseen, työntekijöihin, opiskelijoihin Kulttuuri (myös urheilu) Asukkaat
16 Lappi-brändin kehittämishanke
17 17
18 Asiantuntijaryhmän kautta näkökulmia yhteiskunnasta 1. Johanna Ikäheimo / Lappset Group (pj) 2. Jukka Jokinen / BRP Finland Oy 3. Marjut Kuusisto / Suomen kulttuurirahasto 4. Alberto Blanco-Sequieros / Ilmatieteenlaitos 5. Kirsi-Marja Korhonen / Metsähallitus 6. Paula Kankaanpää / Lapin Yliopisto, Arktinen keskus 7. Anne Ollila / Paliskuntain Yhdistys 8. Tarmo Jomppanen / Siida 9. Kerttu Oikarinen / RAMK 10. Johanna Karppinen / Finnish Lapland Film Commission 11. Antti Autti / Lumilautailija 12. Mika Kylänen / Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti (MTI) 13. Juha Mäkimattila / Veitsiluoto Mills, Kemi 14. Liisa Ansala / Lapin Yliopiston ylioppilaskunta 15. Seppo Lehto / Lapin Aluehallintovirasto 16. Päivi Tahkokallio / Tahkokallio Design+ 17. Juha-Pekka Tuominen, Hotelli Luostotunturi 18. Esko Lotvonen / Lapin liitto 19. Pirkko Saarela / Lapin ELY-keskus 20. Taija Jurmu / Lapin Kauppakamari 21. Inkeri Starry / Lapin liitto 18
19 Kuka tekee aluebrändin? Lappi-brändiä ei tee Asiantuntijaryhmä vaan Intressiryhmien kautta lappilaiset Asiantuntijaryhmän tehtävänä on työstää lappilaisten ajatukset strategiaksi Intressiryhmien avulla. 19
20 Intressiryhmät 1/2 * työnimiä 1. Katse tulevaisuuteen : Nuoret, kehittäjät, tutkijat - käsittelee erityisesti Lapin nuorten asemaa, haasteita, vahvuustekijöitä ja tekoja, mitä tarvitaan jotta Lappi on jatkossa se paikka, jossa nuoret haluaa opiskella, elää ja tehdä töitä. Puheenjohtajana Pääsihteeri Liisa Ansala, Lapin yliopiston yliopppilaskunta 2. Asumhan : Tervetuloa paluumuuttajat, osaava työvoima ja maahanmuuttajat. Puheenjohtajana Tj. Juha-Pekka Tuominen, Hotelli Luostotunturi 3. Kulttuuritarjonta, - maisema, - ympäristö : Kulttuurin ja politiikan kysymyksiä sekä elämysteollisuuden ja mm. uskontoon liittyvien asioiden merkitys. Puheenjohtajana Asiamies Marjut Kuusisto, Suomen kulttuurirahasto 4. Luonto ja hyvinvointi : Urheilu-, kunnonkohotus, virkistäytymis- ja matkailumahdollisuudet luonnossa. Puheenjohtajana Toimialajohtaja Kerttu Oikarinen; RAMK 5. Uudistuva luonto : Metsä-, kaivosteollisuus, vesirakentaminen ja luonnonsuojelu Puheenjohtajana Aluejohtaja Kirsi-Marja Korhonen; Metsähallitus 6. Aito Lappi : Kylät, ruoka, käsityöt, saamelaisuus, porotalous, eläimet, elämystuotanto ja näiden merkitystä asukkaille ja matkailijoille. Puheenjohtajana Yliopettaja Mika Kylänen, MTI 7. Lisäarvo yritysmaailmalle: Sijoittajat, kv. business asiakkaat, yrityksen perustaminen ja yrittäjyys Lapissa, mitä lisäarvoa saa olemalla lappilainen yrittäjä, mitkä ovat vahvuudet, osaamisalueet, resurssit, kilpailukyky, ongelmat, megatrendien vaikutukset, välttämättömät toimet Puheenjohtajana Taija Jurmu, Kauppakamari, varajpj. Tj. Jukka Jokinen, BRP Finland 20
21 Intressiryhmät 2/2 Puheenjohtajat Asiantuntijaryhmästä, jotka valitsevat 3-4 ydinhenkilöä Avoin kutsu muille kiinnostuneille Ryhmät eri kokoisia Kilpailutettu facilitaattorihenkilö/-yritys avuksi» Toimintamalleja vaihtoehdoiksi» Alku- ja loppukokouksien juonto» Konsultaatiota puheenjohtajille Sihteeristö Lapin liitosta Asukkaiden palautteet webropolin avulla per ryhmä 21
22 Intressiryhmien aiheita Lappilainen identiteetti, alueidentiteetti, brändiattribuutit*, brändin ydin ja sen hyödyt eri kohderyhmille, jaettu yhteinen arvoperusteinen visio tulevaisuudesta, symboliset teot, kilpailuidentiteetti, turvallisuus ja laatu, sisäiset ristiriidat, hyvä työnantajuus, suhde maabrändiin *Brändiattibuutti on brändiin liittyvä ominaisuus, jota voidaan hahmottaa monin eri tavoin: esim. adjektiivein, eläinhahmojen, satuhahmojen tai erilaisten ihmistyyppien kautta 22
23 Asiantuntijaryhmä vetää johtopäätökset Intressiryhmien raporteista tulokset yhdeksi raportiksi Palautteet kerätään ulkolappilaisilta, Lapin kansanedustajilta, kansalaisilta ja kansalaisjärjestöiltä webropolin avulla
24 Tavoitemielikuvan määrittely Hankkeen 3. vaihe Tavoitemielikuva valmis Muokkaus Tarkistus Aineiston valmistus Palautteen käsittely > Arvopohjainen tulevaisuus Brändin ydin ja hyödyt, Teot, Loppuraportin käsittely ja hyväksyntä Asiantuntijaryhmän yhteenveto raporteista Intressiryhmää Lokakuu Intressiryhmien raportit Väliraportti Asiantuntijaryhmälle Ulkolappilaiset, Lapin kansanedustajat (webropol) Lappilaiset asukkaat, kansalaisjärjestöt (webropol) Lähtötilaselvityksen tulokset, brändi-aiheinen seminaari , Asiantuntijaryhmän ja facilitaattorin ohjeistus
25 Lapin liitto lähettää kutsun osallistua (450 osoitetta + intressiryhmien puheenjohtajien lisäykset) Voi olla mukana yhdessä tai monessakin ryhmässä 25
26 26
27 Käyttäjätunnus: lappibrandi Salasana: lappi2011 REKISTERÖITYMINEN INTRESSIRYHMIIN
28 Lappi-brändin lähtötilanteen selvitystyön tulokset 28
29 Selvitystyön tavoite Selvityksen kautta etsittiin tarkempaa tietoa Lappi-brändin nykytilan huomionarvosta ja mielenkiintoisuudesta ihmisten mielissä. Selvitystyöllä haettiin vastauksia seuraaviin kysymyksiin: Millainen on Lapin maine maakuntana kotimaassa ja ulkomaisilla päämarkkina-alueilla? Mikä Lapin asema on kilpailijoihin nähden? 29
30 Menetelmät Selvityksessä käytetyt menetelmät Asiantuntijahaastattelut 5 (Kiina, Saksa, Iso-Britannia, Ranska, Venäjä) Sähköinen kysely 1065 vastausta (lappilaisten, muualla Suomessa asuvien ja ulkomaalaisten näkökulmat ja mielikuvat, vastauskielet suomi ja englanti) Asiakirja-aineisto ja aineiston analyysit (strategia-asiakirjat, keskeiset dokumentit ja muu aineisto: tutkimuksia, kirjoja, lehtiartikkeleita, lappilaisten toimijoiden haastattelut 50 kpl) Sosiaalisen median analyysit kohdemaissa (Kiina, Saksa, Iso-Britannia, Ranska, Venäjä, Ruotsi, Japani, Kanada, Usa) Kilpailija-analyysit (Finnmark, Norrbotten, Pohjois-Pohjanmaa) 3 0
31 Asiantuntijahaastattelut 31
32 Yhteenveto Lappiin liittyvistä mielikuvista ja näkemyksistä haastattelujen pohjalta 1/2 Maa Lapin tunnettuus Vetovoimatekijät Keskustelut ja muut mielikuvat Iso-Britannia Tunnetaan paremmin kuin muu Suomi : oma maa. Suomen Lappi tunnetuin. Matkailu Muusta ei juuri tiedetä. Matkailuaiheisia, muut teemat ei kiinnosta + Elämykset, hyvä infra ja toimivuus - huonot lentoyhteydet ja kalliita hinnat Saksa Samoja mielikuvia koko Suomesta (Lappi=Suomi). Eivät näe eroja Ruotsin, Norjan ja Suomen Lapin välillä. Matkailu: Elämykset, toiminnallisuus, aktiviteetit, erilaisuus, vaihtoehtoinen matka- ja luontokohde Matkailu ja luontoaiheet Kullanhuuhdonta, luonnonvarat ja metsät. Negatiiviset kommentit keskittyvät yleisesti Suomeen. (ydinvoimamyönteisyys, Nokia, koulusurmien jälkeen kovista suorituspaineista ja aseiden määrä). 32
33 Yhteenveto Lappiin liittyvistä mielikuvista ja näkemyksistä haastattelujen pohjalta 2/2 Maa Lapin tunnettuus Vetovoimatekijät Keskustelut ja muut mielikuvat Venäjä Kiina Suomi ja Lappi tunnetaan usein yhtä hyvin Euroopan puoleisella alueella. Suomi ei ole erityisen tunnettu edes matkakohteena. Sijainti vieressä. Hyvä saavutettavuus. Matkailu. Arktinen sijainti,, ainutlaatuiset luonnonarvot. Suomesta kirjoitellaan Venäjällä paljon. Suosittuja ovat mm. erilaiset vertailut Suomen eduksi. Negatiivista keskustelua hintatasosta. Jäätien avautuminen, arktisen alueen tärkeys, taloudellinen ja poliittinen merkitys. Ei juuri ylitä uutiskynnystä. Ranska Yleisesti ottaen Lappi ja Suomi eivät ole kovin tunnettuja. Lappi kuitenkin Helsingin ohella yksi tunnetuimmista kohteista. Lappi = oma maa.. Talvimatkailukohteena ylivoimainen Pohjoismaissa. Matkailu. Olosuhteet. Ei aktiivista mielenkiintoa, Kiinnittää huomiota Ruotsin Lapin matkailulliseen kehitykseen.: Levi ei ole enää aito kohde, Luosto ja Saariselkä vetoavat enemmän. 33
34 Sähköisen kyselyn aineisto 34
35 Vastaajien asuinpaikka 60,0 % 50,0 % 49,0 % 40,0 % 39,0 % 30,0 % 20,0 % 12,0 % 10,0 % 0,0 % Lapissa Muualla Suomessa Ulkomailla 35
36 Lapissa asuvien vastaajien asuinpaikat 80% 70% 68% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 8% 10% 7% 6% 0% 1% Kemi-Tornion seutu Rovaniemen seutu Tornionlaakso Tunturi-Lappi Pohjois-Lappi Itä-Lappi 36
37 50% LAPIN LIITTO Muualla Suomessa asuvien asuinpaikat 45% 43% 40% 35% 30% 25% 20% 15% 15% 13% 10% 5% 0% 0% 1% 3% 1% 2% 1% 1% 5% 1% 1% 1% 2% 3% 5% 2% 37
38 Ulkomailla asuvien vastaajien asuinmaat 90% 85% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% 10% 3% 2% 0% 0% Eurooppa Aasia Afrikka Australia ja Oseania Etelä-Amerikka Pohjois-Amerikka 38
39 50% Mahdolliset kontaktit Lappiin 40% 36% 30% 25% 31% 20% 12% 18% 11% 14% 16% 10% 9% 5% 5% 6% 5% 7% 0% 1% 1% Asuu muualla Suomessa Asuu ulkomailla 39
40 5,0 Mielikuvia asioiden helppoudesta Lapissa 4,0 3,6 4,1 4,2 4,2 3,7 3,5 3,6 3,0 2,4 2,2 2,3 2,9 2,8 2,9 3,0 3,0 2,0 1,0 Töiden löytäminen (ka=2,3) Liiketoiminnan harjoittaminen (ka=2,9) Korkean koulutuksen hankkiminen (ka=3,3) Mielenkiintoisen tekemisen löytäminen vierailulla (ka=4,2) Mieluisan asunnon löytäminen Lapista (ka=3,6) Lapissa asuvat Muualla Suomessa asuvat Ulkomailla asuvat 40
41 Mielikuvia Lappia koskevista väittämistä Luontaiselinkeinojen mahdollisuudet ovat hyvät (ka=3,3) 3,3 3,3 3,4 Lappi on mallialue uusiutuvien luonnonvarojen käytössä (ka=3,2) 3,7 3,0 3,2 Lappi huolehtii hyvin alkuperäiskansastaan (ka=3,2) 3,7 3,0 3,3 Lapissa on mukava vierailla (ka=4,6) 4,6 4,6 4,5 Lapissa on mukava asua (ka=3,8) 3,2 3,1 4,4 Tuntisin oloni Lapissa turvalliseksi (ka=4,5) 4,5 4,3 4,6 Lappilaiset ihmiset ovat yhteistyöhenkisiä (ka=3,5) 3,9 3,5 3,4 Lappilaiset ihmiset ovat lämpimiä/ystävällisiä (ka=3,9) 4,0 3,8 3,9 Lapin ilmasto on miellyttävä (ka=3,8) 3,5 3,7 3,9 Lapin maisema on miellyttävä (ka=4,6) 4,5 4,7 4,6 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 Ulkomailla asuvat Muualla Suomessa asuvat Lapissa asuvat 41
42 Sanoja, jotka vastaajat yhdistävät ensimmäisenä Lappiin 42
43 Sanoja, joita vastaajat eivät yhdistä Lappiin 43
44 Mitä Lapissa käyneet muistavat erityisesti? 44
45 Miksi Lappi on Suomelle / maailmalle tärkeä? 45
46 Alat, jotka nähdään merkittävimpinä elinkeinoaloina tulevaisuuden Lapissa Ulkomailla Kaikki Lappilaiset Muu Suomi asuvat vastaajat Metalliteollisuus 18 % 7 % 5 % 12 % Elektroniikka/tietotekniikkateollisuus ICT 7 % 6 % 17 % 8 % Paperiteollisuus 12 % 4 % 21 % 10 % Sahateollisuus 12 % 6 % 27 % 11 % Puuteollisuus 28 % 16 % 44 % 25 % Elintarviketeollisuus 8 % 7 % 16 % 9 % Maatalous 11 % 8 % 7 % 9 % Metsätalous 35 % 22 % 36 % 30 % Matkailu 92 % 93 % 95 % 93 % Kivi- ja kaivosteollisuus 76 % 57 % 23 % 63 % Kulttuuri 26 % 43 % 50 % 35 % Hyvinvointipalvelut (sosiaali- ja terveyspalvelut, hoivayrittäjyys, koulutus) 27 % 21 % 11 % 23 % Elokuva-ala 14 % 15 % 7 % 14 % Luovat alat (esim. muotoilu, mainonta, käsityöt, kuvataide, peliala, musiikki) 32 % 36 % 23 % 33 % Julkiset palvelut / palvelut 11 % 7 % 11 % 9 % Logistiikka / kuljetus 7 % 6 % 4 % 6 % Vähittäiskauppa/kauppa 6 % 7 % 2 % 6 % Tiede/tutkimus 16 % 18 % 11 % 16 % Kylmäosaaminen/teknologia 40 % 34 % 42 % 38 % Ympäristö- ja luonnonvara-ala (porotalous, marjastus) 45 % 63 % 55 % 53 % Energian tuotanto 24 % 11 % 19 % 18 % Rakentaminen 10 % 8 % 4 % 9 % Lumirakentaminen 34 % 38 % 37 % 36 % 46
47 Mihin veisi muualta tulevan vierailijan tutustumaan 47
48 Mieleen tullut lappilainen yritys 48
49 Asiakirja-aineisto PESTE* analyysin avulla * Political, economical, technological, ecological 49
50 Poliittiset tekijät Matkailu ja porotalous kokevat laajenevan kaivostoiminnan ja erityisesti uraanin louhinnan riskinä. Porotalouden toimintaedellytysten pelätään olevan uhattuina metsä- ja kaivosteollisuuden intressien edessä. Paikalliset toimijat: ristiriitojen maakunta? Miten paikallisten ristiriitojen mahdollista imagollista riskiä voitaisiin ennaltaehkäistä tai tarvittaessa torjua. 50
51 Taloudelliset tekijät Lappi-brändillä tunnistetaan olevan selkeä merkitys monelle elinkeinonalalle, erityisesti luonnonvara-alat, kuten maanviljelys, kalastus ja esimerkiksi poronhoito. Lapin puhtaan ja arktisen luonnon korostamisen odotetaan tuovan lappilaisille tuotteille lisäarvoa. Poronhoito on myös ainutlaatuinen ja keskeinen tekijä. Porotalous vaikuttaa positiivisesti esim. matkailuun ja käsityöläisaloihin. Mielikuva matkailumaakuntana on erittäin vahva ja matkailu on toimiala, jonka varaan myös monet muut elinkeinot rakentavat tulevaisuuttaan. Matkailijat nähdään erilaisten tuotteiden potentiaalisina kuluttajina. Matkailun ympärille rakennettua mielikuvaa halutaan myös hyödyntää monen muun tuotteen ja palvelun markkinoinnissa. Vahva Lappi -brändi, jonka nyt tunnistetaan pitkälti perustuvan matkailuun, voi nostaa esille myös muita Lapin tuotteita. Matkailuun liittyen Lappiin saatetaan myös liittää ajatus sesonkien värittämästä alueesta (osan vuodesta kiinni?). 51
52 Sosiaaliset tekijät Nuoret, saamelaisuus: - Monet sosiaaliset kysymykset, kuten muuttoliike, työttömyys ja koulutusmahdollisuudet, konkretisoituvat nuorten kohdalla. Mielikuviin liittyen tärkeä havainto on ollut nuorten suhtautuminen Lapissa asumiseen ja poismuuttoon. 50% nuorista toivoo monipuolisemman kuvan yleistymistä matkailun lisäksi. - Saamelaisella kulttuurilla on myös merkittävä rooli Lapin brändin kannalta. - korostuu erityisesti Suomeen suuntautuvaa matkailua käsittelevissä teksteissä. - elinvoimainen saamelaiskulttuuri on yksi Lapin matkailullisista vahvuustekijöistä ja sen ylläpitäminen ja edistäminen nähdään keskeisenä tavoitteena. 52
53 Teknologiset tekijät - Hyvä infra/teknologia: Asiat toimivat Lapissa vaikeistakin olosuhteista huolimatta. - Mielikuva alueen turvallisuudesta, myös yksi vahvimmista Suomen matkailuun liitettävistä mielikuvista. Toimiva teknologinen infrastruktuuri korostaa myös turvallisuutta suhteessa mielikuviin kylmästä ja pitkien etäisyyksien Lapista. 53
54 Ekologiset tekijät - Matkailun on elinkeinona tasapainoiltava infrastruktuurin kasvun ja erämäisyyden vaatimusten välillä. - Metsä- ja kaivosteollisuuden pelätään uhkaavan sekä porotaloutta että matkailua. - Kuinka paljon tähän kuvaan mahtuu hakkuita, vesirakentamista ja kaivoksia? - Brändityön yhtenä mahdollisuutena onkin kehittää Lappia, johon mahtuu monenlaista toimintaa, koska siellä on monenlaisia alueita. - Korostaa, että ympäristökysymykset hoidetaan vastuullisesti ja niitä ohjaavan lainsäädännön mukaisesti. 54
55 Sosiaalisen median aineisto: Kiina, Saksa, Iso-Britannia, Ranska, Venäjä, Ruotsi, Japani, Kanada ja USA 55
56 Sosiaalisen median poiminnat Keskittyvät maasta riippumatta pitkälti matkailuun. Systemaattisesti esiintyviä, muita teemoja käsitteleviä, osumia ei ole helppo löytää. Matkailun voimakkuus on tärkeä havainto, muita teemoja ei juuri löydy Ruotsissa ja Venäjällä aiheet vaikuttavat monipuolisemmilta. Lappia koskevat kirjoitukset ja kommentit ovat lähestulkoon yksinomaan sävyltään positiivisia tai neutraaleja. Ruotsin Lappi puhuttaa eniten, vaikka Suomen Lappi on tunnetumpi joissakin maissa. Norja panostaa vahvasti esilläoloon
57 Kilpailija-analyysi 57
58 Alueiden piirteet ja keskeiset erot Alue Alueen piirteet Miten eroaa Lappi Luonto Vuodenajat Joulupukki Elämykset Luovuus Pohjois- Teknologia Pohjanmaa Aktiivisuus Yrittäjyys Kasvu Luonto Norrbotten Kontrastit Luonto Aitous Aistillisuus Omanarvon tunto Finnmark Luonto Meri Kalastus Energia-alat Saamelaisuus Asiat, jotka erottavat Lapin muista mainituista alueista: Luovuus Elämykset, porotilamatkailu Joulupukki Kaikkea kaikille Teknologinen suuntaus Nuorempi ja kasvava väestörakenne Vahva yrittäjyys Parempi saavutettavuus Vahva brändityö, myös taloudellisesti Vahvempi segmentointi, niche markkinat Omanarvontunto Sisäinen yhteistyö Puhuttaa eniten maailmalla Jäämeri Merioperaatiot Kalatalous Saamelaiskulttuurin vahvempi hyödyntäminen 58
59 Johtopäätöksiä 59
60 Lappi tunnetaan tällä hetkellä ennen kaikkea luonnosta ja matkailusta. Ei ole onnistuttu tuomaan esille muita vahvuuksia ja monipuolisuutta elinkeino-, koulutus- ja asuinympäristönä. Heikko itsetunto haasteena Maine on pääsääntöisesti positiivinen, keskiössä aitous ja alkuperäisyys, lappilaiset ihmiset ja luonto elämyksineen. Eivät riitä erottautumaan lähialueen kilpailijoista. Lapin erityisiä vahvuuksia voisivat olla luovat alat ja taide monipuolinen tarjonta hyvä infrastruktuuri, turvallisuuden tunne porotilamatkailu suomalaisille urheilun ja kunnonkohotuksen paikka Kilpailukyvyn vahvistamiseksi yhtenäinen tavoitemielikuva Sitä tukevia päätöksiä ja tekoja 60
61 Lappi-brändin lähtötilanteen selvitystyön loppuraportti saatavilla 61
62 Kiitos. Giitu
Lappi-brändin kehittämishanke 1.3.2011-28.2.2013
Lappi-brändin kehittämishanke 1.3.2011-28.2.2013 Inkeri Starry Projektipäällikkö Lapin liitto Matkailuparlamentti, Olostunturi 29.9.2011 1 Brändi = Kilpailuidentiteetti, maine Alue, paikk: Brändiä luovat:
Mitä on markkinointiviestintä?
Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää
LAPIN TULEVAISUUSTYÖPAJA
UNOHDA ITÄ JA LÄNSI, KESKIÖSSÄ ON NYT POHJOINEN! LAPIN TULEVAISUUSTYÖPAJA 26.3.2013 Mervi Nikander ohjelmapäällikkö, Lapin liitto Etunimi Sukunimi / 11.10.2012 Tervetuloa! Kiitos kyselyymme vastanneille.
RAJAT YLITTÄVÄÄ VOIMAA. Brändikäsikirja
RAJAT YLITTÄVÄÄ VOIMAA Brändikäsikirja RAJAT YLITTÄVÄÄ VOIMAA Imatran brändikäsikirja Sisällys... 2 Johdanto... 3 Arvokartta... 5 Tavoitemielikuva...6 Brändipersoona...8 Brändiattribuutit...9 Ydinviesti...10
Kainuun kehittämisen näkymiä Pentti Malinen Kainuun liitto
Kainuun kehittämisen näkymiä 2018-2021 Pentti Malinen 28.11.2017 Kainuun liitto Keskeiset tulevaisuuden haasteet ja mahdollisuudet 2035 1. Kainuun aluetalouden kestävä kasvu 2. Työvoiman kysynnän ja tarjonnan
LAPPI SOPIMUS. Kertausta kertaukset perään Ylläs
LAPPI SOPIMUS Kertausta kertaukset perään Ylläs 8.9.2014 LAPPI-SOPIMUS TOTEUTTAA LAPIN MAAKUNTASTRATEGIAA 2040 Lappi sopimukseen on yhdistetty kaksi maakunnallista suunnitteluasiakirjaa www.lapinliitto.fi/lappisopimus
Lapin Matkailuparlamentti Inari ja Saariselkä
TERVETULOA LAPIN MATKAILUPARLAMENTTIIN! 3.10.2012 Saamelaisten kulttuurikeskus Sajos, Inari 4.10.2012 Santa s Hotel auditorio, Saariselkä LAPPI AITOA JA ALKUPERÄISTÄ Saamelaiskulttuuri matkailussa, lappilainen
Vastuullisesti kasvava Lappi
Vastuullisesti kasvava Lappi Vastuullisesti kasvava Lappi kasvaa jokaisella toimialalla Lapin elinkeinoelämä on kuluvan vuosikymmenen puolivälin jälkeen kasvanut kaikilla toimialoilla. Lapin elinkeinoelämän
Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010
Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC Yleistä - ENPI = European Neighbourhood and Partnership Instrument - CBC = Cross-border
Missä mennään Lapin maahanmuuttostrategian valmistelussa?
Missä mennään Lapin maahanmuuttostrategian valmistelussa? VAIKO-projekti, Lapin ELY-keskus Mirva Petäjämaa MAKO-verkostojen kokoukset 12. - 13.9.2012 Strategian rakenneluonnos Esipuhe NYKYTILA *Lappi maahanmuuton
Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa
Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun
MILLAINEN ON POHJOIS-SAVON BRÄNDI?
MILLAINEN ON POHJOIS-SAVON BRÄNDI? MAAKUNNALLINEN MARKKINOINTIOHJELMA -HANKE Aluebrändityö työstetään maakunnallisena hankkeena, jonka veturina toimii Kuopio. Tämä esitys liittyy hankkeen valmisteluvaiheeseen
Kestävä matkailu Suomen arktisen strategian prioriteettina
Kestävä matkailu Suomen arktisen strategian prioriteettina Arktinen kestävä matkailudestinaatio seminaari 8.10.2018 Sanna Kärkkäinen Toimitusjohtaja, Visit Rovaniemi sanna@visitrovaniemi.fi #visitrovaniemi
Matkailun ajankohtaista. Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu
Matkailun ajankohtaista Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu Kansainvälinen matkailu 2013 = 52 miljoonaa matkailijaa enemmän kun 2012 Lähde: UNWTO Euroopan yöpymisvuorokausia 1-9/2014 alustavia
Lapin Matkailuparlamentti Inari ja Saariselkä
TERVETULOA LAPIN MATKAILUPARLAMENTTIIN! 3.10.2012 Saamelaiskulttuurikeskus Sajos, Inari 4.10.2012 Santa s Hotel Tunturin auditorio, Saariselkä LAPPI AITOA JA ALKUPERÄISTÄ Saamelaiskulttuuri matkailussa,
Suomen metsäsektorin tulevaisuus globaalissa kehityksessä
Suomen metsäsektorin tulevaisuus globaalissa kehityksessä Kansantaloudellinen yhdistys ja Metsäekonomistiklubi Töölönkatu 11A 00100 Helsinki, Finland olli.haltia@indufor.fi www.indufor.fi Indufor Oy 2004
Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa
Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa Ritva Ala-Louko Lapin korkeakoulukonsernin kielikeskus Rovaniemen ammattikorkeakoulu
Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset
Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Brändiseminaari 7.11.2012 Hotelli Savonia, Kuopio Mielikuvatutkimus, vaihe 1 Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy. Tavoitteena oli selvittää sekä
Lapin Matkailuparlamentti Inari ja Saariselkä
TERVETULOA LAPIN MATKAILUPARLAMENTTIIN! 3.10.2012 Saamelaiskulttuurikeskus Sajos, Inari 4.10.2012 Santa s Hotel Tunturin auditorio, Saariselkä LAPPI AITOA JA ALKUPERÄISTÄ Saamelaiskulttuuri matkailussa,
Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015
Tilastotietoa päätöksenteon tueksi Nina Vesterinen 20.3.2015 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun Matkailun tiekartta 2015 2025 Matkailun tiekartta www.tem.fi/matkailuntiekartta Markkinat
Arktinen kansainvälinen luonnonvarapolitiikka; suositukset toimenpidealueiksi
Arktinen kansainvälinen luonnonvarapolitiikka; suositukset toimenpidealueiksi Kansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkoston 14.3.2017 tilaisuuden pohjalta laadittu kooste 2.6.2017 1 Kv. luonnonvarapolitiikan
LUONTOON PERUSTUVIEN ELINKEINOJEN JA
LUONTOON PERUSTUVIEN ELINKEINOJEN JA KAIVOSTOIMINNAN YHTEENSOVITTAMINEN YLLÄS JAZZ-BLUES SEMINAARI 1.2.2013, ÄKÄSLOMPOLO Sanna Hast Metsäntutkimuslaitos, Kolari TUTKIMUKSEN TARKOITUS Selvittää paikallisten
Lapin matkailustrategia Satu Luiro, Lapin liitto
Lapin matkailustrategia 2011-2014 28.9.2011 Satu Luiro, Lapin liitto Lapin matkailun visio 2014 Lappi Puhdasta ELÄMÄNVOIMAA lähelläsi. Lappi on Euroopan johtava kestävän luonto- ja elämysmatkailun kohde
SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA
SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta
KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. 16.9 Sanna Kopra
KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 16.9 Sanna Kopra Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi esitetään Kainuun
LUONTOON PERUSTUVIEN ELINKEINOJEN JA KAIVOSTOIMINNAN
LUONTOON PERUSTUVIEN ELINKEINOJEN JA KAIVOSTOIMINNAN YHTEENSOVITTAMINEN YLLÄS JAZZ-BLUES SEMINAARI 1.2.2013, ÄKÄSLOMPOLO Mikko Jokinen Metsäntutkimuslaitos, Kolari TUTKIMUKSEN TARKOITUS Selvittää paikallisten
Matkailun ja kaivostoiminnan rinnakkaiselo
KUVA KUVA KUVA Matkailu perustuu puhtaaseen luontoon Matkailun ja kaivostoiminnan rinnakkaiselo Jyväskylä 23.11.2016 Timo Lappi KUVA Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa
Missiona Pohjoisen menestys. Timo Rautajoki,
Missiona Pohjoisen menestys Timo Rautajoki, 27.4.2017 Esityksen nimi Tekijän nimi 31.08.15 2 Esityksen nimi Tekijän nimi 31.08.15 3 Esityksen nimi Tekijän nimi 31.08.15 4 Kansainvälisyys Lappi on jo nyt
Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry
Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisstrategia 2014-2020 Sivu 1 9.6.2014 Toiminta-alue 43 930 asukasta 5 554 km 2 Sivu 2 9.6.2014 MMM, Mavi Kunnat kuntaraha 20% ELY-keskus yhteistyö Leader-ryhmä -tj.
Kehittämiskysely 2012. Tulokset
Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään
Miten matkailun kasvua hallitaan pohjoisessa?
Miten matkailun kasvua hallitaan pohjoisessa? Seija Tuulentie seija.tuulentie@luke.fi Metsätieteen päivä 26.11.2018 Miksi hallinta on aiheellinen kysymys? Matkailu kasvaa ja moninaistuu Kestävä matkailu
Tuulivoimarakentamisen vaikutukset
Metsähallitus Laatumaa 1 FCG Finnish Consulting Group Oy FCG Finnish Consulting Group Oy 2 Metsähallitus Laatumaa Metsähallitus Laatumaa 3 FCG Finnish Consulting Group Oy Kuvasta FCG Finnish Consulting
MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen
MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen Teemakohtaiset katto-ohjelmat yhteiset tavoitteet ja prioriteetit kehittämiselle hankerahoituksen tehokkaampi käyttö MEK valmistelee
Strategia Päivitetty
Strategia 2020 Päivitetty 25.8.16 Visio Matkailun identiteettimme rakentuu luontaisista elementeistä, joita alueesta viestitään muutenkin Luonto, Aurinko, Onnellisuus, Energia, Kansainvälisyys Visio muodostuu
Tervetuloa mukaan Helsingin kaupunkibrändin kehittämiseen
Tervetuloa mukaan Helsingin kaupunkibrändin kehittämiseen Outi Leppälä, Helsingin Lauri kaupunkimarkkinointiyksikkö Rotko 2014 Outi Leppälä Markkinointipäällikkö Kaupunkimarkkinointiyksikkö Elinkeino-osasto
MILLÄ TUOTTEILLA JA MILLE MARKKINOILLE? 28.11.2007 Ari Ålander Markkinointijohtaja Keski-Suomen matkailu
MILLÄ TUOTTEILLA JA MILLE MARKKINOILLE? 28.11.2007 Ari Ålander Markkinointijohtaja Keski-Suomen matkailu K-S MATKAILUN KEHITTÄMISEN TAVOITTEET VUODELLE 2013 alueellisen matkailutulon kasvattaminen 5% vuodessa
Työpaikat (alueella työssäkäyvät työlliset) työnantajasektorin ja toimialan (TOL 2008) mukaan
1/8 Lapin liitto 6.9.2012 Työpaikat (alueella työssäkäyvät työlliset) työnantajasektorin ja toimialan (TOL 2008) mukaan 31.12.2010 Maa, seutu, Toimiala Työlliset Palkan- Valtio Kunta Valtioenemmis-Yksityinetöinen
Kulttuurimatkailun kehittämisen haasteet
Kulttuurimatkailun kehittämisen haasteet Kulttuurimatkailufoorum Imatra 17.11.2011 Liisa Hentinen Liisa Matkailun Hentinen, MEK edisämiskeskus 1 Matkailun globaalit päävetovoimatekijät - kulttuuri (laajasti
Riihimäen seutu. Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010
Riihimäen seutu Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010 1. Seudun tulevaisuus Talousaluestrategia 2015: Väestönkasvu jatkuu, 1-1,5%/vuosi Talousalueemme on metropolialueen aluekeskus
Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella
Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus Rovaniemi 11.12.214 Villiina Kazi Asiantuntija Yleisiä maahanmuuton suuntaviivoja Maahanmuuttajat
MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä
MAAKUNTASUUNNITELMA MYR - Keski-Suomi 27.04.2010 Martti Ahokas Kuvio: Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ VALTAKUNNALLISET ALUEIDEN KEHITTÄMISTAVOITTEET 1) Alueiden kansallisen
ALUEELLINEN VETOVOIMA
ALUEELLINEN VETOVOIMA Antti Mykkänen 6.11.2017 Oulussa 6.11.2017 Kunnallisalan kehittämissäätiö - Veli Pelkonen 2 6.11.2017 Kunnallisalan kehittämissäätiö 1 6.11.2017 Kunnallisalan kehittämissäätiö 4 6.11.2017
Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella
Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella Jarkko Rantala Logistiikka-asiantuntija, TkT Lapin liitto Lapin liikennepäivä 29.11.2016, Kemi Mitkä tekijät vaikuttavat kokonaisuuteen? Markkinat:
Loppi
Loppi 19.4.2017 DIGITRAIL-Kanta-Hämeen reitistöjen saavutettavuus ja näkyvyys www.hamk.fi/digitrail Hankkeen keskeiset tavoitteet: www.hamk.fi/digitrail Digitalisaatio Digitalisaatio = uusien prosessien
LAPPI SOPIMUS. Maakuntastrategia 2040
LAPPI SOPIMUS maakuntaohjelma 2014-20172017 Maakuntastrategia 2040 Hyväksytään Lapin liiton valtuustossa 20.5.2014 Lisätietoja: ohjelmapäällikkö Mervi Nikander mervi.nikander(@)lapinliitto.fi www.lapinliitto.fi/lappi-sopimus
Vetovoimaa kestävästä matkailusta
Vetovoimaa kestävästä matkailusta Susanne Sarvilinna Jyväskylän kaupunki/ Visit Jyväskylä Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Hankasalmi, Petäjävesi, Uurainen, Toivakka Suomen matkailu on hyvässä kasvussa 8,3
Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)
1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.
Mitä kulttuurimatkailu on?
Kulttuurimatkailun kehittämisstrategia kansainvälisille markkinoille 2014-2018 Mitä kulttuurimatkailu on? Kulttuurimatkailussa tuotetaan alueellisia ja paikallisia kulttuurin voimavaroja arvostaen matkailutuotteita
Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry
11/9/2012 1 Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry Perustettu syksyllä 2002 10 vuotisjuhlat lokakuussa Jäsenyrityksiä lähes 170 (matkailuyrityksiä, kauppaliikkeitä, kiinteistönvälittäjiä, huoltofirmoja, liikennöitsijöitä)
RAJAT YLITTÄVÄÄ VOIMAA. Brändikäsikirja
RAJAT YLITTÄVÄÄ VOIMAA Brändikäsikirja RAJAT YLITTÄVÄÄ VOIMAA Imatran brändikäsikirja Sisällys... 2 Johdanto... 3 Arvokartta... 5 Tavoitemielikuva...6 Brändipersoona...8 Brändiattribuutit...9 Ydinviesti...10
Nordic Islands. Markkinointiviestinnän konseptin kiteytys ja toteutusesimerkkejä. Things look different here
Markkinointiviestinnän konseptin kiteytys ja toteutusesimerkkejä Things look different here Kiteytys LOGIIKKA KILPAILUKENTTÄ (KILPAILUKYKY): Pohjoinen merellinen luontomatkailu. Kilpailijat Pohjoismaat
Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit
Teemat Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Hyvinvointi, liikunta ja rauha Elävät ruukkimiljööt Tarinat ja kulttuuri Ruoka Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Monipuolinen Monipuolinen Markkinointi
Kahvittelusta tositoimiin
Kahvittelusta tositoimiin Vierailut ja delegaatiot Aaltoon osana kansainvälistymisstrategiaa Toukokuu 2012 Leena Plym-Rissanen Aalto University - Where Science and Art meet Technology and Business A merger
EU:n metsästrategia; missä mennään. Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011
EU:n metsästrategia; missä mennään Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011 Esityksen sisältö tilanne EU:ssa metsäasioiden käsittelyn osalta nykyinen EU:n metsästrategia EU:n metsästrategian
Maaseutumatkailun suhdanteet ja kehittäminen Tuloksia yrittäjäkysely helmi-maaliskuu & Markkinointiyhteistyötä
Maaseutumatkailun suhdanteet ja kehittäminen Tuloksia yrittäjäkysely helmi-maaliskuu 2018 & Markkinointiyhteistyötä Kimmo Aalto, MTK ry kimmo.aalto@mtk.fi p. 040 1791618 Matkailijamäärät syys-joulukuussa
Porokysely 2017 Poronomistajien vastauskooste. 3/23/2018 Poron omistajat trk
Porokysely 2017 Poronomistajien vastauskooste Mitkä ovat mielestänne poronhoidon tarjoamat tärkeimmät mahdollisuudet ja hyödyt Suomelle? Valitkaa seuraavista vaihtoehdoista enintään kolme:, valittujen
Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti
Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti 27.1. 29.4.2016 Tule osakkaaksi Ylläksen Markkinointi Oy:hyn - mukana olosi on tärkeää. mm. Kolarin kunta on jatkossa vahvasti mukana. Yhteismarkkinoinnista
Metsähallituksen. luonnonvarasuunnittelu Lapissa *) Lappi, pois lukien saamelaisten kotiseutualue Kuva Timo Tahvonen
Metsähallituksen luonnonvarasuunnittelu Lapissa 2018-2019 *) Lappi, pois lukien saamelaisten kotiseutualue Kuva Timo Tahvonen Luonnonvarasuunnittelu on pitkän aikavälin strategista suunnittelua Valtion
Yhden Lapin kasvattamiseen tarvitaan kokonainen maakunta.
LAPIN MAAKUNNAN ELINVOIMA - Aluekehittäminen sekä hyvinvointia ja terveyttä edistävä työ elinvoiman mahdollistajina OHJELMA 9.00 Avaus Miten maakuntastrategia voi edistää maakunnan kilpailukykyä ja elinvoimaa?
Levi 4 Kohti kestävää matkailua
Levi 4 Kohti kestävää matkailua Levi 4 Levin matkailuliiketoiminnan ja toimintaympäristön kehittämishanke Lapin luonnosta lisäarvoa matkailuun - työpaja Kittilän kunnantalo, 9.6.2015 Katja Kaunismaa, Kideve
Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu. Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu
Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu FCG Finnish Consulting Group Oy Monialainen konsulttiyritys infra-, ympäristö- ja yhdyskuntasuunnittelu, koulutus, julkisten
Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita
Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita 29.10.2007 Tiedosta kompetensseihin Räjäytetään rajat mielissä ja järjestelmissä Satu Ågren Esityksen sisältö Muutosvoimat uudistumisen moottoreina Arvot ja
Isännöinti ja omistaminen
Isännöinti ja omistaminen Tero Heikkilä 6.10.2017 KIRA-Akatemia ISÄNNÖINTILIITTO EDISTÄÄ TEHOKKAASTI JÄSENTENSÄ ETUJA. 1 Isännöinti: - kolme faktaa - unelma - tulevaisuus Isännöinti on nosteessa Asumisen
FUTURE SAVO - Tulevaisuuden Savo yritysten kiinnostavana toimintaympäristönä -Maakunnallinen vetovoimahanke
FUTURE SAVO - Tulevaisuuden Savo yritysten kiinnostavana toimintaympäristönä -Maakunnallinen vetovoimahanke Maakuntavaltuuston seminaari 4.5.2018 Elinkeinojohtaja Terho Savolainen IISALMEN KAUPUNKI PL
LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN
LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.
Kulttuuriympäristö. jokaisen oma ja kaikkien yhteinen
Kulttuuriympäristö jokaisen oma ja kaikkien yhteinen Tästä lähdettiin liikkeelle Toimijoiden välinen yhteistyö satunnaista Ei säännöllisiä kokoontumisia Puheväleissä, mutta kenen kanssa? Vuorovaikutus
gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla
gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla Yhteismarkkinointi Joukkueajattelu Paras matkailualue (joukkue) voittaa Resurssit Yhdessä enemmän kuin yksin Yhteinen suunta
PALOMA-SEMINAARI Kuusamo. Yrjö Perkkiö kertoo kokemuksia Ylimuonion valtionmaiden käyttösuunnitelmasta ja yhteistyöryhmästä
PALOMA-SEMINAARI 22.1.2019 Kuusamo Yrjö Perkkiö kertoo kokemuksia Ylimuonion valtionmaiden käyttösuunnitelmasta ja yhteistyöryhmästä Ylimuonion valtionmaiden käyttösuunnitelma alue Ylimuonion valtionmaiden
Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa mediassa ja hakukoneissa.
Sisältöä ja ilmettä markkinointikanaviin: mitä, miksi ja kenelle. Internetmarkkinointiseminaari osa 2, Tupaswilla, Laukaa, 19.11.2012. Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa
JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU
JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja
Rovaniemi Lapin pääkaupunki
Rovaniemi Lapin pääkaupunki Asukasmäärä ylitti 60 000 vuonna 2010, 31.12.2011 yht. 60 626 asukasta Lisäksi tuhansia opiskelijoita 2,3 % väestöstä maahanmuuttajia, 89 eri kansallisuutta Kaupungin pinta-ala
Miksi matkailuun kannattaa panostaa?
Miksi matkailuun kannattaa panostaa? Nina Vesterinen Esityksen sisältö Miten Suomi pärjää kansainvälisessä kilpailussa? Miten Suomella ja Varsinais-Suomella menee matkailussa? Matkailun tiekartta ja sen
Miksi matkailuun kannattaa panostaa? Nina Vesterinen
Miksi matkailuun kannattaa panostaa? Nina Vesterinen Esityksen sisältö Miten Suomi pärjää kansainvälisessä kilpailussa? Miten Suomella ja Varsinais-Suomella menee matkailussa? Matkailun tiekartta ja sen
Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella
Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus Rovaniemi 11.12.214 Villiina Kazi Asiantuntija Yleisiä maahanmuuton suuntaviivoja Maahanmuuttajat
Ajankohtaista maaseutuverkostosta toukokuu 2014
Ajankohtaista maaseutuverkostosta toukokuu 2014 VIESTII KOULUTTAA KERÄÄ JA LEVITTÄÄ HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ EDISTÄÄ KANSAINVÄLISTYMISTÄ EDISTÄÄ YHTEISTYÖTÄ Manner-Suomen ja Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelmien
Matkailun kehittämishankkeen ajankohtaiskatsaus Kevät Kaisa Lappalainen Projektipäällikkö, Coastal Bootcamp-hanke
Matkailun kehittämishankkeen ajankohtaiskatsaus Kevät 2019 1.4.2019 Kaisa Lappalainen Projektipäällikkö, Coastal Bootcamp-hanke Matkailun kehittämishanke Coastal Bootcamp 2018-2021 TOIMINTA-ALUE Parainen,
Valkoinen logo mustalla pohjalla + EU-logot mukaan
Valkoinen logo mustalla pohjalla + EU-logot mukaan Lapland The North of Finland Matkailun imagomarkkinointi 8.5.2014 Eteläisen Suomen matkailuyhteistyöpaja II Hanna-Mari Pyry Talvensaari 2 Agenda Lapland
KOTIMAAN MATKAILUN TULEVAISUUS ON... NOPSA! Arto, Kirsi, Simo, Sirpa, Suvi, Ville
KOTIMAAN MATKAILUN TULEVAISUUS ON... NOPSA! Arto, Kirsi, Simo, Sirpa, Suvi, Ville Älä käytä lomaa edes-takas-suhailuun. Euro paikalliskaupassa jättää perille tuplasti enemmän. Paikallisvalinnat hyödyttävät
TARINALLISTAMINEN Jari Nieminen
TARINALLISTAMINEN 11.12.2018 Jari Nieminen Tarinallistaminen Brändi Tarinankerronta Yrityskulttuuri Identiteetti BRÄNDI Brändi on tuote tai tuotemerkki, yritys, henkilö tai muu vastaava, jolle on syntynyt
LAPPI- SOPIMUS
LAPPI- SOPIMUS 2018-2021 Arktisesti muotoiltu yhteinen tahtotila Saavutettavuus 21.3.2017 Päivän ohjelma 3/21/2017 Tilaisuuden ohjelma Aika: 21.3.2017 9.30-15.00 Paikka: Rovaniemi, Hotelli Cumulus Pohjanhovi
VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ
VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Lassi Hurskainen Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 Sivu 1 Kaksi lähestymistapaa matkailuhankkeen koordinaatioon Kylämatkailuhanke
Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia
Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen
MONIPUOLISEN BIOTALOUDEN EDELLÄKÄVIJÄ
MONIPUOLISEN BIOTALOUDEN EDELLÄKÄVIJÄ ME OLEMME METSÄHALLITUS VASTUUTA YMPÄRISTÖSTÄ JA YHTEISKUNNASTA Metsähallitus on valtion liikelaitos, joka tuottaa luonnonvara-alan palveluja monipuoliselle asiakaskunnalle
STRATEGIALLA KILPAILUKYKYÄ MIKKELISSÄ Tähtäimessä avoin digitaalinen kaupunki
STRATEGIALLA KILPAILUKYKYÄ MIKKELISSÄ Tähtäimessä avoin digitaalinen kaupunki KAUPUNKIA RAKENNETAAN STRATEGIOIDEN JA UNELMIEN AVULLA Kaupunkia ei rakenneta vain materian, vaan myös strategioiden ja unelmien
Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala
Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala Koulutusjohtaja Susanna Tauriainen MTK ry 20.5.2013 Toimintaympäristön muutokset Koulutustoimikuntien
LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2
LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden
Selvitys: Yritysten näkemyksiä vieraskielisestä työvoimasta, kohdemarkkinoista ja suhdanteista 1/2017
Selvitys: Yritysten näkemyksiä vieraskielisestä työvoimasta, kohdemarkkinoista ja suhdanteista 1/2017 Helsingin seudun kauppakamari COME Chamber of Multicultural Enterprises Tutkimuksesta Kyselyn vastausaika
2.10.2014. Business metsässä Hämeenlinnan Verkatehdas 02.10.2014 Sahateollisuuden kehitysnäkymät Kai Merivuori, Suomen Sahat ry
2.10.2014 Business metsässä Hämeenlinnan Verkatehdas 02.10.2014 Sahateollisuuden kehitysnäkymät Kai Merivuori, Suomen Sahat ry Kaikki asiakkaastasi! Sen lisäksi, että sahat tuottavat trendikästä tuotetta,
Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari
Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1 Strategiaseminaari 27.6.2017 Visio 2030 Suomen houkuttelevin seutukaupunki Strategiset ohjelmat Vetovoima ja kasvu Osaaminen ja hyvinvointi Toimiva kaupunkiympäristö
KUNTASTRATEGIA
KUNTASTRATEGIA 2018 2021 Arvot IHMISLÄHEINEN VASTUULLINEN AKTIIVINEN Visio KARSTULA ON ELINVOIMAINEN KUNTA, JOSSA IHMISTEN ON HYVÄ ELÄÄ JA YRITYSTEN MENESTYÄ! Palvelut ja hyvinvointi IHMISTÄ LÄHELLÄ Karstunen
LAPPI- SOPIMUS
LAPPI- SOPIMUS 2018-2021 Arktisesti muotoiltu yhteinen tahtotila Menestyksen välineet 28.2.2017 NMLl4 Dia 2 NMLl4 Teemme Lappi-sopimusta tilanteessa, jossa meillä menee hyvin. Nikander Mervi Lapin liitto;
Yhdessä enemmän. kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun. Matkailun tiekartta (matkailustrategia) 2015 2025
Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun Matkailun tiekartta (matkailustrategia) 2015 2025 Omaperäinen Suomi matkailun monet mahdollisuudet Aineksia elämyksiin Luonto ja hiljaisuus, perusarvot
Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN
Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN 2 Inergia on monipuolinen energia-alan ammattilainen läheinen, inhimillinen ja lappilaisten tarpeita aidosti ymmärtävä Alkusanat Inergian toiminta-ajatus on selkeä: Inergia-konserni
SOKLIN KAIVOSHANKKEEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUKSEN (2009) TÄYDENNYS
SOKLIN KAIVOSHANKKEEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUKSEN (2009) TÄYDENNYS Hyvä vastaaja, tällä kyselyllä selvitetään näkemyksiänne Soklin kaivoshankkeen vaihtoehto 3:n (malmi rikastetaan Venäjällä)
Tie Rovaniemen uuteen imagoon
Tie Rovaniemen uuteen imagoon Joulupukki elävä tarina Brändilupaus ja ydinarvot Elävä tarina on se, joka erottaa meidät muista kaupungeista ja tekee meistä siten kiinnostavan muille. Se on yhteenveto siitä,
Attitude 2012. Pirkanmaan tulokset
Attitude 2012 Pirkanmaan tulokset Kyselyn taustaa Kohderyhmänä toisen asteen toisen vuosikurssin opiskelijat Vastaajia yhteensä 379 12 lukiosta ja ammatillisesta oppilaitoksesta Tampereen kaupunkiseudulta
Elinvoimaa kulttuuriympäristöistä. Liisa Bergius Keski-Suomen liitto
Elinvoimaa kulttuuriympäristöistä Liisa Bergius Keski-Suomen liitto Kulttuuriperintöbarometri 201 Museovirasto ja ympäristöministeriö Tekijä Jaakko Hyry Kantar TNS Oy 22..201 Työ 22010 Viittausohje: Kulttuuriperintöbarometri
Yrittäjyyden ilmasto dialogi
Yrittäjyyden ilmasto dialogi Mikroyrittäjyyden pohjoinen työpaja 20.4.2018 Leena Eskola & Kyllikki Taipale-Erävala Uutta tietoa tutkimuksella Yrittäjyysilmasto ja suhtautuminen yrittäjyyteen vaihtelee
Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015
Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua
Omaishoito Saamelaisalueella. Ristenrauna Magga Toiminnanjohtaja
Omaishoito Saamelaisalueella Toiminnanjohtaja 5.4.2019 SámiSoster ry Tarkoituksena on valvoa, ylläpitää ja edistää saamelaisten asemaa, oikeuksia ja hyvinvointia alkuperäiskansana sosiaali- ja terveysalalla