Kun verbi on passiivissa, emme tiedä, kuka tekee. Idea on, että tekijä on joku tai jotkut ihmiset.

Transkriptio

1 PASSIIVIN PREESENS Missä tarvitsen? Kun verbi on passiivissa, emme tiedä, kuka tekee. Idea on, että tekijä on joku tai jotkut ihmiset. Muodostus Verbityyppi 1:!!!Passiivia käytetään myös puhekielessä me-pronominin yhteydessä, esimerkiksi: Me mennään illalla saunaan. Me uidaan paljon kesällä. Me ei mennä illalla saunaan. Me ei uida paljon kesällä. Yksikön 1. persoonan vartalo + -taan, -tään Jos vartalon viimeinen vokaali on a tai ä, siitä tulee passiivissa e. Kielteiseen passiiviin lisätään ei, ja otetaan pois myönteisen passiivin kaksi viimeistä kirjainta. lukea tietää katsoa ottaa lue-n tiedä-n katso-n ota-n luetaan tiedetään katsotaan otetaan ei lueta ei tiedetä ei katsota ei oteta Verbityypit 2, 3, 4 ja 5: Verbin infinitiivi + -an, -än Kielteiseen lisätään jälleen ei ja otetaan pois -an, -än. Tyyppi 2 tehdä syödä tupakoida tehdään syödään tupakoidaan ei tehdä ei syödä ei tupakoida Tyyppi 3 tulla hymyillä pestä tullaan hymyillään pestään ei tulla ei hymyillä ei pestä Tyyppi 4 haluta pakata halutaan pakataan ei haluta ei pakata

2 Tyyppi 5 lukita tarvita lukitaan tarvitaan ei lukita ei tarvita HARJOITUS ETSI SEURAAVASTA TEKSTISTÄ PASSIIVIMUOTOISET VERBIT. MITÄ SUOMESSA JUHLITAAN? Mitä Suomessa juhlitaan? Helmikuun 14. päivä vietetään Ystävänpäivää. Silloin ystävälle annetaan kukka tai pieni lahja. Jos ystävä asuu kaukana, hänelle lähetetään kortti. Kalevalan päivä ja suomalaisen kulttuurin päivä on helmikuun 28. päivä. Kalevala on Suomen kansalliseepos, jonka Elias Lönnrot keräsi. Se ilmestyi vuonna Kalevalan päivää juhlitaan erityisesti kouluissa. Juhlissa esitetään erilaista ohjelmaa, esim. lauluja ja Kalevalan runoja. Pääsiäisviikolla on Suomen kirkoissa hartaushetki joka ilta. Silloin lauletaan Jeesuksen kärsimyksestä kertovia virsiä ja muistellaan Jeesuksen kärsimyksen tietä. Pitkäperjantai on Jeesuksen ristiinnaulitsemisen muistojuhla. Pääsiäistä vietetään Jeesuksen ylösnousemisen muistoksi. Ennen pääsiäistä pienet trulleiksi pukeutuneet lapset kulkevat talosta taloon, heiluttavat koristeltuja oksia ja toivottavat ihmisille terveyttä. He sanovat:" Virvon, varvon tuoreeks, terveeks, tulevaks vuodeks. Vitsa sulle, palkka mulle." Sitten he antavat oksan talonväelle ja toivovat saavansa itselleen pienen lahjan. Pääsiäisenä maalataan pääsiäismunia ja syödään mämmiä. Mämmi syödään kerman ja sokerin kanssa. Pääsiäisenä kukkamaljakoihin laitetaan pajunkissoja. Ne ovat kevään merkki. Vappu on iloinen juhla. Silloin juodaan simaa ja syödään tippaleipiä. Työläiset marssivat ja laulavat työväenlauluja. Opiskelijat juhlivat. Vappuna Suomessakin voi tanssia kaduilla. On oikea karnevaalitunnelma. Äitienpäivä on aina toukokuun toinen sunnuntai. Silloin äidille leivotaan salaa jotain herkullista. Aamulla hänelle viedään kahvi sänkyyn. Samalle perhe antaa äidille lahjan ja hänelle lauletaan. Yleensä lauluissa kiitetään äitiä siitä, että hän on aina jaksanut rakastaa ja hoitaa meitä. Helluntai on iloinen juhla. Kesä on alkanut. Monet nuoret löytävät toisensa. Suomessa sanotaankin: "Jos ei ole heilaa helluntaina, ei ole koko kesänä." Juhannus on keskikesän juhla, valon juhla. Pohjois-Suomessa aurinko ei laske

3 ollenkaan. On yötön yö. Juhannuksena valvotaan usein koko yö ja nautitaan Suomen lyhyestä kesästä. Juhannuksena syödään erikoisesti valmistettua keittoruokaa, juhannusjuustoa. Usein juhannuksena mennään naimisiin. Kauniin kesän juhannushäistä jää lämmin muisto. Isänpäivä marraskuussa on Suomessa melko uusi juhla. Silloin isälle viedään jokin mukava lahja ja hänelle lauletaan. Pyhäinpäivä on myös marraskuussa. Silloin Suomessa muistetaan rakkaita omaisia, jotka ovat kuolleet. Heidän haudoillensa viedään kynttilät. Itsenäisyyspäivä on joulukuun 6. päivä. Olemme kaikki onnellisia siitä, että Suomi on itsenäinen ja vapaa maa. Suomi itsenäistyi Itsenäisyyspäivänä käydään kirkossa ja järjestetään erilaisia juhlia. Sankarihaudoille lasketaan seppeleitä ja haudoille viedään kynttilöitä. Kotien ikkunoilla palavat myös kynttilät. Presidentin linnassa pidetään suuret tanssiaiset. Jouluvalmistelut aloitetaan jo aikaisin. Ensin vietetään pikkujoulua. Se voi olla firman juhla tai kavereiden oma juhla. Pikkujoulua vietetään iloisesti ja joskus myös meluisasti. Ennen joulua kirkoissa käydään laulamassa kauneimmat joululaulut. Ystäville lähetetään joulukortit ja perheelle ostetaan joululahjat. Kauppoihin laitetaan jouluikkunat ja kaduille sytytetään jouluvalot. Kotona leivotaan joulutorttuja ja piparkakkuja. Joskus porkkanalaatikko, lanttulaatikko ja rosolli tehdään myös kotona, joskus ne ostetaan kaupasta. Joulupöytään hankitaan joulukinkku. Sitten keitetään joulupuuro. Joulukuusi tuodaan sisälle ja se koristellaan. Omaisten haudoille sytytetään kynttilät. Radiosta ja televisiosta julistetaan joulurauha. Illalla tulee pukki. Tavallisesti hän koputtaa ovelle ja kysyy: "Onko täällä kilttejä lapsia?" "On, on. Kyllä, kyllä", vastaavat sekä aikuiset että lapset. Kun lahjat on jaettu, syödään yhteinen jouluateria. Aattoiltana mennään aikaisin nukkumaan, että herätään aamulla joulukirkkoon. Joulukirkossa lauletaan Jeesuksen syntymästä ja kuunnellaan jouluevankeliumi. Joulu on rauhan juhla. Silloin yleensä ihmiset ovat omassa kodissaan perheensä kanssa. Tapaninpäivä on iloinen juhla. Silloin käydään kylässä, mennään tapaniajelulle. Ennen tapaniajelulla käytiin hevosella, nykyään autolla. Uudenvuodenaatto on vuoden viimeinen päivä. Silloin juhlitaan ystävien kanssa ja ammutaan raketteja. Vähän ennen keskiyötä kokoonnutaan kaupungintalolle ottamaan uusi vuosi vastaan. Siellä pidetään puhe ja lauletaan Maamme-laulu. Usein lauletaan myös virsi "Jumala ompi linnamme.." Kun vuosi vaihtuu, toivotetaan ystäville Onnellista Uutta Vuotta. Usein tehdään myös uudenvuodenlupauksia. Silloin päätetään tehdä jokin asia paremmin kuin ennen. Uusi vuosi halutaan aloittaa hyvällä mielellä ja tulevaisuuteen luottaen.

4 PASSIIVIN IMPERFEKTI Missä tarvitsen? 1. Lauseessa ei kerrota tai ei tiedetä tekijää. Kurssilla opiskeltiin ahkerasti kaksi viikkoa. Ahtisaari valittiin presidentiksi vuonna -94. Ennen kun ei ollut autoja, ajettiin hevosella. Ennen ei katsottu niin paljon televisiota kuin nykyisin. 2. Puhekielen me-muodossa käytetään passiivia. Me käytiin eilen pelaamassa tennistä. Me tultiin bussilla. Viime kesänä me oltiin lomalla Espanjassa. Me ei menty kouluun eilen. Muodostus Tunnus: -TTIIN / -TIIN Verbityyppi 1: Yksikön 1. persoonan vartalo + -ttiin Seisoa Puhua Lukea minä seison minä puhun minä luen seisopuhulue- seisottiin puhuttiin luettiin - Jos vartalon viimeinen vokaali on a tai ä,siitä tulee e passiivin tunnuksen edellä Kirjoittaa minä kirjoitan kirjoita- kirjoitettiin Auttaa Ostaa minä autan minä ostan autaostaautettiin ostettiin Tietää minä tiedän tiedä- tiedettiin Verbityypit 2 ja 3: Perusmuodon vartalo + -tiin Syödä Käydä Opiskella Mennä Nousta syökäyopiskelmennous- syötiin käytiiin opiskeltiin mentiin noustiin

5 Verbityypit 4 ja 5: Perusmuodon vartalo + -ttiin Osata Herätä Punnita Häiritä osaheräpunnihäiri- osattiin herättiin punnittiin häirittiin Negatiivinen muoto: Verbityyppi 1: Ei + yksikön 1. persoonan vartalo + -ttu / -tty Seisoa Lukea Tietää minä seison minä luen minä tiedän seisoluetiedä- ei seisottu ei luettu ei tiedetty Verbityypit 2 ja 3: Ei + perusmuodon vartalo + -tu / -ty Syödä Mennä syömen- ei syöty ei menty Verbityypit 4 ja 5: Ei + perusmuodon vartalo + -ttu / -tty Osata Punnita osapunni- ei osattu ei punnittu HARJOITUS ETSI SEURAAVASTA TEKSTISTÄ PASSIIVIMUOTOISET VERBIT. ENNEN VANHAAN Ennen vanhaan suurin osa suomalaisista asui maalla. Pääelinkeino oli maatalous. Ihmiset asuivat maalaistaloissa, ja koko perhe, myös isovanhemmat, asui samassa talossa. Kaikki työt tehtiin kotona ja kotoa saatiin melkein kaikki mitä tarvittiin. Vain muutamia tavaroita ostettiin kaupasta: suolaa, sokeria, kahvia ja tupakkaa. Kesä oli aina kiireistä aikaa. Työtä tehtiin aikaisesta aamusta iltamyöhään. Työtunteja ei laskettu. Työt aloitettiin aikaisin aamulla navettatöillä. Lehmät lypsettiin käsin. Koko karja ruokittiin ja juotettiin. Sitten karja vietiin laitumelle ja lähdettiin pellolle töihin. Maanviljelykseen kuului monia eri asioita. Keväällä pellot kynnettiin, vilja kylvettiin ja peruna istutettiin. Kesällä tehtiin heinä. Syksyllä vilja korjattiin ja puitiin ja peruna nostettiin. Koneita ei vielä ollut paljon. Siksi tarvittiin paljon työntekijöitä. Naiset huolehtivat kasvimaasta ja marjapensaista. Kasvimaalta saatiin vihannekset koko talveksi.

6 Marjoista tehtiin hilloa ja mehua. Myös kalja tehtiin kotona. Raskaan työpäivän jälkeen saunottiin joka ilta. Metsästä kerättiin marjoja ja sieniä, jotka säilöttiin talveksi. Lihatuotteet saatiin myös kotoa. Eläimet teurastettiin itse. Tehtiin makkaroita. Liha suolattiin. Talvi maalla oli paljon rauhallisempaa. Miehet kävivät metsätöissä, joissa käytettiin apuna hevosta. Naisten aika kului sisätöissä. Kudottiin mattoja ja kankaita. Kehrättiin lankaa. Siitä tehtiin sukkia, lapasia, kaulaliinoja, pipoja, puseroita ja muita villavaatteita. Iltaisin kuunneltiin radiota ja mentiin aikaisin nukkumaan. Ennen vanhaan elettiin vuodenaikojen mukaan lähellä luontoa.