Mathias IESK senior. Uudenvuoden vietto Suomessa ja Ruotsissa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mathias IESK senior. Uudenvuoden vietto Suomessa ja Ruotsissa"

Transkriptio

1 Mathias IESK senior Uudenvuoden vietto Suomessa ja Ruotsissa Suomessa vietetään uutta vuotta monella tavalla. Usein vietetään valamalla tinaa, paukuttelemalla raketteja, juomalla ja syömällä herkkuja esim. alkoholia (kuohuviini), nakkeja ja perunasalaattia. Nykyään uutteenvuoteen kuuluu myös uudenvuodenlupausten tekeminen. Suomessa uudenvuoden perinteeseen kuuluu myös tasavallan presidentin uudenvuodenpuhe. Ruotsissa vietetään uutta vuotta usein pitämällä uudenvuoden juhlat, kotona tai ystävien luona. Yksi perinne on kun juuri ennen kuin kello lyö 12, joku lukee osat Edvard Fredinin runosta (Ring din klocka, ring) televisiossa Skansenilla. Sitä on tehty 1895 asti. Toinen perinne on uudenvuoden suukko, joka annettaan juhlan osallistujalle suulle tai poskelle. Ruotsissa ja Suomessa vietetään aika paljon erillä tavalla esim. Ruotsissa ei valata tinaa, mutta sitä tehdään Suomessa. Suomessa ei ole mitään "uudenvuodensuukkoa", mutta Ruotsissa on. Suomessa ja Ruotsissa on vähän yhteistä esim. ruuat on aika lailla samat ja molemmissa maissa paukutellaan raketteja. 1

2 Evelina Göksten Ystävänpäivä Ystävänpäivänä monet lähettävät kortteja ja antavat pieniä lahjoja ystäville ja tutuille. Ystävänpäivää vietetäänkin pääasiassa kaupallisissa merkeissä, korttien ja lahjojen myynti on tärkeää. Suomessa ystävänpäivää on vietetty 1980-luvulta lähtien. Siitä on tullut toiseksi suositun korttipäivä joulun jälkeen. Punainen sydän tunnetaan kautta maailman päivän tunnuksena. Ystävänpäivä on peräisin Italiasta. Juhlalla kunnioitettiin Junoa, roomalaista naisten ja avioliiton jumalatarta. Yhdysvalloissa ystävänpäivää juhlitaan isosti. Jotkut tytöt uskovat, että ensimmäinen mies, joka kävelee heitä vastaan ystävänpäivänä on Valentine eli heidän oikeansa. Lisäksi uskotaan, että ystävänpäivänä omenan halkaiseminen ja siementen lukumäärää kertoo miten monta lasta kyseinen tyttö saa. Meidän perheessä juhlitaan ystävänpäivää ostamalla kakku ja antamalla pieniä lahjoja toisille. Suomessa juhlitaan ystävänpäivää ja Ruotsissa juhlitaan kaikkien sydänten päivää. Minna IESK Pääsiäinen Pääsiäinen on vuoden ensimmäinen suuri juhla. Se sattuu maaliskuun 22. ja huhtikuun 25. päivän välille vuodesta riippuen. Pääsiäistä vietetään sen muistoksi, että Jeesus kärsi, kuoli, ja nousi kuolleista. Pääsiäinen on kuitenkin aika maallinen juhla monille suomalaisille. 2

3 Ortodokseille se on kuitenkin hyvin tärkeä, he paastoavat 40 päivää sitä ennen. Viikkoa ennen pääsiäistä monet suomalaiset lapset käyvät virpomassa naapureita ja sukulaisia. He toivottavat silloin onnea ja menestystä koristetuilla pajunoksilla ja saavat palkaksi rahaa tai suklaamunia. Virpomisloru Virvon varven Tuoreeks terveeks Tulevaks vuueks siulle vitsa Miulle palkka. Pääsiäisen värit ovat keltainen ja vihreä. Ihmiset saattavat koristella kotinsa pajunkissoilla, narsisseilla, koristetipuilla ja pupuilla, sekä itse kasvatetulla rairuoholla. Pääsiäisenä syödään kananmunia, mämmiä, pashaa, ja joskus pääsiäislammasta. Minun oma kokemus pääsiäisestä on että syömme mämmiä, maalaamme munia, ja syömme rahkapiirakoita talossa joka on täynnä koristetipuja, koristeltuja pajunoksia sekä narsisseja. Pari vuotta sitten myös väskynäsopan (=rusinasoppa) tuoksu leijaili talossa, mutta mummi vei sen mukanaan hautaan. Minulle sana pääsiäinen tarkoittaa yhteistä juhlaa perheen kanssa. Suomen ja Ruotsin pääsiäisissä ei ole suuria eroja, paitsi että Suomen juhlassa poltetaan kokkoa ja virvotaan viikkoa ennen, ja se että Ruotsissa ei syödä mämmiä. Suomessa syödään mämmiä, Ruotsissa ei. Suomessa kasvatetaan rairuohoa, niin Ruotsissakin. Suomessa virvotaan, Ruotsissa ei. Suomessa poltetaan kokkoa, Ruotsissa ei. Suomessa on trullit, niin Ruotsissakin. Ainoa asia jota Ruotsissa on, mutta Suomessa ei ole on että Ruotsissa saadaan enemmän karkkia per lapsi. Jotkut sanovat, että Ruotsin pääsiäinen on enemmän juhlittu kuin Suomen, mutten ole asiasta varma. Ruotsissa juodaan juomaa (Coca-Colan tapaista) jota kutsutaan Jul/Påsk mustiksi (Myydään sekä jouluna että pääsiäisenä. Nimeä vain vaihdetaan.) Tällaista juomaa ei ole Suomessa? 3

4 Maya IESK //5a Pääsiäinen Pääsiäistä vietetään maalis-huhtikuussa. Pääsiäisenä maalataan kananmunia, syödään kananmunia, karkkia ja mämmiä. Pääsiäispupu piilottaa suklaamunia ja munia, jossa on karkkia sisällä. Lapset etsivät piilotettuja munia ja pukeutuvat pääsiäisnoidiksi. Pääsiäisenä noidat lentävät Kyöpelivuorelle. Sara Göksten Pääsiäinen Pääsiäinen on yksi suurimmista juhlista vuodessa. Milloin pääsiäinen on, ei ole vielä päivämäärällä päätetty, mutta maaliskuun 22. ja huhtikuun 26. välisinä päivinä pääsiäistä vietetään. Sitä vietetään Jeesuksen kuoleman vuoksi ja kuin hän sitten nousi kuolleesta. Yleensä pienemmät lapset menevät virpomaan lähistön taloihin ja he sanovat virpomislorun ''virvon varvon tuoreeks terveeks, tulevaks vuodeks vitsa sulle palkka mulle''. He antavat asukkaille yhden koristetun pajunoksan ja silloin voi saada mahdollisesti rahaa tai suklaamunia. Pääsiäisenä myös kasvatetaan omaa rairuohoa. Jotkut ihmiset koristelevat pihansa pajun oksilla, noidilla, tipuilla tai narsisseilla. Kolme yleistä asiaa mitä syödään pääsiäisen aikana ovat: lampaan liha, mämmi ja kananmunia. Minä vietän aina pääsiäistä Suomessa, mutta en käy virpomassa enää niin kuin 4

5 minä tein pienenä. Minä syön mämmiä silloin tällöin ja karkkia useammin. Pääsiäisenä minulla on loma ja silloin en tee mitään erikoista. Jos lunta vielä on menen mahdollisesti lumilautailemaan. Suomen ja Ruotsin pääsiäinen ei eroa niin monella eri tavalla. Jotkut eroavat asiat ovat, että Suomessa syödään mämmiä Ruotsissa ei ja Suomessa on pääsiäiskokko. Ruotsissa pääsiäispupu on isompi asia kuin Suomessa, esimerkiksi Ruotsissa uskotaan että pupu piilottaa munat ja sitten ne pitää etsiä ja sisältä löytyy karkkia ja rahaa. Mette IESK senior Pääsiäinen Pääsiäinen on maaliskuussa tai huhtikuussa. Silloin lapset pukeutuvat noidiksi, kissoiksi tai jäniksiksi. Pääsiäisenä askarellaan, tehdään kortteja, virpomisvitsoja ja maalataan kananmunia. Lapset pukeutuvat noidiksi ja menevät soittamaan ihmisten ovikelloa, sekä antavat kortteja että virpovat terveyttä ja onnea. Virpomisloru kuuluu seuraavasti: Virvon varvon tuoreeks, terveeks, tulevaks vuodeks. Sulle vitsa mulle palkka. Pääsiäinen alkaa palmusunnuntaina, jolloin vanhan kansanperinteen mukaan lapset lähtevät virpomaan ja loppuu toiseen pääsiäispäivään, maanantaihin. Vanha uskomus sanoo, että jos pääsiäispäivänä sataa vettä niin kesästä tulee kurja ja kylmä. Suomessa lähetetään tuttaville kortteja, mutta ei niin paljoa kuin jouluna. Kun kortteja lähetetään pääsiäisenä, niissä yleensä toivotetaan Hyvää Pääsiäistä. Kun me vietämme pääsiäistä, me syömme suvun kanssa ruokaa. Me ostamme paljon karkkia ja joskus mämmiä. Kun minä olin pieni niin äidillä ja isillä oli tapana piilottaa kananmunia ja niissä oli aina karkkia ja vähän rahaa. Nyt me vain saamme karkkia ja rahaa käteen tai kananmunaan. 5

6 Suomessa uskotaan vähän enemmän Jeesuksen tarinaan. Ruotsissa ei virvota ihmisiä samaan tapaan kun Suomessa. Ruotsissa ei syödä mämmiä, mutta sitä kylläkin myydään. Julia IESK Pääsiäinen Pääsiäinen on yksi suurimmista juhlista vuodessa. Milloin pääsiäinen on, ei ole vielä päivämäärällä päätetty, mutta maaliskuun 22. ja huhtikuun 26. välisinä päivinä pääsiäistä vietetään. Sitä vietetään Jeesuksen kuoleman vuoksi ja kuin hän sitten nousi kuolleesta. Yleensä pienemmät lapset menevät virpomaan lähistön taloihin ja he sanovat virpomislorun ''virvon varvon tuoreeks terveeks, tulevaks vuodeks vitsa sulle palkka mulle''. He antavat asukkaille yhden koristetun pajunoksan ja silloin voi saada mahdollisesti rahaa tai suklaamunia. Pääsiäisenä myös kasvatetaan omaa rairuohoa. Jotkut ihmiset koristelevat pihansa pajun oksilla, noidilla, tipuilla tai narsisseilla. Kolme yleistä asiaa mitä syödään pääsiäisen aikana ovat: lampaan liha, mämmi ja kananmunia. Minä vietän aina pääsiäistä Suomessa, mutta en käy virpomassa enää niin kuin minä tein pienenä. Minä syön mämmiä silloin tällöin ja karkkia useammin. Pääsiäisenä minulla on loma ja silloin en tee mitään erikoista. Jos lunta vielä on menen mahdollisesti lumilautailemaan. Suomen ja Ruotsin pääsiäinen ei eroa niin monella eri tavalla. Jotkut eroavat asiat ovat, että Suomessa syödään mämmiä Ruotsissa ei ja Suomessa on pääsiäiskokko. Ruotsissa pääsiäispupu on isompi asia kuin Suomessa, 6

7 esimerkiksi Ruotsissa uskotaan että pupu piilottaa munat ja sitten ne pitää etsiä ja sisältä löytyy karkkia ja rahaa. Mette IESK senior Vappu Vappua vietetään 1. toukokuuta. Vappua vietetään juomalla simaa ja syöden tippaleipää ja munkkeja. Sima on tärkeimpiä suomalaisen vapun tunnusmerkkejä. Simaa nautitaan koko perheen juhlajuomana, ja sitä on helppo valmistaa myös kotona. Vappulounas kuuluu monen perheen ohjelmaan. Vappuun kuuluvia ruokalajeja ovat muun muassa tippaleivät, munkit ja perunasalaatti. Vappuna voidaan käydä vieraisilla, tehdä kävelyretki kaupungille. Vappuna ja vapunaattona paikat ovat erityisesti kesän vieton aloittavien teekkareiden sekä muiden opiskelijoiden valloittamia. Monet ylioppilastutkinnon suorittaneet ihmiset, niin nuorempi kuin vanhempikin polvi, pitävät valkoista ylioppilaslakkia päässään. Teekkareilla on päässään teekkarilakki ylioppilaslakin sijasta. Insinööreillä ja insinööriopiskelijoilla voi olla päässään insinöörilakki. Alkoholin käyttö kuuluu nykyään hyvin usein suomalaiseen vappuun. Vappua vietetään Virossa, Suomessa, Latviassa, Ruotsissa, Slovakiassa ja Saksassa. Perinne perustuu Saksalaiseen pakanalliseen festivaaliin. Sittemmin se liitettiin Pyhään Walpurgiin. Hänet julistettiin pyhimykseksi 1. toukokuuta (siis ent. vappu Fair, Walpurgistag) ja tämä tosiasia oli yhteydessä hänen 7

8 nimensä kanssa. Kyseisenä päivänä järjestettiin keväällä festivaaleja joissa kristinusko voitti noitauskomukset. Erityisesti ajateltiin että vappuyönä (30. huhtikuuta ja 1. toukokuuta) noidat ratsastivat luudilla, varsinkin Blocksbergiin (Brocken, korkein kohta Harz Mountains, joka tunnetaan erityisesti hämmästyttävä kohtaus "Walpurgisnacht" in Goethen Faust), jossa paholainen asuu. Jotta kummitukset saataisiin pois, ihmiset toivat melua (huutamalla, laukaisemalla aseitaan ja sarvilla) ja polttamalla tulipaloja kukkuloilla. Tällainen oli nimittäin ajanlaskumme selitys tästä alkuperältään pakanallisesta juhlasta. Jonas IESK Vappu Ruotsissa poltetaan kokkoa vappuna. Suomessa juodaan simaa ja munkkeja. Vappu on vapaapäivä ja ylioppilaiden suuri juhla. Vappua vietetään kaupungeissa, siellä on paljon ihmisiä. Vappuun kuuluvat myös vappunenät, serpentiinit ja ilmapallot. 8

9 Patricia IESK6C Juhannus 26. kesäkuuta Juhannusta vietetään esim. maalla, mökillä tai kotona. Juhannuksena syödään uusia perunoita, silliä ja tilliä. Jälkiruokana syömme mansikkakakkua. Suomessa juhannusta vietetään saunomalla, grillaamalla ja polttamalla kokkoa. Ruotsissa tanssitaan juhannussalon ympärillä kukkakranssi päässä. Ida Göksten Juhannus Suomessa juhannusta vietetään 26. kesäkuuta. Monet kaupungissa asuvat ihmiset menevät juhannukseksi kesämökille tai sukulaisten luo maaseudulle. Juhannusaattoiltana on tapana polttaa juhannuskokkoja ja lämmittää rantasauna tai savusauna. Saunotaan ja uidaan aamuun asti. Maalla järjestetään usein juhannustanssit, jotka ovat yhteiset koko kylän väelle. Siellä lauletaan, tanssitaan ja esitetään ohjelmaa. Veneily kuuluu myös juhannukseen. Ennen aikaan oli maito ruuat herkkuruokia juhannuksena, koska lehmät alkoivat kesällä taas lypsää. Juhannuksena grillataan ja kalaa pyydetään itse ja savustetaan. Jälkiruokaan kuuluu yleensä mansikkakakku tai itse paistettuja muuripohjalettuja mansikkahillon ja kermavaahdon kanssa. Juhannuspäivä on Suomen lipunpäivä. Lippu nostetaan juhannusaattona kello 18 ja lasketaan juhannus päivän iltana kello 21. 9

10 Kun me vietämme juhannusta, niin me koristelemme verannan ja terassin koivunoksilla ja teemme vastoja. Me grillaamme ja syömme paljon muuta hyvää. Jälkiruuaksi me syömme paljon mansikoita ja jäätelöä. Me olemme myös välillä Suomessa meidän mummon ja ukin kesämökillä. Siellä me kyllä saunomme ja uimme koko ajan. Suomessa meillä on aina juhannuskokko. Suomessa poltetaan juhannuskokkoa, mutta Ruotsissa tanssitaan juhannussalon ympärillä. Ruotsissa ei moni sauno mutta Suomessa melkein kaikki saunovat. Jacob Gö Isänpäivä Isänpäivä on juhlapäivä, jota vietetään isien kunniaksi ja muistoksi. Sitä vietetään Suomessa marraskuun toisena sunnuntaina, muualla maailmassa päivän ajankohta vaihtelee. Isänpäivä on vakiintunut liputuspäivä. Minä en vietä isänpäivää. En anna isälle lahjoja. Isänpäivää vietetään samalla lailla Suomessa ja Ruotsissa. Maya IESK 5A Lucia Luciaa vietetään Koulussa on Lucian päivä. Silloin kävellään rivissä kirkkoon. Lauletaan Santa Lucia laulu. 10

11 Lucia-neidolla on päällä valkoinen mekko, kynttiläkruunu ja punainen vyö. Lucian päivänä syödään Lucia-pullia ja juodaan glögiä. Voidaan myös syödä joulupöytä. Lucia tuo valon pimeyteen. Juulia IESK Senior Joulu Suomessa Joulu on Jeesuksen syntymän juhla joka tapahtui 25. joulukuuta, mutta se on monelle suomalaiselle aika maallinen juhla. Joulukauden alkaminen näkyy kaupunkikuvassa monin eri tavoin. Yleensä kaupungilla voi olla joulunavajaiset ja kaupunkia koristellaan jouluvaloilla sekä muilla koristeilla. Kauppoihin ilmestyy myös kaikenlaisia jouluaiheisia tuotteita ja jotkut viettävät pikkujoulua, joka on yleinen juhla työpaikoilla. Pikkujoulussa saatetaan antaa pieniä lahjoja ja virittäydytään muutenkin joulun tunnelmaan. Perheissä lapset odottavat joulua avaamalla joulukalenterista yhden luukun kerrallaan 24. päivään saakka. Lapsilla on myös tapana kirjoittaa joulupukille toivelista lahjoista, jotka he haluaisivat saada. Aikuiset muistuttavat, että pitää käyttäytyä kiltisti, sillä tontut kurkkivat ikkunoista ja raportoivat pukille ketkä ovat kilttejä ja ketkä tuhmia. Tuhmat lapset eivät tietenkään saa lahjoja. Kodeissa on suuri joulusiivous, jossa koko talo siivotaan lattiasta kattoon putipuhtaaksi. Joulun odotukseen kuuluu myös monet muutkin askareet kuten kuusen ja lahjojen hankinta, korttien askartelu ja pipareiden leivonta. Jouluaattona jotkut käyvät joulukirkossa aikaisin aamulla tai sitten jouluyön messussa yöllä. Se saattaa olla monelle suomalaiselle ainoa kerta vuodessa kun he käyvät kirkossa. Aattona on tapana syödä aamulla riisipuuroa, johon on 11

12 piilotettu manteli ja uskotaan että mantelin saaja on erityisen onnekas henkilö. Muita perinteisiä jouluruokia ovat kinkku tai jokin muu liha kuten kalkkuna, porkkana- ja lanttulaatikko ja rosolli ja jälkiruoaksi luumurahkaa. Jouluaattona koristellaan yleensä myös kuusi, jonka juurelle lahjat laitetaan. Illemmalla vierailee etenkin lasten odottelema henkilö joulupukki. Joulupukiksi pukeutuu ehkä joku perheenjäsen tai sitten pukin voi tilata pukkipalvelusta. Hän jakaa lahjat ja lapset saattavat laulaa hänelle lauluja ja esittää ehkä näytelmiä. Tärkeä osa jouluaattoa on tietenkin joululaulut, joita lauletaan yhdessä perheen kanssa. Joulupäivänä ihmiset pysyttelevät yleensä kotona, katsovat tv:tä lukevat, syövät ja nauttivat lahjoistaan. Tapaninpäivä on marttyyri Stefanuksen muistopäivä. Ennen vanhaan tapaninpäivänä oli tapana käydä ajelulla hevosen vetämässä reessä, mutta nykyisin ihmiset kyläilevät ystävien tai sukulaisten luona autolla. Joulu Ruotsissa Joulua vietetään aika pitkälle samalla tavalla Ruotsissa kuin Suomessakin. Suurimmat erot ovat varmaankin ruoissa. Klassiseen ruotsalaiseen joulupöytään kuuluvat mm. graavilohi tuoresavustettu lohi, monenlaiset sillit, savustettu ankerias, mätiä ja rapuja, kala- ja äyriäispateeta. Lämminruokapuolella joulupöytään kuuluvat lihapullat ja makkarat, pasteijat, savustettu poronpaisti, Janssonin kiusaus, paahtokylki punakaalin kera sekä tietenkin joulukinkku.jälkiruoaksi nautitaan esim. tikkunekkuja ja jääsuklaata. Joulupöydän kanssa juomaksi tarjotaan snapsia, julmustia sekä jouluolutta. Ruotsissa vietetään myös mielestäni enemmän marttyyri Lucian kuolemaa Lucia kulkueella. Sitä vietetään myös Suomessa, muttei se ole yhtä iso asia. Miten minä vietän joulua? Joulun alla teemme paljon jouluperinteitä: leivomme pipareita, askartelemme 12

13 joulukortteja ja kuuntelemme paljon joulumusiikkia. Perheemme viettää jouluaattoa yleensä sukulaisten luona. Jouluaattona saatamme mennä aamulla ulos laskemaan pulkalla tai tehdä jotain muuta mukavaa. Päivällä syömme suuren jouluaterian, johon liittyvät monenlaiset ruoat, kuten lihapata, perunamuusi, lohi, erilaiset kastikkeet, porkkana- ja lanttulaatikko ja lihapullat ja jälkiruoaksi luumurahkaa pipareita ja muita herkkuja. Illalla laulamme joululauluja ja vaari saattaa lukea jouluevankeliumin ja pukki tulee käymään jos olemme nuorempien serkkujemme luona. Kokeilemme lahjojamme ja saatamme herkutella lisää. Vietämme yleensä aika perinteistä suomalaista joulua. Lähteet: Suomen tunnilla saadut monisteet Johanna-Louise Göksten Joulu Jouluna joulupukki tulee. Monta odottaa että hän tulee ja antaa joululahjat. Joulu on pääsiäisen ohella kirkkovuoden tärkein juhla. Jouluna juhlitaan Jeesuksen syntymää, joka tapahtui 25. joulukuuta. Joulun valmisteleminen teettään paljon työtä: siivotaan, valmistetaan ruokia, ostetaan lahjoja, lähetetään joulukortteja ja hankitaan joulukuusi. Joulupöydässä on yleensä tarjolla kinkkua, porkkana- ja perunalanttilaatikkoa, riisipuuroa, piparkakkuja ja joulutorttuja. Joulu on melkein samanlainen juhla Suomessa ja Ruotsissa. Suomessa kuitenkin syödään laatikkoruokia, Ruotsissa ei. 13

14 Kun me vietämme joulua, niin me syömme kinkkua, perunaa, riisipuuroa, piparkakkuja, porkkana- ja lanttulaatikkoa. Ensin katsomme Aku Ankkaa, sitten avaamme lahjat. Jasmiina IESK junior Joulu Jouluna juhlitaan Jeesuksen syntymää joka tapahtui 25. joulukuuta. Suomessa vietetään jouluaattoa 24. päivä joulukuuta, jolloin annetaan lahjoja toisille, syödään jouluateria ja ehkä käydään joulusaunassa. Ennen joulua on kuitenkin paljon tehtävää esimerkiksi: kuusen koristeleminen, talon koristeleminen kynttilöillä, joulutontuilla ja jouluvaloilla. Tärkeää on myös jouluateria. Jouluateriaan kuuluu: kinkku, porkkana- peruna- ja lanttulaatikko, rosolli sekä riisipuuroa, piparkakkuja ja joulutorttuja. Joulu aloitetaan odottamaan jo marraskuun loppupuolella. Ensimmäisenä päivänä joulukuuta lapset avaavat ensimmäisen luukun joulukalenterista ja pian vanhemmatkin lähtevät ostamaan joululahjoja. Meidän perhe viettää joulua sukulaisten kanssa, niin kuin monet muutkin perheet. Usein olemme serkuillamme. Ennen jouluaattoa koristelemme kuusen, leivomme piparkakkuja, kuuntelemme joululauluja ja olemme innoissamme joulusta. Jo ennen jouluaattoa äitini ja tätini alkavat leipoa herkullisia jouluruokia. Jouluaaton aamuna kaikki lapset lähtevät laskemaan mäkeä. Illalla kaikki syövät ihania jouluruokia ja jälkiruoaksi on luumurahkaa. Ruoan jälkeen kaikki menevät olohuoneeseen, joka on koristeltu punaisella joulun värillä. Kaikki laulavat joululauluja ja odottavat jännittyneinä että joulupukki tulee. Kun joulupukki tulee hän jakaa lahjat ja lapset laulavat pukille. Avaamme lahjat ja katsomme kun muut avaavat lahjojaan. Ennen joululomaa ihmiset lähettävät kortteja toisilleen ja usein askartelevatkin 14

15 korttinsa itse. Ennen joulua on neljä adventtisunnuntaita, tänä aikana on työpaikoilla pikkujouluja. Jouluaattoaamuna syödään riisipuuroa, jonka joukkoon on kätketty manteli. Mantelin saaja on todella onnekas. Suomella ja Ruotsilla joulun vietossa ei ole paljon eroja ainoastaan jouluruoissa. Suomessa lähes kaikki perheet syövät porkkana-, peruna- ja lanttulaatikkoa, mutta Ruotsissa ei syödä niitä. Ruotsissa usein syödään lihapullia ja nakkeja taas Suomessa ei syödä niitä jouluna. Suomessa ennen kuin joulupukki tulee, mennään joulusaunaan, mutta Ruotsissa ei mennä. Joulun jälkeisenä päivänä on tapaninpäivä, jolloin juhlitaan marttyyri Stefanuksen muistopäivää. Minulle tärkeintä joulussa on kuunnella joulumusiikkia ja viettää aikaa perheen kanssa. Jeremias IESK Senior Joulu Joulu on jonkinlainen juhla mitä juhlitaan Jeesuksen syntymän takia. Jeesus syntyi 25. joulukuuta ja sen takia joulua vietetään 24. joulukuuta. Kun joulua juhlitaan, niin syödään tosi paljon hyvää ruokaa. Siihen kuuluu yleensä silliä, savustettua kalaa, joulujuomaa, perunaa, lihapullia, makkaraa, punajuurta, porkkanalaatikkoa, piparkakkuja, pullaa, karkkia, perunalaatikkoa, joulutorttuja ja paljon muuta. Jouluisin ruukataan koristella joulukuusi ja laittaa ikkunoille kyntteliköt ja muuta hienoa. Jouluisin voidaan myös lähettää joulukortteja ja toivottaa hyvää joulua tai lähettää pienempiä lahjoja. Jouluisin tulee myös joulupukki käymään ja tuo joululahjoja kaikille kilteille lapsille ja aikuisille. Eroja Suomen ja Ruotsin juhlimisessa on että Suomessa sitä käydään useimmiten jouluisin saunassa. Minä juhlin näin Jouluisin me ollaan Suomessa ja joka toinen joulu Ruotsissa. Joka joulu me 15

16 keräännytään koko suku ja mennään minun mummun luo ja siellä juhlitaan yhdessä. Me syömme, saunomme ja avaamme lahjat yhdessä ja sitten me teemme vaikka mitä muuta kivaa. Jeremias IESK Senior Ruotsin ja Suomen joulu Joulu on juhla, jota juhlitaan Jeesuksen syntymän kunniaksi, vaikka osa ihmisistä pitää joulusta tulleen liian materialistinen juhla ja että ihmiset ovat unohtaneet miksi joulua juhlitaan. Minun kodissani joulua vietetään harvemmin kotona. Yleensä lähdemme mummolaan tai serkuille jouluksi ja olemme sukulaisilla koko joululoman. Itse joulun vietto on yleensä minun suvussa että minun mummoni ja/tai äitini tekevät jouluaterian mikä yleensä sisältää joulukinkun porkkana ja lanttulaatikon, salaatin perunamuusia ja muita lukuisia ruokia. Kun on joulupäivä, yleensä aamulla menemme ulos ja peuhaamme lumessa. Sen jälkeen tulemme sisälle ja katsomme yleensä joka vuosi elokuvan Joulupukki ja noitarumpu. Sen jälkeen alkaa olla jo ilta ja syömme jouluaterian. Aterian jälkeen saatamme pelata pelejä ja sen jälkeen odotamme pukkia. Kun pukki tulee pienimmät serkut innostuvat hirveästi. Seuraavaksi pukki jakaa lahjat lapsille ja aikuisille sitten pukki sanoo hei hei ja lähtee pois. Loppuilta menee yleensä lahjojen avaamisessa ja niillä leikkimisessä syömme myös karkkia ja katselemme elokuvia. Ruotsissa joulunvietto on aika lähellä Suomen joulunviettoa. Kaikilla on luultavasti omat perinteet, mutta jos jotain eroja pitäisi löytää, niin suurin ero olisi luultavasti ruoissa. Suomessa me syömme paljon enemmän laatikoita niin kuin lanttu-, porkkanaja maksalaatikkoa, mutta Ruotsissa lihapullat tuntuvat olevan kova sana 16

17 jouluateriapöydässä. Makkara taitaa olla myös suosittua ruotsalaisessa jouluateriapöydässä. Ruotsin ja Suomen joulunvieton suurin ero on ruoka, muuten joulunvietto on aika samanlainen henkilökohtaisia perinteitä lukuun ottamatta. Joulupukki on joulun kohokohta. Pukin tarina tulee vanhasta pyhimyksestä, joka palkitsi hyvin käyttäytyviä ihmisiä joulun aikaa. Joulupukki teki läpimurron Coca-Colan kampanjassa missä joulupukki esiintyi. Tämän mainostuksen jälkeen joulupukin asun väri vakiintui punaiseksi vaikka ennen asun väri vaihteli punaisesta vihreään ja siniseen. Jamina IESK 5F Joulu Joulu vietetään 24 päivä joulukuuta. Jouluna syödään jouluruokaa. Jouluruokaa ovat kinkku, lihapullat, makkara, silli, lanttu ja porkkanalaatikko. Jälkiruokana syödään pipareita, pullaa, torttuja, luumurahkaa ja jääsuklaata. Aamulla syödään riisipuuroa, jossa on manteli. Kello neljä katsotaan Aku Ankka, jonka jälkeen syödään jouluruokaa. Sitten tulee joulupukki, joka jakaa lahjat tai joulukuusen alla odottavat lahjat avataan. Jotkut käyvät joulusaunassa, toiset ihailevat kaunista joulukuusta ja koristeita! 17

PÄÄSIÄINEN > 25.4.

PÄÄSIÄINEN > 25.4. KALENTERIJUHLAT UUSIVUOSI 1.1. Uutenavuotena paukutellaan raketteja ja valetaan tinaa, josta ennustetaan alkavaa vuotta. Tehdään leikkimielisiä uudenvuodenlupauksia. Perheet syövät kotona perheen tai ystävien

Lisätiedot

Juhlat KAPPALE 6. Uusivuosi

Juhlat KAPPALE 6. Uusivuosi Uusivuosi Jokainen vuosi alkaa uudenvuoden juhlimisella. Suomessa on uutenavuotena usein hyvin kylmä ilma, joten juhlat ovat yleensä sisällä. Ihmiset kutsuvat ystävät kylään, laittavat hyvää ruokaa ja

Lisätiedot

SUOMALAINEN TAPAKULTTUURI JUHLAPÄIVÄT PERHEJUHLAT KÄYTTÄYTYMINEN

SUOMALAINEN TAPAKULTTUURI JUHLAPÄIVÄT PERHEJUHLAT KÄYTTÄYTYMINEN SUOMALAINEN TAPAKULTTUURI JUHLAPÄIVÄT PERHEJUHLAT KÄYTTÄYTYMINEN UUSIVUOSI 1.1. Uutenavuotena paukutellaan raketteja ja valetaan tinaa, josta ennustetaan alkavaa vuotta. Tehdään leikkimielisiä uudenvuodenlupauksia.

Lisätiedot

Mitä perinteitä uudenvuoden viettoon kuuluu kotimaassasi? Mitä tiedät suomalaisten joulunvietosta?

Mitä perinteitä uudenvuoden viettoon kuuluu kotimaassasi? Mitä tiedät suomalaisten joulunvietosta? 1 Mitä perinteitä uudenvuoden viettoon kuuluu Mitä tiedät suomalaisten joulunvietosta? Millaista ruokaa sinun kotimaassasi perinteisesti syödään jouluna? Mikä on ikimuistoisin joululahja, jonka olet saanut?

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

Kun verbi on passiivissa, emme tiedä, kuka tekee. Idea on, että tekijä on joku tai jotkut ihmiset.

Kun verbi on passiivissa, emme tiedä, kuka tekee. Idea on, että tekijä on joku tai jotkut ihmiset. PASSIIVIN PREESENS Missä tarvitsen? Kun verbi on passiivissa, emme tiedä, kuka tekee. Idea on, että tekijä on joku tai jotkut ihmiset. Muodostus Verbityyppi 1:!!!Passiivia käytetään myös puhekielessä me-pronominin

Lisätiedot

Päivittäistavarakauppa ry Jouluruokatutkimus 2009. 4.12.2009 Johanna Kuosmanen

Päivittäistavarakauppa ry Jouluruokatutkimus 2009. 4.12.2009 Johanna Kuosmanen Päivittäistavarakauppa ry Jouluruokatutkimus 9 4.1.9 Johanna Kuosmanen Tiivistelmä tuloksista 1/6 Jouluruokien tärkeimmät ostopäätökseen vaikuttavat tekijät ovat hinta, laatu ja kotimaisuus. Kotimaisuuden

Lisätiedot

Luciadagen. a) Etsi internetistä tietoa Lucian päivästä ja vastaa kysymyksiin suomeksi. 1. Milloin Lucianpäivää vietetään?

Luciadagen. a) Etsi internetistä tietoa Lucian päivästä ja vastaa kysymyksiin suomeksi. 1. Milloin Lucianpäivää vietetään? Luciadagen a) Etsi internetistä tietoa Lucian päivästä ja vastaa kysymyksiin suomeksi. 1. Milloin Lucianpäivää vietetään? 2. Mistä maasta alunperin katolinen Lucian päivän vietto on lähtöisin? 3. Ketkä

Lisätiedot

JOULUAJAN KYSYMYKSET. Käyttöideoita

JOULUAJAN KYSYMYKSET. Käyttöideoita JOULUAJAN KYSYMYKSET Kortit juhlatunnelman herättelyä ja juhlan suunnittelua varten Kysymykset liittyvät: mielipiteisiin kokemuksiin toiveisiin muistoihin. Alussa on helppoja ja lopussa vaikeita kysymyksiä.

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Liturgiset värit. Vihreä on kesän ja kasvun väri. Valkoinen merkitsee iloa ja puhtautta. Punainen kuvaa tulta ja verta. Violetti kuvaa katumusta.

Liturgiset värit. Vihreä on kesän ja kasvun väri. Valkoinen merkitsee iloa ja puhtautta. Punainen kuvaa tulta ja verta. Violetti kuvaa katumusta. Kirkkovuosi Vihreä on kesän ja kasvun väri Liturgiset värit Valkoinen merkitsee iloa ja puhtautta. Punainen kuvaa tulta ja verta. Violetti kuvaa katumusta. Musta on surun ja murheen väri. Talvi Ensimmäinen

Lisätiedot

Akseli Herlevi: Pidän perinteistä.

Akseli Herlevi: Pidän perinteistä. Akseli Herlevi: Pidän perinteistä. Pääkirjoitus s. 4 PÄÄRUOKIA 8. Makoisa joulupöytä 15. Reseptejä loistavaan joulupöytään 16. Perinteinen joulupuuro JOULUHERKKUJA JA RESEPTEJÄ 17. Makoisia joulutorttuja

Lisätiedot

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset:

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset: LAUSETREENEJÄ Kysymykset: Mikä - kuka - millainen? (perusmuoto) Mitkä ketkä millaiset? (t-monikko) Minkä kenen millaisen? (genetiivi) Milloin? Millainen? Minkävärinen? Minkämaalainen? Miten? Kenellä? Keneltä?

Lisätiedot

ANOPPI NAIMATON SORMUS LAPSETON KIHLOISSA KOTI UUSPERHE VANHEMMAT PARISKUNTA PUOLISO NAMISISSA SINKKU AVIOLIITOSSA VAIMO SUURPERHE

ANOPPI NAIMATON SORMUS LAPSETON KIHLOISSA KOTI UUSPERHE VANHEMMAT PARISKUNTA PUOLISO NAMISISSA SINKKU AVIOLIITOSSA VAIMO SUURPERHE Sanasto ja lämmittely Perhe-alias YKSIN ISOÄITI ERONNUT RASKAANA SINKKU ANOPPI NAIMATON SORMUS LAPSETON KIHLOISSA KOTI UUSPERHE VANHEMMAT PARISKUNTA PUOLISO NAMISISSA SINKKU AVIOLIITOSSA VAIMO SUURPERHE

Lisätiedot

JOULUNAIKA TOP 3: JOULUKATTAUKSET. Kynttilät luovat tunnelmaa. Koristele koti koreaksi. Joulu ympäri maailmaa. Terveellisemmät.

JOULUNAIKA TOP 3: JOULUKATTAUKSET. Kynttilät luovat tunnelmaa. Koristele koti koreaksi. Joulu ympäri maailmaa. Terveellisemmät. JOULUNAIKA Koristele koti koreaksi Terveellisemmät Joulu ympäri maailmaa jouluruoat TOP 3: Kynttilät luovat tunnelmaa JOULUKATTAUKSET Pääkirjoitus: Mitä joulu sinulle merkitsee? 3 Yleistä: Joulu ympäri

Lisätiedot

Lucia-päivä 13.12.2013

Lucia-päivä 13.12.2013 Lucia-päivä 13.12.2013 Perjantai 13.12.2013 oli tapahtumarikas päivä: oli Lucia-päivä! Päivä alkoi klo 8.15 juhlasalissa, kun Luciat esiintyivät EKOn väen ja joulupuuroon kutsuttujen vieraiden edessä.

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

sovitus Tiituksen Satu-kertomuksesta ja Marjatta Kurenniemen Joulukuusen koristeita - kertomuksesta.

sovitus Tiituksen Satu-kertomuksesta ja Marjatta Kurenniemen Joulukuusen koristeita - kertomuksesta. Näytelmä Joulusatu : sovitus Tiituksen Satu-kertomuksesta ja Marjatta Kurenniemen Joulukuusen koristeita - kertomuksesta. Laatinut: Jaroslava Novikova Opetuskommentit: 1. Kyseessä on draamaa. Esitimme

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

VERBI + VERBI - LAUSE. -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä

VERBI + VERBI - LAUSE. -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä VERBI + VERBI - LAUSE -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä MIHIN LIIA MENEE? LIIA MENEE RAVINTOLAAN SYÖMÄÄN. MISSÄ LIIA ON? LIIA ON RAVINTOLASSA SYÖMÄSSÄ.

Lisätiedot

Kirkkovuosi. Kuva: Seppo Sirkka

Kirkkovuosi. Kuva: Seppo Sirkka Kirkkovuosi Adventti aloittaa kirkkovuoden. Ensimmäisenä adventtina lauletaan Hoosianna ja sytytetään ensimmäinen kynttilä, toisena toinen, kolmantena kolmas ja neljäntenä neljäs kynttilä. Adventti, Adventus

Lisätiedot

Virpomaloruja. (koottu internetin keskustelupalstoilta ja Karjalan Liiton kokoelmista)

Virpomaloruja. (koottu internetin keskustelupalstoilta ja Karjalan Liiton kokoelmista) Virpomaloruja (koottu internetin keskustelupalstoilta ja Karjalan Liiton kokoelmista) Voilusikka lehmästäis, muna kanastais, pannukaakku taikinastais, markka kukkarostais! Luppaatkos munan, luppaatkos

Lisätiedot

Kirkko vuosi alkaa ensimmäisestä adventista Adventin väri on valkoinen. Se kuvaa iloa ja puhtautta

Kirkko vuosi alkaa ensimmäisestä adventista Adventin väri on valkoinen. Se kuvaa iloa ja puhtautta Kirkkovuoden juhlat Kirkko vuosi alkaa ensimmäisestä adventista Adventin väri on valkoinen. Se kuvaa iloa ja puhtautta Adventin jälkeen seuraava juhla on Suomen itsenäisyyspäivä 6.12$ Kirkossa rukoillaan

Lisätiedot

MITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN?

MITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN? MITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN? 1. MILLOIN? KOSKA? 2. MIHIN AIKAAN? 3. MINÄ PÄIVÄNÄ? 4. MILLÄ VIIKOLLA? 5. MISSÄ KUUSSA? 6. MINÄ VUONNA? 7. MILLÄ VUOSIKYMMENELLÄ? 8. MILLÄ

Lisätiedot

MODUULI 1 TÄRKEÄT VERBIREKTIOT (VERBI + KYSYMYSSANA)

MODUULI 1 TÄRKEÄT VERBIREKTIOT (VERBI + KYSYMYSSANA) MODUULI 1 TÄRKEÄT VERBIREKTIOT (VERBI + KYSYMYSSANA) ASUA + MISSÄ TYKÄTÄ + MISTÄ MENNÄ + MIHIN ANTAA + KENELLE SOITTAA + MITÄ OLLA + KENELLÄ KYSYÄ + KENELTÄ TAVATA + KENET MATKUSTAA + MILLÄ MISSÄ asua

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ 1. TEE POSITIIVINEN JA NEGATIIVINEN IMPERFEKTI Hän lukee kirjaa. Me ajamme autoa. Hän katsoo televisiota. Minä rakastan sinua. Hän itkee usein. Minä annan sinulle rahaa.

Lisätiedot

MORSIAN SULHANEN HÄÄT SYNTTÄRIT TUPARIT RISTIÄISET PÄÄSIÄINEN JOULU HAUTAJAISET YLIOPPILAS LAKIAISET SYNTYMÄPÄIVÄ RIPPIKOULU ONNITELLA LAHJA

MORSIAN SULHANEN HÄÄT SYNTTÄRIT TUPARIT RISTIÄISET PÄÄSIÄINEN JOULU HAUTAJAISET YLIOPPILAS LAKIAISET SYNTYMÄPÄIVÄ RIPPIKOULU ONNITELLA LAHJA Sanasto ja lämmittely ALIAS: valitse listasta sana ja selitä se. Muut arvaavat. MORSIAN SULHANEN HÄÄT SYNTTÄRIT TUPARIT RISTIÄISET PÄÄSIÄINEN JOULU HAUTAJAISET YLIOPPILAS LAKIAISET SYNTYMÄPÄIVÄ RIPPIKOULU

Lisätiedot

Reetta Minkkinen

Reetta Minkkinen 28.4.2016 Reetta Minkkinen Perhe Koska kertaus on opintojen äiti (minun) kirjani. (sinun) kirjasi. hänen kirjansa. (meidän) kirjamme. (teidän) kirjanne. heidän kirjansa. Muistatko: 5 perheenjäsentä 5 eläintä

Lisätiedot

1. Tekstiharjoitus Lue, mitä Katja on kirjoittanut ylioppilasaineessaan joulun merkityksestä suomalaisille.

1. Tekstiharjoitus Lue, mitä Katja on kirjoittanut ylioppilasaineessaan joulun merkityksestä suomalaisille. 1. Tekstiharjoitus Lue, mitä Katja on kirjoittanut ylioppilasaineessaan joulun merkityksestä suomalaisille. Suomalaiset ja joulu Suomalaiset rakastavat joulua. Jouluvalmistelut aloitetaan jo hyvissä ajoin,

Lisätiedot

Venäjän juhlapäivät Uuden vuoden loma tammikuuta Joulu 7. tammikuuta

Venäjän juhlapäivät Uuden vuoden loma tammikuuta Joulu 7. tammikuuta Venäjän juhlapäivät Nykyiset Venäjän juhlapäivät Venäjällä on käytäntö, Venäjän lainsäädännön mukaan, että jos juhlapäivät sattuvat lauantaille tai sunnuntaille, niin niitä seuraavat arkipäivät ovat vapaapäiviä.

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

KEITTIÖPALVELUT HINNASTO

KEITTIÖPALVELUT HINNASTO Ilmajoen seurakunta KEITTIÖPALVELUT HINNASTO 9.6.2016 PITOPÖYTÄ Palapaistia, porsaan filettä, uunibroileria tai uunikalaa Kastiketta ja perunoita 2 laatikkovaihtoehtoa: maksa-, porkkana-, lanttu-, makaronilaatikko,

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

SUOMALAISUUS. Lämmittely. Sano suomalaisuus -sana ja kerro, miksi valitsit tämän sanan.

SUOMALAISUUS. Lämmittely. Sano suomalaisuus -sana ja kerro, miksi valitsit tämän sanan. Lämmittely Sano suomalaisuus -sana ja kerro, miksi valitsit tämän sanan. Oletko samaa mieltä vai eri mieltä? Miksi? On tosi helppo saada suomalaisia ystäviä. Suomalaiset eivät käy missään vaan ovat aina

Lisätiedot

Koskettelukirja Juhlitaan!

Koskettelukirja Juhlitaan! Koskettelukirja Juhlitaan! Suunnittelu ja toteutus: Toimintaterapeutti AMK Katja Meriluoto Lähde: www.papunet.net/tietoa/materiaalit/ideat/virikemateriaalit/tunto/ 1 UUSI VUOSI Raketit paukkuvat, kun uusi

Lisätiedot

Leikkipuistomme tavoitteena on tarjota lapsille tuttu, turvallinen, virikkeellinen ja monipuolisesti palveleva ympäristö.

Leikkipuistomme tavoitteena on tarjota lapsille tuttu, turvallinen, virikkeellinen ja monipuolisesti palveleva ympäristö. KUUSISTON LEIKKIPUISTON TOIMINTASUUNNITELMA KEVÄÄLLE 2016. Leikkipuistomme tavoitteena on tarjota lapsille tuttu, turvallinen, virikkeellinen ja monipuolisesti palveleva ympäristö. Lasten kanssa puistossamme

Lisätiedot

4.1 Samirin uusi puhelin

4.1 Samirin uusi puhelin 4. kappale (neljäs kappale) VÄRI T JA VAATTEET 4.1 Samirin uusi puhelin Samir: Tänään on minun syntymäpäivä. Katso, minun lahja on uusi kännykkä. Se on sedän vanha. Mohamed: Se on hieno. Sinun valkoinen

Lisätiedot

Sinivalkoinen jalanjälki

Sinivalkoinen jalanjälki Sinivalkoinen jalanjälki Marraskuu 2014 Tutkimuksen käytännön toteuttaja: Taloustutkimus Oy Marko Perälahti ja Markus Mervola Tutkimuksen toteutus 1. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat 16-75-vuotiaat suomalaiset.

Lisätiedot

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää.

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. 2. NUMERO (EI 1) + PARTITIIVI o Minulla on kaksi autoa. o Kadulla seisoo

Lisätiedot

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä!

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Nyt on jo kevät. Halusimme kertoa, kuinka kulunut talvi meillä sujui. Sää on ollut vaihteleva koko talven. Tällä hetkellä meidän pihalla on aika paljon lunta. Sää oli

Lisätiedot

Café Omppu Turvalaaksonkuja 3-5 01740 Vantaa. Sirkka Borgman-Järvinen sirkka.borgman@gmail.com 0500 653 624

Café Omppu Turvalaaksonkuja 3-5 01740 Vantaa. Sirkka Borgman-Järvinen sirkka.borgman@gmail.com 0500 653 624 Pitopalveluhinnasto Café Omppu Turvalaaksonkuja 3-5 01740 Vantaa Sirkka Borgman-Järvinen sirkka.borgman@gmail.com 0500 653 624 Kaikki ilmoitetut hinnat ovat euroina ja sisältävät ALV:n. Juhlamenut Vihersalaatti

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: Ei, en auta. Ei, minä olen surullinen.

SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: Ei, en auta. Ei, minä olen surullinen. SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: 1. -ko/-kö -kysymys; vastaus alkaa aina kyllä- tai ei-sanalla esim. Asutko sinä Lahdessa? Autatko sinä minua? Oletko sinä iloinen? Kyllä, minä asun. (positiivinen)

Lisätiedot

Odpowiedzi do ćwiczeń

Odpowiedzi do ćwiczeń Odpowiedzi do ćwiczeń Lekcja 1 1. c 2. b 3. d 4. a 5. c Lekcja 2 1. ruotsia 2. Norja 3. tanskalainen 4. venäjää 5. virolainen 6. englantia 7. Saksa 8. kiina 9. espanjaa 10. Suomi 11. puolalainen 12. englanti

Lisätiedot

OSA 1. Milloin? AIKA. Keskiviikkona. Peruslause + konjunktio + omistuslause

OSA 1. Milloin? AIKA. Keskiviikkona. Peruslause + konjunktio + omistuslause OSA 1 Peruslause + konjunktio + omistuslause Esim. Tänään Anita kirjoittaa nopeasti töissä, koska hänellä on tärkeää asiaa. Milloin? AIKA Viime yönä Lauantaina Tänään Päivisin Iltaisin Aamuisin Joka vuosi

Lisätiedot

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12.1. Liian pieni asunto Fereshten perheessä on äiti ja neljä lasta. Heidän koti on Hervannassa. Koti on liian pieni. Asunnossa on vain kaksi huonetta,

Lisätiedot

Opettajalle KIRKKOVUOSI. KIRKKOVUOSI Kirkkovuosi Joulu Pääsiäinen Muita kirkkovuoden tärkeitä päiviä Liturgiset värit TAVOITE TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ

Opettajalle KIRKKOVUOSI. KIRKKOVUOSI Kirkkovuosi Joulu Pääsiäinen Muita kirkkovuoden tärkeitä päiviä Liturgiset värit TAVOITE TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ Kirkkovuosi Joulu Pääsiäinen Muita kirkkovuoden tärkeitä päiviä Liturgiset värit KIRKKOVUOSI Opettajalle TAVOITE Oppilas saa käsityksen, mitä kirkkovuosi tarkoittaa ja miten se eroaa kalenterivuodesta.

Lisätiedot

Tekninen ja ympäristötoimiala

Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut Tekninen ja ympäristötoimiala 6.11.2006 24.11. alkaa kaamos. Aurinko painuu alas Suomen pohjoisimmassa kolkassa, Nuorgamissa noustakseen seuraavan kerran taivaanrantaan

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

PIENESTÄ PITÄEN-HUOMISEN HYVÄKSI

PIENESTÄ PITÄEN-HUOMISEN HYVÄKSI PIENESTÄ PITÄEN-HUOMISEN HYVÄKSI UUDENVUODEN YMPÄRISTÖLUPAUS-KILPAILU KEVÄT 2010 PYYKÖSJÄRVEN PÄIVÄKOTI YMPÄRISTÖKERHO NEULASET PIENESTÄ PITÄEN-HUOMISEN HYVÄKSI Pyykösjärven päiväkoti on mukana kansainvälisessä

Lisätiedot

JUHLAT JUHLAKULTTUURIT YKI-harjoituksia

JUHLAT JUHLAKULTTUURIT YKI-harjoituksia JUHLAT JUHLAKULTTUURIT YKI-harjoituksia Lämmittely Mitä Suomen juhlia tiedät? Miten niitä vietetään? Ketä kutsutaan? Miten? Mitä tehdään? Mitä syödään? Mitä annetaan lahjaksi? Miten pukeudutaan? Millainen

Lisätiedot

Minun elämäni. Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, 2017

Minun elämäni. Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, 2017 Minun elämäni Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, Nid Minä olen syntynyt Buriramissa Thaimaassa. Minun perheeni oli iskä äiskä 2 veljeä ja 2 siskoa. Minun

Lisätiedot

JOULUMENU endivo

JOULUMENU endivo JOULUMENU 2012 TERVETULIAISGLÖGI JA PIPARKAKKU JOULUPUURO GLÖGIJUHLA Riisipuuro Kaneli ja sokeri Luumukiisseli Maito ja joulujuoma Kinkkuvoileipä 2 kpl / henk Vaalea glögi Tumma glögi Manteli, rusina Lohimousse,

Lisätiedot

Vnitřní lokální pády statický: inessiv ssa směr od: elativ sta směr do: illativ Vn, -hvn, -seen

Vnitřní lokální pády statický: inessiv ssa směr od: elativ sta směr do: illativ Vn, -hvn, -seen Vnitřní lokální pády statický: inessiv ssa směr od: elativ sta směr do: illativ Vn, -hvn, -seen Vytvoř elativ: Minä olen kotoisin Tšekistä (Tšekki). Hän on kotoisin Suomesta (Suomi). Oletko sinä kotoisin

Lisätiedot

Finfood Suomen Ruokatieto ry. Jouluruokien syöminen ja ostaminen Kotitalouksien pt-ostoista päättävät Telebus vko 48, marraskuu 2007

Finfood Suomen Ruokatieto ry. Jouluruokien syöminen ja ostaminen Kotitalouksien pt-ostoista päättävät Telebus vko 48, marraskuu 2007 Finfood Suomen Ruokatieto ry Kotitalouksien pt-ostoista päättävät Telebus vko 8, marraskuu 2007 10.12.2007 Kristina Kajaani-Kurki Merja LIntunen Jutta Tuomela Sisällys Tiivistelmä päätuloksista Johdanto

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt)

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt) Draama-Taakankantajat Kirjoittanut Irma Kontu Draama perustuu Raamatunjakeisiin: Fil. 4:6-7 Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan

Lisätiedot

Matkailupalvelujen tuottaja, matkailu 13 Winnova, Rauma

Matkailupalvelujen tuottaja, matkailu 13 Winnova, Rauma Matkailupalvelujen tuottaja, matkailu 13 Winnova, Rauma Rauman kaupungin matkailuneuvoja Sanna Rantalan mukaan joulukuussa tapahtuu paljon. Lapset ja lapsenmieliset voivat ihastella Rauman taitoluistelijoiden

Lisätiedot

IHMISEN ELÄMÄN JUHLAT

IHMISEN ELÄMÄN JUHLAT IHMISEN ELÄMÄN JUHLAT RISTIÄISET TARJOILU - lasten ystävät, kummit ja sukulaiset Joskus juhlassa on - leikkejä - syötävää ja juotavaa lapsille ja aikuisille SYNTYMÄPÄIVÄT RIPPIJUHLAT (KONFIRMAATIO) Tavallisesti

Lisätiedot

Miten haluat kasvattaa lapsesi?

Miten haluat kasvattaa lapsesi? tekstit lapsi sidor_layout 209-0-09 3:50 Sida tekstit lapsi sidor_layout 209-0-09 3:50 Sida 2 tekstit lapsi sidor_layout 209-0-09 3:50 Sida 3 Miten haluat kasvattaa lapsesi? tekstit lapsi sidor_layout

Lisätiedot

Kun olin syönyt, menin nukkumaan. Naapuri kertoi, että hän oli ostanut uuden auton.

Kun olin syönyt, menin nukkumaan. Naapuri kertoi, että hän oli ostanut uuden auton. AIKAMUODOT PLUSKVAMPERFEKTI JA AIKAMUOTOJEN KERTAUSTA Kun olin syönyt, menin nukkumaan. Naapuri kertoi, että hän oli ostanut uuden auton. PLUSKVAMPERFEKTIN KÄYTTÖ PLUSKVAMPERFEKTI kertoo, mitä oli tapahtunut,

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

Viikko: 44 Pvm Aamupala Lounas Välipala Päivällinen Iltapala La 31.10. Pyhäin päivä. Broileria uunissa, riisit Parsakaalia Rapea-tomaattihernesalaatti

Viikko: 44 Pvm Aamupala Lounas Välipala Päivällinen Iltapala La 31.10. Pyhäin päivä. Broileria uunissa, riisit Parsakaalia Rapea-tomaattihernesalaatti Viikko: 44 La 31.10. Pyhäin Broileria uunissa, riisit Parsakaalia Rapea-tomaattihernesalaatti Puolukkarahka Viikko: 45 Su 8.11. Isän Viikko: 48 Pippurinen lihapata perunat, Uunipunajuuret Vadelmakiisseli

Lisätiedot

Adventti on odotuksen aikaa

Adventti on odotuksen aikaa KERTSI 3/2012 Tässä Kertsi -lehdessä kerrotaan 7 13-vuotiaille ja heidän perheilleen järjestettävistä joulunajan tapahtumista, kerhoista ja kursseista talvella Pakilan seurakunnassa. Kertsi-lehti varhaisnuorisotyö

Lisätiedot

Preesens, imperfekti ja perfekti

Preesens, imperfekti ja perfekti Preesens, imperfekti ja perfekti ennen nyt Neljä vuotta sitten olin töissä tehtaassa. Nyt minä olen lähihoitaja. r Olen työskennellyt sairaalassa jo kaksi vuotta. J Joo, kävin toissapäivänä. Sinun tukka

Lisätiedot

9.1. Mikä sinulla on?

9.1. Mikä sinulla on? 9.kappale (yhdeksäs kappale) 9.1. Mikä sinulla on? Minulla on yskä. Minulla on nuha. Minulla on kuumetta. Minulla on kurkku kipeä. Minulla on vesirokko. Minulla on flunssa. Minulla on vatsa kipeä. Minulla

Lisätiedot

NO ONKOS TULLUT JOULU, NYT ESPOONTORILLE?

NO ONKOS TULLUT JOULU, NYT ESPOONTORILLE? NO ONKOS TULLUT JOULU, NYT ESPOONTORILLE? Kyllä on! Lahjat, koristeet ja kattaukset, mitä ikinä jouluusi tarvitset! Tervetuloa jouluostoksille Espoontorille! EI ITKEÄ SAA, EI STRESSATA SAA, JOULU ON TULLUT

Lisätiedot

TÄSSÄ VÄHÄN KORJAUKSIA Hyvää työtä!

TÄSSÄ VÄHÄN KORJAUKSIA Hyvää työtä! TÄSSÄ VÄHÄN KORJAUKSIA Hyvää työtä! pullaa - jauhoa, maitoa, kananmunaa, leivinjauhetta,, margariinia... leipää - jauhoa, leivinjauhetta,, maitoa/ kalakeittoa -, kalaa (esim. lohta), tilliä, perunaa, kermaa,,

Lisätiedot

Pane verbi oikeaan muotoon (kolmas infinitiivi).

Pane verbi oikeaan muotoon (kolmas infinitiivi). Pane verbi oikeaan muotoon (kolmas infinitiivi). 1. Pääsitkö sinä yliopistoon... OPISKELLA? opiskelemaan 2. Milloin sinä menet... TAVATA Katjua? tapaamaan 3. Mitä sinä menet... TEHDÄ Tampereelle? tekemään

Lisätiedot

KESÄTOIVEET MITÄ HALUAT TEHDÄ KESÄLLÄ? RyhmäRenki Kirsi Alastalo

KESÄTOIVEET MITÄ HALUAT TEHDÄ KESÄLLÄ? RyhmäRenki Kirsi Alastalo KESÄTOIVEET MITÄ HALUAT TEHDÄ KESÄLLÄ? TAVOITE Omien toiveiden ilmaiseminen, myönteisten kesäodotusten herättely, kesäsuunnitelmien kertominen ryhmälle, yhteisten kiinnostuksen kohteiden löytäminen VALMISTELU

Lisätiedot

Sillä seudulla oli paimenia yöllä ulkona vartioimassa laumaansa. Yhtäkkiä heidän edessään seisoi Herran enkeli, ja Herran kirkkaus ympäröi heidät.

Sillä seudulla oli paimenia yöllä ulkona vartioimassa laumaansa. Yhtäkkiä heidän edessään seisoi Herran enkeli, ja Herran kirkkaus ympäröi heidät. Sillä seudulla oli paimenia yöllä ulkona vartioimassa laumaansa. Yhtäkkiä heidän edessään seisoi Herran enkeli, ja Herran kirkkaus ympäröi heidät. Pelko valtasi paimenet, mutta enkeli sanoi heille: Älkää

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot

JUUTALAISUUDEN TÄRKEÄT KÄSITTEET:

JUUTALAISUUDEN TÄRKEÄT KÄSITTEET: JUUTALAISUUS AP Juutalaisuus syntyi 1200-luvulla ekr Lähi-idässä. Juutalaisuuden syntyyn ovat vaikuttaneet kantaisä Abraham ja juutalaisten johtajana toiminut Mooses. Juutalaisuus on monoteistinen uskonto

Lisätiedot

RUOKAPALVELUT KORHOLASSA 2014

RUOKAPALVELUT KORHOLASSA 2014 RUOKAPALVELUT Sivu 1/8 KORHOLASSA 2014 Ruokailut voivat tapahtua: Korholan Lomapesän päärakennuksessa Korholan Juhlalavalla Saunan takkatuvalla Eräravintola Loimussa Jörri-Peikon majalla Maastoruokailuna

Lisätiedot

AIKAMUODOT. Perfekti

AIKAMUODOT. Perfekti AIKAMUODOT Perfekti ???! YLEISPERFEKTI Puhumme menneisyydestä YLEISESTI, mutta emme tiedä tarkasti, milloin se tapahtui Tiesitkö, että Marja on asunut Turussa? Minä olen käynyt usein Kemissä. Naapurit

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe Ilolan perhe 1 Pentti ja Liisa ovat Reinon, Jaanan ja Veeran isä ja äiti. Heidän lapsiaan ovat Reino, Jaana ja Veera. 'Pikku-Veera' on perheen nuorin. Hän on vielä vauva. Henry-vaari on perheen vanhin.

Lisätiedot

TAMMIKUU 2017 VIIKKO 1

TAMMIKUU 2017 VIIKKO 1 TAMMIKUU 2017 VIIKKO 1 MAANANTAI 2 TIISTAI 3 KESKIVIIKKO 4 TORSTAI 5 PERJANTAI 6 Loppiainen LAUANTAI 7 SUNNUNTAI 8 1 TAMMIKUU 2017 VIIKKO 2 MAANANTAI 9 TIISTAI 10 KESKIVIIKKO 11 TORSTAI 12 PERJANTAI 13

Lisätiedot

73783 Joulusesonki GallupKanavalla vk 41/07

73783 Joulusesonki GallupKanavalla vk 41/07 Joulusesonki GallupKanavalla vk /0 Ikä Elämänvaihe Oletko... VERT. % & CHI² (%) "" SIGNIF. Alle v v v 0 0 v 0+ Nainen Mies Asun kotona vanhempien luona Asun yksin Asun kaksin puolison kanssa Asun

Lisätiedot

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi Onnentoivotukset : Avioliitto Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Vastavihityn Lämpimät onnentoivotukset teille

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS 12-VUOTIAANA

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS 12-VUOTIAANA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS 12-VUOTIAANA Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja Juutalaiset pojat kävivät kotikaupunkinsa synagoogassa koulua 5-vuotiaasta

Lisätiedot

SAMU ON TYÖSSÄ KOULUSSA. LAPSET JUOKSEVAT METSÄÄN. POJAT TULEVAT KAUPASTA.

SAMU ON TYÖSSÄ KOULUSSA. LAPSET JUOKSEVAT METSÄÄN. POJAT TULEVAT KAUPASTA. MISSÄ? MISTÄ? MIHIN? SAMU ON TYÖSSÄ KOULUSSA. LAPSET JUOKSEVAT METSÄÄN. POJAT TULEVAT KAUPASTA. MISSÄ? Missä laiva on? Missä sinun paperit ovat? Missä sinun kansio on? Missä rikas nainen istuu? Missä ruoat

Lisätiedot

Kappale 3. Hyvää ruokahalua!

Kappale 3. Hyvää ruokahalua! Kappale 3 Hyvää ruokahalua! Maija tekee ruokaa Maija Virtanen on keittiössä. Hän keittää spagettia. Pöydällä on 4 haarukkaa, veistä, lautasta ja lasia. Lattialla on neljä tuolia ja matto. Hellalla on kaksi

Lisätiedot

Joulumenu endivo

Joulumenu endivo Joulumenu 2013 TERVETULIAISGLÖGI JA PIPARKAKKU KYLMÄ JOULULAUTANEN GLÖGIJUHLA Sillikaviaari Lämminsavustettu kirjolohi Kananmunanpuolikas tillinmajoneesi Linnanpaisti Broilerinfile Vaalea glögi Tumma glögi

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

1. Koulusi Vastaajien määrä: 96

1. Koulusi Vastaajien määrä: 96 Asiakastyytyväisyys koulut 1. Koulusi Vastaajien määrä: 96 Elisenvaaaran koulu 0 0% Elisenvaaran lukio 0 0% Kyrön koulu 0 0% Riihikosken koulu 96 100% Yläneen yhtenäiskoulu 0 0% 1/10 2. Ruuan maku Vastaajien

Lisätiedot

Mitä teet viikonloppuna?

Mitä teet viikonloppuna? Mitä teet viikonloppuna? On sunnuntai ja Saidin ja Leilan perhe menee uimahalliin. He harrastavat uimista ja saunomista usein viikonloppuisin. Tänään he pakkaavat uimapuvut, pyyhkeet, shampoot, saippuat,

Lisätiedot

Joulu on jo ovella...

Joulu on jo ovella... 1. Видеофильм «Рождество» Joulu on jo ovella... 2. Приветствие Добрый день, дорогие друзья! Добро пожаловать на наш праздник Рождества! Hyvää päivää, hyvät ystävämme. Tervetuloa Pikkujouluun! Мы рады видеть

Lisätiedot

Bob käy saunassa. Lomamatka

Bob käy saunassa. Lomamatka Bob käy saunassa 1 Mitä sauna merkitsee suomalaiselle? 2 Mitä tehtäviä saunalla on? 3 Missä kertoja saunoi ensimmäisen kerran? 4 Kuka oli Leena? 5 Millainen Leena oli? 6 Mitä Leena teki saunassa? 7 Mitä

Lisätiedot

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset.

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset. MAI FRICK KOMPARAATIO ELI VERTAILU 1. Komparatiivi -mpi -mpa, -mma monikko: -mpi, -mmi - Kumpi on vanhempi, Joni vai Ville? - Joni on vanhempi kuin Ville. - Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on

Lisätiedot

Villa Jukolan virkistystoimintasuunnitelma 2015 2016 (vrs. 4.11.2015) TERVETULOA HOIVAKOTI VILLA JUKOLAAN!

Villa Jukolan virkistystoimintasuunnitelma 2015 2016 (vrs. 4.11.2015) TERVETULOA HOIVAKOTI VILLA JUKOLAAN! Villa Jukolan virkistystoimintasuunnitelma 2015 2016 (vrs. 4.11.2015) Villa Jukolan henkilökunta huolehtii viriketoimintapäivien tilajärjestelyistä, sovittujen tarjoilujen hankinnoista ja asukkaiden juhlakuntoon

Lisätiedot

2. kappale ( toinen kappale) P ERHE. sisko. Hän on 13 vuotta.

2. kappale ( toinen kappale) P ERHE. sisko. Hän on 13 vuotta. 2. kappale ( toinen kappale) P ERHE 2.1. Fereshte ja Anna katsovat kuvaa. Fereshte: Tämä on minun perhe. Anna: Kuka hän on? Fereshte: Hän on minun äiti. Äidin nimi on Samiya. Tämä olen minä. Tämä on minun

Lisätiedot

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ EI taipuu tekijän mukaan + VERBI NUKU/N EI NUKU (minä) EN NUKU (sinä) ET NUKU hän EI NUKU (me) EMME NUKU (te) ETTE NUKU he EIVÄT NUKU (tekijänä joku, jota

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

Pvm Aamupala Lounas Välipala Päivällinen Iltapala Pe Adventtipuuro. Juustovoileipä vihannes Gögi/ mehu ja joulupipari

Pvm Aamupala Lounas Välipala Päivällinen Iltapala Pe Adventtipuuro. Juustovoileipä vihannes Gögi/ mehu ja joulupipari Viikko: 47 Pe 25.11. Adventtipuuro Riisipuuro, Marjakeitto kinkku, Juustovoileipä Gögi/ mehu ja joulupipari Viikko: 48 Pe 2.12. Juhlaateria Karjalanpaisti, perunat porkkanat Punakaalisalaatti Mustikkakiisseli

Lisätiedot

Káfet Café & Bakery. www.kafet.fi Keskuskatu 5 99130 Sirkka +358 16 644 560 info@kafet.fi

Káfet Café & Bakery. www.kafet.fi Keskuskatu 5 99130 Sirkka +358 16 644 560 info@kafet.fi Káfet Café & Bakery ELÄMYSMATKAILU Tilaussaunojen hinnasto - Savusauna 310 + 30 / henkilö - Perinteinen sauna 270 + 30 / henkilö - Palju 170 + 25 / henkilö Kesto: noin 4 tuntia Ryhmän koko: 4-10 henkilöä

Lisätiedot

Kurikan seurakunta. Keittiöpalvelut. Annoshinnasto 20.1.2016

Kurikan seurakunta. Keittiöpalvelut. Annoshinnasto 20.1.2016 Kurikan seurakunta Keittiöpalvelut Annoshinnasto 20.1.2016 Menu 1 - Pataruoka Palapaisti/Karjalanpaisti/ Burgundinpata perunat lämmin lisuke * vihersalaatti: sis. erilaisia salaatti lajikkeita, tomaatti,

Lisätiedot